Ilmastonmuutos peruutettu?

Moni on irvail­lut kulu­vas­ta tal­ves­ta kysyen, mitä ilmas­ton­muu­tok­sel­le nyt kuu­luu? Eikö tal­vis­ta pitä­nyt tul­la leu­to­ja ja vähälumisia?

Sil­lä aikaa kun val­tuu­te­tut vii­me kau­pun­gin­val­tuus­ton kokouk­ses­ta inno­voi­vat tun­ti­kausia, mihin kaik­keen kau­pun­ki voi­si yli­mää­räi­siä raho­jaan kulut­taa, minul­la oli hyvää aikaa kysyä täs­tä tal­ves­ta meteo­ro­lo­gi Lea Sauk­ko­sel­ta, joka istuu kokoo­muk­sen ryh­mäs­sä. Hän vah­vis­ti sen, mitä minä­kin olen asias­ta aja­tel­lut. Kyl­mä ja lumi­nen tal­vi Euroo­pas­sa todis­taa pikem­min­kin ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta kuin sitä vas­taan. Kysyin hänel­tä, mis­sä on poik­keuk­sel­li­sen läm­min­tä, kun Euroo­pas­sa on poik­keuk­sel­li­sen kyl­mää.  Vas­taus tuli heti: esi­mer­kik­si Vancou­ve­ris­sa. Hän ennus­ti jo sil­loin, siis kym­me­nen päi­vää sit­ten, että voi olla vai­kea­ta jär­jes­tää lumi­kou­ru­kil­pai­lu­ja ja muu­ta alhaal­la laak­sos­sa jär­jes­tet­tä­vää toi­min­taa. Ylhääl­lä vuo­ril­la on tie­tys­ti kylmempää.

Tämä tal­vi ei koko maa­pal­loa aja­tel­len ole nor­maa­lia kyl­mem­pi, mut­ta epä­nor­maa­li tämä on. Mata­la­pai­neet kul­ke­vat ”vää­rää” reit­tiä ja Suo­mes­sa tuu­lee kovin usein kyl­mäs­tä idäs­tä tai poh­joi­ses­ta, vaik­ka val­lit­se­vien tuu­lien pitäi­si tul­la läm­pi­mäs­tä lou­naas­ta. Kun tuu­let tuo­vat tän­ne kyl­mää, ne tuo­vat muu­al­le lämmintä.

Lea Sauk­ko­nen ennus­ti, että jos tämä man­ne­ril­mas­to itä­tuu­li­neen jat­kuu kesään, kesäs­tä tulee vas­taa­vas­ti hyvin kuuma.

Ilmas­ton muut­tues­sa epä­to­den­nä­köis­ten sää­ti­lo­jen toden­nä­köi­syys kas­vaa. Tämä näkyy sii­nä, että sää­hän liit­ty­vät ääri-ilmiöt yleis­ty­vät.  En ole ilma­tie­tei­li­jä, mut­ta syn­ty­mä­ute­li­aa­na olen kysel­lyt tun­te­mil­ta­ni ilma­tie­tei­li­jöil­tä, voi­si­vat­ko tal­vet noin yleen­sä­kin muut­tua täl­lai­sik­si; siis että maa­pal­lon kyl­myys kes­kit­tyy Euroop­paan. Yksi­kään ei ole sano­nut pitä­vän­sä sitä toden­nä­köi­se­nä.  Sii­hen kyl­lä moni uskoo, että tal­vi tulee myö­hään ja maa­lis­kuu on kyl­mä ja kevät­kin tulee myö­hään.  Näin on käy­nyt aika mon­ta ker­taa peräkkäin.

Tal­vi­myrs­ky­jen moni ennus­taa yleis­ty­vän ja voi­mis­tu­van. Sil­loin lumi­sa­teet voi­vat ulot­tua hyvin­kin ete­lään. Tal­vis­ta on myös tulos­sa satei­sem­pia eli pak­kas­sään osues­sa pai­kal­le lumisempia.

116 vastausta artikkeliin “Ilmastonmuutos peruutettu?”

  1. Hit­si. Osmon sivus­to käy yhä milen­kiin­toi­sem­mak­si. Nyt jo kuul­tiin seu­raa­van kesän sää, jos­ko Lean epä­vi­ral­li­nen ennus­tus toteu­tuu. Ja vie­lä­pä niin, että ennus­tus oli ilmainen.

    Mut­ta mit­kä oli­vat laki­mies Al Goren luen­to­palk­kiot kun vuon­na 2006 kävi luen­noi­mas­sa ilmas­ton lämpenemisestä.

  2. Kyl­mä ja lumi­nen tal­vi Euroo­pas­sa todis­taa pikem­min­kin ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta kuin sitä vastaan.” 

    Voi hyvä juma­la sen­tään. Oli­si sano­nut ennen tal­vea tuon­kin. Aikai­sem­min sano­neet että läm­pi­mät ja lau­hat tal­vet todis­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja nyt sano­vat sit­ten että kyl­mät ja lumi­set todis­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Minus­ta todis­ta­vat lähin­nä että ilmas­to­tie­tei­li­jät sor­tu­vat ter­meil­lä kik­kai­luun ja uhka­ku­vien maa­lai­luun. Ja toi­sek­seen, Ilma­tie­teen­lai­tos on lait­ta­nut kovas­ti effort­tia sen­kin todis­ta­mi­seen ettei tämän tal­ven säät mitään ääri-ilmiöi­tä ole, ja nyt ne Osmon mukaan sit­ten ovatkin.

    1. Jos kyl­mää oli­si kaik­kial­la, se tie­ten­kin todis­tai­si ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä vas­taan, mut­ta maa­pal­lo ei ole kyl­men­ty­nyt, ei edes poh­joi­nen pal­lo­ni­puo­lis­ko. Ei kai voi niin­kään aja­tel­la, että >Kana­dan län­sio­sien läm­pi­myys todis­taa ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta saman­ai­kai­ses­ti kun Euroo­pan kyl­myys sitä vastaan.

  3. Joo. Muis­tan myös luke­nee­ni ihan mie­len­kiin­toi­ses­ta teo­rias­ta liit­tyen tuu­liin. Euroo­pan ja Poh­jois-Ame­ri­kan väli­nen läm­pö­ti­lae­ro on fak­ta, New York esi­mer­kik­si on suu­rin piir­tein Lis­sa­bo­nin kor­keu­del­la mut­ta ilmas­to on pal­jon kyl­mem­pi. Kou­lu­kir­jois­sa tämä on tapa­na selit­tää meri­vir­roil­la, mut­ta kysy­mys on teo­rian mukaan pikem­min­kin sii­tä että poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­koil­la tuu­lee yleen­sä län­nes­tä, eli läm­min meri-ilma tulee Euroo­pas­sa man­te­reel­le ja Poh­jois-Ame­ri­kas­sa toi­sin päin. Sit­ten kun tuu­lee idäs­tä, niin Euroo­pas­sa on kyl­mä. Eli golf-vir­ras­ta ei tar­vit­se olla huo­lis­saan, tuu­li­suu­den muu­tok­sis­ta kyllä.

  4. Avain tämän tal­ven kyl­myy­teen Euroo­pas­sa ja Yhdys­val­tain itä­ran­ni­kol­la on ns. ark­ti­nen oskil­laa­tio (AO):
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao.shtml

    Ei voi sanoa että AO oli­si kyl­myy­den syy, mut­ta se kuvaa hyvin tilan­net­ta, ihan kir­jai­mel­li­ses­ti, kos­ka se on ilma­ke­hän ark­ti­sen vari­aa­tion ensim­mäi­nen pää­kom­po­nent­ti (siis PCA-mie­les­sä, kova­rians­si­mat­rii­sin omi­nai­sar­vo­ha­jo­tel­ma jne.)

    El Nino taas kor­re­loi aina­kin Yhdys­val­to­jen sademääriin. 

    Kun AO on nega­tii­vi­nen kuten nyt, kyl­mä ilma­mas­sa ei ole sel­keäs­ti rajau­tu­nut kor­keim­mil­le levey­sas­teil­le eli napa-alueil­le. AO liit­tyy joten­kin ns. polaa­ri­pyör­tee­seen ja ark­ti­siin suih­ku­vir­tauk­siin, mut­ta pidän näis­tä suu­ni kiin­ni kun en ole meteorologi. 

    Niin­pä mie­len­kiin­toi­ses­ti poh­joi­sen napa­jään kat­ta­ma alue on tänä vuon­na ennä­tys­pie­ni, samaa tasoa vuo­den 2007 kanssa:
    http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.365.jpg
    Poh­joi­sel­la jää­me­rel­lä ei siis ole ollut kylmää.

    Vaik­ka AO-indek­si on ollut tänä tal­ve­na nega­tii­vi­nen, muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen tal­vien tren­di on kui­ten­kin positiivinen:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/

    Mut­ta AO:lla on vah­va auto­kor­re­laa­tio viik­ko­ta­sol­la, kuten ikku­nas­ta näkyy, ja ehkä pie­ni kor­re­laa­tio myös peräk­käis­ten tal­vien välillä:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/www.phys.ocean.dal.ca/people/po/Whistler/stephenson.pdf
    http://www.arctic.noaa.gov/detect/climate-ao.shtml

    Eli AO hel­pos­ti jämäh­tää johon­kin asen­toon. Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä mil­lai­nen kevääs­tä ja kesäs­tä tulee, jo ihan lumen mää­rän takia. Vai­kea muis­taa mil­lais­ta kevääl­lä on kun näin iso lumi­mää­rä sulaa!

  5. Ilmas­ton­muu­tos on tosia­sia. Se, kum­paan suun­taan ilmas­to muut­tuu, kuin­ka nopeas­ti se muut­tuu ja mit­kä teki­jät sii­hen vai­kut­ta­vat, on vie­lä epä­sel­vää. Asias­ta on kii­nos­tut­tu, joten eikö­hän nuo sel­vi­te­tä seu­raa­van sadan vuo­den aikana. 😉

  6. Lie­kö irvai­lua tode­ta, että lumen tuloon saak­ka jou­lu­kuus­sa, mikä tahan­sa sää­il­miö tai uuti­nen selos­tet­tiin tv-uuti­sis­sa ilmas­ton­muu­tok­sel­la. Ei edes tar­vin­nut olla kysees­sä edes kovin mer­kit­se­vä uuti­nen, kun toi­mit­ta­ja lopet­ti sanoil­la: ilmas­ton­muu­tok­sen muka­na tämä­kin tulee lisään­ty­mään tjsp. Jopa kanien vil­liin­ty­mi­nen ja lisään­ty­mi­nen selos­tet­tiin ilmastonmuutoksella.

    Kun sit­ten tuli lun­ta ja perin­tei­nen tal­vi­sää, niin se onkin poikkeuksellista.

  7. Tämä­hän oli odo­tet­tu mikä­li on usko­mis­ta vuo­ri­vil­lan ja lasi­vil­lan val­mis­ta­jiin. Tämän
    het­ken nor­mit raken­nuk­sien eris­te­vah­vuuk­siin tuplaan­tui­vat ja sai­vat “lain voi­mat” vii­me syksynä.

  8. Soininvaara:“Ilmaston muut­tues­sa epä­to­den­nä­köis­ten sää­ti­lo­jen toden­nä­köi­syys kas­vaa. Tämä näkyy sii­nä, että sää­hän liit­ty­vät ääri-ilmiöt yleistyvät. ”

    Onkos tämä väi­te muu­ten huu­haa­ta vai onko sil­le jotain todisteita?

    1. Onkos tämä väi­te muu­ten huu­haa­ta vai onko sil­le jotain todisteita?

      Kyse on lähes tau­to­lo­gias­ta. Jos ilmas­to muut­tuu, sii­tä tulee eri­lai­nen. Kun sii­tä tulee eri­lai­nen, esiin­tyy sää­ti­lo­ja, joi­ta ennen pidet­tiin poikkeuksellisena.

  9. Län­si-Kana­dan tämän tal­ven läm­pö kyl­lä joh­tuu hyvin toden­nä­köi­ses­ti El Ninos­ta. Että se sii­tä sitten.
    Link­ki

  10. Ant­ti, en tie­dä mitä medi­aa sinä seu­raat, mut­ta minun mie­li­ku­vie­ni mukaan Ilma­tie­teen lai­tos on lähin­nä kes­kit­ty­nyt hoke­maan että sää on eri asia kuin ilmas­to. Yleen­sä niin päin ettei poik­keuk­sel­li­sen läm­min sää jonain tal­ve­na sinän­sä vie­lä yksi­nään todis­ta mis­tään trendistä.

  11. Kyl­lä minä­kin kal­lis­tun sil­le kan­nal­le, että täl­lai­nen poik­keuk­sel­li­nen tal­vi vain alle­vii­vaa että ilmas­ton­muu­tos ääriilmíöi­neen on realiteetti.

    Se taa­sen, mikä sen aiheut­taa, ei ole mie­les­tä­ni niin selvää.

    Oli ilmas­ton­muu­tos ihmi­sen aiheut­ta­maa tai ei, sii­hen täy­tyy vain sopeu­tua. Ilmas­ton­muu­tok­sia on tapah­tu­nut maa­pal­lol­la syys­tä tai toi­ses­ta aika taa­jaan, lai­das­ta lai­taan hyvin lyhyes­sä aika­ja­nas­sa; vii­meis­tä jää­kau­des­ta­kaan ei ole kovin kau­aa, ja seu­raa­vaa var­maan odotellaan. 

    Nii­hin vain täy­tyy kul­loin­kin elo­sa ole­van lajis­ton sopeu­tua. Ihmi­sen­kin. Maa­pal­lom­me ei ole ihmi­sen sää­del­tä­vis­sä ole­va tila, vaik­ka niin jos­kus haluam­me kuvitellakin.

  12. Kyl­mä ja lumi­nen tal­vi Euroo­pas­sa todis­taa pikem­min­kin ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta kuin sitä vastaan.” 

    Eli läm­min tal­vi tar­koit­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mis­ta ja myös kyl­mä tal­vi tar­koit­taa ilmas­ton lämpenemistä. 

    Elä hyvä mies luo­vu älyl­li­ses­tä rehel­li­syy­des­tä! Voi­han tei­dän teo­riat olla poh­jim­mil­taan oikei­ta. Ne tule­vat kui­ten­kin häviä­mään his­to­rian hämä­riin, jos nii­tä ruve­taan vial­li­si­na uskon­non lail­la ajamaan. 

    Parem­pi oli­si tun­nus­taa tosi­asiat. Tur­paan tuli. Todel­li­suus ei vas­taa nykyi­siä teo­rioi­ta, joten teo­riat ovat vää­räs­sä. Sil­tä poh­jal­ta oli­si parem­pi läh­teä raken­ta­maan tulevaisuutta.

  13. OS:n pää­tel­mä yhdis­tet­ty­nä sii­hen, että koko ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen perus­tuu “tut­ki­joi­den” yhdes­sä kyhää­mään ja sopi­maan tie­don muun­te­luun ja salauk­seen on kyl­lä “paras­ta”, mitä täl­lä pals­tal­la on esiintynyt.

    1. Mites tämä sys­tee­mi sanoo että kom­ment­ti­ni on jo ole­mas­sa, mut­ta kui­ten­kaan en näe sitä?

      Kir­joi­tuk­se­si oli tul­kit­tu ros­ka­pos­tik­si. Se joh­tui suu­res­ta mää­räs­tä linkkejä.

  14. Uusi yri­tys täl­le kom­men­til­le, jotain tek­nis­tä häik­kää lie­nee kun sitä ei näy mut­ta kui­ten­kin sys­tee­min mie­les­tä se on olemassa:

    Avain tämän tal­ven kyl­myy­teen Euroo­pas­sa ja Yhdys­val­tain itä­ran­ni­kol­la on ns. ark­ti­nen oskil­laa­tio (AO):
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao.shtml

    Ei voi sanoa että AO oli­si kyl­myy­den syy, mut­ta se kuvaa hyvin tilan­net­ta, ihan kir­jai­mel­li­ses­ti, kos­ka se on ilma­ke­hän ark­ti­sen vari­aa­tion ensim­mäi­nen pää­kom­po­nent­ti (siis PCA-mie­les­sä, kova­rians­si­mat­rii­sin omi­nai­sar­vo­ha­jo­tel­ma jne.)

    El Nino taas kor­re­loi aina­kin Yhdys­val­to­jen sademääriin. 

    Kun AO on nega­tii­vi­nen kuten nyt, kyl­mä ilma­mas­sa ei ole sel­keäs­ti rajau­tu­nut kor­keim­mil­le levey­sas­teil­le eli napa-alueil­le. AO liit­tyy joten­kin ns. polaa­ri­pyör­tee­seen ja ark­ti­siin suih­ku­vir­tauk­siin, mut­ta pidän näis­tä suu­ni kiin­ni kun en ole meteorologi. 

    Niin­pä mie­len­kiin­toi­ses­ti poh­joi­sen napa­jään kat­ta­ma alue on tänä vuon­na ennä­tys­pie­ni, samaa tasoa vuo­den 2007 kanssa:
    http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_stddev_timeseries.png
    http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.365.jpg
    Poh­joi­sel­la jää­me­rel­lä ei siis ole ollut kylmää.

    Vaik­ka AO-indek­si on ollut tänä tal­ve­na nega­tii­vi­nen, muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen tal­vien tren­di on kui­ten­kin positiivinen:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/

    Mut­ta AO:lla on vah­va auto­kor­re­laa­tio viik­ko­ta­sol­la, kuten ikku­nas­ta näkyy, ja ehkä pie­ni kor­re­laa­tio myös peräk­käis­ten tal­vien välillä:
    http://ilmasto.vuodatus.net/blog/2326886/ilmamassan-lampotilan-ja-saaindeksien-muutoksista/www.phys.ocean.dal.ca/people/po/Whistler/stephenson.pdf
    http://www.arctic.noaa.gov/detect/climate-ao.shtml

    Eli AO hel­pos­ti jämäh­tää johon­kin asen­toon. Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä mil­lai­nen kevääs­tä ja kesäs­tä tulee, jo ihan lumen mää­rän takia. Vai­kea muis­taa mil­lais­ta kevääl­lä on kun näin iso lumi­mää­rä sulaa!

  15. Vancou­ve­ris­sa ei yleen­sä­kään ole lun­ta. Pai­kal­li­sil­mas­to on pysy­nyt sama­na ja lähia­lueil­la on aina lun­ta. Nyt on lun­ta sata­nut Vancou­ve­riin. Asia on ollut pelk­kää mediajännitystä.

  16. Niin, näi­tä epä­ta­val­li­sen läm­pi­miä tai epä­ta­val­li­sen kyl­miä tal­via­han his­to­ria ei tun­ne ajal­ta ennen ihmi­sen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen kek­si­mis­tä? Ilmas­ton­muu­tos itses­sään on tosia­sia, on ollut kaut­ta his­to­rian. Vai miten meil­lä jää­kausi­kin on jo historiaa?

  17. Yksi tal­vi ei tie­tys­ti sinän­sä todis­ta pit­kän ajan tren­deis­tä sitä eikä tätä, mut­ta etäi­ses­ti koo­mis­ta on tuo, että kai­ken­lai­set tal­vet todis­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta. Jos mikä tahan­sa kuvi­tel­ta­vis­sa ole­va havain­to sopii teo­ri­aan, sen pitäi­si ker­toa jotain teoriasta.

    Ame­ri­kan Yhdys­val­lois­sa asias­ta on saa­tu leh­ti­pals­to­jen ja ns. uutis­oh­jel­mien täy­tet­tä oikein kun­nol­la, kun tea par­ty ‑poru­kat ovat julis­ta­neet ilmas­ton­muu­tok­sen peru­tuk­si lumi­myrs­kyn joh­dos­ta ja vas­ta­puo­li todis­te­tuk­si saman lumi­myrs­kyn joh­dos­ta. Se niis­tä pit­kän ajan kes­kiar­vois­ta. Eipä­hän aina­kaan tar­vit­se puhua täh­del­li­sem­mis­tä asioista.

  18. On aika surul­lis­ta huo­ma­ta, että jopa Osmo Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen kes­ki­ver­to­po­lii­tik­koa huo­mat­ta­vas­ti fik­sum­pi ja vas­tuun­tun­toi­sem­pi hen­ki­lö on lan­gen­nut tähän ilmas­to­hömp­pään ja alis­tu­nut raha­nah­nei­den mark­ki­na­voi­mien vietäväksi.

    Näin sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että kukaan ei ole tähän men­nes­sä pys­ty­nyt esit­tä­mään min­kään­lai­sia tie­teel­li­ses­ti päte­viä todis­tei­ta väit­teil­le “ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta” ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Koko oppi­ra­ken­nel­ma nojaa pelk­kiin arvai­lui­hin ja hypo­tee­sei­hin, fak­tat lois­ta­vat poissaolollaan.

