Katkerien kanava

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Vihreässä langassa)

Vihreät ovat otta­neet eduskun­tavaaleis­sa perus­suo­ma­laiset pää­vas­tus­ta­jik­seen. Tämä on toisaal­ta outoa, toisaal­ta ymmär­ret­tävää, mut­ta myös ongelmallista.

Outoa, kos­ka vihreät jok­seenkin ain­oana puolueena RKP:n ohel­la ei san­ot­tavasti kil­paile perus­suo­ma­lais­ten kanssa äänistä. Kaikille muille puolueille vaalien tärkein kysymys on uhka ään­ten val­u­mis­es­ta perus­suo­ma­laisille; määräl­lis­es­ti paljon tärkeämpi kuin vaki­in­tunei­den puoluei­den keskinäi­nen kilpailu.

Ymmär­ret­tävää, kos­ka perus­suo­ma­lais­ten ja vihrei­den ajatuk­set eri­tyis­es­ti ulko­maalais­poli­ti­ikas­sa kulke­vat eri suun­ti­in. Kun muut ovat alka­neet flirt­tail­la muukalaisvi­han kanssa, vihreät tar­joa­vat mah­dol­lisu­u­den antaa mii­nusääni perus­suo­ma­laisille. Vihreät ja perus­suo­ma­laiset kil­pail­e­vat myös keskenään paikas­ta hal­li­tuk­ses­sa. Siitä nämä kak­si puoluet­ta ovat samaa mieltä, etteivät ne mah­du samaan hal­li­tuk­seen. Onko seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa apupuolueena perus­suo­ma­laiset vai vihreät vaikut­taa hal­li­tuk­sen lin­jaan enem­män kuin se, mitkä kak­si suur­ta puoluet­ta siinä istuvat.

Ongel­mallista, kos­ka ydinkysymys perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen nousus­sa ei ole neek­erin potkimi­nen vaan se, että puolue edus­taa päähän potkit­tu­ja ihmisiä. Vihreät eivät voi ottaa päähän potkit­tu­ja ihmisiä päävastustajikseen.

Mitataan huono-osaisu­ut­ta mil­lä mit­tar­il­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huono-osaista joukkoa ver­rat­tuna minkä muun puolueen kan­nat­ta­jakun­taan hyvän­sä. Tätä joukkoa puo­lusti aikanaan vasem­mis­to kaupungeis­sa ja Maalais­li­it­to maaseudul­la. Kumpaankaan päähän potk­i­tut eivät enää luo­ta.  Vasem­mis­tol­la ei ole enää mitään real­is­tista tar­jot­tavaa syr­jäy­tyville eikä keskus­ta voi yhtikäs mitään syr­jäseu­tu­jen näivettymiselle .

Ei perus­suo­ma­laisil­lakaan ole tar­jo­ta päähän potk­i­tu­ille mitään muu­ta kuin kana­va purkaa katkeru­ut­taan. Poli­it­tises­sa pop­ulis­mis­sa raivos­tut­tavin­ta on petos. Ihmis­ten oikeutet­tu katkeru­us kään­netään omak­si hyödyk­si vaivau­tu­mat­ta ker­tomaan, etteivät hekään tiedä mitä tehdä.

Jos joka kahdek­sas tar­rautuu perus­suo­ma­laisi­in kuin hukku­va oljenko­r­teen, se ker­too lähin­nä, että joka kahdek­sas tun­tee ole­vansa hukku­mas­sa.  Tehoy­hteiskun­ta tar­joaa liian mon­elle pelkkää häviäjän osaa. Protesti sitä vas­taan on otet­ta­va vakavasti.

Muut puolueet yrit­tävät kil­pail­la perus­suo­ma­lais­ten kanssa muukalaisvi­hal­la. Entä jos vihreät alka­isi­vat vakavis­saan kaavail­la yhteiskun­taa, joka tar­joaisi häviäjille muu­takin kuin lohduttomuutta.

Vähän ren­nom­min ottavas­sa yhteiskun­nas­sa, joka ei tähtää mak­si­maaliseen taloudel­liseen tehokku­u­teen, olisi sijaa ja osaa myös niille, jot­ka eivät tehoy­hteiskun­nas­sa menesty.

193 vastausta artikkeliin “Katkerien kanava”

  1. Osmo:

    Vähän ren­nom­min ottavas­sa yhteiskun­nas­sa, joka ei tähtää mak­si­maaliseen taloudel­liseen tehokku­u­teen, olisi sijaa ja osaa myös niille, jot­ka eivät tehoy­hteiskun­nas­sa menesty.

    öööö… häh?

    Miten sel­l­ainen yhteiskun­ta, joka puut­tuu enem­män ihmis­ten elämään on rennompi?

    Miten yhteiskun­ta, joka suh­tau­tuu val­lit­sev­as­ta elämän­muo­dos­ta poikkeamiseen vihamielis­es­ti olis jotenkin parem­pi paik­ka niille jot­ka eivät menesty?

    Miten yhteiskun­ta joka on mate­ri­aalis­es­ti köy­hempi olis parem­pi paik­ka niille, jot­ka ovat sen yhteiskun­nan mate­ri­aalis­es­ti köyhimpiä?

    Miten taloudelli­nen tehokku­us on mitenkään ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että ne jot­ka ei oo hul­lun tehokkai­ta kokis tilanteen­sa lohduttomaks?

    Luuletko, että joku siir­to­lainen Hong Kongis­sa kokee elämän­sä lohdut­tomaks, kun sil­lä on töitä?

    Luuletko, että joku suo­ma­lainen pitkäaikaistyötön kokee tilanteen­sa jotenkin merkit­tävästi vähem­män lohdut­tomaks siks, että sen työn­teko on kiel­let­ty lail­la ja sen sijaan se saa vaa­ti­mat­toman toimeen­tu­lon valtiolta?

