Sosiaaliset terveyserot

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuria ja tilas­to­jen mukaan ne ovat kasvus­sa. Ter­vey­den­ti­la kor­reloi voimakkaasti sekä tulota­son että koulu­tus­ta­son mukaan. Huolestut­tavaa on, että kuolem­i­nen väl­tet­tävis­sä ole­vat kuolemat ovat lisään­tyneet nopeasti huono-osaisimpi­en kesku­udessa. Väl­tet­tävis­sä olevil­la kuolemil­la tarkoit­taan sitä, että ajois­sa aloitet­tu hoito olisi säästänyt kuolemalta.

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat vielä tilas­toitu­jakin suurem­mat, kos­ka sosi­aal­isia ero­ja mit­taa­vat mit­tar­it ovat niin epä­tarkko­ja. Pien­i­t­u­loinen ei vält­tämät­tä ole köy­hä (lääketi­eteen opiske­li­ja) eivätkä kaik­ki vähän koulute­tut ole huono-osaisia. Paikkati­eto­jär­jestelmät tietävät ker­toa, että asun­non sijain­nin perus­teel­la mitat­tu huono-osaisu­us tuot­taa paljon suurem­mat sosi­aaliset ter­vey­serot kuin nämä viral­liset tilastot.

Asia on kuitenkin moni­ta­hoisem­pi. Koulu­tus on hyvä mit­tari poikkileikkausti­et­ona, mut­ta siitä on han­kala tehdä aikasar­jo­ja. Se, että pelkän perusk­oulun suorit­ta­neet ovat nyt sairaampia kuin pelkän kansak­oulun suorit­ta­neet 50-luvul­la voi johtua myös siitä, että ennen näitä oli yli puo­let väestöstä, mut­ta nyt vain jokin kymme­nen pros­ent­tia. Joukko on siis paljon valikoituneempaa.

Toinen seik­ka liit­tyy siihen, tuot­taako huono-osaisu­us sairaut­ta vai sairaus huono-osaisu­ut­ta. Mer­i­tokraat­tises­sa yhteiskun­nas­sa käy hel­posti niin, että ter­veim­mät valikoitu­vat hyväo­sais­ten joukkoon ja sairaim­mat köy­himpi­en joukkoon. Mitä vähem­män van­hempi­en sosi­aa­li­nen taus­ta määrää lapsen tule­van sosi­aalisen statuk­sen, sitä enem­män sairaus ja päi­htei­den käyt­tö altista­vat köyhyydelle.

Tiedämme, että työt­tömät ovat sairaampia kuin työssä ole­vat ja työt­tömistä pitkäaikaistyöt­tömis­sä sairai­ta on eniten. Tästä ei seu­raa, että työt­tömyys tek­isi ihmi­sistä sairai­ta. Asi­aa on tutkit­tu seu­ran­tatutkimuk­sel­la. Sairaus tekee työt­tömäk­si ja huono ter­veys pitkit­tää työt­tömyyt­tä. Pitkäaikaistyöt­tömät ovat kyl­lä yleis­es­ti sairai­ta, mut­ta sitä he oli­vat jo, kun heistä tuli työt­tömiä. Ter­veys ei työt­tömyy­den aikana ole keskimäärin pahentunut.

22 vastausta artikkeliin “Sosiaaliset terveyserot”

  1. Tärkeää on erot­taa ter­vey­den epä­ta­sainen jakau­tu­mi­nen väestössä ja ter­veyspalvelu­iden saatavu­u­den eri­ar­voisu­us. Niil­lä on mon­imutkainen vuorovaiku­tus­suhde, mut­ta ne ovat täysin eri asioi­ta. Usein ne nipute­taan yhdek­si suurek­si vääryydeksi.

    Eri sairauk­sien vaiku­tus työkykyyn muut­tuu koko ajan työelämän muuttues­sa ja hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sien parantues­sa. Osit­tain saman eti­olo­gian omaa­vat ast­ma ja pani­ikki­häir­iö ovat hyvä esimerk­ki. Ensim­mäisen inva­lidis­oi­va vaiku­tus on radikaal­isti vähen­tynyt kun jälkim­mäisen taas lisään­tynyt sosi­aal­is­ten vuorovaiku­tusti­lantei­den korostues­sa työelämässä.

