Rautateiden hyöty on maksimoitava (1)

Val­tio on yhtiöit­tänyt rautati­et VR-Yhtymä Oy:ksi. En löy­dä mis­tään yhtiöjärjestys­tä. Jo se, ettei sitä ole mis­sään näkyvil­lä osoit­ta­nee, että kyse on nor­maal­ista yhtiöistä, jon­ka tehtävä on tuot­taa voit­toa omis­ta­jille. Ainakin johdon kan­nustin­jär­jestelmä on sidot­tu taloudel­liseen tulokseen.

Tämä on peri­aat­teessa väärin ja se kan­nat­taisi muut­taa. VR:n tehtävän tulisi olla tuot­taa mak­si­maal­ista hyö­tyä yhteiskun­nalle. Nyt tätä yhteiskun­nal­lista hyö­tyä voidaan tavoitel­la vain niin, että val­tio ja kun­nat voivat ostaa VR:ltä kan­nat­tam­a­ton­ta liiken­net­tä. Suurin menetet­ty yhteiskun­nalli­nen hyö­ty sisäl­tyy kuitenkin kan­nat­tavaan liiken­teeseen, sen väärin hin­noit­telu­un. Tuo kan­nat­tam­a­ton liikenne on usein aidosti kan­nat­tam­a­ton­ta, sel­l­aista jon­ka kokon­aishyödyt eivät peitä sen kustannuksia.

Voiton mak­si­moin­ti ei rautatei­den osalta voimavaro­jen tehokkaaseen käyt­töön kahdes­ta syys­tä. Ensik­sikin kyse on toimin­nas­ta, jos­sa on korkeat kiin­teät kus­tan­nuk­set ja usein mata­lat muut­tuvat kus­tan­nuk­set. Täl­laisen yhtiön tulisi saa­da hin­noitel­la toim­intansa lähelle järkevästi määritel­tyjä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia, vaik­ka tämä johtaisi siihen, että yri­tys tuot­taa voit­toa. Aikanaan kansan­talousteit­een julkisen talouden oppikir­jas­sa (Johans­son, Pub­lic eco­nom­ics) tämä esitet­ti­in oppikir­jaes­imerkkinä, johon klas­siset kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat viitan­neet jo 1800-luvul­la. (Se meni jotenkin niin, että Preussin rautatei­den voitolli­nen toim­inta on pait­si esimerk­ki preussi­lais­es­ta tehokku­ud­es­ta myös pahas­ta hin­noit­telu­virheestä) Jos hyödyk­keen rajahin­ta on mata­la tai peräti nol­la, kysyn­nän rajaami­nen hin­nal­la on virhe. Tätä samaa asi­aa­han on käsitel­ty tek­i­jänoikeuk­sien kohdalla.

Toinen syy on se, että VR on monop­o­li, jol­la on suuri houku­tus rahoit­taa tap­pi­ol­lista toim­intaa voitol­lisel­la toimin­nal­la. Suomek­si san­ot­tuna VR siirtää huo­mat­tavasti rahaa Helsin­ki-Tam­pere-radal­ta vähäli­iken­teisille radoille. On ehkä oikein tukea vähäli­iken­teisiä rato­ja, mut­ta on väärin verot­taa suo­tu­isaa liiken­net­tä. Vähin­tä mitä voisi vaa­tia, olisi että hin­noit­telu kan­nat­tavil­la osuuk­sil­la vas­taisi sitä, mihin päädyt­täisi­in, jos osu­udet avat­taisi­in kil­pailulle. Mais­sa, jois­sa rautatieli­ikenne on yksi­ty­is­tet­ty, rautatei­den suo­sio on kehit­tynyt myön­teisem­min kuin niis­sä, jois­sa se toimii monop­o­li­na. Seli­tys tähän on että kil­pailu estää ris­tisub­ven­tion ja ris­tisub­ven­tio taas estää rautateitä kehit­tymästä siel­lä, mis­sä sil­lä olisi parhaat edellytykset.

Vähäli­iken­teisen liiken­teen tuki pitää mak­saa verora­hoista. Nyt on yksi­ty­istaloudel­lis­es­ti järkevää ajaa Helsingistä Tam­pereelle autol­la, vaik­ka autoilun kokon­aiskus­tan­nuk­set (45 senttiä/km) ovat suurem­mat kuin rautatei­den kokon­aiskus­tan­nuk­set ja autoilun mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set (n. 20 senttiä/km) ovat suurem­mat kuin rautatei­den mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set (n. 0). Nyt kuitenkin matkus­ta­ja ver­taa auton mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta lipun­hin­taan, joka taas on VR:n kokon­aiskus­tan­nus lisät­tynä ris­tisub­ven­tiomak­sul­la. Ilman tätä ris­tisub­ven­tiomak­sua rautatei­den markki­nao­su­us olisi Helsin­ki-Tam­pere ‑välil­lä lolen­nais­es­ti suurempi.

Tulisi siir­tyä mak­sui­hin, jot­ka hin­noit­tel­e­vat junat sopi­van täysik­si. Tämä tarkoit­taisi, että hin­nat vai­htelisi­vat huo­mat­tavasti niin, että per­jan­tai-iltavuorot oli­si­vat kalli­ita, ja keskipäivän vuorot halpo­ja; vähän samaan tapaan kuin on lentoli­iken­teessä. Täl­lainen hin­noit­telu tuot­taisi keskimäärin tap­pi­o­ta, mikä tulisi kor­va­ta budjettivaroin.

Täl­lainen hin­noit­telu johtaisi siihen, että mitä tyh­jem­pi on juna sitä halvem­pia ovat hin­nat. Jos­sakin vai­heessa on osat­ta­va lakkaut­taa vuoro, jol­la on niin vähän käyt­töä, ettei liiken­nöin­ti ole yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti enää kan­nat­tavaa. Kan­nat­tavu­us voidaan teo­ri­as­sa laskea mak­suhalukku­u­den mukaan. Arvioidaan jokaisen matkus­ta­jan osalta erik­seen, kuin­ka paljon hän korkein­taan olisi valmis matkas­ta mak­samaan ennen kuin siir­tyy toiseen kulku­muo­toon tai jää koti­in. Näi­den mak­suhalukkuuk­sien sum­man tulisi peit­tää liiken­nöin­nin kus­tan­nuk­set. Käytän­nössä tämä on vaikeaa, mut­ta löy­tynee robustimpia keino­ja arvioi­da, mil­loin liiken­nöin­ti on yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti järkevää ja mil­loin ei ole.  Eivät ne ainakaan nyky­isiä huonom­pia voi olla.

Suurin osa junali­iken­teestä on hin­noitel­tu lähelle mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Tarkoi­tan pääkaupunkiseudun junali­iken­net­tä, jos­sa kun­nat sub­ven­toi­vat lipun­hin­to­ja noin 50 pros­en­til­la. Sik­si se toimii kohta­laisen hyvin.

Tässä sama kuvan kanssa. (kuva suure­nee klikkaamalla)

Ohes­sa kuvit­teelli­nen junay­htey­den kysyn­täkäyrä. Jos koko kap­a­siteet­ti (q0) halu­taan myy­dä, hin­ta tulee aset­taa tasolle p0. Lip­putu­loina tästä saadaan p0q0, jota kuvaa alim­man nelikul­mion muo­dosta­ma pin­ta-ala. Liiken­teen kokon­aishyö­tyä kuvaa kuitenkin pin­ta-ala, joka jää kysyn­täkäyrän alle, eli huo­mat­tavasti enem­män. Lip­putu­lo­jen ja kokon­aishyö­dyn ero­tus on ”kulut­ta­jan yli­jäämä”. Kos­ka kulut­ta­jat myös omis­ta­vat VR:n, kan­nat­taa mak­si­moi­da kokon­aishyö­ty eikä lipputuloja.