    Jotenkin irvokas­ta, että syytät perus­suo­ma­laisia pop­ulis­mista ja sit itte kir­joi­tat täl­laista roskaa. (Tiet­ty ehkä kir­joituk­sen julka­isu­paik­ka pitää ottaa huomioon…)

  2. Hyvin puhut­tu.

    Olen samaa mieltä; perus­suo­ma­laisia ei äänestetä niinkään muukalaisvi­han vuok­si, vaan juuri syistä, joi­ta Osmo kir­joituk­ses­saan eritteli.

    Oikeis­to­lainen “muukalaisvi­haa­ja” kri­ti­soi muukalaisia, kos­ka he tule­vat elämään mei­dän verovaroil­la. Vasem­mis­to­lainen “muukalaisvi­haa­ja” kri­ti­soi muukalaisia, kos­ka he tule­vat tekemään mei­dän duu­nit. Ollaan samaa mieltä, mut­ta syyt ovat päin­vas­taiset. Oikeasti kysymys ei ole ulko­maalai­sista, vaan yhteiskun­nan epäon­nis­tuneista pelisään­nöistä; epäko­h­tien purkau­tu­miskana­va on ulko­maalaiset ja siten perussuomalaiset.

  3. Vähän ren­nom­min ottavas­sa yhteiskun­nas­sa, joka ei tähtää mak­si­maaliseen taloudel­liseen tehokku­u­teen, olisi sijaa ja osaa myös niille, jot­ka eivät tehoy­hteiskun­nas­sa menesty.

    Muuten hyvä, mut­ta mites tämä sit­ten toteutetaan?

  4. Ode kir­joit­taa, että RKP, vihreät ja Perus­suo­ma­laiset eivät kil­paile samoista äänistä. Olen var­maan sit­ten poikkeus. Itse voisin hyvin äänestää RKP:tä, kos­ka pidän Suomes­ta jos­sa on elin­voimainen ruotsinkieli­nen vähem­mistö (olen joskus äänestänytkin RKP:tä); perus­suo­ma­laisia, kos­ka maa­han­muu­ton epäko­hdista hyssyt­te­ly har­mit­taa (tämä asia on kyl­lä jo kor­jaan­tunut); ja kol­man­nek­si, vihre­itä kos­ka pidän luon­non kan­tokyvyn mukaan elämistä ensiar­voisen tärkeänä.

  5. Maa­han­muut­ta­ja-asian lisäk­si perus­suo­ma­laiset saa­vat niiden kan­na­tus­ta, jot­ka ovat kyl­lästyneet EU:hun yleen­sä EU:n iholle tunke­vi­in direk­ti­ivei­hin eri­tyis­es­ti. Näitä ihmisiä on jokaises­sa sosiaaliryhmässä.

    Ei Timo Soi­ni turhaan ole jankut­tanut: “Mis­sä EU, siinä ongelma”.

  6. On yksi asia, jos­sa per­sut tule­vat nap­paa­maan muu­ta­man äänen vihreiltä ja se on pakko­ruot­si. Oli vihreiltä äärim­mäisen arve­lut­tavaa men­nä liput­ta­maan sen puoles­ta, mut­ta siinähän sit­ten haas­ta­vat per­sut, kuten uhoavat.

    On kyl­lä vaikea kek­siä aluet­ta, jol­la vihreät voisi­vat tosis­saan haas­taa ven­namo­laiset. Nais­li­ike ja ympäristö, niis­sä vihrei­den etu. Ydin­voima on jo hävitty.

    Jos per­sut saa­vat 14 % äänistä, tietää se kolmea hal­li­tu­s­paikkaa. Voipi tul­la hal­li­tus, jos­sa istu­vat kepu, kokoomus ja per­sut. Oikein kun­non oikeistohallitys.

  7. Monien mielestä paras tapa protestoi­da nyky­isiä poli­itikko­ja vas­taan on äänestää perussuomalaisia.

    Muut nykyiset oppo­si­tiop­uolueet eivät tar­joa mitään kun­nol­lista protestikanavaa, sil­lä onhan hei­dän puuhansa jo nähty.

    Perus­suo­ma­laiset ovat melko riskitön protestikana­va myös vakavamielisille protestoi­jille, kos­ka perus­suo­ma­laiset eivät kuitenkaan saa mitään merkit­tävää aikaisek­si oli­pa hei­dän näke­myk­set sit­ten mitä tahansa.

    Äänestämäl­lä perus­suo­ma­laisia saa vip­inään muiden puoluei­den poli­itikkoi­hin, mut­ta ei perus­suo­ma­laisi­in Soinin maukkai­ta kansaan uppoavia letkau­tuk­sia lukuunottamatta.

    Täl­laises­sa tilanteessa on tyh­mää, että vihreät ja kokoomus hyökkäävät perus­suo­ma­lais­ten kimp­pu­un puhu­mal­la poli­ti­ikan vakav­ista lin­joista. Tämän seu­rauk­se­na protes­timieliset äänestäjät vain aktivoitu­vat vaal­i­u­urnille anta­maan protestiäänensä.

    Paras strate­gia perus­suo­ma­laisia vas­taan olisi olla heitä kohtaan viileän asial­lisia ja mielum­min vai­eta heistä kuin nos­taa hei­dät kepin nokkaan. Kos­ka sitähän ne protestoi­jat halu­a­vat, että johta­vat poli­itikot julk­isu­udessa kauhis­tel­e­vat Soinin huikeaa menestystä.

  8. “Vihreät eivät voi ottaa päähän potkit­tu­ja ihmisiä päävastustajikseen.”

    Juuri näin. Kun kuulin ensi ker­taa, että Vihreät on “otta­mas­sa Perus­suo­ma­laiset pää­vas­tus­ta­jik­seen” lause kuu­losti minus­ta lähin­nä ylim­ieliseltä, huonos­ti suun­nat­ul­ta ja aika turhalta.

  9. Onko Soinia muuten näkynyt Tallinnan laivo­jen ter­mi­naaleis­sa muis­tut­ta­mas­sa että ilman EUta ei noidenkaan olut- ja viinalastien roudaami­nen onnis­tu­isi. Ei sil­lä että pelkästään per­su­jen hom­maa tuo Tallinnan matkailu olisi, mut­ta var­maan siel­läkin joku päähän potkit­tu osaa sosi­aal­i­tur­vaansa tai mata­la­palkkaansa hyödyntää.

