Pitääkö kirkon vihkimisoikeudesta luopua

2) Ei tarvitse

Val­tio var­maan­kin sää­tää suku­puo­li­neut­raa­lis­ta avio­lii­tos­ta. Jos kirk­ko kiel­täy­tyy niis­tä, ne sol­mi­taan mai­straa­tis­sa. Voi­si tie­tys­ti aja­tel­la, että tämän jäl­keen kaik­ki avio­lii­tot sol­mit­tai­siin mai­straa­tis­sa ja kirk­ko vain siu­nai­si ne myö­hem­min – vah­vis­tai­si avio­lii­ton Juma­lan edes­sä – kuten monis­sa mais­sa tapah­tuu. On kir­kon asia, miten se suh­tau­tuu homo- ja les­bo­liit­toi­hin. Samoin on kir­kon asia, halu­aa­ko se jat­kaa avio­lii­ton sol­mi­mis­ta nii­den ihmis­ten osal­ta, joi­den pari­suh­teen se hyväk­syy. Kirk­ko­häät ovat niin syväl­lä aina­kin osan suo­ma­lai­sis­ta aja­tus­ta­vas­sa, ettei sitä tar­vit­se lain­sää­dän­nöl­lä lopettaa.

Koko­naan toi­nen asia on, että täl­lai­nen kah­den oven reit­ti tulee joh­ta­maan sii­hen, että moni kir­kon siu­naus­ta avio­lii­tol­leen halua­va hete­ro­pa­ri­kin valit­see sivii­li­vih­ki­mi­sen ja kir­kon siu­nauk­sen pel­käs­tä soli­daa­ri­suu­des­ta ja halus­ta kun­nioit­taa kans­saih­mis­ten­sä ihmi­sar­voa. Voi olla, että kirk­ko­häät tämän joh­dos­ta pik­ku­hil­jaa jää­vät vain nii­den fun­da­men­ta­lis­tien ritu­aa­leik­si, jot­ka häis­sään­kin halua­vat töl­viä suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jä osoit­ta­mal­la, että me sen­tään olem­me eri kas­tia. Täl­lai­nen kehi­tys voi vahin­goit­taa kirk­koa enem­män kirk­ko­häis­tä luo­pu­mi­nen ja siir­ty­mi­nen sivii­li­vih­ki­mi­seen kaik­kien osalta.

On pit­kään ollut odo­tet­ta­vis­sa, että kirk­ko on ajau­tu­mas­sa krii­siin uusi- ja van­ha­tes­ta­men­til­li­sen suun­tauk­sen kans­sa. Nii­den jot­ka nyt eroa­vat kir­kos­ta, oli­si vii­saam­paa odot­taa kuu­kausi ja äänes­tää seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa. Nyt he ovat jät­tä­mäs­sä kir­kon aivan vää­riin käsiin.

Tosin kirk­koa uhkaa hajaan­nus myös sii­nä tapauk­ses­sa, että kirk­ko vaa­lien seu­rauk­se­na pää­tyy tyys­tin vapaa­mie­lis­ten haltuun.

221 vastausta artikkeliin “Pitääkö kirkon vihkimisoikeudesta luopua”

  1. Nyt eron­neet saa­vat äänes­tää kir­kol­lis­vaa­leis­sa. Vaa­lit ovat ensi kuus­sa, mut­ta vaa­lien tar­kas­tus­lis­tat on jo laa­dit­tu ja kirk­ko­la­ki kiel­tää nii­den muuttamisen.

    Näi­nol­len nyt kir­kos­ta eroa­vat saa­vat vie­lä äänes­tää vaa­leis­sa halu­tes­saan. Tupla­vai­ku­tus, jos näin voi sanoa.

  2. olen kans­sa­si samaa mieltä.
    kirk­ko on jäsen­ten­sä näköi­nen. Nykyi­se­nä ongel­ma­na lie­nee jäsen­kun­nan pas­si­voi­tu­mi­nen joka näkyy pie­nes­sä äänes­tys­pro­sen­tis­sa. Kun vain pie­ni jouk­ko äänes­tää pak­kaa­vat aktii­vi­set ääri­liik­keet saa­maan arvo­aan suu­rem­man painon.

    Kir­kon teke­mää hyvää työ­tä tus­kin kukaan on notee­raa­mat­ta tai arvos­ta­mat­ta. Nyt nousee pin­nal­le pie­net joi­den­kin mie­les­tä ´syvät peri­aat­teel­li­set asiat´. Ne ovat ikä­vä kyl­lä näi­tä vain pie­nil­le äänek­käil­le arvo­ja­nan päis­sä ole­vil­le vähem­mis­töil­le. Suu­ri ylei­sö näkee kirk­koins­ti­tuu­tion hyö­dyl­li­syy­den yhteiskunnalle.

    kir­kol­lis­vaa­leis­sa äänes­tä­mis­tä vai­keut­taa se, että jos ei ole kir­kon aktii­vi ei miten­kään voi tie­tää ehdok­kaan asen­ne­taus­taa. Oli­si hyvä jos joten­kin puo­lue poliit­tis­ten värien sijaan saa­tai­siin joku sys­tee­mi jol­la ´mer­ki­tään ehdok­kaat poliit­ti­ses­ti´ ääri­fun­da­men­taa­lis­ta ääri­li­be­raa­liin. jos asteik­ko oli­si 1–10 ääri kon­ser­va­tii­vis­ta libe­raa­liin äänes­täi­sin 7. miten tämän sai­sin kir­kol­lis­vaa­leis­sa teh­tyä? Poliit­ti­set puo­lu­eet ei tähän sovi. 

    Oli­si­ko ehdok­kai­den itse teke­mäs­tä mie­li­pi­des­kaa­las­ta apua kir­kon hajaan­nuk­seen ja jäsen­ka­toon ? Sel­lai­nen syn­tyi­si näp­pä­räs­ti käyt­täen hyväk­si esim. hesa­rin vaa­li­ko­neen ohjelmistoa.

  3. No mut­ta het­ki­nen. Päät­tää­kö tosi­aan maan mato­nen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa äänes­tä­mäl­lä kir­kon ideo­lo­gi­sis­ta linjauksista? 

    Eikö kir­kon lipe­ri­kau­lai­nen kaa­de­ris­to enää ota­kaan ohjei­ta nöy­räs­ti ylhääl­tä päin, pyr­ki­mäl­lä nii­tä kun­non lam­mas­pai­me­nen tavoin oma-aloit­tei­ses­ti­kin kuu­los­te­le­maan, jot­ta sai­si kuul­la tapu­tuk­sia pään­sä yläpuolelta?

  4. Esi­tät, että on kir­kon oma asia miten se suh­tau­tuu sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töi­hin ja hei­dän vih­ki­mi­seen­sä. Olen peri­aat­tees­sa samaa miel­tä, yhdel­lä lisä­vaa­ti­muk­sel­la. Niin kau­an kuin kirk­ko on osa val­tio­ta ja hoi­taa val­tion teh­tä­viä, kuten vih­ki­mi­siä avio­liit­toon, on sen nou­da­tet­ta­va val­tion lake­ja. Jos tämä side kat­kais­taan ja ero­te­taan val­tio ja kirk­ko toi­sis­taan on mel­keim­pä sama mitä kir­kos­sa teh­dään. Jäse­net päät­tä­vät. Tosin sil­loin­kaan syr­jin­tä ei sai­si olla sal­li­tum­paa kuin vaikk­ka­pa urhei­luseu­ras­sa. Nyt kui­ten­kin kun kirk­ko on yhtä val­tion kans­sa sen pitää toi­mia myös täl­tä poh­jal­ta tasa-arvoisesti.

  5. Mie­les­tä­ni mal­li jos­sa paris­kun­ta menee ensin mai­straa­tis­sa nai­mi­siin suh­tees­sa jul­ki­seen val­taan, eli käy­tän­nös­sä val­tioon ja tämän jäl­keen paris­kun­ta menee kirkossa/vastaavassa nai­mi­siin suh­tees­sa omaan uskon­toon­sa, on hyvä ja toi­mi­va. Tämä antaa uskon­to­kun­nil­le­kin liik­ku­ma­va­raa sii­nä, että esi­mer­kik­si mus­li­mit, orto­dok­sit jne… voi­vat jat­kos­sa­kin hyvil­lä mie­lin jät­tää esim. samaa suku­puol­ta ole­vat vih­ki­mät­tä. Lute­ri­lai­nen kirk­ko puo­les­taan voi, näin halu­tes­saan, eri­kois­tua suku­puo­li­sel­ta suun­tau­tu­mi­sel­taan eri­lai­siin vähem­mis­töi­hin kuu­lu­vien vihkijäksi.

  6. En usko, että kirk­ko­vih­ki­mi­nen jäi­si Osmon kaa­vai­le­mal­la taval­la vain “fun­da­men­ta­lis­tien” ritu­aa­lik­si sii­nä tapauk­ses­sa, että val­tion lakien tasol­la toteu­tet­tai­siin suku­puo­li­neut­raa­li avio­liit­to, mut­ta kirk­ko pitäy­tyi­si vih­ki­mään vain mie­hen ja nai­sen väli­siä liittoja. 

    Homo­sek­su­aa­le­ja ihmi­siä on kui­ten­kin vain n. vii­si pro­sent­tia väes­tös­tä. He kaik­ki eivät suin­kaan halua avio­liit­toon, vaan viih­ty­vät sink­kui­na, seu­rus­te­lusuh­tees­sa tai avo­lii­tos­sa. Ei näis­tä pari­suh­teen rekis­te­röin­neis­tä­kään ole kovin suo­sit­tu­ja tullut. 

    Ateis­te­ja, jot­ka eivät suu­rin sur­min­kaan meni­si kir­kos­sa nai­mi­siin, on vie­lä homois­ta taa­tus­ti suu­rem­pi osa hete­ro­väes­tä. Aika mar­gi­naa­li­ses­ta jutus­ta mie­les­tä­ni nyt onnis­tut­tiin teke­mään kau­hea mekkala. 

    Mikä muu­ten on rekis­te­röi­dyn pari­suh­teen ja avio­lii­ton väli­nen ero? Nimi­kö vain? Eli onko tämä vain peri­aat­tel­li­nen kysy­mys vai liit­tyy­kö tähän joi­tain homoil­ta puut­tu­via juri­di­sia oikeuk­sia parisuhteessaan?

  7. Kirk­ko on aika mah­dot­to­mas­sa tilan­tees­sa. Toi­nen lai­ta vuo­taa eri­lai­siin vapai­siin suun­tiin ja lah­koi­hin. Sit­ten on vähin­tään about pari mil­joo­naa ihmis­tä, enem­män­kin, jot­ka käy­vät vain häis­sä ja hau­ta­jai­sis­sa (eivät uskon takia, kuin ehkä hau­ta­jai­sis­sa). Siis suu­ri osa ihmi­sis­tä on uskon ja kir­kon suh­teen täy­sin välin­pi­tä­mät­tö­miä. Eivät nämä kiis­tat tule avio­liit­to­ky­sy­myk­seen jää­mään, aina tulee seu­raa­va. Jot­ta pääs­täi­siin olen­nai­seen, pitäi­si puhua sii­tä, miten Raa­mat­tua yli­pään­sä pitäi­si tul­ki­ta ja mil­lä peri­aat­teel­la. Mikä roo­li on Van­hal­la Tes­ta­men­til­la Raa­ma­tun koko­nai­suu­des­sa? Siel­tä­hän löy­tyy vaik­ka mitä.
    (Sidon­nai­suu­det: Kuu­lun ev-lut. kirk­koon ja aion kuulua.)

  8. Minut on vihit­ty mai­straa­tis­sa ja liit­tol­lem­me on pyy­det­ty siu­naus­ta kir­kos­sa, kos­ka mies ei kuu­lu kirk­koon. Ihan kirk­ko­häil­tä se vih­ki­mi­nen noin­kin tun­tuu, vaik­ka kaa­vas­sa joku­nen sana­muo­to on erilainen.

    Olen sil­ti sitä miel­tä, että täl­lai­seen käy­tän­töön ei kaik­kien koh­dal­la pitäi­si men­nä. Mik­si ihmees­sä kuor­mit­taa mai­straat­te­ja sel­lai­sel­la työl­lä, jon­ka uskon­nol­li­set yhtei­söt hoi­ta­vat mie­lel­lään? Ei se sivii­li­vih­ki­mi­nen mon­ta minuut­tia vie, mut­ta silti.

    Tosin kirk­koa uhkaa hajaan­nus myös sii­nä tapauk­ses­sa, että kirk­ko vaa­lien seu­rauk­se­na pää­tyy tyys­tin vapaa­mie­lis­ten haltuun. 

    Kyl­lä­hän sitä toi­voi­si, että arvo­kon­ser­va­tii­vit irtau­tui­si­vat vapaa­eh­toi­ses­ti, mut­ta tus­kin­pa näin pää­see käy­mään. Lut­her-sää­tiö saat­taa­kin läh­teä, mut­ta moni homo­liit­to­ja vas­tus­ta­va hyväk­syy nais­pap­peu­den. Arvo­li­be­raa­leil­le kris­ti­tyil­le ei tuo­ta kan­san­kirk­koam­me parem­paa­kaan vaih­toeh­toa ole tar­jol­la, mut­ta kon­ser­va­tii­veil­le löy­tyy lukui­sia vaihtoehtoja.

    Kan­nat­taa muu­ten lukea Wil­le Riek­ki­sen kir­joi­tus eili­sen (tors­tai) Hesa­rin mie­li­pi­de­si­vuil­la. Jul­ki­suu­des­sa pitäi­si olla enem­män­kin esil­lä se, että tämä raa­ma­tun­tul­kin­ta, mitä Räsänen&co edus­taa, ei ole mil­lään muo­toa ainoa puhu­mat­ta­kaan oikeas­ta. Raa­mat­tu kun ei ole syn­ty­nyt Juma­lan sane­le­ma­na, vaan on kokoel­ma kir­joi­tuk­sia, jot­ka ovat syn­ty­neet sato­jen vuo­sien kulues­sa ja joi­ta on toi­mi­tet­tu ja täy­den­net­ty ennen kaa­no­nin vakiintumista. 

    Ihmis­ten kir­joit­ta­ma­na Raa­mat­tu todis­taa Juma­las­ta, mut­ta se miten tie­tyl­lä his­to­rial­li­sel­la het­kel­lä kir­joi­tet­tu tai­puu tähän aikaan ei ole miten­kään yksi­kä­sit­teis­tä. Paa­va­li esi­mer­kik­si kir­joit­taa seu­ra­kun­taan liit­ty­neil­le orjil­le, että jokai­sen on hyvä pysyä sii­nä ase­mas­sa mis­sä on, vaik­ka kris­tuk­ses­sa ei ole­kaan orjaa eikä vapaa­ta. Sii­nä tilan­tees­sa orja­ka­pi­nat tus­kin oli­si­vat edis­tä­neet evan­ke­liu­mien leviä­mis­tä. Tätä koh­taa sitee­rat­tiin­kin sit­ten 150 vuot­ta Yhdys­val­to­jen ete­lä­val­tiois­sa, kun juma­lat­to­mat poh­jois­val­tiot vaa­ti­vat orjien vapauttamista.

  9. Heh, kyl­lä jos mor­siam­men pitäi­si jät­tää mor­sius­pu­ku väliin, ja äidin ja ano­pin luo­pua kirk­ko­häis­tä, niin itku­han sii­tä tulisi.

    Kyl­lä nämä tavat pitä­vät vah­vim­min kirk­ko­häi­tä yllä.

  10. Eri­koi­nen tul­kin­ta. Niin kau­an kuin papil­la on vir­ka­mie­hen oikeu­det tulee kir­kon nou­dat­taa voi­mas­sao­le­via lake­ja syr­jin­tä­py­kä­li­neen kaikkineen. 

    Toki voi­daan erot­taa kirk­ko val­tios­ta, jon­ka jäl­keen kir­kol­li­set asiat pää­te­tään kir­kon jäsen­ten kesken.

  11. Ai niin itse kysy­mys: mie­les­tä­ni kirk­ko voi­si myös luo­pua vih­ki­mi­soi­keu­des­ta. Näin­hän monis­sa mais­sa toi­mi­taan. Täl­löin luul­ta­vas­ti kirk­ko­vih­ki­mi­set jäi­si­vät vain niil­le, joil­la sil­lä on jotain uskon­nol­lis­ta merkitystä.

  12. Mikä roo­li on Van­hal­la Tes­ta­men­til­la Raa­ma­tun kokonaisuudessa? 

    Se oli UT:n kir­joit­ta­jil­le pyhä kir­ja, jos­ta he löy­si­vät ennus­tuk­sia Kris­tuk­ses­ta ja se taus­toit­taa mil­lai­ses­sa uskon­nol­li­ses­sa yhtei­sös­sä his­to­rial­li­nen Jee­sus opet­ti. Ilman VT:ia moni koh­ta UT:ssa oli­si ihan käsittämätön.

    Yksi yllät­tä­vän mie­len­kiin­toi­nen koh­ta Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­sa on Jee­suk­sen suku­luet­te­lo (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.1.html#o2), eri­tyi­ses­ti, mil­lai­sia nai­sia sil­tä lis­tal­ta löytyy. 😉

  13. Minut on vihit­ty mai­straa­tis­sa, enkä minä tai vai­mo­ni kai­van­nut sii­hen tip­paa­kaan kenen­kään lipe­ri­kau­lan siu­nai­lu­ja. Tilai­suus oli kau­nis ja lii­kut­ta­va. Avio­lii­ton sol­mi­mi­nen ei kuu­lu kir­kol­le mil­lään tavalla.
    Kir­kon asen­ne homoa­sias­sa on vähem­mis­töä syr­ji­vä, mut­ta eipä täs­sä nyt mitään uut­ta ole, jos kat­som­me kir­kon toi­mia — tai vai­ke­ne­mis­ta — traa­gi­sis­sa his­to­rian tapah­tu­mis­sa. En viit­si­si mil­lään nyt nos­taa nat­si­kort­tia esiin, tulee kui­ten­kin mie­leen kysyä, miten suo­ma­lai­nen kirk­ko suh­tau­tui 30–40-luvulla esiin­ty­nei­siin, Euroop­paa ravis­tel­lei­siin polii­ti­siin ääri­liik­kei­siin ja nii­den syr­ji­miin kan­sa­no­siin? Tai mitä tukea kirk­ko antoi kan­sa­lais­so­dan hävin­neel­le osa­puo­lel­le? Onko kirk­ko tuke­nut tie­teel­lis­tä kehi­tys­tä? No ei ole, vaan jar­rut­ta­nut sitä kai­kin voi­min, Gali­lein ajois­ta lähtien.
    Kirk­ko kan­nat­taa­kin nyt jät­tää näil­le puna­nis­kai­sil­le fun­da­men­taa­li­hau­lik­ko­mie­hil­le, erot­taa se val­tios­ta ja antaa vähi­tel­len tukeh­tua omaan rai­voon­sa. Muu­al­la kehi­tys menee eteen­päin, kirk­ko ele­lee tuhan­sia vuo­sia van­hois­sa pai­men­to­lais­ta­ri­nois­sa ja ‑loruis­sa.

  14. Ei tul­lu yllä­tyk­se­nä, että tämän blo­gin isän­näl­lä ja kom­men­toi­jil­la (eri­tyis­mai­nin­ta Rii­tal­le) on fik­su­ja aja­tuk­sia täs­tä homoasiasta.

    En kyl­lä oikein ymmär­rä, että mik­si sii­tä, että kirk­ko voi vih­kiä avio­liit­toon ihan maal­li­sen­kin oikeu­den näkö­kul­mas­ta pitäis auto­maat­ti­ses­ti seu­ra­ta se, että kir­kon pitäs vih­kiä kaik­ki, jot­ka maal­li­nen oikeus­kin vih­kii. Sehän on vaan bonus­ta, että kirk­ko ottaa osan täs­tä työs­tä teh­tä­väk­seen. (Vähän sama kuin jos kirk­ko päät­täis antaa toi­meen­tu­lo­tu­kea hete­roil­le ja homot sais edel­leen tukea valtiolta.)

    Sel­lai­sen näkö­kul­man haluai­sin kui­ten­kin vie­lä lisä­tä, että ev-lut. kirk­ko hyö­tyy (rahal­li­ses­ti) aika mer­kit­tä­väs­ti val­tion­kir­kon ase­mas­taan. Jos sen jäsen­mää­rä vähe­nee pal­jon, niin luu­len tämän ase­man ole­van uhat­tu­na. Tämä antaa voi­mak­kaan kan­nus­ti­men kir­kol­le tyy­dyt­tää kaik­kia ja on aina­kin osal­taan joh­ta­nut sii­hen mik­si monis­ta vai­keis­ta kysy­myk­sis­tä, jot­ka jaka­vat kirk­koon kuu­lu­via kir­kol­la ei ole sel­ke­ää kantaa.

    Minä toi­voi­sin, että uskon­not ero­tet­tai­siin täy­sin val­tios­ta niin, että ne kaik­ki voi­si­vat kil­pail­la kes­ke­nään samal­ta vii­val­ta ja näin tyy­dyt­tää ihmis­ten tar­vet­ta uskon­nol­le parem­min ja tehokkaammin.

  15. Osmo: “Tosin kirk­koa uhkaa hajaan­nus myös sii­nä tapauk­ses­sa, että kirk­ko vaa­lien seu­rauk­se­na pää­tyy tyys­tin vapaa­mie­lis­ten haltuun.”

    Tai sit­ten päin vas­toin. Mitä­pä jos se onkin niin, että van­hoil­li­set mobi­li­soi­tu­vat ja vah­vis­ta­vat ase­mi­aan entisestään?

    Ei aina­kaan minun tie­tääk­se­ni ole ole­mas­sa sel­lais­ta tut­ki­mus­ta, mis­tä ilme­ni­si vapaa­mie­lis­ten ja van­hoil­lis­ten osuu­det kirkkokansassa.

  16. Monel­le HS-raa­din jäse­nel­le on tain­nut jää­dä kuva, että vain ev.-lut. kir­kol­la on vih­ki­mi­soi­keus. Todel­li­suu­des­sa vih­ki­mi­soi­keus on kym­me­nil­lä eri uskon­nol­li­sil­la yhdys­kun­nil­la, kuten kato­li­lai­sil­la, juu­ta­lai­sil­la, mus­li­meil­la, Totuu­den ystä­vil­lä jne. Lista:
    http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/vihkimisoikeudet.html

    Jos ev.-lut. kir­kol­ta menee vih­ki­mi­soi­keus, näil­le muil­le se jää.

  17. Avio­liit­to on (myös) pyhä kris­til­li­nen sakramentti. 

    Se voi olla maal­li­sel­le yhteis­kun­nal­le myös kiva leik­ki: mat­ti on tänään mai­jan­kaa, huo­men­na pek­ka on jus­sin­kaa, yli­huo­men­na tar­ja on pik­ku hauvelinkaa.

  18. Jari:

    Minut on vihit­ty mai­straa­tis­sa, enkä minä tai vai­mo­ni kai­van­nut sii­hen tip­paa­kaan kenen­kään lipe­ri­kau­lan siu­nai­lu­ja. Tilai­suus oli kau­nis ja lii­kut­ta­va. Avio­lii­ton sol­mi­mi­nen ei kuu­lu kir­kol­le mil­lään tavalla.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Empatia

  19. Onko tuos­sa joku ongel­ma jakaa vih­ki­my­soi­keut­ta laa­jem­min? Kukin kirk­ko tai muu uskon­to­kun­ta voi­si sit­ten hoi­taa sen osajou­kon lain mukai­sia avio­liit­to­ja, mitä uskon­to sallii.

    En ymmär­rä, miten yksi­kään kirk­ko voi­si homoa­vio­liit­toa avio­lii­tok­si julis­taa. Se ei ole kris­til­li­nen avio­liit­to. Onhan tuol­le sel­vät bio­lo­gi­set perus­teet, ei pel­käs­tään Raa­mat­tu, mik­si mie­hen ja nai­sen väli­nen suh­de on eri­tyis­a­se­mas­sa. Ei se asia ole muut­tu­nut sit­ten dinosaurusten.

    Tosin kon­ser­va­tii­vien kan­nat tun­tu­vat ole­van pal­jon jyr­kem­piä. Eikö Päi­vi Räsä­nen vaa­ti­nut suun­nil­leen, että homo­jen kuu­lui­si pidät­täy­tyä sek­sie­lä­mäs­tä koko­naan, jos ei “nor­maa­liin” ole halua.

  20. Sere­mo­nian voi­si hank­kia kir­kos­ta tai Elvis-imi­taat­to­ril­ta maun mukaan. Jos siis sere­mo­ni­aa kai­pai­si; voi­si­han nai­mi­siin men­nä vaik­ka lau­an­tai-sau­nas­sa tai City-mar­ke­tin lia­tis­kil­lä. Nai­mi­siin menos­ta ilmoi­tet­tai­siin netis­sä. Koho­koh­ta oli­si, kun yhdes­sä kli­kat­tai­siin “lähetä”-nappulaa väes­tö­re­kis­te­rin suvuilla.

    Rekis­te­röin­nis­tä­kin voi­si luo­pua, kun­han laki saa­daan ajan tasal­le eli siviilisäätyneutraaliksi.

    Toi­saal­ta voi myös olla niin, että yhden mie­hen ja yhden nai­sen väli­nen eli­ni­käi­sek­si tar­koi­tet­tu — tai fan­t­asioi­tu — yksik­kö kuu­luu län­si­mai­sen sivi­li­saa­tion perus­ki­viin, jota juh­li­taan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la antau­muk­sel­la. Sen pois­ta­mi­sen vai­ku­tuk­set oli­si­vat arvaa­mat­to­mia mut­ta luul­ta­vas­ti katastrofaalisia. 

    Olen, muu­ten, häm­mäs­tel­lyt tätä vii­mei­sin­tä homo­häs­lin­kiä. Mete­lin mää­rä tun­tuu aivan koh­tuut­to­mal­ta. Tai­taa olla niin, että tämä kuu­lui­sa suvait­se­vais­to on löy­tä­nyt uuden hyvän vihol­li­sen, kun mamu­krii­ti­kot osoit­tau­tu­vat lii­an han­ka­lik­si. Homout­ta ei kai kan­sas­ta vas­tus­ta kuin pari has­sua jos­sain taka­met­sis­sä lähin­nä, joten heis­tä on help­po ja vaa­ra­ton­ta raken­taa vihol­lis­ku­vaa, jon­ka pääl­le kaik­ki Hyvät Ihmi­set voi­vat sylkeä.

  21. Minul­le sopii nykyi­nen käy­tän­tö, että saa vali­ta kir­kol­li­sen ja sivii­li­vih­ki­mis­vaih­toeh­don välil­lä. Kan­na­tan myös sitä että palau­te­taan vih­kioi­keus lai­vo­jen kap­tee­neil­le, mikä heil­lä ennen on ollut, nii­tä var­ten jot­ka halua­vat vähän eksotiikkaa.

  22. Kir­kon ja val­tion ero on taas hie­man lähem­pä­nä, mikä on hyvä asia, ja nykyi­nen “skis­ma” näyt­tää, mik­si se oli­si hyvä asia kum­man­kin osa­puo­len kannalta. 

    Itse en tie­ten­kään kirk­koon kuu­lu, joten kat­son, ettei minun pidä ottaa mitään kan­taa sii­hen, mitä kirk­ko kes­ke­nään tekee. En myös­kään näe, mitä miel­tä sii­nä on, että kir­kon ja yhteis­kun­nan pii­ris­sä sur­ku­tel­laan jäsen­ka­toa. Luu­li­si, että kir­kol­le­kin on parem­pi, että sen jäse­net ovat yhte­näi­sem­piä, kuin että kai­ken­lai­set ateis­tit ja muut sodo­mii­tit ovat siel­lä heilumassa.

  23. Niin kau­an kuin papil­la on vir­ka­mie­hen oikeu­det tulee kir­kon nou­dat­taa voi­mas­sao­le­via lake­ja syr­jin­tä­py­kä­li­neen kaik­ki­neen. ’ (a_l)
    Vih­ki­mi­soi­keus on muil­la­kin uskon­nol­li­sil­la yhtei­söil­lä, myös sel­lai­sil­la, jot­ka ovat vie­lä kau­em­pa­na libe­raa­lis­ta kuin luterilaiset.
    Bri­teis­sä pai­kal­li­nen nas­se­puo­lue BNP on pako­tet­tu muut­ta­maan perus­kir­jaan­sa niin, että myös ei-val­koi­set voi­vat halu­tes­saan liit­tyä puo­lu­een jäse­nik­si. Kos­ka rasis­mi ei ole uskon­to, sen kan­nat­ta­jil­le ei anne­ta eri­va­paut­ta syr­jiä ihmi­siä vakau­muk­sen­sa poh­jal­ta. Usko­vil­le anne­taan, ja tämän voi­si aset­taa kyseenalaiseksi.

  24. Toi­mit­ta­ja:
    http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/vihkimisoikeudet.html
    “Jos ev.-lut. kir­kol­ta menee vih­ki­mi­soi­keus, näil­le muil­le se jää.”

    Luu­let­ko oikeas­ti esi­mer­kik­si kato­li­sen kir­kon, Suo­men shia­mus­li­mei­den tai kon­ser­va­tii­sem­pien lute­ri­lais­jär­jes­tö­jen alka­van vih­ki­mään mies- tai naispareja?

  25. Jos­kus vie­lä muis­te­taan mai­ni­ta kym­me­nen käskyäkin. 

    Toki, ja VT:stä peräi­sin ole­va Her­ran siu­naus lue­taan jokai­sen mes­sun lopus­sa. Ensim­mäi­set kris­ti­tyt (ekse­gee­tit puhu­vat juu­ta­lai­ses­ta Jee­sus-liik­kees­tä) pyr­ki­vät uudis­ta­maan juu­ta­lai­suut­ta ja levit­tä­mään sano­maa myös paka­noil­le. Evan­ke­liu­mei­hin tämä on pääs­syt Jee­suk­sen sanoi­na “älkää kuvi­tel­ko, että tulin lakia ja pro­feet­to­ja kumoa­maan”. Toi­saal­la UT:ssa sit­ten kumo­taan sil­ti eri­näi­nen mää­rä VT:n käs­ky­jä, jot­ka eivät enää sii­nä tilan­tees­sa enää olleet tarkoituksenmukaisia. 

    Nyky­kirk­ko, sen arvo­li­be­raa­li puo­li, jat­kaa samas­sa hen­ges­sä: mikään ei saa tul­la evan­ke­liu­min tiel­le, ei edes suh­tau­tu­mi­nen homo­sek­su­aa­li­suu­teen. En nyt tähän hätään löy­dä Paa­va­lil­ta sitaat­tia mut­ta hän kir­joit­ti jos­sa­kin kir­jeis­tään ole­van­sa paka­noil­le paka­na, juu­ta­lai­sil­le juu­ta­lai­nen, orjil­le orja, jne. jot­ta evan­ke­liu­mi leviäisi.

  26. Ainoa vaih­toeh­to on, että kirk­ko pitää erot­taa val­tios­ta. Mik­si muu­ten­kaan fir­mat mak­sa­vat kir­kol­lis­ve­roa? Tämän jäl­keen kirk­ko voi­si jakau­tua omiin kup­pi­kun­tiin­sa. Toi­set vih­ki­si­vät homo­ja toi­set eivät. Täl­löin ei oli­si eri kas­tin ihmisiä. 

    Toi­saal­ta kehi­tys voi­si nos­taa radi­ka­lis­miä, kun näis­sä fun­da­men­ta­lis­ti­kir­kois­sa voi­si saar­na­ta mitä tahan­sa. Eräs­kin van­ha työ­ka­ve­ri­ni kuu­luu johon­kin lah­koon ja hän rin­nas­taa homou­den lap­siin sekaan­tu­mi­seen. On eron­nut kir­kos­ka, kos­ka se ei ole tar­peek­si kristitty.

  27. Lant­tu leikkaa: 

    No mut­ta het­ki­nen. Päät­tää­kö tosi­aan maan mato­nen seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa äänes­tä­mäl­lä kir­kon ideo­lo­gi­sis­ta linjauksista? 

    Eikö kir­kon lipe­ri­kau­lai­nen kaa­de­ris­to enää ota­kaan ohjei­ta nöy­räs­ti ylhääl­tä päin,

    Kyl­lä maan mato­nen tosi­aan päät­tää, meil­lä lute­ri­lai­sil­la ei ole paa­via. Nyt seu­ra­kun­ta­vaa­lien perus­teel­la muo­dos­te­tut val­tuus­tot valit­se­vat maal­lik­ko­jä­se­net kir­kol­lis­ko­kouk­seen.

    Sikä­li oli­si­kin hyvä että libe­raa­lim­pi­kin puo­li kir­kon jäse­nis­tös­tä akti­voi­tui­si äänes­tä­mään. Van­hoil­li­set käy­ne­vät uur­nil­la joka tapauksessa.

  28. Kir­joi­tan­pa nyt vie­lä tän­ne­kin, jos joku ei tul­lut wiki­pe­dia-link­kiä kli­kan­neek­si, että kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa on 64 maal­lik­koa ja 32 pap­pia ynnä piis­pat. Ja kirk­ko­val­tuus­tol­la on sitä­pait­si sor­men­sa pelis­sä myös piispanvaalissa.

    Kir­kol­lis­ko­kouk­sen teh­tä­vä­nä on “hyväk­syä ja mää­rä­tä käyt­töön otet­ta­vak­si raa­ma­tun­kään­nös, KRISTINOPPI, vir­si­kir­ja, kirk­ko­kä­si­kir­ja ja mes­susä­vel­mis­tö”. Eli on nii­tä vai­ku­tus­ka­na­via ihan käy­tän­nös­sä­kin myös mui­ta kuin kir­kos­ta eroaminen.

  29. Vie­lä disclai­me­ri­na: oma siip­pa on ehdok­kaa­na joten luke­kaa minun vies­te­jä­ni täs­sä ket­jus­sa kuin … ööö … piru raamattua?

  30. Luu­let­ko oikeas­ti esi­mer­kik­si kato­li­sen kir­kon, Suo­men shia­mus­li­mei­den tai kon­ser­va­tii­sem­pien lute­ri­lais­jär­jes­tö­jen alka­van vih­ki­mään mies- tai naispareja?”

    Eivät­pä tai­da alkaa. Lute­ri­lai­nen kirk­ko oli­si­kin jon­kin­lai­nen kurio­si­teet­ti tar­jo­tes­saan kir­kol­li­sia vih­ki­myk­siä mies- tai nais­pa­reil­le. Toi­saal­ta, jos maa­il­mal­la ei löy­dy juu­ri­kaan mui­ta kirk­ko­ja, jot­ka moi­seen vih­ki­mi­seen suos­tu­vat, lute­ri­lai­nen kirk­ko voi­si brän­dä­tä itsen­sä kan­sain­vä­li­ses­ti­kin homo- ja lesbokirkkona.

  31. Jos sää­de­tään suku­puo­li­neut­raa­li avio­liit­to­la­ki, niin kirk­ko ei minus­ta voi säi­lyt­tää vih­kioi­keut­taan muu­ten, kuin vih­ki­mäl­lä myös homot ja lesbot.

    Vih­ki­mi­nen on viran­omais­teh­tä­vä, eikä sen suo­rit­ta­mi­seen oikeu­tet­tu voi minus­ta vali­ta kenen koh­dal­la vir­ka­vel­vol­li­suus täy­te­tään, ja kenen ei.

  32. OS: “Koko­naan toi­nen asia on, että täl­lai­nen kah­den oven reit­ti tulee joh­ta­maan sii­hen, että moni kir­kon siu­naus­ta avio­lii­tol­leen halua­va hete­ro­pa­ri­kin valit­see sivii­li­vih­ki­mi­sen ja kir­kon siu­nauk­sen pel­käs­tä soli­daa­ri­suu­des­ta ja halus­ta kun­nioit­taa kans­saih­mis­ten­sä ihmi­sar­voa. Voi olla, että kirk­ko­häät tämän joh­dos­ta pik­ku­hil­jaa jää­vät vain nii­den fun­da­men­ta­lis­tien ritu­aa­leik­si, jot­ka häis­sään­kin halua­vat töl­viä suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jä osoit­ta­mal­la, että me sen­tään olem­me eri kastia.” 

    Heh, heh, Osmol­la on vie­lä elä­mäs­tä oppi­mis­ta. Riit­ta­han sen jo ilmai­si­kin. Hänes­tä­hän omat häät oli­vat hyvät kos­ka ne tun­tui­vat kirkkohäiltä.
    Sitä­vas­toin luu­li­sin, että monil­le kes­ki­mää­räis­tä kon­ser­va­tii­vi­sem­mil­le nai­mi­siin mene­vil­le mie­hil­le kel­pai­si mai­straat­ti­häät jo ennen tätä homokohua.

  33. a_l:
    >Eri­koi­nen tul­kin­ta. Niin kau­an kuin papil­la on
    >vir­ka­mie­hen oikeu­det tulee kir­kon noudattaa
    >voi­mas­sao­le­via lake­ja syrjintäpykälineen
    >kaik­ki­neen.

    Kos­kee­ko tämä muu­ten myös orto­dok­si­kirk­koa? Siel­lä on sit­ten edes­sä huo­mat­ta­vas­ti enem­män remon­toi­ta­vaa kuin luterilaisilla.

  34. Kyse ei ole mie­les­tä­ni Uuden ja Van­han Tes­ta­men­tin vastakkainasettelusta.

    Myös Uusi Tes­ta­ment­ti on fun­da­men­ta­lis­ti­ses­ti (eli kir­joit­ta­jan alku­pe­räi­siä inten­tioi­ta kun­nioit­taen) tul­kit­tu­na jotain muu­ta kuin mitä libe­raa­li­teo­lo­gia väit­tää. Näin myös omas­ta uskonn­ot­to­mas­ta näkökulmastani.

    Jee­sus ei ole pel­käs­tään rak­kau­den kak­sois­käs­kyn tuo­ja, vaan hänel­lä oli myös pai­na­vaa sanot­ta­vaa sek­su­aa­lieet­ti­sis­tä asiois­ta. Hän esi­mer­kik­si koros­ti useam­paan ker­taan avio­eron ole­van syn­tiä. Ei ole mitään syy­tä epäil­lä, että hän tar­koit­ti tämän vain vit­sik­si, kuten monet nyky­ään ajat­te­le­vat. Jee­suk­sen eet­ti­nen ajat­te­lu on luon­teel­taan sel­väs­ti enem­män vel­vol­li­suuseet­tis­tä kuin libe­raa­lin etii­kan mukaista.

    Jee­sus itse sel­väs­ti vah­vis­taa, että avio­liit­to on mie­hen ja nai­sen väli­nen asia, ja että juma­la loi ihmi­sen mie­hek­si ja nai­sek­si, jot­ka yhty­vät yhdek­si lihak­si (mark 10:6–9). Tämä ei ole vain Van­han Tes­ta­men­tin näke­mys asias­ta ja tähän ilmais­tuun ase­tel­maan mie­hen ja nai­sen suh­tees­ta on aika kei­no­te­kois­ta ruve­ta tuo­maan homoliittoja.

    Jee­sus ei sano suo­raan homois­ta mitään, mut­ta jos yri­te­tään pää­tel­lä, mitä hän oli­si sano­nut, niin kon­teks­ti antaa evi­dens­siä mie­les­tä­ni vain sii­hen suun­taan, että hän oli­si pitä­nyt homout­ta syn­ti­nä. Perus­te­lut: 1) Jee­suk­sen ajat­te­lun taus­tal­la on juu­ta­lai­nen perin­ne 2) Jee­suk­sen sek­su­aa­lieet­ti­set kan­na­no­tot ovat jyrk­kiä 3) Paa­va­lin mie­li­pi­teet edus­ti­vat kai­ke­ti alku­kris­tit­ty­jen mie­li­pi­tei­tä, joil­la taas voi olla pal­jon teke­mis­tä Jee­suk­sen mie­li­pi­tei­den kanssa.

    Mut­ta monet kris­ti­tyt­hän eivät ole lain­kaan kiin­nos­tu­nei­ta sii­tä, mitä miel­tä Jee­sus oli­si asiois­ta ollut.

    Ongel­ma­na ei siis ole­kaan fun­da­men­ta­lis­mi, joka tul­kit­see Raa­mat­tua vil­pit­tö­mäs­ti pitäy­tyen sen arvo­maa­il­mas­sa ja eet­ti­sis­sä käs­kyis­sä sen sijaan, että yrit­täi­si­vät pak­ko­nait­taa Raa­ma­tun myö­hem­min syn­ty­nei­den aja­tus­ten kans­sa, jot­ka ovat vas­toin Raa­ma­tun kir­joit­ta­jien arvo­maa­il­maa. Jos ker­ran rehel­li­nen tul­kin­ta Raa­ma­tus­ta joh­taa homo­jen syr­jin­tään, ongel­ma­na ei ole tuo tul­kin­ta vaan Raa­mat­tu itse.

  35. Mikä muu­ten on rekis­te­röi­dyn pari­suh­teen ja avio­lii­ton väli­nen ero? Nimi­kö vain? Eli onko tämä vain peri­aat­tel­li­nen kysy­mys vai liit­tyy­kö tähän joi­tain homoil­ta puut­tu­via juri­di­sia oikeuk­sia parisuhteessaan? 

    Rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa ei voi

    1) ottaa mak­sut­ta paris­kun­nal­le yhteis­tä nimeä (suku­ni­men­vaih­dos­ta peri­tään nor­maa­lis­ti mak­su, mut­ta avioi­tu­val­ta ei peritä)

    2) nais­pa­ri tai mies­pa­ri ei voi adop­toi­da; käy­tän­nös­sä tämä tulee vas­taan lähin­nä niis­sä tilan­teis­sa, kun lap­si on sijoi­tet­tu­na nais- tai mies­pa­rin kotiin ja bio­lo­gi­set van­hem­mat oli­si­vat val­mii­ta anta­maan lap­sen koko­naan adoptoitavaksi. 

    Minus­ta täs­sä adop­tio­asias­sa puheet “lap­sen edus­ta” ovat pik­kui­sen outo­ja. Adop­tioon pää­ty­vät lap­set ovat las­ten­suo­je­lu­lap­sia ja heil­le etsi­tään aina las­ta kai­paa­vis­ta per­heis­tä paras mah­dol­li­nen. Nii­tä tilan­tei­ta, jois­sa homo- tai les­bo­pa­ri on kaik­kein paras vaih­toeh­to ei minus­ta tar­vit­se lai­sää­dän­tö­teit­se estää. 

    3) kun lomak­keis­sa kysy­tään sivii­li­sää­tyä, vaih­toeh­toi­na on nai­ma­ton, avio­lii­tos­sa tai rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa. Näin sek­su­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen käy ilmi sel­lai­sis­sa­kin tilan­teis­sa, mis­sä tie­toa ei mihin­kään tar­vi­ta, ja mah­dol­lis­taa syrjinnän. 

