Yhteisöllinen vuokratalo

36 vastausta artikkeliin “Yhteisöllinen vuokratalo”

1. Yhdys­val­lois­sa on kuulem­ma perustet­tu asuinaluei­ta tietyn puolueen tai pres­i­den­nt­tiehdokkaan kannattajille.

   Vastaa

2. On tuol­laista Suomes­sa har­rastet­tukin: http://www.tontut.fi/tupsula/

   Onko tuol­laisia pro­jek­te­ja sit­ten enempikin?

   Vastaa

3. Tuol­lainen toim­inta saisi yleistyäkin. Nykyään­hän kalli­is­takin kovan rahan taloista puut­tuu sel­l­aisia tilo­ja, joiden luulisi kuu­lu­van — jos ei ihan jokaisen niin kuitenkin mon­en — talon perusvarustukseen:
   — Auto­tal­li, jos­sa asukas voi pestä autonsa.
   — Renagsvaras­to, jonne lait­taa talvirenkaat.
   — Viiden neliömetrin kel­lar­i­varas­to (nykyään tehdään vain 1,5 neliön varastoja).
   — Riit­tävän tila­va ja tarpeek­si hyvin suo­jat­tu fillarikellari.
   — Ver­stashuone polkypyörien ym. pien­lait­tei­den kor­jauk­seen sinne auto­tallin ja varas­to­jen lähelle.
   — Kesäsauna katolle, jot­ta asun­toa ei tarvitse läm­mit­tää hellekudella.
   — Takkahuone sinne saunan lähelle. Voisi olla moni­toim­i­ti­la jos­sa kokon­tuu yhtiön hal­li­tus, kat­sel­laan eloku­via, ja jota asukas voisi vuokra­ta vierait­ten­sa yöpymiseen.
   — Server­i­huone taloy­htiön oma­lle server­ille ym. laitteille.
   — Viinikellari.
   — Jne.

   Talo­ja on mon­en kokoisia, samoin asun­to­ja, joten tarkko­ja kus­tan­nus­vaikutk­sia lie­nee melko turha laskea. Kuitenkin 10 % neliöistä yhteiskäyt­töön tarkoit­taisi karkeasti ottaen 10 % lisää hin­taa asun­toneliölle ja hoitoku­luille — mut­ta vasti­neek­si asumisen laatu kas­vaisi elin­tavoista ja har­ras­tuk­sista riip­puen rutkastikin. Ja ainakin jois­sakin tapauk­sisa osan siitä lisähin­nas­ta voisi kor­va­ta tin­kimäl­lä hie­man oman asun­non neliöistä.

   Terv JJ

   Vastaa

4. Osmo kir­joit­ti: “Tiedän parikin han­ket­ta, jois­sa toisen­sa tun­te­va kaveripi­iri on perus­ta­mas­sa asun­to-osakey­htiötä rak­en­taak­seen yhteisöl­lisen kerrostalon.”

   Olen itsekin kuul­lut huhu­ja, että Oranssi ry. todel­la puuhaa omilleen täl­laista asum­is­muo­toa. En tunne Oranssia muu­ta kuin van­hana talon­va­l­taus-sakki­na, eli lienevät vihreitä.

   Kuin­ka paljon kaupun­ki aikoo antaa rahal­lista tukea? 

   Mikä on kaupun­gin etu tukea täl­laisen pienen porukan omaa asumisjärjestelyä? 

   Kun Helsingis­sä muutenkin aloite­taan liian vähän uusia kohtei­ta, mik­si vähäisetkin resurssit kohden­netaan vaihtoehtoasumiseen? 

   Oranssin koti­sivu­jen mukaan uudet asun­not jae­taan pärstäk­er­toimen mukaan niin, että ne jot­ka ovat toimin­nas­sa mukana, saa­vat iki­aikaisen nautin­taoikeu­den kaupun­gin varoil­la kun­nos­tet­tui­hin edullisi­in asuntoihin. 

   Kuu­lostaa kival­ta. Oranssi ry. tuo hake­mat­ta mieleen Nuorisosäätiön.

   Vastaa

5. Kan­nat­taa men­nä Ullan­lin­naan käve­lylle, niin näkee niitä paljon. Jos­sakin talos­sa oli jopa alku­jaan yhteiskeit­tiö! Yhteisöl­lisyys oli viety hyvin pitkälle. Saman­laista rak­en­tamista oli yleis­es­ti vielä heti sotien jäl­keen. Helsingis­säkin on talo­ja, jot­ka tun­netaan rautatieläis­ten, reservi­upsee­rien tms. talona.