  10. Art­turi,

    Onhan tossa se, että ihmisil­lä on taipumus­ta arvioi­da itseään suh­teessa toisi­in. Jos joku ei pär­jää kil­pailus­sa, hänen kannal­taan voi olla edullista, että muitakin estetään pär­jäämästä kil­pailus­sa. Vaik­ka tehokku­u­den pudo­tus johtaisi luuser­ille hie­man alhaisem­paan absolu­ut­tiseen elin­ta­soon, saat­taa hänen suh­teelli­nen ase­mansa silti parantua.

    Esim.

    Naiset ei tykkää köy­histä miehistä. Köy­hyyt­tä arvioidaan pelkästään suh­teessa mui­hin yhteisön jäseni­in. Jos X on joka tapauk­ses­sa köy­hä, on hänen parisuhde­markki­na-ase­mansa kannal­ta parem­pi, että muutkin ovat köyhiä.

  11. Art­turi tuli katumapäälle:

    ps. ros­ka oli liian voimakas sana… perun puheeni.

    no jaah.. itse olisin valmis käyt­tämään voimakkaam­paakin sanaa eli tämä oli täyt­tä paskaa. Niin tyylil­lis­es­ti “muukalaisvi­hal­la flirt­tailuineen” ja “neek­er­in­potkimisi­neen” kuin sisällöltäänkin. 

    Ei esim. todel­lakaan pidä paikkaansa, etteikö vihreistä olisi ollut liike­hd­in­tää perus­suo­ma­lais­ten suuntaan. 

    Perus­suo­ma­lais­sis­sa var­masti kiitetään ja kumar­retaan tämänkin hen­gen­tuo­tok­sen tuomista äänistä. Se on tietysti jonkin­lainen ansio.

  12. Perus­suo­ma­laiset ovat melko riskitön protestikana­va myös vakavamielisille protestoi­jille, kos­ka perus­suo­ma­laiset eivät kuitenkaan saa mitään merkit­tävää aikaisek­si oli­pa hei­dän näke­myk­set sit­ten mitä tahansa.

    No ei. Sil­lä ei nyt oikeasti ole niin väliä onko hal­li­tuk­sis­sa sin­isiä, punaisia tai vihre­itä. Sil­lä pystyykö hal­li­tus tekemään epä­su­osit­tu­jakin mut­ta oikei­ta päätök­siä on. 95% asioista jot­ka menee pieleen ei mene päin honkia sik­si että jos­sain on joku paha ihmi­nen joka tah­too niiden menevän päin honkia, niin kuin rotes­tiosas­to aina väit­tää ja evi­denssi on se että on asioi­ta jot­ka on pielessä joten täy­tyy­hän se olla jonkun syy. Asi­at menee pieleen sik­si että ei osa­ta tai uskalleta.

    Ote­taan nyt esimerkik­si tämä työvoiman tarve­hark­in­ta, ain­oa konkreet­ti­nen kysymys joka on nous­sut mamuhu­u­dos­ta. Suomek­si se tarkoit­taa sitä että työkkärin täti tietää mil­lä aloil­la tarvi­taan työvoimaa. Sen purkamista vaati­neet pitävät tätä epäre­al­is­tise­na ole­tuk­se­na, ja sivuhait­tana saa ulko­maalaisia joil­la on oleskelulu­pa mut­tei työlu­paa. Se että sen tarve­harkin­nan puoles­ta huu­taa samat ihmiset jot­ka kiroaa mamu­jen alhaista työl­lisyyt­tä on surkuhupaisaa.

  13. Muuten hyvä, mut­ta mites tämä sit­ten toteutetaan?

    Osmon Vau­raus ja aika ‑teok­sen ilmestymis­es­tä tulee tam­miku­us­sa kuluneek­si jo neljä vuot­ta. Kyl­lä siinä ajas­sa olisi jo pitänyt ehtiä tutus­tu­maan, vaik­ka kiireet­tömyys olisi omas­sa elämässä jäänyt kuin­ka vier­aak­si tahansa.

    Jos per­sut saa­vat 14 % äänistä, tietää se kolmea hallituspaikkaa.

    SDP sai viime vaaleis­sa 21,44 % äänistä, eli sil­lä on tämän suo­ravi­ivaisen matem­ati­ikan mukaan noin seit­semän paikkaa nykyisessä hallituksessa.

    Täl­laises­sa tilanteessa on tyh­mää, että vihreät ja kokoomus hyökkäävät perus­suo­ma­lais­ten kimp­pu­un puhu­mal­la poli­ti­ikan vakav­ista linjoista.

    Tai sit­ten niistä pitäisi vain päät­tää saman tien puhua oikein kun­nol­la eikä sit­ten muus­ta puhuakaan. Mikä on perus­suo­ma­lais­ten talous­poli­it­ti­nen, ulkopoli­it­ti­nen, veropoli­it­ti­nen, työl­lisyyspoli­it­ti­nen, ener­giapoli­it­ti­nen, tiede­poli­it­ti­nen jne. lin­ja? Kuka osaa edes nimeltä maini­ta heiltä tärkeim­män puhemiehen kullekin näistä eri­ty­isalueista — sel­l­aisen, joka edes teo­ri­as­sa voitaisi­in kut­sua vaaliväit­te­lyyn esimerkik­si vihrei­den puhemiehiä vastaan?

    Koko val­tion bud­jetista puolueen mie­lenki­in­to tun­tuu keskit­tyvän muu­ta­maan häviävän pie­neen, nol­la pilkku nol­la­jo­tain pros­ent­tia kat­tavaan moment­ti­in, jot­ka liit­tyvät eriro­tu­isi­in (hienos­tel­e­va kier­toil­maisu “maa­han­muut­to” — suurin osa Suomeen muut­tavista ihmi­sistä on lähtöisin joko itse Suomes­ta tai sen rajanaa­pureista), ruotsinkielisyy­teen ja vas­taavi­in kiireel­lisyy­deltään kuu­den­nen luokan asioihin.

