En tiennytkään ennen, mutta nyt tiedän, että Suomen valtio maksaa eläkemaksut merimieseläkkeistä. Tyypillinen merimies ei ole rahtilaivalla työssä oleva konemies, vaan Ruotsinlaivan baaritiskin tarjoilija. Erilainen välillinen ja suora subventio autolautoille on tolkutonta. Se on aivan väärin maissa olevia kongressihotelleja kohtaan.
Suomen valtio tukee ruotsinlauttoja avokätisesti, jotta nämä eivät siirtyisi Ruotsin lipun alle. Jos kerran ruotsalaisilla on niin vastustamaton halu syytää valtion rahoja autolauttoihin, emmekö voisi antaa Itämeren lauttaliikenteen tukemista kokonaan heidän tehtäväkseen? Autolautat vastatkoon itse eläketurvastaan.
Osmo: ”…Jos kerran ruotsalaisilla …”
Vaikuttaa huoltovarmuuteen. Kun menee huonosti, niin vain suomalainen tonnisto seilaa kohtuuvarmuudella.
Vai ruotsinlaivojen viinaakiin tuetaan veromaksajien kukkarosta! Kyllä poliitikot ovat hulluja. Hyvä Osmo, että nostat näitä esiin.
Tottakait kyseisten eläkemaksujen maksaminen Suomen yhteiskunnan varoista on väärin. Väärin veronmaksajia kohtaan. Mutta Suomessa ei oikein kukaan ajattele veronmaksajien etua taitasa-arvoisuutta.
Tälläisiä ”tarpeettomia” yhteiskunnan vastuulle otettuja asioita on kuitenkin kaikkialla. Miksi puunmyyntituloista on 25 % verovapaata? Miksi peltomaan myynnin voitosta ei tarvitse maksaa (pääoma)veroa? Miksi sallitaan vieläkin lääkäreiden ja asianajajien itse päättää, haluaako hän maksaa tuloistaan pääoma- vai tuloveroa. Miksi maatalouden harjoittajan ei tarvitse itse maksaa eläkemaksua samassa suhteessa kuin palkkatyöläisen tekijän tai muunlaisen yrittäjän? Tapauksia on loputon määrä, mainitsin vain muutamia mediassa esiin nostettuja tapauksia.
Kaikilla yhteiskunnan kuormasta vapautetuilla tapauksilla on aikoinaan ollut joku perusteltu syy. Milloin se on ollut alan kilpailuaseman vahvistaminen, milloin taas kompensaatio jonkun puolueen kannattajille toisen puolueen kannattajien saamasta edusta. Tälläinen ”etu” jää tavallisesti voimaan, vaikka sen aihe on loppunut aikoja sitten. Tavallinen kansalainen ei millään voi saada kokonaiskäsitystä asiasta.
Aikoinaan asetettiin hallituksen toimesta ns ”Sata-komitea”. Ymmärsin tämän komitean tehtäväksi yhteiskunnan kaikkien avustusten perkaamisen sekä esityksen, jossa kyseisistä seikoista luovutaan, mikäli se vain on oikeudenmukaisuuden nimissä mahdollista.
Olen kuitenkin nykyisin päätynyt käsitykseen, että ”sata-komitea” tutkii vain yhteiskunnan heikompiosaisten saamien tukien yhdistämisestä aiheutuvia ongelmia. Ilmeisesti varakkaampien yhteiskuntaluokkien tukien perkaaminen olisi ollut poliittisesti liian arkaluonteiosta. Ainakaan nykyisen hallituksen aikana se tuskin onnistuu.
itse asiassa mainitsemasi tuki olisi tarpeeton jos suomessa noudatettaisiin lakia. Meillä työntekijäjärjestö estää ulkolaisen (eu)työvoiman käytön aluksilla heidän omilla ehdoillaan. Lainsäädäntö ja lain käyttö mahdollistaa saarrot yms. muualla kielletyt ´työtaisteluoimenpiteet´joilla voidaan kiristämälla estää lain ja Eu.ssa yleisesti käytössä olevan käytännön noudattaminen jossa laivahenkilökunnalle maksetaan lähettäjämaan työehtosopimusten mukainen palkka.Lähettäjämaa vastaa tällöin heidän eläkkeistään jne. Tämän tilanteen takia valtio joutuu maksumieheksi jos halutaan laivoja suomen lipun alla pitää. Eli kyse ei ole varustamojen vaan työntekijäjärjestöjen ja välillisesti myös suomalaisten työntekijöiden tukemisesta.
Muisteleppa miten kävi kun Silja myytiin tallinkille ja he halusivat ottaa henkilökuntaa omistjan kotimaasta sen maan ehdoilla.
huoltovarmuus on vain slogan jolla varsinaista asiaa puolustellaan. Totta se on, mutta ei siihen subventioita tarvita – lain noudattaminen riittäisi. Mutta kuten edellä sanoin asialla on kaksi puolta.