    Tämä koh­ta on syy­nä sii­hen, että moni paris­kun­ta on jät­tä­nyt suh­teen­sa rekisteröimättä.

  36. Homout­ta ei kai kan­sas­ta vas­tus­ta kuin pari has­sua jos­sain taka­met­sis­sä lähin­nä, joten heis­tä on help­po ja vaa­ra­ton­ta raken­taa vihol­lis­ku­vaa, jon­ka pääl­le kaik­ki Hyvät Ihmi­set voi­vat sylkeä. 

    Ei ole kysy­mys täs­tä. Kyl­lä minua seu­ra­kun­ta­lai­se­na ihan oikeas­ti louk­kaa se, miten syr­ji­viä asen­tei­ta ja vähem­mis­tö­jen alen­tu­vaa koh­te­lua kir­kos­sa edel­leen suvai­taan. Anne­taan tämän pie­nen vähem­mis­tön näin voi­mak­kaas­ti vai­kut­taa kir­kon toimintaan. 

    Eikä sekään ole unoh­tu­nut, miten pit­kään kes­ti, että nai­siin koh­dis­tu­va työ­syr­jin­tää lakat­tiin suvait­se­mas­ta. Itse asias­sa muis­tui eilis­tä A‑talkia ja Irja Asko­laa kuun­nel­les­sä mie­leen, että yhtä jos tois­ta hänen­kin on täy­ty­nyt työ­ural­laan sietää.

  37. Mikäs ongel­ma kir­kos­ta eroa­mi­ses­sa oikein on? Siel­lä­hän on iso osa poruk­kaa vain sere­mo­nioi­den ja tavan vuoksi.

    Eikös oli­si kai­kin puo­lin fik­sum­paa että tapa­kris­ti­tyt läh­tee pois ja jäl­jel­le jää tosiuskovaiset.

    Nykyi­nen tilan­ne­han on tosi val­heel­li­nen naamanpalvontajärjestelmä.

  38. Kir­kon homo­vas­tus­tuk­sen reto­riik­ka on louk­kaa­vuu­des­saan pöy­ris­tyt­tä­vää. Toi­voi­sin sydä­mes­tä­ni, että he tutus­tui­si­vat Susan Son­ta­gin filo­so­fi­aan. Hei­dän argu­ment­tin­sa sisäl­tää epä­suo­ras­ti mää­ri­tel­män ihmi­syy­des­tä, joka ei kata homo­ja. Toi­sin sanoen hei­dän luon­nol­li­suu­teen ja ihmi­sen ase­maan poh­jaa­vat aja­tuk­sen­sa sek­su­aa­li­suu­des­ta perus­tuu vas­tak­kai­na­se­tel­maan, jos­sa homous edus­taa toiseutta. 

    Täl­lä samal­la reto­rii­kal­la on oikeu­tet­tu kaik­ki syr­jin­tä hal­ki his­to­rian. Oli­si ymmär­ret­tä­vää, mikä­li kir­kon kon­ser­va­tii­vit vetoai­si­vat van­hoil­li­suu­teen­sa, mut­ta hei­dän kie­len­käyt­tön­sä väki­val­ta vaa­tii puut­tu­mis­ta. Suvait­se­vai­suut­ta ja vii­saut­ta edus­ta­va lai­tos kään­tää täs­sä ääriai­nek­sen­sa suul­la kelk­kan­sa, ja tulee samal­la oikeut­ta­neek­si mie­li­val­lan, jon­ka lain­sää­dän­nöl­li­set tul­kin­nat samal­la aja­tus­poh­jal­la loo­gi­ses­ti kri­mi­na­li­soi­si homou­den uudel­leen. Se ihmi­syys, johon nämä päi­vi­rä­sä­set ja muut neos­ko­las­ti­kot kää­riy­ty­vät, edus­taa moder­nin län­si­mai­sen huma­nis­min täy­del­lis­tä epä­on­nis­tu­mis­ta, sitä pimeyt­tä, jota kirk­ko on yleen­sä valais­sut. Se on meil­le häpeäk­si — ja oman lute­ri­lai­sen käsi­tyk­se­ni mukaan syntiä.

  39. Vih­ki­mi­nen koko­naan val­tiol­le ja avio­lii­ton siu­naa­mi­nen kir­kol­lis­ten ja uskon­nol­lis­ten ins­ti­tuu­tioi­den omak­si asiak­si, oli­si sel­keä ja paras rat­kai­su. Sil­ti se ei pois­ta sitä, että erit­täin suu­re­na mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja ev.lut. kirk­ko tukee homo­lii­tos­sa elä­vien syyl­lis­tä­mis­tä ja syr­ji­mis­tä, jos tule­va piis­pain­ko­kous ei ota sel­keäs­ti hyväk­sy­vää kan­taa homoparisuhteeseen.

  40. Suku­puo­li­neut­raa­li sivii­li­vih­ki­mi­nen mai­straa­tis­sa ja oikeus päät­tää itse, ketä vih­ki­vät, niil­le uskon­nol­li­sil­le yhtei­söil­le, joil­la on vih­kioi­keus, on mie­les­tä­ni paras rat­kai­su prag­maat­ti­ses­ti tar­kas­tel­len. Kir­kon siu­naus pari­suh­teel­le on joil­le­kin homo­sek­su­aa­leil­le­kin tär­keä — sik­si sitä kir­kon jäse­ne­nä kan­na­tan ja seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa äänes­tän, mut­ta se on kir­kon sisäi­nen kysymys. 

    Peri­aat­teel­li­sel­ta kan­nal­ta tar­kas­tel­len voi toki esit­tää sel­lais­ta, että juri­di­nen ja uskon­nol­li­nen toi­mi­tus pitäi­si erot­taa toi­sis­taan. Mitään muu­ta kuin yli­mää­räis­tä vai­vaa ja ajan­ku­lua — sekä meil­le että yhteis­kun­nal­le — ei kui­ten­kaan oli­si käy­tän­nös­sä seu­ran­nut sii­tä, jos mie­he­ni kans­sa oli­sim­me käy­neet ensin mai­straa­tis­sa ja sit­ten siunattavina.

    Sidon­nai­suu­det: ev-lut. kir­kon jäsen, Tul­kaa kaik­ki ‑liik­keen kannattaja.

  41. On se vain met­kaa, miten ateis­tit ja kon­ser­va­tii­vi­kris­ti­tyt löy­tä­vät aina toi­sen­sa, kun libe­raa­lim­pi kris­tit­ty puo­lus­taa omaa usko­aan ja omaa Raa­mat­tu­nä­ke­mys­tään. Tulee mie­leen se, mitä kirk­ko­her­ran rou­va sanoi Poh­jan­täh­des­sä sosia­li­de­mo­kraa­teis­ta: “ne ovat vaa­ral­li­sem­pia kuin kom­mu­nis­tit, kos­ka ne ovat savakavalampia”.

    Mut­ta mitä tulee homo­sek­su­aa­li­suu­teen sel­lai­se­na, mis­tä nyt puhu­taan, sii­tä Raa­ma­tus­sa ei sano­ta oikeas­taan mitään. Esi­mer­kik­si Sodo­mas­sa oli tekeil­lä jouk­ko­rais­kaus, uhrei­na mie­hen­hah­moi­set enke­lit. Paa­va­li taas kri­ti­soi temp­pe­li­pros­ti­tuu­tio­ta eikä halun­nut sitä osak­si kris­til­lis­tä jumalanpalveluselämää.

  42. Naim­siin­me­no on rak­kaut­ta ja juri­diik­kaa. Jos joku halu­aa sot­kea sii­hen USKO­N­asioi­ta, niin sit­ten halu­aa. Jo nuo­re­na tei­ni­poi­ka­na tajusin, että usko­n­asiois­ta int­tä­mi­nen on saman tasoi­nen jut­tu kuin int­tä­mi­nen jou­lu­pu­kis­ta. Oli­sin odot­ta­nut, että Osmo oli­si pitä­nyt näp­pin­sä eros­sa näis­tä uskon­vel­jien rii­dois­ta, mut­ta ei.

  43. KIRKON JA USKONNOLLISTEN YHTEISÖJEN VIHKIMISOIKEUS PERUSTELTU

    Luin kesäl­lä leh­des­tä (H.S. 27.7.) ehdo­tuk­ses­ta uudek­si suku­puo­li­neut­raa­lik­si avio­lii­to­laik­si. En pidä ehdo­tus­ta onnis­tu­nee­na. Tai sano­taan niin, että meil­lä on myös mies­ho­moil­le ja les­boil­le tar­koit­tu avio­lii­ton muo­to eli rekis­te­röi­tuy pari­suh­de. Avi­lot­to­han on mitä suu­rim­mas­sa mää­rin talo­dul­li­nen suh­de. Sen tar­koi­tus on puo­li­soi­den ja hei­dän jäl­ke­läis­ten­sa toi­meen­tu­lon turvaaminen

    Ja vaik­ka pitäi­sin­kin aja­tus­ta kan­na­tet­ta­va­na, en pidä yhtään toi­min­ta­ta­vas­ta, jol­la pie­ni tii­vis ja tie­toi­nen etu­jouk­ko leni­nis­ti­sel­lä päät­tä­väi­syy­del­lä ja sta­li­nis­ti­sel­la isku­ku­ril­la ajaa asi­aa saat­ta­mat­ta sitä ensin tar­peek­si laa­jaan ylei­seen kes­kus­te­luun ja piit­taa­mat­ta mui­den ihmis­ten vakaumuksesta.

    Puo­luei­den kan­ta ei ole vält­tä­mät­tä sama kuin nii­den joh­ta­jien. Uutis­päi­vä-Dema­ris­sa tai Kan­san Uuti­sis­sa en esi­mer­kik­si ole koko kevään aika­na käy­dyn kes­kus­te­lua ns. suku­puo­li­neut­raa­lis­ta avioliitosta.

    Puheen­vuo­rois­sa on mai­nit­tu mm. Sak­san ja Rans­kan käy­tän­töön, että avio­lii­ton rekis­te­röi­dään mai­straa­tis­sa ja pari voi sit­ten halu­tes­saan vie­lä men­nä vihil­le kirk­koon. Tapa­sin tuos­sa alku­kuus­ta sak­sa­lai­sia tut­tu­ja­ni. Piti­vät erin­omai­se­na suo­ma­lais­ta jär­jes­tel­mää, jos­sa vih­ki­mi­soi­keus on lais­sa nimet­ty­jen val­tion viran­omais­ten lisäk­si myös uskon­nol­li­sil­la yhtei­söil­lä, evan­ke­lis-lute­ri­lai­sen kir­kon lisäk­si muil­la kris­til­li­sil­lä kir­koil­la ja yhtei­söil­lä ja sekä mm. Moo­sek­sen- että Islaminuskoisilla. 

    Tämä­hän ei ole sen kum­mem­paa, kuin että jul­ki­se­na kiin­teis­tö­kau­pan vah­vis­ta­ja­na voi toi­mia lais­sa mää­ri­tel­ty­jen vir­ka­mies­ten lisäk­si tähän hal­lin­to­vi­ran­omais­ten hyväk­sy­mät yksi­tyi­set kan­sa­lai­set. Mm. kiin­teis­tön­vä­lit­tä­jä on usein samal­la jul­ki­nen kaupanvahvistaja.

    Avio­liit­to­han on sivii­lioi­keu­del­li­sen sopi­muk­sen lisäk­si näi­den yhtei­sö­jen jäse­nil­le sakraa­li toi­mi­tus. Mik­si tur­haan vaa­tia raa­hau­tu­man kah­teen paikkaan? 

    Sakraa­li on ihmi­ses­sä, ei kai­kis­sa hyvin syväs­sä. Ja tun­ne on hyvin vah­vas­ti sub­jel­tii­vi­nen. Sen vuok­si en pidä onnis­tu­nee­na, että tois­ten ja hyvin monien vah­vas­ti mie­hen ja nai­sen välis­tä suh­det­ta, avio­liit­toa, yri­te­tään laa­jen­taa samaa suku­puol­ta ole­vien väliseksi. 

    Ja minul­le­kin aja­tus on aika vie­ras. Se joten­kin sotii avio­lii­ton kult­tuu­ris­ta ole­mus­ta vastaan.

    Asial­li­ses­ti kaik­ki avio­lii­tot ovat täs­sä maas­sa nii­den sol­mi­mis­muo­dos­ta riip­pu­mat­ta sivii­lia­vio­lii­to­ja, sil­lä avio­lii­ton sol­mi­mis­ta­vas­ta riip­pu­mat­ta sel­lai­nen ikä­vä asia kuin avio­eros­ta päät­tä­mi­nen kuu­luu siviilituomioistuimelle.

    Perin­tei­ses­ti lai­van kap­tee­nil­la on ollut oikeus vih­kiä avio­liit­toon. Ja minus­ta se pitäi­si palaut­taa, käy­tet­tä­väk­si poi­ke­kus­ta­pauk­sis­sa. Ote­taan hypo­tee­ti­nen, mut­ta ei epä­rea­lis­ti­nen esi­merk­ki: Myrs­kys­sä Tyy­nel­lä merel­lä pelas­taes­san tove­ri­aan kii­na­lai­nen lai­va­mies louk­kaant­tuu vaka­vas­ti; hänen sel­viä­mi­sen­sä sata­maan on epä­to­den­nä­köis­tä. Filip­pii­ni­läi­nen keit­tä­jä odot­taa hänel­le las­ta. Jos hän tulee kotiin, aviot­to­man lap­sen kans­sa, hän tulee huo­ra­na. Jos vihit­ty­nä vai­mo­na, niin san­ka­rin leskenä.

    Olen 3. pol­ven vapaa-ajat­te­li­ja. Van­hem­pa­ni on vihit­ty sivii­lia­vio­liit­toon, minut oli vihit­ty sivii­lia­vio­liit­toon ja tou­ko­kuus­sa poi­ka­ni vihit­tiin sivii­lia­vio­liit­toon. Täs­tä huo­li­mat­ta — tai pikem­min juu­ri sen takia — minut on ope­tet­tu ja olen jopa oppi­nut kun­nioit­ta­maan toi­sen ihmi­sen (uskon­nol­lis­ta) vakau­mus­ta. Tämä on oleel­li­nen osa libe­raa­lia ajattelua.

  44. Juge kir­joit­ti:

    Mikäs ongel­ma kir­kos­ta eroa­mi­ses­sa oikein on? Siel­lä­hän on iso osa poruk­kaa vain sere­mo­nioi­den ja tavan vuoksi.

    Eikös oli­si kai­kin puo­lin fik­sum­paa että tapa­kris­ti­tyt läh­tee pois ja jäl­jel­le jää tosiuskovaiset.

    Nykyi­nen tilan­ne­han on tosi val­heel­li­nen naamanpalvontajärjestelmä.”

    Val­tion­kir­kos­ta ajat­te­len samal­la taval­la kuin G.E. Moo­re, cam­brid­ge­läi­nen filo­so­fi, sie­lun­va­lel­luk­se­neen usko­nut ateis­ti, Ber­tand Rus­sel­lin ystä­vä ja aika­lai­nen: Kon­ser­va­tii­vi­nen ja val­vott­vis­sa ole­va val­tion­kirk­ko on pie­nem­pi paha kuin uskon­to­kun­tien anarkia.

    Samaa miel­tä oli myös sosia­li­de­mo­krat­ti­nen kan­san­edus­ta­ja ja agi­taat­to­ri Taa­vi Tai­nio. Vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa hän sai 3 kk:n van­ki­la­tuo­mion juma­lan­pil­kas­ta. Käyt­ti ajan kir­joit­taen pamfle­tin Val­tion­kir­kon puolesta.

  45. Riit­ta sanoo: 

    Minus­ta täs­sä adop­tio­asias­sa puheet “lap­sen edus­ta” ovat pik­kui­sen outoja.

    Minus­ta ei!

    Adop­tio­lap­sil­la on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi ris­ki masen­tua ja siten myös itse­mur­ha­lu­vut ovat suu­rem­pia jo nyky­käy­tän­nöl­lä. (lin­ki­tän tut­ki­muk­set tarvittaessa)

    Jos adop­tio­lap­sel­le säly­te­tään vie­lä täy­sin val­ta­väes­tös­tä poik­kea­vat olo­suh­teet kon­tol­leen, niin miten tilan­ne täs­tä voi­si parantua?

    Adop­tio ei voi kos­kaan läh­teä aikui­sen oikeu­des­ta lap­seen, vaan syys­tä tai toi­ses­ta kodit­to­mak­si jää­neen lap­sen oikeu­des­ta van­hem­piin ja hyvään kotiin. Nyt­kin kai­kin puo­lin kun­nol­li­sik­si tode­tut hete­ro­pa­rit odot­ta­vat vuo­si­kausia adop­tio­las­ta. Ei ole mitään syy­tä aset­taa kil­pai­luun mukaan homopariskuntia. 

    Ja nyt en tar­koi­ta, ettei­vät­kö homot voi olla yhtä hyviä van­hem­pia kuin hete­rot. Tar­koi­tan sitä, että adop­tio­lap­sel­le yli­mää­räi­nen eri­lai­suus on aina kivi­re­keen yksi kivi lisää.

  46. Mitä olet Osmo (ja toi­set­kin) miel­tä sii­tä Esko Val­tao­jan ja muis­taak­se­ni myös Anni Sin­ne­mäen aja­tuk­ses­ta, että hen­ki­lö, joka kris­til­li­sen fun­da­men­ta­lis­min nimis­sä jul­ki­ses­ti opet­taa vää­riä moraa­li­kä­si­tyk­siä (esim. homo­sek­sua­lis­mia vas­taan), voi­tai­siin mää­rä­tä psy­kiat­ri­seen hoitoon?

    En tun­ne alan lain­sää­dän­töä juu­ri­kaan, mut­ta eikö jo tämän­het­kis­ten ohjei­den mukaan ympä­ris­töl­leen vaa­ral­li­nen hen­ki­lö voi­da pan­na hoi­toon vaik­ka tah­don­vas­tai­ses­ti? Vaa­rak­si moniar­voi­sel­le yhteis­kun­nal­le­han täl­lai­set hen­ki­löt eit­tä­mät­tä ovat!

    Olen tul­lut sii­hen tulok­seen, että mit­kään pie­net rap­sut esim. sak­ko­jen muo­dos­sa eivät saa täl­lais­ta kii­hot­ta­jaa luo­pu­maan asias­taan. Toi­saal­ta hei­dän sul­ke­mi­sen­sa van­ki­laan tuli­si vuo­sien mit­taan kal­liik­si yhteis­kun­nal­le. Ehkä sopi­va hoi­to voi­si pois­taa van­hin­gol­li­sen vakaumuksen?

  47. Adop­tio­ha­ke­mus hylä­tään her­käs­ti ihan sen vuok­si, että toi­nen puo­li­so on “lii­an van­ha” (nyt en tar­koi­ta blo­gil­la taa­jaan esiin­ty­vää nimi­merk­kiä, vaik­ka sekin ehkä sopi­si tilanteeseen 😉 )

    Hake­mus voi­daan hylä­tä vaik­ka toi­sen puo­li­son pit­kä­ai­kas­sai­rau­den takia tai oikeas­taan ihan mis­tä vain. Lis­tal­le pää­se­vät vain kau­niit ja rohkeat. 

    Eli homo­jen ei sii­nä mie­les­sä pidä kär­vis­tel­lä, että he oli­si­vat joten­kin eri­tyi­ses­ti syrjittyjä. 

    Vähän jokai­nen on syr­jit­ty jol­lain tavoin adop­tio­jo­nos­sa. Jos paris­kun­ta ei koos­tu alle kol­me­vi­to­sis­ta, erit­täin hyvin toi­meen­tu­le­vis­ta, täy­sin ter­veis­tä ja tiet­ty täys­päi­sis­tä ihmi­sis­tä, niin hei­kos­ti menee. 

    Aina sitä luul­laan, että maa­il­ma on täyn­nä sur­kei­ta lap­sia, joi­ta vain halu­taan työn­tää yli­buu­ka­tuis­ta lai­tok­sis­ta län­si­mai­seen ihme­huo­maan. Kun­han söpöim­män valit­see… Mut­ta ei sen niin ole.

  48. Jos Suo­men nyky­kirk­ko on demo­kra­tia, enem­mis­tö päät­tää, mikä on syn­tiä ja mikä hyväk­syt­tä­vää. Entä jos jää vähem­mis­töön? Voi ero­ta kir­kos­ta tai tul­la toi­siin aatok­siin. En tie­dä miten täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa voi yli­pää­tään olla uskol­li­nen tie­tyl­le kir­kol­le. Vii­me kädes­sä ihmi­nen täs­sä poh­tii itse, mikä on syn­tiä. Mut­ta sil­ti nyt kiin­ni­te­tään pal­jon huo­mio­ta sii­hen, mitä miel­tä kirk­ko jon­kin­lai­se­na kol­lek­tii­vi­na on. Ristiriitaista.

    Kvee­ka­rit ovat joh­don­mu­kai­sem­pia, kos­ka heil­lä ei ole dog­mia eikä pap­pe­ja. Jokai­nen raken­taa suh­teen­sa ylä­ker­taan itse. Vaih­toeh­to on kato­li­lai­suus, jos­sa on peri­aat­tees­sa ereh­ty­mä­tön johtaja.

  49. Gal­lup­pi näyt­tää, että edus­kun­ta­vaa­leis­ta on tulos­sa lihaa syö­vän val­koi­sen hete­ro­mie­hen vastaisku.

  50. Eli­na, olen aika lail­la samaa miel­tä ja tai­sit ymmär­tää minut vää­rin. Vaik­ka lain­sää­dän­tö ei adop­tio­ta pari­suh­teen­sa rekis­te­röin­neil­tä kiel­täi­si, niin käy­tän­nös­sä hei­dän oli­si edel­leen hyvin vai­kea saa­da adop­tio­las­ta, kos­ka adop­tios­sa etsi­tään lap­sil­le mah­dol­li­sim­man hyviä van­hem­pia eikä toi­sin päin. Ulko­mai­nen adop­tio tus­kin tulee kysy­myk­seen, kos­ka las­ten koti­maat aset­ta­vat kai­ken­lai­sia ehto­ja adop­tio­van­hem­mil­le (moni maa vaa­tii kirk­koon kuu­lu­mis­ta, tms.).

    Homoil­las­sa tuli vas­taan sel­lai­nen minul­le uusi tie­to, että sijais­per­heik­si sateen­kaa­ri­per­heet kyl­lä hyväk­sy­tään, kos­ka sijais­per­heis­tä on pulaa ja sateen­kaa­ri­per­he voit­taa lai­tok­sen. Jos­kus käy niin, että sijoi­tet­tu lap­si adop­toi­daan sijais­per­hee­seen­sä, mut­ta jos sijais­per­he on sateen­kaa­ri­per­he, niin tämä ei nyky­lain­sää­dän­nön mukaan ole mah­dol­lis­ta. Minus­ta tämä ei pal­ve­le lap­sen etua, kos­ka lap­sen on hyvä pysä sii­nä per­hees­sä mis­sä on jo perheenjäsen.

  51. Kon­ser­va­tii­vi­nen ja val­vott­vis­sa ole­va val­tion­kirk­ko on pie­nem­pi paha kuin uskon­to­kun­tien anarkia.”

    Val­tio­kir­kon sisäl­lä­kin voi toi­mia fun­da­men­ta­lis­te­ja, esim laestadiolaiset.
    Omat iso­van­hem­mat kuu­lui­vat ao jouk­koon ja vaik­ka eivät olleet pahim­mas­ta pääs­tä niin aika ahdas­mie­li­siä he olivat.
    Minä­kin jou­duin sil­loin täl­löin seu­roi­hin ja mui­hin tilai­suuk­siin- Todel­la fun­da­men­ta­lis­te­ja ja kiih­koi­li­joi­ta omis­sa piireissään.Eivät he miten­kään kiih­ko­mus­li­meis­ta poikkea.
    Ulos­päin esi­te­tään mal­til­li­sem­paa julkisivua.
    Usko on myös liik­keen joh­ta­mi­sen käsi­kas­sa­ra ja hen­ki­nen väki­val­ta kovaa ja alistavaa-

    Pää­tin, että tuol­lai­seen jouk­koon en halua kuu­lua, mut­ta ero­sin kir­kos­ta vas­ta kun jäin työttömäksi.Tapa oli juur­tu­nut syvälle.
    Enkä sil­lon­kaan mis­tään syväl­li­ses­tä syys­tä eron­nut, mut­ta ajat­te­lin, että kun työt­tö­män vero­tus on kor­kea niin alen­nan sitä vähän.

    Kirk­ko on aika saman­te­ke­vä instituutio,Suomesta pitäi­si lopet­taa val­tious­kon­to ja val­tion ja kir­kon liitto.
    Ei juma­la­suh­tee­seen mitään tar­vi­ta kirk­koa , väli­tys­mies­tä ja kon­sult­tia tarvita.
    Vih­ki­mi­nen­kin on ollut kir­kol­li­nen tapa vas­ta 1700-luvul­ta, joten ei se miten­kään alku­kir­kon perus­asioi­ta ole ollut

    Uskos­sa­kin on mie­len­kiin­toi­sia ilmiöi­tä: Eri kult­tuu­reis­sa suvai­taan kyl­lä vie­rai­ta uskon­to­ja, mut­ta ateis­mia vie­ras­te­taan todel­la paljon.
    Ihmis­ten on hyvin vai­kea ymmär­tää ihmis­tä, joka ei usko kor­keam­paan voimaan.
    Osa­syy­nä on tie­tys­ti kom­mu­nis­min pel­ko ‚mut­ta perus­syy on kyl­lä syvempi

  52. Heli hent­to­nen kirjoitti

    Mitä olet Osmo (ja toi­set­kin) miel­tä sii­tä Esko Val­tao­jan ja muis­taak­se­ni myös Anni Sin­ne­mäen aja­tuk­ses­ta, että hen­ki­lö, joka kris­til­li­sen fun­da­men­ta­lis­min nimis­sä jul­ki­ses­ti opet­taa vää­riä moraa­li­kä­si­tyk­siä (esim. homo­sek­sua­lis­mia vas­taan), voi­tai­siin mää­rä­tä psy­kiat­ri­seen hoitoon?”

    Hie­no aja­tus. Nou­da­tam­me näi­ne­dis­tyk­sel­li­sen enu­vos­to­liit­to­lai­sen psy­kiat­rian par­haim­pia peri­aat­tei­ta. He mm. tun­nis­ti­vat tau­din nimel­tä “oiree­ton skitosfrenia”.

  53. Hake­mus voi­daan hylä­tä vaik­ka toi­sen puo­li­son pit­kä­ai­kas­sai­rau­den takia tai oikeas­taan ihan mis­tä vain. Lis­tal­le pää­se­vät vain kau­niit ja rohkeat. 

    Eli homo­jen ei sii­nä mie­les­sä pidä kär­vis­tel­lä, että he oli­si­vat joten­kin eri­tyi­ses­ti syrjittyjä.” 

    Juu­ri­kin näin. Omas­ta mie­les­tä­ni homo- ja les­bo­pa­reil­ta pitää adop­tio-oikeus kiel­tää aivan sil­lä­kin perus­teel­la, että lap­set eivät sii­nä per­hees­sä saa ihmi­sel­le laji­tyy­pil­lis­tä isän ja äidin lähei­syyt­tä, roo­li­mal­lia jne. Sama perus­te­lu rajaa adop­toi­jien jou­kos­ta luon­nol­li­ses­ti pois myös yksi­ne­lä­jät suku­puo­li­seen suun­tau­tu­mi­seen katsomatta. 

    Jos taas yksi­ne­lä­jät hyväk­sy­tään adop­tio­van­hem­mik­si, on loo­gi­suu­den vuok­si hyväk­syt­tä­vä myös homo- ja lesboparit.

  54. Luu­li­si muu­ten EK:n vas­tus­ta­van kir­kon vih­kioi­keu­des­ta luo­pu­mis­ta. Vih­ki­päi­vä on nimit­täin pal­kal­li­nen vapaa­päi­vä. Kir­kos­sa parit vihi­tään yleen­sä vii­kon­lop­pu­na, mut­ta mai­straat­ti vih­kii arke­na vir­ka-aikaan ja jos mai­straa­tis­sa vih­ki­mi­nen yleis­tyy, niin täs­tä tulee työ­nan­ta­jil­le kuluja.

  55. @Markku af Heurlin 

    Tus­kin­pa kirk­ko­lai­tos enää täs­sä maa­il­man­ti­lan­tees­sa sai­si aikai­sek­si kuvaa­mia­si tapah­tu­mia tänään.

    Sitä­pait­ti, mikä on se oikea kirk­ko EUs­sa? Kato­li­nen (suu­rin), Orto­dok­si­nen (iso) vai lute­ri­lai­nen (toi­sek­si­suu­rin mut­ta vain EUssa).

    Onko täs­sä­kin jo krii­sin aihe että val­tion val­lan häviä­mi­nen Brys­se­liin aiheut­taa sen että suo­mi­val­lan käyt­tä­jät koto­suo­mes­sa halua­vat pitää kiin­ni kai­kes­ta mis­tä voivat

  56. Mark­ku af Heurlin:

    Täs­tä huo­li­mat­ta – tai pikem­min juu­ri sen takia – minut on ope­tet­tu ja olen jopa oppi­nut kun­nioit­ta­maan toi­sen ihmi­sen (uskon­nol­lis­ta) vakaumusta.

    Kon­ser­va­tii­vi­nen ja val­vott­vis­sa ole­va val­tion­kirk­ko on pie­nem­pi paha kuin uskon­to­kun­tien anarkia.

    Minus­ta täs­sä on nyt aika ilmei­nen ris­ti­rii­ta. Kun­nioi­tat kaik­kien uskon­nol­lis­ta vakau­mus­ta, kun­han se on miel­ty­mys­te­si mukainen?

    Minus­ta jokai­sel­le kuu­luu oikeus uskoa halua­mal­laan taval­la ilman mitään val­tion luo­mia uskon­to­mo­no­po­le­ja. Seu­ra­kun­tien pitäs pys­tyä kil­pai­le­maan tasa­ver­tai­ses­ti, niin että ihmi­set sais nii­den tar­peil­le sopi­vam­paa uskontoa.

    Eli­na:

    Jos adop­tio­lap­sel­le säly­te­tään vie­lä täy­sin val­ta­väes­tös­tä poik­kea­vat olo­suh­teet kon­tol­leen, niin miten tilan­ne täs­tä voi­si parantua?

    ?! No riip­puu var­maan sii­tä onko ne olo­suh­teet poik­kea­vat siks, että ne on parem­mat kuin val­ta­väes­töl­lä vai ei. Miks homo­per­heen adop­tio­lap­set olis joten­kin huo­nom­mas­sa asemassa?

    Luu­lis, että homot noin kes­ki­mää­rin jou­tuu näke­mään enem­män vai­vaa las­ten hank­ki­mi­seks, niin vois kans olet­taa, että ne halu­aa lap­sia kes­ki­mää­rin enem­män kuin muut ja tämän taas vois olet­taa joh­ta­van sii­hen, että homo­jen lap­sia rakas­te­taan enem­män ja niil­le tar­jo­taan enem­män tukea ja hoi­vaa kuin muille.

    Nyt­kin kai­kin puo­lin kun­nol­li­sik­si tode­tut hete­ro­pa­rit odot­ta­vat vuo­si­kausia adop­tio­las­ta. Ei ole mitään syy­tä aset­taa kil­pai­luun mukaan homopariskuntia.

    hyi että. Oli­pas älöt­tä­väs­ti sanot­tu. Nyt­kin kai­kin puo­lin kun­nol­li­sek­si tode­tut homo­pa­rit odot­ta­vat vuo­si­kausia adop­tio­las­ta. Ei ole mitään syy­tä aset­taa kil­pai­luun mukaan heteropariskuntia?

    Tai sit­ten voi­tas vaan antaa ihmis­ten teh­dä makuu­huo­neis­saan mitä iki­nä lystää.

    Eli homo­jen ei sii­nä mie­les­sä pidä kär­vis­tel­lä, että he oli­si­vat joten­kin eri­tyi­ses­ti syrjittyjä.

    Voi saa­ta­na. Nyt palaa hihat. Kai nii­tä homo­ja nyt syr­ji­tään nii­den sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen takia, jos ne on ihan ter­vei­tä, mut­ta sil­ti nii­tä koh­del­laan samal­la taval­la kuin pitkäaikaissairaita.

    Sul­la tai­taa nyt olla vähän hakuses­sa mitä syr­jin­tä tar­koit­taa. Vähän sama ku ver­tai­sit jotain afroa­me­rik­ka­lais­ten koh­te­lua kehi­tys­vam­mai­siin. Hei kato ei nii­tä syr­ji­tä, kun nii­tä koh­del­laan ihan yhtä hyvin kuin kehitysvammaisia!

  57. Lute­ri­lai­sit­tain kris­ti­nus­kos­ta on kol­me versiota:
    1.0. Van­ha testamentti.
    2.0. Uusi testamentti.
    3.0. Mart­ti Lut­he­rin versio
    4.0. .… mis­tä se tulee, jos on tullakseen?

  58. Luu­lis, että homot noin kes­ki­mää­rin jou­tuu näke­mään enem­män vai­vaa las­ten hank­ki­mi­seks, niin vois kans olet­taa, että ne halu­aa lap­sia kes­ki­mää­rin enem­män kuin muut ja tämän taas vois olet­taa joh­ta­van sii­hen, että homo­jen lap­sia rakas­te­taan enem­män ja niil­le tar­jo­taan enem­män tukea ja hoi­vaa kuin muille. 

    Itse asias­sa tätä­kin on tut­kit­tu ja jos­tain täs­tä­kin olen luke­nut. Sateen­kaa­ri­per­hei­den lap­set eroa­vat taval­lis­ten per­hei­den lap­sis­ta mer­kit­tä­väs­ti vain sii­nä suh­tees­sa, että he ovat kes­ki­mää­räis­tä suvait­se­vai­sem­pia eri vähem­mis­tö­jen suhteen. 

    Minus­ta tuo Eli­nan aja­tus, että per­heet kil­pai­li­si­vat adop­tio­lap­sis­ta on joten­kin outo. Adop­tios­sa vali­taan tar­jol­la ole­vis­ta per­heis­tä juu­ri sil­le tie­tyl­le lap­sel­le par­hai­ten sopi­va per­he. Jois­sain tilan­teis­sa se per­he voi olla sateen­kaa­ri­per­he ja sil­loin lap­sen adop­toi­mis­ta juu­ri sii­hen per­hee­seen ei pidä lain­sää­dän­nöl­lä estää. Se, että sateen­kaa­ri­per­heil­tä kiel­le­tään adop­tio ei edis­tä las­ten oikeuk­sia, kos­ka lap­sen saa aina per­heis­tä paras, ei ole mitään jonoa, tms.

  59. 2.0. Uusi testamentti.
    3.0. Mart­ti Lut­he­rin versio 

    Tai­sit osua enem­män oike­aan kuin tie­dät­kään. Luin tuos­sa taan­noin kir­jaa, jos­sa ver­rat­tiin UT:ta ja Lut­he­rin kir­joi­tuk­sia, eri­tyi­ses­ti Vähää kate­kis­mus­ta. Näil­lä teks­teil­lä ei ole Raa­ma­tun ase­maa, mut­ta niil­lä on ollut iso vai­ku­tus sii­hen, mihin me lute­ri­lai­set uskomme.

    Lut­he­ril­ta on peräi­sin kak­si kir­kos­sa vai­kut­ta­vaa aja­tus­ta, jot­ka häm­men­tä­vät tätä homo­kes­kus­te­lua­kin. Kun Raa­mat­tu kään­net­tiin kan­san­kie­lel­le, jokai­nen sai itse teh­dä omat tul­kin­tan­sa. Täs­tä läh­tö­koh­das­ta on seu­ran­nut kir­kon moni­ää­ni­syys kaik­ki­ne lie­veil­miöi­neen. Toi­nen on se, että kun Lut­her otti peri­aat­teek­si Raa­ma­tun kir­kon ylim­pä­nä auk­to­ri­teet­ti­na, niin sii­tä seu­ra­si sit­ten se, että Raa­ma­tun teks­tei­hin alet­tiin suh­tau­tua hyvin­kin kir­jai­mel­li­ses­ti. Tämä on ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että Lut­her itse ei ihan näin Raa­mat­tuun suh­tau­tu­nut, vaan kir­joit­ti Raa­ma­tus­sa sen ole­van oleel­lis­ta, mikä kir­kas­taa Kris­tus­ta, koros­ti enem­män evan­ke­liu­mia kuin lakia ja piti vähem­piar­voi­si­na nii­tä koh­tia, jos­sa koros­tet­tiin, kuin­ka usko ilman teko­ja on turha.

  60. Art­tu­ril­ta palaa hihat: 

    Sul­la [Eli­nal­la] tai­taa nyt olla vähän hakuses­sa mitä syr­jin­tä tarkoittaa. 

    Esim. pyö­rä­tuo­lis­sa ole­vil­ta on evät­ty adop­tio-oikeus. En miten­kään näe tätä sen kum­mem­pa­na epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­te­na kuin että homol­ta evä­tään sama oikeus. 

    Et nyt tain­nut täy­sin ymmär­tää, mitä sanoin?

    Adop­tios­sa kysees­sä on LAPSEN OIKEUS mah­dol­lism­man hyviin olo­suh­tei­siin. Niin kau­an kuin on ter­vei­tä, nuo­ria ja rik­kai­ta hete­ro­van­hem­pia, niin ei ole mitään syy­tä laa­jen­taa oikeut­ta mui­hin. Ei sen enem­pää vam­mai­siin, homoi­hin, mie­len­ter­veys­po­ti­lai­siin, alko­ho­lis­tei­hin ynnä mui­hin poik­kea­viin tapauksiin. 

    Jos jos­kus ter­veis­tä hete­ro­van­hem­mis­ta län­si­mais­sa tulee pulaa, niin sit­ten ehkä. Mut­ta tämä ei ole näköpiirissä. 

    Tajuat­te­ko muu­ten sen, että ei Aasias­ta, Afri­kas­ta eikä itse asias­ta yhtään mis­tään edes anne­ta ado­pi­toi­ta homoil­le? Eli tur­haa län­ky­tys­tä. Jos joku kuvit­te­lee, että tääl­lä on homo­vi­haa, niin kysy­köön perus­kii­na­lai­sel­ta mitä on miel­tä asias­ta… Saa vähän pers­pek­tii­viä asiaan.

    1. Eli­na, tie­dät­hän niis­tä tut­ki­muk­sis­ta, joi­den mukaan les­bo­per­heis­sä kas­va­neet lap­set ovat kai­kin puo­lin parem­min pär­jää­viä kuin lap­set keskimäärin.

  61. Hake­mus voi­daan hylä­tä vaik­ka toi­sen puo­li­son pit­kä­ai­kas­sai­rau­den takia tai oikeas­taan ihan mis­tä vain..”

    Tähän on muis­tu­tet­ta­va, että lap­sen hank­ki­mien tai adop­toi­mi­nen on 20 vuo­den sitou­mus. Ihmi­sel­lä pitää olal kyky sii­tä huolehtia.

    Suh­tau­dun hie­man pidät­ty­väs­ti homo­pa­rin per­heen ulkoi­se­na dop­tio-oikeu­teen. En sen takia, että he oli­si­vat huo­no­ja van­he­pia, vaan sen joh­dos­ta että ihmi­nen ei ole juu­ri muu­ta kuin hie­man kes­ki­mää­räis­tä älyk­kääm­pi sim­pans­sa- — Näkyy muu­ten myös täl­lä palstalla. — 

    Mut­ta pitäi­si olla jokin dispanssi(erivapaus)menettely, joss eri­ko­sit­pauk­sis­sa esim. sijais­per­heen adop­tios­sa Tai tapauk­ses­sa, jos­sa lap­si on menet­tä­nyt onnet­to­muu­des­sa van­hem­pan­sa, ja lähin omai­nen elää rekis­te­röi­dys­sä parish­tees­sa, tämä oli­si mahdollista

  62. >En tun­ne alan lain­sää­dän­töä juu­ri­kaan, mut­ta eikö
    >jo tämän­het­kis­ten ohjei­den mukaan ympäristölleen
    >vaa­ral­li­nen hen­ki­lö voi­da pan­na hoi­toon vaikka
    >tah­don­vas­tai­ses­ti? Vaa­rak­si moniarvoiselle
    >yhteis­kun­nal­le­han täl­lai­set hen­ki­löt eittämättä
    >ovat!

    No huh huh.…

    Moniar­voi­sel­le yhteis­kun­nal­le vaa­ral­li­set, vää­rän­lai­sia arvo­ja edus­ta­vat pitää lait­taa tah­don­vas­tai­seen hoi­toon? Vit­si­nä­kin tämä koros­taa vih­rei­den sta­li­nis­ti­sia perin­tei­tä niin kovas­ti, että luu­li­si vähän nolottavan.

    1. Mitä olet Osmo (ja toi­set­kin) miel­tä sii­tä Esko Val­tao­jan ja muis­taak­se­ni myös Anni Sin­ne­mäen aja­tuk­ses­ta, että hen­ki­lö, joka kris­til­li­sen fun­da­men­ta­lis­min nimis­sä jul­ki­ses­ti opet­taa vää­riä moraa­li­kä­si­tyk­siä (esim. homo­sek­sua­lis­mia vas­taan), voi­tai­siin mää­rä­tä psy­kiat­ri­seen hoitoon?

      Eipäs nyt teh­dä olki­nuk­ke­ja. Esko Val­tao­jan tokai­su oli heit­to Räsä­sel­le, joka sanoi lää­kä­rin auk­to­ri­tee­til­la homo­jen tar­vit­se­van hen­ki­ses­ti häi­riy­ty­nei­nä “ehey­tys­tä” ja Val­tao­ja let­kaut­ti takai­sin tar­joa­mal­la ehey­tys­tä Räsä­sel­le itsel­leen. Kum­pi­kaan taho ei ole puhu­nut pakkohoidosta.

  63. Jos joku kuvit­te­lee, että tääl­lä on homo­vi­haa, niin kysy­köön perus­kii­na­lai­sel­ta mitä on miel­tä asias­ta… Saa vähän pers­pek­tii­viä asiaan.”

    Heh, Kii­nas­sa nais/miesuhde alkaa olla 40/60 joten kol­mao­sa mie­his­tä saa tyy­tyä toisiinsa.
    Samaan suun­taan men­nään Intiassakin.

    Eikö­hän tämä muu­ta homoa­sen­tei­ta sielläkin

  64. Tajuat­te­ko muu­ten sen, että ei Aasias­ta, Afri­kas­ta eikä itse asias­ta yhtään mis­tään edes anne­ta ado­pi­toi­ta homoille? 

    Olet­ko kuul­lut koti­mai­sis­ta adop­tiois­ta? Nii­tä­kin edel­leen teh­dään, vaik­ka­kin mel­ko harvakseltaan.