    Moder­nin pro­pa­gan­dan kes­kei­sim­piin oppi-isiin lukeu­tu­va Joseph Goeb­bels (1897–1945) aikoi­naan oival­si, että pro­pa­gan­dan peril­le­me­nos­sa kaik­kein olen­nai­sin asia on tois­to. Jos samaa väi­tet­tä tois­te­taan ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, yhä uudes­taan ja uudes­taan, niin val­tao­sa ihmi­sis­tä alkaa vähi­tel­len pitää kyseis­tä väi­tet­tä tote­na, vaik­ka se oikeas­ti oli­si­kin aivan tuu­les­ta tem­mat­tu. Juu­ri täl­lä tavoin ovat ovat ilmas­to­lob­ba­rit menetelleet.

  19. Sit­ten kun vakuu­tusa­la alkaa vähä­tel­lä ilmas­ton­muu­tos­ta, ren­tou­dun minäkin.

  20. Näin sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että kukaan ei ole tähän men­nes­sä pys­ty­nyt esit­tä­mään min­kään­lai­sia tie­teel­li­ses­ti päte­viä todis­tei­ta väit­teil­le “ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta” ilmastonmuutoksesta. 

    Ei var­maan myös­kään syö­vän ja tupa­kan yhtey­des­tä. On täy­sin mah­do­ton aja­tus, ettei ihmi­sen aiheut­ta­mal­la hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den muu­tok­sel­la oli­si ilmas­toon mitään vai­ku­tus­ta. Tämä ilmas­to­de­nia­lis­tien jouk­ko, joka kiel­täy­tyy näke­mäs­tä havain­to­ja, on luon­teel­taan uskon­nol­li­nen. Joten­kin mah­dol­li­sel­ta aja­tuk­sel­ta vie­lä tun­tui­si, ettem­me pys­ty tark­kaan ennus­ta­maan, miten ilma­ke­hän kaa­su­koos­tu­muk­sen sor­mei­lu vai­kut­taa ilmas­toon, mut­ta aja­tus, ettei se vai­ku­ta miten­kään, on uskon­non puo­lel­le kuuluvaa. 

    Alku­pe­räis­tä kir­joi­tus­ta­ni ei pidä lukea niin, että tämä tal­vi todis­tai­si ilmas­ton­muu­tok­sen puo­les­ta vaan niin, ettei se, että Ete­lä-Suo­mesx­sa on enem­män lun­ta kuin taval­li­ses­ti ker­ro koko maa­il­maa kos­ke­vas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta mitään. Eri­tyiszes­ti kuin Grön­lan­nis­sa ja Län­si-Kana­das­sa taas on nor­maa­lia lämpimämpää.

  21. Tämä onkin muu­ten mie­len­kiin­tois­ta: voi­ko ilmas­ton­muu­tos­ta havai­ta yksi­lö miten­kään? Siis vain omaa eliym­pä­ris­töään havainnoimalla.

    Vii­me vuo­si­sa­dal­la mit­taus­ten mukaan ilmas­to läm­pe­ni n. 0.7 astet­ta sadas­sa vuo­des­sa. Täs­tä saa­daan siis 0,007 astet­ta vuo­des­sa. Tähän vie­lä sää­ti­lan vaih­te­lut pääl­le sekoittamaan. 

    Voi­ko ilmas­ton­muu­tos­ta siis yksi­lö havai­ta miten­kään vai onko se mahdotonta?

    1. Voi­ko ilmas­ton­muu­tos­ta siis yksi­lö havai­ta miten­kään vai onko se mahdotonta?

      Ilmas­tonm­nuu­tos­ta yksi­lö voi havan­noi­da seu­raa­mal­la lajien levit­täy­ty­mi­sa­luei­ta ja sitä, miten met­sä val­taa tun­tu­rei­den huiip­pu­ja. Siel­lä, mis­sä on jää­ti­köi­tä, voi havai­ta jää­ti­köi­den sula­mis­ta. Sade­vyö­hyk­kei­den siir­ty­mi­sen havait­see tra­maat­ti­ses­ti, mut­ta nii­den osal­ta satun­nais­vaih­te­lun ja tren­din erot­ta­mi­nen toi­sis­taan voi olla vaikeata.

  22. IPCC:n tuli­si ilmoit­taa ennal­ta, mit­kä tapah­tu­mat lisäi­si­vät ja mit­kä vähen­täi­si­vät kas­vi­huo­neil­miön toden­nä­köi­syyt­tä. Sen tuli­si esit­tään näi­den toden­nä­köi­syy­det tapauk­ses­sa A, jos­sa teo­ria pätee, ja tapauk­ses­sa B, jos­sa teo­ria ei päde.

    Ulko­puo­li­set sit­ten arvioi­si­vat näi­den toden­nä­köi­syyk­sien oikeel­li­suut­ta. Tule­vien tapah­tu­mien perus­teel­la voi­tai­siin sit­ten las­kea, kuin­ka pal­jon ne paran­ta­vat tai huo­non­ta­vat kas­vi­huo­ne­teo­rian uskottavuutta.

    Täs­sä on ongel­mia, voi­daan­han teh­dä uusiin havain­toi­hin sovi­tet­tu kor­jat­tu teo­ria ja sit­ten alkaa fal­si­fioi­da sitä, mut­ta näi­tä sovi­tet­tu­ja teo­rioi­ta ei pidä uskoa lii­kaa ennen pos­te­rio­ri todis­tei­ta. Luke­kaa Pop­pe­ria, jos täs­sä oli jotain uutta.

  23. Yhteen­ve­to­na: On sää mikä tahan­sa mis­sä tahansa,niin se todis­taa ilmastonmuutoksesta. 

    Lap­suu­des­ta muis­tan huo­no­ja lumi­tal­via 70-luvul­ta. 1980-luvun puo­li­vä­lis­sä oli kyl­miä tal­via. Välil­lä on ollut kyl­miä ja satei­sia kesiä, välil­lä läm­pi­miä. 1600-luvul­la oli pik­ku­jää­kausi ja 10000 vuot­ta sit­ten suu­rem­pi. Säät vaih­te­le­vat vuo­sit­tain, ja ilmas­tos­sa on tapah­ta­nut muu­tok­sia sil­loin­kin, kun mam­mut­tia yri­tet­tiin met­säs­tää kei­hääl­lä tai ihmis­tä ei vie­lä edes ollut maapallolla.

    Mikä sit­ten on ihmi­sen aiheut­ta­maa muu­tos­ta ja mikä ilmas­ton nor­maa­lia vaih­te­lua. Sii­nä­hän se onkin vai­kea peruskysymys.

    Nyt on aina­kin ollut muka­vat säät ja hyvät hiih­to­ke­lit. Jos pää­siäi­se­nä on lun­ta katol­la, niin sitä on maassakin.

  24. YK:n kan­sain­vä­li­nen ilmas­to­pa­nee­li IPCC on lii­oi­tel­lut rapor­tis­saan meren­pin­nan kohoa­mis­ta Hol­lan­nis­sa.” (HS 14.2.2010)

    Tämä ei tie­tys­ti aina­kaan lisää luot­ta­mus­ta IPCC:n toi­min­taan, kun tam­mi­kuus­sa se myön­si lii­toi­tel­leen­sa Hima­la­jan jää­ti­köi­den sulamista.

    http://bit.ly/hollanti

  25. Meil­lä on pal­jon nimet­tö­miä net­ti­kir­joit­ta­jia sekä huma­nis­ti­toi­mit­ta­jia, jot­ka tul­kit­se­vat het­kel­li­set pai­kal­li­set sää­ti­lat todis­teik­si ilmas­ton muu­tok­ses­ta tai muut­tu­mat­to­muu­des­ta. Mak­saa­ko näi­den kans­sa kes­kus­te­lu edes vaivaa?

  26. Tämä ei tie­tys­ti aina­kaan lisää luot­ta­mus­ta IPCC:n toi­min­taan, kun tam­mi­kuus­sa se myön­si lii­toi­tel­leen­sa Hima­la­jan jää­ti­köi­den sulamista.

    Sano­taan nyt vaik­ka niin että jos ei tuhat­si­vuis­sa rapor­tis­sa joka sisäl­tää tuhan­sia läh­de­viit­teiä oli­si yhtään vir­het­tä niin pitäi­sin sitä joten­kin epäi­lyt­tä­vä­nä. Kor­jat­kaa jos olen vää­räs­sä, mut­ta IPCC rap­pa­ria työs­tää kol­me ryhmää.

    Ensim­mäi­nen WGI työs­tää yhteen­ve­don ilmas­to­tie­tees­tä, ja se on ihan kovaa tiedettä.

    Toi­nen WGII taas arvioi sitä mitä muu­tok­sis­ta sit­ten seu­raa ihan käy­tän­nös­sä, tyy­liin kui­vuus, tul­vat ja muu ilmes­tys­kir­ja. Minun käsi­tyk­se­ni on että tämä on luon­teel­taan ja sel­keäs­ti spe­ku­la­tii­vi­sem­pi, ihan vaan sik­si vai­ku­tuk­set on aidos­ti epä­var­mo­ja. Ja ne kak­si vir­het­tä liit­tyen Hima­la­jan jää­ti­köi­hin sekä sekaan­nuk­seen Alan­ko­mai­den pin­ta-alan joka on veden­pin­nan ala­puo­lel­la (ml. joet) ja meren­pin­nan ala­puo­lel­la oli­vat nime­no­maan tässä.

    Toi­ses­sa tapauk­ses­sa läh­de oli WWF, toi­ses­sa Hol­lan­ti­lai­nen viran­omai­nen. Läh­tei­tä oli­si minus­ta pitä­nyt pera­ta paremm­min, mut­ta nuo on kui­ten­kin pie­niä asioi­ta ver­rat­tu­na mui­hin epä­var­muus­te­ki­jöi­hin. Rap­pa­ri on täyn­nä kriit­ti­sen tär­kei­tä asioi­ta jois­ta var­muus on vain “medium con­fi­dence” eli 5/10, esi­mer­kik­si se että pitää­kö paik­kan­sa että lie­vän läm­pe­ne­mi­sen myö­tä ruo­an tuo­tan­to kas­vaa lauh­keil­la vyö­hyk­keil­lä mut­ta pie­ne­nee läm­pi­mil­lä ja poten­ti­aa­li­ses­ti kui­vil­la alueil­la. Samoin hii­li­diok­si­din kas­vua lisää­vä vai­ku­tus on epä­sel­vä, empii­ri­set kokeet anta­vat arvioi­tua pie­nem­piä vai­ku­tuk­sia. Tuol­lai­siin epä­var­muus­te­ki­jöi­hin ver­rat­tu­na joku meren­pin­nan alai­sen Hol­lan­nin pin­ta-ala on pil­kun viilausta.

  27. YK:n kan­sain­vä­li­nen ilmas­to­pa­nee­li IPCC on lii­oi­tel­lut rapor­tis­saan meren­pin­nan kohoa­mis­ta Hollannissa.

    Tämä on taas näi­tä väit­tei­tä. Miten joku voi yli­pään­sä kuvi­tel­la, että meren­pin­ta nousi­si Hol­lan­nis­sa enem­män tai vähem­män kuin vaik­ka­pa Bri­tan­nias­sa? Heil­lä oli vää­rä tie­to Hol­lan­nin pin­nan­muo­dos­ta, sii­tä kuin­ka suu­ri osa Hol­lan­nis­ta on meren pin­nan ala­puo­lel­la. Ilmas­toa kos­ke­vien ennus­tei­den kanal­ta täl­lä vir­heel­lä ei ole mitään tekemistä.

  28. Niin, IPCC:n rapor­tis­sa HS:n itsen­sä mukaan sano­taan että Hol­lan­nis­ta on puo­let meren­pin­nan ala­puo­lel­la, kun oikeas­ti ala­puo­lel­la on nel­jäs­osa ja toi­nen nel­jäs­osa tul­va-aluet­ta. En ymmär­rä miten täs­tä on joh­det­tu IPCC:n lii­oi­tel­leen meren­pin­nan kohoa­mis­ta. IPCC:n rapor­teis­sa­han meren­pin­nan suh­teen on oltu eri­tyi­sen kon­ser­va­tii­vi­sia, ja nykyi­set ennus­teet ovat rei­lus­ti yli edel­li­sen IPCC:n raportin. 

    Täs­sä tari­na Hima­la­jan jää­ti­köi­tä kos­ke­nees­ta vir­hees­tä: http://www.yaleclimatemediaforum.org/2010/02/anatomy-of-ipccs-himalayan-glacier-year-2035-mess/

    IPCC:n raport­ti koos­tuu kol­mes­ta osas­ta, jois­ta yksi on fysi­kaa­li­nen, siis var­si­nais­ta ilmas­to­tie­det­tä kuvaa­va osa. Muut ovat “Impacts, adap­ta­tion and vul­ne­ra­bi­li­ty”, ja “Miti­ga­tion of cli­ma­te science”. Lisäk­si on monien mie­les­tä jok­seen­kin tur­ha “Synthesis”-osio. Nämä vir­heet joi­ta nyt on löy­ty­nyt, ovat ei-fysi­kaa­li­sis­sa osis­sa jot­ka ovat luon­teel­taan vähem­män ver­tai­sar­vioi­tuun tie­tee­seen perustuvia. 

    Jär­ke­vää oli­si jul­kais­ta ei-fysi­kaa­li­set osat eri tah­tiin kuin fysi­kaa­li­set, jot­ta ne ehdit­täi­siin teh­dä kun­nol­la. Fysi­kaa­li­nen osa­han on nii­den perus­tee­na. Lisäk­si kir­joit­ta­jat voi­si­vat olla vähän huo­lel­li­sem­pia. Taval­li­nen oppi­kir­ja­tark­kuus ei rii­tä, kun rapor­tit ovat nous­seet poliit­ti­sen toi­min­nan keskiöön. 

    Medias­sa on nyt muo­tia lyö­dä IPCC:tä ja ilmas­to­tut­ki­joi­ta. Vaik­ka tie­de­puo­lel­la ei ole tapah­tu­nut mitään, esim. Hesa­rin uuti­sia luke­mal­la syn­tyy kuva romah­ta­nees­ta kort­ti­ta­los­ta. Tämä vai­kut­taa hel­poim­min joh­da­tel­ta­vis­sa ole­vien mie­li­pi­tee­seen, kuten lumi­nen ja kyl­mä talvikin. 

    Vie­lä Vancou­ver — ei siel­lä ihan nor­maa­li tal­vi ole:
    http://simondonner.blogspot.com/2010/02/spring-olympics-vancouver-is-not-always.html

    Ja tam­mi­kuu­kin tai­si glo­baa­lis­ti olla satel­lii­teil­la mita­tuis­ta lämpimin:
    http://www.bbc.co.uk/blogs/paulhudson/2010/02/january-2010-warmest-on-record.shtml

  29. Jot­kut vii­me vuo­sien ilmas­ton­muu­tos­tul­kin­nat män­ty­met­sien ja koi­vik­ko­jen kor­vau­tu­mi­ses­ta pal­muil­la ja Suo­men­lah­den muut­tu­mi­ses­ta Pina Cola­da ‑aurin­ko­ran­ni­kok­si on sitä ilmas­ton­muu­tos­hö­pöä joka on syy­tä­kin unohtaa.

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen muut­taa ilma- ja meri­vir­tauk­sia (mm. Golf-vir­ta hei­ken­tyy) min­kä seu­rauk­se­na voi olla­kin tääl­lä perä­poh­jo­las­sa sään kyl­me­ne­mi­nen. Aika dai­ju pitää olla argu­men­toi­dak­seen että tuo kyl­me­ne­mi­nen kumoai­si teo­rian sen taus­tal­la ole­vas­ta ilmas­ton lämpenemisestä

  30. Juha kysyi 13.2.2010 kel­lo 20:31: “Soininvaara:‘Ilmaston muut­tues­sa epä­to­den­nä­köis­ten sää­ti­lo­jen toden­nä­köi­syys kas­vaa. Tämä näkyy sii­nä, että sää­hän liit­ty­vät ääri-ilmiöt yleistyvät.’

    Onkos tämä väi­te muu­ten huu­haa­ta vai onko sil­le jotain todis­tei­ta?”

    Osmo vas­ta­si 13.2.2010 kel­lo 20:43: “Kyse on lähes tau­to­lo­gias­ta. Jos ilmas­to muut­tuu, sii­tä tulee eri­lai­nen. Kun sii­tä tulee eri­lai­nen, esiin­tyy sää­ti­lo­ja, joi­ta ennen pidet­tiin poik­keuk­sel­li­se­na.

    Ei ihan noin­kaan. Jos 15–20 pak­ka­sas­teen tal­vi muut­tuu nol­la­ke­lik­si tai pik­ku­pak­ka­sik­si, sää on eri­lai­nen mut­ta ei miten­kään voi puhua ääri-ilmiös­tä. Jos vii­leäh­kö 15–20 C‑asteen kesä­sää muut­tuu mei­kä­läi­sit­täin hel­tei­sek­si 25 C‑asteen kesäk­si, ei sekään ole ääri-ilmiö edes meistä.

    Ääri-ilmiöi­tä ovat hir­mu­myrs­kyt, tul­va­sa­teet, tap­pa­vat hel­teet ja nään­nyt­tä­vät kui­vuu­det. Ovat­ko ne oikeas­ti lisään­ty­neet? Aina­kin niis­tä ker­to­vat leh­ti­ju­tut ovat.

    1. Jos vii­mei­set sadat vuo­dewt alu­eel­la A on sata­nut vuo­des­sa 100 mm ja alu­eel­la B 2000 mm vuo­des­sa. Sen jäl­keen osat vaih­tu­vat. Joku voi sanoa, ettei mitään ääri-ilmiö­tä ole, kun sade­mää­rien jakau­ma on saman­lai­nen, mut­ta kyl­lä alu­eel­la A tilan­ne koe­taan val­ta­vi­na tul­vi­na ja alu­eel­la B val­ta­va­na kuivuutena.
      Ylei­nen käsi­tys on, että ääri-ilmiöt lisään­ty­vät, vakuu­tus­yh­tiöt ovat eri­tyi­sen huo­les­tu­nei­ta myrs­ky­jen lisääntymisestä.

  31. Jos koko maa­pal­lo ote­taan tar­kas­te­luun, niin eikö Austra­lias­sa ollut hil­jat­tain + 40 astet­ta Cel­sius­ta usean päi­vän ajan. Mene tie­dä vaik­ka oli­si vie­lä­kin, en ole ehti­nyt seurata.

    Tie­tys­ti ete­läi­sel­lä pal­lon­puo­lis­kol­la on kesä, mut­ta kai + 40 siel­lä­kin on ylä­kant­tiin, kesäl­lä­kin. Toi­sin sanoen ei maa­pal­lo kes­ki­mää­rin ole nyt sen kyl­mem­pi kuin vii­me vuonnakaan.

  32. Kii­tos Osmo Soi­nin­vaa­ral­le vas­tauk­ses­ta aiem­paan kom­ment­tii­ni. Hyvin vali­tet­ta­vaa tosin on, että uusi­kin kom­ment­ti­si oli kovin heik­ko­ta­soi­nen. Men­nään­pä koh­ta kohdalta:

    Yri­tit kui­ta­ta huo­mau­tuk­se­ni sii­tä, että väi­tet­tä “ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta” ei ole mis­sään pys­tyt­ty tie­teel­li­ses­ti todis­ta­maan oikeak­si vetoa­mal­la sii­hen, että syö­vän ja tupa­kan yhteyt­tä­kään ei ole pys­tyt­ty todis­ta­maan. Moi­nen väi­te on suo­ras­taan pöy­ris­tyt­tä­vä! Kyse­hän on yhdes­tä eni­ten tut­ki­tus­ta asias­ta koko lää­ke­tie­teen his­to­rias­sa. Lää­ke­tie­tees­tä löy­tyy vain har­vo­ja asioi­ta, joi­den tuek­si on ole­mas­sa yhtä laa­ja ja veden­pi­tä­vä tie­teel­li­nen näyt­tö kuin tupa­kan terveyshaitoista.

    Jat­kos­sa tote­sit, että “On täy­sin mah­do­ton aja­tus, ettei ihmi­sen aiheut­ta­mal­la hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den muu­tok­sel­la oli­si ilmas­toon mitään vai­ku­tus­ta.” Täl­lai­nen huo­mau­tus edus­taa pelk­kää mutua, sil­lä ei ole mitään tie­teel­lis­tä todistusvoimaa.