Rahtilaivojen osalta huoltovarmuusajatuksessa on jokin itu, mutta noiden uivien seminaarihotellien kohdalla en sitä ymmärrä.
suomen ja ruotsin välisestä kaupasta suuri osa kulkee autolauttojen autokannella. siitä on kyse kun puhutaan ruotsinlaivojen huoltovarmuusvaikutuksesta. Jos laivan ravintolahenkilökunta olisi ulkolaista ulkolaisin ehdoin huoltovarmuustapauksessa he jäisivät maihin, mutta niinpä jäisivät kongerssimatkaajakin – ja huoltovarmuutta edellyttävä lasti kyllä kulkisi laivan ajomiehistön avulla. Se siitä huoltovarmuusväitteestä ravintolahankilökunnan tukemisessa. Kyseessä on työvoimapolitiikka.
Huoltovarmuus tarkoittaa sitä että sodan syttyessä hallitus muuttaa Tukholmaan. (Hyvät tilat kyllä löytyvät Ruotsin hallituksen muutettua Tanskaan omilla aluksillaan.)
Onhan niissäkin autokannet ja ”matkustajapuolellakin” saa kulkemaan tavaraa tonneittain, vaikka lastaus onkin hitaampaa. Lisäksi alukset ovat nopeita, mistä lienee merkittävää hyötyä ns. huoltovarmuustilanteessa. Meriliikenne on käsittääkseni vieläkin Suomen elinehto.
Vieläkö niissä kaikissa muuten on miinakiskot?
”Huoltovarmuus tarkoittaa sitä että sodan syttyessä hallitus muuttaa Tukholmaan. (Hyvät tilat kyllä löytyvät Ruotsin hallituksen muutettua Tanskaan omilla aluksillaan.)”
Nykyään tehtaatkin ovat siirrettäviä, joten teollisuus ja sen avainhenkilöt häipyvät kriisin ilmestyessä näköpiiriin.
Samoin päomat viedään pois.
”Jos laivan ravintolahenkilökunta olisi ulkolaista ulkolaisin ehdoin huoltovarmuustapauksessa he jäisivät maihin, mutta niinpä jäisivät kongerssimatkaajakin – ja huoltovarmuutta edellyttävä lasti kyllä kulkisi laivan ajomiehistön avulla.”
Suomen lipun alla purjehtivassa laivassa noudatettaan Suomen lakeja.
Tietysti voitaisin lähteä siitä, että Suomen lainsäädäntöä sovelletaan vain ns parempaan väkeen ??
Rupusakkiin sovellettaisiin Somalian lakeja ???
Espoon sossu maksaa syrjäytymisvaarassa oleville teineille (so. koulu ei maistu) ilmaisen pidennetyn kuntoutumisviikonlopun laivalla Tukholmaan.
Nouse sieltä pottukuopasta puhumasta potaskaa!
Espoon sosiaalitoimi ei todellakaan kustanna mitään tuollaista. Jos jutussa on jotain juurta, niin kyseessä täytyy olla jokin yhdistys.
Jos olisin blogi-isäntä niin en julkaisisi tuollaisia Suomi24-tasoisia typeryyksiä, joissa ei ole mitään lähdeviitettä todentamassa kirjoitusta.
Kriteerit tekstille, jonka tarkoitus on vain panetella ihmisiä, joilla menee huonosti ja herättää kateutta heitä kohtaan tulisi olla tiukat.
Mutta en ole blogi-isäntä enkä edes emäntä…. Ja hyväksyn, että Osmolassa mennään Osmon ehdoilla.
”Puolueeton tarkkailija kirjoitti 17.1.2010 kello 20:09
Miksi maatalouden harjoittajan ei tarvitse itse maksaa eläkemaksua samassa suhteessa kuin palkkatyöläisen tekijän tai muunlaisen yrittäjän?”
Tieto on väärä, maatalouden harjoittajat maksaa itse eläkkeensä, palkkapuolella eläkemaksut puolestaan maksaa työnantaja.
”Tyypillinen merimies ei ole rahtilaivalla työssä oleva konemies, vaan Ruotsinlaivan baaritiskin tarjoilija. Erilainen välillinen ja suora subventio autolautoille on tolkutonta.”
Suurin hyötyjä tässä taitaa olla Ahvenanmaa, Viking ja Eckerö ja näiden yhtiöiden omistajat.
Milläköhän logiikalla noi tuet oikein juoksevat, arvioidaankohan niiden tarpeellisuutta säännöllisesti, vai nouseeko se arviointi vasta sitten keskusteluun, kun joku poliitikko eduskunnassa hoksaa nostaa asian esiin?
”Tieto on väärä, maatalouden harjoittajat maksaa itse eläkkeensä, palkkapuolella eläkemaksut puolestaan maksaa työnantaja.”
Nuo työantajamaksut ovat palkkakuluja ja ne työanantaja kuten palkankin.
