Rautateiden hyöty on maksimoitava (1)

Val­tio on yhtiöit­tä­nyt rau­ta­tiet VR-Yhty­mä Oy:ksi. En löy­dä mis­tään yhtiö­jär­jes­tys­tä. Jo se, ettei sitä ole mis­sään näky­vil­lä osoit­ta­nee, että kyse on nor­maa­lis­ta yhtiöis­tä, jon­ka teh­tä­vä on tuot­taa voit­toa omis­ta­jil­le. Aina­kin joh­don kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä on sidot­tu talou­del­li­seen tulokseen.

Tämä on peri­aat­tees­sa vää­rin ja se kan­nat­tai­si muut­taa. VR:n teh­tä­vän tuli­si olla tuot­taa mak­si­maa­lis­ta hyö­tyä yhteis­kun­nal­le. Nyt tätä yhteis­kun­nal­lis­ta hyö­tyä voi­daan tavoi­tel­la vain niin, että val­tio ja kun­nat voi­vat ostaa VR:ltä kan­nat­ta­ma­ton­ta lii­ken­net­tä. Suu­rin mene­tet­ty yhteis­kun­nal­li­nen hyö­ty sisäl­tyy kui­ten­kin kan­nat­ta­vaan lii­ken­tee­seen, sen vää­rin hin­noit­te­luun. Tuo kan­nat­ta­ma­ton lii­ken­ne on usein aidos­ti kan­nat­ta­ma­ton­ta, sel­lais­ta jon­ka koko­nais­hyö­dyt eivät pei­tä sen kustannuksia.

Voi­ton mak­si­moin­ti ei rau­ta­tei­den osal­ta voi­ma­va­ro­jen tehok­kaa­seen käyt­töön kah­des­ta syys­tä. Ensik­si­kin kyse on toi­min­nas­ta, jos­sa on kor­keat kiin­teät kus­tan­nuk­set ja usein mata­lat muut­tu­vat kus­tan­nuk­set. Täl­lai­sen yhtiön tuli­si saa­da hin­noi­tel­la toi­min­tan­sa lähel­le jär­ke­väs­ti mää­ri­tel­ty­jä mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia, vaik­ka tämä joh­tai­si sii­hen, että yri­tys tuot­taa voit­toa. Aika­naan kan­san­ta­lous­tei­teen jul­ki­sen talou­den oppi­kir­jas­sa (Johans­son, Public eco­no­mics) tämä esi­tet­tiin oppi­kir­jae­si­merk­ki­nä, johon klas­si­set kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät oli­vat vii­tan­neet jo 1800-luvul­la. (Se meni joten­kin niin, että Preus­sin rau­ta­tei­den voi­tol­li­nen toi­min­ta on pait­si esi­merk­ki preus­si­lai­ses­ta tehok­kuu­des­ta myös pahas­ta hin­noit­te­lu­vir­hees­tä) Jos hyö­dyk­keen raja­hin­ta on mata­la tai perä­ti nol­la, kysyn­nän rajaa­mi­nen hin­nal­la on vir­he. Tätä samaa asi­aa­han on käsi­tel­ty teki­jä­noi­keuk­sien kohdalla.

Toi­nen syy on se, että VR on mono­po­li, jol­la on suu­ri hou­ku­tus rahoit­taa tap­piol­lis­ta toi­min­taa voi­tol­li­sel­la toi­min­nal­la. Suo­mek­si sanot­tu­na VR siir­tää huo­mat­ta­vas­ti rahaa Hel­sin­ki-Tam­pe­re-radal­ta vähä­lii­ken­tei­sil­le radoil­le. On ehkä oikein tukea vähä­lii­ken­tei­siä rato­ja, mut­ta on vää­rin verot­taa suo­tui­saa lii­ken­net­tä. Vähin­tä mitä voi­si vaa­tia, oli­si että hin­noit­te­lu kan­nat­ta­vil­la osuuk­sil­la vas­tai­si sitä, mihin pää­dyt­täi­siin, jos osuu­det avat­tai­siin kil­pai­lul­le. Mais­sa, jois­sa rau­ta­tie­lii­ken­ne on yksi­tyis­tet­ty, rau­ta­tei­den suo­sio on kehit­ty­nyt myön­tei­sem­min kuin niis­sä, jois­sa se toi­mii mono­po­li­na. Seli­tys tähän on että kil­pai­lu estää ris­ti­sub­ven­tion ja ris­ti­sub­ven­tio taas estää rau­ta­tei­tä kehit­ty­mäs­tä siel­lä, mis­sä sil­lä oli­si par­haat edellytykset.

Vähä­lii­ken­tei­sen lii­ken­teen tuki pitää mak­saa vero­ra­hois­ta. Nyt on yksi­tyis­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää ajaa Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le autol­la, vaik­ka autoi­lun koko­nais­kus­tan­nuk­set (45 senttiä/km) ovat suu­rem­mat kuin rau­ta­tei­den koko­nais­kus­tan­nuk­set ja autoi­lun mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set (n. 20 senttiä/km) ovat suu­rem­mat kuin rau­ta­tei­den mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set (n. 0). Nyt kui­ten­kin mat­kus­ta­ja ver­taa auton mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ta lipun­hin­taan, joka taas on VR:n koko­nais­kus­tan­nus lisät­ty­nä ris­ti­sub­ven­tio­mak­sul­la. Ilman tätä ris­ti­sub­ven­tio­mak­sua rau­ta­tei­den mark­ki­nao­suus oli­si Hel­sin­ki-Tam­pe­re ‑välil­lä lolen­nai­ses­ti suurempi.

Tuli­si siir­tyä mak­sui­hin, jot­ka hin­noit­te­le­vat junat sopi­van täy­sik­si. Tämä tar­koit­tai­si, että hin­nat vaih­te­li­si­vat huo­mat­ta­vas­ti niin, että per­jan­tai-ilta­vuo­rot oli­si­vat kal­lii­ta, ja kes­ki­päi­vän vuo­rot hal­po­ja; vähän samaan tapaan kuin on len­to­lii­ken­tees­sä. Täl­lai­nen hin­noit­te­lu tuot­tai­si kes­ki­mää­rin tap­pio­ta, mikä tuli­si kor­va­ta budjettivaroin.

Täl­lai­nen hin­noit­te­lu joh­tai­si sii­hen, että mitä tyh­jem­pi on juna sitä hal­vem­pia ovat hin­nat. Jos­sa­kin vai­hees­sa on osat­ta­va lak­kaut­taa vuo­ro, jol­la on niin vähän käyt­töä, ettei lii­ken­nöin­ti ole yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ti enää kan­nat­ta­vaa. Kan­nat­ta­vuus voi­daan teo­rias­sa las­kea mak­su­ha­luk­kuu­den mukaan. Arvioi­daan jokai­sen mat­kus­ta­jan osal­ta erik­seen, kuin­ka pal­jon hän kor­kein­taan oli­si val­mis mat­kas­ta mak­sa­maan ennen kuin siir­tyy toi­seen kul­ku­muo­toon tai jää kotiin. Näi­den mak­su­ha­luk­kuuk­sien sum­man tuli­si peit­tää lii­ken­nöin­nin kus­tan­nuk­set. Käy­tän­nös­sä tämä on vai­ke­aa, mut­ta löy­ty­nee robus­tim­pia kei­no­ja arvioi­da, mil­loin lii­ken­nöin­ti on yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää ja mil­loin ei ole.  Eivät ne aina­kaan nykyi­siä huo­nom­pia voi olla.

Suu­rin osa juna­lii­ken­tees­tä on hin­noi­tel­tu lähel­le mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sia. Tar­koi­tan pää­kau­pun­ki­seu­dun juna­lii­ken­net­tä, jos­sa kun­nat sub­ven­toi­vat lipun­hin­to­ja noin 50 pro­sen­til­la. Sik­si se toi­mii koh­ta­lai­sen hyvin.

Täs­sä sama kuvan kans­sa. (kuva suu­re­nee klikkaamalla)

Ohes­sa kuvit­teel­li­nen junayh­tey­den kysyn­tä­käy­rä. Jos koko kapa­si­teet­ti (q0) halu­taan myy­dä, hin­ta tulee aset­taa tasol­le p0. Lip­pu­tu­loi­na täs­tä saa­daan p0q0, jota kuvaa alim­man neli­kul­mion muo­dos­ta­ma pin­ta-ala. Lii­ken­teen koko­nais­hyö­tyä kuvaa kui­ten­kin pin­ta-ala, joka jää kysyn­tä­käy­rän alle, eli huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Lip­pu­tu­lo­jen ja koko­nais­hyö­dyn ero­tus on ”kulut­ta­jan yli­jää­mä”. Kos­ka kulut­ta­jat myös omis­ta­vat VR:n, kan­nat­taa mak­si­moi­da koko­nais­hyö­ty eikä lipputuloja.