  14. Jouni lundqvist:

    Voipi tul­la hal­li­tus, jos­sa istu­vat kepu, kokoomus ja per­sut. Oikein kun­non oikeistohallitys.

    ?! Aika mie­lenki­in­toinen käsi­tys oikeis­to­laisu­ud­es­ta. Perus­suo­ma­laiset on mun mielestä lähin­nä vasem­mis­too. Kokoomus, Keskus­ta ja Vihreät on kuitenkin oikeistolaisempi.

  15. Olen ollut ken­täl­lä niin mon­es­sa eri tilaisu­udessa ja nyt EU-vaalien jälkeinen aika ken­täl­lä näkyy muu­tok­se­na, Soin­in­vaaraa en ole siel­lä ken­täl­lä ihmis­ten kesku­udessa näh­nyt. Selvästi ihmis­ten kiin­nos­tus Perus­su­so­ma­laisia kohtaan on lisään­tynyt, siinä joukos­sa on laa­ja kir­jo ihmisiä. Etenkin kiin­nitin huomio­ta viimek­si Maail­ma kylässä-fes­ti­vaaleil­la miten
    nuoret osoit­ta­vat entistä enem­män kiin­nos­tus­ta puoluet­ta kohtaan.

    Soin­in­vaara liit­tää Perus­suo­ma­laisi­in muukalaisvi­han, katkeru­u­den ym. Tämä osoit­taa aikamoista äänestäjien halvek­sun­taa. Viimek­si loan­heitossa irtioton teki demarien puolue­si­h­teeri Jungn­er, jota ei myöskään ole juuri tuol­la ken­täl­lä ihmis­ten joukossa
    näkynyt. Soin­in­vaara istuu val­tu­us­tos­alis­sa sieltä ei pahem­min näe mitä ken­täl­lä tapahtuu.
    Medi­as­ta siitä ei tietoa saa. Soin­in­vaaran kir­joi­tus on lähin­nä provosoi­va ja
    sil­lä yritetään kosiskel­la lukijoita.

    Jungn­er tote­si, että Helsingis­sä Perus­suo­ma­lai­sis­sa olisi ääri­oikeis­toa sam­mute­tu­in lyhdyin, minä tun­net melkein kaik­ki Helsingis­sä akti­ivis­es­ti toimi­vat Perus­suo­ma­laiset, enkä ole ääri­oikeis­toa havain­nut. Heille puolue on ihan liian maltill­i­nen. Ääri­oikeis­tol­la pelotel­laan vain äänestäjiä, kos­ka nyt ale­taan olla pani­ikissa Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen noususta.

    Ennen kun menette sanomaan yhtään mitään Perus­suo­ma­lai­sista, kat­sokaa todel­la minkälaisia
    ihmisiä ken­täl­lä osoit­taa heitä kohtaan kiin­nos­tus­taan. Ei kan­na­ta ihan mutu-pohjalta
    näke­myk­siään tässä asi­as­sa heit­el­lä, sil­loin syyl­li­tyy hel­posti äänestäjien halventamiseen.

    Vaalit läh­estyy ja entistä enem­män Perus­suo­ma­laiset saa­vat lokaa päälleen, kos­ka sil­lä halu­taan pelotel­la äänestäjät.

  16. Mik­si ihmeessä Vihreät ovat tois­taisek­si aja­neet lil­lukan­var­sia vaalio­hjel­mak­si, kun tämä köy­hyys ja mallit sen hoita­mis­sen voisi olla mitä parhain teema. Lisäk­si sel­l­ainen, mikä voisi herät­tää aitoa keskustelua/innostusta. Vai odotel­laanko, että *joku* julkaisee kir­jan sosi­aal­i­tur­vas­ta sen uud­is­tuk­sista ja aloit­taa keskustelun (ja oman kampanjansa)?

    Ei ole homoista vaali­teemak­si, pait­si sel­l­ai­sisil­la alueil­la, joil­la odotel­laan ilmestyskir­jan petoa.Ja mitä maa­han­muut­toon tulee, se puolestaan hajoaa debaatin aiheena heti kät­telyssä, kun joku tavalli­nen tim­o­soi­ni läväyt­tää kät­tä pöytään ja sanoo, että meil­lä on kuulkaa tääl­lä ihan omia työt­tömiäkin ja että taas on tädeiltä men­nyt sosi­aalivi­ras­tossa puurot aj vel­lit sekaisin. Mitä se tai jokin sen kaltainen ikinä tarkoittaakaan.

    Eli Vihreille Teema, sel­l­ainen, jos­sa voi olla akti­ivis­es­ti viemässä tanssia, ei sel­l­aista, jos­sa joutuu var­toomaan suun­vuoroa ja vaikut­ta­maan elit­is­tisen vieraantuneelta.

  17. Mitä jos kuitenkin lakat­taisi­in nimit­tämästä sitä “muukalaisvi­hak­si”. Per­su­jen toim­inta on toki halvek­sut­tavaa niistä syistä jot­ka tässä kir­joituk­ses­sa esitetään: he tar­joa­vat poli­it­tisen help­po­heikin elkein olemat­to­mia ratkaisuja.

    Oli maa­han­muu­tos­ta ihan mitä mieltä tahansa, maa­han­muut­to­lakien ja ‑käytän­tö­jen kri­ti­soin­ti ei ole sama asia kuin muukalaisvi­ha. Se voi olla — ja mielestäni pitkälti onkin — poli­it­tista pop­ulis­mia, jol­la ei heikko-osais­ten ase­maa paran­neta, ja se voi olla — mielestäni osak­si on — epäolen­naisuuk­si­in keskit­tymistä, mut­ta sen nimit­tämi­nen “muukalaisvi­hak­si” on epäasiallista.

