Kunniallisella talouspolitiikalla kymmenen vuoden lamaan?

Bri­tan­nian hal­li­tus on ryh­ty­nyt kor­jaa­maan jul­ki­sen talou­den vajet­ta tosi­toi­min. Tar­vet­ta onkin, kos­ka vaje on ollut 12 pro­sent­tia BKT:sta. Jät­ti­va­jei­ta on muil­la­kin mail­la. Kuu­los­taa tar­peel­li­sel­ta ryh­tyä rajui­hin jul­kis­ten meno­jen leik­kauk­siin ja vero­jen korotuksiin.

On hyvä saat­taa tulot ja menot tasa­pai­noon pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta lii­an nopeat tasa­pai­no­tuk­set voi­vat tuot­taa uuden las­ku­kau­den. Jos vel­ko­ja ryh­dy­tään mer­kit­tä­väs­ti lyhen­tä­mään, se joh­taa pit­kään lama­kau­teen. Tätä kan­san­ta­lou­den kun­nial­lis­ta maso­kis­mia kokei­li Bri­tan­nia 1920-luvul­la ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan aiheut­ta­man inflaa­tion jäl­keen. Se mak­soi Bri­tan­nial­le suur­val­ta-ase­man. Kan­san­ta­lou­del­li­ses­sa kir­jal­li­suu­des­sa se tun­ne­taan his­to­rian ehkä suu­rim­pa­na talous­po­liit­ti­se­na virheenä.

On päi­vän sel­vää, että Euroop­pa ei ryh­dy tuhoa­maan itse­ään maso­kis­ti­sel­la talous­po­li­tii­kal­la, vaan mak­saa val­tioi­den vel­ko­ja sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la. Bri­tan­nial­le tämä on help­poa, kos­ka maal­la on oma kes­kus­pank­ki, mut­ta mitä teke­vät euro­maat?  EKP on oikeas­taan jo aloit­ta­nut sete­li­ra­hoi­tuk­sen osta­mal­la Krei­kan val­tion papereita.

Minus­ta oli­si vää­rin koh­dis­taa sete­li­ra­hoi­tus vain nii­hin val­tioi­hin, jot­ka ovat tör­sän­neet pahi­ten. Ovat­han jot­kut maat onnis­tu­neet vel­kaan­tu­maan jopa nousu­kau­del­la. Kos­ka kaik­ki euro­maat mak­sa­vat sete­li­ra­hoi­tuk­sen inflaa­tiol­la, oli­si oikein, että EKP ostai­si nii­den kaik­kien val­tion­pa­pe­rei­ta vaik­ka­pa asu­kas­lu­vun suh­tees­sa ja mitä­töi­si ne.

104 vastausta artikkeliin “Kunniallisella talouspolitiikalla kymmenen vuoden lamaan?”

  1. Onko se var­si­nais­ta sete­li­ra­hoi­tus­ta, kun kes­kus­pank­ki imu­roi val­tio­lai­no­jen osta­mi­seen käyt­tä­män­sä rahat pois kerää­mäl­lä pan­keil­ta määräaikaistalletuksia?

  2. Osmo:

    On hyvä saat­taa tulot ja menot tasa­pai­noon pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta lii­an nopeat tasa­pai­no­tuk­set voi­vat tuot­taa uuden laskukauden.

    Joo niin voi­vat, jos kes­kus­pank­ki ei hoi­da hom­mi­aan. (Ihan samal­la taval­la kuin jul­kis­ten meno­jen lisäyk­set voi­vat aut­taa lamas­sa, jos kes­kus­pank­ki ei hoi­da hommiaan.)

    EKP on oikeas­taan jo aloit­ta­nut sete­li­ra­hoi­tuk­sen osta­mal­la Krei­kan val­tion papereita.

    Mä en oikein tie­dä miten EKP toi­mii, mut­ta eiks tää nyt oo ihan nor­maa­lia mark­ki­noil­la ole­van rahan mää­rän kont­rol­loin­tia, että oste­taan val­tioi­den vel­ka­pa­pe­rei­ta. Aina­kin Fed toi­mii täl­lä tavalla.

    Mun mie­les­tä sun pitäs erot­taa toi­sis­taan se, että EKP pai­naa rahaa ja antaa sitä jäsen­val­tiol­le sii­tä, että EKP pai­naa rahaa ja ostaa mark­ki­noil­ta jotain pape­rei­ta. Ensim­mäi­nen on sete­li­ra­hoi­tus­ta, jäl­kim­mäi­nen nor­maa­lia keskuspankkitoimintaa.

    Kos­ka kaik­ki euro­maat mak­sa­vat sete­li­ra­hoi­tuk­sen inflaa­tiol­la, oli­si oikein, että EKP ostai­si nii­den kaik­kien val­tion­pa­pe­rei­ta vaik­ka­pa asu­kas­lu­vun suh­tees­sa ja mitä­töi­si ne.

    ?! no miks ne nyt pitää mitätöidä?

    Tus­kin se englan­nin kes­kus­pank­ki­kaan mitä­töi mitään val­tion­lai­no­ja. Se vaan tun­kee mark­ki­noil­le lisää rahaa niin, että AD ei las­ke, kun val­tio vähen­tää kulutustaan.

    Sii­nä ei oo mitään mystistä.

    1. Art­tu­ri: on kyl­lä sete­li­ra­hoi­tys­ta, jos kes­kus­pank­ki ostaa val­tion vel­ka­pa­pe­rei­ta. Sik­si se on oikeas­taan kiel­let­tyä. Se on sete­li­ra­hoi­tus­ta, vaik­ka nii­tä ei mitä­töi­täi­si, jos pank­ki ilmoit­taa, että ei kar­hoa vel­kaa seu­raa­vaan tuhan­teen vuoteen.

  3. EKP ei saa ostaa suo­raan val­tion vel­ka­kir­jo­ja mut­ta se saa ostaa nii­tä mark­ki­noil­ta joka on käy­tän­nös­sä ihan sama asia. Tämä on valu­vi­ka EKP:n perus­ta­mis­so­pi­muk­ses­sa joka on osoit­tau­tu­nut kovin hyödylliseksi.

    Nor­maa­lio­lois­sa täl­läi­nen ei ole jär­ke­vää, sete­li­ra­hoi­tus lisää inflaa­tio­ta ja las­kee valuu­tan ulkois­ta arvoa, lisäk­si velal­li­sia val­tioi­ta rahoi­te­taan inflaa­tiol­la joka on de fac­to vero. Luot­to­la­man olles­sa pääl­lä uhka­na on kui­ten­kin pikem­min­kin deflaa­tio ja valuu­tan arvo nousu, ja luot­to­kuplan mak­saa kui­ten­kin käy­tän­nös­sä veron­mak­sa­jat jois­ta suu­rin osa on myös velal­li­sia taval­la tai toi­sel­la. Sete­li­ra­hoi­tus on kui­ten­kin vähem­män huo­no vaih­toeh­to kuin käsiin räjäh­tä­vä työt­tö­myys, laa­ja­mit­tai­set vel­ka­jär­jes­te­lyt, tms. Lisäk­si inflaa­tio osuu nime­no­maan nii­hin joil­la on eni­ten varal­li­suut­ta, eli sii­hen samaan poruk­kaan joka hyö­tyy esi­mer­kik­si pank­kien pelastuspaketeista.

    1. tpyy­luo­ma:
      On meneil­lään myös toi­nen han­ke, pank­kien vaka­va­rai­suus­sään­tö­jen kiris­tä­mi­nen. Se vähen­tää liik­keel­lä ole­van rahan mää­rää huo­mat­ta­vas­ti kuris­taes­saan luot­toeks­pan­sio­ta. Sete­li­ra­hoi­tus ja tämä voi­vat hyvin­kin tasa­pai­not­taa toisiaan.

  4. Aika tur­haa edes yrit­tää poh­dis­kel­la, mikä oli­si jär­ke­vää talous­po­li­tiik­kaa nykyi­ses­sä tilan­tees­sa. Oli joh­to­pää­tös mikä tahan­sa, type­rät ja kor­rup­toi­tu­neet polii­ti­kot eivät kui­ten­kaan seu­raa sitä, vaan vetä­vät talou­den vie­lä sur­keam­paan tilaan.

    Yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin kan­nal­ta oli­si parem­pi poh­dis­kel­la ennem­min­kin sel­lai­sia kei­no­ja, joi­den avul­la taval­li­set ihmi­set voi­vat varau­tua seu­raa­vaan lamaan ja ehkä onnis­tua sääs­ty­mään sen pahim­mil­ta vaikutuksilta.

  5. Käsit­tääk­se­ni EKP:llä ei ole mitään aiko­mus­ta olla kar­hua­mat­ta näi­tä vel­ko­ja. Mis­sä se setelirahoitus?

    Sete­li­ra­hoi­tuk­sen vaa­ra on sii­nä, että se aiheut­taa mark­ki­noil­la ole­van rahan mää­rän kas­vun, joka kas­vat­taa inflaa­tio­ta. Joten­kin en usko EKP:n, jon­ka ainoa teh­tä­vä on inflaa­tion pitä­mi­nen aisois­sa, syyl­lis­tyi­si sete­li­ra­hoi­tuk­seen täs­sä mielessä.

  6. Lyö­mään vetoa mis­tä tark­kaan ottaen? Peri­aat­tees­sa en ole sitä vas­taan, kun­han veto­sum­ma on koh­tuul­li­nen, mut­ta ongel­mak­si tulee voit­to­kri­tee­rei­den tark­ka mää­rit­te­ly niin, että voit­ta­ja kye­tään selvittämään.

  7. Osmo: “Oli­sin oikeas­taan halu­kas lyö­mään asias­ta vetoa Kai­ja­na­hon kanssa.”

    Mis­sä se pirun tyk­kää nap­pi on kommenteille. 😉

    1. Nap­pi kom­men­teil­le tulee heti, kun joku ker­too minul­le, miten se teh­dään. Minul­la ei ole juu­ri nyt aikaa pereh­tyä asiaan.

  8. Ah, tai­dan ymmär­tää: Osmo pitää kaik­kea val­tion vel­ka­pa­pe­rei­den osta­mis­ta kes­kus­pan­kin toi­mes­ta sete­li­ra­hoi­tuk­se­na. Minä en, sil­lä itse vaa­din lisäk­si, että raha­po­li­tiik­ka on tämän seu­rauk­se­na inflatoorista.

    EKP har­ras­taa jo nyt sete­li­ra­hoi­tus­ta Osmon mää­ri­tel­män mukaan (secu­ri­ties mar­kets pro­gram­me), mut­ta ei minun mää­ri­tel­mä­ni mukaan, kos­ka se kerää vel­ka­pa­pe­rei­den ostos­ta mak­sa­man­sa rahat takai­sin mää­rä­ai­kais­tal­le­tuk­si­na, jol­loin raha­po­li­tiik­kaan täl­lä toi­min­nal­la ei ole vaikutusta.

    Se on sit­ten eri asia, että EKP kel­puut­taa val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta vakuu­dek­si kes­kus­pan­kin nor­maa­lis­sa anto­lai­na­toi­min­nas­sa. Kos­ka anto­lai­naus toteu­te­taan takai­si­nos­to­so­pi­muk­si­na, EKP tek­ni­ses­ti ottaen omis­taa nuo vakuu­det lai­nan ajan. Tämä­kin lie­nee Osmon mie­les­tä setelirahoitusta.

    Art­tu­ri: EKP ei nor­maa­lio­lois­sa tee avo­mark­ki­nao­pe­raa­tioi­ta Fedin tapaan, vaan se kont­rol­loi raha­mark­ki­noi­ta sään­nöl­li­sil­lä kes­kus­pank­ki­lai­no­jen huutokaupoilla.

  9. Osmo:

    Art­tu­ri: on kyl­lä sete­li­ra­hoi­tys­ta, jos kes­kus­pank­ki ostaa val­tion vel­ka­pa­pe­rei­ta. Sik­si se on oikeas­taan kiel­let­tyä. Se on sete­li­ra­hoi­tus­ta, vaik­ka nii­tä ei mitä­töi­täi­si, jos pank­ki ilmoit­taa, että ei kar­hoa vel­kaa seu­raa­vaan tuhan­teen vuoteen.

    öööö… eli väi­tät­kö nyt, että kun kes­kus­pank­ki ostaa val­tioi­den lai­na­pa­pe­rei­ta ne ei kar­hua saa­ta­vi­aan? Mil­lä ihmeen perus­teel­la? Vai onks tää taas näi­tä heit­to­ja, että voit väit­tää ihan mitä tahan­sa mie­leen tulee ja sit jos joku ei jak­sa kai­vaa oikee­ta tie­too jos­tain, niin oot mie­les­täs oikeessa?

    ps. Jos ehdo­tat Kai­ja­na­hol­le vetoa sii­tä kar­hu­aa­ko EKP saa­ta­vi­aan osta­mis­taan val­tion­lai­nois­ta, niin mä oon kans halu­kas lyö­mään sua vas­taan vetoa.

    Ant­ti-Juha­ni Kai­ja­na­ho: ok. hyvä tie­tää. Osmon kri­tee­reil­lä var­maan kaik­ki avo­mark­ki­nao­pe­raa­tiot sit on setelirahoitusta.

  10. tpyy­luo­ma:

    Nor­maa­lio­lois­sa täl­läi­nen ei ole jär­ke­vää, sete­li­ra­hoi­tus lisää inflaa­tio­ta ja las­kee valuu­tan ulkois­ta arvoa, lisäk­si velal­li­sia val­tioi­ta rahoi­te­taan inflaa­tiol­la joka on de fac­to vero. 

    Voi her­ran jes­tas. Ai jos inflaa­tio mei­naa olla lii­an alhais­ta, niin sit on kama­laa, että kes­kus­pank­ki nos­taa sitä toi­mil­laan? Vai kaik­ki inflaa­tio aina on pahasta?

    Mitään val­tioi­ta ei rahoi­te­ta inflaa­tiol­la sil­loin kun inflaa­tio on lii­an alhais­ta. Enem­min­kin toi­sin päin.

    Lisäk­si inflaa­tio osuu nime­no­maan nii­hin joil­la on eni­ten varal­li­suut­ta, eli sii­hen samaan poruk­kaan joka hyö­tyy esi­mer­kik­si pank­kien pelastuspaketeista.

    Se osuu nii­hin joil­la on rahaa, ei nii­hin joil­la on varallisuutta.

  11. Talous on rahan­te­ko­vai­hees­sa jos­ta tulee hyvin vero­tu­lo­ja. Sik­si lähi­vuo­det sopi­vat hyvin velan­mak­suun, kos­ka rahaa rii­tää kansallekin.

  12. Voi her­ran jes­tas. Ai jos inflaa­tio mei­naa olla lii­an alhais­ta, niin sit on kama­laa, että kes­kus­pank­ki nos­taa sitä toi­mil­laan? Vai kaik­ki inflaa­tio aina on pahasta?

    Art­tu­ri, juu sil­loin ei ole pahas­ta, ilmai­sin itseä­ni epä­sel­väs­ti. Ja muu­ten­kin lie­nem­me vaih­teen vuok­si täy­sin samaa mieltä.

  13. on päi­vän­sel­vää, ettå maat joil­la pel­käs­tään val­tion vel­ka on yli 100 pros­saa tai kuten krei­kal­la 150 pros­saa BKTs­ta eivät kos­kaan mak­sa vel­ko­jaan pois tuotg­ta­vuut­ta lisää­mäl­lä, kos­ka se on käy­tän­nön mah­dot­to­muus. USAn vel­kaa­kaan ei kos­kaan tul­la mak­sa­maan pois työn tuotoilla.

    Nuo mak­se­taan pois rahaa pai­na­mal­la. Tai eihän sitä tar­vit­se nyky­ään enää edes pai­naa fyysisesti.

    Joku tuu­ma­si, etä krei­kal­le annet­ta­va lai­na tuot­taa suo­mel­le, olis­ko ollut Van­ha­nen vai joku muu? Tuo on silk­kaa ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä tai valeh­te­lua, kum­pi lie­nee pahempi?

    EMUs­sa on iso ongel­ma. Taus­tal­la ole­vien reaa­li­ta­louk­sien dyna­miik­ka ero­aa toi­sis­taan lii­kaa. Kor­ko­ta­so on aina jon­ne­kin väärä.

  14. Ovat­ko­han täs­sä Oden kir­joi­tuk­ses­sa nyt syyt ja seu­rauk­set sekaisin?

    Eli menet­ti­kö Bri­tan­nia suur­val­ta-ase­man­sa sen takia, että se vähen­si jul­ki­sia meno­ja ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen, vai sen takia, että se vel­kaan­tui ja kulut­ti niin val­ta­van mää­rän resurs­se­jaan ko. sodassa?

    Bri­tan­nias­sa on tai­vas­tel­tu sitä, että suun­ni­tel­lut jul­kis­ten meno­jen vähen­nyk­set ovat “suu­rim­mat sit­ten I maa­il­man­so­dan jäl­kei­sen ajan” tai jotain vastaavaa.

    Itse olen sitä miel­tä, että kun maa käyt­ti vuo­teen 1918 tul­les­saan luok­kaa 80 % jul­ki­sis­ta menois­taan sota­pon­nis­te­lui­hin, oli­si ollut san­gen eri­kois­ta poli­tiik­kaa jat­kaa saman­suu­rui­sia meno­ja vie­lä Sak­san antau­tu­mi­sen jälkeenkin.

    Ja sekään idea, että kate­taan noi­ta sodan val­ta­via meno­ja vaa­ti­mal­la sota­kor­vauk­sia Wei­ma­rin Sak­sal­ta, ei ehkä lop­pu­jen lopuk­si ollut aivan val­ta­van lois­ta­va ajatus.

    Eli lop­pu­ka­neet­ti­na: veli on vel­ka otet­taes­sa, vel­jen­poi­ka mak­set­taes­sa. Bri­tan­nia ei menet­tä­nyt impe­riu­mi­aan sik­si, että se tasa­pai­not­ti talout­taan 1920-luvul­la, vaan sik­si, että se menet­ti talou­den tasa­pai­non sodan aikana.Ja ihan vas­taa­vas­ti nykyi­nen talou­den epä­ta­sa­pai­no on 1990- ja 2000-luvun aikaan­saan­nok­sia, ja tar­ve vähen­tää val­tion meno­ja nyt on seu­raus, ei syy.

    1. Tark­kaan ottaen se Bri­tan­nian vir­he oli paluu kul­ta­kan­taa ja täs­tä seu­ran­nut jät­ti­mäi­nen deflaatio.
      Ajat­te­li­ko Pek­ka pasi­fis­ti­ses­ti, että Bri­tan­nian oli­si pitä­nyt antau­tua sodas­sa Sak­sal­le vai mitä hän tar­koit­ti sodan aikai­sel­la virheellä?
      Nykyi­nen euroop­pa­lais­ten mai­den “vir­he” taas näyt­ti ole­van Kolum­bus, joka löy­si Ame­ri­kan. Ilman sitä ei oli­si ollut asuntokeinottelukuplaakaan.

  15. Asi­aa voi­si tiet­ty vähän havain­nol­lis­taa. Val­tion tulo­ve­rot Suo­mes­sa on noin 10 mrdeur, vähän vajaa. Val­tion vel­ka on 70 mrdeur. (kir­joi­tan tätä kän­nyl­lä joten en tar­kis­ta luku­ja, suu­ruus­luo­kat on noi).

    Meni­si siis aika kau­an mak­saa edes Suo­men val­tion vel­ka pois vaik­ka joka iki­nen sent­ti tulo­ve­rois­ta lai­tet­tai­siin lyhen­nyk­siin ja korkoihin. 

    Ja Suo­mi on näi­tä ‘vähän’ vel­kaan­tu­nei­ta maita.

    No, onnek­si tulo­ve­ro ei ole val­tion ainoa tai edes suu­rin tulonlähde:))

  16. Kuplia on ollut jo assy­ria­lais­ten aikaan ja on nii­hin kyet­ty tääl­lä­kin ihan omatoimisesti.
    “Kei­not­te­lu” on muu­ten sit­ten hie­no sana. Sitä sopii aina käyt­tää, kun sijoi­tuk­set ova men­neet kural­le tai muu­ten vaan pahek­su­taan. Kun val­tio on teh­nyt polii­tik­ko­jen joh­dol­la tyh­miä sijoi­tuk­sia tai pakot­ta­nut kan­sa­lai­set nii­tä teke­mään, niin sil­loin tuo­ta sanaa eivät polii­ti­kot ovat muistaneet.
    Val­tion meno­jen kas­vat­ta­mi­nen ei tie­ten­kään ole vai­kut­ta­nut mitään talous­huo­liin. Kaik­ki on kei­not­te­li­joi­den syy­tä, ihan niin­kuin kol­man­nes­sa val­ta­kun­nas­sa­kin reip­paat pol­li­ti­kot osas­vat kertoa.

    Nykyi­nen euroop­pa­lais­ten mai­den “vir­he” taas näyt­ti ole­van Kolum­bus, joka löy­si Ame­ri­kan. Ilman sitä ei oli­si ollut asuntokeinottelukuplaakaan.”

  17. >Ajat­te­li­ko Pek­ka pasi­fis­ti­ses­ti, että Britannian
    >oli­si pitä­nyt antau­tua sodas­sa Sak­sal­le vai mitä
    >hän tar­koit­ti sodan aikai­sel­la virheellä?

    Minä en mie­les­tä­ni mai­nin­nut edel­lä mitään Bri­tan­nian sodan aikai­ses­ta vir­hees­tä. Bri­tan­nial­la oli var­mas­ti­kin valit­ta­vi­naan vain sil­loi­sen kat­san­to­kan­tan­sa mukaan huo­no­ja vaihtoehtoja. 

    Tie­tys­ti koko sotaa voi pitää kaik­kien osa­puol­ten vir­hee­nä, tai sit­ten ei. Esi­mer­kik­si Suo­mel­le se toki mer­kit­si mah­dol­li­suut­ta itse­näis­tyä, kun Venä­jän kei­sa­ri­kun­ta romah­ti. Bol­se­vi­keil­le­kin sota loi tilaisuuden.

    Ensim­mäi­nen maa­il­man­so­ta, joka muu­ten erääs­sä mie­les­sä päät­tyi pari viik­koa sit­ten Sak­san mak­set­tua vii­mei­set sota­kor­vauk­sen­sa, on hiu­kan sen luo­kan asia, että pää­os­a­puol­ten vel­kaan­tu­mis­ta ja mui­ta­kaan tap­pioi­ta ei oikein voi kuva­ta sanal­la “vir­he”; his­to­rian iso myl­ly pyö­räh­ti. Jos vir­hei­tä etsi­tään, niin tär­keim­piä oli var­maan­kin van­han­ai­kai­nen sodan tak­tiik­ka ja stra­te­gia; uudet aseet (kuten kone­ki­vää­ri ja mas­sii­vi­ses­ti käy­tet­ty tykis­tö) aiheut­ti­vat val­ta­via tap­pioi­ta jou­koil­le, jot­ka tais­te­li­vat edel­li­sen sodan vihol­lis­ta vas­taan (kuten niin usein sodissa).

    Edel­lä otin vain kan­taa sii­hen, että nyt Bri­tan­nial­la edes­sä ole­via jul­ki­sen sek­to­rin meno­leik­kauk­sia (jot­ka eivät ole ylet­tö­män suu­ria: nimel­li­nen bud­jet­ti kas­vaa, jos­kin inflaa­tio huo­mioon ottaen tapah­tuu pie­niä reaa­li­sia leik­kauk­sia) ver­ra­taan ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­seen tilan­tee­seen, ja kau­his­tel­laan kon­ser­va­tii­vien ja libe­raa­lien koa­li­tio­hal­li­tuk­sen toi­mia ja ennus­te­taan että niis­tä aiheu­tuu saman­lai­nen romah­dus kuin 1920-luvul­la. Tämä on jok­seen­kin pää­tön aja­tus. Bri­tan­nia menet­ti impe­riu­min­sa sodan ja ylei­sen his­to­rian­ke­hi­tyk­sen takia, ei sik­si että bud­jet­tia tasa­pai­no­tet­tiin sodan jälkeen.

