Helsingin Sanomien pääkirjoittaja julistaa tänään, että osa-aikaeläke on täyttänyt siihen asetetut odotukset ja pidentänyt työuria. Minun alkavalla viikolla ilmestyvässä kirjassani väitän, että etuisuus ei vastaa tavoitettaan lainkaan, koska osa-aikaeläkkeelle siirtyy suurimmalta osin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka voiviat jatkaa tavallisessakin työssä, mutta pitävät mukavana lomailla toisten kustannuksella.
Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteen mukaan osa-aikaeläkkeellä olevat jatkavat työuraansa (sitä puolitettua) pidempään kuin muut ja siirtyvät muita harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Kumpaa hypoteesia, Hesarin esittämää, vai minun esittämääni tämä havainto tukee?
Molempia ihan yhtä hyvin. Havainto voi johtua siitä, että osa-aikaista työtä jaksaa pidempään tai se voi ihan yhtä hyvin johtua siitä, että kyse on muita terveemmästä joukosta. Asiaan pääsee käsiksi vain vakioimalla terveydentilan osa-aikaeläkkeelle siirtymisen ajankohtana, mutta tätä ei tässä rekisteriselvityksessä ole tehty. Siksi siitä ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, jonka Hesari on tehnyt. Eikä keskustelualoitteesta ainakaan lyhyellä tarkastelulla tuollaista väitettä myöskään löydy, vaan tulkinta on Hesarin oma.
Sen sijaan siinä todetaan muiden tutkimusten osoittavan, että vain kymmenellä prosentilla osa-aikaeläkkeelle siirtyneistä syynä oli terveyteen tai jaksamiseen liittyviä ongelmia. Yhtä suuri osuus, kymmenen prosenttia, siirtyy osa-aikaeläkkeeltä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Edelleen tutkimuksessa on selvitetty osa-aikaeläkeläisten tulotasoa. Puolella työpanoksella saa 90 prosentin nettoansiot. Kuten merkittävä eläkevaikuttaja sanoi vuosia sitten; osa-aikaeläke on niin edullinen, että niille, jotka eivät ymmärrä siirtyä sille, pitäisi myöntää välittömästi täysi työkyvyttömyyseläke.
Täytynee tarkentaa, mitä tarkoitan kun väitän, että osa-aikaeläke on lyhentänyt työuria. Jos henkilö siirtyy 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 64-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, minusta hänen eläkkeelle siirtymisiäkseen pitäisi tilastoissa merkitä 61 vuotta, koska viimeiset kuusi vuotta hän on ollut puoliaikaisessa työssä.
Osmo. “…Jos henkilö siirtyy 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 64-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, minusta hänen eläkkeelle siirtymisiäkseen pitäisi tilastoissa merkitä 61 vuotta, koska viimeiset kuusi vuotta hän on ollut puoliaikaisessa työssä.”
Periaateessa tuokin pitää paikkansa, paitsi että silloin tulee selvittää tarkoin, ettei henkilö ole tehnyt varsinaisen työuransa ulkopuolella mitään muuta. Jotenkin tuntuu, että eläkkeiden, eläköitymisen ja niiden erilaisten vaikutusten laskeminen on nykyisin tiedoin täysin mahdottomuus.
Minulla oli mahdollisuus keskustella jonkin aikaa sitten tähän työelämäselvitykseen sekaantuneen henkilön kanssa. Eläkkeiden vaikutuksia vedetään aikamoisella “musta tuntuu” metodilla. 🙂
Toivottavaa on, että kaikkein selvimmät virheet korjataan ensimmäiseksi. Esimerkkinä brankkarien nykyinen eläkeikä ei ole virhe, vaan naurettavuus. Toisaalta tiedän tapauksia, joissa 65-vuotiaan on ollut pakko lähteä eläkkeelle. Järjestelmä vain ei taivu kovin helposti jatkoihin.
Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä varten ei edellytetty terveydellisiä syitä. Miksi sitten edes ihmetellä että suurimmalla osalla ei ollut terveydellisiä syitä?
Itse jäin osa-aikaeläkkeelle 56 v iässä kun piti vähentää stressiä. Syyhän ei olekaan silloin sairastuminen vaan sairastumisen ehkäiseminen. Ja Sehän vuorostaan sitten minun mielestä auttoi pidentämään työuraa. Täyspäivätyössä stressi olisi nopeuttanut uupumista. Eli minusta HS:n arvio ainakin minun osalta on ollut oikea.
Täytettyäni 65 v päätin suunnitelmista poiketen jäädä vanhuuseläkkeelle kun sain ymmrtää että ns superkarttuma ei koskekaan minua ja eräät osa-aikaeläkkeen muutkin edut loppuivat 65 v ikään.
Lisäksi osa-aikaeläkeellä olen joutunut jo parina kahtena viime vuotena palauttamaan osan eläkkeistäni kun olen muka ansainnut “liikaa”. Yhteensovitussäännöt kun ovat väärinkäytösten ehkäisemiseksi niin kimurantit että olen parina vuotena joutunut jopa pyytämään palkanalennuksen.
Kun jään 65 v iässä vanhuuseläkkeelle saan vapaasti ansaita niin paljon kuin vain kykenen. Siinäkin oli yksi syy lopettaa osa-aikaeläkkeellä olo kun eläkevakuutusyhtiö noin kuukausi sitten ilmoitti minun saaneet 7 kk ajalta “liikaa” tai “aiheettomasti” eläkettä.
Mutta viime vuosina osa-aikaeläkkeen etuisuuksia on paljon huononnettu uusilel eläkkeen hakijoille.