   Vas­ta 60-luvul­la joudut­ti­in tilanteeseen, jos­sa gryn­der­it val­ta­si­vat markki­nat. Ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen on sen jäl­keen läht­enyt rak­en­ta­jan, ei tule­van asukkaan ehdoista. Syynä muu­tok­seen oli monia, mut­ta pahim­mat oli­vat: kaavoitus­poli­ti­ik­ka ja pääo­mavero­tus. Eli asumisen ongel­mat ovat ihan itse aiheutettuja. 😀

   Kaavoitus­mo­nop­o­li, joka mah­dol­lis­taa kun­tien pelu­un, pitää kaataa jol­lakin taval­la. Uskon, että elin­ta­son nousu vähitellen mah­dol­lis­taa jälleen nor­maalin rak­en­tamisen pääomit­tamisen. Nythän ollaan vuosikym­meniä oltu insti­tu­tion­aal­is­ten rak­en­ta­jien armoil­la ja jäl­ki on hirveää.

   Vastaa

6. New Yorkissa man­hat­tanil­la suurin osa omis­tus asun­noista on juuri täl­läisiä Co-Op ker­ros-talo­ja jos­sa nykyiset asukkaat val­it­se­vat uuden asukkaan perustuen esim uskon­toon ja ammattiin 😉

   Uusia Co-Op talo­ja on vaikea saa­da rahoitet­tua, pankit eivät ilman erit­täin suur­ta käsi rahaa täl­läiseen pro­jek­ti­in lainaa, ja sik­si niitä ei juuri syn­ny enää ainakaan kalli­ille alueille, muual­la amerikas­sa jos­sa on halpo­ja jo ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia myytäv­inä, niitä kyl­lä syntyy.
   http://en.wikipedia.org/wiki/Housing_cooperative#Finance

   Vastaa

7. Pitäisi lisätä että samaa New Yorkissa Osmon ehdo­tuk­seen ei siis vält­tämät­tä ole omistus/vuokra vaan siis se että raken­nuk­sen nykyiset asukkaat val­it­se­vat uudet, joka ainakin yhdys­val­lois­sa on lain raja­mail­la jos nojataan ihmisen tiet­ty­i­hin ominaisuuksin.

   Vastaa

8. Simcity2000 pelis­sä talot kehit­tyivät lop­ul­ta itsenäisik­si kaupungeiksi.
   Use­an sadan­hen­gen yhteisök­er­rosta­lo jos­sa huoneis­tot on tarpeek­si pieniä kapseli­hotellin kapselin kokoa. Sil­loin saisi viiden­sadan euron vuokral­la mas­si­iviset yhteiset tilat. Keit­tiö muut­tuisi ilmaisek­si rav­in­to­lak­si, olo­houne eloku­vasa­lik­si ja sauna kylpyläk­si. Elin­ta­so nousisi parem­mak­si kuin nyky­isin kenel­läkään ja kulu­tus vähenisi. Onko tämä utopiaa?

   Vastaa

9. Tässä on kuvail­tu yhden yhteisöl­lisen talon syntyprosessia:

   http://www.loppukiri.fi/historia.htm

   Vastaa

10. Mitähän sit­ten tehtäisi­in kun musta…romaneilla, neek..afrikansuomalaisilla ja rys…venäläisillä ja juop…syrjäytyneillä ei olisi täl­laiseen vuokrat­aloon asiaa?

    Vastaa

11. Yksi syy yhteisöl­lis­ten ker­rostalo­jen rak­en­tamiseen on mah­dol­lisu­us päästä vaikut­ta­maan rak­en­tamisen laatu­un. Nykyisessä markki­nati­lanteessa (vah­vasti keskit­tynyt tar­jon­ta, laa­jalle hajaa­nunut kysyn­tä) kulut­ta­jal­la ei ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa asun­torak­en­tamisen laatu­un kuin vali­ta kan­takaupungista satavuo­tias kiv­i­ta­lo (sata vuot­ta sit­ten köy­häl­lä kansal­la oli varaa rak­en­taa hyvin). Raken­nusy­htiöi­den ustuotan­to ei kil­paile keskenään laadul­la vaan kaik­ki suolta­vat sisältä ja ulkoa saman­laisia ele­ment­ti­talo­ja jot­ka ääni- ja läm­pöeristyk­sen sekä vaikka­pa huoneko­rkeu­den osalta täyt­tävät juuri ja juuri vähimmäisvaatimukset.

    Vastaa

12. Itä­naa­puris­sa moinen neu­vos­to-hippeily tun­netaan ter­mil­lä kom­mu­nal­ka. Olen kuul­lut hilpeitä tari­noi­ta venäläi­sistä kiin­teistövälit­täjistä jot­ka sumpli­vat muut­to­jär­jeste­lyjä puolen kylän kanssa kun kukaan ei oikein tiedä mitä neliöitä kukakin omis­taa, saati mikä on jonkun huoneis­ton arvo.

    Mut­ta mie­lenki­in­toista tuo että vuokray­htiö voi vali­ta asukkaansa jonkun tietyn omi­naisu­u­den perus­teel­la. Onhan se ymmär­ret­tävää että van­hus­ten taloon saa­vat muut­taa vain yli 55 vuotiaat. 

