Ydinkaukolämpöä Loviisasta Helsinkiin?

53 vastausta artikkeliin “Ydinkaukolämpöä Loviisasta Helsinkiin?”

1. mie­lenki­in­toinen lähestymiskulma:

   puut­tuu kokon­aan b‑c ynnä toteut­tamiseen tähtäävä vai­h­toe­hto ( ote­taan edes vähän poli­it­tisia eali­teet­te­ja huomioon), eli pitäisi vas­ta­ta kysymykseen:

   jos usko­taan, että ilmas­ton­muu­tok­seen voidaan vaikut­taa vähen­tämäl­lä hiilid­iok­sidin päästöjä lienisi järkev­in­tä ottaa siitä joka tapauk­ses­sa halka­istavas­ta uraanista mak­sim­i­hyö­ty­suh­teel­la hyö­ty kotiin.

   Putken hin­ta on vain työtä jos­ta on pulaa, joten sen tekem­i­nen nos­taa kansan­tuotet­ta ja säästää työt­tömyys­ra­ho­ja. Eli mitä laskelmi­in ote­taan mukaan? Todel­lisu­udessa hin­ta uno­htuu pikkuhil­jaa mut­ta hiilid­iok­sidipäästön vähen­nys jää pysyväksi.

   eli: ollaanko co2- päästö­jen vähen­tämisessä tosis­saan vai onko ydin­voima niin suuri peikko, että co2-päästöt ovat tois­ar­voinen asia?

   Olemme ensin arvokeskustelus­sa ja sit­ten vas­ta rahas­sa. Jos tah­toa on sopi­vat numerot kyl­lä löy­tyvät. Muis­tu­tan että kaup­pako­rkean oppi­en mukaan ´laskel­man tarkoi­tus määrää sen sisällön´.

   Vastaa

2. Osmo, jätät huomioit­ta position
   d) vai­h­toe­hto c) on paras, mut­ta mah­do­ton myy­dä helsinkiläisille, jon­ka takia toisek­si parhaana vai­h­toe­htona on valit­ta­va put­ki Lovi­isas­ta (mikäli se on taloudel­lis­es­ti elinkelpoinen)

   Vastaa

3. Ker­rop­pa Osmo, mis­sä niitä secure-tyyp­pisiä vedenkeit­tim­iä on käytössä ja luin­ka mon­ta ja kauan ovat toim­i­neet. Hyö­ty­suhde, käyt­tö­var­muus, hin­ta, käytön kus­tan­nuk­set yms? Vas­ta täl­läis­ten tieto­jen analysoin­nin jäl­keen lie­nee syytä tehdä päätöksiä.

   Vastaa

4. Seu­raa­va kysymys onkin kol­mosko­htaa kan­nat­tavalle: jos kol­mosvai­h­toe­hto on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton, onko ykkö­nen vai kakko­nen parempi?

   Vastaa

5. Helsin­gin päätök­sessä mainit­ti­in myös siir­tymi­nen puupolt­toaineeseen. Tarkoituk­se­na oli sijoit­taa Por­voon seudulle maakaa­suputken lähet­tyville puuter­mi­naali ja kaa­sutin, jos­ta putkel­la kaa­su taloudel­lis­es­ti polt­toon pääkaupungis­sa. Pois­te­taan puun kul­je­tu­songel­mat ruuh­ka Helsingis­sä ja voidaan polt­to silti suorit­taa edullisel­la lämmön/sähköntuotantomenetelmällä.: Vaikut­taa hyvätä. Puu­ta­han nykynäke­myk­sen mukaan riittää.

   Jos kaa­su­tus ja ener­gian siir­to on yleen­sä mah­dol­lista toteut­taa, niin mik­sei suun­nitel­la Helsin­gin ympäristön met­säseudulle usei­ta kaa­sut­timia, joista kaa­su kul­jete­taan kaa­suputkia myöten polt­toon itse kulu­tu­s­paikalle. Voitaisi­in vielä min­i­moi­da aina kalli­im­mak­si käyvä auto- tai junakuljetusmatkakin.

   Vastaa

6. Minus­ta se For­tu­min put­ki haisee markki­noin­nil­ta. Eli siis maalail­laa ydinkaukoläm­pöä jot­ta saataisi­in lupa, ja sit­ten luvan saamisen jäl­keen voidaan tode­ta että ei tästä tulekaan mitään. Se 

   For­tu­min selvi­tys muuten sisältää muiden omi­tu­isuuk­sien lisäk­si sem­moi­sen koomisen yksi­tyisko­hdan että osu­us­sopimuk­sel­la Helsin­ki saisi talvisin voimalas­ta läm­pöä ja kesäisin sähköä. Talvel­la sähköä (tarve jotain tyyli­in kaksinker­tainen, hin­ta samoin) tehdään sit­ten lauhdevoimalla?

   Vastaa

   1. Sähköä tulee talvel­la vähem­män, kos­ka osa tehos­ta ote­taan kaukoläm­pönä. Se las­kee voimalan tehoa noin 200 MW. Lauhde­vesi on noin 30-asteista ja kaukoläm­pö noin 120 asteista. Tästä sähköte­hon menetys.

      Vastaa

7. Taus­taa Oden merkinnälle:
   Pöyryn ydinkaukoläm­pö­selvi­tys

   Kir­joituk­seni ydinkaukoläm­möstä Helsin­gin vihrei­den ilmas­to­työryh­män blo­gis­sa: Helenin kehi­tyso­hjel­ma 2/2: Vihreä ydinkaukoläm­pö jota Odekin on jo käynyt kommentoimassa.

   Mus­ta Ode hie­man pahoin­pitelee logi­ikkaa tässä blogimerkin­nässään. Mikäli meil­lä kak­si mah­dol­lista vai­h­toe­htoa, huonom­pi A (Helenin kehi­tyso­hjel­ma) ja tätä parem­pi B (ydinkaukoläm­pö), ei käytän­nössä mah­dot­toman “parhaan” vai­h­toe­hdon C (Secure-reak­torit, mer­ilämöpump­pu tai jotain muu­ta) esille nos­t­a­mi­nen ole mitenkään vali­di argu­ment­ti B:tä vas­taan. Varsinkaan, mikäli tul­laan toteut­ta­maan joko A tai B.

   Osmo, onko For­tu­min main­os­ta­ma ydinkaukoläm­pö­vai­h­toe­hto sinus­ta Helenin kehi­tyso­hjel­mas­saan esit­tämää vai­h­toe­htoa parem­pi vai huonom­pi? Mielu­usti kuulisin myös perustelui­ta. Entä olisiko Helenin kehi­tyso­hjel­maa sinus­ta mah­dol­lista ruka­ta jol­lain keinol­la sel­l­aisek­si, että siitä tulisi ydinkaukoläm­pöä parem­pi vai­h­toe­hto? Mielu­usti kuulisin mielip­i­teesi, kos­ka olen yleen­sä ollut aika lail­la samoil­la lin­joil­la kanssasi ener­gia-asiois­sa ja uskon että sin­ul­la on asi­as­ta paljon painavaa sanottavaa.