Palkkakuluihin työnantaja saa rahat asiakkailta
Minusta totuudenmukainen tulkinta on, että valtio maksaa noin puolet maatalousyrittäjien eläkkeistä, koska yrittäjän eläkemaksu on noin puolet TEL-eläkemaksusta. Sillä, kumman rahaksi työntekijän palkasta maksettavaa TEL-maksua kutsutaan, ei ole merkitystä millekään asialle. Yritystoiminnasta ne rahat joka tapauksessa ovat peräisin.
Se, että budjetin mukaan valtio maksaa peräti 80 prosenttia maatalousyrittäjien palkasta, johtuu siitä, että maanviljelijöitä on kovin vähän verrattuna eläkkeellä oleviin viljelijöihin. Jos syväpainolatojilla olisi oma eläkejärjestelmänsä, valtio joutuisi maksamaan nekin.
”Tieto on väärä, maatalouden harjoittajat maksaa itse eläkkeensä, palkkapuolella eläkemaksut puolestaan maksaa työnantaja.”
Tuossa ote ETK:n sivuilta, maatalousyrittäjien eläkemenosta 80 % maksaa valtio ja muiden yrittäjien n 10 %.
Käytännössä suurin maksaja on palkansaaja
Huomaa vielä, että maatalousyrittäjän eläkemaksu on vain 10,8 %, palkansaajan n 22 %.
”Keskimääräinen MYEL-maksu vuonna 2009 on arviolta 10,8 prosenttia.
Valtio osallistuu yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläketurvan kustantamiseen siltä osin kuin työeläkemaksut eivät siihen riitä. YEL-vakuutettujen ikärakenteesta
johtuen on valtio osallistunut vuodesta 1979 lähtien YEL-eläkkeiden kustantamiseen vuotta 1990
lukuun ottamatta. Viime vuosina valtion osuus YEL-eläkemenosta on vaihdellut 10 prosentin ympärillä. Alimmillaan se on ollut noin viisi prosenttia ja enimmillään 1990-luvulla vajaat 20 prosenttia. Maatalousyrittäjien
etuuksiin nähden alhaisesta työeläkemaksusta johtuen valtio on aina tuntuvasti osallistunut MYEL-eläkemenon kustannuksiin. Maatalousyrittäjien eläkemenosta valtio on viime vuosina kustantanut vajaat 80 prosenttia.”
Huotovarmuuden lisäksi suomalainen savupiipputeollisuus tarvitsi aikoinaan tiheät ja halvat yhteydet yhteydet päämarkkina-alueelle Saksaan – ja vähän Ruotsiinkin.
Tavara kulkee halvalla autokannella kun bilettäjät maksavat kulut yläkannen baareissa viinaksien katteissa.
”Huotovarmuuden lisäksi suomalainen savupiipputeollisuus tarvitsi aikoinaan tiheät ja halvat yhteydet yhteydet päämarkkina-alueelle Saksaan – ja vähän Ruotsiinkin”
Vienti on kasvanut 20 vuodessa 5-7 kertaiseksi, joten ei ainakaan viennin tarve ole vähentynyt
Viennin määrä on kasvanut moninkertaiseksi euroina, mutta laivat kuljettavat tonneja.
”Jos syväpainolatojilla olisi oma eläkejärjestelmänsä, valtio joutuisi maksamaan nekin.”
Säännöt kertovat muuta. Jos joku eläkeyhtiö (siis palkansaajan TEL-yhtiö ) ei kykene maksamaan eläkkeitä niin mut yhtiöt kattavat vajeen.
Ja jos vaje nostaa eläkemaksuja liikaa niin kaikkien palkansaajien eläkkeitä leikataan.
Tuo tasaus on TEL-yhtiöiden välillä, mutta ei tasaa kuntien, valtion tai maatalousyrittäjien välillä. Kun jokin ammattikunta käy kovin pieneksi, on tietysti aivan kohtuutonta, jos jakojärjestelmässä hyvin pieni joukko joutuu maksamaan hyvin suuren joukon kustannukset.
Tuottaja: ”Tieto on väärä, maatalouden harjoittajat maksaa itse eläkkeensä, palkkapuolella eläkemaksut puolestaan maksaa työnantaja.”
Maajussi ei maksa lähes mitään: Eläkemaksunsa on melko tasan vaivaiset 10%. Siitä vähästäkin puolet hän maksaa tuilla, sillä puolet tuloistaan on tukia.
Ei kannata tulla levittämään maatalousprogandaa varsinkaan tänne, sillä nyt et ole Suomi24-palstalla, vaan porukan tiedontaso on jotain muuta.
”Liian vanha kirjoitti 18.1.2010 kello 19:59
“Tieto on väärä, maatalouden harjoittajat maksaa itse eläkkeensä, palkkapuolella eläkemaksut puolestaan maksaa työnantaja.”
Tuossa ote ETK:n sivuilta, maatalousyrittäjien eläkemenosta 80 % maksaa valtio ja muiden yrittäjien n 10 %.