“Minun alkavalla viikolla ilmestyneessä kirjassani väitetään, että etuisuus ei vastaa tavoitettaan lainkaan, koska osa-aikaeläkkeelle siirtyy suurimmalta osin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka voivat jatkaa tavallisessakin työssä, mutta pitävät mukavana lomailla toisten kustannuksella.”
— Noin sivusta seuranneena tämä pitää täydellisesti paikkansa. Toisekseen noiden lomailijoiden työpanos työpäivinä on ihan näennäistä. Joku muu ne varsinaiset duunit tekee.
“Jos henkilö siirtyy 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 64-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, minusta hänen eläkkeelle siirtymisiäkseen pitäisi tilastoissa merkitä 61 vuotta, koska viimeiset kuusi vuotta hän on ollut puoliaikaisessa työssä.”
Tuo johtuu siitä, että henkilö työnnetään eläkeputkeen. Sehän voisi olla osa-aikaeläkkeen vaihtoehto.
Eikä osa-aikaeläkkeelle siirtyminen ole mikään ilmoitusasia monessakaan yksityisessä firmassa,vaikka yksityisen sektorin osa-aikaeläkeläiset ovat suurempi ryhmä kuin julkisen sektorin
Julkinen sektori on yleensä suopeampi mutta Helsingin kaupunki lienee niitä harvoja joissa siirtyminen on ilmoitusasia.
Niinpä siirtyminen ei olekaan mitenkään valtavaa n 6–7000 vuodessa ja vaihtelee vuosittain ammattialoittain joten on luultavaa, että näihin siirtymisiin vaikuttaa tarve vähentää työtunteja.
Yleispiirre näyttäisi olevan, että tuo saneeraustarve ja/tai suhde esimieheen ratkaisee eläkkeelle pääsyn.
Mutta sen sijaan että Osmo jahtaa ikääntyneiden etuja ja haluaa heidät kaikki sossun luukulta ruokittavaksi ja/tai pakkotyöhän kuoppia kaivaman ja täyttämään, pitäisi Osmon miettiä, mitä tehdä parhaassa työiässä olevien työttömyyden vähentämiseksi.Heitähän työnantajat haluavat, eivät ikääntyneitä
Meillä alkaa vuosittain n 700000–800000 työttömyysjaksoa, jotka kohdistuvat parhaassa työiässä oleviin. Vaikka työttömyys kestää n 3 kk niin valtava määrä merkitsee sitä, että työura lyhenee 3–4 vuotta työuran keskeltä.
Kun yleisestä työajan lyhentämisestä luovuttiiin 80–90-luvulla niin nyt työaikaa lyhennetään työttömyyden kautta.
Nytkin, vaikka työttömyys laskee niin laskee myös tehtyjen työtuntien määrä.
Olen “liian vanhan” kanssa samaa mieltä. Miksi ette pidennä työuria sielä alusta tai keskeltä? He sitä työtä enemmän tarvitsevat kuin me vanhat. Jos me irtisanomisen vaihtoehtona jäisimme osa-aikaiseiksi, ei kokemuskaan karkaisi niin helposti työpaikoilta.
Itse jäin osa-aikaeläkkeelle 58-vuotiaana, koska työni it-alalla oli liian stressaavaa. Samalla sain enemmän vapaa-aikaa, jolla hoitaa selkäni kuntoon seuraavaa työrupeamaa varten. Ilman osa-aikaeläkettä olisin todnäk joutunut jatkuvasti toistuville sairaslomille. Etua oli myös työnantajalle, koska saatoin kouluttaa uusia nuoria henkilöitä samaan työhön, osaajista oli puutetta. Ja kiirejaksoina saatoin tehdä pitkiä päiviä ja viikkoja, koska niitä seurasi pitempi toipumisvapaa. Täyspäiväisenä en olisi jaksanut, pelkkä viikonloppu ei riittänyt palautumiseen.
Mistä ihmeestä te, Osmo ja muut, vedätte nämä “hyväkuntoiset” ja “hyvin jaksavat”, jotka jäävät osa-aikaeläkkeelle “lomailemaan toisten kustannuksella”? Itse en tunne yhtään sellaista. Emme tosin kuormita terveyskeskuksia tai työterveyttä, koska meillä on vihdoin AIKAA hoitaa itse itsemme kuntoon, että jaksaisimme töissä. Minusta se on upeaa!
Enemmän olen törmännyt siihen, että osa-aikaeläkettä ei sitä haluaville myönnetä. Ja jos saneerata pitää, irtisanotaan mieluummin.
“Minun alkavalla viikolla ilmestyneessä kirjassani väitetään, että etuisuus ei vastaa tavoitettaan lainkaan, koska osa-aikaeläkkeelle siirtyy suurimmalta osin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka voivat jatkaa tavallisessakin työssä, mutta pitävät mukavana lomailla toisten kustannuksella.”
Näin se näyttäisi olevan. Mutta osa-aikaeläkettä voisi tarkastella niinkin, että se on yksi keino, jonka avulla voidaan yleisesti lisätä vapaa-ajan määrää ja lyhentää työaikaa. Tämä lyhennys vain kohdistuu yli 58-vuotiaisiin. Se voi olla kyllä hyväkiv asia, olkoon töissä täysillä parhaassa työiässä olevat ikäluokat, ja päästetään vanhemmat vähän vähemmällä, vaikka heillä sinänsä työkykyä olisikin jäljellä enempäänkin.
Jaahas, sait sivut korjattua. Näitähän ei “vähään” aikaan voinut lainkaan lukea. Tai ei ainakaan kommentteja.
“..tai se voi ihan yhtä hyvin johtua siitä, että kyse on muita terveemmästä joukosta.”