   Vastaa

   1. Tuo­hon Helenin ohjel­maan pitäisi paneu­tua viikko­ja, ennen kuin asi­aan pysty­isi vas­taa­maan. Pitäisi myös selvit­tää, mitern Pöyry ratkaisee sen, jos Lovi­isan ydin­voimala joutuu pois päältä mar­rasku­us­sa ja avau­tuu vas­ta Heinäku­us­sa. Täl­laista on tapah­tunut niinkin lähel­lä kuin Ruotsissa.

      Vastaa

8. tpyy­lu­o­ma:
   “Minus­ta se For­tu­min put­ki haisee markki­noin­nil­ta. Eli siis maalail­laa ydinkaukoläm­pöä jot­ta saataisi­in lupa, ja sit­ten luvan saamisen jäl­keen voidaan tode­ta että ei tästä tulekaan mitään.”

   Juk­ka:
   Juu, itsel­lä kävi mielessä tuo sama ja kir­joitinkin tästä tuos­sa blogimerkin­nässäni.

   Ode:
   “Pitäisi myös selvit­tää, mitern Pöyry ratkaisee sen, jos Lovi­isan ydin­voimala joutuu pois päältä mar­rasku­us­sa ja avau­tuu vas­ta Heinäku­us­sa. Täl­laista on tapah­tunut niinkin lähel­lä kuin Ruotsissa.”

   Juk­ka:
   Käsit­tääk­seni Helenin nykyiset voimalat jäi­sivät pystyyn var­avoimak­si. Muis­taak­seni niiden polt­toainevaras­tot riit­tävät kuukausik­si ja siinä ajas­sa ehti­nee kär­rätä laival­la uut­ta hiiltä tilalle.

   For­tu­mille ja Pöyrylle ilmainen neu­vo: palkatkaa joku kon­sult­ti päivys­tämään netis­sä blo­ge­ja ja keskustelu­foo­rumei­ta ja kerätkää lis­taa yleisim­mistä huole­nai­heista ydinkaukoläm­pöön liit­tyen. Avatkaa sivuil­lenne “yleisim­mät kysymyk­set ydinkaukoläm­möstä” ‑osio, johon näitä kysymyk­siä lado­taan sitä mukaan kun niitä tulee ja kir­joit­takaa alle vas­tauk­set. Ihmette­len kovasti, ettei täl­laista ole jo tehty. Liekö syynä sit­ten, että jotkut kysymyk­sistä ovat liian vaikei­ta, mene ja tiedä…

   Vastaa

   1. Nyky­is­ten voimaloiden käyt­töikä päät­tyy, ennen kuin tuo uusi put­ki on valmis.

      Vastaa

9. Ode:
   “Nyky­is­ten voimaloiden käyt­töikä päät­tyy, ennen kuin tuo uusi put­ki on valmis.”

   Juk­ka:
   Tuskin sen putken rak­en­tamiseen kym­meniä vuosia menee. Lovi­isa 3 voisi olla toimin­nas­sa joskus about 2020 ja put­ki raken­net­tu vaikka­pa 2015–20. En ole täysin kar­tal­la Helsin­gin voimaloiden käyt­töiästä, mut­ta käsit­tääk­seni seu­raavak­si sulkeu­tuu Hanasaari B vuon­na 2025 tjsp. Olisiko myös niin, että mikäli voimalan käyt­tö on sat­un­naista, nousee myös sen käyt­töikä (mm. Hanasaari A on jo 57 vuot­ta van­ha)? Ja käsit­tääk­seni käyt­töikää voidaan jatkaa joil­lakin teknisil­lä investoin­neil­la. Onko kenel­läkään tarkem­paa tietoa?

   Vastaa

10. Sähköä tulee talvel­la vähem­män, kos­ka osa tehos­ta ote­taan kaukolämpönä.

    Joo, mut­ta jos sähkönku­lu­tuk­sen rakenne ei olen­nais­es­ti muu­tu, niin tämä vaan pahen­taa ydin­voiman ongel­mallisu­ut­ta iso­jen kau­si­vai­htelu­iden maaas­sa. Sem­minkin kun teol­lisu­u­den osu­us kulu­tuk­ses­ta on ilmeis­es­ti pienenemässä.

    Tein Suomen sähkön­tuotan­nos­ta ja ‑kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta kuvan, http://tinyurl.com/ykp9lps Kuop­pa siinä kulu­tuk­ses­sa keskel­lä on puoli vuot­ta, ja kuten kuvas­ta näkyy se ele­ment­ti sähkön­tuotan­nos­sa joka jous­taa on kaukoläm­pö ja lauhde­tuotan­to. Jos kaukoläm­mön läm­mön­tuotan­to kor­vataan ydin­voimal­la (put­ki tai SECURE) niin ceteris paribus siitä tulee lauhde­tuotan­toa. Ja tämä ei laske päästöjä. En jak­sanut kaivaa, mut­ta hin­takäyrä lie­nee saman kaltainen. For­tum var­masti halu­aa myy­dä sähköä pitkäl­lä sopimuk­sel­la nimeno­maan keskel­lä kesää, min­un on vain pikkaisen vaikea ymmärtää mik­si HELEN halu­aisi ostaa…

    Vastaa

11. Ydin­voimal­la tuotet­tu kaukoläm­pö on var­maan hiilel­lä tuot­tua parem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta on kai ole­mas­sa vieläkin parem­pia optioi­ta jot­ka olisi hyvä tutkia ensin? Ydin­voimaan kuitenkin liit­tyy omat riskin­sä, jäteon­gel­ma nyt suurim­pana. Puun käyt­tö mainit­ti­in, vaik­ka tietysti puu kan­nat­ta­nee polt­taa mah­dol­lisim­man lähel­lä keräy­s­paikkaa kuten blo­gis­sa muis­taak­seni aiem­min on todet­tukin. Ehkä tuo kaa­su­tus muut­taa sitä yhtälöä jonkin ver­ran. Jätet­tä kan­nat­ta­nee myös polt­taa ener­giak­si kaatopaikalle kip­paamisen sijaan ja jos fos­si­il­isia on pakko käryt­tää (vaik­ka vain var­avoimana) niin maakaa­su on kivi­hi­iltä ekom­pi vaihtoehto.

    Mui­ta mieleen juo­lah­tavia tapo­ja vähen­tää Helsin­gin seudun läm­mi­tyk­sen kasvihuonekaasupäästöjä: 

    Van­ho­jakin asun­to­ja koske­vat ener­gianor­mit, jot­ka pakot­taisi­vat taloy­htiöt ja omako­ti­a­sukkaat tiivistämään ikku­nat parem­min ja tukki­maan mui­ta vuo­toko­htia. Ääri­ta­pauk­sis­sa perusko­r­jausikään tule­via surkeasti eris­tet­tyjä talo­ja voitaisi­in var­maan jopa suo­si­ol­la purkaa ja rak­en­taa ener­giate­hokkaam­paa tilalle. 

