Suomenkieleen tarvitaan kaupunkia tarkoittava sana

58 vastausta artikkeliin “Suomenkieleen tarvitaan kaupunkia tarkoittava sana”

1. Meinaatko, että Nokia kuu­luisi Tam­pereen kaupunki­in, mut­ta Teisko ei? 😉

   Vastaa

   1. Teisko kuu­luisi tämän mukaan Tam­pereen kun­taan, mut­ta ei oikein kaupunki­in. Nokia ilmeis­es­ti taas kuu­luisi Tam­pereen kaupunki­in, mut­ta ei Tam­pereen kuntaan.

      Vastaa

2. Kun­tali­itosten osakun­tia on alet­tua kut­sua pitäjik­si, kun eivät ne oikeas­t­aan kaupungi­nosi­akaan ole. Esimerkik­si Hämeen­lin­nas­sa on nyt Lam­min pitäjä. Van­ha nimi on siis otet­tu uuteen käyt­töön ihan hienol­la tavalla.

   Tam­misaar­ta voisi samal­la vireel­lä ken­ties kut­sua kaup­palak­si? “Raase­porin kun­nan Tam­misaaren kauppala.”

   Vastaa

3. Keskuskaupun­ki, keskus, keskus­ta, kaupunkikeskus…

   Vastaa

4. Siti, Sen­tri, Sentra?

   Vähän liian englan­ti­lais­vaikut­teisia nämä kyllä. 

   Keskis?

   Hmph, tulee mieleen keskiolut. 

   Yleen­sä väk­isin kek­si­tyt uusiosanat eivät oikein juur­ru kieleen. Kuka muis­taa, kun tavar­aloa yritet­ti­in lanseer­a­ta puhokseksi?

   En minäkään muista, mut­ta olen sen kuul­lut myöhemmin.

   Vastaa

5. Entäs Yty?

   Johdin sen ytimestä ja on ainkin suomen kieleen sopiva. 

   Tai sit­ten:

   Syty.. .yhtymäko­htia sanaan City, mut­ta edelleen hyvin suomenkielinen. 

   Kum­matkin dynaamisia ja suuhun sopivia. Tietysti voisi tul­la käden­vään­töä asuuko Sytyssä vai Sydyssä. 

   Ker­rankin Eli­nan luovu­udel­la on käyt­töä (mikä olikaan se uusi jonkun tytön kek­simä sarkas­mimerk­ki, tulee tähän joka tapauksessa)

   Vastaa

6. Keskuskaupun­ki, keskus, keskus­ta, kaupunkikeskus…

   Entä, jos niitä on kun­nan alueel­la kaksi?
   Entä mik­si kut­su­isit Brys­seliä. Hölmömpi luulisi sitä kaupungik­si, mut­ta se koos­t­uu paris­takymmen­estä kunnasta. 

   Vastaa

7. Jos kun­ta on aina kun­ta, voisi etuli­ite “kaupun­ki-” toimia tarken­teena. Kaupunkikun­nan alueel­la sijait­see aina vähin­tään yksi kaupun­ki tai sen osa. 

   Raase­pori olisi siis kaupunkikun­ta. Tam­misaari on kaupunki.

   Vastaa

8. Tämä vas­taisi ainakin nor­jalaista käytän­töä. Kaik­ki kun­nat kulke­vat nimel­lä “kom­mune”, myös kaupun­git. Varsi­nainen kaupunki­mainen osa on sit­ten “by”.

   Vastaa

9. Peri­aat­teessa se sana, jota haetaan on ainakin Tilas­tokeskuk­sen sys­teemeis­sä yksinker­tais­es­ti taa­ja­ma. Tätä käytetään samoin kuin ruotsin sanaa tätort. Ruot­sis­sa­han kun­nat on jo aikaa kasat­tu maaseudus­ta ja kaupungista koos­t­u­viksi kokonaisuuksiksi.

   Taa­ja­ma sit­ten määritel­lään Euro­statin mukaan siten, että se on funk­tion­aa­li­nen kokon­aisu­us, jos­sa talot ovat vähin­tään 200 metrin päässä toi­sis­taan. Ks. google-haulla esim. Tilas­tokeskuk­sen taa­ja­mati­las­toa — siel­lä on juuri tätä halu­a­maasi tietoa.

   Vastaa

10. Uuti­sis­sa oli otsikko: Auto mereen Län­si-Turun­maal­la. Ei Län­si-Turun­maa ei ole maakun­ta. Se on kaupun­ki Turun­maan saaristossa.

    Kyseinen auto oli mer­essä paikas­sa nimeltä Parainen.

    Kun­tali­itossekoilut sekoit­ta­vat lah­jakkaasti paikko­jen ja kun­tien nimet. Tässä sekamel­skas­sa häly­tysajoneu­vot eksyvät ja hin­taakin tulee melkois­es­ti. Kallispalkkaisil­la viran­halti­joil­la riit­tää aikaa muut­ta tei­den ja katu­jen nim­iä, jot­ta kun­nas­sa ei olisi kah­ta saman nimistä.

    Eikä rahanku­lu­tus tähän lopu. Sit­ten vai­hde­taan katukyltit ja kaik­ki yri­tyk­set mm. päivit­tämään ja painat­ta­maan mate­ri­aalin­sa uuteen kun­taan ja tilanteeseen.

    Onnek­si Posti ei sekoile vaan on säi­lyt­tänyt pos­ti­toimi­paikko­jen nimet. 

    Kun­nan päätök­sel­lä tosin esim. Sas­ta­malas­sa kaikkien pos­ti­toimi­paikko­jen (Vam­mala, Äet­sä eli Kiik­ka ja Keikyä, Mouhi­järvi, Suo­den­nie­mi, Tyrvää ja Karkku). Kaikkien nimet muutet­ti­in yhdel­lä Sas­ta­malak­si juh­lis­ta­maan uut­ta kun­taa. Häm­men­nys oli suuri ja aiheut­ti kap­inaa ja lehtikir­joituk­sia, jois­sa ihme­telti­in tätä hulluutta.