Erikoinen olettamus. Miksi juuri keskimääräistä terveemmät hakeutuisivat osa-aikaeläkkeelle?
“Enemmän olen törmännyt siihen, että osa-aikaeläkettä ei sitä haluaville myönnetä. Ja jos saneerata pitää, irtisanotaan mieluummin.”
Viisaat työnantjat päästävät työntekijän osa-aikaeläkkeelle, koska irtisanottaessa putkeen yritys joutuu maksmaan lisäpäiväkorvauksen TVR:lle.
Osa-aikaeläke maksaa ehkä hieman enemmän mutta työnantaja saa 60 % työpanoksen putkeen verrattuna
“..tai se voi ihan yhtä hyvin johtua siitä, että kyse on muita terveemmästä joukosta.”
Tätä oletusta minäkin ihmettelen.
Eikö olisi parempi sanoa, että kyse on joukosta joka haluaa edelleen pysyä terveenä töissä eikä uupua liiallisen työtaakan alle? Vanhana ei vain jaksa sitä mitä nuorempana, jo rasituksesta palautuminen vie paljon enemmän aikaa. Väsyneenä kun ei jaksa tehdä töitä, ajatus ei kulje, muisti pätkii, sairastuu helpommin jne.
Jospa osa-aikaeläkeläisten parempi terveys — onko tämä muuten faktaa? — johtuukin juuri siitä lisääntyneestä vapaa-ajasta, jolloin voi itse paremmin huolehtia kunnostaan ja terveydestään.
Eri yksilöiden tilanteet ovat hyvin erilaiset ja siksi mitkään tilastot eivät pysty kertomaan täydellistä totuutta, miten osa-aikaeläke keskimäärin vaikuttaa työuriin.
Osa-aikaeläkettä tuskin kannattaa lopettaa, koska sen hyvä puoli on se, että se tuo joustavuutta yksilöllisiin tilanteisiin. Mutta jos osa-aikaeläkkeellä olo on lomailua toisten kustannuksella, niin silloin pitäisi miettiä ehtojen heikennyksiä.
Osa-aikaeläkkeen ehtoja onkin heikennetty esimerkiksi siten, että vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneiden osalta eläkettä ei enää kartu ansion alenemasta.
Seuraavaksi voitaisiin ehtoja heikentää siten, että eläkettä karttuisi osa-aikaeläkkeen aikana tehdystä työstä vain 1,5 prosenttia eli että korotetut karttumaprosentit poistettaisiin.
Tämän jälkeen osa-aikaeläkkeelle siirtyvät maksaisivat lomailuaan pienempinä eläkkeinä.
Järkytyin aika tavalla tässä yks päivä, kun työkkäri oli määrännyt 57-vuotiaan sukulaiseni opiskelemaan lähihoitajaksi. Virallisesti ihmisellä on terveen paperit juuri nyt, mutta syöpähoitojen jälkeen veto on niin lopussa, että epäilen selviääkö se ikinä edes eläkeikään.
Tässä olisi sellanen ihminen, joka ihan oikeasti ansaitsisi osa-aikaeläkkeen. Siis niin, että puolet ajasta työmarkkinatuella jollain hyödyttömällä kurssilla ja toinen puoli nauttien eläkerahaa. Tulot kolminkertaistuisivat.
Tämä osa-aikaeläke taitaa olla törkein demarien virkamieseliitille suuntaamista ansiosidonnaisista etuuksista. Muutosturvan erikoisbonusten lisäosat ja muut punavihreiden työministerien huipputuotteet eivät sentään kestä vuosikymmeniä.
Käytännössä joku nuorempi tekee puolella palkalla työt ja eläkeläinen käy valvomassa, että meni oikein.
Emmä kyllä kehtaisi käydä tommosella duunipaikalla kymmenen vuotta “kouluttamassa” jälkipolvia ja “toipumassa stressistä”. Mutta suomalaisen virkamiehen ripulipaskasta väännetty selkärankaa näyttää taipuvan mihin vain.
Jukalle: Tuttavieni syy osa-aikaeläkkeelle hakeutumiseen on yleensä ollut perhe. Joko niin, että aviopuoliso on jo jäänyt eläkkeelle ja näin on saatu enemmän yhteistä aikaa mökkeillä ja matkustella(2vk töissä/lomalla). Tai sitten on ollut halu/tarve olla lastenlasten kanssa.
Jos otos olisi pelkästään tuttavani, niin sanoisin oitis, että osa-aikaeläkeelle jääneet ovat terveempiä ja hyvätuloisempia kuin samanikäiset keskimäärin.
Minusta Osmon pitäisi kesttyä enemmän olennaiseen eli työn vähenemisen aiheuttamiin ongelmiin.
Työajan systemaattinen lyhentäminen lopetettiiin 80–90-luvulla, mutta se ei suinkaan lopettanut tehtyjen työtuntien vähenemistä.
Mutta seuraus on ollut, että työ jakaantuu erittäin epätasaisesti: Toiset ovat toimettomia ja toiset palavat loppuuun suurentyömääräm alla .
Selityksenä käytetään iänikuista mantraa ihmisen tuottavuuden vaihteluista. Kuitenkin kysymys on enemmänkin mielipiteestä kuin faktoihin perustuvista käsityksistä. Olen useasti kysellyt rekrytoimistani henkilöistä edellisten esimiesten mielipidettä ja havainnut, että mielipiteet eivät ole mitenkään johdonmukaisia vaan varioivat henkilöiden kemioiden mukaan eli tuottavuuden näkökulmasta mielipiteitä ei ole annettu vaan hyvin henkilökohtaisten perusteiden mukaan.