    Seu­raa­vak­si kir­joi­tit, että “Tämä ilmas­to­de­nia­lis­tien jouk­ko, joka kiel­täy­tyy näke­mäs­tä havain­to­ja, on luon­teel­taan uskon­nol­li­nen.” Täs­sä­kin on nyt kään­net­ty todis­tus­taak­ka ylö­sa­lai­sin. Tie­tees­sä ylei­se­nä peri­aat­tee­na on, että väit­teet pitää pys­tyä todis­ta­maan. Ilmas­ton­muu­tos­ta saar­naa­vat tahot eivät kui­ten­kaan ole näin mene­tel­leet, vaan hei­dän sano­man­sa nojaa pelk­kään mutu-tie­toon ja uskoon. On lie­väs­ti sanot­tu­na omi­tuis­ta, että he täs­tä ongel­mas­taan huo­li­mat­ta rupea­vat syyt­tä­mään vas­ta­puol­ta pel­kän uskon varas­sa ope­roi­mi­ses­ta — vaik­ka nime­no­maan se vas­ta­puo­li on koko ajan yrit­tä­nyt nos­taa kes­kus­te­lua tie­teel­li­sem­mäl­le tasol­le pelk­kiin usko­muk­siin nojau­tu­mi­sen sijasta.

    Ja mitä sii­hen “havain­to­jen näke­mi­seen” tulee, niin juu­ri nämä nk. skep­ti­kot­han perus­ta­vat väit­teen­sä todel­li­siin havain­toi­hin. Sii­tä­hän koko kiis­tas­sa juu­ri onkin kyse, että “viral­li­set” ilmas­to­tie­tei­li­jät nojaa­vat kei­no­te­koi­siin ilmas­to­mal­lei­hin­sa, jot­ka on laa­dit­tu puut­teel­li­sin tie­doin — ja skep­ti­kot sit­ten huo­maut­ta­vat, että todel­li­set havain­not ker­to­vat kyl­lä­kin ihan muu­ta kuin mitä nuo tie­to­ko­ne­mal­lit väittävät.

    Hyviä esi­merk­ke­jä ovat esi­mer­kik­si kes­kia­jan läm­min ajan­jak­so ja 1930-luvun läm­min kausi: ilmas­to­tie­tei­li­jöi­den tie­to­ko­ne­mal­lit eivät ole pys­ty­neet hah­mot­ta­maan näis­tä kum­paa­kaan! Jo tämän pitäi­si ker­toa jokai­sel­le itse­näi­seen ajat­te­luun kyke­ne­väl­le ihmi­sel­le, että nois­sa ilmas­to­mal­leis­sa on vaka­via puut­tei­ta. “Viral­li­set” ilmas­to­tie­tei­li­jät eivät kui­ten­kaan suos­tu myön­tä­mään asi­aa, vaan he läh­te­vät itse­pin­tai­ses­ti aja­tuk­ses­ta, jon­ka mukaan tie­to­ko­ne­mal­lit ovat oikeas­sa ja ympä­röi­vä luon­to vää­räs­sä. Innok­kaim­mat ovat läh­te­neet jopa peu­ka­loi­maan läm­pö­ti­la­mit­taus­ten tulok­sia saa­dak­seen ne vas­taa­maan parem­min tie­to­ko­ne­mal­lien anta­mia luku­ja. (Muun muas­sa täl­lai­nen tie­teel­li­nen vilp­pi pal­jas­tui vii­me syk­syn kuu­lui­sas­sa Climategate-skandaalissa.)

    1. Se, että hii­li­diok­si­di on eris­te on osoi­tet­tu labo­ra­to­rios­sa. Sil­loin kyl­lä nol­la­hy­po­tee­si on, että se on eris­te myös läabo­ra­to­rion ulko­puo­lel­la. Otin keuh­ko­syö­vän ja tupa­kan yhtey­den juu­ri sik­si, että se osoi­tet­tiin jo 1970-luvul­la ellei jopa ennen, mut­ta viral­li­ses­ti mitään yhteyt­tä ei ollut ennen 1990-lukua, kos­ka aina löy­tyi nii­tä skep­tik­ko­ja, jot­ka juliks­ti­vat, ettei näyt­tö rii­tä; tai­taa olla vieläkin.
      Kun aivan yli­voi­mai­nen enem­mis­tö alan tie­de­mie­his­tä pitää yhteyt­tä osoi­tet­tu­na, voi­daan pitää var­sin toden­nä­köi­se­nä, että yhteys on olemassa.

  33. Vie­lä­kään Osmon vas­tauk­set eivät tyy­dy­tä. Men­nään taas koh­ta kohdalta:

    Se, että hii­li­diok­si­di käyt­täy­tyy labo­ra­to­rio­ko­keis­sa jol­lain tie­tyl­lä taval­la, ei miten­kään todis­ta sitä että se oikeas­sa luon­nos­sa vai­kut­tai­si täs­mäl­leen samal­la tavoin — siis ettei luon­nos­sa saman­ai­kai­ses­ti ole mitään mui­ta meka­nis­me­ja, jot­ka kumoa­vat tämän hii­li­diok­si­din aiheut­ta­man reak­tion tai jol­lain muul­la tavoin vetä­vät lop­pu­tu­los­ta ihan eri suuntaan. 

    Ongel­man ydin on sii­nä, että maa­pal­lon ilmas­to on niin laa­ja ja moni­mut­kai­nen meka­nis­mi, ettei sen tark­kaa toi­min­taa ja meka­nis­me­ja vie­lä tun­ne­ta lähes­kään koko­naan. Niin­pä ilmas­to­mal­le­ja laa­dit­taes­sa jou­du­taan tur­vau­tu­maan rajui­hin yleis­tyk­siin ja yksin­ker­tais­tuk­siin, jois­ta monet para­met­rit on jou­dut­tu jät­tä­mään koko­naan pois ja useat muut syöt­tä­mään vain kar­kei­na likiar­voi­na. Kun tilan­ne on tämä, ei ole­kaan mikään ihme, että koneen las­ke­mat mal­lit sopi­vat mel­ko huo­nos­ti yhteen luon­nos­ta teh­ty­jen todel­lis­ten havain­to­jen kanssa.

    Tupa­kas­ta ja syö­väs­tä sen ver­ran, että nii­den väli­nen yhteys oli jo vii­meis­tään 1960-luvul­la kyet­ty osoit­ta­maan täy­sin veden­pi­tä­väs­ti. Joi­ta­kin sora­ää­niä toki oli, mut­ta olen­nais­ta on huo­ma­ta että nämä eivät kyen­neet esit­tä­mään mitään tie­teel­li­ses­ti kes­tä­viä todis­tei­ta väitteilleen. 

    Kir­joi­tuk­sen­sa lopus­sa Osmo tote­aa, että “Kun aivan yli­voi­mai­nen enem­mis­tö alan tie­de­mie­his­tä pitää yhteyt­tä osoi­tet­tu­na, voi­daan pitää var­sin toden­nä­köi­se­nä, että yhteys on ole­mas­sa.” Tähän­kin on taas huo­mau­tet­ta­va, että kysei­nen näke­mys on aivan epätieteellinen.

    Tie­de ei nimit­täin ole demo­kraat­tis­ta. Tie­tees­sä rat­kai­see ainoas­taan tut­ki­mus­ten ja väit­tei­den tie­teel­li­nen taso, ei suin­kaan se, miten moneen ker­taan joku väi­te on esi­tet­ty. Jos 9 tie­de­mies­tä väit­tää että A+B=X, mut­ta kukaan heis­tä ei pys­ty sito­vas­ti todis­ta­maan väi­tet­tä oikeak­si, ja 1 tie­de­mies puo­les­taan väit­tää että A+B=Y, ja hän myös pys­tyy tie­teel­li­ses­ti päte­väl­lä taval­la osoit­ta­maan väit­teen­sä paik­kan­sa­pi­tä­vyy­den täy­sin aukot­to­mas­ti, on tie­teel­li­nen lop­pu­tu­los se että A+B=Y. Eli yksi tie­de­mies (sel­vä vähem­mis­tö) on jyrän­nyt nämä yhdek­sän kol­le­gaan­sa (sel­vän enem­mis­tön) kumoon.

    Maal­lik­ko toki ajat­te­lee hel­pos­ti toi­sin­päin, eli hänet on help­po saa­da vakuut­tu­neek­si vetoa­mal­la jon­kin asian puo­les­ta­pu­hu­jien suu­reen luku­mää­rään. (Siis sama tak­tiik­ka jota kau­pal­li­sis­sa mai­nok­sis­sa­kin hyö­dyn­ne­tään: “89 % nai­sis­ta on sitä miel­tä että Rev­lon vähen­tää sel­väs­ti ryp­py­jä…”) Mut­ta täs­sä­hän ei nyt ole­kaan puhe mis­tään mal­lik­ko­jen mutu-tun­te­muk­sis­ta vaan tie­teel­li­ses­tä argumentoinnista.

    1. Kun poh­tii näy­tön vah­vuut­ta suh­tees­sa päätlk­sen­te­koon, kan­nat­taa aja­tel­la asi­aa baye­si­lai­sit­tain. Teh­dään yksin­ker­tai­nen ase­tel­ma, hal­kuam­me sel­vit­tää, onko raha har­ha­ton, kun sil­lä hei­te­tään kruu­naa ja klaa­vaa. Tie­däm­me, että sadan rahan jou­kos­sa on yksi, joka tuot­ta aaina tulok­sek­si klaa­van. Rahaa heit­tä­mäl­lä yri­täm­me sel­vit­tää, onko raham­me tuo väärennetty.
      Yksi klaa­va ei todis­ta mitään. Vii­si peräk­käis­tä klaa­vaa ei todis­ta mitään, mut­ta kas­vat­taa toden­nä­köi­syys sil­le, että on vää­ren­net­ty. Alu­neprin toden­nä­köi­syys oli 1/100, nyt se on jo pal­jon enemmän.

      Jos klaa­vo­ja tulee kym­me­nen peräk­käin, alkaa olla jo sel­vä, että kysees­sä on vää­ren­net­ty raha, mut­ta ei se tie­ten­kään todis­tet­tu ole. Jos sinun pitäi­si arva­ta, kum­mas­ta on kyse, ja hen­ke­si riip­pui­si arvauk­sen oikeel­li­suu­des­ta, vain type­rys ja ilmas­to­de­nia­lis­ti päät­te­li­si, että kos­ka mitään ei ole todis­tet­tu, läh­tö­koh­ta­na on, että raha on harhaton. 

      Meil­lä on niin pal­jon havain­to­ja, jot­ka tuke­vat ilmas­ton muut­tu­mis­ta, että alkaa olla tur­val­li­sem­paa arva­ta, että ilmas­ton suh­teen kan­nat­taa olla varovainen. 

      Eri­tyi­sen outo on loo­gi­ses­ti ilmas­to­de­nia­lis­tien käsi­tys, että kun kes­kia­jal­la ilmas­tos­sa (ehkä) oli jokin häi­riö, jon­ka syy­tä ei tie­de­tä, tämä tie­tä­mät­tö­myys kumo­aa kaik­ki muut ilmas­ton muut­tu­mis­ta tuke­vat havain­not ja teo­reet­ti­set las­kel­mat. Aurin­gon lsi­ään­ty­nyt aktii­vi­suus, jokin suu­ri metaa­ni­pääs­tö ilma­ke­hään tai mitä tahan­sa. Miten se, ettem­me tie­dä, mikä muut­ti läm­pö­ti­laa vähäk­si aikaa, vai­kut­taa asi­aan mitenkään?

  34. Ilmas­ton­muu­tos on minul­le UFO, jol­la ener­gia­lam­pun aivot. 

    Ensim­mäi­sen kos­ke­tusk­sen asi­aan sain 1990-luvuil­la. Ame­rik­ka­lai­set tut­ki­ja kohaut­ti­vat maa­il­maa väit­tä­mäl­lä, että jää­vuo­ret sula­vat ja meren ppin­ta nousee. No se meni ehkä vie­lä lap­suk­sen piik­kiin ja oli help­po gro­ki-lasil­la falsifoida. 

    Ufok­si asia menee kun nyt aivan tosis­saan väi­te­tään että man­ner­jään sula­mi­nen nos­taa meri­ve­den pin­taa niin että Mal­dii­vit, Hol­lan­ti, Venezue­la ym. hukkuvat. 

    Tätä en käsi­tä, kun meri­ve­sien mas­san lisää­ty­mi­nen voi yhtä hyvin nos­taa man­ner­laat­to­ja, jot­ka nekin kel­lu­vat kuten kel­lu­vat jäävuoret.

    Ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen yhtääl­lä ja jääh­ty­mi­nen toi­saal­la on var­mas­ti tot­ta, mut­ta esi­te­tyt seu­rauk­set ovat science fictionia.

    Turun lin­na raken­net­tiin saa­reen. Val­li­hau­dat ovat aiko­ja sit­ten kui­vu­neet ja yli 700-vuo­tias lin­na sei­soo tuke­vas­ti kui­val­la maal­la maan nousun takia.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen pilaa­ja #1 on jär­jet­tö­män kal­lis ja vaa­ral­li­nen ener­gian­sääs­tö­lamp­pu. Osra­mien ja Aira­mien lisäk­si koko hom­mas­ta on tul­lut help­po­heik­kien tem­mel­lys­ken­tä. Vil­ja vie­dään lau­ta­sel­ta tis­lat­ta­vak­si ja hevo­sen pas­kan polt­ta­mi­ses­ta mak­se­taan pian ympäristötukia.

  35. Jätän tuon koli­kon­heit­toe­si­mer­kin sivuun, kos­ka se ei mil­lään tavoin lii­ty aihee­seen. Tie­teel­lis­ten argu­ment­tien pitä­vyyt­tä kun ei mää­ri­tel­lä kruu­naa ja klaa­vaa heittämällä.

    Kom­ment­ti­si puo­li­vä­lin jäl­keen pää­sem­me­kin mie­len­kiin­toi­seen asi­aan — ja ehkä tulee samal­la eräs vää­rin­kä­si­tys­kin oikais­tua. Ei kukaan ole nimit­täin sel­lais­ta väit­tä­nyt­kään, ettei­kö ilmas­to oli­si muut­tu­mas­sa. Päin­vas­toin, se nime­no­maan on muut­tu­mas­sa. Tämä on aivan luon­nol­li­nen asia, sil­lä ilmas­tol­le tyy­pil­lis­tä on juu­ri se, että sii­nä ilme­nee jat­ku­vas­ti eri­lai­sia muu­tok­sia. Yleen­sä nämä muu­tok­set ovat san­gen pie­niä, mut­ta jos­kus vähän suurempiakin.

    Kos­ka tilan­ne on tämä ja muu­tos­ten esiin­ty­mi­nen siis aivan nor­maa­lia, ei ole mitään syy­tä nos­taa eri­tyis­tä haloo­ta täs­tä nyt tapah­tu­vas­ta pie­nes­tä muu­tok­ses­ta. Ei edes sit­ten­kään, vaik­ka ahneet mark­ki­na­voi­mat ovat kek­si­neet ruve­ta rahas­ta­maan täl­lä asial­la ja käyt­tä­vät apu­naan ihmis­ten tietämättömyyttä. 

    Juu­ri tie­tä­mät­tö­miä ihmi­siä on help­po höy­näyt­tää selit­tä­mäl­lä ilmas­ton­muu­tok­sen kal­tai­nen nor­maa­li luon­no­nil­miö jok­si­kin tavat­to­man kama­lak­si asiak­si, jon­ka tor­ju­mi­sek­si jokai­sen kan­sa­lai­sen on teh­tä­vä kaik­ki voi­ta­van­sa — ja ennen kaik­kea mak­set­ta­va suu­ret sum­mat rahaa! 

    Jo nyt olem­me huo­man­neet, kuin­ka lukui­sia eri tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta on alet­tu mai­nos­taa vetoa­mal­la nii­den “ilmas­to­ys­tä­väl­li­syy­teen”. Räi­keim­mis­sä tapauk­sis­sa asioi­ta on mää­rät­ty jopa laki­sää­tei­ses­ti. Sur­ku­hu­pai­sin ja samal­la luon­non kan­nal­ta edes­vas­tuut­to­min esi­merk­ki lie­nee edul­lis­ten ja luon­to­ys­tä­väl­lis­ten heh­ku­lamp­pu­jen pakol­li­nen vaih­ta­mi­nen kal­lii­siin ja ongel­ma­jä­tet­tä sisäl­tä­viin “ener­gian­sääs­tö­lamp­pui­hin”. Lob­ba­rit ovat osan­neet asiansa!

  36. Miten se, ettem­me tie­dä, mikä muut­ti läm­pö­ti­laa vähäk­si aikaa, vai­kut­taa asi­aan mitenkään? 

    No siten, että sama ilmiö saat­taa olla meneil­lään paras­ta aikaa, emme­kä edel­leen­kään tie­dä, mikä se on. Tämä on mal­lien raken­te­lun kan­nal­ta merkittävää.

  37. OS: “Eri­tyiszes­ti kuin Grön­lan­nis­sa ja Län­si-Kana­das­sa taas on nor­maa­lia lämpimämpää.”

    Mis­tä me muu­ten tie­däm­me, että Grön­lan­nis­sa on todel­la­kin nor­maa­lia lämpimämpää?

    Voi tie­tys­ti kuu­los­taa höl­möl­tä kysy­myk­sel­tä — onhan meil­lä usei­ta­kin pin­ta­läm­pö­ti­la­ti­las­to­ja, jois­ta asia voi halu­tes­saan tar­kis­taa. Tar­kem­min tar­kas­tel­les­sa asia ei ehkä ole­kaan niin sel­vä — kysei­set tilas­tot käyt­tä­vät nyky­ään ainoas­taan kol­men ran­ni­kol­la sijait­se­van sää­ase­man tie­to­ja, jois­ta Grön­lan­nin kes­kio­sien läm­pö­ti­lat las­ke­taan esim. NASAn GISSn surul­li­sen kuu­lui­sal­la homogenisointimenetelmällä.

  38. Hii­li­diok­si­di muu­ten käyt­täy­tyy luon­nos­sa aivan samal­la taval­la kuin labo­ra­to­rios­sa­kin, se absor­boi sätei­lyä infra­pu­na-alu­eel­la. Absorp­tios­pekt­ri on hii­li­diok­si­dil­le (niin kuin aineil­le yleen­sä­kin) ominainen.

    Toi­nen fak­ta on, että ihmi­sen toi­min­ta tuot­taa run­saas­ti hii­li­diok­si­dia, esi­mer­kik­si autol­la aja­mi­nen “vih­reim­mil­lä­kin” autoil­la tois­ta sataa gram­maa kilometrillä.

    Kun ker­ran ilmas­ton on havait­tu läm­men­neen ja edel­leen läm­piä­vän, ihan ter­vet­tä vetää jon­kin­lai­sia hypo­tee­se­ja ja mah­dol­li­sia syy- seu­raus­suh­tei­ta, vaik­ka mitään ei luk­koon lyö­täi­si­kään. Ilmas­ton­muu­tos on fak­ta. Ihmis­ten tuot­ta­ma hii­li­diok­si­di ilmas­ton läm­mit­tä­jä­nä on vain mal­li, joka uskot­ta­vas­ti selit­tää läm­pö­ti­lan nousua aika­na jol­loin ihmi­nen on tuot­ta­nut pal­jon hii­li­diok­si­dia. Mal­li hylä­tään tai sitä kor­ja­taan, jos se ei enää vas­taa havaintoja.

  39. Kuu­lem­ma mukaan Inde­pen­dent-leh­des­sä on ollut tätä tal­vea “mini-ice age”-nimellä kut­su­va artikkeli…

    N.s. Ark­ti­nen oskil­laa­tio (läheis­tä sukua ellei sama kuin Poh­jois-Atlan­tin hei­lah­dus NAO) on ollut poik­keuk­sel­li­sen ääre­väs­ti nega­tii­vi­ses­sa asen­nos­sa. Täs­sä vir­taus­ken­tän asen­nos­sa napa-aluei­den/­Si­pe­rian kyl­mä pur­kau­tuu rajus­ti Euroop­paan ja USA:an tie­tyil­le alueil­le. Vas­taa­vas­ti läm­min nousee pohjoiseen. 

    Niin tai näin. Kuten on jo useas­ti todet­tu, ilmas­to­de­nia­lis­teil­ta puut­tuu kaik­ki muut näke­myk­set pait­si halu olla eri miel­tä. Toi­saal­ta sii­nä että kaik­ki kek­si­vät oman todel­li­suus­kä­si­tyk­sen­sä, on kyl­lä oma vie­hä­tyk­sen­sä. Äly­käs suun­nit­te­lu, ilmas­ton­muu­tok­sen peruu­tus, yms. yms. Ainoa mikä minua oikeas­ti ihme­tyt­tää on se, että ylei­nen äänioi­keus on keh­dat­tu ottaa käyttöön.

