Kauppa pilaa Suomen ruokakulttuurin

Kävin Pro­vences­sa ystä­vä­ni luon lepää­mäs­sä saa­tua­ni kir­ja­ni pai­noon. Olen kir­joit­ta­nut tääl­lä aihees­ta ennen­kin, mut­ta kyl­lä käy kateek­si sikä­läis­tä ruokakulttuuria.

Ostim­me lam­paan­kyl­jyk­siä liha­kau­pas­ta. Jou­duim­me jonot­ta­maan, kos­ka liha­mes­ta­ri leik­ka­si mui­den asiak­kai­den liho­ja. Mei­dän kyl­jyk­siäm­me hän raken­si minuut­ti­tol­kul­la, mut­ta hie­not niis­tä tuli­kin ja hel­pot val­mis­taa.  Se, että asiak­kail­la on aikaa jonot­taa eri­kois­liik­keis­sä ratio­naa­lis­ten mar­ket­tien sijas­ta, osoit­taa jotain myös asiak­kai­den arvoista.

Mar­ke­teis­sa­kin tuo­re­ruo­ka tuli lähi­ti­loil­ta. Se näki tuo­reu­des­sa. Ei onnis­tu Suo­mes­sa tal­vel­la, mut­ta mik­si ei onnis­tu kesäl­lä­kään. SOK ja Kes­ko kiel­tä­vät kaup­piai­ta osta­mas­ta ruo­kaa naa­pu­rin tilal­ta, kos­ka se kuu­lem­ma rik­koo logistiikan.

Lau­an­tai­na oli Aptis­sa mark­ki­nat. Mark­ki­noil­la myy­tiin kaik­kea krää­sää ja myös pai­kal­lis­ten käsit5yöläisten aikaan­saan­nok­sia. Ennen kaik­kea oli kui­ten­kin kyse maa­ta­lous­mark­ki­nois­ta. Turis­ti­se­son­ki oli ohi, joten se val­ta­vat ihmis­jou­kot, jot­ka kujia pit­kin vel­loi­vat, oli­si­vat lähi­seu­dun asuk­kai­ta, jot­ka teki­vät vii­kon­lop­puos­tok­sen­sa suo­raan viljelijöiltä.

Tämä kaik­ki on tie­tys­ti teho­ton­ta. Aikaa menee niin osta­jil­ta kuin myy­jil­tä ver­rat­tu­na nope­aan pyräh­dyk­seen Pris­mas­sa. Mut­ta mihin meil­lä on kii­re? Hyvä ruo­ka teh­dään ja syö­dään rakkaudella.

Suo­mes­sa kak­si kau­pan ket­jua pai­naa ruo­ka­kult­tuu­riam­me koh­ti nol­laa. Tähän on pak­ko tul­la vas­tais­ku. Erään­lai­nen vas­tais­ku on Stoc­kan her­kun suu­ri suo­sio, mut­ta se ei ole lähi­ruo­kaa. Parem­pi osoi­tus tule­vas­ta on Lasi­pa­lat­sin Maa­ti­la­to­ri Eat&Joy, joka menes­tyy noin­kin jär­jet­tö­mäs­sä pai­kas­sa. Tuo­reen ruu­an pik­ku­kau­pat voi­si­vat menes­tyä ympä­ri pää­kau­pun­ki­seu­tua. Ruo­ka oli­si joi­ta­kin pro­sent­te­ja kal­liim­paa, mut­ta meni­si kau­pak­si. Haka­nie­men hal­lis­ta saa myös kun­non sapus­kaa ja pal­jon väkeä siel­lä käy­kin – ja kaukaa.

Rans­kas­sa ollaan myös vah­vas­ti natio­na­lis­ti­sia. Kävin suu­ren mar­ke­tin (nii­tä­kin on) vii­nio­sas­tol­la tar­kas­tuk­sel­la. Vali­koi­ma oli mää­räl­tään lähes pie­nen Alkon tasoa, mut­ta joka iki­nen pul­lo sisäl­si rans­ka­lais­ta vii­niä. Ei mitään muu­ta! Tähän täy­tyy sisäl­tyä jokin epä­vi­ral­li­nen kau­pan este. Saman­lai­nen kuin meil­lä on maidossa.

51 vastausta artikkeliin “Kauppa pilaa Suomen ruokakulttuurin”

  1. Sat­tui­pas sopi­vas­ti, olen just täl­lä minuu­til­la läh­dös­sä hake­maan tilaus­ta­ni Oulun yli­opis­ton yli­op­pi­las­kun­nan ruo­ka­pii­rin jako­ti­lai­suu­des­ta. Luo­mua ja lähiruokaa.

  2. Hyvä kir­joi­tus! Suo­mes­sa pitäi­si käy­dä avoin kes­kus­te­lu ruo­ka­kult­tuu­ris­ta ja yli­pää­tän­sä maa­ta­lou­des­ta. Mie­les­tä­ni jär­ke­vä vaih­toeh­to ei ole alkaa suo­si­maan ulk­mo­mai­sia tuot­tei­ta (ulkois­ta­mal­la ympä­ris­tö­hai­tat) vaan kehit­tää omaa tuo­tan­toa kulut­ta­ja- ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­mäk­si. Tämä ei kui­ten­kaan onnis­tu ilman tuot­ta­jayh­dis­tys­tä, joka osal­taan puo­lus­taa van­haa rakennetta.
    Lähi- ja laa­tu­ruo­kaan eri­kois­tu­mal­la tuot­ta­jal­la on mah­dol­li­suus saa­da parem­pi hin­ta tuot­tees­taan, jol­loin myös tukien mer­ki­tys pie­ne­nee. Bulk­ki­tuo­tan­non tuke­mi­seen vara­tut rahat voi­si aina­kin osit­tain siir­tää toi­miin, jot­ka edis­tä­vät lähi­ruu­an menek­kiä. Esi­mer­kik­si pin­ta-ala­tu­kien sijas­ta tukea pai­kal­li­seen jalos­tus­toi­min­taan ja markkinointiin.

  3. K‑ketjussa kaup­pi­aat voi­vat ostel­la vapaas­ti 15 % vali­koi­mas­taan mis­tä halua­vat. Mut­ta kun ostot on vas­tuu­tet­tu osas­ton pari­kymp­pi­sel­le työn­te­ki­jäl­le, niin onko ihme, jos tämä tilaa vain sitä mikä on Kes­kon vali­koi­ma­lis­tal­la? Kaup­pi­aat ovat lii­an har­voin kaup­piai­ta, useim­mi­ten he ovat toimitusjohtajia.

    S‑ketjun puo­lel­la lähi­seu­tu­jen tuot­teil­la ei ole tätä teo­reet­tis­ta­kaan mah­dol­li­suut­ta pää­tyä tis­kil­le. Alueo­suus­kau­pat hank­ki­vat jon­kin ver­ran omas­ta maa­kun­nas­ta, mut­ta sil­loin­kin vaa­di­taan hel­pos­ti tuk­ku­mai­sia volyy­me­ja ja toimitusvarmuutta.

    Kau­pan toi­min­ta­mal­li kuvas­taa suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mis­ta ruo­kaan. Riit­tää, kun sitä on riit­tä­väs­ti ja se on edul­lis­ta. Tähän on kai syy­nä lyhyt his­to­riam­me, eikä kaup­paa mie­les­tä­ni voi sii­tä syyllistää.

    Jos suo­ma­lais­ten asen­net­ta ruo­kaan halu­taan muut­taa, pitäi­si kaup­paan sil­ti saa­da parem­pia, tuo­reem­pia ja vaih­te­le­vam­pia tuot­tei­ta. Lähi­ruo­ka voi­si vas­ta­ta näi­hin. Nyt­hän ruo­kien tuot­ta­mi­sen ja val­mis­ta­mi­sen taus­tal­la on koko ajan tar­ve teh­dä mah­dol­li­sim­man säi­ly­vä tuo­te, jot­ta se saa­tai­siin jake­luun koko har­vaan asut­tuun maa­ham­me. Jos taas läh­de­tään­kin sii­tä, että maku on tär­kein, syn­tyy ihan toi­sen­lais­ta jäl­keä. Nämä tuot­teet eivät tie­ten­kään kes­tä samal­la taval­la kul­je­tus­ta ja varas­toin­tia, ja sik­si nii­den mark­ki­noi­den täy­tyy löy­tyä läheltä.

    Val­tio voi­si edis­tää asi­aa esim. kek­si­mäl­lä nopeas­ti lähi­ruo­al­le oman mer­kin. Sen voi­si teh­dä vaik­ka­pa Maa­kun­tien par­haat ‑mer­kis­tä, joka jo nyt sisäl­tää lähi­ruo­kaan kuu­lu­van laatuajattelun.

  4. Mitä ihmeen eroa on Stoc­kan her­kul­la ja taval­li­sel­la city-marketilla? 

    City-mar­ke­tin laa­jem­man vali­koi­man lisäk­si siis.…

  5. Oma osuu­ten­sa on myös täkä­läi­sel­lä tai sit­ten EU:sta tule­val­la sään­te­lyl­lä, joka vii­mek­si yrit­ti vai­keut­taa kala­kuk­ko­jen myyn­tiä. Mie­leen tulee ovat­ko esi­mer­kik­si hygie­nia­mää­räyk­set tur­han tiuk­ko­ja. Espan­jas­sa kun on tul­lut näh­tyä muun muas­sa ilma­kui­vat­tu­ja kink­ku­ja roik­ku­mas­sa baa­rin katos­ta. Enkä aina­kaan minä ole reis­suil­la­ni havain­nut uuti­sia val­tai­sis­ta ruokamyrkytyksistä. 

    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/eu-yritt%C3%A4%C3%A4-ottaa-kalakukon-hengilt%C3%A4/464006

    Tuli­kos muu­ten huo­mat­tua rau­ta­tie­o­pe­raat­to­ri, joka ei ole pai­kal­li­nen VR?

    http://www.trainprovence.com/

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  6. Joo, avoin kes­kus­te­lu ruo­ka­kult­tuu­ris­ta ja maa­ta­lou­des­ta oli­si tosi­aan pai­kal­laan. Nyt­hän vii­mei­set par­kym­men­tä vuot­ta on ajet­tu puh­taas­ti yksik­kö­koon kas­vat­ta­mis­ta (sitä ennen tuet­tiin enem­män­kin pien­vil­je­li­jöi­tä). Täs­sä­kin blo­gis­sa ylei­sin kan­nan­ot­to (jos­kus kai O.S:nkin) on halu lei­ka­ta maa­ta­lou­den tukiai­sia ja rajoit­taa maa­ta­lou­den pääs­tö­jä nykyis­tä tiu­kem­min (tyy­pil­li­ses­ti kai vil­je­li­jöi­den kustannuksella).