Ja käytännön työelämässä henkilökohtaista tuottavuutta ei juurikaan mitata.
Eikä ihminen ole kovinkaan tasainen tuotantoväline, yksilön ajallinen suoritevaihtelu on suurempaa kuin yksilöiden välinen.
Tietysti poikkeuksia löytyy aina, mutta ne ovat eri asia.Niitä on kuitenkin harvassa ja niihinkin tapauksiin löytyy menettelytavat, mutta edellyttävät esimieheltä hr- ja esimiestaitoja
Toinen asia mikä jätetään huomioimatta on tuotannonsuunnittelun vaikutus tuottavuuteen, sen merkitys on yli 100 %. Miksi näin ? Hyvällä tuotannonsuunnittelulla tuottavuutta voidaan nostaa jopa satoja prosentteja ilman yhdenkään henkilön vaihtoa.
Mutta nykyaikana näyttää vallitsevan malli, että yritys/yrittäjä huitaisee testaamatta ja kokeillematta jonkinlaisen tuotantosuunnitelman ja siihen yritetään löytää valmiita ihmisiä ja jos joku ei toimi syytetään työntekijöitä tai huonon tuotannon huonoa tuottavuutta pyritään parantamaan palkkoja alentamalla vedoten työntekijöitten hunoon tuottavuuteen.
Nyt kun ulkoistus on muotia niin tuotantoprosessit hajaantuvat ja niiden hallinta on vaikeaa ja tätä hallittavuuden heikkouksia kaadetaan työntekijöiden niskaan.
Kun tuotantoketjussa suorittajat vaihtuvat koko ajan kilpailutuksen vuoksi niin tuotantoketjussa on jatkuvasti ongelmia.
Kolmas virhepäätelmä on, että palkkaa voi alentaa rajattomasti. Kuitenkin ihminen on samanlainen tuotantoväline kuin konekin eli hänellä on minimikäyttökustannus, jonka alle konetta/ihmistä ei saada pysymään toimivana.
Ja kun meillä tehdään jo 100000 htv ilmaista työtä niin eipä sellaisen työn kanssa voi enää kilpailla kuin hullu mies Huittisista
Osa-aikaeläke on hieno mahdollisuus ja se pitää ehdottomasti säilyttää. On järkevää, että ihminen voi työuran lopulla, voimien ja motivaation täysiaikaiseen työskentelyyn ehkä jo vähetessä, lisätä omaa vapaa-aikaansa.
Sen sijaan kyseenalaistaisin Osmon tapaan osa-aikaeläkkeen taloudellista puolta. Kyllä lisääntyneestä vapaa-ajasta pitäisi joutua maksamaan käypä korvaus tulojen pienenemisen kautta.
Osmo: “osa-aikaeläkkeelle siirtyy suurimmalta osin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka voiviat jatkaa tavallisessakin työssä, mutta pitävät mukavana lomailla toisten kustannuksella.”
Jaa kenen kustannuksella?
Kyllä kaikki on laskelmissa otettu huomioon, tuleva eläke on vastaavasti alempi — eikä osa-aikaeläkkeellä kokonaisansio tietenkään ole sama kuin kokoaikatyössä — niin että omalla kustannuksella kaikki tapahtuu.
Kävin metropoliassa tekemässä harjoitustyötä opintojani varten ja sitä varten haastattelin useaa opettajaa ja osaston johtajaa.
On todella hämmästyttävää, että alle 25 vuotiaan oan vaikea saada työtä tänä päivänä.
Olen todella kauhistunut tilanteesta , sillä sehän merkitsee, että opiskelemaan alkavalla ei ole mitään käsitystä työstä, työelämästä eikä alasta johon aikoo suuntaua .
Työelämä on koulua kovempi maailma ja se opettaa nuorelle säntillisyyttä, sopimusten merkitystä, näkökulmaa esimiehen valtuuksiin ja antaa kuvan alasta.
Ei ole ihme, että nuoria syrjääntyy, sillä jos itsenäisen elämän syrjään aletaan kiinnittyä vasta 25-vuotiaana niin usealle se on liian myöhäistä, joku muu uramalli on voittanut.
Ja amk tasollakin ‚kun ensimmäinen kontakti alaan on syntynyt vasta koulussa, alan vaihto on valtavaa jopa 50 % häipyy ja vaihtaa alaa.
Ei ole halpaa tämäkään.
Ja mikä yhteiskunnallinen hukka kun meillä 600000 nuorta vajaakäytöllä työstä
Kyllä meidän päättäjät ovat samassa tilassa kuin NL johtajat loppuaikoina, ei mitään kontaktia kansalaisten todellisuuteen
Nykytilasta on paljon arvosteltu peruskoulua, mutta syy näy näyttää olevan seuraavassa vaiheessa eli nuorten tulevaisuus hukataan 16–25 ikävuoden välissä.
Siinä iässä nuori hakee itseään ja 25 vuotiaana on selvinnyt mitä hänestä on tullut.
Nyt kun nuori pidetään tämä tärkeä vaihe työelämän ja muunkin yhteiskunnan ulkopuolella niin uravalinta on monelle joku muu kuin perinteien työelämä
Kysyisin Raimo K:n tavoin että onko Osmolla katetta väitteelle että osa-aika eläkeläinen lomailee toisten kustannuksella? Osa-aikaeläkkeelle siirtymisessä on käsittääkseni tiukat ehdot. Työntekijä on myös itse eläkkeensä ansainnut. Eikö?
