Bri­tann­ian hal­li­tus on ryhtynyt kor­jaa­maan julkisen talouden vajet­ta tos­i­toimin. Tarvet­ta onkin, kos­ka vaje on ollut 12 pros­ent­tia BKT:sta. Jät­ti­va­jei­ta on muil­lakin mail­la. Kuu­lostaa tarpeel­liselta ryhtyä rajui­hin julk­isten meno­jen leikkauk­si­in ja vero­jen korotuksiin.

On hyvä saat­taa tulot ja menot tas­apain­oon pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta liian nopeat tas­apain­o­tuk­set voivat tuot­taa uuden laskukau­den. Jos velko­ja ryhdytään merkit­tävästi lyhen­tämään, se johtaa pitkään lamakau­teen. Tätä kansan­talouden kun­ni­al­lista masok­ismia kokeili Bri­tan­nia 1920-luvul­la ensim­mäisen maail­man­so­dan aiheut­ta­man inflaa­tion jäl­keen. Se mak­soi Bri­tan­ni­alle suur­val­ta-ase­man. Kansan­taloudel­lises­sa kir­jal­lisu­udessa se tun­netaan his­to­ri­an ehkä suurim­pana talous­poli­it­tise­na virheenä. Jat­ka lukemista “Kun­ni­al­lisel­la talous­poli­ti­ikalla kymme­nen vuo­den lamaan?”

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Vihreät ovat otta­neet eduskun­tavaaleis­sa perus­suo­ma­laiset pää­vas­tus­ta­jik­seen. Tämä on toisaal­ta outoa, toisaal­ta ymmär­ret­tävää, mut­ta myös ongelmallista.

Outoa, kos­ka vihreät jok­seenkin ain­oana puolueena RKP:n ohel­la ei san­ot­tavasti kil­paile perus­suo­ma­lais­ten kanssa äänistä. Kaikille muille puolueille vaalien tärkein kysymys on uhka ään­ten val­u­mis­es­ta perus­suo­ma­laisille; määräl­lis­es­ti paljon tärkeämpi kuin vaki­in­tunei­den puoluei­den keskinäi­nen kilpailu.

Ymmär­ret­tävää, kos­ka perus­suo­ma­lais­ten ja vihrei­den ajatuk­set eri­tyis­es­ti ulko­maalais­poli­ti­ikas­sa kulke­vat eri suun­ti­in. Kun muut ovat alka­neet flirt­tail­la muukalaisvi­han kanssa, vihreät tar­joa­vat mah­dol­lisu­u­den antaa mii­nusääni perus­suo­ma­laisille. Vihreät ja perus­suo­ma­laiset kil­pail­e­vat myös keskenään paikas­ta hal­li­tuk­ses­sa. Siitä nämä kak­si puoluet­ta ovat samaa mieltä, etteivät ne mah­du samaan hal­li­tuk­seen. Onko seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa apupuolueena perus­suo­ma­laiset vai vihreät vaikut­taa hal­li­tuk­sen lin­jaan enem­män kuin se, mitkä kak­si suur­ta puoluet­ta siinä istu­vat. Jat­ka lukemista “Katk­e­rien kanava”

Helsin­gin Sanomien pääkir­joit­ta­ja julis­taa tänään, että osa-aikaeläke on täyt­tänyt siihen asete­tut odotuk­set ja piden­tänyt työuria. Min­un alka­val­la viikol­la ilmestyvässä kir­jas­sani väitän, että etu­isu­us ei vas­taa tavoitet­taan lainkaan, kos­ka osa-aikaeläk­keelle siir­tyy suurim­mal­ta osin hyväkun­toisia ihmisiä, jot­ka voivi­at jatkaa taval­lises­sakin työssä, mut­ta pitävät muka­vana lomail­la tois­t­en kustannuksella.

Eläke­tur­vakeskuk­sen keskustelu­aloit­teen mukaan osa-aikaeläk­keel­lä ole­vat jatka­vat työu­raansa (sitä puo­litet­tua)  pidem­pään kuin muut ja siir­tyvät mui­ta harvem­min työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Kumpaa hypo­teesia, Hesarin esit­tämää, vai min­un esit­tämääni tämä havain­to tukee?

Molem­pia ihan yhtä hyvin. Havain­to voi johtua siitä, että osa-aikaista työtä jak­saa pidem­pään tai se voi ihan yhtä hyvin johtua siitä, että kyse on mui­ta ter­veem­mästä joukos­ta. Asi­aan pääsee käsik­si vain vakioimal­la ter­vey­den­ti­lan osa-aikaeläk­keelle siir­tymisen ajanko­htana, mut­ta tätä ei tässä rek­isteri­selvi­tyk­sessä ole tehty. Sik­si siitä ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, jon­ka Hesari on tehnyt. Eikä keskustelu­aloit­teesta ainakaan lyhyel­lä tarkastelul­la tuol­laista väitet­tä myöskään löy­dy, vaan tulk­in­ta on Hesarin oma.

Sen sijaan siinä tode­taan muiden tutkimusten osoit­ta­van, että vain kymmenel­lä pros­en­til­la osa-aikaeläk­keelle siir­tyneistä syynä oli ter­vey­teen tai jak­samiseen liit­tyviä ongelmia. Yhtä suuri osu­us, kymme­nen pros­ent­tia, siir­tyy osa-aikaeläk­keeltä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Jat­ka lukemista “Onko osa-aikaeläke lyhen­tänyt vai piden­tänyt työuria?”