    Hyvä jos ihmi­set oppi­si­vat arvos­ta­maan nyvää ruo­kaa — itse tuott­tua, lähel­lä tuo­tet­tua, eko­lo­gi­ses­ti tuo­tet­tua, puh­das­ta tai muu­ten vain hyvää. Syö­mi­nen on myös aika kes­kei­nen osa elä­mää (kes­kei­sem­pi kuin monet muut nyky­hyö­dyk­keet). Nyky­ään Suo­mes­sa saa kau­pas­ta ehkä parem­paa lei­pää kuin Rans­kas­sa, mut­ta monet muut osa-alu­eet ovat hun­nin­gol­la. Yksi räi­keim­mis­tä on ehkä kala­tuot­teet. Tuhan­sien jär­vien maas­sa vali­koi­ma on aika Nor­ja­lais- ja Kana­da­lais- ja vakuumipainotteinen.

  7. Vali­koi­ma oli mää­räl­tään lähes pie­nen Alkon tasoa, mut­ta joka iki­nen pul­lo sisäl­si rans­ka­lais­ta vii­niä. Ei mitään muuta!

    Mik­si pitäi­si olla muu­ta? Muut maat­han vain kopioi­vat rans­ka­lai­sia klas­si­koi­ta pinot noi­ris­ta ja char­don­nays­ta samp­pan­jaan ja sau­ter­ne­siin. Rans­kas­sa on jo kaik­ki mitä vii­ni­nys­tä­vä tar­vit­see. Alko­kin voi­si oikeas­taan luo­pua koko­naan Chi­les­tä ja paris­ta muus­ta tur­has­ta viinimaasta.

    1. Miten­kä­hän päin se kopioin­ti nyt menee vii­nien osal­ta. Jokin kas­vi­tau­ti tuho­si Euroo­pan vii­ni­kas­vus­tois­ta suu­ren osan. Alku­pe­räis­la­jik­keet pelas­tet­tiin muil­le man­te­reil­le. Chi­les­sä teh­dään var­sin hyviä viinejä.
      Lai­va­kul­je­tuk­sen osuus vii­nin hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä on samaa luok­kaa kuin se, jos joku hakee vii­ni­pul­lon­sa kilo­met­rin pääs­tä Alkos­ta autol­la. Jos ne tule­vat tän­ne Rans­kas­ta rekoil­la, se on pahem­pi asia kuin Chi­les­tä laivalla.

  8. Jopas sat­tui, olin itse juu­ri Apt’in mark­ki­noil­la kesä­kuus­sa. Her­kul­li­sel­ta näyt­ti, mais­tui myös.

  9. Kale­vi K:
    >Oma osuu­ten­sa on myös täkä­läi­sel­lä tai sitten
    >EU:sta tule­val­la sään­te­lyl­lä, joka vii­mek­si yritti
    >vai­keut­taa kala­kuk­ko­jen myyntiä.

    Usein täkä­läi­nen sään­te­ly ottaa ins­pi­raa­tion­sa EU:sta mut­ta väit­tää pakol­li­sek­si sel­lais­ta­kin, min­kä ei miten­kään sitä tar­vit­si­si olla.

    Esi­mer­kik­si sopii pien­teu­ras­ta­mo­jen tap­pa­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että sei­nien pitää olla tie­tyl­lä taval­la kaa­ke­loi­tu­ja, ja pai­kal­la pitää olla tiet­tyi­nä aikoi­na tie­tyn­lai­sen ser­ti­fi­kaa­tin omis­ta­va tar­kas­tuse­läin­lää­kä­ri. Näil­lä vaa­ti­muk­sil­la ei ole mitään tosia­sial­lis­ta elin­tar­vi­ke­hy­giee­nis­tä mer­ki­tys­tä, eikä muu Euroop­pa lot­kau­ta niil­le kor­vaan­sa, mut­ta orjal­li­ses­ti seu­rat­tu­na niil­lä voi­daan kam­pit­taa joku­nen pai­kal­li­nen pikkufirma.

    Täs­sä luul­ta­vas­ti vih­rei­den ääni hajau­tuu pahas­ti: osa har­mit­te­lee lähi­ruo­an katoa­mis­ta, osa iloit­see “liha on mur­haa” ‑hen­ges­sä sii­tä, että edes joku elin­kei­non­har­joit­ta­ja saa­tiin pois bis­nek­ses­tä. Kun jäl­jel­lä on vain iso­ja fir­mo­ja, ne ovat sel­keäm­piä vihollisia.

  10. Pris­ma ja City­mar­ket ovat kaup­po­ja hitail­le. Itse suo­sin Lid­liä, siel­lä jonot vetää valeh­te­le­mat­ta 50% nopeammin.

  11. Ei nyt ruve­ta han­naa­maan sen gastroe­li­tis­min kans­sa. Vii­ni on rans­kas­ta, ita­lia­lai­set ja muut naa­pu­ri­kan­sat teke­vät myös vii­nin omai­sia juo­mia. Muu­al­ta maa­il­mas­ta saa usein ihan kel­vol­li­sia käy­tet­ty­jä rypälemehuja. 🙂

  12. Esi­mer­kik­si sopii pien­teu­ras­ta­mo­jen tap­pa­mi­nen sil­lä perus­teel­la, että sei­nien pitää olla tie­tyl­lä taval­la kaa­ke­loi­tu­ja, ja pai­kal­la pitää olla tiet­tyi­nä aikoi­na tie­tyn­lai­sen ser­ti­fi­kaa­tin omis­ta­va tarkastuseläinlääkäri.”

    Yleen­sä­kin Evi­ran lin­ja on tap­paa pai­kal­li­nen tuo­reen ruu­an tuo­tan­to, ja ohja­ta ihmi­set teol­li­ses­ti val­mis­tet­tu­jen eines­ten pariin, kos­ka jäl­kim­mäi­ses­sä on hygie­nia­ket­ju parem­min hallinnassa.

  13. Espan­jas­sa kun on tul­lut näh­tyä muun muas­sa ilma­kui­vat­tu­ja kink­ku­ja roik­ku­mas­sa baa­rin katosta”

    Ne on suo­lat­tu ja kui­vat­tu, kink­kua peit­tää pak­su ker­ros ja kun lei­ka­taan vii­pa­leet, se pei­te­tään huo­lel­la. Joten ei ole pel­koa huo­nos­ta hygie­nis­tä, ja nyky­ään espan­jas­sa hygie­niä kont­ro­loi­daan aika tarkasti.

    Jos­kus pris­mas­ta tai toi­ses­ta suur­kau­pas­ta ei tah­do löy­tää lihaa joka ei ole mari­noi­tu ja paloi­tel­tu val­miik­si. Jos ver­taa mitä kau­pas­sa on saa­ta­vil­la, niin luu­len että 90%-100% lihas­ta on jo val­mis pakat­tu, lei­kat­tu ja mari­noi­du. Asia­kas pal­ve­luun ei kuu­lu teh­dä se asiak­kaan edes­sä. Sama pätee kalaan, jos pytää per­ka­maan ja leik­ka­maan, sii­tä veloi­te­taan ja jos teh­dään, niin ei miten­kään ystävällisesti.

    Ihmi­set var­mas­ti arvos­tam­me hyvää, tuo­ret­ta pai­kal­lis­ta ruo­kaa, mut­ta mis­tä sitä saa?

  14. Peri­aat­tees­sa olen Osmon kans­sa aivan samal­la kan­nal­la, mut­ta en tie­dä miten pal­jon enem­män ruo­as­ta suos­tui­sin mak­sa­maan. Emme todel­la­kaan syö hal­vin­ta mah­dol­lis­ta mahan­täy­tet­tä nytkään.

    Oli­si­ko jol­la­kul­la val­mii­na saa­ta­vil­la tilas­to sii­tä, miten suu­ren osan tulois­taan suo­ma­lai­nen käyt­tää ruo­kaan ja miten suu­ren osan rans­ka­lai­nen? Se oli­si aivan olen­nai­nen tieto.

  15. Kyl­lä Osmon kir­joi­tuk­ses­sa on vis­si perä. Ja ehkä Osmon kan­ta on Osmon tulo­luo­kas­sa jopa ymmär­ret­tä­vä. Eikös enti­sen kan­san­edus­ta­jan ja minis­te­rin työt­tö­myys­kor­vaus ole aina­kin tuplas­ti tab­va­li­sen suom,alaisen palkka.

    Olen jos­kus yrit­tä­nyt ostaa pai­kal­li­sel­ta suo­ma­lai­sen pik­ku­kau­pun­gin toril­ta “lähi­ruo­kaa”. Kyl­lä sitä löy­tyi, oli syys­ke­sä. En yri­tä teh­dä vas­taa­vaa enää tule­vai­suu­des­sa. Minul­la ei ole varaa mak­saa 40 — 80 % mar­ket­tien hin­taa kal­liim­paa hin­taa. Lisäk­si en huo­man­nut laa­dus­sa mer­kit­tä­väöä eroa.

    Joten Osmon tulo­luo­kas­sa kir­joi­tus oli var­mas­ti ajan­koh­tai­nen ja lähi­ruu­an puu­te ilmeinen.

  16. Yleen­sä­kin Evi­ran lin­ja on tap­paa pai­kal­li­nen tuo­reen ruu­an tuo­tan­to, ja ohja­ta ihmi­set teol­li­ses­ti val­mis­tet­tu­jen eines­ten pariin, kos­ka jäl­kim­mäi­ses­sä on hygie­nia­ket­ju parem­min hallinnassa.”
    Kyl­lä ne Hel­sin­gin kau­pun­gin ter­veys­tar­kas­ta­jat vie­vät kevyes­ti voi­ton Evirasta.
    Tiuk­ka suo­ma­lai­nen ter­veys­tar­kas­tus on yksi syy, ettei lähi­ruo­ka menesty.