  18. S. Paha­lah­ti: “Yhteis­kun­nan hyvin­voin­nin kan­nal­ta oli­si parem­pi poh­dis­kel­la ennem­min­kin sel­lai­sia kei­no­ja, joi­den avul­la taval­li­set ihmi­set voi­vat varau­tua seu­raa­vaan lamaan ja ehkä onnis­tua sääs­ty­mään sen pahim­mil­ta vaikutuksilta.”

    Kei­no­jen tuli­si kai­ke­ti täl­löin liit­tyä ahneu­den ja ylen­syön­nin kal­tais­ten “kuo­le­man­syn­tien” sään­te­lyyn. Onko se glo­baa­lis­sa vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa mah­dol­lis­ta? Ei tai­da olla, kos­ka polii­ti­kot luot­ta­vat sokeas­ti soke­aan mark­ki­na­vii­sau­teen, joka on muut­ta­nut nämä syn­nit hyveiksi. 

    Aina­han tie­tys­ti voi toi­voa. Aja­tel­la, että jos­kus vie­lä polii­ti­kot uskal­ta­vat vaa­tia mm. rahoi­tus­jär­jes­tel­mäl­tä riit­tä­vää pus­ku­ri­pää­omaa, joka kat­tai­si kaik­ki rea­li­soi­tu­vat vakaus­ris­kit. Mark­ki­na­vii­saus on nyt nimen­nyt ne “ulkois­vai­ku­tuk­sik­si”.

  19. Osmo:

    Tätä kan­san­ta­lou­den kun­nial­lis­ta maso­kis­mia kokei­li Bri­tan­nia 1920-luvul­la ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan aiheut­ta­man inflaa­tion jäl­keen. Se mak­soi Bri­tan­nial­le suurvalta-aseman.

    Tark­kaan ottaen se Bri­tan­nian vir­he oli paluu kul­ta­kan­taa ja täs­tä seu­ran­nut jät­ti­mäi­nen deflaatio.

    Ja nämä­kin ovat ilmei­ses­ti sinun mie­les­tä suun­nil­leen sama asia?

  20. @ Mark­ku

    perus­on­gel­ma lie­nee se että jul­ki­nen sek­to­ri tuot­taa jat­ku­vas­ti enem­män pal­ve­lui­ta kuin kyvyt riittäisivät. 

    Tätä tiet­ty pitää alkaa pur­ka­maan jos­kus, mut­ta se tar­koit­tai­si sit­ten sitä että jenk­ki-joe sai­si ostet­tua vain pie­nen osa­sen nykyi­ses­tä elin­ta­sos­taan, kuten myös suo­mi-jan­ne, joten pur­ka­mis­ta lykätään.

    Sit­ten jos­kus rahan arvo infla­toi­daan ja velat muut­tuu saa­ta­vik­si mut­ta samal­la tiet­ty leveäk­si elä­nei­den valuu­tat muut­tuu banaanivaluutaksi.

  21. Mis­tä tämä aja­tus tulee että val­tiot mak­saa velat pois sit­ten jos­kus kun ne eivät ole tähän­kään saak­ka mak­sa­neet? Vel­ka pie­ne­nee niin että sitä ei ote­ta lisää kun talous kas­vaa, Suo­men­kin vel­ka­taak­ka vii­me laman jäl­keen pie­ni näin eikä niin­kään velan lyhen­tä­mi­sen kautta.

  22. Kes­kus­pan­kit tulout­ta­vat ope­raa­tiois­taan saa­man­sa tulot yleen­sä omis­ta­jil­leen eli valtioille.

    Jos val­tio las­kee vuon­na t 100 rahan arvoi­sen vel­ka­kir­jan ja lupaa 5% kor­koa nimel­li­sel­le pää­omal­le ja saa kes­kus­pan­kil­ta 100 rahaa niin kyse on sete­li­ra­hoi­tuk­ses­ta. Van­ha vel­ka voi­daan hel­pos­ti lyhen­tää uudel­la velal­la ja kes­kus­pank­ki tulout­taa sen 5 rahaa “voit­to­na” takai­sin val­tiol­le. Luon­nol­li­ses­ti kes­kus­pan­kin omat toi­min­ta­ku­lut kate­taan nois­ta tuloista.

  23. Mut­ta mitä tapah­tuu jos yksi­tyi­set sijoit­ta­jat tie­tä­vät että kes­kus­pank­ki ostaa hei­dän hal­lus­sa­pi­tä­mi­ään val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja nii­den nimel­li­ses­tä hin­nas­ta riip­pu­mat­ta olosuhteista?

    Sil­loin­han sijoit­ta­jien ei tar­vit­se pelä­tä luot­to­tap­pioi­ta val­tion vel­ka­kir­ja­si­joi­tuk­sis­ta, vaan he voi­vat sijoit­taa sen val­tion vel­ka­kir­joi­hin joka mak­saa par­haan kuponkikoron…

    Jos val­tio ei syys­tä tai toi­ses­ta voi kerä­tä riit­tä­vää mää­rää käteis­tä velan­kuo­le­tuk­siin tai kor­koi­hin niin ainoas­taan kes­kus­pank­ki tekee alas­kir­jauk­sia. Ja kes­kus­pan­kin oma­pää­oma voi olla hyvin­kin negatiivinen.

  24. tpyy­luo­ma:
    Vel­ka pie­ne­nee niin että sitä ei ote­ta lisää kun talous kas­vaa, Suo­men­kin vel­ka­taak­ka vii­me laman jäl­keen pie­ni näin eikä niin­kään velan lyhen­tä­mi­sen kautta.

    Joo, mut­ta kun: 

    Vel­ka ei pie­ne­ne tar­peek­si, kos­ka sil­loin kun vel­kaan­nu­taan, vel­kaan­nu­taan vauh­dil­la, ja sil­loin kun ei vel­kaan­nu­ta lisää, talous­kas­vu ei ole niin suur­ta että vel­kaan­tu­mi­sen osuus talou­des­ta pie­ne­ni­si lähes­kään yhtä nopeasti.

    Suo­men jul­ki­nen vel­ka osuu­te­na BKT:stä oli kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten 14,1 %. Nel­jäs­sä vuo­des­sa se pomp­pa­si luke­maan 57,7 %. Sii­tä alkoi pit­kä, Nokia-vetoi­nen jat­ku­van kas­vun kausi, eli nel­jäs­sä­tois­ta vuo­des­sa hivut­tau­dut­tiin muu­ta­man taka­pa­kin säes­tyk­sel­lä luke­maan 34,2 %. Ja nyt 2008–2009 ja luul­ta­vas­ti myös 2009–2010 tulee taas kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä lisää per vuo­si, eli yhdes­sä vuo­des­sa syö­tiin se mikä saa­tiin hivu­tet­tua kasaan edel­li­sen kah­dek­san vuo­den aika­na (suh­tees­sa BKT:hen) ja seu­raa­va­na vuon­na toi­nen mokoma.

    Kyl­lä täs­sä liho­te­taan kan­sain­vä­li­siä sijoit­ta­jia ihan mukavasti.

  25. Austrian:

    Mut­ta mitä tapah­tuu jos yksi­tyi­set sijoit­ta­jat tie­tä­vät että kes­kus­pank­ki ostaa hei­dän hal­lus­sa­pi­tä­mi­ään val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja nii­den nimel­li­ses­tä hin­nas­ta riip­pu­mat­ta olosuhteista?

    Ja mis­tä päät­te­let näin käy­neen? EKP on osta­nut val­tioi­den vel­ka­pa­pe­rei­ta mark­ki­noil­ta. Mark­ki­noil­ta oste­taan mark­ki­na­hin­taan, eli vaik­ka­pa Krei­kan van­hois­ta pape­reis­ta (joi­den kupon­ki­kor­ko on alle nykyi­sen käy­vän kor­ko­ta­son) ei saa mark­ki­noil­la täyt­tä nimellisarvoa.

  26. Toi­saal­ta aika moni muu­kin EU-alu­eel­la hakee kas­vua mal­til­li­sem­man vero­tuk­sen kaut­ta. Ruot­sin pää­oma­ve­ro­tus on kaut­ta aikain ollut kil­pai­lu­ky­kyis­tä. Nyt Ruot­si on luo­mas­sa kil­pai­lu­ky­kyis­tä palk­ka­ve­ro­tus­ta. Pahoin pel­kään, että luu jää kor­kean vero­tuk­sen mai­den käteen (täl­lä­kin kertaa).

    Vii­me lamas­sa Suo­mel­la oli roh­keut­ta sääs­tää oike­aan aikaan. Se teh­tiin nipis­tä­mäl­lä suu­ris­ta kulue­ris­tä. Suu­ria kulue­ria on vain kak­si: ter­vey­den­huol­to ja sosi­aa­li­toi­mi. Eivät nuo leik­kauk­set romut­ta­neet hyvin­voin­ti­val­tio­ta, mut­ta tie­ys­ti taka­pak­kia tuli hieman.

    Nuo leik­kauk­set kui­ten­kin aut­toi­vat Suo­men hyvään nousuun laman jäl­keen, jol­loin oli taas mah­dol­li­suus sat­sa­ta. Ehkä jopa liikaa.

  27. Kal­le:
    “Eivät nuo leik­kauk­set romut­ta­neet hyvin­voin­ti­val­tio­ta, mut­ta tie­ys­ti taka­pak­kia tuli hieman”

    Onpa kau­niis­ti ilmais­tu se, että leik­kauk­sil­la käy­tän­nös­sä lukit­tiin osa kan­sas­ta köy­hyy­teen ja repäis­tiin tuloe­rot jyrk­kään kasvuun…

  28. Timp­pa, tuloe­ro­jen kas­vua eivät seli­tä “leik­kauk­set” — sosi­aa­li­tur­vaan käy­tet­ty raha­mää­rä on kas­va­nut koko ajan vuo­des­ta 1980 alkaen, lukuu­not­ta­mat­ta het­ken stag­naa­tio­ta 1990-luvul­la. Ks. http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Sosiaalipalvelut/sosiaalimenot.htm

    Tuloe­ro­jen kas­vu selit­tyy pää­oma­tu­lo­jen kas­vul­la, sen syis­tä ja seu­rauk­sis­ta voi­daan sit­ten käy­dä eri keskustelu.

    Vuo­si­na 1980–1990 sosi­aa­li­me­not tuplaan­tui­vat (inflaa­tio huo­mioon otet­tu­na), ja se oli­kin osal­taan luo­mas­sa talou­den yli­kuu­me­ne­mis­ta, asun­to­kuplaa ja 1990-luvun lamaa.

    Ja ne, jot­ka lukit­tiin pahi­ten köy­hyy­teen, eivät jou­tu­neet tähän tilaan var­si­nai­ses­ti sosi­aa­li­tur­van puut­teen takia, vaan yli­vel­kaan­tu­mi­sen. Jou­kos­sa siis asun­no­nos­ta­jia, yrit­tä­jiä ja mui­ta epä­on­nek­kai­ta, joi­ta kyl­lä koh­del­tiin 1990-luvul­la jul­mas­ti. Mut­ta ei sosiaaliluukulla.

  29. Pek­ka Taipale; 

    Vaik­ka sosi­aa­li­me­no­jen raha­mää­rä kas­voi, tuloe­ro­jen kas­vus­ta puhut­taes­sa kyse on vain niis­tä eris­tä, jot­ka ovat saa­jal­leen tuloa — ei esi­mer­kik­si hal­lin­non tai lai­tos­hoi­don menot. Onkin koko­naan eri kysy­mys kas­voi­vat­ko hen­keä koh­ti käy­te­tyt tulon­siir­roik­si käsi­tet­tä­vät sosi­aa­li­me­not (ei per capi­ta vaan jaet­tu­na tulon­siir­to­jen koh­tee­na ollei­den hen­ki­löi­den lukumäärällä). 

    Osmon aihee­seen; Ver­rat­taes­sa 1920-luvun talous­po­li­tiik­kaa tähän päi­vään on huo­mioi­ta­va se että pla­nee­tan resurs­sit huo­mioi­den kas­vu oli mah­dol­lis­ta. Vel­kaan­tu­mi­nen saa­tet­tiin ottaa hal­lin­taan kas­vul­la. Nyt­kin me puhum­me sii­tä, mut­ta var­si­nai­nen ongel­ma on ettei kas­vu ole mah­dol­lis­ta koko län­ti­sen maa­il­man tar­vit­se­mas­sa mitas­sa. Pai­kal­li­ses­ti saa­tam­me onnis­tua täs­sä kyl­lä, ja jon­kin aikaa. Mut­ta kun suun­na­taan kat­se 10–20 vuo­den pää­hän, ei rat­kai­su­ja oikeas­taan ole löy­det­tä­vis­sä kas­vus­ta. Pla­nee­tan väes­tö ei voi kas­vaa, luon­non­va­ro­jen käyt­tö ei voi kas­vaa, teh­ty­jen työ­suo­rit­tei­den mää­rä ei voi kas­vaa, ja tämän kai­ken vuok­si talou­del­li­sen vaih­dan­nan volyy­mi ei voi kas­vaa. — Huo­mau­tan ennen vas­ta­väit­tei­tä että fysi­kaa­li­ses­ta todel­li­suu­des­ta irti ei ole pal­ve­lu­ta­lous, eikä mikään talous. Tai jos puhum­me fysi­kaa­li­ses­ta todel­li­suu­des­ta täy­sin irti ole­vas­ta talous­kas­vus­ta, puhum­me itse asias­sa mas­sii­vi­ses­ta pyra­mi­di­pe­lis­tä. “Talous­kas­vuk­si­han” tul­ki­taan tuol­loin vaih­dan­nan osa­puol­ten samoil­le hyö­dyk­keil­le ja pal­ve­luil­le kes­ke­nään sopi­man arvon kas­vu, hyö­dyk­keil­le ja pal­ve­luil­le joi­den koko­nais­mää­rä ei siis kasva.

    Tämä huo­mioi­den näen epä­rea­lis­ti­se­na jul­ki­sen velan saa­mis­ta enää tule­vai­suu­des­sa hal­lin­taan talous­kas­vul­la. Tek­ni­ses­ti se on pak­ko rat­kais­ta sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la ja inflaa­tiol­la. Tämä tie­tys­ti on samaa kuin rahoit­ta­jien huijaaminen.

    Sik­si pitäi­sin tar­peel­li­se­na että velan annet­tai­siin jos­sain mää­rin infla­toi­tua pois mut­ta sitä mak­set­tai­siin kui­ten­kin jos­sain mää­rin myös takai­sin, siis nominaalisesti.

    Ei kai tämä voi olla kovin kau­ka­na Osmo sinun­kaan ajat­te­lus­ta­si? Siis se että hyväk­sy­tään jon­ki­nas­tei­nen elin­ta­son las­ku ja varau­du­taan sii­hen, kos­ka nyt olem­me kulut­ta­neet tule­vai­suu­des­sa teh­tä­vän työn luo­maa arvoa jo liikaa.

  30. Timp­pa
    “Onpa kau­niis­ti ilmais­tu se, että leik­kauk­sil­la käy­tän­nös­sä lukit­tiin osa kan­sas­ta köy­hyy­teen ja repäis­tiin tuloe­rot jyrk­kään kasvuun…”

    Tuloe­ro­ja ei todel­la­kaan tasa­ta nos­ta­mal­la sosi­aa­lie­tuuk­sia, yhteis­kun­nas­ta kun lop­puu rahat paaaaaaal­jon ennen­kuin tuloe­rot ovat alka­neet miten­kään mer­kit­tä­väs­ti tasoit­tua, vaan jär­jes­tä­mäl­lä töitä.

    tpyy­luoo­ma
    Mis­tä tämä aja­tus tulee että val­tiot mak­saa velat pois sit­ten jos­kus kun ne eivät ole tähän­kään saak­ka maksaneet?

    Ei vel­ko­ja tar­vit­se mak­saa pois, mut­ta nykyi­nen vel­kaan­tu­mis­tah­ti on niin hur­ja, että on kyl­lä aivan täyt­tä hai­hat­te­lua kuvi­tel­la että se sut­taan­tuu itsek­seen ilman kivu­liai­ta toi­men­pi­tei­tä. Lisäk­si täl­lä nyky­mei­nin­gil­lä vel­ka­taak­ka suh­tees­sa BKT:hen on jokai­sen taan­tu­man jäl­keen kor­keam­pi kuin edellisen. 

    Jos talou­den kas­vu ei voi jat­kua loput­to­mas­ti, niin kyl­lä minä väi­tän että vel­kai­suusas­teen kat­to tulee nopeam­min vastaan!

  31. Johan­nes Hirvaskoski: 

    Pla­nee­tan väes­tö ei voi kas­vaa, luon­non­va­ro­jen käyt­tö ei voi kas­vaa, teh­ty­jen työ­suo­rit­tei­den mää­rä ei voi kasvaa 

    Sii­näs kuu­lit­te, kaik­ki tuu­li- ja aurin­ko­voi­man ja risu­pa­ket­tien kans­sa puu­has­te­li­jat. Ei voi onnis­tua kun luon­non­va­ro­jen käyt­tö ei voi kas­vaa… Mis­tä näi­tä polii­tik­ko­ja oikein tulee?

  32. Sete­li­ra­hoi­tus” on huo­nos­ti mää­ri­tel­ty ter­mi täs­sä. Tiu­kas­sa tul­kin­nas­sa sete­li­ra­hoi­tus­ta on vain se, että kes­kus­pank­ki pai­naa rahaa ja antaa sen val­tiol­le, no ques­tions asked. 

    Sekin on sete­li­ra­hoi­tuk­sen muo­to täy­sin samas­sa mie­les­sä, että kes­kus­pank­ki ostaa vel­ka­pa­pe­rei­ta ja jem­maa ne sin­ne samaan paik­kaan min­ne ydin­jä­tet­tä lai­te­taan. (Jos muis­tat­te käsi­tyk­se­ni ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tuk­ses­ta, niin ymmär­rät­te kaksoismerkityksen)

    Se, että kes­kus­pank­ki ostaa vel­ka­pa­pe­rei­ta mark­ki­noil­ta “yli­hin­taan” — eli ali­ko­rol­la — on vain osit­tain sete­li­ra­hoi­tus­ta, mut­ta ei koko pää­omal­laan. Eli jos mark­ki­na­kor­ko ilman kes­kus­pan­kin ostok­sia oli­si 5% ja kes­kus­pank­ki ostaa lai­nat 3% kupon­ki­hin­nal­la, kes­kus­pank­ki tekee sete­li­ra­hoi­tus­ta hin­tae­ron verran. 

    Mark­ki­na­kor­koa” tosin ei voi tie­tää, kos­ka kes­kus­pan­kin toi­min­ta pii­lot­taa todel­li­sen aikapre­fe­rens­siin (tar­jon­ta) ja pää­oman niuk­kuu­teen (kysyn­tä) perus­tu­van koron. 

    Toi­sin kuin yllä kuvi­tel­laan, ei raha­po­li­tii­kan tar­vit­se olla mas­sii­vi­sen infla­to­ris­ta, vaik­ka se onkin osit­tain sete­li­ra­hoi­tus­ta. Talou­den olles­sa kural­la, sete­li­ra­hoi­tus pii­lot­taa pait­si koron, myös deflaa­tion. Täl­lä het­kel­lä reaa­li­kor­ko on nol­lan tun­tu­mas­sa, ja talous­kas­vus­ta on jo sel­vää evi­dens­siä. Jopa Bri­tan­nias­sa on useam­mal­la sek­to­ril­la sel­viä kas­vun merkkejä. 

    Mak­ro­teo­reet­ti­nen tar­kas­te­lu, jos­sa jokai­nen mene­mään pis­tet­ty euro/punta tuo talous­kas­vua, on aivan vää­rä. Ber­nan­ken jutut rahan sysää­mi­ses­tä heli­kopt­reis­ta ovat fik­sum­pia kuin ehdo­tuk­set sii­tä että val­tion pitäi­si raken­taa pyra­mi­de­ja. Jos sete­li­ra­haa anne­taan ihmi­sil­le, he sen­tään osta­vat sil­lä jotain, mitä halua­vat. Val­tion raken­nel­les­sa pyra­mi­de­ja ja teh­des­sä muu­ta tyh­mää, hyvin­voin­tia vain tuho­taan: pait­si että teh­dään inflaa­tio­ta, sido­taan muu­ten jär­ke­vään käyt­töön sovel­tu­vaa pää­omaa tyh­miin pro­jek­tei­hin. Ehdo­tin jos­kus sete­li­ra­hoi­tus­ta sidot­tu­na perus­tu­lo­jär­jes­tel­mään niin, että jos sete­li­ra­hoi­tus­ta tar­vi­taan, kes­kus­pank­ki mak­saa sen suo­raan kan­sa­lai­sil­le perustulona. 

    (Talous­kas­vu cont­ra vel­ko­jen­mak­su: En minä­kään aja­tel­lut asun­to­lai­naa­ni mak­saa pel­kil­lä pal­kan­ko­ro­tuk­sil­la pois, vaik­ka se on omal­la koh­dal­la­ni liki 300 pro­sent­tia vuo­sit­tai­sis­ta brut­to­tu­lois­ta­ni. Apua niis­tä kyl­lä on.)

  33. Tai­pa­le:

    Ja nyt 2008–2009 ja luul­ta­vas­ti myös 2009–2010 tulee taas kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä lisää per vuo­si, eli yhdes­sä vuo­des­sa syö­tiin se mikä saa­tiin hivu­tet­tua kasaan edel­li­sen kah­dek­san vuo­den aika­na (suh­tees­sa BKT:hen) ja seu­raa­va­na vuon­na toi­nen mokoma.

    2010 val­tio otti lisää lai­naa ilmei­ses­ti 13 mil­jar­dia euroa. BKT 2010 tulee ole­maan noin 155 — 160 mil­jar­dia, tuo on siis 8–9%. Ensi vuo­den bud­je­tis­sa uut­ta vel­kaa arvioi­daan ote­tet­ta­van rei­lu 8 mil­jar­dia, ja jos arvo­taan 2011 BKT:ksi vaik­ka­pa 160 niin tuo on 5%.

    Var­maan joo val­tion­ta­lous tulee ole­maan suht kire­ää, mut­ta en minä nyt näe mitään syy­tä mihin­kään maa­il­man­lo­pun ske­naa­rioi­hin. Jos nii­tä halu­aa hake­aa niin sit­ten kan­sain­vä­li­sen talou­den raken­teel­li­sis­ta ongel­mis­ta. Meno­puo­lel­la on Suo­mes­sa rea­lis­ti­ses­ti teh­tä­vis­sä aika vähän, jotain pik­kusa­dis­mia mal­liin työt­tö­myys­kor­vaus­ten leik­kaus voi har­joit­taa mut­ta ei sil­lä juu­ri mitään vai­ku­tus­ta ole, olen­nais­ta on talou­den ja sitä kaut­ta työl­li­syy­den ja vero­tu­lo­jen kehitys.

    Talou­den kan­nal­ta posi­tii­vi­sia asioi­ta on vie­lä kes­ken ole­va kau­pun­gis­tu­mi­nen joka nos­taa pal­ve­lui­den tuot­ta­vuut­ta skaa­la­hyö­ty­jen kaut­ta sekä hel­pot­taa koh­taan­to-ongel­mia isom­pien työ­mark­ki­noi­den kaut­ta. Nega­tii­vis­ta taas on ikään­ty­mi­nen ja sii­tä seu­raa­va työl­lis­ten mää­rän las­ku. Tätä voi tasoit­taa työ­voi­mao­suu­den kas­vu ja työt­tö­myy­den pie­ne­mi­nen, maa­han­muut­to on niin pien­tä ettei sil­lä ole juu­ri vai­ku­tus­ta ihan sama kum­paan suun­taan sen olet­taa vaikuttavan.

    Se mihin val­tio voi vai­kut­taa on se että (a) ei sös­si­tä kau­pun­gis­tu­mis­ta ja (b) ei sääs­tö­vim­mas­sa ja moraa­li­pa­nii­kis­sa taas luo­da uusia kont­rol­li­jär­jes­tel­miä jot­ka käy­tän­nös­sä estää työl­lis­ty­mis­tä. Tämän takia pidän perus­teol­li­suus, maa­seu­tu ja sosi­aa­li­pum­mit kuriin ‑hen­kis­tä hal­li­tus­ta isoim­pa­na kan­san­ta­lou­del­li­se­na ris­ki­nä. Nos­tal­gia tulee kalliiksi.