    Viimeinen pyris­telijä on VR. Olisi se hur­jaa, jos juna ajaisi kymme­nen pitäjän uuden Salon läpi ja kuu­lut­taisi men­neessään: Saavumme Saloon. Seu­raavak­si Salo. Saavumme Saloon. Seu­raavak­si Salo. Saavumme Saloon. Seu­raavak­si Salo.…

    Onko mis­sään muual­la maail­mas­sa sel­l­aista lento­ken­tän nimeä kuin Helsin­ki-Van­taa. Ei todel­la ole. Tukhol­man kent­tä on Arlan­da, Kööpen­ham­i­nan Kas­trup. Mik­sei Helsin­ki-Van­taa voi olla Helsin­ki tai Seu­tu­la, kuten se alun­perin olikin.

    Kun­tali­itoskun­tien nimet hukkaa­vat info­maa­tio­ta. Mon­es­sa liitok­ses­sa se on tärkein neu­vot­teluko­hde. Palveluista viis, kun­han saadaan nimi vään­net­tyä. Jatkoa ajatellen kun­nan nimen ja paikan nimien sekoit­ta­mi­nen jäyrk­istää kuntarakennetta.

    Mitä sit­ten pitäisi. Tehdä?

    Esimerkik­si Län­si-Turun­maa on selkeästi sen keskuskaupun­gin mukaan Parainen. Se pitäisi määrätä ase­tuk­sel­la, että keskuskun­nan nimi on hallinnol­lisen alueen nimi ja paikko­jen nimet ovat niin kuin ovat. Eivät ihmiset mökille Län­si-Turun­maa­han mene — he menevät Korp­pooseen ja Nau­voon. Paikan nimet ovat pala­neet ihmis­ten tajun­taan ja niitä muut­tele­mal­la ei palve­lut parane. 

    Ruotsin val­lan aikaan Pirkkalan pitäjä oli puo­let Pirkan­maas­ta. Sen ajan hallinnos­ta voisi ottaa oppia. Paikallisu­us oli paikallisu­ut­ta ja paikalli­sista asioista päätet­ti­in tai ainakin kuul­ti­in varsin demokraat­tis­es­ti ylei­sis­sä kirkkokokouksissa.

    Vastaa

11. Eikös se vas­taus jo sisäl­tynyt kysymyk­seen? Kaupunki­mainen osa kun­nas­ta olisi kaupun­ki ja niitä voisi kun­nas­sa olla use­ampikin — muu osa olisi sit­ten vain kun­taa ja onhan niil­läkin nimiä.

    Vastaa

12. Yksinker­tais­in­ta olisi vaan ottaa käyt­töön sana kaupun­ki. Selkeästi se ei enää ole mielekäs van­has­sa läin määräämässä merk­i­tyk­sessään, joten siitä voidaan luop­ua, ja tarkoit­taa sil­lä jatkos­sa, no, kaupunkia. Siis yht­enäistä maaseu­tua tiivi­im­pää asutusaluetta.

    Kun­nat oli­si­vat jatkos­sa sit­ten vaan kun­tia. Tämä vaatisi kyl­lä sit­ten kun­ta­lain muutosta.

    Vastaa

13. Eli ei siis tarvi­ta uut­ta sanaa vaan käytetään kaupunkia tarkoit­ta­maan kaupunkia.

    Vastaa

14. “Entä, jos niitä on kun­nan alueel­la kaksi?”

    Nii-in. Ja se toises­sa viestis­sä ehdotet­tu pitäjä on oikein hyvä nim­i­tys Lam­mille, mut­ta Vam­malaa (Sas­ta­malan isoin taa­ja­ma) ei oikein voi kut­sua pitäjäksi.

    Mitäs jos san­ot­taisi­in kaupunke­ja kaupungeik­si, pitäjiä pitäjik­si, kyliä kylik­si ja kun­tia kun­niksi? Hallintoma­lli ja ‑rajat oli­si­vat vain ja ain­oas­taan kunnalla.

    Kun minä sanon meneväni kaupungille, keskus­taan, niin olenko menos­sa Teiskoon, olenko???

    Vastaa

15. Evert The NeveR­est: “Mik­sei Helsin­ki-Van­taa voi olla Helsin­ki tai Seu­tu­la, kuten se alun­perin olikin.”

    Seu­tu­la on sik­si huono nimi, että lento­kent­tä ei sijaitse Seu­tu­las­sa. Kan­sain­välis­es­ti ken­tän nimi on jo Helsin­ki Airport.

    Vastaa

16. Entä, jos niitä on kun­nan alueel­la kaksi?

    Öö.. kir­joite­taan monikos­sa? Van­taan kesku­s­tat ovat Myyr­mä­ki ja Tikkurila.

    Sitä­pait­si yleistyessään tässä seu­raisi että City-Kepu muut­tuu uudek­si keskus­ta-keskus­tak­si, eli UKK. Mikä on jo sinän­sä tavoiteltavaa.

    Vastaa

17. Eli­nal­la on ihan huip­pu ehdotuksia. 

    Ihan oisin valmis tohon ytyyn! Lähetään jätkät ytyyn, siin ois ytyä

    Vastaa

18. Isoin nimion­gel­ma on niis­sä kun­tali­itosakun­nis­sa, jois­sa uudelle kun­nalle on kek­sit­ty uusi nimi. Hämeen­lin­nan, Salon, Kou­volan ym. suh­teen tilanne on selkeä.

    Jos Van­taa ja Helsin­ki yhdis­tyvät, hom­ma on help­po, jos uusi kun­ta on nimeltään Helsin­ki. Van­taan nimi vaan katoaa maail­mankar­tal­ta, Tikkuri­la, Myyr­mä­ki jne. jäävät elämään.