    Yhteiskun­nalli­nen muu­tos tun­tuu johta­van siihen, että jokainen heikosti työl­listyvä saa jonkun diag­noosin, yleen­sä usei­ta. Tämä on medikalisaa­tion sivu­juonne ja liit­tyy yksilöspe­si­fis­ten ongel­man­ratkaisukeino­jen houkut­tele­vu­u­teen. Pitkäaikaistyöt­tömyys ei vielä ole sairaus mut­ta kat­so­taan kol­menkymme­nen vuo­den kulut­tua. Oireet tiede­tään. Merkit­tävä komor­bidi­teet­ti ja huono ennuste.

  2. Osmo: “Toinen seik­ka liit­tyy siihen, tuot­taako huono-osaisu­us sairaut­ta vai sairaus huono-osaisuutta”.

    Kysymys on sekä että tilanteesta. Kat­so esim. julka­is­us­ta http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/C5194CD2-E716-482E-8761–2683C9D29C1F/0/9801kortteinentuomikoski.pdf sivut 7–9

    Osmo: “Tiedämme, että työt­tömät ovat sairaampia kuin työssä ole­vat ja työt­tömistä pitkäaikaistyöt­tömis­sä sairai­ta on eniten. Tästä ei seu­raa, että työt­tömyys tek­isi ihmi­sistä sairaita.”

    Eli tämä väite on väärä.

    1. Osmo: “Tiedämme, että työt­tömät ovat sairaampia kuin työssä ole­vat ja työt­tömistä pitkäaikaistyöt­tömis­sä sairai­ta on eniten. Tästä ei seu­raa, että työt­tömyys tek­isi ihmi­sistä sairaita.”

      Eli tämä väite on väärä.

      Min­ul­la on tähän lähde, jon­ka joskus vielä ehdin kaivaa esille. Kyse on seu­ran­tatutkimuk­ses­ta, jos­sa seu­rat­ti­in paneelis­sa ollei­den sub­jek­ti­ivista käsi­tys­tä ter­vey­den­ti­las­taan. Sen mukaan työt­tömyys ei aiheut­tanut (keskimäärin) sairaut­ta, vaan sairaus aiheut­ti työt­tömyyt­tä. Kyseinen lähde löy­tyy myös tältä blogilta, mut­ta vie vähän aikaa löytää se

  3. Relander ja se toinen vas­ta­si­vat NYT-liittes­sa kysymyk­seen “mik­si ter­veel­liset elämän­ta­vat kor­reloi­vat vah­vasti koulu­tus­ta­soon?” alla ole­val­la taval­la. Vas­taus on mielestäni nerokas:

    “Keskimäärin koulu­tus tekee ihmi­sistä kilt­te­jä ja vaarat­to­mia. Aka­teemiset ihmiset yleen­sä tekevät kaiken oikein niin sys­teemin kuin oman men­estyk­sen­säkin kannal­ta. He ovat toki kri­it­tisiä, mut­ta pitää muis­taa, että kri­it­tisyy­teenkin ovat opet­ta­jat heitä kannustaneet.

    Koirak­oulun käyneet ovat aina valmi­ita usko­maan, että kan­nat­ta tehdä, mitä opet­ta­ja sanoo. Aka­teem­i­nen ihmi­nen siis ajat­telee: “Kun teen töitä ja ahkeroin, min­ut palk­i­taan”. Samaa logi­ik­ka hän soveltaa ter­veysval­is­tuk­seenkin. Rehk­in­tä fysi­ikan eteen palk­i­taan pitkäl­lä ja ter­veel­lä elämällä.

    Sen sijaan koulut­ta­mat­toman raata­jan elämässä mikään ei ruo­ki täl­laista ajat­telua. Koke­mus on pikem­minkin se, että pon­nis­telus­ta ei koidu kovinkaan ihmeel­lisiä palk­in­to­ja. Ja jos tämä totu­us pätee työn suh­teen, mik­si se ei pätisi ter­vey­denkin suhteen?”

  4. Onko­han kyseessä tämä?

    Juha Nyman
    Yleis­lääketi­eteen ja peruster­vey­den­huol­lon laitos
    Terveydenhuolto
    26.4.2002

    Lisääkö Työt­tömyys Pahoin­voin­tia: Paneel­i­tutkimus Suo­ma­lais­es­ta Aikuisväestöstä 1989/90 ja 1997
    (Does Unem­ploy­ment Con­tribute to Ill-being: Results from a Pan­el Study Among Adult Finns, 1989/90 and 1997)

    (Joku englan­nin kieleen ihas­tunut sih­teeri on kir­joit­tanut suomek­sikin isol­la koko otsikon, se ei liity min­u­un mitenkään eli suo­raan kop­sat­tu yliopis­ton sivuilta)

    Abstrak­tin pätkä: 

    Tulosten mukaan työt­tömyys lisäsi huonok­si arvioitua ter­veyt­tä 1.5 ker­tais­es­ti, fyy­sistä toimin­nan­va­javu­ut­ta 1.4 ker­tais­es­ti, mut­ta ei ilmoitet­tu­ja sairauk­sia tai oireita.