Lip­pu­tu­lo­ja voi yrit­tää saa­da enem­män nos­ta­mal­la hin­taa tasoil­le p1 tai p2, jol­loin mat­kus­ta­ja­mää­rä puto­aa tasoil­le q1 ja vas­taa­vas­ti q2. Vali­taan mikä hin­ta hyvän­sä, VR ei pys­ty lip­pu­tu­loi­na kerää­mään kokoon kuin pie­nen osan kapa­si­tee­tin tar­joa­mas­ta koko­nais­hyö­dys­tä. Jos valit­sem­me hin­ta­ta­sok­si p1, vau­nu­jen hin­noit­te­lus­ta puo­li­tyh­jik­si syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pio, joka vas­taa sitä pin­ta-alaa, joka jää kysyn­tä­käy­rän ja x‑akselin jää­vää aluet­ta välil­lä q1 – q0

51 vastausta artikkeliin “Rautateiden hyöty on maksimoitava (1)”

  1. Kuka estää ehdot­ta­ma­si muu­tok­set sys­tee­miin? Mik­si näi­tä estä­jiä ei saa­da tilil­le teko­sis­taan? Asian jär­jet­tö­myys on käy­nyt her­moil­le­ni jo pidempään.

  2. En löy­dä mis­tään yhtiö­jär­jes­tys­tä. Jo se, ettei sitä ole mis­sään näky­vil­lä osoit­ta­nee, että kyse on nor­maa­lis­ta yhtiöis­tä, jon­ka teh­tä­vä on tuot­taa voit­toa omistajille. ”

    Mitä tar­koi­tat?

    Yhtiö­jär­jes­tys­hän on jul­ki­nen asia­kir­ja, jon­ka kuka tahan­sa voi tila­ta kaup­pa­re­kis­te­ris­tä. Hin­ta 13 e.

    http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/asiakirjatilaus.html.stx

  3. Maan tapa estää. Maan tavan mukais­ta ei myös­kään ole saat­taa juu­ri ketään vas­tuu­ta otta­nut­ta vas­tuuseen mistään.

  4. Ohes­sa on myös VR-kri­tiik­kiä (ynnä päät­tä­jiim­me koh­dis­tu­vaa arvos­te­lua). Osmo on epä­tark­ka sii­nä, että mis­sään Euroo­pas­sa hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­net­tä ei ole yksi­tyis­tet­ty, mut­ta kil­pai­lu on vapau­tet­tu (Bri­tan­nian alku­ti­lan­ne on enää muis­to vain). 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Kilpailulausunto2010.pdf

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj034.htm

    Jos ja kun asian jär­jet­tö­myys on käy­nyt mui­den­kin kuin minun her­moil­le­ni, voi tuo­ta­kin kaut­ta miet­tiä mis­tä on kyse. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj026.htm

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  5. Nii­den­kin jot­ka ovat “yksi­tyis­tä­mi­sen” ja “kil­pai­lut­ta­mi­sen” vas­tus­ta­jia, täy­tyy huo­ma­ta jotain hul­lua sii­nä että kau­pun­git tai kun­tain­lii­tot eivät täl­lä het­kel­lä saa jär­jes­tää alu­een­sa jouk­ko­li­ken­net­tä siten kun par­haak­si näke­vät. Turus­sa, Tam­pe­reel­la ja Oulus­sa oli­si hyvät ja vajaal­la käy­töl­lä ole­vat ratayh­tey­det usei­siin eri suun­tiin, kehys­kun­tiiin jois­ta täl­lä het­kel­lä kul­je­taan hen­ki­lö­au­toil­la alue­kes­kuk­siin töi­hin. Lii­ken­ne täy­tyy kui­ten­kin tila­ta VR:ltä joka mono­po­lia­se­man­sa tur­vin sanoo pal­jon­ko mak­saa. Vaik­ka kun­tien omat las­kel­mat osoit­tai­si­vat että pyyn­nös­sä on puo­let lii­kaa, on hin­ta sil­ti se min­kä yri­tys mää­rää, ota tai jätä. Tähän asti on jätet­ty. Ja työ­mat­ka­lii­ken­ne hoi­tuu edel­leen henkilöautolla.

  6. Eli veron­mak­sa­jan kan­nal­ta ainoa kes­tä­vä toi­min­ta­mal­li on ajaa kan­nat­ta­ma­ton lii­ken­ne alas. Sen jäkeen ei tar­vi­ta sub­ven­tio­ta, eli veroeu­ro­jen kyl­vä­mis­tä tap­pioi­den kat­ta­mi­seen. Kan­na­tan ehdotusta!

  7. Osmo:
    “Täl­lai­nen hin­noit­te­lu joh­tai­si sii­hen, että mitä tyh­jem­pi on juna sitä hal­vem­pia ovat hinnat.”

    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pelaa jul­ki­sen sek­to­rin logiik­ka ja se on kään­tei­nen yksi­tyi­sen sek­to­rin logii­kal­la. Tänään Aamu­leh­des­tä sil­mä­ni pysäh­tyi seu­raa­vaan lausee­seen kos­kien Tam­pe­reen vuo­den 2011 budjettia:

    Bus­si­lip­pu­ja uhkaa parin pro­sen­tin koro­tus, ellei käyt­tä­jä­mää­rä lisäänny.”

    Jos VR oli­si oikeas­ti oikea osa­keyh­tiö, sen logiik­ka ja hin­na­na­se­tan­ta oli­si päinvastaista.

  8. Kal­le:

    Lii­ke­ta­lou­del­li­sen ja yhteis­kun­nal­li­sen kan­nat­ta­vuu­den välil­lä on tiet­ty ero. Jos kaik­ki lii­ken­nöin­ti teh­täi­siin vain lii­ke­ta­lou­del­li­sen kan­nat­ta­vuu­den perus­teel­la, niin sii­tä seu­rai­si veron­mak­sa­jil­le suu­ret kulut jol­lain muul­la momentilla.

    Äärie­si­merk­ki: kan­nat­ta­mat­to­man Hel­sin­gin lähi­ju­na­lii­ken­teen lak­kaut­ta­mi­nen pakot­tai­si raken­ta­maan val­ta­van maa­na­lai­sen moot­to­ri­tie- ja park­ki­luo­la­ver­kos­ton, jot­ta kai­kil­le autoil­le saa­tai­siin tilaa. Se myös romah­dut­tai­si muun jouk­ko­lii­ken­teen talou­den (lii­tyn­tä­mat­ko­jen ja ylei­sen jouk­ko­lii­ken­teen käy­tön radi­kaa­li vähen­ty­mi­nen), las­ki­si kiin­teis­tö­jen arvoa, lisäi­si ties­tön yllä­pi­to­ku­lu­ja ym.

  9. Ip: “…Äärie­si­merk­ki: kan­nat­ta­mat­to­man Hel­sin­gin lähi­ju­na­lii­ken­teen lakkauttaminen…”

    Lah­jak­kail­le nume­ron­pyö­rit­tä­jil­le, jot­ka kään­tä­vät voi­tot tap­pioik­si, on maa­il­mas­sa aina ollut hom­mia. Jos Hel­sin­gin lähi­ju­na­lii­ken­ne tuot­tai­si voit­toa, ei se sai­si tukea.

    Toi­saal­ta voi­daan kysyä, onko kaa­voi­tuk­sel­la teh­ty kaik­ki se, mitä voi­daan teh­dä? Aja­kaa­pa jos­kus Hel­sin­gis­tä Kirk­ko­num­mel­le junal­la. Mat­kal­la on pari ase­maa, joi­den ympä­ril­lä on ter­ve yhdys­kun­ta­ra­ken­ne: Lep­pä­vaa­ra (varauk­sin) ja Kauniainen.