Lip­putu­lo­ja voi yrit­tää saa­da enem­män nos­ta­mal­la hin­taa tasoille p1 tai p2, jol­loin matkus­ta­jamäärä putoaa tasoille q1 ja vas­taavasti q2. Val­i­taan mikä hin­ta hyvän­sä, VR ei pysty lip­putu­loina keräämään kokoon kuin pienen osan kap­a­siteetin tar­joa­mas­ta kokon­aishyödys­tä. Jos val­it­semme hin­tata­sok­si p1, vaunu­jen hin­noit­telus­ta puoli­ty­hjik­si syn­tyy hyv­in­voin­ti­tap­pio, joka vas­taa sitä pin­ta-alaa, joka jää kysyn­täkäyrän ja x‑akselin jäävää aluet­ta välil­lä q1 – q0

51 vastausta artikkeliin “Rautateiden hyöty on maksimoitava (1)”

  1. Kuka estää ehdot­ta­masi muu­tok­set sys­teemi­in? Mik­si näitä estäjiä ei saa­da tilille teko­sis­taan? Asian jär­jet­tömyys on käynyt her­moil­leni jo pidempään.

    Vastaa

  3. Maan tapa estää. Maan tavan mukaista ei myöskään ole saat­taa juuri ketään vas­tu­u­ta ottanut­ta vas­tu­useen mistään.

    Vastaa

  4. Ohes­sa on myös VR-kri­ti­ikkiä (ynnä päät­täji­imme kohdis­tu­vaa arvostelua). Osmo on epä­tark­ka siinä, että mis­sään Euroopas­sa henkilöju­nali­iken­net­tä ei ole yksi­ty­is­tet­ty, mut­ta kil­pailu on vapautet­tu (Bri­tann­ian alku­ti­lanne on enää muis­to vain). 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Kilpailulausunto2010.pdf

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj034.htm

    Jos ja kun asian jär­jet­tömyys on käynyt muidenkin kuin min­un her­moil­leni, voi tuo­takin kaut­ta miet­tiä mis­tä on kyse. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pj026.htm

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

  5. Niidenkin jot­ka ovat “yksi­ty­istämisen” ja “kil­pailut­tamisen” vas­tus­ta­jia, täy­tyy huo­ma­ta jotain hul­lua siinä että kaupun­git tai kun­tain­li­itot eivät täl­lä het­kel­lä saa jär­jestää alueen­sa joukko­liken­net­tä siten kun parhaak­si näkevät. Turus­sa, Tam­pereel­la ja Oulus­sa olisi hyvät ja vajaal­la käytöl­lä ole­vat ratay­htey­det useisi­in eri suun­ti­in, kehyskun­ti­i­in joista täl­lä het­kel­lä kul­je­taan henkilöau­toil­la aluekeskuk­si­in töi­hin. Liikenne täy­tyy kuitenkin tila­ta VR:ltä joka monop­o­liase­mansa turvin sanoo paljonko mak­saa. Vaik­ka kun­tien omat laskel­mat osoit­taisi­vat että pyyn­nössä on puo­let liikaa, on hin­ta silti se minkä yri­tys määrää, ota tai jätä. Tähän asti on jätet­ty. Ja työ­matkali­ikenne hoituu edelleen henkilöautolla.

    Vastaa

  8. Eli veron­mak­sa­jan kannal­ta ain­oa kestävä toim­inta­malli on ajaa kan­nat­tam­a­ton liikenne alas. Sen jäkeen ei tarvi­ta sub­ven­tio­ta, eli veroeu­ro­jen kylvämistä tap­pi­oiden kat­tamiseen. Kan­natan ehdotusta!

    Vastaa

  9. Osmo:
    “Täl­lainen hin­noit­telu johtaisi siihen, että mitä tyh­jem­pi on juna sitä halvem­pia ovat hinnat.”

    Julkisel­la sek­to­ril­la pelaa julkisen sek­torin logi­ik­ka ja se on kään­teinen yksi­tyisen sek­torin logi­ikalla. Tänään Aamule­hdestä silmäni pysähtyi seu­raavaan lauseeseen koskien Tam­pereen vuo­den 2011 budjettia:

    “Bus­silip­pu­ja uhkaa parin pros­entin koro­tus, ellei käyt­täjämäärä lisäänny.”

    Jos VR olisi oikeasti oikea osakey­htiö, sen logi­ik­ka ja hin­nanase­tan­ta olisi päinvastaista.

    Vastaa

  10. Kalle:

    Liike­taloudel­lisen ja yhteiskun­nal­lisen kan­nat­tavu­u­den välil­lä on tiet­ty ero. Jos kaik­ki liiken­nöin­ti tehtäisi­in vain liike­taloudel­lisen kan­nat­tavu­u­den perus­teel­la, niin siitä seu­raisi veron­mak­sajille suuret kulut jol­lain muul­la momentilla.

    Ääries­imerk­ki: kan­nat­ta­mat­toman Helsin­gin lähi­ju­nali­iken­teen lakkaut­ta­mi­nen pakot­taisi rak­en­ta­maan val­ta­van maanalaisen moot­tori­tie- ja parkkilu­olaverkos­ton, jot­ta kaikille autoille saataisi­in tilaa. Se myös rom­ah­dut­taisi muun joukkoli­iken­teen talouden (liityn­tä­matko­jen ja yleisen joukkoli­iken­teen käytön radikaali vähen­tymi­nen), lask­isi kiin­teistö­jen arvoa, lisäisi tiestön ylläpi­toku­lu­ja ym.

    Vastaa

  12. Ip: “…Ääries­imerk­ki: kan­nat­ta­mat­toman Helsin­gin lähi­ju­nali­iken­teen lakkauttaminen…”

    Lah­jakkaille numeron­pyörit­täjille, jot­ka kään­tävät voitot tap­pi­oik­si, on maail­mas­sa aina ollut hom­mia. Jos Helsin­gin lähi­ju­nali­ikenne tuot­taisi voit­toa, ei se saisi tukea.

    Toisaal­ta voidaan kysyä, onko kaavoituk­sel­la tehty kaik­ki se, mitä voidaan tehdä? Ajakaa­pa joskus Helsingistä Kirkkon­um­melle junal­la. Matkalla on pari ase­maa, joiden ympäril­lä on ter­ve yhdyskun­tarakenne: Lep­pä­vaara (varauksin) ja Kauniainen.

    Nor­maal­isti Län­si-Euroopas­sa ase­man ympäril­lä on kun­nan muut palve­lut ja niiden ympäril­lä on 10 000 asukas­ta pien­talois­sa käve­ly­matkan päässä ase­mas­ta. Suomes­sa yhdis­tel­lään jo ennestään tehot­to­mia kun­tia, kun muual­la niitä pilkotaan. 😉

    Ajet­taes­sa junal­la Kirkkon­um­melle on yleisin näky ase­malai­turin vier­essä pusikko ja toisek­si yleisin on parkkipaik­ka. Siis juuri siinä, mis­sä pitäisi olla kun­nan­ta­lo, pank­ki ja ruokakaup­pa. Näi­den jäl­keen pitäisi olla riv­i­talo­ja ja omakoti­talo­ja. Ker­rostalot nor­maalis­sa län­si­maises­sa ajat­telus­sa kuu­lu­vat kaupunki­in. Suomea kaavoite­taan yhä beton­isosial­is­min hengessä. 😀 😀 😀

    Vastaa

    1. Kalle: Helsin­gin län­sipuolel­la maan­omis­tu­soloil­la on ollut huo­mat­ta­va merk­i­tys kaavoituk­seen, paljon huo­mat­tavampi kuin esimerkik­si liikenneyhteyksillä.