Osa-aikaeläkkeelle siirtymisessä on tiukka ehto, ikä. Muita ehtoja ei ole. Paitsi, että sitä ennen on siis pitänyt olla töissä.
Ehtoja on nyt huonoinnettu. Vähän siitä lomailustaan joutuu maksamaan itsekin.
“Kyllä lisääntyneestä vapaa-ajasta pitäisi joutua maksamaan käypä korvaus tulojen pienenemisen kautta.”
Tuo muuttaa osa-aiakeläkkeen herrojen herkuksi
Osa-aikaeläke on nyt herrojen herkkua. Saajien tulot ylittävät keskimääräiset kolmanneksella.
Lähistöllä asuva iäkäs duunaripariskunta myy isolla tontilla olevaa 50-luvun taloaan velattomaan hintaan 730.000 euroa.
Sillä rahalla voi helposti pitää muutaman vuoden sapattivapaata ja jäljelle jäävät rahat tuottavat vielä senkin jälkeen mukavasti roposia pääomatuloina.
Ei tarvitse juosta työkkärissä pelkäämässä sitä, että virkailija määrää metallimiehen 60-vuotiaana lähihoitajakoulutukseen.
Ensin 500 päivää ansiosidonnaisella työttömänä ja sitten asunto peliin on tulevaisuudessa yhä useamman iäkkään tulevaisuudenkuva ennen eläkkeelle siirtymistä. Mutta sillä tavalla ei työurat pitene.
Osmo: “…mutta pitävät mukavana lomailla toisten kustannuksella.”
Kauheaa. Mutta minäpä olen kuullut henkilöstä, joka aivan terveenä jää sopeutumiseläkkeelle eduskunnasta 56-vuotiaana, nauttien toki myös hyvin ansaittua ja muhkeaa ministerin eläkettä.
Siinä on sitten mukava lomailla ja puuhastella kaikenlaista toisten kustannuksella.
Jos Lalli tarkoittaa sopeutusmiseläkettä saavalla minua, en ole ottanut eläkettä vastaan.
“Järkytyin aika tavalla tässä yks päivä, kun työkkäri oli määrännyt 57-vuotiaan sukulaiseni opiskelemaan lähihoitajaksi. Virallisesti ihmisellä on terveen paperit juuri nyt, mutta”
Älä välitä, minulle tyrkytettiin levyseppä-hitsaajan kurssia, siis 61–62-vuotiaana raskaan metallin hommiin. Saa nähdä tuleeko määräystä.
Peruste oli se,että on paljon vapaita kurssipaikkoja
Itse asiassa työtä kyllä saa, mutta palkkaa eivät maksaisi..
“Osa-aikaeläke on nyt herrojen herkkua. Saajien tulot ylittävät keskimääräiset kolmanneksella.”
Joku tilastoko näin sanoo? Ehkä minä ja kaikki minun tuntemani ovat sitten poikkeuksia, tavallisia duunareita ja toimistotyöläisiä, keski- tai pienituloisia. Ei taatusti herroja, kaukana siitä! Ei edes virkamiehiä tai ‑naisia. Pienituloisilla toki puoliso on sitten täyspäiväisenä, koska kyllä ne tulot laskee ihan tarpeeksi osa-aikaeläkkeellä, kuten myös sen jälkeen vanhuuseläkekin.
Täällähän tulee Osmolta ihan uutta tietoa ja vielä karkeasti yleistettynä! Vai pitäisikö ottaa vain provona 😉
“Jos henkilö siirtyy 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 64-vuotiaana vanhuuseläkkeelle, minusta hänen eläkkeelle siirtymisiäkseen pitäisi tilastoissa merkitä 61 vuotta, koska viimeiset kuusi vuotta hän on ollut puoliaikaisessa työssä.”
Tässä on syytä miettiä myös, mitä tilastoinnilla halutaan osoittaa. Esimerkiksi kunnallisen terveydenhuollon näkökulmasta relevantti ikä tuossa tapauksessa lienee 64 vuotta, sillä osa-aikaeläkeläisenä henkilö pysynee kuitenkin työterveydenhuollon piirissä ja siten rasitus julkiselle taloudelle on pienempi?
Osmo myös toteaa, että osa-aikaeläkettä hyödyntävät pääosin parempituloiset ja päättelee tästä, että he lomailevat muiden kustannuksella. Toisaalta joku voisi tarkastella asiaa myös niin, että täyden eläköitymisen sijaan he jatkavat ansiotyötä vielä muutaman vuoden ja maksavat siten enemmän veroja kuin välttämätöntä. Näin yhteiskunta ostaa eläkesopimuksella heiltä hieman lisää työpanosta kansantalouden kasvattamiseksi.
Toimin asiantuntijatehtävissä koko työikäni. 60-vuotiaana jäin osa-aikaiselle eläkkeelle. Työskentelin tällöin 50 % työajasta. Olin tilanteeseen tyytyväinen ja jatkoin, kunnes täytin vuonna 2003 65 vuotta.
Laskennallisesti työurani lyheni 2,5 vuotta (5 vuotta x 0,5.
Siirtyessäni osa-aikeiseen työntekoon olin niin tympeentynyt kaikkeen, että tietoisesti tutkiskelin itseäni keksiäkseni jonkin vian, jonka perusteella voisin jäädä työkyvöttymyyseläkkeelle. Olin lopussa. En saanut aikaisiksi mitään.
Osa-aikaeläke ja puolitettu työaika antoi minulle kummasti voimia. Tunsin, että kykenin töissäolopäivinä samaan tehoon kuin nuorena. Vaikka töissäoloaika osa-aikaeläkkeen takia lyheni, uskon vieläkin elinikäisen työpanokseni kasvaneen osa-aikaeläkkeen takia.