    Nor­maa­lis­ti Län­si-Euroo­pas­sa ase­man ympä­ril­lä on kun­nan muut pal­ve­lut ja nii­den ympä­ril­lä on 10 000 asu­kas­ta pien­ta­lois­sa käve­ly­mat­kan pääs­sä ase­mas­ta. Suo­mes­sa yhdis­tel­lään jo ennes­tään tehot­to­mia kun­tia, kun muu­al­la nii­tä pilkotaan. 😉

    Ajet­taes­sa junal­la Kirk­ko­num­mel­le on ylei­sin näky ase­ma­lai­tu­rin vie­res­sä pusik­ko ja toi­sek­si ylei­sin on park­ki­paik­ka. Siis juu­ri sii­nä, mis­sä pitäi­si olla kun­nan­ta­lo, pank­ki ja ruo­ka­kaup­pa. Näi­den jäl­keen pitäi­si olla rivi­ta­lo­ja ja oma­ko­ti­ta­lo­ja. Ker­ros­ta­lot nor­maa­lis­sa län­si­mai­ses­sa ajat­te­lus­sa kuu­lu­vat kau­pun­kiin. Suo­mea kaa­voi­te­taan yhä beto­ni­so­sia­lis­min hengessä. 😀 😀 😀

    1. Kal­le: Hel­sin­gin län­si­puo­lel­la maa­no­mis­tuso­loil­la on ollut huo­mat­ta­va mer­ki­tys kaa­voi­tuk­seen, pal­jon huo­mat­ta­vam­pi kuin esi­mer­kik­si liikenneyhteyksillä.

  10. Miten kävi­si jos, junayh­tiö alkai­si hin­noi­tel­la liput hal­pa­len­to­yh­tiöi­den tapaan, ts. vaik­ka puo­let hin­nal­la p0, nel­jän­nes p1 ja loput p2, tjsp? 

    Koke­mus­pe­räi­ses­ti hin­to­ja p0-p2 ja osuuk­sia voi­si varioi­da niin että pe-illan junaan ensim­mäi­set­kin pai­kat oli­si­vat kal­liim­pia kuin ke-päiväjunaan.

  11. Kal­le, Rogue: Inves­toin­nit ratoi­hin on joko kan­nat­ta­via tai kan­nat­ta­mat­to­mia, lii­ken­nöin­ti sinän­sä ei todel­li­suu­des­sa tuo­ta huo­nois­sa­kaan olo­suh­teis­sa tap­pioi­ta joil­la oli­si juu­ri mer­ki­tys­tä tuon inves­toin­nin takai­sin­mak­sun kan­nal­ta. Eli tui­jo­te­taan vää­rää kan­nat­ta­vuus­mit­ta­ria, lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sia. Eläm­me huo­no­jen mit­ta­rei­den diktatuurissa.

  12. Kyl­lä VR:n kus­tan­nus­ra­ken­tees­sa oli­si pal­jon paran­net­ta­vaa. Mat­kus­tin per­jan­tai­na taa­ja­ma­ju­nal­la Sei­nä­joel­ta Vaa­saan. Vii­si­vau­nui­ses­sa junas­sa oli kol­me (3!) kon­dukt­röö­riä. On se nyt kum­ma, jos ei yhdel­lä pärjätä.

    Val­tio-omis­tei­ses­sa osa­keyh­tiös­sä, joka on aika­naan viras­tos­ta muo­dos­tet­tu, on var­mas­ti muu­al­la­kin pal­jon kar­si­mi­sen varaa. Täl­lai­sel­la ter­veh­dyt­tä­mi­sel­lä voi­si hyvin­kin olla mah­dol­lis­ta saa­da kus­tan­nus­ta­so sel­lai­sek­si, että moni nykyi­sin kan­nat­ta­ma­ton vuo­ro alkai­si­kin kannattaa.

    VR:n mono­po­lis­ta voi olla mon­ta miel­tä, mut­ta on mie­li­pi­de sit­ten mikä hyvän­sä, niin vähin­tään pitäi­si hyväk­syä sel­lai­nen toi­sen ope­raat­to­rin tuot­ta­ma hen­ki­lö­lii­ken­ne, joka ei suo­raan kil­pai­le VR:n tar­jon­nan kans­sa. Täl­lä het­kel­lä voi­si teo­rias­sa aloit­taa lii­ken­teen sel­lai­sil­la radoil­la, joil­la VR ei ope­roi. Mut­ta tuo “radoil­la” on aivan vää­rä mää­ri­tel­mä. Esi­merk­ki­nä Oulun seutu.

    VR ajaa kau­ko­lii­ken­net­tä Hel­sin­gis­tä Ouluun ja edel­leen poh­joi­seen. Oulun tie­noil­la pysäh­dy­tään Oulun ete­lä­puo­lel­la Vihan­nis­sa ja Ruu­kis­sa. Ratao­suu­del­la on mon­ta muu­ta­kin ase­maa Oulun seu­dul­la, mut­ta yksi­kään juna ei näil­lä enää pysähdy.

    Raa­hes­ta Poh­jan­maan­ra­dal­le voi­si ope­roi­da yksi­tyis­tä rau­ta­tie­lii­ken­net­tä (31,5 km säh­köis­tet­tyä rataa). Mut­ta heti kun saa­vu­taan Poh­jan­maan radal­le, jota VR lii­ken­nöi, tämä yksi­tyi­sen ope­raa­to­rin lin­ja on kat­kais­ta­va kes­kel­le ei-mitään Ruuk­kiin. Sitä ei saa jat­kaa Ouluun asti (vajaa 50 km lisää), vaik­ka ratao­suu­del­la onkin kym­men­kun­ta sel­lais­ta ase­maa, joil­la VR ei pysäh­dy lainkaan.

    Oli­si­han se sen­tään koh­tuul­lis­ta, että yksi­tyi­nen ope­raat­to­ri sai­si aloit­taa siel­tä Raa­hes­ta ja päät­tää lin­jan­sa johon­kin fik­suun paik­kaan, täs­sä tapauk­ses­sa Ouluun tai hiu­kan sen poh­jois­puo­lel­le. Ja pal­vel­la kaik­kia nii­tä ase­mia, joi­ta VR täl­lä välil­lä ei palvele.

    Vas­taa­vas­ti vaik­ka­pa Turun tai Tam­pe­reen seu­dun lähi­ju­na­lii­ken­ne, jota VR ei enää har­joi­ta eikä aio har­joit­taa­kaan, oli­si voi­ta­va antaa yksi­tyi­sel­le ope­raat­to­ril­le, vaik­ka VR har­joit­taa­kin samoil­la radoil­la kau­ko­lii­ken­net­tä, joka ajaa pai­kal­lis­a­se­mien ohi pysähtymättä.

  13. En tie­dä, ovat­ko omat näke­myk­se­ni lähen­ty­neet Osmon näke­myk­siä vai päin­vas­toin, mut­ta en minä tuos­ta enää pahem­min nil­lit­tä­mis­tä löydä 🙂 *)

    Kari

    *) Siis anne­tuil­la reu­naeh­doil­la: hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­net­tä ei lähi­vuo­si­na ava­ta kil­pai­lul­le (teh­dyt sopi­muk­set) ja maan­tie­lii­ken­teen hin­noit­te­lua ei tul­la lähi­vuo­si­na suu­rem­min muut­ta­maan (ei realistista)

  14. Jon­kin­lai­sel­la kan­san­ta­lous­tie­teen vähäi­sel­lä ymmär­ryk­sel­lä käsi­tän niin, että hyvil­lä osuuk­sil­la voi­daan tuo­tet­ta myy­dä hal­vem­mal­la ja käyt­tää koko­nai­suu­des­sa hyö­dyk­si hin­ta­dif­fe­raa­tio­ta. Kun voi­tot tao­taan suo­si­tui­mil­la osuuk­sil­la, nii­den hin­taa pitäi­si las­kea kysyn­nän mukaan, jos tar­jon­taa riit­tää (siis paik­ko­ja). Eikö tulok­sen teke­mi­nen pitäi­si lopul­ta olla aika yksin­ker­tais­ta, mikä täs­sä mät­tää? Mat­ka­huol­lol­la on yhte­näi­nen hin­nas­to bus­sien suh­teen. Vähän sama asia. Hin­ta­dif­fe­ren­ti­aa­tio oli­si mini­ni, joka pitäi­si toteu­taa. Kah­dek­sal­ta mat­kaa­jat mak­sa­koot enem­män kuin kym­me­nel­tä pen­do­lii­nos­sa. Mut­ta siis ne kym­me­nel­tä mat­kaa­jat vähem­män, muil­le sama van­ha hin­ta. Ja juna täy­teen ja vuo­ro­ja enem­män (mah­dol­li­suu­den rajois­sa). Samas­sa ase­mas­sa on pos­ti (siis Itel­la). Mitä tämä kil­pai­lul­le avau­tu­mi­nen aiheut­taa sil­le, että tulee kau­pun­kei­hin nämä yri­tys­pos­tin kermankuorijat?
    Tänään myy­tiin Pris­mas­sa vanuk­kai­ta 0,09 € / kpl / purk­ki. Sii­tä ei hin­ta enää para­ne. Nal­le­kar­kin hin­nois­sa pian. Tähän voi ‘mel­kein mono­po­li’ yltää?