    Nykyi­nen hal­li­tus, jota hau­ku­taan usein ihan syys­tä­kin, on minus­ta nyt kui­ten­kin onnis­tu­nut tuu­ril­la tai tai­dol­la talous­po­li­tii­kas­sa hyvin. Esi­mer­kik­si työt­tö­myys on jää­nyt yllät­tä­vän­kin pie­nek­si lamas­ta huo­li­mat­ta kun ei olla panikoitu.

  34. Kes­kus­te­lu on jää­nyt vähän epä­sel­väk­si ja sik­si yri­tin hah­mot­taa tilan­net­ta itselleni.

    Bri­tan­nia menet­ti talou­den tasa­pai­non­sa ensim­mäi­ses­sä maa­il­man­so­das­sa ja toi­pui sii­tä hyvin hitaas­ti. Lisäk­si 1925 Bri­tan­nia teki vir­heen, kun sitoi valuut­tan­sa kul­taan kor­keas­ta arvos­ta. Vien­ti­teol­li­suus alkoi kär­siä. Tämän seu­rauk­se­na maa ei pääs­syt jaloil­leen 1920 ‑luvul­la. Sit­ten pääl­le iski vie­lä vuo­den 1929 New Yor­kin pörssiromahdus.

    Bri­tan­nia teki toi­sen suu­ren vir­heen, kun se 10.9.1931 laa­ti jul­kis­ta talout­ta tasa­pai­not­ta­van hätä­ti­la­bud­je­tin, joka leik­ka­si palk­ko­ja ja työt­tö­myys­kor­vauk­sia. Leik­kauk­set teh­tiin lii­an aikai­sin, osto­voi­ma heik­ke­ni ja seu­rauk­set oli­vat deflatoriset.

    Bri­tan­nian nykyi­sen uuden hal­li­tuk­sen kur­jis­tus­bud­jet­tia on ymmär­tääk­se­ni ver­rat­tu vuo­den 1931 hätä­ti­la­bud­jet­tiin. Teh­dään­kö Bri­tan­nias­sa nyt sama vir­he ja lei­ka­taan osto­voi­maa lii­an aikai­sin ja lii­an rajusti?

    Jos leik­kauk­sil­la aiheu­te­taan deflaa­tio­kier­re niin uhka­na on Japa­nin tie. Käsit­tääk­se­ni Japa­nis­sa ei ole saa­tu inflaa­tio­ta aikai­sek­si ei sit­ten mil­lään. Ei edes kes­kus­pan­kin toi­met ole auttaneet. 

    Joten ymmär­tääk­se­ni ei edes mas­sii­vi­nen sete­li­ra­hoi­tus ole vält­tä­mät­tä rat­kai­su nyky­ti­lan­tee­seen. Täs­tä lie­nee merk­ke­jä jo USA:ssa, jos­sa inves­toin­nit työ­paik­koi­hin ei vain läh­de käyn­nis­ty­mään. Fed rahoit­taa osto­ja Kii­nas­ta, joka vain lisää talou­den epätasapainoja.

    Kii­na ei voi reval­voi­da valuut­taan­sa, kos­ka sit­ten tuo­tan­to siir­tyi­si vauh­dil­la Inti­aan tai Viet­na­miin, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa takai­sin USA­han. Reval­voin­ti aiheut­tai­si Kii­nas­sa mellakoita.

    Joten suu­ret velat voi­vat sit­ten­kin lopul­ta pakot­taa mei­dät maso­kis­ti­seen tasa­pai­not­ta­vaan talouspolitiikkaan.

  35. Tie­de­mies:

    Ehdo­tin jos­kus sete­li­ra­hoi­tus­ta sidot­tu­na perus­tu­lo­jär­jes­tel­mään niin, että jos sete­li­ra­hoi­tus­ta tar­vi­taan, kes­kus­pank­ki mak­saa sen suo­raan kan­sa­lai­sil­le perustulona.

    Jos se teh­täs näin, niin vois tul­la suru puse­roon sit ku on aika imu­roi­da se raha takas… Tosin jos kes­kus­pan­kil­la olis taso­ta­voi­te kas­vu­no­peus­ta­voit­teen sijaan, niin tähän saat­tas olla varaa, kun mark­ki­noil­le ei tart­tes syy­tää niin äly­tön­tä mää­rää rahaa. (Ja jos kes­kus­pank­ki onnis­tuis ole­maan mak­sa­mat­ta reser­veil­le kor­koo tai peris nega­tii­vis­ta kor­koo, kuten Ruotsissa…)

    Mut eni­vei ei sil­lä oo välii mitä kes­kus­pank­ki ostaa kun­han se ostaa ne mark­ki­na­hin­taan ja ne on asioi­ta, jot­ka ei mene pilal­le, eli sel­la­sia, että ne voi­daan myy­dä myö­hem­min markkinoille.

    Jos kes­kus­pank­ki tekee hom­man­sa, eli pitää inflaa­tio-odo­tuk­set tavoit­tees­sa, niin kukaan ei hyö­dy sii­tä, että saa rahat eka­na tjms.

    tpyy­luo­ma:

    Var­maan joo val­tion­ta­lous tulee ole­maan suht kire­ää, mut­ta en minä nyt näe mitään syy­tä mihin­kään maa­il­man­lo­pun skenaarioihin.

    Mä kom­men­toin jos­sa­kin toi­ses­sa ket­jus­sa Tom­mi Uscha­no­vin vas­taa­via fii­lis­te­ly­jä, että nää on aika mer­ki­tyk­set­tö­miä, jos ei ote­ta huo­mioon väes­tö­ra­ken­net­ta. Mä en tiiä sii­tä miten todel­li­nen “elä­ke­pom­mi” on, mut­ta se vai­kut­taa tohon aika olen­nai­ses­ti, että onks joku 70% vel­kaa BKT:sta täl­la­ses­sa tilan­tees­sa huolestuttavaa.

    Sep­po S:

    Käsit­tääk­se­ni Japa­nis­sa ei ole saa­tu inflaa­tio­ta aikai­sek­si ei sit­ten mil­lään. Ei edes kes­kus­pan­kin toi­met ole auttaneet.

    Käsi­tyk­se­si on vää­rä. Japa­nin kes­kus­pank­ki toi­mii täs­mäl­leen niin kuin kes­kus­pank­ki toi­mi­si, jos sen inflaa­tio­ta­voi­te on 0%. (Eli löy­sen­tää raha­po­li­tiik­kaa, kun inflaa­tio mei­naa olla alle 0% ja tiu­ken­taa, kun se mei­naa olla yli 0%)

    Joten ymmär­tääk­se­ni ei edes mas­sii­vi­nen sete­li­ra­hoi­tus ole vält­tä­mät­tä rat­kai­su nykytilanteeseen.

    Aivan. Raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen ei auta, jos mark­ki­nat ei usko raha­mää­rän kas­vun ole­van pysy­vää. Siks kes­kus­pan­kin pitäs sitou­tua kor­keam­paan hin­ta­ta­soon, eikä mihin­kään 2% rahan arvon heikkenemiseen.

    Fed rahoit­taa osto­ja Kii­nas­ta, joka vain lisää talou­den epätasapainoja.

    Mitä tar­koi­tat?

    Kii­na ei voi reval­voi­da valuut­taan­sa, kos­ka sit­ten tuo­tan­to siir­tyi­si vauh­dil­la Inti­aan tai Viet­na­miin, mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa takai­sin USA­han. Reval­voin­ti aiheut­tai­si Kii­nas­sa mellakoita.

    Ei voik­kaan, mut­ta se voi antaa valuut­tan­sa vah­vis­tua pik­ku hil­jaa kuten se on teh­nyk­kin ennen talous­krii­siä ja krii­sin jäl­keen. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä raha on neut­raa­lia, eli ei vai­ku­ta mihin­kään kaup­pa­ta­sa­pai­noi­hin, reaa­li­palk­koi­hin, reaa­li­tuo­tan­toon yms.

    Mikä vai­kut­taa kaup­pa­ta­sa­pai­noi­hin on sääs­tä­mi­nen ja sääs­tä­mät­tö­myys, eli val­tioi­den poli­tiik­ka, mikä roh­kai­see sääs­tä­mään ja tie­tys­ti kult­tuu­ri. Kii­nas­sa­han val­tio sääs­tää “kan­sa­lais­ten puo­les­ta” hul­lu­na ja Jen­keis­sä taas kan­nus­ti­met suo­sii kulu­tus­ta sääs­tä­mi­sen yli. Vaih­to­ta­seen epä­ta­sa­pai­no joh­tuu siitä.

  36. Ant­ti,

    Maa­pal­lon väki­lu­ku on suu­re, joka aset­taa rajat kai­kel­le muul­le. Kun kak­si mil­jar­dia ihmis­tä BRIC — mais­ta ottaa osan­sa län­ti­ses­tä mate­ri­aa­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta, niin kuin 10–20 vuo­den kulues­sa tulem­me näke­mään, niin edes uusiu­tu­vien luon­non resurs­sien hyö­dyn­tä­mi­nen ei voi kas­vaa tätä tar­vet­ta vas­taa­vas­ti. Sil­loin myös­kään talous ei voi olla kon­sis­ten­til­la kas­vu-ural­la, niin­kuin se vie­lä 1920 — luvul­ta koh­ti nyky­päi­vää tar­kas­tel­len on voi­nut olla. 

    Ei myös­kään ole mitään syy­tä sii­hen, mik­si BRIC ‑mais­sa tyy­dyt­täi­siin länt­tä alhai­sem­paan mate­ri­aa­li­seen elin­ta­soon pysy­väs­ti. Ei tul­la tyytymään. 

    En väi­tä että tämä on todis­tet­ta­vis­sa. Kysees­sä on arvio. Arvioi­ta on teh­tä­vä, täy­del­li­nen infor­maa­tio on ylel­li­syys, jota meil­lä ei ole.

    Sama kos­kee mui­ta­kin megat­ren­de­jä, joi­hin poli­tiik­kaa on koh­dis­tet­ta­va lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ilmas­ton­muu­tos on näis­tä ilmeisin.

  37. Art­tu­ri, elä­ke­mak­su­jen tuot­toi­hin vai­kut­taa nime­no­maan se työ­voi­mao­suus. On sel­vää ettei­vät elä­ke­mak­sut voi olla ihan mitä tahan­sa ja eläk­kei­den taso on käy­tän­nös­sä sidok­sis­sa nii­den tuot­ton. Jos menee huo­nos­ti niin ne eläk­keet on sit­ten vähän pie­nem­piä, toi­saal­ta var­sin­kin parem­pi­tu­loi­sil­la elä­ke­läi­sil­lä on myös varal­li­suut­ta. Ei tämä­kään nyt minus­ta ole sel­lai­nen asia että se joten­kin uhkaa yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäm­me perusteita.

    Yli­pään­sä, joten­kin sel­lai­nen talou­del­li­nen apo­ka­lyp­ti­suus tun­tuu ole­van muo­dis­sa, näkee sen tuhon syyk­si sit­ten vaik­ka­pa ilmas­ton­muu­tok­sen kus­tan­nuk­set, maa­han­muu­ton, väes­tön van­he­mi­sen, raken­ne­työt­tö­myy­den, tms. Ja kun oikein jär­ke­viä syi­tä olet­taa että nuo romah­dut­ta­vat talou­den ei vaan ole, suh­teut­taa nyt vaik­ka sotiin tai mui­hin oikeas­ti isoi­hin ongel­miin jois­ta talou­det ovat aiem­min­kin sel­vin­neet, mark­ki­na­ta­lou­den vah­vuuk­sia on nime­no­maan sopeu­tu­mis­ky­ky. Mikä sii­nä romah­duk­sen ennus­ta­mi­ses­sa kiehtoo?

  38. Olen samaa miel­tä tpyy­luo­man kans­sa sii­tä, että “olen­nais­ta on talou­den ja sitä kaut­ta työl­li­syy­den ja vero­tu­lo­jen kehitys.”

    Kuvaa­vaa on se, että Tans­kas­ta läh­tee nyt jo tuu­li­voi­ma­teol­li­suus­kin Kii­naan. Eli se sii­tä uusiu­tu­van ener­gian autuu­des­ta työl­li­syy­teen. Kii­na on myös joh­ta­va maa nopeis­sa junis­sa ja pian monis­sa muis­sa­kin asioissa.

    Olem­me menet­tä­neet etum­me pape­ri­teol­li­suu­des­sa ja myös ris­tei­li­jöi­den raken­ta­mi­nen Suo­mes­sa hii­puu. Pal­ve­luseks­to­ri pys­tyy tie­ten­kin osak­si kor­vaa­maan työ­paik­ko­ja, mut­ta täy­tyy­hän nii­tä tar­vik­kei­ta ostaa maailmalta. 

    Kun mene­täm­me pää­osan vah­vas­ta vien­ti­teol­li­suu­des­ta, niin olemm­me USA:n kal­tai­ses­sa epä­ta­sa­pai­non tilan­tees­sa, jos­ta seu­raa sur­keat näky­mät. Ja lopul­ta on myös pak­ko lei­ka­ta val­tion bud­je­tin meno­puol­ta. Shok­kia voi pie­nen­tää aloit­ta­mal­la leik­kauk­set riit­tä­vän ajois­sa, kuten Bri­tan­nia nyt aikoo tehdä.

  39. Maa­il­man­lo­pun ennus­ta­jien työ ei ole kos­kaan val­mis. Jos menee huo­nos­ti, se on ilmi­sel­vä osoi­tus sii­tä, että maa­il­man­lop­pu vaa­nii nur­kan taka­na. Ja jos sat­tuu mene­mään hyvin, niin sitä suu­rem­mal­la syyl­lä koh­ta pasah­taa ankeeksi.

    Jos kii­na­lai­sia kuo­lee näl­kään kuin kär­pä­siä, se on ilmei­nen osoi­tus sii­tä, että län­si­mai­nen elä­män­ta­pa on täy­del­li­sen epä­on­nis­tu­nut. Jos niil­lä sit­ten sat­tuu­kin mene­mään mer­kit­tä­väs­ti parem­min, niin aina­kin luon­to kos­taa, öljy lop­puu, olem­me aivan vää­räl­lä tiel­lä ja muu­ten­kin koh­ta aina­kin on niin synk­kää että.

    Samaan sabluu­naan sit­ten yleen­sä kuu­luu “rat­kai­su” näi­hin ongel­miin, joka ylei­ses­ti ottaen sisäl­tää yksi­lön­va­pau­den rajoit­ta­mis­ta ja asteit­tais­ta siir­ty­mis­tä totalitarismiin.

    Surul­li­sin­ta on, että usein ihmi­set jopa usko­vat näi­tä höy­ry­päi­tä. Ja useis­sa tapauk­sis­sa hei­dän mene­tel­mil­lään maan­pääl­li­nen hel­vet­ti ei tosi­aan­kaan kau­ka­na todel­li­suu­des­ta ole.

    Kari

  40. Johan­nes Hirvaskoski:

    Maa­pal­lon väki­lu­ku on suu­re, joka aset­taa rajat kai­kel­le muul­le. Kun kak­si mil­jar­dia ihmis­tä BRIC – mais­ta ottaa osan­sa län­ti­ses­tä mate­ri­aa­li­ses­ta hyvin­voin­nis­ta, niin kuin 10–20 vuo­den kulues­sa tulem­me näke­mään, niin edes uusiu­tu­vien luon­non resurs­sien hyö­dyn­tä­mi­nen ei voi kas­vaa tätä tar­vet­ta vastaavasti.

    Eiks ihan saman olis voi­nu sanoo, kun mil­jar­di USA:laista ja euroop­pa­lais­ta otti osan­sa mate­ri­aa­li­ses­ta hyvinvoinnista?

    Mil­lä perus­teel­la “this time it’s different”?

    tpyy­luo­ma:

    Ei tämä­kään nyt minus­ta ole sel­lai­nen asia että se joten­kin uhkaa yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäm­me perusteita.

    Mul­la ei oo mie­li­pi­det­tä asias­ta, kun en sii­tä mitään tie­dä. Sen mä kui­ten­kin tie­dän, että velan mää­rää nykyi­seen BKT:hen ei kant­si ver­tail­la ilman että ottaa huo­mioon BKT:n toden­nä­köi­sen kehityksen.

    Edel­leen pai­no­tan, että mä en oo yhtään huo­lis­sa­ni, vaan yri­tän vaan sanoa, että noi­ta sun ja Tom­mi Uscha­no­vin arvioi­ta sii­tä, että 70% BKT:sta ei oo mikään paha ras­ti pitää arvioi­da kriittisesti.

    En tiiä mikä sii­nä romah­duk­sen ennus­ta­mi­ses­sa kieh­too, mut­ta näi­tä­hän nyt on ihan joka läh­töön, tuo­mion­päi­vää, öljy­huip­pua, väes­tö­rä­jäh­dys­tä, ruo­an lop­pu­mis­ta, ufo-olioi­ta, hype­rin­flaa­tioo, kult­tuu­rin rap­pioo yms.

  41. Kari Kos­ki­nen, Sep­po S, muut: Kyse ei ole romah­duk­ses­ta, saa­ti maa­il­man­lo­pus­ta. Täl­lai­nen kär­jis­tä­mi­nen on tar­pee­ton­ta. Sanon yksin­ker­tai­ses­ti että on jär­ke­vää varau­tua kas­vu-uran toteu­tu­mi­sen sijas­ta mui­hin­kin ske­naa­rioi­hin, kun poh­dim­me jul­kis­ta taloutta. 

    Art­tu­ri: kol­me mil­jar­dia on enem­män kuin yksi mil­jar­di. Kyse on siis kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ta eros­ta, eros­ta luku­jen yksi ja kol­me välillä.

  42. Art­tu­ri, kun se val­tion­vel­ka on nyt jotain 50% BKT:stä… Tuos­ta on pit­kä mat­ka 70% var­sin­kin kun talous nyt kui­ten­kin kasvaakin.

  43. tpyy­luo­ma:

    Ensi vuo­den bud­je­tis­sa uut­ta vel­kaa arvioi­daan ote­tet­ta­van rei­lu 8 mil­jar­dia, ja jos arvo­taan 2011 BKT:ksi vaik­ka­pa 160 niin tuo on 5%.

    Var­maan joo val­tion­ta­lous tulee ole­maan suht kire­ää, mut­ta en minä nyt näe mitään syy­tä mihin­kään maa­il­man­lo­pun skenaarioihin.

    Eten­kin kun vie­lä muis­te­taan, että ne kuu­lui­sat EMU-kri­tee­rit (max 3% ali­jää­mä BKTs­tä) kos­ke­vat koko jul­kis­ta talout­ta (muus­sa jul­ki­ses­sa talou­des­sa ali­jää­mä on pie­nem­pi kuin val­tiol­la). Suo­mi täyt­tää 2011 EMU-kri­tee­rit kirk­kaas­ti. Mui­ta kri­tee­rit täyt­tä­viä Euro-mai­ta 2011 ovat kai Viro ja Luxemburg.

  44. En usko nykyi­sen­lai­sen Euroo­pan laa­jui­sen talous­u­nio­nin pit­kän aika­vä­lin tule­vai­suu­teen. Ei ole sat­tu­maa, että krii­se­jä ja uhkaa­via krii­se­jä tulee ete­län ja idän suun­nal­ta. Näis­sä mais­sa työ­mo­raa­li, työ­käy­tän­nöt, ylei­nen suh­tau­tu­mi­nen kor­rup­tioon tai vero­jen kier­toon poik­kea­vat hyvin mer­kit­tä­väs­ti poh­joi­sen ja kes­ki­sen Euroo­pan arvoista.

    Näi­den mai­den mak­su­ky­vyn heik­kou­den sub­ven­toi­jik­si halu­taan sit­ten koko unio­nia, ettei tuli­si mei­tä kaik­kia kos­ket­ta­via ker­ran­nais­vai­ku­tuk­sia. Kruu­na keplot­te­li­jat, vapaa­mat­kus­ta­jat ja hei­dän rahoit­ta­jan­sa voit­ta­vat, klaa­va me kaik­ki mak­sam­me. Ei unio­nia voi­da pidem­män pääl­le raken­taa täl­lai­sen talou­den moraa­li­sen dis­pa­ri­tee­tin ylle. Sak­san, Skan­di­na­vian jne. ahke­rat ja tun­nol­li­set työn­te­ki­jät ja veron­mak­sa­jat saa­vat jos­sain vai­hees­sa tar­peek­seen. Krei­kan tukiai­set voi oikeut­taa yksit­täis­ta­pauk­se­na, jos kyse oli­si vain sat­tu­mas­ta “mikä voi­si tapah­tua mil­le maal­le tahan­sa”, mut­ta eihän niin ole. Vaan seu­raa­va kun­non krii­si tulee Por­tu­ga­lis­ta, Ita­lias­ta, Espanjasta…

    Jos­sain vai­hees­sa huu­mo­ri lop­puu. Ei sys­tee­min romah­ta­mi­ses­ta koi­tu­vaa hin­taa voi käyt­tää argu­ment­ti­na, jos sys­tee­mi itses­sään jat­kaa ongel­mien syn­nyt­tä­mis­tä. Sil­loin on ehkä jos­sain vai­hees­sa sys­tee­miä sii­vot­ta­va, vaik­ka se het­kit­täi­ses­ti, jok­si­kin vuo­dek­si, aiheut­tai­si mark­ki­noil­le epä­luot­ta­mus­ta tai ylei­seu­roop­pa­lai­sen laman uhan (mikä ei ole lain­kaan sanottua).

    Muu­tok­sen jäl­keen Euroo­pan talous voi alkaa raken­tua ter­veh­ty­neem­mäl­tä pohjalta.
    Siten, että inten­sii­vi ete­län ja Bal­ka­nin yhteis­kun­nil­le muut­taa työ- ja talous­kult­tuu­ri­aan on pal­jon nykyis­tä vah­vem­pi. Jos ei ole, niin ovat joko omas­sa ete­läi­ses­sä talous­u­nio­nis­saan, ja vas­tuul­li­sem­mat maat poh­joi­ses­sa, tai sit­ten yhte­näi­ses­tä talous­u­nio­nis­ta erot­ta­mi­sen on olta­va kon­kreet­ti­nen vaih­toeh­to keinovalikoimassa.
    Vaik­ka ei sekään ole järin hyvä kei­no, kos­ka yhden vil­pis­te­li­jän erot­ta­mi­nen joh­tai­si epä­luot­ta­muk­seen toi­sia koh­taan domi­noef­fek­tin lailla.
    Eli Euroo­pan jakau­tu­mi­nen ete­läi­seen ja poh­joi­seen talous­liit­toon, ehkä nois­ta vaihtoehdoista.

  45. az, kuu­luu­ko Irlan­ti ja Islan­ti näi­hin kor­rup­tio­kan­soi­hin vai rehel­li­siin poh­joi­seen asukkaisiin? 🙂

  46. Johan­nes Hirvaskoski:

    Art­tu­ri: kol­me mil­jar­dia on enem­män kuin yksi mil­jar­di. Kyse on siis kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ta eros­ta, eros­ta luku­jen yksi ja kol­me välillä.

    Siis oot­ko sä tosis­sas, että ennus­tat onnet­to­muut­ta ja kär­si­mys­tä sil­lä perus­teel­la, että se nyt vaan sat­tuu mene­mään niin, että ekan mil­jar­din elin­ta­son nousu ei hait­taa, mut seu­raa­van kol­men mil­jar­din onkin sit asia ihan erikseen?

    Ei kuul­los­ta kovin vakuut­ta­val­ta mun korvaan.

    Entäs jos­kus ennen ku ekat 10k oli nos­ta­nu elin­ta­son­sa kor­keel­le var­maan oli­vat ihan hädis­sään, että entäs jos kym­me­nen ker­tai­nen poruk­ka aikoo teh­dä saman. Sii­nä­hän lop­puu tava­ra ihan ens teks?!?!

    tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri, kun se val­tion­vel­ka on nyt jotain 50% BKT:stä… Tuos­ta on pit­kä mat­ka 70% var­sin­kin kun talous nyt kui­ten­kin kasvaakin.