    Entäs jos asumisen ehtona on keski­t­u­loinen (suo­ma­lainen, luter­i­lainen, valkoi­hoinen) lap­siper­he? Onko jotain asumise­htoa mitä ei saa viral­lis­es­ti mainita?

    Vastaa

13. Puu vallilas­sa (Helsingis­sä) asukkaat kerä­sivät adressin ja menivät sen kanssa tapaa­maan val­tu­utet­tu­ja. Oli­vat huolestunei­ta alueen huonos­ta hoi­dos­ta. Asukkaat esit­tivät myös ideana, että Vallilaan valit­taisi­in sen perus­teel­la asukkai­ta, ketkä sitou­tu­isi­vat alueen oma­leimaiseen puu­taloa­sum­is­muo­toon, jos­sa yhdessä hoidet­taisi­in aluetta.

    Meil­lä ker­rostalois­sa yhteiset ker­hoti­lat jäävät yleen­sä heikolle käytölle, kos­ka ei ole ketään vas­tu­uhenkilöä, joka kat­soisi tilo­jen perään. Ne menevät huonoon kun­toon, eikä kukaan vit­si niitä sen jäl­keen käyttää.

    Vastaa

14. Eikö tämä idea vähän laa­jem­pana ole ns. Gat­ed com­mu­ni­ty, jol­laista Suomes­sa vieraste­taan kuin rut­toa? Eli siis raken­netaan rikkai­ta varten asuinalue, jos­sa on kaik­ki mah­dolli­nen ja jota pide­tään hyvässä kun­nos­sa osin sik­si, että asukkaat halu­a­vat siihen panos­taa ja osin sik­si, että ongelmia aiheut­tavaa roskaväkeä ei edes päästetä alueelle sisään. 

    Esim. Kiinas­sa raken­netaan täl­laisia pil­vin pimein (pil­vin tosi­aan, kun talot ovat jotain 20-ker­roksisia) ja niis­sä palvelui­ta asukkaille on ihan eri tyyli­in saatavis­sa kuin taval­lises­sa suo­ma­laises­sa taloyhtiössä. 

    Täl­laiset aidatut alueet ovat siis paljon yhteisöl­lisem­piä kuin suo­ma­laiset lähiöt, mut­ta val­in­ta­pe­rus­teena ei ole mikään muu kuin asukkaiden mak­sukyky, mil­lä tietenkin väl­tetään kaiken­lainen syr­jin­tä, mikä liit­tyy siihen, jos ale­taan käyt­tää jotain mui­ta sub­jek­ti­ivisia val­in­ta­pe­rustei­ta. Tämän vuok­si myös asun­non vai­h­t­a­mi­nen on helpom­paa, kos­ka mak­sukykyisen osta­jan ei tarvitse täyt­tää jotain muiden talon asukkaiden mak­sukykyyn riip­pumat­to­mia kri­teere­itä (esim. pahim­mil­laan rasismia).

    Suo­ma­lainen vas­tus­tus liit­tyy kai ennen kaikkea siihen, että rikkaiden eriy­tyessä omille alueilleen, tämä vält­tämät­tä tarkoit­taa myös sitä, että köy­hät eriy­tyvät omilleen.

    Vastaa

15. Ehdo­tuk­ses­sa on miljoona liikku­vaa osaa, ja on vähin­täänkin haas­tavaa sovit­taa niitä kaikille ihmisille ja aikakausille talon elinkaaren ajaksi.

    Ken­ties jos rak­en­taa taloon jump­pasalin aer­o­bi­ciä varten, niin sen voi muun­taa esimerkik­si judos­a­lik­si. Mut­ta jos rak­en­taa keila­radan ja kiin­nos­tus lopah­taa niin se oli sit­ten kallis projekti.

    Saat­tais olla käteväm­pää rak­en­taa vaan tarpeek­si mon­ta taloa, ja sit­ten jonkun moni­toim­i­talon niiden keskelle. Johon saa uima-altaat ja minigol­fra­dat joi­ta myös käytetään kun lähistöl­lä on tarpeek­si ihmisiä.

    Vastaa

16. Tuo johtaisi var­masti eril­lisi­in hyväo­sais­ten asun­toalueisi­in ja ker­rostaloi­hin, kos­ka heikom­mil­la ei ole sosi­aal­isia verkos­to­ja eikä heitä niihin huoli­ta. Toisaal­ta Helsingis­sä näin on jo nyt ja muual­la Suomes­sa tuol­laiseen ei ole kysyn­tää, kos­ka hyväo­saiset eivät juuri asu ker­rostalois­sa. Siten ihan neu­traali juttu.

    Vastaa

17. Eikö tämä idea vähän laa­jem­pana ole ns. Gat­ed com­mu­ni­ty, jol­laista Suomes­sa vieraste­taan kuin rut­toa? Eli siis raken­netaan rikkai­ta varten asuinalue, jos­sa on kaik­ki mah­dolli­nen ja jota pide­tään hyvässä kun­nos­sa osin sik­si, että asukkaat halu­a­vat siihen panos­taa ja osin sik­si, että ongelmia aiheut­tavaa roskaväkeä ei edes päästetä alueelle sisään. 