    Mut­ta pitäi­si olla jokin dispanssi(erivapaus)menettely, joss eri­ko­sit­pauk­sis­sa esim. sijais­per­heen adop­tios­sa Tai tapauk­ses­sa, jos­sa lap­si on menet­tä­nyt onnet­to­muu­des­sa van­hem­pan­sa, ja lähin omai­nen elää rekis­te­röi­dys­sä parish­tees­sa, tämä oli­si mahdollista 

    Eikös täs­sä jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa yleen­sä ole kyse sijoi­tuk­ses­ta eikä adop­tios­ta? Lap­si on ja pysyy juri­di­ses­ti kuol­leit­ten van­hem­pien­sa lap­se­na eli perii hei­dät, vaik­ka asuu­kin sijoi­tet­tu­na sukulaisperheeseen.

  65. Esim. pyö­rä­tuo­lis­sa ole­vil­ta on evät­ty adop­tio-oikeus. En miten­kään näe tätä sen kum­mem­pa­na epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­te­na kuin että homol­ta evä­tään sama oikeus. 

    Onko tämä kir­jat­tu oikein lakiin? Vai onko kyse vain val­lit­se­vas­ta käy­tän­nös­tä, johon voi­daan tar­vit­taes­sa teh­dä poikkeuksia?

  66. Eli­na, tie­dät­hän niis­tä tut­ki­muk­sis­ta, joi­den mukaan les­bo­per­heis­sä kas­va­neet lap­set ovat kai­kin puo­lin parem­min pär­jää­viä kuin lap­set keskimäärin.

    Toki!

    Mut­ta sinun pitäi­si muis­taa tilas­to­tie­te­li­jä­nä, että tämä las­ten jouk­ko on vali­koi­tu­nut aivan muil­la tavoin kuin lesboudella. 

    Roh­keut­ta, älyä, psy­ko­lo­gi­aa, luo­vuut­ta… sitä on tar­vit­tu ylen mää­rin pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, jos on ollut uskal­lus­ta olla sateen­kaa­ri­per­he. Nyt näi­tä pari­kymp­pi­siä lap­sia “tut­ki­taan” ja saa­daan tulos, että oi ja hui kun ovat loistavia. 

    Homoil­taan oli rah­dat­tu alan hel­mi: Pirk­ko Sai­sion tytär Elsa Sai­sio, joka fik­suu­ten­sa lisäk­si on myös tyr­mää­vän kau­nis. Olis­ko­han joku rumem­pi ja tyh­mem­pi kel­van­nut les­bo­per­heen man­ne­kii­nik­si Ylelle? 

    Tus­kin.

  67. Kävin luke­mas­sa lakia lap­sek­siot­ta­mi­ses­ta. Puo­li­son vam­mai­suus mai­ni­taan kerran:

    Puo­li­sot voi­vat avio­lii­ton aika­na ainoas­taan yhdes­sä ottaa otto­lap­sen, jol­lei 2 ja 3 momen­tis­sa toi­sin säädetä.

    Puo­li­so voi yksin ottaa otto­lap­sek­seen puo­li­son­sa lap­sen taik­ka oman lap­sen­sa, joka on aikai­sem­min annet­tu ottolapseksi.

    Puo­li­so voi yksin ottaa otto­lap­sen, jos toi­nen puo­li­so sai­rau­ten­sa tai vam­mai­suu­ten­sa takia ei voi päte­väs­ti ilmais­ta tah­to­aan taik­ka jos toi­sen puo­li­son olin­paik­ka on tuntematon.

    Muut kuin puo­li­sot eivät voi yhdes­sä ottaa ottolasta.

    Ei laki kiel­lä anta­mas­ta las­ta adop­tioon per­hee­seen, jos­sa toi­nen puo­li­sois­ta on vam­mai­nen. Ainoas­taan rekis­te­röi­ty pari­suh­de on oikein lais­sa mai­nit­tu adop­tion este.

    Aikai­sem­pi lain­koh­ta kyl­lä antaa tilaa harkinnalle:

    Alai­käi­sen lap­sen lap­sek­siot­ta­mi­nen voi­daan vah­vis­taa, jos sen har­ki­taan ole­van lap­sen edun mukais­ta ja on sel­vi­tet­ty, että lap­si tulee saa­maan hyvän hoi­don ja kas­va­tuk­sen. Lap­sek­siot­ta­mi­sen vah­vis­ta­mis­ta haet­taes­sa tuo­miois­tui­mel­le on esi­tet­tä­vä sel­vi­tys sii­tä, että lap­si on lap­sek­siot­ta­jan hoi­det­ta­va­na tai että tämä muu­toin huo­leh­tii lap­sen hoi­dos­ta ja kasvatuksesta.

  68. Voi hyvät hys­sy­kät, Riitta. 

    Mis­sä ihmeen tilan­tees­sa lap­sel­le voi olla parem­pi tul­la adop­toi­duk­si kah­den homon per­hee­seen kuin vas­taa­vaan (tulo­ta­so, hen­ki­nen ilma­pii­ri + muut edel­ly­tyk­set) mie­hen ja nai­sen kotiin?

    Sil­loin ehkä, jos toi­nen homo­van­hem­mas­ta on lap­sen bio­lo­gi­nen isä/äiti. Mut­ta tämä­hän on jo mah­dol­lis­ta per­heen sisäi­sen adop­tion kautta. 

    Kes­kus­te­lus­sa pol­je­taan nyt ran­kas­ti minus­ta lap­sen oikeuk­sia. On vain homo­jen oikeuk­sia lap­seen ja vähä­tel­lään lap­sen tilannetta. 

    On rank­ka koke­mus tul­la pari­vuo­ti­aa­na aivan vie­raa­seen kult­tuu­riin vaik­ka­pa intia­lai­ses­ta las­ten­ko­dis­ta. Ei yhtään yhteis­tä sanaa, huo­mio­ta herät­tä­vä ihon­vä­ri jne. 

    Minus­ta pie­nen ihmi­sen ihmet­te­lyä ja häm­men­nys­tä täs­sä tilan­tees­sa ei pidä lisä­tä jon­kin “homo­jen oikeus lap­seen” — pas­ka­jar­go­nin takia.

  69. les­bo­per­heis­sä kas­va­neet lap­set ovat kai­kin puo­lin parem­min pär­jää­viä kuin lap­set keskimäärin.”

    No, sel­lais­ta tut­ki­mus­ta ei tie­ten­kään voi olla ole­mas­sa­kaan, joka tuol­lai­seen joh­to­pää­tök­seen tulisi. 

    Sen sijaan erääs­sä ame­rik­ka­lai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa havait­tiin, että 86 tuol­lais­ta las­ta pär­jä­si parem­min tie­tyis­sä sosi­aa­li­sis­sa ja oppi­mis­tes­teis­sä sekä osoit­ti­vat vähem­män aggres­sio­ta ja tai­pu­mus­ta rik­koa sääntöjä.

    Voi­pi olla. Toi­saal­ta olen näh­nyt niin pal­jon tar­koi­tus­ha­kui­suut­ta tämän tyyp­pi­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa, että epäi­lyt­tää. Evo­luu­tion kan­nal­ta on myös kai mah­do­ton­ta, että nais­pa­ri oli­si hete­ro­pa­ria parem­pi kas­vat­ta­ja. Evo­luu­tio kun pyr­kii mak­si­moi­maan tehokkuuden. 

    Ehkä lap­set oppi­vat hete­ro­suh­teis­sa parem­min rik­ko­maan sään­tö­jä tai ilmai­se­maan aggres­sii­vi­suut­ta myön­tei­sel­lä tavalla … 

    Tai, no, mitä näi­tä poh­ti­maan. Kaik­kein toden­nä­köi­sin seli­tys kun tie­tys­ti on se, että nuo 86 les­bo­pa­ria oli­vat vali­koi­tu­net aika lail­la tiheäm­män kam­man läpi kuin kym­me­net mil­joo­nat hete­ro­pa­ris­kun­nat. Tut­ki­muk­ses­sa oli nimit­täin vakioi­tu ainoas­taan van­hem­pien kou­lu­tuk­sel­li­nen ja talou­del­li­nen asema.

  70. Hän [Jee­sus] esi­mer­kik­si koros­ti useam­paan ker­taan avio­eron ole­van syn­tiä. Ei ole mitään syy­tä epäil­lä, että hän tar­koit­ti tämän vain vit­sik­si, kuten monet nyky­ään ajattelevat. 

    Sot­ket nyt kak­si asi­aa: eet­ti­set ohjeet ja lain­sää­dän­nön. Kris­til­li­nen ihan­ne on avioi­tua ja elää yhdes­sä toi­nen tois­taan kun­nioit­taen kun­nes kuo­le­ma erot­taa. Tähän tulee kaik­kien kun­non kris­tit­ty­jen pyr­kiä. Moo­sek­sen lais­ta löy­ty­vät kyl­lä sää­dök­set, miten Jee­suk­sen aikaan sai eron: “Tei­dän sydä­men­ne kovuu­den täh­den Moo­ses sal­li tei­dän hyl­jä­tä vai­mon­ne, mut­ta alus­ta ei niin ollut.” 

    Näis­tä eet­ti­sis­tä ohjeis­ta ei seu­raa, että avio­erot pitäi­si lail­la kiel­tää tai edes että ne pitäi­si teh­dä han­ka­lik­si syyl­li­syy­den­sel­vit­te­lyi­neen. Sen sijaan täs­tä seu­raa, että kirk­ko tar­jo­aa pari­suh­de­kurs­se­ja sekä tukea avio­pa­reil­le, joi­den suh­de on krii­sis­sä, jot­ta paris­kun­ta pää­si­si krii­sin yli ja pys­tyi­si yhdes­sä jat­ka­maan. Ja, kuten tie­däm­me, jos­kus tämä ei auta, vaan on parem­pi erota.

  71. Mis­sä ihmeen tilan­tees­sa lap­sel­le voi olla parem­pi tul­la adop­toi­duk­si kah­den homon per­hee­seen kuin vas­taa­vaan (tulo­ta­so, hen­ki­nen ilma­pii­ri + muut edel­ly­tyk­set) mie­hen ja nai­sen kotiin? 

    Olen jo kah­des­ti tähän vas­tan­nut, mut­ta tul­koon nyt kol­man­nen­kin ker­ran. Jos suo­ma­lai­nen huos­taa­no­tet­tu lap­si on sijoi­tet­tu­na sateen­kaa­ri­per­hee­seen ja syys­tä tai toi­ses­ta pää­dy­tään sii­hen, että lap­si anne­taan adop­tioon, niin sil­loin tämä sijais­per­he on paras vaih­toeh­to. Lap­si­han on jo sii­nä per­hees­sä pit­kään asunut.

    Ei sil­lä, en minä­kään ennen kak­ko­sen homoil­taa tien­nyt, että jot­kin sijais­per­heet ovat sateen­kaa­ri­per­hei­tä. Ei adop­tios­sa ole aina kyse sii­tä, että mat­kus­te­taan toi­sel­le puo­lel­le maa­pal­loa hake­maan las­ta jos­tain lastenkodista.

  72. Et nyt tain­nut täy­sin ymmär­tää, mitä sanoin?

    Adop­tios­sa kysees­sä on LAPSEN OIKEUS mah­dol­lism­man hyviin olosuhteisiin. 

    No en kyl­lä nyt ymmär­rä minä­kään. Maa­il­mas­sa kuo­lee vuo­sit­tain yli mil­joo­na las­ta ripu­liin. Ja nyt Eli­na ilmei­ses­ti väit­tää, että homo/lesbovanhempien kas­va­tet­ta­vak­si jou­tu­mi­nen on tuo­ta­kin kau­heam­pi koh­ta­lo, tai sit­ten tuo lap­sen oikeus mah­dol­li­sim­man hyviin olo­suh­tei­siin kos­kee vain suo­ma­lai­sia lap­sia, vai miten ihmees­sä näi­tä mie­li­pi­tei­tä­si pitäi­si oikein tulkita? 

    Jos jos­kus ter­veis­tä hete­ro­van­hem­mis­ta län­si­mais­sa tulee pulaa, niin sit­ten ehkä. Mut­ta tämä ei ole näköpiirissä.

    En tie­dä, mut­ta vah­vas­ti epäi­len, että niis­tä oli­si pulaa samal­la sekun­nil­la kun kol­man­nen maa­il­man orpo­ja alet­tai­siin sijoit­ta­maan län­si­mai­hin hel­pos­ti kai­kil­le haluk­kail­le. Mut­ta tämä­hän ei tie­ten­kään käy, kos­ka lap­sen oikeus mah­dol­li­sim­man hyviin olo­suh­tei­siin tar­koit­taa, että ripu­li­kuo­le­ma on parem­pi vaih­toeh­to kuin län­si­mai­set vial­li­set van­hem­mat. (epä­mää­räi­sen googlauk­sen perus­teel­la USA:ssa puo­li mil­joo­naa nais­ta har­kit­see adop­tio­ta, pel­käs­tään Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa on yli 50 mil­joo­naa orpoa)

    Ehkä adop­toin­nin vai­keu­teen kol­man­nes­ta maa­il­mas­ta on joi­ta­kin hyviä perus­te­lu­ja, mut­ta minä en ole nii­tä vie­lä keksinyt.

  73. Jos les­bo­per­heet ovat kes­ki­mää­rin posi­tii­vi­ses­ti vali­koi­tu­nei­ta, eikö se ole syy antaa lap­sia heille?”

    Ei, pait­si jos he ovat yli­voi­mai­sia kaik­kiin mui­hin, esi­mer­kik­si poly­gaa­mik­koi­hin ver­rat­tu­na. Satun­nai­nen les­bo­pa­ris­kun­ta voi olla jopa parem­pi kuin satun­nai­nen hete­ro­pa­ris­kun­ta, eikä se sil­ti väis­tä­mät­tä tar­koi­ta, että les­bo­pa­ris­kun­nat pitäi­si lait­ta etusi­jal­le. Jokais­ta lois­ta­vaa les­bo­par­si­kun­taa koh­den oli­si nimit­täin edel­leen toden­nä­köi­ses­ti monin­ker­tai­nen mää­rä lois­ta­via hete­ro­pa­ris­kun­tia, kos­ka hete­ro­pa­ris­kun­tia on niin pal­jon enemmän.

    Jos oli­sin täy­sin päte­vöi­ty­nyt kult­tuu­ri­pes­si­mis­ti, pel­käi­sin les­bo­pa­ris­kun­tien adop­tio-oikeut­ta yms. vai­hee­na sii­nä rap­pios­sa, joka uhkaa län­si­mais­ta sivi­li­saa­tio­ta. Nämä väit­teet ovat ihan päte­väs­ti perus­tel­tu­ja mut­ta kui­ten­kin lii­an kapea­kat­sei­sia ja vai­no­har­hai­sia mei­kä­läi­sen makuun. Sik­si en osaa pahek­sua aina­kaan toistaiseksi. 

    Sil­ti olen lähes var­ma, että hete­ro­van­hem­mat (yksi kap­pa­le kum­paa­kin suku­puol­ta) on toden­nä­köi­ses­ti paras vaih­toeh­to lapselle.

  74. Pitää nyt vie­lä pis­tää yksi sitaat­ti, kun aiem­min kes­kus­te­lus­sa avio­eroa syn­nik­si sanot­tiin. Jos Raa­mat­tua kir­jai­mel­li­ses­ti lukee ja laki­na pitää, niin UT:ssa sal­li­taan avio­ero niis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa toi­nen puo­li­sois­ta ei usko, mut­ta vain sen uskos­ta osat­to­man aloitteesta.

    Apos­to­li Paa­va­li kir­joit­taa: “Sit­ten sanon vie­lä, en Her­ran sana­na vaan oma­na­ni: Jos jol­la­kin vel­jel­lä on vai­mo, joka ei usko, ja tämä suos­tuu asu­maan hänen kans­saan, mie­hen ei pidä jät­tää hän­tä. Ja jos usko­val­la nai­sel­la on avio­mies, joka ei usko, ja tämä suos­tuu asu­maan hänen kans­saan, vai­mon ei pidä jät­tää mies­tään. Mies, joka ei usko, on usko­van vai­mon­sa pyhit­tä­mä, ja vai­mo, joka ei usko, on usko­van mie­hen­sä pyhit­tä­mä. Muu­ten­han tei­dän lap­sen­ne oli­si­vat epä­puh­tai­ta; nyt he kui­ten­kin ovat pyhiä. Mut­ta jos se puo­li­so, joka ei usko, tah­too ero­ta, niin erot­koon. Usko­vaa vel­jeä tai sisar­ta ei täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa sido mikään pak­ko. Juma­la on kut­su­nut tei­dät elä­mään rau­has­sa. Ja mis­tä tie­dät, vai­mo, voit­ko pelas­taa mie­he­si? Tai mies, mis­tä tie­dät, voit­ko pelas­taa vaimosi?”

  75. Jos les­bo­per­heet ovat kes­ki­mää­rin posi­tii­vi­ses­ti vali­koi­tu­nei­ta, eikö se ole syy antaa lap­sia heille? 

    Tämä tai­taa päteä kaik­kiin per­hei­siin, jois­sa adop­tio­las­ta odotetaan.

  76. Riit­ta:
    “Sot­ket nyt kak­si asi­aa: eet­ti­set ohjeet ja lain­sää­dän­nön. Kris­til­li­nen ihan­ne on avioi­tua ja elää yhdes­sä toi­nen tois­taan kun­nioit­taen kun­nes kuo­le­ma erottaa.”

    Mut­ta enhän minä otta­nut edes kan­taa tuo­hon asi­aan, min­kä sanot minun sot­ke­van (siis sii­hen, pitäi­si­kö tuon olla lain­sää­dän­töä vai ei).

    (Mut­ta jos joku asia on syn­ti, on syy­tä kysyä, pitää­kö kir­kon antaa hyväk­syn­tän­sä syn­nil­le vai. Katol­li­nen kirk­ko on valin­nut tuos­sa asias­sa, että ei)

  77. Eikös nämä tut­ki­muk­sen les­bo­per­heis­sä kas­va­neet lap­set olleet les­bo­äi­tien omia lap­sia? Täl­löin asial­la ei ole mitään teke­mis­tä adop­tion kanssa. 

    On hie­man eri asia kas­vaa vas­ta­syn­ty­nees­tä oman äidin hoi­vas­sa oli täl­lä sit­ten nais- tai mies­puo­li­so kuin tul­la adop­toi­duk­si kah­den nai­sen perheeseen.

    1. Ne ovat nii­den omia lap­sia. Se kumo­aa väit­teen, että kah­den nai­sen kas­vat­tam­kas­ta lap­ses­ta ei voi tul­la kel­vol­lis­ta aikuista.

  78. Ei laki kiel­lä anta­mas­ta las­ta adop­tioon per­hee­seen, jos­sa toi­nen puo­li­sois­ta on vammainen.

    Ei kiel­lä, mut­ta käy­tän­nös­sä las­ta ei luo­vu­te­ta näi­hin per­hei­siin. Riip­puu nyt tie­tys­ti vam­man laa­dus­ta, mut­ta kyl­lä se on usein estee­nä — jopa jokin pit­kä­ai­kais­sai­raus on. Ikä­ra­jat aina­kin ovat hyvin tiu­kat. Kas kun kukaan ei ole vaa­ti­mas­sa nii­tä pois ikä­syr­jin­nän nimissä. 

    Kyl­lä las­tenp­sy­kiat­rian ja kehi­tysp­sy­ko­lo­gian pii­ris­sä val­lit­see koh­ta­lai­nen yhtei­sym­mär­rys sii­tä, että lap­sen psy­ko­so­si­aa­li­sel­le kehi­tyk­sel­le paras ympä­ris­tö on per­he, jos­sa on äiti ja isä. Ja että nämä ovat ter­vei­tä niin fyy­si­ses­ti kuin psyyk­ki­ses­ti ja sen ikäi­siä, mikä vas­taa lap­sen bio­lo­gi­sia van­hem­pia sil­loin, kun lap­set ollaan teh­ty ajal­laan eikä elä­keiän kyn­nyk­sel­lä tai teineinä. 

    Eli mik­si oli­si yhtä­kään syy­tä antaa lap­si homo­per­hee­seen niin kau­an kuin adop­tio­ta hake­via kaik­ki tiu­kat seu­lat läpi­käy­nei­tä hete­ro­per­hei­tä on enem­män kuin adop­toi­ta­via lapsia?

    Ei jokai­nen ripu­liin kuo­le­va lap­si ole kodi­ton orpo. Suu­rin osa adop­toi­ta­vis­ta lap­sis­ta tulee aivan siis­teis­tä las­ten­ko­deis­ta. Täl­lä het­kel­lä eni­ten muis­taak­se­ni Kii­nas­ta, Intias­ta ja Ete­lä-Afri­kas­ta. Onko siel­lä pääs­sä kysyt­ty, halua­vat­ko luo­vut­taa maan lap­sia homo­ko­tei­hin? Eivät tai­da haluta.

  79. Joo, Osmo …puhun eri asiasta

    Minä en ole väit­tä­nyt, ettei­kö kah­den nai­sen kas­vat­ta­mas­ta lap­ses­ta voi tul­la kel­vol­lis­ta aikuis­ta. En epäi­le, ettei­kö kah­den mie­hen­kin kas­vat­ta­mas­ta voi tul­la. En edes ajat­te­le, että he oli­si­vat huo­nom­pia kas­vat­ta­jia yksilöinä. 

    Mut­ta:

    Ado­pi­to­lap­si tulee usein var­sin trau­ma­ti­soi­tu­nee­na toi­seen maa­han. Hyl­kää­mis­ko­ke­muk­sia on ehkä jo usei­ta — vähin­tään­kin se yksi ja pahin — ja kiin­ty­mys­suh­teet jää­neet repa­lei­sik­si juu­ri sinä ikä­kau­te­na, kun nii­den mer­ki­tys on suurin. 

    Tosia­sia on, että sateen­kaa­ri­per­hei­siin koh­dis­tuu eri­lai­sia ulkoi­sia, ehkä sisäi­siä­kin, pai­nei­ta nor­mi­per­het­tä enem­män. Vai voi­ko joku olla rehel­li­ses­ti eri mieltä?

    Kat­son siis, ettei ole syy­tä lisä­tä ras­te­ja lap­sen ris­ki­kart­taan vain sik­si, että aikuis­ten väli­nen tasa-arvo toteutuu. 

    Alan jan­kut­taa, mut­ta mie­les­sä­ni on siis vain ja ainoas­taan lap­sen etu, ei homo­sek­su­aa­lien syrjintä.

  80. TomiA:

    Ei, pait­si jos he ovat yli­voi­mai­sia kaik­kiin muihin, 

    huh huh mitä kes­kus­te­lua! Sateen­kaa­ri per­heil­le ei sais antaa adop­tio-oikeut­ta, vaik­ka ne olis parem­pia kuin hete­ro­vaih­toeh­dot. Pitää olla yli­ver­tai­nen! Pitääks kaik­kien muit­ten­kin kuin val­kos­ten pro­tes­tant­tien olla ylivertaisia?

    Sil­ti olen lähes var­ma, että hete­ro­van­hem­mat (yksi kap­pa­le kum­paa­kin suku­puol­ta) on toden­nä­köi­ses­ti paras vaih­toeh­to lapselle.

    Eli ihan omien ennak­ko­luu­lo­je­si poh­jal­ta oot val­mis evää­mään sateen­kaa­ri­per­heil­tä lapsen.

  81. OS:
    >Se kumo­aa väit­teen, että kah­den naisen
    >kas­vat­tam­kas­ta lap­ses­ta ei voi tul­la kelvollista
    >aikuis­ta.

    Kuka kum­ma tuol­lai­sia väit­tei­tä esit­tää? Ei ole juu­ri näky­nyt. Enpä muis­ta, että Räsä­nen­kään oli­si sano­nut mitään tuol­lais­ta, vaik­ka en kyl­lä ole jak­sa­nut seu­ra­ta hänen monia esiintymisiään.

    Täs­sä adop­tio­kes­kus­te­lus­sa men­nään nyt minus­ta aika pit­käl­ti sym­bo­li­sel­la “homoil­la on olta­va samat oikeu­det kuin muil­la­kin” ‑tasol­la, eikä asias­sa kat­so­ta, mitä on adop­tio­maa­il­man todel­li­suus. Maa­il­mas­sa on kyl­lä mil­joo­nia lap­sia, jot­ka kär­si­vät näläs­tä ja sai­rauk­sis­ta. Mut­ta he eivät ole adop­tio­jo­nois­sa. Adop­tio­jo­nos­sa ovat län­si­mai­set paris­kun­nat, joi­ta jono­tu­te­taan, kou­lu­te­taan, jono­tu­te­taan, syy­nä­tään, jono­tu­te­taan, arvioi­daan, jono­tu­te­taan, odo­tu­te­taan, jono­te­tu­taan, kou­lu­te­tu­taan ja sit­ten jos­kus 5 vuo­den kulut­tua, kun pape­rit ovat käy­neet oman ja luo­vut­ta­ja­maan viran­omais­ten syy­nis­sä, siel­tä put­kah­taa pino pape­rei­ta, joi­den tur­vin saa anoa vii­su­me­ja, oles­ke­lu­lu­pia, ja tsil­joo­naa muu­ta pape­ria, put­kah­taa nimi ja kuva lap­ses­ta, ja lopul­ta saa nou­taa per­heen­jä­se­nen. Pit­kä odotusaika.

    Sinän­sä on tie­tys­ti ymmär­ret­tä­vää, että eri­tyi­ses­ti homo­pa­ris­kun­nat halua­vat adop­toi­da, kos­ka eivät voi saa­da kes­ke­nään omia lap­sia. Sil­tä osin tämä ei ole sym­bo­lis­ta. Mut­ta kos­ka koti­maas­ta tulee adop­tioon äärim­mäi­sen vähän lap­sia (mm. sosi­aa­li­siin abort­tei­hin roh­kai­se­van kult­tuu­rin takia), niin homo­jen adop­tio-oikeus, kun se myön­ne­tään, jää kui­ten­kin sym­bo­li­sek­si, kos­ka luo­vut­ta­ja­maat eivät anna lap­sia homo­pa­reil­le. Sit­ten, kun Suo­men lain­sää­dän­töä on muu­tet­tu, täs­tä tulee seu­raa­va rii­dan aihe; arve­len, että rat­kai­suk­si ehdo­te­taan kiel­toa adop­toi­da hete­ro­pa­reil­le niis­tä mais­ta, jot­ka syr­ji­vät homo­pa­re­ja. Kyl­lä saa Filip­pii­nien ja Kolum­bian hete­ro­nor­ma­tii­vi­nen pat­riar­kaat­ti ver­baa­lis­ta kyytiä!

    (Käy­tin täs­sä sanaa “homot” enkä esi­mer­kik­si “samaa suku­puol­ta ole­vat paris­kun­nat”, en sik­si että homo oli­si mie­les­tä­ni mil­lään taval­la hauk­ku­ma­sa­na, vaan ihan vain sik­si, että poliit­ti­ses­ti kor­rek­ti kie­len­käyt­tö on niin moni­sa­nais­ta, että lauseis­ta tulee sekavia.)

  82. Riit­ta:

    Tämä tai­taa päteä kaik­kiin per­hei­siin, jois­sa adop­tio­las­ta odotetaan.

    niin siis jos nyt läh­de­tään sii­tä, että adop­tios­sa ainoas­taan lap­sen etu on tär­kein, niin sil­lä on pel­käs­tään väliä onko adop­tio­ta halua­vat sateen­kaa­ri­per­heet huo­nom­pia kuin adop­tio­ta halua­vat hete­ro­per­heet. Ilmei­ses­ti suo­raa tvad­taus­ta tähän ei ole saa­tu ja sik­si kes­kus­tel­laan tut­ki­muk­sis­ta mis­tä saa osviittaa.

    Minus­ta tar­vit­tais aika veden­pi­tä­vää tie­toa sii­tä, että sateen­kaa­ri­per­heet on huo­nom­pia kuin muut ennen kuin antai­sin val­tiol­le oikeu­den puut­tua adoptiomarkkinoihin.

  83. J. Sih­vo­la ja Riitta,

    Diko­to­mian (syn­tiä tai ei) sinään näki­sin nel­jä kate­go­ri­aa seksuaalietiikassa:
    1) eli­ni­käi­nen pari­suh­de eli avioliitto
    2) “esia­viol­li­nen” seksi
    3) uskot­to­muus tai kump­pa­nin hyl­kää­mi­nen (avio­ero)
    4) sek­su­aa­li­nen hyväk­si­käyt­tö tai raiskaus.
    UT:ssa on sel­väs­ti ase­tet­tu ihan­teek­si ensim­mäi­nen. Toi­nen aiheut­taa ongel­mia tilan­tees­sa, jos­sa ei ole luo­tet­ta­vaa ehkäi­syä eikä kat­ta­vaa sosi­aa­li­tur­vaa (UT:n teks­tit kir­joi­tet­tiin sel­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa). Kol­mas toden­nä­köi­ses­ti louk­kaa tois­ta ihmis­tä (sitä petet­tyä tai jätet­tyä) eli voi aiheut­taa hen­kis­tä kär­si­mys­tä. Nel­jäs aiheut­taa kär­si­mys­tä uhreille. 

    Kyse on toi­saal­ta sii­tä, mihin vetää rajan, toi­saal­ta sii­tä, mihin homo­sek­su­aa­li­set suh­teet rin­nas­taa. Libe­raa­li kris­tit­ty hyväk­syy esia­viol­li­set suh­teet — kun­han toi­mi­taan vas­tuul­li­ses­ti — eikä pidä homo­sek­su­aa­li­sia suh­tei­ta sen tuo­mit­ta­vam­pi­na, vaik­ka voi­kin pitää kris­til­lis­tä avio­liit­toi­han­net­ta ihan­tee­na omal­la­kin koh­dal­laan. Avio­ero taas voi jos­kus olla kah­des­ta pahas­ta se pie­nem­pi, mut­ta har­va pitää sitä miten­kään tavoi­tel­ta­va­na asiana.

  84. Eli­na:

    Kas kun kukaan ei ole vaa­ti­mas­sa nii­tä pois ikä­syr­jin­nän nimissä.

    Eiks tämä “ikä­syr­jin­tä” joh­du adop­tio­toi­mis­tois­ta eikä valtiosta?

    Muu­ten­kin ehkä useim­mat ihmi­set usko­vat, että van­huus kor­rel­loi huo­non van­hem­muu­den kans­sa, mut­ta sek­su­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen ei.

  85. osmo:

    Jos­kus vie­lä muis­te­taan mai­ni­ta kym­me­nen käskyäkin. 

    Olen homo ja ateis­ti ja ero­sin kir­kos­ta kau­an sit­ten heti tul­tua­ni täy­si-ikäi­sek­si, mut­ta jos täs­sä nyt ollaan ruk­kaa­mas­sa opin­kap­pa­lei­ta uusik­si ylei­söää­nes­tyk­sel­lä tai kir­kol­lis­ko­kouk­ses­sa, niin saa­ko ehdot­taa, että 4. käs­ky muu­te­taan muo­toon “Kun­nioi­ta lap­sia­si”? Hyvät van­hem­mat mie­les­tä­ni pär­jää­vät ilman käs­kyä ja huo­nois­ta ei ole niin väliksi.

    Muu­ten­kin aina­kin puo­let setis­tä on aika kysee­na­lais­ta kamaa. Ensim­mäi­nen käs­ky “Sinul­la ei saa olla mui­ta juma­lia” saa häly­tys­kel­lot soi­maan pääs­sä­ni, mut­ta har­hao­pin — voi­si­ko sanoa itse­näi­sen ajat­te­lun — kar­kot­ta­mi­nen on tie­tys­ti pääl­lim­mäi­nen dog­mi joka sys­tee­mis­sä Isla­mis­ta Skien­to­lo­gi­aan. Pitää siis aina uskoa vain sitä, joka ker­too tie­tä­vän­sä ainoan oikean juma­lan. No, lupaan sil­ti olla tavoit­te­le­mat­ta toi­sen orjatarta.

  86. Eli­na, nyt on kysy­mys sii­tä, pitää­kö lain­sää­dän­nöl­lä kiel­tää sateen­kaa­ri­per­heil­tä mah­dol­li­suus adop­tioon tilan­tees­sa kuin tilan­tees­sa. Kan­sain­vä­li­sen adop­tion sään­nöt ovat asia erik­seen ja nii­tä ei ole lais­sa säädettynä. 

    Olet­ko tosi­aan sitä miel­tä, että huos­taan­o­ton jäl­keen sateen­kaa­ri­per­hee­seen pit­kä­ai­kai­ses­ti sijoi­tet­tua las­ta ei sai­si tähän per­hee­seen adop­toi­da, kos­ka moni hete­ro­per­he­kin odot­taa adop­tio­las­ta? Miten siir­tä­mi­nen sijoi­tus­per­hees­tä ihan toi­seen per­hee­seen pal­ve­li­si juu­ri tämän lap­sen etua?

  87. Sih­vo­la: kirk­ko opet­taa, että jokai­sel­la on oikeus armoon ja aloit­taa alus­ta, jos asiat eivät mene kris­til­lis­ten ihan­tei­den mukai­ses­ti. Kaik­ki ovat syn­tiä teh­neet ja Juma­lan kirk­kaut­ta vail­la ja syn­ni­tön heit­tä­köön sen ensim­mäi­sen kiven. Täl­tä poh­jal­ta eron­neil­la­kin on paik­ka kir­kos­sa ja lupa aloit­taa alusta. 

    Ylei­ses­ti ottaen en pidä arvos­sa sel­lai­sia kris­ti­nus­kon suun­tauk­sia, jois­sa pide­tään enem­män lukua tois­ten ihmis­ten syn­neis­tä kuin omista.

  88. Kyl­lä kel­vol­li­nen aikui­nen voi tul­la vaik­ka­pa kou­lu­ko­din kasvatista.

  89. Tääl­tä löy­tyy ko. les­bo­tut­ki­mus. Hais­kah­taa lie­väs­ti sanot­tu­na asen­teel­li­sel­ta. Esim. yhtä­kään mies­tut­ki­jaa ei ole ryh­mäs­sä, ilmei­ses­ti ei heteronaistakaan. 

    http://www.nllfs.org/

  90. Tuli­si aina pyr­kiä eroon tilan­teis­ta, jois­sa ihmi­sil­lä on samat vel­vol­li­suu­det, mut­ta eri oikeudet.

    Ja oli­si jo kor­kea aika saa­da esit­tää kysy­myk­siä kuten: Kenen kans­sa Aata­min ja Eevan lap­set sai­vat lapsia?

  91. Väit­tää­kö kukaan täys­päi­nen, että kah­den nai­sen kas­vat­ta­mas­ta lap­ses­ta ei voi tul­la kel­vol­lis­ta aikuis­ta, on kyse sit­ten omas­ta tai adoptoidusta? 

    Moni­kin kyl­lä väit­tää, että eri­tyi­ses­ti pojal­le on tär­ke­ää, että lähel­tä löy­tyy mie­hen mal­li. Voi se toki olla joku muu kuin oma isä.

    Sekin kan­nat­taa edel­leen muis­taa, että lap­sen hank­ki­nut les­bo­pa­ri — eten­kin pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten — oli, kuten sanot­tu, vali­koi­tu­nut pal­jon tiu­kem­min kuin vas­taa­va heteropari. 

    Mitään kovin var­maa emme siis tie­dä sii­tä, mil­lai­sia aikui­sia kas­vai­si kes­ki­mää­rin les­bo­pa­ris­kun­nil­ta, jos hei­kä­läis­ten van­hem­muus oli­si yhtä itses­tään sel­vää kuin hete­ro­pa­ris­kun­nil­la. Joi­den­kin ame­rik­ka­lais­tut­ki­mus­ten mukaan esi­mer­kik­si per­he­vä­ki­val­ta on les­bo­suh­teis­sa ylei­sem­pää kuin heterosuhteissa.

    No jaa, uskon, että les­bo­van­hem­mat pär­jäi­si­vät kek­si­mää­rin suu­rin piir­tein yhtä hyvin tai huo­nos­ti kuin hete­ro­van­hem­mat. Teki mie­li vain puut­tua tuo­hon erään kom­men­toi­jan kum­mal­li­seen yleis­tyk­seen, että les­bo­jen lap­sis­ta tulee tut­ki­mus­ten mukaan kai­kin puo­lin parem­pia kuin heterojen.

  92. Osmo:

    Jos les­bo­per­heet ovat kes­ki­mää­rin posi­tii­vi­ses­ti vali­koi­tu­nei­ta, eikö se ole syy antaa lap­sia heille?”

    Niin kai se posi­tii­vi­nen vali­koi­tu­nei­suus on joh­tu­nut pit­käl­ti juu­ri sii­tä, että les­bo­pa­rin on ollut han­ka­lam­pi hank­kia lap­sia kuin hete­ro­pa­rin. Jos tämä teh­dään hel­pom­mak­si, ehkä se etu katoaa.

    Itsel­lä­ni ei ole mitään lesbojen/homojen adop­tio-oikeut­ta vas­taan. Kukaan muu kuin Päi­vi Räsä­nen tus­kin valit­si­si las­ten­ko­dis­sa kas­va­mis­ta, jos vaih­toeh­to­na on kas­vaa kes­ki­luok­kai­ses­sa homo/lesboperheessä. Jos asia on niin kuin Eli­na sanoo, että hyviä hete­roa­dop­tio­van­hem­pia on tar­jol­la pil­vin pimein, sen parem­mal­la syyl­lä hakuoi­keus tulee sal­lia myös homoille/lesboille. Kil­pai­lun olles­sa niin kovaa, on taat­tua ettei lap­sia pää­dy huo­noil­le homo/lesbovanhemmille. Ellei Eli­na sit­ten pel­kää posi­tii­vi­sen syr­jin­nän mah­dol­li­suut­ta, joka tie­tys­ti saat­tai­si jos­sain vai­hees­sa nos­taa päätään. 

    Vih­ki­mi­sen suh­teen kir­kol­la pitäi­si olla täy­si val­ta päät­tää omis­ta asiois­taan. Sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä tiet­ty, että kir­kon ja val­tion vero­tuk­sel­li­set yms. siteet pois­te­taan ensin koko­naan. Mai­straat­ti tuli­si vel­voit­taa vih­ki­mään kaik­ki haluk­kaat avio­liit­toon suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Tämän pääl­le kirk­ko voi sit­ten suo­rit­taa oman vih­ki­mi­sen­sä niil­le, joil­le se halu­aa sen suo­rit­taa. Ne, joi­ta kir­kon toi­min­ta ei miel­ly­tä, voi­vat joko yrit­tää vaih­taa kir­kon joh­don vaa­leis­sa tai ero­ta ja perus­taa oman kir­kon tai siir­tyä johon­kin olemassaolevista. 

    Mys­tee­rik­si minul­le on jää­nyt se, mik­si ilmei­ses­ti koh­tuul­li­nen osa homoista/lesboista halu­aa kuu­lua hei­tä vihaa­vaan kirk­koon. Kir­kon kan­ta sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töi­hin vai­kut­taa mie­les­tä­ni päi­vän­sel­väl­tä. Päi­vi Räsä­nen on ehkä ääri­lai­dan edus­ta­ja, mut­ta eivät ne mal­til­li­set­kaan eri­tyi­sen homo­myön­tei­sil­tä vai­ku­ta. Kier­te­le­vät ja kaar­te­le­vat kun asias­ta kysy­tään. Vai­kut­taa sil­tä, että raa­ma­tun vies­ti asian suh­teen on niin sel­vä, ettei­vät mal­til­li­sim­mat­kaan sitä voi kiel­tää. He vain yrit­tä­vät suh­tau­tua asi­aan mah­dol­li­sim­man poliit­ti­ses­ti ja tai­pu­vat pai­neen alla yrit­täen säi­lyt­tää samal­la peri­aat­tei­den­sa rip­peet. Onko­han kukaan tähän men­nes­sä tv:ssä esiin­ty­neis­tä “homo­myön­tei­sis­tä” kir­kon edus­ta­jis­ta avoi­mes­ti kan­nat­ta­nut homo­jen vih­ki­mis­tä avio­liit­toon? He vain muti­se­vat jos­tain mys­ti­ses­tä “rukous­het­kes­tä”? Mut­ta mitä sii­nä rukoil­tai­siin? Onnea ja menes­tys­tä paris­kun­nal­le vai pelas­tus­ta kado­te­tul­le sie­lul­le tai ehey­ty­mis­tä ja paluu­ta kai­dal­le polulle?

  93. Eli­na:

    Eli mik­si oli­si yhtä­kään syy­tä antaa lap­si homo­per­hee­seen niin kau­an kuin adop­tio­ta hake­via kaik­ki tiu­kat seu­lat läpi­käy­nei­tä hete­ro­per­hei­tä on enem­män kuin adop­toi­ta­via lapsia?

    Eikös nyt puhut­tu nime­no­maan lain­sää­dän­nös­tä? Siis sii­tä, mah­dol­lis­taa­ko lain­sää­dän­tö adop­tio­lap­sen anta­mi­sen homo­per­hee­seen. En näe mitään syy­tä, mik­sei sen tuli­si tätä mah­dol­lis­taa — pikem­min­kin näen ongel­mia seu­raa­van sii­tä, jos laki tämän kiel­tää (Rii­tan mai­nit­se­ma yhte­nä esi­merk­ki­nä, ja toi­se­na homo­pa­rien syr­ji­tyk­si tule­mi­sen koke­mus, jos hei­dät ihan lain voi­mal­la mää­ri­tel­lään kel­vot­to­mik­si vanhemmiksi).

    Jos tilan­ne käy­tän­nös­sä on kuten väi­tät, että aina löy­tyy joku hete­ro­pa­ri, joka kat­so­taan homo­pa­ria parem­mak­si per­heek­si lap­sel­le, niin lap­set var­maan edel­leen käy­tän­nös­sä anne­taan hete­ro­pa­reil­le. Mik­si siis hete­ro- ja homo­pa­rien ase­ma tuli­si mie­les­tä­si olla lais­sa asti ero­tel­tu “niin kau­an kuin adop­tio­ta hake­via kaik­ki tiu­kat seu­lat läpi­käy­nei­tä hete­ro­per­hei­tä on enem­män kuin adop­toi­ta­via lap­sia”? Siis laki­muu­tos tulee teh­dä heti kun mai­nit­se­ma­si olo­suh­teet muut­tu­vat, mut­ta ei yhtään sitä ennen? Voi­sit­ko joten­kin perus­tel­la tätä?

    Ei jokai­nen ripu­liin kuo­le­va lap­si ole kodi­ton orpo. Suu­rin osa adop­toi­ta­vis­ta lap­sis­ta tulee aivan siis­teis­tä las­ten­ko­deis­ta. Täl­lä het­kel­lä eni­ten muis­taak­se­ni Kii­nas­ta, Intias­ta ja Ete­lä-Afri­kas­ta. Onko siel­lä pääs­sä kysyt­ty, halua­vat­ko luo­vut­taa maan lap­sia homo­ko­tei­hin? Eivät tai­da haluta.