  40. Ottai­sit­ko Osmo Soi­nin­vaa­ra kan­taa tuo­hon Dr. Phil Jone­sin eilen englan­ti­lais­leh­dis­tös­sä jul­kais­tuun kom­ment­tiin, jon­ka mukaan 15 vuo­teen ei ole tapah­tu­nut tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vää läm­pe­ne­mis­tä? Kysees­sä on kui­ten­kin yhden alan joh­ta­van tie­de­mie­hen mel­koi­nen takinkääntö.

    Ilma­ke­hän CO2-pitoi­suus­han on kas­va­nut täs­sä välis­sä sen ver­ran, että IPCC:n mal­lien mukaan oli­si pitä­nyt tul­la +0.3C lisää. Sehän oli­si ollut, näin Vancou­ve­rin tun­nel­mis­sa jää­kiek­ko­ter­mein, 15 vuo­des­sa noin 30% lisää aiem­man sadan vuo­den aika­na arvioi­tuun läm­pe­ne­mi­seen (+0.8C). Jäl­kim­mäi­sen arvon tark­kuu­des­ta liik­kuu myös kriit­ti­siä arvioita.

    Sinän­sä eri­kois­ta, ettei tätä kaik­kein kes­kei­sin­tä tun­nus­tus­ta täs­sä BBC:n toi­mit­ta­jan teke­mäs­sä haas­tat­te­lus­ta mai­nit­tu HS:n asias­ta ker­to­vas­sa jutus­sa. Eipä tain­nut uutis­pääl­lik­kö uskal­taa tuo­ta ensim­mäi­se­nä pai­naa, tai­taa tämän uutis­voi­ton vie­dä Suo­mes­sa­kin kel­tai­set. Miten­kä­hän lie­nee vih­rei­den pii­ris­sä, kuka puhal­taa pil­liin ensim­mäi­se­nä, oli­si­ko se jär­ki­mie­he­nä tun­net­tu O. Soininvaara?

  41. Nimi­merk­ki ATM mis­sa­si kaik­kein olen­nai­sim­man poin­tin. Eihän kyse suin­kaan ole pel­käs­tä hii­li­diok­si­dis­ta vaan pal­jon laa­jem­mas­ta asias­ta: koko maa­pal­lon ilmas­tos­ta ja kai­kis­ta sii­hen vai­kut­ta­vis­ta tun­ne­tuis­ta ja tun­te­mat­to­mis­ta tekijöistä.

    Vaik­ka hii­li­diok­si­di käyt­täy­tyi­si labo­ra­to­rios­sa tie­tyl­lä taval­la ja vie­lä luon­nos­sa­kin samal­la taval­la, se sit­ten­kin muo­dos­taa vain yhden pie­nen osan laa­jem­paa koko­nai­suut­ta. Tähän koko­nai­suu­teen vai­kut­ta­vat lukui­sat eri asiat, ja tätä koko­nai­suut­ta eivät edes alan tut­ki­jat­kaan pys­ty täy­del­li­ses­ti selit­tä­mään. Par­hais­sa­kin ilmas­to­mal­leis­sa on lukui­sia aukkopaikkoja.

    Sii­nä ATM on aivan oikeas­sa, että “ihmis­ten tuot­ta­ma hii­li­diok­si­di ilmas­ton läm­mit­tä­jä­nä” on vain mal­li, ei mikään fak­ta. Kai­ken lisäk­si tämä mal­li on käy­tän­nös­sä huo­nok­si havait­tu: kun piir­re­tään ilma­ke­hän hii­li­diok­si­di­pi­toi­suut­ta ja ilmas­ton läm­pö­ti­laa kuvaa­vat käy­rät, voi­daan tode­ta että nämä kor­re­loi­vat var­sin huo­nos­ti keskenään.

    Esi­mer­kik­si 1930-luvun läm­min jak­so sopii kovin huo­nos­ti tuo­hon hii­li­diok­si­di­teo­ri­aan, samoin se tosia­sia että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen on vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den ajan ollut hyvin vähäis­tä — ilmas­to­mal­lien mukaan kun läm­pe­ne­mi­sen oli­si pitä­nyt jat­kua ala­ti kiih­ty­väl­lä vauhdilla!

  42. Osmo, jos nyt ihan tark­ko­ja ollaan niin val­ta­me­rien pin­nan tasos­sa on ero­ja, esi­merk­si län­ti­nen Väli­me­ri on noin 20cm mata­lam­mal­la kuin Atlantti.

    Sin­ko­nen, muu­ten hyvä, mut­ta IPCC ei minus­ta ole vähä­tel­lyt meren­pi­nan­nan nousua. Kyse on maal­lik­ko­ver­sio­na (eli sen vähän perus­teel­la mitä minä ymmär­rän) sii­tä että vii­mei­sim­mäs­sä (2007) rapor­tis­sa oli jätet­ty epä­var­mem­mak­si muut­tu­nut jää­ti­köi­den liik­keen kiih­ty­mi­sen vai­ku­tus sula­mi­seen pois, tosin sen arvel­laan ole­van 10–20cm, ehkä enem­män­kin. Eli luku oli tie­ten­kin tuon ver­ran pie­nem­pi aiem­piin ver­rat­tu­na. Tämä sit­ten vään­tyi leh­dis­tös­sä joten­kin niin että IPCC ennus­taa aikai­sem­paa pie­nem­pää meren­pin­nan nousua, kun tar­kem­pu uuti­nen oli­si ollut että sii­tä että epä­var­muus meren­pin­nan nousun mää­räs­tä on lisääntynyt.

    Mut­kat suo­rak­si uuti­soin­nis­ta: Turms, mik­si ohja­ta ketään täys­jär­kis­tä luke­maan Dai­ly Mai­lia kun BBC:n ver­sio on tar­jol­la, sem­min­kin kun se on se Jone­sin alku­pe­räi­nen haas­tat­te­lu? http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8511670.stm

  43. Poh­din kom­men­toi­jan “Tee­mu Kemp­pai­nen kir­joit­ti 14.2.2010 kel­lo 14:38” kans­sa samaa asi­aa, että kan­nat­taa­ko kum­man­kaan osa­puo­len kans­sa edes kes­kus­tel­la. Sanon, jaa‑a sii­nä ja sii­nä. Molem­mat kun pitä­vät kädet kor­vil­laan ja ovat ereh­ty­mät­tö­mäs­ti oikeas­sa — tapah­tui ilmas­tol­le mitä vaan. Kom­men­toin sil­ti vähän:

    Vää­räs­sä olet­te molem­mat. Näin voi kyl­lä sanoa. Ensin sanot­ta­koon kun Osmon blo­gis­sa­kin ollaan, että ei se tiet­ty pahaa tee jos hii­li­diok­si­dia pääs­te­tään vähem­män ilmaan, siis sen pääs­tö­jä pie­nen­ne­tään. Eri asia on, kuka sen mak­saa ja mil­lä syyl­lä, ja sik­si täs­tä tiet­ty pitää kes­kus­tel­la, kriit­ti­ses­ti­kin. Ja sit­ten asiaan:

    -tupak­ka-syö­pä on huo­no perus­teek­si, sil­lä tut­ki­mus­koh­de sii­nä on help­po eli pie­ni ihmi­sen­ko­koi­nen tila­vuus, ja sil­ti kaik­ki todis­ta­mi­nen on vai­ke­aa kuten sanoit. Isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa se on siis mah­do­ton­ta eli perus­te­let täl­lä nyt, että ilmas­ton­tut­ki­mi­nen oli­si mah­do­ton­ta siten, että saa­tai­siin mitään todel­lis­ta tie­toa mihin­kään suun­taan. Kes­kus­te­lem­me mie­les­tä­si siis täy­sin arvaa­mal­la eli ennak­koa­sen­tei­dem­me mukaan?

    -Rahan heit­to on yhtä huo­no perus­te. Tilas­to­tut­ki­mus voi ehkä vedo­ta toden­nä­köi­syyk­siin ja olla jos­kus ihan “pihal­la” totuu­des­ta, mut­ta luon­non­tie­de etsii vas­tauk­set eikä ole vää­räs­sä. Joko kat­soo rahan molem­mat puo­let tai etsii jotain mis­tä löy­tyy jotain kon­kreet­tis­ta, eli vaik­ka kat­soo pei­lil­lä lasi­pöy­dän alta mitä rahas­sa lukee alapuolellakin.
    Muu­toin luon­non­tie­tees­sä sano­taan: “toi­nen puo­li on var­mas­ti klaa­va, mut­ta rahan toi­ses­ta puo­les­ta ei voi­da sanoa mitään, sil­lä sii­tä ei ole tut­kit­tua tietoa”.

    Emme voi tie­ten­kään nyt sanoa, ettei­kö ihmi­nen vai­ku­ta ilmas­toon, mut­ta voi­si sanoa hie­man suu­rem­man taa­kan todis­ta­mi­seen ole­van muu­tos­ta halua­vil­la (vai voiko?).
    Ihmi­sel­lä tah­too olla his­to­rian valos­sa aina lii­an suu­ret luu­lot kyvyis­tään (omis­ta ja yhtei­sis­tä), ja esi­merk­ki­nä olkoon vaik­ka inti­aa­nien sade­tans­si, jos­sa uskot­tiin ihan rehel­li­ses­ti tans­sin muut­ta­van sää­ti­laa ja tuo­van sateen (tosin tämän­tyyp­pi­ses­tä kan­so­jen­his­to­riois­ta pitä­vä­nä en ole ihan var­ma, vaik­kei se oli­si­kin mah­dol­lis­ta? Osoit­ta­kaa­pa epäi­li­jät vaan ettei se toi­mi, minus­ta niis­sä voi oikeas­ti olla jotain toimivaakin…)

    Muu luon­to sit­ten. Vai­kein­ta on ehkä sanoa että aurin­ko var­mas­ti toi­mii 100% tasai­ses­ti, ja siten osoit­taa ettei “uunil­la” ole suu­rin­ta vai­ku­tus­ta “talon” läm­pö­ti­loi­hin. Puo­leen tai toi­seen, miten mil­loin­kin, pit­kin historiaa.

    On toki ole­mas­sa tapo­ja tut­kia hii­li­diok­si­din vai­ku­tus­ta, ilmas­ton muut­tu­mi­sia ja syi­tä, aurin­gon vai­ku­tus­ta ja muu­tok­sia ymsyms. Ja nii­tä tut­ki­taan ja hyvä niin, rehel­lis­tä ja luo­tet­ta­vaa tie­toa tar­vi­taan lisää. Tut­ki­muk­set vaan kes­tä­vät ja “ala” on kovin nuo­ri, jou­du­taan siis tovi odot­ta­maan ennen­kuin oikein mitään var­maa voi­daan sanoa.

    Sil­ti muis­tu­tan uudel­leen, että pääs­tö­jä toki voi­daan sil­ti heti­kin vähen­tää ja se on var­maan kai­kil­le ihan ok. Kun­han perus­tel­laan tosi­asioil­la, sovi­taan tas­a­puo­li­ses­ti kei­nois­ta, mak­sa­jis­ta, aika­tau­luis­ta jne. Vie­lä yhteen­ve­to­na: osa yleen­sä yli­hys­te­ri­soi kai­ken ja osa vähät­te­lee lii­kaa — totuus tapaa olla sit­ten jos­sain siel­lä välis­sä, hae­taan se siel­tä esiin.

  44. Osmo kir­joit­ti 14.2.2010 kel­lo 18:26: “os vii­mei­set sadat vuo­dewt alu­eel­la A on sata­nut vuo­des­sa 100 mm ja alu­eel­la B 2000 mm vuo­des­sa. Sen jäl­keen osat vaih­tu­vat. Joku voi sanoa, ettei mitään ääri-ilmiö­tä ole, kun sade­mää­rien jakau­ma on saman­lai­nen, mut­ta kyl­lä alu­eel­la A tilan­ne koe­taan val­ta­vi­na tul­vi­na ja alu­eel­la B val­ta­va­na kui­vuu­te­na.

    No mut­ta tuos­sa­han on kyse ääri-ilmiöis­tä! Ei kait nyt hir­mu­myrs­ky yhtääl­lä ja väräh­tä­mät­tö­män tyven päi­vä toi­saal­la tar­koi­ta että oli­si sopi­van tuu­li­nen sää lei­jan lennätykseen? 😮

    Mut­ta niin ei voi sanoa kuin Osmo sanoi, että yli­pää­tään säi­den muut­tu­mi­nen eri­lai­sek­si oli­si jo sinän­sä ääri-ilmiö, kos­ka eri­lai­nen sää poik­ke­aa sii­tä mihin on totut­tu. Jos koh­tuu­kyl­mä tal­vi vaih­tuu lau­hak­si tai vii­leäh­kö kesä miel­lyt­tä­vän läm­pi­mäk­si, ei miten­kään voi puhua ääri-ilmiöis­tä, vaik­ka sää muuttuu.

    Täy­tyy­hän löy­tyä tie­toa sii­tä, ovat­ko hir­mu­myrs­kyt, tap­pa­vat kuu­muu­det, tul­va­sa­teet ja nään­nyt­tä­vät kui­vuu­det todel­la lisään­ty­neet. Aina­kin niis­tä kir­joi­te­taan ikään kuin näin oli­si. Täy­ty­nee ryh­tyä kuuk­ke­loi­maan — vaik­ka onhan täs­tä­kin var­mas­ti jo Osmon aiem­pien ilmas­toai­heis­ten blo­gi­mer­kin­tö­jen yhtey­des­sä puhut­tu­kin. Haku­toi­min­to ei etsi kommenteista.

  45. Anna-Lii­sa
    “Jos 15–20 pak­ka­sas­teen tal­vi muut­tuu nol­la­ke­lik­si tai pik­ku­pak­ka­sik­si, sää on eri­lai­nen mut­ta ei miten­kään voi puhua ääri-ilmiöstä. ”

    Tal­vi lähes pelk­kiä nol­la­ke­le­jä on kyl­lä minus­ta ääri-ilmiö vaik­ka astei­ta tui­jot­ta­mal­la ei oltai­si­kaan Sipe­rian tal­vi­pak­ka­sis­sa tai Saha­ran lämpötiloissa.

  46. @Syltty: Mää­rit­te­lem­me näkö­jään ääri-ilmiön eri taval­la. Minä ymmär­rän sil­lä sitä mitä Wiki­pe­dian artik­ke­li heList of seve­re weat­her phe­no­me­na listaa.

    En läh­ti­si muut­ta­maan ter­min sisäl­töä ihan niin kepeäs­ti kuin täs­sä on teh­ty. Ääri-ilmiö ei voi tar­koit­taa elol­li­sel­le luon­nol­le suo­tui­saa olotilaa.

  47. Lisään vie­lä: voi olla, että suo­tui­sak­si miel­let­ty olo­ti­la ei ole­kaan suo­tui­sa sel­lai­sel­le luon­nol­le, joka on sopeu­tu­nut ääre­vään kyl­myy­teen, kuu­muu­teen, kui­vuu­teen tai mär­kyy­teen. Jos täl­löin halu­taan käyt­tää täs­tä ylei­ses­ti ottaen suo­tui­sas­ta sääs­tä ter­miä ääri-ilmiö, pitää sii­hen liit­tää tarkenteita.

  48. Timo Rau­niol­le ja muil­le mah­dol­li­sil­le denia­lis­teil­le lai­tan vain pari link­kiä, jois­ta ihmi­sen aiheut­ta­mas­ta ilmas­ton­muu­tok­ses­ta voi lukea. Väi­te, että ilma­ke­hään pääs­tet­ty hii­li­diok­si­di ei aiheut­tai­si ilmas­ton­muu­tos­ta, on aivan täyt­tä huuhaata.

    http://ilmastotieto.wordpress.com/2010/02/07/havaintoja-ihmisen-aiheuttamasta-ilmastonmuutoksesta/

    http://www.aip.org/history/climate/co2.htm

  49. Osmo, tämän­tyyp­pi­siä las­ku­toi­mi­tuk­sia har­ras­ta­va­na voi­sit hie­man poh­tia myös sitä, mitä seu­raa, jos EU toi­mil­laan yksi­puo­li­ses­ti hei­ken­tää omaa kil­pai­lu­ky­ky­ään glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la? Kiit­tää­kö ilmas­to vai kii­na­lai­set ja intia­lai­set sekä sii­nä sivus­sa pääs­tö­kau­pal­la tie­naa­vat rikol­li­set ja spe­ku­lan­tit? Mie­les­tä­ni täs­sä asias­sa E‑R Kor­ho­la on sel­keäs­ti ratio­naa­li­sim­min ajat­te­le­va suomalaispoliitikko. 

    Var­sin­kin viher­va­sem­mis­ton suun­nal­ta tun­nu­taan hel­li­vän aja­tus­ta Euroo­pas­ta, joka voi ottaa min­kä­lai­sia taak­ko­ja tahan­sa har­teil­len­sa ja sel­vi­tä niis­tä ilman mer­kit­tä­viä nega­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia yhteis­kun­nal­le. Tätä asen­net­ta voi­nee ver­ra­ta väi­te­tys­ti nuo­ril­le omi­nai­seen kuo­le­mat­to­muu­den tunteeseen.

  50. Timo Rau­nio:
    Tie­de ei nimit­täin ole demo­kraat­tis­ta. Tie­tees­sä rat­kai­see ainoas­taan tut­ki­mus­ten ja väit­tei­den tie­teel­li­nen taso, ei suin­kaan se, miten moneen ker­taan joku väi­te on esi­tet­ty. Jos 9 tie­de­mies­tä väit­tää että A+B=X, mut­ta kukaan heis­tä ei pys­ty sito­vas­ti todis­ta­maan väi­tet­tä oikeak­si, ja 1 tie­de­mies puo­les­taan väit­tää että A+B=Y, ja hän myös pys­tyy tie­teel­li­ses­ti päte­väl­lä taval­la osoit­ta­maan väit­teen­sä paik­kan­sa­pi­tä­vyy­den täy­sin aukot­to­mas­ti, on tie­teel­li­nen lop­pu­tu­los se että A+B=Y. Eli yksi tie­de­mies (sel­vä vähem­mis­tö) on jyrän­nyt nämä yhdek­sän kol­le­gaan­sa (sel­vän enem­mis­tön) kumoon.

    Tie­tees­sä ei ole mah­dol­lis­ta todis­taa mitään aukot­to­mas­ti. Yli­pää­tään tie­teel­li­siä hypo­tee­se­ja ei edes voi todis­taa oikeik­si, ne voi vain fal­si­fioi­da. On koh­tuu­ton vaa­ti­mus, että tut­ki­joi­den pitäi­si todis­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen ja ilmas­ton­muu­tok­sen yhteys aukot­to­mas­ti, kos­ka se on jo mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti mahdotonta. 

    Tie­de ei ole demo­kraat­tis­ta, hypo­tee­sin fal­si­fioin­tiin riit­tää yksi­kin tie­de­mies. Jos evi­dens­si on riit­tä­vän vakuut­ta­vaa, muut jou­tu­vat tai­pu­maan ja hyväk­sy­mään, että oli­vat vää­räs­sä. Näin ei kui­ten­kaan ole ilmas­ton­muu­tos­asias­sa käynyt.

    Vaik­ka hii­li­diok­si­di käyt­täy­tyi­si labo­ra­to­rios­sa tie­tyl­lä taval­la ja vie­lä luon­nos­sa­kin samal­la taval­la, se sit­ten­kin muo­dos­taa vain yhden pie­nen osan laa­jem­paa koko­nai­suut­ta. Tähän koko­nai­suu­teen vai­kut­ta­vat lukui­sat eri asiat, ja tätä koko­nai­suut­ta eivät edes alan tut­ki­jat­kaan pys­ty täy­del­li­ses­ti selit­tä­mään. Par­hais­sa­kin ilmas­to­mal­leis­sa on lukui­sia aukkopaikkoja.

    Samaa sumu­ver­hoa voi vetää ihan min­kä tahan­sa tie­teel­li­sen teo­rian kysee­na­lais­ta­mi­sek­si, esim. evo­luu­tio­teo­rian tai tupa­kan ja syö­vän väli­sen yhtey­den. Solut­kin ovat moni­mut­kai­sia ja nii­den toi­min­nas­ta ei kaik­kea ymmär­re­tä. Syö­vän syn­tyyn vai­kut­taa myös monet teki­jät, joten syö­vän syn­tyä selit­tä­vis­sä mal­leis­sa on pal­jon kysy­mys­merk­ke­jä ja aukkopaikkoja.