    Mut­ta tila­sin juu­ri puo­li poroa tutul­ta poro­mie­hel­tä, sekin täy­sin lai­ton jut­tu Suomessa.

  17. Ja työ­tön ei voi edes mat­kus­taa ver­tai­le­maan eri mai­den ruokakulttuureja.

    Olin tänään työk­kä­ris­sä ja vir­kai­li­ja alkoi patis­tel­la minua levy­sep­pä-hit­saa­ja opin­toi­hin, heil­lä kun on kurs­se­ja mut­ta ei oppilaita.
    Jäi miet­ti­mään, jos­ko lähet­tää minul­le osoi­tuk­sen kurs­sil­le, hänen kun pitää osoit­taa tulos­ta­voit­teis­saan teh­neen­sä jotain.

    Kuka työ­an­ta­ja kai­paa yli 60-vuo­tias­ta aloit­te­le­vaa hitsaria ??

    Ei ole ihme jos Suo­mes­sa polii­tik­ko­ja pide­tään pel­lei­nä, ei se tosin ole median syy, vaan hei­dän itsensä.

  18. Nois­ta Evi­raaan ja hygie­ni­aan liit­ty­vis­tä asios­ta olen jos­kus aiem­min täl­lä­kin blo­gil­la toden­nut, että oma­val­von­ta­jär­jes­tel­mä (jos­sa on myös hyvät puo­len­sa) on kehi­tet­ty aika­naan, jot­ta oltai­siin saa­tu astro­nau­teil­le mah­dol­li­sim­man hygiee­nis­ta ruo­kaa. Nyt tämä vaa­ti­mus on laa­jen­net­tu kos­ke­maan ihmis­kun­taa noin yleen­sä, aina­kin, mikä­li Evi­ral­ta kysy­tään. Onhan se kohtuullista…

    Logist­tii­ka­ket­jut ovat sit­ten oma syö­pän­sä. Yli­pään­sä aja­tus, että tuk­ku ja vähit­täis­myyn­ti ovat noin peri­aat­tees­sa erot­ta­mat­to­mat on kil­pai­lun ja laa­dun kan­nal­ta kysee­na­lai­nen. Sit­ten jos tähän vyyh­tiin kuu­luu vie­lä ras­kas­ta poliit­tis­ta kor­rup­tio­ta (tai sil­tä maal­li­kos­ta vai­kut­ta­vaa) ollaan yhä kenom­mis­sa kantimissa. 

    Joten ollaan tilas­sa, jos­sa kes­kus­joh­to ei sal­li kauppiaiden(sa) ole­van kaup­piai­ta, eikä maas­sa juu­ri ket­ju­jen ulko­puo­li­sia kaup­po­ja olek­kaan. Ravin­to­loit­si­joi­ta­kaan ei tah­do löy­tyä enää, mut­ta aika vähän on tuk­ku­ja­kaan, jois­ta ket­juun­tu­ma­ton voi tuot­teen­sa hank­kia. Ja niin edelleen. 

    Eikä jär­jes­te­ly edes takaa kulut­ta­jal­le edul­li­sia tuot­tei­ta. Laa­dus­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Ja har­vas­sa pai­kas­sa tätä vas­taan voi edes äänes­tää lompakollaan.

  19. Ostim­me lam­paan­kyl­jyk­siä liha­kau­pas­ta. Jou­duim­me jonot­ta­maan, kos­ka liha­mes­ta­ri leik­ka­si mui­den asiak­kai­den liho­ja. Mei­dän kyl­jyk­siäm­me hän raken­si minuut­ti­tol­kul­la, mut­ta hie­not niis­tä tuli­kin ja hel­pot valmistaa.”
    Soi­nin­vaa­ra kävi kou­lua sil­loin, kun kau­pun­gin­val­tuus­to ei ollut kek­si­nyt, että juku­ri­päil­le son­neil­le tulee opet­taa pakol­li­sia kas­vis­ruo­ka­päi­viä. Tus­kin­pa Pro­vences­sa ruo­ka­kult­tuu­ria vaa­li­vat teke­vät moi­sia päätöksiä.

  20. Suo­mes­sa on tasan kak­si kel­vol­lis­ta ruo­ka­kaup­paa: Turun tori ja Haka­nie­men hal­li. Stoc­kan her­kul­la on vie­lä pit­kä mat­ka kolmanneksi.

  21. Kävi­sin mie­lel­lä­ni useam­min Kaup­pa­hal­lis­sa tai Stock­man­nin her­kus­sa, mut­ta ne hinnat…

    Jos­tain syys­tä ruo­ka Suo­mes­sa mak­saa. Minis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la­kin tie­tää sen mut­tei suos­tu ker­to­maan. http://www.ess.fi/?article=229645

  22. Ihmi­set var­mas­ti arvos­tam­me hyvää, tuo­ret­ta pai­kal­lis­ta ruo­kaa, mut­ta mis­tä sitä saa?

    Tai­de­la­ji. Mai­nos­ta­mi­sen­kin uhal­la muu­ta­ma vinkki:

    Hyvää tuo­ret­ta lei­pää saa vie­lä suht hyvin, useis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa on joku lei­po­mo. Esim. Avi­kai­nen Tork­ke­lin­mäel­lä tai Rönt­tös-Rou­va Tapa­ni­las­sa. Näis­sä asio­daan sit­ten aamuisin.

    Tuo­re kala on vähän vai­keam­pi laji, mul­la ei ole mitään kovin hyvää vink­kiä ja tämä ei ole oikeas­taan mun ykkös­jut­tu. Kauppatori?

    Tuo­reet kas­vik­set on näil­lä levey­sas­teil­la han­ka­la jut­tu. Toi­saal­ta kal­liit­kin kas­vik­set on aika hal­po­ja, mut­ta ei näi­tä oikein saa edes rahal­la. Tal­viai­kaan otan suo­siol­la tuon­ti­ta­va­raa, Haka­nie­men hal­lin vihan­nes­ko­juis­ta saa esi­mer­kik­si ver­rat­taen tuo­rei­ta rans­ka­lai­sia salaat­te­ja. Kas­vis­huo­ne­ka­mas­ta se tuo­reem­pa­na poi­mit­tu on ihan hyvää jos­ta täl­lä blo­gil­la vin­kat­tiin, se K‑Kauppa on tosin Käpy­län ase­mal­la vaik­ka­kin Oulun­ky­läs­sä. Meni het­ki kun etsin.:)

    Seson­ki­na asiat on tie­ten­kin parem­min. Jos ei itse jak­sa tai minun tapauk­ses­sa­ni osaa kerä­tä niin sie­niä voi yleen­sä ostaa esi­mer­kik­si Haka­nie­men torin reu­nal­ta, vii­mek­si ostin tat­te­ja kar­ja­lais­mum­mul­ta. Siir­to­la­puu­tar­ho­jen myy­jäi­set sato­kau­den lopus­sa on aar­re­ait­ta, mut­ta nois­ta tie­do­te­taan hyvin huo­nos­ti, samoin jois­tain vihan­nes­ko­juis­ta saa esi­mer­kik­si tuo­ret­ta man­gol­dia joka on luul­ta­vas­ti itse kas­va­tet­tua, ja siten mitä luul­ta­vam­min lai­ton­ta. Ja oikein hyvää. Haluai­sin huo­maut­taa että hel­sin­ki­läi­sil­lä siir­to­la­pals­toil­la kas­va­te­taan ihan kan­nat­ta­vas­ti kas­vik­sia myyn­tiin­kin ilman mitään tukia.:)

    Tuo­ret­ta voi­ta saa Haka­nie­men hal­lis­ta. Tuo­rees­ta pas­to­roi­mat­to­mas­ta mai­dos­ta en ole var­ma. Vas­taa­via rans­ka­lai­sia juus­to­ja saa­nee hir­mui­sel­la hin­nal­la Stock­kan Her­kus­ta, Töö­lön­to­ril­la on muu­ten kans­sa muis­taak­se­ni joku gourmet-kauppa.

    Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla sel­lai­nen ruo­ka­kirp­pu­to­ri. Ihan har­ras­te­li­jat kas­vat­taa kai­ken näköis­tä yli oman tar­peen, mar­jas­taa, sie­nes­tää, ravus­taa, kalas­taa ja met­säs­tää. Näi­den löy­tä­mi­nen on vaan tur­han työ­läs­tä, pitäi­si olla paik­ka tai pari mis­sä näi­tä myy­täi­siin. Torit joo, mut­ta niis­sä­kin oma byro­kra­tian­sa mikä kar­koit­taa pien­myy­jiä, ja pitäi­si olla katet­tua tilaa. Oli­sin esi­mer­kik­si halun­nut ostaa ome­noi­ta. Mik­sei tuol­lai­ses­sa voi­si samal­la myy­dä vaik­ka pie­nem­pien tuot­ta­jien tuotteita.

    Jua­ni­tol­la vas­ta­vuo­roi­ses­ti kysy­mys. Ajat­te­lin tila­ta netis­tä espan­ja­lai­sen ilma­kui­va­tun kin­kun, en vaan ihan täy­sin tie­dä miten sitä käsi­tel­lään. Leik­kaa­mi­nen var­maan joten­kin sujuu ja sekin sel­vi­si että sen pitää hen­git­tää ennen tar­joi­lua, mut­ta mitä sä tar­koi­tit että se pei­tel­lään, ja mil­lä? Kankaalla?

  23. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja ja TL. No jaa, vii­mek­si maa­kun­nis­sa kun ostin vil­je­li­jäl­tä toril­ta kas­sin tomaat­te­ja, kurk­kua ja peru­noi­ta se tai­si mak­saa jotain kuu­ti­sen euroa. Ja vii­mek­si kun kävin Haka­nie­men hal­lis­sa mul­ta tai­si men­nä kymp­pi illal­li­sai­nek­siin ja vähän muu­hun­kin. Purk­ki­ka­maa kan­nat­taa tie­ten­kin hank­kia nii­hin eri­kois­tu­neil­ta tar­joa­jil­ta joi­ta on maa väärällään.

  24. TL:
    >Jos­tain syys­tä ruo­ka Suo­mes­sa mak­saa. Ministeri
    >Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la­kin tie­tää sen mut­tei suostu
    >ker­to­maan.