    Mik­si ihmees­sä mei­dän lain­sää­dän­töm­me tuli­si laa­tia sen mukaan, mitä Kii­nas­sa asias­ta aja­tel­laan? Luo­vut­ta­koot kehi­tys­maat yli­mää­räi­set lap­sen­sa niil­lä peri­aat­teil­la kuin itse halua­vat. Ei sil­lä pidä olla mitään vai­ku­tus­ta mei­dän lain­sää­dän­nös­säm­me esiin­ty­vän, syr­ji­vän erot­te­lun poistamiseen.

  94. Näi­tä kom­ment­te­ja lukies­sa tuli mie­leen, että seu­raa­vak­si tapah­tuu tällaista.

    Homoil­le ja les­boil­le anne­taan täy­sin sama adop­tio-oikeus kuin hete­roil­le­kin, yhden­ver­tai­suu­den nimissä.

    Adop­tio­las­ten kysyn­tä ylit­tää kui­ten­kin tar­jon­nan, ja hyviä, kun­nol­li­sia hete­ro­pa­re­ja on vaik­ka kuin­ka paljon.

    Homoil­la ei ole sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta saa­da lap­si sen enem­pää kuin hete­roil­la­kaan. Niin­pä homot ja les­bot tule­vat vali­tuik­si pro­ses­sis­sa hyvin satunnaisesti.

    Joten seu­raa­van ker­ran Ajan­koh­tai­ses­sa kak­ko­ses­sa jos­kus 2018 vede­tään her­neet nenään libe­raa­li- ja kon­ser­va­tii­vi­ää­rien kes­ken adop­tio­jär­jes­tel­mään Vih­rei­den ja Setan vuon­na 2016 esit­tä­mäs­tä homo- ja lesbokiintiöistä.

  95. Mark­ku af Heurlin:

    Sakraa­li on ihmi­ses­sä, ei kai­kis­sa hyvin syväs­sä. Ja tun­ne on hyvin vah­vas­ti sub­jel­tii­vi­nen. Sen vuok­si en pidä onnis­tu­nee­na, että tois­ten ja hyvin monien vah­vas­ti mie­hen ja nai­sen välis­tä suh­det­ta, avio­liit­toa, yri­te­tään laa­jen­taa samaa suku­puol­ta ole­vien väliseksi.

    En saa­nut pit­käs­tä vies­tis­tä­si ihan lopul­lis­ta tolk­kua sii­tä, pidät­kö avio­liit­toa ensi­si­jai­ses­ti taloudellisena/juridisena vai pyhänä/henkisenä sitou­muk­se­na. No, kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa olen itse tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan, että kyse on — kuten sinä­kin kai tuos­sa ker­rot — hyvin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta asias­ta. Sik­si pidän outo­na jos jon­kun teke­mää hen­ki­lö­koh­tais­ta sitou­mus­ta louk­kaa se, että joku toi­nen tekee saman­ni­mi­sen (ja sekä juri­di­ses­ti että puo­li­so­jen väli­se­nä hen­ki­se­nä sopi­muk­se­na samat piir­teet sisäl­tä­vän) sitou­muk­sen oman vakaumuksensa/suuntautumisensa mukaisesti.

    Väi­tän, että hen­ki­lö, jon­ka avio­lii­ton pilaa se, että joku homo­pa­ri­kin voi men­nä avio­liit­toon, on itse asias­sa ulkois­ta­nut yhteis­kun­nal­le sen, min­kä tuos­sa sanot ole­van sub­jek­tii­vis­ta. Hän tar­vit­see avio­liit­to­kä­si­tyk­sen­sä tuek­si sen, että yhteis­kun­nas­sa kaik­ki muut­kin avio­lii­tot ovat hänen oman­sa kal­tai­sia. Toi­sin sanoen hänel­lä ei ole asias­ta sel­lais­ta sisäis­tä var­muut­ta, jon­ka sii­vit­tä­mä­nä hän ottai­si avio­lii­tos­taan ja sii­nä ole­mi­ses­taan täy­den, hen­ki­lö­koh­tai­sen vas­tuun. Minus­ta täl­lai­sen ei tuli­si saa­da estää sel­lais­ten parien avio­liit­to­ja, jot­ka tuon vas­tuun ovat val­mii­ta ottamaan.

    Ja minul­le­kin aja­tus on aika vie­ras. Se joten­kin sotii avio­lii­ton kult­tuu­ris­ta ole­mus­ta vastaan.

    Minun on hyvin vai­kea ymmär­tää tätä muu­ta taus­taa vas­ten kuin sitä, että homo­ja pide­tään vial­li­si­na ja vää­rin elä­vi­nä ihmi­si­nä. Jos ja kun homot ovat yhtä ter­vei­tä ja taval­li­sia kuin me muut­kin, avio­liit­to on heil­le luon­teel­taan täs­mäl­leen saman­lai­nen sitou­mus kuin hedel­mät­tö­mäl­le hete­ro­pa­ril­le. Ei sii­nä mikään sodi mitään vas­taan, vaan päin vas­toin: avio­liit­toa pide­tään hyvä­nä ja tär­keä­nä, sitä arvos­te­taan ja halu­taan vaalia.

  96. Tapah­tuu­ko adop­tios­sa ihmi­soi­keus­louk­kaus sil­loin, kun adop­tio­van­hem­mil­le anne­taan mah­dol­li­suus vali­ta lap­sen suku­puo­li? Sil­loin van­hem­mat nimit­täin valit­se­vat tytön noin 80-pro­sent­ti­ses­ti. Asias­ta on rapor­toi­tu aina­kin Yhdys­val­lois­sa ja Japanissa. 

    Ihmi­soi­keus­louk­kauk­sek­si asia saat­taa muut­tua, kun puhu­taan todel­la huo­no-osai­sis­ta lap­sis­ta, joi­ta uhkaa kehi­tys­mai­den köy­hiin koh­dis­tu­vat vaa­rat kuten näl­kä­kuo­le­ma. Jos adop­tio­ha­luk­kaat sai­si­vat vali­ta, köy­his­tä mais­ta pelas­tet­tai­siin ilmei­ses­ti lähin­nä tyt­tö­jä rik­kai­siin maihin.

    Käsit­tääk­se­ni tilan­ne ei ole ihan näin synk­kä, kos­ka yleen­sä suku­puol­ta ei saa vali­ta. Suo­mes­sa se lie­nee lail­la kielletty?

    Täl­lais­ten kysy­mys­ten äärel­lä homo­jen adop­tio-oikeu­den vaa­ti­mi­nen ihmi­soi­keuk­siin vedo­ten kuu­los­taa hiu­kan tur­han­ai­kai­sel­ta vouhotukselta.

  97. Rogue:

    Onko­han kukaan tähän men­nes­sä tv:ssä esiin­ty­neis­tä “homo­myön­tei­sis­tä” kir­kon edus­ta­jis­ta avoi­mes­ti kan­nat­ta­nut homo­jen vih­ki­mis­tä avio­liit­toon? He vain muti­se­vat jos­tain mys­ti­ses­tä “rukous­het­kes­tä”? Mut­ta mitä sii­nä rukoil­tai­siin? Onnea ja menes­tys­tä paris­kun­nal­le vai pelas­tus­ta kado­te­tul­le sie­lul­le tai ehey­ty­mis­tä ja paluu­ta kai­dal­le polulle?

    Mys­ti­nen” rukous­het­ki on kom­pro­mis­si, jol­la pyri­tään saa­maan kir­kol­lis­ko­kouk­sen kon­ser­va­tii­vit­kin hyväk­sy­mään piis­pan­ko­kouk­sen ehdo­tus — pää­tös on tar­koi­tus teh­dä mar­ras­kuul­la, joten piis­pat esiin­ty­vät jul­ki­suu­des­sa aika lail­la kie­li kes­kel­lä suu­ta. Onnea ja menes­tys­tä pari­suh­teel­le sii­nä on kui­ten­kin tar­koi­tus rukoil­la. Suun­nil­leen puo­let piis­pois­ta kan­nat­taa rekis­te­röi­ty­jen pari­suh­tei­den siu­naa­mis­ta, joka kai­ke­ti oli­si toi­mi­tuk­se­na hyvin lähel­lä sivii­lia­vio­lii­ton siu­naa­mis­ta, joka puo­les­taan ei juu­ri­kaan eroa kirk­ko­häis­tä kuten Riit­ta ker­toi. Avio­liit­to ja vih­ki­mi­nen on kir­kol­le astet­ta vai­keam­pi kysy­mys, kos­ka Raa­ma­tus­sa ilmei­ses­ti aika sel­keäs­ti mää­ri­tel­lään avio­liit­to nai­sen ja mie­hen väli­sek­si — Riek­ki­nen tai­taa olla piis­pois­ta ainoa, jon­ka mie­les­tä kirk­ko voi­si hyvin vih­kiä myös homoparit.

  98. Saa­ra:
    MaH
    ““Ja minul­le­kin aja­tus on aika vie­ras. Se joten­kin sotii avio­lii­ton kult­tuu­ris­ta ole­mus­ta vastaan.””

    Minun on hyvin vai­kea ymmär­tää tätä muu­ta taus­taa vas­ten kuin sitä, että homo­ja pide­tään vial­li­si­na ja vää­rin elä­vi­nä ihmi­si­nä. Jos ja kun homot ovat yhtä ter­vei­tä ja taval­li­sia kuin me muut­kin, avio­liit­to on heil­le luon­teel­taan täs­mäl­leen saman­lai­nen sitou­mus kuin hedel­mät­tö­mäl­le heteroparille.”

    Saa­ra, sinä itse lii­tät homou­teen tuol­lai­sia arvo­la­tauk­sia. Jos sit­ten pal­jas­tui­si, että homous oli­si esi­mer­kik­si jon­kun viruk­sen tai bak­tee­rin aiheut­ta­ma, eli tek­ni­ses­sä mie­les­sä sai­raus, _sinun omalla_ logii­kal­la­si homot oli­si­vat sit­ten “vial­li­sia ja sai­rai­ta”. Minul­le on mys­tee­ri, mik­si homout­ta esiin­tyy ihmis­po­pu­laa­tios­sa, mut­ta tek­ni­ses­sä mie­les­sä, siis oikeas­taan ainoas­sa rele­van­tis­sa mie­les­sä, se voi olla sai­raus. Homo­jen ja les­bo­jen pari­suh­teet muis­tut­ta­vat muu­ten juu­ri sel­lai­sia pari­suh­tei­ta, jol­lai­sia voi­si olet­taa esiin­ty­vän, kun molem­mat osa­puo­let ovat mie­hiä tai vas­taa­vas­ti nai­sia. Sik­si kes­ki­mää­räi­nen homoa­vio­liit­to tai les­boa­vio­liit­to ei ole saman­lai­nen kuin kes­ki­mää­räi­nen hete­roa­vio­liit­to, kos­ka suku­puo­let nyt ovat erilaisia.

  99. Mar­ko Hamilo,

    Vaik­ka en itse mm. suku­puo­li­kiin­tiöi­tä oikeas­taan kan­na­ta­kaan, pys­tyn ymmär­tä­mään nii­den tar­koi­tuk­sen, joka lie­nee yhteis­kun­nan muok­kaa­mi­nen tasa-arvoi­sem­mak­si ole­mas­sao­le­via, itse­ään uusin­ta­via kehäil­miöi­tä mur­ta­mal­la. Esim. joh­ta­jik­si päte­vien mut­ta mies­joh­ta­juu­den hyväk­sy­tys­tä mal­lis­ta poik­kea­vien nais­ten on päte­viä mie­hiä vai­keam­paa pää­tyä joh­ta­jik­si, kos­ka yri­tys­kult­tuu­rit ovat mie­his­tä mal­lia pai­not­ta­via. Yri­tys­kult­tuu­ri puo­les­taan muut­tuu hitaas­ti, ellei nai­sia jol­la­kin kei­noin uju­te­ta yri­tys­ten joh­toon ja hal­li­tuk­siin — vaik­ka sit­ten väki­sin, sil­lä­kin uhal­la että yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­set tila­päi­ses­ti heikkenevät.

    Las­ten oikeuk­sia ei kui­ten­kaan oli­si eet­tis­tä hei­ken­tää edes tila­päi­ses­ti sen var­jol­la, että yhteis­kun­ta saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man nopeas­ti tasa-arvois­tu­maan. Ei aina­kaan omas­ta mie­les­tä­ni, ja uskon monien homoa­dop­tio­ta kan­nat­ta­vien ole­van samaa miel­tä täs­tä — mukaan­lu­kien ne homo­sek­su­aa­lit, joi­ta lap­sen etu kiin­nos­taa enem­män kuin hei­dän oma etun­sa (ts. he, joi­ta voi­tai­siin har­ki­ta adoptiovanhemmiksi).

  100. Saa­ra,

    Ajat­te­lu­ni on tyys­tin eri­lai­nen. En pidä aikuis­ten homo­jen oikeuk­sia min­kään arvoi­si­na las­ten oikeuk­sien rin­nal­la. Sori vain, kaik­ki homot! Tyk­kään teis­tä kyl­lä ja hali ja silleen. 

    Minul­ta vaa­di­taan mah­dot­to­mia ketu­jus­sa. Ei yksin­ker­tai­ses­ti ole aineis­toa, joka oli­si käy­tet­tä­vis­sä ver­tai­le­vaan tut­ki­muk­seen. Homo­pa­ris­kun­tien adop­tio-oikeus on voi­mas­sa muu­ta­mas­sa maas­sa maa­il­mas­sa ja niis­sä­kin par­haim­mil­laan alle kym­me­nen vuotta. 

    Ihmi­sen iden­ti­tee­tin hajaan­nus ja eri­lai­set nii­hin liit­ty­vät mie­len­ter­vey­den ongel­mat tule­vat näky­viin usein vas­ta nuo­rel­la aikui­siäl­lä, jopa sen jäl­keen. En voi siis antaa mitään link­ke­jä yhtään mihinkään. 

    Pitäy­dyn vain sii­nä anti-les­bo­fe­mi­nis­ti­sen kou­lu­kun­nan käsi­tyk­ses­sä, että lap­sel­la on hyvä olla äiti ja isä. Tämä tar­koit­taa mies­tä ja nais­ta per­hees­sä. Jos meil­lä on mah­dol­li­suus tar­jo­ta tämä läh­tö­koh­ta adop­tio­lap­sel­le kaik­kien mui­den olo­suh­de­te­ki­jöi­den olles­sa kun­nos­sa, niin teh­kääm­me niin. 

    Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö täys­päi­siä ja onnel­li­sia ihmi­siä sukeu­tui­si myös sateen­kaa­ri­per­heis­tä (inhoan muu­ten tätä sie­vis­te­le­vää sanaa, yksin­huol­ta­jil­le kii­tos sii­tä, ettei­vät ole kek­si­neet jotain kul­ta­sä­de­per­het­tä tms.), mut­ta kuten joku yllä tote­si­kin, hei­tä sukeu­tuu ihan kai­ken­lai­sis­ta olo­suh­teis­ta — myös koulukodeista.

  101. Minä en usko, että sii­tä, ettei kv-adop­tio sateen­kaa­ri­per­hee­seen onnis­tu kovin mones­ta maas­ta, jos mis­tään, nouse mek­ka­laa. Eivät­hän kaik­ki maat anna lap­sia myös­kään ateis­teil­le tai yksinadoptoiville.

    tcrown ihmet­te­li kv-adop­tion vai­keut­ta, kun maa­il­mas­sa elää pal­jon lap­sia huo­nois­sa olois­sa. Sen jäl­keen, kun Suo­mes­ta lähe­tet­tiin sota­lap­sia Ruot­siin, on opit­tu, että lap­sen on useim­mi­ten parem­pi olla omien van­hem­pien­sa kans­sa huo­nois­sa olois­sa kuin parem­mis­sa olois­sa vie­raas­sa maassa.

  102. Mys­tee­rik­si minul­le on jää­nyt se, mik­si ilmei­ses­ti koh­tuul­li­nen osa homoista/lesboista halu­aa kuu­lua hei­tä vihaa­vaan kirkkoon.”

    Ehkä sik­si, että sii­hen he ovat kas­va­neet. Tai sik­si, että ei ole hyviä vaih­toeh­to­ja. Pai­kal­li­sis­ta kris­til­li­sis­tä suun­tauk­sis­ta evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­nen tai­taa kui­ten­kin olla se avoimin.

  103. Pie­ni tarkennus: 

    Tar­koi­tin siis ulkois­ta adop­tio-oikeut­ta, en per­heen sisäis­tä. Sehän on Suo­mes­sa­kin mah­dol­li­nen. Ulkoi­nen adop­tio-oikeus on mah­dol­lis­ta vain har­vas­sa maas­sa. En tie­dä, miten asia sit­ten niis­sä­kään käy­tän­nös­sä toimii. 

    Saa­vat­ko homo­pa­rit olles­saan mui­den asioi­den suh­teen samal­la vii­val­la hete­ro­per­hei­den kans­sa lap­sen yhtä helposti/vaikeasti?

    1. Minus­ta vaa­tii hyvät perus­te­lut se,että on hyväk­syt­tä­vää, että yksi­näi­nen nai­nen adop­toi lap­sen, mut­ta hänes­tä tulee kel­vo­ton adop­tio­van­hem­pi, jos per­hees­sä on toi­nen­kin nainen.

  104. Saa­ra kysyy: 

    Mik­si ihmees­sä mei­dän lain­sää­dän­töm­me tuli­si laa­tia sen mukaan, mitä Kii­nas­sa asias­ta ajatellaan?

    Hyvä point­ti sinän­sä — ei pidäkään. 

    Toi­saal­ta jokai­sen uuden lain koh­dal­la pitäi­si vähän miet­tiä, mitä se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa. Jos lail­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä, niin mik­si sitä edes laatia? 

    Paras esi­merk­ki täl­lai­ses­ta idio­tis­mis­ta uutuu­te­na on alle 18-vuo­tiai­den tupakointikielto. 

    Polii­si­par­tioi­ta amis­ten piha­mail­le val­vo­maan asi­aa vai miten tämä aio­taan toteut­taa? Mitään val­tuuk­sia­han opet­ta­jil­la ei ole puut­tua asi­aan muu­ten kuin oppi­lai­tos­ten jär­jes­tys­sään­tö­jen puit­teis­sa, mikä ei mil­lään lail­la muu­ta alku­pe­räis­tä tilannetta. 

    Yhdel­tä­kään tapaan kiin­ty­neel­tä tule­val­ta auto­me­kaa­ni­kol­ta ei kes­su­ja saa takavarikoida. 

    Eli jokin jär­ki hom­maan, oli se sit­ten kaupunkilais‑, lähiö- tai maa­lais­sel­lai­nen, pitäi­si olla lainsäätämisessä.

  105. Rogue: kir­kon libe­raa­li enem­mis­tö ei esi­tä kan­to­jaan kovin avoi­mes­ti ja suo­raan, kos­ka seu­ra­kun­nis­sa on pal­jon “uskos­saan vah­vo­ja” kon­ser­va­tii­ve­ja, jot­ka pys­ty­vät han­ka­loit­ta­maan hei­dän elä­mään­sä kovas­ti­kin. Lii­an libe­raa­leis­ta mie­li­pi­teis­tä vali­te­taan her­käs­ti tuo­mio­ka­pi­tu­liin ja vaik­kei vali­tus meni­si­kään läpi, niin täl­lai­sen tapauk­sen jäl­keen voi olla hyvin vai­kea vaih­taa työ­paik­kaa. Joten­kin toi­von, että tämän kohun jäl­keen ihmi­set uskal­tau­tui­si­vat otta­maan kantaa.

    Seu­ra­sin taan­noin mitä lie vii­ti­sen vuot­ta sit­ten sivus­ta pai­kal­li­sel­la uima­ran­nal­la kuin­ka Mat­ti Repo (tuol­loin vie­lä taval­li­nen pap­pi) ei saa­nut käy­dä rau­has­sa uimas­sa. Heti oli eräs seu­ra­kun­ta-aktii­vi paa­saa­mas­sa Nokia-mis­sios­ta. Jos on teke­mi­sis­sä lähin­nä näi­den seu­ra­kun­ta-aktii­vien kans­sa ja tapaa “taval­li­sia seu­ra­kun­ta­lai­sia” lähin­nä kas­te- ja vih­ki­kes­kus­te­luis­sa, niin saat­taa jää­dä hyvin­kin hämä­räk­si, mitä enem­mis­tön seu­ra­kun­ta­lai­sis­ta mie­lis­sä liikkuu.

  106. Osmol­le,

    Hyvin, hyvin vai­kea on yksi­näi­sen­kin adop­toi­da. Kii­nas­ta ei kai anne­ta nyky­ään ollen­kaan yksin adop­toi­val­le ja muu­al­ta­kin perin nihkeästi? 

    Ehkä esiin­tuo­ma­si asian point­ti on se, että yksin­huol­ta­ja­nai­sia on pil­vin pimein eikä tämä aiheu­ta lap­sel­le eriy­tyis­tä eri­lai­suu­den tun­net­ta. Kak­si samaa suku­puol­ta ole­vaa van­hem­paa sen sijaan saat­ta­vat aiheut­taa pään­vai­vaa kave­ri­pii­ris­sä ja ihan itsek­seen­kin mietiskellessä. 

    Tie­tys­ti nyt riip­puu tosi pal­jon asuin­pai­kas­ta, suvus­ta, ystä­vä­pii­ris­tä, koko yhtei­sös­tä jne. 

    Kyse on kui­ten­kin kes­ki­mää­räis­ten ris­kien arvioin­nis­ta. Tämän luu­li­si ole­van sel­vää tek­no­kraat­tien ja siten vah­vas­ti mate­maat­ti­ses­ti suun­tau­tu­vien palstalla?

  107. Saa­ra,

    täs­sä on ihan sama logiik­ka kuin naisjohtajuudessa.

    Kos­ka homot ja les­bot ovat aksio­maat­ti­ses­ti yhtä hyviä kas­vat­ta­jia kuin hete­rot­kin, adop­tios­ta päät­tä­vät tahot ovat syr­ji­viä, jos lop­pu­tu­lok­se­na on että homo­ja ja les­bo­ja vali­taan adop­tio­van­hem­mik­si vähem­män kuin hete­ro­pa­re­ja. Tämä las­ten­kin edun vas­tai­nen syr­jin­tä joh­tuu asen­teis­ta, ja asen­tei­den muut­ta­mi­nen nopeu­tuu kiin­tiöil­lä, kun homo­van­hem­muus arkis­tuu ja arkis­tu­mi­nen ruok­kii sen hyväksymistä.

  108. Minus­ta vaa­tii hyvät perus­te­lut se,että on hyväk­syt­tä­vää, että yksi­näi­nen nai­nen adop­toi lap­sen, mut­ta hänes­tä tulee kel­vo­ton adop­tio­van­hem­pi, jos per­hees­sä on toi­nen­kin nainen”

    Mua kiin­nos­tais myös perus­te­lut täl­le. En kek­si oikein mitään jär­ke­vää. Eten­kin kun se yksi­näi­nen nai­nen voi kui­ten­kin epä­vi­ral­li­ses­ti olla suh­tees­sa nai­sen kans­sa. Onko yksi­näi­sen nai­sen muu­ten yleen­sä­kään kuin­ka help­poa saa­da adop­tio? Eli­nan ker­to­man mukaan tus­kin kovin­kaan helppoa.

  109. Arto Tukiai­nen:

    Ehkä sik­si, että sii­hen he ovat kas­va­neet. Tai sik­si, että ei ole hyviä vaih­toeh­to­ja. Pai­kal­li­sis­ta kris­til­li­sis­tä suun­tauk­sis­ta evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­nen tai­taa kui­ten­kin olla se avoimin”

    Ehkä. Toi­saal­ta val­tao­sa hete­ro­ka­ve­reis­ta­ni on oma-aloit­tei­ses­ti eron­nut kir­kos­ta aiko­ja sit­ten. Luu­li­si että homoil­la oli­si huo­mat­ta­vas­ti mata­lam­pi kyn­nys ero­ta, ottaen huo­mioon kir­kon suh­tau­tu­mi­sen hei­hin. Epäi­len­kin, että mel­ko har­va homo/lesbo kuu­luu kirk­koon. Löy­tyi­si­kö­hän Setas­ta tai jos­tain arviota?

  110. Eli­na, laki läh­tee ihan sel­keäs­ti lap­sen edus­ta eikä sitä täs­sä kukaan ole muuttamassa. 

    Homoil­las­sa joku (tai­si olla Elsa Sai­sio) esit­ti var­sin naii­ve­ja kom­ment­te­ja kv-adop­tios­ta, mut­ta tosia­sias­sa adop­tio sateen­kaa­ri­per­hee­seen on var­sin har­voin se lap­sen kan­nal­ta paras tai edes mah­dol­li­nen vaih­toeh­to. On kui­ten­kin tilan­tei­ta, että tie­tyn lap­sen adop­tio tiet­tyyn sateen­kaa­ri­per­hee­seen on perus­tel­tua ja minus­ta sitä ei pidä lain­sää­dän­nöl­lä erik­seen kiel­tää. Vaik­ka nämä tapauk­set ovat har­vi­nai­sia, näis­sä tapauk­sis­sa on kyse sen tie­tyn lap­sen koko elämästä.

  111. Kir­kol­la ei pitäi­si olla mitään vel­vol­li­suut­ta alkaa vih­ki­mään homo­ja, jos kirk­ko ei sitä itse halua. Ei usko­n­asiois­ta päät­tä­mi­nen nyt yksin­ker­tai­ses­ti kuu­lu valtiolle!

    Avio­liit­to­jut­tu on sit­ten erik­seen ja se taas riip­puu val­tio­val­las­ta. Itse kyl­lä olen sitä miel­tä, että nykyi­nen pari­suh­teen rekis­te­röin­ti saa riittää. 

    On kai­kin­puo­lin parem­pi että avio­liit­to tar­koit­taa vain yhden mie­hen ja yhden nai­sen välis­tä rekis­te­röi­tyä pari­suh­det­ta. Se ei tääl­lä tar­koi­ta mies­ten tai nais­ten välis­tä suh­det­ta tai yhden mie­hen ja vii­den nai­sen välis­tä suh­det­ta. Homo­sek­su­aa­lit kek­si­kööt sil­le omal­le viri­tyk­sel­le jon­kun oman ter­min­sä ja mus­li­meil­la lie­nee edes­sä vie­lä oma tais­ton­sa hei­kä­läi­sen avio­liit­to­kä­si­tyk­se lakiin saat­ta­mi­ses­ta (jota tulen sitä­kin vas­tus­ta­maan niin kau­an kun minus­sa hen­ki pihisee).

    Ja ennen­kuin kukaan hauk­kuu minua ahdas­mie­li­sek­si, niin olen ateis­ti, enkä halua ola kir­kon kans­sa mis­sään teke­mi­sis­sä. En edes välil­li­ses­ti mää­rää­mäl­lä hei­tä vihkimisestä.

  112. Suh­tau­tu­mi­nen homo­suh­tei­siin vaih­te­lee riip­puen sii­tä tavas­ta, mil­tä kan­til­ta asi­aa katsotaan. 

    Aamu­leh­den teet­tä­män vih­ki­mis­tut­ki­muk­sen mukaan nai­set ovat suo­peim­pia. He var­mas­ti ajat­te­le­vat asi­aa puh­taim­min parisuhteena.

    Jär­jen kan­nal­ta aja­tel­tu­na hom­suh­de on suh­de sii­nä kuin mikä tahan­sa suhde.

    Tai­taa­pi olla niin, että homo­suh­tei­ta kau­his­te­le­vat ajat­te­le­vat asian geni­taa­leil­laan ja pääl­lim­mäi­se­nä on oma likai­nen mielikuv*t*s.

    Homo­pa­ri on kum­pi­kin saa­nut erik­seen kir­kol­li­sen siu­nauk­sen kas­tees­sa ja kon­fir­maa­tios­sa. Mik­sei sit­ten yhdes­sä avio­liit­toon vih­ki­mi­sen sakramentissa?

  113. Val­tio­val­lan pitää sää­tää laki, että homoil­la on lii­tois­saan samat oikeu­det kuin hete­roil­la. Kir­kon osak­si jää miet­tiä omia juma­luus­asioi­taan. Mik­si tämä on niin vaikeaa.

  114. Roguen esi­merk­ki­ta­pauk­set ovat osu­via. Samaa suku­puol­ta ole­vien parien tapauk­ses­sa pari­suh­teen viral­lis­ta­mi­nen tekee adop­tion mah­dot­to­mak­si. Eri suku­puol­ta ole­vien tapauk­ses­sa pari­suh­teen viral­lis­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti paran­taa adop­toin­ti­mah­dol­li­suuk­sia. Homo- ja les­bo­pa­re­jen kan­nat­tai­si oikeas­taan ensin muo­dos­taa kak­si hete­ro­pa­ria, sit­ten adop­toi­da lap­sia, sit­ten ero­ta, ja sit­ten vie­lä rekis­te­röi­dä pari­suh­teen­sa todel­li­sen puo­li­son­sa kanssa. 🙂

    Syl­tyn mai­nit­se­mat monen hen­gen avio­lii­tot ovat myös mie­len­kiin­toi­nen tapaus. Tus­kin mal­tan odot­taa tämän kes­kus­te­lun kon­ver­goi­tu­mis­ta ja siit­ry­mis­tä tuo­hon seu­raa­vaan aihee­seen. Mit­kä­hän ovat argu­men­tit useam­man hen­gen liit­to­ja vastaan? 🙂

    Rogue viit­ta­si homo­pa­rei­hin ja kir­kon jäse­nyy­teen. Ehkä aktii­vi­sis­ta SETA:laisista usea on jät­tä­nyt­kin kir­kon. Mut­ta voi olla, että aika suu­ri osa homois­ta ja les­bois­ta on sil­ti kir­kon jäse­niä. Ehkä he kai­paa­vat hyväk­syn­tää, ja toi­vo­vat sitä sit­ke­säs­ti useam­mas­ta­kin suun­nas­ta. Eroa­mi­nen perus­tur­vaa tuot­ta­vis­ta yhtei­söis­tä voi­si tun­tua vie­lä tur­vat­to­mam­mal­ta. Tämä on kyl­lä vain spe­ku­loin­tia. En tie­dä miten asiat oikeas­ti ovat.

  115. Sylt­ty, niin kau­an kuin ihmi­sil­tä kysel­lään sivii­li­sää­tyä mitä kum­mal­li­sim­mis­sa pai­kois­sa, ei ole oikein hyvä jut­tu, että hete­roi­den ja homo­jen sii­vi­li­sää­dyl­lä on eri nimi­tys ei ole hyvä juttu. 

    Onko yksi­näi­sen nai­sen muu­ten yleen­sä­kään kuin­ka help­poa saa­da adoptio? 

    Lain­sää­dän­tö (mis­tä aina­kin minä kir­joi­tan, aina­kin Eli­na tun­tuu kir­joit­te­le­van ihan jos­tain muus­ta) ei ase­ta estet­tä, mut­ta kv-adop­tio ei onnis­tu kai­kis­ta maista.

    Sel­lai­siin­kin tut­ki­mus­tu­lok­siin olen tör­män­nyt, että yksin­huol­ta­juus sinäl­lään ei ole lap­sel­le mikään ris­ki­te­ki­jä, mut­ta yksin­huol­ta­jil­la on enem­män sel­lai­sia ongel­mia, jot­ka voi­vat aiheut­taa lap­sel­le ongelmia.

  116. Evert the Neverest:
    >Homo­pa­ri on kum­pi­kin saa­nut erik­seen kirkollisen
    >siu­nauk­sen kas­tees­sa ja kon­fir­maa­tios­sa. Miksei
    >sit­ten yhdes­sä avio­liit­toon vihkimisen
    >sakra­men­tis­sa?

    Ajat­te­lit­ko sysä­tä ongel­man pel­käs­tään orto­dok­seil­le ja kato­li­sil­le? Lute­ri­lai­sil­la­han sakra­ment­te­ja ovat vain kas­te ja ehtoollinen.

  117. Jär­jen kan­nal­ta aja­tel­tu­na homo­suh­de on suh­de sii­nä kuin mikä tahan­sa suhde.

    Tai­taa­pi olla niin, että homo­suh­tei­ta kau­his­te­le­vat ajat­te­le­vat asian geni­taa­leil­laan ja pääl­lim­mäi­se­nä on oma likai­nen mielikuv*t*s.”

    Lois­toar­ge­men­toin­tia.

    Syl­tyn mai­nit­se­mat monen hen­gen avio­lii­tot ovat myös mie­len­kiin­toi­nen tapaus. Tus­kin mal­tan odot­taa tämän kes­kus­te­lun kon­ver­goi­tu­mis­ta ja siit­ry­mis­tä tuo­hon seu­raa­vaan aihee­seen. Mit­kä­hän ovat argu­men­tit useam­man hen­gen liit­to­ja vastaan? :-)”

    Jokai­nen argu­ment­ti, joka täh­tää sii­hen, että yhteis­kun­ta yhteis­kun­ta­na säi­lyy sie­det­tä­vä­nä paik­ka­na elää tule­vai­suu­des­sa ovat nii­tä vas­taan. “Argu­ment­tia” “mul­la on oikeus, mul­la on oikeus, mul­la on oikeus” ei siis las­ke­ta. Nimit­täin jos jol­la­kin on vii­si nais­ta, niin nel­jäl­lä muul­la ei sit­ten ole yhtään. Täl­läi­nen “yli­jää­mä­väes­tö” tuli­si sit­ten lait­taa sotiin tykin­ruo­ak­si, mii­nan­pol­ki­joik­sia tai itse­mur­ha­ter­ro­ris­teik­si, ettei­vät he tee jotain _hyvin väkivaltaista_ vallankumousta.

  118. Riit­ta,

    Ei sijoi­tet­tu­ja lap­sia käyn­tän­nös­sä kos­kaan adop­toi­da. Niin kau­an kuin bio­lo­gi­ses­sa van­hem­mas­sa hen­ki pihi­see niin sijoi­tus on vain sijoi­tus, vaik­ka se oli­si kuin­ka pysyvä. 

    Eli on toi­vea­jat­te­lua ottaa adop­tio­lap­sen sijaan huos­taa­no­tet­tu lap­si hoi­toon ja kuvi­tel­la sit­ten jos­kus adop­toi­van­sa hänet — ani har­voin onnistuu. 

    Yli­pään­sä koti­mai­sia adop­tioi­ta on vain muu­ta­ma kym­me­nen vuo­des­sa. Lähin­nä ne ovat suo­raan syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta tapah­tu­via tai esim. onnet­to­muu­des­sa kuol­lei­den van­hem­pien lap­sen adop­tio sukulaiselle. 

    Mah­ta­vat­ko las­ten­suo­je­lu­yk­si­köt edes sjoit­taa lap­sia homo­per­hei­siin? En ole tör­män­nyt asiaan.

    Nyt­hän on tilan­ne, että kan­sain­vä­li­nen adop­tio käy aina vain vai­keam­mak­si. Lap­sia luo­vut­ta­vien mai­den elin­ta­so on vah­vas­sa nousus­sa ja näis­sä pre­fe­roi­daan maan sisäi­siä adoptioita. 

    Inter­pe­dia ja Pelas­ta­kaa lap­set ry. eivät ole pariin vuo­teen edes otta­neet yksi­ne­lä­jien hake­muk­sia vas­taan. Kri­tee­rit läh­tö­maas­sa ovat tosi tiu­kat. Aina­kin Kii­nas­sa pitää esim. pai­noin­dek­sin olla alle 40. Eli jos kas­vat­ti-isä on 190 pit­kä ja pai­naa 145 kg, niin diee­tik­si menee, jos mie­lii pik­ku kii­nat­ta­ren tän­ne saada. 

    Sii­nä mie­les­sä käym­me oikeas­taan koko kes­kus­te­lua aivan teo­reet­ti­sel­la tasol­la. Oli laki tääl­lä mikä tahan­sa, niin adop­tio homo­per­hee­seen oli­si liki mahdotonta.

  119. Mit­kä­hän ovat argu­men­tit useam­man hen­gen liit­to­ja vastaan?”

    Ei nii­tä ole. Perin­tö­ju­ri­diik­ka ym. pien­tä jou­du­taan käy­mään lävit­se ja vii­laa­maan kun­toon. Jos täl­le asial­le tulee riit­tä­vä kysyn­tä, se on tie­tys­ti mah­dol­lis­tet­ta­va. Mei­dän pitää yrit­tää jär­jes­tää olom­me mah­dol­li­sim­man muka­vak­si tääl­lä maan päällä.

    1. Halu­aa­ko Sepe­teus kysyä, eli­kö monia­vioi­nen Moo­ses syn­nis­sä. Kirk­ko­kaan ei ole ollut kovin joh­don­mu­kai­nen täs­sä avio­liit­toins­ti­tuu­tios­saan, vaan his­to­rial­li­nen tilan­ne on muo­van­nut sitä.

  120. Osmo mie­les­tä­ni sekoit­taa asioita: 

    Minus­ta vaa­tii hyvät perus­te­lut se,että on hyväk­syt­tä­vää, että yksi­näi­nen nai­nen adop­toi lap­sen, mut­ta hänes­tä tulee kel­vo­ton adop­tio­van­hem­pi, jos per­hees­sä on toi­nen­kin nainen.

    Ei täs­tä nyt ole kyse tai aina­kin itse irti­sa­nou­dun jyr­käs­ti täl­lai­ses­ta ajattelusta. 

    Ei tei­dän­kään per­hees­sä oli­si kuo­puk­sen­ne ikäis­tä las­ta, jos hänet oli­si yri­tet­ty hank­kia adop­toi­mal­la. Ei se sii­tä joh­du, että tei­dät oli­si ran­kat­tu “kel­vot­to­mik­si van­hem­mik­si”, vaan, että olo­suh­tei­ta ei oli­si kat­sot­tu ikän­ne vuok­si optimaalisiksi. 

    Pitää erot­taa olo­suh­teet ja ihmi­nen vanhempana. 

    Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön kan­nan­ot­to vuo­del­ta 2003 kiteyt­tää sen, mitä minä ajattelen: 

    Lap­sen siir­ty­mi­nen Suo­meen alku­pe­rä­val­tios­ta on suuri
    muu­tos, jon­ka on voi­tu havai­ta monin tavoin rasit­ta­van las­ta. Lap­sen siir­tä­mi­nen samaa sukupuolta
    ole­vien van­hem­pien per­hee­seen voi­si olla yli­mää­räi­nen rasi­te, jol­ta las­ta saat­taa olla tarpeen
    sääs­tää. Kan­sain­vä­li­sen adop­tion kaut­ta maa­han tul­leet lap­set saat­ta­vat kokea voimakkaasti
    jo pel­kän kult­tuu­ri­sen muu­tok­sen niin, ettei hei­dän häm­men­nys­tään tuli­si lisä­tä samaa sukupuolta
    ole­vil­la vanhemmilla.”

    Mis­sään koh­das­sa kan­na­no­tos­sa ei vih­jail­la rivien välis­tä­kään, että homo­sek­su­aa­lis­ten hen­ki­löi­den van­hem­muu­des­sa sinän­sä oli­si jotain läh­tö­koh­tais­ta vikaa. 

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa kal­lis­tun kes­kus­te­lun poh­jal­ta sii­hen, että tie­tyis­sä yksit­täis­ta­pauk­sis­sa lap­sen adop­toi­mi­nen homo­per­hee­seen voi olla perus­tel­tua. Mikä­li lap­si on jää­nyt orvok­si ja tutuin, lap­sen elä­mäs­sä pal­jon läs­nä­ol­lut suku­lai­nen (esim. edes­men­neen isän sis­ko) elää les­bo­suh­tees­sa, on täy­sin koh­tuu­ton­ta, että adop­tios­sa on etusi­jal­la aivan vie­ras perhe. 

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa lap­si jou­tuu lai­tok­seen. Ihmi­set halua­vat adop­toi­da pää­sään­töi­ses­ti vain aivan pie­niä lapsia.

    1. Eli­na, en puhu­nut yksin­huol­ta­jas­ta vaan sii­tä, että Suo­mes­sa yksi­näi­nen nai­nen, jol­la ei kos­kaan ole ollut­kaan puo­li­soa voi adop­toi­da lap­sen ilman mitään olo­suh­tei­den muu­tos­ta. Jos sama nai­nen ei voi adop­toi­da las­ta, kos­ka hänel­lä on puo­li­so­na nai­nen, joten­kin tulee vai­ku­tel­ma, että les­bous tekee ihmi­ses­tä huonomman.
      Onko tuo kan­nan­ot­to muu­ten minis­te­riön vai jon­kin vir­ka­mies­po­ru­kan. Onko sii­nä siis minis­te­rin allekirjoitus?

  121. Nyt en täy­sin ymmär­rä. Enhän minä­kään puhu­nut mitään yksinhuoltajista..?

    Ei minul­le aina­kaan tule vai­ku­tel­maa, että ihmi­nen oli­si huo­nom­pi tai edes, että hän kas­vat­ta­ja­na oli­si huo­nom­pi, jos hän elää lesbosuhteessa. 

    Lap­sen olo­suh­teet vain voi­vat olla vai­keam­mat kah­den samaa suku­puol­ta ole­van van­hem­man per­hees­sä. Kos­ka tämä on asian­tun­ti­joi­den kes­kuu­des­sa hyvin ylei­nen käsi­tys, niin minus­ta lap­sia ei pidä altis­taa homo­jen oikeuk­sien var­jol­la koe­ka­nii­neik­si toden­ta­maan, jos­ko näin ei olisikaan. 

    Miten ihmees­sä nyt sanoi­sin tämän niin, että tuli­sin ymmärretyksi? 

    Aja­tel­laan, että on kak­si yksin­huol­ta­jaa Mar­ja ja Mir­ja, jot­ka ovat täy­sin ident­ti­set kai­kil­ta omi­nai­suuk­sil­taan. Mut­ta Mar­ja on osa­päi­vä­töis­sä arki­sin kah­dek­sas­ta kah­teen ja Mir­ja tekee täy­siä päi­viä kol­mi­vuo­ro­työs­sä. Toden­nä­köi­ses­ti lap­sen on sees­tei­sem­pää ja vakaam­paa elää Mar­jan kanssa. 

    Tämä ei tar­koi­ta, että Mir­ja oli­si huo­nom­pi ihmi­nen. Se tar­koit­taa vain, että olo­suh­teet ovat Mar­jan kodin pii­ris­sä lap­sen kan­nal­ta paremmat. 

    Kuten jo yllä tote­sin, ei ole mitään aineis­toa, jon­ka avul­la voi­si tut­kia homo­per­hei­den adop­tio­las­ten kehi­tys­tä. On tut­kit­tu vain homo­per­heis­sä elä­nei­tä lap­sia, joil­la lähes aina on oma van­hem­pi per­hees­sä ja on ollut vas­ta­syn­ty­nees­tä asti. Nämä­kin ovat sup­pei­ta ja vali­koi­tu­nei­ta aineis­to­ja ja aivan riit­tä­mät­tö­mäl­lä aika­vä­lil­lä tehtyjä. 