  51. Lopet­ta­kaa nyt aina­kin se ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­jen elo­ho­pea-kep­pi­he­vo­sen piis­kaa­mi­nen, koni on jo kuol­lut. Lam­put sääs­tä­vät niin pal­jon ener­gi­aa — jon­ka tuot­ta­mi­ses­sa vapau­tuu elo­ho­pe­aa — että tase on itse asias­sa posi­tii­vi­nen, vaik­kei lamp­pu­ja edes kierrätettäisi.

    Pari läh­det­tä:

    http://www.energystar.gov/ia/partners/promotions/change_light/downloads/Fact_Sheet_Mercury.pdf

    http://www.popularmechanics.com/blogs/home_journal_news/4217864.html

    Lisäk­si EU ei mää­rän­nyt ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­ja pakol­li­sik­si, vaan kiel­tää asteit­tain tehot­to­mam­mat heh­ku­lam­put. Lois­te­put­ki­tek­niik­ka tulee ole­maan vain lyhyt väli­vai­he ennen LEDe­jä; nyt jo on demon­stroi­tu 100-wat­ti­sia heh­ku­lamp­pu­ja vas­taa­via pas­sii­vi­sel­la kier­rol­la jääh­dy­tet­ty­jä LED-lamp­pu­ja, nor­maa­liin E27-kantaan.

  52. Ottai­sit­ko Osmo Soi­nin­vaa­ra kan­taa tuo­hon Dr. Phil Jone­sin eilen englan­ti­lais­leh­dis­tös­sä jul­kais­tuun kom­ment­tiin, jon­ka mukaan 15 vuo­teen ei ole tapah­tu­nut tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­tä­vää läm­pe­ne­mis­tä? Kysees­sä on kui­ten­kin yhden alan joh­ta­van tie­de­mie­hen mel­koi­nen takinkääntö.

    Osmo ottaa kan­taa tai, sama­pa tuo minul­le, mut­ta mikä tuos­sa haas­tat­te­lus­sa on niin uuti­sar­vois­ta? Pahoit­te­len pit­kää lainausta:

    A — Do you agree that accor­ding to the glo­bal tem­pe­ra­tu­re record used by the IPCC, the rates of glo­bal war­ming from 1860–1880, 1910–1940 and 1975–1998 were identical?

    An ini­tial point to make is that in the res­pon­ses to the­se ques­tions I’ve assu­med that when you talk about the glo­bal tem­pe­ra­tu­re record, you mean the record that com­bi­nes the esti­ma­tes from land regions with tho­se from the mari­ne regions of the world. CRU pro­duces the land com­po­nent, with the Met Office Had­ley Cent­re pro­ducing the mari­ne component.

    Tem­pe­ra­tu­re data for the period 1860–1880 are more uncer­tain, because of spar­ser cove­ra­ge, than for later periods in the 20th Cen­tu­ry. The 1860–1880 period is also only 21 years in length. As for the two periods 1910–40 and 1975–1998 the war­ming rates are not sta­tis­tical­ly sig­ni­ficant­ly dif­fe­rent (see num­bers below).

    I have also inclu­ded the trend over the period 1975 to 2009, which has a very simi­lar trend to the period 1975–1998.

    So, in answer to the ques­tion, the war­ming rates for all 4 periods are simi­lar and not sta­tis­tical­ly sig­ni­ficant­ly dif­fe­rent from each other.

    Here are the trends and sig­ni­ficances for each period:
    Period Length Trend
    (Degrees C per deca­de) Significance
    1860–1880 21 0.163 Yes
    1910–1940 31 0.15 Yes
    1975–1998 24 0.166 Yes
    1975–2009 35 0.161 Yes

    B — Do you agree that from 1995 to the pre­sent the­re has been no sta­tis­tical­ly-sig­ni­ficant glo­bal warming

    Yes, but only just. I also calcu­la­ted the trend for the period 1995 to 2009. This trend (0.12C per deca­de) is posi­ti­ve, but not sig­ni­ficant at the 95% sig­ni­ficance level. The posi­ti­ve trend is qui­te clo­se to the sig­ni­ficance level. Achie­ving sta­tis­tical sig­ni­ficance in scien­ti­fic terms is much more like­ly for lon­ger periods, and much less like­ly for shor­ter periods.

    C — Do you agree that from Janua­ry 2002 to the pre­sent the­re has been sta­tis­tical­ly sig­ni­ficant glo­bal cooling?

    No. This period is even shor­ter than 1995–2009. The trend this time is nega­ti­ve (-0.12C per deca­de), but this trend is not sta­tis­tical­ly significant.

    D — Do you agree that natu­ral influences could have cont­ri­bu­ted sig­ni­ficant­ly to the glo­bal war­ming obser­ved from 1975–1998, and, if so, plea­se could you speci­fy each natu­ral influence and express its radia­ti­ve forcing over the period in Watts per squa­re metre.

    This area is slight­ly out­si­de my area of exper­ti­se. When con­si­de­ring chan­ges over this period we need to con­si­der all pos­sible fac­tors (so human and natu­ral influences as well as natu­ral inter­nal varia­bi­li­ty of the cli­ma­te sys­tem). Natu­ral influences (from volca­noes and the Sun) over this period could have cont­ri­bu­ted to the chan­ge over this period. Volca­nic influences from the two lar­ge erup­tions (El Chic­hon in 1982 and Pina­tu­bo in 1991) would exert a nega­ti­ve influence. Solar influence was about flat over this period. Com­bi­ning only the­se two natu­ral influences, the­re­fo­re, we might have expec­ted some coo­ling over this period.

    E — How con­fi­dent are you that war­ming has taken place and that humans are main­ly responsible?

    I’m 100% con­fi­dent that the cli­ma­te has war­med. As to the second ques­tion, I would go along with IPCC Chap­ter 9 — the­re’s evi­dence that most of the war­ming since the 1950s is due to human activity. 

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/8511670.stm

  53. Kyl­mä ja lumi­nen tal­vi tuo uusia ulot­tu­vuuk­sia ilmas­to­kes­kus­te­luun, vaik­ka denia­lis­tien jan­ku­tuk­set unohdettaisiinkin.

    Ensin­nä­kin sub­jek­tii­vi­ses­ti koe­tul­la sää­ti­lal­la ja ihmis­ten huo­les­tu­nei­suu­del­la ilmas­tos­ta on yllät­tä­vän suu­ri yhteys. Uskon tämän jos­sain mää­rin päte­vän myös pää­tök­sen­te­ki­jöi­hin vaik­ka parem­min infor­moi­tu­ja ovatkin.

    Toi­sek­si ilmas­tos­ta ja sääs­tä tie­de­tään edel­leen pelot­ta­van vähän. Denia­lis­tin mie­les­tä tämä on hyvä syy sytyt­tää hii­li­pan­nut, vaik­ka asia on juu­ri päinvastoin.

    Miten läm­pe­ne­vä ja sula­va ark­tis vai­kut­taa mei­dän ilmas­toom­me ja sää­häm­me? Entä jos ilmas­ton­muu­tos ei tuo­kaan meil­le poh­jois-sak­sa­lais­ta ilmas­toa vaan poh­jois-kana­da­lai­sen? Entä jos jok­seen­kin tasa­pai­noi­ses­ta ja ennus­tet­ta­vas­ta olo­ti­las­taan suis­tu­nut ilmas­to­jär­jes­tel­mä kas­vat­taa vuo­si­vaih­te­lut ennennäkemättömiksi?

  54. Väi­te, että ilma­ke­hään pääs­tet­ty hii­li­diok­si­di ei aiheut­tai­si ilmas­ton­muu­tos­ta, on aivan täyt­tä huuhaata.”

    Voi­si­vat­ko alar­mis­tit edes yrit­tää ymmär­tää, mis­tä debat­tia käy­dään täs­sä ilmas­to­ky­sy­myk­ses­sä? Kyse ei ole kyllä/ei, vaan pakot­teen voi­mak­kuu­des­ta palau­te­kyt­ken­töi­neen. Kun alar­mis­tit väit­tä­vät voi­mak­kuu­den ilmas­to­sen­si­tii­vi­syy­del­le ole­van usei­ta astei­ta, skep­ti­kot pitä­vät tätä erit­täin epä­to­den­nä­köi­se­nä, ja kat­so­vat tie­teel­li­sen näy­tön viit­taa­van pikem­min­kin asteen­kym­me­nyk­sis­sä mitat­ta­vaan voimakkuuteen.

    Alhai­sem­pi voi­mak­kuus hävi­ää luon­nol­lis­ten vaih­te­lui­den taus­ta­ko­hi­naan — mitä juu­ri todis­tam­me — ei muo­dos­ta sen enem­pää ihmis­kun­nal­le kuin ympä­ris­töl­le­kään uhka­ku­vaa, eikä edel­ly­tä mit­ta­via vastatoimia.

  55. Jos klaa­vo­ja tulee kym­me­nen peräk­käin, alkaa olla jo sel­vä, että kysees­sä on vää­ren­net­ty raha, mut­ta ei se tie­ten­kään todis­tet­tu ole. Jos sinun pitäi­si arva­ta, kum­mas­ta on kyse, ja hen­ke­si riip­pui­si arvauk­sen oikeel­li­suu­des­ta, vain type­rys ja ilmas­to­de­nia­lis­ti päät­te­li­si, että kos­ka mitään ei ole todis­tet­tu, läh­tö­koh­ta­na on, että raha on harhaton.”

    Meil­lä on niin pal­jon havain­to­ja, jot­ka tuke­vat ilmas­ton muut­tu­mis­ta, että alkaa olla tur­val­li­sem­paa arva­ta, että ilmas­ton suh­teen kan­nat­taa olla varovainen.”

    Joten­kin tämä ilmas­to­tou­hu vai­kut­taa uskon­nol­ta. Jos esit­tää kriit­ti­siä näke­myk­siä uskon­nos­ta tai ilmas­tos­ta saa osak­seen pahek­sun­taa, sil­tä osin nämä ovat saman­kal­tai­sia asioita.

    Soi­nin­vaa­ra arvos­te­li, kun esi­tin aikai­sem­mas­sa kir­joi­tuk­ses­sa, että pitäi­si uudes­taan arvioi­da ja sel­vit­tää, kun on tuo­tu esiin epä­sel­vyyk­siä ja vir­heel­li­syyk­siä. Ilmas­to­kes­kus­te­lu on men­nyt ääri­lai­toi­hin ja vaa­di­taan ehdo­ton­ta kuu­liai­suut­ta. Minus­ta oli­si aiheel­lis­ta asial­li­ses­ti sel­vi­tel­lä miten teh­tyi­hin joh­to­pää­tök­siin vai­kut­ta­vat ne ongel­ma­koh­dat mitä on jul­ki­suu­des­sa nos­tet­tu esiin.

    Ter­veel­lä poh­jal­la ole­va epäi­lys­kin saa osak­seen ryö­py­tyk­sen ja arvos­te­lun. Varo­vai­suus­pe­ri­aa­te voi­si olla kan­na­tet­ta­va vaih­toeh­to, mikä­li sen perus­teet oli­si­vat pitä­väl­lä poh­jal­la. Kun niis­tä perus­teis­ta­kin kiis­tel­lään, niin usko­mi­nen tie­de­mies­ten näke­myk­siin herät­tää var­mas­ti mones­sa hämmennystä. 

    Tätä asi­aa ei yhtään hel­po­ta se, että jou­dum­me tin­ki­mään elin­ta­sos­tam­me ja sit­ten glo­baa­leil­la mark­ki­noil­la on toi­mi­joi­ta, jot­ka eivät toi­mi avoi­men kil­pai­lun peri­aat­teel­la, vaan kor­jaa­vat hyö­dyt mark­ki­noil­ta ja samal­la eivät sitou­du ilmastotalkoisiin.

  56. Väi­tet­ty­jä havain­to­ja poik­keuk­sel­li­ses­ta läm­pe­ne­mi­ses­tä toki on — mut­ta kuin­ka luo­tet­ta­via ne ovat, onkin toi­nen kysymys.

    http://www.timesonline.co.uk/tol/news/environment/article7026317.ece

    The tem­pe­ra­tu­re records can­not be relied on as indica­tors of glo­bal chan­ge,” said John Chris­ty, pro­fes­sor of atmosp­he­ric science at the Uni­ver­si­ty of Ala­ba­ma in Hunts­vil­le, a for­mer lead aut­hor on the IPCC.

    Chris­ty has publis­hed research papers loo­king at the­se effects in three dif­fe­rent regions: east Africa, and the Ame­rican sta­tes of Cali­for­nia and Alabama.

    The sto­ry is the same for each one,” he said. “The popu­lar data sets show a lot of war­ming but the appa­rent tem­pe­ra­tu­re rise was actual­ly caused by local fac­tors affec­ting the weat­her sta­tions, such as land development.”

    Osmo ja muut tilas­to­tie­det­tä tun­te­vat var­maan­kin ymmär­tä­vät miten luo­tet­ta­via mal­lien anta­mat tulok­set ovat, jos nii­hin syö­te­tään ros­kaa sisään.

    Mitä tulee CO2n roo­liin kas­vi­huo­ne­kaa­su­na ja labo­ra­to­rio­mit­taus­ten rele­vans­siin sen todis­ta­mi­ses­sa, niin jos asia on sel­lai­nen tie­teel­li­nen fak­ta, kuin alar­mis­tit anta­vat ymmär­tää, niin a) mik­si mis­tään ei löy­dy perus(kvantti)fysiikasta joh­det­tua mal­lia CO2n vai­ku­tuk­sil­le ja b) mik­si IPCC­kin käyt­tää CO2n vai­ku­tuk­sel­le liki­mää­räis­tä havain­nois­ta ja arvauk­sis­ta joh­det­tua kaavaa?

    Vai oli­si­ko niin, että alar­mis­tit tahal­laan tai tahat­to­mas­ti koit­ta­vat vakuut­taa asian ole­van ker­ras­saan yksin­ker­tai­nen vaik­ka näin ei ole?

  57. Jos on kym­me­nen lai­haa vuot­ta ja yksi liha­va, niin toki ele­tään liha­via aiko­ja. Ne kym­me­nen lai­ha vain ovat sään­töä vah­vis­ta­via poikkeuksia.

    Eikö sade­mää­rien tuli­si muu­ten olla juu­ri­kin kas­vus­sa kii­tos läm­pe­ne­mi­sen — läm­min haih­dut­taa vet­tä aavi­koi­tu­vil­ta alueil­ta ja vesi sataa alas saa­pues­saan kyl­mem­mil­le alueil­le. Täs­sä mie­les­sä olen hyvin­kin pes­si­mis­ti­nen “mie­lyt­tä­vän” ilmas­to­vyö­hyk­keen saa­pu­mi­ses­ta näil­le lakeuksille.

    On se3 sil­ti kiva, että on vaih­teek­si tal­vi, vaik­ka junat kul­kee­kin miten sat­tuu ja muu­ten­kin on niin han­ka­laa, kun aivan kaik­kea ei pys­ty ennus­ta­maan ja kontrolloimaan.

  58. Miten joku voi yli­pään­sä kuvi­tel­la, että meren­pin­ta nousi­si Hol­lan­nis­sa enem­män tai vähem­män kuin vaik­ka­pa Britanniassa?”

    Hel­sin­gin tul­va­tur­vas­ta päät­tä­vän kan­nat­taa ymmär­tää, että meri nousee/laskee eri tavoin eri osis­sa mer­ta ei vuo­de­nai­koi­na. Sik­si tie­tyt samal­la kor­keus­käy­räl­lä sijait­se­vat osat Itä­me­ren ran­nik­koa ovat parem­min tur­vas­sa tul­vil­ta kuin toi­set. Täs­tä on tai oli joku tut­ki­mus­pro­jek­ti käyn­nis­sä. Muis­taak­se­ni Hol­lan­nis­sa meri tup­paa ole­maan kor­keam­mal­la kuin Englan­nis­sa joh­tuen ilman­pai­nees­ta ja tuulista.

  59. az:
    “…Alhai­sem­pi voi­mak­kuus hävi­ää luon­nol­lis­ten vaih­te­lui­den taus­ta­ko­hi­naan – mitä juu­ri todis­tam­me – ei muo­dos­ta sen enem­pää ihmis­kun­nal­le kuin ympä­ris­töl­le­kään uhka­ku­vaa, eikä edel­ly­tä mit­ta­via vastatoimia.”

    Jos lisään­ty­vän hii­li­diok­si­din vai­ku­tus ilmas­toon oli­si­kin vähäi­nen, ovat monet muut vai­ku­tuk­set kyl­lä uhka niin luon­nol­le kuin ihmi­sel­le­kin. Mer­ten hap­pa­moi­tu­mi­nen esi­mer­kik­si tuho­aa monia eko­sys­tee­me­jä ja joi­den­kin ravin­to­kas­vien ravin­toar­vo heik­ke­nee tai niis­tä tulee perä­ti myr­kyl­li­siä jne.

  60. Eikö muka kan­nat­tai­si aina näi­hin kes­kus­te­lui­hin ottaa mukaan “kata­stro­fi­ta­lous­nä­kö­kul­ma”. Tar­koi­tan siis sitä hyvin tun­net­tua tosia­si­aa, että ihmi­set ovat val­mii­ta luo­pu­maan hedo­nis­mis­taan kata­stro­fin uha­tes­sa. Sodis­sa, tun­ne­tun esi­mer­kin mai­ni­tak­se­ni, ihmi­set teke­vät pul­la­mös­sö­nä­kö­kul­mas­ta usko­mat­to­mia uhrauk­sia tais­tel­lak­seen pahaa vastaan. 

    Ilmas­to­muu­tos on poten­ti­aa­li­ses­ti kata­stro­fi, joten sitä vas­taan tais­tel­lak­seen ihmi­set ovat val­mii­ta teke­mään suu­ria uhrauk­sia. Täl­lä ker­taa vie­lä­pä koko ihmis­kun­nan hyväksi. 

    Tais­te­lu muut­tuu kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­sik­si, siten inves­toin­neik­si ensin tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja sit­ten teh­tai­siin, jot­ka tuot­ta­vat voi­ton vihollisesta. 

    Onko vihol­li­nen sit­ten jap­sit vai nap­sit, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den lop­pu­mi­nen yhdis­tet­ty­nä yhdek­sän­mil­jar­di­seen ihmis­kun­taan vai ilmas­ton­muu­tos? Onko sil­lä väliä?

    Ihmis­kun­ta voi sit­ten voi­ton­juh­lien jäl­keen poh­tia poh­tia, mitä kaik­kea pro­pa­gan­daa kukin tuli suoltaneeksi.

  61. Timo Rau­nio: “On aika surul­lis­ta huo­ma­ta, että jopa Osmo Soi­nin­vaa­ran kal­tai­nen kes­ki­ver­to­po­lii­tik­koa huo­mat­ta­vas­ti fik­sum­pi ja vas­tuun­tun­toi­sem­pi hen­ki­lö on lan­gen­nut tähän ilmas­to­hömp­pään ja alis­tu­nut raha­nah­nei­den mark­ki­na­voi­mien vietäväksi.”

    Jos mark­ki­na­voi­mat sai­si­vat päät­tää, ilmas­to­kes­kus­te­lu oli­si lop­pu­nut ajat sit­ten. Monet fir­mat ovat sat­san­neet suu­ria sum­mia saa­dak­seen sen lope­tet­tua. Raha­nah­neus­han ei tyk­kää rajoituksista.

  62. Evert The Neve­Rest: “Tätä en käsi­tä, kun meri­ve­sien mas­san lisää­ty­mi­nen voi yhtä hyvin nos­taa man­ner­laat­to­ja, jot­ka nekin kel­lu­vat kuten kel­lu­vat jäävuoret.”

    Tämä on hie­no osoi­tus kes­kus­te­lun tasos­ta! Eikö maa­pal­lo ole­kaan ontto?

  63. Phil Jone­sin erään­lai­nen takin­kään­tö on sii­nä mie­les­sä mer­kit­tä­vä, että eräs IPCC:n avain­tut­ki­jois­ta myön­tää, että

    1) Vuo­des­ta 1970 asti arvioi­tu läm­pe­ne­mi­nen EI ole his­to­rial­li­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa miten­kään poikkeuksellista

    2) Vuo­des­ta 1995 ei ole läm­men­nyt tilas­tol­li­ses­ti merkittävästi

    3) Vuo­des­ta 2002, tosin varauk­sin, on käy­tän­nös­sä kylmentynyt. 

    Jos uuti­soi­daan, ettei 15 vuo­teen ole­kaan tapah­tu­nut mitään, tulee aika monel­le var­maan hie­man häm­men­ty­nyt olo.

    Tämä denialisti/warmisti lei­ma­kir­ves on kyl­lä aika type­rä. Pitää olla joko puo­les­ta tai vastaan.