    Tuo­ta vii­me­vuo­tis­ta perä­tön­tä jut­tua levi­tet­tiin tänä syk­sy­nä ahke­ras­ti face­book-link­kei­nä, mut­ta ei se tain­nut sil­lä­kään vie­lä todek­si muuttua:

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=148:tutkimuksella-haetaan-syitae-ruoan-hinnan-nousuun&Itemid=8

    ja jul­kais­tu selvitys:
    http://www.etla.fi/files/2421_Dp1209.pdf

  25. Kal­le: “Suo­mes­sa on tasan kak­si kel­vol­lis­ta ruo­ka­kaup­paa: Turun tori ja Haka­nie­men hal­li. Stoc­kan her­kul­la on vie­lä pit­kä mat­ka kolmanneksi.”

    Tähän vuo­den­ai­kaan Turun toril­ta saa lois­ta­via vihan­nek­sia ja kalaa (ja Aura­joen ran­noil­ta myös — tääl­lä on silak­ka­mark­ki­nat juu­ri nyt).
    Mut­ta sinul­ta unoh­tui kuli­na­ris­ti­nen kei­das, Turun kaup­pa­hal­li. Siel­lä on maan paras liha­tis­ki (parem­pi kuin Haka­nie­mes­sä tai Stoc­kal­la Hel­sin­gis­sä, Wan­han kaup­pa­hal­lin tar­jon­taa Ete­lä­ran­nas­sa en tun­ne, että sil­lä varauk­sel­la). Kun oma työ­paik­ka­ni on Turun kes­kus­tas­sa, tulee lähes päi­vit­täin kul­jet­tua kaup­pa­hal­lis­sa, joko syö­mäs­sä, osta­mas­sa jotain — ja usein vain hais­te­le­mas­sa tuok­su­ja, kat­se­le­mas­sa sil­min tai ais­ti­van ilma­pii­riä. Miten ren­tout­ta­vaa. Luo­mua vaik­ka mitä, japa­ni­lais­ta, ita­lia­lais­ta, afrik­ka­lais­ta ruo­kaa, suo­ma­lai­sen pel­lon anti­mia puh­taa­na, tai kalaa. 

    Sisä­pii­rin tie­toa: Olin jos­kus opis­ke­luai­ka­na erääs­sä tuo­re­tu­kus­sa (hedelmät&vihannekset&pakasteet) töis­sä. Kaup­pa­hal­lin kaup­pi­aat haki­vat aamul­la ensin par­haat tuot­teet pääl­tä, sit­ten toi­mi­tet­tiin tava­rat kaup­poi­hin — ja tori­kaup­pi­aat haki­vat vii­mei­sek­si ‘jämät’ halvalla.

    Turun kaup­pa­hal­lin oves­ta sisään astu­mal­la pää­see hel­pos­ti mat­kus­ta­maan ulkomaille.

  26. Mut­ta mihin meil­lä on kii­re? Hyvä ruo­ka teh­dään ja syö­dään rakkaudella. 

    Leik­ki­mään… pait­si huo­men­na sau­naan: mei­dän arjes­ta ruo­ka­huol­to vie ihan nykyi­sel­lään­kin ihan riit­tä­vän suu­ren osan vapaa-ajasta.

  27. Lasi­pa­lat­sin kaup­pa on Maa­ti­la­to­ri Eat&Joy. Itse olen kat­ke­ra, että erin­omai­nen met­sä­kyy­tön mai­dos­ta teh­ty jugurt­ti pois­tui vali­koi­mas­ta, kun tuot­ta­ja­ti­lan omis­ta­ja oli vaih­tu­nut ja siir­ty­nyt teho­tuo­tan­toon (tjsp). Haka­nie­men hal­lis­sa on mel­koi­ses­ti liha- ja kala­kaup­po­ja, mut­ta kas­vis­syö­jäl­le siel­tä ei pal­joa irtoa, satun­nai­sen vie­rai­lu­ni perusteella.

    Tuo Ant­ti­lan haas­tat­te­lun alku on kyl­lä aika pysäyttävä:

    Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la ei suos­tu ker­to­maan, mikä taho on hyö­ty­nyt ruu­an hin­nan rajus­ta nousus­ta. Ant­ti­lan vii­me vuon­na perus­ta­ma työ­ryh­mä tut­ki, onko ruu­an hin­nan nousu siir­ty­nyt tuot­ta­jal­le, teol­li­suu­del­le, kau­pal­le vai kul­jet­ta­jal­le. Sen sijaan työ­ryh­mä ryh­tyy nyt poh­ti­maan, miten kulut­ta­jat saa­daan hyväk­sy­mään hin­nan nousu.
    — Emme hae syyl­li­siä, mitä kenen­kin tas­kuun on men­nyt. Tie­dän kyl­lä vas­tauk­sen, mut­ta en suos­tu vas­taa­maan, kos­ka se ei vie han­ket­ta­ni eteen­päin, minis­te­ri Ant­ti­la sanoi Radio Voi­man haas­tat­te­lus­sa vie­rail­les­saan Lahdessa.
    Kaup­paa on arvos­tel­tu ruu­an hin­nan nos­ta­mi­ses­ta, mut­ta Ant­ti­la ei sysää syy­tä kau­pan niskoille.
    — Kaup­pa on vah­va ja se saa olla vah­va. Kaup­paa ei kan­na­ta syyllistää.

    (vah­ven­nus omani)

  28. KAUPPA HALUAA EDISTÄÄ RUOKAKULTTUURIA
    Suo­men elin­tar­vi­ke­ket­ju on panos­ta­nut ruo­an tur­val­li­suu­teen ja ter­veel­li­syy­teen. Kai­ma­ni on oikeas­sa vaa­ties­saan makua ruo­kaan. Tätä miel­tä on myös Ruo­ka­stra­te­gia 2020 työ­ryh­mä. Suo­ma­lai­sis­ta tulee euroop­pa­lai­sia heti nous­tes­saan Hel­sin­ki-Van­taal­ta, mut­ta tääl­lä suo­ma­lai­seen ruo­ka­kult­tuu­riin ei miten­kään sisäl­ly­te­tä juo­ma­kult­tuu­ria. Sii­tä puhu­vat vain val­koi­sis­sa esi­lii­nois­sa kul­ke­vat ravin­to­la-ammat­ti­lai­set. Kaup­pa käyt­tää koko polii­tik­ko­jen sal­li­man pin­ta-alan­sa pal­vel­lak­seen pirs­ta­loi­tu­vaa kysyn­tää. Luo­mu on maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön uuden poli­tii­kan niin sal­lies­sa läh­dös­sä uuteen nousuun ja kaup­pa hakee tosis­saan hyviä mik­ro­ta­va­ran­toi­mit­ta­jia tuo­maan pai­kal­lis­ta tarjontaa.
    Kos­ka kai­ma ei enää ole poli­tii­kan kuu­mim­mas­sa kehäs­sä, uskal­lan esit­tää, että polii­ti­koil­la­kin on oma vas­tuun­sa suo­ma­lai­sen ruo­ka­kult­tuu­rin luomisessa.
    Osmo Laine

    1. Oslo Lai­neel­le:
      Vale­he­te­vat­ko kaup­pi­aat, jot­ka ker­to­vat, että hei­tä on kes­kus­liik­keen tahol­ta kiel­let­ty osta­mas­ta pai­kal­li­sia elintarvikkeita?

  29. Var­maan kau­pal­la­kin on osan­sa sii­nä, ettei sitä laa­dul­taan usein huo­nom­paa ja eko­lo­gi­ses­ti ja ravit­se­muk­sel­li­ses­ti keh­nom­paa lähi­luo­mua löydy.

    Mut­ta on tuot­ta­jil­la­kin sor­men­sa pelis­sä. Vähem­män kuin joka 50. sika­ti­lal­li­nen saa sian sääl­li­ses­ti hen­gil­tä ja edes ruho­na liha­kaup­paan ja edel­leen liha­mes­ta­rin käsiin. Noin joka sadas sika­ti­lal­li­nen osaa aut­ta­vas­ti paloi­tel­la sian niin, että edes itsel­le kelpaa.

    Yksi noin tuhan­nes­ta mai­don­tuot­ta­jas­ta saa­nee mai­dos­taan aikaan muu­ta kuin kaa­kao­juo­man ja maka­ro­ni­vel­lin tai maitokahvin.

    Aktii­vi­vil­je­li­jöi­tä van­hem­mas­sa ikä­luo­kas­sa on muu­ta­mia van­ho­jae­män­tiä, jot­ka osaa­vat lei­pä­juus­ton valmistamisen.

    Ongel­ma on hyvin pal­jon siel­lä alku­tuo­tan­nos­sa: vil­je­li­jät ovat ulkois­ta­neet kai­ken jat­ko­ja­los­tuk­sen ja sen seu­rauk­se­na eivät he osaa mitään jalos­tuk­seen liit­ty­vää aina­kaan niin hyvin, että joku ostaisi.

    Enkö tie­dä mis­tä kir­joi­tan? Olen itse syn­ty­jä­ni maal­ta hyvin suu­rel­ta tilal­ta ja työs­ken­nel­lyt kier­tä­vä­nä lomit­ta­ja­na­kin lähes sadal­la eri tilal­la. Tun­nen maa­seu­dun, sen tuo­tan­to­ta­vat ja ‑olot, vil­je­li­jät ja osaa­mi­sen­sa parem­min kuin monikaan. 

    Ja olen omin sil­min toden­nut, että osaa­mi­nen liit­tyy enää vil­je­lyn­suun­nit­te­luun, ruok­ki­mi­seen — koneel­lis­ta­han se on oikeas­taan aina — ja muu­hun tuo­tan­non­suun­ni­tel­luun investointeineen.

    Vil­je­li­jä­kin ostaa ruo­an kau­pas­ta ja vetää rahan seinästä.

    Vil­je­li­jä onkin jo ammoin irrot­ta­nut otteen­sa ruo­as­ta itses­tään ellei syö­mä­puu­hi­aan las­ke­ta. Se siir­tyy tan­kis­sa mei­je­riin tai omin jaloin teu­ras­ta­mon autoon, mää­rä­ai­kaan, mää­rä­ko­koi­se­na, mää­rä­tyn laa­tui­se­na ja sovit­tuun hintaan. 