  15. Len­to­lii­ken­teen lii­ken­nöin­ti­käy­tän­tö­jä ei kan­na­ta suo­raan kopioi­da rau­ta­teihl­le. Vaik­ka len­tä­mi­nen on ollut vii­me vuo­si­na hal­paa siel­lä mis­sä on ollut kil­pai­lua len­to­yh­tiöi­den välil­lä, on hal­pa­len­to­yh­tiöi­den lope­tet­tua kan­nat­ta­mat­to­mat vuo­ron­sa len­tä­mi­nen muut­tu­nut taas kal­liik­si, ja jois­sain tapauk­sis­sa on vaa­dit­tu val­tio­ta ja kun­tia apuun kau­pun­gin ainoan len­to­vuo­ron lopet­ta­mi­sen estämiseksi.

    Jos rau­ta­tei­den mat­kus­ta­ja­lii­kenn­ne ava­taan kil­pai­lul­le se pitää tapah­tua niin että kil­pai­laan juna­vuo­ro­koh­tai­sis­ta lii­ken­ne­lu­vis­ta ja voit­ta­ja sitou­tuu yllä­pi­tä­mään lii­ken­net­tä mää­rä­ajan. Hin­noit­te­lus­ta pitäi­si oeraat­to­rin voi­da päät­tää sen ver­ran että on jokin perus­hin­ta jota enem­män ei saa mak­saa mut­ta muut pal­ve­lut kuten istu­ma­pai­kan omi­nai­suu­det ja muut oheis­pal­ve­lut oli­si­vat erik­seen hinnoiteltu.

  16. Tar­ken­nan ensim­mäis­tä kom­ment­tia­ni: Bri­tan­nias­sa rau­ta­tie­lii­ken­ne on lähes koko­naan yksi­tyis­tä, mut­ta rata­verk­ko on yhteis­kun­nan omis­tuk­sess­sa. Muu­al­la Euroo­pas­sa on tyy­dyt­ty kil­pai­lun vapaut­ta­mi­seen yhteis­kun­nan omis­ta­mal­la rataverkolla.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  17. Moni kes­kus­te­li­ja uskoo täs­sä yksi­tyis­ten lii­ken­nöit­si­jöi­den pys­ty­vän kan­nat­ta­vaan lii­ken­nöin­tiin nyky­ään kan­nat­ta­mat­to­mil­la ratao­suuk­sil­la. Jos val­tion tuet tie­tyil­tä rei­teil­tä pois­tu­vat, niin uskal­lan vei­ka­ta hom­man ole­van äkkiä yhtä sel­keäs­ti mii­nuk­sel­la kuin nyky­ään­kin. Ja samas­sa yhtey­des­sä vie­lä puhu­taan juna­lip­pu­jen hal­pe­ne­mi­ses­ta. Tätä en ymmärrä.

    Juna­lii­ken­net­tä ei aloi­te­ta eikä sitä hoi­de­ta kuten bus­si­lii­ken­net­tä. Toi­min­nas­sa on, kuten Soi­nin­vaa­ra­kin tote­si, pal­jon kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia ja lii­ken­nöin­tiä sitoo aivan eri lii­ken­ne­kel­poi­suus­vaa­ti­muk­set kuin maan­tie­lii­ken­net­tä. Tämä tar­koit­taa onnek­si sitä, että kalus­ton kun­nos­ta ei voi tin­kiä. Tämä lie­nee kaik­kien etu.

    Riip­pu­mat­ta sii­tä, ajaa­ko junaa VR tai vaik­ka Suo­men rau­ta­tie­har­ras­ta­jien haus­kat junat Oy.

    Kis­ko­lii­ken­teen hyvin­voin­ti on ehdot­to­man kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta sateen­te­ki­jä­nä ei kan­na­ta täs­sä asias­sa pitää jon­kun yksi­tyi­sen ope­raat­to­rin toi­min­taa. Ei ne mat­kus­ta­jat sitä junaa sen enem­pää käy­tä, vaik­ka sen jär­jes­tää joku muu kuin VR.

  18. Osmo,

    Jäin­pä vähän phdis­ke­le­maan tuo­ta käp­py­rää­si. Et sano asi­aa suo­raan, mut­ta näh­däk­se­ni impli­siit­ti­ses­ti vih­jaat, että hin­noit­te­lu p0 oli­si raja­kus­tan­nus­hin­noit­te­lu (eli raja­kus­tan­nus­käy­rän ja tar­jon­ta­käy­rän leik­kaus­pis­te), hin­noit­te­lu p1 oli­si kus­tan­nus­vas­taa­va hin­noit­te­lu (eli koko­nais­kus­tan­nus­käy­rän ja kysyn­tä­käy­rän leik­kaus­pis­te) ja p3 mono­po­li­hin­noit­te­lu (eli funk­tion p x q maksimipiste).

    Olen­ko ymmär­tä­nyt oikein?

    Mikä­li näin on, niin se kan­nat­tai­si sit­ten ehkä ekspli­siit­ti­ses­ti­kin sanoa. Ja mah­dol­li­ses­ti piir­tää ne tar­jon­ta­käy­rät sin­ne myös­kin, jos ker­ran tuol­lai­sis­ta kuvis­ta on niin kovin innostunut 🙂

    Kari

    1. Kari:
      Ymmär­rät vää­rin. Noin­kin oli­sin voi­nut sen piirtää.
      Lais­kuut­ta­ni piir­sin sen niin, että ole­tin raja­kus­tan­nuk­sek­si nol­la. Kuvas­ta oli­si tul­lut moni­mut­kai­sem­pi, jos oli­si olet­ta­nut raja­kus­tan­nuk­sen vähän nol­laa suu­rem­mak­si, mut­ta tari­na ei oli­si muuttunut.
      Kos­ka VR har­joit­taa yhte­näis­tä hin­noit­te­lua kai­kil­la lin­joil­la, vaik­ka oma­kus­tan­nus­ta vas­taa­va hin­noit­te­lu tie­tys­ti vaih­te­lee, p1 ei voi olla oma­kus­tan­nus­hin­ta. Ei se ole e3des voi­ton­mak­si­moin­ti­hin­ta. Kuvas­ta tuli vähän vahin­gos­sa sel­lai­nen, että aina­kin sil­mä­mää­räi­ses­ti opti­maa­li­nen hin­ta p0 oli­si myös oma­kus­tan­nus­hin­ta. En viit­si­nyt piir­tää uudes­taan, kos­ka toi­voin, että joku huo­mai­si sen. Minul­la on vil­pit­tä­mäs­ti käsi­tys, että VR:n tulos para­ni­si, jos se ALENTAISI hin­to­ja part­hail­la rei­teil­lään ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la ja yrit­täi­si hin­noi­tel­la suu­rem­man osan junis­ta sopi­van täy­sik­si. Mut­ta tas­a­puo­li­suus ja kateus enne kaikkea.
      Kuvan tar­koi­tuk­se­na oli osoit­taa, ettei mikään hin­ta kerää VR:llä tuloi­na koko lii­ken­teen tuo­maa hyö­tyä ja että hin­nan korot­ta­mi­nen haas­kaa hyvinvointia.
      Tämä ajat­te­lu ei ole ihan uut­ta eikä omaa­ni. Ensim­mäi­se­nä sen osoit­ti joku klas­si­nen kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä 1800-luvul­la. Nimi on unohtunut.
      Mono­po­lin tar­jon­ta käy­rää on vähän vai­kea piirtää. 

  19. Erit­täin päte­vä ana­lyy­si. Taas.
    Ehkä vähän off topic mut­ta pak­ko ihme­tel­lä mik­si Osmo et läh­ti­si edus­kun­taan? Oli­si niin kiva jos hal­li­tuk­ses­sa oli­si ihan itse aja­te­le­va ministeri.

