Mikä on muuttunut (2)

Palveluyhteiskunta ei kestä verotusta

Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta perus­tuu kor­ke­aan vero­tuk­seen. Vuo­si­sa­dan alun talous­asian­tun­ti­joi­den ennus­tuk­sis­ta huo­li­mat­ta tämä ei ole lamaut­ta­nut talout­ta. Kor­kean vero­tuk­sen maat ovat menes­ty­neet talou­del­li­ses­ti jopa parem­min kuin mata­lan vero­tuk­sen maat, mut­ta tämän osal­ta on parem­pi olla väit­tä­mät­tä mitään kausaliteetista.

Kor­kea vero­tus on kui­ten­kin muo­van­nut mai­den elin­kei­no­ra­ken­net­ta. Köy­häs­sä intia­lai­ses­sa kyläs­sä on enem­män ravin­to­loi­ta kuin suo­ma­lai­ses­sa kir­kon­ky­läs­sä. Jos vero­tus­ta ei lain­kaan oli­si, oli­si ratio­naa­lis­ta, että joku eri­kois­tuu kokik­si ja tekee ruo­kaa muil­le. Kok­ki sel­vi­ää ura­kas­ta nopeam­min, tulos on parem­paa ja raa­ka-aineet tule­vat käy­te­tyik­si parem­min.  Työn­ja­ko muut­tuu vähem­män hou­kut­te­le­vak­si, jos ran­gais­tuk­se­na sii­tä, että joku eri­kois­tuu kokik­si ja muut mak­sa­vat hänel­le ruu­an­lai­tois­ta, pitää puo­let hin­nas­ta mak­saa yhteis­kun­nal­le veroina.

Vero­kii­lal­la tar­koi­te­taan sitä osuut­ta, joka työ­nan­ta­jan mak­sa­mas­ta brut­to­kus­tan­nuk­ses­ta menee eri muo­dois­sa verot­ta­jal­le. Jos työ­nan­ta­jan kus­tan­nus on 100 euroa, täs­tä menee ensin arvon­li­sä­ve­ro­na 22 euroa ja työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­tur­va­mak­sui­na ja elä­ke­mak­sui­na toi­set 22 euroa. Työn­te­ki­jän brut­to­palk­ka on noin 56 euroa, jos­ta mar­gi­naa­li­ve­ro­na menee verot­ta­jal­le noin 25 euroa. Rahas­ta, joka työ­nan­ta­jan tilil­tä läh­tee, pää­tyy pal­kan­saa­jan tilil­le noin 40 pro­sent­tia lopun men­nes­sä verottajalle.

Jos toi­nen on hyvä kok­ki ja toi­nen hyvä hak­kaa­maan hal­ko­ja eikä mitään vero­ja ei oli­si, halon­hak­kaa­jan kan­nat­tai­si haka­ta kokin puut ja saa­da vas­ta­pal­ve­luk­si hyvin teh­tyä ruo­kaa. Jos kui­ten­kin halon­hak­kaa­ja mak­sai­si sata­sen kokil­le, tämä sai­si sii­tä vain 40 euroa. Kun kok­ki mak­saa tuon 40 euroa takai­sin halon­hak­kaa­jal­le, alku­pe­räi­ses­tä sata­ses­ta palau­tuu takai­sin vain 16 euroa. Halon­hak­kaa­jan kan­nat­taa val­mis­taa sapus­kan­sa itse ja kok­ki hakat­koon itse halkonsa.

Pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta ei koos­tu täl­lai­sis­ta parit­tai­sis­ta vaih­to­suh­teis­ta (sil­tä osin kuin koos­tuu, verot­ta­ja ei pää­se nii­tä häi­rit­se­mään) mut­ta sama meka­nis­mi toi­mii moni­mut­kai­sem­mas­sa­kin vaih­dos­sa. Teol­li­sia tuot­tei­ta voi verot­taa mel­kein kuin­ka pal­jon tahan­sa ilman, että ihmi­set ryh­ty­vät val­mis­ta­maan esi­mer­kik­si pape­ria kyl­py­am­mees­saan, mut­ta pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan kehi­tys­tä kor­kea vero­kii­la vaa­ran­taa olen­nai­ses­ti. Poh­jois­mai­nen kor­ke­aan työn vero­tuk­seen perus­tu­va hyvin­voin­ti­val­tio on laa­dit­tu teol­lis­ta yhteis­kun­taa aja­tel­len. Se toi­mii pal­jon huo­nom­min, kun tuo­tan­to­ra­ken­ne kul­kee koh­den pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa. Sik­si Suo­mel­la ja Ruot­sil­la on vai­keuk­sia siir­tyä teol­li­suu­den ajas­ta palveluyhteiskuntaan.

Aluepoliittinen epätasapaino

Suo­mi kau­pun­gis­tui teol­li­suus­maak­si erit­täin myö­hään ja hyvin nopeas­ti.  Maal­ta­muu­ton nopeus oli aika­naan maa­il­ma­nen­nä­tys­luok­kaa. Muut­to maal­ta on tyreh­ty­nyt, mut­ta nyt tyh­je­ne­mis­vuo­ros­sa ovat pie­net kau­pun­git ja ne savu­piip­pu­kau­pun­git, jot­ka eivät Tam­pe­reen, Oulun ja Jyväs­ky­län tavoin ole onnis­tu­neet hyp­pää­mään uusien elin­kei­no­jen imuun. Tämä näkyy alu­eel­li­se­na työt­tö­myy­te­nä yhtääl­lä ja asun­to­pu­las­ta joh­tu­vi­na kor­kei­na asu­mis­ku­lui­na toi­saal­la. Syr­jä­seu­tu­jen työt­tö­myys tulee jul­ki­sel­le talou­del­le kal­liik­si, jol­loin koko sosi­aa­li­tur­va pitää pan­na sääs­tö­kuu­ril­le. Kor­keat asu­mis­kus­tan­nuk­set taas sot­ke­vat ensi­si­jai­sen ja vii­me­si­jai­sen sosi­aa­li­tur­van kes­ki­näi­sen jär­jes­tyk­sen. Kun työt­tö­myys­tur­vaa jou­du­taan paik­kaa­maan toi­meen­tu­lo­tuel­la, mene­te­tään mer­ki­tyk­sen­sä sekin vähäi­nen työ­hön kan­nus­ta­va ele­ment­ti, joka työt­tö­myys­tur­van sovit­te­luun sen­tään sisäl­tyy. Pal­jon kadeh­dit­tu Tans­kan mal­li ei ole kopioi­ta­vis­sa Suo­meen juu­ri kor­kean alu­eel­li­sen työt­tö­myy­den ja kor­kei­den ja köm­pe­lös­ti kor­vat­tu­jen asu­mis­kus­tan­nus­ten takia.

Meritokraattinen yhteiskunta

Sää­ty­kier­to Suo­mes­sa oli sodan jäl­kei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä huo­mat­ta­van nopea­ta ver­rat­tu­na aiem­paan aikaan tai oikeas­taan mihin maa­han hyvän­sä. Vii­me aikoi­na sää­ty­kier­to on hidas­tu­nut uudes­taan. Van­hem­pien sosi­aa­li­nen taus­ta ennus­taa las­ten sosi­aa­lis­ta taus­taa taas var­sin hyvin. Sil­le, että köy­his­tä olois­ta on aiem­paa vai­keam­pi pon­nis­taa ylös, on esi­tet­ty monia syi­tä alkaen lukion oppi­kir­jo­jen kal­leu­des­ta. Pel­kään pahoin, että nyky­ti­la kuvaa nor­maa­lia asian­ti­laa ja sodan­jäl­kei­nen aika epä­nor­maa­lia tilan­net­ta, joka ei voi­nut­kaan kes­tää kauan.

Nope­aa sää­ty­kier­toa selit­ti maal­ta muut­to. Maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­sa yhteis­kun­nal­li­set erot joh­tui­vat pit­käl­ti maa­no­mis­tuk­ses­ta. Kun koko­nai­nen ikä­luok­ka muut­ti kau­pun­kei­hin, maa­omai­suus jäi maal­le ja menet­ti mer­ki­tyk­sen­sä. Ison talon ja savu­pir­tin lap­set aloit­ti­vat, jos eivät nyt aivan samal­ta vii­val­ta niin kui­ten­kin sel­väs­ti aiem­paa tasa-arvoi­sem­mis­ta lähtökohdista.

Meri­to­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa omat kyvyt rat­kai­se­vat menes­tyk­sen peri­tyn luok­ka-ase­man sijaan.  Lyhyel­lä aika­vä­lil­lä tämä joh­taa yhteis­kun­nal­lis­ten ero­jen vähe­ne­mi­seen, mut­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä lop­pu­tu­lok­se­na saat­taa olla entis­tä eriar­voi­sem­pi yhteis­kun­ta. Jos hen­ki­set kyvyt periy­ty­vät – geneet­ti­ses­ti tai sosi­aa­li­ses­ti – sää­ty­kier­to hidas­tuu myös meri­to­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, kun lah­jak­kuu­det on poi­mit­tu ala­luo­kas­ta ylä­luok­kaan ja mus­tat lam­paat siir­ty­neet ylä­luo­kas­ta ala­luok­kaan. Monet ikä­vät sosi­aa­li­siin eroi­hin liit­ty­vät sei­kat selit­ty­vät mie­les­tä­ni täl­lä aina­kin osit­tain myös sosi­aa­lis­ten ter­vey­se­ro­jen kas­vu. Köy­hyys ei vält­tä­mät­tä tee sai­raak­si, mut­ta sai­raus ja päih­deon­gel­mat teke­vät köyhäksi.

96 vastausta artikkeliin “Mikä on muuttunut (2)”

  1. Jos työ­nan­ta­jan kus­tan­nus on 100 euroa, täs­tä menee ensin arvon­li­sä­ve­ro­na 22 euroa ja työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­tur­va­mak­sui­na ja elä­ke­mak­sui­na toi­set 22 euroa. Työn­te­ki­jän brut­to­palk­ka on noin 56 euroa, jos­ta mar­gi­naa­li­ve­ro­na menee verot­ta­jal­le noin 25 euroa. Rahas­ta, joka työ­nan­ta­jan tilil­tä läh­tee, pää­tyy pal­kan­saa­jan tilil­le noin 40 pro­sent­tia lopun men­nes­sä verottajalle. 

    Joku muu­kin tämän var­maan kor­jaa, mut­ta hie­man prosenttilaskua:
    (100–22-22–25)/100 = 31/100 = 31 %

    Eli työ­nan­ta­jan sadas­ta euros­ta menee 31 pro­sent­tia työn­te­ki­jän tilil­le, lopun men­nes­sä verottajalle.

    Kari

    1. Täy­ty­nee tar­kis­taa kun tulen kotiin, olen­ko las­ke­nut vää­rin vain kir­joit­ta­nut vää­rin. Ilmei­ses­ti aina­kin kir­joit­ta­nut vää­rin, sil­lä jos alv las­ke­taan noin päin, oikea pro­sent­ti on 18.

  2. Aina­kin las­ke­nut vää­rin — yllä­ole­va huo­mio­han koh­dis­tuu sii­hen, että jos brut­to­palk­ka on 56€ jos­ta verot­ta­jal­le menee 25€, niin jäl­jel­le jää 31€, eli 31%. Verot­ta­jal­le sit­ten 69%. Yllä siis 22, 22, ja 25 eivät ole pro­sent­te­ja vaan esi­mer­kis­tä­si kai­vet­tu­ja euro­mää­räi­siä lukuja.

  3. Sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus kiih­tyy aina, kun elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tos kiih­tyy. Nyt elin­kei­no­ra­ken­ne muut­tuu sel­keäs­ti nai­sia suo­si­vaan suun­taan. Samaan aikaan kou­lu­tus nai­sis­tuu kovaa vauh­tia. Uusis­ta yli­op­pi­lais­ta alkaa kak­si kol­man­nes­ta olla nai­sia. Eri­kois­lu­kiois­sa ero on vie­lä­kin suu­rem­pi. Pojat sen sijaan eri­kois­tu­vat syr­jäy­ty­mi­seen ja itsemurhiin.

    Aihees­ta voi­si jat­kaa, mut­ta mik­si tur­haa. Tämä nyt ei vain ole kiinnostavaa.

    Veik­kaan­kin, että Soi­nin­vaa­ra onnis­tuu kir­joit­ta­maan kir­jan­sa mai­nit­se­mat­ta lain­kaan suku­puol­ten hyvin­voin­tie­ro­ja — sitä kuin­ka pal­jon parem­pio­sai­sia nai­set nyky­ään Suo­mes­sa ovat — ja nii­hin liit­ty­viä tren­de­jä — sitä kuin­ka epä­ta­sa-arvo näyt­tää pää­osin enti­ses­tään lisääntyvän.

  4. Vero­kii­las­ta: vie­lä äärim­mäi­sem­mäk­si pro­sen­tit mene­vät, jos palk­kaa­va­na taho­na on yksityishenkilö.

    Täs­sä muu­ta­man vuo­den takai­nen kolum­ni, jos­sa on las­ket­tu että n. 2700 euron brut­to­palk­kaa naut­ti­van ammat­ti­lai­sen voi juu­ri ja juu­ri pal­ka­ta hen­ki­lö, jon­ka brut­to-kk-palk­ka on 8k€ luokkaa.

    http://www.talouselama.fi/kolumni/article159068.ece

    En tie­dä miten vero­tus nois­ta ajois­ta on muut­tu­nut, joten ajan­koh­tai­suut­ta en osaa taata.

  5. Osmo:

    Teol­li­sia tuot­tei­ta voi verot­taa mel­kein kuin­ka pal­jon tahan­sa ilman, että ihmi­set ryh­ty­vät val­mis­ta­maan esi­mer­kik­si pape­ria kylpyammeessaan

    Tää on ihan tosi haus­ka lause ja siks ärsyt­tää alkaa kri­ti­soi­maan sitä, mut­ta sil­ti on pak­ko. Jos teol­li­ses­ti val­mis­te­tul­le hyö­dyk­keel­le on mitään vaih­toeh­to­ja, niin nii­den vaih­toeh­to­jen käyt­tö lisään­tyy. Kos­ka kai­kel­la ihmi­se­lä­mäs­sä on vaih­toeh­to­ja, kos­ka ihmi­nen tulee onnel­li­sek­si mitä moni­nai­sem­mis­ta asiois­ta, niin teol­li­sen tuo­tan­non vero­tus kyl­lä vai­kut­taa tuo­tan­to­ra­ken­tee­seen. (Sii­nä olet kyl­lä var­maan oikeas­sa, että ei lähes­kään niin pal­joa kuin pal­ve­lui­ta verotettaessa.)

    Kari: Jos tuo mitä Osmo on kir­joit­ta­nut pitää paik­kan­sa, niin sinun pro­sent­ti­las­ku ei mene noin. (1-(0.22+0.22))*075=n.40%

    1. Ei, se menee oikeas­ti osa­puil­leen näin:
      Brut­to­palk­ka 100
      Elä­ke­mak­su 21
      Alv brut­to­pal­kas­ta ja eläkk­kees­tä 26
      Työn­te­ki­jän mar­gi­naa­li­ve­ro 42 % (toi­sek­si ylin porras)
      Työ­nan­ta­ja mak­saa 147, työn­te­ki­jä saa 58, osa­puil­leen 40 %
      Illal­la väsy­nee­nä ei pitäi­si teh­dä mitään. Olin vahin­gos­sa las­ke­nut myös työn­te­ki­jän mak­sa­man elä­ke­mak­sun kah­teen ker­taan, elä­ke­mak­su on täs­sä koko­naan työ­nan­ta­jan mak­su­na, kos­ka se on työn­te­ki­jäl­le vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen.

  6. Minä en ymmär­rä koko tulo­ve­roa lai­sin­kaan. Sen osuus vero­ker­ty­mäs­tä lie­nee mer­ki­tyk­set­tö­män pie­ni, ja kun raha kier­tää, verot­ta­ja on aina kui­ten­kin välis­sä, joten se sai­si oman­sa ilman sitä­kin. Tulo­ve­ro on aika uusi kek­sin­tö vero­tuk­sen his­to­rias­sa muutenkin.

  7. Onko kukaan kos­kaan las­ke­nut kus­tan­nuk­sia alhai­sel­le kau­pun­gis­tu­mi­sas­teel­le ja aluepolitiikalle?

    Meil­lä on koko 2000-luvun ollut euroop­pa­lai­sia ver­rok­ki­mai­ta kor­keam­pi veroas­te ja talous­kas­vu, mut­ta vain kes­kin­ker­tai­nen sosi­aa­li­tur­va ja infra­struk­tuu­ri. Mihin kum­maan jul­ki­set raham­me kuluvat? 

    Voi­si­ko syy­nä olla alue­po­li­tii­kan suo­rat kus­tan­nuk­set ja mata­lan kau­pun­gis­tu­mi­sas­teen aiheut­ta­man tehot­to­muu­den välil­li­set kustannukset?

  8. Taas mie­len­kiin­toi­sia näkökohtia.
    Toki verotus(kin) ohjaa valin­to­ja, mut­ta kyl­lä mie­les­tä­ni suu­rin syy pal­ve­lusek­to­rin kehit­ty­mät­tö­myy­teen Suo­mes­sa on alhai­nen elin­ta­so — pie­nis­tä pal­kois­ta ei ole riit­tä­nyt ylel­li­syyk­siin ja nyt, kun aika monel­la oli­si varaa, asen­teet muut­tu­vat hitaasti.

  9. Suo­men pitäi­si nyt kii­ruus­ti kek­siä jotain muu­ta­kin kuin että pesem­me tois­tem­me sel­kiä sau­nas­sa (vrt. kok­ki ja halonhakkaaja)

    Ympä­ris­tö­tek­no­lo­gia, mm. sisäil­ma­tek­no­lo­gia voi­si olla hyvin­kin tule­vai­suu­den tuo­te. Eko­lo­gi­nen raken­ta­mi­nen ja kou­lu­tuk­sen tuot­teis­ta­mi­nen onkin ollut jon­kin ver­ran jul­ki­suu­des­sa esil­lä Suo­men mah­dol­li­si­na vah­vuuk­si­na glo­ba­li­saa­tion kentässä. 