Osmo: “Osa-aikaeläkkeelle siirtymisessä on tiukka ehto, ikä. Muita ehtoja ei ole. Paitsi, että sitä ennen on siis pitänyt olla töissä.
Ehtoja on nyt huononnettu. Vähän siitä lomailustaan joutuu maksamaan itsekin.”
Lomailusta joutuu maksamaan puolet itse heti, puolet myöhemmin — osa-aikaeläke on puolet ansion alenemasta ja tuleva eläke on vastaavasti alempi.
Luulisin eläkelaitosten osaavan laskea aika hyvin, en ole yrittänytkään heidän laskelmiaan tarkistaa. En usko, että siitä muiden maksettavaa tappiota tulee.
Otanpa vähän takaisinpäin. Ei nimittäin toimi vieläkään, jos on javascript käytössä..
Minä en ole muuttanut sivuja mitenkään ja minulla ne kyllä toimivat. Kukaan muu ei ole valittanut, joten…
Jos osa-aikaeläkkeellä on “herroja”, siis keskimääräistä parempituloisia voi siihen looginen selitys olla että tehtävät on helpompi puolittaa. Useissa yrityksissä ei edes suostuta työntekijän haluamaan osa-aikaeläkkeeseen.
Virheellisten käsitysten korjaamiseksi on muistutettava että osa-aikaeläke on sen kehittämisestä lähtien huonontanut seuraavaa vanhuuseläkettä. Että aina siitä jotain on joutunut maksamaan itsekin! Aikaisemmin hiukan vähemmän kuin myöhempien asteettaisten huonontamisten jälkeen.
Mutta mitä ilmeisimmin järjestelmä on sittenkin ollut eläkerahastoille kannattava. Ainakin minun tuntemani osa-aikaeläkeläiset ovat kaikki arvelleet näin jaksaneensa pidempään työelämässä. Mutta tätä näyttää Ode minun ymmärtääkseni epäilevän.
Mutta työnantajani ja minä olemme maksaneet osa-aikaeläkkeelläkin eläkemaksuja enemmän kuin olen nostanut osa-aikaeläkettä. Lisäksi olen osallistunut yhteiskunnan yhteisiin kustannuksiin myös isommilla veroilla.
Miten osa-aikaeläke on alentanut tulevaa eläkettä? Nyt alentaa, mutta aiemmin eläkettä karttui kokoaikaisen palkan mukaan vaikka teki vain osa-aikatyötä.
Kas, olinkin jäänyt Hesarin virheellisen uutisen uhriksi, enkä huomannut oikaisua:
“… 7. maaliskuuta sivulla A 5 kirjoitettiin virheellisesti, että kaikki vuoden 2007 vaalien jälkeen sopeutumiseläkkeeseen oikeutetut entiset kansanedustajat hakivat eläkettä.”
Pyydän anteeksi tätä ja seuraavassa viestissäni olevaa vihjausta. Itse asiassa pysyn kannassani, mutta on ilo todeta joistakin löytyvän sentään moraalista ryhtiä.
Osmo: “Miten osa-aikaeläke on alentanut tulevaa eläkettä? Nyt alentaa, mutta aiemmin eläkettä karttui kokoaikaisen palkan mukaan vaikka teki vain osa-aikatyötä.”
Juuri niin. Aikaisempaa, liian edullista käytäntöä ihmettelen suuresti, mutta nykyinen on OK.
““Minun alkavalla viikolla ilmestyneessä kirjassani väitetään, että etuisuus ei vastaa tavoitettaan lainkaan, koska osa-aikaeläkkeelle siirtyy suurimmalta osin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka voivat jatkaa tavallisessakin työssä, mutta pitävät mukavana lomailla toisten kustannuksella.”
— Noin sivusta seuranneena tämä pitää täydellisesti paikkansa. Toisekseen noiden lomailijoiden työpanos työpäivinä on ihan näennäistä. Joku muu ne varsinaiset duunit tekee.”
Riippuu duunista, tekeekö ne “varsinaiset” duunit “lomailija” vai joku muu.
Nimittäin, sukulaiseni jäi jonkin aikaa sitten osa-aikaeläkkeelle (suuri it-alan firma): viikosta kolme päivää töissä ja kaksi eläkkeellä. Käytännössä hän tekee nyt kolmessa päivässä viiden päivän työt (tosin ne kolme päivää ovatkin sitten pitkiä) — seurasi verenpainelääkityksen kaksinkertaistaminen, jonka jälkeen vasta työnantaja alkoi ottaa kuuleviin korviinsa sen, että jonkun muunkin olisi tosissaan syvennyttävä niihin “varsinaisiin” duuneihin, vaikka asia oli ollut tiedossa jo puoli vuotta etukäteen.
Tietysti “lomailijaa” voidaan syyttää liiasta kiltteydestä ja tunnollisuudesta, koska hän haluaa tehdä hyvää työtä tietäen, että asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja firman maine kärsii huonosta tuloksesta.
“Osa-aikaeläkkeelle siirtymisessä on tiukka ehto, ikä. Muita ehtoja ei ole. Paitsi, että sitä ennen on siis pitänyt olla töissä.
Ehtoja on nyt huonoinnettu. Vähän siitä lomailustaan joutuu maksamaan itsekin.”
Siis onko niitä ehtoja muita kuin ikä vai ei jos niitä on nyt huononnettu? Vai tarkoittaako Osmo että ehtoja (ehtoa) on siis huononnettu koska ikärajaa on nostettu? Osmo taitaa nyt kirjoittaa nopemmin kuin ajattelee.