Käytännössä suurin maksaja on palkansaaja
Huomaa vielä, että maatalousyrittäjän eläkemaksu on vain 10,8 %, palkansaajan n 22 %.”
Työntekijät maksavat 4,3 prosenttia eläkkeestään, tuottajat 10,092-20,8 prosenttia eli käytännössä tämän hetken tuottajat maksavat täysin eläkkeensä, tuo pienemmällä maksulla pääsevät lähinnä harrastajat jotka saavat eläkkeensä muutenkin muualta. Valtion osuus maatalouden eläkemenoista loppuu luonnollista tietä lähi vuosina.
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut 2009
Työeläkemaksut
– TyEL keskimääräinen 22,0 %
*pientyönantaja (palkat v. 2007 alle 1,65 milj. euroa) 21,4 %
*tilapäinen työnantaja 22,4 %
*työntekijän osuus maksusta 4,3 % (53 vuotta täyttäneillä 5,4 %)
– MEL 22 %
*työntekijän osuus maksusta 11 % ’
– YEL 20,8 % (53 vuotta täyttäneillä 21,9 %)
Alkava yrittäjä saa 25 % alennuksen YEL-vakuutusmaksusta 48 kuukauden ajaksi.
– MYEL 10,092 – 20,8 % (53 vuotta täyttäneillä 10,731 – 21,9 %)
”Jos syväpainolatojilla olisi oma eläkejärjestelmänsä, valtio joutuisi maksamaan nekin.”
Itse asiassa palkansaajien eläkkeitä maksaa usea pieni eläkesäätiö
Esim Soneran eläkesäätiö on paljon pienempi kuin MELA ja silti se kykenee maksamaan eläkkeet ilman valtion tukea
Ja onhan noilla syväpainolatojillakin tosiaan oma eläkesäätiönsä: WSOY:n eläkesäätiö löytyy luettelosta eikä sitäkään valtio ole tukenut.
Voi olla nyt hävinnyt kun noita eläkevaroja muutenkin alettu rosvota.
Liian vanha:
Osmo Soininvaara:
No, on se tavaraliikenne kasvanut aika reippaasti tonnimäärissäkin. Vuonna 1970 satamaliikenne oli reilut kolmekymmentä miljoonaa tonnia vuodessa, vuonna 2000 melkein 60 miljoonaa tonnia ja vuonna 2008 yli 100 miljoonaa tonnia [1]. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vienti on vastaavasti kasvanut 22 miljoonasta tonnista 44 miljoonaan tonniin – siis kaksinkertaiseksi.
Toki euromääräinen viennin kasvu on ollut huomattavasti suurempi: vuonna 88 vienti oli 15 miljardia euroa ja vuonna 2008 yli 60 miljardia euroa (eli noin nelinkertainen).
Kari
[1] http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot/ulkomaan_meriliikenne/vuositilastot_aikasarjat/mlt_ta_tuontivienti.htm
[2] http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/aikasarja/index.jsp
ikävä kyllä totuus lienee niin että lasti kulkee nykyjään ns. lastilautoilla (ropax a´la Finnlines,)joissa on kuskeille tilat. ns. Ruotsinlaivojen merkitys huoltovarmuuteen ja lastin kuljetuksen on mennyt hyvin pieneksi koska tukholman keskustaan ei haluta rekkoja eikä niitä oikein ehditä käsitellä lyhyitten satamaikojen takia. Eli lähtökohtaisesti ollaan itse asiassa takaisin keskustelun lähtökohdassa ravintolatoiminnan kilpailutilanteen pelisäännöistä. Tähän tullee lähiaikoina liittymään tuet uuden risteilylaivan rakentamiseen ja turun työllisyyden ´pelastamiseen´. kts. tämänpäiväinen artikkeli kauppalehden matka-extrassa.
Mielestäni ollaan oikeilla jäljillä jos nykytilanteessa muutaman prosentin tuella (vaikkakin rahallisesti isolla) saadaan iso porukka pysymään nettomaksajina yhteiskunnalle.He tienaa itse oman tukensa ja maksaa sen veroina. Uudet Ropax laivat tulevatkin jo kiinasta, joten niitä ei sitten hankinnassa tueta, mutta eipä saada työllisyyttäkään kuten ´risteilylaivoista´.
Kyse on ´yhteiskunnan kokonaisedusta´ jonka viisaammat harkitsee.
Mietin tuossa viennin arvon kasvua, mikäli euromäärissä huomioitaisiin myös inflaation vaikutus. Tilastokeskuksen lukujen [1] mukaan indeksi on olllut vuonna 1988 1104 (vuosi 1951=100) ja vuonna 2008 1730. Tässä valossa, ehkä hieman yllättäen, vienti ei itseasiassa ole rahallisesti kasvanut edes kovin paljoa enempää kuin satamien tonnimäärissä mitattu vienti (2,6 kertaiseksi, jos nyt oikein laskin).
