Suomenkieleen tarvitaan kaupunkia tarkoittava sana

Kau­pun­ki on viral­li­sen mää­ri­tel­män mukaan kun­ta, joka omas­ta mie­les­tään on riit­tä­vän kau­pun­ki­mai­nen käyt­tääk­seen kau­pun­gin nimi­tys­tä. Täl­lä pär­jät­tiin pit­käl­le, mut­ta nyt suu­ret kun­ta­lii­tok­set teke­vät täs­tä mää­ri­tel­mäs­tä ongelmallisen.

Aja­tel­laan­pa vaik­ka Raa­se­po­rin kau­pun­kia. Se on  pää­osin maa­seu­tua, mut­ta sen sisäl­lä on oikea kau­pun­ki, Tam­mi­saa­ri. Oli­si joten­kin hel­pom­pi kut­sua Raa­se­po­ria kun­nak­si ja Tam­mi­saar­ta kau­pun­gik­si. Vie­lä has­sum­mak­si tilan­ne muo­dos­tui­si, jos myös Han­ko ymmär­täi­si liit­tyä Raa­se­po­riin. Sil­loin kun­nas­sa oli­si kak­si kaupunkia.

Jokin nimi pitäi­si antaa kau­pun­ki­mai­sel­le taa­ja­mal­le. Ei sitä Tam­mi­saar­ta nyt oikein voi kut­sua Raa­se­po­rin kau­pun­gin kyläksi.

Yksin­ker­tai­sem­paa oli­si ter­mi­no­lo­gi­ses­ti, jos kun­ta oli­si aina kun­ta – siis myös Hel­sin­gin kun­ta – ja kau­pun­ki oli­si kau­pun­ki­mai­nen taa­ja­ma, joka oli­si jos­kus alu­eel­taan kun­taa pie­nem­pi (Tam­mi­saa­ri) jos­kus taas kun­taa suu­rem­pi (Tur­ku, Lon­too, Brys­sel, Helsinki).

58 vastausta artikkeliin “Suomenkieleen tarvitaan kaupunkia tarkoittava sana”

  1. Kun­ta­lii­tos­ten osa­kun­tia on alet­tua kut­sua pitä­jik­si, kun eivät ne oikeas­taan kau­pun­gi­no­sia­kaan ole. Esi­mer­kik­si Hämeen­lin­nas­sa on nyt Lam­min pitä­jä. Van­ha nimi on siis otet­tu uuteen käyt­töön ihan hie­nol­la tavalla.

    Tam­mi­saar­ta voi­si samal­la vireel­lä ken­ties kut­sua kaup­pa­lak­si? “Raa­se­po­rin kun­nan Tam­mi­saa­ren kauppala.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Siti, Sent­ri, Sentra?

    Vähän lii­an englan­ti­lais­vai­kut­tei­sia nämä kyllä. 

    Kes­kis?

    Hmph, tulee mie­leen keskiolut. 

    Yleen­sä väki­sin kek­si­tyt uusio­sa­nat eivät oikein juur­ru kie­leen. Kuka muis­taa, kun tava­ra­loa yri­tet­tiin lan­see­ra­ta puhokseksi?

    En minä­kään muis­ta, mut­ta olen sen kuul­lut myöhemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Entäs Yty?

    Joh­din sen yti­mes­tä ja on ain­kin suo­men kie­leen sopiva. 

    Tai sit­ten:

    Syty.. .yhty­mä­koh­tia sanaan City, mut­ta edel­leen hyvin suomenkielinen. 

    Kum­mat­kin dynaa­mi­sia ja suu­hun sopi­via. Tie­tys­ti voi­si tul­la käden­vään­töä asuu­ko Sytys­sä vai Sydyssä. 

    Ker­ran­kin Eli­nan luo­vuu­del­la on käyt­töä (mikä oli­kaan se uusi jon­kun tytön kek­si­mä sar­kas­mi­merk­ki, tulee tähän joka tapauksessa)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kes­kus­kau­pun­ki, kes­kus, kes­kus­ta, kaupunkikeskus…

    Entä, jos nii­tä on kun­nan alu­eel­la kaksi?
    Entä mik­si kut­sui­sit Brys­se­liä. Höl­möm­pi luu­li­si sitä kau­pun­gik­si, mut­ta se koos­tuu paris­ta­kym­me­nes­tä kunnasta. 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Jos kun­ta on aina kun­ta, voi­si etu­lii­te “kau­pun­ki-” toi­mia tar­ken­tee­na. Kau­pun­ki­kun­nan alu­eel­la sijait­see aina vähin­tään yksi kau­pun­ki tai sen osa. 

    Raa­se­po­ri oli­si siis kau­pun­ki­kun­ta. Tam­mi­saa­ri on kaupunki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Tämä vas­tai­si aina­kin nor­ja­lais­ta käy­tän­töä. Kaik­ki kun­nat kul­ke­vat nimel­lä “kom­mu­ne”, myös kau­pun­git. Var­si­nai­nen kau­pun­ki­mai­nen osa on sit­ten “by”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Peri­aat­tees­sa se sana, jota hae­taan on aina­kin Tilas­to­kes­kuk­sen sys­tee­meis­sä yksin­ker­tai­ses­ti taa­ja­ma. Tätä käy­te­tään samoin kuin ruot­sin sanaa tätort. Ruot­sis­sa­han kun­nat on jo aikaa kasat­tu maa­seu­dus­ta ja kau­pun­gis­ta koos­tu­vik­si kokonaisuuksiksi.

    Taa­ja­ma sit­ten mää­ri­tel­lään Euros­ta­tin mukaan siten, että se on funk­tio­naa­li­nen koko­nai­suus, jos­sa talot ovat vähin­tään 200 met­rin pääs­sä toi­sis­taan. Ks. google-haul­la esim. Tilas­to­kes­kuk­sen taa­ja­ma­ti­las­toa — siel­lä on juu­ri tätä halua­maa­si tietoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Uuti­sis­sa oli otsik­ko: Auto mereen Län­si-Turun­maal­la. Ei Län­si-Turun­maa ei ole maa­kun­ta. Se on kau­pun­ki Turun­maan saaristossa.

    Kysei­nen auto oli meres­sä pai­kas­sa nimel­tä Parainen.

    Kun­ta­lii­tos­se­koi­lut sekoit­ta­vat lah­jak­kaas­ti paik­ko­jen ja kun­tien nimet. Täs­sä seka­mels­kas­sa häly­tys­ajo­neu­vot eksy­vät ja hin­taa­kin tulee mel­koi­ses­ti. Kal­lis­palk­kai­sil­la viran­hal­ti­joil­la riit­tää aikaa muut­ta tei­den ja katu­jen nimiä, jot­ta kun­nas­sa ei oli­si kah­ta saman nimistä.