Iän ja työn lisäksi ehtona on että työnantaja suostuu osa-aikaeläke järjestelyihin, että tietyt tuloraja ehdot täyttyvät ja että osa-aika eläkkeellä olevan tulot eivät muutu olennaisesti osa-aikaeläkkeen aikana. Tämän lisäksi vanhuuseläkkeelle siirryttäessä ei saa täyttä eläkettä vaan se on alhaisempi kun jos ei olisi jäänyt osa-aikaeläkkeelle. Tämän lisäksi rahat millä valtio sen eläkkeen eläkelläiselle tilittää on eläkeläisen itse ansaitsema. Millä ihmeen matematiikalla Osmo saa tämän olemaan lomailua toisten varoilla? Kokeilisit hetken yksityisyrittäjänä olemista niin tietäisit kuka ne eläkeet itseasiassa maksaa.
Ehtoja on huononnettu paitsi ikärajaa nostamalla (56 vuodesta 60 vuoteen) myös sillä, että tämän jälkeen eläkettä ansaitsee vain siitä palkasta jonka saa eikä siitä palkasta, jota saisi, jos ei olisi osa-aikaeläkkeellä.
Kukaan muu ei taida käyttää Operaa..
Toisaalta javascriptin ollessa päällä kommentteja ei lainkaan näe eikä kommentointi onnistu, joten valitusten saaminen saattaa olla vaikeata.
Kyllä osa-aikaeläke minun tietääkseni alensi alusta asti vanhuuseläketta verrattuna siihen että olisit täysipäivätyössä. Vai mihinkä sitä pitäisi verrata?
Muistelen vielä aikoinaan (8–9 v sitten) laskeneeni omalta osaltani jopa summan jolla se alensi tulevaa vanhuuseläkettä. Ja havaitsin osa-aikaeläkkeen vaikutuksen vanhuuseläkkeeseeni sen verran pieneksi että katsoin siirtymisen vähemmän stressaavaan puolipäivätyöhön järkeväksi.
Viimeisimmässä eläkevakuutusyhtiöltä saamassani eläkeoikeusyhteenvedoista tuon osa-aikaeläkkeen vuoksi alentuneen vanhuuseläkkeen on selvästi nähnyt. Toivoisin toki että olen väärässä.
Kannattaa kuitenkin selvittää ennen kuin syyllistää osa-aikaeläkeläisiä muiden varoilla golfin peluusta ja laiskottelusta.
No nyt alkaa Osmokin puhua asiaa. Osa-aikaeläkeläisen vanhuuseläke karttui sekä ansiotyöstä maksetun palkan, että osa-aikaeläkkeenä saadun eläkkeen summasta laskien.
Jos olit 50 %.n osa-aikaeläkeläinen, sait 50 % entisestä palkasta palkkana ja 25 % entisestä palkasta osa-aikaeläkkeenä. Töitä teit 50 % aiemmasta.
Osa-aikaeläkkeellä oloajasta sinulle laskettiin siis 75 % (50+25 %)mukaan entiseen verrattuna eläkettä. Nyt on ehtoja vieläkin huononnettu.
Puolueeton tarkkailija kuvaa lyhyesti hyvin ymmärrettävällä tavalla olennaisimman. Vaikka rahassa tulos on ihan sama karttui osa-aikaeläkeläisen eläke ns ansion alenemasta eikä osa-aikaeläkkeestä. Käytännössä ansion alenema oli yhtä suuri kuin osa-aikaeläke. Nythän tuo eläkkeen karttuma tuosta ansion alenemasta on pienennetty ja kai poistettukin kokonaan uusista osa-aikaeläkkeistä.
Myös tuo mainittu 25% entisestä palkasta oli esimerkiksi minulla paljon vähemmän koska se jonkun säännön mukaan laskettiin jostain 5 vuoden keskiarvoansioista. Minulla taisi olla lähempänä 15% entisestä (viimeisimmästä) kokopäivätyön palkasta.
Osa-aikaeläke ja vuorotteluvapaa ovat työtätekevien kustantamia palkallisia lomia.
Se, että on lakisääteinen oikeus lyhentää työpäivää tai olla välillä jaksoja pois, on hienoa ja nykypäivää. Luonnollisesti näiden asioiden järjestemäinen vaatii työnantajalta myötämielisyyttä, eikä lähellekään kaikille näytetä vihreää valoa.
Vuorotteluvapaan tarkoitus on monella omakotitalon rakentaminen. Onko se sellainen syy, että muiden veronmaksajien pitää maksaa siitä palkkaa, olkoonkin, että pienehköä? Osa-aikaeläkeläiset vuorostaan matkustavat, parantelevat loma-asuntojaan jne. Hienoa, että siihen on mahdollisuus saada aikaa, kun voimia vielä on, mutta miksi oletetaan, että joku siitä vielä maksaakin?
Hyvä vertailukohta vuorotteluvapaille ja osa-aikaeläkkeille on pienten lasten vanhempien oikeus tehdä lyhyempää työaikaa. Jostain syystä siitä maksettava korvaus on muutama kymppi kuussa, eikä mitenkään tulosidonnainen. Toisin, kuin vuorottelu- ja eläkeasioissa, tämä oikeus kaikenlisäksi pienentää yhteiskunnan kustannuksia (päivähoito).
Itse esittäisin, että kaikista näistä vapaaehtoisista poissaoloista tulee olla laki, mutta ei niistä mitään pidä maksaa.
Eikö juuri ehtojen kiristäminen ja etujen alentaminen aiheuta sen, että osa-aikaeläkkeestä voi tulla pelkästään “herrojen herkkua”?