Kari
[1] http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/hin/khi/khi_fi.asp
”Viennin määrä on kasvanut moninkertaiseksi euroina, mutta laivat kuljettavat tonneja”
Satamien kautta viety tonnnimäärä tuplaantui 2000-2008
”Tuo tasaus on TEL-yhtiöiden välillä, mutta ei tasaa kuntien, valtion tai maatalousyrittäjien välillä. Kun jokin ammattikunta käy kovin pieneksi, on tietysti aivan kohtuutonta, jos jakojärjestelmässä hyvin pieni joukko joutuu maksamaan hyvin suuren joukon kustannukset.”
Suhteessa maanviljelijät maksavat vain puolet palkansaajan maksamasta eläkemaksusta.
Maanviljelijän pientä makua pesrutellaan pienillä tuloilla, mutta palkansaaja maksaa täyden maksun pienistäkin tuloista.
Ja jos maanviljelijöiden määrä käy pieneksi niin heidän eläkkeensä voidaan fuusioida yrittäjien eläkejärjestelmään, joka on kasvava joukko.
Näinhän se tehdään palkansaajapuolellakin eli etsitään suurempi joukko.
”Viennin määrä on kasvanut moninkertaiseksi euroina, mutta laivat kuljettavat tonneja”
Löytyi parempi tilasto, viety tonnimäärä tuplaantui 1990-2008
”Liian vanha kirjoitti 19.1.2010 kello 0:17
Suhteessa maanviljelijät maksavat vain puolet palkansaajan maksamasta eläkemaksusta.
Maanviljelijän pientä makua pesrutellaan pienillä tuloilla, mutta palkansaaja maksaa täyden maksun pienistäkin tuloista.”
Olisiko mitenkään mahdollista että lakkaisit levittämästä väärää tietoa, tämän hetken päätoimiset viljelijät maksavat täysin oman eläkkeensä, maksavat 20,8-21,9 prosenttia tuloistaan eläkemaksua joka täysin verrattavissa työntekijäpuolen eläkemaksuihin josta työntekijä maksaa vain 4,3 prosenttia ja työnantaja lain voimalla loput.
”Olisiko mitenkään mahdollista että lakkaisit levittämästä väärää tietoa, tämän hetken päätoimiset viljelijät maksavat täysin oman eläkkeensä, maksavat 20,8-21,9 prosenttia tuloistaan ”
Minä perustan tietoni Eläketurvakeskuksen tiedotteisiin, josta otin suoran lainauksen.
Voi olla tietysti, että viranomaisasemassa oleva organisaatio jakaa väärää tietoa ??
Mitä tulee yrityksen maksamiin eläkemaksuihin niin yritysjohtamisessa ne luetaan palkkakuluihin.
Kannattaisi tutustua myös yritystalouteen.
”Olisiko mitenkään mahdollista että lakkaisit levittämästä väärää tietoa, tämän hetken päätoimiset viljelijät maksavat täysin oman eläkkeensä, maksavat 20,8-21,9 prosenttia tuloistaan ”
Ja itse asiassa nuo ETK:n ilmottamat keskimääräiset eläkemaksut, 10,8 %, maksetaan tuloista, joista puolet on jo tukea yhteiskunnalta
Lähde HS 19.1.2010
”Tuusulalainen viljatila, jonka elämää Helsingin Sanomat on seurannut, sai viime vuonna maataloustukia noin 55 prosenttia koko liikevaihdostaan. ”
”Olisiko mitenkään mahdollista että lakkaisit levittämästä väärää tietoa, tämän hetken päätoimiset viljelijät maksavat täysin ”
MELAn tilinpäätöksen mukaan se saa tukea valtiolta 465 miljoonaa.
Mihin se tuota tuke tarvitsisi, jos asiakastulo on riittävä ??
Maatalousihmisten eläkemaksuja perustellaan sillä, että maataloushenklöstö on vähenemässä ja siksi tukea tarvitaan. Miksi palkansaajatuolella tälläinen eläkekassa liitetään suurempaan?
Vaikuttaako maatalouden luopumisikäraja 55 vuotta jotenkin siihen, että maatalouden eläkemaksuja joudutaa maksamaan merkittävästi yhteiskunnan pussista? Muuttuiko kyseinen eläkeikä viimeisen yleisen eläkemuutoksen yhteydessä? Entä komitean kohta annettavassa mietinnössä?
Kaikenmaailman sukupolvenvaihdostuet yms. pitäisi maataloudessa ehdottomasti lakkauttaa. Miksi ihmeessä pitää oikein tukea uusia ja nuoria ihmiseä alalle, jonka kannattavuus on miinuksen puolella ja se pyörii ainoastaan valtion tuilla?
Voisin ymmärtää maataloustuen jonkinlaisena saattohoitona nykyiselle vijlelijäväestölle, mutta mitä järkeä kyseistä väestöä on pyrkiä uusintamaan?
