Stansvikin kaava, Laajasalo
Kaava oli luonnosvaiheessa lautakunnan käsittelyssä 16.4.2009. Alue kaavoitetaan virkistykseen. Kaava on edennyt vähän riitaisesti. Valittajat eivät ole hyväksyneet Kruunuvuorenrannan voimakasta rakentamista, johon tämäkin kaava liittyy, eivätkä ennen kaikkea sitä, että kaavaa on valmisteltu yleiskaavan pohjalta, vaikka yleiskaavasta on valitettu. Tätä perustetta on vaikea hyväksyä; siis, että valittamalla voisi automaattisesti saada suunnittelun jäihin. Jos valitukset hyväksytään, kaavoittaja on tietysti tehnyt turhaa työtä, koska silloin myös tämä kaava kaatuu. Riitaa on myös yleisen virkistyskäytön ja sen välillä, että alue on aikanaan ollut pienen joukon kesämökkialueena. Kolmas riita koskee luonnons8ojelun ja virkistyskäytön suhdetta. Kruunuvuorenrantaan tulee paljon asukkaita. Silloin virkistyskäyttö tietysti kuluttaa tätä ennen niin unohduksissa ollutta aluetta.
Keskuspuiston pohjoisosan asemaavan muistutukset
Lautakunta käsitteli kaavaehdotuksen 4.6.2009. Keskuspuisto kaavoitetaan keskuspuistoksi. Riitaa on maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen rakentamisesta keskuspuiston alueelle. Helsingin keskuspuiston puolesta ry. pelkää sen vaarantavan suojeluarvoja. Helsingin ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus ilmoittavat taas, ettei niillä ole asiasta huomauttamista.
Kivikon eteläosaa koskevan asemakaavan muistutukset
Tämä on edellisen lautakunnan tekosia. Kivikontien ja Kehä I:n risteykseen rakennetaan eritasoliittymä. Alueelle tulee noin 26 000 neliötä asunrakentamista, siis noin 600 asukasta. Mielelläni kuulen tästä esittelyn, koska en aivan saa selvää liikennejärjestelyistä.
Asemakaavapäällikkö Anneli Lahden eroanomus
Vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi. On kai pakko suostua. Sääli.
Tuohon Laajasalon alueeseen sellainen kommentti, että pääkaupunkiseudulla pitäisi miettiä luonnonsuojelussa sitä, mitä vaikutuksia on merkittävien lähellä hgin keskustaa olevien alueiden suojelemisesta.
Pääkaupunkiseutu kasvaa joka tapauksessa (on tietääkseni kasvanut samaa prosentuaalista tahtia jo ainakin 50-luvulta). Jos Helsinki ei kaavoita tarpeeksi asuntoja (tulijoita olisi ilman muuta päätellen esim. asuntojen neliöhinnoista), tämä kasvu suuntautuu luonnollisesti ympäryskuntiin. Se taas tarkoittaa lähes väistämättä esim. lisää autoilua, automarkettistumista ja sitä myötä myös palveluiden monipuolisuuden vähenemistä.
Ei kyse keskuspuiston osalta ole siitä, että ”keskuspuisto kaavoitetaan keskuspuistoksi”. Po. kaava mahdollistaa jokeri 2-bussitunnelin rakentamisen, joka uhkaa jo nyt myöhästyä kaavan hitaan käsittelyn ja vetkuttelun vuoksi.
Tuo Kivikon liittymä näyttää pahalta:
– Helsingin osuus vajaa 17 miljoonaa euroa, normaalilla 70-30 kustannustenjaolla valtion kanssa kokonaiskustannus siis 50 miljoonaa euroa? Tokihan tästä on tehty YHTALIn mukainen H/K-laskelma? 🙂
– Alkuperäisen kaavan mukaan tuosta pääsisi Viikintielle Hallainvuoren ali Kivikontie nimistä tunnelia. Sille on kuitenkin rahaa (toiset 50 miljoonaa?) luvassa vasta 2014 alkaen. Suomeksi siihen ei ole varaa nyt, enkä ole vakuuttunut onko jatkossakaan. Ilman tätä tunnelia suunnitelma on torso.
– Tunnelin kanssakin, väitän että tuossa käy niin että kun Kehä I ruuhkautuu niin liikenne purkautuu Myllypuron ja Latokartanonkin asuinaluiden katuverkkoon. Kun sitä tunnelia ei ole niin ongelma on vielä suurempi. Hallainvuoren asukkaat valittaa täysin aiheesta, se on hyvin tiivis pientaloalue jonka katuverkkoa ei ole todellakaan suuunniteltu läpiajoon.
– Suunnitelmassa ei ole edes mitään mainintaa siitä miten läpiajoa hillittäisiin.
Eli ei toimi, eikä ole noiden kustannusten arvoista. Jos niitä euroja halutaan polttaa, niin suosittelen pistämään uusiksi Kehä I ja Lahdentien liittymän. Vaikka malliin hyvin iso liikenneympyrä josta pääsee sitten myös Latokartanoon ja Kivikonlaitaan.