    Eikä rahan­ku­lu­tus tähän lopu. Sit­ten vaih­de­taan katu­kyl­tit ja kaik­ki yri­tyk­set mm. päi­vit­tä­mään ja pai­nat­ta­maan mate­ri­aa­lin­sa uuteen kun­taan ja tilanteeseen.

    Onnek­si Pos­ti ei sekoi­le vaan on säi­lyt­tä­nyt pos­ti­toi­mi­paik­ko­jen nimet. 

    Kun­nan pää­tök­sel­lä tosin esim. Sas­ta­ma­las­sa kaik­kien pos­ti­toi­mi­paik­ko­jen (Vam­ma­la, Äet­sä eli Kiik­ka ja Kei­kyä, Mou­hi­jär­vi, Suo­den­nie­mi, Tyr­vää ja Kark­ku). Kaik­kien nimet muu­tet­tiin yhdel­lä Sas­ta­ma­lak­si juh­lis­ta­maan uut­ta kun­taa. Häm­men­nys oli suu­ri ja aiheut­ti kapi­naa ja leh­ti­kir­joi­tuk­sia, jois­sa ihme­tel­tiin tätä hulluutta.

    Vii­mei­nen pyris­te­li­jä on VR. Oli­si se hur­jaa, jos juna ajai­si kym­me­nen pitä­jän uuden Salon läpi ja kuu­lut­tai­si men­nees­sään: Saa­vum­me Saloon. Seu­raa­vak­si Salo. Saa­vum­me Saloon. Seu­raa­vak­si Salo. Saa­vum­me Saloon. Seu­raa­vak­si Salo.…

    Onko mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa sel­lais­ta len­to­ken­tän nimeä kuin Hel­sin­ki-Van­taa. Ei todel­la ole. Tuk­hol­man kent­tä on Arlan­da, Köö­pen­ha­mi­nan Kastrup. Mik­sei Hel­sin­ki-Van­taa voi olla Hel­sin­ki tai Seu­tu­la, kuten se alun­pe­rin olikin.

    Kun­ta­lii­tos­kun­tien nimet huk­kaa­vat info­maa­tio­ta. Mones­sa lii­tok­ses­sa se on tär­kein neu­vot­te­lu­koh­de. Pal­ve­luis­ta viis, kun­han saa­daan nimi vään­net­tyä. Jat­koa aja­tel­len kun­nan nimen ja pai­kan nimien sekoit­ta­mi­nen jäyr­kis­tää kuntarakennetta.

    Mitä sit­ten pitäi­si. Tehdä?

    Esi­mer­kik­si Län­si-Turun­maa on sel­keäs­ti sen kes­kus­kau­pun­gin mukaan Parai­nen. Se pitäi­si mää­rä­tä ase­tuk­sel­la, että kes­kus­kun­nan nimi on hal­lin­nol­li­sen alu­een nimi ja paik­ko­jen nimet ovat niin kuin ovat. Eivät ihmi­set mökil­le Län­si-Turun­maa­han mene — he mene­vät Korp­poo­seen ja Nau­voon. Pai­kan nimet ovat pala­neet ihmis­ten tajun­taan ja nii­tä muut­te­le­mal­la ei pal­ve­lut parane. 

    Ruot­sin val­lan aikaan Pirk­ka­lan pitä­jä oli puo­let Pir­kan­maas­ta. Sen ajan hal­lin­nos­ta voi­si ottaa oppia. Pai­kal­li­suus oli pai­kal­li­suut­ta ja pai­kal­li­sis­ta asiois­ta pää­tet­tiin tai aina­kin kuul­tiin var­sin demo­kraat­ti­ses­ti ylei­sis­sä kirkkokokouksissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si vaan ottaa käyt­töön sana kau­pun­ki. Sel­keäs­ti se ei enää ole mie­le­käs van­has­sa läin mää­rää­mäs­sä mer­ki­tyk­ses­sään, joten sii­tä voi­daan luo­pua, ja tar­koit­taa sil­lä jat­kos­sa, no, kau­pun­kia. Siis yhte­näis­tä maa­seu­tua tii­viim­pää asutusaluetta.

    Kun­nat oli­si­vat jat­kos­sa sit­ten vaan kun­tia. Tämä vaa­ti­si kyl­lä sit­ten kun­ta­lain muutosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Entä, jos nii­tä on kun­nan alu­eel­la kaksi?”

    Nii-in. Ja se toi­ses­sa vies­tis­sä ehdo­tet­tu pitä­jä on oikein hyvä nimi­tys Lam­mil­le, mut­ta Vam­ma­laa (Sas­ta­ma­lan isoin taa­ja­ma) ei oikein voi kut­sua pitäjäksi.

    Mitäs jos sanot­tai­siin kau­pun­ke­ja kau­pun­geik­si, pitä­jiä pitä­jik­si, kyliä kylik­si ja kun­tia kun­nik­si? Hal­lin­to­mal­li ja ‑rajat oli­si­vat vain ja ainoas­taan kunnalla.

    Kun minä sanon mene­vä­ni kau­pun­gil­le, kes­kus­taan, niin olen­ko menos­sa Teis­koon, olenko???

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Evert The Neve­Rest: “Mik­sei Hel­sin­ki-Van­taa voi olla Hel­sin­ki tai Seu­tu­la, kuten se alun­pe­rin olikin.”

    Seu­tu­la on sik­si huo­no nimi, että len­to­kent­tä ei sijait­se Seu­tu­las­sa. Kan­sain­vä­li­ses­ti ken­tän nimi on jo Hel­sin­ki Airport.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Entä, jos nii­tä on kun­nan alu­eel­la kaksi?

    Öö.. kir­joi­te­taan moni­kos­sa? Van­taan kes­kus­tat ovat Myyr­mä­ki ja Tikkurila.

    Sitä­pait­si yleis­tyes­sään täs­sä seu­rai­si että City-Kepu muut­tuu uudek­si kes­kus­ta-kes­kus­tak­si, eli UKK. Mikä on jo sinän­sä tavoiteltavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Isoin nimion­gel­ma on niis­sä kun­ta­lii­to­sa­kun­nis­sa, jois­sa uudel­le kun­nal­le on kek­sit­ty uusi nimi. Hämeen­lin­nan, Salon, Kou­vo­lan ym. suh­teen tilan­ne on selkeä.