    Yhtä kaik­ki, vaik­ka ne pitäi­si­vät­kin paik­kan­sa eli että aina­kin les­bo­per­heis­sä kas­vaa vähin­tään yhtä “hyviä” lap­sia kuin hete­ro­per­heis­sä niin: 

    Ei kovin sen­si­tii­vi­nen tar­vit­se olla lap­sen mie­len maa­il­maan näh­den ymmär­tääk­seen, että tilan­ne on rat­kai­se­van eri­lai­nen, kun lap­si tulee pik­ku­lap­si-iäs­sä vie­rai­den ihmis­ten pariin täy­sin eri­lai­ses­ta kult­tuu­riym­pä­ris­tös­tä kuin että elää bio­lo­gi­sen äitin­sä kans­sa, jol­la on puo­li­so­na nainen.

    1. Men­nään nyt tuo­hon Mai­ja ja Mir­ja ‑esi­merk­kiin.
      Kun har­kin­taan adop­tio­ta, vaik­ka­pa koti­mais­ta adop­tio­ta suo­raan syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta, Mir­ja saa adop­toi­da lap­sen yksin tuo­hon kol­mi­vuo­ro­työn hel­vet­tiin, mut­ta ei, jos asuu Mar­jan kans­sa samas­sa talou­des­sa. Vään­nä nyt tämä logiik­ka rautalangasta!

  122. En halua kysyä. Kris­ti­no­pin idean mukaan eläm­me kaik­ki synnissä.

    Ihan muu­ta­man sadan tai tuhan­nen tapauk­sen takia useam­man hen­ki­lön avio­liit­toa ei kan­na­ta ruve­ta mah­dol­lis­ta­maan. Vähän samas­ta syys­tä, jol­la vas­tus­tat Kirk­ko­num­men moottoritietä.

  123. Eli­na:

    Ajat­te­lu­ni on tyys­tin eri­lai­nen. En pidä aikuis­ten homo­jen oikeuk­sia min­kään arvoi­si­na las­ten oikeuk­sien rin­nal­la. Sori vain, kaik­ki homot! Tyk­kään teis­tä kyl­lä ja hali ja silleen.

    Niin? Sinul­ta on vie­lä sel­ven­tä­mät­tä se, mil­lä taval­la syr­ji­vän erot­te­lun pois­ta­mi­nen lais­ta soti­si las­ten oikeuk­sia vas­taan. Suh­tau­dut kuin las­ten ja aikuis­ten oikeu­det oli­si­vat poik­keuk­set­ta ris­ti­rii­das­sa, ja aikuis­ten oikeuk­sien tasa-arvois­ta­mi­nen muka väis­tä­mät­tä hei­ken­täi­si las­ten oloja.

    En minä vaa­di sinul­ta link­ke­jä sii­tä, että homoa­dop­tiot ovat tur­miol­li­sia ja joh­ta­vat kado­tuk­seen, vaan toi­von sinun vain ker­to­van, mik­si ennak­ko­luu­loa (= “homot ovat kel­vot­to­mia van­hem­pia”), jota ei ole tie­teel­li­ses­ti toden­net­tu, tuli­si laki­kir­jois­sa levit­tää yhteis­kun­taan (sitä var­ten meil­lä on Raa­mat­tu — samaa son­taa on ihan tur­ha kir­ja­ta vie­lä lakiin­kin). Jos homo­pa­ris­kun­ta on tar­joa­mien­sa olo­suh­tei­den vuok­si vas­taa­vaa hete­ro­pa­ria huo­nom­pi adop­tio­van­hem­mik­si, tämä erot­te­lu kyl­lä tulee ilmi käy­tän­nön tasol­la kun adop­tio­pää­tök­siä teh­dään. Jos erot­te­lu teh­dään lain tasol­la, anne­taan ymmär­tää, että homot ovat niin totaa­li­sen kel­vot­to­mia, ettei hei­dän voi antaa edes yrit­tää kil­pail­la hete­ro­pa­re­ja vastaan.

    Pitäy­dyn vain sii­nä anti-les­bo­fe­mi­nis­ti­sen kou­lu­kun­nan käsi­tyk­ses­sä, että lap­sel­la on hyvä olla äiti ja isä. Tämä tar­koit­taa mies­tä ja nais­ta per­hees­sä. Jos meil­lä on mah­dol­li­suus tar­jo­ta tämä läh­tö­koh­ta adop­tio­lap­sel­le kaik­kien mui­den olo­suh­de­te­ki­jöi­den olles­sa kun­nos­sa, niin teh­kääm­me niin.

    Jos. Entä­pä jos jos­kus jos­sa­kin tilan­tees­sa ei ole? Pitäi­sit­kö sil­loin parem­pa­na lap­sen pää­ty­mis­tä yksin­huol­ta­jal­le kuin homo­pa­ril­le? Itse pidän sel­vä­nä, että kak­si ter­vet­tä ja rakas­ta­vaa van­hem­paa on pal­jon parem­pi kuin yksi. Yksin­huol­ta­jil­ta adop­tio­ta ei kui­ten­kaan ole kiel­let­ty laissa.

    Tämä ei tar­koi­ta, ettei­kö täys­päi­siä ja onnel­li­sia ihmi­siä sukeu­tui­si myös sateen­kaa­ri­per­heis­tä, mut­ta kuten joku yllä tote­si­kin, hei­tä sukeu­tuu ihan kai­ken­lai­sis­ta olo­suh­teis­ta — myös koulukodeista.

    Kyl­lä kai se nyt aina­kin on aika hyvin tut­kit­tu jut­tu, että adoptiovanhemmat/kasvattiperhe on kes­ki­mää­rin kou­lu­ko­tia parem­pi vaih­toeh­to. Olet­ko muu­ten tutus­tu­nut sii­hen tut­ki­muk­seen, joka osoit­ti homo­jen las­ten pär­jää­vän mui­ta parem­min, vai dis­sai­lit­ko sitä ihan teki­jöi­den suku­puo­li­sen suun­tau­tu­nei­suu­den nojalla?

  124. Pel­ko, että lap­sia kiusa­taan hei­dän van­hem­pien­sa suh­teen tai suh­teen “eri­lai­suu­den” takia, on samaa sar­jaa kuin pel­ko, että seka­liit­to­jen (siis sel­lais­ten epä­puh­tai­den suh­tei­den, jois­sa toi­nen on neit­seel­li­nen skan­di­naa­vi, ja toi­nen eläi­mel­li­nen ete­län olento)lapset koke­vat syrjintää.

    Var­maan on Suo­mes­sa sel­lai­sia­kin seu­tu­ja, jois­sa pelk­kä kir­koon kuu­lu­mat­to­muus ja toi­ve saa­da sen mukais­ta kou­luo­pe­tus­ta aiheut­ta­vat ympä­ris­tös­sä rajua pahek­sun­taa ja lei­maa­vat las­ta van­hem­pien valin­to­jen täh­den. Niin se nyt vain on. Mut­ta annet­ta­koon näil­le pilk­ka­kir­vei­den hei­lut­ta­jil­le anteek­si, sil­lä he eivät tie­dä, mitä he tekevät.

  125. Tämä Eli­nan argu­men­toin­ti oli­si huvit­ta­vaa jol­lei se oli­si niin surullista. 

    Pitäi­si­hän se nyt olla kai­kil­le sel­vää, että kos­ka “ei jokai­nen ripu­liin kuo­le­va lap­si ole kodi­ton orpo” ja kehi­tys­maat “eivät tai­da halu­ta” antaa lap­sia adop­tioon homo­per­hei­siin, homo­jen adop­tio-oikeus pitää kiel­tää Suo­men lain­sää­dän­nös­sä. Mik­si­kö? No tie­tys­ti lap­sen edun vuoksi.

    Eli­na voi ker­toa kuin­ka moneen ker­taan tahan­sa “tyk­kää­vän­sä” homois­ta ja pitä­vän­sä lap­sen etua homo­jen etua tär­keäm­pä­nä, mut­ta nämä argu­men­tit ker­to­vat kyl­lä täy­sin päi­vän­sel­väs­ti täy­sin päinvastaista.

    tcrown ihmet­te­li kv-adop­tion vai­keut­ta, kun maa­il­mas­sa elää pal­jon lap­sia huo­nois­sa olois­sa. Sen jäl­keen, kun Suo­mes­ta lähe­tet­tiin sota­lap­sia Ruot­siin, on opit­tu, että lap­sen on useim­mi­ten parem­pi olla omien van­hem­pien­sa kans­sa huo­nois­sa olois­sa kuin parem­mis­sa olois­sa vie­raas­sa maassa.

    Minä puhuin orvois­ta. Orpo on lap­si, jon­ka van­hem­mat ovat kuol­leet. Eli näi­den vaih­toeh­dot eivät ole omien van­hem­pien kans­sa huo­nois­sa olois­sa vs. mui­den van­hem­pien kans­sa hyvis­sä olois­sa, vaan ilman van­hem­pia las­ten­ko­dis­sa huo­nois­sa olois­sa vs mui­den van­hem­pien kans­sa vie­raas­sa maassa.

  126. Eli­na:

    Aja­tel­laan, että on kak­si yksin­huol­ta­jaa Mar­ja ja Mir­ja, jot­ka ovat täy­sin ident­ti­set kai­kil­ta omi­nai­suuk­sil­taan. Mut­ta Mar­ja on osa­päi­vä­töis­sä arki­sin kah­dek­sas­ta kah­teen ja Mir­ja tekee täy­siä päi­viä kol­mi­vuo­ro­työs­sä. Toden­nä­köi­ses­ti lap­sen on sees­tei­sem­pää ja vakaam­paa elää Mar­jan kanssa.

    Tämä ei tar­koi­ta, että Mir­ja oli­si huo­nom­pi ihmi­nen. Se tar­koit­taa vain, että olo­suh­teet ovat Mar­jan kodin pii­ris­sä lap­sen kan­nal­ta paremmat.

    Ja nime­no­maan sik­si lais­sa ei lue, että kol­mi­vuo­ro­työ­tä teke­vät eivät voi adop­toi­da, vaan näi­den olo­suh­tei­den ja nii­den vahin­gol­li­suu­den arvioin­ti jäte­tään adop­tio­pro­ses­sin aika­na teh­tä­väk­si. Tämä sik­si, että kyse ei — kuten itse­kin sanot — ole Mir­jan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta huo­nom­muu­des­ta ihmi­se­nä, vaan olosuhteista.

    Samoin tuli­si toi­mia homo­pa­rien­kin koh­dal­la. Jos kat­so­taan, että samaa suku­puol­ta ole­vat van­hem­mat ovat lap­sen olo­ja hei­ken­tä­vä olo­suh­de, niin sit­ten kat­so­taan. Mut­ta se, ettei homo­ja edes hyväk­sy­tä arvioin­ti­pro­ses­siin mukaan, viit­taa syr­jin­tään hen­ki­lö­koh­tais­ten omi­nai­suuk­sien perus­teel­la. Eli juu­ri sii­hen käsi­tyk­seen, että homot eivät edes mis­sään yksit­täis­ta­pauk­ses­sa voi olla kel­vol­li­sia vanhempia.

  127. Mar­ko Hamilo,

    Nime­no­maan sama logiik­ka, mut­ta nois­sa pela­taan eri asioil­la. Yri­tyk­sen toi­min­ta­ky­kyä voi minus­ta väliai­kai­ses­ti tasa-arvois­tu­mis­pyr­ki­mys­ten nimis­sä hei­ken­tää, jos ja kun tämä joh­tuu sii­tä ettei yri­tyk­ses­sä ole ymmär­ret­ty arvos­taa perin­tei­ses­tä mie­hi­ses­tä mal­lis­ta poik­kea­via per­soo­nia tie­toi­neen ja tai­toi­neen. Mut­ta lap­sen edun hei­ken­tä­mis­tä en hyväk­sy edes tila­päi­ses­ti, vaik­ka pyr­ki­myk­se­nä oli­si­kin yhteis­kun­nan tasa-arvois­tu­mi­sen nopeuttaminen.

  128. Eli­na:

    Toi­saal­ta jokai­sen uuden lain koh­dal­la pitäi­si vähän miet­tiä, mitä se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa. Jos lail­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä, niin mik­si sitä edes laatia?

    Täl­lä laki­muu­tok­sel­la oli­si suu­ri mer­ki­tys. Ei var­maan­kaan juu­ri sinul­le, jota tämä asia ei mitä ilmei­sim­min hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kos­ke­ta muu­ten kuin siten, että jou­dut mm. sie­tä­mään inhot­ta­van sie­vis­te­le­vän ‘sateenkaariperhe’-sanan käyt­töä, ja mitä kaik­kea. Minä­kään en voi kuin arvail­la, mil­tä lain tasol­la syr­ji­tyk­si tule­mi­nen mah­taa tun­tua ja mil­lä kai­kil­la tavoil­la se vai­kut­taa elä­mään. Uskon siis hei­tä, joil­la on asias­ta kokemusta.

    Jos todel­la ajat las­ten oikeuk­sia ja pidät opti­maa­li­sia kas­vuo­lo­suh­tei­ta tär­kei­nä, yri­tä muis­taa että myös jokai­nen homo on ker­ran lap­si. Homo­vi­ha­mie­li­nen yhteis­kun­ta, joka mm. sää­tää lakin­sa­kin homot ja hete­rot erot­te­le­vik­si, aiheut­taa homo­sek­su­aa­li­sil­le nuo­ril­le nelin­ker­tai­sen itse­mur­ha­ris­kin mui­hin nuo­riin verrattuna.

  129. Ei Mir­ja sai­si­kaan adop­tio­las­ta noil­la työ­jär­jes­te­lyil­lä, vaan ne pitäi­si muuttaa. 

    Esi­merk­ki­ni tar­koi­tus oli osoit­taa vain se, että ei ihmi­sen huonous/hyvyys per­soo­na­na rat­kai­se täs­sä homoa­dop­tio­asias­sa, vaan olo­suh­teet. Eri­tyi­ses­ti nyt ulko­mail­ta jo vau­vaiän ohit­ta­nei­ta ajat­te­len, kos­ka koti­mai­sia adop­tioi­ta on vain mur­to-osa kaikista. 

    Nämä otto­lap­set ovat usein erit­täin haas­ta­via ja pahoin depri­voi­tu­nei­ta. Yli­lää­kä­ri ja las­tenp­sy­kat­ri Jari Sink­ko­nen kir­joit­taa artik­ke­lis­saan Duodecimissa: 

    Ver­huls­tin ym. (1995) mukaan ulko­mail­ta adop­toi­dut lap­set ovat ylie­dus­tet­tui­na las­ten- ja nuo­ri­sop­sy­kiat­ri­sil­la osas­toil­la Hol­lan­nis­sa. Täs­tä ilmiös­tä on teh­ty joi­ta­kin havain­to­ja Suo­mes­sa­kin. Ongel­mien taus­tal­la ovat taval­li­ses­ti lap­sen vai­keu­det tur­val­li­sen suh­teen luo­mi­ses­sa ottovanhempiinsa. 

    Jari Sink­ko­nen myös vas­tus­taa homo­jen adop­tio-oikeut­ta niil­lä perus­teil­la, joi­ta olen jo täs­sä ket­jus­sa use­aan ottee­seen esittänyt. 

    Miten lap­sen tilan­ne voi­si olla parem­pi kiin­ty­mys­suh­tei­den syn­ty­mi­sen osal­ta, kun per­he ei täy­tä nor­maa­lin perus­ko­din kri­tee­rei­tä, vaan van­hem­pien suh­teen eri­lai­suu­den työs­tä­mi­nen vie lap­sen voi­ma­va­ro­ja? Eikö nyt mene kaa­liin, että lap­sen etu ajaa täs­sä kai­ken edel­le? Lap­si ei ole mikään sub­jek­tii­vi­nen joka­ho­mon oikeus. 

    Osoit­ta­kaa te, vas­tak­kai­sen näke­myk­sen edus­ta­jat, nyt vuo­ros­tan­ne, että tilan­ne oli­si parem­pi. Minä olen kaik­ke­ni yrit­tä­nyt osoit­taa, että ei olisi. 

    Nämä bio­lo­gi­sen van­hem­pan­sa kans­sa elä­neet homo­pa­rien lap­set eivät toti­ses­ti rii­tä evi­dens­sik­si. Niis­sä on kyse aivan eri asias­ta kuin adoptiossa.

  130. Gc kir­joit­ti: “jos jol­la­kin on vii­si nais­ta, niin nel­jäl­lä muul­la ei sit­ten ole yhtään”

    Tätä taas tasa­pai­not­tai­si yhden nai­sen useam­pi avio­mies. Myös samaa suku­puol­ta ole­vien avo­lii­toil­la on vas­taa­va vai­ku­tus. Les­bo­pa­rit vie­vät kak­si nais­ta avio­liit­to­mark­ki­noil­ta. Mie­het voi­si­vat kan­nat­taa mies­puo­li­sia homo­pa­re­ja sil­lä perus­teel­la, että näin avio­liit­to­mark­ki­noil­le jää enem­män nai­sia valittavaksi.

    Mut­ta eikö­hän näis­sä asiois­sa ole paras kuun­nel­la sydä­men ään­tä. Voi­si olla parem­pi antaa kaik­kien avioi­tua sen hen­ki­lön kans­sa, jon­ka kans­sa halu­aa avioi­tua (ja joka halu­aa avioi­tua tämän hen­ki­lön kans­sa). Samaa suku­puol­ta ole­vien ja monia­viois­ten aiheut­ta­ma vää­ris­ty­mä ei ole lii­an suuri.

    (huom. en kir­joit­ta­nut “sydämm­men”, vaik­ka sydä­meen saat­tai­si aina­kin jois­sain kult­tuu­reis­sa jos­kus mah­tua useam­pi­kin ämmä :-).)

  131. Täs­sä vie­lä yksi pulmatehtävä.

    Orvok­si jää­neil­lä lap­sil­la on suku­lai­si­na vain edes­men­neen isän van­ha­pii­ka sis­ko ja edes­men­neen äidin van­ha­poi­ka veli. Las­ten paras­ta aja­tel­len (vas­tui­ta, talout­ta, perin­tö­jär­jes­te­lyi­tä) las­ten täti ja setä mene­vät nai­mi­siin ja adop­toi­vat lap­set. Tädin ja sedän välil­lä ei ole mitään romant­tis­ta, vaan kyse on vain molem­pien halua­mas­ta käy­tän­nön järjestelystä.

    Kaik­ki menee lain, kir­kon ja nykyis­ten adop­tio­käy­tän­tö­jen mukaan (pait­si että pari jou­tuu alt­ta­ril­la valeh­te­le­maan aiko­van­sa rakas­taa toi­si­aan elä­män­sä lop­puun asti). Sama kuvio ei kui­ten­kaan toi­mi­si, jos nuo kak­si hen­ki­löä oli­si­vat samaa suku­puol­ta tai jos he oli­si­vat samaa sisa­rus­sar­jaa. Jos kak­si samaa suku­puol­ta ole­vaa tai lähi­su­ku­lais­ta muo­dos­taa rekis­te­röi­dyn pari­suh­teen lap­sia tukeak­seen, he eivät ehkä halua vies­tit­tää ulko­maa­il­mal­le ole­van­sa myös rakastavaisia.

    Tuli­si­ko siis val­tion mah­dol­lis­taa myös “las­ten kas­vat­ta­mi­sek­si sol­mi­tut juri­di­set lii­tot”? Täs­sä ei ole mitään eri­kois­ta sii­nä mie­les­sä, että onhan nyt­kin moni avio­liit­to kasas­sa vain las­ten vuok­si. Ja maa­il­mal­la liik­kuu myös ela­tus­vel­vol­li­sia. Vai onko täs­sä kyse vapaa­eh­toi­ses­ta ela­tus­vel­vol­li­suus­jär­jes­te­lys­tä (myös peri­mi­sen sisältävästä)?

  132. Osmo, Eli­na­kin tuos­sa jo myön­si, että on tilan­tei­ta, jois­sa (koti­mai­nen) adop­tio sateen­kaa­ri­per­hee­seen on lap­sen kan­nal­ta paras vaih­toeh­to. Nämä tilan­teet ovat perä­ti har­vi­nai­sia, mut­ta eivät mah­dot­to­mia, ja sik­si nii­tä ei pidä lain­sää­dän­nöl­lä erik­seen kieltää. 

    Luu­len, että täl­lai­sen adop­tion mah­dol­lis­ta­mis­ta vas­tus­ta­vat usko­vat vas­tus­ta­van­sa jotain ihan muu­ta. Pel­kää­vät, että lap­sia alet­tai­siin tasa-arvon nimis­sä jael­la per­hei­siin lap­sen edun vas­tai­ses­ti aivan miten sat­tuu. Toi­saal­ta var­maan­kin jot­kut odot­ta­vat, että sai­si­vat kai­paa­man­sa lap­sen hyvin­kin hel­pos­ti, jos vain laki adop­tion sal­li­si. Tosia­sias­sa kysy­mys on hyvin har­vi­nai­sis­ta tapauk­sis­ta, kos­ka laki­kin läh­tee sii­tä, että kat­so­taan lap­sen etua.

    En muu­ten pitäi­si mah­dot­to­ma­na sitä, että hyvin epä­sään­nöl­lis­tä vuo­ro­työ­tä teke­vä yksi­näin­ha­ki­ja kat­sot­tai­siin nais­pa­ria huo­nom­mak­si vaih­toeh­dok­si, kun lap­sen etua arvioi­daan. Toi­saal­ta on vai­kea uskoa, ettei oli­si näi­tä molem­pia parem­paa per­het­tä las­ta odot­ta­mas­sa. Adop­tio­las­ta odot­ta­vat per­heet­hän eivät ole min­kään­lai­ses­sa jonos­sa, vaan joka lap­sel­le pyri­tään valit­se­maan las­ta odot­ta­vis­ta per­heis­tä se kaik­kein sopi­vin per­he. Tämä tekee adop­tio­lap­sen odot­ta­mi­ses­ti hyvin stressaavaa.

  133. Eli­na:Miten ihmees­sä nyt sanoi­sin tämän niin, että tuli­sin ymmär­re­tyk­si?

    Ei ongel­ma­si ole se, että et tuli­si ymmär­re­tyk­si. Ongel­ma­si on se, että tulet ymmär­re­tyk­si ja olet väärässä.

    Capisce?

  134. Saa­ra: ”Itse pidän sel­vä­nä, että kak­si ter­vet­tä ja rakas­ta­vaa van­hem­paa on pal­jon parem­pi kuin yksi.”

    Ja kol­me on parem­pi kuin kaksi.

  135. Pal­jon on ker­ty­nyt kom­men­toi­ta­vaa yhden met­sä­len­kin aika­na, mut­ta aloi­tan täs­tä ja palaan ilok­sen­ne kyl­lä asi­aan myö­hem­min mui­den asioi­den osalta: 

    Saa­ra väittää: 

    Homo­vi­ha­mie­li­nen yhteis­kun­ta, joka mm. sää­tää lakin­sa­kin homot ja hete­rot erot­te­le­vik­si, aiheut­taa homo­sek­su­aa­li­sil­le nuo­ril­le nelin­ker­tai­sen itse­mur­ha­ris­kin mui­hin nuo­riin verrattuna.

    Mitä­hän näyt­töä on sii­tä, että juu­ri “homo­vi­ha­mie­li­nen yhteis­kun­ta” aiheut­taa tämän kohon­neen itsemurhariskin?

    Aikuis­tu­val­la ihmi­sel­lä on kosol­ti kai­ken­lai­sia sisäi­siä ris­ti­rii­to­ja. Kun tähän palet­tiin lisää sek­su­aa­li­sen poik­kea­vuu­den, niin ei ole help­poa …ei.

    Käsit­tääk­se­ni homo­jen itse­mur­ha­ris­ki on mer­kit­se­väs­ti suu­rem­pi myös alueil­la, jos­sa homous on lähes nor­mi — tie­tyis­sä Yhdys­val­to­jen kaupungeissa. 

    Tämä väit­tä­mä vaa­tii toki läh­teen, joka tulee mah­dol­li­ses­ti myöhemmin.

  136. Se, että adop­toi­dut lap­set ovat ylie­dus­tet­tui­na las­ten- ja nuo­ri­sop­sy­kiat­ri­sil­la osas­toil­la, seli­te­tään usein adop­tion vai­ku­tuk­se­na, mut­ta tätä ei kui­ten­kaan voi­da kont­rol­loi­da kaksoissokkokokeilla.

    Jos ajat­te­let­te tar­kem­min, min­kä­lai­sia lap­sia jou­du­taan anta­maan adop­toi­ta­vak­si, so. min­kä­lai­set perin­tö­te­ki­jät, ras­kau­den­ai­kai­set olo­suh­teet jne. näil­lä lap­sil­la usein on, niin en oli­si lain­kaan yllät­ty­nyt, jos adop­tio näi­den las­ten koh­dal­la vähen­täi­si nii­tä ongel­mia, joi­ta lap­sel­le oli­si muu­ten tullut. 

    Se, että laki sal­li­si homo­pa­rien adop­toi­da, ei muut­tai­si tätä toden­nä­köi­ses­ti mihin­kään. Eräs mies­kol­le­ga­ni (hol­lan­ti­lai­nen) on hol­lan­ti­lai­sen lain mukai­ses­ti nai­mi­sis­sa mie­hen kans­sa ja hän tote­si, että adop­tion lail­li­suu­des­ta huo­li­mat­ta se on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, kos­ka lap­sia on niin vähän ja käy­tän­nös­sä hete­rot mene­vät ohi. Hän ei tun­tu­nut pitä­vän sitä eri­tyi­sen epä­rei­lu­na, vaik­ka he kuu­lem­ma haluai­si­vat­kin lapsen. 

    Tun­nen läjä­päin hete­roi­ta, joil­le en iki­nä antai­si omaa las­ta­ni edes hoi­det­ta­vak­si, ja joi­tain joi­den koh­dal­la rehel­li­ses­ti sanoen ihmet­te­len miten höve­lis­ti meil­lä suh­tau­du­taan sii­hen, kuka saa teh­dä lap­sia. Käsia­seen hank­ki­mis­ta ollaan teke­mäs­sä käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si, ja samaan aikaan tuol­la on nai­sia, jot­ka teh­tai­le­vat muk­su­ja täy­sin piit­taa­mat­ta näi­den hyvin­voin­nis­ta. Jos nyt kes­ki­tyt­täi­siin nii­hin oikei­siin ongel­miin ensin: homo­jen adop­tio-oikeus ei ole ongel­ma, se todel­li­nen ongel­ma on joi­den­kin hete­roi­den mah­dol­li­suus teh­dä lap­sia ilman mitään kontrollia.

  137. Saa­ral­le vie­lä, joka sanoo: 

    Minä­kään en voi kuin arvail­la, mil­tä lain tasol­la syr­ji­tyk­si tule­mi­nen mah­taa tun­tua ja mil­lä kai­kil­la tavoil­la se vai­kut­taa elä­mään. Uskon siis hei­tä, joil­la on asias­ta kokemusta.

    Niin.. täs­sä seu­raa nyt jat­ku­vas­ti minun näkö­kul­mas­ta­ni kategoriavirhe. 

    Pidän täy­sin tois­si­jai­se­na, mil­tä aikui­ses­ta homos­ta tun­tuu. En yhden­te­ke­vä­nä, mut­ta täy­sin toissijaisena. 

    Ajat­te­len adop­toi­ta­vaa las­ta. Minä­kin voin vain arvail­la, mil­tä hänes­tä tun­tuu kai­ken eri­lai­suu­den kes­kel­lä seli­tel­lä vie­lä “kah­ta iskää” kysy­myk­siin: eik­sul­la oo äitii…? 

    Arvaus on, että todel­la pahalta. 

    Naii­via minulta?

  138. Riit­ta
    “Sylt­ty, niin kau­an kuin ihmi­sil­tä kysel­lään sivii­li­sää­tyä mitä kum­mal­li­sim­mis­sa pai­kois­sa, ei ole oikein hyvä jut­tu, että hete­roi­den ja homo­jen sii­vi­li­sää­dyl­lä on eri nimi­tys ei ole hyvä juttu. ”

    Se on vain sinun mie­li­pi­tee­si, minus­ta asia kun on täy­sin päinvastoin.

  139. Saa­ra: “Olet­ko muu­ten tutus­tu­nut sii­hen tut­ki­muk­seen, joka osoit­ti homo­jen las­ten pär­jää­vän mui­ta paremmin,”

    Sano­taan nyt vie­lä ker­ran, että sel­lais­ta tut­ki­mus­ta ei ole ole­mas­sa. Kuten ei sel­lais­ta­kaan, joka todis­tai­si homo­jen lap­sis­ta tule­van parem­pia ihmi­siä. Tämä on tiet­ty­jen pii­rien fan­ta­sia mut­ta odot­taa todistustaan. 

    Perus­te­lut voi lukea yltä useam­mas­ta vies­tis­tä. Pis­te­tään vie­lä ikään kuin meta­pe­rus­te­lu: Mikä tahoa saa päät­tää mil­loin ihmi­nen pär­jää parem­min tai on parem­pi kuin toi­nen ihmi­nen? Tämä on ja pysyy ikuisuuskysymyksenä.

    Ko. tut­ki­mus­kaan ei toki keh­dan­nut väit­tää tie­tä­vän­sä abso­luut­tis­ta totuut­ta uni­ver­saa­lin pär­jää­mi­sen tai hyvyy­den luon­tees­ta. Tyy­pil­li­sen hol­tit­to­mas­sa uuti­soin­nis­sa sen sijaan vedet­tiin mut­kia suo­rak­si samaan tapaan kuin sinä ja Soi­nin­vaa­ra eli väi­tet­tiin tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­te­tyn, että les­bo­jen lap­sis­ta tulee parem­pia kuin hete­ro­jen lapsista. 

    Jos tuon “jour­na­lis­ti­nä­ke­myk­sen” hyväk­syy, on siis sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si hen­ki­lö, joka ei riko rajo­ja on parem­pi kuin sel­lai­nen joka rikkoo. 

    Kiel­tä­mät­tä yhteis­kun­tam­me liik­kuu sel­lai­seen suun­taan, että rajo­jen rik­ko­mi­ses­ta ran­gais­taan vuo­si vuo­del­ta enem­män. Joku kut­suu kehi­tys­tä yhteis­kun­nan femi­ni­soi­tu­mi­sek­si (ter­mi on epä­rei­lu mut­ta myös tie­tys­sä mie­les­sä tot­ta). Kui­ten­kin yhteis­kun­ta saa muut­tua vie­lä radi­kaa­lis­ti lisää nais­mai­sem­mak­si, ennen kuin les­bo­jen lap­set auto­maat­ti­ses­ti voi­si­vat edes peri­aat­tees­sa olla parem­min val­mis­tu­nei­ta kas­vun ja aikui­suu­den haasteisiin.

    Tai sit­ten kehi­tysp­sy­ko­lo­gia ei tie­dä mitään.

    Muu­ten mie­len­kiin­tois­ta on, että en huo­man­nut kenen­kään puhu­neen mies­puo­lis­ten homo­jen adop­tio-oikeu­des­ta. Kult­tuu­ris­sa, jos­sa mies­ten kan­nat­taa vält­tää tilan­tei­ta, jois­sa jou­tuu yksin vie­raan tai ei-oman lap­sen kans­sa samaan tilaan, se on ymmär­ret­tä­vää vai mis­tä muus­ta voi olla kysymys?

  140. Eli­na, mitäs jos adop­tio­van­hem­mat oli­si­vat mus­tai­hoi­sia? Voi­si­ko­han se tun­tua lap­ses­ta häm­men­tä­väl­tä? Voi­si­vat­ko kou­lu­kiusaa­jat huu­del­la hänel­le asias­ta? Haluat kai sen­tään raja­ta pie­nim­mät­kin yli­mää­räi­set rasit­teet pois adop­tio­lap­sen elämästä?

  141. Juho Laa­tu: “Tätä taas tasa­pai­not­tai­si yhden nai­sen useam­pi avio­mies. Myös samaa suku­puol­ta ole­vien avo­lii­toil­la on vas­taa­va vai­ku­tus. Les­bo­pa­rit vie­vät kak­si nais­ta avio­liit­to­mark­ki­noil­ta. Mie­het voi­si­vat kan­nat­taa mies­puo­li­sia homo­pa­re­ja sil­lä perus­teel­la, että näin avio­liit­to­mark­ki­noil­le jää enem­män nai­sia valittavaksi.”

    Poly­andria, sel­lai­nen monia­vioi­suus, jos­sa nai­sel­la on mon­ta mies­tä, on äärim­mäi­sen har­vi­nais­ta ja ymmär­ret­tä­väs­tä syys­tä. Mie­hil­lä kun on tar­ve lisään­tyä, ja sik­si mies pyr­kii tilan­tee­seen jos­sa on mah­dol­li­sim­man var­ma onnis­tu­mi­ses­taan. Poly­andrias­sa mie­het eivät kos­kaan tie­täi­si, kuka on onnis­tu­nut ja kuka ei. Tilan­ne joh­tai­si joko lii­ton hajoa­mi­seen tai kii­vai­siin rii­toi­hin, joi­den tar­koi­tus oli­si eli­mi­noi­da mui­den lisääntymismahdollisuudet. 

    Sim­pans­sit naps­a­se­vat sil­loin täl­löin kil­pai­li­jan kivek­set ham­pail­laan täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa. Samaa, muu­ten, uhka­si Jes­se “Alfa­nek­ru” Jack­son teh­dä nuo­rel­le haas­ta­jal­leen Barack Obamalle. 

    Poly­gy­nias­sa ei ole lain­kaan täl­lais­ta säh­lin­gin vaaraa.

    Mitä siis teh­dä yli­jää­mä­mie­hil­le sit­ten kun poly­ga­mia hyväk­sy­tään? Homok­si ryh­ty­mi­nen on ilmei­ses­ti suu­rel­le osal­le mie­his­tä äärim­mäi­sen han­ka­laa. Esi­mer­kik­si minul­le se oli­si kai mah­do­ton­ta. Toi­saal­ta antii­kin Krei­kan koke­muk­set ker­to­vat sii­tä, että sopi­val­la ehdol­lis­ta­mi­sel­la homok­si muut­ta­mi­nen onnis­tuu. Ehkä. Läh­de­ai­neis­to on niin vajaa­ta, että homos­te­lun ylei­syy­des­tä ei voi­da mitään var­maa sanoa.

    Onnek­si jää jäl­jel­le kastraa­tio, kemial­li­nen tai oikea. Kun sek­su­aa­li­nen halua kato­aa, ei koe nai­set­to­muut­ta­kaan ongel­ma­na. Jos lap­sia kai­paa, adop­tio var­maan onnis­tuu, kun ei ole SITÄ riskiä.

    Todet­ta­koon vie­lä, että poly­gy­nia on jo jos­sain mää­rin tot­ta. Sel­lais­ten mies­ten mää­rä, jot­ka eivät ole kos­kaan nai­neet, on mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pi kuin vas­taa­vien nais­ten. Les­bo­suh­teet­kin näyt­tä­vä ole­maan yleis­ty­mään päin. Nai­set ovat täs­sä suh­tees­sa kes­ki­mää­rin mie­hiä suvaitsevaisempia.

  142. Gc

    Nimit­täin jos jol­la­kin on vii­si nais­ta, niin nel­jäl­lä muul­la ei sit­ten ole yhtään. 

    Jos­sain päin maa­il­maa tämä ei ole pel­käs­tään aka­tee­mi­nen kysy­mys. Yhdys­val­lois­sa on enem­män ja vähem­man sul­je­tuis­sa yhtei­söis­sä elä­viä monia­vioi­suut­ta har­joit­ta­via mor­mo­ni­lah­ko­ja, jois­sa mie­hel­lä saat­taa olla hyvin­kin mon­ta vai­moa (nämä eivät siis kuu­lu moniai­voi­suu­des­ta luo­pu­nee­seen suu­rim­paan LDS-kirk­koon). Aina­kin pari näis­tä yhtei­söis­tä on pää­ty­nyt uuti­siin sen takia, että ne kar­kot­ta­vat kes­kuu­des­taan eri­lais­ten teko­syi­den var­jol­la tun­tu­van osan myö­häis­tei­ni-ikään tule­vis­ta pojis­ta. Näil­le ei löy­dy omas­ta poru­kas­ta vai­moa ja nai­mat­to­ma­na ele­le­mi­nen ei ole suo­ta­va tilan­ne sekään. Mor­mo­ni­nai­sil­le voi­si tie­tys­ti men­nä esit­tä­mään tasa-arvon ja tasa­pai­non nimis­sä useam­man mie­hen naimista.

  143. tcrown,

    Sitee­raat nyt Riit­taa 11.24 antaen ymmär­tää, että lai­naus oli­si minun. 

    Ei sii­nä mitään, voin alle­kir­joit­taa kyl­lä Rii­tan sano­mi­sen täs­sä asiassa. 

    Mut­ta tark­kuut­ta kui­ten­kin kiitos..

    tcrown sanoo:

    Tämä Eli­nan argu­men­toin­ti oli­si huvit­ta­vaa jol­lei se oli­si niin surullista.

    En tie­dä tekee­kö johon­ku­hun tämä alen­tu­va tyy­li vai­ku­tuk­sen ja saa vakuut­tu­maan yli­ver­tai­suu­des­ta­si minuun näh­den. Sama­pa se…, itse kat­son, että tuol­lai­seen tyy­liin tur­vau­tu­mi­nen viit­taa aina asia-argu­ment­tien vähäisyyteen. 

    Eli huvi­tu rau­has­sa tai ole surul­li­nen, eipä lii­ty tähän kes­kus­te­luun lain.

  144. Tätä olen­kin odot­ta­nut. Sitä en kyl­lä odot­ta­nut, että tuli Tiedemieheltä: 

    Tun­nen läjä­päin hete­roi­ta, joil­le en iki­nä antai­si omaa las­ta­ni edes hoi­det­ta­vak­si, ja joi­tain joi­den koh­dal­la rehel­li­ses­ti sanoen ihmet­te­len miten höve­lis­ti meil­lä suh­tau­du­taan sii­hen, kuka saa teh­dä lapsia.

    Just!

    Kos­ka on ole­mas­sa huo­no­ja heteroita/heterovanhempia, niin homoil­le ado­pi­to-oikeus nyt ja heti. 

    (no,… okei ei TM ihan näin sano­nut, mut­ta näin on perus­tel­tu pal­jon­kin muu­al­la homo­jen adoptio-oikeutta)

  145. Eli­na, mitäs jos adop­tio­van­hem­mat oli­si­vat mus­tai­hoi­sia? Voi­si­ko­han se tun­tua lap­ses­ta hämmentävältä? 

    Ei tie­ten­kään, jos lap­si­kin on tum­mai­hoi­nen. Se oli­si ainoas­taan posi­tii­vi­nen asia. Bio­lo­gi­aa ei pidä ohit­taa, vaik­ka jot­kut valo­päät ovat­kin kek­si­neet, että suku­puo­li ja ihon­vä­ri ovat vain sosi­aa­li­sia konstruktioita. 

    Minä en muu­ten ole otta­nut mitään kan­taa kou­lu­kiusaa­mi­seen. Ihan las­ten vil­pit­tö­mät ei-pahan­suo­vat kysy­myk­set­kin voi­vat olla kiusal­li­sia sil­loin kun asia on vai­kea itselle. 

    Kiusaa­mis­ta lii­oi­tel­laan, se on minun näke­myk­se­ni. Sitä en pidä eri­tyi­se­nä ris­ki­te­ki­jä­nä, jos­kin sekin ehkä pitää ottaa huomioon. 

    Adop­tio­lap­sil­la on usein oppi­mis­vai­keuk­sia virik­keet­tö­män var­hais­lap­suu­den, kie­li­vai­keuk­sien ja ehkä mui­den­kin teki­jöi­den takia. Kaik­ki ris­ki­te­ki­jät yhdes­sä voi­vat toki altis­taa myös kiusaamiselle. 

    Että mik­si yksi ris­ki­te­ki­jä lisää? En ymmär­rä, kun jokai­sel­le tar­jo­tul­le lap­sel­le on hete­ro­per­he­kin tarjolla. 

    Mik­si tie­ten tah­toen haluat­te lisä­tä sel­lai­sen lap­sen taak­kaa, joka jou­tuu miet­ti­mään “kuka minä olen, mis­tä minä olen tul­lut, mik­si minut on hylät­ty jne”. Pitä­kää nyyh­ki­jä­nä, mut­ta nämä ovat jokai­sen adop­tio­lap­sen todel­li­suut­ta. Kenel­lä vähem­män ja kenel­lä enemmän. 

    Mik­si tämän lap­sen pitää vie­lä miet­tiä, että mik­si muil­la on äiti ja isä ja hänel­lä jotain ihan muuta? 

    Mik­si?

    1. Voi­sin ymmär­tää Eli­naa, jos hän oli­si sil­lä kan­nal­la, että adop­toi­taes­sa vau­vaiän ohit­tai­nei­ta lap­sia homo­fo­biai­sis­ta mais­ta homous oli­si perus­te mui­den jou­kos­sa. En tie­dä, onko tuo kult­tuu­ris­hok­ki niin val­ta­va adop­toi­taes­sa vau­vai­käis­tä, joka tus­kin on pys­ty­nyt ime­mään koh­dus­sa syn­nyin­maan­sa homoasenteita.
      Voi­si olla joten­kin jär­ke­väs­ti perus­tel­ta­vis­sa, että homo­per­hei­siin ei voi­si adop­toi­da, pait­si jos se on lap­sen etu, mut­ta nyt laki on ymmär­tääk­se­ni kir­joi­tet­tu niin, ettei voi adop­toi­da, vaik­ka se oli­si lap­sen kiis­ta­ton etu. Tämä on pel­käs­tään syrjivää.
      Suu­ri osa suo­ma­lais­ta adop­tiois­ta teh­dään maa­seu­dul­la omai­suu­den jär­jes­te­le­mi­sek­si — siis perin­tö­ve­ron kier­tä­mi­sek­si. Setä ei voi nyt adop­toi­da 17-vuo­tias­ta vel­jen­poi­kaan­sa rin­ta­pe­riul­li­sek­seen, jos hän on rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa. Tähän kun vie­lä kuu­li­si Eli­nal­ta perustelut.

  146. Tie­de­mies,

    Jos nyt kes­ki­tyt­täi­siin nii­hin oikei­siin ongel­miin ensin: homo­jen adop­tio-oikeus ei ole ongel­ma, se todel­li­nen ongel­ma on joi­den­kin hete­roi­den mah­dol­li­suus teh­dä lap­sia ilman mitään kontrollia.

    Minä,

    Mitä lahom­pi lat­va, sen kovem­pi tyvi. Kyl­lä kan­sa tietää.