”Muuttuiko kyseinen eläkeikä viimeisen yleisen eläkemuutoksen yhteydessä? Entä komitean kohta annettavassa mietinnössä?”
Luopumiseläkkeitä maksettiin 131 miljoonaa, joten eivät nekään selitä valtion tuen suuruutta
MYEL-vakuutusmaksun määrä
Maksuprosentti riippuu iästä ja MYEL-työtulon määrästä. Vuonna 2010 alle 53-vuotiaiden vakuutusmaksu alle 23 736,44 euron työtulosta on 10,388 prosenttia. Vakuutusmaksu nousee liukuvasti 23 736,44 ja 37 300,17 euron väliseltä osalta. 37 300,17 euron työtulon ylittävältä osalta maksu on 21,2 prosenttia. 53 vuotta täyttäneiltä peritään korkeampaa vakuutusmaksua suuremmasta eläkekarttumasta johtuen. Heillä vastaavat prosenttiluvut ovat 10,976 ja 22,4.
http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/Melatilastot/tilastotpkuor
”Liian vanha kirjoitti 19.1.2010 kello 11:04
“Olisiko mitenkään mahdollista että lakkaisit levittämästä väärää tietoa, tämän hetken päätoimiset viljelijät maksavat täysin oman eläkkeensä, maksavat 20,8-21,9 prosenttia tuloistaan ”
Minä perustan tietoni Eläketurvakeskuksen tiedotteisiin, josta otin suoran lainauksen.
Voi olla tietysti, että viranomaisasemassa oleva organisaatio jakaa väärää tietoa ??
Mitä tulee yrityksen maksamiin eläkemaksuihin niin yritysjohtamisessa ne luetaan palkkakuluihin.
Kannattaisi tutustua myös yritystalouteen.”
Kirjoitit sanantarkasti näin..
”Suhteessa maanviljelijät maksavat vain puolet palkansaajan maksamasta eläkemaksusta.”
Jokainen päätoiminen tuottaja joka elää maataloudesta, maksaa kuitenkin 20,8-21,9 prosenttia tuloistaan eläkemaksua esim. minä melko tarkkaan tuon 20,8 prosenttia enkä tiedä keinoa millä sen saisi puolitettua eli jompi kumpi meistä ei nyt puhu totta.
Työnantajan maksama laki sääteinen eläkemaksu ei ole palkkaa vaan työnantajalle säädetty velvollisuus. Samanlaisen velvollisuuden voisi säätää työnantajalleni eli kuluttajalle, työeläke maksu joka perittäisiin vaikka ruokakaupan kassalla, laskussa alvin tapaan.
”Työnantajan maksama laki sääteinen eläkemaksu ei ole palkkaa vaan työnantajalle säädetty velvollisuus.”
Ei eläkemaksua ilman palkkaa, sen jako työnantajan ja työntekijän välillä on poliittista hömppää. Ei ole kauan siitä kun työnantaja maksoi koko potin, ja jonain päivänä työntekijä itse maksaa koko potin. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että palkansaaja maksaa >20% palkastaan eläkemaksua.
”Samanlaisen velvollisuuden voisi säätää työnantajalleni eli kuluttajalle, työeläke maksu joka perittäisiin vaikka ruokakaupan kassalla, laskussa alvin tapaan.”
Ei kuluttaja ole sinun työnantajasi vaan asiakkaasi. Sinä olet yrittäjä, ja silloin sinä hinnoittelet myös eläkemaksusi tuotteesi hintaan sisälle.
”Jokainen päätoiminen tuottaja joka elää maataloudesta, maksaa kuitenkin 20,8-21,9 prosenttia tuloistaan eläkemaksua esim. minä melko tarkkaan tuon 20,8 prosenttia enkä tiedä keinoa millä sen saisi puolitettua eli jompi kumpi meistä ei nyt puhu totta.”
Pienet maataloustulot on vapautettu eläkemaksuista ja tuo 10,8 % tulee siitä kun eläkemaksua verrataan maatalouden tuloihin eli hyvätuloinen maanviljelijä maksaa tuota täyttä maksua mutta suuri joukko alempaa.
Eikä tämä ole minun keksintöä vaan ETK:n kertomaa.
Kun on kyse yrittäjistä, eläkemaksua ei pidä verrata todellisiin tuloihin vaan niihin tuloihin, joiden perusteella eläkettä aikanaan maksetaan. Jos eläke on suurempi kuin noilla maksuilla pitäisi saada, kyse on valtion subventiosta ja päinvastoin.
Ymmärtääkseni yrittäjäeläkkeisiin liittyy (keinottelun estämiseksi) eläkekatto, jolloin ylisuuria tuloja ei voi vakuuttaa ja joiden osalta yrittäjä on siis vapautettu myös eläkemaksusta. Myös korkeiden palkkojen jättämistä eläkemaksujen ja eläkkeen ulkopuolelle on moni korkeita eläkkeitä arvosteleva vaatinut.