  64. Timo Rau­nio: “Jätän tuon koli­kon­heit­toe­si­mer­kin sivuun, kos­ka se ei mil­lään tavoin lii­ty aihee­seen. Tie­teel­lis­ten argu­ment­tien pitä­vyyt­tä kun ei mää­ri­tel­lä kruu­naa ja klaa­vaa heittämällä.”

    Kun ei mene peril­le, niin ei mene peril­le, ei millään.
    Tie­teel­li­nen mene­tel­mä perus­tuu kokei­siin — jotain voi­daan kokeil­la labo­ra­to­rios­sa, jotain ei.
    Luon­nos­sa­kin voi­daan kokeil­la ja ilmas­ton suh­teen on menos­sa erit­täin suu­ri kokei­lu, jon­ka tulok­sis­ta voi­daan esit­tää vain arvai­lu­ja. Pidän parem­pa­na, että ilmas­ton suh­teen (valis­tu­nei­ta) arvai­lu­ja (joi­ta tie­to­ko­ne­mal­lit­kin ovat) teke­vät asi­aan pereh­ty­neet tut­ki­jat, kuin sel­lai­set jot­ka eivät tie­dä mis­tään mitään.

  65. Yhteen­ve­to keskustelusta

    Ilmas­ton­muu­tos ei siis ole tot­ta koska:
    — Itä-Anglian yli­opis­toon teh­ty säh­kö­pos­ti­mur­to osoit­ti, että tie­de­mie­het vit­sai­li­vat asiasta
    IPCC on kir­joit­ta­nut Hima­la­jan sula­mi­ses­ta käyt­täen läh­tee­nä matkaopasta
    IPCC tun­nus­ti, että ennus­teet Hol­lan­nin peit­ty­mi­ses­tä vedel­lä ovat olleet raflaa­via, mut­ta veden­pin­nan ennus­te­taan nousevan
    — Köö­pen­ha­mi­na epäonnistui
    — Yhden tut­ki­jan, Phil Jone­sin mukaan hänen tut­ki­muk­sen­sa ei näyt­kään perä­ti 95 % var­muu­del­la ilmas­ton läm­men­neen (ainoas­taan pienemmällä)
    — Ener­gian­sääs­tö­lam­put eivät pelas­ta maa­pal­loa vaan ainoas­taan sääs­tä­vät vähän säh­köä ja niis­sä on elohopeaa
    — On pal­jon lun­ta ulkona
    — Denia­lis­tit ovat orga­ni­soi­tu­neet ja omal­la kes­kus­te­lu­pals­tal­laan ovat tätä mieltä
    — Eija-Riit­ta ja Atte ovat sitä miel­tä, että moni äänes­tää hei­tä jos he sano­vat että ilmas­ton­muu­tos­ta on liioiteltu

    Todis­teet ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan ovat siis lähes aukot­to­mat! Itse tus­kin elän niin kau­an, että näki­sin ilmas­ton­muu­tok­sen dra­maat­ti­sim­mat seu­rauk­set. Mut­ta toi­vot­ta­vas­ti teil­lä on lap­sia, jot­ka saa­vat näh­dä mihin isin ja äitin jääräpäisyys.

    Juha­ni Rin­teen “Kuin­ka te saa­toit­te” on hyvää luettavaa:
    http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/208/183

  66. Eikö muka kan­nat­tai­si aina näi­hin kes­kus­te­lui­hin ottaa mukaan “kata­stro­fi­ta­lous­nä­kö­kul­ma”. Tar­koi­tan siis sitä hyvin tun­net­tua tosia­si­aa, että ihmi­set ovat val­mii­ta luo­pu­maan hedo­nis­mis­taan kata­stro­fin uha­tes­sa. Sodis­sa, tun­ne­tun esi­mer­kin mai­ni­tak­se­ni, ihmi­set teke­vät pul­la­mös­sö­nä­kö­kul­mas­ta usko­mat­to­mia uhrauk­sia tais­tel­lak­seen pahaa vastaan.

    Ilmas­to­muu­tos on poten­ti­aa­li­ses­ti kata­stro­fi, joten sitä vas­taan tais­tel­lak­seen ihmi­set ovat val­mii­ta teke­mään suu­ria uhrauk­sia. Täl­lä ker­taa vie­lä­pä koko ihmis­kun­nan hyväksi.

    Tais­te­lu muut­tuu kulu­tus­käyt­täy­ty­mi­sen muu­tok­sik­si, siten inves­toin­neik­si ensin tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja sit­ten teh­tai­siin, jot­ka tuot­ta­vat voi­ton vihollisesta.

    Onko vihol­li­nen sit­ten jap­sit vai nap­sit, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den lop­pu­mi­nen yhdis­tet­ty­nä yhdek­sän­mil­jar­di­seen ihmis­kun­taan vai ilmas­ton­muu­tos? Onko sil­lä väliä?

    Ihmis­kun­ta voi sit­ten voi­ton­juh­lien jäl­keen poh­tia poh­tia, mitä kaik­kea pro­pa­gan­daa kukin tuli suoltaneeksi.

  67. Teme, oli­sin toki nois­ta huo­lis­sa­ni, jos ne pitäi­si­vät paikkansa.

    En kiis­tä, että jot­kut halua­vat väit­tää, että koral­li­riu­tat oli­si­vat kuo­le­mas­sa 20 vuo­den sisäl­lä, sii­nä kuin hima­la­jan jää­ti­köt sula­mas­sa, mut­ta ne koral­lit ovat olleet siel­lä meres­sä elä­män alus­ta alkaen liki­pi­täen 500 mil­joo­naa vuot­ta. Ne ovat sel­vin­neet hyvin rajuis­ta vaih­te­luis­ta meri­ve­den ph:ssa, 10 astet­ta nykyis­tä läm­pi­mäm­mäs­tä ja 10 astet­ta nykyis­tä kyl­mem­mäs­tä, jät­ti­läis­tu­li­vuor­ten pur­kauk­sis­ta, aste­roi­dien iskey­ty­mi­ses­tä maa­han, mitä moni­nai­sim­mis­ta loi­sis­ta ja tau­deis­ta. Jos meren hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den hie­noi­nen nousu tai muu­ta­man asteen muu­tos meren läm­pö­ti­las­sa voi­si tap­paa “eko­sys­tee­me­jä”, nämä eko­sys­tee­mit eivät kos­kaan oli­si sel­viy­ty­neet mil­joo­nis­ta vuo­sis­ta luonnonvalintaa.

    Meriä uhkaa­vat todel­li­set­kin ongel­mat, saas­teet ja liikakalastus.

  68. Minä taas sanoi­sin yhteen­ve­to­na että toi­mit­ta­jat on aika taval­li­sia ihmi­siä jot­ka kir­joit­ta­vat jut­tu­ja joi­den­ka pitäi­si kiin­nos­taa taval­li­sia ihmi­siä ja olla sisäis­tet­tä­vis­sä muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa. Tuo on sel­lai­nen yhdis­tel­mä joka tuot­taa moni­mut­kai­sis­ta aiheis­ta jut­tu­ja jot­ka on usein tahat­to­man har­haan­joh­ta­via, ja kun tähän vie­lä lisä­tään kia­saus teh­dä joka iki­ses­tä asias­ta hal­paa draa­maa, niin ei tar­vit­se ihme­tel­lä mik­si ihmi­sil­lä on kum­mal­li­sia käsi­tyk­siä ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Tai sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­tä. Tai tie­to­tur­vas­ta. Tai yli­pään­sä mis­tä tahan­sa aihees­ta jon­ka itse tun­tee kes­ki­ver­toa paremmin.

    Hyvä nyrk­ki­sään­tö on että jos lukee leh­des­tä jotain uudes­ta tut­ki­muk­ses­ta niin sii­hen kan­nat­taa suh­tau­tua uuti­se­na sii­tä että moi­nen tut­ki­mus on teh­ty, ei paik­kaan­sa­pi­tä­vä­nä kuvauk­se­na sen sisäl­lös­tä. En tie­dä mitä asial­la voi teh­dä, mut­ta se että New York Times palk­ka­si ihan oikean lää­kä­rin kir­joit­ta­maan ter­vey­suu­ti­sia on mie­len­kiin­toi­nen idea.

  69. Yölii­ken­tees­tä olen sinän­sä Ahto­lan kans­sa samaa miel­tä, sitä on lii­an vähän. Mat­kus­ta­ja­mää­rät on vaan sen ver­ran pie­niä ettei nii­tä oikein ole edes rati­kal­lis­ta, met­ros­ta puhu­mat­ta­kaan. Mat­kus­ta­ja­mää­rän pie­nuus voi kyl­lä joh­tua tar­jon­nan puut­tees­ta­kin. Oli­si ihan mie­len­kiin­toi­nen kokei­lu lii­ken­nöi­dä rai­de­lii­ken­net­tä pik­ku­tun­neil­le, kyl­lä niil­le aamu­yön junil­le­kin tun­tuu mat­kus­ta­jia riittävän.

  70. skep­ti­kot pitä­vät tätä erit­täin epätodennäköisenä

    Kuin­ka epä­to­den­nä­köi­se­nä? Alle pro­mil­le? Alle 0,01 pro­mil­lea? (Älä huo­li. Minul­la ei ole hätää, en pidät­te­le hen­keä­ni vas­taus­ta odotellessani.)

  71. Rai­mo K kir­joit­ti 15.2.2010 kel­lo 21:08 Evert The Neve­Rest: “Tätä en käsi­tä, kun meri­ve­sien mas­san lisää­ty­mi­nen voi yhtä hyvin nos­taa man­ner­laat­to­ja, jot­ka nekin kel­lu­vat kuten kel­lu­vat jäävuoret.”

    Tämä on hie­no osoi­tus kes­kus­te­lun tasos­ta! Eikö maa­pal­lo ole­kaan ontto?”

    Tapa­ni kir­joit­taa voi­pi olla joil­le­kin vai­kea, mut­ta pin­nal­li­nen en mis­sään nimes­sä ole. 

    Rai­mo K. ei ymmär­tä­nyt mitä sanoin. Kat­so­pa seu­raa­va video ja lue sit­ten uudel­leen kir­joi­tuk­se­ni. Eli mitä tapah­tuu kah­vi­ku­pil­le vai­vai­sen 2300 met­rin syvyydessä:
    http://www.climateshifts.org/?p=4441

  72. Phil Jone­sin erään­lai­nen takin­kään­tö on sii­nä mie­les­sä mer­kit­tä­vä, että eräs IPCC:n avain­tut­ki­jois­ta myön­tää, että

    1) Vuo­des­ta 1970 asti arvioi­tu läm­pe­ne­mi­nen EI ole his­to­rial­li­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa miten­kään poikkeuksellista

    2) Vuo­des­ta 1995 ei ole läm­men­nyt tilas­tol­li­ses­ti merkittävästi

    3) Vuo­des­ta 2002, tosin varauk­sin, on käy­tän­nös­sä kylmentynyt.

    Jos uuti­soi­daan, ettei 15 vuo­teen ole­kaan tapah­tu­nut mitään, tulee aika monel­le var­maan hie­man häm­men­ty­nyt olo.

    Anteek­si nyt, mut­ta jos ei ymmär­rä tilas­tol­li­sen päät­te­lyn ter­mi­no­lo­gi­aa, ei ymmär­rä sitä. Sitä voi opiskella.
    Se, että otos­ko­ko on lii­an pie­ni osoit­ta­maan tilas­tol­lis­ta mer­kit­se­vyyt­tä ei tar­koi­ta, ettei ilmiöt­tä oli­si ole­mas­sa. Jos tar­kas­te­lu­vä­li lyhen­ne­tään tar­peek­si lyhyek­si, tilas­tol­li­nen mer­kit­se­vyys kato­aa varmasti. 

    Kukaan ei ole väit­tä­nyt, että kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pitoi­suus oli­si ainoa ilmas­toon vai­kut­ta­va teki­jä. Sen takia läm­pö­ti­lan ei edes pitäi­si nous­ta joka vuo­si vaan tren­diin voi tul­la not­kah­duk­sia. Kan­nat­taa ver­ra­ta eri vuo­si­kym­men­ten kes­ki­läm­pö­ti­lo­ja vaik­ka­pa vii­si­kym­men­tä vuot­ta aiem­min val­lin­nee­seen läm­pö­ti­laan, jos halu­aa tes­ta­ta tilas­tol­li­ses­ti, onko läm­pe­ne­mis­tä tapah­tu­nut. Sil­loin pie­ni satun­nais­vaih­te­lu ei pää­se hämää­mään päättelyä. 

  73. Sekin kan­nat­tai­si tie­dos­taa, että suu­ri raha, todel­la suu­ri raha, haluai­si, että ihmis­ten aiheut­ta­ma ilmaos­ton muu­tos oli­si val­he tai väärinkäsitys. 

    Itses­tään sel­vä meka­nis­mi menee niin, että ympä­ris­töin­ves­toin­nit vähen­tä­vät tuot­toa tie­tyil­lä aloil­la mer­kit­tä­väs­ti. Sik­si kan­nat­taa rahoit­taa ilmas­ton­muu­tos­ta vähek­sy­viä kam­pan­joi­ta yms. 

    Talou­del­li­ses­ta kan­nus­ti­mis­ta osit­tain eril­li­nen meka­nis­mi liit­tää ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­ta­mi­sen sosia­lis­miin, val­tion val­lan kas­vat­ta­mi­seen. Eri­tyi­ses­ti USA:ssa tämä lie­nee vas­tus­ta­mi­sen näky­vin motii­vi. Mie­les­tä­ni sil­lä lähin­nä pake­toi­daan raa­kaa oman edun tavoit­te­lua miel­lyt­tä­väm­pään pakkaukseen.

    Denia­lis­tit väit­tä­vät, että suu­ri raha muka tuki­si alar­mis­mia. Väi­te on niin äly­tön, että se ei ansait­se kumoamista.

  74. az: en usko että kukaan jär­jel­lä ajat­te­le­va pel­kää, että pys­tym­me “tap­pa­maan” eko­sys­tee­me­jä. Itseä­ni vain vähän hir­vit­tää, että mitä tapah­tuu ihmis­ten sivi­li­saa­tiol­le jos esim. myr­ky­täm­me meret, sekä lii­ka­ka­las­tuk­sel­la, myr­kyil­lä että hap­pa­muut­ta lisää­väl­lä hii­li­diok­si­dil­la, sel­lai­sik­si että vaik­ka­pa plank­ton­kier­to häi­riin­tyy ja tapah­tuu ns. “trop­hic col­lap­se.” Nyky­me­nol­la se ei vält­tä­mät­tä ole kovin kau­ka­na, ja vaik­ka eko­sys­tee­mi kor­jaa­kin itsen­sä geo­lo­gi­ses­sa aikas­kaa­las­sa hyvin nopeas­ti (vii­meis­tään 10 mil­joo­nas­sa vuo­des­sa) meil­le se on vähän pit­kä aika odottaa.

    Mui­ta kir­joi­tuk­sia­si luke­nee­na ehdot­tai­sin myös, että ilmas­ton­muu­tok­seen varau­tu­mis­ta tuli­si “kan­nat­taa” ihan täy­sin natio­na­lis­tis-prag­maat­ti­sis­ta syis­tä: mie­les­tä­ni täl­läi­seen suu­reen uhkaan vas­taa­mi­nen, oli uhka todel­li­nen tai ei, on pit­kään aikaan paras mahdollisuutemme. 

    Se on mah­dol­li­suu­tem­me mur­taa addik­tiom­me fos­sii­li­siin polt­toai­nei­siin ja nii­tä tuot­ta­viin val­tioi­hin. Kyl­lä, uusiu­tu­viin (ja ato­mi­voi­maan) siir­ty­mi­nen nos­tai­si ener­gian hin­taa; kyl­lä, se hei­ken­täi­si talous­kas­vua — mut­ta onko oikeas­ti väliä, olem­me­ko kak­si ker­taa nykyis­tä rik­kaam­pia 2050 vai vas­ta 2060? 

    Var­sin­kin, kun ei ole miten­kään yksi­se­lit­teis­tä, että talous­kas­vu tekee ihmi­sis­tä onnel­li­sem­pia, ja var­sin pal­jon viit­tei­tä sii­tä, että talous­kas­vu ja epä­ta­sai­nen tulon­ja­ko aiheut­ta­vat pit­käl­lä täh­täi­mel­lä yhteis­kun­nal­lis­ta levottomuutta?

    Var­sin­kin, kun se öljy­huip­pu tulee kui­ten­kin jos­sain vai­hees­sa, luul­ta­vas­ti vii­meis­tään 2030-luvulla?

    Tai unoh­de­taan öljy­huip­pu­kin ja ole­te­taan, että tätä dis­kreet­tiä resurs­sia löy­tyy lop­pu­mat­to­mas­ti ja sitä voi­daan hyö­dyn­tää hyväl­lä EROEIl­la kun vain vähän maa­ta kuo­pais­taan. Vähem­män glo­baa­li, enem­män redun­dant­ti talous ja ener­gian­tuo­tan­to oli­si­vat joka tapauk­ses­sa sit­keäm­piä eri­lais­ten odo­tet­tu­jen ja odot­ta­mat­to­mien krii­sien suh­teen. (Voi­sin jat­kaa komplek­sien, yhteen­kyt­ket­ty­jen jär­jes­tel­mien krii­sialt­tiu­des­ta, haa­voit­tu­vuu­des­ta ja herk­kyy­des­tä sopi­vaan koh­taan sat­tu­neil­le pie­nil­le häi­riöil­le vaik­ka kuin­ka pit­kään, mut­ta jää­köön se toi­seen kertaan.)

    Evert the NeverRest: 

    Rai­mo K. ei ymmär­tä­nyt mitä sanoin. Kat­so­pa seu­raa­va video ja lue sit­ten uudel­leen kir­joi­tuk­se­ni. Eli mitä tapah­tuu kah­vi­ku­pil­le vai­vai­sen 2300 met­rin syvyydessä:
    http://www.climateshifts.org/?p=4441

    Siis mitä? Kat­soin videon, jos­sa näy­tet­tiin, että vaah­to­muo­vis­ta teh­ty kah­vi­kup­pi todel­la­kin rutis­tuu suu­res­sa pai­nees­sa, kun sen kaa­sua täyn­nä ole­vat kuplat rutis­tu­vat kasaan. 

    Mitä ihmeen teke­mis­tä täl­lä on ilmas­ton­muu­tok­sen kans­sa? Miten ihmees­sä täl­lä on mitään yhteyt­tä vaik­ka jää­kau­den jäl­kei­seen maan kohoa­mi­seen?

    Paro­dia- ja absur­dia­ho­ri­son­tit ylit­ty­vät niin että rys­ke käy. Voin­ko ryh­tyä täs­te­des argu­men­toi­maan, että ilmas­ton­muu­tos, kos­ka mat­ka­kort­tien väri vaih­det­tiin vihreäksi?

  75. Tilas­to­tie­teen pro­fes­so­ri Sep­po Laak­so­nen kir­joit­te­li HS:n mie­li­pi­deo­sas­tol­le jo vuon­na 2008 kir­joi­tuk­sen, jos­sa hän kiin­nit­ti huo­mio­ta huo­mat­ta­vaan epä­var­muu­teen läm­pö­ti­la­mit­tauk­sis­sa tode­ten lopuksi:
    “Vas­tuu läm­pö­ti­la­muu­tos­mit­tauk­sis­ta jää­kin tul­kit­si­jal­le. Pidä jäi­tä hatus­sa­si yli­tul­kin­to­ja vält­tääk­se­si. Ymmär­rän kui­ten­kin Vals­tan näkö­kul­maa sii­tä, että pää­tök­sen­te­ki­jän tulee varau­tua myös epä­var­man vaih­toeh­don toteu­tu­mi­seen. Ole­tan, että hänel­lä on mie­les­sään monien epä­var­mo­jen vaih­toeh­to­jen mah­dol­li­suus, ei vain se, että ilmas­to läm­pe­nee kiihtyvästi.”
    Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä Osmo var­mas­ti­kin arvos­tat kyl­män­vii­le­ää suh­tau­tu­mis­ta epä­var­man aineis­ton tulkintaan.

  76. Rai­mo K.

    Tie­teel­li­nen mene­tel­mä perus­tuu kokei­siin – jotain voi­daan kokeil­la labo­ra­to­rios­sa, jotain ei.

    Sivu­huo­ma­tuk­se­na tähän, että tie­teel­li­set mene­tel­mät ovat pal­jon muu­ta­kin kuin empi­rii­siä tes­tauk­sia. Eikö esim. teo­reet­ti­nen fysiik­ka ole tie­det­tä tai vaik­ka­pa ling­vis­tiik­ka, monis­ta yhteis­kun­ta­tie­teis­tä puhu­mat­ta­kaan. Tie­tys­ti niin­kin kai voi aja­tel­la — tie­det­tä tekee vain koe­put­ken kans­sa hää­ri­vä har­maa­hap­si­nen pro­fes­so­ri Haja­mie­li jenkkileffassa. 