      Vastaa

  13. Miten kävisi jos, junay­htiö alka­isi hin­noitel­la liput hal­pa­len­toy­htiöi­den tapaan, ts. vaik­ka puo­let hin­nal­la p0, neljännes p1 ja lop­ut p2, tjsp? 

    Koke­mus­peräis­es­ti hin­to­ja p0-p2 ja osuuk­sia voisi var­i­oi­da niin että pe-illan junaan ensim­mäisetkin paikat oli­si­vat kalli­impia kuin ke-päiväjunaan.

    Vastaa

  14. Kalle, Rogue: Investoin­nit ratoi­hin on joko kan­nat­tavia tai kan­nat­ta­mat­to­mia, liiken­nöin­ti sinän­sä ei todel­lisu­udessa tuo­ta huonois­sakaan olo­suhteis­sa tap­pi­oi­ta joil­la olisi juuri merk­i­tys­tä tuon investoin­nin takaisin­mak­sun kannal­ta. Eli tui­jote­taan väärää kan­nat­tavu­us­mit­taria, liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sia. Elämme huono­jen mittarei­den diktatuurissa.

    Vastaa

  15. Kyl­lä VR:n kus­tan­nus­rak­en­teessa olisi paljon paran­net­tavaa. Matkustin per­jan­taina taa­ja­ma­ju­nal­la Seinäjoelta Vaasaan. Viisi­vaunuises­sa junas­sa oli kolme (3!) kon­duk­trööriä. On se nyt kum­ma, jos ei yhdel­lä pärjätä.

    Val­tio-omis­teises­sa osakey­htiössä, joka on aikanaan viras­tos­ta muo­dostet­tu, on var­masti muual­lakin paljon kar­simisen varaa. Täl­laisel­la ter­ve­hdyt­tämisel­lä voisi hyvinkin olla mah­dol­lista saa­da kus­tan­nus­ta­so sel­l­aisek­si, että moni nyky­isin kan­nat­tam­a­ton vuoro alka­isikin kannattaa.

    VR:n monop­o­lista voi olla mon­ta mieltä, mut­ta on mielipi­de sit­ten mikä hyvän­sä, niin vähin­tään pitäisi hyväksyä sel­l­ainen toisen oper­aat­torin tuot­ta­ma henkilöli­ikenne, joka ei suo­raan kil­paile VR:n tar­jon­nan kanssa. Täl­lä het­kel­lä voisi teo­ri­as­sa aloit­taa liiken­teen sel­l­aisil­la radoil­la, joil­la VR ei oper­oi. Mut­ta tuo “radoil­la” on aivan väärä määritelmä. Esimerkkinä Oulun seutu.

    VR ajaa kaukoli­iken­net­tä Helsingistä Oulu­un ja edelleen pohjoiseen. Oulun tienoil­la pysähdytään Oulun eteläpuolel­la Vihan­nis­sa ja Ruukissa. Ratao­su­udel­la on mon­ta muu­takin ase­maa Oulun seudul­la, mut­ta yksikään juna ei näil­lä enää pysähdy.

    Raa­h­es­ta Poh­jan­maan­radalle voisi oper­oi­da yksi­ty­istä rautatieli­iken­net­tä (31,5 km sähköis­tet­tyä rataa). Mut­ta heti kun saavu­taan Poh­jan­maan radalle, jota VR liiken­nöi, tämä yksi­tyisen oper­aa­torin lin­ja on katkaista­va keskelle ei-mitään Ruukki­in. Sitä ei saa jatkaa Oulu­un asti (vajaa 50 km lisää), vaik­ka ratao­su­udel­la onkin kym­menkun­ta sel­l­aista ase­maa, joil­la VR ei pysähdy lainkaan.

    Olisi­han se sen­tään kohtu­ullista, että yksi­tyi­nen oper­aat­tori saisi aloit­taa sieltä Raa­h­es­ta ja päät­tää lin­jansa johonkin fik­su­un paikkaan, tässä tapauk­ses­sa Oulu­un tai hiukan sen pohjois­puolelle. Ja palvel­la kaikkia niitä asemia, joi­ta VR täl­lä välil­lä ei palvele.

    Vas­taavasti vaikka­pa Turun tai Tam­pereen seudun lähi­ju­nali­ikenne, jota VR ei enää har­joi­ta eikä aio har­joit­taakaan, olisi voita­va antaa yksi­tyiselle oper­aat­to­rille, vaik­ka VR har­joit­taakin samoil­la radoil­la kaukoli­iken­net­tä, joka ajaa paikallisas­emien ohi pysähtymättä.

    Vastaa

  16. En tiedä, ovatko omat näke­myk­seni lähen­tyneet Osmon näke­myk­siä vai päin­vas­toin, mut­ta en minä tuos­ta enää pahem­min nil­lit­tämistä löydä 🙂 *)

    Kari

    *) Siis anne­tu­il­la reunae­hdoil­la: henkilöju­nali­iken­net­tä ei lähivu­osi­na ava­ta kil­pailulle (tehdyt sopimuk­set) ja maantieli­iken­teen hin­noit­telua ei tul­la lähivu­osi­na suurem­min muut­ta­maan (ei realistista)

    Vastaa

  17. Jonkin­laisel­la kansan­talousti­eteen vähäisel­lä ymmär­ryk­sel­lä käsitän niin, että hyvil­lä osuuk­sil­la voidaan tuotet­ta myy­dä halvem­mal­la ja käyt­tää kokon­aisu­udessa hyödyk­si hin­tad­if­fer­aa­tio­ta. Kun voitot tao­taan suosi­tu­imil­la osuuk­sil­la, niiden hin­taa pitäisi laskea kysyn­nän mukaan, jos tar­jon­taa riit­tää (siis paikko­ja). Eikö tulok­sen tekem­i­nen pitäisi lop­ul­ta olla aika yksinker­taista, mikä tässä mät­tää? Matkahuol­lol­la on yht­enäi­nen hin­nas­to bussien suh­teen. Vähän sama asia. Hin­tad­if­fer­en­ti­aa­tio olisi mini­ni, joka pitäisi toteu­taa. Kahdek­salta matkaa­jat mak­sakoot enem­män kuin kymmeneltä pen­doli­inos­sa. Mut­ta siis ne kymmeneltä matkaa­jat vähem­män, muille sama van­ha hin­ta. Ja juna täy­teen ja vuoro­ja enem­män (mah­dol­lisu­u­den rajois­sa). Samas­sa ase­mas­sa on posti (siis Itel­la). Mitä tämä kil­pailulle avau­tu­mi­nen aiheut­taa sille, että tulee kaupunkei­hin nämä yri­tys­postin kermankuorijat?
    Tänään myyti­in Pris­mas­sa vanukkai­ta 0,09 € / kpl / purk­ki. Siitä ei hin­ta enää parane. Nallekarkin hin­nois­sa pian. Tähän voi ‘melkein monop­o­li’ yltää?