    Se on epäasial­lista sik­si, että oikeaakin muukalaisvi­haa on. Jos nim­itämme “muukalaisvi­hak­si” sitä, että pide­tään meteliä (todel­lis­es­ta tai kuvit­teel­lis­es­ta, sil­lä ei ole väliä) tur­va­paikkamekanis­min väärinkäytök­sistä, niin mitä sanaa voimme enää käyt­tää siitä, että joku todel­la on muukalaisvihamielinen. 

    Perus­suo­ma­lais­ten pop­ulis­mi on hirveää, ei sen takia, että he puhu­vat (osak­si) läpiä päähän­sä maa­han­muu­tos­ta, vaan sik­si että heil­lä ei ole oikein mitään muu­ta sub­stanssia. Lehdis­tö on luonut koko PS:n imagon esit­tämäl­lä sen “muukalaisvi­hamielisenä”, ja osa siihen on tart­tunutkin PS:n piiris­sä, samoin kuin näi­hin “homot kaap­pi­in” juttuihin. 

    Mielestäni tässä myös käytetään sanaa “taloudelli­nen tehokku­us” pop­ulis­tis­es­ti. Yhteiskun­nan tasol­la juuri mak­si­maaliseen taloudel­liseen tehokku­u­teen pyrkimi­nen on tärkeää. Olen­naista tässä suh­teessa olisi se, että pelisään­töjä rukat­taisi­in niin, että henkilöko­htaiset pyrkimyk­set ja toisaal­ta tehokkaat pyrkimyk­set oli­si­vat lin­jas­sa. Tästä on kir­joitet­tu erään suo­ma­laisen melko fik­sun poli­it­tisen visionäärin — jon­ka nimeä en nyt muista — kir­jas­sa. Sen nimi taisi olla “Vau­raus ja Aika” tai joi­tan. Siinä perustelti­in aika hyvin, miten ren­nos­ti otta­mi­nen voi olla jopa tehokkaam­paa kuin pin­got­ta­mi­nen… Olet saat­tanut jopa lukea sen.

  18. Vihreät on ottanut päähän potk­i­tut pää­vas­tus­ta­jak­seen juuri sen takia, että hei­dän mielestään per­su­jen kan­nat­ta­jat eivät ole päähän potkit­tu­ja vaan oman tilansa ansain­nei­ta siko­ja. Vai onko vihrei­den kie­lenkäyt­tö ollut sel­l­aista että se viit­taisi muuhun? Vihreille päähän­potkit­tu on nainen, joka ei ole saanut hake­maansa pääjo­hta­jan paikkaa vaan joutuu kitu­maan henkilöstöjo­hta­jana ja ystäväpi­iris­sä ole­va homo,joka ei saa avioitua kirkos­sa. Tarkoi­tus ei ole vähätel­lä tasa-arvoa vaan tuo­da esille vihrei­den suh­teel­lisu­u­den­ta­jun puute ja kapea-alaisu­us huono-osaisu­u­den määrit­telyssä. Mielestäni on hie­man huvit­tavaa, kuin­ka vihreät katso­vat edus­ta­vansa suvait­se­vaisu­ut­ta mut­ta todel­lisu­udessa: ajat­telet kuin he tai olet hei­dän vihol­lisen­sa ja saat kaik­ki mah­dol­liset haukku­manimet päälle­si. Olen huo­man­nut, että mon­et korkeak­oulute­tut ystäväni hark­it­se­vat (ovat harkin­nas­ta itsekin yllättyneitä)persujen äänestämistä nimeno­maan protesti­na vihreille. Taustal­la on juuri se, että seu­raa­van hal­li­tuk­sen lin­jaan tuo vaikut­taa enem­män kuin se, mitkä suuret puolueet ovat hallituksessa.

  19. Muuten sit­ten se kaikkein oleel­lisin asia Osmo, mik­si lähdet nokki­maan Perus­suo­ma­laisia, eikö pikem­minkin pitäisi men­nä itseen­sä ja miet­tiä mikä on men­nyt Vihreis­sä pieleen, ettei kan­na­tus­ta tule ken­tältä ihmisiltä?

    Eikai nyt sil­lä saa omia mätiä tomaat­te­jaan myy­dyk­si jos rupee haukku­maan tois­t­en tomaat­te­ja mädik­si tomaateiksi.

  20. Tässä yksi päähän­potkit­tu joka hark­it­see vakavasti PS:n äänestämistä.

    Syyt ovat mm. päähal­li­tus­puoluei­den vaiken­e­m­i­nen ja pyrkimys vaien­taa kaiken­lainen maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki. Suomet­tumi­nen edelleen ole­mas­sa, nyt kohteena on vain maahnamuutto.

    Toisek­seen nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa on tehtail­tu läjä perus­tus­lakia tal­laavia lakitekeleitä, jot­ka pait­si ovat perus­tus­lain vas­taisia, myös tehot­to­mia vas­taa­maan niihin (usein kuvitel­tu­i­hin) ongelmi­in joil­la niil­lä haetaan ratkaisua. Mainit­takoon mm. lex karpela, net­tisen­su­uri, tule­va ase­la­ki jne. lista on pitkä.

    Eli syynä on se että te hal­li­tuk­ses­sa istu­vat olette suomek­si san­ot­tuna ryssi­neet, en tiedä onko PS parem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta mitään en häviä kokelemalla.

    ps. Vuosi­t­u­loni ylit­tävät suo­ma­lais­ten keskian­sion, asun omis­tusasun­nos­sa onnel­lises­sa ja vakaas­sa parisuh­teessa ja kaveripi­iri­ni koos­t­uu mon­enkieli­sistä- ja väri­sistä ihmi­sistä. Siinä sin­ulle ihme­teltävää torniisi.

  21. Ikävää hyvässä kir­joituk­ses­sasi on ain­oas­taan se, että väität muiden puoluei­den flirt­tail­e­van muukalaisvi­hal­la. Halu kon­trol­loi­da maa­han tule­vaa muut­tovir­taa ei ole muukalaisvihaa. 

    Puoli vuot­ta van­hal­la poli­it­tisel­la ural­lani olen minäkin ymmärtänyt että pahin­ta mitä poli­it­ti­nen toim­i­ja voi tehdä, on tietois­es­ti pet­tää äänestäjiä. Pop­ulis­tisel­la yksinker­tais­tamisel­la ja ns. muu­tok­sen maalailul­la tehdään koko ajan vain tätä. 