    Tätä tosia­si­aa yri­te­tään pei­tel­lä visus­ti. Puhu­taan suo­ma­lai­ses­ta ruo­ka­kult­tuu­ris­ta, jon­ka juu­ret oli­si­vat maa­seu­dul­la, kuten onkin Ete­lä-Euroo­pan koh­dal­la. Suo­mes­sa näin ei ole kuin Ruo­ka­tie­don ja vas­taa­vien MMM:n rahoit­ta­mien jär­jes­tö­jen luo­mis­sa harhakäsityksissä.

    Maa­seu­tu ja vil­je­li­jät on koko­naan mene­tet­ty ruo­ka­kult­tuu­rin keh­to­na. Itse asias­sa ovat­ko vil­je­li­jät muu­ta­mis­ta maa­lai­sis­ta _ruokaperinteistään_ huo­li­mat­ta olleet­kaan mitään mer­kit­tä­viä ruo­ka­kult­tuu­rin luo­jia? Säi­lyt­tä­jiä he eivät ole aina­kaan olleet, sitä ei voi kukaan kiistää.

    Jos siis halu­taan ne Osmon kai­paa­mat torit takai­sin, on aloi­tet­ta­va hyvin hyvin kau­kaa ja erit­täin syväl­le­me­ne­väs­tä muu­tok­ses­ta pelk­kien MMM-ruo­ka­tie­to­lais­ten mie­li­ku­vien­maa­lai­lu­jen sijaan. (Kyse­hän on ollut pel­käs­tä menekinedistämisestä.)

    Sitä muu­tos­ta ei voi aloit­taa niin, että luo­daan ensin kysyn­tää parem­mil­le tai usein vain “parem­mil­le” tuo­teil­le nii­hin liit­ty­vi­ne alku­pe­räi­syyt­tä kai­paa­vi­ne ja ihan­noi­vi­ne mie­li­ku­vi­neen. Vaan täy­tyy luo­da myös tar­jon­nan edel­ly­tyk­set. Nii­tä­hän ei ole lain­kaan tai tavat­to­man vaa­ti­mat­to­mas­ti. Niil­lä hyvin­pär­jää­vien tilo­jen näkö­kul­mas­ta kur­jil­la tiloil­la, joi­den täy­tyy ihan ite myy­dä omaa työ­tään perä­ti aktii­vi­ses­ti, kos­ka pin­ta-ala ei rii­tä nyky­nä­kö­kul­mas­ta “oike­aan vil­je­lyyn” eli koneel­lis­tet­tuun ja jopa kemi­ka­li­soi­tuun massatuotantoon. 

    Tuo­ta muu­tos­ta ei saa­da aikaan tämän eikä seu­raa­van­kaan vil­je­li­jä­pol­ven aika­na. Tämä nykyi­nen, jo eläk­keel­le hai­kai­le­va pol­vi on täy­sin mene­tet­ty, seu­raa­va on jat­ka­mas­sa edel­li­sen opein.

    Vain muu­ta­ma ani­har­va tila edes yrit­tää jotain omaa tuo­tan­toa. Sekin on hyvin tuo­tan­to­suun­tais­ta ja MTK:laisen maa­ta­lous­po­li­tii­kan pilaa­maa puo­li­pas­sii­vis­ta “yrit­te­lyä”, jos­sa ei ensim­mäi­nen kysy­mys ole, pal­jon­ko tuot­tees­ta saa, vaan pal­jon­ko saan tukia.

    Voit tode­ta asian itse, kun otat yhteyt­tä tuol­lai­sel­le tilal­le. Tar­jous­pyyn­töi­hin ei vas­ta­ta, ei-oo on pää­ar­tik­ke­li ja seu­raa­vak­si tar­jo­tuin on se, että “emän­tä mei­jät on viis­siin ili­mot­ta­nu sii­hen luvet­te­loon. Kyl­lä meil­tä lih­haa sil­ti saa ja pala­jo — 70 sik­kaa kerrallaan.”

    Ravin­to­lat ja jäl­leen­myy­jät voi­vat luot­taa vain ani­har­van — vain kou­ral­li­sen — toi­mi­tus­ky­kyyn. Toki maa­seu­dul­ta aina yhden Maa­ti­la­to­rin täy­teen saa satun­nai­sia eriä kokoa­mal­la ja nii­hin tyy­ty­mäl­lä, mut­ta mitään yhtä putiik­kia enem­pää ja laa­jem­paa pitä­vää vali­koi­maan ei nyky­tar­jon­nal­la luo­da. Eli ei luo­da tapo­ja ja tottumuksia.

    Näin tämä asia on ja pysyy ellei vil­je­li­jöi­tä saa­da pois siel­tä Suo­men par­haim­mat tulot anta­van, sinän­sä hyväk­syt­tä­vän teho­tuo­tan­non paris­ta ruo­ka-alan itsel­li­sik­si yrittäjiksi.

    Sitä ihmet­tä ei tul­la näke­mään. Mut­ta kuten sanot­tua, kyl­lä maa­seu­dul­ta aina mie­li­ku­vik­si saak­ka muu­ta­ma lihan­pa­la, lei­vän­kyr­sä ja pork­ka­na saa­daa hel­sin­ki­läis­ten päl­lis­tel­tä­väk­si. Sehän se on kait tar­koi­tus­kin, ei suu­rem­pien mas­so­jen ruok­ki­mi­nen, sil­lä se vaa­ti­si osaa­mis­ta ja oike­aa työ­tä hyvin monel­ta ja sii­hen ei maa­seu­dun asu­kas ole jät­ti­tu­kien vel­tos­tut­ta­ma­na halu­kas. Hyvin inhi­mil­lis­tä mut­ta totta.

  30. J:
    >(vah­ven­nus omani)

    Ja vah­ven­nuk­seen teh­ty valin­ta oli toi­mit­ta­jan, kos­ka jut­tu oli ilmei­ses­ti joko taha­ton tai sit­ten hyvin­kin inno­kas väärinkäsitys. 

    Ant­ti­lal­la näh­tä­väs­ti oli hin­ta­ra­ken­tees­ta oma ennak­ko­kä­si­tyk­sen­sä, mut­ta haas­tat­te­lus­sa “val­miik­si” mai­nit­tu sel­vi­tys oli sil­loin vas­ta aloi­tet­tu, ja jul­kais­tiin vajaa­ta vuot­ta myöhemmin.

  31. Suo­men jär­vet eivät ole vie­lä vii­nak­si muut­tu­neet, mut­ta Lan­gue­doc-Rous­sil­lo­nis­sa Rans­kas­sa on vii­ni­jär­vi, jon­ka juo­ma­kel­vo­ton pul­lo­te­taan ja myy­dään hal­pa­na pöy­tä­vii­ni­nä rans­ka­lai­sis­sa supermarketeissa.

    Rans­kan laa­tu­vii­nit ovat pal­jon kal­liim­pia kuin saman laa­tui­set chi­le­läi­set, kos­ka rans­ka­lai­set ovat kah­lin­neet itsen­sä kai­ken­maa­il­man AOC-sään­nök­siin, jot­ka estä­vät käyt­tä­mäs­tä kus­tan­nus­te­hok­kai­ta mut­ta makua huo­non­ta­mat­to­mia moder­ne­ja mene­tel­miä. Ja on kai Chi­les­sä ilmas­to­kin suo­tui­sam­pi ja työ­voi­ma halvempaa.

    Vas­ta kor­keam­mis­sa hin­ta­luo­kis­sa rans­ka­lai­set vii­nit päi­hit­tä­vät uuden maa­il­man. Onnek­si vii­ni­ma­kua on vai­kea kehit­tää sil­le tasol­le, että oikeas­ti erot­tai­si noin pie­niä nyanssseja.

  32. Itse en ole vie­lä käy­nyt, mut­ta tutut kehui­vat Töö­löön hil­jat­tain auen­nut­ta Anton & Anton lähi­ruo­ka­kaup­paa. Heil­lä näyt­täi­si ole­van jo yksi toi­mi­pis­te Por­voos­sa. Eli kyl­lä aina­kin Hel­sin­gis­sä pik­ku­hil­jaa alkaa olla paik­ko­ja, mis­tä ostaa kun­non ruo­kaa. Se tosin ei muis­sa kau­pun­geis­sa asu­via lii­kaa liikuta.

  33. Jäi­tä luomukukkahattuihin,

    Samaa miel­tä, mut­ta mie­les­tä­ni ruo­an­lait­to­tai­dot ovat maa­seu­dul­la kyl­lä hie­man parem­mas­sa kun­nos­sa kuin annoit ymmär­tää. Aina­kin kylä­juh­lis­sa näkee, että kylän emän­nil­lä on vie­lä tai­dot hyppysissä.

    EU-aika­na tila­ko­koa on sys­te­maat­ti­ses­ti kas­va­tet­tu, joten on luon­nol­lis­ta, että toril­la istu­via oman tuo­tan­non myy­jiä ei nyky­ään juu­ri ole. Tilat voi­vat olla kemial­li­ses­sa teho­tuo­tan­nos­sa tai luo­mus­sa, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti iso­ja. Tuot­to ote­taan usein siel­tä mis­tä EU:n jat­ku­vas­ti muut­tu­vat sään­nöt sen kuna­kin vuon­na hel­poi­ten anta­vat (jos tuo­tan­to­muo­to joustaa).

    Toki muu­ta­mia moni­puo­li­sem­pia­kin tilo­ja on, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti kes­ki­ty­tään yhteen alaan ja suu­reen kokoon. Vil­je­li­jät ovat myös lais­ko­ja, kuten kulut­ta­jat­kin. Hel­poin­ta on myy­dä kaik­ki tuo­tan­to yhdel­le osta­jal­le, ja kulut­ta­jan hakea kaik­ki ostok­set yhdes­tä super­mar­ke­tis­ta, joka taas saa useim­mat tuot­teen­sa hel­poim­min yhdes­tä isos­ta keskusvarastosta.