    Jos Van­taa ja Hel­sin­ki yhdis­ty­vät, hom­ma on help­po, jos uusi kun­ta on nimel­tään Hel­sin­ki. Van­taan nimi vaan kato­aa maa­il­man­kar­tal­ta, Tik­ku­ri­la, Myyr­mä­ki jne. jää­vät elämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Eikös nyky­ään kaik­ki kun­nat ole kun­tia viral­li­ses­ti eli itse­hal­lin­to­yk­siös­tä puhut­taes­sa voi­tai­siin käyt­tää pel­käs­tään kun­ta nimi­tys­tä kun­nan­val­tuus­toi­neen päi­vi­neen? Täs­tä eivät tosin kau­pun­gin­joh­ta­jat tyk­käi­si kun arvoa ale­net­tai­siin!!! Tämä vas­tai­si USA:n coun­ty nimitystä.
    Kun­nan osia voi­si­vat olla kau­pun­git (city) ja kylät. Jos vie­lä tar­vit­tai­siin koros­taa jon­kun alu­een oma­lei­mai­suut­ta kun­nan sisäl­lä, niin sitä sopi­si nimit­tää pitä­jäk­si (kun­taan lii­tet­ty pie­nem­pi enti­nen kunta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Len­to­ken­tät on huo­mat­ta­van usein nimet­ty jon­kun kave­rin mukaan: JFK, Char­les de Gaul­le, Antoi­ne Saint-Exu­pe­ry, O’Ha­re, Harts­field-Jack­son. Oli­si se hie­noa jos meil­lä­kin oli­si Kek­ko­nen Inter­na­tio­nal Air­port, tai nykyi­sen kes­kus­ta­puo­lu­een mak­sul­li­sen arvo­va­lin­ta­vai­kut­ta­mi­sen aika­na parem­min Arto Meri­sa­lo Inter­na­tio­nal Airport. 

    Toi­saal­ta Tam­pe­reen len­to­kent­tä on nimel­tään Tam­pe­re-Pirk­ka­la, Frank­fur­tin kak­kos­kent­tä on Frank­furt-Hahn ja Parii­sin Paris Orly. Luu­len kyl­lä että tämä len­to­kent­tä­kes­kus­te­lu on tri­vi­aa­lia näis­tä kuntakaupunki-määrittelykysymyksissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Raa­se­po­ri on myös sii­tä haus­ka että sil­lä on aivan luon­not­ta­mas­ti kak­si mel­kein tasa­vah­vaa kes­kus­ta, Kar­jaa ja Tam­mi­saa­ri. (Kar­jaa oli kau­pun­ki.) Poh­jan kun­nan kes­kus taas on sit­ten kol­mas taa­ja­ma mut­ta parem­min kylä kuin kaupunki.

    Suo­men syr­jäi­sin kylä Utö on siis tosi­aan osa Län­si-Turun­maan kau­pun­kia. Tosin Utös­sä­hän on sekä idyl­li­nen van­ha­kau­pun­ki että ruma beto­ni­lä­hiö kuin mis­sä­kin Cityssä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmo: “…ja kau­pun­ki oli­si kau­pun­ki­mai­nen taa­ja­ma, joka oli­si jos­kus alu­eel­taan kun­taa pie­nem­pi (Tam­mi­saa­ri) jos­kus taas kun­taa suu­rem­pi (Tur­ku, Lon­too, Brys­sel, Helsinki).”

    Nyt en ymmär­rä logiik­kaa var­sin­kaan lauseen lop­pu­pääs­sä. Turun kau­pun­gis­ta vain muu­ta­ma kort­te­li kes­kus­tass­sa on kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta. Samoin Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki­mai­nen asu­tus kes­kit­tyy Hel­sin­gin nie­mel­le. Eli ne ovat kuten Raa­se­po­ris­sa ole­va Tam­mi­saa­ri­kin, mut­ta kun­nan nimi on sama kuin taajamankin.

    Brys­se­lin hal­lin­to­mal­lia en tun­ne, mut­ta Lon­toon kau­pun­kia ei ole ole­mas­sa. Se on rypäs pie­niä kau­pun­ke­ja yhteen sulau­tu­nee­na. Parii­sin kaun­pun­gin­osat­kin ovat suo­ma­lai­sit­tain aja­tel­len omia kuntiaan.

    Ennen kuin kai­kis­ta tuli tasa-arvoi­sia, oli kun­ta, kaup­pa­la ja kau­pun­ki mää­ri­tel­ty mm. nii­den tar­joa­mien pal­ve­lui­den kaut­ta. Minus­ta yhä toi­mi­va järjestelmä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. ei kun­ta­la­ki tun­ne kuin yhden kun­ta­muo­don, joten kaik­ki kun­nat ovat kun­tia. Myös Hel­sin­ki on vain kun­ta lakimielessä.

    kun­ta­lii­tok­sis­sa knnis­ta näyt­tää syn­ty­vän lähin­nä maa­kun­tia. Var­maan tosi tehokasta?

    Tuon kehi­tyk­sen pääs­sä yhdis­ty­neis­tä kun­nis­ta syn­ty­nei­den maakn­tien sisäl­lä ole­vat taa­ja­mat saa­vat jos­kus 20 v pääs­tä itse­hal­lin­toa ja kun­nat muo­dos­te­taan uudestaan.

    Lii­ke on tärkeintä.

    Ihan sama mik­si nii­tä kut­sut­te. Asial­li­ses­ti on näin.

    Puhut­taes­sa Hel­sin­gis­tä kau­pun­ki­na ei tar­koi­te­ta Vuo­saar­ta tai Sipoon met­siä, vaan rati­kan vai­ku­tus­pii­riss­sä ole­vaa aluetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Van­han vit­sin mukaan­han Euroo­pas­sa on yhteen­kas­va­nei­ta kau­pun­kia­luei­ta, jois­sa voi ajaa sato­ja kilo­met­re­jä huo­maa­mat­ta, mis­sä yksi kau­pun­ki päät­tyy ja toi­nen alkaa. Suo­mes­sa täl­lai­sen alu­een muo­dos­ta­vat esi­mer­kik­si Kuh­mo, Nur­mes ja Lieksa.

    Luon­nol­li­nen kie­li on jos­kus har­mil­li­sen epä­täs­mäl­lis­tä, mut­ta ehkä sekaan­nus­ta sanan kau­pun­ki kah­den mer­ki­tyk­sen (tie­tyn­ko­koi­nen taa­ja­ma, vrt. kylä, tai tie­tyn­tyyp­pi­nen hal­lin­to­yk­sik­kö, vrt. kun­ta) välil­lä ei käy­tän­nös­sä lii­an usein synny.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. heik­ki kir­joit­ti: “Puhut­taes­sa Hel­sin­gis­tä kau­pun­ki­na ei tar­koi­te­ta Vuo­saar­ta tai Sipoon met­siä, vaan rati­kan vai­ku­tus­pii­riss­sä ole­vaa aluetta.”