    Jos pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tar­koit­taa tosi­aan tätä “tee sie ja mie mak­san ja mie teen ja sie mak­sat” — kon­sep­tia, niin hukas­sa ollaan.

  10. Jos tuo­hon “Teol­li­sia tuot­tei­ta voi verot­taa mel­kein kuin­ka pal­jon tahan­sa ilman, että ihmi­set ryh­ty­vät val­mis­ta­maan esi­mer­kik­si pape­ria kyl­py­am­mees­saan” sisäl­tyy aja­tus että palk­ka­työn sijas­ta pitäi­si verot­taa teol­li­sia tuot­tei­ta niin met­sään menee. Voi teol­li­suus­tuot­tei­ta tie­tys­ti verot­taa, mut­ta eri asia pal­jon­ko vero tuot­taa kun tuot­teen käyt­tö vähe­nee tai lop­puu kokonaan.

    1. Ilaus on näkö­jään epä­sel­vä. En tar­koit­ta­nut, että veroi­te­taan teol­li­sia tuot­tei­ta, vaan että työ­hön koh­dis­tu­va vero­kii­la ei syr­jäy­tyä teol­lis­ta toi­min­taa yhtä her­käs­ti kuin palveluja.

  11. Cati­li­na:
    “Minä en ymmär­rä koko tulo­ve­roa lai­sin­kaan. Sen osuus vero­ker­ty­mäs­tä lie­nee mer­ki­tyk­set­tö­män pie­ni, ja kun raha kier­tää, verot­ta­ja on aina kui­ten­kin välis­sä, joten se sai­si oman­sa ilman sitä­kin. Tulo­ve­ro on aika uusi kek­sin­tö vero­tuk­sen his­to­rias­sa muutenkin.”

    Kun­nil­le tulo­ve­ro on kui­ten­kin kes­kei­sin tulon­läh­de. Val­tiol­le­kin tulo­ve­ro tai­taa olla toi­sek­si suu­rin tulonlähde. 

    Fik­sum­pia­kin vero­tuk­sen koh­tei­ta oli­si, mut­ta ne ovat poliit­ti­ses­ti vai­kei­ta ja vaa­ti­si­vat toi­miak­seen kun­nol­la kat­ta­via kan­sain­vä­li­siä sopi­muk­sia ja nii­den nou­dat­ta­mis­ta. (Uusiu­tu­mat­to­mien) luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta kan­nat­tai­si hil­li­tä veroil­la ja vas­taa­vas­ti työn teke­mis­tä ja teet­tä­mis­tä lisä­tä nii­tä rajoit­ta­vien vero­jen keven­tä­mi­sel­lä. Eli, jos löy­det­täi­siin tavat puhua Kii­na ja USA mukaan, EU:kin oli­si var­mas­ti mukana. 

    ALV:kin on parem­pi kuin tulo­ve­ro, mut­ta sekin on meil­lä jo mel­kein EU:n hui­pus­sa. EU:n minis­te­ri­neu­vos­ton kan­nat­tai­si sopia ALV:n mini­mi­ta­so­jen nos­ta­mi­ses­ta, niin tämä teki­si tilaa työl­li­syyt­tä tuke­vil­le tulo­ve­ro­jen alen­ta­mi­sil­le eri EU-mais­sa. Euroa­lu­een inflaa­tio on pit­kään ollut alle 2 %. ALV-mini­mi­ta­so­jen koro­tus voi­tai­siin hyvin teh­dä inflaa­tio­ta­voit­teen toteu­tu­mis­ta vaarantamatta.

  12. Sadas­ta euros­ta 22% alv on 18,03€.”

    Kyl­lä, mut­ta Osmon esi­merk­ki­tuot­teen vero­ton hin­ta oli­kin 121 euroa ja kun sii­hen pan­naan ylei­sen alv-kan­nan mukai­nen 22% pääl­le, tuot­teen verol­li­sek­si hin­nak­si tulee 147,62 euroa.

  13. Onko kukaan kos­kaan las­ke­nut kus­tan­nuk­sia alhai­sel­le kau­pun­gis­tu­mi­sas­teel­le ja aluepolitiikalle?”

    Kun­han nyt pää­si­si­vät sopuun edes sii­tä, onko kulu­ja vai ei, eli kysy­mys on läpeen­sä poli­ti­soi­tu­nut ja sik­si mah­do­ton tut­kia. Esko Nie­mi TKK:sta on arvioi­nut sääs­tök­si 7 mil­jar­dia. Ei ihme, että kepu­lai­set eivät ihan pure­mat­ta niele.

    http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/

    Meil­lä on koko 2000-luvun ollut euroop­pa­lai­sia ver­rok­ki­mai­ta kor­keam­pi veroaste”

    Mit­kä ver­rok­ki­maat? Suo­men veroas­te on ollut mata­lam­pi kuin Ruot­sis­sa (n. 50) ja Tans­kas­sa (n. 45) ja aika samaa tasoa kuin Kes­ki-Euroo­pan mais­sa eli koko­nais­ve­roas­te 40–42 pros­san paikkeilla. 

    Täs­tä huo­li­mat­ta pal­ve­lut eivät vält­tä­mät­tä ole ihan Sak­san tasoa. 

    Alue­po­li­tiik­ka var­mas­ti nie­lee lii­kaa rahaa, mut­ta on Suo­mes­sa mui­ta­kin tol­kut­to­man kal­liit­ta rakenteita.

  14. **
    Onko kukaan kos­kaan las­ke­nut kus­tan­nuk­sia alhai­sel­le kau­pun­gis­tu­mi­sas­teel­le ja aluepolitiikalle?
    **
    Alue­po­li­tii­kal­le Esko Nie­mi: http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/ . Jut­tu oli esil­lä leh­dis­tös­sä jul­kai­sun aikoi­hin. Luke­kaa kok jut­tu — kat­soin nopeas­ti, että “koko­nais­sääs­tö oli­si siis noin seit­se­män mil­jar­dia euroa. Suo­ra­vii­vai­ses­ti las­kien tämä vas­tai­si esi­mer­kik­si vuo­den 2006 koko maan kes­ki­mää­räi­sen kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­tin 18,4 las­kua noin kym­me­nel­lä prosenttiyksiköllä.”

  15. Suo­men ei ole tar­vin­nut koh­da­ta muu­tos­ta koh­ti pal­ve­lu­val­tais­ta yhtei­söä yhtä aikai­sin kuin mui­den mai­den. Suo­mes­sa teol­li­suu­den osuus koko kan­san­ta­lou­den arvon­li­säyk­ses­tä on ollut suh­teel­li­sen suu­ri vie­lä 1970-luvun jäl­keen­kin kun muu­al­la raken­ne­muu­tos alkoi jo silloin.

    Pal­ve­lu­toi­mia­lo­ja on eri­lai­sia: jot­kut tuot­ta­vat pal­ve­lui­ta teol­li­suu­den ja mui­den toi­mia­lo­jen käyt­töön ja jot­kut pal­ve­le­vat koti­ta­louk­sia. Pal­ve­lu­toi­mia­lo­jen kas­vu voi osit­tain olla tilas­toin­ti­ky­sy­mys, kos­ka yri­tys­ten kes­kit­tyes­sä ydin­toi­min­toi­hin­sa ne osta­vat ulko­puo­li­sia pal­ve­lui­ta enem­män. Täl­löin pal­ve­lu­toi­mia­lo­jen tuo­tan­non mää­rä kas­vaa jo itsestään. 

    Arvon­li­sä­ve­ro­tus iskee juu­ri koti­ta­lous­sek­to­ria pal­ve­le­vien toi­mia­lo­jen tuo­tan­toon eli syn­tyy kan­nus­ti­mia hoi­taa asiat ilman kuit­te­ja. Tämä­hän ilmi­sel­väs­ti lisää talou­del­lis­ta tehok­kuut­ta, kos­ka muu­ten tuo­tan­to saat­tai­si pahim­mas­sa tapauk­ses­sa jää­dä tuot­ta­mat­ta. Har­maas­sa talou­des­sa toi­mi­mi­sel­la on tie­tys­ti kus­tan­nuk­sen­sa (sekä yri­tyk­sel­le että sen kil­pai­li­joil­le) eikä se voi olla ideaalitilanne. 

    Voi­si­ko pal­ve­lui­den alvia perus­tel­la sil­lä, että näin ihmi­sis­tä saa­daan oma­toi­mi­sia kun kaik­kien täy­tyy osa­ta eri­lai­sia asioi­ta, jot­ta voi­vat vapaa-ajal­laan tuot­taa nii­tä pal­ve­lui­ta, joi­ta eivät mark­ki­na­pal­kal­laan pys­ty ostamaan? 🙂

    Alue­po­li­tii­kan kus­tan­nuk­sien las­kel­mat ovat osin har­haan­joh­ta­via. Osa val­tion tulon­siir­rois­ta on kom­pen­saa­tio­ta aikai­sem­min teh­dyis­tä veron­alen­nuk­sis­ta. Täl­löin kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen kes­ki­mää­räi­nen veroas­te on pie­nem­pi kuin nimel­li­nen rajaveroaste.

    Kun­tien pal­ve­lu­tuo­tan­non laa­juu­den ja laa­dun tuli­si kuvas­taa pai­kal­lis­ten asuk­kai­den pre­fe­rens­se­jä ja haluk­kuut­ta mak­saa niis­tä. Miten Hel­sin­gin kes­kus­hal­lin­to voi tie­tää pai­kal­li­set olo­suh­teet pai­kal­lis­ta yhteis­töä paremmin?

  16. Eli­na
    “Jos pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta tar­koit­taa tosi­aan tätä “tee sie ja mie mak­san ja mie teen ja sie mak­sat” — kon­sep­tia, niin hukas­sa ollaan.”

    Miten teol­li­nen yhteis­kun­ta ero­aa tuos­ta niin­kuin periaatetasolla? 

    Pult­taa sie mul­le tuo auto kas­saan niin mie har­jai­len sul­le ruos­tu­ma­ton­ta teräs­tä keit­tiön tiskialtaaseen”.

  17. Kan­sa­lais­pal­ve­lu voi­si olla yksi tapa madal­taa työ­nan­ta­jan työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­sia, var­sin­kin pienyrityksissä.

    http://www.kansalaispalvelu.fi/

    Idea­na lyhyes­ti laa­jen­taa nykyis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta kos­ke­maan kaik­kia kan­sa­lai­sia ja suo­ri­tus­muo­doik­si valin­nai­ses­ti yhtei­sö­pal­ve­lut. Yrit­tä­jät voi­si­vat hakea kel­poi­suut­ta olla yhtei­sö­pal­ve­lun suorittamispiste.

  18. Syl­ves­te­ri kirjoittaa: 

    Miten teol­li­nen yhteis­kun­ta ero­aa tuos­ta niin­kuin periaatetasolla? 

    En oikeas­taan tie­dä. Jos joku halu­aa selit­tää Eli­nal­le, niin hyvä. Ja kiitos!

    Intui­tii­vi­ses­ti vain tun­tuu, että jos me kaik­ki teem­me toi­sil­lem­me sel­lai­sia asioi­ta mak­sus­ta, jot­ka voi­sim­me ihan hyvin itse­kin teh­dä, niin sii­tä ei oikein irtoa talouskasvua. 

    Ymmär­rän kyl­lä suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen val­tioi­den tasolla.

    Talous ei nyt ole vah­vim­pia osaa­mi­sa­luei­ta­ni, mut­ta haluai­sin sii­nä kehit­tyä, joten otan oppia vas­taan mielelläni.

    Koko pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan­kin käsi­te on minul­le perin epäselvä.

  19. Kun ihmi­set tekee asioi­ta, joi­ta hyvin osaa, ne asiat tapah­tuu nopeam­min. Kun asiat tapah­tuu nopeam­min, val­mis­ta tulee enem­män tai vapaa-aika lisään­tyy. Toi­sin sanoen vau­raus tai/ja hyvin­voin­ti lisääntyy. 

    On sama onko teh­tä­vät asiat tava­raa vai pal­ve­lu­ja, pai­to­ja vai pai­dan pese­mi­siä, tuon eri­kois­tu­mis­pe­ri­aat­teen kannalta.

  20. Hie­no kir­joi­tus Osmol­ta- herät­ti aina­kin itses­sä­ni ajatuksia. 

    Ehkä alue­po­li­tiik­ka kan­nat­tai­si kui­ten­kin kes­kit­tää min. 40 000 asuk­kaan kau­pun­kei­hin, tai yrit­tää luo­da Tam­pe­rees­ta, Turus­ta, Oulus­ta ja Jyväs­ky­läs­tä oike­aa vas­ta­pai­noa Hel­sin­gil­le? Itse en pidä sii­tä­kään aja­tuk­ses­ta, että pit­kin Uuden­maan pel­to­ja levi­tel­lään mil­joo­na ihmis­tä, joil­la ei vält­tä­mät­tä ole/tule ole­maan suh­det­ta Hel­sin­kiin. En sinäl­lään vas­tus­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun kas­vua, mut­ta kyl­lä­hän asun­to­jen hin­nat ja sosi­aa­li­ku­lut las­ke­vat myös elä­mi­sen tasoa natiiveilla. 

    Ehkä pää­kau­pun­gin voi­si siir­tää Hämeen­lin­naan, kuten jo Sprengt­por­ten kaa­vai­li? Pal­jon Hämeen­lin­naa, Lah­tea ja Tam­pe­ret­ta pidem­mäl­le ei Suo­men olois­sa kui­ten­kaan saa­da esim. jär­ke­viä junayhteyksiä.Turku taas on surul­li­nen esi­merk­ki mene­te­tyis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta: Kau­pun­ki voi­si tar­jo­ta muka­vat olot vaik­ka väki­lu­ku kas­vai­si 50 000 hen­keä. Onnek­si Oulu on menes­ty­nyt hyvin, muu­ten lap­pi­lai­set ja poh­ja­lai­set istui­si­vat Sta­din lähiöis­sä nari­se­mas­sa ja valittamassa.

  21. Monien eri­kois­tu­nei­den pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan hir­mui­nen asia­kas­vir­ta eli näy­teik­ku­nan ohi täy­tyy kävel­lä tuhan­sia ihmi­siä päi­väs­sä jot­ta riit­tä­vä mää­rä asiak­kai­ta tart­tuu pyy­dyk­seen. Täs­sä suh­tees­sa mata­lan väes­tön­ti­hey­den alueil­la on aika hei­kot eväät pal­ve­lu­voit­toi­ses­sa elinkeinorakenteessa.

    Tuos­ta ensim­mäi­ses­tä kap­pa­lees­ta Osmol­ta jäi puut­tu­maan paran­nuseh­do­tus vero­tuk­sen raken­tee­seen? Eri­lai­nen alv-kan­ta työl­le ja tava­roil­le? Progres­sii­vi­nen elä­ke­mak­su? Palk­ka­ve­ro­tuk­sen kor­vaa­mi­nen muil­la veroilla?…

    1. Tuos­ta ensim­mäi­ses­tä kap­pa­lees­ta Osmol­ta jäi puut­tu­maan paran­nuseh­do­tus vero­tuk­sen rakenteeseen?

      Luku on tar­koi­tet­tu kir­jan alkuun moti­voi­maan myö­hyem­min tule­via ehdotuksia.

  22. O.S. kir­joit­ti:
    “Työ­nan­ta­ja mak­saa 147, työn­te­ki­jä saa 58, osa­puil­leen 40 %”
    Kun työn­te­ki­jä menee kaup­paan ostok­sil­le, Menee tuos­ta 58 €:sta taas val­tiol­le ALV ainakin.
    Jos sor­tuu tupak­kaan, vii­naan tai ben­sii­niin, menee suu­rin osa koko rahas­ta valtiolle.
    Täs­sä kyl­lä mie­les­tä­ni yhty­mä­koh­tia enti­sa­jan torpparilaitokseen.

  23. Sohai­sen vie­lä ampiais­pe­sää väit­tä­mäl­lä että yksi syy juu­ri poh­jois­mai­sen vero­mal­lin ongel­miin pal­ve­lu­tuo­tan­nol­le on progres­sio­ve­ro­tus. Se joh­taa sii­hen , että kai­kil­la pal­kan­saa­jil­la on varaa perus­e­lin­tar­pei­siin ruo­ka, asuminen(rakentaminen) ja ter­vey­den­huol­to ml. lääk­keet. Kun työn suh­teel­li­nen arvo osta­jal­le on suh­tees­sa omiin tuloi­hin , on palk­ka­me­not näil­lä aloil­la samat kuin muu­al­la. Niin­pä näil­le aloil­le tup­paa syn­ty­mään lais­kan­puls­kei­ta kil­pai­le­mat­to­muus­kar­tel­le­ja, jot­ka keraa­vät omat pro­mil­len­sa kan­san­tuot­tees­ta. Kun taas tulo­jen yli­mää­räis­tä osaa vero­te­taan rajus­ti, jää lai­has­ti net­to­ra­haa käy­tet­tä­väk­si pal­ve­lui­hin. En väi­tä että progres­sio oli­si pel­käs­tään huo­no asia tai edes enem­män huo­no kuin hyvä, mut­ta ei se pel­käs­tään hyvä­kään voi olla. Jokai­nen kan­san­ta­lous­tie­teen opuk­sia leh­teil­lyt ymmär­tää, että staat­ti­sen, vuo­si­kym­me­niä jat­ku­van progres­sio­ve­ron olois­sa talous sopeu­tuu kan­san­ta­lou­den löy­sän ja tiu­kan rahan kohtiin.

    Todel­li­nen vih­reä vero­uu­dis­tus oli­si teh­dä kai­kis­ta vakuu­tus­mak­suis­ta alvil­li­sia. Vakuu­tuk­set ovat yksi mer­kit­tä­vim­piä kan­nus­ti­mia yli varo­jen elä­mi­seen ja vel­ka­ku­lu­tuk­seen. Tämä vero­tuot­to täy­tyi­si tie­tys­ti keven­tää muu­al­ta, esim. palk­ka­ve­ro­tuk­ses­ta, jol­loin kulu­tet­tai­siin taas suh­tees­sa enem­män ainee­ton­ta tuotantoa.