    Vastaa

19. Eikös nykyään kaik­ki kun­nat ole kun­tia viral­lis­es­ti eli itse­hallintoyk­siöstä puhut­taes­sa voitaisi­in käyt­tää pelkästään kun­ta nim­i­tys­tä kun­nan­val­tu­us­toi­neen päivi­neen? Tästä eivät tosin kaupung­in­jo­hta­jat tykkäisi kun arvoa alenet­taisi­in!!! Tämä vas­taisi USA:n coun­ty nimitystä.
    Kun­nan osia voisi­vat olla kaupun­git (city) ja kylät. Jos vielä tarvit­taisi­in korostaa jonkun alueen oma­leimaisu­ut­ta kun­nan sisäl­lä, niin sitä sopisi nimit­tää pitäjäk­si (kun­taan liitet­ty pienem­pi enti­nen kunta).

    Vastaa

20. keskus­ta, kaupunki,kunta, kylä, maalaiskunta?

    Vastaa

21. Ote­taanko naf­tali­in­ista “taa­javäki­nen yhdyskunta”?

    Vastaa

22. Lento­ken­tät on huo­mat­ta­van usein nimet­ty jonkun kaverin mukaan: JFK, Charles de Gaulle, Antoine Saint-Exu­pery, O’Hare, Harts­field-Jack­son. Olisi se hienoa jos meil­läkin olisi Kekko­nen Inter­na­tion­al Air­port, tai nykyisen keskustapuolueen mak­sullisen arvo­val­in­tavaikut­tamisen aikana parem­min Arto Merisa­lo Inter­na­tion­al Airport. 

    Toisaal­ta Tam­pereen lento­kent­tä on nimeltään Tam­pere-Pirkkala, Frank­furtin kakkoskent­tä on Frank­furt-Hahn ja Pari­isin Paris Orly. Luulen kyl­lä että tämä lento­kent­täkeskustelu on triv­i­aalia näistä kuntakaupunki-määrittelykysymyksissä.

    Vastaa

23. Raase­pori on myös siitä haus­ka että sil­lä on aivan luon­not­ta­masti kak­si melkein tasavah­vaa keskus­ta, Kar­jaa ja Tam­misaari. (Kar­jaa oli kaupun­ki.) Poh­jan kun­nan keskus taas on sit­ten kol­mas taa­ja­ma mut­ta parem­min kylä kuin kaupunki.

    Suomen syr­jäisin kylä Utö on siis tosi­aan osa Län­si-Turun­maan kaupunkia. Tosin Utössähän on sekä idylli­nen van­hakaupun­ki että ruma betonilähiö kuin mis­säkin Cityssä.

    Vastaa

24. Osmo: “…ja kaupun­ki olisi kaupunki­mainen taa­ja­ma, joka olisi joskus alueeltaan kun­taa pienem­pi (Tam­misaari) joskus taas kun­taa suurem­pi (Turku, Lon­too, Brys­sel, Helsinki).”

    Nyt en ymmär­rä logi­ikkaa varsinkaan lauseen lop­pupäässä. Turun kaupungista vain muu­ta­ma kort­teli keskus­tass­sa on kaupunki­maista asu­tus­ta. Samoin Helsingis­sä kaupunki­mainen asu­tus keskit­tyy Helsin­gin niemelle. Eli ne ovat kuten Raase­poris­sa ole­va Tam­misaarikin, mut­ta kun­nan nimi on sama kuin taajamankin.

    Brys­selin hallintoma­llia en tunne, mut­ta Lon­toon kaupunkia ei ole ole­mas­sa. Se on rypäs pieniä kaupunke­ja yhteen sulau­tuneena. Pari­isin kaun­pungi­nosatkin ovat suo­ma­laisit­tain ajatellen omia kuntiaan.

    Ennen kuin kaik­ista tuli tasa-arvoisia, oli kun­ta, kaup­pala ja kaupun­ki määritel­ty mm. niiden tar­joamien palvelu­iden kaut­ta. Minus­ta yhä toimi­va järjestelmä.

    Vastaa

25. ei kun­ta­la­ki tunne kuin yhden kun­ta­muodon, joten kaik­ki kun­nat ovat kun­tia. Myös Helsin­ki on vain kun­ta lakimielessä.

    kun­tali­itok­sis­sa knnista näyt­tää syn­tyvän lähin­nä maakun­tia. Var­maan tosi tehokasta?

    Tuon kehi­tyk­sen päässä yhdis­tyneistä kun­nista syn­tynei­den maakn­tien sisäl­lä ole­vat taa­ja­mat saa­vat joskus 20 v päästä itse­hallintoa ja kun­nat muo­doste­taan uudestaan.

    Liike on tärkeintä.

    Ihan sama mik­si niitä kut­sutte. Asial­lis­es­ti on näin.

    Puhut­taes­sa Helsingistä kaupunk­i­na ei tarkoite­ta Vuosaar­ta tai Sipoon met­siä, vaan ratikan vaiku­tus­pi­irisssä ole­vaa aluetta.

    Vastaa

26. Van­han vitsin mukaan­han Euroopas­sa on yhteenkas­vanei­ta kaupunkialuei­ta, jois­sa voi ajaa sato­ja kilo­me­tre­jä huo­maa­mat­ta, mis­sä yksi kaupun­ki päät­tyy ja toinen alkaa. Suomes­sa täl­laisen alueen muo­dosta­vat esimerkik­si Kuh­mo, Nurmes ja Lieksa.

    Luon­nolli­nen kieli on joskus harmil­lisen epätäs­mäl­listä, mut­ta ehkä sekaan­nus­ta sanan kaupun­ki kah­den merk­i­tyk­sen (tietynkokoinen taa­ja­ma, vrt. kylä, tai tietyn­tyyp­pinen hallintoyk­sikkö, vrt. kun­ta) välil­lä ei käytän­nössä liian usein synny.

    Vastaa

27. heik­ki kir­joit­ti: “Puhut­taes­sa Helsingistä kaupunk­i­na ei tarkoite­ta Vuosaar­ta tai Sipoon met­siä, vaan ratikan vaiku­tus­pi­irisssä ole­vaa aluetta.”