Onko esim. hoitotyötä tekevillä ja tavan työmiehillä ole siihen varaa niin kuin oli aikaisemmin? Vaikka se olisi heille työssäjaksamisen kannalta tärkeää ja vielä työnantajakin olisi myötämielinen. Meille keskipalkkaisille it-duunareille on vielä mahdollista nauttia tästä “herkusta”, jos säästöjä on jossain jemmassa. Vaikka herroja emme olekaan.
Ainakin omalla alallani moni osa-aikaeläkeläinen tekee töitä liikaa eli 80–100%, vaikka työaika on 60%. Jos jossain ollaan tumput suorina, ongelma on töiden järjestelyssä eikä osa-aikatyöläisessä — kuten aina jos työn määrää ei osata sopeuttaa työaikaan. Myös hyvin moni pienen lapsen äiti tai isä tekee 60% työaikaa, joten sama koskee heitäkin.
Ehtojen kiristäminen, tai asian muuttaminen omakustanteiseksi epäilemättä suosisi hyvätuloisia ja/tai säästäväisiä ihmisiä. Onko tämä väärin on makuasia.
Minusta se, että asuntonsa maksaneet, velattomat, yleensä vanhempansa perineet ja lastensa huoltamisesta vapautuneet saavat suhteessa parhaat edut on kyseenalaista. Tuntemieni tapausten mukaan ansiot esim. ansiot osa-aikaeläkkeellä käytännössä tipu. Tällaisia keskiverto osa-aikaeläkäläiset kun ovat, poikkeuksia tietysti molempiin suuntiin.
Kysymys kuuluu, onko Suomen nykyisellä velkaantumistahdilla ja ikärakenteella mahdollista kustantaa pääsääntöisesti täysin työkykyisten ihmisten palkallista lomailua, etenkin kun on todettu, ettei se paranna heidän työssä jaksamistaan jatkossa lainkaan ja mitään takaisinmaksua ei siis koskaan tapahdu?
Antti Koivisto ei taida tuntea osa-aikaeläkkeen ehtoja kun puhuu kovasti suulla suuremmalla. Osa-aikaeläkeläisen palkkatuloolle on asetettu tiukka yläraja.
Eli Koiviston väite että hän tuntee tapauksia joissa osa-aikaeläkeläinen ansaitsee yhtä paljon kuin täyspäivätyössä on ainakin säädösten perusteella mahdotonta. Jos hänen tuttavansa kykenevät huijaamaan on se ihan eri asia.
Koiviston käsitys ettei osa-aikaeläke pidennä työkykyistä aikaa on hänen MUTUa. Asian todistaminen on tosin vaikeaa ellei mahdotonta.
Koiviston väite että osa-aikaeläkkeen kustantavat työssäkäyvät on pelkkää ilkeämielistä panettelua. Jos ihan tarkkoja ollaan niin kaiken muunkin sosiaaliturvan maksavat työssäkäyvät. Ei ne rahat taivaasta tipu 😉
Olen juuri jäämässä osa-aikaeläkkeelle oltuani yhteensä 36 vuotta yhtäjaksoisesti täyspäi(väi)senä työelämässä. Se on enemmän kuin monet ikinä. Täytän nyt 58 vee ja tunnen piru vie ansainneeni jo hivenen helpotusta tähän oravanpyörään. Ehkä jaksan puolikkaalla muutaman vuoden pitempään. Ehkä joku työtön nuori / nuorempi saa tilaisuuden tehdä sitä minun tekemättä jäävää puolikastani. Ehkä tämä helpottaa työnantajani paineita irtisanoa täyttä aikaa tekeviä työtovereitani, sillä ilmiselvästi niitä paineita on.
Vai mitä sanoo Osmo Viherpiipertäjä ?
Tunnettekohan te poliitikot oikeasti nykyistä työelämää ollenkaan ?
Olen nyt ollut saman työnantajan palveluksessa 22 vuotta. Joskus alkuaikoina tuntui ihan mukavalta olla töissä. Nyt viimeiset 3 vuotta on tuuli käynyt Siperian suunnalta. Rivit viereltä on harvenneet ja jälelle jäävillekin on sanottu, että kyllä portin takana on tulijoita. Ja jos katsot Osmo tilastoja, niin tottahan se on. Eri asia, kuinka osaavaa ja työhön halukasta porukkaa on tämä lauma, jotka siirtyy koulusta suoraan kortistoon.
Meidän kalkkeutuvien on aika siirtyä sivuun — jos ei kerralla niin näin asteittain, jotta nuoret sais töitä, työkokemusta — pääsisi elämän alkuun. Vaan eipä taida tämä globaalisti euronkiiltoisin silmin päättömästi juokseva yhteiskunta siihen suuntaan kallistua. Omalta osaltani yritän kyllä sitä kallistaa. Ne jotka lukevat tätä kuin pirut raamattua, varmaan sanovat, että nythän minä vain siirrän taakkani muiden kannettavaksi. Osittain totta, mutta todennäköisempää on, että teen työssä ollessani kaksi kertaa raskaammin duunia, koska toimipisteessäni vastaan yksin siitä työsarastani tällä hetkellä. Kolleegat ovat muilla paikkakunnilla !!
Ja herra Koivistolle voin kertoa, että tulevat ansioni tipahtavat n. 400 € kuussa netto. Enkä vielä ole löytänyt semmoista porsaan mentävää reikää systeemissä, jolla sen estäisin.
Ja sovitaanko, että sillä puolella palkallani kustannan itse ainakin osan siitä eläkeosastani ja loput on perkules tienattu niinä 36 vuotena.
Rattoisaa pakkastalvea kaikille !