    Kyse oli yksit­täis­es­tä talosta, ei aida­tus­ta asuinalueesta, jon­ka kaduille ei muil­la olisi asi­aa. Helsingis­sä on tapana, että asuinalueet koos­t­u­vat eri­laista taloista, kovan­ra­han asun­noista, sosi­aalis­es­ta vuokra-asun­to­taloista, hin­tasään­nöstel­ly­istä omis­tusasun­noista ja niin edelleen. Niin­pä aja­tus yhteisöl­lis­es­tä vuokra-talosta osana täl­laista seka­sotkua ei johtaisi alueel­liseen segregaatioon.
    Paljon isom­paan seg­re­gaar­i­oon johtaa Eiran­ran­nan epäy­hteisöl­lisen asuinalueen 7 000 euron neliöhin­ta, joka pitää tehokkasti huono-osaiset poissa.

    Vastaa

18. Osmo: “…ei aida­tus­ta asuinalueesta, jon­ka kaduille ei muil­la olisi asi­aa. Helsingis­sä on tapana, että asuinalueet koos­t­u­vat eri­laista taloista, kovan­ra­han asun­noista, sosi­aalis­es­ta vuokra-asun­to­taloista, hin­tasään­nöstel­ly­istä omis­tusasun­noista ja niin edelleen…”

    Tuos­sa­han noi­ta virheitä onkin koko liu­ta 😉 Kaik­ki van­hem­mat kaupunkialueet on läh­es poikkeuk­set­ta raken­net­tu aida­tu­in pihoin. Onhan niitä Helsingis­säkin kan­takaupungis­sa lukuisas­ti. Per­in­teistä puu­talokaupunkia ei tääl­lä ole jäl­jel­lä merkittävästi.

    Van­hat Port­san ja jäl­jel­lä ole­vat Amurin kort­telit ovat kaik­ki sul­jet­tu­ja ja nykyään erit­täin halut­tu­ja asuin­paikko­ja. Joku arkkite­hti voi var­masti ker­toa, mik­si ja kos­ka kaupun­ki suun­nit­telu vinksahti? Maini­tut kort­telit oli alun perin raken­net­tu usein siten, että asunot­ja oli kolmel­la sivul­la ja neljäs sivu oli puuceet. Soveltaen nykypäivään: kolmel­la sivul­la asun­to­ja ja neljäs sivu auto­talle­ja. Kaik­ki tarvit­se­vat auto­tallin, mut­ta kukaan ei halua sitä ihan nenän alle.

    Er rahoi­tus­muodot ovat myös hyvin ongel­mallisia. Asumisen tukem­i­nen tun­netusti menee suo­raan hin­toi­hin. Oli kyse vuokra- tai omis­tusasumis­es­ta, sitä ei ole järkeä tukea. Hitas on oma sop­pansa, jon­ka purkami­nen tulee ole­maan han­kalaa. Siitä kaiketi hyö­tyvät vain ne, jot­ka huo­ma­si­vat ostaa sel­l­aisia ajois­sa vuokra-asunnoiksi? 😉

    Vastaa

    1. Jopa omako­tialueil­la on aidat­tu­ja piho­ja, joille ulkop­uoliset eivät saa tul­la käysken­telmään. Sul­je­tut pihat ovat aivan eri asia kuin sul­je­tut kadut.

       Vastaa

19. “Kyse oli yksit­täis­es­tä talosta, ei aida­tus­ta asuinalueesta, jon­ka kaduille ei muil­la olisi asiaa.”

    No, kaipa jos sen talon asukkail­la olisi paljon yhteisiä palvelui­ta käytet­tävis­sään, he halu­aisi­vat raja­ta ne vain omaan käyt­töön, joten käytän­nössä kyse olisi kyse samas­ta asi­as­ta kuin Gat­ed com­mu­ni­tyssä, mut­ta vain pienem­mässä skaalas­sa. Oleelli­nen asia molem­mis­sa on se, että yhteisöl­lä itsel­lään on jotain sel­l­aista, joka on kaikille yhteisön jäse­nille käytet­tävis­sä, mut­ta johon muut eivät pääse käsiksi. 

    Peri­aat­teesa kai yhteisöjä voisi luo­da sel­l­aiseen mainit­se­maasi Helsin­gin tilkkutäkki­in, jos­sa eri sosi­aalilu­okat ovat sekaisin, mut­ta käytän­nössä tämä on kai aika lail­la vaikeam­paa kuin sel­l­aises­sa, jos­sa yhdel­lä alueel­la asuu vain samaa porukkaa. Tämä on kai se syy, mik­si mais­sa, jois­sa on paljon maa­han­muut­ta­jia, he tup­paa­vat muut­ta­maan samoille alueille, kos­ka siel­lä hei­dän yhteisön­säkin on. 