”Työnantajan maksama laki sääteinen eläkemaksu ei ole palkkaa vaan työnantajalle säädetty velvollisuus. Samanlaisen velvollisuuden voisi säätää työnantajalleni eli kuluttajalle, työeläke maksu joka perittäisiin vaikka ruokakaupan kassalla, laskussa alvin tapaan.”
Kyllä Eduskunta voi säätää vaikka kaikki O -alkavat vankilaan, mutta tämä samoin esityksesi ei vain ole realistinen.
Ja itse asiassa tuo sinunkin maksamamasta eläkemaksusta suurin osa maksetaan maataloustuesta, joka tulee sekin valtiolta
Tuo työnantaja/työntekijä jako on vain sopimukseen perustuva valinta, esim Tanskassa työntekijä maksaa suoraan koko eläkemaksun kuntassa Virossa työantaja 100 %.
Mutta eipä kukaan missään maailmassa ole väittänyt , että kyseessä olisi summittainen epämääräinen velvollisuus vaan kaikissa maissa eläkemaksut luetaan palkkakuluihin ja maksut on sidottu työsuhteeseen ja palkkaan.
Esityksesi on lähinnä saivartelua.
Maataloustuki pitäisi korvata perustulolla eli maanviljelijä saisi tukea tuon 400 euroa kuussa. Sen päälle hän saisi ansaita niin paljon kuin haluaa maanviljelyksellä,
”Kun on kyse yrittäjistä, eläkemaksua ei pidä verrata todellisiin tuloihin vaan niihin tuloihin, joiden perusteella eläkettä aikanaan maksetaan.”
Aikaisemmin yrittäjällä oli oikeus määritellä eläkepalkkaansa väljissä rajoissa,mutta nykyään vakuutusyhtiöllä on mahdollisuus määrätä ns liiketoiminnan normaali tulotaso , jonka mukana sitten maksut peritään
Tämä johtuu siitä, että yrittäjät maksoivat minimin ja päätyivät sossun luukulle .
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat tuolla valtion subventiolla , sillä maksut ja eläke ovat sidotut ilmoitettuun eläkepalkkaan eli mitään ”ylimääräistä” eläkettä ei järjestelmä synnytä , ei ainqkaan jos maksut on mitoittu oikein ??
Tuo valtion subvention tarve syntynee lähinnä siitä, että ei haluta periä yritäjältä korkeampia eläkemaksuja kuin palkqnsaajalta eli se on poliittinen valinta
”Myös korkeiden palkkojen jättämistä eläkemaksujen ja eläkkeen ulkopuolelle on moni korkeita eläkkeitä arvosteleva vaatinut.”
Myös eläkekaton maissa tuo eläkekatto on puhkaistu ns lisäeläkkeillä.
Normaali eläkejärjestelmä muodotuu kolmesta eläkkeestä:
1. Kansaneläke
Yleinen kaikille jaettava etuus ja perustuu asumisaikaan valtiossa.Normaalisti tämä maksetan kaikille,mutta Suomessa se leikataan kun työeläkettä saa riittävästi.
2. Lakisääteinen työeläke
Tämä perustuu työssäkäyntiin ja tässä eläkkeessä on usein katto niin etuudessa kuin maksuissa.
3. Liäseläke
Tällä puhkaistaan tuo eläketto ja usemmiten sitä saa ns parempi väki eli sen kattavuus on 80-30 % väestöstä.
Minäkin olen maksanut eläkemaksuja neljään maahan , mutta näyttää epävarmalta saanko eläkettä edes yhdestä .
2.
”Liian vanha kirjoitti 20.1.2010 kello 7:43
“Työnantajan maksama laki sääteinen eläkemaksu ei ole palkkaa vaan työnantajalle säädetty velvollisuus. Samanlaisen velvollisuuden voisi säätää työnantajalleni eli kuluttajalle, työeläke maksu joka perittäisiin vaikka ruokakaupan kassalla, laskussa alvin tapaan.”
Kyllä Eduskunta voi säätää vaikka kaikki O -alkavat vankilaan, mutta tämä samoin esityksesi ei vain ole realistinen.”
Esitys on erittäin realistinen ja pitäisi toteuttaa ensi tilassa, tuottajahan ei voi sisällyttää eläkemaksujaan hintoihin koska yhteiskunta on on ottanut tuottajat valvontaansa ja määrittelee tuottajan hintatason ja siihen on tuottajan tyytyminen. Maksaisin mielelläni 4,3 prosenttia nykyisistä tuloista eläkemaksua palkkapuolen tapaan ja loput kuluttajalla.
”Ja itse asiassa tuo sinunkin maksamamasta eläkemaksusta suurin osa maksetaan maataloustuesta, joka tulee sekin valtiolta”
Mitä haluat sanoa tällä, yhteiskunta maksaa muistini mukaan liki miljoonan Suomalaisen palkan ja samalla eläkemasksut.