  24. Kor­kea vero­tus on kui­ten­kin muo­van­nut mai­den elin­kei­no­ra­ken­net­ta. Köy­häs­sä intia­lai­ses­sa kyläs­sä on enem­män ravin­to­loi­ta kuin suo­ma­lai­ses­sa kirkonkylässä.”

    Pitää­kö­hän paik­kan­sa? ja ket­kä nii­tö ravin­to­loi­ta käyt­tä­vät? Tus­kin halonhakkaajat…

  25. Pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta kes­tää huo­nos­ti arvon­li­sä­ve­ro­ja ja ansio­tu­lo­ve­ro­ja. Mut­ta joi­ta­kin mui­ta vero­ja ja mak­su­ja se ilmei­ses­ti kes­tää ihan hyvin. Sen vuok­si vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä pitää­kin muuttaa. 

    Toden­nä­köi­ses­ti asun­to­lai­no­jen korois­ta teh­tä­vät vero­vä­hen­nyk­set on pois­tet­ta­va, kiin­teis­tö­ve­roa koro­tet­ta­va ja varal­li­suus­ve­ro otet­ta­va uudel­leen käyt­töön jne. Samal­la jul­kis­ten pal­ve­lu­jen mak­su­ja on nos­tet­ta­va. Esi­mer­kik­si yli­opis­toi­hin kun­nol­li­set lukukausimaksut.

  26. Nyky­ai­kai­sen pal­ve­lun tuot­ta­mi­nen on saman­lais­ta teol­lis­ta tuo­tan­toa kuin tava­ran tuottaminen.

    Pal­ve­lu on nyky­ään pro­ses­si, johon osal­lis­tuu usei­ta työn­te­ki­jöi­tä, pal­ve­lun tuot­ta­mi­nen tar­vit­see konei­ta, kiin­teis­tö­jä, etc.

    Palk­ko­jen osuus voi olla kor­keam­pi kuin perin­tei­seeä tavar­tuo­tan­nos­sa, mut­ta ei se enää 100 % ole vaan jotain aivan muu­ta. esim telea­lal­la palk­ko­jen osuus on n vii­den­nes käyttökuluista.

    Meil­lä on asen­teel­li­nen ongel­ma, pal­ve­lu käsi­te­tään edel­leen piikomisena

    1. Mikä on palk­ko­jen osuus lop­pu­tuot­tees­ta? Kysei­ses­sä yri­tyk­ses­sä pal­kat voi­vat olla 20 % ja raa­ka-aineet ja koneet 80%, mut­ta Mars­sis­sa­ko ne raa­ka-aineet ja koneet on val­mis­tet­tu? Kes­ki­mää­rin palk­ko­jen osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on noin 60 % ja sitä se on sil­loin myös tuot­tei­den hinnoissa.

  27. Eli­na:

    Intui­tii­vi­ses­ti vain tun­tuu, että jos me kaik­ki teem­me toi­sil­lem­me sel­lai­sia asioi­ta mak­sus­ta, jot­ka voi­sim­me ihan hyvin itse­kin teh­dä, niin sii­tä ei oikein irtoa talouskasvua.

    Ymmär­rän kyl­lä suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen val­tioi­den tasolla. 

    No mike­si se toi­mi­si peri­aat­tees­sa samal­la taval­la yksilötasolla?

    Se, että “voim­me yhtä hyvin teh­dä itse” jon­kin asian, ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö joku muu voi­si teh­dä sitä mer­kit­tä­väs­ti nopeam­min ja parem­min. Täl­löin on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta jakaa hom­mat siten, että kaik­ki kes­kit­ty­vät teke­mään sitä, min­kä osaa­vat par­hai­ten, jol­loin hyö­dyl­li­siä asioi­ta saa­daan teh­tyä enem­män kuin turaa­mal­la kaik­ki itse kasaan.

    Ja kos­ka aika on rajal­li­nen resurs­si, niin jot­kin hom­mat kan­nat­taa usein siir­tää mui­den teh­tä­väk­si, _vaikka_ ne pys­tyi­si itse teke­mään jopa tehok­kaam­min! Tämä toteu­tuu sii­nä tapauk­ses­sa, että sääs­ty­neen ajan voi käyt­tää parem­min (eli siten, että se tuot­taa itsel­le enem­män hyö­tyä kuin sen hom­man teet­tä­mi­ses­tä mak­set­ta­va kustannus).

    Sama pätee tie­ten­kin sekä teol­li­seen että pal­ve­lu­tuo­tan­toon. Ero lie­nee lähin­nä sii­nä, että “teol­li­ses­sa tuo­tan­nos­sa” pää­omil­la on useim­mi­ten mer­kit­tä­vä roo­li, eikä yksi­löl­lä ei usein ole mah­dol­li­suusk­sia tuot­taa kyseis­tä hyö­dy­ket­tä tehok­kaam­min, kos­ka pitäi­si ensin raken­taa se tuo­tan­to­lai­tos ja muu infra­struk­tuu­ri. Tämän vuok­si kerä­tään pää­omia (esi­mer­kik­si osa­keyh­ti­öön) ja raken­ne­taan yhteis­tuu­min se tuo­tan­to­lai­tos. Tämä kai on se veteen piir­ret­ty raja­vii­va teol­li­sen tuo­tan­non ja pal­ve­lu­tuo­tan­non välil­lä: pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa sido­tun pää­oman osuus on mer­kit­tä­väs­ti pienempi. 

    Suu­ri sido­tun pää­oman mää­rä tar­koit­taa myös sitä, että tuo­tan­toa ei hevin lope­te­ta, kos­ka sii­hen on sidot­tu pal­jon resurs­se­ja (pää­omaa). Tämä saa sit­ten jot­kut — kuten ilmei­ses­ti Osmon — lyhyt­jän­tei­ses­ti kuvit­te­le­maan, että teol­lis­ta tuo­tan­toa voi verot­taa enem­män, kos­ka se ei kui­ten­kaan siir­ry. Kyl­lä se siir­tyy, mut­ta liik­keet ovat hitai­ta, kes­täen usein vuo­si­kym­me­niä, joh­tuen juu­ri infra­struk­tuu­rin muu­tok­sen hitau­des­ta (ei siis var­si­nai­ses­ti pää­oman liik­kei­den hitau­des­ta, vaan ihan sen kon­kreet­ti­sen infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­sen hitaudesta).

    Mut­ta ei noil­la peri­aa­te­ta­sol­la mitään suu­rem­paaa eroa ole.

    Mie­les­tä­ni käsi­tys sii­tä, että teol­li­suus­tuo­tan­to (ja vien­ti) ovat kai­ken a ja o, johon tämä tokai­su niis­tä tois­tem­me pai­to­jen pese­mi­ses­tä liit­tyy, on vähin­tään­kin van­hen­tu­nut nyky­maa­il­mas­sa. Mer­kan­ti­lis­min aika on ollut ja mennyt.

    Koko pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan­kin käsi­te on minul­le perin epäselvä. 

    Minä vähän epäi­len että ko. käsi­te on läh­tö­koh­tai­ses­ti­kin epä­mää­räi­nen (?). Sil­lä kai tar­koi­te­taan lähin­nä sitä, että kun ennen mui­noin pää­osa väes­tös­tä työs­ken­te­li teol­li­suu­des­sa, niin auto­ma­ti­saa­tion ja tehok­kuu­den kas­vus­ta joh­tuen siel­lä työs­ken­te­lee yhä har­vem­pi, jol­loin nämä ihmi­set siir­ty­vät ene­ne­väs­sä mää­rin pal­ve­lua­loil­le. Siis vähän sama kuin maa­ta­lous­yh­teis­kun­ta vs. teol­li­nen yhteiskunta.

    Kari

  28. Joni Neva­lai­nen:

    Idea­na lyhyes­ti laa­jen­taa nykyis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta kos­ke­maan kaik­kia kan­sa­lai­sia ja suo­ri­tus­muo­doik­si valin­nai­ses­ti yhteisöpalvelut.

    Eli idea­na on lyhyes­ti orjuut­taa koko kan­sa jok­si­kin tie­tyk­si ajak­si valtiovallalle.

    Ihan mie­len­kiin­toi­nen idea, mut­ta kii­tos ei. Myyn itse­ni mie­luum­min orjak­si kapi­ta­lis­til­le kuin polii­ti­koil­le. (Kapi­ta­lis­ti sen­tään yrit­tää mak­si­moi­da arvo­ni, eli osoit­taa työ­ni sin­ne mis­sä sitä tar­vi­taan kai­kis­ta eniten…)

    Eli­na:

    Ymmär­rän kyl­lä suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen val­tioi­den tasolla.

    Vähän has­sua, kun val­tio ei oikeas­taan edes ole mikään talou­del­li­nen yksik­kö, eikä sil­lä ole mitään eri­tyis­tä suh­teel­lis­ta etua pait­si jos aja­tel­laan, että ins­ti­tuu­tiot ovat pysy­viä. (Mitä ne tie­tys­ti jos­sain mää­rin ovat.)

    Suh­teel­li­nen etu tar­koit­taa samaa kai­kil­la tasoil­la. Jos toi­mi­joil­la ei ole suh­tees­sa tasan sama tuot­ta­vuus kai­kil­la tuo­tan­non aloil­la, kes­kit­ty­mäl­lä sii­hen mitä tekee suh­tees­sa parem­min kuin muut ja käy­mäl­lä kaup­paa hyvin­voin­ti kasvaa.

    Tämä on tot­ta kai­kes­sa toi­min­nas­sa; ei pel­käs­tään teol­li­ses­sa tuotannossa.

    Koko pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan­kin käsi­te on minul­le perin epäselvä.

    Niin on minul­le­kin. Minä luu­len, että sil­lä ei ole mitään sisäl­töä ja sitä käyt­tä­vät eivät tie­dä mis­tä puhuvat.

  29. Lii­an van­ha osuu oike­aan. Isos­sa osas­sa pal­ve­lui­ta vero­jous­to on vie­lä pie­nem­pi kuin teol­li­ses­sa tuo­tan­nos­sa. Ennem­min minä rupean kyl­py­am­mes­sa­ni teke­mään pape­ria kuin perus­tan oman kän­nyk­kä­ver­kon. Ongel­ma kes­kit­tyy yksin­ker­tai­ses­ti työ­voi­ma­val­tai­seen tuo­tan­toon, riip­pu­mat­ta sii­tä onko kysees­sä pal­ve­lu vai teol­li­nen tuote.

    Eikä raa­ka-ainei­den työ­voi­ma­val­tai­suus ole oikeas­taan rele­vant­tia. Oli maa­lin val­mis­tus kuin­ka pää­oma- tai työ­voi­ma­val­tais­ta tahan­sa, jos minun pitää vero­kii­lan takia teh­dä kak­si tun­tia töi­tä pal­ka­tak­se­ni maa­la­rin tun­nik­si, en hän­tä palk­kaa vaan maa­laan itse. Tie­tys­ti jos maa­lin teke­mi­nen oli­si joten­kin tosi työ­voi­ma­val­tais­ta ja sai­sin sen vero­kii­lan takia hal­vem­mal­la teh­tyä itse, niin sit­ten teki­sin sen­kin osuu­den itse.

  30. Kii­tos Kari ja Art­tu­ri hyvis­tä vastauksista!

    Olen kyl­lä tosi tie­tä­mä­tön täl­lä alu­eel­la. Se häi­rit­see minua ja saa tun­te­maan itse­ni tyhmäksi.

    Onko jotain perus­teos­ta suo­si­tel­la aihees­ta? Ehkä jokin kan­san­ta­lous­tie­teen pää­sy­koe­kir­ja oli­si paikallaan.…

    Ei minul­la tosi­aan ole mitään perus­tet­ta sil­le, mik­si suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen toi­mi­vuus liit­tyi­si vain val­tioi­den väli­seen vaih­toon. Aloin sitä itse­kin ihme­tel­lä, mik­si niin ajattelen.

  31. Koko pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan­kin käsi­te on minul­le perin epäselvä.”

    Nykyi­ses­sä suo­ma­lai­ses­sa pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa paras­ta pal­ve­lua näyt­täi­si ole­van itsepalvelu.

  32. Pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan kuu­luu pitzan­pais­ta­jien lisäk­si myös ala­ti kehit­ty­vät nettipalvelut.

    Monet mar­gi­naa­li­ryh­mil­le suun­na­tut inter­net­pal­ve­lut tar­vit­se­vat riit­tä­vän ison käyt­tä­jä­kun­nan ja sik­si Suo­men pie­nil­le mark­ki­noil­le ei syn­ny näi­tä pal­ve­lu­ja samaan tah­tiin kuin USA:n tai Kii­nan markkinoille.

    Kaik­kia nii­tä pal­ve­lu­ja, joi­ta saa USA:ssa tai Kii­nas­sa ei kan­na­ta ryh­tyä tar­joa­maan Suo­men kie­lel­lä. Jos pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen on kiin­ni mai­nos­ta­jien rahois­ta, ei usein­kaan löy­dy riit­tä­vän suur­ta suo­men­kie­lis­tä kohderyhmää.

    Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten onkin usein ryn­nit­tä­vä heti ulko­mai­sil­le mark­ki­noil­le, mikä saat­taa tuo­da yli­mää­räi­siä vai­keuk­sia ja ‑kus­tan­nuk­sia. Tuo­te­ke­hi­ty­syk­si­köt onkin perus­tet­ta­va Pii­laak­soon tai Shang­hai­hin ja sof­ta on teh­tä­vä hal­pa­työ­voi­mal­la Intias­sa. Suo­ma­lai­sia ei pal­jon pro­jek­tis­sa työllistetä.

    Uusien net­ti­pal­ve­lu­jen kek­si­mi­nen ja tuot­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti onnis­tuu parem­min kes­kit­ty­mis­sä, jois­sa on riit­tä­vän pal­jon kor­kea­ta­sois­ta osaa­mis­ta ja luo­vuut­ta. Suo­mi saat­taa jää­dä myös täs­sä kil­pai­lus­sa iso­jen jalkoihin.

    Kun net­ti­pal­ve­lul­le saa riit­tä­väs­ti volyy­mia, niin sit­ten sen arvo kas­vaa hui­mas­ti ja yhteis­kun­taan syn­tyy vero­poh­jaa. Kos­ka Suo­mes­sa volyy­me­ja on vai­kea saa­da, ei vero­poh­jaa­kaan syn­ny samal­la taval­la kuin isoil­la markkinoilla.

    Kun isot mark­ki­nat kehit­ty­vät mui­ta nopeam­min, niin se vain lisää nii­den kil­pai­lue­tua. Kas­va­vil­la mark­ki­noil­la yri­tyk­set saa­vat pal­jon hel­pom­min ris­ki­ra­haa pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seen kuin pie­nil­lä markkinoilla.

    Sii­nä muu­ta­mia syi­tä, mik­si siir­ty­mi­nen pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan tuo muka­naan Suo­mel­le hie­man haasteita.

  33. Kes­ki­mää­rin palk­ko­jen osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on noin 60 % ja sitä se on sil­loin myös tuot­tei­den hinnoissa.”

    Näin­kin se on, mut­ta ei nyky­ai­kai­nen pal­ve­lu- ja tava­ra­tuo­tan­to näin­kään mitat­tu­na poik­kea enää toi­sis­taan kua­tan­nus­ra­ken­teel­taan niin pal­joa, että sil­lä oli­si oleel­li­nen merkitys.

    Intia on huo­no ver­tai­lu­koh­ta ellem­me halua vajo­ta samal­le kehitystasolle.
    Ravin­to­la on siel­lä yksin­ker­tai­sim­mil­laan pel­ti­kap­pa­lei­ta, jot­ka on kepein tuet­tu sade­suo­jak­si, ravin­to­la on kadul­la , pöy­dät puk­ki­pöy­tiä ja keit­tiö pari kaasukeitintä.

    Hel­sin­gis­sä taas kau­pun­ki perii tör­ky­vuo­kria, ter­veys­tar­ka­ta­ja Pön­kä huo­le­hii sii­tä, että kiin­teis­tö­lu­lut ovat tai­vais­sa ja raa­ka-aineet­kin ovat kal­liim­pia. Palk­ko­jen osuus on tie­tys­ti jota­kin, mut­ta ei se mer­kit­tä­vin teki­jä ole

  34. Eli­na: Minä suo­sit­te­len kuun­te­le­maan kaik­ki Econ­Talk podcäs­tit, jos englan­nin­kie­li on riit­tä­vän hyvin hal­lus­sa. http://www.econtalk.org/

    Russ Roberts osaa selit­tää talous­tie­teen käsit­teet hyvin ilman, että käyt­tää tar­peet­to­mas­ti talous­tie­teen jargonia.

    Tätä teos­ta olen myös näh­nyt kehut­ta­van hyvä­nä ensim­mäi­se­nä kir­ja­na talou­des­ta, mut­ta en ole luke­nut sitä itse: http://www.amazon.com/Economics-One-Lesson-Shortest-Understand/dp/0517548232

    Varoi­tuk­sen sana­na, molem­mat sisäl­tä­vät run­saas­ti “free-mar­ket” taloustiedettä.

  35. Sep­po S: “Pal­ve­lu­yh­teis­kun­taan kuu­luu pitzan­pais­ta­jien lisäk­si myös ala­ti kehit­ty­vät nettipalvelut.”

    Net­ti­pal­ve­luis­ta suu­rin osa ei ole pal­ve­lua lain­kaan — ja esim. pank­ki­pal­ve­lut itsepalvelua.

  36. Monien verk­ko­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen vaa­tii iso­ja etu­kä­teen teh­tä­viä työ­voi­ma­val­tai­sia inves­toin­te­ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja sof­tan­te­ke­mi­seen. Lisäk­si pal­ve­lun kehit­tä­mi­sen ja lan­see­raa­mi­sen jäl­keen verk­ko­pal­ve­lu tuot­taa aluk­si mon­ta vuot­ta tap­pio­ta. Täl­lais­ten verk­ko­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen vaa­tii rahoit­ta­jil­ta suur­ta riskinsietokykyä. 