    Kaukoläm­mön hin­noit­telu voisi olla myös por­rastet­tua niin että se parem­min kan­nus­taisi läm­mön säästämiseen (kun­han se pysy­isi kalli­im­mil­laankin esim. sähköläm­mi­tys­tä halvem­pana vai­h­toe­htona). Esimerkik­si niin, että las­ke­taan vuosit­tainen kulu­tus neliötä kohti asial­lis­es­ti tiivis­tetylle asun­nolle jos­sa huoneläm­pö on kohtu­ulli­nen, ja tämän ylit­tävältä läm­mönku­lu­tuk­selta mak­se­taan korkeam­paa hintaa. 

    Investoin­ti­avus­tuk­set kaukoläm­pöverkkoon liit­tymiseen öljy- ja sähköläm­mit­teisille taloille. Kaukokylmäverkon laa­jen­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta esim. kone­saleista ker­tyvän hukkaläm­mön laa­jem­pi hyö­dyn­tämi­nen. Jäteve­den läm­mön tal­teen keräämi­nen. Älykkäät ter­mostaatit jot­ka laske­vat asun­non läm­pöti­laa sil­loin kun siel­lä ei oleil­la ja nos­ta­vat sen ajas­tuk­sel­la tms. niin että koti­in palates­sa se on taas toiv­o­tul­la tasol­la. Jne.

    Vält­tämät­tä kaik­ki esit­tämäni ideat eivät ole hyviä, mut­ta pää­point­ti­na on lähin­nä se, että niin tässä kuin muis­sakin ener­giakysymyk­sis­sä olisi nähdäk­seni järkevää ensin miet­tiä kuin­ka paljon ener­gianku­lu­tuk­ses­sa on mah­dol­lista säästää kohta­laisil­la investoin­neil­la ja merkit­tävästi ihmis­ten elämän­laat­ua heiken­tämät­tä. Kaik­keen ener­giantuotan­toon liit­tyy kuitenkin omat kustannus‑, ympäristö- ja luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­teen liit­tyvät kysymyk­sen­sä, joten mitä vähem­mäl­lä ener­gial­la pär­jätään, sen parempi.

    Vastaa

12. Ai niin, vielä täl­lainen irtoidea. Jos joka tapauk­ses­sa päädytään siihen, että jonkin­laisia ydinkäyt­töisiä läm­mit­tim­iä Helsin­gin seudulle raken­netaan, reilu tapa päät­tää niiden sijoi­tu­s­paikoista olisi jär­jestää esimerkik­si kaupungi­nosako­htainen äänestys, jos­sa kysyt­täisi­in halu­at­teko täl­laisen laitok­sen omaan kaupungi­nosaanne (ja tark­ka sijoi­tu­s­paik­ka). Vasti­neek­si saisi sit­ten läm­pöä halvem­mal­la kuin muut kaupunki­laiset. Näin laitok­set voitaisi­in sijoit­taa sel­l­aisille alueille jos­sa niil­lä on suurin kan­na­tus ja mah­dol­liset hai­tat — ja hyödyt — kohdis­tu­isi­vat suurem­mas­sa määrin niihin jot­ka ko. laitosten rak­en­tamista ovat alku­jaan kannattaneetkin.

    Vastaa

13. Kor­jaus: tarkoitin tietenkin Salmisaari A:ta, joka raken­net­ti­in jo 1953 ja joka ote­taan nykyään käyt­töön tarpeen mukaan läm­pöä tuot­ta­maan. Salmisaari B on raken­net­tu 1984 ja Hanasaari B 1974. Jos yli 20 vuot­ta van­hempi laitos on vielä toimin­nas­sa, niin se viit­taisi siihen, että kevyem­mässä käytössä käyt­töikää voidaan jatkaa.

    Vastaa

14. Pöyryn raportista: “Pääkaupunkiseudun ener­giantuotan­non jär­jestämi­nen ydinkaukolämmöllä
    sekä ydin­voimalas­ta saataval­la sähköo­su­udel­la sitoisi 730–910 MW raken­net­ta­van ydin­voimalaitok­sen sähkötehosta”

    Raportista ilme­nee myös, että putk­il­in­jan rak­en­tamiseen uppoaa 900‑1300 miljoon­aa euroa.

    Kun ker­ran Helen tarvit­see sähkö- ja läm­pöte­hoa melkein yhden ydin­voimalan ver­ran ja put­ki on melkoisen kallis, niin kan­nat­taisiko sen rak­en­taa itse oma ydin­voimala Lovi­isaa parem­paan paikkaan? Esimerkik­si n. 1000 MW voimala jollekin Helsin­gin edus­tan saarelle (Isosaari, Eestiluoto?).

    SECUREn huono puoli on siinä, että siitä ei saa perusver­sios­sa sähköä. Sähköä­tuot­tavi­akin ver­sioi­ta on tosin joskus kaavail­tu. Käytän­nössä lie­nee vaikeaa enää löytää osaa­jia, jot­ka kon­septin aikoinaan luoneet ja tun­te­vat sen läpikotaisin.

    Vastaa

15. Helen tuot­taa hyvin merkit­tävän osan Helsin­gin tuloista. Mitän tähän yhtälöön sopii muual­ta tuotu/ostettu kaukolämpö?

    Vastaa

16. Aja­tusleikkinä kan­nat­taa myös miet­tiä miten asetel­ma muut­tuisi jos Helsin­ki omis­taisi voimalan kokon­aan ja mak­saisi sen oper­oin­nista ja kun­nos­s­api­dos­ta sum­man x tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden. Oper­oin­ti­sopimus sisältäisi mekanis­min jol­la tuotan­to­häir­iöris­ki jaet­taisi­in oper­oi­jan ja omis­ta­jan kesken.

    Vastaa

17. Läm­pö kan­nat­taa ottaa tal­teen. Ongel­ma on tuo var­avoima, ilman sitä ei voi­da toimia.

    Yksi vai­h­toe­hto olisi sijoit­taa lisäy­d­in­voima Helsinki­in tai lähelle. Kak­si reak­to­ria varmis­taisi läm­mön saatavuuden

    Vastaa

18. Turha murhe. Ilmati­eteen laitoshan juuri simu­loi että Etelä-Suomen pakkastal­vet ovat koh­ta his­to­ri­aa, kaukoläm­mön tarve vähe­nee dra­maat­tis­es­ti. Vai onko Osmo nyt kiistämässä ilmas­tosimu­loin­tien tulok­set? Denialisti!