    Tämä ei kyl­lä pidä enää alku­jaankaan paikkaansa. Kyl­lä ihmiset koke­vat kaupun­gin jo laa­jem­pana käsit­teenä. Esim. Helsingistä suurin osa on keskus­tan ulkop­uolista esikaupunkia, eli omako­tialuei­ta, teol­lisu­usaluei­ta, kaupunkikyliä, eri­laisia kaupungi­nosia. Aikaisem­mas­sa­han viitat­ti­in tuo­hon taa­jaan asu­tuk­seen, ja kyl­lä sen täy­tyy riit­tää osak­si kaupunkia siinä kuin keskus­ta­maisenkin kaupunkialueen. 

    Helsingis­sä olisi jo syytä siir­tyä kan­takaupun­ki-keskeisyy­destä ja van­han 50-luvun rajoil­la mitatun Helsin­gin nos­tal­gioin­nista todel­liseeen kaupunki­laisu­u­teen, jos­sa hyväksytään koko kaupun­ki (tarkoit­taen Helsin­gin taa­ja­ma-aluet­ta Espoo­ta, Van­taa­ta ja Ker­avaa myöten)

    Itse asun Malmin suu­ralueel­la, ja koen loukkaa­vana puhu­misen kaupungista jos­sain tuol­la “Helsin­gin niemel­lä”. Onnek­si nykyään, varsinkin nuorem­pi­en ja muual­ta muut­tanei­den kesku­udessa ymmär­retään koko kaupun­gin arvo, eikä vain pelkästään sen ennen sotia raken­netun “Stadin”. Jostain syys­tä kaikkein kaikkein pal­jas­jalka­isim­mat helsinkiläiset halu­a­vat usein korostaa “stadi­laisu­ut­taan” väheksymäl­lä esikaupunkien merk­i­tys­tä osana kaupunkia.

    Itse aihet­ta olen itsekin poht­in­ut kun­tali­itosten myötä. Vas­taus tuol­la taisi jo tul­lakin. Eli kut­su­taan vain kaikkia kun­tia pelkik­si kun­niksi, ja kut­su­taan niitä eri­laisia kun­nanosia sit­ten joko kaupungeik­si, kaupungi­nosik­si, pitäjik­si tai vaik­ka kylik­si. Kaup­pala nim­i­tys taitaa olla yhtä van­hen­tunut kuin aja­tus Helsin­gin lop­pumis­es­ta Töölön tulliin.

    Vastaa

28. Kaupun­ki taitaa tul­la kau­pankäyn­nistä. Kaup­pa kun on muut­tunut suuresti keskus­to­jen ulkop­uolelle, niin ei kum­ma että kaupun­ki-nim­i­tyskin on levin­nyt laa­jalle. Uusille sanoille sit­ten taas on tarvet­ta vain jos ihmiset niitä käyt­töön otta­vat. Ehdote­taan silti.

    Taa­ja­mas­ta voi jatkaa. Erit­täin tiheän asumisen ker­rostaloalue = tihelä tai likelä. Toimis­toraken­nusalue = kont­to­ri­la tai toimela. Tehdasalue/yritysalue = työlä/yrittelä. Kaup­pa-alue = marketto.

    Vastaa

29. Täkä kun­taleik­ki hakee ver­taansa his­to­ri­as­ta. Sitä tehdään todel­la prim­i­ti­ivis­es­ti itse­hallinnon kuvat silmissä. 

    Huvit­tavaa oli esim. Kor­pi­lah­den ja Jyväskylän kun­nan liitos. Pääl­lim­mäi­nen huoli oli, miten saataisi­in aikaisek­si maay­hteys, kun välis­sä oli Muu­ra­men kun­ta. Suomen kun­tali­itok­sia voidaan siis sseu­ra­ta tiedustelusatelliiteista.

    Olen pere­htynyt paikall­ishallintoon ja voin sanoa, että 1800-luvul­ta ollaan men­ty taka­pakkia ja rajusti. Ennen pystyt­ti­in yhdis­tämään suurpitäjät ja paikallisu­us. Ennen van­haan oli jopa ns. enklaave­ja, joista sisämin­is­ter­iö riemas­tui ja käs­ki lopet­taa ne “kun­ta­jaon eheyt­tämisen” nimissä.

    Jos kun­tasek­torin ihmiset saisi­vat tehdä tieto­jär­jestelmäpro­jek­tin käsitemäärit­te­lyn, sitä sys­teemiä ei pyörit­täisi edes IBM:n tehokkain supertietokone.

    Paikko­jen ja kun­tien nimet menevät sekaisin siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että PARAS-han­ke on alka­nut vään­tää palvelu­rak­en­teista maantiedettä.

    Vastaa

30. Suomen tilas­tol­lises­sa vuosikir­jas­sa käytetään sanaa taa­ja­ma näin. Helsin­gin taa­ja­ma on paljon isom­pi kun kaupun­ki, kun taas Raase­poris­sa on toisin päin. Tosin vuosikir­jan taa­ja­mat eivät aina ole niin kaupunki­maisia kun täl­lä foo­ru­mil­la ehkä toivottaisiin.

    Vastaa

31. Kyl­lä, Helsin­ki-Van­taa voisi olla Urho Kekko­nen Air­port tai jos kun­nioita­mme Nobelia, Mart­ti Ahti­saari Air­port. Turun kent­tä voidaan nimetä sit­ten luon­nol­lis­es­ti Mat­ti ja Tep­po Air­por­tik­si. Tai jos kokoomuk­selle pitää saa­da nimikko­kent­tä niin sit­ten Ike Airport.

    Jos Pyöräniemen määritelmän tiukku­ut­ta seu­raa (että kort­teli siel­lä, toinen tääl­lä on kaupunkia), en tiedä tosin mis­tä näin tiuk­ka määritelmä tulee, (asukasti­heys, palve­lut, kaupunki­rakenne, Kes­ki-Euroopas­ta?) niin ei meil­lä mon­taa kaupunkia jää. Että Her­van­ta ja Varis­suo oli­si­vat omia kaupunke­ja mut­ta siinä välis­sä ole­vat pienem­män asukasti­hey­den alueet eivät. No joo. Ei tietenkään niin.