    Eli tämän tulk­it­sen äkkipäätä niin, että työt­tömyys syö itse­tun­toa ja lait­taa arvioimaan ter­vey­den­ti­lanteen huonom­mak­si, mitä se tosi­asi­as­sa on. 

    Mut­ta tulk­in­tani oli nyt parista riv­istä kyhäisty eli pitäisi tietysti nyt paneu­ta tutkimuk­seen perus­teel­lis­es­ti kokon­aisuute­na ennenkuin sanoo mitään.

  5. Tässä on tyyp­illi­nen ongel­ma, joka usein usein ilme­nee, mm. kun kor­re­laa­tio ja kausalitet­ti sekoite­taan (tästä saa lukea niin usein mm. Hes­rais­sa). Pert­ti Töt­tö on onnek­si saanut pal­sta­ti­laa myös Hesaris­sa. Eikä aina sekoite­ta, mut­ta kausali­teetin tutkimi­nen yhteiskun­tati­eteis­sä on niin paljon vaikeam­paa, mikä johtuu siitä, että ilmiöitä selit­tää biolo­gia, psyykki­nen, sosi­aa­li­nen ja yhteiskun­nalli­nen — ja niiden yhteis­vaiku­tus. Edelleen menee lehdis­sä läpi se, että kun kak­si ilmiötä esi­in­tyy samanaikaises­ti, toista esitetään toisen syyk­si. Vaik­ka yleen­sä selit­täjänä on kol­mas, kolmannet.
    Kun ‘perii’ huonot elämän­ta­vat, koulu­tuk­seen ei kan­nuste­ta, ter­veys ei kiin­nos­ta, siitä se läh­tee. Mielestäni luokkaerot ovat kasvus­sa, mut­ta luokka­jaon selit­tämi­nen ei ole ihan yksiselit­teistä. Vaar­al­lis­es­ti läh­estymme kuitenkin sel­l­aista (britti-?)yhteiskuntaa, jos­sa työt­tömyys periy­tyy sukupolvis­es­ti. Kun henkiset ja taloudel­liset eväät ovat niukat, miten se lap­si siinä oppisi muu­ta. Joskus köy­hyy­destä nousti­in, kun van­hem­mat koros­ti­vat koulu­tuk­sen tärkeyt­tä (sik­si vieläkin juh­lapy­hinä Lah­den­väylät ym. täyt­tyvät kun lähde­tään kotiseudulle). Nyt tämä ongel­ma on lähiöis­sä mut­ta ihan toisen näköisenä. Van­hempi­en sosi­aa­li­nen taus­ta määrää lapsen tule­vaisu­u­den eri syistä kuin ennen. Vaik­ka koulu­tus olisi kuin­ka tasa-arvoista (ym.), sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, jos nuorel­la on päi­hdeon­gel­ma tai hän oire­htii psyykkises­ti. Kär­jistäen, ennen köy­hien lapset halu­si­vat lap­silleen parem­paa, ja tekivät jotain sen eteen (ja lapset etenivät, jos hiukankin oli ‘päätä’). Nykyään usein ongelmis­saan ole­vat van­hem­mat eivät kan­nus­ta yhtään mihinkään. Ei auta vaik­ka olisi mah­dol­lisu­us, jos kukaan eikä mikään motivoi.
    Sum­ma sum­marum. Selit­täjänä sosi­aal­isille ter­vey­seroille ei ole työt­tömyys vaan jo sitä aikaisem­paan lap­su­u­teen, nuoru­u­teen ja sosi­aaliseen per­imään liit­tyvät tek­i­jät. Tässä ryh­mässä, pitkäaikaistyöt­tömyys on seu­raus, ei syy.