    Usein media syyt­tää vil­je­li­jöi­tä ruo­an kohon­neis­ta hin­nois­ta, vaik­ka raa­ka-aineen osuus tuot­teen hin­nas­ta oli­si­kin mar­gi­naa­li­nen. Täs­sä vil­je­li­jöil­lä voi­si olla myös sau­maa ryh­dis­täy­tyä ja val­mis­taa raa­ka-aineet lop­pu­tuot­teik­si asti (ja ottaa kaik­ki väli­por­tai­den kat­teet itsel­leen). Sata vuot­ta sit­ten maa­lai­set perus­te­li­vat osuus­kun­tia ja mui­ta ura­kal­la. Nyt ollaan aika taval­la saa­mat­to­mam­pia täs­sä suh­tees­sa. Kai elin­ta­so on monil­la suo­ma­lai­sil­la niin hyvä, että mie­luum­min lomail­laan ja har­ras­tel­laan kuin kulu­te­taan yli­mää­räi­nen aika yli­mää­räi­sen rahan ansaitsemiseen.

    Täs­sä­pä kaik­ki täl­lä ker­taa. Sit­ten syö­mään suo­raan met­säs­tä pöy­tään tul­lut­ta lihaa — eikun tänään onkin vakuu­mis­sa jää­kaap­piin uinut­ta kalaa. Ja pääl­le perin­tei­seen tapaan koto­na teh­tyä vii­liä — jon­ka raa­ka-aine kyl­lä lyp­set­tiin nelis­kul­mai­ses­ta pakkauksesta.

  34. Jäi­tä kir­joit­taa ihan uskottavasti.

    Ravin­to­lat ja jäl­leen­myy­jät voi­vat luot­taa vain ani­har­van – vain kou­ral­li­sen – toi­mi­tus­ky­kyyn. Toki maa­seu­dul­ta aina yhden Maa­ti­la­to­rin täy­teen saa satun­nai­sia eriä kokoa­mal­la ja nii­hin tyy­ty­mäl­lä, mut­ta mitään yhtä putiik­kia enem­pää ja laa­jem­paa pitä­vää vali­koi­maan ei nyky­tar­jon­nal­la luo­da. Eli ei luo­da tapo­ja ja tottumuksia.

    Sitä minä vaan mie­tin että mik­sei­vät ne ravin­to­lat tai jäl­leen­myy­jät osta omaa tilaa, eli hoi­tai­si koko put­ken. Väi­tän myös että ain­kin Hel­sin­gis­sä ihan sem­moi­nen urbaa­ni kas­vi­huo­ne kan­nat­tai­si, pree­mio mitä voi ottaa tuo­rees­ta tava­ras­ta sekä mah­dol­li­suus myy­dä ihan nou­to­na kom­pen­soi­nee muu­ten suu­rem­mat kus­tan­nuk­set. Ja läm­pöä saa edul­li­ses­ti HELE­Nil­tä. Pai­kak­si sopii vaik­ka­pa nykyi­nen kau­pun­gin tai­mi­tar­ha Munkkivuoressa.

  35. Suo­mes­sa voi­si käy­dä kun­non kes­kus­te­lun nyky­ruu­as­ta joka on pum­pat­tu täy­teen ties mitä kemi­kaa­le­ja. Aina­kin hel­pos­ti saa­ta­vil­la ole­va vaih­toeh­to pitäi­si olla.

  36. Ode kysyi toi­sel­ta: “Vale­he­te­vat­ko kaup­pi­aat, jot­ka ker­to­vat, että hei­tä on kes­kus­liik­keen tahol­ta kiel­let­ty osta­mas­ta pai­kal­li­sia elintarvikkeita?”

    Vel­je­ni on erit­täin poh­joi­ses­sa kaup­pi­aa­na ja ker­toi näin: voi ottaa pai­kal­lis­ta, kun­han myös ket­ju­va­li­koi­ma on kunnossa.

    Yleen­sä puhut­tua kaup­piai­den 5%:n rajaa hän ei tuntenut. 

    Tois­tan nyt tämän: vika ei ole yksin kaup­piais­sa, vaan siel­lä teol­li­suu­des­sa ja pien­teol­li­suu­des­sa, jon­ka on toi­vot­tu syn­ty­vän maatiloille.

    Vil­je­li­jät eivät halua sitou­tua esi­mer­kik­si tuot­ta­maan ja mark­ki­noi­maan liha­val­mis­tei­ta kuten patei­ta tai mak­ka­raa tai mai­to­tuot­tei­ta kuten juus­to­ja. Ja vaik­ka haluai­si­vat, eivät he osaa noi­ta val­mis­taa. Ei ole perin­tei­tä; ket­ju on kat­ken­nut 50 vuot­ta sitten.

    Usko­kaa pois. Olen työs­ken­nel­lyt pian sadal­la tilal­la ja olen syn­ty­jä­ni­kin maal­ta ja tun­nen väke­ni sekä ajattelutapansa.

    Kai­ken saa hel­pom­mal­la, kun nos­taa tuet ja myy tuo­tan­non sel­lai­se­naan ja jalos­ta­mat­to­ma­na ulos.

    Eten­kin liha­puo­lel­la pitäi­si syn­tyä koh­ta­lai­sen pie­nel­le alu­eel­le “tie­tyn kriit­ti­sen mas­san” ylit­tä­vä mää­rä, 30 ehkä, pie­ny­ri­tyk­siä, jot­ka pis­täi­si­vät päi­väs­sä lihoik­si abaut 100 sikaa tai 50 mul­lia, aina­kin jotain tuol­lais­ta. (Tilo­ja ren­kaa­seen pitäi­si saa­da usko­ma­ton mää­rä, ei onnis­tu nyt, sii­tä tuonnempana.)

    Noil­la mää­ril­lä saa­tai­siin ne sivu­tuo­te­vir­rat (sisäe­li­met, veri, luut) tal­teen, kos­ka voi­tai­siin jär­jes­tää noi­den keräi­ly ja mah­dol­li­nen jalos­tus. Syn­tyi­si siis eri­kois­tu­ja noil­le­kin ja eli­met eivät oli­si pelk­kä kulu.

    Mai­don koh­dal­la juus­ton hera saa­daan hel­pom­min käyt­töön ja joku hin­ta­kin siitä.

    Toi­nen ongel­ma on raa­ka-aineen saa­ta­vuus: isot liha­ta­lot ovat sitout­ta­neet eri­lai­sin kei­noin tuot­ta­jat pariin­sa. Näi­tä kei­no­ja (mm. por­saat, neu­von­ta) ei pien­teu­ras­ta­moil­la ole. Heil­le toi­mit­ta­mi­nen mer­kit­see epä­var­muut­ta. Ja tus­kin on aina mah­dol­lis­ta­kaan, sil­lä tois­ten toi­mit­ta­mia por­sai­ta ei myy­dä liho­tet­tui­na­kaan kenel­le tahansa.

    Samal­la taval­la toi­mi­vat Valio ja Arla Ing­man. On vaik­ka mitä tuot­ta­ja­pal­ve­lua, jos­ta muo­dos­tuu osa mai­don hin­nas­ta (ja osa tuot­ta­ja­hin­nas­ta siis sala­taan meil­lä tilastoista…) 

    Mut­ta niin kau­an ei syn­ny mitään aina­kaan vil­je­li­jöi­den paris­ta, kun nykyi­nen tuo­tan­to­ta­pa on kan­nat­ta­va. Vil­je­li­jöil­lä­hän on perä­ti Suo­men suu­rim­mat tulot.

    Vain kep­pi aut­taa, usko­kaa pois. Sil­lä pork­ka­nan nämä perin juu­rin tun­te­ma­ni maa­jus­sit ovat aina osan­neet niel­lä ilman, että edes kii­tos­ta tulee antajalleen.

  37. Var­mas­ti kes­kit­ty­neel­lä kau­pal­la ja tuk­ku­ja­ke­lul­la on osa­syyn­sä, mut­ta kyl­lä minus­ta suu­rin teki­jä nykyi­seen huo­noon tilan­tee­seen on kulut­ta­jis­sa itsessään.

    Jos suo­si­taan vain hal­paa hin­taa ja help­pout­ta, ja laa­tu tulee vas­ta kol­man­te­na tai nel­jän­te­nä teki­jä­nä, sitä­hän sit­ten saadaan.

    Minul­la on koti­ni lähel­lä sekä Pris­ma ja City­Mar­ket että Stoc­kan Herk­ku. Kum­mas­ti Pris­ma vetää näis­tä eni­ten väkeä, vaik­ka siel­lä ei saa tuo­ret­ta kalaa juu­ri lain­kaan, liha on heik­ko­laa­tuis­ta ja vihan­nek­set ovat jopa mädän­ty­nei­tä tai aina­kin huo­non­nä­köi­siä. Mut­ta mitä väliä, Pris­ma on edul­li­sin, Pris­mas­sa on eni­ten nii­tä tar­jouk­sia. Ja S‑bonustakin saa.

    City­Mar­ke­tis­sa laa­tu on jo pykä­län ver­ran parem­pi, niin kalas­sa, lihas­sa kuin vihan­nek­sis­sa. Mut­ta aika vähän siel­lä tuo­rei­den tis­kil­lä näkee ihmi­siä yleen­sä, eines­tis­kin vetää tuu­li­pu­kua parem­min. On niin tär­ke­ää sääs­tää pari euroa.

    Ei Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa tuo­re­ta­va­ra tule var­mas­ti kos­kaan ole­maan yhtä hal­paa kuin teol­li­ses­ti tuo­tet­tu kel­tai­seen mös­söön pakat­tu eines, joten kulut­ta­jan pitää teh­dä valinta.

  38. Mah­taa­ko sel­lais­ta hin­ta­ta­soa olla ole­mas­sa­kaan jon­ka kal­leu­des­ta ei jen­gi jak­sai­si urputtaa…

    Ark­ti­sil­la peri­fe­ri­sil­la alueil­la ruo­as­ta — ja elä­mi­ses­tä yli­pää­tään — kuu­luu­kin mak­saa enem­män. Se on eko­lo­gi­ses­ti ja moraa­li­ses­ti oikein.

    Ja Ode­han itse räk­näi­li, että 140€ kus­tan­taa kyl­lä kuu­kau­den saf­kaa­mi­sen vaik­ka asioi­si ihan näis­sä koti­ku­toi­sis­sa “riis­tä­jä­ket­juis­sam­me”.

    Minus­ta tämä on suo­ras­taan pilk­ka­hin­tais­ta — siis pikem­min­kin lii­an hal­paa jos minä­kin nyt saan ker­toa mie­li­pi­tee­ni hin­ta­ta­sos­ta (niin kuin sil­lä oli­si jotain merkitystä). 