    En osaa sanoa, kumpi on pahempi asia, se, ettei yhteisöjä syn­ny, kos­ka ihmiset ovat keskenään niin eri­laisia (sekoite­tun väestön poli­ti­ik­ka), vai se, että yht­enäis­ten väestönosien yhteisöjä syn­tyy, mut­ta nämä ovat sit­ten suun­nilleen sodas­sa keskenään (alueelli­nen segregaatio). 

    Tuo jälkim­mäi­nen on tun­tunut tuot­ta­van paljon väki­val­taon­gelmia län­si­mais­sa, mut­ta onko niin pakko tapah­tua, on toinen kysymys.

    Vastaa

    1. En nyt kyl­lä ymmär­rä. Mei­dän talos­samme on kel­lar­isauna, joka todel­lakin on vain asukkaiden käytössä. Onko tämä jotenkin väärin? Monis­sa ker­rostalois­sa on asukkaiden yhteis­tilo­ja, jot­ka on niihin raken­net­tu kaavamääräyhk­sllä, mut­ta eivät nekän ole ulkop­uolis­ten käytössä. Erona tässä olisi vain se, että kun asukkaat tule­vat toimeen keskenään, yhtis­tilo­ja käytetään.

       Vastaa

20. “Paljon isom­paan seg­re­gaa­tioon johtaa Eiran­ran­nan epäy­hteisöl­lisen asuinalueen 7 000 euron neliöhin­ta, joka pitää tehokkasti huono-osaiset poissa.”

    Aika yhteisöl­liseltä nuo talot minus­ta vaikut­ta­vat: pesu­la kuiv­aushuonei­neen, ker­hoti­la, liikun­tati­la ja kokon­ainen huoneis­to jota voi vuokra­ta vaikka­pa vierailleen. Jos kehi­tys kul­kee kuten muual­la kan­takaupungis­sa, sadan vuo­den päästä näi­hin alun­perin varakkaam­malle väelle raken­net­tui­hin taloi­hin kehtaa muut­taa jo vihreä eliittikin.

    Vastaa

21. Erit­täin hyvä ajatus

    Jos aja­tus on myös käytän­nössä hyvä niin siitä seu­raa idean kap­i­tal­isoi­tu­mi­nen markki­noil­la. (Siir­tyykö kaik­ki hyvä tai huono välit­tömästi pääo­maan sik­si että se jous­taa helpoiten markki­noil­la vai onko­han kyseessä jokin laa­jem­pi ilmiö?)

    Jos halukkai­ta ja sopivia tuli­joi­ta on enem­män kuin asun­to­ja johtaa se vuokrata­son nousu­un tai kyn­nys­ra­haan. Jos taas vähem­män niin Yhteisölli­nen vuokrat­a­lo nopeasti häviää markki­noil­ta muut­tumal­la taval­lisek­si vuokrataloksi.

    Pitäisikö täl­laisen vuokrat­alon “sään­nöis­sä” sopia siitä miten odotet­tavis­sa ole­vat uusil­ta vuokralaisil­ta saata­vat lisäko­r­vauk­set kanavoidaan? Ovatko ensim­mäisen yhteisön jäsenet sit­tenkään yksilöl­lis­es­ti valmi­ita tekemään pitkäaikaiset vuokra­sopimuk­set ja tätä kaut­ta valmi­ita sitou­tu­maan yhteisöön­sä, vai onko sit­tenkin markki­nahin­tainen tois­taisek­si voimas­sa ole­va sopimus parem­pi “var­man päälle”?

    Vuokranan­ta­jaa voidaan tietenkin vas­tus­taa joukkovoimal­la, vaik­ka mas­sair­ti­sanou­tu­misel­la, ja etsiä yhdessä parem­pi vuokranan­ta­ja. Ovatko vuokranan­ta­jat valmi­ita vas­taa­maan äkil­lis­es­ti syn­nytet­tyyn negati­iviseen julk­isu­u­teen, joka tiivi­iltä yhteisöltä kyl­lä onnistuu?

    Vastaa

22. Osmo:>blockquote>Suljetut pihat ovat aivan eri asia kuin sul­je­tut kadut.

    que? Var­maankin sik­si, että oikean­laiset ihmiset puol­lus­ta­vat sul­jet­tu­ja piho­ja, mut­ta vas­tus­ta­vat sul­jet­tu­ja katuja.

    Muuten asia olis var­maan enem­minkin toisin päin.

    Minus­ta sul­je­tut pihat ja kadut ovat ihan yhtä hyvä jut­tu, eli ne pitäis molem­mat sal­lia siel­lä mis­sä ihmiset halu­a­vat niistä mak­saa. On tietysti sanomat­takin selvää, että kaupun­gin rahoil­la raken­net­tu­ja katu­ja ei pidä raja­ta vain tietylle porukalle ilman erit­täin painavia syitä.