  20. Osmon esit­tä­mä teo­ria kulut­ta­jan yli­jää­mäs­tä on sinän­sä oikein ja tavan­omai­nen lii­ken­ne­ta­lou­den työ­ka­lu. Mut­ta työ­ka­lu on hyö­dyk­si vain sil­loin, kun sitä käy­te­tään oikein. Yhteis­kun­ta­ta­lous, lii­ke­ta­lous ja kulut­ta­jan talous ovat kaik­ki eri asioi­ta, eikä nii­tä voi selit­tää yhdel­lä mal­lil­la. Sil­lä yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­nen kulut­ta­jan hyö­ty toteu­tuu vain sil­loin, kun lii­key­ri­tyk­sen ja kulut­ta­jan olo­suh­teet on ase­tet­tu siten, että yri­tyk­sen ja kulut­ta­jan int­res­si on toi­mia siten, että yhteis­kun­ta­ta­lou­den tavoi­te toteu­tuu. Ja em. tilan­ne on koke­muk­sen perus­teel­la erikoistapaus.

    Kes­kei­set teki­jät, joka ohjaa­vat yri­tyk­sen ja kulut­ta­jan käyt­täy­ty­mis­tä eri suun­taan kuin yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­seen opti­miin, ovat vero­tus ja sen nega­tii­vi­nen muo­to sub­ven­tio. Yhteis­kun­ta­ta­lou­des­sa vero­tus ja sub­ven­tio ovat nol­la­sum­ma­pe­liä, mut­ta yri­tyk­sel­le ja kulut­ta­jal­le ne ovat hin­nan aset­ta­jia. Lisäk­si yri­tys­ten las­ken­ta­toi­mi ja kulut­ta­jien hin­ta­mie­li­ku­vat sekoit­ta­vat pää­tök­sen­teon vie­lä sii­tä, mikä oli­si puh­taas­ti las­ken­nal­li­ses­ti oikein.

    Esi­merk­ki: Autoi­li­jan mie­les­tä auton käyt­tö mak­saa vain polt­toai­neen hin­nan ver­ran, vaik­ka se on tosia­sias­sa vain noin 20 % sii­tä, mitä kulut­ta­ja autoi­lus­ta mak­saa. Jouk­ko­lii­ken­teen lipun­hin­nal­la on todel­la haas­teel­lis­ta kil­pail­la autoi­lun kans­sa, kun autoi­lun hin­tae­tu on 80 %. Jo pel­käs­tään tähän kaa­tuu kau­nis teoria.

    Toi­sek­si: Juna­lii­ken­ne on pää­oma­val­tais­ta, mut­ta ei sen­tään niin, että raja­hin­ta on nol­la. Esi­mer­kik­si Z‑junaliikenteessä kiin­teät kulut ovat 65 % koko­nais­ku­luis­ta. Junat kul­ke­vat ruuh­ka-aikaan täy­si­nä jo nyt, joten lisä­mat­kus­ta­jien kul­jet­ta­mi­sek­si tar­vi­taan lisää junia eli myös kiin­teät kulut kas­va­vat. Työ­mat­ka­lii­ken­net­tä ei myös­kään voi rajat­to­mas­ti siir­tää päi­vä- ja ilta­ju­niin, jois­sa nyt on tilaa. Ete­lä-Suo­mes­sa myös rata­ka­pa­si­teet­ti on hyvin käy­tös­sä, min­kä vuok­si esi­te­tään ja vaa­di­taan mil­jar­dien ratain­ves­toin­te­ja. Pisa­ra­ra­dan hin­ta on kau­ka­na nollasta.

    Mono­po­lia­se­mas­sa ole­va voit­toa tavoit­te­le­va lii­key­ri­tys on kaik­kein kauim­pa­na yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sen hyö­dyn ja kulut­ta­jan yli­jää­män tavoit­te­lus­ta. Ja se on Suo­men juna­lii­ken­teen ongel­ma. Teo­rias­sa mark­ki­na­ta­lous joh­taa yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­seen opti­miin, mut­ta mono­po­li ei ole mark­ki­na­ta­lout­ta. Eikä sitä ole Suo­mes­sa autoi­lun hinnoittelukaan.

    Kol­man­nek­si: Lii­ken­neyh­tey­den, oli se sit­ten tie autoil­le tai rata junil­le, on tar­koi­tus luo­da saa­vu­tet­ta­vuut­ta, joka on edel­ly­tys maan käyt­tö­ar­vol­le. Lii­ken­neyh­tey­den hyö­dyn arvo siis ei ole lipun­myyn­nin tai autoa­lan tuot­ta­ma voit­to. Aja­tus on yhtä absur­di kuin poh­tia raken­nuk­sen hyö­ty sen perus­teel­la, pal­jo­ko raken­nus­lii­ke ansait­see voittoa.

    Vie­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun juna- ja muus­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä. HSL:n osta­man juna­lii­ken­teen sub­ven­tio ei ole muis­taak­se­ni 50 % vaan noin 30 %. Täl­löin kulut­ta­jat mak­sa­vat lipun­hin­toi­na suun­nil­leen käy­vän kus­tan­nuk­sen eli sen, mitä juna­lii­ken­ne mak­sai­si, jos HKL hoi­tai­si sen samal­la tavoin kuin oman juna­lii­ken­teen­sä eli met­ro­ju­nat. Lipun­hin­nat siis eivät ole juna­lii­ken­teen mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sen vaan koko­nais­kus­tan­nus­ten suuruiset.

    Toi­saal­ta jouk­ko­lii­ken­teen yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­nen hyö­ty on sama riip­pu­mat­ta sii­tä, aje­taan­ko junia, bus­se­ja vai rati­koi­ta. Näi­den kaik­kien kus­tan­nus­ta­so on eri­lai­nen, joten ei hyö­dyl­li­syys rii­pu kus­tan­nuk­sis­ta. Yli­pää­tään hyö­dyt ovat hyö­ty­jä ja kus­tan­nuk­set kus­tan­nuk­sia, eikä nii­den välil­lä ole syy-seuraussuhdetta.

    Eli olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, että VR-Yhty­män voi­ton tavoit­te­lu ei joh­da yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­seen opti­miin. Mut­ta eri miel­tä sii­tä, että se opti­mi oli­si saa­vu­tet­ta­vis­sa juna­lip­pu­jen hin­noit­te­lul­la mar­gi­naa­lis­ten tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten mukaan. Lii­ken­tees­sä kulut­ta­ja­hin­to­ja ohjaa autoi­lun hin­ta­mie­li­ku­va, joka ei perus­tu yhteis­kun­ta­ta­lou­den opti­miin eikä mark­ki­na­ta­lou­teen vaan poliit­ti­siin pää­tök­siin autoi­lun vero­tuk­ses­ta ja vero­tus­ra­ken­tees­ta. Se joh­taa sii­hen, että juna­li­put kuten muut­kin jouk­ko­lii­ken­ne­li­put on myös hin­noi­tel­ta­va poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä. Käy­tän­nös­sä se toteu­tuu tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑mal­lil­la ja vapaal­la yrit­tä­mi­sel­lä tuotannossa.

    Ante­ro

  21. Lim­bo, Suo­men rau­ta­tie­har­ras­ta­jien haus­kat junat Oy saat­tai­si kye­tä oleel­li­ses­ti kevyem­pään kus­tan­nus­ra­ken­tee­seen kuin tämän­het­ki­nen VR. Nyt­hän me emme sitä tie­dä, kos­ka Suo­men rau­ta­tie­har­ras­ta­jien haus­kat junat Oy:ta ei kana­ta kenen­kään perus­taa eikä asi­aa las­kea, kun ei se käy­tän­nös­sä ole mah­dol­lis­ta eikä luval­lis­ta. Jos kus­tan­nus­ra­ken­ne on oleel­li­ses­ti kevyem­pi, tar­vi­taan kan­nat­ta­vuu­teen tie­tys­ti vähem­män mat­kus­ta­jia kuin mitä VR tarvitsisi.

    Ongel­ma­na tie­tys­ti on edel­leen se, että Suo­mi on suu­ri ja har­vaa­na­sut­tu. Ei sii­tä pää­se mihin­kään. Mut­ta Suo­men rau­ta­tie­har­ras­ta­jien haus­kat junat Oy voi­si yhdes­sä Turun, Tam­pe­reen tai Oulun seu­tu­jen kun­tien kans­sa kyl­lä ihan rea­lis­ti­ses­ti tar­jo­ta lähi­ju­na­pal­ve­lui­ta, osin kun­tien subventoimana.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Lais­kuut­ta­ni piir­sin sen niin, että ole­tin raja­kus­tan­nuk­sek­si nolla. 