    Tämä ei kyl­lä pidä enää alku­jaan­kaan paik­kaan­sa. Kyl­lä ihmi­set koke­vat kau­pun­gin jo laa­jem­pa­na käsit­tee­nä. Esim. Hel­sin­gis­tä suu­rin osa on kes­kus­tan ulko­puo­lis­ta esi­kau­pun­kia, eli oma­ko­tia­luei­ta, teol­li­suusa­luei­ta, kau­pun­ki­ky­liä, eri­lai­sia kau­pun­gi­no­sia. Aikai­sem­mas­sa­han vii­tat­tiin tuo­hon taa­jaan asu­tuk­seen, ja kyl­lä sen täy­tyy riit­tää osak­si kau­pun­kia sii­nä kuin kes­kus­ta­mai­sen­kin kaupunkialueen. 

    Hel­sin­gis­sä oli­si jo syy­tä siir­tyä kan­ta­kau­pun­ki-kes­kei­syy­des­tä ja van­han 50-luvun rajoil­la mita­tun Hel­sin­gin nos­tal­gioin­nis­ta todel­li­seeen kau­pun­ki­lai­suu­teen, jos­sa hyväk­sy­tään koko kau­pun­ki (tar­koit­taen Hel­sin­gin taa­ja­ma-aluet­ta Espoo­ta, Van­taa­ta ja Kera­vaa myöten)

    Itse asun Mal­min suur­alu­eel­la, ja koen louk­kaa­va­na puhu­mi­sen kau­pun­gis­ta jos­sain tuol­la “Hel­sin­gin nie­mel­lä”. Onnek­si nyky­ään, var­sin­kin nuo­rem­pien ja muu­al­ta muut­ta­nei­den kes­kuu­des­sa ymmär­re­tään koko kau­pun­gin arvo, eikä vain pel­käs­tään sen ennen sotia raken­ne­tun “Sta­din”. Jos­tain syys­tä kaik­kein kaik­kein pal­jas­jal­kai­sim­mat hel­sin­ki­läi­set halua­vat usein koros­taa “sta­di­lai­suut­taan” vähek­sy­mäl­lä esi­kau­pun­kien mer­ki­tys­tä osa­na kaupunkia.

    Itse aihet­ta olen itse­kin poh­ti­nut kun­ta­lii­tos­ten myö­tä. Vas­taus tuol­la tai­si jo tul­la­kin. Eli kut­su­taan vain kaik­kia kun­tia pel­kik­si kun­nik­si, ja kut­su­taan nii­tä eri­lai­sia kun­na­no­sia sit­ten joko kau­pun­geik­si, kau­pun­gi­no­sik­si, pitä­jik­si tai vaik­ka kylik­si. Kaup­pa­la nimi­tys tai­taa olla yhtä van­hen­tu­nut kuin aja­tus Hel­sin­gin lop­pu­mi­ses­ta Töö­lön tulliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Kau­pun­ki tai­taa tul­la kau­pan­käyn­nis­tä. Kaup­pa kun on muut­tu­nut suu­res­ti kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­le, niin ei kum­ma että kau­pun­ki-nimi­tys­kin on levin­nyt laa­jal­le. Uusil­le sanoil­le sit­ten taas on tar­vet­ta vain jos ihmi­set nii­tä käyt­töön otta­vat. Ehdo­te­taan silti.

    Taa­ja­mas­ta voi jat­kaa. Erit­täin tiheän asu­mi­sen ker­ros­ta­loa­lue = tihe­lä tai like­lä. Toi­mis­to­ra­ken­nusa­lue = kont­to­ri­la tai toi­me­la. Tehdasalue/yritysalue = työlä/yrittelä. Kaup­pa-alue = marketto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Täkä kun­ta­leik­ki hakee ver­taan­sa his­to­rias­ta. Sitä teh­dään todel­la pri­mi­tii­vi­ses­ti itse­hal­lin­non kuvat silmissä. 

    Huvit­ta­vaa oli esim. Kor­pi­lah­den ja Jyväs­ky­län kun­nan lii­tos. Pääl­lim­mäi­nen huo­li oli, miten saa­tai­siin aikai­sek­si maayh­teys, kun välis­sä oli Muu­ra­men kun­ta. Suo­men kun­ta­lii­tok­sia voi­daan siis sseu­ra­ta tiedustelusatelliiteista.

    Olen pereh­ty­nyt pai­kal­lis­hal­lin­toon ja voin sanoa, että 1800-luvul­ta ollaan men­ty taka­pak­kia ja rajus­ti. Ennen pys­tyt­tiin yhdis­tä­mään suur­pi­tä­jät ja pai­kal­li­suus. Ennen van­haan oli jopa ns. enklaa­ve­ja, jois­ta sisä­mi­nis­te­riö rie­mas­tui ja käs­ki lopet­taa ne “kun­ta­jaon eheyt­tä­mi­sen” nimissä.

    Jos kun­ta­sek­to­rin ihmi­set sai­si­vat teh­dä tie­to­jär­jes­tel­mä­pro­jek­tin käsi­te­mää­rit­te­lyn, sitä sys­tee­miä ei pyö­rit­täi­si edes IBM:n tehok­kain supertietokone.

    Paik­ko­jen ja kun­tien nimet mene­vät sekai­sin sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että PARAS-han­ke on alka­nut vään­tää pal­ve­lu­ra­ken­teis­ta maantiedettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Suo­men tilas­tol­li­ses­sa vuo­si­kir­jas­sa käy­te­tään sanaa taa­ja­ma näin. Hel­sin­gin taa­ja­ma on pal­jon isom­pi kun kau­pun­ki, kun taas Raa­se­po­ris­sa on toi­sin päin. Tosin vuo­si­kir­jan taa­ja­mat eivät aina ole niin kau­pun­ki­mai­sia kun täl­lä foo­ru­mil­la ehkä toivottaisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Kyl­lä, Hel­sin­ki-Van­taa voi­si olla Urho Kek­ko­nen Air­port tai jos kun­nioi­tam­me Nobe­lia, Mart­ti Ahti­saa­ri Air­port. Turun kent­tä voi­daan nime­tä sit­ten luon­nol­li­ses­ti Mat­ti ja Tep­po Air­por­tik­si. Tai jos kokoo­muk­sel­le pitää saa­da nimik­ko­kent­tä niin sit­ten Ike Airport.