  6. Tuos­sa lie­nee paljon perää.
    Lisäk­si on myös niin, että koulut­ta­mat­tomille ei ole enää tar­jol­la ammat­te­ja, joi­hin pää­sisi töi­hin. Sekatyömiehiä ei enää ole. Varas­tomies taitaa olla ain­oa ammat­ti, johon kovin kum­mallista koulu­tus­ta ei tarvi­ta, mut­ta automaa­tio vie niitäkin työ­paikko­ja. Naisil­la sama jut­tu, kau­pan kas­sal­lakin pitää olla merkono­mi (tai vas­taa­va) ja siivous se vas­ta mutkikas­ta onkin.
    Kan­nus­ta siinä sit­ten, kun on joka puolel­la seinä vastassa.

  7. Mitenköhän menee sosioekonomisen maanti­eteen kausaal­isu­us? Tietysti köy­hät lähin­nä asu­vat köy­hien alueil­la tai monikult­tuurisu­us­taskuis­sa (äsket­täin kuule­mani eufemis­mi) mut­ta kuinka­han paljon huono asuinalue lisää sukupolves­sa G esimerkik­si huonoa ter­veyskäyt­täy­tymistä pelkän alhaisen sosioekonomisen tason vaiku­tusten lisäk­si? Var­maankin sukupolves­sa G+1 jo sit­ten enemmän.

  8. En lähtisi vielä tämänkään Eli­nan löytämän tutkimuk­sen perus­teel­la tekemään yhtä vah­vaa johtopäätöstä kuin Osmo. 

    Kysymys on sub­jek­ti­ivis­es­ta ter­veysarvios­ta, joka jous­taa olo­suhtei­den mukaan. Työt­tömien ter­vey­teen kohdis­tu­vat ulkoiset ter­veysvaa­timuk­set (so. yhteiskun­nan, työy­hteisön, per­heen jne. vaatimukset)ovat toden­näköis­es­ti alhaisem­mat kuin työssäkäyvil­lä ja työt­tömät voivat suh­teut­taa ter­veysarvion­sa näi­hin alhaisem­pi­in vaa­timuk­si­in. Työt­tömien ter­vey­den­ti­la on luul­tavasti myös enem­män hei­dän oman mutu-tieton­sa varas­sa kuin työssäkäyvil­lä, jot­ka ovat sään­nöl­lis­ten ter­veystarkas­tusten piiris­sä. Lisäk­si vas­taa­jien joukos­ta puut­tuvat toden­näköis­es­ti vakav­ista mie­len­ter­veysongelmista kär­sivät, työt­tömyy­den vuok­si itsen­sä tap­pa­neet jne. Eli aineis­to voi hyvinkin olla vino. Täl­laisia sekoit­tavia tek­i­jöitä on useita. 

    Sitä pait­si tutk­i­jat itsekin totea­vat tutkimuk­ses­taan toises­sa yhtey­dessä seu­raavasti: “Se ei niinkään ole seu­raus­ta siitä, että työt­tömyy­den vaiku­tuk­ses­ta ter­vey­den­ti­la heikkenisi. Pikem­minkin kyse on
    siitä, että työt­tömik­si valikoituu henkilöitä, joiden ter­vey­den­ti­la on jo ennestään heikom­pi, tutk­i­jat Petri Böck­er­man ja Pekka Ilmakun­nas huomasivat.”

    Eli eivät hekään kiel­lä sekä että mah­dol­lisu­ut­ta. Pelkästään tämän tutkimuk­sen perus­teel­la mah­dol­lisu­u­den kieltämi­nen olisikin aika uhkarohkea väite.

  9. Tilas­tol­lis­es­ti merk­it­seväl­lä (oliko se noin) taval­la on selvää, että työt­tömien olot ovat suo­ras­taan ärsyt­tävän hyvät. Saisiko jol­lakin tutkimuk­sel­la tulok­sen, että työt­tömyys paran­taa kansanterveyttä.

  10. Alko­holis­mi estää työn­tekoa ja aiheut­taa sairauk­sia. Miten pitkälti ter­vey­serot aiheutu­vat siitä, että alko­holis­tit ovat sen vuok­si yliedustet­tuina sekä köy­hissä että sairaissa.

  11. Hami­lo pohdiskelee:

    […]kuinka­han paljon huono asuinalue lisää sukupolves­sa G esimerkik­si huonoa ter­veyskäyt­täy­tymistä pelkän alhaisen sosioekonomisen tason vaiku­tusten lisäksi?

    Mitä tarkoi­tat huonol­la asuinalueel­la, jos asu­jamis­ton ei-toiv­o­tut omi­naisu­udet (köy­hyys, huono koulu­tus­ta­so, räikeät päi­hdeon­gel­mat ja mamu­taus­ta vakioidaan)?