    Vastaa

23. Mie­lenki­in­toinen kysymys on uudehkon yhden­ver­taisu­us­lain tulk­in­ta tässä tapauk­ses­sa. Jos kaveri­porukalla vuokraamme kokon­aisen talon ja otamme samal­la taloudel­lisen riskin alen­net­tua vuokraa vas­taan, onko edelleen­vuokrauk­ses­sa kysymys sijoi­tusasun­nos­ta vai onko se yksi­tyis- ja per­he-elämän piiri­in kuu­lu­va oikeustoimi.

    Yhden­ver­taisu­us­la­ki sanoo mm:

    “Edel­lä 2 §:ssä tarkoitet­tu työn, irtaimen tai kiin­teän omaisu­u­den tai palvelu­jen, koulu­tuk­sen tai etu­isuuk­sien tar­joa­ja, joka on iän, etnisen tai kansal­lisen alku­perän, kansalaisu­u­den, uskon­non, vakau­muk­sen, mielip­i­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­maisu­u­den tai sukupuolisen suun­tau­tu­misen perus­teel­la rikkonut 6 tai 8 §:n sään­nök­siä, on velvolli­nen mak­samaan loukkauk­ses­ta hyvi­tys­tä syr­jin­nän tai vas­ta­toimen kohteek­si joutuneelle.”

    Eli — jos vuokralaiskan­di­daat­tien screenaus­ta ale­taan har­ras­taa, pitää luul­tavasti uskaltaa ottaa ris­ki oikeustoimista ja kor­vausten mak­samis­es­ta. Siinäpähän sit­ten yrität näyt­tää toteen ettei Pakas­ta­ja-Elvin 70v hyl­sy johdu siitä ettei hän ikän­sä puoles­ta oikein istu opiskelijayhteisöön. 

    Tässä Osmon ajatuk­ses­sa on kyl­lä talon­poikaisjärkeä, mut­ta lain­säädän­tö näyt­tää kulke­van eri suuntaan.

    Vastaa

    1. spot­tun tulk­in­ta on aika tiuk­ka. Esimerkik­si sauna-seu­raan (palve­lut) pääsee vain usem­man van­han jäse­nen suosituksesta.

       Vastaa

24. Minus­ta näis­sä han­kkeis­sa on yhteisöl­lisyy­den lisäk­si eri­tyisen kiin­nos­tavaa ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen ilman gryn­der­iä. Että tule­vat ensim­mäiset asukkaat raken­nut­ta­vat talon itse.

    Vastaa

25. Pyöränie­mi:
    Port­sa ja Amuri, puu­taloalue keskel­lä kaupunkia, mik­siköhän ovat suosit­tu­ja? Ei tässä mitään arkkite­htiä eikä kaupunkisu­un­nit­telua tarvi­ta tähän ihme­tyk­seen. Port­san voisi rak­en­taa vaikka­pa Paatisille (Turkua, matkaa keskus­tas­ta n. 25 km) mut­ta ei sinne kukaan muu­taisi tuol­la hin­tata­sol­la. Ja se hin­tata­so on vieläkin liian alhainen. Port­sa pitäisi kaavoit­taa tor­ni­taloille. No, eihän pitäisi. Mut­ta Port­sa ja Amuri ovat his­to­ri­an oikku­ja kaupun­gin keskus­tois­sa, joi­hin ei enää ole varaa. Säi­lyt­täkäämme tämä vähä museona. Mut­ta ko. asun­to­jen hin­nat tule­vat edelleen nouse­maan suh­teessa. Tämä asia ei arkkite­hdeistä riipu, enkä tiedä minne Tam­pereen tai Turun keskus­taan voisi nykään suun­nitel­la kaksi(+kellari)kerroksisia puutalovyöhykkeitä?

    Vastaa

26. Spot­tu:

    Siinäpähän sit­ten yrität näyt­tää toteen ettei Pakas­ta­ja-Elvin 70v hyl­sy johdu siitä ettei hän ikän­sä puoles­ta oikein istu opiskelijayhteisöön. 

    Vaik­ka en mikään juristi olekaan, niin kyl­lähä oikeuskäytän­nön keskeisimpiä peri­aat­tei­ta on syyt­tömyyso­let­ta­ma. Eli kyl­lä se todis­tus­taak­ka on lähtöko­htais­es­ti sil­lä “syr­jityl­lä”.

    Toisek­seen, ym. lain 2 §:ssä san­o­taan lain soveltamisesta:
    “…
    Lakia sovel­letaan lisäk­si etnisen alku­perän perus­teel­la tapah­tu­vaan syr­jin­tään, kun kysymys on:
    …
    4) yleis­es­ti saatavil­la ole­vien asun­to­jen, muun irtaimen tai kiin­teän omaisu­u­den taik­ka palvelu­jen tar­joamis­es­ta yleisölle luku­un otta­mat­ta yksi­tyis- ja per­he-elämän piiri­in kuu­lu­via oikeustoimia.”