    Vastaa

  18. Lentoli­iken­teen liiken­nöin­tikäytän­töjä ei kan­na­ta suo­raan kopi­oi­da rautateih­lle. Vaik­ka lentämi­nen on ollut viime vuosi­na hal­paa siel­lä mis­sä on ollut kil­pailua lentoy­htiöi­den välil­lä, on hal­pa­len­toy­htiöi­den lopetet­tua kan­nat­ta­mat­tomat vuoron­sa lentämi­nen muut­tunut taas kalli­ik­si, ja jois­sain tapauk­sis­sa on vaa­dit­tu val­tio­ta ja kun­tia apu­un kaupun­gin ain­oan lentovuoron lopet­tamisen estämiseksi.

    Jos rautatei­den matkus­ta­jali­ikennne avataan kil­pailulle se pitää tapah­tua niin että kil­pailaan junavuoroko­htai­sista liiken­nelu­vista ja voit­ta­ja sitoutuu ylläpitämään liiken­net­tä määräa­jan. Hin­noit­telus­ta pitäisi oer­aat­torin voi­da päät­tää sen ver­ran että on jokin perush­in­ta jota enem­män ei saa mak­saa mut­ta muut palve­lut kuten istuma­paikan omi­naisu­udet ja muut oheis­palve­lut oli­si­vat erik­seen hinnoiteltu.

    Vastaa

  19. Tarken­nan ensim­mäistä kom­ment­tiani: Bri­tan­ni­as­sa rautatieli­ikenne on läh­es kokon­aan yksi­ty­istä, mut­ta rataverkko on yhteiskun­nan omis­tuk­sess­sa. Muual­la Euroopas­sa on tyy­dyt­ty kil­pailun vapaut­tamiseen yhteiskun­nan omis­ta­mal­la rataverkolla.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

  20. Moni keskusteli­ja uskoo tässä yksi­ty­is­ten liiken­nöit­si­jöi­den pystyvän kan­nat­tavaan liiken­nöin­ti­in nykyään kan­nat­ta­mat­tomil­la ratao­suuk­sil­la. Jos val­tion tuet tiety­iltä reit­eiltä pois­tu­vat, niin uskallan veika­ta hom­man ole­van äkkiä yhtä selkeästi miinuk­sel­la kuin nykyäänkin. Ja samas­sa yhtey­dessä vielä puhutaan junalip­pu­jen halpen­e­mis­es­ta. Tätä en ymmärrä.

    Junali­iken­net­tä ei aloite­ta eikä sitä hoide­ta kuten bus­sili­iken­net­tä. Toimin­nas­sa on, kuten Soin­in­vaarakin tote­si, paljon kiin­teitä kus­tan­nuk­sia ja liiken­nöin­tiä sitoo aivan eri liiken­nekelpoisu­us­vaa­timuk­set kuin maantieli­iken­net­tä. Tämä tarkoit­taa onnek­si sitä, että kalus­ton kun­nos­ta ei voi tin­kiä. Tämä lie­nee kaikkien etu.

    Riip­pumat­ta siitä, ajaako junaa VR tai vaik­ka Suomen rautatiehar­ras­ta­jien hauskat junat Oy.

    Kiskoli­iken­teen hyv­in­voin­ti on ehdot­toman kan­natet­tavaa, mut­ta sateen­tek­i­jänä ei kan­na­ta tässä asi­as­sa pitää jonkun yksi­tyisen oper­aat­torin toim­intaa. Ei ne matkus­ta­jat sitä junaa sen enem­pää käytä, vaik­ka sen jär­jestää joku muu kuin VR.

    Vastaa

  21. Osmo,

    Jäin­pä vähän phdiskele­maan tuo­ta käp­pyrääsi. Et sano asi­aa suo­raan, mut­ta nähdäk­seni implisi­it­tis­es­ti vih­jaat, että hin­noit­telu p0 olisi rajakus­tan­nushin­noit­telu (eli rajakus­tan­nuskäyrän ja tar­jon­takäyrän leikkaus­piste), hin­noit­telu p1 olisi kus­tan­nus­vas­taa­va hin­noit­telu (eli kokon­aiskus­tan­nuskäyrän ja kysyn­täkäyrän leikkaus­piste) ja p3 monop­o­li­hin­noit­telu (eli funk­tion p x q maksimipiste).

    Olenko ymmärtänyt oikein?

    Mikäli näin on, niin se kan­nat­taisi sit­ten ehkä eksplisi­it­tis­es­tikin sanoa. Ja mah­dol­lis­es­ti piirtää ne tar­jon­takäyrät sinne myöskin, jos ker­ran tuol­lai­sista kuvista on niin kovin innostunut 🙂

    Kari

    Vastaa

    1. Kari:
      Ymmär­rät väärin. Noinkin olisin voin­ut sen piirtää.
      Laisku­ut­tani piirsin sen niin, että oletin rajakus­tan­nuk­sek­si nol­la. Kuvas­ta olisi tul­lut mon­imutkaisem­pi, jos olisi olet­tanut rajakus­tan­nuk­sen vähän nol­laa suurem­mak­si, mut­ta tari­na ei olisi muuttunut.
      Kos­ka VR har­joit­taa yht­enäistä hin­noit­telua kaikil­la lin­joil­la, vaik­ka omakus­tan­nus­ta vas­taa­va hin­noit­telu tietysti vai­htelee, p1 ei voi olla omakus­tan­nush­in­ta. Ei se ole e3des voiton­mak­si­moin­ti­hin­ta. Kuvas­ta tuli vähän vahin­gos­sa sel­l­ainen, että ainakin silmämääräis­es­ti opti­maa­li­nen hin­ta p0 olisi myös omakus­tan­nush­in­ta. En viitsinyt piirtää uud­estaan, kos­ka toivoin, että joku huo­maisi sen. Min­ul­la on vil­pit­tämästi käsi­tys, että VR:n tulos paranisi, jos se ALENTAISI hin­to­ja parthail­la reit­eil­lään ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la ja yrit­täisi hin­noitel­la suurem­man osan junista sopi­van täysik­si. Mut­ta tas­a­puolisu­us ja kateus enne kaikkea.
      Kuvan tarkoituk­se­na oli osoit­taa, ettei mikään hin­ta kerää VR:llä tuloina koko liiken­teen tuo­maa hyö­tyä ja että hin­nan korot­ta­mi­nen haaskaa hyvinvointia.
      Tämä ajat­telu ei ole ihan uut­ta eikä omaani. Ensim­mäisenä sen osoit­ti joku klassi­nen kansan­talousti­eteil­i­jä 1800-luvul­la. Nimi on unohtunut.
      Monop­o­lin tar­jon­ta käyrää on vähän vaikea piirtää. 

      Vastaa

  22. Erit­täin pätevä ana­lyysi. Taas.
    Ehkä vähän off top­ic mut­ta pakko ihme­tel­lä mik­si Osmo et lähtisi eduskun­taan? Olisi niin kiva jos hal­li­tuk­ses­sa olisi ihan itse ajatel­e­va ministeri.

    Vastaa

  23. Osmon esit­tämä teo­ria kulut­ta­jan yli­jäämästä on sinän­sä oikein ja tavanomainen liiken­netalouden työkalu. Mut­ta työkalu on hyödyk­si vain sil­loin, kun sitä käytetään oikein. Yhteiskun­tat­alous, liike­talous ja kulut­ta­jan talous ovat kaik­ki eri asioi­ta, eikä niitä voi selit­tää yhdel­lä mallil­la. Sil­lä yhteiskun­tat­aloudelli­nen kulut­ta­jan hyö­ty toteu­tuu vain sil­loin, kun liikeyri­tyk­sen ja kulut­ta­jan olo­suh­teet on asetet­tu siten, että yri­tyk­sen ja kulut­ta­jan intres­si on toimia siten, että yhteiskun­tat­alouden tavoite toteu­tuu. Ja em. tilanne on koke­muk­sen perus­teel­la erikoistapaus.