    Vastaa

19. Tuol­lainen sadan kilo­metrin kallio­tun­neli on jotain sel­l­aista jon­ka hin­nas­ta ei ilman perus­teel­lisia tutkimuk­sia kan­na­ta sanoa juuri mitään. Muis­tutet­takoon että (myyn­ti­vai­heessa) Län­simetro mak­soi jotain alle 300 miljoona, ja keskus­tatun­neli 200.…

    Kopo­nen:
    Kaukokylmäverkon laa­jen­t­a­mi­nen ja sitä kaut­ta esim. kone­saleista ker­tyvän hukkaläm­mön laa­jem­pi hyödyntäminen.
    Toteu­tuk­sia on jo, kone­salia­sioista ei vaan tur­val­lisu­ussy­istä kauheasti puhuta. Yksi julki­nen löy­tyy, http://helen.fi/tiedotteet/tiedotteet.aspx?id=249

    Teknistaloudel­lis­es­ti monel­la taval­la hieno ratkaisu. Pienistä las­ten­taudeista olen kuul­lut, mut­ta pääsään­töis­es­ti pelkkää hyvää. Poten­ti­aali on ehkä joitain kym­meniä megawat­ti­tun­te­ja läm­pöä joka ei ole ihan vähän. Toisaal­ta tuol­lainen ratkaisu saat­taa hyvinkin houkut­taa kone­salei­hin toim­i­joi­ta ulko­mail­takin, eli voi kas­vaa rajustikin.

    Vastaa

20. Eli menevätkö nämä vai­h­toe­hdot sit­ten näin, osa­puilleen laskevas­sa paremmuusjärjestyksessä:

    1. Kak­si kom­biy­d­in­voimalaa Helsinkiin
    2. n kpl SECURE­ja Helsinkiin
    3. Kak­si kom­biy­d­in­voimalaa Lovi­isaan ja kaukoläm­pöput­ki Lovi­isa — Hki
    4. yksi kom­biy­d­in­voimala Lovi­isaan + put­ki + nykyi­nen määrä varakaukolämpöä
    5. ei tehdä merkit­täviä muu­tok­sia nykytilanteeseen

    Vastaa

21. Pel­to­nen, tuo on ainakin kään­teinen real­is­mi­järjestys. Kohtaan 1 liit­tyen, kart­ta käteen ja piirtelemään halka­isi­jal­taan kymme­nen kilo­metrin ympyröitä jol­la ei ole vak­i­tu­ista asus­tus­ta jon­nekin Helsinki­in tai lähialueille.… Ja 20 kilo­metrin säteel­lä voimalas­ta pitää olla toteut­tamiskelpoinen evakuoin­tisu­un­nitel­ma. Kuten laki sanoo:

    Ydin­voimalaitok­sen ympäristössä on kuitenkin varaudut­ta­va aluei­den käyt­töä ja väestön suo­jelua koskevin suun­nitelmin myös vaka­van onnet­to­muu­den mah­dol­lisu­u­teen (5,6).…

    Kun val­i­taan ydin­voimalaitok­sen sijain­tipaikkaa, on yleis­pe­ri­aat­teena, että laitos sijait­see har­vaan asu­tul­la alueel­la ja etääl­lä merkit­tävistä asu­tuskeskuk­sista. Laitok­sen sijoit­ta­mi­nen har­vaan asu­tulle alueelle on perustel­tua sik­si, että täl­löin onnet­to­muu­teen varautu­mista koske­vat toimen­piteet kohdis­tu­vat pienem­pään väestöryh­mään ja ne on siten helpom­pi toteuttaa…

    Viit­teet:
    …
    5) IAEA Safe­ty Series 50-C‑S, Code on the Safe­ty of Nuclear Pow­er Plants: Sit­ing, 1988
    6) Kan­sain­vä­li­nen ydin­tur­val­lisu­us­sopimus (Ase­tus 725/1996).

    Vastaa

22. Näyt­täisi löy­tyvän keino­ja, joil­la rajoite­taan kaukoläm­mön hinnannousua.

    HS: “Taloy­htiöt löy­sivät halvem­pia vai­h­toe­hto­ja kaukolämmölle”

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Taloyhti%C3%B6t+l%C3%B6ysiv%C3%A4t+halvempia+vaihtoehtoja+kaukol%C3%A4mm%C3%B6lle/1135252372602

    Vastaa

23. Mikäli hiilipäästöjä halu­taan tosis­saan vähen­tää kos­meet­tisia päästövähen­nek­siä enem­män min­un on vaikea nähdä muu­ta real­is­tista tietä kuin ydin­voiman käyt­tö sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toon. Use­ampi on tääl­lä (kuten muual­lakin) ottanut puun polton esi­in vai­h­toe­htona, mut­ta toivoisin, että bioa markki­noi­vat vaivau­tu­isi­vat ensin analysoimaan edes hiukan bioske­naar­i­oiden ekol­o­gisu­ut­ta. Täl­lä het­kel­lä argu­men­toin­ti on lähin­nä sitä, että “puu­ta kyl­lä riit­tää” ja, että sen kor­jaami­nen ei aiheuta ekol­o­gisia ongelmia joi­ta pitäisi edes pohtia. Kumpikaan ole­tus ei pidä paikkaansa. Suomes­sa, jos­sa on hyvin alhainen asukasti­heys, bioske­naar­i­ot näyt­tävät hiukan real­is­tisem­mil­ta kuin muual­la, mut­ta eivät paljon. Met­sät on parem­pi jät­tää rauhaan sekä bio­di­ver­si­teetin, että ilmas­ton­muu­tok­sen takia. Mei­dän met­sämme ovat nuo­ria ja jos met­sä­te­ol­lisu­udelta säästyvän met­sän annetaan kas­vaa ne toimi­si­vat hiilin­ieluina pitkälle tule­vaisu­u­teen. Olen asi­as­sa täysi maal­likko, mut­ta rohjen­nut silti kir­joit­taa siitä muu­ta­maan kertaan.

    http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2009/11/helsingin-energian-hiilivapaus.html

    http://passiiviidentiteetti.blogspot.com/2009/10/tanskan-ilmastosuunnitelma-haisee.html

    Sitä en tiedä onko putken vetämi­nen Lovi­isas­ta vält­tämät­tä viisas­ta kus­tan­nusten takia. Paras­ta olisi hoitaa (hiili­va­paa) läm­mi­tys mah­dol­lisi­man hal­val­la ja käyt­tää säästyvät resurssit asun­to­jen ener­giate­hokku­u­den paran­tamiseen tai mui­hin arvokkaisi­in asioi­hin. Kohtei­ta var­masti riit­tää yllin kyllin.

    Vastaa

24. En ole löytänyt mis­tään luotet­ta­van oloista tietoa ydin­polt­toaineen “ilmas­to­jalan­jäl­jestä”. Ymmärtääk­seni kuitenkin ener­giain­ten­si­ivistä puuhaa. Onx tiatoo?