    Sit­ten olet ris­ti­rii­das­sa kir­joit­ta­mi­se­si kans­sa: “Ohes­sa kuvit­teel­li­nen junayh­tey­den kysyn­tä­käy­rä. Jos koko kapa­si­teet­ti (q0) halu­taan myy­dä, hin­ta tulee aset­taa tasol­le p0.”. 

    Koko kapa­si­tee­tin myy­mi­nen­hän tar­koit­tai­si tilan­net­ta, jos­sa raja­kus­tan­nus pomp­paa “ääret­tö­mäk­si”. Eli käy­tän­nös­sä tuo­hon tuli­si suun­nil­leen sel­lai­nen raja­kus­tan­nus­käy­rä, jos­sa se las­ki­si — tai oli­si nol­la, jos raja­kus­tan­nus­ten aja­tel­laan ole­van nol­la kapa­si­tee­tin riit­täes­sä — q:n kas­vaes­sa ja sit­ten pis­tees­sä p0 (=kapa­si­teet­ti täyn­nä) hyp­päi­si “ääret­töö­mään” (tai aina­kin kor­keal­le, kos­ka tar­vit­tai­siin uusia kalustoinvestointeja).

    Kos­ka VR har­joit­taa yhte­näis­tä hin­noit­te­lua kai­kil­la lin­joil­la, vaik­ka oma­kus­tan­nus­ta vas­taa­va hin­noit­te­lu tie­tys­ti vaih­te­lee, p1 ei voi olla omakustannushinta. 

    En oikein ymmär­rä. Tie­ten­kin p1 voi­daan mää­rit­tää sel­lai­sek­si, jos­sa p1 x q1 vas­taa koko­nais­kus­tan­nuk­sia. Jos ole­tat raja­kus­tan­nuk­set nol­lak­si, tämä tapah­tuu pis­tees­sä, jos­sa käy­rä ATC(q) = KK/q (KK=kiinteät kus­tan­nuk­set) leik­kaa kysyn­tä­käy­rän. Tämä voi­daan siis aja­tel­la sekä lin­ja­koh­tai­ses­ti että kaik­kien lin­jo­jen suh­teen (jos hin­ta on sama). Kan­nat­ta­mat­to­mil­la lin­joil­la tie­ten­kään käy­rät eivät kos­kaan leikkaa…

    Kuvas­ta tuli vähän vahin­gos­sa sel­lai­nen, että aina­kin sil­mä­mää­räi­ses­ti opti­maa­li­nen hin­ta p0 oli­si myös oma­kus­tan­nus­hin­ta. En viit­si­nyt piir­tää uudes­taan, kos­ka toi­voin, että joku huo­mai­si sen. 

    No sitä nyt on vai­ke­aa sanoa, mikä se oma­kus­tan­nus­hin­ta oli­si tuos­sa käy­räs­sä, kos­ka tajon­ta­käy­rää ei olla hahmoteltu 🙂

    Minul­la on vil­pit­tä­mäs­ti käsi­tys, että VR:n tulos para­ni­si, jos se ALENTAISI hin­to­ja part­hail­la rei­teil­lään ruuh­ka-aiko­jen ulko­puo­lel­la ja yrit­täi­si hin­noi­tel­la suu­rem­man osan junis­ta sopi­van täy­sik­si. Mut­ta tas­a­puo­li­suus ja kateus enne kaikkea. 

    No sil­loin VR ei toi­mi “oikein”, eli ei pyri mak­si­moi­maan voit­to­aan tai sit­ten VR:ää on kiel­let­ty käyt­tä­mäs­tä mois­ta hin­ta­dis­kri­mi­naa­tio­ta. En tie­dä, miten tuo on.

    Kuvan tar­koi­tuk­se­na oli osoit­taa, ettei mikään hin­ta kerää VR:llä tuloi­na koko lii­ken­teen tuo­maa hyö­tyä ja että hin­nan korot­ta­mi­nen haas­kaa hyvinvointia. 

    No kyl­lä­hän tuo on ihan perus­kau­raa sinänsä. 

    Se, että kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti junia kan­nat­taa ajaa tap­piol­la (kulut­ta­jan yli­jää­mä on suu­rem­pi kuin lii­ken­nöin­nin tap­pio) pätee tapauk­ses­sa, jos­sa hin­ta on kai­kil­le mat­kus­ta­jil­le sama (tuos­sa esi­mer­kik­si p0, p1, p2), mut­ta ei kyl­lä­kään sii­nä, teo­reet­ti­ses­sa, tapauk­ses­sa, että jokai­sel­le mat­kus­ta­jal­le mää­ri­tel­täi­siin oma hin­tan­sa, jol­loin jokai­nen mat­kus­ta­ja mak­sai­si täs­mäl­leen raja­hyö­tyn­sä ver­ran ja kulut­ta­jan yli­jää­mä kerät­täi­siin täys­mää­räi­ses­ti lip­pu­tu­loi­na. Vähän tämän­suun­tai­ses­ti­han len­to­yh­tiöt toimivatkin.

    Mono­po­lin tar­jon­ta käy­rää on vähän vai­kea piirtää. 

    Mono­po­li­hin­noit­te­lul­le ei sinäl­lään ole omaa tar­jon­ta­käy­rää, vaan se seu­raa kysyn­näs­tä ja tar­jon­nas­ta. Eli tulot = q * (p(q) — ATC(q)) ja mono­po­li­hin­noit­te­lu on tulo­jen mak­si­mi­pis­te. Tuon­han kyl­lä voi piir­tää samaan kuvaa­jaan, jos halu­aa. Käy­tän­nös­sä se toteu­tuu jos­sain oma­kus­tan­nus­hin­noit­te­lua pie­nem­mäl­lä liikennemäärällä.

    Kari

    1. Kari Kos­ki­nen:
      Täs­sä oli aja­tel­tu naii­vis­ti sitä, miten yksi juna hin­noi­tel­laan täy­teen. Kun se on täy­si se on täy­si. Kan­nat­taa­ko lait­taa toi­nen juna on jo sit­ten koko­naan eri asia.

  23. Jos oli­si mah­dol­lis­ta ostaa Mat­ka­huol­to Oy val­tiol­le ja yhdis­tää sii­hen VR:n lipun­myyn­ti, siten että VR juna­ka­lus­to ja yksi­tyi­set Bus­siyh­tiöt tuot­tai­si­vat vain kul­je­tus­ka­pa­si­teet­tia kil­pai­lu­tuk­sen jäl­keen samaan tapaan kuin dösä­vuo­rot kil­pai­lu­te­taan HSL alueella.

    Tuol­loin lipun­myy­jä voi­si hin­noi­tel­la yhtey­det mie­len­sä mukaan. 

    Se hel­pot­tai­si var­mas­ti myös kil­pai­le­vien rai­dey­ri­tys­ten tuloa Suo­men rai­teil­le. Samal­la voi­si suun­ni­tel­la junien ja lin­ja-auto­jen vuo­ro­ja toi­mi­maan niin että maa­seu­dul­la­kin voi­si liik­kua julkisilla.

  24. Ante­ro sanoi ole­van­sa eri miel­tä minun kans­sa­ni, mut­ta mio­nä en ole kovin eri miel­tä Ante­ron kans­sa. Hän vain puhui eri asiasta.
    Minä yri­tin vään­tää rau­ta­lan­gas­ta sen, että juna joka joka tapauk­ses­sa kul­kee, kan­nat­taa myy­dä täy­teen, vaik­ka se ei vas­tai­si voi­ton mak­si­moin­tia. Ante­ro puhui oikeas­taan sii­tä, kan­nat­taa­ko junia kul­jet­taa enem­män tai lait­taa nii­hin edes lisää vaunuja.
    Teo­rias­sa kan­nat­tai­si huu­to­kau­pa­ta jokai­sen junan kapa­si­teet­ti. Ruuh­ka-aika­na hin­nat eivät las­ki­si nykyi­ses­tä, mut­ta ruuh­kan ulko­puo­lel­la hin­ta voi­si las­kea hyvin alas. Kaik­ki eivät voi hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta syis­tä tie­ten­kään vaih­taa ruuh­ka­vuo­ros­ta hil­jai­seen aikaan, mut­ta sil­lä ei ole tämän aisan kans­sa tekemistä.
    Se mil­loin kapa­si­teet­tia kan­nat­taa lisä­tä onkin sit­ten aivan toi­nen jut­tu. Kos­ka kovin tur­haa lii­ken­net­tä var­ten tar­jon­taa ei kan­na­ta lisä­tä, huu­to­kaup­pa­hin­ta ei yleen­sä las­ki­si nollaan.