    Aiem­min Suo­mi oli pit­käl­ti pank­ki- ja val­tio­nyh­tiö­ve­toi­nen maa. Suo­men teol­li­suu­den poh­ja on suu­rel­ta osin peräi­sin täl­tä ajal­ta. Sil­loin panos­tet­tiin inves­toin­tei­hin ja ajoit­tain jopa yli-inves­toi­tiin. Välil­lä sit­ten met­sä­teol­li­suu­den toi­vo­muk­ses­ta devalvoitiin.

    Nyt ajat ovat muut­tu­neet. Suo­mes­sa ollaan hyvin varo­vai­sia ris­ki­si­joi­tus­ten suh­teen ja ali-inves­toi­daan. Suo­mes­sa ei ole rik­kai­ta yksi­tyi­siä ris­ki­si­joit­ta­jia, eikä val­tio sat­saa niin­kuin ennen. Puut­tuu myös iso­jen kas­va­vien mark­ki­noi­den veto.

    Palk­ka­ta­son kor­keus ja anka­ra vero­tus myös hei­ken­tä­vät sijoit­ta­jien intoa kehit­tää verk­ko­pal­ve­lu­ja suo­ma­lai­sel­la työvoimalla.

    Kii­nas­sa sen sijaan val­tio sat­saa val­ta­vas­ti ja siel­lä on myös sal­lit­tu se, että muo­dos­tuu huip­pu­rik­kai­ta yksi­tyi­siä ris­ki­si­joit­ta­jia, jot­ka näke­vät suu­ria mah­dol­li­suuk­sia uusis­sa pal­ve­luis­sa kas­va­vil­la mark­ki­noil­la. Yli­opis­tot suol­ta­vat vuo­sit­tain mil­joo­nia 200–400 euroa kuu­kau­des­sa tie­naa­via insi­nöö­re­jä pal­ve­lu­jen kehittämiseen.

    Tämä näky­mä tie­tää sitä, että Suo­mes­sa saam­me pais­taa pit­so­ja toi­sil­lem­me ja hoi­taa van­huk­siam­me ilman, että mitään työ­voi­ma­pu­laa tulee. Vero­tuk­sen kaut­ta on entis­tä vai­keam­paa kerä­tä varo­ja jul­ki­siin pal­ve­lui­hin, jot­ka vää­jää­mät­tä heikkenevät.

  37. Nykyi­ses­sä suo­ma­lai­ses­sa pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­sa paras­ta pal­ve­lua näyt­täi­si ole­van itsepalvelu”

    Viro on itse­pal­ve­luis­sa edel­lä Suo­mea ja sitä pide­tään nyky­ään pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan merkkinä.

    Verk­ko­pal­ve­lut ovat juu­ri itsepalvelua.
    Mik­si meni­sit val­tion viras­toon täyt­tä­mään loma­ket­ta ja jonot­ta­maan, kun voit täyt­tää lomak­keen muka­vas­ti koto­na eikä tar­vit­se mat­kus­taa mihinkään ?

  38. Art­tu­ri:

    Tätä teos­ta olen myös näh­nyt kehut­ta­van hyvä­nä ensim­mäi­se­nä kir­ja­na talou­des­ta, mut­ta en ole luke­nut sitä itse: http://www.amazon.com/Economics-One-Lesson-Shortest-Understand/dp/0517548232

    Ja talou­del­li­sem­min tuo löy­tyy myös njetistä:
    http://jim.com/econ/

    Aina­kin minus­ta ko. teos, jota olen lues­kel­lut siel­tä tääl­tä, on enem­män kri­tiik­kiä val­tio­val­lan sään­te­lyä koh­taan kuin var­si­nai­ses­ti talou­den oppi­kir­ja, mut­ta var­sin haus­kas­ti kir­joi­tet­tu ja esit­tää ilmiöt mie­les­tä­ni var­sin pätevästi.

    Kari

  39. Hyvä kir­joi­tus.

    Ins­ti­tuu­tiol­le kuten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­le on tyy­pil­lis­tä S‑käyrän tyyp­pi­nen romah­dus. Ensin ongel­mia alkaa hil­jal­leen kasau­tua, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta kaik­ki näyt­tää jat­ku­van hyvin pit­kään suht vakaana. 

    Sit­ten yhtäk­kiä ins­ti­tuu­tio alkaa purkaantua.

    Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta voi alkaa lopul­li­ses­ti pur­kau­tua kun nuo­rem­mat menet­tä­vät koko­naan uskon­sa sii­hen että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta tulee heil­le mitään etu­ja esi­mer­kik­si eläk­kei­den muo­dos­sa. Ammat­ti­tai­toi­sin nuo­ri väki alkaa muut­taa muu­al­le. Syök­sy­kier­re alkaa.

  40. Lii­an Van­ha kir­joit­ti: “Mik­si meni­sit val­tion viras­toon täyt­tä­mään loma­ket­ta ja jonot­ta­maan, kun voit täyt­tää lomak­keen muka­vas­ti koto­na eikä tar­vit­se mat­kus­taa mihinkään ?”

    No ehkä­pä sik­si, että kokeil­les­sa­ni täyt­tää verot­ta­jan net­ti­lo­ma­ket­ta kaa­tui yri­tys sii­hen, etten osan­nut teh­dä valin­taa jokai­seen koh­taan. Net­ti­lo­ma­ke ei hyväk­sy­nyt “tyh­jää”. Pape­ri­lo­ma­ke hyväk­syy, ja sen voi lähet­tää postitse.

  41. Sep­po S: “Tämä näky­mä tie­tää sitä, että Suo­mes­sa saam­me pais­taa pit­so­ja toi­sil­lem­me ja hoi­taa van­huk­siam­me ilman, että mitään työ­voi­ma­pu­laa tulee. Vero­tuk­sen kaut­ta on entis­tä vai­keam­paa kerä­tä varo­ja jul­ki­siin pal­ve­lui­hin, jot­ka vää­jää­mät­tä heikkenevät.”

    Jul­ki­set pal­ve­lut eivät vää­jä­mät­tä heik­ke­ne, mut­ta nii­den pii­ris­sä ole­van jou­kon osuus pienenee.
    Jos yksi­tyi­set sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut kas­va­vat 20% vuo­des­sa, tämä vähen­tää kyl­lä jul­kis­ten pal­ve­lu­jen tar­vet­ta. Yksi­tyi­siä pal­ve­lui­ta ei lie­ne syy­tä kus­tan­taa jul­ki­sis­ta varois­ta? Sitä mukaa kuin täy­den työ­eläk­keen ansain­nei­den mää­rä kas­vaa, kas­vaa myös kes­ki­mää­räi­nen elä­ke (täl­lä het­kel­lä noin 1.300 €/kk) ja yhteis­kun­nan tuen tar­ve vähe­nee. Näin ollen myös se, että van­hus­väes­tön pal­ve­lui­den kus­tan­nuk­set ja elä­ke­me­not las­ke­taan yhteen ja väi­te­tään, että van­hus­väes­tö mak­saa tule­vai­suu­des­sa niin ja niin pal­jon, on virhepäätelmä.
    Onko näi­hin eläk­kei­siin varaa, jää näh­tä­väk­si, mut­ta käsi­tyk­se­ni mukaan jo ennen nykyis­tä lamaa val­lit­si tilan­ne, että elä­ke­ra­has­to­jen tuo­tot oli­vat suu­rem­mat kuin ulos mak­set­ta­vat eläk­keet. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne ei lie­ne tämä, mut­ta kyl­lä ne sijoi­tus­tuo­tot taas alka­vat kasvaa.
    Mie­len­kiin­tois­ta, eikö totta?

  42. Vähän lisää: kun siis kes­kie­lä­ke on noin 1300 €/kk, niin lai­tos­hoi­don pal­ve­lu­mak­su­na voi­daan periä 85% täs­tä eli 1100 — luu­li­sin, että sil­lä yhtä & tois­ta voi­daan rahoittaa.

  43. Vaik­ka verk­ko­pal­ve­lu oli­si­kin ilmais­ta itse­pal­ve­lua, niin aika moni tie­naa niis­tä. Syy­nä voi olla mai­nok­sis­ta kerä­tyt tulot tai jotain muu­ta kaut­ta teh­ty rahas­tus. Siis verk­ko­pal­ve­lu­jen raken­ta­mi­nen ja yllä­pi­tä­mi­nen on mer­ki­tyk­sel­tään kas­va­va elinkeino. 

    Lisäk­si verk­ko­pal­ve­lui­hin kyt­key­tyy usein ilmais­ten itse­pal­ve­lui­den ohel­la olen­nai­se­na osa­na muu­ta mak­sul­lis­ta kaup­paa tai pal­ve­lua. Verk­ko­pal­ve­lu­jen kaut­ta monen asian teke­mi­sen tuot­ta­vuus para­nee niin jul­ki­sel­la kuin yksi­tyi­sel­lä­kin sektorilla.

    Oli­si erit­täin tär­ke­ää, että Suo­mi oli­si kai­ken­lai­ses­sa verk­ko­pal­ve­lus­sa maa­il­man kär­ki­mai­ta, mut­ta olem­me pudon­neet pahas­ti kel­kas­ta, kuten jokin aika sit­ten jul­kais­tut sel­vi­tyk­set osoittivat.

    Parem­pi olla verk­ko­pal­ve­luis­sa kär­ki­maa kuin pitzanpaistossa.

  44. Poh­jois­mai­nen kor­ke­aan työn vero­tuk­seen perus­tu­va hyvin­voin­ti­val­tio on laa­dit­tu teol­lis­ta yhteis­kun­taa aja­tel­len. Se toi­mii pal­jon huo­nom­min, kun tuo­tan­to­ra­ken­ne kul­kee koh­den pal­ve­lu­yh­teis­kun­taa. Sik­si Suo­mel­la ja Ruot­sil­la on vai­keuk­sia siir­tyä teol­li­suu­den ajas­ta palveluyhteiskuntaan.

    Ja kun tähän vie­lä lisä­tään tämä kuu­lui­sa glo­ba­li­saa­tio ale­taan olla ns. asian yti­mes­sä. Kaik­ki ne yhtiöt, jot­ka vain voi­vat, siir­tä­vät tuo­tan­ton­sa “mata­lan kus­tan­nus­ta­son mai­hin”. Sen jäl­keen kor­vaa­vat työ­pai­kat syn­ty­vät, jos syn­ty­vät palveluista.

    Esi­mer­kik­si monil­le kone­pa­jayh­tiöil­le pal­ve­lut ovat jo mer­kit­tä­vin osa lii­ke­vaih­dos­ta. Pal­ve­lut tosin teh­dään siel­lä mis­sä ovat asen­ne­tut lait­teet­kin, joten työl­lis­tä­vä vai­ku­tus Suo­mes­sa jää marginaaliseksi.

    Vero­tuk­ses­sa tämä pal­ve­lun pai­not­tu­mi­nen näkyy aika­naan, kun eri­lais­ten kulu­tus­ve­ro­jen mer­ki­tys kas­vaa olennaisesti.

    Verot­ta­ja hyö­tyy pal­ve­lun arvon nousus­ta line­aa­ri­ses­ti, mut­ta en sil­ti meni­si van­no­maan, että laa­jan pale­tin tasa­ve­roil­la­kaan Suo­men ns. hyvin­voin­ti­val­tio­ta kyet­täi­siin pitä­mään täl­lai­se­naan kuin nyt.

  45. No ehkä­pä sik­si, että kokeil­les­sa­ni täyt­tää verot­ta­jan net­ti­lo­ma­ket­ta kaa­tui yri­tys sii­hen, etten osan­nut teh­dä valin­taa jokai­seen koh­taan. Net­ti­lo­ma­ke ei hyväk­sy­nyt “tyh­jää”. Pape­ri­lo­ma­ke hyväk­syy, ja sen voi lähet­tää postitse.”

    Minä­päs osa­sin. Ja tun­tui kyl­lä oudol­ta vain pai­naa “lähe­tä” ‑nap­pia ja se oli sit­ten sii­nä. Ei sin­ne pos­tiin nyt niin pit­kä mat­ka oli­si, mut­ta on pos­tit­ta­mi­ses­sa­kin oma vaivansa.

  46. [quote]Rahasta, joka työ­nan­ta­jan tilil­tä läh­tee, pää­tyy pal­kan­saa­jan tilil­le noin 40 pro­sent­tia lopun men­nes­sä verottajalle.[/quote]

    Ja täs­tä 40 pro­sent­tia menee asun­to­lai­naan tai vuo­kraan. Reaa­li­ta­lou­den kier­toon, tava­roi­hin ja pal­ve­lui­hin, jää pal­kan­saa­jal­ta alku­pe­räi­ses­tä 100 pro­sen­tis­ta n.20%.

  47. …Kor­kean vero­tuk­sen maat ovat menes­ty­neet talou­del­li­ses­ti jopa parem­min kuin mata­lan vero­tuk­sen maat…”

    Vai sii­tä huo­li­mat­ta? Suo­ma­lais­ta hyvin­voin­tia raken­net­tiin ras­kaan teol­li­suu­den ehdoil­la sotien jäl­keen ja samal­la tuhot­tiin käy­tän­nös­sä PKT-sek­to­ri. Kan­nat­taa ver­ra­ta Sak­san ja Suo­men kes­ki­suu­ren teol­li­suu­den eroa. Meil­lä on pik­ku­na­ri­koi­ta, mut­ta sai­raal­la vero­tuk­sel­la on pyrit­ty estä­mään nii­den kavaminen.

    Joka tapauk­ses­sa nyt ollaan tilan­tees­sa, jos­sa enää ei voi­da jat­kaa nyky­me­nol­la. Puo­let yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toa. Vain nii­hin teh­dyt leik­kauk­set aut­ta­vat mei­tä eteen­päin. Kol­man­teen mer­kit­tä­vään kulue­rään, kou­lu­tuk­seen, ei kan­na­ta kos­kea, kos­ka se on tulevaisuutemme.

  48. Meil­lä on pik­ku­na­ri­koi­ta, mut­ta sai­raal­la vero­tuk­sel­la on pyrit­ty estä­mään nii­den kavaminen.”

    Meil­lä nämä pik­ku­na­ri­kat ovat yleen­sä eri­lai­sia pal­ve­lu­yri­tyk­siä esim sähkö‑, put­ki-raken­nus ‑ymu­ra­koit­si­joi­ta ‚kau­pan alan pik­ku­yrit­tä­jiä tai pik­ku pajoja.
    Tai autoi­li­joi­ta tai ravin­to­lan pitäjiä
    Ei näil­lä oikein suu­ria kas­vu­mah­dol­li­suuk­sia edes ole, ne ovat enim­mäk­seen jon­kun suu­rem­man ren­ke­jä. Tyy­pil­lis­tä näil­le on, että ne teke­vät rutii­ni­töi­tä ja fir­maan sidot­tu pää­oma on pieni.

    Itse asias­sa täl­lai­set yri­tyk­set ovat vain palk­ka­työn toi­nen muoto.

    Kas­vu­yri­tyk­siä, joil­la on oikea kan­sain­vä­li­ses­ti­kin kan­ta­va idea, on har­vas­sa ja har­va niis­tä kas­vaa suu­rek­si enne kuin vie­lä suu­rem­pi ostaa sen
    Suu­ret yri­tyk­set kyt­tää­vät kas­va­via yri­tyk­siä ja osta­vat poten­ti­aa­li­sia kil­pai­li­joi­ta pois markkinoilta

  49. Se, että “voim­me yhtä hyvin teh­dä itse” jon­kin asian, ei tar­koi­ta sitä, ettei­kö joku muu voi­si teh­dä sitä mer­kit­tä­väs­ti nopeam­min ja parem­min. Täl­löin on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta jakaa hom­mat siten, että kaik­ki kes­kit­ty­vät teke­mään sitä, min­kä osaa­vat par­hai­ten, jol­loin hyö­dyl­li­siä asioi­ta saa­daan teh­tyä enem­män kuin turaa­mal­la kaik­ki itse kasaan. 

    Täs­sä on taas esi­merk­ki sii­tä, miten syväl­le taval­lis­ten hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten asen­tei­siin ja aja­tuk­siin talous­kas­vui­deo­lo­gia on vai­ku­tuk­sen­sa ulot­ta­nut. Asioi­den arvoa mita­taan sil­lä, miten pal­jon hyö­dyl­li­siä tuot­tei­ta saa­daan teh­dyik­si ja rahal­la vaihdettaviksi. 

    Ihmi­nen ei kui­ten­kaan saa onne­aan sii­tä, miten pal­jon hän voi ostaa tois­ten teke­miä hyö­dyk­kei­tä, vaan sii­tä, miten pal­jon hän itse voi hyö­ty­jä tuot­taa, itsel­leen ja muille.

    Eihän työt­tö­myys­kään ole aina­kaan enää tava­ran­puu­teon­gel­ma. Jokai­sel­le pys­ty­tään jär­jes­tä­mään asun­to, vaat­teet ja ruo­ka ja näin meil­lä myös teh­dään. Työt­tö­myys on mie­len ongel­ma. Työ­tön on onne­ton, kos­ka hän ei itse voi olla muka­na tuot­ta­mas­sa hyö­dyl­li­siä asioi­ta. Eikä tämä ongel­ma kos­ke vain palk­ka­työs­tä syr­jäy­tet­ty­jä vaan myös nii­tä palk­kaa naut­ti­via, joi­den työ on laa­jem­min arvioi­den mer­ki­tyk­se­tön­tä tai perä­ti hai­tal­lis­ta. Sil­loin työn­te­ki­jä saa mer­ki­tyk­sen­tun­teen­sa vain pal­kas­taan, ja kos­ka jokai­nen halu­aa olla tun­nus­tet­tu ja arvo­kas, tämä joh­taa päät­te­lyyn: saan palk­kaa, olen siis ole­mas­sa. Mui­ta ei minun rahoil­la­ni hyysätä.

    Täl­lai­sel­le tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­del­le raken­tu­va talous ei ole kes­tä­väl­lä poh­jal­la. Aika ajoin se joh­taa toi­met­to­mien jouk­ko­jen mie­let­tö­miin tekoi­hin, pie­niin ja suuriin.