    äh… miten mä en onnis­tu­nut nyt kom­mu­ni­koi­maan ollen­kaan tota mun point­tia… eli ei sii­nä nyt ollu point­ti­na se pro­sent­tio­suus, vaan se, että sitä ei voi suo­raan ver­ra­ta mui­den mai­den pro­sent­tio­suuk­siin, kos­ka maat on väes­tö­ra­ken­teel­taan niin erilaisia.

  47. Eipas hat­tail­la, ettei tul­ki­ta vaa­rin 20-luvun ongel­mia Bri­tan­nias­sa ja 1929 laman todel­lis­ta taus­taa, eika nykyis­ta­kaan talouskriisia.

    Poh­ja 1929 lamal­le syn­tyi 1815 Water­loon tais­te­lun seu­rauk­se­na kun Baron Rothschild (R‑klaani) kaap­pa­si Bri­tan­nian teol­li­suu­den ja Englan­nin pan­kin avai­met haltuunsa.

    1913 R‑klaani junai­li FED:in eli Yhdys­val­tain tay­sin yksi­tyis­sa kasis­sa ole­va kes­kus­pan­kin perustamisen.

    Seu­raa­vis­ta tapah­tu­mis­ta 1917 Bal­four-decla­ra­tio on jaa­nyt useim­mil­ta huo­maa­mat­ta. Tama sopi­mus joh­ti Israe­lin perus­ta­mi­seen 1946.

    I Maa­il­man­so­dan lopus­sa R:n “Klaa­ni” halusi tur­va­ta Englan­nin pan­kin kul­ta­va­ran­non omis­tuk­sen ja paat­ti toteut­taa perus­ta­man­sa FED:in mah­dol­lis­ta­man englan­ti­lais­ten pape­ri­lap­pu­jen vaih­don kul­lak­si Yhdysvalloissa. 

    Klaa­ni tie­dos­ti mah­dol­li­suu­den, etta kul­ta­va­ran­to voi siir­tya Ber­lii­nin seu­raa­van sodan aika­na. Ilman yhdys­val­tain apua I maa­il­man­so­dan lopus­sa se oli­si jo tapah­tu­nut. Lon­too oli vaa­ra paik­ka R‑klaanin kullalle.

    R‑Klaani oli varau­tu­nut tahan­kin jo aiem­min ja pun­ta, dol­la­ri ja monet muut euroo­pan valuu­tat oli­vat kuin sat­tu­moi­sin sidot­tu­ja kultaan.

    I maa­il­man­so­dan lahes ulko­puo­li­se­na ase­kaup­pi­aa­na Yhdys­val­lat oli nyt yli­voi­mai­ses­sa ase­mas­sa ja aloit­ti kor­ko­so­dan Brit­tien pun­taa vas­taan. Luon­nol­lis­ta oli, etta pun­nat juok­si­vat rapa­kon taak­se kor­kean koron perassa.

    Bri­tit yrit­ti­vat vas­tat muu­ta­man ker­ran huo­mat­ta­vil­la kor­ko­jen nos­toil­la mihin yhdys­val­lat vas­ta­si­vat valit­to­mas­ti run­sas­ka­ti­ses­ti. Sodan hei­ken­ta­mil­la Bri­teil­la ei ollut pie­nein­ta­kaan mah­dol­li­suut­ta Yhdys­val­to­ja vastaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti maa­il­man kan­nal­ta kat­soen jat­ku­vas­ti kas­va­vat korot nos­ti­vat lai­no­jen hoi­to­ku­lut tai­vai­siin ja joh­ti­vat loput­to­miin vara­rik­koi­hin jat­ti­lais­ty­ot­to­myy­teen eli 1929 lamaan. 

    R‑Klaania tama ei hai­rin­nyt lain­kaan sil­la se teki todel­li­suu­des­sa eni­ten rahaa sit­ten 1815 kaappuksen.

    Tal­la het­kel­la JP Mor­gan (Yksi FED:in omis­ta­jis­ta) hal­lit­see suu­rin­ta 70 Tril­joo­nan (USAn yksik­ko­ja) dol­la­rin deri­va­tii­vi­pa­ket­tia noin 4 Tril­joo­nan sido­tul­la paa­omal­la. Ver­tai­lun vuok­si 70 Tril­joo­naa on enem­man rahaa kuin koko maa­il­man Brut­to­kan­sans­tuo­te. Rajah­dys­mai­ses­ti kas­va­nut deri­va­tii­vi­pe­li on tanaan jo noin 600+ Tril­joo­naa dol­la­ria ja tas­ta on vii­den suu­rim­man pan­kin hal­lus­sa run­sas 200 Tril­joo­naa. Kysees­sa on kasi­no, mita mikaan maa­il­man hal­li­tuk­sis­ta ei uskal­la vas­tus­taa. Tas­sa on maa­il­man talous­krii­sin todel­li­nen syy, eika sen rat­kai­sus­ta edes uskal­le­ta keskustella.

  48. Minul­le tulee EU:n ongel­mis­ta aina mie­leen asun­to-osa­keyh­tiö, jos asiat on sään­nel­ty asun­to-osa­keyh­tiö­lail­la ja yhtiö­jär­jes­tyk­sel­lä. Kyl­lä se jurp­pii, jos osak­kai­na ja asuk­kai­na on poru­koi­ta, joil­la on ikui­nen vap­pu, jot­ka jät­tä­vät vas­tik­kei­ta mak­sa­mat­ta ja elä­vät muu­ten­kin mui­den sii­vel­lä. Luo­to­tus­ta sie­de­tään johon­kin rajaan asti, kun­nes anne­taan varoi­tus ja lopul­ta huo­neis­to ote­taan yhtiön haltuun. 

    Minul­le on jää­nyt epä­sel­väk­si kum­paa EU puu­has­te­lee ongel­ma­jä­sen­ten suh­teen, lisä­luo­to­tus­ta ja luot­to­ta­kui­ta vai sank­tioi­ta­ja jopa häätöjä?

  49. Art­tu­ri, mun käsit­tääk­se­ni Suo­men ikä­ra­ken­tees­sa ei ole mitään poik­keuk­sel­lis­ta, mei­dän suu­ret ikä­luo­kat on vaan syn­ty­neet vähän aiemmin.

  50. tpyy­luo­ma:

    kuu­luu­ko Irlan­ti ja Islan­ti näi­hin kor­rup­tio­kan­soi­hin vai rehel­li­siin poh­joi­seen asukkaisiin?

    Jos Irlan­nin ja Islan­nin pank­ki­krii­sit oli­si­vat aiheu­tu­neet mai­den ylei­ses­tä työ- ja talous­kult­tuu­ris­ta, eivät­kä suh­tees­sa pie­nen jou­kon talou­del­li­ses­ta uhka­pe­lis­tä, joka levi­si käsil­le glo­baa­lin krii­sin myö­tä, niin kysy­mys oli­si relevantti.

    Nämä ovat eri taso­jen ongel­mia. Toi­set ovat hel­pom­pia kor­ja­ta kuin toi­set. On hel­pom­pi lisä­tä sää­dök­sil­lä pank­kien vas­tuu­ta kuin muut­taa koko­nai­sia työ­kult­tuu­re­ja, joi­ta mm. kor­rup­tio ja veron­kier­to muok­kaa­vat juu­ri­aan myöten.

    Jos Ber­lusco­nin vir­nui­lu kuvas­taa ita­lia­lais­ta talous­kult­tuu­ria ja Mer­ke­lin vaka­va ilme sak­sa­lais­ta, niin ei ole vai­kea ennus­taa kum­pi toi­voo toi­sen kus­tan­ta­van ilmai­sen lounaan.

  51. tpyy­luo­ma: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ik%C3%A4rakenne

    Eli tuon perus­teel­la sanoi­sin, että jos mei­dän suu­ret ikä­luo­kat on syn­ty­ny aikai­sem­min (tai syn­ty­vyys on las­ke­nu aikai­sem­min…) kuin muu­al­la, niin meil­lä on eri­lai­nen ikärakenne.

    Eli vie­lä sel­ven­nyk­seks, kun tun­tuu, että koko ajan kom­pas­tu­taan lillukanvarsiin:

    Se onko joku velan taso kes­tä­vää ei voi pää­tel­lä ver­taa­mal­la sitä mui­hin mai­hin jois­sa on eri ikäi­nen väes­tö kuin meil­lä. (Tai voi, mut­ta pitää kor­ja­ta tuo vir­he.) Maa jos­sa on pal­jon elä­ke­läi­siä tule­vai­suu­des­sa ei voi olla yhtä pal­jon vel­kaa kuin maa, jos­sa on vähän elä­ke­läi­siä tulevaisuudessa.

  52. Johan­nes Hirvaskoski,

    Kyl­lä kär­jis­tä­mi­seen on syy­tä. Pelon liet­so­mi­nen ja ihmis­ten orjuut­ta­mi­seen pyr­ki­mi­nen ovat poliit­ti­se­na agen­da­na niin vas­ten­mie­li­siä ilmiöi­tä, että en pidä mitään ver­baa­lis­ta kei­noa yliam­pu­va­na metodina.

    Kari

  53. Tie­de­mies:
    “Täl­lä het­kel­lä reaa­li­kor­ko on nol­lan tun­tu­mas­sa, ja talous­kas­vus­ta on jo sel­vää evidenssiä”

    Mikä on “reaa­li­kor­ko?” Nor­dean reaa­li­pää­oma (koneet ja lait­teet) on 375 mil­joo­naa euroa. He mak­soi­vat pelk­kiä osin­ko­ja kuit­ren­kin yli 3 mil­jar­dia. Hei­dän reaa­li­kor­kon­sa n.1000%..

  54. Kjr63:

    Mikä on “reaa­li­kor­ko?”

    Se on kupon­ki­kor­ko mii­nus inflaa­tio, eli aikapre­fe­rens­si; miten pal­jon enem­män arvos­taa kulu­tus­ta nyt ver­rat­tu­na kulu­tuk­seen tulevaisuudessa.

  55. Art­tu­ri, ei niil­lä val­tion vel­ka­kir­joil­la­kaan saa­da rahan mää­rää kas­va­tet­tua, jos ne oste­taan mark­ki­na­hin­taan. Se koko point­ti on, että niil­lä arvo­pa­pe­reil­la, joi­ta kes­kus­pan­kil­la on oikeus ostaa ei ole mark­ki­na­hin­taa, vaan kes­kus­pank­ki mää­rää nii­den hinnan. 

    Kun kes­kus­pank­ki nyt ostaa mark­ki­noil­ta val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja, se pys­tyy siis käy­tän­nös­sä mää­rää­mään val­tio­den mak­sa­man nimel­lis­ko­ron. Jos me tie­täi­sim­me “oikean” mark­ki­na­ko­ron niil­le kupon­geil­le, niin hin­tae­ro­tus oli­si sete­li­ra­hoi­tus­ta, so. se on jotain, mitä ei peri­aat­tees­sa­kaan saa­da takai­sin markkinoilta.

    Aja­tel­laan vel­ka­kir­jaa, jon­ka mak­suai­ka on vuo­den pääs­tä, ja kupon­gis­sa lukee 100€. Jos täl­lai­sen pape­rin mark­ki­na­hin­ta on 70€, niin kes­ki­mää­rin kupo­gins­ta saa sil­loin vain 70€ vuo­den pääs­tä (nyky­ra­has­sa, ole­te­taan inflaa­tio nol­lak­si). Jos kes­kus­pank­ki ostaa näi­tä kupon­ke­ja 90€ hin­taan, se odo­tusar­voi­ses­ti pai­naa rahaa 20€, kos­ka se saa kes­ki­mää­rin sen 70€ takai­sin. Matu­ri­tee­tin koit­taes­sa siis kes­ki­mää­räi­nen sen osta­ma vel­ka­kir­ja tuo sen kas­saan 70€, ja vel­ka­kir­jat ovat sen jäl­keen arvo­to­na pape­ria. 20€ edes­tä rahaa on vuo­ta­nut mark­ki­noil­le niin, että sitä ei saa­da iki­nä siel­tä enää pois.

    Jos täl­lais­ta pro­ses­si tar­koi­tuk­sel­la käy­te­tään talou­den elvyt­tä­mi­seen, niin minus­ta oli­si huo­mat­ta­vas­ti tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa antaa se 20€ kan­sa­lai­sil­le suo­raan. Ei pan­keil­le tai muil­le yri­tyk­sil­le, kos­ka jos ne tuot­ta­vat voit­toa, niin tämä raha menee pel­käs­tään pank­kien omis­ta­jil­le, mikä oikeus kes­kus­pan­kil­la on jakaa rahaa joil­le­kin yksi­tyi­sil­le, mut­ta ei toisille.

    Ei myös­kään val­tiol­le, kos­ka val­tio raken­taa pyra­mi­de­ja tms, val­tio ei voi tie­tää mitä ihmi­set halua­vat. Jos raha jae­taan kan­sa­lai­sil­le suo­raan, nämä osta­vat sil­lä jotain mis­tä pitä­vät ja mis­tä on iloa heil­le, tai ehkä inves­toi­vat sen.

  56. Kari Kos­ki­nen

    Hmm. Olen sano­nut että jul­ki­sen vel­kaan­tu­mi­sen saa­mi­nen kes­tä­väl­le poh­jal­le ei voi raken­tua kas­vus­ke­naa­rioi­den varaan. Kas­vua voi tavoi­tel­la mut­ta pitää varau­tua sii­hen että se ei onnis­tu. On hyviä perus­tei­ta epäil­lä että se ei onnis­tu, mut­ta ei se mitään maa­il­man­lop­pua tai roma­dus­ta tar­koi­ta. Kar­kea­na lin­ja­na voi­si olla se että anne­taan velan infla­toi­tua, mut­ta osin mak­se­taan vel­kaa pois. Se on kompromissi. 

    Lop­pu­huo­mau­tuk­se­na; aiheet­to­mas­ta pelot­te­lus­ta on yhtä tuoh­tu­nees­ti syy­tet­ty vii­me aikoi­na lähin­nä maa­han­muu­ton kri­ti­soi­jia. Sii­nä­kin tee­mas­sa jokai­nen varo­vai­nen­kin vaa­ti­mus kont­rol­lin lisää­mi­sek­si lue­taan heti monin­ker­tai­sel­la inten­si­tee­til­lä. Jär­ke­vä kes­kus­te­lu pysäh­tyy sii­hen. — Täs­tä olen huo­man­nut monen täl­lä pals­tal­la kir­joit­te­le­van ole­van samaa mieltä.

  57. Tie­de­mies:

    Art­tu­ri, ei niil­lä val­tion vel­ka­kir­joil­la­kaan saa­da rahan mää­rää kas­va­tet­tua, jos ne oste­taan markkinahintaan.

    Väi­tät­kö, että jos ostan sul­ta sun oma­ko­ti­ta­lon mark­ki­na­hin­taan, niin sun raha­mää­rä ei kas­va? Vai yri­tät­kö väit­tää, että vel­ka­kir­jat on täy­del­li­nen subs­ti­tuut­ti kes­kus­pank­ki­ra­hal­le? Molem­mat väit­teet on vääriä.

    Oon aika var­ma, että kun FED tekee raha­po­li­tiik­kaa, niin se ostaa mark­ki­noil­ta val­tion vel­ka­pa­pe­rei­ta mark­ki­na­hin­taan. Val­tion vel­ka­pa­pe­reil­la on aika ilmei­ses­ti mark­ki­na­hin­ta, kos­ka niil­lä käy­dään kaup­paa markkinoilla.

    Jos oli­sit oikees­sa ja FED ostais vel­ka­kir­jo­ja yli­hin­taan, niin sit­ten tie­tys­ti ne rahat vois var­maan antaa mie­luum­min köyhille.

  58. Tie­de­mies:

    Se koko point­ti on, että niil­lä arvo­pa­pe­reil­la, joi­ta kes­kus­pan­kil­la on oikeus ostaa ei ole mark­ki­na­hin­taa, vaan kes­kus­pank­ki mää­rää nii­den hinnan. 

    Mil­lä EKP:n osta­mis­ta pape­reis­ta ei muka ole mark­ki­na­hin­taa? Mik­si vaik­ka­pa Bloom­berg ja Reu­ters nii­tä päi­vit­täin notee­raa­vat ja mark­ki­noil­la käy­dään kaup­paa kaik­kien Euro­mai­den (myös Krei­kan) val­tion­lai­noil­la? Toki EKP:n kal­tai­sen toi­mi­jan suu­ret ostot ovat vai­kut­ta­neet hin­toi­hin, mut­ta väi­te, että lai­noil­la ei oli­si mark­ki­na­hin­taa ollen­kaan, on kyl­lä epätosi.

  59. Mil­lä EKP:n osta­mis­ta pape­reis­ta ei muka ole mark­ki­na­hin­taa?

    Kir­joi­tin tie­ten­kin epä­sel­väs­ti; niil­lä on mark­ki­nat, mut­ta mark­ki­nat eivät käy­tän­nös­sä mää­rää hin­taa, vaan kes­kus­pank­ki mää­rää sen. EKP ei toi­mi ihan niin agres­sii­vi­ses­ti kuin esi­mer­kik­si FED, joka pitää huo­len sii­tä, että liit­to­val­tion vel­ka­kir­jo­jen hin­ta ei pai­nu lii­an alas. 

    Lai­no­jen hin­ta on siis eri hin­ta kuin mikä nii­den “var­si­nai­nen” mark­ki­na­hin­ta oli­si. Tämä on tie­ten­kin seman­tiik­kaa, kos­ka mitään eril­li­siä mark­ki­noi­ta ei ole olemassakaan.

  60. Tie­de­mies:

    Kir­joi­tin tie­ten­kin epä­sel­väs­ti; niil­lä on mark­ki­nat, mut­ta mark­ki­nat eivät käy­tän­nös­sä mää­rää hin­taa, vaan kes­kus­pank­ki mää­rää sen. EKP ei toi­mi ihan niin agres­sii­vi­ses­ti kuin esi­mer­kik­si FED, joka pitää huo­len sii­tä, että liit­to­val­tion vel­ka­kir­jo­jen hin­ta ei pai­nu lii­an alas. 

    Nyt kyl­lä menet vaan syvem­mäl­le suo­hon. FED ei miten­kään kyke­ne sane­le­maan liit­to­val­tion lai­no­jen hin­taa mark­ki­noil­la yksin­ker­tai­ses­ti sen takia, että mark­ki­nat ovat niin val­ta­vat. Kes­kus­pan­kin resurs­sit (raha) eivät miten­kään tuol­lai­seen kont­rol­liin riitä.
    Jon­kin pie­nen euroop­pa­lai­sen maan (kuten Kreik­ka) val­tion­lai­noi­hin ECBl­lä on luon­nol­li­ses­ti isom­pi vai­ku­tus­mah­dol­li­suus, mut­ta kyl­lä siel­lä­kin ihan oikeat mark­ki­nat on.

  61. Sete­li­ra­hoi­tus on vähän kan­san­omai­nen ter­mi. Sen sijaan nyky­ään käy­te­tään pal­jon ter­miä mää­räl­li­nen keven­tä­mi­nen, englan­nik­si quan­ti­ta­ti­ve easing (QE).

    FED:n ja EKP:n har­joit­ta­man QE-poli­tii­kan tar­koi­tuk­se­na ei kui­ten­kaan ole ollut se, että val­tiot sai­si­vat inflaa­tion kaut­ta mak­set­tua vel­ko­jaan pois.

    Kun kor­ko on ollut jo liki nol­las­sa, niin on tar­vit­tu lisä­asei­ta. QE:n tar­koi­tuk­se­na on ollut saa­da talous kas­vu-ural­le ja saa­da pan­kit lai­naa­maan yrit­tä­jil­le rahaa. 

    USA:ssa pan­kit eivät ole halun­neet kovin hana­kas­ti ottaa iso­ja ris­ke­jä lai­naa­mal­la yrit­tä­jil­le. Sen sijaan pan­kit ovat sijoit­ta­neet muun muas­sa val­tion lainapapereihin. 

    Osta­mal­la val­tion lai­na­pa­pe­rei­ta pan­keil­ta suu­ria mää­riä FED on pys­ty­nyt vai­kut­ta­maan mark­ki­na­hin­toi­hin ja pape­reis­ta saa­ta­viin tuot­toi­hin. Pank­kii­rei­den ei enää kan­na­ta enti­ses­sä mää­rin sijoit­taa val­tion pape­rei­hin, jol­loin lai­nan­an­to yrit­tä­jil­le on tul­lut houkuttelevammaksi. 

    Japa­ni otti vuon­na 2001 QE-poli­tii­kan lii­an myö­hään käyt­töön eikä saa­nut sil­loin aikaan toi­vot­tu­ja tulok­sia. FED on nykyi­ses­sä krii­sis­sä tart­tu­nut nopeam­min poik­keuk­sel­li­siin toimiin.

    Mut­ta tois­tai­sek­si USA:n talous ei ole oikein läh­te­nyt kun­non vauh­tiin. Työt­tö­myys­lu­vut ovat edel­leen korkealla.

    Uskoi­sin, että saa­des­saan pan­keil­ta rahaa mel­koi­nen osa USA:n yri­tyk­sis­tä ei inves­toi USA:ssa sijait­se­viin teh­tai­siin vaan joko raken­taa teh­taan Kii­naan tai ostaa tava­rat kii­na­lai­sil­ta ali­hank­ki­joil­ta. Tämä hei­ken­tää QE-toi­mien tehoa.

    Monet kui­ten­kin usko­vat, että val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­nen joh­taa lopul­ta vää­jää­mät­tä sete­li­ra­hoi­tuk­sen kaut­ta käyn­nis­ty­vään inflaa­tioon. Sik­si kul­taa ham­stra­taan ja vii­saim­mat ovat sijoit­ta­neet kul­ta­kai­vos­yh­tiöi­den osakkeisiin.

    Taus­tal­la on se olet­ta­mus, että polii­ti­kot kil­pail­les­saan äänis­tä eivät uskal­la lei­ka­ta val­tion meno­ja eikä korot­taa vero­ja. Inflaa­tio on lopul­ta poli­ti­koil­le hel­pom­pi ratkaisu. 

    Joten kai sit­ten jos­sa­kin vai­hees­sa polii­ti­kot päät­tä­vät muut­taa EKP:n teh­tä­väk­sian­toa, jot­ta se voi käyn­nis­tää sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la myös inflaa­tion Zim­babwen tapaan. Vai oli­si­ko se maso­kis­ti­nen talous­po­li­tiik­ka sit­ten­kin parem­pi vaihtoehto?

  62. Tie­de­mies:

    Kir­joi­tin tie­ten­kin epä­sel­väs­ti; niil­lä on mark­ki­nat, mut­ta mark­ki­nat eivät käy­tän­nös­sä mää­rää hin­taa, vaan kes­kus­pank­ki mää­rää sen.

    Jos uskot tähän, niin oot var­maan kans sitä miel­tä, että Fan­nie Mae ja Fred­die Mac aiheut­ti asun­to­kuplan, kun eiks ne oli kui­ten­kin ollu isom­pi osa ros­ka­lai­na­mark­ki­nois­ta, kun FED val­tion velkakirjamarkkinoista.

  63. Jos kat­soo wiki­pe­dian mää­ri­tel­mää, niin sii­nä FEDin vii­me aikoi­na har­joit­ta­ma quan­ti­ta­ti­ve easing mää­ri­tel­lään ikään kuin se oli­si rahan pai­na­mis­ta (crea­ting money out of not­hing). Mut­ta toi­set asian­tun­ti­jat pitä­vät tätä mää­ri­tel­mää har­haan­joh­ta­va­na ja ovat samaa miel­tä kuin tie­de­mies edellä. 

    Pää­osil­taan QE-poli­tiik­ka on sitä, että kes­kus­pank­ki vaih­taa pank­kien omis­ta­mia vel­ka­kir­jo­ja kätei­sek­si. Se on vain varal­li­suu­den muo­don­muu­tos, jos­sa ei luo­da sys­tee­miin uut­ta rahaa. Sil­tä osin QE-poli­tiik­ka ei myös­kään aiheu­ta inflaa­tio­ta. Myös hype­rin­flaa­tion huu­ta­jien pitäi­si taju­ta tämä asia.