    Tehokku­u­den liial­lisen tavoit­telun vas­tavoima on hajaut­ta­mi­nen. Keskus­tan alue­poli­ti­ikkaa moiti­taan usein juuri tehot­tomien rak­en­tei­den ylläpi­dos­ta. Jos näin, on Keskus­ta on se puolue jol­la on poten­ti­aalia uud­is­tua äärim­mäisen tehokku­u­den ja lop­pumat­toman talouskasvun kyseenalais­tavak­si val­tavir­ran puolueek­si. Usein Osmo sin­unkin esit­tämääsi kri­ti­ikki­in on vas­tat­ta­va että vähem­män tehokkaiden rak­en­tei­den taustal­la saat­taa olla tietoinen val­in­ta. Val­in­ta äärim­mäistä tehokku­ut­ta, talouhy­bristä, sekä keskit­tämis­es­tä koitu­vaa riskien hal­lit­se­ma­ton­ta kas­vamista vastaan.

  22. “Monien mielestä paras tapa protestoi­da nyky­isiä poli­itikko­ja vas­taan on äänestää perussuomalaisia.”

    Kysymys on siitä, että nyky­puolueet eivät tar­joa todel­lisia vaihtoehtoja,sillä ne ovat tois­t­en­sa kopioita.
    Kon­sen­sus on liian suuri ns van­ho­jen puolueit­ten sisäl­lä, hal­li­tus­poli­ti­ikkaan eivaiku­ta äänestääkö hal­li­tuk­seen SDP:n tai Kokoomuksen.

  23. Osmo kir­joit­ti: “Mitataan huono-osaisu­ut­ta mil­lä mit­tar­il­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huono-osaista joukkoa ver­rat­tuna minkä muun puolueen kan­nat­ta­jakun­taan hyvänsä.”

    Onko tuos­ta ole­mas­sa jotain oikeaa mit­taus­in­for­maa­tio­ta, mis­tä nykyi­nen gallup-kan­na­tus koos­t­uu? Vaikut­taa kovasti mutu­ilul­ta ja jopa virheel­liseltä sel­l­aiselta. Hyvä­tu­loi­sis­sa ja yrit­täjis­sä on täl­lä het­kel­lä paljon protestiäänipo­ten­ti­aalia. Kah­den por­var­i­hal­li­tuk­sen saavu­tuk­set eivät todel­lakaan miel­lytä kaikkia.

    Per­sut rat­sas­taa paljolti mamupoli­ti­ikalla. Se on poli­ti­ikan osa-alue, joka on jäänyt pitkäk­si aikaa virkami­esten val­taan. Per­suille menee ääni herkästi, kan­nat­ti sit­ten minkälaista tahansa tark­istus­ta nykyiseen. Ei tuo kuitenkaan ole ain­oa asia, jol­la per­sut ääniä kerää. 

    2007 vuo­den vaalio­hjel­man perus­teel­la voisi veika­ta, että keskus­tan kan­nat­ta­jan on help­po vai­h­taa leir­iä. Haja-asu­tus­ta tue­taan varauk­set­ta: työn­perässä ei saa velvoit­taa muut­ta­maan yms.

  24. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, mihin tilas­toti­etoon tai kyse­ly­i­hin peru­s­tat näkeymyk­sesi perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jista syr­jäy­tyneinä luusere­ina? Ehkä elät jos­sain vihreässä kuplas­sa, mut­ta tääl­lä reaal­i­maail­mas­sa perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si siir­tyy ihan taval­lista työväkeä kaik­ista tuloluokista.

    Ota myös huomioon, että vuo­denkin van­ha kyse­ly ei enää koske perus­suo­ma­lais­ten nyky­istä kannatuspohjaa.

  25. Tilas­tol­lis­es­ti kat­sot­tuna on tot­ta että per­su­jen äänestäjät ovat olleet vaaleista toiseen var­maankin pitkälti alin­ta sosioekon­o­mista neljännestä. Ehkä niin on nykyis­es­tä gallup-kan­natuk­ses­takin, mut­ta onko enää niin vahvasti?

    Toisin sanoen selit­tyykö tämä kan­natuk­sen muu­tos (yli tuo­plaan­tu­mi­nen) huono-osaisil­la vai sil­lä että per­su­ista on tul­lut jos ei hovi- niin keskiluokkakelpoinen?

    Sil­loin täl­löin isot puolueet teet­tävät tutkimuk­sia, jois­sa selvitetään paljonko ammat­tik­oulun käyneitä, Suomen Kuvale­hden luk­i­joi­ta yms jne on kunkin puolueen kan­nat­ta­jis­sa. Nyt olisi kiva jos jostain tihkuisi tietoa viimeis­es­tä sellaisesta.

  26. En seu­raa päivit­täin Suomen medi­aa, joten onko joku tutk­in­ut, miten tuo Perus­suo­ma­lais­ten noin 14% jakautuu. 

    Nyt tässä nipute­taan kaik­ki “keskimäärin” aika huono-osaisik­si, mikä voi hyvin pitää paikkansa, mut­ta joukos­sa on myös kohtu­ullisen paljon valkokaulustyöläisiä. Itse tun­nen lähin­nä tätä jälkim­mäistä sakkia. 

    Yksi mah­dol­lisu­us nimit­täin on se, että nämä “uudet” kan­nat­ta­jik­si tun­nus­tau­tuneet eivät ole huono-osaisia ja syr­jäy­tyneitä vaan melko taval­lista keskilu­okkaa, jot­ka ilmoit­tau­tu­vat Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si joko sik­si, etteivät eri­tyisem­min pidä human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta tai ennen kaikkea sik­si, että halu­a­vat vain protestoi­da kol­men suuren + rkp:n ikuista ja rahoi­tus­sotkuis­sa ryvet­tynyt­tä klikkiä vastaan. 