”Voisin ymmärtää maataloustuen jonkinlaisena saattohoitona nykyiselle vijlelijäväestölle, mutta mitä järkeä kyseistä väestöä on pyrkiä uusintamaan?”
Eihän tuota saattohoitoa tehdä muillakaan aloilla.
Maatalouden rakennemuutoksenkin voisi tehdä kuten se tehdään teollisuudessa eli kertarysäyksellä
”ikävä kyllä totuus lienee niin että lasti kulkee nykyjään ns. lastilautoilla (ropax a´la Finnlines,)joissa on kuskeille tilat. ns. Ruotsinlaivojen merkitys huoltovarmuuteen ja lastin kuljetuksen on mennyt hyvin pieneksi koska tukholman keskustaan ei haluta rekkoja eikä niitä oikein ehditä käsitellä lyhyitten satamaikojen takia.”
Huoltovarmuustilanteessa laivoja tuskin ajetaan Tukholman keskustaan vaan johonkin rahtisatamiin.
”Maksaisin mielelläni 4,3 prosenttia nykyisistä tuloista eläkemaksua palkkapuolen tapaan ja loput kuluttajalla.”
Kuluttaja maksaa yksityisen sekrorin työntekijän palkan,eläkemakut ja kaikki muutkin työntekijästä koituvat kulut.
Valtio ei myöskään määrää maanviljelystuotteiden hintoja vaan markkinat.
”Mitä haluat sanoa tällä, yhteiskunta maksaa muistini mukaan liki miljoonan Suomalaisen palkan ja samalla eläkemasksut”
Työvoima on n 2,7 miljoonaa ihmistä, heistä n 200000 ei tee mitään,yksityisellä sekstorilla on n 1,8 miljoonaa ihmsitä töissä ja julkisella n 700000 .
Noissa 700000 ovat mukana myös maatalouslomittajat.
Tuottajalle:
en yleensä sekaannu asioihin, joista en mitään ymmärrä, mutta nyt on pakko.
En voi mitenkään käsittää Sinun ajatustasi, että kuluttajat ovat Sinun työnantajiasi. Minä en ainakaan myönnä palkanneeni yhtään maanviljelijää yms mihinkään. Mielestäni viljelijät ovat yrittäjiä, joita valtio ja EU tukevat ihan kohtuullisesti. Miksi? Käsittääkseni maatalousammatin harjoittaminen on jokaisen oma valinta eikä mikään pakko. Missä muussa yrityksessä voi kohtuullisesti etukäteen tietää saavansa tietyn rahan, kunhan bumagat on jaksanut/osannut täyttää? Olen varmaan noin 40 vuotta ihmetellyt, kuinka huonosti maanviljelijöillä/yms menee heidän omien juttujensa mukaan, mutta todellisuus näyttää aika toiselta.
Tuottaja ilmoittaa maksavansa yli 20 prosenttia eläkemaksua tulostaan. Kuinkahan suuri tuo olisikaan, jos tuloista napataan tuet pois? Tietty, että prosentti pienenee, kun tulot vähenee.
Olisiko jo aika uskoa, että ehkä maailmalta sitä ruokaa saa? Sota-ajat sitten erikseen. Ehkä maito olisi mietittävä juttu.
”MIVa kirjoitti 21.1.2010 kello 2:36
Tuottajalle:
en yleensä sekaannu asioihin, joista en mitään ymmärrä, mutta nyt on pakko.
En voi mitenkään käsittää Sinun ajatustasi, että kuluttajat ovat Sinun työnantajiasi.”
Maksat minun palkkani kai siitä jonkinlainen työnantaja-tekijä suhde syntyy, tosin olet luikerrellut palkanmaksusta pois ja maksatat sen tällä hetkellä yhteiskunnalla mutta ei se peruskuviota miksikään muuta.
”Olen varmaan noin 40 vuotta ihmetellyt, kuinka huonosti maanviljelijöillä/yms menee heidän omien juttujensa mukaan, mutta todellisuus näyttää aika toiselta.”
Mistä tälläiseen tulokseen olet päätynyt kun aloitin viljelyn meitä oli siinä 300000 ja nyt 65000 ja alamäki jatkuu 2000 viljelijän vuosivauhdilla, eikö tuo nyt kerro jotain.
”Olisiko jo aika uskoa, että ehkä maailmalta sitä ruokaa saa? Sota-ajat sitten erikseen. Ehkä maito olisi mietittävä juttu.”
Saa sieltä paljon muutakin, vaikka 6 kuorma auton kuljettajaa yhden Suomalaisen hinnalla.
Edellisestä vastauksestani MIVa:lle voi saada saada väärän kuvan, tässä tarkennettu..
”Maksat minun palkkani kai siitä jonkinlainen työnantaja-tekijä suhde syntyy, tosin olet luikerrellut palkanmaksusta pois ja maksatat sen tällä hetkellä yhteiskunnalla maataloustuen muodossa mutta ei se peruskuviota miksikään muuta.”