Tässä olisi myös semmoinen hyvä puoli että saamapuolella on tonttimaata, tuskin enää nykyään kukaan piirtää kaupunginosan kokoista tasoliittymää tuolle paikalla. Vertaa vaikka ilmakuvaa (Google maps) liittymästä http://tinyurl.com/ykjpb8d ja Kruunuhaasta http://tinyurl.com/yh3voba
Kivikon liittymä poistaa Kehältä yhdet valot, ja Itäkeskuksen eritasoliittymän kanssa parantaa aika lailla liikenteen sujuvuutta itäsuunnassa, asuuhan Vuosaaressa ne 30 000 ihmistä kumminkin. Lisäksi yhteydet Latokartanosta Itäkeskukseen paranee oleellisesti, ties vaikka jonkun bussilinjan saisi kulkemaan suoraan Myllypuron metrolle kilometrin päähän. Hallainvuoren alittavasta tunnelista voisi hyvin luopua, enemmän auttaa Itäväylän ja Kehä I liittymän rakentaminen.
Olen keskustellut muutaman lautakunnassa istuvan kanssa näistä kaavoitusasioista yleisesti. Toivat esiin ihmettelynsä siitä, kuinkakohan moni valtuutettu oikeasti edes tietää mitä on päättämässä. Kun menee paikanpäälle katsomaan ja kuuntelemaan eri tahoja, niin kummasti se asia näyttääkin ihan erilaiselta, kuin että lukee paperista ja virkamiehiä kuuntelee.
”Tuskin enää nykyään kukaan piirtää kaupunginosan kokoista tasoliittymää tuolle paikalla.” Ei ehkä tuolle paikalle, mutta moottoritiemaisemonti on vielä kaupunkiseudulla voimissaan. Kehä II:n liittymäsuunnitelmat esimerkiksi nyt suunniteltavalla jatkeella muistuttavat tästä.
Jos asetat Kivikon liittymän kuvan nykyisen ydinkeskustan kartan päälle samassa mittakaavassa toteat sen vievän likimain samansuuruisen pinta-alan kuin pääkaupungin liikekeskusta.
Kivikon uudesta eritasoliittymästä ei pidä missään tapauksessa rakentaa ajoyhteyttä Hallainvuorentielle.
Sillä ei ole yhteyksien kannalta arvoa, vain häiriötä. Hallainvuoren alueen harvat asukkaat voivat pienellä vaivalla autolla lännestä tullessaan kiertää 1,5km Shellille rakennettavan liikenneympyrän kautta.
Näin vältetään läpiajoliikenne pikkukaduilla Kivikon suunnalta Herttoniemeen ja päinvastoin. Hallainvuorentien alueella liikkuu paljon pieniä lapsia, eikä liikenteen lisääminen ole suotavaa.
Taasen Kivikontien jatkaminen Hallainvuoren kallioisen metsäalueen yli olisi törkeää luonnon tuhoamista. Alue on yksi lähiseudun hienoimmista maastoltaan, kasvillisuudeltaan, näköaloiltaan ja virkistysarvoltaan.
Kyllä kaupunkisuunnittelun on tapahduttava myös ihmisten, ei ainoastaan autojen, ehdoilla.
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/19222.PDF
Jätkäsaaren liikenneyhteyksistä, kattelin karttaa. Alle kilometri linnuntietä länärille, Paras olis tunneliyhteys suoraan satamaan motarilta, 1 km tunnelia ei maksais maltaita.
Muutenkin toi liikennesuunnittelu puutteellista, Mecheliniltä pystyisi järjestämään kääntyvän rampin tunnelin avulla Espooseen päin Lapinlahden ali esim Hietaniemenkadun kohdilta. Rahoittaisi kummasti porkkalankadun nurkkia.
Tunnelirakentamista kannattaa suosia, säästää ympäristöä. HSL rakennuttaa jokeri2 tunnelia keskuspuiston alla. Tähän tunneliin tosin ei tule henkilöautot, ainoastaa HSL:n bussit.
Tunneli Länsiväylälle maksaisi jotain 250 miljoonaa euroa. Helsingin veroprosentti pitäisi sen rahoittamiseksi nostaa prosentilla kahden vuoden ajaksi.
Miten Paloheinän 1,2 km tunnelin hinnaksi saatiin vain 24 miljoonaa?
Maaperä on erilainen kuin Paloheinässä eikä sinne lasketa kemikaalilastrissa olevia rekka-autoja.
Vaaralliset kuljetukset kantakaupungissa on kai jo kielletty. Voi olla, että turvallisuusmääräykset vaativat ne silti huomioimaan. Muutenkin turvallisuusmääräysten tiukennukset nostavat tunnelien hintaa jatkuvasti, mm. Pisaran ja Keskustatunnelin hinta-arviot ovat merkittävästi nousseet niiden vuoksi.