    Jos Pyö­rä­nie­men mää­ri­tel­män tiuk­kuut­ta seu­raa (että kort­te­li siel­lä, toi­nen tääl­lä on kau­pun­kia), en tie­dä tosin mis­tä näin tiuk­ka mää­ri­tel­mä tulee, (asu­kas­ti­heys, pal­ve­lut, kau­pun­ki­ra­ken­ne, Kes­ki-Euroo­pas­ta?) niin ei meil­lä mon­taa kau­pun­kia jää. Että Her­van­ta ja Varis­suo oli­si­vat omia kau­pun­ke­ja mut­ta sii­nä välis­sä ole­vat pie­nem­män asu­kas­ti­hey­den alu­eet eivät. No joo. Ei tie­ten­kään niin.

    Osmon perus­läh­tö­koh­ta on hyvä. Kun­ta on tie­tys­ti aina kun­ta. Kehä kol­mo­ses­ta vähän kau­em­pa­na puol­ta Uudes­ta­maas­ta tai­de­taan kut­sua Hel­sin­gik­si (tai tai­det­tiin, aina­kin vie­lä 60–70-80-luvuilla, jon­ka jäl­keen ehkä Espoon ja Van­taan oma iden­ti­teet­ti on nous­sut). Mut­ta mis­sä kul­ki­si esi­mer­kik­si Turun kau­pun­gin rajat? Luu­len­pa ettei­vät eten­kään Kaa­ri­na­lai­set halua kut­sua itse­ään Tur­ku­lai­sik­si Kaa­ri­nan kun­nas­sa (sau­ma­ton yhteys Tur­kuun). Sit­ten Turun kau­pun­kiin kuu­luu vaik­ka­pa Paat­ti­nen, maa­seu­tua 30 km Turus­ta, Turkulaisia.

    Vaik­ka nykyi­set kun­nat ja pal­ve­lut ym. säi­lyi­si­vät ennal­laan nykyi­sis­sä yksi­köis­sään (mitä eivät tee), pitä­si voi­da löy­tää nimi isom­mal­le kokonaisuudelle.
    Entä­pä jos tiet­ty suur­alue nimet­täi­siin kes­kus­pai­kan mukaan (Hel­sin­ki, Hel­sin­gin alue, Tur­ku, Turun alue, tms.) ja muut kuten vaik­ka­pa usein suku­ni­mis­sä kak­sio­si­si­na; Hel­sin­ki, Hel­sin­ki-Espoo, Hel­sin­ki-Tuusu­la, Tur­ku, Tur­ku-Kaa­ri­na, Turku-Raisio?

    Ongel­mia ovat eri­tyi­ses­ti nämä nuo­ret nousu­kas­mai­set, jot­ka hake­vat omaa iden­ti­teet­ti­ään ja ovat voi­man­sa tun­nos­sa. Ne ovat mie­les­tään itse saa­vut­ta­neet ase­man­sa, eivät­kä halua, että hei­dän rahan­sa mene­vät sosi­aa­li­tuil­la elä­vien kus­tan­nuk­siin. Ne ovat kapi­noin­ti-iäs­sä ja halua­vat näyt­tää van­hem­mil­leen. Sik­si ne halua­vat pitää hei­hin tun­tu­van haju­raon ja vält­tää yhtei­siä esiin­ty­mi­siä. Mut­ta ehkä­pä hekin jos­kus aikuis­tu­vat. Puhun nyt Espoos­ta ja Kaa­ri­nas­ta, ainakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. En kyl­lä ymmär­rä mikä täs­sä on ongel­ma­na. Mut­ta lai­na­taan Viros­ta, Hel­sin­gin kau­pun­ki olkoon Hel­sin­gin lin­na! Virok­si kau­pun­ki on lin­na. Tal­lin­nan len­to­ken­tän uusi nimi on Len­nart Meren len­to­kent­tä, joten Hel­sin­ki-Van­taa täy­tyy ehdot­to­mas­ti muut­taa Kek­ko­sen lentokentäksi! 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Tämä on mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys, joka on mää­ri­tet­tä­vä ihan tilas­tol­li­sis­ta­kin syis­tä. Jos jat­kos­sa esim. lue­tel­laan 20 suu­rin­ta kau­pun­kia kun­nan väki­lu­vun perus­teel­la, niin lis­ta on hyvin­kin vää­ris­ty­nyt. Lis­tas­ta kun saat­taa tipah­taa oikei­ta kau­pun­ke­ja pois kun taas “epä-kau­pun­git” nouse­vat korkeallekin.

    Esim. Porin kau­pun­ki on tilas­tol­li­ses­ti Suo­men 11. suu­rin kau­pun­ki (Kou­vo­lan yhdis­ty­mi­nen 6:een kun­taan las­ki Porin sijoi­tus­ta), mut­ta Porin kau­pun­kia­lue on Suo­men 7. suu­rin. Nyt näkee toi­si­naan jopa sel­lai­sia tilas­to­ja, jois­sa Pori ei ole muka­na suur­ten kau­pun­kien lis­tas­sa (joka on perin­tei­ses­ti käsi­tet­ty 10 suu­rim­man kau­pun­gin lis­tak­si). Tosia­sial­li­ses­ti­han Kou­vo­la ei ole edel­leen­kään Poria isom­pi — eikä ne pari muu­ta­kaan kau­pun­kia — vaik­ka näin tilas­tois­sa lukee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Nyt näkee toi­si­naan jopa sel­lai­sia tilas­to­ja, jois­sa Pori ei ole muka­na suur­ten kau­pun­kien lis­tas­sa (joka on perin­tei­ses­ti käsi­tet­ty 10 suu­rim­man kau­pun­gin listaksi).”

    Minä olen sitä miel­tä, että Tam­pe­re on edel­leen Suo­men toi­sek­si suu­rin kau­pun­ki. Espoo ei ole mikään kau­pun­ki, vaan kokoel­ma Hel­sin­gin lähiöi­tä, joil­la on yhtei­nen hallinto…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Yleen­sä kie­len “puut­tu­vis­ta” ilmai­suis­ta ei juu­ri­kaan tar­vit­se olla huolissaan. 

    Jos on erot­te­lun tar­vet­ta käsit­tei­den kes­ken, niin uudet sanat kyl­lä syn­ty­vät ihan itsestään. 

    Aja­tel­laan­pa kuin­ka pal­jon netin käy­tön yleis­tyes­sä on tul­lut uusia sano­ja erot­te­le­maan vaik­ka­pa kes­kus­te­lu­pals­toil­le tul­vi­vien vies­tien statusta. 