    Vastaa

25. Jor­ma Nordlin: Tuo kaukoläm­mön vai­h­t­a­mi­nen läm­pöpump­pu­ratkaisu­un, mitä maaläm­pökin ymmärtääk­seni on, on osaltaan askel ojas­ta allikkoon.

    Kaukoläm­mön ja sähkön yhteis­tuotan­non suuri etu on se, että sähköä tuote­taan eniten sil­loin kuin läm­pöäkin — jol­loin myös tarve on suurin. Läm­pöpump­pu kyl­lä säästää sähköä, mut­ta kulut­taa sitä eniten kun läm­pöä eniten tarvitaan.

    Vastaa

26. Tuos­sa on Latvi­as­ta kään­teinen pros­es­si, Ignali­nan 29000 asukkaan kaupun­ki lämpiää nyt kaa­sul­la ydin­voiman sijaan:

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/11/28295

    Vastaa

27. Oskala, ydin­voimas­ta on tehty paljon elinkaari Co2 ana­lyy­se­jä ja tuotet­tua kWh kohden ydin­voiman ja tuulivoiman Co2 päästöt ovat samaa suu­ru­us­lu­okkaa eli mität­tömiä fos­si­ilis­ten rin­nal­la. (Polt­toaineen tuotan­nos­sa rikas­tus taitaa olla ener­giain­ten­si­ivisin osa, mut­ta peri­aat­teessa sen hiil­i­jalan­jäl­ki riip­puu siitä mis­tä rikas­tuk­ses­sa käytet­ty sähkö on peräisin. Esim. Ran­skas­sa rikaste­tun polt­toaineen hiil­i­jalan­jäl­ki on var­masti alhaisem­pi kuin vaik­ka Venäjäl­lä rikaste­tun, kos­ka Ran­skas­sa sähkö on lähin­nä ydinsähköä.
    )

    Vastaa

28. IJ:lle

    Tohon en osaa ottaa kan­taa, mut­ta ainakin on ole­mas­sa yksi keino markki­noil­la hillitä kaukoläm­mön hin­nan nousua. Kaukoläm­mön hin­ta pitää olla kohdal­laan, etteivät taloy­htiöt vai­h­da maalämpöön.

    Vastaa

29. Ris­to Isomäen pam­flet­ti 20 kysymys­tä ydin­voimas­ta — kan­nat­taa tutus­tua. Näkökul­mia mitä ei ainakaan lehtien pal­stoil­la paljon näe. Ainakin näin kar­va­hat­tuvinkke­listä kat­sot­tuna kir­jas­ta sai vaikutel­man, että aiheeseen on perehdytty.

    Spiege­lis­sä oli myös mie­lenki­in­toinen artikke­li yhdek­sästä Poh­jan­meren ja Itämeren ran­nikko­val­tion yhtei­sistä tuulivoima ja aal­tovoima­hankkeista, ja mitä siinä nyt olikaan. Osa tulisi Englan­nin ran­nikolle ja osa Sak­san ran­nikolle. Mukana Nor­ja, Ruot­sista Vat­ten­fall, ja tietenkin suuret sak­salaiset ener­giay­htiöt. Mut­ta mikä uut­ta, on tarkoi­tus nämä maat liit­tää toisi­in­sa meren poh­jaan upotet­taval­la täl­lä korkea­jän­nite tasavir­takaapelil­la — hävik­ki 1000 kilo­metril­lä n.4–5%. Tämä kaapeli on tietääk­seni jo käytössä Tan­skan ja Nor­jan välillä.
    Mut­ta Suomen ja esim.Forttumin nimeä ei näkynyt. Eikö kaapeli pitäisi saa­da myös tänne. Kun Suomes­ta on tulos­sa ydin­sähkön vien­ti­maa, olisi markki­noille pääsy helpompaa.

    Vastaa

30. Eikö Lovi­isaan voisi tehdä hem­metin iso­ja kasvi­huonei­ta ja siirtää tomaatit ja kurkut När­piön pakka­sista Lovi­isan lauhdelämpöön.

    Vastaa

31. Sepe, se artikke­li jos­ta puhuit on var­maan tämä, http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,670158,00.html

    Nuo kaapelit ilmeis­es­ti käytän­nössä kyt­kee Nord­Poolin Benelux-mai­hin, Iso-Bri­tan­ni­aan, Ran­skaan ja Sak­saan. Minus­ta tuo näyt­tää siltä että Suo­mi, luul­tavasti vikisten, kisko­taan yleiseu­roop­palaisille sähkö­markki­noille mukana. Varsinkin Nor­jan ja Ruotsin vesivoimalle riit­tää otta­jia etelässä, eli niiden hin­ta toden­näköis­es­ti nousee. Artikke­lista, “Nor­we­gian hydro­elec­tri­cal pow­er plants, for exam­ple, could serve as a large-scale stor­age facil­i­ty for wind pow­er gen­er­at­ed in the UK and Germany.”

    Tämäkin kieltämät­tä pistää silmään: “Accord­ing to [Süd­deutsche Zeitung], ener­gy com­pa­nies are in the process of build­ing off­shore wind tur­bines along Europe’s coasts with a total capac­i­ty of 100 gigawatts, equiv­a­lent to about 10 per­cent of Europe’s entire ener­gy needs and match­ing the out­put of 100 large coal-fired pow­er stations.”

    Vastaa

32. tpyy­lu­o­ma:

    Nuo kaapelit ilmeis­es­ti käytän­nössä kyt­kee Nord­Poolin Benelux-mai­hin, Iso-Bri­tan­ni­aan, Ran­skaan ja Sak­saan. Minus­ta tuo näyt­tää siltä että Suo­mi, luul­tavasti vikisten, kisko­taan yleiseu­roop­palaisille sähkö­markki­noille mukana. 

    Pohjo­is­mainen verkko on ollut jo pitkään yleiseu­roop­palaisil­la sähkö­markki­noil­la. Nor­jas­ta on yhtey­det Hol­lan­ti­in, Tan­skas­ta Sak­saan ja Ruot­sista Sak­saan ja Puolaan.
    Alla on linkit joista voi kat­soa kunkin maan yhteyk­siä reaaliajassa.
    En ole kyl­lä koskaan ymmärtänyt vihrei­den suur­ta innos­tus­ta Pohjo­is­maisen verkon ja muun Euroopan verkko­jen inte­groin­nin tiukken­e­mista. Sehän tarkoit­taa vaan korkeampia hin­to­ja meikäläisille kulut­ta­jille ja hom­mas­ta hyö­tyvät lähin­nä energiayhtiöt.

    http://www.energinet.dk/Integrationer/ElOest/ElsystemetLigeNu/energinet1.swf
    http://www.statnett.no/en/The-power-system/Production-and-consumption/stuff/
    http://www.svk.se/Energimarknaden/El/Driftlage1/

    Vastaa

33. Pekka
    “En ole kyl­lä koskaan ymmärtänyt vihrei­den suur­ta innos­tus­ta Pohjo­is­maisen verkon ja muun Euroopan verkko­jen inte­groin­nin tiukken­e­mista. Sehän tarkoit­taa vaan korkeampia hin­to­ja meikäläisille kuluttajille”

    …joka on juuri sitä mitä perusvihreät halu­a­vat. Keskimääräisen vihreän mielestä ener­gian hin­ta on liian mata­la. Korkeampi hin­ta kan­nus­taa säästämään enem­män ja kun kova hin­ta lait­taa teol­lisu­u­denkin säp­pi­in, jo alkaa luon­to säästymään.

