Helsin­gin Sanomat suh­tau­tuu jotenkin sys­temaat­tisen kiel­teis­es­ti palvelusetelin käyt­töön kun­nal­li­sis­sa palveluis­sa. Palveluseteleitä voi käyt­tää tyh­mästi ja huonos­ti, joten tiet­tyyn varovaisu­u­teen onkin syytä. Sitä argu­ment­tia en Hesar­il­ta ymmär­rä lainaan, ettei palveluseteliä pitäisi ottaa käyt­töön, kos­ka se ei sovel­lu har­vaan asu­tu­ille aluille, joil­la ei ole riit­tävää palve­lu­tar­jon­taa eikä siis kil­pailua. Ei sovikaan. Ei sovi ratikkakaan. Pitäisikö Hesarin siis vas­tus­taa myös ratikoi­ta Helsingis­sä sil­lä perus­teel­la, että ne eivät sovel­lu Kiteelle?

Ylen aamu-uutiset valit­ti­vat, että lap­siper­heet ovat eri­ar­voises­sa ase­mas­sa, kos­ta toiset kun­nat mak­sa­vat las­tenkoti­hoidontuen kun­tal­isää, toiset eivät. Pitäisi päät­tää, kan­nate­taanko kun­nal­lista itsemääräämisoikeut­ta vai ei. Jos kun­nat saa­vat päät­tää itse, siinä on se ris­ki, että toiset kun­nat päät­tävät yhdel­lä taval­la ja toiset toisel­la. Jos kaikkien on päätet­tävä samal­la taval­la, sil­loin ei ole kun­nal­lista itsemääräämisoikeutta.

Voidaan tietysti sanoa, että sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen ei pitäisi olla kun­nal­lisia vaan val­ti­ol­lisia ja siten kaikille samo­ja. Se on sit­ten kokon­aan eri asia. Tämähän tarkoit­taisi, että paikallis­es­ti ei saisi päät­tää parem­mista eduista. Jat­ka lukemista “Kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus tuot­taa ero­ja, se on jopa sen tarkoitus”

Stans­vikin kaa­va, Laajasalo

Kaa­va oli luon­nos­vai­heessa lau­takun­nan käsit­telyssä 16.4.2009. Alue kaavoite­taan virk­istyk­seen. Kaa­va on eden­nyt vähän riitais­es­ti. Valit­ta­jat eivät ole hyväksyneet Kru­unuvuoren­ran­nan voimakas­ta rak­en­tamista, johon tämäkin kaa­va liit­tyy, eivätkä ennen kaikkea sitä, että kaavaa on valmis­tel­tu yleiskaa­van poh­jal­ta, vaik­ka yleiskaavas­ta on valitet­tu. Tätä perustet­ta on vaikea hyväksyä; siis, että valit­ta­mal­la voisi automaat­tis­es­ti saa­da suun­nit­telun jäi­hin. Jos val­i­tuk­set hyväksytään, kaavoit­ta­ja on tietysti tehnyt turhaa työtä, kos­ka sil­loin myös tämä kaa­va kaatuu. Riitaa on myös yleisen virk­istyskäytön ja sen välil­lä, että alue on aikanaan ollut pienen joukon kesämökkialueena. Kol­mas riita kos­kee luonnons8ojelun ja virk­istyskäytön suhdet­ta.  Kru­unuvuoren­ran­taan tulee paljon asukkai­ta. Sil­loin virk­istyskäyt­tö tietysti kulut­taa tätä ennen niin uno­hduk­sis­sa ollut­ta aluet­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.1.2010”

Kaupun­ki on viral­lisen määritelmän mukaan kun­ta, joka omas­ta mielestään on riit­tävän kaupunki­mainen käyt­tääk­seen kaupun­gin nim­i­tys­tä. Täl­lä pär­jät­ti­in pitkälle, mut­ta nyt suuret kun­tali­itok­set tekevät tästä määritelmästä ongel­mallisen. Jat­ka lukemista “Suomenkieleen tarvi­taan kaupunkia tarkoit­ta­va sana”

For­tum on tar­jon­nut ratkaisuk­si Helsin­gin läm­mit­tämiseen mas­si­ivista putkea Lovi­isan kol­mannes­ta ydin­voimalas­ta Helsinki­in. Miten tähän pitäisi suh­tau­tua, riip­puu siitä, miten suh­tau­tuu ydinvoimaan.

a)      fun­da­men­tal­is­tisen kiel­teis­es­ti: ydinen­er­gia on Suuri Saatana, jon­ka kanssa ei pidä olla mis­sään teke­mis­sä. Vas­taus oli tässä.

b)      kiel­teisen prag­maat­tis­es­ti: ei pidä ydin­voimas­ta, mut­ta ymmärtää, etteivät omat muske­lit riitä ydin­voiman estämiseen.  Jos sel­l­ainen Lovi­isaan raken­netaan, on järkevää ottaa edes läm­pö tal­teen. Vähän näin päät­ti vihrei­den puolue­val­tu­uskun­ta aikanaan 1990-luvul­la, kun Pekka Haav­is­to toi päätet­täväk­si kysymyk­sen ydin­voimalaitosten tehon korot­tamis­es­ta: jos ensin aiheutetaan tur­val­lisu­u­songel­ma, jäteon­gel­ma ja vaik­ka mitä, on hyvä että voimalat tuot­ta­vat edes sähköä. Jat­ka lukemista “Ydinkaukoläm­pöä Lovi­isas­ta Helsinkiin?”