    Osmon perus­lähtöko­h­ta on hyvä. Kun­ta on tietysti aina kun­ta. Kehä kol­moses­ta vähän kauem­pana puol­ta Uud­esta­maas­ta taide­taan kut­sua Helsingik­si (tai taidet­ti­in, ainakin vielä 60–70-80-luvuilla, jon­ka jäl­keen ehkä Espoon ja Van­taan oma iden­ti­teet­ti on nous­sut). Mut­ta mis­sä kulk­isi esimerkik­si Turun kaupun­gin rajat? Luu­len­pa etteivät etenkään Kaari­nalaiset halua kut­sua itseään Turku­laisik­si Kaari­nan kun­nas­sa (sauma­ton yhteys Turku­un). Sit­ten Turun kaupunki­in kuu­luu vaikka­pa Paat­ti­nen, maaseu­tua 30 km Turus­ta, Turkulaisia.

    Vaik­ka nykyiset kun­nat ja palve­lut ym. säi­ly­i­sivät ennal­laan nyky­i­sis­sä yksiköis­sään (mitä eivät tee), pitäsi voi­da löytää nimi isom­malle kokonaisuudelle.
    Entäpä jos tiet­ty suu­ralue nimet­täisi­in kesku­s­paikan mukaan (Helsin­ki, Helsin­gin alue, Turku, Turun alue, tms.) ja muut kuten vaikka­pa usein suku­nimis­sä kak­sio­sisi­na; Helsin­ki, Helsin­ki-Espoo, Helsin­ki-Tuusu­la, Turku, Turku-Kaa­ri­na, Turku-Raisio?

    Ongelmia ovat eri­tyis­es­ti nämä nuoret nousukas­maiset, jot­ka hake­vat omaa iden­ti­teet­tiään ja ovat voimansa tun­nos­sa. Ne ovat mielestään itse saavut­ta­neet ase­mansa, eivätkä halua, että hei­dän rahansa menevät sosi­aal­i­tu­il­la elävien kus­tan­nuk­si­in. Ne ovat kapinoin­ti-iässä ja halu­a­vat näyt­tää van­hem­milleen. Sik­si ne halu­a­vat pitää hei­hin tun­tu­van haju­raon ja vält­tää yhteisiä esi­in­tymisiä. Mut­ta ehkäpä hekin joskus aikuis­tu­vat. Puhun nyt Espoos­ta ja Kaari­nas­ta, ainakin.

    Vastaa

32. En kyl­lä ymmär­rä mikä tässä on ongel­mana. Mut­ta lainataan Viros­ta, Helsin­gin kaupun­ki olkoon Helsin­gin lin­na! Viroksi kaupun­ki on lin­na. Tallinnan lento­ken­tän uusi nimi on Lennart Meren lento­kent­tä, joten Helsin­ki-Van­taa täy­tyy ehdot­tomasti muut­taa Kekkosen lentokentäksi! 😉

    Vastaa

33. Tämä on mie­lenki­in­toinen kysymys, joka on määritet­tävä ihan tilas­tol­li­sis­takin syistä. Jos jatkos­sa esim. luetel­laan 20 suur­in­ta kaupunkia kun­nan väk­ilu­vun perus­teel­la, niin lista on hyvinkin vääristynyt. Lis­tas­ta kun saat­taa tipah­taa oikei­ta kaupunke­ja pois kun taas “epä-kaupun­git” nou­se­vat korkeallekin.

    Esim. Porin kaupun­ki on tilas­tol­lis­es­ti Suomen 11. suurin kaupun­ki (Kou­volan yhdis­tymi­nen 6:een kun­taan las­ki Porin sijoi­tus­ta), mut­ta Porin kaupunkialue on Suomen 7. suurin. Nyt näkee toisi­naan jopa sel­l­aisia tilas­to­ja, jois­sa Pori ei ole mukana suurten kaupunkien lis­tas­sa (joka on per­in­teis­es­ti käsitet­ty 10 suurim­man kaupun­gin lis­tak­si). Tosi­asial­lis­es­ti­han Kou­vola ei ole edelleenkään Poria isom­pi — eikä ne pari muu­takaan kaupunkia — vaik­ka näin tilas­tois­sa lukee.

    Vastaa

34. “Nyt näkee toisi­naan jopa sel­l­aisia tilas­to­ja, jois­sa Pori ei ole mukana suurten kaupunkien lis­tas­sa (joka on per­in­teis­es­ti käsitet­ty 10 suurim­man kaupun­gin listaksi).”

    Minä olen sitä mieltä, että Tam­pere on edelleen Suomen toisek­si suurin kaupun­ki. Espoo ei ole mikään kaupun­ki, vaan kokoel­ma Helsin­gin lähiöitä, joil­la on yhteinen hallinto…

    Vastaa

35. Yleen­sä kie­len “puut­tuvista” ilmaisu­ista ei juurikaan tarvitse olla huolissaan. 

    Jos on erot­telun tarvet­ta käsit­tei­den kesken, niin uudet sanat kyl­lä syn­tyvät ihan itsestään. 

    Ajatel­laan­pa kuin­ka paljon netin käytön yleistyessä on tul­lut uusia sano­ja erot­tele­maan vaikka­pa keskustelu­pal­stoille tul­vivien viestien statusta. 

    Esim. trol­li

    Kyl­lä se oikea­ta kaupunki­akin tarkoit­ta­va sana vielä syn­tyy, mikäli siihen on aito tarve. 

    Sitä voi tietysti pahek­sua ja pahek­su­taankin, että usein uudet ter­mit ote­taan suo­raan englannista. 

    Toisaal­ta eihän kieli koskaan ole mis­sään tyhjiössä muhin­ut, vaan aina ottanut vaikut­tei­ta muual­ta eli en itse nyt olisi niin huolissani.

    Vastaa

36. Kalle Pyöränie­mi kirjoitti:

    “mut­ta Lon­toon kaupunkia ei ole olemassa.”