    Keskeiset tek­i­jät, joka ohjaa­vat yri­tyk­sen ja kulut­ta­jan käyt­täy­tymistä eri suun­taan kuin yhteiskun­tat­aloudel­liseen opti­mi­in, ovat vero­tus ja sen negati­ivi­nen muo­to sub­ven­tio. Yhteiskun­tat­aloudessa vero­tus ja sub­ven­tio ovat nol­la­summapeliä, mut­ta yri­tyk­selle ja kulut­ta­jalle ne ovat hin­nan aset­ta­jia. Lisäk­si yri­tys­ten lasken­ta­toi­mi ja kulut­ta­jien hin­tamieliku­vat sekoit­ta­vat päätök­sen­teon vielä siitä, mikä olisi puh­taasti lasken­nal­lis­es­ti oikein.

    Esimerk­ki: Autoil­i­jan mielestä auton käyt­tö mak­saa vain polt­toaineen hin­nan ver­ran, vaik­ka se on tosi­asi­as­sa vain noin 20 % siitä, mitä kulut­ta­ja autoilus­ta mak­saa. Joukkoli­iken­teen lipun­hin­nal­la on todel­la haas­teel­lista kil­pail­la autoilun kanssa, kun autoilun hin­tae­tu on 80 %. Jo pelkästään tähän kaatuu kau­nis teoria.

    Toisek­si: Junali­ikenne on pääo­maval­taista, mut­ta ei sen­tään niin, että rajahin­ta on nol­la. Esimerkik­si Z‑junaliikenteessä kiin­teät kulut ovat 65 % kokon­aisku­luista. Junat kulke­vat ruuh­ka-aikaan täys­inä jo nyt, joten lisä­matkus­ta­jien kul­jet­tamisek­si tarvi­taan lisää junia eli myös kiin­teät kulut kas­va­vat. Työ­matkali­iken­net­tä ei myöskään voi rajat­tomasti siirtää päivä- ja ilta­ju­ni­in, jois­sa nyt on tilaa. Etelä-Suomes­sa myös rataka­p­a­siteet­ti on hyvin käytössä, minkä vuok­si esitetään ja vaa­di­taan mil­jar­di­en ratain­vestoin­te­ja. Pis­araradan hin­ta on kaukana nollasta.

    Monop­o­liase­mas­sa ole­va voit­toa tavoit­tel­e­va liikeyri­tys on kaikkein kauim­pana yhteiskun­tat­aloudel­lisen hyö­dyn ja kulut­ta­jan yli­jäämän tavoit­telus­ta. Ja se on Suomen junali­iken­teen ongel­ma. Teo­ri­as­sa markki­na­t­alous johtaa yhteiskun­tat­aloudel­liseen opti­mi­in, mut­ta monop­o­li ei ole markki­na­t­alout­ta. Eikä sitä ole Suomes­sa autoilun hinnoittelukaan.

    Kol­man­nek­si: Liiken­ney­htey­den, oli se sit­ten tie autoille tai rata junille, on tarkoi­tus luo­da saavutet­tavu­ut­ta, joka on edel­ly­tys maan käyt­töar­volle. Liiken­ney­htey­den hyö­dyn arvo siis ei ole lipun­myyn­nin tai autoalan tuot­ta­ma voit­to. Aja­tus on yhtä absur­di kuin pohtia raken­nuk­sen hyö­ty sen perus­teel­la, paljoko raken­nus­li­ike ansait­see voittoa.

    Vielä pääkaupunkiseudun juna- ja muus­ta joukkoli­iken­teestä. HSL:n osta­man junali­iken­teen sub­ven­tio ei ole muis­taak­seni 50 % vaan noin 30 %. Täl­löin kulut­ta­jat mak­sa­vat lipun­hin­toina suun­nilleen käyvän kus­tan­nuk­sen eli sen, mitä junali­ikenne mak­saisi, jos HKL hoitaisi sen samal­la tavoin kuin oman junali­iken­teen­sä eli metro­ju­nat. Lipun­hin­nat siis eivät ole junali­iken­teen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen vaan kokon­aiskus­tan­nusten suuruiset.

    Toisaal­ta joukkoli­iken­teen yhteiskun­tat­aloudelli­nen hyö­ty on sama riip­pumat­ta siitä, aje­taanko junia, busse­ja vai ratikoi­ta. Näi­den kaikkien kus­tan­nus­ta­so on eri­lainen, joten ei hyödyl­lisyys riipu kus­tan­nuk­sista. Ylipäätään hyödyt ovat hyö­tyjä ja kus­tan­nuk­set kus­tan­nuk­sia, eikä niiden välil­lä ole syy-seuraussuhdetta.

    Eli olen Osmon kanssa samaa mieltä, että VR-Yhtymän voiton tavoit­telu ei joh­da yhteiskun­tat­aloudel­liseen opti­mi­in. Mut­ta eri mieltä siitä, että se opti­mi olisi saavutet­tavis­sa junalip­pu­jen hin­noit­telul­la mar­gin­aal­is­ten tuotan­tokus­tan­nusten mukaan. Liiken­teessä kulut­ta­jahin­to­ja ohjaa autoilun hin­tamieliku­va, joka ei perus­tu yhteiskun­tat­alouden opti­mi­in eikä markki­na­t­alouteen vaan poli­it­tisi­in päätök­si­in autoilun vero­tuk­ses­ta ja vero­tus­rak­en­teesta. Se johtaa siihen, että junaliput kuten muutkin joukkoli­iken­neliput on myös hin­noitelta­va poli­it­tisel­la päätök­sel­lä. Käytän­nössä se toteu­tuu tilaa­ja-tuot­ta­ja ‑mallil­la ja vapaal­la yrit­tämisel­lä tuotannossa.

    Antero

    Vastaa

  24. Lim­bo, Suomen rautatiehar­ras­ta­jien hauskat junat Oy saat­taisi kyetä oleel­lis­es­ti kevyem­pään kus­tan­nus­rak­en­teeseen kuin tämän­hetki­nen VR. Nythän me emme sitä tiedä, kos­ka Suomen rautatiehar­ras­ta­jien hauskat junat Oy:ta ei kana­ta kenenkään perus­taa eikä asi­aa laskea, kun ei se käytän­nössä ole mah­dol­lista eikä luval­lista. Jos kus­tan­nus­rakenne on oleel­lis­es­ti kevyem­pi, tarvi­taan kan­nat­tavu­u­teen tietysti vähem­män matkus­ta­jia kuin mitä VR tarvitsisi.

    Ongel­mana tietysti on edelleen se, että Suo­mi on suuri ja har­vaana­sut­tu. Ei siitä pääse mihinkään. Mut­ta Suomen rautatiehar­ras­ta­jien hauskat junat Oy voisi yhdessä Turun, Tam­pereen tai Oulun seu­tu­jen kun­tien kanssa kyl­lä ihan real­is­tis­es­ti tar­jo­ta lähi­ju­na­palvelui­ta, osin kun­tien subventoimana.

    Vastaa

  25. Osmo Soin­in­vaara:

    Laisku­ut­tani piirsin sen niin, että oletin rajakus­tan­nuk­sek­si nolla. 