  147. Saa­ra:

    Yri­tyk­sen toi­min­ta­ky­kyä voi minus­ta väliai­kai­ses­ti tasa-arvois­tu­mis­pyr­ki­mys­ten nimis­sä hei­ken­tää, jos ja kun tämä joh­tuu sii­tä ettei yri­tyk­ses­sä ole ymmär­ret­ty arvos­taa perin­tei­ses­tä mie­hi­ses­tä mal­lis­ta poik­kea­via per­soo­nia tie­toi­neen ja taitoineen”

    Ja miten osoi­tat, että yri­tyk­ses­sä “ei ole ymmär­ret­tyr­vos­taa perin­tei­ses­tä mie­hi­ses­tä mal­lis­ta poik­kea­via per­soo­nia tie­toi­neen ja tai­toi­neen”? Mitä jos yri­tys onkin vain yrit­tä­nyt par­haan­sa mukaan mak­si­moi­da tulo­jaan ja tämän mak­si­moin­nin seu­rauk­se­na hal­li­tuk­seen on sat­tu­nut pää­ty­mään pää­asias­sa miehiä?

    Suku­puo­li­kiin­tiöi­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mah­dol­lis­ta perus­tel­la mil­lään kes­tä­väl­lä logiikalla.

  148. Kas vain eli kän­sä. Tämä kes­kus­te­lu on sol­ju­nut kes­kus­te­luk­si avio-oikeuk­sis­ta. Voi­sin ker­toa aihees­ta omas­ta kokemuksesta.

    Oli vuo­si se ja se. Olin käy­mäs­sä Lon­toos­sa. Etsin tyt­tä­rel­le­ni tuliais­lah­jaa. Har­rod­sin tava­ra­ta­los­sa pää­dyin val­ta­vaan Barbie-maailmaan.

    Osas­tol­la kaik­ki Bar­biet oli­vat saman hin­tai­sia. Oli opet­ta­ja-Bar­bie, sai­raan­hoi­ta­ja-Bar­bie jne. Yksi Bar­bie oli kak­si ker­taa mui­ta kal­liim­pi. Hän oli eron­nut Bar­bie. Kysyin myy­jäl­tä, että mis­tä ihmees­tä tämä johtuu?

    Myy­jä hymyi­li ja vastasi: 

    Hyvä her­ra. Eron­nut Bar­bie on kak­si ker­taa mui­ta kal­liim­pi sen takia, että hänel­lä on Ken­nyn talo, auto, moot­to­ri­ve­ne, lasketteluvälineet.…” 

    Huo­kai­sin ja ostin tuk­ka­mal­li Bar­bien. Hänet tyt­tä­re­ni tosin leik­ka­si saman­tien kal­juk­si, kun sil­mä vältti.

    Kun kak­si mies­tä tai nais­ta ero­aa, heil­lä kai­ke­ti menee lusi­kat tasan, toi­sin kuin Barbeilla.

  149. jou­ni lund­qvist (23.10.2010 kel­lo 19:56):

    Val­tio­val­lan pitää sää­tää laki, että homoil­la on lii­tois­saan samat oikeu­det kuin hete­roil­la. Kir­kon osak­si jää miet­tiä omia juma­luus­asioi­taan. Mik­si tämä on niin vaikeaa.

    Tämä on niin vai­ke­aa, kos­ka “peri­aat­teel­li­set” ihmi­set halua­vat vält­tä­mät­tä juu­ri tämän asian yhtey­des­sä käsi­tel­lä sel­lai­sia iso­ja ja vai­kei­ta peri­aat­teel­li­sia kysy­myk­siä kuin “oikeaop­pi­nen” Raa­ma­tun tul­kin­ta, val­tion ja kir­kon suh­de, “perin­tei­sen” per­he­mal­lin ase­ma yhteis­kun­nas­sa, lap­sen oikeu­det ja hyvän van­hem­man määritelmä.

    Loma­keon­gel­ma” oli­si hyvin help­po rat­kais­ta jo ennen laki­muu­tok­sia har­kit­se­mal­la, kos­ka sitä sivii­li­sää­tyä yli­pää­tään on tar­peen kysyä, ja muok­kaa­mal­la loput avio­lii­tos­sa (ruk­si tähän) rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa (ruk­si tähän) ‑lomak­keet avio­lii­tos­sa tai rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa (ruk­si tähän) ‑lomak­keik­si tai luo­mal­la nimi­tys ylä­kä­si­teel­le, joka kat­taa eri­lai­set viral­lis­te­tut pari­suh­teet. Ei tar­vit­tai­si mitään muu­ta kuin ongel­man tun­nis­ta­mi­nen ja halu kor­ja­ta asia.

    Yhtei­sen suku­ni­men valit­se­mi­sen mah­dol­li­suus on tus­kin kel­tään pois eikä adop­tio­kiel­lon kumoa­mi­nen laki­ta­sol­la takai­si rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa ole­vil­le pareil­le sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta lap­seen (adop­tio-oikeus joh­taa ilmei­ses­ti ter­mi­nä har­haan). Ihmi­sil­lä, jot­ka työk­seen sel­vit­tä­vät ja har­kit­se­vat haki­joi­den kel­poi­suut­ta adop­tio­van­hem­mik­si, lie­nee kui­ten­kin sel­väs­ti parem­mat edel­ly­tyk­set vali­ta lap­sel­le hyvä koti kuin kan­san­edus­ta­jil­la, jot­ka (puut­teel­li­sen) tut­ki­mus­tie­don perus­teel­la miet­ti­vät, onko joku ihmis­ryh­mä ryh­mä­nä tilas­tol­li­ses­ti kes­ki­mää­rin parem­pi vai huo­nom­pi vaih­toeh­to lap­sen kannalta.

  150. Se on tosi­aan kol­man­sien mai­den rän­sis­ty­neis­sä las­ten­ko­deis­sa viru­vien onni, että hei­tä var­jel­laan homo­van­hem­pien trau­ma­ti­soi­vil­ta vai­ku­tuk­sil­ta, ja jää­vät sin­ne mis­sä ovat kun­nes ovat riit­tä­vän van­ho­ja ryh­tyäk­seen prostituoiduiksi/huumekauppiaiksi/lapsisotilaiksi. Näin siis sel­lai­sis­sa sivis­tys­mais­sa, jois­ta hei­tä ei myy­dä suo­ra­nai­seen orjuu­teen tai jota­kin vie­lä pahempaa.

    Voi­si­vat­han ne van­hem­matc (tai äidit) puo­les­taan, jot­ka anta­vat lap­sen­sa adop­tioon heti syn­ty­män jäl­keen ruk­sa­ta jonun “ei homoa” ruu­dun. Mik­sei sin­ne voi­si lait­taa “ei maa­han­muut­ta­jia” tai “ei kris­tit­ty­jä fun­da­men­ta­lis­te­ja” ruudunkin. 

    En lain­kaan epäi­le, ettei­kö adop­tio­lap­sil­la oli­si ongel­mia iden­ti­teet­tin­sä kans­sa, mut­ta toi­saal­ta niin on monel­la muul­la­kin tie­tys­sä iäs­sä. Edel­leen adop­tion käsit­te­ly tuo var­mas­ti sar­jan ongel­mia adop­toi­du­le yksi­löl­le, kun hän raken­taa minuut­taan, mut­ta olet­tai­sin suu­rim­pien kysy­mys­ten kos­ke­van bio­lo­gi­sia van­hem­pia, ei nii­tä, joi­den kans­sa on kas­va­nut — vaik­ka lap­sil­la tapaa kyl­lä olla rii­tan­sa kas­vat­ta­jien­sa kans­sa joka tapauksessa.

  151. Pahoit­te­lut, jos jol­le­kin jäi mie­li­ku­va, että Rii­tan lai­naus oli Eli­nan kir­joit­ta­ma. Tuo ei ollut tar­koi­tuk­se­ni, kir­joi­tin vain kom­men­tin useam­mal­le ihmi­sel­le samaan viestiin.

    Mut­ta jo toi­sen ker­ran Eli­na ohit­taa täy­sin oleel­li­set argu­ment­ti­ni ja tart­tuu epä­oleel­li­suuk­siin. Tämä pitä­nee siis tul­ki­ta niin, että Eli­na oikeas­ti on sitä miel­tä, että las­ten­ko­ti ympä­ris­tös­sä, jos­sa mm. ris­ki kuol­la ripu­liin on todel­li­nen, on lap­sel­le parem­pi vaih­toeh­to kuin homo­van­hem­mil­le adop­toin­ti, kos­ka ei edes yri­tä muu­ta väittää.

  152. Eli­na:

    En tie­dä tekee­kö johon­ku­hun tämä alen­tu­va tyy­li vai­ku­tuk­sen ja saa vakuut­tu­maan yli­ver­tai­suu­des­ta­si minuun nähden. 

    Vas­taus: ei tee, eikä saa.

    Että mik­si yksi ris­ki­te­ki­jä lisää? En ymmär­rä, kun jokai­sel­le tar­jo­tul­le lap­sel­le on hete­ro­per­he­kin tarjolla

    Kos­ka se ris­ki­te­ki­jä huo­mioon ottaen homo­per­he voi sil­ti olla parem­pi kuin hete­ro­per­he! Sinä väi­tät kate­go­ri­ses­ti, että yksi­kään homo­per­he ei voi­si olla parem­pi kuin yksi­kään hete­ro­per­he joka on hyväk­syt­ty adop­tion vastaanottajiksi.

  153. Muu­ten mie­len­kiin­tois­ta on, että en huo­man­nut kenen­kään puhu­neen mies­puo­lis­ten homo­jen adop­tio-oikeu­des­ta. Kult­tuu­ris­sa, jos­sa mies­ten kan­nat­taa vält­tää tilan­tei­ta, jois­sa jou­tuu yksin vie­raan tai ei-oman lap­sen kans­sa samaan tilaan, se on ymmär­ret­tä­vää vai mis­tä muus­ta voi olla kysymys?”

    Milen­kiin­tois­ta. Mutat rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa ole­vien adoptio.oikeus ssi­sät­lää ei ipso myös mies­pa­rien adop­tio-oikeu­den. ja sen vuok­si asi kier­re­tään, vai­ka kukaan ei halua­kaan sitä aää­neen lausua. Ja voi olla, että sateen­kar­ri­per­hei­den adop­tio-oie­ku­tat vas­tusv­tar suh­tua­vu­ta kielt­sies­ti niem­no­maan mies­pa­rien adop­tio-oikeu­teen, vaik­ka vosi­vat joten kuten hyväk­syä nais­pa­rien adoptio-oikeuden-.

    Mene ja tiedä.

    On mielenkiintoista,e ttä puhu­taan erikk­seen homo- ja les­bo­pa­reis­ta, vaik­ka peri­aat­tees­sa edel­lienn sisäl­tää myös jäl­kim­mäi­set. Homo­sek­sual­si­min märi­tel­män nojalla.

    Oli­si pitä­nyt otta nimi­merk­ki. Homo-Hörö, jol­la rak­kaat luok­ka­to­ve­ri­ni minut tun­si­vat ei täs­sä yhtey­des­sä tai­da olla ihan onnistunut.

  154. Eli­na:

    Niin.. täs­sä seu­raa nyt jat­ku­vas­ti minun näkö­kul­mas­ta­ni kategoriavirhe.

    Pidän täy­sin tois­si­jai­se­na, mil­tä aikui­ses­ta homos­ta tun­tuu. En yhden­te­ke­vä­nä, mut­ta täy­sin toissijaisena.

    Ajat­te­len adop­toi­ta­vaa lasta.

    Aja­tel­kaa lap­sia! Lap­si­por­noes­to­lis­ta­kin luo­tiin, kos­ka “aja­tel­tiin lap­sia”. Sil­ti se ei käy­tän­nös­sä aut­ta­nut lap­si­por­non uhre­ja vaan — jos mitään — ainoas­taan vai­keut­ti hei­dän tilan­net­taan pyyh­ki­mäl­lä ongel­man pois ihmis­ten mielestä.

    Olen pyy­tä­nyt sinua ker­to­maan, mil­lä perus­teel­la arve­let että lain muut­ta­mi­nen syr­ji­mät­tö­mäk­si käy­tän­nös­sä hei­ken­täi­si las­ten etua. Uskot­ko, että jos homo­pa­reil­le anne­taan oikeus aset­tua ehdol­le adop­tio­van­hem­pia valit­taes­sa, hei­tä ale­taan yhtäk­kiä prio­ri­soi­da yhtä päte­vien hete­ro­pa­rien yli? Jos uskot, mil­lä perus­teel­la? Jos et, mil­lä olen­nai­sel­la taval­la näet asian vai­kut­ta­van adop­toi­ta­vien las­ten etuun?

    Mitä­hän näyt­töä on sii­tä, että juu­ri “homo­vi­ha­mie­li­nen yhteis­kun­ta” aiheut­taa tämän kohon­neen itsemurhariskin?

    Aikuis­tu­val­la ihmi­sel­lä on kosol­ti kai­ken­lai­sia sisäi­siä ris­ti­rii­to­ja. Kun tähän palet­tiin lisää sek­su­aa­li­sen poik­kea­vuu­den, niin ei ole help­poa …ei.

    Eihän poik­kea­vuus ole yksi­löl­le vai­kea asia, jos se ei ole sitä ympä­röi­väl­le yhteis­kun­nal­le. Suo­men­ruot­sa­lais­ten mää­rä maas­sam­me on samaa luok­kaa kuin homo­sek­su­aa­lien. Yllät­tää­kö ketään, ettei hei­dän itse­mur­ha­ris­kin­sä kui­ten­kaan ole samaa luok­kaa? Entä­pä jos heil­tä lais­sa kiel­let­täi­siin mm. avioi­tu­mi­nen ja adop­tio, ja hei­tä pidet­täi­siin kai­kin puo­lin kel­vot­to­mi­na? Jos lähi­men­nei­syy­des­sä suo­men­ruot­sa­lai­suus oli­si ollut lää­ke­tie­teel­li­nen sai­raus, ja sitä ennen ran­gais­ta­va rikos?

    Entä­pä mikä osa suo­ma­lai­sis­ta mah­taa olla puna­tuk­kai­sia? Onko heil­lä vai­ke­aa poik­kea­vuu­ten­sa vuok­si? Vai­kut­tai­si­ko tilan­tee­seen yhteis­kun­nan suhtautuminen?

    Käsit­tääk­se­ni homo­jen itse­mur­ha­ris­ki on mer­kit­se­väs­ti suu­rem­pi myös alueil­la, jos­sa homous on lähes nor­mi — tie­tyis­sä Yhdys­val­to­jen kaupungeissa.

    Minä en oikein usko homou­den voi­van olla “lähes nor­mi” edes San Franciscos­sa, jota pide­tään ylei­ses­ti ottaen homo­myön­tei­se­nä paik­ka­na. Tämä jo sik­si­kin, että Cali­for­nia on kui­ten­kin osa Ame­ri­kan Yhdys­val­to­ja. Kyl­lä San Franciscon homot ovat aika var­mas­ti tie­toi­sia sii­tä, että hei­dän lähiym­pä­ris­tön­sä suh­tau­tu­mi­nen on poik­keus sään­nös­tä. Lisäk­si suu­ri osa siel­lä asu­vis­ta homois­ta on tod.näk. muut­ta­nut muu­al­ta. Alu­een itse­mur­ha­lu­vut eivät siis suo­raan ker­ro juu­ri sen alu­een suh­tau­tu­mi­sen vaikutuksista.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, min­kä ajat­te­let ole­van syy­nä homo­jen kor­ke­aan itse­mur­ha­ris­kiin, jos ympä­ris­töl­lä ei mie­les­tä­si ole mer­kit­se­vää vai­ku­tus­ta. Ajat­te­let­ko ehkä hei­dän ole­van sisäi­ses­ti rik­ki­näi­siä; erään­lai­sia vam­mai­sia, joi­den vam­ma hei­ken­tää hei­dän eliniänodotettaan?

  155. Roguel­le, vaik­ka onkin aivan off topic:

    Ja miten osoi­tat, että yri­tyk­ses­sä “ei ole ymmär­ret­tyr­vos­taa perin­tei­ses­tä mie­hi­ses­tä mal­lis­ta poik­kea­via per­soo­nia tie­toi­neen ja tai­toi­neen”? Mitä jos yri­tys onkin vain yrit­tä­nyt par­haan­sa mukaan mak­si­moi­da tulo­jaan ja tämän mak­si­moin­nin seu­rauk­se­na hal­li­tuk­seen on sat­tu­nut pää­ty­mään pää­asias­sa miehiä?

    Eivät nuo minun näh­däk­se­ni sul­je toi­si­aan pois. Tot­ta kai yri­tyk­set pyr­ki­vät mak­si­moi­maan voit­to­aan par­hail­la tie­dos­saan ole­vil­la kei­noil­la. Osal­la tähän kuu­lu­vat vain ne perin­tei­set, mie­hi­set kei­not. Kas­va­val­la osal­la kei­no­va­li­koi­ma on nykyi­sin laajempi.

    Suku­puo­li­kiin­tiöi­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mah­dol­lis­ta perus­tel­la mil­lään kes­tä­väl­lä logiikalla.

    Kivo­ja nämä sun abso­lu­tis­mit. Jos huo­ma­sit, ker­roin että en itse kan­na­ta kiin­tiöi­tä. En sil­ti meni­si väit­tä­mään mitään noin lopul­lis­ta asias­ta, joka on kui­ten­kin aika moniu­loit­tei­nen ja yksi­löl­le mah­do­ton hah­mot­taa objektiivisesti.

  156. TomiA kir­joit­ti: “Poly­andria, sel­lai­nen monia­vioi­suus, jos­sa nai­sel­la on mon­ta mies­tä, on äärim­mäi­sen har­vi­nais­ta ja ymmär­ret­tä­väs­tä syys­tä. Mie­hil­lä kun on tar­ve lisään­tyä, ja sik­si mies pyr­kii tilan­tee­seen jos­sa on mah­dol­li­sim­man var­ma onnistumisestaan.”

    Mie­hil­lä on kiin­nos­tus­ta myös irto­suh­tei­siin, vaik­ka niis­sä jäl­ke­läi­set voi­vat jää­dä koko­naan arvai­lu­jen varaan. Toi­saal­ta monet mie­het vah­ti­vat mus­ta­suk­kai­ses­ti vai­mo­jaan. Poly­andria oli­si jotain täl­tä väliltä.

    On ole­mas­sa joi­tain kult­tui­rei­ta jois­sa poly­andria toi­mii. Samoin jois­sain poly­gy­nia. Jois­sain kult­tuu­reis­sa las­ten isää ei tyy­pil­li­ses­ti tun­ne­ta. Suo­mes­sa­kin on isä­puo­lia ja uus­per­hei­den uusia äite­jä, ja usein hom­ma myös toi­mii hyvin. Ihmi­nen tun­tuu ole­van aika sopeu­tu­vai­nen olen­to näis­sä­kin asiois­sa, eli ehkä ter­ve yhteis­kun­ta voi­daan raken­taa monil­la eri käy­tän­nöil­lä. Ja ihmis­ten pitää kye­tä sopeu­tu­maan ja he voi­vat etsiy­tyä moniin eri­lai­siin tilanteisiin.

    (Osa vakiin­tu­neis­ta yhtei­söis­tä ja nii­den tavois­ta voi kyl­lä olla epä­ter­vei­tä­kin / sen jäse­nil­le epämiellyttäviä.)

    Mies­ten ja nais­ten asen­noi­tu­mi­ses­sa on toki ero­ja hei­dän roo­lin­sa eri­lai­suu­des­ta joh­tuen (9kk+18v vas­tuu vs. het­ken hur­ma, suku­puol­ten luon­ne-erot, mies­ten fyy­si­nen vah­vuus). Jois­sain tilan­teis­sa se, että yhteis­kun­ta pakot­taa jäse­nen­sä tiet­tyyn muot­tiin voi olla aina­kin yhteis­kun­taa vakaut­ta­va tapa toi­mia. Ja toi­saal­ta tie­ten­kin yksi­löi­den tasol­la mah­dol­li­ses­ti ahdis­ta­va. Hyvin toi­mi­vas­sa, vakaas­sa ja yksit­täi­sil­le kan­sa­lai­sil­le hyvää elä­mää tar­joa­maan pyr­ki­väs­sä yhteis­kun­nas­sa sään­tö­jä voi­si myös löysätä.

    Samaa suku­puol­ta ole­vien avio­liit­to­jen ja mui­den kum­mal­li­suuk­sien häi­rit­se­vä vai­ku­tus avio­liit­to­mark­ki­noi­hin lie­nee tilas­tol­li­ses­sa mie­les­sä aika pie­ni. Ja muot­tiin pakot­ta­mi­sel­la voi olla myös mark­ki­noi­ta ja muo­dos­tet­tu­ja avio­liit­to­ja häi­rit­se­viä vaikutuksia.

    En tie­dä oli­si­ko suu­rel­la osal­la nai­sis­ta kiin­nos­tus men­nä nai­mi­siin jon­kun fil­mi­täh­den kans­sa yhdes­sä sadan muun vai­mon kans­sa. Jos näin on, mark­ki­noil­le voi­si tul­la pien­tä häi­riö­tä. Mut­ta ehkä on toden­nä­köi­sem­pää, että fil­mi­täh­ti ei haluai­si sataa vai­moa rie­sak­seen, ja moni vai­moeh­do­kas kiel­täy­tyi­si kunniasta.

  157. Saa­ra:

    Osal­la tähän kuu­lu­vat vain ne perin­tei­set, mie­hi­set kei­not. Kas­va­val­la osal­la kei­no­va­li­koi­ma on nykyi­sin laajempi”

    En käsi­tä tätä “perin­tei­siin mie­hi­siin kei­noi­hin” nojaa­vaa argu­men­toin­tia­si. Perin­tei­nen mie­hi­nen motii­vi pörs­siy­ri­tyk­sil­lä on tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa. Jos joku pys­tyy tähän nai­sel­li­sil­la kei­noil­la, ei yri­tyk­sil­lä ole mitään syy­tä vas­tus­taa sitä. Sinul­la on läh­tö­ole­tuk­se­na, että mai­nit­se­ma­si “mie­hi­set kei­not” eivät ole tehok­kai­ta. Mut­ta mitään näyt­töä et anna väit­tä­mä­si tuek­si. Etkä perus­te­le, mik­sei­vät yri­tyk­set ottai­si suu­rem­paa tuot­toa teke­viä nai­sia hal­li­tuk­siin­sa, jos joku oli­si osoit­ta­nut, että tar­jol­la ole­vat nai­set todel­la oli­si­vat tuottavampia.

    Kivo­ja nämä sun abso­lu­tis­mit. Jos huo­ma­sit, ker­roin että en itse kan­na­ta kiintiöitä”

    No en oikein kek­si sel­lais­ta mark­ki­na­mal­lia, jos­sa suku­puo­li­kiin­tiöt voi­si­vat toi­mia koko­nai­suu­den kan­nal­ta tehok­kaas­ti. Kek­sit­kö sinä? 

    Ker­roit hyväk­sy­vä­si yri­tys­ten tila­päi­sen toi­min­tae­del­ly­tys­ten hei­ken­tä­mi­sen “suu­rem­man hyvän” vuok­si sii­nä yhtey­des­sä kun puhut­tiin homo/lesbokiintiöistä. Mitä tar­koi­tit täl­lä, jos et sitä, että hyväk­syi­sit kiin­tiöt yritysmaailmassa?

  158. Voi­si olla joten­kin jär­ke­väs­ti perus­tel­ta­vis­sa, että homo­per­hei­siin ei voi­si adop­toi­da, pait­si jos se on lap­sen etu, mut­ta nyt laki on ymmär­tääk­se­ni kir­joi­tet­tu niin, ettei voi adop­toi­da, vaik­ka se oli­si lap­sen kiis­ta­ton etu. Tämä on pel­käs­tään syrjivää. 

    Laki­han on kir­joi­tet­tu niin, että yhtään mihin­kään per­hee­seen ei voi adop­toi­da ellei se ole lap­sen kiis­ta­ton etu. Lisäk­si lais­sa lukee, että rekis­te­röi­dys­sä pari­suh­tees­sa ole­vat eivät voi yhdes­sä adop­toi­da (en usko, että tätä voi­si kier­tää sil­lä, että toi­nen adop­toi ensin yksin ja myö­hem­min per­heen sisäi­sel­lä adop­tiol­la toi­nen­kin adop­toi, mut­ta ihan näin tark­kaan en ole lakia lukenut).

    Täs­tä syys­tä alun perin kir­joi­tin, että puheet “lap­sen edus­ta” ovat täs­sä yhtey­des­sä vähän outo­ja. Ole­tin nimit­täin kaik­kien tie­tä­vän, miten perin­poh­jai­seen syy­niin haki­jat jou­tu­vat ennen adop­tio­lu­van saa­mis­ta ja miten tark­kaan joka lap­sen koh­dal­la kat­so­taan, mikä oli­si juu­ri hänel­le paras koti. Ts. vaik­ka lakia täl­tä osin muu­tet­tai­siin vähem­män syr­ji­väk­si, niin käy­tän­nös­sä adop­tio sateen­kaa­ri­per­hee­seen (minä en tie­dä parem­paa­kaan ylä­kä­si­tet­tä, koe­ta Eli­na kes­tää) onnis­tui­si vain har­vi­nai­sis­sa erikoistapauksissa.

  159. Tot­ta tosi­aan, jäi argu­ment­ti ihan kes­ken. Kyse on siis sii­tä, että mie­het halua­vat tie­tää, ovat­ko isä sii­nä tapauk­ses­sa, että jou­tu­vat las­ta elät­tä­mään. Tämä ei onnis­tu polyandriassa.

    Poly­andri­aa esiin­tyy kai lähin­nä sii­nä tapauk­ses­sa, että vel­jil­lä on yhtei­nen vai­mo. Vel­jen lap­sen elät­tä­mi­nen sujuu­kin luon­te­vam­min kuin vieraan.

  160. TomiA:

    Ko. tut­ki­mus­kaan ei toki keh­dan­nut väit­tää tie­tä­vän­sä abso­luut­tis­ta totuut­ta uni­ver­saa­lin pär­jää­mi­sen tai hyvyy­den luon­tees­ta. Tyy­pil­li­sen hol­tit­to­mas­sa uuti­soin­nis­sa sen sijaan vedet­tiin mut­kia suo­rak­si samaan tapaan kuin sinä ja Soi­nin­vaa­ra eli väi­tet­tiin tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­te­tyn, että les­bo­jen lap­sis­ta tulee parem­pia kuin hete­ro­jen lapsista.

    Niin, siis minä tosi­aan olen tois­tai­sek­si pel­kän uuti­soin­nin varas­sa mai­ni­tun pape­rin suh­teen. En tosin ole mis­sään vai­hees­sa ollut sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että siel­lä oli­si mai­nit­tu “parem­mat ihmi­set” (lisäk­si tuo on käsi­te, jol­le en itse näe oikein mitään käyt­töä). Ainoas­taan nyky-yhteis­kun­nas­sa parem­min pär­jää­vät tjsp. Olet­ko itse tutus­tu­nut tut­ki­muk­seen? Mihin tulok­seen sii­nä sinun näh­däk­se­si tultiin?

    Jos tuon “jour­na­lis­ti­nä­ke­myk­sen” hyväk­syy, on siis sitä miel­tä, että esi­mer­kik­si hen­ki­lö, joka ei riko rajo­ja on parem­pi kuin sel­lai­nen joka rikkoo.

    Onko se nyt nii­tä ko. tut­ki­muk­sen tulok­sia, että homo­van­hem­pien lap­set rik­ko­vat rajo­ja mui­ta vähemmän?

  161. Taas on puhut­tu sei­päis­tä, kun pitäi­si puhua aidas­ta eli suku­puo­li­neut­raa­lis­ta avio­liit­to­lais­ta, joka yksin­ker­tai­suu­des­saan takaa samat oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det niin homo- kuin heteropareillekin.

    Jos ker­ran täl­lai­nen laki on saa­tet­tu voi­maan mones­sa katol­li­ses­sa­kin maas­sa kuten Por­tu­ga­lis­sa, Espan­jas­sa, Bra­si­lias­sa, niin sen­hän pitäi­si olla läpi­huu­to­jut­tu tääl­lä Suo­mes­sa kuten se oli Ruotsissa.

    Itse kan­na­tan vih­ki­mi­soi­keu­den siir­toa mai­straa­til­le, jol­loin eri kirk­ko­kun­nat voi­si­vat hoi­taa mah­dol­li­sen avio­lii­ton siu­naa­mi­sen omien pää­tös­ten­sä mukaan. Näin toi­mi­taan useim­mas­sa Euroo­pan maas­sa, mik­si se ei toi­mi­si meilläkin?

  162. Tämä pitä­nee siis tul­ki­ta niin, että Eli­na oikeas­ti on sitä miel­tä, että las­ten­ko­ti ympä­ris­tös­sä, jos­sa mm. ris­ki kuol­la ripu­liin on todel­li­nen, on lap­sel­le parem­pi vaih­toeh­to kuin homo­van­hem­mil­le adop­toin­ti, kos­ka ei edes yri­tä muu­ta väittää.

    Ei näin! Mut­ta isän ja äidin muo­dos­ta­ma per­he on parem­pi vaih­toeh­to kuin homo­jen muo­dos­ta­ma. Tie­tys­ti kaik­ki vaih­toeh­dot ovat parem­pia kuin kuo­le­ma. Täl­lä ajat­te­lul­la kenen tahan­sa seka­käyt­tä­jän tuli­si saa­da adop­tioi­da lapsi.

    (ja nyt en ver­taa homo­ja seka­käyt­tä­jiin, vaan pyrin vain osoit­ta­maan ajatteluvirheen) 

    Mik­si hete­ro­per­he on parempi?

    Tämän olen jo mon­ta ker­taa kir­joit­ta­nut, mut­ta vie­lä ker­ran pojat: lap­sen, jol­la on kosol­ti eri­lai­sia ris­ki­te­ki­jöi­tä jo alun sitä perin, ei tar­vit­se kokea eri­lai­suut­ta koto­na asu­vien ihmis­ten poik­kea­van pari­suh­teen takia. Se on sinän­sä yhden­te­ke­vää, min­kä vuok­si lap­si sitä eri­lai­suut­ta kokee — homo­foo­bi­sen ympä­ris­tön, tai oman sisään­ra­ken­ne­tun isän ja äidin kai­puun­sa takia — mut­ta sel­vää on, että eri­lai­suut­ta hän kokee. 

    Eivät ulko­mai­set las­ten­ko­dit sitä pait­si pul­lis­te­le poten­ti­aa­li­sia homoa­dop­tion koh­tei­ta, vaan nämä ovat hyvin niuk­ka resurs­si hete­ro­per­heil­le­kin. Ei siel­tä yksi­kään pelas­tu sen takia, että adop­tio-oikeut­ta laa­jen­net­tai­siin homoi­hin. Eli nämä ripu­liin kuo­le­mi­set ovat aivan irre­le­vant­ti näkökulma. 

    Kan­ta­ni on aivan yhte­ne­väi­nen asian­tun­ti­ja­ta­ho­jen kans­sa, myös STM:n mie­tin­nön kans­sa, joten hie­man eri­koi­sel­ta tun­tuu, ettei se saa tääl­lä juu­ri­kaan vastakaikua.

  163. Saa­ra,

    Mie­het teke­vät Suo­mes­sa yli 80 pro­sent­tia itse­mur­his­ta. Onko Suo­mi mie­les­tä­si mies­vi­ha­mie­li­nen yhteiskunta? 

    Lää­kä­rit teke­vät aka­tee­mi­sis­ta ammat­ti­kun­nis­ta eni­ten itse­mur­hia. Onko Suo­mi mie­les­tä­si lää­kä­ri­vi­ha­mie­li­nen yhteiskunta?

    Jos ei, niin mik­si homo­jen itse­mur­hat suo­ra­vii­vai­ses­ti joh­tui­si­vat yhteis­kun­nan homovihamielisyydestä? 

    Eivät homot minun maa­il­man­ku­vas­sa­ni ole vam­mai­sia, kuten arve­let, mut­ta kyl­lä iden­ti­tee­tin muo­dos­tu­mi­nen heil­lä on pal­jon haas­teel­li­sem­pi ja pidem­pi­kin pro­ses­si. Asioi­den läpi­käy­mi­seen liit­tyy pal­jon mie­tis­ke­lyä esim. homou­den syis­tä, lap­set­to­muu­teen varau­tu­mis­ta ym. Ei ihmi­nen ole niin yksin­ker­tai­nen raken­nel­ma, että kaik­ki nousee tai kaa­tuu ympä­ris­tön mukana. 

    Suh­tau­du­taan­ko äidit­tö­myy­teen viha­mie­li­ses­ti yhteis­kun­nas­sam­me? Ei suh­tau­du­ta. Sil­ti monet kär­si­vät koko elä­män­sä kai­puus­ta äidin syliin. Isät­tö­myy­den kans­sa toki sama asia. Aivan var­mas­ti äitinsä/isänsä menet­tä­neil­lä ihmi­sil­lä on myös kohon­nut itsemurhariski.

  164. Osmo kir­joit­taa kummallisuuksia: 

    En tie­dä, onko tuo kult­tuu­ris­hok­ki niin val­ta­va adop­toi­taes­sa vau­vai­käis­tä, joka tus­kin on pys­ty­nyt ime­mään koh­dus­sa syn­nyin­maan­sa homoasenteita.

    Eihän nyt täs­tä ole ollen­kaan kysy­mys. Ei kai kukaan voi luul­la, että pik­ku­lap­sel­la on joi­tain homo­vas­tai­sia asen­tei­ta? Mis­tä ihmees­tä täl­lais­ta kes­kus­te­lun tuok­sin­nas­sa tempaisit?

    Kult­tuu­ris­hok­ki on siir­ty­mi­nen toi­seen maa­han täy­sin vie­rai­den ihmis­ten pariin, täy­sin vie­raa­seen kie­li- ja kult­tuu­riym­pä­ris­töön, täy­sin vie­raa­seen ilmas­toon jne. 

    Sii­nä on työs­tä­mis­tä. Työs­tä­mis­tä on myös vähän myö­hem­min omien juu­rien miet­ti­mi­ses­sä. Ydin­ky­sy­mys adop­tio­lap­sel­la on pit­kään hylä­tyk­si tule­mi­sen syyt. Moni etsii­kin pakon­omai­ses­ti omia van­hem­pi­aan, kun sii­hen itse­näi­ses­ti pystyy. 

    Nämä asiat voi­vat men­nä jou­he­vas­ti tai ne voi­vat olla hyvin­kin trau­ma­ti­soi­via. Yhtä kak­ki mik­si näil­le lap­sil­le pitää sälyt­tää yksi vaka­van poh­dis­ke­lun aihe ja eri­lai­suu­den läh­de lisää tie­ten tahtoen?

    Pidän tätä peri­aat­tel­li­se­na kan­ta­na­ni, vaik­ka lain­sää­dän­nön muu­tos tus­kin toi­si­kaan mitään muu­tos­ta nyky­käy­tän­töön näh­den. Lähin­nä se antai­si per­heen lähei­sil­le homo­pa­ris­kun­nil­le mah­dol­li­suu­den adop­toi­da lap­si eri­tyis­ti­lan­tees­sa. Tämä oli­si­kin var­mas­ti lap­sen edun mukai­nen muu­tos. Näi­tä tapauk­sia ei kyl­lä­kään var­mas­ti ole kuin sil­loin täl­löin, hyvin har­vi­nai­ses­ta tapah­tu­mas­ta lie­nee kyse.

  165. Rogue:

    Perin­tei­nen mie­hi­nen motii­vi pörs­siy­ri­tyk­sil­lä on tuot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon voit­toa. Jos joku pys­tyy tähän nai­sel­li­sil­la kei­noil­la, ei yri­tyk­sil­lä ole mitään syy­tä vas­tus­taa sitä.

    Tot­ta kai on: se, että näi­den kei­no­jen toi­mi­vuu­des­ta on vain vähän näyt­töä, kos­ka perin­tei­ses­ti kei­no­va­li­koi­ma on ollut mie­hi­nen (havain­net ilmiön kehä­mäi­syy­den, jon­ka rik­ko­mi­ses­sa kiin­tiöt voi­vat olla avuk­si). Hyvä syy tuo ei ole, mut­ta laa­jal­ti käytössä.

    Vie­lä kor­jaus tähän: väi­tät minun hyväk­sy­vän homo­kiin­tiöt adop­tio­pro­ses­sin suh­teen, vaik­ka sanoin, että nime­no­maan täs­sä koh­den en nii­tä hyväk­sy (kos­ka en voi hyväk­syä lap­sen edun tila­päis­tä­kään heikentämistä).

    Yri­tys­maa­il­mas­sa puo­les­taan pys­tyn jois­sa­kin tapauk­sis­sa hyväk­sy­mään kiin­tiö­po­li­tii­kan, vaik­ka en sitä itse kannatakaan.

  166. Huoh. Juho, on ymmär­ret­tä­vää, että mie­hiä on aina kiin­nos­ta­nut irto­suh­teet, tämän pitäi­si olla sel­vää mik­si. Toi­sek­seen yhteis­kun­taa ei kan­na­ta raken­taa sen varaan, että ihmis­luon­to muuttuu.

  167. Eli­na:

    Kan­ta­ni on aivan yhte­ne­väi­nen asian­tun­ti­ja­ta­ho­jen kans­sa, myös STM:n mie­tin­nön kans­sa, joten hie­man eri­koi­sel­ta tun­tuu, ettei se saa tääl­lä juu­ri­kaan vastakaikua.

    Älä viit­ti ver­hou­tua min­kään STM:n taakse.

    Sinun kan­ta­si ei saa vas­ta­kai­kua siks, että sinä haluat raja­ta homot adop­tion ulko­puo­lel­le riip­pu­mat­ta sii­tä onko se lap­sel­le paras vaihtoehto.

    Jos sinus­ta olis ok, että homot adop­toi lap­sen, jos se on lap­sel­le paras vaih­toeh­to, niin miks se homo­jen adop­toin­ti pitä kate­go­ri­ses­ti kiel­tää laissa?

    Eihän mui­den­kaan ryh­mien adop­toin­tia kiel­le­tä lais­sa, vaik­ka ne olis­kin kes­ki­mää­rin huo­nom­pia van­hem­pia kuin hete­rot. Eli miks luo­tat vir­ka­mies­ten har­kin­taan muu­ten, mut­ta et sil­loin kun ne har­kit­see homo­ja adoptiovanhemmiks?

    Saa­ra:

    Tot­ta kai on: se, että näi­den kei­no­jen toi­mi­vuu­des­ta on vain vähän näyt­töä, kos­ka perin­tei­ses­ti kei­no­va­li­koi­ma on ollut mie­hi­nen (havain­net ilmiön kehä­mäi­syy­den, jon­ka rik­ko­mi­ses­sa kiin­tiöt voi­vat olla avuk­si). Hyvä syy tuo ei ole, mut­ta laa­jal­ti käytössä.

    Mark­ki­noil­la inno­voi­daan koko ajan voit­to­jen kas­vat­ta­mi­sek­si. Ei tun­nu oikein uskot­ta­val­ta, että ketään ei olis kiin­nos­ta­nut nai­sel­lis­ten mene­tel­mien innovointi.

    Toden­nä­köi­sem­pää on, nai­set ei halua olla hal­li­tuk­sis­sa yhtä pal­jon kuin mie­het ja/tai että ne ei oo niin hyviä hal­li­tuk­sis­sa kun miehet.

  168. Eli­nan päh­käi­lyis­tä tulee mie­leen taka­vuo­sien tari­na, kun Seta ja Kyn­nys yrit­ti­vät teh­dä yhteis­työ­tä mar­gi­naa­li-ihmis­ten ase­man paran­ta­mi­sek­si. Kyn­nyk­sen poru­kat tuu­mi­vat, että ei me mitään homo­ja olla ja Setas­sa taas tul­tiin lop­pu­tu­lok­seen että me ei olla vam­mai­sia, eikä mitään yhteis­työ­tä saa­tu alkui­de­aa pidemmälle. 

    Nurk­ka­pat­rioot­tia­jat­te­lu ei edis­tä ihmis­ku­vaa, jos­sa homot ja vam­mai­set voi­tai­siin miel­tää saman­lai­sik­si ihmi­sik­si kuin me muut­kin. Eikö lopul­ta jokai­nen ihmi­nen ole mar­gi­naa­lia jos­ta­kin viitekehyksestä?

    Intui­tii­vi­ses­ti tun­tuu kama­lal­ta, että homo­sek­su­aa­lit eivät ole tasa-arvoi­sia mui­hin näh­den. Sama hom­ma tie­tys­ti vam­mais­ten suh­teen. Molem­pien ryh­mien tilan­ne on kui­ten­kin jat­ku­vas­ti paran­tu­nut — eikä ole mitään syy­tä syl­keä mah­dol­li­suu­del­le, että ne täs­tä vie­lä parantuisivat.

    En pidä hen­ki­löi­ty­väs­tä jul­ki­suu­des­ta, mut­ta Jani Toi­vo­la on mar­gi­naa­lis­sa sekä rotun­sa että sek­su­aa­li­suu­ten­sa takia. Hän on nos­ta­nut kis­san pöy­däl­le ja ilmais­sut myös kovan halun­sa adop­tioon. Hän on ilmei­sen läm­min ja empaat­ti­nen ihmi­nen. Jos tämä maa­il­ma muut­tui­si sel­lai­sek­si, että hän voi­si adop­toi­da lap­sen, pitäi­sin sitä saa­vu­tuk­se­na. Se, että täl­lais­ta mah­dol­li­suut­ta ei hänen koh­dal­laan täs­sä maas­sa ole, on ennem­min syr­jin­nän kuin lap­sien paras­ta ajat­te­le­mi­sen tulosta. 

    Se, että joku ihmi­nen on sek­su­aa­li­sel­ta suun­tau­tu­mi­sel­taan poik­kea­va, ei tee hänes­tä b‑kansalaista. Hol­housa­jat­te­lu hei­dän puo­les­taan on vas­ten­mie­lis­tä. Täs­sä maas­sa on tuk­ku yksin­huol­ta­jien lap­sia kas­va­nut täy­si­päi­sik­si — ja saa­nut “isän­mal­lia” tai “äidin­mal­lia” muu­al­ta kuin bio­lo­gias­ta. Veri­ket­jua­jat­te­lut voi­tai­siin pik­ku­hil­jaa hau­da­ta his­to­ri­aan häpeään. 

    Kuun­nel­laan mie­luum­min Anna Ahma­to­vaa, joka kir­joit­taa: “Sinun lap­se­si eivät ole sinun.”