    Ei kai kenel­lä­kään voi nyky­ään olla noin sup­pea käsi­tys tie­tees­tä? Ilmei­ses­ti irro­tin nyt lauseen väki­val­tai­ses­ti keskusteluyhteydestään. 

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tut­ki­mus ja vaik­ka­pa astro­no­mia ei juu­ri­kaan perus­tu kokeel­li­siin mene­tel­miin, vaan mm. mate­maat­ti­seen mallintamiseen.

  77. Jan­ne kor­ho­nen: “kyl­lä, se hei­ken­täi­si talous­kas­vua – mut­ta onko oikeas­ti väliä, olem­me­ko kak­si ker­taa nykyis­tä rik­kaam­pia 2050 vai vas­ta 2060?”

    No nyt pää­si­vät pop­pa­mie­het kris­tal­li­pal­loi­neen vauhtiin.….

    Jos ilmas­ton­muu­tok­sen perus­teet vie­lä aiheut­ta­vat väit­te­lyä, niin täs­sä talou­den ennus­ta­mi­ses­sa ollaan tosi tuke­vas­ti jalat ilmassa.

  78. Vas­taus Jan­ne Korhoselle.

    Minul­la ei ole natio­na­lis­ti­sia syi­tä vas­tus­taa sen enem­pää ilmas­ton­muu­tok­seen varau­tu­mis­ta kuin mitään muu­ta­kaan. Rela­ti­vis­min kri­tiik­ki on ilmei­ses­ti tul­lut vää­rin ymmär­ret­tyä natio­na­lis­mik­si. Enkä vas­tus­ta ilmas­ton­muu­tok­seen varau­tu­mis­ta, sil­lä varau­tu­mi­nen voi­daan teh­dä jär­ke­väl­lä­kin taval­la. Varau­tu­mi­nen ei tar­koi­ta samaa kuin mit­ta­vat, kal­liit ja vai­keas­ti peruu­tet­ta­vis­sa ole­vat toi­met vuo­teen 2020 mennessä. 

    Vas­tus­tan ilmas­ton­muu­to­sa­lar­mis­mia, kos­ka kat­son, että se on peit­tä­mäs­sä ja jo peit­tä­nyt alleen niin näky­vyy­des­sä kuin mää­rä­ra­hois­sa pal­jon akuu­tim­pia ja vaka­vam­pia yhteis­kun­nal­li­sia ongel­mia kuten mil­le­nium-tavoit­teet (tätä voi­si pitää huma­ni­taa­ri­se­na perus­tee­na vas­tus­taa alar­mis­mia), ja kos­ka alar­mis­mi tulee kat­teet­to­mak­si osoit­tau­tues­saan vahin­goit­ta­maan ympä­ris­tö­lii­ket­tä ja mui­ta sosi­aa­li­sia liik­kei­tä hyvin tun­tu­vas­ti. Ns. “maa­il­man­pa­ran­nuk­sen” kurs­si tulee ole­maan aika ala­mais­sa ja mah­dol­li­ses­ti hyvin pit­kään­kin, jos tämä suu­ren osan ihmi­sis­tä nyt omak­seen otta­ma, kou­luis­sa ope­tet­tu, var­mak­si väi­tet­ty ongel­ma osoit­tau­tuu peruteettomaksi.

    Jo nyt voi kan­sain­vä­li­siä kes­kus­te­lui­ta seu­raa­mal­la lukea niis­tä kas­va­vaa poh­ja­vi­ret­tä, jos­sa alar­mis­min ja ympä­ris­tö­liik­keen välil­le vede­tään yhtä­läi­syys­merk­ki, ja ilmas­to­huo­len mah­dol­li­nen osoit­tau­tu­mi­nen perus­teet­to­mak­si yhdis­te­tään mui­hin ympä­ris­tö­huo­liin, jois­ta suu­rin osa päin­vas­toin ovat hyvin aiheel­li­sia. Täten kat­tee­ton alar­mis­mi voi muo­dos­tua kovak­si iskuk­si ympä­ris­tön­suo­je­lul­le yli­pään­sä. Se oli­si hyvin valitettavaa.

    Lisäk­si olen huo­lis­sa­ni sii­tä, kuin­ka uhan kat­teet­to­muus tuli­si vai­kut­ta­maan kan­sa­lais­ten ja päät­tä­jien luot­ta­muk­seen tie­det­tä koh­taan. Se luot­ta­mus on kes­kei­sen tär­ke­ää, sil­lä 21. vuo­si­sa­dan suu­rim­mat kysy­myk­set tule­vat kos­ket­ta­maan tie­teel­li­siä kysy­myk­siä mm. bio- ja gee­ni­tie­tei­den, nano­tek­no­lo­gian ja teko­ä­ly­tut­ki­muk­sen edis­tyes­sä ja muut­taes­sa yhteis­kun­tiam­me, nii­den mah­dol­li­suuk­sia ja uhka­ku­via ja myös ihmiskäsitystämme.

  79. Juha: Jos ilmas­ton­muu­tok­sen perus­teet vie­lä aiheut­ta­vat väit­te­lyä, niin täs­sä talou­den ennus­ta­mi­ses­sa ollaan tosi tuke­vas­ti jalat ilmassa.

    Olen aivan samaa miel­tä. En pidä uskot­ta­va­na, että talout­ta voi­daan ennus­taa mil­lään pit­käl­lä aika­vä­lil­lä — talou­den komplek­si, osin kaoot­ti­nen luon­ne ja ns. alkuar­vo­herk­kyys estä­vät sen hyvin tehokkaasti.

    Olet kui­ten­kin ehkä itse­kin huo­man­nut, että ilmas­ton­muu­tok­seen varau­tu­mis­ta vas­tus­te­taan pit­käl­ti sik­si, että se mak­saa rahaa ja leik­kaa talouskasvua. 

    Kri­tiik­ki­ni kär­ki koh­dis­tuu tähän aja­tuk­seen. Vaik­ka talous­kas­vu hidas­tui­si­kin, oli­si­ko sil­lä ihmis­ten elä­män­laa­dun kan­nal­ta suur­ta merkitystä? 

    Sanot­ta­koon, että on hyviä syi­tä mik­si nol­la­kas­vu ja sen tuo­ma nol­la­sum­ma­pe­li ovat pit­käl­lä täh­täi­mel­lä huo­no hom­ma yhteis­kun­ta­rau­han kan­nal­ta. Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että nykyi­nen jat­ku­vas­ti kiih­ty­mään pyr­ki­vä kas­vu oli­si parem­pi ratkaisu.

    En itse asias­sa väli­tä ilmas­ton­muu­tok­sen totuusar­vos­ta vähää­kään. Fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta on pääs­tä­vä joka tapauk­ses­sa eroon, ja täs­sä oli­si ete­vä tapa saa­da ihmi­set sii­hen sitoutumaan. 

    En tosin myös­kään suu­res­ti epäi­le ilmas­ton­muu­tok­sen todellisuutta.

  80. az: Tuo on mie­les­tä­ni erit­täin hyvä ja vali­di perus­te­lu kan­nal­le­si. Olen pal­jos­sa samaa miel­tä, eri­to­ten mitä tulee noi­hin mui­hin ympä­ris­tö­on­gel­miin. Ehkä kui­ten­kin pai­no­tan fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­sen tär­keyt­tä sinua enem­män, ja aina­kin tois­tai­sek­si luo­tan tutkijayhteisöön. 

    Natio­na­lis­ti­sil­la syil­lä viit­taan lähin­nä sii­hen, että mie­les­tä­ni oli­si ihan Suo­men ja suo­ma­lais­ten pit­kän täh­täi­men etu­jen mukais­ta vähen­tää huo­mat­ta­vas­ti riip­pu­vuut­ta fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta, mah­dol­li­ses­ti myös glo­baa­lis­ta taloudesta.

    En itse­kään pidä pelot­te­lua hyvä­nä asia­na — mut­ta luu­len, että sil­lä­kin on paik­kan­sa, jot­ta ihmi­siä saa­tai­siin mobi­li­soi­tua asian taak­se. Vrt. tois­ta maa­il­man­so­taa edel­tä­neet vuo­det, eten­kin Yhdysvalloissa.

  81. Alus­sa ole­va kir­joi­tuk­se­ni, jota eräät eivät ole näkö­jään käsit­tä­neet, ei kos­ke ilmas­to­muu­tos­ta an sich, vaan ilmas­to­muu­tok­sen seu­raus­ta, jon­ka mukaan meren pin­nant nouse­vat jopa yhdek­sän met­riä. Tähän las­kel­maan on pel­kis­te­tyim­mil­lään pää­dyt­ty, muut­ta­mal­la sula­nut man­ner­jää vedek­si, las­ke­mal­la mukaan veden läm­pö­laa­je­ne­me­nis­ta ja sit­ten levit­tä­mäl­lä tämä vesi­pat­ja kar­tal­le, jos­sa väreil­lä osoi­te­taan veden alle jää­vät alueet.

    Se ei todel­la­kaan ole tie­det­tä, vaan pin­nal­lis­ta science fic­tio­nia ja pel­kis­tä­mis­tä. Se ei ota huo­mioon esim. maan­kuo­ren tek­to­niik­kaa, kevei­den man­te­reis­ten ja pai­na­vien merel­lis­ten laat­to­jen ero­ja yms. 

    Mikä­hän on voi­nut lau­kais­ta vii­me vuo­si­na esiin­ty­neet poik­keuk­sel­li­sen rajut maanjäristykset?

  82. Tääl­lä on kyl­lä havait­ta­vis­sa ihan oman­lais­tan­sa logiikkaa.
    Toki on ole­mas­sa muu­ta­kin kuin kokeel­lis­ta tie­det­tä (itse olen sosio­lo­gi) mut­ta kokeel­li­suu­teen se (luonnon)tieteellinen mene­tel­mä perus­tuu. Ja kaik­kea ei voi kokeilla.
    Haus­ka on tämä jut­tu sii­tä, että eihän ilmas­ton­muu­tos­ta ole, kun sitä ei näy. No, jos maa­pal­lon läm­pö­ti­la nousee 2 astet­ta 10 vuo­des­sa, se on 0,2 astet­ta vuo­des­sa — havait­se nyt sitä vaik­ka­pa Hel­sin­gin hori­son­tis­sa. Meres­sä kel­lu­van man­ner­laa­tan pääl­tä se voi­si näkyä…

  83. Rai­mo K:

    1900-luvul­la maa­pal­lon läm­pö­ti­la wikin mukaan nousi 0,7 astet­ta. Tämä tekee 0,007 astet­ta vuo­des­sa. Havait­se nyt sitä sit­ten vie­lä sää­ti­lan vaih­te­lu­jen takaa.

    Eli ei sitä muu­tos­ta voi miten­kään ihmi­nen havaita.

  84. Maa­il­mal­la kui­ten­kin ilmas­to­muu­tos ote­taan vaka­vas­ti. Mic­ro­sof­tin Bill Gates on pal­kan­nut tut­ki­joi­ta tuot­ta­maan kai­kil­le jul­kis­ta ja läpi­nä­ky­vää ilmasto-dataa. 

    Barack Oba­ma on päät­tä­nyt, että ilmas­to­muu­tok­sen takia Yhdys­val­toi­hin raken­ne­taan uut­taa ydin­voi­maa ensi ker­taa 30-vuo­teen. Tämä luo pont­ta ydin­voi­mal­le ja sen kehittämiselle.

    Oma unel­ma­ni on, että Koi­jär­ven hen­gen mukai­ses­ti Suo­men val­jas­te­tut joet voi­tai­siin vie­lä jos­kus palaut­taa luonnontilaisiksi.

  85. Tähän ei auta yhtään sel­lai­nen, että pau­ku­tel­laan tyy­liin, te ette täs­tä mitään ymmär­rä joten luot­ta­kaa tut­ki­joi­hin. Sel­lai­nen asen­ne on ylimielisyyttä.

    No jos jul­ki­nen mie­li­pi­de kään­tyy sii­hen suun­taan että ilmas­ton­muu­tos ei ole ihmi­sen aiheut­ta­maa kos­ka koos­te­ra­por­tis­sa, ei siis edes mis­sään alku­pe­räi­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa, joka kos­kee sen muu­tok­sen seu­rauk­sia on pari pik­ku­vir­het­tä, niin mitä sii­hen pitäi­si sanoa?

  86. Juha: “Eli ei sitä muu­tos­ta voi miten­kään ihmi­nen havaita.”

    Sitä­pä juu­ri yri­tin sanoa — mut­ta tääl­lä­kin tätä ihme­tel­lään, että kun ei mitään näy.

  87. Kan­nat­taa ver­ra­ta eri vuo­si­kym­men­ten kes­ki­läm­pö­ti­lo­ja vaik­ka­pa vii­si­kym­men­tä vuot­ta aiem­min val­lin­nee­seen läm­pö­ti­laan, jos halu­aa tes­ta­ta tilas­tol­li­ses­ti, onko läm­pe­ne­mis­tä tapah­tu­nut. Sil­loin pie­ni satun­nais­vaih­te­lu ei pää­se hämää­mään päättelyä.”

    Noin var­maan tuli­si tie­tees­sä olla mut­ta en ihmet­te­le yhtään jos on syn­ty­nyt toi­sen­lai­nen mie­li­ku­va. Suu­rel­le ylei­söl­le tämä tuli tie­toi­suu­teen Al Goren myö­tä jon­ka lef­fat­rai­le­ris­sa “10 kuu­min­ta vuot­ta iki­nä on olleet vii­meis­ten 14 sisäl­lä” ja lät­kä­mai­la on niin jyrk­kä että sitä pitää nous­ta kat­so­maan sak­si­nos­tu­ril­la, ei ollut sil­loin näi­tä “tren­diin voi tul­la not­kah­duk­sia” puheita.

    On var­sin ymmär­ret­tä­vää että ihmi­set muis­ta­vat ne mai­nos­lauseet joil­la tämä on heil­le myyty.

  88. Jan­ne Korhonen:

    Var­sin­kin, kun se öljy­huip­pu tulee kui­ten­kin jos­sain vai­hees­sa, luul­ta­vas­ti vii­meis­tään 2030-luvulla? 

    Eri­lais­ten mal­lien kon­sen­suk­sen mukaan (näin kon­sen­sus­tie­tees­sä pysyäk­se­ni) öljy­huip­pu on täs­sä ja nyt:

    http://www.theoildrum.com/tag/update

    Huip­pu on siis nyky­tie­don valos­sa suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä 2008–2010. Öljyn tuo­tan­to ei ole pariin vuo­teen nous­sut kuin het­kit­täin hie­man yli vuo­den 2005 tason.

    Jos van­hat mer­kit paik­kan­sa pitä­vät, niin tuo­tan­to­käy­rän las­ke­vas­ta hän­näs­tä tulee loi­vem­pi kuin nyt osa­taan ennus­taa. Näin­hän kävi esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa, jos­sa koti­mai­sen tuo­tan­non ennus­tet­tu huip­pu piti suht hyvin paik­kan­sa, mut­ta tuo­tan­to hii­pui ennus­tet­tua hitaam­min, kun esi­mer­kik­si Alas­kan öljyä alet­tiin tuot­taa. Kil­pa­juok­su han­ka­lis­sa pai­kois­sa ole­vil­le öljy­ken­til­le on nyt menos­sa koko maa­il­mas­sa, ja se tuot­ta­nee jotain tulos­ta. Kana­da­lai­sen öljy­hie­kan jalos­ta­mi­nen saat­taa teh­dä käy­rään suu­ren­kin loi­ven­nuk­sen, pai­kal­li­ses­ti (ja mah­dol­li­ses­ti laa­jem­min­kin) kata­stro­faa­li­sin ympäristöseurauksin.

    Jos siis maa­il­ma näyt­tää täl­lä het­kel­lä sil­tä, että ihmi­set käyt­tä­vät öljyä kuin päät­tö­mät kanat, niin ehkä asiat ovat sitä mil­tä ne näyt­tä­vät. Ele­lem­me hal­van öljyn huu­man klii­mak­sia etäi­nen paniik­ki taka­rai­vos­sa. Täs­sä oli­si hyvä syy vaih­toeh­to­jen kehit­te­le­mi­seen, oli ilmas­ton­muu­tos perut­tu tai ei.

  89. No jos jul­ki­nen mie­li­pi­de kään­tyy sii­hen suun­taan että ilmas­ton­muu­tos ei ole ihmi­sen aiheut­ta­maa kos­ka koos­te­ra­por­tis­sa, ei siis edes mis­sään alku­pe­räi­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa, joka kos­kee sen muu­tok­sen seu­rauk­sia on pari pik­ku­vir­het­tä, niin mitä sii­hen pitäi­si sanoa?”

    Mikä­kö­hän on se mys­ti­nen jul­ki­nen mie­li­pi­de, kan­sa­lais­ten enem­mis­tön näkemyskö?

    Moni­puo­li­nen kes­kus­te­lu ja eri­lais­ten joh­to­pää­tös­ten pun­nit­se­mi­nen, sii­tä pitäi­si läh­teä, en oikein usko sii­hen, että ihmi­set meni­si­vät sii­hen parin pik­ku­vir­heen vipuun, ellei nyt ihan tahal­li­ses­ti tie­to­ja pimi­tel­lä ja vääristellä.

    Sel­lai­nen ylhääl­tä ohjat­tu mie­li­pi­de ja kes­kus­te­lu kuu­luu tota­li­tä­ris­ti­siin valtioihin.

  90. Moni­puo­li­nen kes­kus­te­lu ja eri­lais­ten joh­to­pää­tös­ten pun­nit­se­mi­nen, sii­tä pitäi­si läh­teä, en oikein usko sii­hen, että ihmi­set meni­si­vät sii­hen parin pik­ku­vir­heen vipuun, ellei nyt ihan tahal­li­ses­ti tie­to­ja pimi­tel­lä ja vääristellä.”

    Luu­len, että mene­vät sii­hen vipuun, kos­ka halua­vat niin kovas­ti että ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole tapah­tu­mas­sa. Esi­mer­kik­si sii­hen vipuun, että ilmas­to ei läm­pe­ne kos­ka “vii­meks­hän ne ennus­ti jää­kaut­ta”, tör­mää jat­ku­vas­ti kun ihmis­ten kans­sa jut­te­lee. Ja se vipu riit­tää val­lan mai­nios­ti syyk­si olla muut­ta­mat­ta mitään.

  91. Rai­mo K “Sitä­pä juu­ri yri­tin sanoa – mut­ta tääl­lä­kin tätä ihme­tel­lään, että kun ei mitään näy.”

    FMIn mai­nioi­den tie­dot­tei­den mukaan ilmas­ton­muu­tos näkyy jo Suo­men tal­vi­sääs­sä. Ja nime­no­maan tal­vet tule­vat ole­maan lau­ho­ja ja satei­sia. Nämä tie­dot­teet annet­tiin jul­ki tal­vel­la 2008. Että ei muu­ta kuin jään­mur­ta­jat nau­la­teh­taal­le ja kau­ko­läm­pö­lai­tok­set pur­kuun kun tal­vet vaan läm­piä­vät ja lämpiävät.

  92. Ilmas­ton­muu­tok­sen ympä­ril­lä pyö­ri­vä uuti­soin­ti on todel­la kako­fo­nis­ta. On sää­li, jos sen seu­rauk­se­na val­ta­väes­tö ei näe met­sää puil­ta. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa popu­lis­ti­po­lii­ti­kot, Soi­nit Ukko­lat ja muut, pää­se­vät hyö­ty­mään tilan­tees­ta. Ja se vas­ta kau­hus­ke­naa­rio onkin.

  93. Hiu­kan jos sal­li­taan tähän ihmettely.

    YLE:n kyse­lyyn osal­lis­tu­neet kaik­ki Vih­rei­den ja Vasem­mis­to­lii­ton kan­san­edus­ta­jat vas­tus­ta­vat lisäy­din­voi­man raken­ta­mis­ta. Kokoo­muk­ses­sa, Kes­kus­tas­sa ja SDP:ssä enem­mis­tö kan­nat­taa lisäydinvoimaa.

    Vaik­ka kan­na­tan Vih­rei­tä en voi käsit­tää noin jyrk­kää, suo­ras­taan pri­mi­tii­vis­tä kan­taa. Suo­ma­lai­sis­ta noin puo­let on ydin­voi­maa vas­taan ja puo­let kan­nat­taa. Noin ehdo­ton ydin­voi­ma­vas­tai­nen kan­ta tar­koit­taa, että Vasem­mis­to­liit­to ja Vih­reät sul­ke­vat pois puo­let äänistä.