    Esim. trol­li

    Kyl­lä se oikea­ta kau­pun­kia­kin tar­koit­ta­va sana vie­lä syn­tyy, mikä­li sii­hen on aito tarve. 

    Sitä voi tie­tys­ti pahek­sua ja pahek­su­taan­kin, että usein uudet ter­mit ote­taan suo­raan englannista. 

    Toi­saal­ta eihän kie­li kos­kaan ole mis­sään tyh­jiös­sä muhi­nut, vaan aina otta­nut vai­kut­tei­ta muu­al­ta eli en itse nyt oli­si niin huolissani.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kal­le Pyö­rä­nie­mi kirjoitti:

    mut­ta Lon­toon kau­pun­kia ei ole olemassa.”

    Tämä on ihan uut­ta tie­toa aina­kin minul­le. City of Lon­don on todel­la­kin ole­mas­sa ja englan­ti­lais­ten kun­niak­si on sanot­ta­va, että se on myös säi­ly­nyt kaut­ta vuo­si­sa­to­jen. Se että on ole­mas­sa myös Grea­ter Lon­don ei muu­ta asiaa. 

    Mitä tulee Suo­men pai­kal­lis­hal­lin­toon, niin se on ollut täyn­nä kum­mal­li­suuk­sia kuten jako van­hoi­hin kau­pun­kei­hin ja kau­pun­kei­hin ja kun­tiin, jois­sa oli eri­ta­soi­nen itse­hal­lin­to ja mm. omat polii­si­lai­tok­set. Vii­mei­sin suu­ri uudis­tus tai­si olla alioi­keuk­sien muut­ta­mi­nen kärä­jä­oi­keuk­siin entis­ten kih­la­kun­nan- ja raas­tu­va­noi­keuk­sien sijaan. 

    Ja: kun­ta­lain mukaan Suo­mi on jaet­tu kun­tiin, jot­ka voi­vat halu­tes­saan kut­sua itse­ään kau­pun­gik­si. Että mikä täs­sä nyt on se ongel­ma? puhu­taan kun­nis­ta eikä hie­nos­tel­la kaupungeilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. eki, tur­ha tuos­ta louk­kaan­tua on, en minä tuo­ta vähät­te­ly­mie­les­sä kir­joit­ta­nut. Mal­mi vain ei ole kau­pun­kia. Se on lähiö, eli etä­asui­na­lue. Kau­pun­kia se ei ole, eikä sii­tä kos­kaan kau­pun­kia tule.

    Arvon­sa sil­lä­kin on. En minä lai­ta saman­lais­ta arvo­la­taus­ta kau­pun­ki-sanaan kuten sinä tun­nut tekevän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Sii­tä mis­tä ei voi puhua täy­tyy vaieta”

    Oli­si­ko niin, että tämä sanan­puu­tos­ti­la sataa suo­raan auto­riip­pu­vais­ta oma­ko­ti­ta­lo- ja lähiö­asu­tus­ta aja­vien maa­lais­tol­lo­po­li­tik­ko­jen laariin?

    Joi­den ihmis­ten on kui­ten­kin vai­kea aja­tel­la kie­len “ulko­puo­lel­la”, joten puheet “Kes­ki-Euroop­pa­lais­tyyp­pi­sis­tä kau­pun­geis­ta” on hau­dat­ta­va absurdeina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Kari Pie­ti­lä: ‘Jos jat­kos­sa esim. lue­tel­laan 20 suu­rin­ta kau­pun­kia kun­nan väki­lu­vun perus­teel­la, niin lis­ta on hyvin­kin vää­ris­ty­nyt. Lis­tas­ta kun saat­taa tipah­taa oikei­ta kau­pun­ke­ja pois kun taas “epä-kau­pun­git” nouse­vat korkeallekin.’

    Ei näil­lä kau­pun­kien väki­lu­ku­ti­las­toil­la mitään suu­rem­paa mer­ki­tys­tä ole kun puhu­taan top 15, ja Poris­ta ja Kou­vo­las­ta. Ja eikö­hän Pori­kin nap­paa sii­tä vie­lä muu­ta­man naa­pu­rin. Kun jota­kin kes­keis­tä halu­taan alu­een väki­mää­ris­tä saa­da irti pitää puhua seu­tu­kun­nis­ta, maa­kun­tien kes­kuk­sis­ta. Sil­loin esi­mer­kik­si Hel­sin­ki, Tur­ku, Tam­pe­re, Oulu ja Jyväs­ky­lä ovat ihan muu­ta kuin ne ovat omi­na kau­pun­kei­naan. Täs­tä on kysymys.

    Muu­ten Porin kan­nat­ta miet­tiä omaa ase­maan­sa. Sata­kun­ta on aina ollut vähän kei­no­te­koi­nen luo­mus ja nyt näis­sä maa­kun­ta- ym. mul­lis­tuk­sis­sa se alkaa jää­dä mie­len men­taa­li­sek­si tilak­si. Rau­ma ottaa aske­lia Turun ja Var­si­nais-Suo­men suun­taan, poh­joi­set osat Vaa­saan, itäi­set Tam­pe­reen suun­taan, min­ne lie­nee vie­vän myös Porin tie, kun se rau­ta­tie­kin on sii­hen suun­taan raken­net­tu. Jos se oli­si jos­kus raken­net­tu Rau­man kaut­ta Tur­kuun, tilan­ne oli­si var­maan toi­nen. Ja enää­hän ei isoi­hin rau­ta­tie­rat­kai­sui­hin kye­tä, ole varaa(?), vaik­ka rai­tei­den tar­ve tulee liit­ty­mään entis­tä enem­män pal­ve­lu­jen ja työ­paik­ka­lii­ken­teen mukaan, eikä teol­li­suu­den, niin kuin sil­loin, kun ne enim­mäk­seen rakennettiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Hiu­kan menee sivuun, mut­ta Riccar­don kir­joi­tus kir­joit­ti kieleni. 

    Ei lie­ne kuin ajan kysy­mys, että Tur­ku ja Var­si­nais-Suo­mi irto­aa Suo­mes­ta auto­no­mi­sek­si maa­kun­nak­si Ahve­nan­maan tapaan.

    Ahve­nan­maa oli­si ilman auto­no­mi­aa ja mm. eri­tyis EU:n yhtei­sö­kau­pas­sa ALV:n suh­teen, mikä on teh­nyt täs­tä alu­ees­ta vii­mei­sim­män­kin alue­tut­ki­muk­sen mukaan kehit­ty­vän maakunnan.