  50. Kär­jis­täen, aikoi­naan maa­seu­dul­ta kau­pun­kiin muut­ta­neet oli­vat kou­lu­tus­myön­tei­sen asen­teen ja hyvät elin­ta­vat oma­nei­ta maa­seu­dun kas­vat­te­ja. He ete­ni­vät yli­opis­toi­hin ja hyviin ase­miin. Maa­seu­dun väki ymmär­si las­ten­sa edun.
    Nyky­ään köy­hyys lisään­tyy kau­pun­kien lähiöis­sä, jois­sa vas­taa­vaa perus­taa ei ole (ks. esim. tänään Hesa­rin jut­tu Rii­hi­mäes­tä). Nämä van­hem­mat, joil­le on kerään­ty­nyt eri­lai­sia ongel­mia, eivät osaa, ymmär­rä, kyke­ne aja­maan lap­sen­sa etua samal­la taval­la. (Kaik­ki eivät kui­ten­kaan ole päih­de- ym. ongel­mai­sia, jot­ka eivät kyke­ne tai väli­tä, vaik­ka­kin iso osa.)
    Ei tar­vit­se kuin pitää sil­män­sä auki ala-asteen kou­lus­sa, kun voi­mis­tu­nut luok­ka­ja­ko näkyy. Nyt tar­vi­taan uuden­lais­ta val­ta­kun­na­lis­ta päih­deoh­jel­maa ja lähiö­oh­jel­maa, että pääs­tään kiin­ni näi­hin per­hei­siin. Nyt­hän ei heis­tä juu­ri kukaan ole kiin­nos­tu­nut. Nyt yri­te­tään puut­tua vain oirei­siin (kou­luis­sa ym.) mut­ta syyt ovat syvemmällä.

  51. Ihmi­nen ei kui­ten­kaan saa onne­aan sii­tä, miten pal­jon hän voi ostaa tois­ten teke­miä hyö­dyk­kei­tä, vaan sii­tä, miten pal­jon hän itse voi hyö­ty­jä tuot­taa, itsel­leen ja muille.”

    Ennen teh­tiin kaik­ki itse. Koto­na oli nur­kas­sa sepa­rat­to­ri, jol­la mai­dos­ta ero­tet­tiin ker­ma ja vie­res­sä kir­nu, jol­la ker­ma kir­nut­tiin voiksi
    Kun sika tapet­tiin niin mum­mo kään­si suo­let ja sika käy­te­tiin tark­kaan veri­mak­ka­roi­hin ja tavallisiin.

    Vil­ja, peru­nat, vihan­nek­set tuli­vat omas­ta maasta.
    Kala jär­vis­tä ja jois­ta ja jos tuli puu­tet­ta ruu­as­ta niin isä pis­ti kivää­rin sel­kään ja haki met­säs­tä poron tai hir­ven tai jotain muuta.

    Myös yhtei­söl­li­syys oli voimissaan
    Kyläl­lä oli son­nio­suus­kun­ta, kone­so­suus­kun­ta , laut­tao­suus­kun­ta etc joil­la hoi­det­tiin kal­liim­mat investoinnit.
    Talk­ko­työ­nä rakennt­tiin myös nuo­ri­seu­ran­ta­lo, jos­sa pidet­tiin tansseja,katsottiin elo­ku­via, har­ras­tet­tiin kaikenlaista.
    Ei sekään miten­kään onne­ton­ta elä­mää ollut

    Nyky­ään nämä tai­dot ovat hävin­neet ja samoin yhteisöllisyyskin.
    Mut­ta ei aivan koko­naa esim laes­ta­dio­lai­sil­la yhtei­söl­li­syys vie­lä toi­mii ja niin­pä Oulun ympä­ris­tö on täyn­nä tal­koo­työ­nä teh­ty­jä komei­ta oma­ko­ti­ta­lo­ja ja ton­tin saa muu­ta­man kuu­kau­den palkalla

  52. Juk­ka: “Ammat­ti­tai­toi­sin nuo­ri väki alkaa muut­taa muu­al­le. Syök­sy­kier­re alkaa.”

    Oma näp­pi­tun­tu­ma­ni on että ainoa mer­kit­tä­vä asia joka enää vetää nuo­ren per­heet­tö­män expat­ri­aa­tin takai­sin Suo­meen on laa­du­kas perus­o­pe­tus ja sil­loin­kin usein jos­sain muu­al­la kuin omas­sa lähi­kou­lus­sa. Jos jou­du­taan tilan­tee­seen jos­sa usko­taan lap­sen saa­van rat­kai­se­vas­ti parem­mat val­miu­det käy­mäl­lä kou­lua jos­sain muus­sa maas­sa, ollaan todel­la isois­sa ongelmissa.

  53. Lii­an vanha
    “Näin­kin se on, mut­ta ei nyky­ai­kai­nen pal­ve­lu- ja tava­ra­tuo­tan­to näin­kään mitat­tu­na poik­kea enää toi­sis­taan kua­tan­nus­ra­ken­teel­taan niin pal­joa, että sil­lä oli­si oleel­li­nen merkitys.”

    Höpön­lö­pön­kö­pön.

    Teol­li­ses­sa tuo­tan­nos­sa raa­ka-ainei­den, puo­li­val­mis­tei­den ja tuo­tan­toon sido­tun pää­oman arvo ovat aivan tois­ta luok­kaa kuin pal­ve­luis­sa. Äärie­si­merk­kei­nä näis­tä voi­si­vat toi­mia vaik­ka­pa yhden mie­hen kone­pa­ja ja yhden mie­hen kam­paa­mo. Erot kulu­ra­ken­tees­sa ovat melkoiset.

    Ricca­do
    “Maa­seu­dun väki ymmär­si las­ten­sa edun.”

    Nyt menee met­sään niin että pöli­see. Meri­to­kra­tia ker­ros­tut­taa väes­tö­luo­kat. Meri­to­kra­ti­aan siir­ryt­täes­sä ala­luo­kas­sa ole­vat poten­ti­aa­lia omaa­vat nouse­vat ylös­päin ja ylem­pä­nä ole­vat hult­tiat pai­nu­vat alas­päin. Kos­ka poten­ti­aa­li ja sen puu­te ovat suu­ris­sa mää­rin perin­nöl­li­siä, parin suku­pol­ven jäl­keen meri­to­kra­tia on suo­dat­ta­nut onnis­tu­jat ja häviä­jät jo ennen syn­ty­mää omiin ryhmiinsä.

  54. Mat­ti H:

    Täs­sä on taas esi­merk­ki sii­tä, miten syväl­le taval­lis­ten hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten asen­tei­siin ja aja­tuk­siin talous­kas­vui­deo­lo­gia on vai­ku­tuk­sen­sa ulot­ta­nut. Asioi­den arvoa mita­taan sil­lä, miten pal­jon hyö­dyl­li­siä tuot­tei­ta saa­daan teh­dyik­si ja rahal­la vaihdettaviksi. 

    Tar­koi­tat­ko esi­mer­kil­lä­si omaa kir­joi­tus­ta­si vai minun alku­pe­räis­tä kirjoitustani?

    Luep­pa tuo teks­ti­ni uudes­taan ja huo­maa, että sii­nä ei puhut­tu rahas­ta ollenkaan!

    Teh­tä­vien jaka­mi­nen siten, että ne tuot­ta­vat mah­dol­li­sim­man pal­jon hyö­tyä (jota siis voi mita­ta muul­la­kin kuin rahal­la — esi­mer­kik­si sääs­ty­nee­nä aika­na) on jär­ke­vää täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, tuot­taa­ko se kan­san­ta­lou­teen sen­tin senttiä.

    Jyr­käs­ti tul­ki­ten ainoa, joka on var­si­nai­ses­ta rahan siir­ty­mi­ses­tä kiin­nos­tu­nut, on val­tio, joka halu­aa näi­tä siir­to­ja verottaa.

    Raha on toki näp­pä­rä apu­vä­li­ne resurs­sien jär­ke­vään allo­koi­mi­seen, mut­ta nime­no­maan vain apu­vä­li­ne, eikä se kata kuin pie­nen osan “talou­del­li­ses­ta toi­min­nas­ta” tai ihmis­ten toi­min­nas­ta ylipäätään.

    Ihmi­nen ei kui­ten­kaan saa onne­aan sii­tä, miten pal­jon hän voi ostaa tois­ten teke­miä hyö­dyk­kei­tä, vaan sii­tä, miten pal­jon hän itse voi hyö­ty­jä tuot­taa, itsel­leen ja muille. 

    Entä­pä, jos minä väi­tän oman onnel­li­suu­te­ni lisään­ty­vän enem­män sii­tä, että voin ostaa tois­ten pal­ve­lu­ja ja hyö­dyk­kei­tä kuin sii­tä että voin nii­tä tuot­taa muil­le? Olen­ko siis todel­li­nen alt­ruis­ti, kun annan muil­le mah­dol­li­suu­den pal­vel­la omia tarpeitani?

    Kari

  55. Kari:

    Olen­ko siis todel­li­nen alt­ruis­ti, kun annan muil­le mah­dol­li­suu­den pal­vel­la omia tarpeitani?

    hihi­hi­hi­hi­hi­hii.…

  56. Kari:

    Tar­koi­tat­ko esi­mer­kil­lä­si omaa kir­joi­tus­ta­si vai minun alku­pe­räis­tä kirjoitustani?

    🙂

    Olen­ko siis todel­li­nen alt­ruis­ti, kun annan muil­le mah­dol­li­suu­den pal­vel­la omia tarpeitani?

    Minä­kin oon samal­la taval­la alt­ruis­ti! Pitäs­kö­hän mei­dän men­nä tar­joa­maan hyvän­te­ke­väi­syyt­tä Hai­tiin. Kyl­lä olis pai­kal­li­set onnek­kai­ta. Nimeäi­si­vät var­maan katu­ja ja lap­sia mei­dän mukaan.

  57. Teol­li­ses­sa tuo­tan­nos­sa raa­ka-ainei­den, puo­li­val­mis­tei­den ja tuo­tan­toon sido­tun pää­oman arvo ovat aivan tois­ta luok­kaa kuin pal­ve­luis­sa. Äärie­si­merk­kei­nä näis­tä voi­si­vat toi­mia vaik­ka­pa yhden mie­hen kone­pa­ja ja yhden mie­hen kam­paa­mo. Erot kulu­ra­ken­tees­sa ovat melkoiset”

    Esim tele­pal­ve­luis­sa hen­ki­lö­ku­lut ovat n 20 % luokkaa.
    Tai jos kat­so­taan nyky­ai­kais­ta lää­kä­ri­pal­ve­lua, kyl­lä koneet lait­teet ja kiin­teis­töt mer­kit­se­vät suur­ta kulue­rää näissäkin
    Eikä ne yhden hen­gen kone­pa­jan­kaan muut kulut tai­vais­sa ole, ei yksi ihmi­nen niin kum­mois­ta tuo­ta, että kone­ku­lut oli­si­vat suuria

  58. Sylt­ty: “Teol­li­ses­sa tuo­tan­nos­sa raa­ka-ainei­den, puo­li­val­mis­tei­den ja tuo­tan­toon sido­tun pää­oman arvo ovat aivan tois­ta luok­kaa kuin palveluissa.”

    Ehkä tämä voi­si pikem­min­kin toi­mia mää­ri­tel­mä­nä: Teol­lis­ta tuo­tan­toa on sel­lai­nen jos­sa raa­ka-ainei­den, puo­li­val­mis­tei­den ja tuo­tan­toon sido­tun pää­oman arvo ovat aivan tois­ta luok­kaa kuin palveluissa.

    Sil­loin oli­si hel­pom­pi hah­mot­taa että teol­li­nen pal­ve­lu­tuo­tan­to­kin voi olla enem­män teol­li­suut­ta kuin vaik­ka yhden mie­hen metal­li­pa­ja. Teol­li­ses­sa pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa kan­nat­ta­vuus syn­tyy nime­no­maan raken­tei­siin = tuo­tan­toon teh­dyis­tä inves­toin­neis­ta joil­la orga­ni­saa­tio saa­daan toi­mi­maan kuin kone. Yhteis­tä on myös se että tuo­tan­non raja­kus­tan­nuk­set las­ke­vat dra­maat­ti­ses­ti toi­sin kuin nyrk­ki­pa­jois­sa jois­sa ne tup­paa­vat kasvamaan.

  59. Mis­sä Euroo­pan maas­sa muu­ten on abso­luut­ti­ses­ti kor­kein verotus?

  60. Mark­ku: “Mis­sä Euroo­pan maas­sa muu­ten on…”

    Pari vuot­ta van­han tilas­ton mukaan kor­kein veroas­te on Tans­kas­sa ja samois­sa ollaan tääl­lä. Ei kovin ruusui­nen tule­vai­suus, jos mitään ei kye­tä teke­mään talou­den tervehdyttämiseksi 🙁

  61. Jos­sain kom­men­teis­ta kai­vat­tiin sel­ke­ää joh­da­tus­ta talou­den perus­kä­sit­tei­siin. Vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa ilmes­tyi Pet­ri Kajan­de­rin suo­men­ta­ma­na Jim Coxin Yti­me­käs opas talou­teen (http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/) Kir­jan teks­ti löy­tyy koko­nai­suu­des­saan ver­kos­ta, mut­ta suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti hank­ki­maan pape­ri­ver­sion — niin vähän jul­kais­taan suo­mek­si aihees­ta näin maal­li­kon näkökulmasta.

  62. Karil­le: Ei käsi­tyk­se­ni kir­joi­tuk­ses­ta­si muut­tu­nut kol­man­nel­la­kaan luku­ker­ral­la. Kun perus­te­let työn­jaon etu­ja sil­lä, että siten ”hyö­dyl­li­siä asioi­ta saa­daan teh­tyä enem­män kuin turaa­mal­la kaik­ki itse kasaan”, niin kyl­lä täs­sä sel­väs­ti pidät tavoit­tee­na val­mis­tet­ta­vien hyö­dyk­kei­den mää­rän lisää­mis­tä. Et suin­kaan perus­te­le työn­ja­koa sil­lä, että sen avul­la saa­daan enem­män vapaa-aikaa. Et myös­kään esi­tä asi­aa niin, että neut­raa­lil­la työn­ja­ko­sys­tee­mil­lä yhteis­kun­ta ei ohjaa eli kan­nus­ta yksi­löä täs­sä asias­sa suun­taan eikä toiseen.

    Nyt kun työn­jaon tar­koi­tuk­se­na ylei­ses­ti pide­tään, sinun lail­la­si, hyö­dy­ke­mää­rän lisää­mis­tä, työn­ja­koon vai­kut­ta­va talou­den palk­kio­jär­jes­tel­mä muo­dos­tuu sel­lai­sik­si, että se ohjaa/kannustaa/painostaa, miten kenen­kin mie­les­tä, ihmi­siä työ­orien­toi­tu­maan ja eri­kois­tu­maan voi­mak­kaam­min kuin he teki­si­vät neut­raa­lis­sa jär­jes­tel­mäs­sä. Täs­tä on se tun­net­tu seu­raus, että työ jakau­tuu epä­ta­sai­ses­ti. Tois­ten ”täy­tyy” teh­dä enem­män töi­tä kuin haluai­si­vat, toi­set eivät ”saa” töitä. 

    Min­kä lisäk­si hyö­dyk­kei­tä tuot­ta­via töi­tä teh­dään yhteen­sä aivan lii­kaa luon­non kuor­mi­tus­ky­kyyn nähden.

  63. Sylt­ty: “Meri­to­kra­ti­aan siir­ryt­täes­sä ala­luo­kas­sa ole­vat poten­ti­aa­lia omaa­vat nouse­vat ylös­päin ja ylem­pä­nä ole­vat hult­tiat pai­nu­vat alas­päin. Kos­ka poten­ti­aa­li ja sen puu­te ovat suu­ris­sa mää­rin perin­nöl­li­siä, parin suku­pol­ven jäl­keen meri­to­kra­tia on suo­dat­ta­nut onnis­tu­jat ja häviä­jät jo ennen syn­ty­mää omiin ryhmiinsä.”

    Tämä nyt on sel­lais­ta potas­kaa, että vetää sanat­to­mak­si. Mei­naat­ko, että geneet­ti­ses­ti perin­nöl­lis­tä? Ja kui­ten­kin puhut kah­des­ta suku­pol­ves­ta. Kovin ovat gee­nit nopei­ta. Ja että eri­li­sia ryh­miä­kin osaat jakaa voit­ta­jiin ja häviä­jiin, jako kah­teen. Mitä ihmeen ryh­miä ja mil­lä perus­tein? Jos olem­me eläi­miä, tiet­ty kan­ta sel­vi­ää parem­min. Jos olem­me ihmi­siä, eri­lai­sia ryh­miä luo­kit­te­lee yhteis­kun­ta ja sosi­aa­li­nen. Meri­to­kra­tia kai olet­taa, että ihmi­sil­lä on samat läh­tö­koh­dat? Jos ei ole­ta, kenel­le se antaa armah­duk­sen. Ehkä jol­la­kin tavoin vam­mai­sel­le? Mut­ta ei enää päih­deon­gel­mai­sen lap­sel­le? Oma vika, jos et jat­kos­sa pär­jää. Huo­not gee­nit? Mikä on se suo­da­tin, joka suo­dat­taa ihmi­set menes­ty­jiin ja johon­kin vähän vähem­pään? Geneet­ti­ses­ti monet vah­vat sor­tu­vat elon tiel­lä, myös tääl­lä Turus­sa. Vali­tet­ta­vas­ti. Mut­ta huo­men­na voi aloit­taa alus­ta. Eivät gee­nit sitä estä.

  64. Mat­ti H:

    Ei käsi­tyk­se­ni kir­joi­tuk­ses­ta­si muut­tu­nut kol­man­nel­la­kaan lukukerralla. 

    Vali­tet­ta­vas­ti en voi aut­taa sii­nä tapauk­ses­sa. En voi asi­aa parem­min esittää.