    Dile­tant­ti­na tulk­it­si­sisin tuo­ta niin, että lakia ei tässä tapauk­ses­sa sovel­leta iän perus­teel­la tapah­tu­vaan syr­jin­tään. Lisäk­si esimerkik­si opiske­li­ja-asun­to­ja, maini­tun Saunaseu­ran palvelu­ja, tms. ei mielestäni voi pitää “yleis­eses­ti saatavil­la olev­ina palveluina”.

    Kari

    Vastaa

27. Osmo:“Suljetut pihat ovat aivan eri asia kuin sul­je­tut kadut.”

    Jaa miten? Ok, hyväksyn, että jos kyse on kaupun­gin rahoin raken­netus­ta ja ylläpi­de­tys­tä kadus­ta, niin tietenkään sel­l­aista ei voi sulkea, mut­ta niis­sä mainit­se­mis­sani Gat­ed com­mu­ni­ty asuinalueis­sa tiet on kyl­lä saman gryn­derin rak­en­tamia kuin talotkin. 

    Ja sanois­in, että ne mainit­se­mani Kiinan Gat­ed com­mu­ni­tyt oli­vat enem­män sen tyyp­pisiä, että todel­lakin vain isohko piha-alue oli sul­jet­tu ulkop­uolisil­ta. Kuvaisin niitä suo­ma­laista taloy­htiötä vähän suurem­mik­si blokeik­si ja ero suo­ma­laiseen lähiöön on siinä, että kulku alueelle on valvot­tu. Peri­aat­teessa tämä ei merkit­tävästi edes eroa kan­takaupun­gin taloy­htiöistä, jois­sa luk­i­tut ovet ja por­tit estävät ulkop­uolis­ten sisään pääsyn. 

    Olisiko nyt siis ok, jos Suomeen joku rak­en­taisi san­o­taan kuud­es­ta 20-ker­roksis­es­ta talosta koos­t­u­van asuinalueen, joka olisi aidal­la ympäröi­ty ja por­tilla seisoisi var­tiomies, joka päästäisi sisään vain asukkaat (ja vier­aat, kun­han saisi­vat asukkail­ta tähän hyväksyn­nän)? Ja tuol­la alueel­la olisi sit­ten kaik­ki mah­dolli­nen par­tur­ista voimailusali­in ja saunas­ta las­ten leikkipuis­toon. Asukkai­ta tuol­laiseen mah­tu­isi sel­l­aiset reilut 1000.

    Vastaa

28. Gryn­derin välistä pois otta­mi­nen tekee toki ensim­mäi­sistä asukkaista paljon sitoutuneem­pia taloon kuin muuten oli­si­vat, mut­ta samal­la se tekee han­kkeen toteu­tu­misen entistä epä­to­den­näköisem­mäk­si. Joku par­i­ta­lo vielä rak­en­tuukin sil­lä, että kak­si ystäväper­het­tä sat­tuvat ole­maan samas­sa elämän­ti­lanteessa ja päät­tävät rak­en­taa talon yhdessä, mut­ta ker­rosta­lo vaatii paljon enem­män ihmisiä yhteen ja sil­loin eri vaa­timusten yhteenso­vit­ta­mi­nen muut­tuu yhä vaikeam­mak­si. Pitää päät­tää, raken­netaanko sauna vai pesu­tu­pa, ker­hoti­la vai auto­tal­li, jne. 

    Nämä ongel­mat sit­ten toisaal­ta helpot­ta­vat, kun men­nään vielä isom­paan kokoon, kos­ka use­an talon blokki­in on mah­dol­lista rak­en­taa vaik­ka ne kaik­ki. Tosin niin suuris­sa pro­jek­teis­sa sit­ten on taas aika lail­la toiv­o­ton­ta saa­da tule­vat asukkaat itse aja­maan pro­jek­ti läpi alus­ta lop­pu­un asti.

    Vastaa

29. Ric­ca­do “… Port­san voisi rak­en­taa vaikka­pa Paatisille (Turkua, matkaa keskus­tas­ta n. 25 km) mut­ta ei sinne kukaan muu­taisi tuol­la hintatasolla…”

    Ei var­masti tuol­la hin­tata­sol­la, siinä olet oiekas­sa. Siinäkin olet oike­as­sa, ettei kukaan muut­taisi Paat­tisille tuol­laiseen asun­toon, kos­ka siel­lä haetaan luon­non rauhaa ja omakoti­taloa. Sen sijaan kan­nat­taa harki­ta vas­taavaa täy­den­nys­rak­en­tamista esimerkik­si raiti­otielin­jo­jen var­relle. Tehokku­us riit­tää. Veikkaisin että tehokku­us on jopa suurem­pi, kuin mon­es­sa lähiössä. Sil­loin kun olisi pitänyt rak­en­taa kaupunke­ja, joku kek­si tehdä hal­val­la ker­rostalo­ja kor­peen. Ruot­sis­sa noi­ta virheitä on jo purettu.