    Vält­tämät­tä emme siis voi päätel­lä, että joka kahdek­sas on “hukku­va” ja että heille pitää tar­jo­ta oljenko­r­sia. Jos noi­ta hukku­via on ollut se per­su­jen per­in­teinen viisi pros­ent­tia ja kymme­nen pros­ent­tia onkin aivan muu­ta väkeä, sil­loin ana­lyysi menee tältä osin poskelleen. Täl­löin muiden puoluei­den ei pidä tar­jo­ta heille muukalaisvi­haa vaan uusia kasvo­ja ja uuden­laista poli­it­tista kult­tuuria ja retoriikkaa. 

    Soi­ni on eri­no­maisen hyvä tv-kas­vo. Brit­tipoli­ti­ikkaa päivit­täin seu­raa­vana Soi­ni on Suomen puolue­jo­hta­jista ain­oa, jol­la olisi täl­lä saarel­la mitään mah­dol­lisuuk­sia. Muut ovat tap­pa­van tyl­siä virkamiehiä tai täy­del­lisen epäkaris­maat­tisia urpilaisia. 

    Nähtäväk­si jää, miten kan­na­tus jalostuu ääniksi. Nyky­isiä kan­na­tus­luku­ja kat­so­ma­l­la on mah­dol­lista syn­nyt­tää vaal­i­t­u­los, jos­sa kaik­ki ovat häviäjiä. 

    Muiden puoluei­den pani­ikkireak­tioi­ta en sen sijaan ymmär­rä, sil­lä se antaa käytän­nössä pal­lon Soinille. Jokainen per­s­jalka­isia vas­taan esitet­ty kri­ti­ik­ki, jos­sa esi­in­tyy “muukalaisvi­ha”, “pop­ulisti”, “katk­e­rien ja päähän­potkit­tu­jen puolue” tai mui­ta isku­lau­sei­ta, on juuri sitä retori­ikkaa, jota Soi­ni halu­aa herät­tää muil­ta esi­in, sil­lä tämä on puolueelleen paras­ta main­os­ta kun syn­tyy “me vas­taan muut” ‑asetel­ma.

    Ei lie aivan sat­tumaa, että Soi­ni kir­joit­taa nykyään pääasi­as­sa siitä, miten muut puolueet suh­tau­tu­vat hänen ker­hoonsa ja kuin­ka type­r­ältä kuu­lostavia lausun­to­ja on taas annet­tu, eikä siitä, mil­laises­sa maail­mas­sa hän halu­aisi elää. 

    Sitä en ymmär­rä, mik­si muut anta­vat näitä type­r­ältä kuu­lostavia lausun­to­ja päivit­täin Soinin pro­pa­gan­dakoneen ruokkimisek­si. Asi­a­sisäl­lössä kun per­sut eivät pär­jää kenellekään.

  27. Tämä Osmon jut­tu olisi kaivan­nut vähän konkreti­soin­tia tuo­hon viimeiseen virk­keeseen yhteiskun­nas­ta, jos­sa on paik­ka myös niille, jot­ka eivät tehomaail­mas­sa menesty.

  28. “Entä jos vihreät alka­isi­vat vakavis­saan kaavail­la yhteiskun­taa, joka tar­joaisi häviäjille muu­takin kuin lohduttomuutta.”

    Olisiko ongel­ma siinä, että sil­loin Vihrei­den oikea lai­ta vuo­taisi liikaa? Vihrei­den äänet taita­vat tul­la nykyisel­lään vah­vasti koulutet­tu­jen nuorten kaupunki­lais­nais­ten äänestys­lipuista. Täl­lä ryh­mäl­lä on kyl­lä sym­pa­ti­aa maail­man karu­ja olo­ja pak­eneville maa­han­muut­ta­jille, mut­ta mah­taako kuitenkaan “pari piirua vasem­malle” viesti upota tähän ryhmään?

    Kokoomuk­sen vai­h­taes­sa väriään vihreäm­pään suun­taan taitaa puolueen johdol­la olla huo­lia tuon oikean laidan puolel­la enem­män kuin vasem­mal­la. Varsinkin kun vasem­mal­la tul­laan nopeasti raskaan teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöi­den pari­in, jos­sa ympäristön­suo­jelu nähdään kil­pailukyvyn heiken­täjänä ja siten työt­tömyy­den aiheuttajana.

  29. Kansa vas­tus­taa holti­ton­ta human­i­taarista maa­han­muut­toa ja pakko­ruot­sia. Näitä vas­taan ei ole kuin per­sut, kos­ka Suomes­sa demokra­tia ei toimi. 

    Jos meil­lä olisi Sveitsin tyy­li­nen kansanäänestys, niin pakko­ruot­si ja veron­mak­sajia rasit­ta­va pakko­ruot­si lakkaisi­vat jo ensi vuon­na. Mut­ta kun ei ole, niin moni äänestää Hal­la-ahoa. Minäkin hark­it­sen, vaik­ka en yli 100 000 € vuos­ti­t­u­loil­lani ole mitenkään huono-osainen.

  30. Onko Perus­suo­ma­lais­ten äänestäjien syr­jäy­tyneisyy­destä ken­ties tutkimuk­sia? Edus­ta­jista Hal­la-aho ei vaiku­ta syr­jäy­tyneeltä, ei Soinikaan vähäo­saiselta yhteiskun­nan jakamien hyödykkei­den suh­teen. Hie­man mieti­tyt­tää minkä suh­teen vähäo­saiset per­su­ja äänestävät. Vihan ja pelon diskurssia, jopa rumuu­den asial­la, puolue tosin pitää esil­lä kam­pan­jois­saan. Sil­lä on myös alen­tu­va nimi. Enkä oikein ymmär­rä sitäkään mik­si köy­hät ihmiset vas­tus­ta­vat EU:a. Tai onko oikein puhua per­su­ista oikeistop­uolueena, jos Soi­ni näkee EU:n suurem­pana uhkana kuin edelleen Venäjäl­lä vaikut­ta­van NL:n haamuineen.