  169. Saa­ra:

    Tot­ta kai on: se, että näi­den kei­no­jen toi­mi­vuu­des­ta on vain vähän näyt­töä, kos­ka perin­tei­ses­ti kei­no­va­li­koi­ma on ollut miehinen”

    Mil­tä poh­jal­ta siis ole­tat, että ne syr­ji­tyt nai­sel­li­set kei­not tuot­tai­si­vat nykyi­siä kei­no­ja parem­paa tulos­ta? Et ole edel­leen­kään esit­tä­nyt mitään tukea täl­le ole­tuk­sel­le. Yri­tyk­set yrit­tä­vät mak­si­moi­da voit­to­jaan, eivät toi­sin­taa pat­riar­kaa­li­sia val­ta­ra­ken­tei­ta ja fal­lo­sent­ris­tä para­dig­maa. Jäl­kim­mäi­nen on femi­nis­tien mie­li­ku­vi­tuk­sen tuo­tet­ta. Jos nyt yri­tyk­sil­lä ei ole mitään näyt­töä sii­tä, että arvioi­dul­ta päte­vyy­del­tään hei­kom­pi nai­nen kan­nat­tai­si vali­ta päte­väm­män mie­hen ohi, niin mik­si ihmees­sä ne toi­mi­si­vat niin irrationaalisesti?

    Jos huo­ma­sit, ker­roin että en itse kan­na­ta kiintiöitä.”

    Täs­sä väi­tit, ettet kan­na­ta kiin­tiöi­tä pörssiyhtiöihin.

    Yri­tys­maa­il­mas­sa puo­les­taan pys­tyn jois­sa­kin tapauk­sis­sa hyväk­sy­mään kiin­tiö­po­li­tii­kan, vaik­ka en sitä itse kannatakaan”

    Täs­sä sanot, että hyväk­syt ne, vaik­ket nii­tä kan­na­ta­kaan. Vai­keak­si menee täl­lai­sen tulkitseminen.

  170. Eli­na:

    Mie­het teke­vät Suo­mes­sa yli 80 pro­sent­tia itse­mur­his­ta. Onko Suo­mi mie­les­tä­si mies­vi­ha­mie­li­nen yhteiskunta?

    Lää­kä­rit teke­vät aka­tee­mi­sis­ta ammat­ti­kun­nis­ta eni­ten itse­mur­hia. Onko Suo­mi mie­les­tä­si lää­kä­ri­vi­ha­mie­li­nen yhteiskunta?

    Mik­si kysyt? Enhän minä ole sano­nut itse­mur­hien poik­keuk­set­ta joh­tu­van sii­tä, ettei ympä­ris­tö hyväk­sy itse­mur­haan pää­ty­nyt­tä sel­lai­se­na kuin hän on. Väit­tä­mä­ni on, että hen­ki­lön, jota yhteis­kun­ta ei hyväk­sy, on hyvin vai­kea sopeu­tua ja elää mai­ni­tus­sa yhteis­kun­nas­sa. Eikös tämä nyt jo lähen­te­le mää­ri­tel­mäl­lis­tä itses­tään­sel­vyyt­tä, jos hyväk­sy­tään että ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin? Fun­da­men­taa­lit vai­keu­det elä­mäs­sä puo­les­taan joh­ta­vat mm. kohon­nee­seen itse­mur­ha­ris­kiin. Tätä tosia­si­aa ei muu­ta se, että itse­mur­haan voi­daan pää­tyä muis­ta­kin syis­tä kuin yhteis­kun­nal­li­sen syr­jin­nän tuloksena.

    (Tuo­hon ensim­mäi­seen kysy­myk­see­si esit­täi­sin arvio­na­ni, että var­mas­ti jokin osa mie­his­tä kokee yhteis­kun­nan suku­puol­taan koh­taan viha­mie­li­sek­si. Tämän blo­gin kom­men­teis­sa­kin se näkyy tuon tuosta.)

    Jos ei, niin mik­si homo­jen itse­mur­hat suo­ra­vii­vai­ses­ti joh­tui­si­vat yhteis­kun­nan homovihamielisyydestä?

    Tun­tuu, että täl­lai­sia kysy­myk­siä voi esit­tää vain joku, joka ei ole kes­kus­tel­lut homo­jen kans­sa hei­dän koke­mas­taan syr­jin­näs­tä ja sen psyyk­ki­sis­tä vai­ku­tuk­sis­ta. Osan koh­dal­la kysees­sä on maan­pääl­li­nen hel­vet­ti; takuul­la ran­kem­pi jut­tu kuin adop­tio­lap­sel­le se, että hänel­lä on kak­si samaa suku­puol­ta ole­vaa mut­ta kui­ten­kin päte­vää, sopi­vaa ja rakas­ta­vaa vanhempaa.

    Eivät homot minun maa­il­man­ku­vas­sa­ni ole vam­mai­sia, kuten arve­let, mut­ta kyl­lä iden­ti­tee­tin muo­dos­tu­mi­nen heil­lä on pal­jon haas­teel­li­sem­pi ja pidem­pi­kin pro­ses­si. Asioi­den läpi­käy­mi­seen liit­tyy pal­jon mie­tis­ke­lyä esim. homou­den syis­tä, lap­set­to­muu­teen varau­tu­mis­ta ym. Ei ihmi­nen ole niin yksin­ker­tai­nen raken­nel­ma, että kaik­ki nousee tai kaa­tuu ympä­ris­tön mukana.

    Mut­ta tun­nut väit­tä­vän homo­jen hen­kis­ten vai­keuk­sien joh­tu­van lähin­nä heis­tä itses­tään. Ts. että heil­lä oli­si itsen­sä kans­sa samat vai­keu­det, vaik­ka jokai­nen eläi­si autiol­la saa­rel­la. Ei se niin mene, vaan ympä­ris­tö mää­rit­tää hyväk­syn­nän ja pahek­sun­nan kaut­ta hyvin pit­käl­le sitä, min­kä itses­säm­me koem­me vai­keak­si ja mikä on help­poa hyväksyä.

    Mik­si puna­hiuk­si­set eivät käy läpi samaa pit­kää ja haas­teel­lis­ta iden­ti­tee­tin muo­dos­tu­mi­sen pro­ses­sia? Sik­si, että heil­lä on yhteis­kun­nas­sa samat oikeu­det kuin muil­la­kin, ja hei­tä pide­tään ihan nor­maa­lei­na, taval­li­si­na ihmi­si­nä. Jos joku puna­hiuk­si­nen ei voi saa­da bio­lo­gi­sia lap­sia, se lie­nee hänel­le jon­kin­lai­nen poh­din­nan aihe. Ei kui­ten­kaan lain­kaan saman­lai­nen kuin homo­sek­su­aa­leil­la, joil­ta laki kiel­tää (adoptio)lapsen hank­ki­mi­sen sii­nä tapauk­ses­sa että he elä­vät parisuhteessa.

    Jos yhteis­kun­tam­me pitäi­si puna­hiuk­si­sia arve­lut­ta­vi­na van­hem­pi­na, kiel­täi­si hei­tä adop­toi­mas­ta pari­suh­tees­sa eläes­sään, kes­kus­te­li­si ihan vaka­vis­saan sii­tä tuli­si­ko heil­le sal­lia oikeus avo­liit­toon vai ei, ja oli­si vain vähän aikaa sii­tä kun puna­hiuk­si­suut­ta on viral­li­ses­ti lakat­tu pitä­mäs­tä sai­rau­te­na, puna­hiuk­si­set teki­si­vät var­mas­ti pal­jon nykyis­tä enem­män itsemurhia.

    Sanot aja­va­si las­ten etua, mut­ta homo­lap­set eivät näy­tä sinun sil­mis­sä­si ole­van lapsia(/ihmisiä) ollenkaan.

  171. Art­tu­ri:

    Toden­nä­köi­sem­pää on, nai­set ei halua olla hal­li­tuk­sis­sa yhtä pal­jon kuin mie­het ja/tai että ne ei oo niin hyviä hal­li­tuk­sis­sa kun miehet”

    Otta­mat­ta edes kan­taa nais­ten poten­ti­aa­li­siin kykyi­hin, pidän erit­täin toden­nä­köi­se­nä, että nai­set eivät ole yhtä moti­voi­tu­nei­ta pyr­ki­mään ýri­tys­ten johtoon/hallituksiin kuin mie­het. Mik­si ihmees­sä oli­si­vat? Sta­tuk­ses­ta on nai­sil­le pal­jon vähem­män iloa kuin mie­hil­le. Täl­tä poh­jal­ta on todel­la tur­haut­ta­vaa, että kiin­tiöi­tä vaa­ti­vat ihmi­set eivät iki­nä esi­tä edes tilas­to­ja sii­tä, kuin­ka pal­jon mei­hiä ja nai­sia on yli­pää­tään ollut ehdol­la yri­tys­ten hal­li­tuk­siin. Jos ehdokkaista/hakijoista sat­tui­si ole­maan vaik­ka 90% mie­hiä, tuli­si­ko nai­sia sil­ti väki­sin kiin­tiöit­tää sin­ne esim. 40% ? Mie­len­kiin­tois­ta oli­si myös tie­tää, kuin­ka suu­ri osa pörs­siyh­tiöi­den perus­ta­jis­ta on nai­sia. Jos esim. vain 10%, pitäi­si­kö nai­sia tasa-arvon nimis­sä pakot­taa otta­maan ris­kiä ja perus­ta­maan pörssiyhtiöitä?

  172. Piti kat­so­man seu­ra­kun­ta­vaa­lien ehdok­kai­den kan­to­ja asi­aan, mut­ta vaa­li­ko­ne on ilmei­ses­ti tukos­sa? Tai­taa­pi tul­la veret sei­saut­ta­vat hoosiannavaalit.

  173. Art­tu­ri:

    Mark­ki­noil­la inno­voi­daan koko ajan voit­to­jen kas­vat­ta­mi­sek­si. Ei tun­nu oikein uskot­ta­val­ta, että ketään ei olis kiin­nos­ta­nut nai­sel­lis­ten mene­tel­mien innovointi.

    Ai niin, unoh­din että maa­il­ma on jo val­mis ja kaik­ki hyö­dyl­li­nen jo kek­sit­ty tai vähin­tään­kin “inno­vaat­to­rien” kiin­nos­tuk­sen kohteena.

    Toden­nä­köi­sem­pää on, nai­set ei halua olla hal­li­tuk­sis­sa yhtä pal­jon kuin mie­het ja/tai että ne ei oo niin hyviä hal­li­tuk­sis­sa kun miehet.

    Tämä pitä­nee paik­kan­sa, mut­ta ei seli­tä asi­aa kokonaisuudessaan.

    Minua hie­man ihme­tyt­tää, miten jot­kut niin kovas­ti kum­mek­su­vat puhet­ta täs­tä nai­sel­lis­ten kei­no­jen hyö­dyn­tä­mi­sen puut­tees­ta, jota edel­leen jon­kin ver­ran esiin­tyy. Eikö se nyt ole ihan sel­vä asia, että kos­ka nai­set ovat olleet työ­elä­mäs­sä (ja eten­kin joh­to­teh­tä­vis­sä) vähem­män aikaa ja pie­nem­mäl­lä volyy­mil­la, hei­dän tie­to-tai­ton­sa ja näke­myk­sen­sä­kin on ollut vähem­mis­tös­sä? Eikö niin ikään ole sel­vää, että ajat­te­lun ja ideoi­den diver­si­teet­ti joh­taa yksi­sil­mäi­syyt­tä parem­paan lopputulokseen?

    Aina­kin minun tun­te­mil­le­ni lii­ke-elä­män toi­mi­joil­le (kaik­ki mie­hiä!) tuo on sel­vää; samoin se, että nai­sia kai­va­taan lii­ke-elä­mään lisää. Toi­saal­ta hei­tä­kin var­mas­ti vie­lä on, jot­ka ajat­te­le­vat nais­ten ole­van täl­lä sek­to­ril­la hyö­dyt­tö­miä — tai aina­kin että kai­ken lii­ke-elä­mään liit­ty­vän, min­kä nai­nen osaa, mies osaa yhtä hyvin tai parem­min ja lisäk­si pal­jon sel­lais­ta, mitä nai­nen ei osaa lain­kaan. Muu­ten­han nii­den kiin­tiöi­den käyt­tä­mis­tä ei tosi­aan voi­si­kaan miten­kään perus­tel­la. Tämä aihet­ta kum­mek­su­va kom­men­toin­ti kui­ten­kin osal­taan osoit­taa, että vie­lä on varaa parantaa.

    Rogue, mehän olem­me samaa miel­tä yri­tys­ten tavoit­tees­ta. Saar­naat vää­räl­le hen­ki­löl­le. Aiem­paan vies­tii­si vie­lä: tar­koi­tuk­se­ni ei ole dis­sa­ta mie­hi­siä kei­no­ja, vaan sitä, kuin­ka vähän osa mie­his­tä arvos­taa omis­taan poik­kea­via, nai­sel­li­sia kei­no­ja. Kysees­sä ei ole mikään kil­pai­lu, jos­sa oli­si pak­ko vali­ta kum­pi on parem­pi. Kum­paa­kin tarvitaan.

    (Ja niin, “pys­tyn hyväk­sy­mään” tar­koit­taa että pys­tyn hyväk­sy­mään. Se ei tar­koi­ta, että kan­na­tan. Siis jos oli­sin työ­ryh­mäs­sä, joka asias­ta päät­tää, en itse äänes­täi­si sen puo­les­ta, mut­ta pys­tyi­sin kui­ten­kin jat­ka­maan työs­ken­te­lyä vaik­ka kyl­lä-äänet voit­tai­si­vat. Pys­tyi­sin ja pys­tyn myös ymmär­tä­mään, mikä logiik­ka kiin­tiö­ajat­te­lus­sa on takana.)

  174. gc kir­joit­ti: “yhteis­kun­taa ei kan­na­ta raken­taa sen varaan, että ihmis­luon­to muuttuu”

    Ei niin. Ihmis­luon­non muu­tos on aika hidas pro­ses­si. Mut­ta ihmi­nen osaa jär­jes­tel­lä asioi­ta muu­ten­kin, kult­tuu­rin ja yhteis­kun­nan tasol­la. Ihmis­kun­nan voi­daan kat­soa ole­van pit­käl­lä mat­kal­la vii­da­kon laeis­ta jär­jes­täy­ty­nee­seen (ja ihmi­sil­le parem­paan) yhteiskuntaan.

    Ote­taan esi­mer­kik­si vaik­ka­pa demo­kra­tia. Jos­kus feo­da­lis­min aikaan aja­tus demo­kra­tias­ta oli­si ollut vit­si. Ja voi­daan sanoa, että feo­da­lis­mi (tai vah­vim­man oikeus) oli­si monil­le mie­hil­le luon­tai­sem­pi tyy­li yrit­tää hal­li­ta maa­il­maa kuin demo­kra­tia. Täs­tä huo­li­mat­ta olem­me kehit­tä­neet demo­kra­tian mal­lin, johon ole­tam­me kaik­kien sitou­tu­van, ja jota nyt pidäm­me itses­tään sel­vä­nä ratkaisuna.

    Kehi­tys ei ole vie­lä tien­sä pääs­sä. Demo­kra­tian paran­ta­mi­sen lisäk­si voim­me teh­dä paran­nuk­sia myös avio­liit­to­ja kos­ke­viin sään­töi­hin. (vaik­ka siis ihmis­luon­to pysyy­kin koko ajan kuta­kuin­kin samana)

  175. Saa­ra:

    Ai niin, unoh­din että maa­il­ma on jo val­mis ja kaik­ki hyö­dyl­li­nen jo kek­sit­ty tai vähin­tään­kin “inno­vaat­to­rien” kiin­nos­tuk­sen kohteena

    Mut­ta kun ei ole mitään perus­tel­tua syy­tä olet­taa, ettei yri­tyk­sil­lä oli­si kiin­nos­tus­ta tut­kia kaik­kia mah­dol­li­sia voi­ton­mak­si­moin­ti­kei­no­ja. Eten­kään ei ole mitään syy­tä olet­taa, että niil­lä oli­si jokin pii­lo­tet­tu motii­vi syr­jiä nai­sia voi­ton kustannuksella.

    Minua hie­man ihme­tyt­tää, miten jot­kut niin kovas­ti kum­mek­su­vat puhet­ta täs­tä nai­sel­lis­ten kei­no­jen hyö­dyn­tä­mi­sen puut­tees­ta, jota edel­leen jon­kin ver­ran esiin­tyy. Eikö se nyt ole ihan sel­vä asia, että kos­ka nai­set ovat olleet työ­elä­mäs­sä (ja eten­kin joh­to­teh­tä­vis­sä) vähem­män aikaa ja pie­nem­mäl­lä volyy­mil­la, hei­dän tie­to-tai­ton­sa ja näke­myk­sen­sä­kin on ollut vähemmistössä?

    Täs­sä ole­tat, että nai­sil­la on jotain täy­sin mie­his­tä poik­kea­via kyky­jä tuot­taa yri­tyk­sil­le voit­toa. Itse ole­tan, että voi­ton­te­koon tar­vit­ta­vat omi­nai­suu­det ovat pikem­min­kin saman­kal­tai­sia suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Jos oli­sin vää­räs­sä, ja nai­sil­la oli­si jotain mie­hil­le käsit­tä­mät­tö­miä voi­ton­te­ko-omi­nai­suuk­sia, uskoi­sin että mark­ki­nat tasa­pai­not­tai­si­vat auto­maat­ti­ses­ti tilan­teen. Jos nai­sil­la näi­tä omi­nai­suuk­sia on, mik­si he eivät perus­ta kasa­päin pörs­siy­ri­tyk­siä ja syr­jäy­tä huo­noil­la mies­kei­noil­la joh­det­tu­ja van­ho­ja yri­tyk­siä jalustoiltaan?

    tai aina­kin että kai­ken lii­ke-elä­mään liit­ty­vän, min­kä nai­nen osaa, mies osaa yhtä hyvin tai parem­min ja lisäk­si pal­jon sel­lais­ta, mitä nai­nen ei osaa lainkaan

    Otta­mat­ta kan­taa poten­ti­aa­liin, käy­tän­nös­sä tilan­ne on sel­lai­nen, että esim. teknologia&teollisuus-sektorilla nais­osaa­jat ovat mitä­tön vähem­mis­tö. Onko puh­das­ta sat­tu­maa, että esim. Mic­ro­sof­tin tai Applen perus­ta­jat ja joh­to­hah­mot ovat mie­hiä? En väi­tä, että nai­ses­ta ei voi­si tul­la mis­sään olo­suh­teis­sa päte­vää nört­tiä, mut­ta de fac­to päte­viä nört­ti­nai­sia ei juu­ri­kaan ole. 

    tar­koi­tuk­se­ni ei ole dis­sa­ta mie­hi­siä kei­no­ja, vaan sitä, kuin­ka vähän osa mie­his­tä arvos­taa omis­taan poik­kea­via, nai­sel­li­sia kei­no­ja. Kysees­sä ei ole mikään kil­pai­lu, jos­sa oli­si pak­ko vali­ta kum­pi on parem­pi. Kum­paa­kin tarvitaan

    On hyvin kysee­na­lais­ta puhua jos­tain mys­ti­sis­tä nai­sel­li­sis­ta kei­nois­ta, joi­ta ei ole mää­ri­tel­ty miten­kään, ja väit­tää nii­den puut­tees­ta aiheu­tu­van tehok­kuus­tap­pioi­ta pörssiyhtiöille.

    Pys­tyn myös ymmär­tä­mään kiin­tiö­ajat­te­lun logii­kan, mut­ta en hyväk­sy sen moraa­lis­ta perus­taa enkä seurauksia.

    1. Minä luu­len, että nais­puo­li­set hal­li­tusam­mat­ti­lai­set louk­kaan­tui­si­vat sydän­juu­ri­aan myö­ten nois­ta nai­sel­li­sis­ta toimintatavoista.

  176. Art­tu­ri:

    Toden­nä­köi­sem­pää on, nai­set ei halua olla hal­li­tuk­sis­sa yhtä pal­jon kuin mie­het ja/tai että ne ei oo niin hyviä hal­li­tuk­sis­sa kun miehet. 

    Saa­ra:

    Tämä pitä­nee paik­kan­sa, mut­ta ei seli­tä asi­aa kokonaisuudessaan. 

    Näin voi olla. On myös aivan yhtä hyvin mah­dol­lis­ta, että nai­set ovat hal­li­tuk­sis­sa ylie­dus­tet­tui­na suh­tees­sa kyvyk­kyy­teen­sä ja motivaatioonsa.

    Minä kui­ten­kin veik­kaan, että nais­ten osuus hal­li­tus­pai­kois­ta on kes­ki­mää­rin aika lähel­lä “opti­mia”. Eli hal­li­tuk­siin vali­taan kes­ki­mää­rin sel­lais­ta sak­kia, jota sin­ne omis­ta­jien ja yri­tyk­sen menes­ty­mi­sen kan­nal­ta kan­nat­taa valita.

    Sinä olet sitä miel­tä, että yri­tyk­set toi­mi­vat type­räs­ti? Se voi olla, mut­ta minus­ta sinun pitä­si sit­ten näyt­tää jon­kin­lais­ta todis­tusai­neis­toa tämän puolesta.

    Eikö se nyt ole ihan sel­vä asia, että kos­ka nai­set ovat olleet työ­elä­mäs­sä (ja eten­kin joh­to­teh­tä­vis­sä) vähem­män aikaa ja pie­nem­mäl­lä volyy­mil­la, hei­dän tie­to-tai­ton­sa ja näke­myk­sen­sä­kin on ollut vähem­mis­tös­sä? Eikö niin ikään ole sel­vää, että ajat­te­lun ja ideoi­den diver­si­teet­ti joh­taa yksi­sil­mäi­syyt­tä parem­paan lopputulokseen? 

    Minus­ta nyt aina­kin on sel­vää, että sitä diver­si­teet­tiä esiin­tyy enem­män suku­puol­ten sisäl­lä kuin suku­puol­ten välil­lä. Se ei sit­ten enää ole­kaan sel­vää, että a) diver­si­teet­ti joh­tai­si parem­piin pää­tök­siin tai b) suu­rem­pi osa nai­sia hal­li­tuk­sis­sa joh­tai­si diver­si­tee­tin kasvuun.

    Kari

  177. Rogue:

    Mut­ta kun ei ole mitään perus­tel­tua syy­tä olet­taa, ettei yri­tyk­sil­lä oli­si kiin­nos­tus­ta tut­kia kaik­kia mah­dol­li­sia voi­ton­mak­si­moin­ti­kei­no­ja. Eten­kään ei ole mitään syy­tä olet­taa, että niil­lä oli­si jokin pii­lo­tet­tu motii­vi syr­jiä nai­sia voi­ton kustannuksella.

    Enhän minä noin ole­ta­kaan. Ole­tan vain ihmis­ten ole­van ihmi­siä; motii­veis­taan riip­pu­mat­ta kyke­ne­mät­tö­miä täy­del­li­syy­teen. Kos­kee myös miehiä! 😉

    Täs­sä ole­tat, että nai­sil­la on jotain täy­sin mie­his­tä poik­kea­via kyky­jä tuot­taa yri­tyk­sil­le voittoa.

    No nai­set ovat kes­ki­mää­rin per­soo­nal­li­suu­del­taan eri­lai­sia kuin mie­het. Aiem­man kes­kus­te­lum­me perus­teel­la tämä ero on sinun mie­les­tä­si jopa suu­rem­pi kuin minun mie­les­tä­ni. Van­han maan­vil­je­li­jöi­den sanan­las­kun mukaan jokai­seen ongel­maan on aina­kin kuusi eri­lais­ta rat­kai­sua. Eikö ole aika toden­nä­köis­tä, että tie­tyl­lä per­soo­nal­li­suus­pro­fii­lil­la pää­dy­tään tie­tyn­lai­siin rat­kai­sui­hin ja toi­sen­lai­sel­la toi­sen­lai­siin? Ja eikö ole toden­nä­köis­tä, että mitä eri­lai­sem­pien rat­kai­su­jen löy­tä­mi­seen samas­sa yri­tyk­ses­sä kye­tään, sitä parem­mat ovat sen mah­dol­li­suu­det menestyä?

    Itse ole­tan, että voi­ton­te­koon tar­vit­ta­vat omi­nai­suu­det ovat pikem­min­kin saman­kal­tai­sia suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Jos oli­sin vää­räs­sä, ja nai­sil­la oli­si jotain mie­hil­le käsit­tä­mät­tö­miä voi­ton­te­ko-omi­nai­suuk­sia, uskoi­sin että mark­ki­nat tasa­pai­not­tai­si­vat auto­maat­ti­ses­ti tilanteen.

    Noin minä uskon­kin tapah­tu­van (tämä pro­ses­si on ollut käyn­nis­sä jo jon­kin aikaa), mis­tä syys­tä en itse kan­na­ta kiin­tiö­po­li­tiik­kaa. Mut­ta hyväk­syn sen sik­si, että sen voi uskoa nopeut­ta­van tätä kehitystä.

    Jos nai­sil­la näi­tä omi­nai­suuk­sia on, mik­si he eivät perus­ta kasa­päin pörs­siy­ri­tyk­siä ja syr­jäy­tä huo­noil­la mies­kei­noil­la joh­det­tu­ja van­ho­ja yri­tyk­siä jalustoiltaan?

    Kat­so­han, täs­sä yksi esi­merk­ki mie­hi­ses­tä ajat­te­lu­ta­vas­ta, joka on tai­pu­vai­nen pai­not­ta­maan vas­tak­kai­na­set­te­lua ja kil­pai­lua sil­loin­kin kun sii­hen ei ole aihet­ta. Olen jo kak­si ker­taa mai­nin­nut, että en pidä mies­ten kyky­jä miten­kään huo­noi­na enkä edes nai­sia huo­nom­pi­na, mut­ta sil­ti vain luet teks­tii­ni vas­tak­kai­na­set­te­lua. Kol­mas ker­ta toden sanoo: pidän koko­nai­suut­ta huo­nom­pa­na sil­loin, kun sii­hen hyväk­sy­tään ainoas­taan mie­hi­nen tapa aja­tel­la. Samoin sil­loin, jos hyväk­sy­tään ainoas­taan nai­sel­li­nen tapa. Molem­pia tapo­ja tarvitaan.

    On hyvin kysee­na­lais­ta puhua jos­tain mys­ti­sis­tä nai­sel­li­sis­ta kei­nois­ta, joi­ta ei ole mää­ri­tel­ty miten­kään, ja väit­tää nii­den puut­tees­ta aiheu­tu­van tehok­kuus­tap­pioi­ta pörssiyhtiöille.

    En viit­si­si floo­da­ta tätä homo­kes­kus­te­lua ylen­mää­räi­sel­lä muun aiheen mää­rit­te­lyl­lä. Mai­ni­taan sen sijaan aja­tus­leik­ki­nä vaik­ka Hesa­rin (minun mie­les­tä­ni tot­ta puhuen aika ärsyt­tä­vän) kolum­nis­ti Anna-Mari Sipi­län taan­noi­nen heit­to: “Moni asia oli­si toi­sin, jos Leh­man Brot­hers oli­si ollut Leh­man Sisters”.

    Pai­no­tan vie­lä, että en usko Leh­man Sis­ter­sin parem­muu­teen. Se oli­si var­mas­ti voi­nut yhtä suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä moka­ta, mut­ta mokaa­mi­sen tapa oli­si toden­nä­köi­ses­ti ollut hyvin eri­lai­nen. Jos puo­les­taan Leh­man Brot­her­sin ja Leh­man Sis­ter­sin voi­mat oli­si yhdis­tet­ty, oli­si syn­ty­nyt sisäi­nen kont­rol­li­jär­jes­tel­mä, jos­sa pahim­mat äärim­mäi­ses­tä yksi­sil­mäi­syy­des­tä koi­tu­vat mokat oli­si toden­nä­köi­sem­min voi­tu välttää.

    Leh­man Brot­hers kui­ten­kin toden­nä­köi­ses­ti näki heik­kouk­si­na ja hait­toi­na juu­ri ne omi­nai­suu­det, joi­ta kuvit­teel­li­sen Leh­man Sis­ter­sin työn­te­ki­jöil­lä oli­si ollut, ja jät­ti tämän tyyp­pi­set ihmi­set palk­kaa­mat­ta. Kiin­tiö­po­li­tiik­ka oli­si saat­ta­nut vai­kut­taa tilan­tee­seen myönteisesti.

  178. Minä luu­len, että nais­puo­li­set hal­li­tusam­mat­ti­lai­set louk­kaan­tui­si­vat sydän­juu­ri­aan myö­ten nois­ta nai­sel­li­sis­ta toimintatavoista”

    Epäi­len vähän samaa. Omal­la työ­pai­kal­la­ni pomo­na on nais­puo­li­nen juris­ti, joka hoi­taa teh­tä­vän­sä erin­omai­ses­ti aina­kin näin työn­te­ki­jän näkö­kul­mas­ta. Hänen joh­ta­mis­ta­pan­sa on lähin­nä ratio­naa­li­nen eikä oleel­li­ses­ti mää­ri­ty mies-nais ‑akse­lil­la. Näin uskoi­sin hom­man ylei­ses­ti­kin mene­vän. Joh­ta­ji­na pär­jää­vät ne, joil­la on hyviä joh­ta­jao­mi­nai­suuk­sia, eivät ne, joil­la on jotain jotain omi­tui­sia “suku­puo­li­kei­no­ja” hallussaan.

    1. Täs­sä on vähän sama kuin sii­nä, että nais­puo­li­set tie­teen­har­joit­ta­jat eivät ole kovin ilah­tu­nei­ta niin sano­tus­ta naistutkimuksesta.

  179. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Minä luu­len, että nais­puo­li­set hal­li­tusam­mat­ti­lai­set louk­kaan­tui­si­vat sydän­juu­ri­aan myö­ten nois­ta nai­sel­li­sis­ta toimintatavoista.

    😀 Tus­kin­pa. Hyvä jät­kä, jol­lai­sek­si nai­nen kuu­lem­ma jou­tuu suu­ry­ri­tyk­sis­sä ede­täk­seen muut­tu­maan, ei ota asioi­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti. Luet­ko Talous­e­lä­mää? Siel­tä löy­tyy nais­ten ker­to­muk­sia sii­tä, kuin­ka eteen­päin pää­see vain mies­tä leik­ki­mäl­lä. Minus­ta tämä on oireellista.

    No joo, onhan tuo var­sin type­rän kuu­loi­nen käsi­te. Luo­tan sii­hen, että kes­kus­te­li­jat osaa­vat suh­tau­tua sii­hen leikkimielisesti.

  180. Rogue,

    Hyvään hen­ki­lö­joh­ta­juu­teen liit­ty­vien omi­nai­suuk­sien suku­puo­li­si­don­nai­suu­teen minä­kään en usko. Viit­taan enem­män asia­ky­sy­myk­siin: arvoi­hin, tapaan hah­mot­taa maailman/yhteiskunnan syy-seu­raus­suh­tei­ta, ris­kin­ot­to­ha­luun, usko­muk­siin, late­raa­li­seen ajat­te­luun jne. Näis­sä ei ole yhtä aino­aa oike­aa (tuot­ta­vaa) tapaa, ja vari­aa­tio takaa yleen­sä parem­man lopputuloksen.

  181. Joo voi­daan mun­kin puo­les­ta lopet­taa floo­daa­mi­nen, kun ker­ran ollaan tää kes­kus­te­lu jo käy­ty aika­sem­min ja ilmei­ses­ti ollaan vaan perus­ta­van­laa­tui­ses­ti eri mieltä.

    Tähän vie­lä:

    Kiin­tiö­po­li­tiik­ka oli­si saat­ta­nut vai­kut­taa tilan­tee­seen myönteisesti”

    Niin, tai nega­tii­vi­ses­ti. Niin kau­an kun ei ole uskot­ta­vaa teo­ri­aa sii­tä, mik­si kiin­tiö­po­li­tii­kan odo­tet­tai­siin vai­kut­ta­van posi­tii­vi­ses­ti, ei sel­lais­ta yksi­lö­noi­keuk­sia pol­ke­vaa jär­jes­tel­mää ole syy­tä lan­see­ra­ta. Tai siis sehän on jo joil­la­kin sek­to­reil­la vali­tet­ta­vas­ti lan­see­rat­tu, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti sama kehi­tys ei jatku.

  182. Kari Kos­ki­nen:

    Minä kui­ten­kin veik­kaan, että nais­ten osuus hal­li­tus­pai­kois­ta on kes­ki­mää­rin aika lähel­lä “opti­mia”. Eli hal­li­tuk­siin vali­taan kes­ki­mää­rin sel­lais­ta sak­kia, jota sin­ne omis­ta­jien ja yri­tyk­sen menes­ty­mi­sen kan­nal­ta kan­nat­taa valita.

    Täs­tä huo­li­mat­ta voi olla, että jos yri­tys­maa­il­mas­sa suh­tau­dut­tai­siin myön­tei­sem­min nai­sil­le tyy­pil­li­siin tapoi­hin aja­tel­la, nykyis­tä suu­rem­pi osa nai­sis­ta pys­tyi­si ja haluai­si ede­tä ural­laan taval­la, joka teki­si heis­tä kan­nat­ta­via valin­to­ja hallituksiin.

    Sinä olet sitä miel­tä, että yri­tyk­set toi­mi­vat type­räs­ti? Se voi olla, mut­ta minus­ta sinun pitä­si sit­ten näyt­tää jon­kin­lais­ta todis­tusai­neis­toa tämän puolesta.

    En minä väi­tä yri­tys­ten toi­mi­van omas­ta näkö­kul­mas­taan type­räs­ti, vaan että kiin­tiö­po­li­tiik­ka voi nopeut­taa yhteis­kun­nan ja yri­tys­maa­il­man muut­tu­mis­ta taval­la, jon­ka jäl­keen yri­tyk­set (jot­ka eivät edel­leen­kään toi­mi type­räs­ti) arvos­ta­vat nais­ten näkö­kul­maa nykyis­tä enemmän.

    Onhan se sel­vää, ettei mikään yri­tys voi kos­kaan toi­mia täy­del­li­ses­ti; eikö? Aina on varaa paran­taa. Se, ettei yri­tys toi­mi täy­del­li­ses­ti, ei kui­ten­kaan mer­kit­se että se toi­mi­si type­räs­ti. Jos­kus yri­tyk­ses­sä ei vain ole kaik­kea sitä tie­toa, min­kä omak­su­mis­ta opti­maa­li­nen toi­min­ta edel­lyt­täi­si. Eikä sitä osata/ymmärretä vält­tä­mät­tä oma-aloit­tei­ses­ti hankkia.

    Minus­ta nyt aina­kin on sel­vää, että sitä diver­si­teet­tiä esiin­tyy enem­män suku­puol­ten sisäl­lä kuin suku­puol­ten välil­lä. Se ei sit­ten enää ole­kaan sel­vää, että a) diver­si­teet­ti joh­tai­si parem­piin pää­tök­siin tai b) suu­rem­pi osa nai­sia hal­li­tuk­sis­sa joh­tai­si diver­si­tee­tin kasvuun.

    Olen samaa miel­tä sii­tä, että yksi­löt eroa­vat toi­sis­taan suku­puo­lia enem­män. Täs­tä huo­li­mat­ta uskon, että jos ver­ra­taan joh­ta­jak­si sovel­tu­via mie­hiä joh­ta­jak­si sovel­tu­viin nai­siin, kes­ki­mää­rin hei­dän per­soo­nal­li­suuk­sis­saan on eroa. Nai­set koke­vat jou­tu­van­sa käyt­täy­ty­mään mies­mäi­ses­ti yri­tyk­sis­sä ede­täk­seen — mie­het puo­les­taan eivät koe jou­tu­van­sa käyt­täy­ty­mään nais­mai­ses­ti. Kyl­lä tämä jota­kin niis­tä eroa­vai­suuk­sis­ta ja nii­den arvos­tuk­ses­ta kertonee.

    Diver­si­tee­tin suh­teen täy­ty­nee tar­ken­taa, että puol­lan siis arvok­kai­den aja­tus­ten diver­si­teet­tiä — en ran­dom-diver­si­teet­tiä joka voi sisäl­tää ihan mitä sat­tuu ros­kaa. Nii­tä hyviä aja­tuk­sia on jokai­ses­sa tilan­tees­sa mah­dol­lis­ta olla monen­lai­sia. Sik­si oli­si hyvä, että samas­sa yri­tyk­ses­sä toi­mi­si toi­sis­taan poik­kea­via (ja kui­ten­kin poik­kea­vuu­des­ta huo­li­mat­ta raken­ta­vuu­teen kyke­ne­viä) ihmisiä.

  183. Saa­ra:

    Ei tun­nu oikein uskot­ta­val­ta, että ketään ei olis kiin­nos­ta­nut nai­sel­lis­ten mene­tel­mien innovointi.

    Ai niin, unoh­din että maa­il­ma on jo val­mis ja kaik­ki hyö­dyl­li­nen jo kek­sit­ty tai vähin­tään­kin “inno­vaat­to­rien” kiin­nos­tuk­sen kohteena.

    Täs­tä­hän heit­ti aikoi­naan Uscha­nov Stigler-anek­doo­tin, sen jos­sa $20 sete­li jäi poi­mi­mat­ta kun se ei talous­teo­rian mukaan voi­nut lojua maas­sa makaamassa.

    Itseä­ni ihme­tyt­tää kuin­ka eloon­jää­mi­sen kamp­pai­lus­sa (muka­mas) pyris­te­le­vil­lä fir­moil­la on varaa tehot­to­miin type­ryyk­siin jom­moi­sia Dil­bert-sar­ja­ku­va on pul­lol­laan. Joko (i) ne ainoas­taan näyt­tä­vät type­ril­tä asian­tun­te­mat­to­mis­sa sil­mis­sä vaik­ka oikeas­ti tehos­ta­vat­kin toi­min­taa, tai sit­ten (ii) isoil­la fir­moil­la on niin val­ta­vat mit­ta­kaa­vae­dut että niis­sä pys­tyy töpek­si­mään mel­koi­ses­ti enem­män kuin pik­ku­fir­mois­sa ennen kuin kuo­lo korjaa.

    Esi­merk­ke­jä täs­sä, täs­sä, täs­sä ja tässä.

    Vaik­ka Dil­bert ei tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta vas­taa­kaan, niin piir­tä­jä Adams ker­to­man­sa mukaan saa jat­ku­vas­ti säh­kö­pos­tit­se strip­pi-ideoi­ta ihmi­sil­tä joi­den työ­pai­koil­la tapah­tuu niin kum­mal­li­sia asioi­ta ettei­vät ne oli­si Adam­sin satii­ri­kon­mie­leen edes juo­lah­ta­neet. Ja itses­sä­ni & ystä­vä­pii­ris­sä­ni strip­pien syn­nyt­tä­mä tut­tuu­den­tun­ne höräy­tyt­tää nau­rut säännönmukaisesti.

  184. Mie­het teke­vät Suo­mes­sa yli 80 pro­sent­tia itse­mur­his­ta. Onko Suo­mi mie­les­tä­si mies­vi­ha­mie­li­nen yhteis­kun­ta?

    En huo­man­nut kenel­le tämä oli suun­nat­tu, mut­ta vas­taan omas­ta puo­les­ta­ni, että kyl­lä se on.

  185. Saa­ra:

    Ai niin, unoh­din että maa­il­ma on jo val­mis ja kaik­ki hyö­dyl­li­nen jo kek­sit­ty tai vähin­tään­kin “inno­vaat­to­rien” kiin­nos­tuk­sen kohteena.

    Ei tie­ten­kään, mut­ta olet­tai­sin, että noin ilmei­nen jut­tu kuin nai­sel­li­set toi­min­ta­ta­vat olis jo kek­sit­ty. Tai sano­taan­ko näin, että kai­paan aika parem­pia todis­tei­ta kuin sinun lähi­pii­rin bis­nes­mies­ten mie­li­pi­teet ennen kuin uskon.

    Eikö se nyt ole ihan sel­vä asia, että kos­ka nai­set ovat olleet työ­elä­mäs­sä (ja eten­kin joh­to­teh­tä­vis­sä) vähem­män aikaa ja pie­nem­mäl­lä volyy­mil­la, hei­dän tie­to-tai­ton­sa ja näke­myk­sen­sä­kin on ollut vähemmistössä?

    No ei mis­sään nimes­sä ole sel­vä asia. Mark­ki­noil­la tup­paa pär­jää­mään tehok­kaat toi­min­ta­vat riip­pu­mat­ta sii­tä onko ne vähem­mis­tön vai enem­mis­tön toimintatapoja.

    Eikö niin ikään ole sel­vää, että ajat­te­lun ja ideoi­den diver­si­teet­ti joh­taa yksi­sil­mäi­syyt­tä parem­paan lopputulokseen?

    Ehdot­to­mas­ti, jos nii­den ideoi­den parem­muus mita­taan mark­ki­noil­la, eikä byro­kraat­tien, polii­tik­ko­jen tai äänes­tä­jien suosiolla.

  186. Erääs­sä­kin vähit­täis­kaup­pa­kon­ser­nis­sa kek­sit­tiin vas­ta 90-luvul­la, että hal­li­tuk­ses­sa oli­si hyvä olla nyt aina­kin yksi nai­nen ima­go­syis­tä ja kos­ka nai­sel­la saat­tai­si olla jotain poik­keuk­sel­lis­ta annet­ta­vaa suku­puo­len­sa takia (hyö­dyl­li­sen tie­don mää­ri­tel­mä: eri­lai­suut­ta ja yllät­tä­vyyt­tä). Luul­ta­vas­ti on tuhan­sia yri­tyk­siä, jois­sa tätä oival­lus­ta ei ole vie­lä syn­ty­nyt aina­kaan tar­peek­si vahvana.

    On sit­ten toi­nen asia, pitäi­si­kö väki­val­ta­mo­no­po­lin pakot­taa kun­toon tämä kult­tuu­rin hitau­teen liit­ty­vä jut­tu vai anne­taan­ko kil­pai­lun hoi­taa, kuten yllä on useam­pi­kin kuvail­lut. Kaik­kea hyvää ei voi saada.

    Sii­nä olen tie­tys­ti samaa miel­tä femi­nis­tien kans­sa, että tämä on aikam­me polt­ta­vin tasa-arvo-ongel­ma maa­il­man­kaik­keu­des­sa ja että nai­set sor­ret­tu­na suku­puo­le­na pys­ty­vät tuhoa­maan kapi­ta­lis­min niin että tilal­le syn­tyy tasa-arvoi­sem­pi ja muu­ten­kin kai­kin puo­lin parem­pi maailma.

  187. En väi­tä, että nai­ses­ta ei voi­si tul­la mis­sään olo­suh­teis­sa päte­vää nört­tiä, mut­ta de fac­to päte­viä nört­ti­nai­sia ei juu­ri­kaan ole. 