    Tosin siinä käy niin kuin tuos­sa kaukoläm­möstä läm­pöpump­pui­hin eli teol­lisu­us vain siir­tyy kiinaan päästelemään co2sta ilmaan ilman turhia rajoitteita.

    Vastaa

34. Pekka, olemme euroop­palaisil­la yhteis­markki­noil­la, eikä sähkö ole sen kum­mem­paa kaup­patavaraa kuin vaik­ka suo­ma­lainen paperi tai sak­salaiset ratikat. Se että Euroopan sähkö­markki­nat nyt vain yhden­tyy on taloudel­lis-poli­it­ti­nen tosi­a­sia, halu­aa esimerk­si vihreät tai ei.

    Vastaa

35. Pekka:

    En ole kyl­lä koskaan ymmärtänyt vihrei­den suur­ta innos­tus­ta Pohjo­is­maisen verkon ja muun Euroopan verkko­jen inte­groin­nin tiukkenemista.

    Et ymmär­rä, että joku halu­aisi purkaa kau­pan esteitä, niin että resurssit kohden­tu­isi­vat tehokkaasti? Vai tarkoi­tatko, että yleen­sä vihreät eivät halua tätä, niin mik­si nyt sähkön kanssa…

    Sylvesteri: No mik­si vihreät halu­ais kallista sähköä suo­ma­laisille, jos se samal­la tarkoit­taa hal­paa sähköä muulle euroopalle?

    Tietysti voi olla, että vihreet ei tajua, että se sähkö halpe­nee euroopas­sa, jos se kallis­tuu tääl­lä, eli on mah­dol­lista, että ne aja­vat sähkö­markki­noiden yhdis­tämistä harhalu­u­los­sa, mut­ta tuskinpa.

    Vastaa

36. Eikös kom­biy­d­in­voimalan voisi lait­taa Helsinki­in esim. sadan metrin syvyy­teen peruskallioon? Kuvit­telisi että sata metriä grani­it­tia muo­dostaisi huo­mat­tavasti suurem­man esteen kuin kymme­nen kilo­me­tria ilmaa?

    Vastaa

37. Puu­tun vain tähän rajahin­ta-asi­aan; Sylvesterin luon­nos­tele­ma näke­mys on tyyp­illi­nen suo­ma­laiselle oikeis­tolle, joka siis ei piit­taa tuon taivaal­lista markki­na­t­aloud­es­ta, vaan omas­ta rent-seekingistään.

    Pohjo­is­maid­en keskistä Euroop­paa halvem­pi sähkö on todel­lakin merk­ki markki­naesteistä ja siten syn­nyt­tää tehot­to­muut­ta. Jos sähköstä saa eteläm­pänä parem­man hin­nan, se kuu­luu myy­dä sinne ja suo­ma­lais­ten kuu­luu mak­saa siitä sit­ten enemmän. 

    Jos sähkön­tuotan­to on tääl­lä kan­nat­tavaa nyt, niin on se inte­groi­tu­misen jäl­keen vielä kan­nat­tavam­paa. Toisaal­ta, inte­groi­tu­mi­nen ei tääl­lä toden­näköis­es­ti joh­da voimalaitoska­p­a­siteetin lisään­tymiseen (mitä korkeampi hin­ta nor­maali­olois­sa aiheut­taisi), vaan val­tio estää sen. Tätä kaut­ta inte­graa­tio­ta voi vas­tus­taa, kos­ka se ei tuo­ta aitoa tehokku­us­paran­nus­ta, vaan on pelkkä tulon­si­ir­to kulut­ta­jil­ta sähköyhtiöille.

    Vastaa

38. tiedemies:

    Sylvesterin luon­nos­tele­ma näke­mys on tyyp­illi­nen suo­ma­laiselle oikeis­tolle, joka siis ei piit­taa tuon taivaal­lista markki­na­t­aloud­es­ta, vaan omas­ta rent-seekingistään.

    No suo­ma­lainen oikeis­to piit­taa omas­ta rent-seekingistä suun­nilleen yhtä paljon kuin suo­ma­lainen vasem­mis­to ja suo­ma­lainen keskusta.

    (Eli siis en oikein ymmär­rä täl­laista oikeis­ton haukku­mista siitä, että se on ihan saman­lainen puolue kuin muutkin. Mik­si olet­taisimme jotain enempää?)

    Vastaa

39. Toisaal­ta, inte­groi­tu­mi­nen ei tääl­lä toden­näköis­es­ti joh­da voimalaitoska­p­a­siteetin lisään­tymiseen (mitä korkeampi hin­ta nor­maali­olois­sa aiheut­taisi), vaan val­tio estää sen.

    Val­tio estää ydin­voiman rak­en­tamista vien­ti­in, ei voimalaitoten rak­en­tamista muuten. Minus­ta tämä on sinän­sä oikein, ei ole ylipään­sä järkevää että Ruotsin 12. ydin­voimala raken­netaan Suomeen, ja vaik­ka niiden suu­ru­ud­es­ta voi olla mon­ta mieltä niin ydin­voimaan kuitenkin liit­tyy riske­jä ja ongelmia jot­ka kuu­lu­vat käyt­täjä­val­tion kannettavaksi.

    On myös järkevää että jos ja kun Euroopas­sa polte­taan kivi­hi­il­itä tai ainakin maakaa­sua, niin se polte­taan jos­sain mis­sä sen hukkaläm­pö saadaan hyö­tykäyt­töön. On tehokas­ta polt­taa Helsingis­sä maakaa­sua, läm­mit­tää kaupunkia sil­lä ja viedä sähköä Sak­saan kaa­sun sijaan. Sak­salaiset voi vaik­ka vas­taavasti myy­dä päästöoikeuk­sia takaisin.

    Mut­ta kun nuo kak­si asi­aa yhdis­tää niin syn­tyy ongel­ma. Saadak­seen luvan ydin­voimalalle hak­i­jan pitää saa­da asia näyt­tämään siltä että se tulee koti­maiseen käyt­töön, mikä taas edel­lyt­tää että vas­taavasti sul­je­taan ver­rat­taen (ympäristö)tehokkaita hiilivoimaloi­ta. En tiedä mitä asialle voi tehdä, hoitaa koko ener­giapoli­ti­ik­ka EU-tasolla?