    Vere­ni kie­hah­ti, kun ral­li­mi­jö­nää­ri J.K.:lle annet­tiin lupa tuot­taa “vih­re­ää” ja “uusiu­tu­vaa” ener­gi­aa, raken­ta­mal­la pato ja mini­voi­ma­la. Uha­na­lai­sen jär­vi­tai­men kutua­lue tuhot­tiin ja kan­ta kuo­li suku­puut­toon. Kesä­kuu­mal­la kui­van kelin aikaan puro ei edes tuo­ta talon ilmas­toin­ti­lait­tei­den vaa­ti­maa sähköä. 

    Niin ja se puut­tu­va ral­li­kus­kin säh­köä oste­taan Venä­jäl­tä ja se tuo­te­taan siel­lä ydin­voi­mal­la. Suo­ma­lai­set per­ho­ka­las­ta­ja käy­vät kalas­sa Varzi­nas­sa ja muis­sa Kuo­lan nie­mi­maan Jää­me­reen las­ke­vis­sa jois­sa. Siel­lä har­ras­te­taan lohen catch and relea­se kalas­tus­ta. Venä­läi­set voi­si­vat teh­dä doku­men­tin Suo­men lohi­jois­ta — se ehkä herät­täi­si eduskuntaa.

  94. Aiheel­li­nen huo­mio, Evert the Neverest

    Nel­jän­nen suku­pol­ven ydin­voi­ma­loi­den arvioi­daan kyke­ne­vän täyt­tä­mään maa­il­man ener­gian­tar­peen seu­raa­vik­si 10,000 vuo­dek­si nyky­käy­töl­lä, ks. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article374003.ece?s=r&wtm=-17022010

    Näis­sä voi­ma­lois­sa kye­tään kier­rät­tä­mään ydin­jät­teet polt­toai­neek­si, eikä nii­tä tar­vit­se lop­pusi­joit­taa. Uraa­nis­ta saa­daan täten usei­ta kym­me­niä ker­to­ja enem­män ener­gi­aa kuin nykyi­sis­sä voi­ma­lois­sa. Lisäk­si voi­daan hyö­dyn­tää tho­riu­mia uraa­nin ohel­la. Voi­ma­lois­ta luva­taan yhtä tur­val­li­sia kuin nykyisistäkin.

    Voi­ma­loi­den koe­käy­tön usko­taan alka­van vuo­si­na 2020–2030 ja mark­ki­noil­le voi­ma­loi­den pitäi­si olla tulos­sa 2030–2040.

    Vih­reät tule­vat kui­ten­kin aivan var­mas­ti näi­tä­kin voi­ma­loi­ta vas­tus­ta­maan hen­keen ja vereen. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la mik­si. Jär­jel­li­set perus­teet. Talou­del­li­set, ana­lyyt­ti­set, tieteelliset.

    Esi­mer­kik­si täl­lai­sen ydin­voi­man tut­ki­mus­hank­kei­den rahoi­tus oli­si ohes­sa sitä talou­del­li­ses­ti ja ener­gia­po­liit­ti­ses­ti jär­ke­vää, yli­pään­sä­kin rea­lis­tis­ta varau­tu­mis­ta ole­tet­tuun co2-uhkakuvaan.

    Nämä oli­si­vat nii­tä hank­kei­ta, joil­la todel­li­suu­des­sa eikä vain vih­rei­den jul­ki­lausu­mis­sa, voi­tai­siin tavoi­tel­la nii­tä 80–90% leik­kauk­sia tämän vuo­si­sa­dan kulues­sa, mikä­li ne oikeas­ti oli­si­vat tarpeen.

    Ilmas­toa­lar­mis­mi ei oli­si lähel­le­kään nykyi­sen mit­ta­luo­kan poliit­ti­nen, talou­del­li­nen ja sosi­aa­li­nen ongel­ma, jos sen var­jol­la ei ajet­tai­si niin jär­jet­tö­miä hank­kei­ta kuten ruo­ka­krii­se­jä syn­nyt­tä­vää pel­toe­ner­gi­aa tai vaik­ka­pa Bri­tan­nian kuvan­kau­niin maa­seu­dun täyt­tä­mis­tä tuhan­sil­la tuulimyllyillä.

  95. Vere­ni kie­hah­ti, kun ral­li­mi­jö­nää­ri J.K.:lle annet­tiin lupa tuot­taa “vih­re­ää” ja “uusiu­tu­vaa” ener­gi­aa, raken­ta­mal­la pato ja mini­voi­ma­la. Uha­na­lai­sen jär­vi­tai­men kutua­lue tuhot­tiin ja kan­ta kuo­li suku­puut­toon. Kesä­kuu­mal­la kui­van kelin aikaan puro ei edes tuo­ta talon ilmas­toin­ti­lait­tei­den vaa­ti­maa sähköä. 

    Itse en myös sekä vih­rei­tä äänes­tä­vä­nä että kalas­tuk­sen ystä­vä­nä voi ymmär­tää monien vih­rei­den vähin­tään­kin sini­sil­mäi­sen posi­tii­vis­ta suh­tau­tu­mis­ta vesi­voi­maan. Suo­mes­sa on jota­kuin­kin jokai­nen van­ha lohi­jo­ki jo pilat­tu vesi­voi­mal­la ja lohien kutuo­lo­suh­teet unoh­det­tu. Aina jos vesi­voi­maa raken­taa lisää niin kala­kan­ta kär­sii, mut­ta sil­ti vesi­voi­maa pide­tään erit­täin vih­reä­nä ener­gia­na jota pitäi­si saa­da lisää. Poik­keuk­se­na tiet­ty Vuo­tos, mut­ta sii­nä kär­si­jäk­si onkin todet­tu lin­nut, mikä on kai joten­kin niin pal­jon kon­kreet­ti­sem­pi ympäristökysymys.

    Toki vesi­voi­man voi­si jär­jes­tää myös edes joten­kin oikein, esi­mer­kik­si kala­por­tail­la ja lisäis­tu­tuk­sil­la, mut­ta enpä ole vähään aikaan kuul­lut esi­mer­kik­si hir­veäs­ti kan­nan­ot­to­ja juu­ri kum­man­kaan puolesta.

    Uskon, että suo­ra­su­kai­sen posi­tii­vi­nen suh­tau­tu­mi­nen vesi­voi­maan on osit­tain tie­tä­mät­tö­myys­ky­sy­mys, mut­ta uskon myös että monel­ta osin lohi­ta­lous on lii­an “junt­ti” asia että se nousi­si vih­rei­den agendalle.

  96. az: “Nel­jän­nen suku­pol­ven ydin­voi­ma­loi­den arvioi­daan kyke­ne­vän täyt­tä­mään maa­il­man ener­gian­tar­peen seu­raa­vik­si 10,000 vuo­dek­si nyky­käy­töl­lä, ks. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article374003.ece?s=r&wtm=-17022010

    Näis­sä voi­ma­lois­sa kye­tään kier­rät­tä­mään ydin­jät­teet polt­toai­neek­si, eikä nii­tä tar­vit­se lop­pusi­joit­taa. Uraa­nis­ta saa­daan täten usei­ta kym­me­niä ker­to­ja enem­män ener­gi­aa kuin nykyi­sis­sä voi­ma­lois­sa. Lisäk­si voi­daan hyö­dyn­tää tho­riu­mia uraa­nin ohel­la. Voi­ma­lois­ta luva­taan yhtä tur­val­li­sia kuin nykyisistäkin.”

    Toi­vo­taan että nel­jän­nen pol­ven voi­ma­lat eroa­vat kol­man­nen suku­pol­ven voi­ma­lois­ta aina­kin niin että ne: a) toi­mi­vat b) val­mis­tu­vat ajal­laan c) eivät tuplaa rakennusbudjettiaan

  97. Toi­vo­taan että nel­jän­nen pol­ven voi­ma­lat eroa­vat kol­man­nen suku­pol­ven voi­ma­lois­ta aina­kin niin että ne: a) toi­mi­vat b) val­mis­tu­vat ajal­laan c) eivät tuplaa rakennusbudjettiaan”

    Huvit­ta­vaa, kuin­ka vih­reät yrit­tä­vät rat­sas­taa täl­lä rans­ka­lais­ten (niil­tä­hän ei kan­na­ta ostaa edes auto­ja) sös­si­mäl­lä ydin­voi­ma­la­hank­keel­la. Siel­lä­hän ei pala veron­mak­sa­jien raha toi­sin kuin vih­rei­den ener­gia­kaa­vai­luis­sa, jot­ka voi­daan pel­kis­tää sanaan “sub­ven­tio”. Itse käyt­täi­sin nekin rahat (vuo­si­ta­sol­la puhu­taan vähin­tään sadois­ta mil­joo­nis­ta eurois­ta) mie­luum­min esi­mer­kik­si perus­pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen ja val­tion­ve­lan til­kit­se­mi­seen. Hatun­nos­to kui­ten­kin Osmol­le, joka osaa suh­tau­tua ratio­naa­li­ses­ti Hel­sin­gin edus­tal­le kaa­vail­tuun tuulivoimapuistoon.

  98. a_I:“Toivotaan että nel­jän­nen pol­ven voi­ma­lat eroa­vat kol­man­nen suku­pol­ven voi­ma­lois­ta aina­kin niin että ne: a) toi­mi­vat b) val­mis­tu­vat ajal­laan c) eivät tuplaa rakennusbudjettiaan”

    Onko jokin syy olet­taa, että kol­man­nen suku­pol­ven voi­ma­lat eivät toimi? 

    Mitä bud­jet­tei­hin ja raken­nusai­kaan tulee, niin voi­ma­lat mak­sa­koon, mitä mak­sa­vat ja kes­tä­köön raken­taa, mitä kes­tä­vät. On sit­ten ener­giayh­tiöi­den asia päät­tää, mil­lai­siin voi­ma­loi­hin rahan­sa lyö­vät kiin­ni. Oleel­lis­ta on vain se, että veron­mak­sa­jat eivät jou­du mak­sa­jik­si (kuten kai­kis­sa sub­ven­toi­duis­sa energiamuodoissa).

  99. Re: Samu­li Saa­rel­ma kir­joit­ti 18.2.2010 kel­lo 18:10
    “b) val­mis­tu­vat ajallaan”

    Mitä hait­taa sii­tä on että Rans­kan val­tion omis­ta­ma yhtiö tör­sää mil­jar­di­tol­kul­la rahaa Suo­mes­sa ole­vaan raken­nus­koh­tee­seen? — Val­tion saa­ma tulo vii­väs­ty­nees­tä raken­nus­pro­jek­tis­ta saat­taa olla suu­rem­pi kuin toi­mi­vas­ta ydin­voi­ma­las­ta samal­ta ajalta.

  100. On OL3 yksit­täis­ta­paus tai ei, niin mer­kit­tä­vä syy sii­hen mik­si ydin­voi­ma­loi­ta ei ole vii­me vuo­si­na raken­net­tu kovin­kaan pal­jon on se että ne ovat ei ole olleet miten­kään kovin hou­kut­te­le­via inves­toin­te­ja. Rahaa palaa mil­jar­di­tol­kul­la ennen kuin voi­ma­la tuot­taa wat­tia­kaan säh­köä. Takai­sin­mak­su taas perus­tuu sii­hen että voi­ma­lan raken­nus­kus­tan­nuk­set pysyy joten­kin bud­je­tis­saan ja aika­tau­luss­sa, säh­kön­hin­ta pysyy ennust­tet­tu­na vuo­si­kym­me­net eli kil­pai­le­vat tuo­tan­to­ta­vat, tuo­tan­to­ra­ken­teen muu­tos, kulu­tuk­sen muu­tok­set, jne. eivät las­ke sitä, kas­va­va ydin­voi­mao­suus muu­ten las­kee jo itses­sään. Lisäk­si ollak­seen kan­nat­ta­va voi­ma­lan käyt­tö­as­teen täy­tyy olla kor­kea vuo­si­kym­me­niä, polt­toai­neen hin­nan olla tol­kul­li­nen. Ja sit­ten on vie­lä tie­ten­kin ris­ki onnet­to­muu­den kor­vauk­sis­ta. Vas­taa­vat ris­kit esi­mer­kik­si maa­kaa­su­voi­ma­lal­la on pal­jon pie­nem­mät, joten sil­le riit­tää pie­nem­pi­kin kannattavuus.

    Hii­li­diok­si­din hin­noit­te­lu on muut­ta­nut ase­tel­maa ydin­voi­man kan­nal­ta edul­li­sem­mak­si, mut­ta ei sen­kään hin­nas­ta ole var­muut­ta. Ydin­voi­ma­loi­ta raken­taa­kin tyy­pil­li­ses­ti joko val­tio­mo­no­po­lit (EDF) tai asia­kas­yh­ty­mät (TVO), jot­ka voi­vat ulos­mi­ta­ta hyö­dyn joko hal­vem­pa­na säh­kö­nä tai voittona.

    Nel­jän­nen suku­pol­ven ydin­voi­ma­lan ei siis tule ainoas­taan toi­mia, sen pitää myös olla raken­nus­kus­tan­nuk­sil­taan ennus­tet­ta­va, toi­min­ta­var­ma, jne. Ongel­ma ei yli­pään­sä ole se että tapo­ja tuot­taa ener­gia pääs­töit­tää ei ole, vaan nii­den kustannukset.

  101. Leu­to­ja ja taas välil­lä kovia lumi­ta­via on aina ollut ja tulee jat­kos­sa­kin ole­maan. Kevääl­lä on kum­min­kin taas kovia tul­via joka puo­lel­la ja se lai­te­taan ilmas­ton­muu­tok­sen syyk­si, vaik­ka todel­li­nen syy on met­sien ja pel­to­jen teho­kas ojit­ta­mi­nen, eikä sula­mis­ve­si enää imey­dy siel­lä maa­pe­rään vaan ajau­tuu jokiin. Samoin kau­pun­kien asfal­toin­tien takia kym­me­nien neliö­ki­lo­met­rien säteel­tä sade ja sula­mis­ve­det eivät enää imey­dy maa­pe­rään vaan ne ohja­taan pie­niin jokiin jot­ka luon­nol­li­ses­ti tul­vi­vat suu­ren yli­kuor­mi­tuk­sen takia. Tähän pääl­le vie­lä se että ihmi­set ovat raken­ta­neet talon­sa van­hoil­le tul­va­ta­san­goil­le joi­den sedi­men­teis­sä on havait­ta­vis­sa vuo­si­tu­han­sien ajal­ta sään­nöl­li­ses­ti tois­tu­vat tul­vat, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta ne on myy­ty ihmi­sil­le asuon­ton­teik­si. Jär­keä­kin saa raken­ta­mi­ses­sa käyttää.

    Eikös monet IPCC:n tut­ki­jois­ta ole pik­ku­hil­jaa luo­pu­mas­sa tuos­ta ”sään ääri-ilmiöt lisään­ty­vät” mant­ras­ta, kun nii­tä todis­ta­via tut­ki­muk­sia ei ole ole­mas­sa? IPCC:stähän ero­si pari vuot­ta sit­ten yksi joh­ta­va meri­sään tut­ki­ja kun hän ei voi­nut hyväk­syä IPCC:n jul­kai­se­maa väi­tet­tä että sadan vuo­den aika­na Poh­jois-atlan­nin myrs­ky­jen mää­rä oli­si kak­sin­ker­tais­tu­nut, vaik­ka tätä tuke­via tut­ki­mus­tu­lok­sia ei ollut olemassa.

    Ennen tie­don­kul­ku oli hidas­ta, eikä toi­sel­la puo­len maa­pal­loa olleis­ta myrs­kyis­tä pahem­min kuul­lut. Nyky­ään tie­to levi­ää heti ja myrs­kyis­tä kuu­lee joka päi­vä, mut­ta ei se todis­ta myrs­kyis­tä mitään vaan tie­don­ku­lun tehok­kuu­des­ta. Toi­nen vas­taa­va tilan­ne on se että useas­sa uutis­haas­tat­te­lus­sa polii­sit ovat sano­neet väki­val­ta­ri­kos­ten vähen­ty­neen vuo­si vuo­del­ta, mut­ta kos­ka leh­det uuti­soi­vat rikok­sis­ta usein näyt­tä­vän sen­saa­tion­ha­kui­ses­ti niin polii­ti­kot ovat huo­les­tu­nei­ta väki­val­ta­ri­kos­ten lisään­ty­mi­ses­tä. Uuti­soin­nin tapa muok­kaa lii­an tehok­kaas­ti ihmis­ten ajatusmaailmaa.

    Tule­vai­suu­den sää­tä on hyvä ennus­taa Nostra­da­muk­sen tapaan men­nei­syy­del­lä. Jos läh­tö­koh­ta­na on jää­kau­den jäl­keen kyl­mim­män ajan­jak­son, eli Pie­nen jää­kau­den ajan lopun läm­pö­ti­la 1800-luvul­la, niin jos läm­pö­ti­la muut­tuu johon­kin suun­taan niin toden­nä­köi­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen kyl­mä läm­pö­ti­la muut­tuu takai­sin läm­pi­mäk­si. Ehkä se voi muut­tua takai­sin kes­kia­jan läm­pi­mään ilmas­toon, jol­loin ete­lä­suo­men jär­vi­se­di­men­teis­sä ei ole merk­ke­jä keväi­sis­tä lumien sula­mis­ve­sis­tä, eli ete­lä­suo­mes­sa ei ollut tal­vi­sin pysy­vää lumi­pei­tet­tä ollen­kaan. Ehkä se voi muut­tua takai­sin 5000–10.000 vuot­ta sit­ten tuhan­sia vuo­sia kes­tä­nee­seen todel­la läm­pi­mään ajan­jak­soon jol­loin puu­ra­ja oli Jää­me­rel­lä, tam­mi­met­sää kas­voi Lapis­sa ja nyt kyl­män ilmas­ton takia ete­lä­lat­vias­sa kas­va­va, ennen ete­lä­suo­mes­sa kivi­kau­del­la tär­keä ravin­to­kas­vi, vesi­päh­ki­nä palai­si takai­sin 800km poh­joi­sem­mil­le van­hoil­le kas­vua­lueil­leen Lap­pa­jär­ven poh­jois­puo­lel­le asti. Läm­pi­män ja kos­tean ilmas­ton takia säde­mää­rät­kin oli­vat suu­rem­pia Saha­ras­sa jos­sa oli savan­nia ja jär­viä siel­lä tääl­lä. Nykyi­sen kyl­män ja kui­van ilmas­ton takia sateet eivät enää saa­vu Saha­raan ja Kii­nan aavi­koi­tu­neil­le sisämaille.

    Täs­sä yksi mie­len­kiin­toi­nen uuti­nen joka tuli vastaan.
    Berin­gin sal­men kaut­ta Tyy­nel­tä val­ta­me­rel­tä vir­ran­nut läm­min vesi selit­tää vuo­den 2007 ennä­tyk­sel­li­sen pien­tä kesä­jään alaa
    http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/beringin-salmen-kautta-tyynelta-valtamerelta-virrannut-lammin-vesi-sel

  102. Ilmas­ton­muu­tos­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kata­stro­fi on väes­tö­rä­jäh­dys. Seu­raa­van 50 vuo­den aika maa­pal­lon väes­tö­mää­rä lisään­tyy kah­del­la mil­jar­dil­la ihmi­sel­lä. Pal­jon­ko sade­met­siä pitää haka­ta heil­le pel­loik­si? Nyky­tah­dil­la­kin tut­ki­jat arvioi­vat merien ole­van lii­ka­ka­las­tuk­sen vuok­si kalois­ta tyh­jiä 50 vuo­des­sa. Entäs sit­ten kun ihmi­siä kak­si mil­jar­dia enem­män, mis­tä heil­le ravin­toa? Polii­ti­kot saar­naa­vat että köy­hyys pitää pois­taa, mut­ta eivät tee mitään sen suu­rel­le syyl­le, eli väe­tön lii­ka­kas­vul­le. Köy­hän Afri­kan väes­tö­mää­rä kak­sin­ker­tais­tui 25 vuo­des­sa ja jos maan­osan vau­raus pysyy ennal­laan niin ”sama vau­raus kak­sin­ker­tai­sel­le ihmis­mää­räl­le ihmi­siä” heis­tä tulee puo­let köy­hem­piä. Ja jos halu­taan köy­hien mai­den elin­ta­so län­si­mai­den tasol­le niin maa­pal­lon teol­li­suu­den mää­rä tule minin­ker­tais­tu­maan vuo­si vuo­del­ta väes­tö­rä­jäh­dyk­sen kas­vun myö­tä. Eikö polii­tik­ko­jen kan­nat­tai­si tart­tua pahim­paan ongel­maan ensimmäisenä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.