    Tämä on ihan uut­ta tietoa ainakin min­ulle. City of Lon­don on todel­lakin ole­mas­sa ja englan­ti­lais­ten kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, että se on myös säi­lynyt kaut­ta vuo­sisato­jen. Se että on ole­mas­sa myös Greater Lon­don ei muu­ta asiaa. 

    Mitä tulee Suomen paikall­ishallintoon, niin se on ollut täyn­nä kum­mallisuuk­sia kuten jako van­hoi­hin kaupunkei­hin ja kaupunkei­hin ja kun­ti­in, jois­sa oli eri­ta­soinen itse­hallinto ja mm. omat poli­isi­laitok­set. Viimeisin suuri uud­is­tus taisi olla alioikeuk­sien muut­ta­mi­nen käräjäoikeuk­si­in entis­ten kih­lakun­nan- ja raas­tu­vanoikeuk­sien sijaan. 

    Ja: kun­ta­lain mukaan Suo­mi on jaet­tu kun­ti­in, jot­ka voivat halutes­saan kut­sua itseään kaupungik­si. Että mikä tässä nyt on se ongel­ma? puhutaan kun­nista eikä hienos­tel­la kaupungeilla.

    Vastaa

37. eki, turha tuos­ta loukkaan­tua on, en minä tuo­ta vähät­te­lymielessä kir­joit­tanut. Mal­mi vain ei ole kaupunkia. Se on lähiö, eli etäa­suinalue. Kaupunkia se ei ole, eikä siitä koskaan kaupunkia tule.

    Arvon­sa sil­läkin on. En minä lai­ta saman­laista arvolataus­ta kaupun­ki-sanaan kuten sinä tun­nut tekevän.

    Vastaa

38. “Siitä mis­tä ei voi puhua täy­tyy vaieta”

    Olisiko niin, että tämä sanan­pu­u­tos­ti­la sataa suo­raan autori­ip­pu­vaista omakoti­ta­lo- ja lähiöa­su­tus­ta ajavien maalais­tol­lopoli­tikko­jen laariin?

    Joiden ihmis­ten on kuitenkin vaikea ajatel­la kie­len “ulkop­uolel­la”, joten puheet “Kes­ki-Euroop­palaistyyp­pi­sistä kaupungeista” on hau­dat­ta­va absurdeina.

    Vastaa

39. Tässä on mie­lenki­in­toista lon­toon kielistä maiskut­telua city-sanalla:
    http://www.thefreedictionary.com/city

    Vastaa

40. Kari Pietilä: ‘Jos jatkos­sa esim. luetel­laan 20 suur­in­ta kaupunkia kun­nan väk­ilu­vun perus­teel­la, niin lista on hyvinkin vääristynyt. Lis­tas­ta kun saat­taa tipah­taa oikei­ta kaupunke­ja pois kun taas “epä-kaupun­git” nou­se­vat korkeallekin.’

    Ei näil­lä kaupunkien väk­iluku­ti­las­toil­la mitään suurem­paa merk­i­tys­tä ole kun puhutaan top 15, ja Porista ja Kou­volas­ta. Ja eiköhän Porikin nap­paa siitä vielä muu­ta­man naa­purin. Kun jotakin keskeistä halu­taan alueen väkimääristä saa­da irti pitää puhua seu­tukun­nista, maakun­tien keskuk­sista. Sil­loin esimerkik­si Helsin­ki, Turku, Tam­pere, Oulu ja Jyväskylä ovat ihan muu­ta kuin ne ovat omi­na kaupunkeinaan. Tästä on kysymys.

    Muuten Porin kan­nat­ta miet­tiä omaa ase­maansa. Satakun­ta on aina ollut vähän keinotekoinen luo­mus ja nyt näis­sä maakun­ta- ym. mullis­tuk­sis­sa se alkaa jäädä mie­len men­taalisek­si tilak­si. Rau­ma ottaa aske­lia Turun ja Varsi­nais-Suomen suun­taan, pohjoiset osat Vaasaan, itäiset Tam­pereen suun­taan, minne lie­nee vievän myös Porin tie, kun se rautatiekin on siihen suun­taan raken­net­tu. Jos se olisi joskus raken­net­tu Rau­man kaut­ta Turku­un, tilanne olisi var­maan toinen. Ja enäähän ei isoi­hin rautatier­atkaisui­hin kyetä, ole varaa(?), vaik­ka raitei­den tarve tulee liit­tymään entistä enem­män palvelu­jen ja työ­paikkali­iken­teen mukaan, eikä teol­lisu­u­den, niin kuin sil­loin, kun ne enim­mäk­seen rakennettiin.

    Vastaa

41. Hiukan menee sivu­un, mut­ta Ric­car­don kir­joi­tus kir­joit­ti kieleni. 

    Ei liene kuin ajan kysymys, että Turku ja Varsi­nais-Suo­mi irtoaa Suomes­ta autonomisek­si maakun­naksi Ahve­nan­maan tapaan.

    Ahve­nan­maa olisi ilman autono­mi­aa ja mm. eri­tyis EU:n yhteisökau­pas­sa ALV:n suh­teen, mikä on tehnyt tästä alueesta viimeisim­mänkin alue­tutkimuk­sen mukaan kehit­tyvän maakunnan.

    Viimeaikaiset val­tion alueel­lis­tamis­toimet, Itä- ja Pohjois-Suomen suosimi­nen, Helsin­ki-keskeisyys, Pekkarisen ja Kataisen Turun telakka­te­ol­lisu­u­den non­se­leer­aus ja mon­et muut toimet ovat nos­tat­ta­neet Turun seudul­la separis­tisia aatoksi.

    Turku muuten lie­nee ain­oa aito kaupun­ki sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä. Se oli tulleil­la rajat­tu ja vieläkin asukkaat pitävät Kupit­taan, Hämeen- ja Aningais­ten tullin sisäpuolista aluet­ta kaupunk­i­na. Muut ovat sit­ten niitä “paikko­ja” eli asuinaluei­ta, joil­la kyl­lä on oma identiteetti.