Kallah­den­niemen kaava

Asia palautet­ti­in valmis­teltavak­si niin kuin se oli esitel­ty vuon­na 2002. Alue on yleiskaavas­sa merkit­ty virk­istysalueek­si jos­sa pitäisi suo­jel­la kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkai­ta huviloi­ta. Kos­ka kaupun­ki ei halua huviloi­ta vas­tu­ulleen, näille huviloille rajat­ti­in virk­istysalueelta omat ton­tit. Kiis­tanalaises­sa kohdas­sa tilas­ta, johon suo­jelta­va huvi­la kuu­lui, oli esitet­ty s1,3 hehtaaria met­sää oli esitet­ty siir­ret­täväk­si virk­istysalueek­si, mut­ta lau­takun­ta muut­ti kaavaa äänin 5–4 siten, että tuo 1,3 hehtaarin alue jää yksi­tyiskäyt­töön. Nyt Mari Holopaisen (vihr) ehdo­tuk­ses­ta päätet­ti­in pala­ta alku­peräiseen ehdo­tuk­seen eli alue ote­taan virk­istyskäyt­töön, taas äänin 5–4. (Vihr+sdp+vas/kok+rkp). Oikeal­la tätä pidet­ti­in omis­tu­soikeu­teen kajoamise­na ja valitet­ti­in, että alueen lunas­t­a­mi­nen kaupungille tulee perin kalli­ik­si. Käyti­in varsin mie­lenki­in­toinen keskustelu kaavo­jen taloudel­li­sista vaiku­tuk­sista. Kos­ka Vuosaa­res­sa on 30 000 asukas­ta, pidin perus­teena siirtää tuo alue virk­istyskäyt­töön. Onhan siel­lä tulos­sa toisaal­ta virk­istysaluei­ta naker­tavia kaavaratkaisu­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 21.1.2010”

En tunne romanikult­tuuria riit­tävästi ymmärtääk­seni, mik­si romanien on niin vaikea sopeu­tua nykyaikaiseen yhteiskun­taan; ennen kaikkea sitä, mik­si he ovat niin koulu­tus­vas­taisia, että jopa luku­taidot­to­muus on hei­mon kesku­udessa yleistä monis­sa maissa.

Heimo on ollut aina syr­jit­ty vähän kaikkial­la. Vuo­sisato­ja sit­ten heistä mak­set­ti­in Ruot­si-Suomes­sa jopa tap­po­ra­haa. Vas­ta vuon­na 1748 kumot­ti­in laki, joka sal­li kiin­ni saadun romanin hirt­tämisen ilman oikeu­denkäyn­tiä. Nat­si-Sak­sa oli tässäkin tehokkaampi ja tuhosi sato­ja tuhan­sia romane­ja keski­tysleirien kaa­su-uuneis­sa. Tästä ei ole tehty muis­tomerkke­jä, eivätkä Euroopan maat lahjoit­ta­neet syr­jitylle romani­heimolle hyvi­tyk­sek­si jonkin muun kansan asut­ta­maa maa­ta romani­val­tion perus­tamista varten. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä romaneille?”

Tiedän parikin han­ket­ta, jois­sa toisen­sa tun­te­va kaveripi­iri on perus­ta­mas­sa asun­to-osakey­htiötä rak­en­taak­seen yhteisöl­lisen ker­rostalon. Kyse on jok­seenkin taval­lis­es­ta ker­rostalosta, jos­sa vain asukkaat tun­te­vat toisen­sa entu­ud­estaan. Yhteis­tilo­ja on ehkä vähän enem­män, kos­ka niille voi odot­taa käyt­töä. Helsin­ki on määrän­nyt HITAS-taloi­hin yhteis­tilo­ja, mut­ta ne ovat huonos­sa käytössä, kun asukkail­la ei ole halua tehdä mitään naa­purei­den­sa kanssa. Jat­ka lukemista “Yhteisölli­nen vuokratalo”

En tien­nytkään ennen, mut­ta nyt tiedän, että Suomen val­tio mak­saa eläke­mak­sut mer­im­ieseläkkeistä. Tyyp­illi­nen mer­im­ies ei ole rahti­laival­la työssä ole­va kone­mies, vaan Ruotsin­laivan baari­tiskin tar­joil­i­ja. Eri­lainen välilli­nen ja suo­ra sub­ven­tio auto­lau­toille on tolku­ton­ta. Se on aivan väärin mais­sa ole­via kon­gres­si­hotelle­ja kohtaan.

Suomen val­tio tukee ruotsin­laut­to­ja avokä­tis­es­ti, jot­ta nämä eivät siir­ty­isi Ruotsin lipun alle. Jos ker­ran ruot­salaisil­la on niin vas­tus­tam­a­ton halu syytää val­tion raho­ja auto­laut­toi­hin, emmekö voisi antaa Itämeren laut­tali­iken­teen tukemista kokon­aan hei­dän tehtäväk­seen?  Auto­lau­tat vas­tatkoon itse eläketurvastaan.