    Sit­ten olet ris­tiri­idas­sa kir­joit­tamis­esi kanssa: “Ohes­sa kuvit­teelli­nen junay­htey­den kysyn­täkäyrä. Jos koko kap­a­siteet­ti (q0) halu­taan myy­dä, hin­ta tulee aset­taa tasolle p0.”. 

    Koko kap­a­siteetin myymi­nen­hän tarkoit­taisi tilan­net­ta, jos­sa rajakus­tan­nus pomp­paa “ääret­tömäk­si”. Eli käytän­nössä tuo­hon tulisi suun­nilleen sel­l­ainen rajakus­tan­nuskäyrä, jos­sa se lask­isi — tai olisi nol­la, jos rajakus­tan­nusten ajatel­laan ole­van nol­la kap­a­siteetin riit­täessä — q:n kas­vaes­sa ja sit­ten pis­teessä p0 (=kap­a­siteet­ti täyn­nä) hyp­päisi “ääret­töömään” (tai ainakin korkealle, kos­ka tarvit­taisi­in uusia kalustoinvestointeja).

    Kos­ka VR har­joit­taa yht­enäistä hin­noit­telua kaikil­la lin­joil­la, vaik­ka omakus­tan­nus­ta vas­taa­va hin­noit­telu tietysti vai­htelee, p1 ei voi olla omakustannushinta. 

    En oikein ymmär­rä. Tietenkin p1 voidaan määrit­tää sel­l­aisek­si, jos­sa p1 x q1 vas­taa kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Jos ole­tat rajakus­tan­nuk­set nol­lak­si, tämä tapah­tuu pis­teessä, jos­sa käyrä ATC(q) = KK/q (KK=kiinteät kus­tan­nuk­set) leikkaa kysyn­täkäyrän. Tämä voidaan siis ajatel­la sekä lin­jako­htais­es­ti että kaikkien lin­jo­jen suh­teen (jos hin­ta on sama). Kan­nat­ta­mat­tomil­la lin­joil­la tietenkään käyrät eivät koskaan leikkaa…

    Kuvas­ta tuli vähän vahin­gos­sa sel­l­ainen, että ainakin silmämääräis­es­ti opti­maa­li­nen hin­ta p0 olisi myös omakus­tan­nush­in­ta. En viitsinyt piirtää uud­estaan, kos­ka toivoin, että joku huo­maisi sen. 

    No sitä nyt on vaikeaa sanoa, mikä se omakus­tan­nush­in­ta olisi tuos­sa käyrässä, kos­ka tajon­takäyrää ei olla hahmoteltu 🙂

    Min­ul­la on vil­pit­tämästi käsi­tys, että VR:n tulos paranisi, jos se ALENTAISI hin­to­ja parthail­la reit­eil­lään ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la ja yrit­täisi hin­noitel­la suurem­man osan junista sopi­van täysik­si. Mut­ta tas­a­puolisu­us ja kateus enne kaikkea. 

    No sil­loin VR ei toi­mi “oikein”, eli ei pyri mak­si­moimaan voit­toaan tai sit­ten VR:ää on kiel­let­ty käyt­tämästä moista hin­tadiskrim­i­naa­tio­ta. En tiedä, miten tuo on.

    Kuvan tarkoituk­se­na oli osoit­taa, ettei mikään hin­ta kerää VR:llä tuloina koko liiken­teen tuo­maa hyö­tyä ja että hin­nan korot­ta­mi­nen haaskaa hyvinvointia. 

    No kyl­lähän tuo on ihan peruskau­raa sinänsä. 

    Se, että kansan­taloudel­lis­es­ti junia kan­nat­taa ajaa tap­pi­ol­la (kulut­ta­jan yli­jäämä on suurem­pi kuin liiken­nöin­nin tap­pio) pätee tapauk­ses­sa, jos­sa hin­ta on kaikille matkus­ta­jille sama (tuos­sa esimerkik­si p0, p1, p2), mut­ta ei kyl­läkään siinä, teo­reet­tises­sa, tapauk­ses­sa, että jokaiselle matkus­ta­jalle määriteltäisi­in oma hin­tansa, jol­loin jokainen matkus­ta­ja mak­saisi täs­mälleen rajahyö­tyn­sä ver­ran ja kulut­ta­jan yli­jäämä kerät­täisi­in täys­määräis­es­ti lip­putu­loina. Vähän tämän­su­un­tais­es­ti­han lentoy­htiöt toimivatkin.

    Monop­o­lin tar­jon­ta käyrää on vähän vaikea piirtää. 

    Monop­o­li­hin­noit­telulle ei sinäl­lään ole omaa tar­jon­takäyrää, vaan se seu­raa kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta. Eli tulot = q * (p(q) — ATC(q)) ja monop­o­li­hin­noit­telu on tulo­jen mak­simip­iste. Tuon­han kyl­lä voi piirtää samaan kuvaa­jaan, jos halu­aa. Käytän­nössä se toteu­tuu jos­sain omakus­tan­nushin­noit­telua pienem­mäl­lä liikennemäärällä.

    Kari

    Vastaa

    1. Kari Kosk­i­nen:
      Tässä oli ajatel­tu nai­ivisti sitä, miten yksi juna hin­noitel­laan täy­teen. Kun se on täysi se on täysi. Kan­nat­taako lait­taa toinen juna on jo sit­ten kokon­aan eri asia.

      Vastaa

  26. Jos olisi mah­dol­lista ostaa Matkahuolto Oy val­ti­olle ja yhdis­tää siihen VR:n lipun­myyn­ti, siten että VR junakalus­to ja yksi­tyiset Bus­siy­htiöt tuot­taisi­vat vain kul­je­tuska­p­a­siteet­tia kil­pailu­tuk­sen jäl­keen samaan tapaan kuin dösävuorot kil­pailute­taan HSL alueella.

    Tuol­loin lipun­myyjä voisi hin­noitel­la yhtey­det mie­len­sä mukaan. 

    Se helpot­taisi var­masti myös kil­paile­vien raideyri­tys­ten tuloa Suomen raiteille. Samal­la voisi suun­nitel­la junien ja lin­ja-auto­jen vuoro­ja toim­i­maan niin että maaseudul­lakin voisi liikkua julkisilla.

    Vastaa

  27. Antero sanoi ole­vansa eri mieltä min­un kanssani, mut­ta mionä en ole kovin eri mieltä Anteron kanssa. Hän vain puhui eri asiasta.
    Minä yritin vään­tää rauta­lan­gas­ta sen, että juna joka joka tapauk­ses­sa kul­kee, kan­nat­taa myy­dä täy­teen, vaik­ka se ei vas­taisi voiton mak­si­moin­tia. Antero puhui oikeas­t­aan siitä, kan­nat­taako junia kul­jet­taa enem­män tai lait­taa niihin edes lisää vaunuja.
    Teo­ri­as­sa kan­nat­taisi huu­tokau­pa­ta jokaisen junan kap­a­siteet­ti. Ruuh­ka-aikana hin­nat eivät lask­isi nykyis­es­tä, mut­ta ruuhkan ulkop­uolel­la hin­ta voisi laskea hyvin alas. Kaik­ki eivät voi henkilöko­htai­sista syistä tietenkään vai­h­taa ruuhkavuoros­ta hil­jaiseen aikaan, mut­ta sil­lä ei ole tämän aisan kanssa tekemistä.
    Se mil­loin kap­a­siteet­tia kan­nat­taa lisätä onkin sit­ten aivan toinen jut­tu. Kos­ka kovin turhaa liiken­net­tä varten tar­jon­taa ei kan­na­ta lisätä, huu­tokaup­pahin­ta ei yleen­sä lask­isi nollaan.