  25. Kun­tien ja maa­kun­ta­liit­to­jen omas­ta tah­dos­ta on pal­jon kiin­ni, rai­tio­tie ei mahtunut
    Jos VR oli­si­kin se iso paha susi, oli­sin iloi­nen. Vali­tet­ta­vas­ti ongel­ma on Tam­pe­reel­la ja Turus­sa päät­tä­jien täy­del­li­nen halut­to­muus teh­dä mitään jouk­ko­lii­ken­teen eteen. Esi­merk­ki­nä Tam­pe­reen ran­ta­väy­lä ja rai­tio­tie. Ran­ta­väy­lä kiin­nos­taa, ratik­ka ei. Mut­ta pilk­ko­kaa vaan vr pala­sik­si, niin näet­te mikä sot­ku sii­tä syn­tyy. Sama kuin Pos­tis­sa: yksi­tyi­nen vetää ker­mat pääl­tä ja VR ei voi hoi­taa yhteis­kun­nal­lis­ta teh­tä­vään­sä. Aiem­min VR:n voi­toil­la hoi­det­tu kan­nat­ta­ma­ton lii­ken­ne on nyt val­tion ostet­ta­va, joten las­ku sii­tä tulee suo­raan veron­mak­sa­jil­le. Sitä­hän kvar­taa­li­mie­het toivovat.

    P.S Ei mah­tu­nut maa­kun­ta­lii­ton lis­tal­le ratik­ka Varsinais-Suomessa
    http://yle.fi/alueet/turku/2010/10/valtatie_kahdeksan_nostetaan_karkihankkeeksi_2087242.html

  26. Useim­mis­sa nyky­ai­kai­sis­sa hen­ki­lö­ju­na-jär­jes­tel­mis­sä aika­tau­lu laa­di­taan ryt­mi-peri­aat­teel­la eli junat kul­ke­vat tasai­sin välein. Kalus­to on mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­sa käy­tös­sä sen olles­sa lii­ken­tees­sä tasai­ses­ti aamus­ta iltaan. Paik­ka­tar­jon­ta oli­si sama kysyn­näs­tä riip­pu­mat­ta, jos ei junien kokoon­pa­noa välil­lä muu­te­ta. Tätä taas pyri­tään vält­tä­mään sen häi­riö­herk­kyy­den ja lisä­kus­tan­nus­ten takia. Yksin­ker­tais­te­tus­ti voi­si sanoa useim­pien kau­ko­ju­nien aja­van aina ruuh­ka­ko­koon­pa­nol­la. Mui­na aikoi­na on käy­tet­tä­vis­sä run­saas­ti edul­lis­ta yli­ka­pa­si­teet­tia, joka muu­toin sei­soi­si tyh­jän pant­ti­na. Ja kun se ovat lii­ken­tees­sä joka tapauk­ses­sa, niin kan­nat­taa se pyr­kiä täyt­tä­mään vaik­ka hal­vem­mal­la hinnalla.
    Mat­kus­ta­ja­mu­ka­vuu­den kan­nal­ta oli­si kui­ten­kin suo­ta­vaa ettei­vät useim­mat junat oli­si sen­tään umpi­täyn­nä (per­jan­tai-ilta­päi­vi­sin tämän kyl­lä ymmär­tää). Pal­ve­lu­ta­so­kin kär­sii jos mat­kaan on han­ka­la pääs­tä lyhyel­lä varoitusajalla.

  27. Tämän­kin uuti­sen perus­teel­la voi poh­tia ovat­ko asiat raiteillaan:
    “Hen­ki­lö­lii­ken­teen mat­kus­ta­ja­mää­rät kas­voi­vat 6,2 pro­sent­tia, mikä joh­tui eri­tyi­ses­ti lin­ja-auto­lii­ken­teen lisään­ty­mi­ses­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. VR on voit­ta­nut kil­pai­lu­tuk­sis­sa uusia lin­jo­ja. Myrs­kyt aiheut­ti­vat junien myö­häs­te­ly­jä kesäl­lä, mut­ta tilan­ne paran­tui vuo­si­nel­jän­nek­sen lopussa.”

    http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2010/10/27/vr-kannattavuutta-pakko-parantaa-lisaa/201014987/12

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  28. VR on lupail­lut muut­ta­van­sa hin­noit­te­lu­pe­ri­aat­tei­taan Osmon ehdot­ta­maan suun­taan. Käy­tän­tö saat­taa siis tes­ta­ta teo­ri­aa jo lähiaikoina. 

    Rai­de­pal­ve­lu­jen hyvää tule­vai­suut­ta tuke­via poliit­ti­sia lin­jauk­sia odo­tel­laan. Kehi­tys vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on kul­ke­nut kovin hitaas­ti, jar­rut laa­ha­ten. Kol­me raken­teel­lis­ta epä­koh­taa; mono­po­li, ris­ti­sub­ven­toin­ti ja yhdys­kun­ta­ra­ken­tei­den puut­teel­li­nen ohjaus näky­vät kai­ke­ti useim­pien sil­miin kor­jat­ta­vi­na asioina. 

    Pal­ve­lu­jen hin­noit­te­lus­sa Ante­ron totea­mus autoi­lun hin­noit­te­lun domi­noi­vuu­des­ta on aika lähel­lä oike­aa. Kan­sa­lais­ta­sol­la aja­tuk­sen­juok­su läh­tee sii­tä, että onhan se auto olta­va ja kun se on, käy­tön kus­tan­nus näkyy huol­toa­se­man ben­sa­tan­kin näytöstä. 

    Ensiar­vois­ta oli­si autoi­lun hin­nan saa­mi­nen kulut­ta­jan arjes­sa näky­väm­mäk­si. Sik­si ruuh­ka- ja väy­lä­mak­sut ovat kan­na­tet­ta­via. Rai­de­lii­ken­teen pal­ve­lu­jen hin­noit­te­lun dif­fe­roin­ti asia­kas­mää­rien lisää­mi­sek­si on hou­kut­te­le­va kei­no, mut­ta ennak­koon huo­nos­ti ennus­tet­ta­va lop­pu­tu­lok­sil­taan. Siis­pä roh­keas­ti kokeilemaan.

  29. Ilpo Tuo­vi­nen:

    Aiem­min VR:n voi­toil­la hoi­det­tu kan­nat­ta­ma­ton lii­ken­ne on nyt val­tion ostet­ta­va, joten las­ku sii­tä tulee suo­raan veron­mak­sa­jil­le. Sitä­hän kvar­taa­li­mie­het toivovat.

    Mik­si on parem­pi että esi­mer­kik­si Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen väliä mat­kus­ta­vat rahoit­tai­si­vat perä­hi­kiän junayh­teyt­tä, kuin että se tuli­si veron­mak­sa­jil­ta val­tion kautta?

    Oma mie­li­pi­tee­ni on että tuli­si pyr­kiä koh­ti Ruot­sin mal­lia, jos­sa SJ lii­ken­nöi omal­la ris­kil­lä kan­nat­ta­via reit­te­jä, val­tio kil­pai­lut­taa kan­nat­ta­mat­to­mat välit, ja seu­dul­li­ses­ta lii­ken­tees­tä vas­taa kunnat.

    Huo­mat­ta­vaa on se että SJ lii­ken­nöi kaik­kea lii­ken­net­tään pois­lu­kien Kust-till-Kust- juna ja osaa Norr­lan­nin lii­ken­tees­ta omal­la riskillä.

  30. Kämä­räi­sen uuti­ses­ta: Las­kee­ko VR tosi­aan omak­si mat­kus­ta­ja­mää­räk­seen nekin mat­kus­ta­jat, jot­ka mat­kus­ta­vat Poh­jo­lan Kau­pun­ki­lii­ken­teen bus­seis­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la? Sehän on ihan jär­je­tön­tä, kos­ka ne ovat HSL:n mat­kus­ta­jia, eivät VR:n. HSL on se taho, joka niil­le lipun­kin myy. Sama pätee HSL-alu­een juna­lii­ken­tee­seen (SULEA­MIKN-junat). Niil­lä juna- ja bus­si­lin­joil­la, joil­la VR-kon­ser­ni tar­jo­aa vain kalus­to­aan ja nii­den aja­mis­ta, mat­kus­ta­ja­mää­rien las­ke­mi­nen on epä­olen­nais­ta ja tulos­lu­ku­ja vääristelevää.