    Vastaa

42. Sanoil­la on uei­ta merk­i­tyk­siä, joiden tark­ka sisältö selviää asiy­htey­destä (Esim. sanal­la derivaat­ta on ainakin neljltä eri alueelta, ei sis vain matem­ati­ikas­sa tai finansseissa.)

    Hyödyl­listä kat­soa sanan kaupun­ki taus­taa. Mei­dän sanamme kaupun­ki (stad) on tul­lut ruotsin kie­len kaup­pa­paikkaa tarkoittvas­Ta sanas­ta kaupun­gi tai kaupung. Ruotsin kielessä au on muu­tun­tu ö:ksi, siis muo­toon köping eli suomek­si kaup­pala. Van­ho­ja oli­vat mm. Nyköping ja Jönköping (joil­la taisi olla kaupunkioikeudet eli stad) Stad oli halli­noltaaN eri­lainen, kos­ka sil­lä mm. oli oma oikeushallinto. — Mon­et Ruotsinkin teol­lisu­uskaupun­git kuten Aves­ta, Mota­la, Gisalved tai Huskvar­na oli­vat hallinnoltaan kaup­paloi­ta vuo­den 1971 alus­sa tehtyyn kuntare­formi­in saak­ka. ( Kun­tia yhdis­tet­ti­in ja kaik­ki tuli­vat yhden kun­ta­muodon piiri­in.) Tämä oli min­ulle yllätys.

    Vastaa

43. Men­nään vain matkalla Han­koon kahville Kni­panille Tam­misaaren kaupunki­in, kun ensin on käy­ty ihaile­mas­sa Raase­porin lin­nan rau­nioi­ta Snap­per­tu­nas­sa. — Jätetään Raase­porin kaupun­ki vain hallintokäyttöön.

    Vastaa

44. “Huvit­tavaa oli esim. Kor­pi­lah­den ja Jyväskylän kun­nan liitos. Pääl­lim­mäi­nen huoli oli, miten saataisi­in aikaisek­si maay­hteys, kun välis­sä oli Muu­ra­men kunta.”

    Huvit­tavaa tai ei, nykyi­nen kun­ta­jako­la­ki edel­lyt­tää maay­hteyt­tä liit­tyvien kun­tien välillä.

    Mielestäni kaupun­ki-sana pitäisi palaut­taa alku­peräiseen käyt­töön eli kaupunki­maisen alueen nim­i­tyk­sek­si — siis että koko kun­ta ei olisi kaupunkia, kos­ka se ei oikeasti sitä ole.
    Tam­pere­han ei ole (kokon­aisuute­na) kaupun­ki, kos­ka asu­tus on liian harvaa.

    Vastaa

    1. Kun­ta­jako­la­ki ei enää edel­lytä (aina) maay­hteyt­tä. Kun­ta­jako­selvit­täjän ehdo­tuk­ses­ta voidaan muo­dostaa kun­ta, jos­sa ei ole maay­hteyt­tä kun­nan osas­ta toiseen.

       Vastaa

45. Yhdys­val­lois­sa on osaval­tio, oliko­han se Michi­gan, jon­ka kak­si eri osaa ovat eri puo­lil­la Michi­gan-järveä. — Teiskon pitäjä oli alku­jaan kah­den puolen Näsi­järveä, kunnes Län­si-Teisko erotet­ti­in omak­si pitäjäk­seen ja sit­ten yhdis­teti­in lop­ul­ta Ylöjärveen.

    Uudel­la kun­ta­jako­lail­la käsit­tääk­seni halu­ti­in juuri estää umpiku­ja, jos B on A:n ja C:n välis­sä, ja kak­si jälkim­mäistä halu­a­vat liit­tyä yhteen mut­ta kol­mas ei. 

    Kat­sokaa­pa mitä sana enklaavi tarkoittaa.

    Kävin muu­ta­ma viikko sit­ten Jyväskylässä. Ajoin Lah­den kaut­ta, mut­ta eipä oikein selvin­nyt mil­loin olin Hol­lo­las­sa ja mil­loin en. Enpä kyl­lä sil­lä tiedol­la juuri mitään olisi tehnytkään.

    Vastaa

46. Turun kent­tä voidaan nimetä sit­ten luon­nol­lis­es­ti Mat­ti ja Tep­po Airportiksi. 

    Se on jo viralli­nen Muumikent­tä. Ei pidä sotkea enem­piä peikko­ja asiaan.

    Jos kaupun­ki-nimik­keel­lä ei ole mitään juridista merk­i­tys­tä, niin eikö yksinker­tais­in­ta olisi pois­taa se laista kokon­aan? Helsingistä alka­en kaik­ki oli­si­vat kun­tia, ja kaupungik­si saa sit­ten itse kuka­nenkin nimit­tää mitä raken­nusten tihen­tymää lystää. ‘Kaupun­ki’ taitaa olla suomen van­himpia sano­ja, jon­ka käyt­tö­ta­pa puhekielessä ei ihan noin vain muutu.

    Uudel­la kun­ta­jako­lail­la käsit­tääk­seni halu­ti­in juuri estää umpiku­ja, jos B on A:n ja C:n välis­sä, ja kak­si jälkim­mäistä halu­a­vat liit­tyä yhteen mut­ta kol­mas ei.

    Ainakin Seinäjo­keen liitet­ti­in 2005 enti­nen Perä­seinäjo­ki siten, että väli­in jäänyt kaistale Ilma­jokea otet­ti­in mukaan yhtä­jak­soisen maa-alueen saamiseksi.

    Vastaa

47. “…Kun­tali­itoskun­tien nimet hukkaa­vat infomaatiota…”

    Onnis­tuneitakin nimiviritelmiä on. Esimerkik­si Akaa ja Raase­pori ovat alueen alku­peräiset nimet, ennen kuin hallintoalueet oli­vat jakautuneet.