    Vastaa

  28. Kun­tien ja maakun­tali­it­to­jen omas­ta tah­dos­ta on paljon kiin­ni, raiti­otie ei mahtunut
    Jos VR olisikin se iso paha susi, olisin iloinen. Valitet­tavasti ongel­ma on Tam­pereel­la ja Turus­sa päät­täjien täy­delli­nen halut­to­muus tehdä mitään joukkoli­iken­teen eteen. Esimerkkinä Tam­pereen rantaväylä ja raiti­otie. Rantaväylä kiin­nos­taa, ratik­ka ei. Mut­ta pilkkokaa vaan vr palasik­si, niin näette mikä sotku siitä syn­tyy. Sama kuin Postis­sa: yksi­tyi­nen vetää ker­mat päältä ja VR ei voi hoitaa yhteiskun­nal­lista tehtävään­sä. Aiem­min VR:n voitoil­la hoidet­tu kan­nat­tam­a­ton liikenne on nyt val­tion ostet­ta­va, joten lasku siitä tulee suo­raan veron­mak­sajille. Sitähän kvar­taal­im­iehet toivovat.

    P.S Ei mah­tunut maakun­tali­iton listalle ratik­ka Varsinais-Suomessa
    http://yle.fi/alueet/turku/2010/10/valtatie_kahdeksan_nostetaan_karkihankkeeksi_2087242.html

    Vastaa

  30. Useim­mis­sa nykyaikai­sis­sa henkilöju­na-jär­jestelmis­sä aikataulu laa­di­taan ryt­mi-peri­aat­teel­la eli junat kulke­vat tasaisin välein. Kalus­to on mah­dol­lisim­man tehokkaas­sa käytössä sen ollessa liiken­teessä tasais­es­ti aamus­ta iltaan. Paikkatar­jon­ta olisi sama kysyn­nästä riip­pumat­ta, jos ei junien kokoon­panoa välil­lä muute­ta. Tätä taas pyritään vält­tämään sen häir­iöherkkyy­den ja lisäkus­tan­nusten takia. Yksinker­tais­te­tusti voisi sanoa useimpi­en kauko­ju­nien aja­van aina ruuhkakokoon­panol­la. Muina aikoina on käytet­tävis­sä run­saasti edullista ylika­p­a­siteet­tia, joka muu­toin seisoisi tyhjän pant­ti­na. Ja kun se ovat liiken­teessä joka tapauk­ses­sa, niin kan­nat­taa se pyrk­iä täyt­tämään vaik­ka halvem­mal­la hinnalla.
    Matkus­ta­ja­mukavu­u­den kannal­ta olisi kuitenkin suo­tavaa etteivät useim­mat junat olisi sen­tään umpitäyn­nä (per­jan­tai-iltapäivisin tämän kyl­lä ymmärtää). Palve­lu­ta­sokin kär­sii jos matkaan on han­kala päästä lyhyel­lä varoitusajalla.

    Vastaa

  31. Tämänkin uutisen perus­teel­la voi pohtia ovatko asi­at raiteillaan:
    “Henkilöli­iken­teen matkus­ta­jamäärät kasvoivat 6,2 pros­ent­tia, mikä joh­tui eri­tyis­es­ti lin­ja-autoli­iken­teen lisään­tymis­es­tä pääkaupunkiseudul­la. VR on voit­tanut kil­pailu­tuk­sis­sa uusia lin­jo­ja. Myrskyt aiheut­ti­vat junien myöhäste­lyjä kesäl­lä, mut­ta tilanne paran­tui vuosineljän­nek­sen lopussa.”

    http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2010/10/27/vr-kannattavuutta-pakko-parantaa-lisaa/201014987/12

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

  32. VR on lupail­lut muut­ta­vansa hin­noit­telu­pe­ri­aat­teitaan Osmon ehdot­ta­maan suun­taan. Käytän­tö saat­taa siis tes­ta­ta teo­ri­aa jo lähiaikoina. 

    Raide­palvelu­jen hyvää tule­vaisu­ut­ta tuke­via poli­it­tisia lin­jauk­sia odotel­laan. Kehi­tys viime vuosikym­meninä on kulkenut kovin hitaasti, jar­rut laa­hat­en. Kolme rak­en­teel­lista epäko­htaa; monop­o­li, ris­tisub­ven­toin­ti ja yhdyskun­tarak­en­tei­den puut­teelli­nen ohjaus näkyvät kaiketi useimpi­en silmi­in kor­jat­tavina asioina. 

    Palvelu­jen hin­noit­telus­sa Anteron totea­mus autoilun hin­noit­telun domi­noivu­ud­es­ta on aika lähel­lä oikeaa. Kansalais­ta­sol­la ajatuk­sen­juok­su läh­tee siitä, että onhan se auto olta­va ja kun se on, käytön kus­tan­nus näkyy huoltoase­man ben­sa­tankin näytöstä. 

    Ensiar­voista olisi autoilun hin­nan saami­nen kulut­ta­jan arjes­sa näkyväm­mäk­si. Sik­si ruuh­ka- ja väylä­mak­sut ovat kan­natet­tavia. Raideli­iken­teen palvelu­jen hin­noit­telun dif­fer­oin­ti asi­akas­määrien lisäämisek­si on houkut­tel­e­va keino, mut­ta ennakkoon huonos­ti ennustet­ta­va lop­putu­lok­sil­taan. Siis­pä rohkeasti kokeilemaan.

    Vastaa

  33. Ilpo Tuovi­nen:

    Aiem­min VR:n voitoil­la hoidet­tu kan­nat­tam­a­ton liikenne on nyt val­tion ostet­ta­va, joten lasku siitä tulee suo­raan veron­mak­sajille. Sitähän kvar­taal­im­iehet toivovat.

    Mik­si on parem­pi että esimerkik­si Helsin­gin ja Tam­pereen väliä matkus­ta­vat rahoit­taisi­vat perähik­iän junay­hteyt­tä, kuin että se tulisi veron­mak­sajil­ta val­tion kautta?

    Oma mielip­i­teeni on että tulisi pyrk­iä kohti Ruotsin mallia, jos­sa SJ liiken­nöi oma­l­la riskil­lä kan­nat­tavia reit­te­jä, val­tio kil­pailut­taa kan­nat­ta­mat­tomat välit, ja seudullis­es­ta liiken­teestä vas­taa kunnat.

    Huo­mat­tavaa on se että SJ liiken­nöi kaikkea liiken­net­tään pois­lukien Kust-till-Kust- juna ja osaa Nor­rlan­nin liiken­teesta oma­l­la riskillä.

    Vastaa

  34. Kämäräisen uutis­es­ta: Las­keeko VR tosi­aan omak­si matkus­ta­jamääräk­seen nekin matkus­ta­jat, jot­ka matkus­ta­vat Pohjolan Kaupunkili­iken­teen bus­seis­sa pääkaupunkiseudul­la? Sehän on ihan jär­jetön­tä, kos­ka ne ovat HSL:n matkus­ta­jia, eivät VR:n. HSL on se taho, joka niille lipunkin myy. Sama pätee HSL-alueen junali­iken­teeseen (SULEAMIKN-junat). Niil­lä juna- ja bus­sil­in­joil­la, joil­la VR-kon­serni tar­joaa vain kalus­toaan ja niiden ajamista, matkus­ta­jamäärien laskem­i­nen on epäolen­naista ja tulosluku­ja vääristelevää.

