Jotenkin hiihtoliiton toimet synnyttävät lähinnä myötähäpeää. En häpeä sitä, että suomalaiset hiihtäjät jäivät joukolla kiinni vuonna 2001. Aika vähälle julkisuudelle jäi aikoinaan tilastollinen tutkimus Lahden kisoihin osallistuneiden veriarvoista. Tuollainen tutkimus ei pysty osoittamaan, kuka on käyttänyt kiellettyjä keinoja, kuten ei voida osoittaa, kenen keuhkosyöpä johtui tupakasta. Sen sijaan se osoittaa, kuinka suuri osa on käyttänyt vääriä keinoja. Tuon tutkimuksen mukaan yli puolet, ellen nyt aivan väärin muista. Jatka lukemista “Kannattaako näytellä tyhmää?”
Mikä on muuttunut (2)
Palveluyhteiskunta ei kestä verotusta
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu korkeaan verotukseen. Vuosisadan alun talousasiantuntijoiden ennustuksista huolimatta tämä ei ole lamauttanut taloutta. Korkean verotuksen maat ovat menestyneet taloudellisesti jopa paremmin kuin matalan verotuksen maat, mutta tämän osalta on parempi olla väittämättä mitään kausaliteetista. Jatka lukemista “Mikä on muuttunut (2)”
Mikä on muuttunut(1)?
(Laitan tämän luvun tänne kahtena palana, jottei postauksesta tulisi liian pitkää)
Sosiaaliturvamme vaatii perusteellista, sen koko rakenteisiin käyvää uudistusta. Järjestelmämme toimi taloudellisen tehokkuuden kannalta loistavasti 1980-luvulla, mutta huonosti nykymaailmassa. Se tuotti korkeatasoista sosiaalista turvallisuutta ja tasa-arvoa verrattain vähin kustannuksin. Toisin kuin talousteoriat ennustavat, hyvinvointiyhteiskuntamme ei tuottanut juurikaan työttömyyttä eikä tuloerojen tasaaminen häirinnyt työmarkkinoiden toimintaa. Mikä siis on muuttunut? Jatka lukemista “Mikä on muuttunut(1)?”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2010
Nyt on kaupunkisuunnitteluvirastossa laiskoteltu oikein kunnolla. Listalla on yksi ainoa uusi a‑asia.
Oulunkylän Mikkolantien kaava
Mikkolantien tontteja koskeva asemakaava Oulunkylässä. Ammattikoulun rakennuksia pannaan nurin ja tiallle rakennetaan asuntoja noin 200 hengelle, 9640 k‑m2. Tontilla oleva 1930-luvulta oleva asuinrakennus suojellaan. Kaikki tämä kaupungin omasta aloitteesta. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2010”
Katajanokan pysäköintiluola
Wanha Satama, Kesko ja Senaattikiinteistö haluavat pidentää varausta, joka koskee 500 autopaikan rakentamista pysäköintiluolaan Katajanokalle. Katajanokalla ei tästä pidetä, koska 500 autopaikkaa tuovat hirveästi lisää liikennettä ja louhinta pilaa koko saaren pariksi vuodeksi ja vaurioittaa vanhoja taloja.
Koska kaupunginhallituksessa on automyönteinen enemmistö, pitäisi miettiä kompromissia. Voisiko ajatella, että tuohon halliin purettaisiin myös nykyisiä asukaspysäiköintipaikkoja niin, että joko Luotsikatu tai Kauppiaankatu voitaisiin muuttaa pihakaduiksi, joilla saa ajaa oven eteen, mutta ei pysäköidä?
Sosiaaliset terveyserot
Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa suuria ja tilastojen mukaan ne ovat kasvussa. Terveydentila korreloi voimakkaasti sekä tulotason että koulutustason mukaan. Huolestuttavaa on, että kuoleminen vältettävissä olevat kuolemat ovat lisääntyneet nopeasti huono-osaisimpien keskuudessa. Vältettävissä olevilla kuolemilla tarkoittaan sitä, että ajoissa aloitettu hoito olisi säästänyt kuolemalta. Jatka lukemista “Sosiaaliset terveyserot”
Vanhasen jääviys yhdentekevää
Kummallisista asioista saadaan periaatekysymyksiä, kuten siitä, olisiko Matti Vanhasen pitänyt jäävätä itsensä valtioneuvoston päättäessä vuosittaisista RAY-avustuksista. Asialla ei ole mitään merkitystä mihinkään suuntaan. Valtioneuvoston käsittely on yleensä puhdas seremoniallinen tapahtuma, joka kestää noin kymmenen sekuntia. Se, että joku ministereistä ilmoittaa esteellisyytensä osallistua tuohon seremoniaan, on tyhjänpäiväinen muodollisuus. Poliittisesti tuohon rahanjakoon pyritään kyllä vaikuttamaan ja vaikutetaankin, mutta se ei tapahdu valtioneuvoston istunnossa. Jatka lukemista “Vanhasen jääviys yhdentekevää”
Työnantajan matalapalkkatuki
Rakenteellinen työttömyys johtuu siitä, että osalle työvoimaa ei löydy sellaista palkkatasoa, jolla työnantajan kannattaisi työtön palkata ja työntekijän kannattaisi ottaa työ vastaan. Jos palkka on liian pieni, työntekijän ei kannata ottaa työtä vastaan. Jos palkkaa nostetaan, työnantajan ei kannata henkilöä palkata, koska hänen tuottavuutensa on pienempi kuin vaadittu palkka. Rakenteellista työttömyyttä voi aiheuttaa myös se, että työehtosopimus määrittelee palkan liian korkeaksi suhteessa työntekijän tuottavuuteen. Pienemmälläkin palkalla työ kyllä kannattaisi ottaa vastaan, mutta pienempää palkkaa ei saa maksaa. Tästä liian korkean minimipalkan ongelmasta joskus voi olla kyse haja-asutusalueilla, mutta työehtosopimusten palkkavaatimukset eivät juuri ole syynä kasvukeskusten työttömyyteen. Jatka lukemista “Työnantajan matalapalkkatuki”
Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.1.2010
Lautakunta hyväksyi kaiken muun ehdotuksen mukaan, paitsi pani pöydälle lausunnon luonnonsuojelualueen perustamishakemuksesta Östersundomiin.
Stansvikin kaava
Vihreiden keskustelupalstoilla ehdittiin jo iloita, että Tahvonlahden nimi olisi muuttunut takaisin Stansvikiksi (vrt. Itäsalmi – Östersundom), mutta ilo oli enneaikainen. Kartanon nimi on Stansvikin kartano, mutta Tahvonlahti on yhä Tahvonlahti. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.1.2010”
Vuoden merkittävin uutinen?
Nasan tutkijat väittävät löytäneensä lähes varmasti merkkejä alkeellisesta elämästä meteoriitista, jonka uskotaan sinkoutuneen maahan Marssista. En ota mitään kantaa tiedon todenperäisyyteen, mutta jos tieto on totta, se mullistaa maailmankuvaamme, niin luonnontieteelliseltä kuin uskonnolliseltakin kannalta. Kun tähän asti on ajateltu, että elämän syntyminen vaatisi äärimmäisen sopivia olosuhteita ja uskomattoman hyvää tuuria, näyttäisi se tuon havainnon valossa huomattavasti todennäköisemmältä.
Tästä kuullaan vielä. Tai sitten tieto osoittautuu yli-innokkaiden tutkijoiden väärintulkinnaksi.
Linkki Hesarin uutiseen tässä