    Kun­ta­jako on jostain syys­tä sotien jäl­keen ollut hyvin jäykkä. Pitää kyetä yhdis­tämään pieniä, mut­ta samal­la pn kyet­tävä jaka­maan liian suuria, yli 50 000 asukkaan, kuntia. 😉

    Mitä Helsin­ki — Van­taan nimeen tulee, niin Seu­tu­lan lisäk­si voi harki­ta eräitä nim­iäkin: CG Man­ner­heim, Jean Sibelius tai Ilmari Juu­ti­lainen Inter­na­tion­al ovat kaik­ki kan­sain­välisen tavan mukaisia vaihtoehtoja.

    Vastaa

48. Fil­lari­ton: “…Tämä on ihan uut­ta tietoa ainakin min­ulle. City of Lon­don on todel­lakin olemassa…”

    Fil­lari­ton on täysin oike­as­sa. Olen itsekkin käynyt tuol­la lukuisia ker­to­ja. 😀 Cityn kun­nas­sa on asukkai­ta vajaa 8 000 (2008). Suomes­sa suosi­tun näke­myk­sen mukaan siis täysin elinkelvo­ton ja pitää välit­tömästi liit­tää naapurikuntaan! 😉

    http://www.cityoflondon.gov.uk

    Todel­lisu­udessa kun­nat ovat tehokkaim­mil­laan, kun asukkai­ta on 10 000 — 40 000.

    Vastaa

49. Ihmisil­lä ei ole jär­jen häivää, miten kut­sua näitä uusia kaupunke­ja. Tänään esimerki­ki joku kir­joit­taa Turun Sanomien mielipi­de­pal­stal­la Parais­ten ja Nau­von välis­es­tä lauttayhteydestä.

    Huh! Huh! sanon minä. Paraista ja Nau­voa ei enää ole vaan on Län­si-Turun­maan kaupunki.

    Laut­ta on siis viral­lisen ja lehtikie­len mukaan Län­si-Turun­maan ja Län­si-Turun­maan väli­nen lautta.

    Vastaa

50. Laut­ta on siis viral­lisen ja lehtikie­len mukaan Län­si-Turun­maan ja Län­si-Turun­maan väli­nen lautta.

    Koskako­han on kulunut riit­tävän pitkä aika, että sitä saadaan taas ruve­ta uud­estaan kut­sumaan Parais­ten ja Nau­von välisek­si lau­tak­si? Vai mein­a­sitko, että myös esimerkik­si Haa­gan ja Oulunkylän väli­nen mat­ka on Helsin­gin ja Helsin­gin väli­nen mat­ka? Molem­math­an oli­vat itsenäisiä kun­tia, jot­ka liitet­ti­in Helsinki­in vas­ta sotien jälkeen.

    Vastaa

51. Evert kir­joit­ti: “Huh! sanon minä. Paraista ja Nau­voa ei enää ole vaan on Län­si-Turun­maan kaupunki.

    Sano vaan vaik­ka hah hah. Se ei kuitenkaan poista sitä että lakkautet­tu­jen kun­tien sisäl­lä on paikkakun­tia kuten Parainen tai Sääksmä­ki ym. Ikimuis­toisia nim­iä, jot­ka ovat edelleen käytössä vaik­ka kun­tara­jat miten muut­tuisi­vat. Eikä Län­si-Turun­maan kapunki­akaan ole. Se on Län­si-Turun­maan kunta.

    Vastaa

52. Suomes­sa hallinnon kieli on erit­täin ala-arvoista.

    Meil­lä on perus­palve­lu­min­is­terikin, jon­ka käyn­tiko­r­tis­sa kaiketi lukee: Sec­re­tary of Basic Ser­vice eli onko Risikko hin­aus­palvelu­iden vai jäte­huol­lon vai minkä ministeri?

    Entä AVI? Admin­is­tra­tion of Area Administration!

    Vastaa

    1. Ainakin min­un käyn­tiko­r­tis­sani luki “Min­is­ter of social and health services”

       Vastaa

53. Pieni huomio ja kor­jaus aloituk­seen! Onhan nykyisen Raase­porin “sisäl­lä” toinenkin enti­nen kaupun­ki, nimit­täin Karjaa.

    Vastaa

54. Hallinnol­liset nimet ja per­in­teiset paikko­jen nimet voisi tosi­aan pitää eril­lään. Osoit­teitakaan ei tarvit­sisi muut­taa uuskun­tien nimien mukaisik­si (eikä päällekkäisiä paikan­nim­iä kor­va­ta uusil­la nimil­lä). Tam­misaare­lainen voisi olla jatkos­sakin Tammisaarelainen.

    Kun­tarakenne voi muut­tua jälleen muu­ta­man vuo­den kulut­tua, mut­ta mon­et maanti­eteel­liset nimet ovat säi­lyneet samoina tuhan­sia vuosia. Uudet nimet enim­mäk­seen hait­taa­vat suun­nistamista ja keskustelun ymmärtämistä. Nimeämiskäytän­tö “Salon kun­ta” kuu­lostaa toimi­val­ta sil­loin kun halu­taan viita­ta hallintoon tai tuon hallinnon alla ole­vaan maa-alaan (ml. muutkin taa­ja­mat ja pöpe­liköt kuin per­in­teinen Salon taa­ja­ma + ympäröivä alueet).

    Vastaa

55. Evert:
    >Onko mis­sään muual­la maail­mas­sa sellaista
    >lento­ken­tän nimeä kuin Helsin­ki-Van­taa. Ei
    >todel­la ole. 

    No kyl­lä on. Esimerkikik­si Englan­nis­sa on kent­tiä, joista joku on ehkä kuul­lutkin: Lon­don Heathrow, Lon­don Stanst­ed, Lon­don Gatwick Airport.

    Mikään näistä ei sijaitse City of Lon­donis­sa, ja ain­oas­taan LHR sijait­see edes juuri ja juuri Suur-Lon­toos­sa (Greater Lon­don). Stanst­ed ja Gatwick ovat selvästi metropo­lialueen ulkop­uolel­la. Lon­don Heathrow vas­taisi nimeltään lähin­nä Helsin­ki-Kirkonkylää tai Helsin­ki Veromiehenkylää.

    Vastaa