    Vii­me­ai­kai­set val­tion alu­eel­lis­ta­mis­toi­met, Itä- ja Poh­jois-Suo­men suo­si­mi­nen, Hel­sin­ki-kes­kei­syys, Pek­ka­ri­sen ja Katai­sen Turun telak­ka­teol­li­suu­den non­se­lee­raus ja monet muut toi­met ovat nos­tat­ta­neet Turun seu­dul­la sepa­ris­ti­sia aatoksi.

    Tur­ku muu­ten lie­nee ainoa aito kau­pun­ki sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Se oli tul­leil­la rajat­tu ja vie­lä­kin asuk­kaat pitä­vät Kupit­taan, Hämeen- ja Anin­gais­ten tul­lin sisä­puo­lis­ta aluet­ta kau­pun­ki­na. Muut ovat sit­ten nii­tä “paik­ko­ja” eli asui­na­luei­ta, joil­la kyl­lä on oma identiteetti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Sanoil­la on uei­ta mer­ki­tyk­siä, joi­den tark­ka sisäl­tö sel­vi­ää asiyh­tey­des­tä (Esim. sanal­la deri­vaat­ta on aina­kin neljl­tä eri alu­eel­ta, ei sis vain mate­ma­tii­kas­sa tai finansseissa.)

    Hyö­dyl­lis­tä kat­soa sanan kau­pun­ki taus­taa. Mei­dän sanam­me kau­pun­ki (stad) on tul­lut ruot­sin kie­len kaup­pa­paik­kaa tar­koitt­vas­Ta sanas­ta kau­pun­gi tai kau­pung. Ruot­sin kie­les­sä au on muu­tun­tu ö:ksi, siis muo­toon köping eli suo­mek­si kaup­pa­la. Van­ho­ja oli­vat mm. Nykö­ping ja Jön­kö­ping (joil­la tai­si olla kau­pun­kioi­keu­det eli stad) Stad oli hal­li­nol­taaN eri­lai­nen, kos­ka sil­lä mm. oli oma oikeus­hal­lin­to. — Monet Ruot­sin­kin teol­li­suus­kau­pun­git kuten Aves­ta, Mota­la, Gisal­ved tai Hus­kvar­na oli­vat hal­lin­nol­taan kaup­pa­loi­ta vuo­den 1971 alus­sa teh­tyyn kun­ta­re­for­miin saak­ka. ( Kun­tia yhdis­tet­tiin ja kaik­ki tuli­vat yhden kun­ta­muo­don pii­riin.) Tämä oli minul­le yllätys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Men­nään vain mat­kal­la Han­koon kah­vil­le Kni­pa­nil­le Tam­mi­saa­ren kau­pun­kiin, kun ensin on käy­ty ihai­le­mas­sa Raa­se­po­rin lin­nan rau­nioi­ta Snap­per­tu­nas­sa. — Jäte­tään Raa­se­po­rin kau­pun­ki vain hallintokäyttöön.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Huvit­ta­vaa oli esim. Kor­pi­lah­den ja Jyväs­ky­län kun­nan lii­tos. Pääl­lim­mäi­nen huo­li oli, miten saa­tai­siin aikai­sek­si maayh­teys, kun välis­sä oli Muu­ra­men kunta.”

    Huvit­ta­vaa tai ei, nykyi­nen kun­ta­ja­ko­la­ki edel­lyt­tää maayh­teyt­tä liit­ty­vien kun­tien välillä.

    Mie­les­tä­ni kau­pun­ki-sana pitäi­si palaut­taa alku­pe­räi­seen käyt­töön eli kau­pun­ki­mai­sen alu­een nimi­tyk­sek­si — siis että koko kun­ta ei oli­si kau­pun­kia, kos­ka se ei oikeas­ti sitä ole.
    Tam­pe­re­han ei ole (koko­nai­suu­te­na) kau­pun­ki, kos­ka asu­tus on lii­an harvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Yhdys­val­lois­sa on osa­val­tio, oli­ko­han se Mic­hi­gan, jon­ka kak­si eri osaa ovat eri puo­lil­la Mic­hi­gan-jär­veä. — Teis­kon pitä­jä oli alku­jaan kah­den puo­len Näsi­jär­veä, kun­nes Län­si-Teis­ko ero­tet­tiin omak­si pitä­jäk­seen ja sit­ten yhdis­te­tiin lopul­ta Ylöjärveen.

    Uudel­la kun­ta­ja­ko­lail­la käsit­tääk­se­ni halu­tiin juu­ri estää umpi­ku­ja, jos B on A:n ja C:n välis­sä, ja kak­si jäl­kim­mäis­tä halua­vat liit­tyä yhteen mut­ta kol­mas ei. 

    Kat­so­kaa­pa mitä sana enklaa­vi tarkoittaa.

    Kävin muu­ta­ma viik­ko sit­ten Jyväs­ky­läs­sä. Ajoin Lah­den kaut­ta, mut­ta eipä oikein sel­vin­nyt mil­loin olin Hol­lo­las­sa ja mil­loin en. Enpä kyl­lä sil­lä tie­dol­la juu­ri mitään oli­si tehnytkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Turun kent­tä voi­daan nime­tä sit­ten luon­nol­li­ses­ti Mat­ti ja Tep­po Airportiksi. 

    Se on jo viral­li­nen Muu­mi­kent­tä. Ei pidä sot­kea enem­piä peik­ko­ja asiaan.

    Jos kau­pun­ki-nimik­keel­lä ei ole mitään juri­dis­ta mer­ki­tys­tä, niin eikö yksin­ker­tai­sin­ta oli­si pois­taa se lais­ta koko­naan? Hel­sin­gis­tä alkaen kaik­ki oli­si­vat kun­tia, ja kau­pun­gik­si saa sit­ten itse kuka­nen­kin nimit­tää mitä raken­nus­ten tihen­ty­mää lys­tää. ‘Kau­pun­ki’ tai­taa olla suo­men van­him­pia sano­ja, jon­ka käyt­tö­ta­pa puhe­kie­les­sä ei ihan noin vain muutu.

    Uudel­la kun­ta­ja­ko­lail­la käsit­tääk­se­ni halu­tiin juu­ri estää umpi­ku­ja, jos B on A:n ja C:n välis­sä, ja kak­si jäl­kim­mäis­tä halua­vat liit­tyä yhteen mut­ta kol­mas ei.

    Aina­kin Sei­nä­jo­keen lii­tet­tiin 2005 enti­nen Perä­sei­nä­jo­ki siten, että väliin jää­nyt kais­ta­le Ilma­jo­kea otet­tiin mukaan yhtä­jak­soi­sen maa-alu­een saamiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. …Kun­ta­lii­tos­kun­tien nimet huk­kaa­vat infomaatiota…”

    Onnis­tu­nei­ta­kin nimi­vi­ri­tel­miä on. Esi­mer­kik­si Akaa ja Raa­se­po­ri ovat alu­een alku­pe­räi­set nimet, ennen kuin hal­lin­toa­lu­eet oli­vat jakautuneet.