    Kun perus­te­let työn­jaon etu­ja sil­lä, että siten ”hyö­dyl­li­siä asioi­ta saa­daan teh­tyä enem­män kuin turaa­mal­la kaik­ki itse kasaan”, niin kyl­lä täs­sä sel­väs­ti pidät tavoit­tee­na val­mis­tet­ta­vien hyö­dyk­kei­den mää­rän lisäämistä. 

    Ei todel­la­kaan!

    Minä perus­te­len työn­ja­koa sil­lä, että vähem­mäl­lä vai­val­la, ener­gial­la ja pää­omal­la saa­daan tuo­tet­tua halut­tu mää­rä hyö­dyk­kei­tä. Abso­luut­ti­seen mää­rään en ole otta­nut kan­taa (enkä ota), mut­ta resurs­sien tuh­laa­mi­nen tuot­ta­mal­la samoil­la resurs­seil­la vähem­män on minus­ta lähin­nä tyhmyyttä.

    Et suin­kaan perus­te­le työn­ja­koa sil­lä, että sen avul­la saa­daan enem­män vapaa-aikaa. 

    En niin, kos­ka minä en kat­so ole­va­ni niin pal­jon mui­den ylä­puo­lel­la, että sanoi­sin hei­dän tar­vit­se­van enem­män (tai vähem­män) vapaa-aikaa.

    Et myös­kään esi­tä asi­aa niin, että neut­raa­lil­la työn­ja­ko­sys­tee­mil­lä yhteis­kun­ta ei ohjaa eli kan­nus­ta yksi­löä täs­sä asias­sa suun­taan eikä toiseen. 

    Jos sel­lai­nen päi­vä jos­kus koit­taa, että yhteis­kun­ta tosia­sial­li­ses­ti tie­tää minua parem­min, miten minun pitää elää elä­mää­ni, niin teen itse­mur­han, kos­ka minul­le ei enää ole käyt­töä sel­lai­ses­sa “uto­pias­sa”.

    Nyt kun työn­jaon tar­koi­tuk­se­na ylei­ses­ti pide­tään, sinun lail­la­si, hyö­dy­ke­mää­rän lisää­mis­tä, työn­ja­koon vai­kut­ta­va talou­den palk­kio­jär­jes­tel­mä muo­dos­tuu sel­lai­sik­si, että se ohjaa/kannustaa/painostaa, miten kenen­kin mie­les­tä, ihmi­siä työ­orien­toi­tu­maan ja eri­kois­tu­maan voi­mak­kaam­min kuin he teki­si­vät neut­raa­lis­sa järjestelmässä. 

    Eli luon­non­va­rat sääs­tyi­si­vät ja maa­il­ma pelas­tui­si, jos toi­mi­sim­me vain tyh­mäs­ti ja jakai­sim­me resurs­sit vähem­män tehokkaasti?

    Kari

  65. Ricca­do
    “Tämä nyt on sel­lais­ta potas­kaa, että vetää sanat­to­mak­si. Mei­naat­ko, että geneet­ti­ses­ti perinnöllistä? ”

    Etkö luke­nut Oden aloi­tus­ta ollenkaan?
    Osmo Soininvaara:
    “Jos hen­ki­set kyvyt periy­ty­vät – geneet­ti­ses­ti tai sosi­aa­li­ses­ti – sää­ty­kier­to hidas­tuu myös meri­to­kraat­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, kun lah­jak­kuu­det on poi­mit­tu ala­luo­kas­ta ylä­luok­kaan ja mus­tat lam­paat siir­ty­neet ylä­luo­kas­ta alaluokkaan.”

    Ei sil­lä ole mer­ki­tys­tä periy­tyy­kö vää­rät asen­teet ja hei­kot val­miu­det gee­nien vai oppi­mi­sen kaut­ta, point­ti on sii­nä että ne periy­ty­vät. Sitä on aivan tur­ha men­nä kiis­tä­mään, ei tar­vit­se kuin vil­kais­ta kou­lu­tuk­sen ja hyvä­osai­suu­den periytyvyyttä.

    Ja että eri­li­sia ryh­miä­kin osaat jakaa voit­ta­jiin ja häviä­jiin, jako kah­teen. Mitä ihmeen ryh­miä ja mil­lä perustein?”

    Onko aivan pak­ko alkaa nus­si­maan pilk­kua? Tie­ten­kin Suo­men menes­ty­neim­män hen­ki­lön ja sur­keim­man luuse­rin välil­le välil­lä on kon­tu­nuu­mi, johon kaik­ki loput sit­ten sijoit­tu­vat. Se on sit­ten aivan yksi ja sama mihin se onnis­tu­jan ja epä­on­nis­tu­jan raja vede­tään ja kuin­ka moneen ryh­mään poruk­kaa ryh­mi­tel­lään, perus­asi­aa se ei muu­ta, sää­ty­kier­to on hidas­tu­nut eikä se todel­la­kaan ole kiin­ni sii­tä, asu­vat­ko ihmi­set kau­pun­gis­sa vai maaseudulla.

    Meri­to­kra­tia kai olet­taa, että ihmi­sil­lä on samat lähtökohdat?”

    Niin no mitä tämä mei­dän meri­to­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mäm­me olet­taa? Me eläm­me meri­to­kra­tias­sa, ei tääl­lä vir­ko­ja ja rahaa jae­ta aate­li­sar­von tai syn­ty­pe­rän mukaan.

    Mut­ta huo­men­na voi aloit­taa alus­ta. Eivät gee­nit sitä estä.”

    Ja pus­sin­kin voi vetää sil­mil­le. Sitä ei estä mikään, eikä tar­vit­se miet­tiä ikä­viä asioita.

  66. Minä perus­te­len työn­ja­koa sil­lä, että vähem­mäl­lä vai­val­la, ener­gial­la ja pää­omal­la saa­daan tuo­tet­tua halut­tu mää­rä hyödykkeitä. 

    Täs­tä olem­me samaa miel­tä. Tus­kin kukaan muu­kaan on jär­ke­vää työn­ja­koa vas­taan. Kysy­myk­sek­si jää kui­ten­kin se, mikä on halut­tu mää­rä hyö­dyk­kei­tä. Kenen halua­mas­ta mää­räs­tä on kyse.

    Kos­ka työn­ja­ko on jo sinän­sä ihmis­ten väli­nen asia, yhtei­söl­li­nen käsi­te, kyse on aina yhtei­ses­ti halu­tus­ta mää­räs­tä ja siten sii­tä, ket­kä ”yhtei­ses­tä” halus­ta päät­tä­vät. Yhteis­kun­nan tasol­la val­lan­pi­tä­jät sää­te­le­vät laeil­la ja ase­tuk­sil­la talout­ta ja luo­vat sii­hen kiel­to­ja ja kan­nus­ti­mia, jot­ka ohjaa­vat ihmis­ten väli­siä suh­tei­ta ja työn­ja­koa; sen mukaan kuin päät­tä­jät tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na pitävät. 

    Tois­tai­sek­si tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na on pidet­ty hyö­dy­ke­mää­rän kas­vat­ta­mis­ta. Se on kui­ten­kin joh­ta­nut kah­teen vaka­vaan ongel­maan. Hyö­dy­ke­mää­rän kas­vat­ta­mi­seen täh­tää­vä työn­ja­ko on joh­ta­nut ensik­si­kin kas­va­viin tuloe­roi­hin ja sen myö­tä kas­va­viin sosi­aa­li­kus­tan­nuk­siin, joil­la pyri­tään lie­ven­tä­mään eriy­ty­mi­sen syn­nyt­tä­miä jän­nit­tei­tä. Toi­sek­si se on joh­ta­nut luon­non yli­kuor­mit­tu­mi­seen, jon­ka aiheut­ta­mien ongel­mien hoi­toon tar­vi­taan yhä enem­män vai­vaa, ener­gi­aa ja pääomia. 

    Nykyi­nen työn­ja­ko­jär­jes­tel­mä ei enää toi­mi toi­vo­tul­la taval­la. Sen hyö­ty­suh­de on vaka­vas­ti heik­ke­ne­mäs­sä ja yhä suu­rem­pi osa yhtei­sis­tä voi­ma­va­rois­ta kuluu haas­kuuseen. Glo­baa­li työn­ja­ko­sys­tee­mi on uusit­ta­va nykyi­siä vaa­ti­muk­sia vas­taa­vak­si – eivät­kä sii­nä pie­net vii­lauk­set riitä.

  67. Mat­ti H:

    Kos­ka työn­ja­ko on jo sinän­sä ihmis­ten väli­nen asia, yhtei­söl­li­nen käsite,

    Työn­ja­ko on yksi­löi­den väli­nen asia ja sik­si se ei ole yhtei­söl­li­nen asia. Sen mää­rä mää­räy­tyy yksit­täis­ten ihmis­ten teke­mi­sis­tä ja sopi­mi­sis­ta ja sik­si mei­dän ei tar­vit­se miet­tiä min­kä ver­ran me haluam­ma sitä pait­si sil­loin, kun työn­ja­koa mani­pu­loi­daan poliit­ti­ses­ti, esim. työ­tä verottamalla.

    Mil­lä perus­teel­la väi­tät, että polii­ti­kot ohjaa­vat talout­ta koh­ti suu­rem­paa työn­ja­koa, kun verot vai­kut­ta­vat päin vas­tai­seen suun­taan ja ohjaa­vat ihmi­siä koh­ti omavaraisuutta.

  68. Työn­ja­ko on yksi­löi­den väli­nen asia ja sik­si se ei ole yhtei­söl­li­nen asia. Sen mää­rä mää­räy­tyy yksit­täis­ten ihmis­ten teke­mi­sis­tä ja sopi­mi­sis­ta ja sik­si mei­dän ei tar­vit­se miet­tiä min­kä ver­ran me haluam­ma sitä pait­si sil­loin, kun työn­ja­koa mani­pu­loi­daan poliittisesti

    Täs­sä on taas esi­merk­ki sii­tä, mil­lai­siin kum­mal­li­siin kan­nan­ot­toi­hin jou­du­taan, jos edes perus­kä­sit­tei­den sisäl­töä ei ymmärretä. 

    Kun yksi­löt omak­su­vat jon­kin yhtei­sen teh­tä­vän ja sopi­vat sen suo­rit­ta­mi­sek­si työn­jaon, muo­dos­tuu yhtei­sö kysei­sen teh­tä­vän suo­rit­ta­mi­sek­si. Yhtei­söt voi­vat olla pie­niä tai suu­ria, mut­ta yhden hen­gen yhtei­sö­jä sen enem­pää kuin työn­ja­ko­ja­kaan ei ole olemassa.

    Tyy­pil­li­nen talou­del­li­nen yhtei­sö on yri­tys. Sen työn­jaon mää­rää yri­tyk­sen joh­to tavoit­tee­naan yri­tyk­sen menes­tys ja sii­hen on työn­te­ki­jöi­den tyy­dyt­tä­vä tai työs­tä pois. Laa­jem­man yhteis­kun­nal­li­sen työn­jaon mää­rää­vät lain­laa­ti­jat tavoit­tee­naan yhteis­kun­nan menes­tys. Laeil­la muo­dos­te­taan viras­to­ja ja lai­tok­sia ja ammat­ti­ni­mik­kei­tä ja mää­ri­tel­lään miten mil­lais­ten­kin yhtei­sö­jen, mm. eri­lais­ten yri­tys­ten, tulee toi­mis­saan ja työn­ja­ois­saan mene­tel­lä. Ja jos ei tähän tyy­dy, voi vapaas­ti läh­teä maas­ta pois. Tai sit­ten pyr­kiä muut­ta­maan kysei­siä lakeja.

  69. Ihmi­set ulkois­ta­vat omaa työ­tään, jos se aidos­ti on heil­le hyö­dyl­lis­tä. Aja­tus pal­ve­lui­den vapaut­ta­mi­ses­ta veros­ta tai koti­töi­den verot­ta­mi­ses­ta on tur­haa spe­ku­laa­tio­ta, kos­ka ne tär­keim­mät pal­ve­lut halu­taan kui­ten­kin tar­jo­ta muun kuin mak­su­ky­vyn mukaan, ja jol­lain pie­ru­ve­rol­la ei tar­vit­ta­via sum­mia kerätä.

  70. Van­haa käsitteistöä:

    Kan­san­ta­lou­del­li­sen aika­kaus­kir­jan alku­pe­räi­nen nimi oli Yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­nen aikakauskirja.

    Turun Aka­te­miass­sa oli talous­tie­teen pro­fes­suu­ri. Oli sat­tu­maa, että Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa ei oli­si maa­il­man van­hin­taa kan­san­ta­lo­su­tie­teen pro­fes­suu­ria. Ala käsit­ti sekä yhteis­kun­nal­li­sen että fyy­si­sen (muis­tan sanan vää­rin) talous­tie­teen. Viras­ta tuli sit­ten kas­vi­tie­teen professuuri.

    Toden­nä­köi­ses­ti ajat­te­lin intia­lai­ses­ta kyläs­tä vää­rin. Onhan köy­his­sä­kin kylis­sä huo­kei­ta ruo­a­ka­pak­ko­ja “puun­hak­kaa­jil­le”. Mut­ta kysees­sä ei ole vain työ­voi­man vaan myös pää­oman (mm. polt­to­pui­den) tehok­kaam­pi käyttö.

    Toi­nen seik­ka on puh­das fyy­si­nen maan­tie­de, mm. väestöntiheys(siis kylä­alueil­la. Intian Kera­las­sa koko osa­val­tios­sa 880 as/km2, ja koko Intia­sa n 350 /km2)). Alp­pien poh­jois­puo­li­sen ja Alp­pien ete­lä­puo­li­sen Euroo­pan kau­pun­ki- ja maa­seu­tu­kult­tuu­rit ero­si­vat ja eroa­vat edel­leen toi­sis­taan, tosin vähem­män kuin ennen. Syy hyvin yksin­ker­tais­te­tus­ti on seu­raa­va: Alp­pien poh­jois­puo­lel­la on asu­muk­sis­sa olta­va tuli­si­ja jo läm­mi­tyk­sen vuoksi. 

    Kuten Marx aivan oikein sanoi: Talou­del­li­nen perus­ra­ken­ne mää­rää hen­ki­sen pääl­lys­ra­ken­teen. Perus­ta o pal­jon syvem­mäl­lä kuin vain muo­dol­li­sis­sa omis­tus­suh­teis­sa, vaik­ka vul­gää­ria­jat­te­lul­le tämä riit­tää. (luki­ja huo­man­nee, että oeln innol­la Ahmi­nut jared Diamondia.)

  71. Piti vie­lä lisä­tä yksi detalji:

    Aikoi­naan Met­sä­hal­li­tuk­sen ja myös yhtiöi­den yllä­pi­tä­mil­lä met­sä­käm­pil­le oli pal­kat­tu emän­tä ja tar­vit­taes­sa täl­le myös apu­lai­nen teke­mään ruu­at työ­mie­hil­le. (Ne jaet­tiin ns. elä­män­luu­kus­ta.) Ruu­as­ta veloi­tet­tiin jokin sää­det­ty koh­tuul­li­nen maksu.

    Jos oikein muis­tan, nii­hin aikoi­hin jus­tee­ril­la eli kaa­ri­sa­hal­la sai mies päi­vän aika­na teh­tyä 1–2 mot­tia hal­ko­ja. Hyvä tar­kis­taa Lus­ton metsämuseosta.

  72. Mat­ti H:

    Kos­ka työn­ja­ko on jo sinän­sä ihmis­ten väli­nen asia, yhtei­söl­li­nen käsi­te, kyse on aina yhtei­ses­ti halu­tus­ta mää­räs­tä ja siten sii­tä, ket­kä ”yhtei­ses­tä” halus­ta päättävät. 

    Ei ole. Kyse ei todel­la­kaan ole mis­tään yhtei­ses­ti mää­ri­tel­lys­tä asias­ta, vaan jokai­sen ihmi­sen ihan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti päät­tä­mäs­tä asias­ta. En minä­kään muo­dos­ta miten­kään jär­ke­väs­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä ole­vaa “yhtei­söä” ete­lä-afrik­ka­lai­sen mal­min­kai­va­jan tai ame­rik­ka­lai­sen lähiö­läs­kin kans­sa, mut­ta tämä ei muu­ta sitä, että käyn jat­ku­vas­ti kai­kil­le osa­puo­lil­le hyö­dyl­lis­tä kaup­paa hei­dän kans­saan — tosin epäsuorasti.

    Hel­vet­ti, enhän minä edes tie­dä sitä, kuka tuon lähi­kau­pan omistaa!

    Yhteis­kun­nan tasol­la val­lan­pi­tä­jät sää­te­le­vät laeil­la ja ase­tuk­sil­la talout­ta ja luo­vat sii­hen kiel­to­ja ja kan­nus­ti­mia, jot­ka ohjaa­vat ihmis­ten väli­siä suh­tei­ta ja työn­ja­koa; sen mukaan kuin päät­tä­jät tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na pitävät. 

    Näin teke­vät, ja jos­kus tun­tuu sil­tä ettei nii­tä pas­kiai­sia mit­kään ihmi­soi­keus­so­pi­muk­set ja perus­tus­lait pidättele!

    Minä sen sijaan kävin asen­ta­mas­sa ystä­väl­le­ni lan­gat­to­man tukia­se­man ja hän vie­lä­pä tar­jo­si kah­vit. Luo­jan kii­tos, val­tio­val­ta ei täs­tä­kään molem­mil­le hyö­dyl­li­ses­tä vaih­to­kau­pas­ta tie­dä yhtään mitään.

    Tyy­pil­li­nen talou­del­li­nen yhtei­sö on yri­tys. Sen työn­jaon mää­rää yri­tyk­sen joh­to tavoit­tee­naan yri­tyk­sen menes­tys ja sii­hen on työn­te­ki­jöi­den tyy­dyt­tä­vä tai työs­tä pois. Laa­jem­man yhteis­kun­nal­li­sen työn­jaon mää­rää­vät lain­laa­ti­jat tavoit­tee­naan yhteis­kun­nan menes­tys. Laeil­la muo­dos­te­taan viras­to­ja ja lai­tok­sia ja ammat­ti­ni­mik­kei­tä ja mää­ri­tel­lään miten mil­lais­ten­kin yhtei­sö­jen, mm. eri­lais­ten yri­tys­ten, tulee toi­mis­saan ja työn­ja­ois­saan menetellä. 