    Mikä sit­ten tekee asuinalueesta huonon, jos nämä tek­i­jät pois­te­taan? Mitä jää jäljelle?

    Rumat raken­nuk­set?

    Tarkoi­tatko, että jos yksi rupusak­ki-per­he asuu Eiras­sa hyväo­sais­ten keskel­lä, niin heil­lä menee parem­min ter­veyskäyt­täy­tymisen suh­teen kuin jos asu­isi­vat Suve­las­sa? Oli­si­vat vaikka­pa saa­neet lot­tovoiton, mut­ta sehän ei mie­len­maail­maa ja sivistys- ja koulu­tus­ta­soa mik­sikään muu­ta. Mut­ta esität hypo­teesin, että ter­veyskäyt­täy­tymi­nen muuttuisi?

    Kysymys oli kiin­nos­ta­va, jos vielä vähän tarken­nat, niin kat­so­taan mitä löytyy.

  12. Riip­puu sairau­den ja ter­vey­den määritelmästä. Työt­tömäl­lä — vaik­ka eihän se ole absolu­ut­ti­nen kat­e­go­ria — saat­taa olla “yllät­täen” työssäkäyvää enem­män aikaa esimerkik­si kun­toile­mal­la hoitaa ter­veyt­tään, mut­ta vastapain­ona saat­taa tul­la mökki­höperöy­den tuo­ma henk­i­nen pahoinvointi.

  13. 2Alkoholismi estää työn­tekoa ja aiheut­taa sairauk­sia. Miten pitkälti ter­vey­serot aiheutu­vat siitä, että alko­holis­tit ovat sen vuok­si yliedustet­tuina sekä köy­hissä että sairaissa.”

    Erit­täin hyödyl­listä luet­tavaa: Pekka Her­lin ‑Koneen ruhti­nas. Paha alko­holisti, joka oli töis­sään iltapäivät kän­nis­sä . ja teki lois­tavaa liike­talout­ta myös koko maan kannal­ta. Hin­ta oli kova.

  14. Eikös kaikil­la muil­la kuin työt­tömil­lä ole sään­nölli­nen ter­veystarkas­tus? Työtönkin saisi toki tarkas­tuk­sen kunnal­ta, mut­ta mon­et eivät sel­l­aista han­ki, kos­ka siel­lä voi pal­jas­tua jotain ikävää. Toki ihmiset näis­säkin asiois­sa ovat erilaisia.

    Jos ei tarkas­tuk­sis­sa käy, siitä on kak­si seu­raus­ta: tau­dit eivät pal­jas­tu ja ter­veyt­tä ei tule ajatel­tua, kun ei ole pakko. 

    Onko iholle yllät­täen alka­nut ilmestyä luo­mia? Työssä käyvä tietää, että asia tulee ilmi seu­raavas­sa ter­veystarkas­tuk­ses­sa ja sik­si asi­aa on pakko pohtia ja siten oire­i­ta tulee myös tarkkail­tua. Jos kuitenkin lykkää inhimil­lis­es­ti asi­aa, pakol­lises­sa ter­veystarkas­tuk­ses­sa asi­aa tulee kuitenkin ilmi. Tai ainakin se on paik­ka kerätä rohkeus ja puhua mah­dol­lis­es­ta syövästä.

    Työtön huo­maa asian suihkus­sa mut­ta sul­kee sen sit­ten pois mielestään. Asi­aa ei ole pakko ajatel­la ja sik­si siitä tulee itseltäkin salat­tu kalva­va epäily.

  15. Työt­tömyys aiheut­taa huono ter­vey­den­ti­laa ja huono ter­vey­den­ti­la työt­tömyyt­tä. Moni jol­la alko­holinkäyt­tö pysyy työelämän vaa­timusten takia vielä juuri ja juuri kohtu­udessa, ratkeaa lop­ullis­es­ti työt­tömän­tä (tai eläkkeellä).

  16. Eli­na, tarkoi­tan juuri sitä, että köy­hän voi olla edullista asua sosi­aalis­es­ta tue­tus­sa rumas­sa vuokra-asun­nos­sa kival­la alueel­la, jos­sa on vain yksi rap­pu näitä sosi­aalia­sun­to­ja kuin alueel­la, jos­sa mitään muu­ta ei ole näköpi­iris­säkään. Ei siihen tarvi­ta lot­tovoit­toa, ellei kut­su sit­ten lot­tovoitok­si juuri sitä että saa sen kaupun­gin vuokra-asun­non hyvältä alueelta eikä jostain monikulttuurisuustaskusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.