    Vastaa

  35. VR:n hölmöistä hin­noista huol­ta kan­tavien ei pitäisi uno­htaa tavar­ali­iken­net­tä. Siinä niitä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta (ja ruumi­ita!) vas­ta syn­tyykin, kun paperir­ul­lia, puu­ta, soraa ja sement­tiä rah­dataan rekoil­la siel­läkin, mis­sä rata on ole­mas­sa. Tästä olisi kiva nähdä jotain kun­nol­lista ana­lyysiä. En ihmettelisi, jos kyse olisi vielä isom­mas­ta yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ta mokas­ta kuin niis­sä henkilöli­iken­teen hin­tavirheis­sä, joista Ode keskustelun aloitti.

    Vastaa

  36. Sitaat­ti kansane­dus­ta­ja Lau­ri Oinoselle annetus­ta vas­tauk­ses­ta osoit­taa, ettei ainakaan liiken­ne­m­i­nis­teri kat­so tehtäväk­seen valvoa rautatiematkus­ta­jan etua. 

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_818_2010_p.shtml

    “Min­is­ter­iön mielestä junali­ikenne tar­joaa edelleen alueen asukkaille ja
    opiske­li­joille edullisen tavan matkus­taa Seinäjoen ja Jyväskylän välillä
    mat­ka-ajan pysyessä noin kol­me­na tunti­na. Lisäk­si reitin “päästä päähän”
    matkus­taval­la on mah­dol­lisu­us käyt­tää Tam­pereen kaut­ta kulke­via ajallisesti
    läh­es yhtä nopei­ta vaikkakin matkus­ta­jalle hie­man kalli­impia yhteyksiä.”

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

  38. Elmo Allénille: Ymmärtääk­seni kaik­ki VR-Yhtymä Oy:n kon­serniy­htiöi­den har­joit­ta­ma liikenne on sama­nar­voista mah­dol­lis­es­ta ulkop­uolis­es­ta tilaa­jas­ta riippumatta.

    Vastaa

  40. Ilpo Tuovi­nen: “P.S Ei mah­tunut maakun­tali­iton listalle ratik­ka Varsinais-Suomessa”

    Siis ei mah­tunut Varsi­nais-Suomen ja Satakun­tali­iton yhteiselle listalle — yli­maakun­nal­liset ratikat ovatkin aika harvinaisia.

    Vastaa

  43. Kum­mallista kyl­lä epäsään­nöl­liset pienet kul­je­tusvir­rat kel­paa­vat Yhdys­val­lois­sa pörssino­teer­at­ulle rautatiejätille, joka ajaa mailienkin pitu­isia junia. Toisin sanoen täl­lainen pikku­ju­nakin kyetään aja­maan jonkin­laisen talous­tolkun avul­la. Siihen näh­den VR:n strate­giavalin­nat tun­tu­vat oudoil­ta ja kyseenalaistettavilta. 

    http://www.flickr.com/photos/view2share/5177160727/

    http://en.wikipedia.org/wiki/Canadian_National_Railway

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

  44. Ihmeen vähäisiä volyymejä tavaraa kyetään kul­jet­ta­maan osakey­htiö­muo­dos­sa Tan­skas­sakin. Ska­gens­ba­nen A / S on fuu­sion jäl­keen Nord­jyske Jern­baner A / S eikä se enää itse har­joi­ta tavar­ali­iken­net­tä, mut­ta nyt tavara kul­kee toisen yhtiön lukuun. 

    http://www.youtube.com/watch?v=SmF66ZmCFJM

    http://www.njba.dk/Om_NJ/Historie_Nordjyske_Jernbaner.aspx

    http://da.wikipedia.org/wiki/Skagensbanen

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

  45. Kale­vi:

    Minus­takin tun­tuu, että tämä vaunukuor­mali­iken­teen hylkimi­nen ja pelkki­in koko­ju­ni­in keskit­tymi­nen on enem­män ide­ologi­nen kuin taloudelli­nen valinta.

    Esimerkik­si Nor­jas­sa val­ti­ol­lisen NSB:n enem­mistöomis­ta­ma ja maan suurin tavar­ali­iken­neop­er­aat­tori Car­goNet on ajanut alas vaunukuor­mali­iken­teen, mut­ta tämä on vain johtanut siihen, että nyt vaunukuormia aja­vat Nor­jas­sa muut fir­mat. Mukaan lukien Ruotsin val­tion Green Cargo. 

    Simo:

    VR:llä on nykyään lin­jaus, että junal­la tulisi kul­jet­taa vain yli 20 vau­nun tavaraer­iä siten, että sama liikenne pyörii vuo­den ympäri. Tästä on viime aikoina alet­tu pitää tiukem­min kiin­ni, mikä on johtanut mm. tähän tar­jous­pyyn­töi­hin vas­taa­mat­to­muu­teen ja yksipuoliseen liiken­teen lakkau­tuk­seen eri liiken­nepaikoil­ta. Lin­jaa on myös tehostet­tu rataosit­tain ja kul­je­tustyypeit­täin määritel­ly­il­lä hin­nanko­ro­tuk­sil­la, jot­ka ovat enim­mil­lään olleet jopa 150%.

    Liikenne on tänä vuon­na lakan­nut täysin kokon­aista neljältä eri ratao­su­udelta, mikä lie­nee ennä­tys Suomen rautatei­den his­to­ri­as­sa (pois­lukien sotien vaiku­tuk­set). Nämä ovat Isokylä-Kel­loselkä, Kiukainen-Säkylä, Ota­va-Ota­van sata­ma ja Lohja-Lohjanjärvi.

    Vastaa

  46. Ei nähtävästi tarvitse Tan­skaa (eikä Ruot­sia) pidem­mäs men­nä, kun laitos­maisu­us on rautateiltä kadon­nut. Oheises­sa yhdys­val­ta­laisen “pikkukioskin” his­tori­ikissa (s. 5 Mov­ing on) asenne myös selkeästi näkyy ver­rat­tuna VR:n edus­ta­jan “tap­pi­omielialaan”.

    http://www.rrdc.com/IAIS%2025th%20Anniv%20History%201984–2009.pdf

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/rautateiden_tavaraliikenteeseen_suunnitteilla_kilpailua_2038157.html

    Terv. KK

    Vastaa

  47. Oheises­sa ketjus­sa on myös kiin­nos­tavia kom­ment­te­ja (esimerkik­si vas­taus #7 19.11. kel­lo 01:18:05 ja vas­taus #8 19.11. kel­lo 02:44:13).

    http://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2542.msg16671#new

    Taitaa­pa viime tapah­tu­mien val­os­sa teo­ria VR:n ker­mankuorin­nas­ta nyt olla todis­tet­tu. Sitähän tari­na ei ker­ro kuin­ka pitkälti uusi toim­intat­a­pa on tarkoituk­sel­lisen omis­ta­japoli­ti­ikan tulosta tai vaikka­pa lop­pu­un asti miet­timät­tä jäänyt­tä virkamiesa­jat­telua, jon­ka joku on epähuomios­sa tul­lut siu­nan­neek­si. Julk­ista keskustelua asi­as­ta ei ainakaan ole käy­ty, kun omis­ta­jao­h­jaus­min­is­teri päin­vas­toin on “neu­vonut” kansalaisia ole­maan hil­jaa VR:n asioista 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.