    Ruo­an laa­dul­li­set erot ovat val­tao­sin sub­jek­tii­vi­sia koke­muk­sia ja hen­ki­lö­koh­tai­sia pre­fe­rens­se­jä jot­ka kie­li­vät vain tot­tu­muk­ses­ta lii­an kor­ke­aan elin­ta­soon. Sok­ko­teis­teis­sä useim­mat meis­tä tuli­si­vat epäonnistumaan.

    Joku jo tote­si­kin, että tuot­ta­jat lie­ne­vät aivan yhtä lais­kan pul­lei­ta kuin muut­kin kulut­ta­jat. Lomit­ta­ja puo­les­taan epäi­li, ettei­vät tuot­ta­jat enää edes osai­si jat­ko­ja­los­taa tuot­tei­taan. Hyvin näyt­tää lomit­ta­jal­le­kin tue­tun alan suo­ja­työ­pai­kat kelvanneet.

    Minä kysyn, mik­si tuot­ta­jan pitäi­si osoit­taa ns. nor­mi­kan­sa­lais­ta kor­keam­paa insen­tii­viä ja/tai moraa­lia? En kek­si yhtään syytä.

    Mut­ta kek­sin heti yhden syyn mik­si mei­dän ehkä kan­nat­tai­si mak­saa tuot­ta­jil­le nykyis­tä­kin kor­keam­paa lik­saa: oma­va­rai­suu­den tur­vaa­mi­sen takia. Kut­su­taan sitä sit­ten vaik­ka maan­puo­lus­tuk­sek­si — ihan sama minulle.

    Iisis­tä pätä­käs­tä­kin on help­po huu­del­la. En esi­mer­kik­si itse oli­si val­mis läh­te­mään nykyi­sil­lä­kään tuil­la pitä­mään vil­ja- ja/tai tuo­tan­toe­läin­ti­laa yhtään mis­sään päin Suo­mea — entäs sinä? Entä sil­loin kun toi­min­taa­si ei val­tion toi­mes­ta enää subventoitaisi?

    On monia ammat­te­ja joi­den hyö­dys­tä yhteis­kun­nal­le en ole var­ma. Itse asias­sa epäi­len monen toi­men aiheut­ta­van enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Suu­ret duu­na­ri­jou­kot sai­si­vat minun puo­les­ta­ni jää­dä himaan vetä­mään lonk­kaa ilman, että se vai­kut­tai­si elä­män­laa­tuu­ni hei­ken­tä­väs­ti — päin vas­toin. Mut­ta krii­si­ti­lan­tees­sa tie­dän sano­mat­ta­kin kenen kans­sa minun kan­nat­tai­si alkaa kaveerata.

    Ikä­vä kyl­lä muu­ta­mien eli­tis­tien ja hip­pien valin­noil­la ei ole Suo­mes­sa­kaan ruo­an­tuo­tan­non koko­nai­suu­den kan­nal­ta mitään mer­ki­tys­tä. Mas­sat osta­vat siel­tä mis­tä hal­vim­mal­la saa­vat — ja mik­si hei­tä pitäi­si täs­tä syyl­lis­tää? Näin­hän talous­tie­de on mei­tä kaik­kia opet­ta­nut toimimaan.

  39. Suo­mes­sa todel­la­kin hin­to­ja nos­taa elin­tar­vik­keis­sa Evi­ra. Sil­lä Evi­ra toteut­taa ja nou­dat­taa lakia toi­sin kuin laki­mie­het tai tuo­ma­rit jot­ka taas sovel­taa lakia. Elin­tar­vi­ke­val­von­ta pien­ten yri­tys­ten osal­ta Suo­mes­sa on erit­täin tiuk­ka sil­lä ter­veys­tar­kas­ta­jat vaa­ti­vat yhden /kahdenkin hen­gen yri­tyk­sel­tä samat vaa­ti­muk­set kuin esim.viidenkymmenen työn­te­ki­jän yrityksessä.
    Pie­nes­sä “lai­tok­ses­sa” jos­sa tuo­tan­to­mää­rä vii­kos­sa alle sata kiloa vaa­di­taan saman­ver­ran eri­lai­sia ja lukui­sia näyt­teen­ot­to­ja esim. vedes­tä ja val­mis­tet­ta­vis­ta elintarvikkeista,eläinlääkäreiden käynnit(200 eur/kerta x 4/vuosi) kuin fir­mas­sa jos­sa työs­ken­nel­lään kah­des­sa vuo­ros­sa ja elin­tar­vik­kei­ta kul­je­te­taan ympä­ri Suo­meen ja tuo yksi val­mis­ta­ja vie vain omaan pik­ku kaup­paan­sa kauppahalliin.Suhteessa tuon pie­nen yrit­tä­jän sataan kiloon elin­tar­vik­kee­seen tulee euro­ja lisää enem­män kun tuon vii­den tuhan­nen kilon elin­tar­vik­keen val­mis­ta­jan. Mut­ta kaik­ki­han me tie­däm­me että Suo­mi on viran­omais­ten maa kos­kien kaik­kia alo­ja ‚kai­kis­ta pitää teh­dä doku­ment­te­ja doku­ment­tien perään ‚niil­lä luo­daan tur­val­li­suus esim. ruokaankin.
    Tam­pe­reen suur pris­mas­sa myy­dään kuu­le­man mukaan vain enään ulko­mais­ta mai­toa ei enään Valionkaan.

  40. Soi­nin­vaa­ran ajat­te­lu on kehit­ty­nyt hui­mas­ti maa­ta­lous­asiois­sa. Nyt hän huo­maa, että suo­ma­lai­set maan­vil­je­li­jät eivät ole­kaan suu­rin syyl­li­nen nyky­muo­toi­seen ruo­ka­kult­tuu­riin. Me maan­vil­je­li­jät olem­me lain­sää­dän­nön ja mark­ki­noi­den tiu­kim­min sää­del­ty ja ohjat­tu ammat­ti­ryh­mä Suomessa.

    Rat­kai­su nykyi­siin ongel­miin on paluu tuot­ta­jao­suus­kun­tiin . Se mer­kit­si­si nykyi­sen suu­ruu­den eko­no­mian mur­tu­mis­ta. Perus­mal­li­na oli­si se, että tuot­ta­jat jalos­tai­si­vat tuot­teen­sa mah­dol­li­sim­man pit­käl­le pai­kal­li­sis­sa tuot­ta­ja­ver­kos­tois­sa. Olkoon­kin “oikeu­del­lis­ta­lou­del­li­nen” muo­to sit­ten mikä­lie tahansa.

    Tämä esi- tai val­miik­si jalos­tet­tu tuo­te sit­ten myy­täi­siin suo­raan kulut­ta­jal­le , kau­pal­le tai teol­li­suu­del­le. Riip­puen tuot­tees­ta ja/tai sen jalostusasteesta.

    Tämä vaa­tii kui­ten­kin asen­ne­muu­tos­ta kai­kil­la tasoil­la, niin tuot­ta­jil­la kuin kulut­ta­jil­la­kin. Tuot­ta­jil­ta vaa­di­taan ket­juun sijoit­ta­mis­ta ja alus­sa toi­meen­tu­lon not­kah­dus­ta entisestään. 

    Kulut­ta­jil­ta vaa­di­taan hal­van hin­nan vaa­ti­muk­sen lopet­ta­mis­ta. Sitä saa mitä tilaa ja väi­tän, että suu­rin syy nyky­muo­toi­seen tilan­tee­seen on juu­ri tuo hal­van hin­nan agen­da. Kau­pal­la ja teol­li­suu­del­la on myös vähin­tään yhtä suu­ri lusik­ka (kau­ha) tuos­sa sopas­sa. Jos näi­den voi­tot pan­tai­siin ver­tai­luun euroop­pa­lai­sen teol­lis­tu­nei­den mai­den rin­nal­le, niin suo­ma­lai­set peit­toai­si­vat muut sata-nol­la. Sil­loin oli­si myös otet­ta­va huo­mioon asu­kas­ti­heys ja väkimäärät.

    Asuk­kai­den mää­rä ja tiheys on rat­kai­se­va kan­nat­ta­vuus­te­ki­jä. O.S:n mai­nit­se­ma Pro­vencen alue ei sovel­lu ver­tai­luun suo­ma­lai­seen ruo­ka­huol­toon miten­kään. Rans­kan rivie­ra elää turis­mis­ta ympä­ri vuo­den vaik­ka­kin täl­lä het­kel­lä on hil­jai­sem­paa kuin tou­ko — syys­kuul­la. Sil­loin alue on täyn­nä turis­te­ja ja tämä lisä­kan­soi­tus oman väes­tön lisäk­si tuo sel­lai­sen osto­vo­lyy­min, jos­sa mikä tahan­sa tuo­tan­to­muo­to lyö leiville.

    Ete­lä-rans­ka­lai­nen elä­män­muo­to ja lomai­li­jat suo­si­vat nau­tis­ke­lua. Sii­hen kuu­luu verk­kai­nen ryt­mi ja kaik­ki elä­mä­na­lu­een nau­tin­not, jois­ta ruo­kai­lu on yksi kes­kei­sim­mis­tä. Esim. kes­kel­lä arki­päi­vää voi näh­dä elä­ke­läi­siä, työi­käi­siä ja jopa nuo­ria (alle 20 v.) boccia-puis­tos­sa viet­tä­mäs­sä parin tun­nin tau­koa. Ravin­to­lat ovat koh­tuu­täyn­nä asiak­kai­ta turis­ti­se­son­gin ulko­puo­lel­la­kin. Ihmi­set ovat lep­poi­san ystä­väl­li­siä ja koh­te­liai­ta. Suo­mes­sa tapaa yrmeyt­tä ja tym­peyt­tä var­sin­kin suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa alvariinsa.

    Yhdyn Soi­nin­vaa­ran kysy­myk­seen sii­nä, että mihin meil­lä suo­ma­lai­sil­la on kiire ?

    En kui­ten­kaan ole samaa miel­tä vih­rei­den kans­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­ses­tä. Se suu­ren­taa hii­li­ja­lan­jäl­keä kuten vii­mei­sin tut­ki­mus todis­taa. Ruo­ka­huol­lon ja kult­tuu­rin kehit­tä­mi­nen tapah­tuu ainoas­taan maa­ta­lou­den ja maa­seu­dun poh­jal­ta. Sii­hen ei pys­ty maan­vil­je­li­jä yksin vaan kulut­ta­jan, kau­pan ja teol­li­suu­den on läh­det­tä­vä tal­koi­siin mukaan.