  31. VR:n höl­möis­tä hin­nois­ta huol­ta kan­ta­vien ei pitäi­si unoh­taa tava­ra­lii­ken­net­tä. Sii­nä nii­tä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta (ja ruu­mii­ta!) vas­ta syn­tyy­kin, kun pape­ri­rul­lia, puu­ta, soraa ja sement­tiä rah­da­taan rekoil­la siel­lä­kin, mis­sä rata on ole­mas­sa. Täs­tä oli­si kiva näh­dä jotain kun­nol­lis­ta ana­lyy­siä. En ihmet­te­li­si, jos kyse oli­si vie­lä isom­mas­ta yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ta mokas­ta kuin niis­sä hen­ki­lö­lii­ken­teen hin­ta­vir­heis­sä, jois­ta Ode kes­kus­te­lun aloitti.

  32. Sitaat­ti kan­san­edus­ta­ja Lau­ri Oino­sel­le anne­tus­ta vas­tauk­ses­ta osoit­taa, ettei aina­kaan lii­ken­ne­mi­nis­te­ri kat­so teh­tä­väk­seen val­voa rau­ta­tie­mat­kus­ta­jan etua. 

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_818_2010_p.shtml

    Minis­te­riön mie­les­tä juna­lii­ken­ne tar­jo­aa edel­leen alu­een asuk­kail­le ja
    opis­ke­li­joil­le edul­li­sen tavan mat­kus­taa Sei­nä­joen ja Jyväs­ky­län välillä
    mat­ka-ajan pysyes­sä noin kol­me­na tun­ti­na. Lisäk­si rei­tin “pääs­tä päähän”
    mat­kus­ta­val­la on mah­dol­li­suus käyt­tää Tam­pe­reen kaut­ta kul­ke­via ajallisesti
    lähes yhtä nopei­ta vaik­ka­kin mat­kus­ta­jal­le hie­man kal­liim­pia yhteyksiä.”

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  33. Elmo Allé­nil­le: Ymmär­tääk­se­ni kaik­ki VR-Yhty­mä Oy:n kon­ser­niyh­tiöi­den har­joit­ta­ma lii­ken­ne on sama­nar­vois­ta mah­dol­li­ses­ta ulko­puo­li­ses­ta tilaa­jas­ta riippumatta.

  34. Ilpo Tuo­vi­nen: “P.S Ei mah­tu­nut maa­kun­ta­lii­ton lis­tal­le ratik­ka Varsinais-Suomessa”

    Siis ei mah­tu­nut Var­si­nais-Suo­men ja Sata­kun­ta­lii­ton yhtei­sel­le lis­tal­le — yli­maa­kun­nal­li­set rati­kat ovat­kin aika harvinaisia.

  35. Kum­mal­lis­ta kyl­lä epä­sään­nöl­li­set pie­net kul­je­tus­vir­rat kel­paa­vat Yhdys­val­lois­sa pörs­si­no­tee­ra­tul­le rau­ta­tie­jä­til­le, joka ajaa mai­lien­kin pitui­sia junia. Toi­sin sanoen täl­lai­nen pik­ku­ju­na­kin kye­tään aja­maan jon­kin­lai­sen talous­tol­kun avul­la. Sii­hen näh­den VR:n stra­te­gia­va­lin­nat tun­tu­vat oudoil­ta ja kyseenalaistettavilta. 

    http://www.flickr.com/photos/view2share/5177160727/

    http://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_National_Railway

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  36. Ihmeen vähäi­siä volyy­me­jä tava­raa kye­tään kul­jet­ta­maan osa­keyh­tiö­muo­dos­sa Tans­kas­sa­kin. Ska­gens­ba­nen A / S on fuusion jäl­keen Nord­jys­ke Jern­ba­ner A / S eikä se enää itse har­joi­ta tava­ra­lii­ken­net­tä, mut­ta nyt tava­ra kul­kee toi­sen yhtiön lukuun. 

    http://www.youtube.com/watch?v=SmF66ZmCFJM

    http://www.njba.dk/Om_NJ/Historie_Nordjyske_Jernbaner.aspx

    http://da.wikipedia.org/wiki/Skagensbanen

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  37. Kale­vi:

    Minus­ta­kin tun­tuu, että tämä vau­nu­kuor­ma­lii­ken­teen hyl­ki­mi­nen ja pelk­kiin koko­ju­niin kes­kit­ty­mi­nen on enem­män ideo­lo­gi­nen kuin talou­del­li­nen valinta.

    Esi­mer­kik­si Nor­jas­sa val­tiol­li­sen NSB:n enem­mis­tö­omis­ta­ma ja maan suu­rin tava­ra­lii­ken­neo­pe­raat­to­ri Car­go­Net on aja­nut alas vau­nu­kuor­ma­lii­ken­teen, mut­ta tämä on vain joh­ta­nut sii­hen, että nyt vau­nu­kuor­mia aja­vat Nor­jas­sa muut fir­mat. Mukaan lukien Ruot­sin val­tion Green Cargo. 

    Simo:

    VR:llä on nyky­ään lin­jaus, että junal­la tuli­si kul­jet­taa vain yli 20 vau­nun tava­rae­riä siten, että sama lii­ken­ne pyö­rii vuo­den ympä­ri. Täs­tä on vii­me aikoi­na alet­tu pitää tiu­kem­min kiin­ni, mikä on joh­ta­nut mm. tähän tar­jous­pyyn­töi­hin vas­taa­mat­to­muu­teen ja yksi­puo­li­seen lii­ken­teen lak­kau­tuk­seen eri lii­ken­ne­pai­koil­ta. Lin­jaa on myös tehos­tet­tu ratao­sit­tain ja kul­je­tus­tyy­peit­täin mää­ri­tel­lyil­lä hin­nan­ko­ro­tuk­sil­la, jot­ka ovat enim­mil­lään olleet jopa 150%.

    Lii­ken­ne on tänä vuon­na lakan­nut täy­sin koko­nais­ta nel­jäl­tä eri ratao­suu­del­ta, mikä lie­nee ennä­tys Suo­men rau­ta­tei­den his­to­rias­sa (pois­lu­kien sotien vai­ku­tuk­set). Nämä ovat Iso­ky­lä-Kel­lo­sel­kä, Kiu­kai­nen-Säky­lä, Ota­va-Ota­van sata­ma ja Lohja-Lohjanjärvi.

  38. Ei näh­tä­väs­ti tar­vit­se Tans­kaa (eikä Ruot­sia) pidem­mäs men­nä, kun lai­tos­mai­suus on rau­ta­teil­tä kadon­nut. Ohei­ses­sa yhdys­val­ta­lai­sen “pik­ku­kios­kin” his­to­rii­kis­sa (s. 5 Moving on) asen­ne myös sel­keäs­ti näkyy ver­rat­tu­na VR:n edus­ta­jan “tap­pio­mie­lia­laan”.

    http://www.rrdc.com/IAIS%2025th%20Anniv%20History%201984–2009.pdf

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/rautateiden_tavaraliikenteeseen_suunnitteilla_kilpailua_2038157.html

    Terv. KK

  39. Ohei­ses­sa ket­jus­sa on myös kiin­nos­ta­via kom­ment­te­ja (esi­mer­kik­si vas­taus #7 19.11. kel­lo 01:18:05 ja vas­taus #8 19.11. kel­lo 02:44:13).

    http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2542.msg16671#new

    Tai­taa­pa vii­me tapah­tu­mien valos­sa teo­ria VR:n ker­man­kuo­rin­nas­ta nyt olla todis­tet­tu. Sitä­hän tari­na ei ker­ro kuin­ka pit­käl­ti uusi toi­min­ta­ta­pa on tar­koi­tuk­sel­li­sen omis­ta­ja­po­li­tii­kan tulos­ta tai vaik­ka­pa lop­puun asti miet­ti­mät­tä jää­nyt­tä vir­ka­mie­sa­jat­te­lua, jon­ka joku on epä­huo­mios­sa tul­lut siu­nan­neek­si. Jul­kis­ta kes­kus­te­lua asias­ta ei aina­kaan ole käy­ty, kun omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­ri päin­vas­toin on “neu­vo­nut” kan­sa­lai­sia ole­maan hil­jaa VR:n asioista 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.