    Tämä “nört­ti” voi­si täl­lai­ses­ta lausun­nos­ta jo mel­kein­pä loukkaantua…

  188. Rogue vas­ta­si Saa­ral­le: “Itse ole­tan, että voi­ton­te­koon tar­vit­ta­vat omi­nai­suu­det ovat pikem­min­kin saman­kal­tai­sia suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Jos oli­sin vää­räs­sä, ja nai­sil­la oli­si jotain mie­hil­le käsit­tä­mät­tö­miä voi­ton­te­ko-omi­nai­suuk­sia, uskoi­sin että mark­ki­nat tasa­pai­not­tai­si­vat auto­maat­ti­ses­ti tilan­teen. Jos nai­sil­la näi­tä omi­nai­suuk­sia on, mik­si he eivät perus­ta kasa­päin pörs­siy­ri­tyk­siä ja syr­jäy­tä huo­noil­la mies­kei­noil­la joh­det­tu­ja van­ho­ja yri­tyk­siä jalustoiltaan?”

    Voi ehkä tur­val­li­ses­ti olet­taa, että mie­hil­lä on suu­rem­pi pyr­ky joh­toa­se­miin ja samas­ta syys­tä suu­rem­pi tai­pu­mus perus­taa uusia yri­tyk­siä. Tämä ei tar­koi­ta vie­lä sitä, että hei­dän joh­dol­laan fir­mat menes­tyi­si­vät paremmin.

    Jos­tain syys­tä mies­ten ja nais­ten roo­lit ovat kehit­ty­neet per­heis­sä ja yhteis­kun­nas­sa sel­lai­sek­si kuin ne nyt ovat. Voi­si olet­taa, että nais­ten tyy­li hoi­taa asioi­ta kont­ri­buoi jotain posi­tii­vis­ta tähän pro­ses­siin, ehkä tuot­taen jos­sain mie­les­sä tasa­pai­noi­sen lop­pu­tu­lok­sen yhdes­sä mies­ten tyy­lin kans­sa. Täl­tä poh­jal­ta voi­si olet­taa, että myös fir­mois­sa yhdis­tel­mä mies­ten ja nais­ten omi­nai­suuk­sia voi­si olla hyvä resep­ti. (Per­heis­sä nai­set hoi­ta­vat usein esim. las­ten kas­va­tuk­sen ja talon arjen pyö­rit­tä­mi­sen, kuka­ties hyväs­tä syystä.)

    Per­heis­sä bio­lo­gia pitää huo­len sii­tä, että sekä mie­hiä että nai­sia tar­vi­taan. Fir­mois­sa (jot­ka ovat evo­luu­tion kan­nal­ta uusi asia) mie­hil­lä on vapaam­mat kädet toteut­taa päte­mi­sen tar­vet­taan, ja he ovat­kin otta­neet hal­tuun­sa val­tao­san johtopaikoista.

    Täl­lai­sen suo­ran pyr­ki­mi­sen lisäk­si ihmis­kun­ta ete­nee myös kult­tuu­rin evo­luu­tion kaut­ta eli paran­ta­mal­la toi­min­ta­ta­po­jaan. Uudet sään­nöt yhtes­kun­nas­sa pyr­ki­vät tyy­pil­li­ses­ti muut­ta­maan kehi­tys­kul­kua ja para­ta­maan yhteis­kun­nan tilaa sii­tä, mitä se oli­si ilman sään­tö­jä (eli vii­da­kon lake­ja nou­da­tel­len). Myös fir­mo­jen koh­dal­la voi olet­taa, että ensim­mäi­nen approk­si­maa­tio, eli mies­ten kil­pai­lu joh­to­pai­kois­ta ei ole lopul­li­nen ja paras tapa hoi­taa asioita.

    Mark­ki­nat eivät vält­tä­mät­tä kor­jaa tilan­net­ta kovin nopeas­ti, sil­lä mies­kes­kei­nen jär­jes­tel­mä saat­taa myös suo­sia jat­kos­sa­kin mies­ten vailt­se­mis­ta hal­li­tuk­siin, yhteis­työ­tä tois­ten mies­val­tais­ten yri­tys­ten kans­sa jne. Ja aiem­man ole­tuk­sen mukai­ses­ti mie­het myös pyr­ki­vät joh­ta­vaan ase­maan innokkaammin.

    Nais­ten mää­rä yri­tys­ten joh­to­pai­koil­la on lisään­ty­nyt. Osit­tain tämä on ehkä tapah­tu­nut niin, että kaik­kein “mies­mäi­sim­mät” tai muu­ten mies­tan kans­sa pär­jää­vät nai­set ovat pääs­seet jäse­nik­si tähän “äijä­ker­hoon”. Tämä ei tar­koi­ta sitä ettei­vät­kö tulok­set voi­si olla tätä­kin parem­pia sii­nä vai­hees­sa kun vie­lä nais­mai­sem­min orien­toi­tu­neet nai­set otta­vat osan joh­to­teh­tä­vis­tä vastuulleen.

    Tätä voi­si ver­ra­ta vaik­ka­pa kan­san­edus­tus­lai­tok­sen kehi­tyk­seen. Nais­ten mää­rä on lisää­ty­nyt vähi­tel­len. Nyt minis­te­reis­tä ja euroe­dus­ta­jis­ta on jo enem­mis­tö nai­sia. Vai­kea sanoa ovat­ko asiat paran­tu­neet, mut­ta tus­kin huo­non­tu­neet­kaan. (Voi­si toi­voa, että aia­kin sotia oli­si vähem­män nais­ten hal­lit­se­mas­sa maa­il­mas­sa.) Ehkä kan­san valit­se­mis­sa eli­mis­sä muu­tok­set tapah­tu­vat nopeam­min kuin itse itse­ään täy­den­tä­väs­sä lii­ke­maa­il­man johdossa.

    Mark­ki­nat voi­vat ohja­ta fir­man tuot­tei­den kehi­tys­tä aika nopeas­ti­kin. Fir­man sisäl­lä yri­tys­kult­tuu­ri muut­tuu pal­jon hitaam­min. Tus­kin nai­set ovat niin kriit­ti­nen resurs­si, että asiat muut­tui­si­vat yhdes­sä yös­sä nais­ten mukaan­tu­lon myö­tä (ja mark­ki­nat ajai­si­vat mies­val­tai­set yri­tyk­sen kon­kurs­siin). Mut­ta pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä, aina­kin laa­jen­tu­nut pers­pek­tii­vi asioi­hin on asia, jon­ka luu­li­si kal­lis­ta­van vaa­kaa nii­den yri­tys­ten puo­lel­le, jot­ka voi­vat teh­dä pää­tök­siä hie­man laa­jem­mal­ta pohjalta.

    Yhteen­ve­to­na, kai nais­ten mukaan­tu­lo toden­nä­köi­sem­min para­taa fir­mo­jen toi­min­taa kuin hei­ken­tää sitä. Mies­ten val­ta on aika luon­tai­nen ilmiö, mut­ta ei vält­tä­mät­tä paras.

  189. Ei näin! Mut­ta isän ja äidin muo­dos­ta­ma per­he on parem­pi vaih­toeh­to kuin homo­jen muo­dos­ta­ma. Tie­tys­ti kaik­ki vaih­toeh­dot ovat parem­pia kuin kuo­le­ma. Täl­lä ajat­te­lul­la kenen tahan­sa seka­käyt­tä­jän tuli­si saa­da adop­tioi­da lapsi.

    (ja nyt en ver­taa homo­ja seka­käyt­tä­jiin, vaan pyrin vain osoit­ta­maan ajatteluvirheen)

    Minun mie­les­tä­ni kysy­mys on aika yksin­ker­tai­nen. Para­ne­vat­ko lap­sen olo­suh­teet jos lap­si siir­tyy adop­tio­per­hee­seen? Jos para­nee, on vää­rin tuo kiel­tää. En usko, että kovin moni seka­käyt­tä­jä on kiin­nos­tu­nut hake­maan rie­sak­seen lap­sen jos­tain kau­ko­mail­ta, mut­ta en minä oikein osaa itsel­le­ni perus­tel­la mik­si seka­käyt­tä­jä saa luon­nol­li­sin kei­noin tuu­pa­ta maa­il­maan aivan niin mon­ta las­ta kuin halu­aa, mut­ta ei pelas­taa kehi­tys­maan las­ta ripu­li­kuo­le­mal­ta. (Ja tot­ta­kai, lap­set pitää lait­taa par­hai­siin saa­ta­vil­la ole­viin kotei­hin. Seka­käyt­tä­jät eivät ole täl­lä lis­tal­la kovin korkealla.)

    Vai oli­ko tämä nyt ehdo­tus, että lais­sa pitäi­si kiel­tää adop­tio, jos kodis­sa nau­ti­taan sekä tupak­kaa että alkoholia?

    Mik­si hete­ro­per­he on parempi? 

    Täs­tä en osaa olla oikein eri miel­tä, noin cete­ris pari­bus. Mut­ta kuten moneen ker­tan todet­tu, per­heet ovat yksi­löl­li­siä, ja on ole­mas­sa niin hyviä kuin huo­no­ja per­hei­tä niin hete­ro- kuin homo­per­heis­sä­kin. Eli hyväk­syi­sin suh­teel­li­sen hel­pos­ti, että kun adop­tio­per­hei­tä pis­tey­te­tään, homo­van­hem­mat saa­vat mii­nus­pis­teen, mut­ta en sitä, että homo­van­hem­pien adop­toin­ti kate­go­ri­ses­ti kiel­le­tään laissa.

    Eivät ulko­mai­set las­ten­ko­dit sitä pait­si pul­lis­te­le poten­ti­aa­li­sia homoa­dop­tion koh­tei­ta, vaan nämä ovat hyvin niuk­ka resurs­si hete­ro­per­heil­le­kin. Ei siel­tä yksi­kään pelas­tu sen takia, että adop­tio-oikeut­ta laa­jen­net­tai­siin homoi­hin. Eli nämä ripu­liin kuo­le­mi­set ovat aivan irre­le­vant­ti näkökulma. 

    Jol­lei vie­lä ole tul­lut sel­väk­si, niin minul­la ei ole juu­ri min­kään­lais­ta tie­toa kv-adop­tion käy­tän­nös­tä. Mut­ta jos pel­käs­tään afri­kas­sa on yli 50 mil­joo­naa orpoa, niin jol­lei las­ten­ko­deis­sa, niin jos­sain noi­ta poten­ti­aa­li­sia adop­tio­koh­tei­ta on pai­kat pul­lol­laan aivan väki­sin. Minä en tie­dä mis­sä, mut­ta jos­sa­kin koh­taa täl­lä “mark­ki­nal­la” on kei­no­te­koi­sia rajoit­tei­ta, kos­ka tie­dän myös sen, että adop­tio­lap­sen saa­mi­nen on vai­ke­aa, ja tus­kin koko pro­ses­si on nyky­ään hen­ki­ses­ti help­po kun jou­tuu vuo­si­tol­kul­la odot­te­le­maan pää­tök­siä. Enkä ymmär­rä miten maa­il­ma para­nee sii­tä, että noi­ta kei­no­te­koi­sia rajoit­tei­ta yllä­pi­de­tään Suo­men lain­sää­dän­nös­sä kiel­tä­mäl­lä joil­ta­kin ihmis­ryh­mil­tä adoptio.

  190. Tie­de­mies,

    Lai­nauk­se­si oli Saa­ral­le, joka väit­ti homo­jen kohon­neen itse­mur­ha­ris­kin joh­tu­van vain ympä­ris­tön vihamielisyydestä. 

    Yri­tin osoit­taa lää­kä­ri- ym. esi­mer­kein, että asia ei ole lain­kaan noin yksi­se­lit­tei­nen. Äidit­tö­mil­lä­kin lap­sil­la on monin­ker­tai­nen itse­mur­ha­ris­ki, vaik­ka var­mas­ti­kaan ei löy­dy mitään yleis­tä yhteis­kun­nal­lis­ta viha­mie­li­syyt­tä äidit­tö­miä koh­taan. Koet­tu syr­jin­tä, oli se sit­ten todel­lis­ta tai ei, on tie­tys­ti riskitekijä. 

    En kat­soi­si, että var­si­nais­ta viha­mie­li­syyt­tä löy­tyy juu­ri­kaan mie­hiä­kään koh­taan (ehkä joku Aku­lii­na Saa­ri­kos­ki on poik­keus), vaik­ka jaan kyl­lä sen käsi­tyk­sen, että elä­mä on läh­tö­koh­tai­ses­ti monin tavoin ras­kaam­pi miehille.

    En tie­dä, mis­tä tut­ki­muk­sis­ta Saa­ra puhuu ottaes­saan esiin homo­jen nelin­ker­tai­sen itse­mur­ha­ris­kin. Suo­mi ei aina­kaan ole koke­muk­se­ni mukaan lain­kaan homo­vi­ha­mie­li­nen. Nai­sis­sa on suu­reh­ko ryh­mä, jot­ka jopa jos­tain syys­tä ihan­noi­vat homo­ja: “ne on niin fik­su­ja ja sil­lai kau­heen mukavia.…”

    Val­tao­sa suh­tau­tuu neut­raa­li­si­ti, ehkä lie­vän kiin­nos­tu­nees­ti, osa hie­man tor­ju­vas­ti ja hyvin pie­ni mur­to-osa on tyyp­piä: “homot hir­teen ja vit­tu jos ne mul­le tulee jotain selit­tään ja hiplaan, niin saa­ta­na vedän kyl­lä oikee­ta suo­raa ja vasen­ta kouk­kua pääl­le…”. Tähän ryh­mään kuu­luu luon­nol­li­ses­ti vain miehiä. 

    Saa­ran veto sii­tä, että autiol­la saa­rel­la homo ei kär­si­si, on huo­no, kos­ka autiol­la saa­rel­la ei kehi­ty min­kään­lais­ta sek­su­aa­li­suut­ta. Täs­tä on joi­tain esi­merk­ke­jä, met­säs­sä tai muu­ten vail­la ihmis­kon­tak­te­ja kas­va­nei­ta lap­sia on tuo­tu sivi­li­saa­tion pariin, niin on todet­tu, ettei heil­le kehi­ty ollen­kaan seksuaalisuutta. 

    Jos taas kyse on sii­tä, että val­miik­si homo jou­tuu autiol­le saa­rel­le, niin tie­tys­ti ympä­ris­tön pai­neet pois­tu­vat. Mut­ta jos asian kans­sa on sisäi­siä ris­ti­rii­to­ja, niin eivät ne mihin­kään pois­tu siel­lä saarellakaan.

  191. Miten oli­si, jos koko avio­liit­to-ins­ti­tuu­tio jätet­täi­siin koko­naan pois lain­sää­dän­nös­tä ja annet­tai­siin pel­käs­tään uskon­nol­lis­ten yhtei­sö­jen käyttöön?
    Lain­sää­dän­tö puut­tui­si pel­käs­tään ihmis­ten yhtei­se­lä­män jär­jes­tä­mi­seen, esim. pari­suh­tei­siin, jot­ka viran­omai­set sit­ten vah­vis­tai­si­vat. Avio­liit­toi­hin vih­ki­si­vät eri uskon­nol­li­set yhtei­söt omien sään­tö­jen­sä perus­teel­la. Mikä­li yhtei­sön avio­liit­to­sään­nöt vas­taa­vat lain mukais­ta pari­suh­det­ta, voi­tai­siin sekin vah­vis­taa samal­la vih­ki­mi­sel­lä. Eli täs­sä tapauk­see­sa ei tar­vit­si­si teh­dä kah­ta ker­taa samaa toimitusta.

  192. tcrown,

    Suvun mer­ki­tys mm. Afri­kas­sa on aivan toi­sen­lai­nen kuin tääl­lä. Se, että lap­si on orpo, ei tar­koi­ta, ettei­kö hänel­lä ole kotia. Mei­dän näkö­kul­mas­tam­me hyvin­kin kau­kai­nen suku­lai­nen kat­soo vel­vol­li­suu­dek­seen huo­leh­tia orpo­lap­ses­ta. Nämä orvot eivät suin­kaan ole län­si­mai­sil­le vapaa­ta riistaa. 

    Var­mas­ti moni siel­lä oli­si val­mis luo­vut­ta­maan lap­sen pois län­si­mai­hin “pito­vai­keuk­sien” takia, sem­min­kin jos sii­tä mak­se­taan. Kat­soi­sim­me­ko kui­ten­kaan täl­lai­sen toi­min­nan ole­van eettistä?

    Las­ten­ko­deis­sa­kin on lap­sia, joil­la on suku­lai­sia, jot­ka toi­vo­vat tilan­teen­sa kohe­ne­van ja lap­si on ikään kuin varat­tu heille. 

    +++++++++++

    Osmo kyse­li, mikä kult­tuu­ris­hok­ki koh­taa pari­kuis­ta vau­vaa kv-adop­tion yhtey­des­sä. Kysy­mys on teo­reet­ti­nen, kos­ka tän­ne on saa­ta­vil­la lähes ainoas­taan yli 2‑vuotiaita lap­sia. Vau­vat hoi­tu­vat maan sisäi­sel­lä adop­tiol­la. Sen ver­ran taha­ton­ta lap­set­to­muut­ta on joka maa­il­man kol­kas­sa, että aivan pie­net ter­veet lap­set kyl­lä saa­vat kodin lähem­pää. Afri­kas­ta saat­taa saa­da vau­vo­ja­kin, en minä­kään tun­ne kent­tää täy­sin. Muis­ta isois­ta ado­pi­to­mais­ta, Kolum­bias­ta, Venä­jäl­tä, Thai­maas­ta tai Kii­nas­ta se lie­nee lähes mahdotonta. 

    Vau­van voi saa­da sii­nä tapauk­ses­sa, että suos­tuu otta­maan vam­mai­sen tai sai­raan lap­sen, esim. HIV-posi­tii­vi­sen. Meil­lä­kin Suo­mes­sa on vuo­sit­tain kou­ral­li­nen vau­vo­ja saa­ta­vil­la uuni­tuo­rei­na syn­ny­tys­lai­tok­sel­ta, mut­ta otta­jia jonos­sa on moni­sa­ta­ker­tai­nen mää­rä kuin näi­tä halut­tu­ja pienokaisia. 

    En tie­dä, onko tääl­lä adop­tioon vau­van­sa luo­vut­ta­val­la äidil­lä sanan­si­jaa sii­nä, mil­lai­seen per­hee­seen toi­voo lap­sen­sa pää­ty­vän. Jos on, niin veik­kaan, että homo­pa­rit eivät oli­si etusi­jal­la, vaik­ka lain­sää­dän­tö sen mah­dol­lis­tai­si­kin. Itse asias­sa veik­kaan, että aina­kin homo­mie­het oli­si­vat täs­sä kil­vas­sa alin­ta kastia.

  193. Var­mas­ti moni siel­lä oli­si val­mis luo­vut­ta­maan lap­sen pois län­si­mai­hin “pito­vai­keuk­sien” takia, sem­min­kin jos sii­tä mak­se­taan. Kat­soi­sim­me­ko kui­ten­kaan täl­lai­sen toi­min­nan ole­van eettistä?

    Nyt men­nään jo hyvin pal­jon alku­pe­räi­sen aiheen ohi (pitää­kö adop­tio kiel­tää lais­sa homoil­ta), mut­ta jos/kun meil­lä on ole­mas­sa jon­ku­lai­set osin eet­ti­set stan­dar­dit, mil­lä suo­ma­lai­nen äiti voi luo­vut­taa lap­sen “pito­vai­keuk­sien” vuok­si, niin on mie­les­tä­ni vähin­tään eri­koi­nen ole­tus, että kehi­tys­mais­sa noi­ta stan­dar­de­ja täyt­tä­viä tapauk­sia ei oli­si tai oli­si mer­kit­tä­väs­ti vähem­män kuin esim. Suomessa.

    Suvun mer­ki­tys mm. Afri­kas­sa on aivan toi­sen­lai­nen kuin tääl­lä. Se, että lap­si on orpo, ei tar­koi­ta, ettei­kö hänel­lä ole kotia. Mei­dän näkö­kul­mas­tam­me hyvin­kin kau­kai­nen suku­lai­nen kat­soo vel­vol­li­suu­dek­seen huo­leh­tia orpo­lap­ses­ta. Nämä orvot eivät suin­kaan ole län­si­mai­sil­le vapaa­ta riistaa. 

    Var­mas­ti näin on, voi olla jopa suu­rel­ta osin. Mut­ta nii­tä orpo­ja on pel­käs­tään siel­lä afri­kas­sa yli 50 mil­joo­naa. Jos USAs­sa adop­tio­ta on har­kin­nut 500 tuhat­ta (hake­nut pie­ni osa tuos­ta), ja ole­te­taan että euroo­pas­sa on saman ver­ran, niin jokais­ta har­kit­si­jaa koh­ti on yli 50 afrik­ka­lais­ta orpoa. Tun­tuu hie­man eri­koi­sel­ta, että köy­häs­sä yhtei­sös­sä edes 1 orpo vii­des­tä­kym­me­nes­tä ei ole enem­män tai vähem­män fak­ti­ses­ti hylät­ty. Kun tuo­hon lisä­tään mui­den maa­no­sien orvot ja ne tapauk­set, jot­ka täyt­tä­vät eet­ti­set län­si­mai­set luo­vu­tuss­tan­dar­dit, niin väi­te, että maa­il­mas­sa on adop­tio­lap­sis­ta pulaa, tun­tuu aivan käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, ja vaa­tii kyl­lä tämä­kin väi­te pal­jon tuke­vam­pia perus­te­lu­ja kuin “Suvun mer­ki­tys mm. Afri­kas­sa on aivan toi­sen­lai­nen kuin tääl­lä.” ennen kuin suos­tun tämän uskomaan. 

    Tämä todel­li­suu­des­sa havait­tu “pula” voi tie­tys­ti joh­tua monis­ta asiois­ta, kuten sekä vas­taa­not­ta­ja- että lähet­tä­jä­maan lain­sää­dän­nön kie­mu­rois­ta, toiin­taa pyö­rit­tä­vien jär­jes­tö­jen puut­teel­li­sis­ta reusrs­seis­ta ja ties mis­tä. Mut­ta tar­vi­taan­ko todel­la lisää näi­tä kei­no­te­koi­sia rajoit­tei­ta, jot­ka vie­lä­pä syr­ji­vät joi­ta­kin ihmisiä? 

    (Ja ei, minul­la ei ole mitään käy­tän­nön rat­kai­sua miten noi­ta adop­tio­kel­poi­sia lap­sia siel­tä afri­kan perä­ky­lis­tä löy­det­täi­siin. Ainoa point­ti­ni on mate­maat­ti­nen fak­ta, että lisä­ra­joit­tei­den aset­ta­mi­nen mak­si­moin­tion­gel­maan ei voi paran­taa tulosta.)

  194. En tie­dä, mis­tä tut­ki­muk­sis­ta Saa­ra puhuu ottaes­saan esiin homo­jen nelin­ker­tai­sen itse­mur­ha­ris­kin. Suo­mi ei aina­kaan ole koke­muk­se­ni mukaan lain­kaan homovihamielinen.”

    Mikä­hän on sun otan­ta? Aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta kau­pun­geis­sa asu­vis­ta ihmi­sis­tä en mäkään tun­ne kovin mon­taa homo­vi­ha­mie­lis­tä. Tää poruk­ka ei kui­ten­kaan ole main­strea­mia täs­sä maassa.

    Suo­sit­te­len armei­jan käy­mis­tä, jos homo­vi­ha­ko­ke­muk­set on vähis­sä. Saat­taa olla pik­kus­hok­ki yli­opis­ton kah­vi­la­kes­kus­te­lu­jen jälkeen.

    Sit­ten on ihan perus räh­jä­ka­pa­kat taa­ja­mien ulko­puo­lel­la. Olen aina­kin kol­me ker­taa ollut saa­mas­sa tur­paan sen takia, että olen mah­dol­li­ses­ti homo. Täl­lais­ta on var­maan kaik­ki muut­kin nuo­ret mie­het kuul­leet tuop­pi­rin­geis­sä. Duu­na­rei­den Suo­mes­sa homous läh­tee nyrkillä.

    Homo­vi­has­ta kiin­nos­tu­neet löy­tä­vät kai­ku­poh­jaa myös urhei­lu­maa­il­mas­ta, min­kä tahan­sa lät­kä­jouk­ku­een puku­huo­nees­ta. Ja vie­lä jää uskon­nol­li­set yhtei­söt, joi­den kyky hyväk­syä eri­lai­suut­ta täs­sä asias­sa on kate­go­ri­sen torjuva.

    Junt­tiu­den ja tyh­myy­des­tä ylpeän kan­san tätä piir­ret­tä kuvas­taa se, että Veli­puo­li­kuun vit­si­tön sket­si “Homo sau­nas­sa” on kerän­nyt You­tu­bes­sa 200000 katsojaa.

    Asen­teet ovat onnek­si muut­tu­mas­sa, ja kehi­tys on pai­koin ollut ihail­ta­van nope­aa. Oras­tynk­ky­set ja johan­na­kor­ho­set ovat vie­neet asi­aa eteen­päin harp­pauk­sin. Tule­vai­suu­des­sa toi­von mukaan ele­tään tilan­tees­sa, jos­sa eri­lai­suu­den ja ihmi­soi­keu­den käsit­teet eivät rii­pu toi­sis­taan. Sitä ede­saut­taa homo­jen avio­liit­to- ja adoptio-oikeus.

  195. Juho, ole­tat taas argu­men­toin­nis­sa­si todel­la pal­jon. Noin saat näen­näi­ses­ti argu­men­toi­tua min­kä asian puo­les­ta tahn­sa. Ker­ro mik­si nai­set perus­ta­vat uusia kas­vu­yri­tyk­siä niin vähän ver­ra­tu­na miehiin?

  196. gc,

    Mie­hil­lä on suu­rem­pi ulkoi­sen päte­mi­sen tar­ve. Bio­lo­gi­ses­sa mie­les­sä tätä voi­si pitää vaik­ka­pa tar­pee­na osoit­taa omaa erin­omais­ta kun­to­aan ja päte­vyyt­tään nai­sil­le. Mie­het siis perus­ta­vat enem­män yri­tyk­siä (“kas­vu­yri­tys­ten” tilas­to­ja en tun­ne), seik­kai­le­vat vuo­ril­la jne. Mut­ta täs­tä ei pidä pää­tel­lä, että mie­het sai­si­vat aikaan parem­pia tulok­sia olles­saan yri­tys­ten joh­ta­ji­na (tai sil­loin kun joh­dos­sa ei ole muka­na naisia).

  197. Juho, jos mie­het yleen­sä perus­ta­vat ne yri­tyk­set, jois­ta myö­hem­min tulee suu­ry­ri­tyk­siä, niin on luon­nol­lis­ta aja­tel­la, että että myös päte­vis­tä ammat­ti­joh­ta­jis­ta enem­mis­tö on miehiä.

  198. gc,

    Kyl­lä, enem­mis­tö joh­ta­jis­ta toden­nä­köi­ses­ti mie­hiä, mut­ta ei vält­tä­mät­tä par­hai­ta mah­dol­li­sia joh­ta­jia (toi­vot­ta­vas­ti useim­mat “päte­viä”). Nai­set saat­tai­si­vat paran­taa tilan­net­ta, samoin kuin vähem­män joh­toon pyr­ki­neet miehet.

  199. Juho Laa­tu:

    Kyl­lä, enem­mis­tö joh­ta­jis­ta toden­nä­köi­ses­ti mie­hiä, mut­ta ei vält­tä­mät­tä par­hai­ta mah­dol­li­sia joh­ta­jia (toi­vot­ta­vas­ti useim­mat “päte­viä”). Nai­set saat­tai­si­vat paran­taa tilan­net­ta, samoin kuin vähem­män joh­toon pyr­ki­neet miehet”

    Täs­sä hel­pos­ti aliar­vioit moti­vaa­tion ja asen­teen mer­ki­tyk­sen. Se että hakee paik­ko­ja sin­nik­kääs­ti, yrit­tää ede­tä ural­la, ottaa ris­ke­jä yms., impli­koi vah­vas­ti sitä, että on moti­voi­tu­nut hoi­ta­maan teh­tä­vän­sä halua­maan­sa ase­maan pääs­tes­sään. On help­po sanoa, että teo­rias­sa oli­si voi­nut olla joku älyk­kääm­pi ja ana­lyyt­ti­sem­pi tms. hen­ki­lö ole­mas­sa, mut­ta moti­vaa­tio voi hyvin­kin kor­va­ta puut­teet näil­lä muil­la alueil­la. Jos nai­sil­la ei ole moti­vaa­tio­ta hakea kor­kei­siin ase­miin ja vaa­ti­viin teh­tä­viin, on se vah­va sig­naa­li sii­tä, että he eivät myös­kään oli­si opti­maa­li­sia hen­ki­löi­tä hoi­ta­maan kysei­siä teh­tä­viä. Monet kor­keam­man tason joh­ta­jan hom­mat ovat niin hek­ti­siä ja stres­saa­via, ettei niis­tä sel­viä ilman kovaa motivaatiota.

  200. Rogue,

    On tot­ta että hyvä moti­vaa­tio kor­re­loi hyvän suo­ri­tuk­sen kans­sa. Toi­saal­ta pitää ottaa huo­mioon, että moti­vaa­tioi­ta on eri­lai­sia. Joku pyr­kii joh­ta­vaan ase­maan fir­mas­sa saa­dak­seen val­taa ja rahaa ja korot­taak­seen sta­tus­taan, ei vält­tä­mät­tä nos­taak­seen osak­kee­no­mis­ta­jien omis­tuk­sen arvoa.

    Fir­man omis­ta­jien tuli­si siis vali­ta joh­ta­jat niin, että he ovat toi­saal­ta riit­tä­vän moti­voi­tu­nei­ta, toi­saal­ta riit­tä­vän päte­viä hoi­ta­maan fir­man asioi­ta, ja myös riit­tä­vän lojaa­le­ja puo­lus­taak­seen riit­tä­väs­sä mää­rin myös fir­man etu­ja (omien etu­jen­sa lisäksi).

    Fir­man omis­ta­jien tuli­si myös vali­ta joh­to­po­ruk­ka, joka kat­taa laa­jas­ti fir­man joh­dos­sa tar­vit­ta­vat tai­dot. Tämä tar­koit­taa, että pelk­kien alfau­ros­ten jouk­ko voi olla huo­no rat­kai­su. Ehkä osaa­mis­ta ja joh­ta­mis­tyy­le­jä kan­nat­tai­si kat­taa laajemminkin.

    Usein fir­man omis­ta­jien ohjaus ei toi­mi täy­del­li­ses­ti (eivät­kä omis­ta­jat ymmär­rä fir­man etua täy­del­li­ses­ti), vaan joh­to täy­den­tää itse itse­ään, tai se täy­den­tyy sel­lai­sen kil­pai­lun kaut­ta, jos­sa fir­man etu ei ole ainoa menestymiskriteeri.

    Kaik­ki tämä on vähän tilas­tol­lis­ta, mut­ta minus­ta on kui­ten­kin luon­te­vaa aja­tel­la, että vaik­ka mie­het tun­ne­tus­ti hala­ja­vat joh­to­pai­koil­le, pelk­kä kil­pai­lu ja luon­non­va­lin­ta ei vält­tä­mät­tä valit­se fir­mo­jen joh­toon kaik­kein par­hai­ta joh­ta­jia. Myös omis­ta­jien ohjaus­ta tar­vi­taan (tosin hekin ovat usien mie­hiä, joil­la on jota­kuin­kin saman­lai­nen taus­ta kuin johtajakandidaateilla).

    ((Ylei­se­nä kom­ment­ti­na voin tode­ta, että mie­les­tä­ni fir­man joh­ta­mi­sen tai­to voi­si kehit­tyä pal­jon nykyi­ses­tä. Nyt on kovin tyy­pil­lis­tä, että fir­ma ei toi­mi sisäi­ses­ti eikä toi­vu ennen kuin kon­kurs­si kol­kut­te­lee ovia. On siis hal­lit­se­mat­to­mia kehi­tys­kul­ku­ja, jot­ka joh­ta­vat usein tuhoon, eikä ole riit­tä­vää ymmär­rys­tä sii­tä, eikä ylei­siä neu­vo­ja, miten tuol­lai­nen kehi­tys­kul­ku voi­daan kään­tää jäl­leen posi­tii­vi­seen suun­taan. Tähän kuvioon sopii myös her­ra­ker­ho­jen pysy­mi­nen her­ra­ker­hoi­na, sil­loin­kin kun tulos ei ole paras mahdollinen.))

    En siis yrit­tä­nyt todis­taa ettei­kö puh­das mies­val­ta­kin voi­si toi­mia, ja ettei­kö mies­ten tar­ve pyr­kiä joh­toa­se­miin oli­si omi­nai­uus, joka jos­sain mie­les­sä tekee heis­tä nai­sia tehok­kaam­pia. Mut­ta täs­tä huo­li­mat­ta myös nai­sel­li­set omi­nai­suu­det ovat hyviä joh­ta­mi­seen, ja laa­ja­poh­jai­suus tai­dois­sa ja tyy­lis­sä samoin. Vai­kea löy­tää sel­lai­sia­kaan perus­te­lui­ta, jot­ka todis­tai­si­vat päin­vas­tais­ta, tai sitä, että nai­sia ei kan­nat­tai­si vali­ta fir­mo­jen joh­toon. Nai­set ovat ylei­sen käsi­tyk­sen mukaan sän­til­li­siä, yhtei­söl­li­siä, sit­kei­tä jne. — eli myös hyvis­tä joh­ta­mi­sai­nek­sis­ta koot­tu­ja (vaik­ka kuk­ko­na tun­kiol­la sei­so­mi­sen gee­neis­sä oli­si­kin pien­tä vajausta).

  201. Juho Laa­tu:

    Joku pyr­kii joh­ta­vaan ase­maan fir­mas­sa saa­dak­seen val­taa ja rahaa ja korot­taak­seen sta­tus­taan, ei vält­tä­mät­tä nos­taak­seen osak­kee­no­mis­ta­jien omis­tuk­sen arvoa

    Mei­naat­ko tosis­saan, että jol­lain sit­ten oli­si perim­mäi­se­nä moti­vaa­tio­naan joh­ta­jak­si pyr­kies­sään pääs­tä nos­ta­maan osak­keen omis­ta­jien omis­tuk­sen arvoa? Eikö­hän se perim­mäi­nen motii­vi kui­ten­kin ole aina itse­käs. Itsek­kyys voi­daan kui­ten­kin val­jas­taa halut­tuun tar­koi­tuk­seen sopi­vil­la kan­nus­ti­mil­la. Ts. joku halu­aa sta­tus­ta ja rahaa ja hänel­le luva­taan tar­jo­ta sitä vas­ti­nee­na osak­kee­no­mis­ta­jien omis­tuk­sen arvon nostamisesta. 

    Fir­man omis­ta­jien tuli­si myös vali­ta joh­to­po­ruk­ka, joka kat­taa laa­jas­ti fir­man joh­dos­sa tar­vit­ta­vat tai­dot. Tämä tar­koit­taa, että pelk­kien alfau­ros­ten jouk­ko voi olla huo­no ratkaisu

    Ja fir­mat­ko käyt­tä­vät alfau­rout­ta kovin­kin ylei­ses­ti joh­don valin­ta­pe­rus­tee­na? Mik­si ne niin tekisivät?

    mut­ta minus­ta on kui­ten­kin luon­te­vaa aja­tel­la, että vaik­ka mie­het tun­ne­tus­ti hala­ja­vat joh­to­pai­koil­le, pelk­kä kil­pai­lu ja luon­non­va­lin­ta ei vält­tä­mät­tä valit­se fir­mo­jen joh­toon kaik­kein par­hai­ta johtajia

    Ei vält­tä­mät­tä valit­se par­hai­ta mah­dol­li­sia joh­ta­jia koko popu­laa­tios­ta, mut­ta saat­taa vali­ta par­haat joh­ta­jat, joi­ta mil­lään poten­ti­aa­li­sel­la valin­ta­me­net­te­lyl­lä on mah­dol­lis­ta joh­toon saa­da. Mikä mie­les­tä­si on parem­pi valin­ta­me­ne­tel­mä kuin se, että joh­ta­jat pyri­tään valit­se­maan kai­ken saa­ta­vil­la ole­van tie­don poh­jal­ta päte­vyys­jär­jes­tyk­ses­sä? Ehdo­tat­ko sys­tee­miä, jos­sa aksio­maat­ti­ses­ti ole­te­taan nais­ten “yhtä­hy­vyys” mies­ten kans­sa ja täl­lä perus­teel­la ote­taan kiin­tiöt käyt­töön? Vai mikä oli aja­tuk­se­si parem­mak­si systeemiksi?

    Mut­ta täs­tä huo­li­mat­ta myös nai­sel­li­set omi­nai­suu­det ovat hyviä joh­ta­mi­seen, ja laa­ja­poh­jai­suus tai­dois­sa ja tyy­lis­sä samoin. 

    Vai­kea löy­tää sel­lai­sia­kaan perus­te­lui­ta, jot­ka todis­tai­si­vat päin­vas­tais­ta, tai sitä, että nai­sia ei kan­nat­tai­si vali­ta fir­mo­jen johtoon

    Eka lause: Tuo­hon ei oikeas­taan voi sanoa mitään. Esi­tät ikään kuin fak­ta­na, että nai­si­la täy­tyy olla jotain “nai­sel­li­sia” omi­nai­suuk­sia, jot­ka tuot­tai­si­vat fir­moil­le kil­pai­lue­dun, mut­ta joi­ta jos­tain omi­tui­ses­ta syys­tä ei halu­ta hyödyntää.

    Toka lause: Kukaan ei lie­ne yrit­tä­nyt todis­taa, ettei ketään nais­ta kan­nat­tai­si mis­sään olo­suh­teis­sa vali­ta yri­tys­ten johtoon.

  202. Rogue kir­joit­ti: “Mei­naat­ko tosis­saan, että jol­lain sit­ten oli­si perim­mäi­se­nä moti­vaa­tio­naan joh­ta­jak­si pyr­kies­sään pääs­tä nos­ta­maan osak­keen omis­ta­jien omis­tuk­sen arvoa?”

    Har­val­la. Tie­dän yhden kave­rin, joka pää­tök­sen­teon het­kel­lä usein muis­tut­ti täs­tä poh­jim­mai­ses­ta motii­vis­ta. Monel­le työn hoi­ta­mi­nen sen teet­tä­jän int­res­sien mukaan on yksi kes­kei­nen tavoi­te mui­den (usein itsek­kääm­pien­kin) joukosssa.

    Itsek­kyys voi­daan kui­ten­kin val­jas­taa halut­tuun tar­koi­tuk­seen sopi­vil­la kan­nus­ti­mil­la. Ts. joku halu­aa sta­tus­ta ja rahaa ja hänel­le luva­taan tar­jo­ta sitä vas­ti­nee­na osak­kee­no­mis­ta­jien omis­tuk­sen arvon nostamisesta.”

    Tämä on yksi tyy­li, joka jos­kus toi­mii, jos­kus ei. Usein kan­nus­ti­met muun­tu­vat myös pal­kan­li­sik­si, ja ne toteu­te­taan joh­don ehdo­tus­ten mukaan (ei omis­ta­jan), ne aiheut­ta­vat kil­pai­lua fir­man sisäl­lä jne. Peri­aa­te on siis toi­mi­va, mut­ta toteu­tus usein vää­ris­tyy. Mies­ten koros­tu­neen kil­pai­lu­vui­e­tin voi yrit­tää val­jas­taa pal­ve­le­maan fir­man etu­ja. Toi­saal­ta nai­set­kaan eivät ole lais­ko­ja. Ehkä hei­tä voi­si moti­voi­da myös muil­la kei­noin (ehkä hal­vem­min, kuten kehuil­la ja jat­ku­val­la vuorovaikutuksella).

    Ja fir­mat­ko käyt­tä­vät alfau­rout­ta kovin­kin ylei­ses­ti joh­don valin­ta­pe­rus­tee­na? Mik­si ne niin tekisivät?”

    Eivät ehkä usee­in­kaan käy­tä ekspli­siit­ti­ses­ti. Alfau­rok­set pyr­ki­vät joh­to­pai­koil­le joka tapauk­ses­sa. Fir­mat kyl­lä voi­si­vat, ja käy­tän­nös­sä myös hyö­dyn­tä­vät alfau­ros­ten drai­via (tai mies­ten joh­ta­juus­pyr­ki­myk­siä ylei­ses­ti) fir­mo­jen johtotehtävissä.

    Mikä mie­les­tä­si on parem­pi valin­ta­me­ne­tel­mä kuin se, että joh­ta­jat pyri­tään valit­se­maan kai­ken saa­ta­vil­la ole­van tie­don poh­jal­ta pätevyysjärjestyksessä?”

    Tämä on hyvä mene­tel­mä. Lisäk­si pitää huo­mioi­da myös ryh­män dyna­miik­ka. (Pyr­ky joh­ta­jak­si ei ole minun lis­tal­la­ni kovin hyvä meriit­ti. Tähän liit­ty­vä ener­gi­syys ja tar­mok­kuus on.)

    Ehdo­tat­ko sys­tee­miä, jos­sa aksio­maat­ti­ses­ti ole­te­taan nais­ten “yhtä­hy­vyys” mies­ten kans­sa ja täl­lä perus­teel­la ote­taan kiin­tiöt käyttöön?”

    En kan­na­ta kiin­tiöi­tä enkä nais­ten aksio­maat­tis­ta yhtä­hy­vyyt­tä. Jär­ki­pe­rus­tein nai­sia voi toki vali­ta useinkin.

    Vai mikä oli aja­tuk­se­si parem­mak­si systeemiksi?”

    Mie­les­tä­ni mies­ten her­ra­ker­ho ei tuo aina par­hai­ta tulok­sia. Luon­non­va­lin­ta ohjaa mie­het joh­to­pai­koil­le, mut­ta ei sil­ti vält­tä­mät­tä takaa par­hai­ta tulok­sia. En osaa suo­si­tel­la muu­ta “parem­paa sys­tee­miä” kuin yleis­tä har­kit­se­vai­suut­ta fir­mois­sa, tie­teen lisä­pa­nos­tuk­sia ja joh­ta­juus­ky­sy­mys­ten parem­paa ymmär­tä­mis­tä ylei­ses­ti. Sama lää­ke siis kuin yhteis­kun­nas­sa ylei­ses­ti­kin — sivis­ty­kää niin ymmär­rät­te raken­taa ja saat­te sivis­ty­neem­män yhteiskunnan.

    Esi­tät ikään kuin fak­ta­na, että nai­si­la täy­tyy olla jotain “nai­sel­li­sia” omi­nai­suuk­sia, jot­ka tuot­tai­si­vat fir­moil­le kil­pai­lue­dun, mut­ta joi­ta jos­tain omi­tui­ses­ta syys­tä ei halu­ta hyödyntää.”

    Uskon että monet nais­ten mie­his­tä poik­kea­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta kan­nat­tai­si hyö­dyn­tää myös fir­mois­sa. En usko että näi­tä ei halut­tai­si hyö­dyn­tää (ei vain ymmär­re­tä tai osa­ta hyödyntää).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.