    Mut­ta osak­si FEDin QE-toi­men­pi­teis­sä on myös ollut rahan pai­na­mis­ta kuten tie­de­mies edel­lä selit­ti. FED on muun muas­sa hank­ki­nut sel­lai­sia vel­ka­pa­pe­rei­ta, jot­ka eivät muil­le oikein kel­paa, ei aina­kaan FEDin mak­sa­mal­la hinnalla.

    FED siis osit­tain jakaa rahaa pan­keil­le eli hel­pot­taa pank­kien ase­maa, jot­ta nämä lai­nai­si­vat sit­ten rahaa yrityksille. 

    Mie­leen tulee se, kuin­ka val­tio aikoi­naan pelas­ti Suo­mes­sa pank­ke­ja ros­ka­pan­kin avul­la. Ei tun­tu­nut sil­loin hyväl­le, kun lamas­sa rik­kail­le jaet­tiin vero­va­ro­ja. Mut­ta eihän sen aikai­set polii­ti­kot ole vie­lä­kään myön­tä­neet tuke­neen­sa rik­kai­ta. Asi­aa on yri­tet­ty pei­tel­lä. Ja var­maan­kaan kaik­ki polii­ti­kot eivät edes ymmär­tä­neet mitä oli­vat edus­kun­nas­sa tekemässä. 

    Mut­ta FEDin har­joit­ta­ma EQ ei ole oikein toi­mi­nut. Pul­lon­kau­la ei ilmei­ses­ti ole nyt pan­keis­sa vaan yri­tyk­sis­sä ja kulut­ta­jis­sa, joi­den pitäi­si lai­na­ta rahaa pankeista.

    Joku on ver­ran­nut tilan­net­ta ome­na­kaup­pi­aa­seen, joka myy sata ome­naa päi­väs­sä 100 dol­la­ria kap­pa­leel­ta. QE on saman­lais­ta toi­min­taa kuin se, että kaup­pias yrit­tää saa­da lisä­myyn­tiä lait­ta­mal­la hyl­lyyn­sä 1000 ome­naa lisää ja jos tämä ei tep­si, niin sit­ten vie­lä 1000 lisää. Mut­ta eihän kulut­ta­jien ostoin­to kas­va tar­jon­nan kas­vus­ta, jos hin­ta on sama.

    Parem­pi vaih­toeh­to saat­tai­si olla toi­mia niin kuin tie­de­mies ehdot­taa eli jakaa kulut­ta­jil­le suo­raan rahaa kulu­tet­ta­vak­si sil­loin ome­na­kaup­pa­kin alkai­si vilkastua.

  64. tpyy­luo­ma:
    >en minä nyt näe mitään syy­tä mihinkään
    >maa­il­man­lo­pun skenaarioihin.

    En minä­kään mitään maa­il­man­lop­pua povaa. Mut­ta laa­jaa sosi­aa­li­tur­vaa ja hyviä jul­ki­sia pal­ve­lu­ja tar­joa­val­le val­tiol­le voi kyl­lä sanoa hei hei, mikä­li bud­jet­te­ja ei pys­ty­tä pitä­mään hal­lin­nas­sa. Putoa­mi­nen maa­il­man rik­kaim­pien jou­kos­ta popu­lis­ti­sen poli­tii­kan seu­rauk­se­na on ihan mahdollista.

    Bud­jet­ti­va­je ei ole tie­tys­ti maan ainoa ongel­ma, eikä edes hyvin­voin­ti­val­tion ainoa ris­ki (vih­rei­den reto­riik­kaan liit­ty­vä­nä rele­vant­ti­na asia­na voi­si huo­maut­taa eri­tyi­ses­ti, että on mah­dol­lis­ta har­joit­taa joko rajoit­ta­ma­ton­ta maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa tai hyvin­voin­ti­val­tio­po­li­tiik­kaa, mut­ta ei molempia).

  65. Jos uskot tähän, niin oot var­maan kans sitä miel­tä, että Fan­nie Mae ja Fred­die Mac aiheut­ti asun­to­kuplan

    Mikä muu sen muka sit­ten aiheut­ti kuin se, että nämä piti­vät huo­len sii­tä, että ros­ka­lai­nat liik­kui­vat eteen­päin pan­ke­lil­ta? Siis sen yli tie­ten­kin, että FED piti kor­koa lii­an alhaal­la lii­an pitkään.

    Olin yllä tie­ten­kin vää­räs­sä FEDin suh­teen, mut­ta vain osit­tain. FEDin “omai­suus” so. sen omis­ta­mien vel­ka­kir­jo­jen mää­rä tai­taa täl­lä het­kel­lä olla jos­sain 2.5 bil­joo­nan dol­la­rin paik­keil­la, ja liit­to­val­tion vel­ka­kir­jo­ja täs­tä on alle bil­joo­na, vain noin kym­men­kun­ta pro­sent­tia kai­kes­ta mark­ki­noil­la liik­keel­lä ole­vas­ta liit­to­val­tion velas­ta. (Ros­ka­lai­no­ja on sel­väs­ti enemmän) 

    Jokai­nen voi tie­ten­kin kes­ke­nään miet­tiä, mitä liit­to­val­tion velan korol­le tapah­tui­si, jos FED ilmoit­tai­si, että se ei enää osta lisää liit­to­val­tion vel­kaa ja alkai­si myy­dä omis­ta­maan­sa pois. Kun täs­tä on mie­les­sään muo­dos­ta­nut käsi­tyk­sen voi sit­ten miet­tiä, mis­sä mää­rin argu­ment­ti­ni oli muo­dol­li­ses­ti väärä.

  66. Tie­de­mies:

    Mikä muu sen muka sit­ten aiheut­ti kuin se, että nämä piti­vät huo­len sii­tä, että ros­ka­lai­nat liik­kui­vat eteen­päin pankelilta? 

    En tiiä. Osan­sa on var­mas­ti ollu sil­lä, että isot pan­kit ei voi men­nä nurin. Var­mis­tin vaan mitä miel­tä sä oot.

    Jokai­nen voi tie­ten­kin kes­ke­nään miet­tiä, mitä liit­to­val­tion velan korol­le tapah­tui­si, jos FED ilmoit­tai­si, että se ei enää osta lisää liit­to­val­tion vel­kaa ja alkai­si myy­dä omis­ta­maan­sa pois.

    Niin jokai­nen voi todel­la­kin miet­tiä, että mis­tä se kor­ko liit­to­val­tion velas­sa muo­dos­tuu… että olis­ko­han se vaik­ka riip­pu­vai­nen aikapre­fe­rens­sis­tä, USA:n kon­kurs­sin toden­nä­köi­syy­des­tä ja odo­te­tus­ta inflaa­tios­ta?

    Mitä­hän tuol­la odo­te­tul­le inflaa­tiol­le kävis, jos FED yht’ äkkiä alkas imu­roi­da hul­lu­na rahaa pois markkinoilta?

    Kun täs­tä oot mie­les­säs muo­dos­ta­nut käsi­tyk­sen voit sit­ten miet­tiä, mis­sä mää­rin sun argu­ment­ti oli muo­dol­li­ses­ti väärä.

    Eli että ei jää epä­sel­väks: mä väi­tän, että FED ei pys­ty mää­rää­mään val­tion­lai­no­jen reaa­li­kor­koa pel­käs­tään osta­mal­la ja myy­mäl­lä velkakirjoja.

    Esim. voi ihan hyvin käy­dä niin, että FED ostaa vel­ka­kir­jo­ja ja nii­den hin­nat las­kee sen seu­rauk­se­na, kos­ka kysyn­tä las­kee muu­al­la FEDin osto­jen seu­rauk­se­na enem­män kuin FEDin ostot lisää kysyntää.

  67. Minul­le jäi epä­sel­väk­si tämän kes­kus­te­lun lop­pu­tu­los. Tai­taa olla niin että EKP ei tie­dä itsek­kään mitä sen tuli­si teh­dä. Se ensin kokei­lee sitä ja jos se ei toi­mi niin sit­ten tätä.

    Kun­han saa­daan EU:n talous pidet­tyä vakaa­na toistaiseksi.

  68. Art­tu­ri, FED omis­taa USA:n liit­to­val­tion vel­ka­kir­jo­ja vajaal­la bil­joo­nal­la dol­la­ril­la. Jos se alkaa myy­dä nii­tä aggres­sii­vi­ses­ti, nii­den hin­ta puto­aa kah­des­ta syys­tä: ensik­si­kin, nii­tä tulee mark­ki­noil­le lisää, ja nii­den kysyn­tä ei ole raja­ton­ta; jos myyn­tiin tulee yht’äk­kiä kym­me­nen pro­sent­tia koko mark­ki­nas­ta, se pudot­taa hin­taa. Tämän vuok­si FED ei sai­si imu­roi­tua edes sitä biljoonaa. 

    Kun rahaa imu­roi­daan mark­ki­noil­ta pois, likvi­di­teet­tipre­fe­rens­sin vuok­si lyhyet korot pomp­paa­vat; Rahan kysyn­nän kas­vaes­sa tai tar­jon­nan pie­nen­tyes­sä sen pitä­mi­sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen pitää kas­vaa, muu­ten mark­ki­na ei ole tasa­pai­nos­sa. Tämä nos­taa kor­koa ja siten se pai­naa vel­ka­kir­jo­jen hintaa. 

    Jos liit­to­val­tion velan­mak­su­ky­kyyn luo­te­taan täy­sin riip­pu­mat­ta FEDin toi­min­nas­ta, tämä likvi­di­teet­tipre­fe­rens­sin ja rahan kysyn­nän vai­ku­tus kor­koon on ainoa vai­ku­tus velan hin­taan. Liit­to­val­tion kor­ko­me­not kas­va­vat, kos­ka lyhy­tai­kai­nen velan rol­lo­ver tulee kal­liim­mak­si. Jos tämä kui­ten­kin vai­kut­taa myös käsi­tyk­seen velan­mak­su­ky­vys­tä — FED ei enää ole val­mis pai­na­maan rahaa, jos liit­to­val­tion tulot jää­vät vajaik­si — niin ris­kipree­mio kas­vaa, ja kor­ko kas­vaa enemmän. 

    Kysy­mys on tie­ten­kin empii­ri­nen, ja empi­ria on kyl­lä par­haan tie­to­ni mukaan minun käsi­tyk­se­ni puo­lel­la: Kun FED ostaa T‑billejä ja vas­taa­via, nii­den hin­ta tup­paa nouse­maan ja kun se myy nii­tä, nii­den hin­ta tup­paa laskemaan. 

    Inflaa­tio-odo­tus­ten koh­dal­la vai­ku­tus on han­ka­la näh­dä. Jos FEDin toi­min­ta näh­dään inflaa­tion­vas­tai­se­na liik­kee­nä, niin inflaa­tio-odo­tuk­set putoa­vat, ja pidem­pi kor­ko pai­nuu lyhyen nous­tes­sa. yield-cur­ve on sil­loin inver­toi­tu­nut, ja tämä tar­koit­taa yleen­sä ikä­viä aiko­ja ylei­ses­tiot­taen talou­del­le, jos koh­ta kul­ta­kan­nan aikaan täl­lai­nen tilan­ne oli enem­män­kin normaalitila.

    M2-rahaa oli liik­keel­lä 09/2010 noin 8.7 bil­joo­naa. En tie­dä, miten inflaa­tio rea­goi M2:n mää­rään, mut­ta jos FED kyke­nee imu­roi­maan 700 mil­jar­dia täs­tä pois, niin tämä toi­si M2:n mää­rän suun­nil­leen tasol­le, jol­la se oli 10/2008.

  69. Art­tu­ri:

    Väi­tit, että FED ei pys­ty mää­rää­mään val­tion­lai­no­jen reaa­li­kor­koa pel­käs­tään oss­ta­mal­la ja myy­mäl­lä velkakirjoja.

    FED on jo pai­sut­ta­nut taset­taan QE1 ohjel­man mukaan osta­mal­la vel­ka­kir­jo­ja 1500 mil­jar­dil­la dol­la­ril­la. Nyt USA:ssa yksi­tyi­set inves­toi­jat ja ins­ti­tuu­tiot omis­ta­vat val­tion vel­ka­pa­pe­rei­ta vähän yli 5000 mil­jar­din dol­la­rin arvosta. 

    Ilmei­ses­ti kes­ki­viik­ko­na FED jul­kai­see uuden QE2 ohjel­man. Asian­tun­ti­jat odot­ta­vat, että FED aikoo imu­roi­da lisää vel­ka­pa­pe­rei­ta mark­ki­noil­ta käyt­täen ostoi­hin 500‑1000 mil­jar­dia dollaria.

    Kyl­lä näin mas­sii­vi­set ostot vai­kut­ta­vat vel­ka­pa­pe­reis­ta saa­ta­viin tuot­toi­hin merkittävästi.

    FEDin mas­sii­vi­set toi­men­pi­teet toden­nä­köi­ses­ti myös hei­ken­tä­vät dol­la­rin arvoa muun muas­sa sik­si, että osal­la FED:n mark­ki­noil­le syy­tä­mis­tä mil­jar­deis­ta tul­laan osta­maan mui­den mai­den valuuttoja.

    Japa­nin kes­kus­pank­ki ilmei­ses­ti rea­koi vie­lä tämän vii­kon lopul­la FED:n pää­tök­seen. Joten on mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä EKP aikoo teh­dä. Aikoo­ko myös EKP kiih­dyt­tää vel­ka­kir­jo­jen ostoa? Ja mitä vel­ka­kir­jo­ja EKP sit­ten ostaisi?

  70. Tie­de­mies:

    Kun rahaa imu­roi­daan mark­ki­noil­ta pois, likvi­di­teet­tipre­fe­rens­sin vuok­si lyhyet korot pomp­paa­vat; Rahan kysyn­nän kas­vaes­sa tai tar­jon­nan pie­nen­tyes­sä sen pitä­mi­sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen pitää kas­vaa, muu­ten mark­ki­na ei ole tasapainossa.

    Joo, mut­ta jos FED imu­roi rahaa mark­ki­noil­ta, niin se vai­kut­taa rahan kysyn­tään kans. Rahan kysyn­tä voi las­kee enem­män kuin tar­jon­ta. Riip­puu sii­tä miten mark­ki­noi­den käsi­tyk­set tule­vai­suu­den raha­po­li­tii­kas­ta muuttuu.

    Kun FED ostaa T‑billejä ja vas­taa­via, nii­den hin­ta tup­paa nouse­maan ja kun se myy nii­tä, nii­den hin­ta tup­paa laskemaan.

    Aivan var­mas­ti tup­paa. Minä väi­tän vaan, että se tup­paa­mi­nen riip­puu sii­tä miten mark­ki­nat tul­kit­see ostojen/myyntien vai­ku­tuk­sen tule­vaan rahapolitiikkaan.

    Esim. täs­sä tilan­tees­sa, jos FED onnis­tuis vakuut­ta­maan mark­ki­nat sii­tä, että se aikoo ja pys­tyy las­ke­maan rahan arvon sil­le tasol­le mis­sä sen pitäis olla ilman raha­po­li­tii­kan epä­on­nis­tu­mis­ta vuo­des­ta 2008 läh­tien, niin inflaa­tio-odo­tuk­set ja reaa­li­ko­rot nousis, eli T‑Billit hal­pe­nis. Tämä mark­ki­noi­den vakuut­ta­mi­nen tapah­tus sil­ti luul­ta­vas­ti osta­mal­la T‑billejä. Fedin toi­mien seu­rauk­se­na vaan likvi­di­teet­tipre­fe­rens­si pie­ne­nis enemmän.

    Inflaa­tio-odo­tus­ten koh­dal­la vai­ku­tus on han­ka­la näh­dä. Jos FEDin toi­min­ta näh­dään inflaa­tion­vas­tai­se­na liik­kee­nä, niin inflaa­tio-odo­tuk­set putoa­vat, ja pidem­pi kor­ko pai­nuu lyhyen noustessa.

    Ei se oo näin yksin­ker­tais­ta. Kun FED tekee jotain mikä vai­kut­taa mark­ki­nao­do­tuk­siin, niin sekä likvi­di­teet­tipre­fe­rens­si, että inflaa­tio-odo­tuk­set, että reaa­li­kor­ko voi muuttua. 

    M2-rahaa oli liik­keel­lä 09/2010 noin 8.7 bil­joo­naa. En tie­dä, miten inflaa­tio rea­goi M2:n mää­rään, mut­ta jos FED kyke­nee imu­roi­maan 700 mil­jar­dia täs­tä pois, niin tämä toi­si M2:n mää­rän suun­nil­leen tasol­le, jol­la se oli 10/2008.

    Inflaa­tioon vai­kut­taa rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta. Kos­ka inflaa­tio on jää­mäs­sä koko ajan lisää jäl­keen tavoit­te­ta­sos­taan, niin raha­mää­rä on lii­an pie­ni riip­pu­mat­ta sii­tä onko se isom­pi vai pie­nem­pi kuin jonain muu­na ajanhetkenä.

    Sep­po S:

    Väi­tit, että FED ei pys­ty mää­rää­mään val­tion­lai­no­jen reaa­li­kor­koa pel­käs­tään oss­ta­mal­la ja myy­mäl­lä velkakirjoja.

    Niin siis mun point­ti oli se, että vai­ku­tus reaa­likor­koi­hin riip­puu sii­tä miten mark­ki­nat tul­kit­see ostot/myynnit.

    Ja mitä vel­ka­kir­jo­ja EKP sit­ten ostaisi?

    No oikees­taan ihan sama, voi­si­vat vaik­ka ostaa pörs­sio­sak­kei­ta. Kun­han hei­ken­tä­vät euron arvoa tasol­le jos­sa sen pitäis olla, jos EKP ei olis epä­on­nis­tu­nut rahapolitiikassaan.

  71. Ei inflaa­tion alhai­suus joh­du pel­käs­tään rahan mää­räs­tä. Tämä käsi­tys on täy­sin vää­rä; Japa­ni oli likvi­di­teet­tian­sas­sa koko 90-luvun, ja rahan mää­rää kas­va­tet­tiin hur­jas­ti, mut­ta deflaa­tio jyl­lä­si sil­ti. BOJ imu­roi Japa­nin val­tion vel­kaa todel­la mas­sii­vi­ses­ti, sen lisäk­si se imu­roi mui­ta velkakirjoja. 

    Väit­tee­si, että inflaa­tio-odo­tus­ten ank­ku­roi­tu­mi­nen alas joh­tuu sii­tä, että kes­kus­pan­kit ovat epä­on­nis­tu­neet teh­tä­väs­sään, on vähin­tään äly­tön. Ne ovat alhaal­la, kos­ka rahan kysyn­tä on alhai­nen. Kor­ko on pai­net­tu kaut­ta maa­il­man hyvin lähel­le nol­laa, ja sil­ti rahan kysyn­tä ei ole läh­te­nyt nousuun. Raha­mää­rä on lisään­ty­nyt jär­kyt­tä­väs­ti vii­meis­ten kah­den vuo­den aika­na. Väi­te, että tämä lisään­ty­mi­nen on joten­kin ollut lii­an vähäis­tä ja että inflaa­tion alhai­suus joh­tuu sii­tä, on vähin­tään kyseenalainen. 

    Kun nyt ker­ran olet kään­ty­nyt täy­si­ve­ri­sek­si key­ne­si­läi­sek­si, niin tutus­tu nyt vih­doin sii­hen likvi­di­teet­tian­saan: http://en.wikipedia.org/wiki/Liquidity_trap

    (Itse en ole keynesiläinen)

  72. Tie­de­mies:

    Ei inflaa­tion alhai­suus joh­du pel­käs­tään rahan määrästä.

    Niin inflaa­tio ei joh­du oikeas­taan ollen­kaan rahan mää­räs­tä, vaan se joh­tuu odo­tet­ta­vas­ta rahan kysyn­näs­tä ja tarjonnasta.

    Väit­tee­si, että inflaa­tio-odo­tus­ten ank­ku­roi­tu­mi­nen alas joh­tuu sii­tä, että kes­kus­pan­kit ovat epä­on­nis­tu­neet teh­tä­väs­sään, on vähin­tään älytön.

    ?! Kes­kus­pan­kin teh­tä­vä­nä on pitää inflaa­tio-odo­tuk­set rei­las­sa 2% inflaa­tios­sa ja sit kun se ei onnis­tu pitä­mään inflaa­tio-odo­tuk­sia rei­las­sa, niin sitä ei saa syyt­tää epäonnistumisesta?

    Mil­lä ihmeen stan­dar­dil­la sitä sit pitäs arvioida?

    FED odot­ti puo­li vuot­ta koron­las­ke­mis­ta 2% lähel­le nol­laa vaik­ka mark­ki­naen­nus­tus tule­vai­suu­den inflaa­tios­ta las­ki ku leh­män hän­tä ja raa­ka-aineet ja osak­keet hal­pe­ni. On ihan sel­vää, että FED epä­on­nis­tui raha­po­li­tii­kas­saan tuot­taa 2% inflaa­tioo ja pitää työl­li­syys korkeella.

    Ne ovat alhaal­la, kos­ka rahan kysyn­tä on alhainen.

    Ei. Inflaa­tio-odo­tuk­set ovat alhai­sia siks, että mark­ki­nat ole­taa, että rahan tar­jon­ta on lii­an pien­tä suh­tees­sa kysyn­tään tulevaisuudessa.

    Kor­ko on pai­net­tu kaut­ta maa­il­man hyvin lähel­le nol­laa, ja sil­ti rahan kysyn­tä ei ole läh­te­nyt nousuun. 

    Rahan kysyn­tä­hän se on nimen omaan läh­te­ny nousuun, kos­ka hin­ta­ta­so ei oo nous­su vaik­ka rahan mää­rä on.

    Väi­te, että tämä lisään­ty­mi­nen on joten­kin ollut lii­an vähäis­tä ja että inflaa­tion alhai­suus joh­tuu sii­tä, on vähin­tään kyseenalainen.

    No riip­puu sii­tä mis­tä me kes­kus­tel­laan. Jos puhu­taan pel­käs­tään rahan mää­räs­tä eikä sii­tä kai­kes­ta muus­ta mitä kes­kus­pan­kit tekee, niin joo rahan mää­rä ei oo ollu sopi­va, eikä se oo ollu lii­an suu­ri (kos­ka infla­tio on lii­an alhai­nen), eli se on ollu liin pieni.

    Olis tie­tys­ti pal­jon jär­ke­väm­pää, että kes­kus­pank­ki käyt­täs jotain muu­ta väli­net­tä kuin raha­mää­rän mani­pu­loin­tia pääs­täk­seen inflaa­tio­ta­voit­tee­seen­sa täs­sä tilan­tees­sa ja ihan yhtä hyvin voi­daan sanoo, että kes­kus­pan­kin epä­on­nis­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä, että se ei oo käyt­tä­ny näi­tä keinoja.

    Kun nyt ker­ran olet kään­ty­nyt täy­si­ve­ri­sek­si keynesiläiseksi

    heh… nyt tar­kuut­ta ennen ku mä louk­kaan­nun. Krug­man pilk­kas just nii­tä tyyp­pe­jä joi­ta mä luen neo­mo­ne­ta­ris­teiks ja niil­tä­hän mä oon nää kaik­ki jutut oppi­nu, niin kai se tekee mus­ta sit neomonetaristin.

    Likvi­di­teet­tian­saa ei oo ole­mas­sa, kos­ka kes­kus­pan­kit voi lisä­tä rahan mää­rää mark­ki­noil­la osta­mal­la asioi­ta jot­ka ei oo täy­del­li­siä subs­ti­tuut­te­ja rahal­le ja ne voi tie­tys­ti vai­kut­taa inflaa­tio-odo­tuk­siin muil­la­kin tavoil­la kuin osta­mal­la ja myy­mäl­lä rahaa / arvo­pa­pe­rei­ta. (Esim. peri­mäl­lä kes­kus­pank­ki­tal­le­tuk­sil­ta korkoa.)

    Koko kon­sep­ti on käyt­tö­kel­po­nen vaan jos ajat­te­lee raha­po­li­tiik­kaa vaan lyhyen koron kaut­ta ja on sitä miel­tä, että kes­kus­pank­ki ei saa teh­dä mitään muu­ta kuin vai­kut­taa sen tasoon.