    Kun­ta­ja­ko on jos­tain syys­tä sotien jäl­keen ollut hyvin jäyk­kä. Pitää kye­tä yhdis­tä­mään pie­niä, mut­ta samal­la pn kyet­tä­vä jaka­maan lii­an suu­ria, yli 50 000 asuk­kaan, kuntia. 😉

    Mitä Hel­sin­ki — Van­taan nimeen tulee, niin Seu­tu­lan lisäk­si voi har­ki­ta eräi­tä nimiä­kin: CG Man­ner­heim, Jean Sibe­lius tai Ilma­ri Juu­ti­lai­nen Inter­na­tio­nal ovat kaik­ki kan­sain­vä­li­sen tavan mukai­sia vaihtoehtoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Fil­la­ri­ton: “…Tämä on ihan uut­ta tie­toa aina­kin minul­le. City of Lon­don on todel­la­kin olemassa…”

    Fil­la­ri­ton on täy­sin oikeas­sa. Olen itsek­kin käy­nyt tuol­la lukui­sia ker­to­ja. 😀 Cityn kun­nas­sa on asuk­kai­ta vajaa 8 000 (2008). Suo­mes­sa suo­si­tun näke­myk­sen mukaan siis täy­sin elin­kel­vo­ton ja pitää välit­tö­mäs­ti liit­tää naapurikuntaan! 😉

    http://www.cityoflondon.gov.uk

    Todel­li­suu­des­sa kun­nat ovat tehok­kaim­mil­laan, kun asuk­kai­ta on 10 000 — 40 000.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Ihmi­sil­lä ei ole jär­jen häi­vää, miten kut­sua näi­tä uusia kau­pun­ke­ja. Tänään esi­mer­ki­ki joku kir­joit­taa Turun Sano­mien mie­li­pi­de­pals­tal­la Parais­ten ja Nau­von väli­ses­tä lauttayhteydestä.

    Huh! Huh! sanon minä. Parais­ta ja Nau­voa ei enää ole vaan on Län­si-Turun­maan kaupunki.

    Laut­ta on siis viral­li­sen ja leh­ti­kie­len mukaan Län­si-Turun­maan ja Län­si-Turun­maan väli­nen lautta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Laut­ta on siis viral­li­sen ja leh­ti­kie­len mukaan Län­si-Turun­maan ja Län­si-Turun­maan väli­nen lautta.

    Kos­ka­ko­han on kulu­nut riit­tä­vän pit­kä aika, että sitä saa­daan taas ruve­ta uudes­taan kut­su­maan Parais­ten ja Nau­von väli­sek­si lau­tak­si? Vai mei­na­sit­ko, että myös esi­mer­kik­si Haa­gan ja Oulun­ky­län väli­nen mat­ka on Hel­sin­gin ja Hel­sin­gin väli­nen mat­ka? Molem­mat­han oli­vat itse­näi­siä kun­tia, jot­ka lii­tet­tiin Hel­sin­kiin vas­ta sotien jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Evert kir­joit­ti: “Huh! sanon minä. Parais­ta ja Nau­voa ei enää ole vaan on Län­si-Turun­maan kaupunki.

    Sano vaan vaik­ka hah hah. Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä että lak­kau­tet­tu­jen kun­tien sisäl­lä on paik­ka­kun­tia kuten Parai­nen tai Sääks­mä­ki ym. Iki­muis­toi­sia nimiä, jot­ka ovat edel­leen käy­tös­sä vaik­ka kun­ta­ra­jat miten muut­tui­si­vat. Eikä Län­si-Turun­maan kapun­kia­kaan ole. Se on Län­si-Turun­maan kunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Suo­mes­sa hal­lin­non kie­li on erit­täin ala-arvoista.

    Meil­lä on perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­kin, jon­ka käyn­ti­kor­tis­sa kai­ke­ti lukee: Sec­re­ta­ry of Basic Ser­vice eli onko Risik­ko hinaus­pal­ve­lui­den vai jäte­huol­lon vai min­kä ministeri?

    Entä AVI? Admi­ni­stra­tion of Area Administration!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Hal­lin­nol­li­set nimet ja perin­tei­set paik­ko­jen nimet voi­si tosi­aan pitää eril­lään. Osoit­tei­ta­kaan ei tar­vit­si­si muut­taa uus­kun­tien nimien mukai­sik­si (eikä pääl­lek­käi­siä pai­kan­ni­miä kor­va­ta uusil­la nimil­lä). Tam­mi­saa­re­lai­nen voi­si olla jat­kos­sa­kin Tammisaarelainen.

    Kun­ta­ra­ken­ne voi muut­tua jäl­leen muu­ta­man vuo­den kulut­tua, mut­ta monet maan­tie­teel­li­set nimet ovat säi­ly­neet samoi­na tuhan­sia vuo­sia. Uudet nimet enim­mäk­seen hait­taa­vat suun­nis­ta­mis­ta ja kes­kus­te­lun ymmär­tä­mis­tä. Nimeä­mis­käy­tän­tö “Salon kun­ta” kuu­los­taa toi­mi­val­ta sil­loin kun halu­taan vii­ta­ta hal­lin­toon tai tuon hal­lin­non alla ole­vaan maa-alaan (ml. muut­kin taa­ja­mat ja pöpe­li­köt kuin perin­tei­nen Salon taa­ja­ma + ympä­röi­vä alueet).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Evert:
    >Onko mis­sään muu­al­la maa­il­mas­sa sellaista
    >len­to­ken­tän nimeä kuin Hel­sin­ki-Van­taa. Ei
    >todel­la ole. 

    No kyl­lä on. Esi­mer­ki­kik­si Englan­nis­sa on kent­tiä, jois­ta joku on ehkä kuul­lut­kin: Lon­don Heath­row, Lon­don Stans­ted, Lon­don Gatwick Airport.

    Mikään näis­tä ei sijait­se City of Lon­do­nis­sa, ja ainoas­taan LHR sijait­see edes juu­ri ja juu­ri Suur-Lon­toos­sa (Grea­ter Lon­don). Stans­ted ja Gatwick ovat sel­väs­ti met­ro­po­lia­lu­een ulko­puo­lel­la. Lon­don Heath­row vas­tai­si nimel­tään lähin­nä Hel­sin­ki-Kir­kon­ky­lää tai Hel­sin­ki Veromiehenkylää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.