    En oikein tie­dä, pitäi­si­kö itkeä vai nauraa.

    Yri­tyk­set ja val­tiot ovat monis­sa tapauk­sis­sa osoit­tau­tu­neet ihan hyö­dyl­li­sik­si tavoik­si kas­vat­taa hyvin­voin­tia, mut­ta kyl­lä ne ovat apu­vä­li­nei­tä enem­män kuin tar­koi­tuk­sia itsessään.

    Jos kol­lek­tii­vi alkaa käy­dä tär­keäm­mäk­si kuin yksi­lö, on aika kai­vaa aseet (sekä kynä että miek­ka) kaapista.

    Ja jos ei tähän tyy­dy, voi vapaas­ti läh­teä maas­ta pois. Tai sit­ten pyr­kiä muut­ta­maan kysei­siä lakeja. 

    Myös aseel­li­nen kapi­na, netis­sä vaah­toa­mi­nen ja vero­jen kier­tä­mi­nen ovat var­tee­no­tet­ta­via vaihtoehtoja.

    Tois­tai­sek­si tar­koi­tuk­sen­mu­kai­se­na on pidet­ty hyö­dy­ke­mää­rän kas­vat­ta­mis­ta. Se on kui­ten­kin joh­ta­nut kah­teen vaka­vaan ongel­maan. Hyö­dy­ke­mää­rän kas­vat­ta­mi­seen täh­tää­vä työn­ja­ko on joh­ta­nut ensik­si­kin kas­va­viin tuloe­roi­hin ja sen myö­tä kas­va­viin sosi­aa­li­kus­tan­nuk­siin, joil­la pyri­tään lie­ven­tä­mään eriy­ty­mi­sen syn­nyt­tä­miä jän­nit­tei­tä. Toi­sek­si se on joh­ta­nut luon­non yli­kuor­mit­tu­mi­seen, jon­ka aiheut­ta­mien ongel­mien hoi­toon tar­vi­taan yhä enem­män vai­vaa, ener­gi­aa ja pääomia. 

    Seu­raa­vak­si pal­jas­ta­net kuun ole­van juus­toa? Talous­kas­vun myö­tä sosi­aa­li­set ongel­mat (aina­kin aineel­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta joh­tu­vat) ovat vähen­ty­neet, eivät lisääntyneet.

    Mitä luon­non kes­to­ky­kyyn tulee, niin eikö­hän ongel­ma­na ole lähin­nä ihmis­kun­nan eks­po­nen­ti­aa­li­nen kas­vu, joka sekin on (luul­ta­vas­ti talous­kas­vus­ta joh­tuen) län­si­mais­sa tasoittunut.

    Nykyi­nen työn­ja­ko­jär­jes­tel­mä ei enää toi­mi toi­vo­tul­la taval­la. Sen hyö­ty­suh­de on vaka­vas­ti heik­ke­ne­mäs­sä ja yhä suu­rem­pi osa yhtei­sis­tä voi­ma­va­rois­ta kuluu haas­kuuseen. Glo­baa­li työn­ja­ko­sys­tee­mi on uusit­ta­va nykyi­siä vaa­ti­muk­sia vas­taa­vak­si – eivät­kä sii­nä pie­net vii­lauk­set riitä. 

    Ketä ajat­te­lit esit­tää tämän “uuden uljaan sys­tee­mi­si” pää­ark­ki­teh­dik­si? Jee­sus, Marx, Paa­vo Väy­ry­nen — vai ken­ties joku muu?

    Täs­sä on taas esi­merk­ki sii­tä, mil­lai­siin kum­mal­li­siin kan­nan­ot­toi­hin jou­du­taan, jos edes perus­kä­sit­tei­den sisäl­töä ei ymmärretä. 

    Nau­lan kantaan!

    Kun yksi­löt omak­su­vat jon­kin yhtei­sen teh­tä­vän ja sopi­vat sen suo­rit­ta­mi­sek­si työn­jaon, muo­dos­tuu yhtei­sö kysei­sen teh­tä­vän suo­rit­ta­mi­sek­si. Yhtei­söt voi­vat olla pie­niä tai suu­ria, mut­ta yhden hen­gen yhtei­sö­jä sen enem­pää kuin työn­ja­ko­ja­kaan ei ole olemassa. 

    Tämä oli kyl­lä muser­ta­vas­ti loh­kais­tu. Tavan­omai­nen lähes­ty­mis­ta­pa­ni oli­si osoit­taa yksi tapa teh­dä työn­ja­ko ilman min­kään­lais­ta yhtei­söä tai “yhteis­tä tavoi­tet­ta”, mut­ta epäi­len syväs­ti, että sil­lä ei oli­si sinun käsi­tyk­sii­si min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta. Fun­da­men­ta­lis­mia eivät tosi­asiat horjuta.

    Kari

  73. Pari vuot­ta van­han tilas­ton mukaan kor­kein veroas­te on Tans­kas­sa ja samois­sa ollaan täällä.

    OECD:n tilas­tot koko­nais­ve­roas­tees­ta vuo­del­ta 2008: Tans­ka 48,9 — Ruot­si 48,2 — Bel­gia 44,4 — Rans­ka 43,6 — Nor­ja 43,4 — Ita­lia 43,3 — Suo­mi 43,0. Noin yhden kuu­des­osan ero = “samois­sa”?!

    Onko jotain perus­teos­ta suo­si­tel­la aihees­ta? Ehkä jokin kan­san­ta­lous­tie­teen pää­sy­koe­kir­ja oli­si paikallaan….

    Poh­jo­la — Pek­ka­ri­nen — Sute­la: Talous­tie­de. Suo­men ehkä suo­si­tuin talous­tie­teen aka­tee­mi­nen oppi­kir­ja, jota ei voi aina­kaan syyt­tää sel­key­den puutteesta.

    On joten­kin kuvaa­vaa, että tääl­lä suo­si­tel­laan ennal­ta valit­tu­ja joh­to­pää­tök­siä pön­kit­tä­mään pyr­ki­vää evan­ke­lioi­mis­kir­jal­li­suut­ta samaan aikaan, kun kukaan ei edes mai­nit­se alan oike­aa oppi­kir­jaa, jon­ka teki­jöi­tä ovat mm. Hel­sin­gin kaup­pa­kor­kea­kou­lun kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri ja val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön kan­san­ta­lous­osas­ton ylijohtaja.

  74. Kari, ihan­ko tosis­sa­si tie­dät tavan, jol­la voit käy­dä ete­lä-afrik­ka­lai­sen mal­min­kai­va­jan kans­sa kaup­paa ilman että kukaan kuu­luu mihin­kään yhtei­söön. Että mal­min­kai­va­ja ei toi­mi yri­tyk­ses­sä, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on kai­vaa mal­mia ja jon­ka joh­ta­jat orga­ni­soi­vat työt tar­koi­tuk­seen sopi­val­la taval­la; että kul­je­tus­liik­keet eivät ole kul­je­tuk­seen eri­kois­tu­nei­ta yhtei­sö­jä; että käyt kaup­paa rahoil­la, joi­ta mikään yhtei­sö ei ole liik­keel­le las­ke­nut; että ansait­set käyt­tä­mä­si rahat ilman mitään yhtei­söä, joka sinul­le töis­tä­si mak­sun jär­jes­tää, ja ilman että koko tätä rulians­sia sää­te­li­si val­tio­val­loik­si kut­sut­tu­jen yhtei­sö­jen muo­dos­ta­mat lait ja normit.

    Ker­ro­pa muil­le­kin miten se teh­dään ja mitä etu­ja taval­la­si oli­si nykyi­seen nähden.

  75. Tom­mi Uschanov:

    OECD:n tilas­tot koko­nais­ve­roas­tees­ta vuo­del­ta 2008: Tans­ka 48,9 – Ruot­si 48,2 – Bel­gia 44,4 – Rans­ka 43,6 – Nor­ja 43,4 – Ita­lia 43,3 – Suo­mi 43,0. Noin yhden kuu­des­osan ero = “samois­sa”?!

    Kuten “Lii­an van­ha” tote­si, tuo koko­nais­ve­roas­te on mer­kit­tä­väs­ti pudon­nut vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aikana.

    Vai­kut­taa myös sil­tä, että kyse on ohi­me­ne­väs­tä ilmiös­tä, kos­ka täl­lä­kin het­kel­lä val­tio ottaa vel­kaa nel­jäs­osan bud­je­tis­taan. Ei tar­vi­ta talous­tie­teen nobe­lis­tia totea­maan, että jos­kus nekin on mak­set­ta­va takai­sin. Tosin talous­ti­lan­ne tai­taa nyt olla mel­ko poikkeuksellinen.

    En sil­ti yhden vuo­den luku­jen perus­teel­la teki­si kovin pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä. Veik­kaan että vuo­den 2009 luvut­kin ovat jotain aivan muuta.

    On joten­kin kuvaa­vaa, että tääl­lä suo­si­tel­laan ennal­ta valit­tu­ja joh­to­pää­tök­siä pön­kit­tä­mään pyr­ki­vää evan­ke­lioi­mis­kir­jal­li­suut­ta samaan aikaan, kun kukaan ei edes mai­nit­se alan oike­aa oppi­kir­jaa, jon­ka teki­jöi­tä ovat mm. Hel­sin­gin kaup­pa­kor­kea­kou­lun kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri ja val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön kan­san­ta­lous­osas­ton ylijohtaja. 

    Juu­ri­han itse mai­nit­sit! Pitä­nee lait­taa itsel­le­kin luku­lis­tal­le, jos­ko sitä jos­kus vaik­ka talous­tie­tee­seen huvit­tai­si perehtyä 🙂

    Kari

  76. Mat­ti H:
    En minä väit­tä­nyt, ettei­vät­kö kaik­ki kuu­lui­si erin­näi­siin yhtei­söi­hin. Elä­mi­nen ei yli­pää­tään tai­tai­si olla edes mah­dol­lis­ta johon­kin yhtei­söi­hin kuu­lu­mat­ta, vaik­ka kuin­ka Lin­ko­lak­si heit­täy­tyi­si. Suh­tau­dun epä­luu­loi­ses­ti “yhtei­söi­hin” ja suu­riin kan­san­jouk­koi­hin, mut­ta niin­hän minä suh­tau­dun epä­luu­loi­ses­ti kaik­kiin ihmis­tä suu­rem­piin ilmiöihin 🙂

    Minun väit­tee­ni oli, että työn­ja­koa ja ihmis­ten kulut­ta­mien hyö­dyk­kei­den ja pal­ve­lui­den mää­rää ei pää­te­tä mis­sään kol­lek­tii­vi­ses­sa yhtei­söis­sä, vaan ne ovat seu­raus­ta yksit­täis­ten ihmis­ten teke­mis­tä pää­tök­sis­tä. Minä pää­tän, käy­tän­kö raha­ni käy­mäl­lä useam­min par­tu­ris­sa vai ostan­ko niil­lä sit­ten­kin Snic­kers-patu­koi­ta. Minä pää­tän myös, käyn­kö naa­pu­rin mum­mon puo­les­ta kau­pas­sa vai en — ei kukaan muu.

    Tie­ten­kin väki­val­lan uhal­la voi­daan ihmis­ten pää­tän­tä­va­paut­ta jos­sain mää­rin rajoit­taa, esi­mer­kik­si kerää­mäl­lä heil­tä rahat pois. Minä pidän täl­lais­ta kui­ten­kin vas­ten­mie­li­se­nä ja sel­lai­sen har­joit­ta­mi­seen tulee olla erit­täin vah­vat perusteet.

    Kari

  77. Mat­ti kir­joit­ti.” Vii­me vuo­den jou­lu­kuus­sa ilmes­tyi Pet­ri Kajan­de­rin suo­men­ta­ma­na Jim Coxin Yti­me­käs opas talou­teen (http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/) Kir­jan teks­ti löy­tyy koko­nai­suu­des­saan ver­kos­ta, mut­ta suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti hank­ki­maan pape­ri­ver­sion — niin vähän jul­kais­taan suo­mek­si aihees­ta näin maal­li­kon näkökulmasta.”

    Luin tätä kir­jaa jon­kin ver­ran netis­tä en kan­nes­ta kan­teen enkä suu­rel­la huo­lel­la. Täy­tyy myön­tää etä vetä­väs­ti ja yksin­ker­taiss­ti kir­joi­tet­tu. Ei vaa­di koh­tuu­tot­na ajattelua.

    Suu­ret totuu­det ovat usein yksin­ker­tai­sia. Mut­ta yksin­ker­tai­set totuu­det ovat har­voin suuria. 

    Mis­tä­kö­hän joh­tuu, että suku­pol­vi sit­ten marxis­min-leni­nis­min yksin­ker­tai­set totuu­det meni­vät suo­ma­lai­seen luke­neis­toon kuin häkä?

  78. Mark­ku: “Mis­sä Euroo­pan maas­sa muu­ten on…”

    Pari vuot­ta van­han tilas­ton mukaan kor­kein veroas­te on Tans­kas­sa ja samois­sa ollaan tääl­lä. Ei kovin ruusui­nen tule­vai­suus, jos mitään ei kye­tä teke­mään talou­den tervehdyttämiseksi :(“

    Muis­tak­se­ni kysyin, mis­sä Euroo­pan maas­sa muu­te n on kor­kein vero­tus a b s o l u u t t i s e s ti eli perit­ty eri­lai­sia vero­ja eurois­sa tai fran­geis­sa / sierainpari.

    Täs­tä tosin on aikaa kym­men­kun­ta vuot­ta. Sii­tä kes­kus­tel­tiin erääs­sä semi­naa­ris­sa Työ­väen Aka­te­mias­sa. Vas­taus oli joko Sveit­si tai Luxem­bourg. Emme olleet var­mo­ja kum­pi, mut­ta var­muu­del­la toi­nen näistä.

  79. - — täl­lä­kin het­kel­lä val­tio ottaa vel­kaa nel­jäs­osan bud­je­tis­taan. Ei tar­vi­ta talous­tie­teen nobe­lis­tia totea­maan, että jos­kus nekin on mak­set­ta­va takaisin.

    Ei tar­vi­ta talous­tie­teen nobe­lis­tia ker­to­maan, että tätä vel­kaa ei ole mikään pak­ko mak­saa takaisin.

    Eräs niis­tä jo talous­tie­teen perus­op­pi­kir­jois­sa seli­tet­tä­vis­tä sei­kois­ta, jot­ka tun­tu­vat ole­vat aivan usko­mat­to­man monil­le tun­te­mat­to­mia, on se, että toi­sin kuin koti­ta­louk­sien, val­tioi­den ei ole sen enem­pää pakol­lis­ta kuin usein kan­nat­ta­vaa­kaan pyr­kiä mak­sa­maan vel­ko­jaan nopeas­ti. Niin kau­an kuin velan hoi­to­ku­lut vain pysy­vät suh­teel­li­sen mata­li­na, val­tio voi pitää vel­kaa peri­aat­tees­sa loput­to­miin. Usein kan­nat­taa nime­no­maan vii­vy­tel­lä mah­dol­li­sim­man pit­kään, kos­ka inflaa­tio syö alku­pe­räis­tä pää­omaa pois koko ajan ja vähäi­nen­kin talous­kas­vu puo­les­taan pie­nen­tää velan BKT-osuut­ta vuo­des­ta vuoteen.

    Esi­mer­kik­si Bri­tan­nian val­tiol­la — tai kruu­nul­la, val­tio ei ole oikeus­hen­ki­lö — on vie­lä­kin jon­kin ver­ran vel­kaa, joka on alun perin otet­tu lähes 200 vuot­ta sit­ten sotien käy­mi­seen Napo­leo­nia vas­taan. Sii­nä ajas­sa alku­pe­räi­sen pää­oman osto­voi­ma on tie­tys­ti hävin­nyt jo käy­tän­nös­sä ole­mat­to­miin, ja juu­ri kos­ka näin on, niin kor­ko­me­not­kaan eivät ole muo­dos­tu­neet miten­kään kata­stro­faa­li­sik­si eikä vel­kaa ole näin kat­sot­tu kan­nat­ta­vak­si mak­saa pois.

    Lisäk­si ongel­ma ei ole Suo­men koh­dal­la miten­kään poik­keuk­sel­li­sen suu­ri vaan pikem­min­kin päin­vas­toin. Suo­mes­sa on arvioi­tu, että val­tion koko­nais­vel­ka nousee talous­krii­sin vuok­si otet­ta­van lisä­ve­lan vuok­si jon­ne­kin 60 pro­sent­tiin BKT:stä. Oli­vat­ko esi­mer­kik­si Kana­da, Sak­sa tai Itä­val­ta jo ennen talous­krii­siä joten­kin tuhon par­taal­la, kun niil­lä oli suh­tees­sa suun­nil­leen saman ver­ran velkaa?

  80. Tom­mi Uscha­nov: “Eräs niis­tä jo talous­tie­teen perus­op­pi­kir­jois­sa seli­tet­tä­vis­tä sei­kois­ta, jot­ka tun­tu­vat ole­vat aivan usko­mat­to­man monil­le tun­te­mat­to­mia, on se, että toi­sin kuin koti­ta­louk­sien, val­tioi­den ei ole sen enem­pää pakol­lis­ta kuin usein kan­nat­ta­vaa­kaan pyr­kiä mak­sa­maan vel­ko­jaan nopeasti.”

    Kyl­lä tämä pätee koti­ta­louk­siin­kin — ja pank­ki­kin sii­tä tyk­kää, kos­ka kor­ko juok­see auto­maat­ti­ses­ti eikä mark­ki­noin­ti­ku­lu­ja ole.

  81. Tom­mi
    “Suo­mes­sa on arvioi­tu, että val­tion koko­nais­vel­ka nousee talous­krii­sin vuok­si otet­ta­van lisä­ve­lan vuok­si jon­ne­kin 60 pro­sent­tiin BKT:stä.”