  73. Likvi­di­teet­tian­saa ei oo ole­mas­sa

    Niin, ja Japa­nis­sa ei esiin­ty­nyt 90-luvul­la deflaa­tio­ta, vaik­ka liik­keel­lä­ole­van rahan mää­rä kas­voi rajusti.

    Itä­val­ta­lai­sil­ta (joi­hin en myös­kään kuu­lu) kan­nat­taa oppia kui­ten­kin yksi asia: viran­omai­set eivät voi teh­dä tai­ka­temp­pu­ja. ’nuff said.

  74. Tie­de­mies:

    Niin, ja Japa­nis­sa ei esiin­ty­nyt 90-luvul­la deflaa­tio­ta, vaik­ka liik­keel­lä­ole­van rahan mää­rä kas­voi rajusti.

    Ensin­nä­kin mä en nyt hir­vees­ti arvos­ta sun asen­net­ta, kun ase­tat ittes johon­kin auk­to­ri­tee­tin ase­maan ilman mitään syytä.

    Japa­ni oli likvi­di­teet­tian­sas­sa ainoas­taan sii­nä mie­les­sä, että kor­ko oli nol­las­sa ja sil­ti ei tul­lu inflaa­tioo. Kuten jo edel­li­ses­sä vies­tis­sä ker­roin tämä “likvi­di­teet­tian­sa” ei oo ole­mas­sa, jos kes­kus­pank­ki voi teh­dä muu­ta­kin kuin vain mani­pu­loi­da lyhyi­tä kor­ko­ja. (Mikä on ihan tri­vi­aa­lis­ti totta.)

    Japa­nis­sa tie­tys­ti esiin­tyi deflaa­tioo, vaik­ka raha­mää­rä kas­voi. Sil­ti se ei ollu likvi­di­teet­tian­sas­sa, kos­ka mark­ki­nat odot­ti ihan ratio­naa­li­ses­ti, että se raha­mää­rän lisäys ei oo pysy­vää. Japa­nin kes­kus­pank­ki imu­roi­kin rahaa pois heti kun inflaa­tio mei­nas nous­ta yli 0%.

    On ihan perus­jut­tu, että raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen aiheut­taa inflaa­tioo ainoas­taan sil­loin, kun mark­ki­nat olet­taa raha­mää­rän lisäyk­sen ole­van pysyvä.

    Viran­omai­set ei tie­ten­kään voi teh­dä tai­ka­temp­pu­ja, mut­ta kekus­pank­ki voi tuot­taa inflaa­tioo, jos se niin haluaa.

    Jos sä koet pys­ty­vät kes­kus­te­le­maan täs­tä asias­ta, niin voi­sit lukee mun kom­men­tit ja sit vas­ta­ta nii­hin, etkä vaan heit­tä jotain epä­olen­nai­sia vanlainereita.

    1. Art­tu­ri uskoo nyt aivan lii­kaa taval­li­sen japa­ni­lai­sen elä­ke­sääs­tä­jän tie­toi­hin odo­tet­ta­vis­sa ole­van raha­mää­rän kasvusta.
      Krug­man arvioi jos­kus 1990-luvul­la, että Japa­nin ongel­ma­na on huo­no elä­ke­tur­va, jon­ka takia koti­ta­lou­det yli­sääs­tä­vät pahan päi­vän varal­le. Siel­lä­hän yli­tet­tiin myös tätä heli­kop­te­riel­vy­tys­tä, jaet­tiin lisää rahaa kai­kil­le. Ihmi­set pani­vat sen vain pank­ki­ti­leil­le ja pan­kit lai­na­si­vat sen ulkomaille.
      Sew, että Japa­ni ei oli­si likvi­di­teet­tian­sas­sa on perus­tel­ta­vis­sa vain mää­rit­te­le­mäl­lä likvi­di­teet­tian­sa taval­la, jota ei voi olla ole­mas­sa. Nor­maa­li­mää­ri­tel­män mukaan Japa­ni on likvi­di­tet­tian­sas­sa, kos­ka kes­kus­pank­ki ei voi las­kea korkoa.

  75. Osmo:

    Art­tu­ri uskoo nyt aivan lii­kaa taval­li­sen japa­ni­lai­sen elä­ke­sääs­tä­jän tie­toi­hin odo­tet­ta­vis­sa ole­van raha­mää­rän kasvusta.

    ? Enhän mä oo sano­nu sii­tä mitään. Mark­ki­nat nyt kui­ten­kin osaa ennus­taa asioi­ta joi­ta japa­ni­lai­nen elä­ke­sääs­tä­jä ei osaa itse ennustaa.

    Krug­man arvioi jos­kus 1990-luvul­la, että Japa­nin ongel­ma­na on huo­no elä­ke­tur­va, jon­ka takia koti­ta­lou­det yli­sääs­tä­vät pahan päi­vän varalle. 

    Kun tämä Krug­man tai­taa olla sul­le aina se vii­mei­nen vii­saus näis­sä mak­ro­ta­lous­ju­tuis­sa, niin oot­ko sä jo unoh­ta­nu mitä Krug­man suo­sit­te­li BOJ:lle? Ihan samaa mitä Ber­nan­ke, eli löy­sem­pää raha­po­li­tiik­kaa. Eli edes Krug­ma­nin mie­les­tä likvi­di­teet­tian­sa ei estä kes­kus­pank­kia elvyt­tä­mäs­tä talout­ta löy­sen­tä­mäl­lä rahapolitiikkaa.

    Se oli­kin odo­tet­ta­vis­sa, kos­ka likvi­di­teet­tian­sa estää ainoas­taan koron las­ke­mi­sen. Ei mitään muuta.

    Sew, että Japa­ni ei oli­si likvi­di­teet­tian­sas­sa on perus­tel­ta­vis­sa vain mää­rit­te­le­mäl­lä likvi­di­teet­tian­sa taval­la, jota ei voi olla ole­mas­sa. Nor­maa­li­mää­ri­tel­män mukaan Japa­ni on likvi­di­tet­tian­sas­sa, kos­ka kes­kus­pank­ki ei voi las­kea korkoa.

    Niin just tätä­hän mä oon koko ajan sano­nu, että jos likvi­di­teet­tian­sa mää­ri­tel­lään näin, niin japa­ni on likvi­di­teet­tian­sas­sa ja jen­kit kans (tai aina­kin oli), mut­ta täl­lä mää­rit­te­lyl­lä ei oo mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä. Se ei vai­ku­ta miten­kään sii­hen voi­ko kes­kus­pank­ki löy­sen­tää raha­po­li­tiik­kaa tai tuot­taa inflaa­tioo ja siks se on täy­sin irre­le­vant­ti asia.

    Joo kes­kus­pank­ki ei voi las­kee kor­koo, mut­ta se voi teh­dä vaik­ka mitä muuta.

  76. Mikä muu sen muka sit­ten aiheut­ti kuin se, että nämä piti­vät huo­len sii­tä, että ros­ka­lai­nat liik­kui­vat eteen­päin pan­ke­lil­ta? // Tiedemies

    Ros­ka­lai­naon­gel­maa syn­tyi, kos­ka kek­sit­tiin meka­nis­mi, jol­la ne muu­tet­tiin arvo­pa­pe­reik­si. Kun pas­ka­lai­nat oli­vat arvo­pa­pe­rei­na, ne kel­pa­si­vat sak­sa­lai­sel­le kiin­teis­tö­pan­kil­le tai nor­ja­lai­sel­le eläkevakuutusyhtiölle. 

    Suo­men kie­li on tär­keä, ilman oikei­ta ter­me­jä ihmi­set astu­vat koiranpaskaan. 

    Subpri­me = PASKAlaina
    Jos pan­kin sijoi­tus­neu­vo­ja kysyi­si asiak­kaal­ta, sijoi­tat­ko pank­ki­ti­li­si PAS­KA­lai­naan, niin tulee­ko kauppoja?

    Toi­nen kään­tä­mät­tä jää­nyt termi.
    Ame­rik­ka­lai­nen subpri­me­lai­na = Ilmai­nen 100.000$ myyntioptio
    obamankannattajalle

    Jos asun­non hin­ta nousee, myyt, rahat omaan taskuun.
    Jos asun­non hin­ta las­kee, annat asun­non lainoittajalle.

    Ainos­taan sokea ei ymmär­rä, että kysees­sä on rahoi­tus­teo­rias­sa kuvat­tu myyn­tiop­tio, jon­ka hin­ta on asun­non osta­jal­le NOLLA!

    No, maa­il­ma on täyn­nä SOKEITA REETTOJA

  77. Osmo sen jo sanoi. Kes­kus­pank­ki jakoi Japa­nis­sa rahaa ihmi­sil­le, jot­ta nämä kulut­tai­si­vat, mut­ta ihmis­ten käteispre­fe­rens­si oli niin suu­ri, että nämä vain lait­toi­vat rahan pank­kei­hin, jois­ta se ei liik­ku­nut kuin ulkomaille.

    Olen näh­nyt väit­teen — en pidä sitä yksi­nään uskot­ta­va­na, enkä löy­dä vii­tet­tä nyt — että koko 2000-luvun todel­la kum­mal­li­nen raha­mark­ki­noi­den tilan­ne oli pit­käl­ti seu­raus­ta täs­tä ilmiös­tä. Car­ry-tra­den ei pitäi­si peri­aat­tees­sa toi­mia pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka jos BOJ pitää korot mata­lal­la, ja ihmi­set lai­naa­vat nii­tä ulos ja sijoit­ta­vat kor­keam­man koron mai­hin, jos­sain vai­hees­sa pitäi­si valuut­ta­kurs­sien “odot­ta­mat­ta” nyt­käh­tää niin, että vah­va pari­teet­ti palautuu. 

    Car­ry tuot­ti kui­ten­kin jeniä vas­taan lähes jat­ku­vas­ti voit­toa niil­le, jot­ka sitä viit­si­vät ja uskal­si­vat teh­dä, muis­taak­se­ni (ja jäl­leen ker­ran, vii­tet­tä ei ole, joten voin olla vää­räs­sä) yhte­nä­tois­ta kuu­kau­te­na vuo­des­sa, ja kes­ki­mää­rin useam­man pro­sen­tin vuo­des­sa, peri­aat­tees­sa täy­sin ilmais­ta rahaa. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­ti sitä, että Japa­ni­lai­set elä­ke­sääs­tä­jät luo­vut­ti­vat omien sääs­tö­jen­sä kor­ko­ja ulko­maa­lai­sil­le koko tuon ajan. 

    Art­tu­ri, maa­il­ma ei toi­mi min­kään tie­tyn peri­aat­teen mukai­ses­ti, vaan se toi­mii niin­kuin se toi­mii. Kes­kus­pank­ki ei kyke­ne teke­mään tai­ka­temp­pu­ja, se ei voi mää­rä­tä inflaa­tio­ta tilan­tees­sa, jos­sa ihmi­set halua­vat sääs­tää koros­ta huo­li­mat­ta. Vaik­ka se pai­nai­sia laik­ka punai­se­na rahaa, ei inflaa­tio läh­de käyn­tiin, jos ihmi­set mie­luum­min istu­vat sen rahan päällä.

  78. Tie­de­mies:

    Art­tu­ri, maa­il­ma ei toi­mi min­kään tie­tyn peri­aat­teen mukai­ses­ti, vaan se toi­mii niin­kuin se toi­mii. Kes­kus­pank­ki ei kyke­ne teke­mään tai­ka­temp­pu­ja, se ei voi mää­rä­tä inflaa­tio­ta tilan­tees­sa, jos­sa ihmi­set halua­vat sääs­tää koros­ta huo­li­mat­ta. Vaik­ka se pai­nai­sia laik­ka punai­se­na rahaa, ei inflaa­tio läh­de käyn­tiin, jos ihmi­set mie­luum­min istu­vat sen rahan päällä.

    Et pää­se näin hel­pol­la. Ei väit­te­ly toi­mi sil­leen, että sinä rois­kit jotain epä­mää­räi­syyk­siä taikatempuista.

    On tot­ta, että inflaa­tio ei läh­de käyn­tiin, jos ihmi­set istu­vat mie­luum­min sen rahan pääl­lä. Täs­tä ei seu­raa, että kes­kus­pank­ki ei voi tuot­taa inflaa­tioo, kos­ka kes­kus­pank­ki voi vai­kut­taa nii­hin istu­mis­ha­lui­hin esim. peri­mäl­lä kor­koa kes­kus­pank­ki­tal­le­tuk­sis­ta, alen­ta­mal­la rahan arvoa suh­tees­sa mui­hin valuut­toi­hin, lupaa­mal­la tuot­taa jon­kun rahan arvon tason tule­vai­suu­des­sa yms.

    Nämä on kaik­ki kei­no­ja, jot­ka toi­mii vaik­ka kor­ko olis nol­las­sa. Sii­hen nol­la­kor­koon ei oo mitään syy­tä fik­soi­tua. Sen ainoo rele­vans­si on se, että sit ku kor­ko on nol­las­sa sitä ei voi las­kee. Raha­po­li­tiik­kaa voi sil­ti keven­tää näil­lä muil­la mene­tel­mil­lä äärettömästi.

    Sun väit­teen vie­mi­nen äärim­mäi­syy­teen tar­kot­taa, että vaik­ka kes­kus­pank­ki ostas joka iki­sen asian mikä myy­dään mark­ki­noil­la, niin hin­ta­ta­so ei sil­ti muut­tuis. Tämä on ilmi­sel­väs­ti väärin.

    Kes­kus­pank­ki­ra­ha ei oo täy­del­li­nen subs­ti­tuut­ti edes T‑Billeille saa­ti sit­ten sääs­tö­pos­suil­le ja munk­ki­pos­suil­le. Ei ne ihmi­set pys­ty lait­taan dol­la­rei­ta pääl­le, kun ne menee kauppaan.

    Yksi­kään kes­kus­pank­ki ei oo iki­nä epä­on­nis­tu­nut inflaa­tion tuot­ta­mi­ses­sa, jos se on sitä yrit­tä­nyt. Kyse on vaan sii­tä, että osa kes­kus­pan­keis­ta ei halua tuot­taa inflaa­tioo, esim. BOJ.

    Edel­leen se ei oo inflaa­tion tuot­ta­mi­sen yri­tys, että lai­te­taan mark­ki­noil­le lisää rahaa, kun inflaa­tio on alle 0% ja vede­tään se raha pois kun inflaa­tio on yli 0%. Tämä on yri­tys pitää inflaa­tio nollassa.

    Miks tää hom­ma toi­mii näin joh­tuu sii­tä, että nykyi­nen rahan arvo riip­puu suun­nil­leen pel­käs­tään odo­tuk­sis­ta tule­vai­suu­den rahan arvos­ta. Jos jen­gi ajat­te­lee, että tule­viai­suu­des­sa raha onkin vähem­män arvo­kas­ta, niin rahan arvo las­kee välittömästi.

    Esim. jos FED tuplais raha­mää­rän huo­men­na ja sanos, että kuu­kau­den pääs­tä se vede­tään pois mark­ki­noil­ta, niin hin­ta­ta­sol­le ei tapah­tus mitään, kos­ka muu­ten tos­sa olis arbit­raa­si­mah­dol­li­suus ajan yli.

  79. En minä aloit­ta­nut tai­ka­tem­puis­ta puhu­mis­ta: Sinä sen teit, kun väi­tit, että inflaa­tio­tar­ge­tis­ta ohi mene­mi­nen on kes­kus­pan­kin vika. Perus­te­lin aivan tark­kaan kyl­lä, mik­si se ei ole vält­tä­mät­tä kes­kus­pan­kin vika. Japa­nis­sa BOJ pai­noi rahaa ja jakoi sitä kan­sa­lai­sil­le, mut­ta nämä tal­let­ti­vat sen pank­kiin. FED heit­ti QE-rahaa rei­lun bil­joo­na dol­la­ria markkinoille. 

    En ole eri miel­tä sii­tä, ettei­kö peri­aat­tees­sa kes­ku­pank­ki voi­si tuot­taa inflaa­tio­ta halu­tes­saan. Fyy­si­sen sete­li­ra­han pai­na­mi­nen, val­tion meno­jen kat­ta­mi­nen ilmai­sel­la rahal­la, jne, kaik­ki ne var­mas­ti teki­si­vät inflaa­tio­ta. FEDil­lä ei käsit­tääk­se­ni ole oikeut­ta teh­dä näi­tä, ja toi­saal­ta, QE-poli­tii­kal­la mark­ki­noil­le syy­det­ty raha­mää­rä oli aivan ennen­nä­ke­mä­tön, eikä sekään saa­nut inflaa­tio­ta liikkeelle. 

    Ei hom­ma mene niin, että kes­kus­pank­ki panii­kis­sa pis­tää kai­ken peliin jot­ta sai­si inflaa­tion ylös, jos se het­kel­li­ses­ti not­kah­taa, kos­ka, ja sanon tämän taas: kes­kus­pank­ki ei voi teh­dä tai­ka­temp­pu­ja. TANSTAAFL, siis on aivan täy­sin mah­dol­lis­ta, että QE-poli­tii­kal­la luo­tua rahaa ei saa­da miten­kään imu­roi­tua takai­sin, jos se läh­tee liik­keel­le pan­keis­ta ja fir­mois­ta ja inflaa­tio-odo­tuk­set nousevatkin. 

    Nyt sitä rahaa on, minus­ta sitä rahaa on aivan lii­kaa. Sitä on niin pal­jon, että pidän mah­dol­li­se­na — en sano että toden­nä­köi­se­nä — että Schif­fin kal­tai­set tuo­mio­päi­vän­pro­fee­tat ovat oikeas­sa: dol­la­ril­la voi jos­sain vai­hees­sa pyyh­kiä sanon­ko­mi­tä, kun raha“huijaus” paljastuu.

    QE-poli­tii­kal­la luo­tua rahaa ei saa­da imu­roi­tua takai­sin, kos­ka jos inflaa­tio-odo­tuk­set nyt­käh­tä­vät ja raha alkaa liik­kua ja inflaa­tio-odo­tuk­set nyt­käh­tä­vät lisää, jne., niin FED saa päi­vä päi­väl­tä vähem­män niis­tä pape­reis­ta, joi­ta sil­lä on. Ja nii­den pape­rei­den kir­joit­ta­jat default­taa­vat ja sii­nä sit­ten ollaan. Taas tar­vi­taan jär­kyt­tä­vät korot, jos halu­taan pysäyt­tää inflaatio.

  80. BOJ todel­la­kin halusi tuot­taa inflaa­tio­ta. Se oli kui­ten­kin luo­nut rahaa 90-luvul­la pank­kei­hin niin pal­jon, että se aivan aihees­ta pel­kä­si, että jos/kun raha alkaa liik­kua, inflaa­tio läh­tee lumi­pal­lon lail­la liik­keel­le. Sik­si se nos­ti koron nol­lan ylä­puo­lel­le, kun inflaa­tio nousi. 

    BOJ:in kor­ko on ollu nol­lan ja yhden välis­sä vuo­des­ta 1996 asti. Väit­tee­si jon­ka mukaan 0.5 pro­sen­tin ohjaus­kor­ko on joten­kin tun­tu­va kiris­tä­mi­nen raha­po­li­tiik­kaan, on pöker­ryt­tä­vä. BOJ saat­toi olla lii­an varo­vai­nen, pelä­tes­sään että inflaa­tion hie­man nous­tes­sa se läh­tee vyö­ry­mään, mut­ta väi­te että se “ei halun­nut” inflaa­tio­ta tai että se yrit­ti pitää sen nol­las­sa, ei ole minus­ta uskottava.

  81. Tie­de­mies:

    En minä aloit­ta­nut tai­ka­tem­puis­ta puhu­mis­ta: Sinä sen teit, kun väi­tit, että inflaa­tio­tar­ge­tis­ta ohi mene­mi­nen on kes­kus­pan­kin vika.

    häh? Enhän mä puhu­nu mitään tai­ka­tem­puis­ta, vaan sii­tä, että kes­kus­pank­ki on epä­on­nis­tu­nut teh­tä­väs­sään, jos se mis­saa targettinsa.

    Sen lisäks on aika sel­vää, että se on myös kes­kus­pan­kin vika, jos kes­kus­pan­kil­la on kei­no­ja vai­kut­taa sii­hen osuu­ko se tar­get­tiin­sa vai ei.

    Perus­te­lin aivan tark­kaan kyl­lä, mik­si se ei ole vält­tä­mät­tä kes­kus­pan­kin vika. Japa­nis­sa BOJ pai­noi rahaa ja jakoi sitä kan­sa­lai­sil­le, mut­ta nämä tal­let­ti­vat sen pank­kiin. FED heit­ti QE-rahaa rei­lun bil­joo­na dol­la­ria markkinoille.

    Niin perus­te­lit huo­nos­ti. Väliai­kai­nen rahan lisäys ei vai­ku­ta rahan arvoon. Ainoas­taan rahan tule­vai­suu­den arvoon vai­kut­ta­mi­nen vai­kut­taa rahan arvoon.

    Sil­lä ei oo mitään mer­ki­tys­tä miten pal­jon rahaa mark­ki­noil­le syy­tää, jos mark­ki­nat olet­taa sen raha­mää­rän lisäyk­sen ole­van väliai­kais­ta. Japa­nis­sa mark­ki­nat olet­ti­vat näin jäl­ki­kä­teen ihan oikein, että raha­mää­rän lisäys oli väliai­kais­ta. Jen­keis­sä kes­kus­pank­ki on lähin­nä kes­kit­ty­nyt puhu­maan sii­tä miten raha imu­roi­daan mark­ki­noil­ta, vaik­ka inflaa­tio-odo­tuk­set on ihan älyt­tö­män alhaiset.

    En ole eri miel­tä sii­tä, ettei­kö peri­aat­tees­sa kes­ku­pank­ki voi­si tuot­taa inflaa­tio­ta halu­tes­saan. Fyy­si­sen sete­li­ra­han pai­na­mi­nen, val­tion meno­jen kat­ta­mi­nen ilmai­sel­la rahal­la, jne, kaik­ki ne var­mas­ti teki­si­vät inflaa­tio­ta. FEDil­lä ei käsit­tääk­se­ni ole oikeut­ta teh­dä näi­tä, ja toi­saal­ta, QE-poli­tii­kal­la mark­ki­noil­le syy­det­ty raha­mää­rä oli aivan ennen­nä­ke­mä­tön, eikä sekään saa­nut inflaa­tio­ta liikkeelle.

    Ok. On ihan sel­vää, että FEDil­lä on oikeus teh­dä pal­jon enem­män kuin mitä se tekee täl­lä het­kel­lä. Se voi periä reser­veis­tä kor­koa, se voi ostaa mark­ki­noil­ta vaik­ka mitä (esim. pit­kiä lai­na­pa­pe­rei­ta, osak­kei­ta, muit­ten val­tioi­den valuut­taa jne.) se voi aloit­taa level tar­ge­toin­nin, se voi ilmoit­taa täh­tää­vän­sä kor­keam­paan inflaa­tioon, se voi ker­toa täh­tää­vään­sä alem­paan rahan arvoon sun muu­ta. En tiiä mis­tä oot saa­nu pää­häs, että nämä kei­not olis lait­to­mia, mut­ta sitä ne ei tie­ten­kään oo.

    Kuten oon sano­nu jo sata ker­taa. Inflaa­tioo ei tule, jos rahan tar­jon­taa on lii­an vähän ver­rat­tu­na kysyn­tään. Jos FED ei halua muut­taa inflaa­tio-odo­tuk­sia, niin sen syy­tä­mäl­le rahal­le on tois­ta­seks löy­ty­ny kysyn­tää. Sinä ilmei­ses­ti väi­tät, että kysyn­tää löy­tys vaik­ka FED ostais ihan kai­ken mark­ki­noil­ta. Tämä ei tie­ten­kään pidä paikkaansa.

    Ei hom­ma mene niin, että kes­kus­pank­ki panii­kis­sa pis­tää kai­ken peliin jot­ta sai­si inflaa­tion ylös, jos se het­kel­li­ses­ti not­kah­taa, kos­ka, ja sanon tämän taas: kes­kus­pank­ki ei voi teh­dä taikatemppuja.