Tärkein syy siihen, että yhdyskun­tarakenne hajau­tuu Suomes­sa niin pahasti, on kyvytön maapolitiikka.

Tehdään aluk­si raju yksinker­tais­tus. Olete­taan, että mah­dol­lisia tont­te­ja on kah­den­laisia, hyviä lähel­lä ja huono­ja kaukana ja että nämä joukot ovat sisäis­es­ti ident­tisiä. Molem­pia tont­ti­tyyppe­jä on tar­jol­la riit­tävästi kaikille, mut­ta ne tule­vat markki­noille hitaasti. Olete­taan edelleen, että kaik­ki halu­aisi­vat mielu­um­min asua lähel­lä, mut­ta pref­er­enssin voimakku­us vai­htelee. Hyvässä yhteiskun­nas­sa kaik­ki pää­si­sivät asumaan lähelle.

Huonos­sa yhteiskun­nas­sa ton­tin hyvyys kap­i­tal­isoituu maan hin­taan keskimääräisen pref­er­enssin voimakku­u­den mukaan. Kun parem­mas­ta joutuu mak­samaan enem­män ja huonom­mas­ta vähem­män, ne ovat keskimäärin yhtä edullisia. Toisille lähel­lä ole­va on edullisem­pi, kos­ka he nämä arvosta­vat hyvää sijain­tia niin paljon, että hin­taero kan­nat­taa mak­saa, toisille taas halvem­pi hin­ta tekee kaukana asumisen kan­nat­tavam­mak­si. Jat­ka lukemista “Val­tio hajaut­taa yhdyskun­taraken­net­ta ahneena maanomistajana”

2) Ei tarvitse

Val­tio var­maankin säätää sukupuo­lineu­traal­ista avi­o­li­itos­ta. Jos kirkko kieltäy­tyy niistä, ne solmi­taan mais­traatis­sa. Voisi tietysti ajatel­la, että tämän jäl­keen kaik­ki avi­o­li­itot solmit­taisi­in mais­traatis­sa ja kirkko vain siu­naisi ne myöhem­min – vahvis­taisi avi­o­li­iton Jumalan edessä – kuten monis­sa mais­sa tapah­tuu. On kirkon asia, miten se suh­tau­tuu homo- ja les­boli­it­toi­hin. Samoin on kirkon asia, halu­aako se jatkaa avi­o­li­iton solmimista niiden ihmis­ten osalta, joiden parisuh­teen se hyväksyy. Kirkko­häät ovat niin syväl­lä ainakin osan suo­ma­lai­sista aja­tus­tavas­sa, ettei sitä tarvitse lain­säädän­nöl­lä lopet­taa. Jat­ka lukemista “Pitääkö kirkon vihkimisoikeud­es­ta luopua”

Kaare­lan maneesi

Läpi yksimielis­es­ti, vaik­ka kyl­lä tähänkin kaavaan ris­tiri­ito­ja sisäl­tyi. Aika moi­sen palapelin oli kaavoit­ta­ja tehnyt sovitel­lessaan eri­laisia näkemyksiä.

Iso-Roobertinkadun viihty­isyys

Kos­ka kadun perus­paran­tamiseen ei suo­ras­taan tyrkytetä rahaa, vaik­ka kor­jat­tavas­sa kun­nos­sa se onkin, kiire­hdimme toimia (nou­se­via pol­lare­i­ta) lait­toman pysäköin­nin kar­simisek­si. Jotenkin pitäisi saa­da raken­nusvi­ras­to pitämään paikat siis­teinä. Voisi johtaa parem­paan tulok­seen, jos siivous­vas­tuu olisi jotenkin paikallisil­la yri­tyk­sil­lä.  Jos käve­lykatu olisi yksi­tyi­nen kaup­pakeskus, sen tilanne olisi paljon parem­pi, sil­lä itse asi­as­sa paikallis­ten yrit­täjien kan­nat­taisi mak­saa siitä, että paik­ka pysyy edus­tuskelpoise­na. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 21.10.2010”

Kävin Provences­sa ystäväni luon lep­äämässä saat­u­ani kir­jani pain­oon. Olen kir­joit­tanut tääl­lä aiheesta ennenkin, mut­ta kyl­lä käy kateek­si sikäläistä ruokakulttuuria.

Ostimme lam­paankyljyk­siä lihakau­pas­ta. Jouduimme jonot­ta­maan, kos­ka lihames­tari leikkasi muiden asi­akkaiden liho­ja. Mei­dän kyljyk­siämme hän rak­en­si min­u­ut­ti­tolkul­la, mut­ta hienot niistä tulikin ja helpot valmis­taa.  Se, että asi­akkail­la on aikaa jonot­taa erikois­li­ikkeis­sä ratio­naal­is­ten mar­ket­tien sijas­ta, osoit­taa jotain myös asi­akkaiden arvoista. Jat­ka lukemista “Kaup­pa pilaa Suomen ruokakulttuurin”

Kaare­lan hevostal­li laa­je­nee ja raken­netaan maneesi 

Rat­sas­tus on vähän ongel­malli­nen urheilu­muo­to kaupungis­sa, jos­sa tilalle on paljon kil­pail­e­vaa käyt­töä. Tässä on kuitenkin löy­tynyt paik­ka laa­jen­taa toim­intaa, ilman mainit­tavaa kon­flik­tia muun käytön kanssa.

Lis­tan mukana tuli iso adres­si kaava­muu­tok­sen puoles­ta. Mil­loinko­han sel­l­aista on tapah­tunut viimek­si? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.10.2010”