    “… enkä tiedä minne Tam­pereen tai Turun keskus­taan voisi nykään suun­nitel­la kaksi(+kellari)kerroksisia puutalovyöhykkeitä?”

    Ota kart­ta käteen ja mieti. Hyvää dataa poh­jak­si ovat mm. raitioteistä tehdyt selvi­tyk­set. Samoin kan­nat­taa kat­soa van­ho­ja ase­makaavo­ja. Tiivistämi­nen on monis­sakin paikois­sa mah­dol­lista. Helsingis­sä Ara­bi­an­ran­ta on yksi menetet­ty mah­dol­lisu­us. Kun tämä tehdään muut­ta­mal­la kaavoitus­ta ja anta­mal­la lisäraken­nu­soikeut­ta, niin kaik­ki ovat tyy­tyväisiä. Jos kaupun­ki läh­tee pelaa­maan, ollaan heikoil­la jäillä.

    Vastaa

30. Selkeä taloudelli­nen kan­nustin ensim­mäisille asukkaille.

    Jos talon ensim­mäiset asukkaat usko­vat asi­aansa niin vah­vasti että ovat valmi­it tekemään talosta hyvin pitkäaikaisen (edullisen) vuokra­sopimuk­sen (tai vaikka­pa raken­nut­ta­maan talon alus­ta alka­en) niin uusien vuokralais­ten mak­samat korkeam­mat “yli“vuokrat osaltaan alen­ta­vat van­ho­jen asukkaiden vuokria.

    Talon viimeinen “alkua­sukas” siten asuu läh­es ilmaisek­si tai jopa ansait­see asumisellaan.

    Vastaa

31. Täl­laisia yhteisöl­lisiä asun­to­ja tarvi­taan eri­tyis­es­ti van­huk­sille. Sosi­aal­isu­us antaa henkistä hyv­in­voin­tia ja vier­essä asuvil­ta ystäviltä saa tukea ja apua, vaik­ka ruokaa tai kaup­pa-asioiden hoitoa, sil­loin kun itsel­la on huono päivä. Ja parem­pana päivänä antaa avun takaisin.

    Vastaa

32. Lain­aus: “Oranssin koti­sivu­jen mukaan uudet asun­not jae­taan pärstäk­er­toimen mukaan niin, että ne jot­ka ovat toimin­nas­sa mukana, saa­vat iki­aikaisen nautin­taoikeu­den kaupun­gin varoil­la kun­nos­tet­tui­hin edullisi­in asuntoihin.”

    Kor­jaan virheel­listä tietoa. Oranssi ry:n asum­i­toim­intaa ylläpitää yhdis­tyk­sen omis­ta­ma yhtiö Oranssi Asun­not Oy. Asun­tokan­ta on pieni, n. 80 asun­toa. Vapau­tu­vat asun­not laite­taan yleiseen haku­un ja niitä voivat hakea kaik­ki alle 25-vuo­ti­aat nuoret ja nuoret per­heet. Oranssi ry:n kun­nos­tami­in raken­nuk­si­in ei ole käytet­ty Helsin­gin kaupun­gin avus­tuk­sia, han­kkeet on rahoitet­tu RAY tuel­la ja vapaara­hoit­teisil­la lainoilla.

    Vastaa

33. Helsingis­sä on muu­ta­ma han­ke yhteisöl­lisen (omistus)kerrostalon rak­en­tamisek­si, kuten Osmo tote­si. Yllä on epäilty etteivät ihmis­ten tarpeet ja toiveet esim yhteis­tilois­sa kohtaa. Tämä ris­ki on ole­mas­sa, mut­ta taval­li­sis­sa han­kkeis­sa raken­nut­ta­ja päät­tää mitä tilo­ja tehdään, samoin kuin mil­laisia asun­to­ja ihmiset tarvit­se­vat. Osta­jan on tuol­loin ostet­ta­va se mitä on tar­jol­la. Raken­nut­ta­mal­la talon itse on kuitenkin parem­pi mah­dol­lisu­us saa­da toiveitaan vas­taa­va asun­to ja naa­pu­rit jot­ka ovat myös sitoutuneet taloon.

    Ruot­sis­sa näitä yhteisöl­lisiä talo­ja on paljon enem­män. Siel­lä vuokral­la asum­i­nen on toki muutenkin yleisem­pää, joten vuokray­hteisöjäkin on paljon. Jois­sakin asukkaat ovat osta­neet osu­u­den yhteis­tiloista muut­taes­saan taloon. Tämä tietysti rajaisi varat­tomim­mat vuokra-asukkaat pois.

    Ruotsin yhteisö­talo­jen yhdis­tys löy­tyy täältä http://www.kollektivhus.nu/

    Yksi helsinkiläi­nen talo­hanke täältä http://www.hemistan.fi

    Vastaa