    Kukaan ei halua, että kes­kus­pank­ki tekee panii­kis­sa mitään ja edel­leen­kin kukaan ei halua, että kes­kus­pank­ki tekis mitään tai­ka­temp­pu­ja. Mä vaan haluan, että kes­kus­pank­ki käyt­tää ihan rau­has­sa nii­tä kei­no­ja joi­ta sil­lä on hoi­taak­seen hommansa.

    Kes­kus­pan­kin pitää aset­taa tavoi­te, ker­toa se tavoi­te mark­ki­noil­le ja sää­tää poli­tiik­ka niin, että poli­tii­kan odo­tus on onnis­tua. Täl­lä het­kel­lä FEDin tavoi­te on epä­sel­vä, se ei oo ker­to­nu sitä mark­ki­noil­le ja poli­tiik­ka on sää­det­ty niin, että jos mark­ki­nao­le­tus FEDin tavoit­tees­ta pitää paik­kan­sa, niin poli­tiik­ka on mis­saa­mas­sa tavoitteensa.

    Täs­sä ei oo pie­nin­tä­kään jär­kee. Täs­sä on tää seli­tet­ty hyväl­lä laivavertauksella:

    http://www.themoneyillusion.com/?p=7658

    TANSTAAFL, siis on aivan täy­sin mah­dol­lis­ta, että QE-poli­tii­kal­la luo­tua rahaa ei saa­da miten­kään imu­roi­tua takai­sin, jos se läh­tee liik­keel­le pan­keis­ta ja fir­mois­ta ja inflaa­tio-odo­tuk­set nousevatkin.

    Ai kos­ka FEDin tase ei kes­tä? Mun käsi­tyk­sen mukaan täs­tä ei oo mitään vaa­raa. Muu­ten­kin jos FEDil­tä lop­puu rahat, niin eikö­hän se saa nii­tä liit­to­val­tiol­ta, jon­ka vero­tu­lot nousee aika hui­mas­ti, jos “raha läh­tee liikkeelle”.

    Nyt sitä rahaa on, minus­ta sitä rahaa on aivan liikaa.

    No mitä väliä sil­lä on onko sitä lii­kaa sun mie­les­tä vai lii­an vähän. Mark­ki­noi­den mie­les­tä sitä on lii­an vähän, tai siis inflaa­tio-odo­tuk­set on lii­an pie­net ja rahan arvo on lii­an korkee.

    Mis­tä läh­tien sä oot liit­ty­ny tähän ihmis­ten jouk­koon jot­ka väit­tää ole­van­sa fik­sum­pia kuin markkinat?

    dol­la­ril­la voi jos­sain vai­hees­sa pyyh­kiä sanon­ko­mi­tä, kun raha”huijaus” paljastuu.

    Ja sinä ja Schiff tie­tää tämän ja mark­ki­nat ei, kos­ka te oot­te vaan niin saa­ma­rin fiksuja?

    QE-poli­tii­kal­la luo­tua rahaa ei saa­da imu­roi­tua takai­sin, kos­ka jos inflaa­tio-odo­tuk­set nyt­käh­tä­vät ja raha alkaa liik­kua ja inflaa­tio-odo­tuk­set nyt­käh­tä­vät lisää, jne., niin FED saa päi­vä päi­väl­tä vähem­män niis­tä pape­reis­ta, joi­ta sil­lä on.

    No jos inflaa­tio-odo­tuk­set kas­vaa lii­kaa, niin eikö­hän se FED voi sit ostaa takas nii­tä pape­rei­ta ja teh­dä raha­po­li­tiik­kaa ihan niin­ku nor­maa­lis­ti­kin. Pis­tä nyt jotain luku­ja tis­kiin, jos aiot väit­tää, että kes­kus­pan­kil­ta ja liit­to­val­tiol­ta lop­puu rahat. Luu­lis, että täl­lai­nen ris­ki näkys mark­ki­na­ko­rois­sa, mut­ta ilmei­ses­ti täs­sä­kin asias­sa mark­ki­nat on sokeita…

    BOJ todel­la­kin halusi tuot­taa inflaatiota.

    heh… no ehkä halusi, mut­ta käyt­täy­tyi just niin­ku kes­kus­pank­ki käyt­täy­tys, jos se ei haluis inflaa­tioo. On toki mah­dol­lis­ta, että ne oli niin saa­ma­rin epä­pä­te­viä, mut­ta toden­nä­köi­sem­mäl­tä näyt­täs, että ne oikees­ti ei halun­nu inflaatioo…

    se aivan aihees­ta pel­kä­si, että jos/kun raha alkaa liik­kua, inflaa­tio läh­tee lumi­pal­lon lail­la liikkeelle.

    Eli taas tätä samaa. Vaik­ka mark­ki­nat ker­too, että inflaa­tio ei oo ongel­ma, niin sinä ja Japa­nin kes­kus­pank­ki kyl­lä tie­tää parem­min, että lumi­pal­loin­flaa­tio oli alka­mas­sa het­ke­nä minä hyvänsä.

    väi­te että se “ei halun­nut” inflaa­tio­ta tai että se yrit­ti pitää sen nol­las­sa, ei ole minus­ta uskottava.

    Jos näyt­tää, tuok­suu ja mais­tuu puo­lu­kal­ta, niin eikö­hän se oo puo­luk­ka. Aina­kin toden­nä­köi­sem­min kuin mus­tik­ka, joka on vaan naa­mioi­tu­nut puolukaksi.

  82. Minus­ta sinä yksin­ker­tais­tat ongel­man ja kuvit­te­let puo­les­ta­si, että sinä tie­dät vas­tauk­sen ja kes­kus­pank­kien eko­no­mis­tit ovat vain sanoin­ku­vaa­mat­to­man tyhmiä.

    On tot­ta, että mark­ki­nat “tie­tä­vät parem­min” kuin minä, Schiff, tai edes Ber­nan­ke. Mut­ta sinä väi­tät, että sinä tie­dät miten inflaa­tio rea­goi parem­min kuin minä (täy­sin uskot­ta­vaa), Schiff (mah­dol­lis­ta), Ber­nan­ke (epä­to­den­nä­köis­tä), Krug­man (epä­to­den­nä­köis­tä), Tric­het (epä­to­den­nä­köis­tä) ja niin edelleen. 

    On lukui­sia ris­ke­jä joi­ta liit­tyy sii­hen, mitä kes­kus­pank­ki tekee. Yksi niis­tä ris­keis­tä on, että rahan mark­ki­na-arvol­la on vain kak­si joten­kin tasa­pai­nois­ta tilaa: toi­nen on nykyi­nen, alhai­sen inflaa­tion tila, ja toi­nen on hil­lit­tö­män lumi­pal­loin­flaa­tion tila. On täy­sin mah­dol­lis­ta, että kos­ka QE-rahaa on mark­ki­noil­la bil­joo­nia, niin inflaa­tion nopeut­ta­mi­nen ilmoit­ta­mal­la että “ensi vuon­na muu­ten täh­tääm­me kol­meen pro­sent­tiin”, joh­taa­kin kuu­teen tai kym­me­neen pro­sent­tiin, ja että kun sitä tar­get­tia (kol­mea pro­sent­tia, esi­mer­kik­si) yri­te­tään saa­vut­taa, korot nouse­vat jär­kyt­tä­vän suuriksi. 

    En minä väi­tä, että näin on var­mas­ti. Minä syy­tän sinua sii­tä, että vaa­dit kes­kus­pan­keil­ta “tai­ka­temp­pu­ja”, kos­ka väi­tät tie­tä­vä­si var­mas­ti, ettei näin käy. Mark­ki­nat ker­to­vat, että inflaa­tio ei ole ongel­ma, kos­ka ne luot­ta­vat sii­hen, että kes­kus­pank­ki ei ota täl­lai­sia riskejä. 

    Japa­nin kes­kus­pank­ki nos­ti kor­koa nol­las­ta 0.25% aina, kun inflaa­tio läh­ti posi­tii­vi­sek­si, ei sik­si, että se halusi pudot­taa sen takai­sin nol­laan, vaan kos­ka inflaa­tio rea­goi myö­häs­sä, ja inflaa­tion pääs­tyä jon­ne­kin parin-kol­men pro­sen­tin tun­tu­maan, kor­koa oli­si pitä­nyt nos­taa entis­tä enem­män. Sinä väi­tät tie­tä­vä­si, että asia oli­si toi­sin, jos pank­ki oli­si pitä­nyt kor­koa nol­las­sa pidempään. 

    FED teki näin — piti korot varm­mu­den vuok­si alhaal­la — 2000-luvul­la dotcom-kuplan puh­jet­tua, ja se omal­ta osal­taan aiheut­ti, tai aina­kin oli pahen­ta­mas­sa nykyis­tä rahoi­tus­krii­siä, kun raha oli niin halpaa.

  83. Tie­de­mies:

    Mut­ta sinä väi­tät, että sinä tie­dät miten inflaa­tio rea­goi parem­min kuin minä (täy­sin uskot­ta­vaa), Schiff (mah­dol­lis­ta), Ber­nan­ke (epä­to­den­nä­köis­tä), Krug­man (epä­to­den­nä­köis­tä), Tric­het (epä­to­den­nä­köis­tä) ja niin edelleen.

    Sat­tu­moi­sin minä oon suun­nil­leen tasan samaa miel­tä kuin Ber­nan­ke näis­tä jutuista.

    http://www.themoneyillusion.com/?p=5101

    Jos täs­sä nyt sit ale­taan vetoo­maan auk­to­ri­teet­tei­hin noin yleen­sä, niin mä pis­tän peliin Ber­nan­ken pääl­le Eggert­so­nin, Svens­so­nin, Rowen, Beckwort­hin, Sum­ne­rin, Fried­ma­nin, Wool­seyn ja Hendrick­so­nin. Krug­man­kin nyt on sel­väs­ti enem­män täs­sä samas­sa poru­kas­sa, kun sinun ja Schiffin… 

    On lukui­sia ris­ke­jä joi­ta liit­tyy sii­hen, mitä kes­kus­pank­ki tekee. Yksi niis­tä ris­keis­tä on, että rahan mark­ki­na-arvol­la on vain kak­si joten­kin tasa­pai­nois­ta tilaa: toi­nen on nykyi­nen, alhai­sen inflaa­tion tila, ja toi­nen on hil­lit­tö­män lumi­pal­loin­flaa­tion tila.

    äh… tot­ta­kai mikä tahan­sa on mah­dol­lis­ta, mut­ta jot­kut asiat on aika huo­mat­ta­vas­ti toden­nä­köi­sem­piä kuin toi­set, jos kes­kus­pank­ki tekee jotain tiet­tyä, esim. sanoo, että ens vuon­na rahan arvo on x ja sitä seu­raa­va­na se on y ja sitä seu­raa­va­na z.

    Täs­tä ei seu­raa mitään lumi­pal­loin­flaa­tioo, kos­ka inflaa­tio-odo­tuk­set on koko ajan ank­ku­roi­tu­neet. Ajan yli arbit­raa­si­mah­dol­li­suus pitää sii­tä huolen.

    On täy­sin mah­dol­lis­ta, että kos­ka QE-rahaa on mark­ki­noil­la bil­joo­nia, niin inflaa­tion nopeut­ta­mi­nen ilmoit­ta­mal­la että “ensi vuon­na muu­ten täh­tääm­me kol­meen pro­sent­tiin”, joh­taa­kin kuu­teen tai kym­me­neen pro­sent­tiin, ja että kun sitä tar­get­tia (kol­mea pro­sent­tia, esi­mer­kik­si) yri­te­tään saa­vut­taa, korot nouse­vat jär­kyt­tä­vän suuriksi.

    No miks kes­kus­pank­ki antas inflaa­tio-odo­tus­ten nous­ta noin isoiks? Miks ne ei vaan imu­rois sitä rahaa pois mark­ki­noil­ta? Miks ne mark­ki­nat olet­tais, että hei kun Fed sanoo 3%, niin oikees­ti ne tar­kot­taa­kin 10%.

    Muu­ten­kin tär­kein jut­tu mitä FEDin pitäs teh­dä olis aset­taa level­tar­get­ti. Sil­lon odo­tuk­set pysyy aina rei­las­sa, vaik­ka inflaa­tio heit­te­lis­kin. No sat­tu­moi­sin Fed tie­tää kai­ken tän ja siks ne kes­kus­te­li­kin toi­siks vii­me­ses­sä kokouk­ses­saan asias­ta ja pää­ty kir­jot­ta­maan lausuntoon:

    Par­tici­pants noted a num­ber of pos­sible stra­te­gies for affec­ting short-term infla­tion expec­ta­tions, inclu­ding pro­vi­ding more detai­led infor­ma­tion about the rates of infla­tion the Com­mit­tee con­si­de­red con­sis­tent with its dual man­da­te, tar­ge­ting a path for the price level rat­her than the rate of infla­tion, and tar­ge­ting a path for the level of nomi­nal GDP.

    En minä väi­tä, että näin on var­mas­ti. Minä syy­tän sinua sii­tä, että vaa­dit kes­kus­pan­keil­ta “tai­ka­temp­pu­ja”, kos­ka väi­tät tie­tä­vä­si var­mas­ti, ettei näin käy.

    ?! Mitä mä nyt oon väit­tä­ny tie­tä­vä­ni var­mas­ti? Minus­ta se, että jos­tain asias­ta ei voi olla var­mo­ja on tosi huo­no syy olla teke­mät­tä paras­ta mah­dol­lis­ta päätöstä.

    Mark­ki­nat ker­to­vat, että inflaa­tio ei ole ongel­ma, kos­ka ne luot­ta­vat sii­hen, että kes­kus­pank­ki ei ota täl­lai­sia riskejä.

    Aivan. Ja miks sä luu­let, että mark­ki­nat yht’ äkkiä alkas ajat­te­le­maan, että hei kato kes­kus­pank­ki ottaa­kin ihan älyt­tö­miä ris­ke­jä, kun se aset­taa poli­tiik­kan­sa sil­leen, että se toden­nä­köi­ses­ti onnistuu?

    Mil­lä ihmeen tem­pul­la sä onnis­tut ajat­te­le­maan, että mark­ki­noi­den luot­ta­mus kes­kus­pank­kiin kas­vaa sii­tä, että se epäonnistuu?

    FED teki näin – piti korot varm­mu­den vuok­si alhaal­la – 2000-luvul­la dotcom-kuplan puh­jet­tua, ja se omal­ta osal­taan aiheut­ti, tai aina­kin oli pahen­ta­mas­sa nykyis­tä rahoi­tus­krii­siä, kun raha oli niin halpaa.

    Eli sä haluut, että Fed epä­on­nis­tuu nyt raha­po­li­tii­kas­saan var­muu­den vuoks ja perus­te­let tätä sil­lä, että vii­meks kun se epä­on­nis­tu var­muu­den vuoks, niin jou­dut­tiin kuseen?

    Fedin pitäs aina aset­taa poli­tiik­ka sil­leen, että sen ole­tusar­vo­na on onnis­tu­mi­nen, eikä yrit­tää tie­tää asioi­ta mark­ki­noi­ta parem­min. Suo­sit­te­len samaa sulle.

  84. No miks kes­kus­pank­ki antas inflaa­tio-odo­tus­ten nous­ta noin isoiks? Miks ne ei vaan imu­rois sitä rahaa pois mark­ki­noil­ta? Miks ne mark­ki­nat olet­tais, että hei kun Fed sanoo 3%, niin oikees­ti ne tar­kot­taa­kin 10%.

    Niin, kes­kei­nen eri­mie­li­syy­tem­me koh­dis­tuu tähän. Minä väi­tän, että kes­kus­pank­ki ei kyke­ne kont­rol­loi­maan inflaa­tion suu­ruut­ta, vain sen suun­taa, ja sitä­kin vii­veel­lä. Se voi kiris­tää raha­po­li­tiik­kaa, jos inflaa­tio nousee lii­kaa, ja se voi löy­sen­tää sitä, kun se on alhainen.

    Löy­sen­tä­mi­nen kui­ten­kin on mah­do­ton­ta perin­tei­sil­lä mene­tel­mil­lä, kun kor­ko on nol­las­sa, ja sen jäl­keen sovel­let­ta­vat mene­tel­mät ovat ris­kaa­be­lei­ta, kos­ka nii­den vai­ku­tuk­ses­ta ei ole pal­joa empii­ris­tä todistusaineistoa.

    Kiris­tä­mi­nen on aina mah­dol­lis­ta, mut­ta se tulee kal­liik­si kan­san­ta­lou­del­le, kos­ka kes­kus­pan­kil­la ei ole tai­ka­nap­pu­laa, jol­la se voi imu­roi­da rahaa mark­ki­noil­ta ilman, että se vai­kut­taa kor­koon. Koron nous­tes­sa lyhy­tai­kai­nen vie­ras­pää­oma kal­lis­tuu ja fir­mo­ja menee nurin. 

    Minä olen tul­kin­nut varo­vai­suu­den niin, että oikeas­ti juu­ri tämä on se, mitä kes­kus­pan­kit yrit­tä­vät vält­tää. Ei kyse ole sii­tä, että inflaa­tio pide­tään tahal­laan nol­las­sa eikä kol­mes­sa, vaan sii­tä, että pelä­tään, että jos se nos­te­taan kol­meen kei­nol­la mil­lä hyvän­sä, niin voi käy­dä niin, että sen pysäyt­tä­mi­nen sin­ne kol­meen tar­vit­see koron pom­paut­ta­mis­ta useam­mal­la prosenttiyksiköllä. 

    Kos­ka olem­me elä­neet mata­lan koron aikaa jo pidem­pään, niin jo seit­se­män pro­sen­tin nimel­lis­kor­ko tilan­tees­sa, jos­sa pal­kat eivät nouse inflaa­tion tah­dis­sa jne, on lyhyel­lä aika­vä­lil­lä aika myrk­kyä yksi­tyi­sel­le kulu­tuk­sel­le. Täl­löin sii­tä BKT:n kas­vus­ta leik­kau­tui­si pal­jon enem­män kuin mitä nyt näyt­tää leikkautuvan.

    Sem­min­kin kun minä en oikeas­ti usko, että inflaa­tio aut­taa pal­joa­kaan. Kol­men pro­sen­tin inflaa­tio pudot­taa reaa­li­palk­ko­ja kol­mel­la pro­sen­til­la, mut­ta kun odo­tuk­set ank­ku­roi­tu­vat, lop­pu­tu­lok­se­na on pelk­kä inflaa­tio, eivät­kä reaa­li­pal­kat sii­tä mihin­kään putoa — het­kel­li­ses­ti ehkä. Tämä on osa sitä, mitä minä pidän näis­sä jutuis­sa “tai­ka­temp­pui­na”. Tun­nut ajat­te­le­van, että on joku yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, joka oikeas­ti kor­jaa talou­den ongel­mat, ja kes­kus­pan­keis­sa ollaan vaan lii­an tyh­miä tajua­maan se.

  85. kes­kus­pank­ki ei kyke­ne kont­rol­loi­maan inflaa­tion suu­ruut­ta, vain sen suuntaa”

    Eikö tuos­sa ole hie­noi­nen loo­gi­nen ris­ti­rii­ta? Eikö suun­ta nime­no­maan vai­ku­ta suu­ruu­teen? Ei juu­ri tar­kal­leen halut­tuun suu­ruu­teen, mut­ta sitä koh­den kui­ten­kin. Tämä voi toki olla vai­ke­aa, kuten Yhdys­val­lois­sa 1970-luvul­la, mut­ta sivus­ta kat­so­ja­na kes­kus­te­lus­san­ne on kyl­lä pal­jon pie­nem­pi todel­li­nen eri­mie­li­syys, kuin mitä kom­men­teis­ta tai nii­den sävys­tä pikai­ses­ti voi­si olettaa?

  86. väi­te että se “ei halun­nut” inflaa­tio­ta tai että se yrit­ti pitää sen nol­las­sa, ei ole minus­ta uskottava.

    Jos näyt­tää, tuok­suu ja mais­tuu puo­lu­kal­ta, niin eikö­hän se oo puolukka.

    Ole­te­taan että BOJ todel­la pyr­ki pitä­mään inflaa­tion nol­las­sa. Mikä­hän voi­si olla motii­vi, joku syy­hän tuol­lai­seen inflaa­tio­ta­voit­tee­seen pitäi­si kait löytyä.

  87. Ole­te­taan että BOJ todel­la pyr­ki pitä­mään inflaa­tion nol­las­sa. Mikä­hän voi­si olla motii­vi, joku syy­hän tuol­lai­seen inflaa­tio­ta­voit­tee­seen pitäi­si kait löy­tyä. /BRG kirjoitti 

    Vas­taus on japa­ni­lais­ten moraali.

    Japa­ni­lai­set pank­kii­rit eivät halua varas­taa kan­sa­lais­ten­sa sääs­tö­jä inflaatiokikalla. 

    Tätä moraa­lia ei Paul Krug­man voi ymmärtää.
    Pank­ki­val­tuus­ton pöy­tä­kir­jois­sa voi lukea Aar­ne Saa­ri­sen vas­tus­ta­neen deval­vaa­tio­ta, kos­ka se syö köy­hän säästöt. 

    Aar­ne Saa­ri­sen seu­raa­ja Esko Sep­pä­nen ei köy­his­tä välit­tä­nyt, vaan ajoi deval­vaa­tio­ta, joka voi aiheut­taa hype­rin­flaa­tion, jos­ta voi seu­ra­ta yleis­lak­ko, jos­ta puo­les­taan voi seu­ra­ta levot­to­muuk­sia, jot­ka puo­les­taan anta­vat tilai­suu­den vallankumoukselle.

  88. Tie­de­mies:

    Niin, kes­kei­nen eri­mie­li­syy­tem­me koh­dis­tuu tähän. Minä väi­tän, että kes­kus­pank­ki ei kyke­ne kont­rol­loi­maan inflaa­tion suu­ruut­ta, vain sen suun­taa, ja sitä­kin viiveellä.

    Niin, en oikein tie­dä mihin tämä käsi­tyk­se­si perustuu.

    Tule­vai­suu­den odo­tet­ta­vas­ta inflaa­tios­ta saa reaa­liai­kais­ta tie­toa mark­ki­noil­ta ja kes­kus­pan­kil­la on kei­no kom­mu­ni­koi­da mark­ki­noil­le, min­kä­lai­seen tule­vai­suu­den inflaa­tioon se tähtää.

    On toki tot­ta, että esi­merk­ke­jä täl­lai­ses­ta toi­min­nas­ta jou­tuu hake­maan aika kau­kaa, mut­ta esim. hyö­dy­ke­kan­nas­sa jos kes­kus­pank­ki alen­taa rahan arvoa suh­tees­sa hyö­dyk­kee­seen, niin kyl­lä se arvo rea­goi hyvin nopeasti.

    Ei mark­ki­nat sil­loin­kaan aja­tel­leet, että äh… tus­kin se kes­kus­pank­ki nyt oikees­ti tar­kot­taa, että rahan arvo las­kee 10%, että ole­te­taan vaan, että se pysyy vakiona.

    Kos­ka lopul­ta kes­kus­pank­ki saa aina halua­man­sa, niin mark­ki­nat rea­goi­vat nopeas­ti, kun kes­kus­pank­ki kom­mu­ni­koi tavoitteensa.

    Löy­sen­tä­mi­nen kui­ten­kin on mah­do­ton­ta perin­tei­sil­lä mene­tel­mil­lä, kun kor­ko on nol­las­sa, ja sen jäl­keen sovel­let­ta­vat mene­tel­mät ovat ris­kaa­be­lei­ta, kos­ka nii­den vai­ku­tuk­ses­ta ei ole pal­joa empii­ris­tä todistusaineistoa.

    No mut­ta eikö se oli vähem­män ris­kaa­be­lia kuin tie­toi­nen epä­on­nis­tu­mi­nen, jos­ta meil­lä on todis­tusai­neis­toa, eikä se näy­tä hyvältä?

    Kiris­tä­mi­nen on aina mah­dol­lis­ta, mut­ta se tulee kal­liik­si kan­san­ta­lou­del­le, kos­ka kes­kus­pan­kil­la ei ole tai­ka­nap­pu­laa, jol­la se voi imu­roi­da rahaa mark­ki­noil­ta ilman, että se vai­kut­taa korkoon.

    No mut­ta ei se hait­taa, että kor­ko nousee täs­sä tapauk­ses­sa, kos­ka se joh­tuu sii­tä, että talous on elpynyt.