    Olen ymmär­tä­nyt että ongel­ma­na on kes­tä­vyys­va­je eli se, että jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mä uhkaa jää­gä nykyi­sel­lä tah­dil­la kym­me­nik­si vuo­sik­si kes­tä­mät­tö­mäl­le tasol­le. Täl­löin jul­ki­sen sek­to­rin koko­nais­vel­ka­kuor­ma kas­vaa lii­an ras­kaak­si kantaa.

    Jos nyky­taan­tu­man takia vel­ka kas­vaa tuon­ne 60%iin ja jää sii­hen eikä mitään tar­vi teh­dä niin mikäs täs­sä olles­sa, mut­ta sitä velan­kas­vua ei kyl­lä var­mas­ti pysäy­te­tä ilman leik­kauk­sia ja veron­ko­ro­tuk­sia. Ja tämä kos­kee kaik­kia jul­ki­sia toi­mi­joi­ta, myös elä­ke­jär­jes­tel­mää. Elä­ke­mak­sut­kin uhkaa­vat nous­sa sen 10%-yksikköä.

  82. Niin kau­an kuin velan hoi­to­ku­lut vain pysy­vät suh­teel­li­sen mata­li­na, val­tio voi pitää vel­kaa peri­aat­tees­sa loputtomiin. 

    Sama pätee myös yri­tyk­siin ja yksi­tyis­hen­ki­löi­hin. Val­lit­se­vis­sa olo­suh­teis­sa “opti­maa­li­sel­le” velan mää­räl­le on teo­rias­sa ole­mas­sa jokin mää­rä, joka useim­mi­ten on nol­laa suurempi.

    Mut­ta tämä oikeas­taan mis­sa­si sen minun point­ti­ni: minus­ta koko­nais­ve­roas­tei­ta ver­ra­tes­sa pitäi­si jol­lain tasol­la ottaa kan­taa myös val­tion velan­ot­toon, eten­kin tilan­tees­sa, jos­sa vero­ja pide­tään “kei­no­te­koi­sen” alhaal­la otta­mal­la lisää vel­kaa — kuten Suo­mes­sa näyt­tää tapah­tu­van täl­lä hetkellä.

    Minua ei sinän­sä huo­les­tu­ta val­tion vel­kaan­tu­mi­nen, vaan se, että mihin ne vel­ka­ra­hat käy­te­tään täl­lä hetkellä.

    Usein kan­nat­taa nime­no­maan vii­vy­tel­lä mah­dol­li­sim­man pit­kään, kos­ka inflaa­tio syö alku­pe­räis­tä pää­omaa pois koko ajan ja vähäi­nen­kin talous­kas­vu puo­les­taan pie­nen­tää velan BKT-osuut­ta vuo­des­ta vuoteen. 

    Minul­la on ollut vah­vas­ti sel­lai­nen käsi­tys, että jos val­tio vero- ja valuut­ta­po­li­tii­kal­laan pitää inflaa­tio­ta kor­keal­la pääs­täk­seen “eroon” velois­taan, se ei noin peri­aat­tees­sa eroa miten­kään sii­tä, että val­tio nos­tai­si vero­ja. On suh­teel­li­sen sama, ottaa­ko val­tio minun sata­ses­ta­ni kak­si kymp­piä pois, vai har­joit­taa­ko se sel­lais­ta poli­tiik­kaa, jol­la ko. sete­lin osto­voi­mas­ta hävi­ää 20 %.

    Voin tie­tys­ti olla täs­sä vää­räs­sä, mut­ta haluai­sin mie­lel­lä­ni kuul­la vastaperusteita.

    Lisäk­si ongel­ma ei ole Suo­men koh­dal­la miten­kään poik­keuk­sel­li­sen suu­ri vaan pikem­min­kin päin­vas­toin. Suo­mes­sa on arvioi­tu, että val­tion koko­nais­vel­ka nousee talous­krii­sin vuok­si otet­ta­van lisä­ve­lan vuok­si jon­ne­kin 60 pro­sent­tiin BKT:stä. Oli­vat­ko esi­mer­kik­si Kana­da, Sak­sa tai Itä­val­ta jo ennen talous­krii­siä joten­kin tuhon par­taal­la, kun niil­lä oli suh­tees­sa suun­nil­leen saman ver­ran velkaa? 

    En osaa arvioi­da, pal­jon­ko oli­si “sopi­va” mää­rä vel­kaa. En myös­kään ole sitä miel­tä, että ko. maat oli­si­vat olleet tuhon par­taal­la, kuten ei Suomikaan.

    Sel­vää lie­nee kui­ten­kin se, että Suo­mi oli parem­mis­sa ase­mis­sa ennen­kuin jou­tui otta­maan lisää vel­kaa talous­krii­sin vuok­si kuin sen jälkeen?

    Kari

  83. Eli­na: täs­sä olis vie­lä yksi vink­ki lisää… Tätä­kään en ole itse luke­nut, kos­ka se on juu­ri ilmes­ty­nyt, mut­ta Tyler Cowen sanoo, että se on hyvä, joten se todel­la­kin mitä toden­nä­köi­sim­min on hyvä.

    Yoram Bau­mann The Car­toon Int­ro­duc­tion to Eco­no­mics: Volu­me One: Microeconomics

    Tom­mi Uschanov:

    On joten­kin kuvaa­vaa, että tääl­lä suo­si­tel­laan ennal­ta valit­tu­ja joh­to­pää­tök­siä pön­kit­tä­mään pyr­ki­vää evan­ke­lioi­mis­kir­jal­li­suut­ta samaan aikaan, kun kukaan ei edes mai­nit­se alan oike­aa oppi­kir­jaa, jon­ka teki­jöi­tä ovat mm. Hel­sin­gin kaup­pa­kor­kea­kou­lun kan­san­ta­lous­tie­teen pro­fes­so­ri ja val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön kan­san­ta­lous­osas­ton ylijohtaja.

    Jäi­tä hat­tuun. Eihän tääl­lä nyt ole suo­si­tel­tu kuin yhtä kir­jaa, jota on suo­si­tel­tu sil­lä varauk­sel­la, että suo­sit­te­li­ja ei ole sitä luke­nut ja että sen näkö­kul­ma on mark­ki­na­ta­lou­den hehkuttaminen.

    Minus­ta kan­nat­taa kui­ten­kin mie­lui­ten lukea mikä tahan­sa teos oli se sit­ten vaik­ka kom­mu­nis­ti­nen, jos se vaan opet­taa “eco­no­mic way of thinkingiä”.

    Tuo­kin Eli­nan häm­men­nys työn­jaon hyö­dyl­li­syy­des­tä yksi­löi­den ja val­tion tasol­la on täy­sin mah­dol­lis­ta rat­kais­ta päät­te­le­mäl­lä itse.

    Hie­noa, että osaat vin­ka­ta myös oppi­kir­jo­ja. Oma koke­muk­se­ni oppi­kir­jois­ta on aika nega­tii­vi­nen. Niis­tä oppii kyl­lä talous­tie­tee­seen liit­ty­vää matik­kaa, joka on kui­ten­kin poli­tii­kas­ta kiin­nos­tu­neel­le suun­nil­leen täy­sin tar­pee­ton­ta. En ole luke­nut tätä suo­sit­te­le­maa­si kir­jaa, joten se voi olla­kin vaik­ka kuin­ka erin­omai­nen esi­tys aiheesta.

    (Mei­na­sin myös suo­si­tel­la Eli­nal­le Cowe­nin ja Tabar­ro­kin oppi­kir­jaa mui­den kehu­jen perus­teel­la, mut­ta kos­ka se mak­saa Amazo­nis­sa 80 taa­laa ajat­te­lin, että se ei kui­ten­kaan ole hin­tan­sa väärti…)

    Ainai­nen auk­to­ri­teet­tiin vetoa­mi­se­si nos­taa kyl­lä kar­vat pys­tyyn. Jos sil­le lin­jal­le läh­de­tään, niin mik­si dis­saat Haz­lit­tia? Kai sil­lä nyt on kovem­mat merii­tit kuin noil­la suo­sit­te­le­ma­si oppi­kir­jan kirjoittajilla?

  84. Tom­mi Uschanov:

    Lisäk­si ongel­ma ei ole Suo­men koh­dal­la miten­kään poik­keuk­sel­li­sen suu­ri vaan pikem­min­kin päin­vas­toin. Suo­mes­sa on arvioi­tu, että val­tion koko­nais­vel­ka nousee talous­krii­sin vuok­si otet­ta­van lisä­ve­lan vuok­si jon­ne­kin 60 pro­sent­tiin BKT:stä. Oli­vat­ko esi­mer­kik­si Kana­da, Sak­sa tai Itä­val­ta jo ennen talous­krii­siä joten­kin tuhon par­taal­la, kun niil­lä oli suh­tees­sa suun­nil­leen saman ver­ran velkaa?

    Opti­maa­li­sen velan osuus BKT:stä riip­puu muu­ten aika mones­ta jutus­ta mm. väes­tön ikä­ra­ken­tees­ta ja val­tion teke­mien inves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­des­ta. Eli kos­ka Suo­mes­sa on suh­tees­sa aika hyvä hal­lin­to voi­si olet­taa, että tääl­lä val­tiol­la voi­si olla enem­män vel­kaa kuin esim. Rans­kal­la ja Italialla.

    Toi­saal­ta Suo­mes­sa on hyvin epäe­dul­li­nen ikä­ra­ken­ne, jon­ka seu­rauk­se­na Suo­mel­la pitäi­si olla vähem­män vel­kaa kuin parem­man ikä­ra­ken­teen mail­la, kuten nyt vaik­ka Tans­kal­la ja Ruotsilla.

  85. Nyt kun joku kun­ta lait­toi päi­vä­hoi­to­las­kuun pal­ve­lun todel­li­sen hin­nan, niin olis mie­len­kiin­tois­ta, jos ruvet­tai­siin jul­ki­sen sek­to­rin yksi­köit­ten hal­lin­to­kus­tan­nuk­sia yksi­tyis­koh­tai­sem­min julkistamaan.

    Jotain mätää täs­sä koko sys­tee­mis­sä on, kun tuot­ta­vas­ta por­taas­ta on sääs­tet­ty kun­nol­la ja ala­pääs­sä jou­du­taan toi­mi­maan tehok­kaas­ti ja sil­ti pal­kas­ta mak­set­ta­van veron osuus on todel­la suu­ri. Tie­ten­kin pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­den osuus­kin kas­vaa, mut­ta onko se kas­va­nut vie­lä sii­nä suh­tees­sa, mikä selit­täi­si vero­jen suu­ruut­ta? Tätä epäilen.

    Aika­naan kun­ta­mi­nis­te­ri Jou­ni Back­man nos­ti medias­sa esiin, Suo­men hal­lin­non olleen mitoi­tet­tu 20 mil­joo­nan väes­töl­le. Tulee­ko noin Pie­ta­rin väes­tön kokoi­sel­le kan­sal­le vähän lii­an kal­liik­si val­tio­na toimiminen?

    Tiet­ty­jä suu­ruu­den­hul­luut­ta lähe­ne­viä piir­tei­tä val­tion­hal­lin­nos­sa ja val­tio­joh­dos­sa kyl­lä on.

    Esi­mer­kik­si tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten osal­ta voi perus­tel­lus­ti ihme­tel­lä, ovat­ko ne kaik­ki sel­lai­sia joi­hin näin pie­nen kan­san kan­nat­taa talou­del­li­sia resurs­se­ja uhra­ta ja onko nyt ne tut­ki­musyk­si­köt ihan kaik­ki meil­le oleel­li­sen tär­kei­tä. Aka­tee­mi­nen kiin­nos­tus mak­saa veronmaksajille.

    Jos nyt vähän lii­oi­tel­lus­ti asian esit­tää, niin onko se koko­nai­suu­den kan­nal­ta nyt ihan niin tär­ke­ää jos joku kan­sa­lai­nen maa­laa sen tönön­sä vähän vää­rän väri­sek­si ja pitää­kö sitä­kin var­ten olla joku vir­ka­mies jol­le voi joku asias­ta men­nä valit­ta­maan jos tönö ei nyt ihan satu hive­le­mään esteet­tis­tä silmää.

  86. Jos hak­kaan Art­tu­rin halot ja hän kok­kaa minul­le ate­rian, niin ihmi­soi­keuk­siim­me kuu­luu oikeus teh­dä niin, ilman että Mat­ti H kave­rei­neen orjuut­taa mei­dät tai käs­kee mei­tä muut­ta­maan maasta. 

    Vapaa­eh­toi­set yhtei­söt sopi­vat ihmi­soi­keuk­siin, pak­ko­yh­tei­sö­jen moraa­li­nen oikeu­tus rajoit­tuu kor­kein­taan ihmi­soi­keus­louk­kaus­ten estä­mi­seen, joi­den­kin mie­les­tä myös varo­vai­seen ja neut­raa­liin ihmis­ten tuke­mi­seen näi­den omil­la ehdoilla.

    80-luvun suo­met­tu­neen talous­tie­teen Pek­ka­ri­nen-Sute­la-kir­jat hie­man päi­vi­tet­tyi­ne ver­sioi­neen eivät ole mitään objek­tii­vi­sia totuuk­sia taloustieteestä.

  87. ihmi­soi­keuk­siim­me kuu­luu oikeus

    Olet ereh­ty­nyt. Ei ole ole­mas­sa mitään mui­ta ihmi­soi­keuk­sia (sen enem­pää posi­tii­vi­sia kuin nega­tii­vi­sia) kuin mitä Mat­ti H kave­rei­neen sat­tuu myön­tä­mään. Voit joko hyväk­syä tämän tosi­asian tai itkeä ja hyväk­syä. (Don’t kill the messenger.)

  88. tcrown: Sä et siis miten­kään voi hyväk­syä sitä, että joku saat­taa käyt­tää sanaa oikeus eri mer­ki­tyk­ses­sä kuin mahdollisuus?

    Kun puhu­taan ihmi­soi­keuk­sis­ta, niin niil­lä tar­koi­te­taan asioi­ta joi­ta jokai­sen ihmi­sen pitäi­si olla vapaa teke­mään. Eli siis poh­jois­ko­rea­lai­sel­la­kin on sama ihmi­soi­keu­det kuin muil­la, vaik­ka hei­dän poliit­ti­set joh­ta­jan­sa estä­vät­kin hei­tä käyt­tä­mäs­tä näi­tä oikeuksiaan.

  89. Sä et siis miten­kään voi hyväk­syä sitä, että joku saat­taa käyt­tää sanaa oikeus eri mer­ki­tyk­ses­sä kuin mahdollisuus?

    Tot­ta­kai voin. Minul­la on mah­dol­li­suus ampua kadul­la ihmi­siä hen­gil­tä mut­ta ei oikeut­ta. Mah­dol­li­suus voi olla ilman oikeut­ta, mut­ta oikeus ei ilman mahdollisuutta. 

    On aivan eri asia sanoa, että suu­ri spa­get­ti­hir­viö on ole­mas­sa kuin että sen pitäi­si olla ole­mas­sa. Poh­jois-Korea­lai­sil­la nime­no­maan ei ole nii­tä ihmi­soi­keuk­sia, juu­ri­kin, kos­ka hei­tä este­tään nii­tä käyt­tä­mäs­tä. Sot­ke­mal­la nuo kak­si asi­aa saat aikaan täy­sin mie­let­tö­miä väit­tei­tä. Poh­jois-Korea­lai­sil­la on oikeus sanan­va­pau­teen. Neu­vos­to­liit­to­lai­sil­la oli oikeus pois­tua maas­ta. Van­gil­la on oikeus liik­kua vapaas­ti. Mitä tuo on jol­lei newspeakia?

    Työ­hy­po­tee­si oikeu­den ole­mas­sao­lon mie­lek­kääl­le mää­ri­tel­mäl­le (vas­tae­si­merk­ke­jä saa esit­tää): Oikeus johon­kin on ole­mas­sa sil­loin ja vain sil­loin kun on ole­mas­sa jokin taho, jol­le on ase­tet­tu vel­vol­li­suus tuon oikeu­den takaa­mi­seen ja tuol­la tahol­la on riit­tä­vät resurs­sit oikeu­den takaa­mi­seen. (Tämän vuok­si posi­tii­vi­sil­la ja nega­tii­vi­sil­la oikeuk­sil­la on kva­li­ta­tii­vis­ta eroa lähin­nä mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­tien päis­sä.) Ja oikeus ei tie­ten­kään aina toteu­du, maa­il­ma kun ei ole täydellinen.

  90. tcrown:

    Oikeus johon­kin on ole­mas­sa sil­loin ja vain sil­loin kun on ole­mas­sa jokin taho, jol­le on ase­tet­tu vel­vol­li­suus tuon oikeu­den takaa­mi­seen ja tuol­la tahol­la on riit­tä­vät resurs­sit oikeu­den takaamiseen. 

    Minä en oikein tuo­ta oikeus-käsi­tet­tä ole täy­sin ymmär­tä­nyt. Tämän­het­ki­nen työ­hy­po­tee­si­ni on, että se on lähin­nä kie­lel­li­nen ja juri­di­nen apu­kei­no, jon­ka avul­la kes­kus­te­lua ja/tai yhteis­kun­taa jär­jes­tel­lään (ihmi­soi­keus­so­pi­muk­sen nou­dat­ta­mi­nen kat­so­taan yksi­se­lit­tei­ses­ti oikeus­val­tion val­voit­teek­si, jne.)

    Sen sijaan kat­son kyl­lä­kin, että ihmi­sil­lä on tie­tyn­lai­sia vel­vot­tei­ta (moraa­li) mui­ta ihmi­siä koh­taan. Ja nämä moraa­li­set vel­voit­teet ovat aina­kin osin sisä­syn­tyi­siä, eivät siis kenen­kään aset­ta­mia tai kul­tuu­rin luo­mia. Ajat­te­lu­ta­pa siis lähes­tyy suun­nil­leen sel­lais­ta käsi­tys­tä, johon Kant viit­ta­si kate­go­ri­sel­la imperatiivilla. 

    Täl­löin on mah­dol­lis­ta aja­tel­la, että muil­la ihmi­sil­lä on “oikeuk­sia” minun suh­tee­ni (kuten vaik­ka­pa se, että heil­lä on “oikeus” olla kuo­le­mat­ta minun toi­mie­ni seurauksena).

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.