    Vastaa

40. tpyy­lu­o­ma: “On myös järkevää että jos ja kun Euroopas­sa polte­taan kivi­hi­il­itä tai ainakin maakaa­sua, niin se polte­taan jos­sain mis­sä sen hukkaläm­pö saadaan hyötykäyttöön.”

    Jos tuo­ta järkeilyä viedään pidem­mälle, päädytään hel­posti johtopäätök­seen että Suomes­sa pitäisi suosia ener­gia-inten­si­ivistä savupi­ip­pute­ol­lisu­ut­ta, mut­ta tämä on kovin epämuodikasta. 

    Excel-kysymys on myös pitäisikö oikeas­t­aan Sak­sas­ta kivi­hi­iltä rah­da­ta Suomen ran­nikolle poltet­tavak­si, pitää läm­pö ja myy­dä sähkö takaisin.

    Vastaa

41. Haukuin yllä oikeis­toa sik­si, että se on Suomes­sa usein tekopy­hää, eli pro­filoituu markki­na­t­alous­myön­teisenä, mut­ta tämä tarkoit­taa oikeasti valikoivaa myön­teisyyt­tä, joka muut­tuu kiel­teisyy­dek­si heti, kun jonkun sopi­van tahon markki­naesteil­lä tms. vilunkipelil­lä han­kit­tu etu on vaarassa. 

    Minä en ymmär­rä, mik­si poli­itikot halu­a­vat liki yksimielis­es­ti estää ydin­voimal­la tuote­tun sähkön myyn­nin ulko­maille. Tot­takai on tarkoituk­sen­mukaista pyrk­iä pois tilanteesta, jos­sa muut kip­paa­vat ongel­mansa meille kos­ka meil­lä on heikom­pi sään­te­ly, mut­ta oikea nipo­tuk­sen kohde tästä on Ruotsin val­tio, joka pakot­taa sulke­maan ydin­voimaloi­ta siellä.

    Vas­taavasti minus­ta on kyl­lä vielä jär­jet­tömäm­pää rak­en­taa Suomen ydin­voimaloi­ta Venäjälle. 

    Olen ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että ydin­voiman kohta­lo pitäisi ratkaista laskukoneel­la, ei retori­ikalla. Jos se on halvem­paa kuin vai­h­toe­hdot — kun ulkois­vaiku­tuk­set ja riskit on mitoitet­tu — niin sitä pitää rak­en­taa. Tai siis, sitä rakennetaan, jos rak­en­tamista ei keinotekois­es­ti estetä.

    (Sinän­sä ymmär­rän sen, että ydin­voimalaan tarvi­taan lupa, ihan samaan tapaan kuin kaupungilla ei saa kul­jet­taa ladat­tua panssarinyrkkiä tai yksi­ty­ishenkilö ei saa omis­taa toimivia ilmatorjuntaohjuksia)

    Vastaa

42. Tiedemiehel­lä ja monel­la muul­la tähän ketju­un kir­joit­ta­neel­la tun­tuu ole­van ilmeisen harhainen kuva markki­na­t­alouden toteu­tu­mis­es­ta pohjo­is­maisel­la ja vas­tavuorois­es­ti muun Euroopan sähkömarkkinoilla.

    Todel­lisu­udessa Euroopan ain­oa läh­es kokon­aan vapautet­tu ja hyvin toimi­va sähkö­markki­na on pohjo­is­mais­sa. Sehän näkyy jo hin­tata­sos­sa. On aikamoista hurskastelua vaa­tia toimi­van ja huonos­ti toimi­van markki­nan inte­groimista käyt­täen markki­noiden vapaut­tamista argumenttina.
    (esimerkkinä Kes­ki-Euroopan markki­nahäir­iöistä vaikka­pa Sak­san älyt­tömät tuki­aiset huonos­ti toimi­van tuulimyl­ly- ja aurinkopa­nee­lika­p­a­siteetin lisäämisek­si, Ran­skan kieltäy­tymi­nen EDF:n monop­o­liase­man purkamis­es­ta ja useimpi­en maid­en poli­itikko­jen toteut­ta­ma ydin­voiman kieltäminen).

    Valitet­tavasti nämä markki­nahäir­iöt lisään­tyvät myös pohjo­las­sa kun EU:n pakot­ta­man päästökau­pan häir­iöt lisään­tyvät: hiilivuo­to Aasi­aan ja myös päästöt­tömän sähkön järkyt­tävä hin­nan nousu ja lop­putu­lok­sen maail­man­laa­juiset päästöt vain kasvavat.

    Vastaa

43. tiedemies:
    “Sylvesterin luon­nos­tele­ma näke­mys on tyyp­illi­nen suo­ma­laiselle oikeistolle”

    Et ymmärtänyt point­tiani ollenkaan. Min­un mielestäni sähköverkot kan­nat­taa yhdis­tää ja paperin sijas­ta myy­dä vaik­ka sähköä ulko­maille, jos se on kan­nat­tavam­paa. Sen­si­jaan keskimääräi­nen vihreä ei var­masti ajat­tele näin kan­nat­taes­saan sähköverkko­jen yhdis­tämistä, vaan kan­nat­taa aja­tus­ta lähin­nä sik­si, kos­ka kan­nat­taa korkeampia sähön hin­to­ja riip­pumat­ta siitä mikä sen aiheuttaa.

    Ja vas­taavasti moni vihreä ei ajat­tele sitä, että hir­veil­lä hiilid­iok­sidi­raip­paveroil­la tuotan­to aivan var­masti siir­tyy sel­l­aisi­in mai­hin, jois­sa ei ole minkään­laisia rajoituk­sia ja lop­putu­lok­se­na päästöt vain kasvavat.

    Jos sähkön­vi­en­nin ongel­mana on se, että “muut saa sähkön ja me ydin­jät­teen”, niin mik­si ihmeessä sit­ten kat­e­goris­es­ti pitää estää ydin­jät­teen viemisen ulko­maille? Tässä nyt kuumeis­es­ti ollaan laman keskel­lä miet­timässä Suomelle uusia toimi­alo­ja, eiköhän ydin­vioma olisi ihan hyvä muiden ajaes­sa väli­aikaises­sa mie­len­häir­iössä reak­tor­e­itaan alas.

    Vastaa

44. Olen ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että ydin­voiman kohta­lo pitäisi ratkaista laskukoneel­la, ei retori­ikalla. Jos se on halvem­paa kuin vai­h­toe­hdot – kun ulkois­vaiku­tuk­set ja riskit on mitoitet­tu – niin sitä pitää rakentaa.

    Min­un ain­oa ongel­mani ydin­voiman kanssa on, että kun ammat­ti­maiset aktu­aar­it eivät suos­tu touhua vaku­ut­ta­maan (riit­tävän hal­val­la), vaku­u­tuk­set kaade­taan pihtiputaan mum­mon niskaan. Luon­nol­lis­es­ti ilman kun­non korvausta.