    Sem­min­kin kun minä en oikeas­ti usko, että inflaa­tio aut­taa pal­joa­kaan. Kol­men pro­sen­tin inflaa­tio pudot­taa reaa­li­palk­ko­ja kol­mel­la pro­sen­til­la, mut­ta kun odo­tuk­set ank­ku­roi­tu­vat, lop­pu­tu­lok­se­na on pelk­kä inflaa­tio, eivät­kä reaa­li­pal­kat sii­tä mihin­kään putoa – het­kel­li­ses­ti ehkä.

    No ei ne odo­tuk­set ank­ku­roi­du kol­meen pro­sent­tiin muu­ta kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että kes­kus­pank­ki sanoo halua­van­sa kol­men pro­sen­tin inflaa­tioo täs­tä läh­tien. Jos kes­kus­pank­ki sanoo, että ne halu­aa hin­ta­ta­son sii­hen mis­sä se olis, jos se olis kas­va­nu tren­din mukaan ja sen jäl­keen se halu­aa hin­ta­ta­son nouse­van 2% vuo­des­sa, niin ei mark­ki­noil­la oo mitään syy­tä olet­taa, että hei kyl­lä se kes­kus­pank­ki var­maan oikees­ti tar­kot­taa, että hin­ta­ta­so nousee 3% vuodessa.

    Sii­nä oot toki oikees­sa, että reaa­li­pal­kat ei putoo muu­ta kuin het­kel­li­ses­ti. Just tämä on se tavoi­te. Yhdys­val­lois­sa on 10% jen­gis­tä työt­tö­mä­nä. Reaa­li­palk­ko­jen pitää las­kee het­kel­li­ses­ti, että talous palau­tuu “täys­työl­li­syy­teen”.

    Tun­nut ajat­te­le­van, että on joku yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, joka oikeas­ti kor­jaa talou­den ongel­mat, ja kes­kus­pan­keis­sa ollaan vaan lii­an tyh­miä tajua­maan se.

    Njoo… ei ihan. Se, että kesk­su­pank­ki hoi­taa hom­man­sa ei kor­jaa talou­den ongel­mia, mut­ta se tekee nii­den talou­den ongel­mien kor­jaan­tu­mi­ses­ta helpompaa.

    Mul­la ei oo tyy­dyt­tä­vää seli­tys­tä sil­le miks kes­kus­pan­kit toi­mii ikään kuin ne olis tyh­miä. Ehkä ne on niin kon­ser­va­tii­vi­sia, että ne ei halua ottaa uut­ta mak­ro­teo­ri­aa tosis­saan tai ehkä osa niis­tä on niin tie­tä­mät­tö­miä, ehkä ne vas­tus­taa inflaa­tioo moraa­li­ses­ti ja näkee tämän tilan­teen mah­dol­li­suu­te­na siir­tyä nol­lain­flaa­tioon tai ehkä nii­tä rajoit­taa jul­ki­nen mie­li­pi­de, joka on aika inflaatiovastainen.

  89. Ah ja piti sanoa vie­lä tuos­ta inflaa­tios­ta ja koron nouse­mi­ses­ta, että taas sinä väi­tät tie­tä­väs asiat mark­ki­noi­ta paremmin.

    Jos mark­ki­nat näyt­tää, että tule­vai­suu­des­sa kor­ko nousee 10% niin sit voi­daan alkaa kes­kus­tel­la, että onko se hyväs­tä vai pahas­ta, mut­ta niin kau­an kuin mark­ki­nat näyt­tää, että inflaa­tio jää tavoit­tees­taan ja korot on alhaal­la suun­nil­leen tääl­tä ikui­suu­teen, niin on tur­ha pelä­tä kor­ke­aa inflaa­tioo ja kor­kei­ta korkoja.

  90. Eikö tuos­sa ole hie­noi­nen loo­gi­nen ris­ti­rii­ta?

    Ei. Jos inflaa­tio nousee, sen nousu voi­daan (vii­väs­te­tys­ti) kat­kais­ta kiris­tä­mäl­lä raha­po­li­tiik­kaa, mut­ta etu­kä­teen ei voi­da kont­rol­loi­da sitä, kuin­ka pal­jon hin­nat nousevat. 

    So. jos inflaa­tio on nyt 10%, kes­kus­pank­ki voi pitää huo­len sii­tä, että se läh­tee alas­päin ja on sel­väs­ti alhai­sem­pi vuo­den pääs­tä, mut­ta se ei pys­ty tar­kal­leen kont­rol­loi­maan, kuin­ka pal­jon alhai­sem­pi se on. 

    Art­tu­rin argu­ment­ti näyt­täi­si ole­van, että kes­kus­pank­ki voi sää­tää inflaa­tio­ta jos­tain tai­ka­ruu­vis­ta reaa­lia­jas­sa, kun taas aina­kin minun käsi­tyk­se­ni mukaan talous­tie­tei­li­jöi­den kon­sen­sus on, että raha­po­li­tii­kan vai­ku­tus inflaa­tion suun­taan kyl­lä tie­de­tään, mut­ta suu­ruus vaih­te­lee ja riip­puu moni­mut­kai­sil­la tavoil­la odo­tuk­sis­ta, uskot­ta­vuu­des­ta, ulkoi­sis­ta teki­jöis­tä, “kuun asen­nos­ta” (siis tun­te­mat­to­mis­ta teki­jöis­tä) jne. 

    Art­tu­rin argu­ment­ti on myös, että mark­ki­na­da­ta on joten­kin ereh­ty­mä­tön­tä. Se on täy­sin vää­rä käsi­tys. Mark­ki­na­da­ta on paras arvaus vain sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että mark­ki­na­da­taa ei voi käyt­tää ris­kit­tö­män “raha­pum­pun” raken­ta­mi­seen. Arbit­raa­si­ta­sa­pai­no ei tar­koi­ta, että hin­ta on “todel­li­nen” tai “oikea”.

    Otan jäl­leen ker­ran esi­mer­kik­si osa­ke­kuplat. Kuplan ole­mas­sao­lo voi­daan tun­nis­taa, ja voi­daan jopa pää­tyä tilan­tee­seen, jos­sa käy­tän­nös­sä kaik­ki ovat sitä miel­tä, että hin­nat ovat sel­väs­ti fun­da­ment­tien ylä­puo­lel­la. Sii­tä huo­li­mat­ta täl­lä tie­dol­la ei voi tie­na­ta var­mas­ti. Arbit­raa­si­ta­sa­pai­no ei tar­koi­ta, että mark­ki­na­hin­ta on “oikea”.

    Kes­kus­pank­ki voi kat­soa arvo­pa­pe­ri­mark­ki­noi­den kor­ko­ja ja pää­tel­lä, että mark­ki­noil­la ei pelä­tä inflaa­tio­ta — se näh­dään esi­mer­kik­si sii­tä, että pit­kät korot ovat mata­lat. Mut­ta tämä on mark­ki­noi­den usko­mus, so. se voi aivan hyvin olla erään­lai­nen “kupla”, jos­sa oikeas­ti lyö­dään veto­ja, ja jokai­nen jän­nit­tää, kos­ka mus­ta­pek­ka jää omaan käteen. Jos kes­kus­pank­ki onnis­tuu lait­ta­maan inflaa­tion pyö­ri­mään, käyn­nis­tyy­kin uusi peli, ja korot pomp­paa­vat ja inflaa­tio-odo­tuk­set ovat­kin jotain ihan muuta.

    Nyt on huo­mioi­ta­va, että minä en väi­tä, että asia on juu­ri näin. Minä väi­tän, että tämän ris­ki on ole­mas­sa aivan samaan tapaan kun on ole­mas­sa ris­ki sii­tä, että asun­to- tai osa­ke­mark­ki­nat ovat kuplas­sa jona­kin ajanhetkenä. 

    Kes­kus­pan­kin on pak­ko olla kon­ser­va­tii­vi­nen, kos­ka 1970–80-luvuilta tie­de­tään, että vain kon­ser­va­tii­vi­nen kes­kus­pank­ki voi pitää rahan arvos­ta huol­ta, ja se voi teh­dä sen tuho­ja aiheut­ta­mat­ta vain, jos sen ei tar­vit­se erik­seen todis­tel­la ole­van­sa uskot­ta­va. FED ja EKP ovat taval­laan tämän dokt­rii­nin van­ke­ja, kos­ka ne teki­vät nyt pal­jon sel­lai­sia asioi­ta, jot­ka vie­lä 1980-luvul­la oli­si­vat joh­ta­neet kak­si­nu­me­roi­siin inflaa­tio­lu­kui­hin, mut­ta inflaa­tio ei sil­ti nytkähtänyt.

    70-luvul­ta tie­de­tään lisäk­si, että jos se uskot­ta­vuus menee, niin ei saa­da aikaan mitään paran­nus­ta reaa­li­puo­lel­la, vaan ainoas­taan stag­flaa­tio­ta. Voi­daan saa­da se reaa­li­palk­ko­jen pudo­tus vaik­ka kol­mel­la pro­sen­til­la, ja se voi aut­taa. Mut­ta jos se ei auta, niin meil­lä on kuu­den pro­sen­tin inflaa­tio, sama tilan­ne kuin nyt, kor­keam­mat korot, yleis­lak­ko­ja jne. kun reaa­li­pal­kat puto­ta­vat, fir­mo­ja menee nurin kun korot nouse­vat jne. 

    Ei kes­kus­pan­keis­sa tie­de­tä, että näin on, mut­ta siel­lä pelä­tään, että näin käy. Lisäk­si, inflaa­tio on empii­ri­ses­ti kat­soen nyt jos­sain parin pro­sen­tin tie­tä­vil­lä län­si­mais­sa. Ei se kuu­los­ta mil­tään kau­hean huo­nol­ta tilan­teel­ta. Kai­va­taan­ko täs­sä jotain Wei­ma­rin tasa­val­lan tai Zim­babwen inflaatiota?

  91. Tie­de­mies:

    Ei. Jos inflaa­tio nousee, sen nousu voi­daan (vii­väs­te­tys­ti) kat­kais­ta kiris­tä­mäl­lä raha­po­li­tiik­kaa, mut­ta etu­kä­teen ei voi­da kont­rol­loi­da sitä, kuin­ka pal­jon hin­nat nousevat.

    Riip­puu täy­sin sii­tä miten raha­po­li­tiik­kaa tehdään.

    Sitä voi­daan teh­dä sil­leen­kin, että vai­ku­tus tulee mel­kein välit­tö­mäs­ti ja niin, että tie­de­tään suht tar­kas­ti miten pal­jon hin­nat nousee. (Esim. aset­ta­mal­la taso­ta­voi­te NBKT:lle.)

    Art­tu­rin argu­ment­ti näyt­täi­si ole­van, että kes­kus­pank­ki voi sää­tää inflaa­tio­ta jos­tain tai­ka­ruu­vis­ta reaaliajassa

    Ei mis­tään tai­ka­ruu­vis­ta tie­ten­kään, vaan lähin­nä kom­mu­ni­koi­mal­la sel­kees­ti tavoit­teen hin­ta­ta­son polulle.

    raha­po­li­tii­kan vai­ku­tus inflaa­tion suun­taan kyl­lä tie­de­tään, mut­ta suu­ruus vaih­te­lee ja riip­puu moni­mut­kai­sil­la tavoil­la odo­tuk­sis­ta, uskot­ta­vuu­des­ta, ulkoi­sis­ta teki­jöis­tä, “kuun asen­nos­ta” (siis tun­te­mat­to­mis­ta teki­jöis­tä) jne.

    Riip­puu mitä väli­net­tä raha­po­li­tii­kan tekoon käy­te­tään. Jos käy­te­tään raha­mää­rän mani­pu­loin­tia ilman mitään muu­ta, niin joo just näin se menee. Sit pitää olla jotain Tay­lor-sään­tö­jä, jot­ka toi­mii sil­loin kun mikään ei mene vikaan.

    Art­tu­rin argu­ment­ti on myös, että mark­ki­na­da­ta on joten­kin erehtymätöntä.

    Ei mis­sään nimes­sä! Muut vaan ereh­tyy useam­min kuin markkinat.

    Mark­ki­na­da­ta on paras arvaus vain sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että mark­ki­na­da­taa ei voi käyt­tää ris­kit­tö­män “raha­pum­pun” rakentamiseen. 

    No sil­lä on aika tär­kei­tä impli­kaa­tioi­ta, että mark­ki­na­da­ta on niin oikein, että kukaan ei voi bii­ta­ta markkinoita.

    Otan jäl­leen ker­ran esi­mer­kik­si osa­ke­kuplat. Kuplan ole­mas­sao­lo voi­daan tun­nis­taa, ja voi­daan jopa pää­tyä tilan­tee­seen, jos­sa käy­tän­nös­sä kaik­ki ovat sitä miel­tä, että hin­nat ovat sel­väs­ti fun­da­ment­tien yläpuolella.

    Ei. Sel­lai­seen tilan­tee­seen voi­daan pää­työ, että kaik­kien blo­gi­kom­men­toi­jien mie­les­tä hin­nat on fun­da­ment­tien ylä­puo­lel­la. Jos taas mark­ki­naos­a­puo­lien mie­les­tä hin­nat on fun­da­ment­tien ylä­puo­lel­la ne las­kee fun­da­ment­tien tasolle.

    Jos hin­nat on lii­an kor­kei­ta, niin osa sijoit­ta­jis­ta ei yri­tä arva­ta mui­ta sijoit­ta­jia parem­min mil­loin hin­nat tip­pu­vat vaan panos­ta­vat rahan­sa sen puo­les­ta, että hin­nat las­ke­vat. Jos on sel­vää, että hin­nat on lii­an kor­kei­ta heil­lä ei oo ongel­maa saa­da pääomaa.

    Sii­tä huo­li­mat­ta täl­lä tie­dol­la ei voi tie­na­ta var­mas­ti. Arbit­raa­si­ta­sa­pai­no ei tar­koi­ta, että mark­ki­na­hin­ta on “oikea”.

    Jos on tie­toa, että hin­nat ovat lii­an kor­kei­ta ja että muut on samaa miel­tä, että hin­nat on lii­an kor­kei­ta. Arbit­raa­si­ta­sa­pai­no tar­koit­ta, että hin­nat on niin oikein kun ne voi olla.

    Kes­kus­pank­ki voi kat­soa arvo­pa­pe­ri­mark­ki­noi­den kor­ko­ja ja pää­tel­lä, että mark­ki­noil­la ei pelä­tä inflaa­tio­ta – se näh­dään esi­mer­kik­si sii­tä, että pit­kät korot ovat mata­lat. Mut­ta tämä on mark­ki­noi­den usko­mus, so. se voi aivan hyvin olla erään­lai­nen “kupla”, jos­sa oikeas­ti lyö­dään veto­ja, ja jokai­nen jän­nit­tää, kos­ka mus­ta­pek­ka jää omaan käteen.

    Niin voi, mut­ta luul­ta­vas­ti ei. Jos kes­kus­pank­ki alkaa arvai­le­maan mil­loin mark­ki­na­hin­ta on vää­rin, se tekee toden­nä­köi­ses­ti enem­män vir­hei­tä kuin jos se vaan uskoo mark­ki­na­hin­toi­hin sokeasti.

    Kes­kus­pan­kin on pak­ko olla kon­ser­va­tii­vi­nen, kos­ka 1970–80-luvuilta tie­de­tään, että vain kon­ser­va­tii­vi­nen kes­kus­pank­ki voi pitää rahan arvos­ta huol­ta, ja se voi teh­dä sen tuho­ja aiheut­ta­mat­ta vain, jos sen ei tar­vit­se erik­seen todis­tel­la ole­van­sa uskottava.

    No riip­puu taas sii­tä mitä tar­koi­tat kon­ser­va­tii­vi­sel­la. 1970–80-luvuilla huo­mat­tiin, että inflaa­tion saa kuriin vakuut­ta­mal­la mark­ki­nat sii­tä, että kes­kus­pank­ki ei sal­li inflaatioo.

    Mikään näis­tä minun (välit­tä­mis­tä­ni) ehdo­tuk­sis­ta ei ker­ro mark­ki­noil­le, että kes­kus­pank­ki olis muut­ta­nut pit­kän aika­vä­lin inflaatiotavoitettaan.

    Lisäk­si, inflaa­tio on empii­ri­ses­ti kat­soen nyt jos­sain parin pro­sen­tin tie­tä­vil­lä län­si­mais­sa. Ei se kuu­los­ta mil­tään kau­hean huo­nol­ta tilanteelta.

    No ensin­nä­kin se on reip­paas­ti alle 2% (tyy­liin 1,5). Toi­sek­seen ei var­maan kuul­los­ta, jos ei ota huo­mioon miten pal­jon hin­ta­ta­so on kor­keam­pi sii­tä tasos­ta mil­lä se olis jos kes­kus­pank­ki olis onnis­tu­nut teh­tä­väs­sään. Tämä on se olen­nai­nen muut­tu­ja, ei inflaa­tion nopeus.

    Kai­va­taan­ko täs­sä jotain Wei­ma­rin tasa­val­lan tai Zim­babwen inflaatiota?

    Ei. Kai­va­taan inflaa­tioo, joka las­kee hin­ta­ta­son sil­le tasol­leen mis­sä sen pitäis olla jos kes­kus­pank­ki ei olis epä­on­nis­tu­nut tehtävässään.

  92. Art­tu­ri, olet vain sot­ke­nut itse­si argu­ment­tiin, joka on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rä. Arbit­raa­si­ta­sa­pai­no tar­koit­taa, että ris­kit­tö­män raha­pum­pun raken­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta. Se ei tar­koi­ta että mark­ki­na­hin­ta on oikea tai että mark­ki­na­hin­nois­ta pää­tel­ty “oikea” hin­ta/in­flaa­tio/­tuot­to-odo­tus/w­ha­te­ver, edes oli­si se, mitä toi­mi­jat odottavat. 

    Se tar­koit­taa vain, että jos veik­kaat että se on jotain muu­ta, otat ison ris­kin. Siis: jos veik­kaat, että inflaatio/korko/whatever, on jotain muu­ta kuin mitä mark­ki­nain­for­maa­tio sanoo, niin jou­dut otta­maan ris­kin, jos­sa voit hävi­tä. Ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kes­ki­mää­rin ei ole stra­te­gi­aa, jol­la voi vei­ka­ta mark­ki­nao­do­tus­ta vas­taan ja voit­taa. Se ei todel­la­kaan ole sama asia kuin että mark­ki­na­hin­ta ker­toi­si luo­tet­ta­vas­ti mitä tulee tapahtumaan.

    Olet ymmär­tä­nyt arbit­raa­si­ta­sa­pai­non aivan lii­an vah­vak­si. Todel­la­kin voi olla niin, että kaik­ki “tie­tä­vät”, että hin­nas­sa on kuplaa. Se, mitä ei tie­de­tä on, kuin­ka pal­jon, ja kos­ka tul­laan alas. Jos short­taat, ja veik­kaat vää­rin, otat isos­ti tak­kiin. Saa­te­taan jopa olla täy­sin var­mo­ja, että joku short­taa­jis­ta voit­taa, mut­ta ei vain tie­de­tä kuka. Pit­kän posi­tion kave­ri vek­kaa vain vähän pidem­pää aikaa huip­puun, ei sen kummempaa. 

    Inflaa­tios­sa voi olla täy­sin sama. Mark­ki­noi­den “odo­tus” on, että kes­kus­pank­ki ei ota ris­kiä jät­ti-inflaa­tios­ta. Se on ollut oikeas­sa tähän asti. Kaik­ki toi­min­not, joil­la kes­kus­pank­ki voi oikeas­ti vai­kut­taa mihin­kään, ovat mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti odot­ta­mat­to­mia. So, kes­kus­pank­ki voi teh­dä inflaa­tiol­le jotain vain, jos se tekee jotain odottamatonta. 

    Ongel­ma on, että kos­ka se jokin on mää­ri­tel­män nojal­la odot­ta­ma­ton­ta, ei kes­kus­pank­ki­kaan tie­dä mitä sii­tä seu­raa. Arbit­raa­si­ta­sa­pai­no tar­koit­taa juu­ri tätä. Jos näin ei oli­si, kes­kus­pank­ki voi­si tosi­aan luo­da raha/hyvinvointipumpun, jol­la se loput­to­miin lisäi­si kan­sa­kun­nan hyvin­voin­tia. Tämä ei ole mah­dol­lis­ta. Tämä — ja vain tämä — oli se, mis­sä keho­tin sinua otta­maan oppia itävaltalaisista.

  93. Ehdot­tai­sin kes­kus­te­lua Irlan­nin tilan­tees­ta, jos­ko Osmo voi­si virit­tää asial­li­sen ja objek­tii­vi­sen kes­kus­te­lun aihees­ta. Suo­men medias­ta ehkä YLE:ä lukuu­not­ta­mat­ta ei saa puo­lu­ee­ton­ta tie­toa asias­ta. Kaik­ki hokevat 

    Katai­sen vaa­ti­mia vel­ka­ta­kui­ta, joil­la ei ole mitään teke­mis­tä itse asian kanssa.

    Ulko­mai­siin pal­ve­lui­hin kir­jau­tu­mal­la (esim. FT) saa syvem­pää tie­toa asias­ta ja ilmei­ses­ti täl­lä­kin pals­tal­la on hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät ole pel­käs­tään koti­mais­ten uutis­suo­dat­ti­mien varassa. 

    Oli vaa­lit tulos­sa tai mitä vain, niin Suo­mel­le asia näyt­täi­si ole­van erit­täin merkittävä.

  94. EDIT (pari näppäilyvirhettä)

    Ehdot­tai­sin kes­kus­te­lua Irlan­nin tilan­tees­ta, jos­ko Osmo voi­si virit­tää asial­li­sen ja objek­tii­vi­sen kes­kus­te­lun aihees­ta. Suo­men medias­ta ehkä YLE:ä lukuu­not­ta­mat­ta ei saa puo­lu­ee­ton­ta tie­toa asias­ta. Kaik­ki hokevat

    Katai­sen vaa­ti­mia vel­ka­ta­kui­ta, joil­la ei ole mitään teke­mis­tä itse asian kanssa.

    Ulko­mai­siin pal­ve­lui­hin kir­jau­tu­mal­la (esim. FT) saa syvem­pää tie­toa asias­ta ja ilmei­ses­ti täl­lä­kin pals­tal­la on hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät ole pel­käs­tään koti­mais­ten uutis­suo­dat­ti­mien varassa. 

    Oli vaa­lit tulos­sa tai mitä vain, niin Suo­mel­le asia näyt­täi­si ole­van erit­täin merkittävä.

  95. Komp­paan Evert The Neve­res­tia. Van­ho­jen aihei­den pot­ki­mi­nen ylös ei oikein toi­mi ja kysees­sä on kui­ten­kin tämän het­ken ehkä mer­kit­tä­vin poliit­ti­nen aihe maa­il­mas­sa. Juu­ri joku joh­ta­va vir­ka­mies par­kai­si, että koko EU vie­lä hajo­aa Ruot­sin, Bri­tan­nian ja Hol­lan­nin takia. Kum­pa oli­si­kin tot­ta, aina­kin tämän talous­lii­ton osal­ta. Mie­les­tä­ni on aika sel­vää, että tilan­ne on rat­kai­se­mat­to­mas­sa umpi­ku­jas­sa, joka joh­taa loput­to­maan sub­ven­tion kierteeseen.

    Tie täs­tä ulos oli­si ole­mas­sa, jos yhteis­va­luut­taa ei oli­si. Kreik­ka, Espan­ja, Por­tu­ga­li voi­si­vat antaa valuut­tan­sa arvon las­kea mark­ki­noil­la, jon­ka jäl­keen nii­den vien­ti rupe­ai­si vetä­mään ja lopul­ta toi­si mail­le nii­tä pal­jon kai­vat­tu­ja tuloja.

    Eikä tämä nyt edel­lyt­tä vält­tä­mät­tä paluu­ta kan­sal­li­siin valuut­toi­hin. Mut­ta jos oli­si edes “mark­ka-euro” ja “drakh­ma-euro”, niin tämä dyna­miik­ka sää­te­li­si talous­a­lu­een kehi­tys­tä nykyis­tä joustavammmin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.