  41. Juha: “Mitä ihmeen eroa on Stoc­kan her­kul­la ja taval­li­sel­la city-marketilla? ”

    No nime­no­maan vali­koi­man laa­juus asiois­sa joil­la on gastro­no­mis­ta mer­ki­tys­tä. Eines­tuot­tei­den vali­koi­man laa­juus tai ves­sa­pa­pe­ri­tar­jouk­set eivät kuu­lu tähän kategoriaan.

    Kala­tis­ki: tar­jol­la jotain muu­ta­kin kuin kir­jo­loh­ta ja pan­ga­sius­ta (kas kun ei pakas­te­sei­tiä), tosin Stoc­kal­la­kaan ei vali­koi­ma pää­tä hui­maa. Lihaa saa tis­kis­tä ja muu­ta­kin kuin a) jau­he­li­haa b)broileria kel­tai­ses­sa liet­tees­sä c)possun ulko­fi­let­tä punai­ses­sa liet­tees­sä. Eri­tyi­ses­ti karit­san liha lois­taa pois­sao­lol­laan CM:ssä. Juus­to­ja saa muu­ten­kin kuin suo­ja­kaa­sul­la tukeh­du­tet­tui­na, puo­li­maut­to­mi­na ver­sioi­na. Leik­ke­le­tis­kin vali­koi­ma on aivan eri pla­nee­tal­ta jne jne. Toki CM:llä ja CM:llä on eroa, jois­sa­kin vali­koi­mat ovat parem­pia ja jois­sa­kin huonompia.

    Mut­ta jos ryh­dy­tään kok­kaa­maan tosis­saan, niin sit­ten pitää­kin men­nä hal­liin ja/tai kään­tyä suo­raan tuot­ta­jien puoleen.

  42. Aika eli­tis­ti­nen kir­joi­tus, etten sanoi­si. Voi­han mei­dän ruo­ka­kult­tuu­riam­me ver­ra­ta Rans­kan ruo­ka­kult­tuu­rin, mut­ta ei sii­nä omas­ta mie­les­tä­ni juu­ri­kaan miel­tä ole. Rans­ka­lai­sen ja suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan ins­ti­tuu­tiot ja raken­teet ovat muo­dos­tu­neet, yllät­täen, aivan eri­lais­ten pol­ku­jen ja pro­ses­sien tulok­se­na, eikä nii­tä siten voi mie­les­tä­ni suo­raan edes ver­tail­la. Kyl­lä­hän tän­ne voi aina joku älyk­kö tai ruo­kain­toi­li­ja halu­ta vaik­ka mil­lais­ta ruo­ka- ja ostos­te­lu­kult­tuu­ria, mut­ta näi­den kult­tuu­rien muut­ta­mi­nen onkin sit­ten aivan toi­nen juttu.

    Hel­sin­gis­sä voi­si toki olla tilaa vie­lä muu­ta­mal­le ns. lähi­ruo­ka­liik­keel­le Kam­pin maa­ti­la­to­rin tapaan, mut­ta aja­tus sii­tä, että kaik­ki ihan oikeas­ti haluai­si­vat sel­lai­sis­sa asioi­da on absur­di. Ruo­kaos­tok­set ovat useim­mil­le aska­re, ei elä­mys. Elä­myk­siä voi kokea muu­al­la­kin, ja itse­kin usein valit­sen elä­myk­sien koke­mi­sen muu­al­la. Vaik­ka ostan­kin juus­to­ni ja lei­pä­ni kauppahallista.

    Sule­vil­le vie­lä, en näe, että kar­ri­koin­nis­ta­si oli­si juu­ri­kaan hyö­tyä täs­sä yhtey­des­sä. Tosia­sia kui­ten­kin on, että esim. monis­sa City­mar­ke­teis­sa on ihan oikeas­ti mel­koi­sen kat­ta­vat vali­koi­mat, ja asia­kas­kun­nan huo­mioon ottaen ei niis­sä ihan mitä tahan­sa kan­na­ta edes myydä.

    Jos tämä nyt kes­kus­tel­tu aihe oli­si oikeas­ti joku ongel­ma, eikö­hän sii­tä kes­kus­tel­tai­si hie­man eri foo­ru­meil­la kuin Osmo Soi­nin­vaa­ran blo­gis­sa. Eri asia onkin toki, voi­si­ko nykyis­tä sys­tee­miä joten­kin jär­ke­väs­ti paran­taa. Pien­liik­kei­siin siir­ty­mi­nen ei kui­ten­kaan tähän kysy­myk­seen vastaa.

  43. Asun Rans­kas­sa, mut­ta käyn usein Suo­mes­sa. Sii­tä on jo muu­ta­ma vuo­si kun pyy­sin Jyväs­ky­län Pris­man lihao­sas­ton myy­jäl­tä ent­reco­te-pih­ve­jä — ilman val­mis­ta mari­noin­tia. Muis­tan vie­lä­kin miten mies ilah­tui! Sain lois­ta­vaa pal­ve­lua ja kes­kus­te­lim­me pit­kään sii­tä, miten tyl­sää on, kun kaik­ki lihat lil­lu­vat val­miis­sa mari­na­dis­sa eikä “oike­aa” lihaa saa kuin pyytämällä/tilaamalla/muualta kuin marketista.
    Samoi­hin aikoi­hin Toi­va­kan K‑marketista ostin yhdet elä­mä­ni par­haim­mis­ta pihveistä.
    Nyky­ään tai­taa olla niin että molem­pien kaup­po­jen tuo­re­li­ha­tis­kit ovat men­neen tal­ven lumia.

  44. http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194655198820/artikkeli/suomi+on+tulkinnut+eu+n+elintarvikevalvontaa+liian+tiukasti.html
    “Suo­mi on tul­kin­nut EU:n elin­tar­vi­ke­mää­räyk­siä lii­an tiu­kas­ti kan­sal­li­ses­sa lain­sää­dän­nös­sä. EU:n tar­kas­ta­jat ovat ihme­tel­leet muun muas­sa sitä, mis­sä ovat alku­tuot­ta­jat mai­to­ja­los­tei­neen. Nii­den myyn­ti tilan ulko­puo­lel­la on Suo­mes­sa sal­lit­tu vain mai­toa­lan laitoksille.

    Sen sijaan monis­sa muis­sa mais­sa alku­tuot­ta­jat ovat kai­ken aikaa voi­neet myy­dä juus­to­jaan, jogurt­te­jaan ja jää­te­löi­tään toreil­la ja kaupoissa.”

  45. Erit­täin hyvä kir­joi­tus! Asia on juu­ri näin. Tämä suo­ma­lai­nen, 100 % kes­kus­lii­ke­ve­toi­nen ruo­ka­kaup­pa ja ‑kult­tuu­ri ei ole kyl­lä mitään kotoi­sin. Jotain aitoa ja oike­aa tarvittaisiin.

    Ruo­ka oli­si joi­ta­kin pro­sent­te­ja kal­liim­paa, mut­ta meni­si kaupaksi

    Tuo on mie­les­tä­ni pie­ni asia jos kyse on muu­ta­mis­ta pro­sen­teis­ta. Mut­ta esim sii­nä Lasi­pa­lat­sin maa­ti­la­puo­dis­sa on hin­nat taas aivan jär­jet­tö­mät, kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la ko. kaup­paa koh­taan. Olen muu­ta­man ker­ran käy­nyt siel­lä ja toden­nut että hin­nat saat­ta­vat olla 50–100 % kal­liim­pia “nor­maa­lei­hin” tuot­tei­siin ver­rat­tu­na ja sel­lai­nen ylit­tää jo kulut­ta­jis­ta suu­rim­man osan kipurajan…

  46. Hyvä ana­lyy­si nyky­ti­lan­tees­ta, mut­ta en nyt kyl­lä syyt­täi­si yksin kaup­po­ja tästä.

    Nehän kum­min­kin myy­vät sitä, mitä ihmi­set osta­vat eikä niil­lä mitään vel­vol­li­suut­ta ole suo­ma­lais­ta ruo­ka­kult­tuu­ria koh­taan. Jos suo­ma­lai­set vim­mal­la haluai­si­vat luo­mu­tuot­tei­ta, niin kyl­lä vali­koi­ma kau­pan ket­juis­sa­kin muuttuisi.

    Täs­tä todis­tee­na: maa­il­mal­la on asial­li­sia­kin kaup­pa­ket­ju­ja, kuten Who­le­foods. Ja muu­ta­mat Suo­men K‑marketitkin ovat jo muut­ta­neet vah­vas­ti vali­koi­maan­sa, kuten Mustapekka.

    Sitä pitäi­si kyl­lä tut­kia, mik­si suo­mes­sa ei ole kuin kak­si (ja puo­li) kau­pan ket­jua. lisää kil­pai­lua tar­vi­taan. Lisäks EU:n ulko­puo­li­sel­le ruo­al­le ase­te­tut tul­lit sais pois­taa kyl asap.

    Sii­tä puheen ollen: Oli­sin Osmo toi­vo­nut, että oli­sit mai­nin­nut, että rans­ka­lai­nen pien­tuot­ta­ja-pien­kaup­pa-unel­ma on kei­no­te­koi­ses­ti yllä­pi­det­ty. Ilman mas­sii­vi­sia EU-tukia ja tul­le­ja Rans­kan mal­li ei oli­si mahdollinen.

    Nämä tuet mak­se­taan tie­ten­kin EU-mai­den veron­mak­sa­jien rahois­ta. Ja EU:n tul­lit tukah­dut­ta­vat kol­man­nen maa­il­man maa­ta­lous­tuot­tei­den kau­pan kas­vun jät­täen näin mil­joo­nat köyhyyteen.

  47. Juu, kyl­lä­hän se vie­lä lomal­la tuol­lai­nen jonot­ta­mi­nen menee. Usko pois, tääl­lä asues­sa tuo­ta jono­tus­toi­min­taa ei kukaan tee sil­kas­ta haus­kuu­des­ta. Laa­tu vaan kun täkä­läi­sis­sä supermarketeissa/kaupoissa on ala-arvoi­nen suo­ma­lai­siin vas­ti­nei­siin verrattuna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.