    Vastaa

45. Tot­takai on tarkoituk­sen­mukaista pyrk­iä pois tilanteesta, jos­sa muut kip­paa­vat ongel­mansa meille kos­ka meil­lä on heikom­pi sään­te­ly, mut­ta oikea nipo­tuk­sen kohde tästä on Ruotsin val­tio, joka pakot­taa sulke­maan ydin­voimaloi­ta siellä.
    Loogi­nen seu­raus tästä on että mikään val­tio ei voi kieltää ydin­voimaa, kos­ka sit­ten niiden rak­en­t­a­mi­nen muual­la on sen vika…

    Vas­taavasti minus­ta on kyl­lä vielä jär­jet­tömäm­pää rak­en­taa Suomen ydin­voimaloi­ta Venäjälle.
    Wikipedi­an mukaan Venäjäl­lä tuotet­tin 2005 951 TWh sähköä, jos­ta ydin­voimal­la 149TWh (16%). Vien­ti­in riit­ti 23 TWh. Ydin­voiman osu­us on tarkoi­tus nos­taa 20–25%, mut­ta en usko että tässä on kyse vien­nistä kun ver­rat­taen köy­hänä maana oma kulu­tus on nousussa.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_policy_of_Russia

    Maal­likkoar­vauk­seni on että Venäjäl­lä on raskaan teol­lisu­u­den rom­ah­tamisen jäl­keen ollut ylika­p­a­siteet­tia sähkön tuotan­nos­sa, jota on sit­ten viety länteen.

    Vastaa

46. Sylvesteri, EU-tasol­la vihreät ovat ruven­neet viime aikoina aja­maan siir­toverkko­ja käsit­tääk­seni sen takia että tuuli- ja aurinkoen­er­gian tuotan­to­vai­hte­lut olisi helpom­pi hoitaa, ja muutenkin voitaisi­in käyt­tää vähiten saas­tut­tavaa tuotan­toa. Siir­toverkot aut­tanevat tosin ydin­voimaakin, tiedä sit­ten onko tämä tarkoi­tus. Asia ei sinän­sä min­ua kiin­nos­ta, en ole vihrei­den jäsen enkä hei­dän EU-poli­ti­ikkansa asiantun­ti­ja, mut­ta aja­tus että siir­toverkot olisi joku vihrei­den idea ei nyt vaan pidä paikkaansa. Hyvä idea tosin.

    Pekka, EDF:n monop­o­lis­sa on nimeno­maan kysymys yhteis­markki­noiden vas­tus­tamis­es­ta ja Sak­san tuki­aiset laske­vat sähkön hintaa…

    Vastaa

47. tpyy­lu­o­ma:

    aja­tus että siir­toverkot olisi joku vihrei­den idea ei nyt vaan pidä paikkaansa. Hyvä idea tosin. 

    Siir­toverkko­ja on tähän asti raken­net­tu teknistaloudel­li­sista lähtöko­hdista. Siir­toverkot mak­sa­vat paljon (eri­tyis­es­ti HVDC-kaapelit) tai vievät run­saasti maap­in­ta-alaa (AC ilma­jo­hdot). Viime vuosi­na on nous­sut kas­va­va into rak­en­taa siir­toverkko­ja myös ide­ol­o­gi­sista syistä kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä (jot­ta oman ide­olo­gian mukaises­ti tuote­tulle sähkölle tur­vataan markki­nat). Se on etupäässä vihrei­den idea eikä ole järkevää. 

    Pekka
    p.s. jos Sak­san tuki­aiset laske­vat sähkön hin­taa, selitäpä mik­si siel­lä on yksi Euroopan kalleim­mista sähköistä?

    Vastaa

48. Tarkalleen ottaen Sak­sas­sa ei tai­da olla käytössä tuki­aisia siinä mielessä että val­tio tms. taho antaisi rahaa sähköy­htiöille, vaan kyse on siitä että sähköy­htiöt joutu­vat osta­maan tuuli- ja aurinkosähköl­lä tuote­tun sähkön kiin­teään hin­taan. Tämä tulee sähkönkäyt­täjien mak­set­tavak­si eli nos­taa sähkön hintaa.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara:
    Sähköä tulee talvel­la vähem­män, kos­ka osa tehos­ta ote­taan kaukoläm­pönä. Se las­kee voimalan tehoa noin 200 MW. Lauhde­vesi on noin 30-asteista ja kaukoläm­pö noin 120 asteista. Tästä sähköte­hon menetys.
    —–
    Lauhdeve­den läm­pöti­la riip­puu val­i­tus­ta pros­es­sista. Yleen­sä se pyritään pitämään mata­lana ettei lähiym­päristön vesielämä joudu keit­e­tyk­si. Alle 100-asteinen vesi myös tarkoit­taa pienem­piä vaa­timuk­sia putk­iston paineen­siedon suhteen.
    Esimerkik­si Are­van uusi mm. VTT:n kanssa kehit­tämä JHR-pien­reak­torin läm­pöte­hö on 100 MW ja veden läm­pö 25 astet­ta. Kun taas esim. Nor­jas­ta löy­tyvän HBWR-pien­reak­torin läm­pöte­ho on 25 MW ja vesi 240 asteistta.
    Alus­ta alka­en monipuolisek­si suun­nitel­lus­ta JHR:stä olisi var­masti mah­dol­lista kohtuu vaival­la muoka­ta läm­pöte­holtaan suurem­pi reak­tori, mut­ta lauhdeve­den läm­pöti­laa olisi vaikeampi nostaa.

    Helsin­ki aikoinaan osti Granön Sipool­ta ydin­voimalakäyt­töä silmäl­läpitäen, joten siltä ajal­ta pitäisi löy­tyä suunnitelmia.
    Isosaari olisi tietenkin kauem­pana ihmi­sistä, omaisi jonkin­laista valmista infra­struk­tu­uria ja soti­lasalueena jo valmi­ik­si sivi­ileiltä suljettu.

    Vastaa

    1. Kaukoläm­pö on tarkoi­tus ottaa ydin­vo­ma­las­ta ns. väliot­tona, jot­ta vesi on riit­tävän kuumaa kaukoläm­mök­si. Tämä las­kee sähköte­hoa noin 200 MW. En tarkkaan tunne pros­es­sia, mut­ta ymmärtääk­seni välioton määrää on mah­dol­lista säädel­lä, jol­loin sähköte­ho muut­tuisi vas­taavasti. Siitä saa ymmärtääk­seni vielä täy­del­lisen laud­hde­voimalan kesäksi.
       Helsin­m­ki käyt­tää omis­sa voimalois­saan vastapainetekni­ikkaa, jol­loin sähkön saan­ti on lauhde­voimalaa huonom­pi aina, tarvi­taan kaukoläm­pöä tahi ei.

       Vastaa