  31. Miten niin “ren­to” vihreä yhteiskun­ta­malli? Vihrei­den vai­h­toe­hto kol­men suuren jäsenkir­jakra­tialle on gradukra­tia. Siinä jokaisen elinkeinon ja asun­non nurkas­sa päivys­tää vihreä aka­teem­i­nen lap­puli­isa soosot­tele­mas­sa muiden päästöjä ja elämän­tapo­ja, tietysti hyysät­tävän oma­l­la kustannuksella. 

    Olisi tietysti eri asia jos vihreät oikeasti ajaisi­vat esim. perus­tu­lo­ma­llia tai ay-kokopäivä­työelämälle vai­h­toe­htoa. Tai vaikka­pa ajet­taisi­in aidosti mah­dol­lisuuk­sia tin­kiä omas­ta tuot­tavu­ud­estaan ja elää pienem­mil­lä elinkus­tan­nuk­sil­la, eli vähem­män kalli­ita ja kulu­ja aiheut­tavia norme­ja elämän kiusak­si. Jos nyt esim. tulee norme­ja asumisen ener­giate­hokku­u­den paran­tamisek­si (sinän­sä hyvä asia) ‚niin juuri vihreät vaa­ti­vat ener­giapoli­isien ja “neu­vo­jien ” virko­jen perus­tamista ja ener­giaby­rokra­t­ian lisäämistä. Jokin aika sit­ten min­ulle yllät­täen soitet­ti­in TEM­mistä ja vira­nomainen kuu­lus­teli viisi min­u­ut­tia ‚että aionko palkata työntekijää(olen pienyrit­täjä) , aionko palkata nuoriso­työt­tömiä, mil­loin tulen viras­toon käymään, kos­ka virkamiehet halu­a­vat “päivit­tää liike­toim­inta­su­un­nitel­mani kasvuhakuisek­si” jne. Tätä on Sin­nemäk­iläi­nen reaalipoli­ti­ik­ka. Soite­taanko kult­tuuri­m­in­is­ter­iöstä taiteli­jalle ja ehdote­taan seu­raa­van taulun aihet­ta? Vain kakkos­vankkureista ker­ran vaa­likaudessa imagomielessä huudel­laan perus­tu­loa, samaan aikaan istuen hal­li­tuk­ses­sa jon­ka päämin­is­terin (Van­hanen) mielestä perus­tu­lo­ma­lli on “jär­jetön” ja kolmikan­taa kun­nioite­taan työmin­is­ter­inä. Nyt ket­tutyt­tö­sukupol­ven johta­mat vihreät istu­vat turk­istuot­ta­jien spon­soroimas­sa hal­li­tuk­ses­sa, ja puoluekok­ouk­set pide­tään Helsin­gin lähipuis­tikois­sa kuin pilkat­en luon­toar­vo­ja kun­nioit­tavia peruskan­nat­ta­jia. Eli kyl­lä vihrei­den kan­nat­taisi keskit­tyä vain oman hukatun lin­jansa löytämiseen ja jät­tää Per­su­jen light-kansal­lis­sosial­is­min arvioimi­nen äänestäjille. 

    Itse olen siir­tynyt kan­nat­ta­maan piraat­te­ja, ainakin tule­vis­sa vaaleis­sa, kos­ka se on paras tapa vas­tus­taa infor­maa­tion omis­tavak­si luokak­si julis­tau­tuneen Vihere­li­itin hankkeita.

  32. Toiv­ot­tavsti perus­suo­ma­laiset pää­sevät hal­li­tuk­seen ja vihreät sekä RKP joutu­vat oppositioon.

  33. ”Outoa, kos­ka vihreät jok­seenkin ain­oana puolueena RKP:n ohel­la ei san­ot­tavasti kil­paile perus­suo­ma­lais­ten kanssa äänistä.”

    Taitaa kyl­lä kil­pail­la, tun­nen use­am­man. Hal­la-ahokin on sanonut aikoinaan äänestäneen­sä vihreitä.

    ”Jos joka kahdek­sas tar­rautuu perus­suo­ma­laisi­in kuin hukku­va oljenko­r­teen, se ker­too lähin­nä, että joka kahdek­sas tun­tee ole­vansa hukkumassa.”

    Ärsyt­tävää vihreää alen­tu­vu­ut­ta. Itse olen äänestänyt puolueet vasem­mis­toli­itos­ta vihrei­den kaut­ta kokoomuk­seen peri­aat­teel­la ”aina oppo­si­tio­ta”. Nyt on vuorossa per­sut. Hukku­misen tun­net­ta ei ole vielä ollut.

  34. “Jos joka kahdek­sas tar­rautuu perus­suo­ma­laisi­in kuin hukku­va oljenko­r­teen, se ker­too lähin­nä, että joka kahdek­sas tun­tee ole­vansa hukku­mas­sa. Tehoy­hteiskun­ta tar­joaa liian mon­elle pelkkää häviäjän osaa. Protesti sitä vas­taan on otet­ta­va vakavasti.”

    Vaik­ka perus­suo­ma­lais­ten äänestäjäkun­nas­sa on van­has­taan tuo vah­va (ryysy)proletaarielementti, on paska­puhet­ta väit­tää, että puolueen nousu joh­tu­isi vain alalu­okan äänistä. Jonkin gallupin mukaan 30 pros­ent­tia pitää mah­dol­lise­na per­su­jen äänestämistä, joten kyse ei ole mis­tään “hukku­vien” äänistä, vaan yksinker­tais­es­ti siitä, että per­sut puhu­vat järkeä jois­takin ihmis­ten tärkeik­si kokemista kysymyk­sistä, kun taas muut puolueet, vihreät kaikkien räikeim­min, ovat aivan arkielämästä irral­laan näis­sä kysymyksissä.

  35. Osmo: “Mitataan huono-osaisu­ut­ta mil­lä mit­tar­il­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huono-osaista joukkoa ver­rat­tuna minkä muun puolueen kan­nat­ta­jakun­taan hyvänsä.”

    Mihin tutkimuk­si­in tämä väite perustuu?

  36. Vihrei­den ei pidä jäädä riitelemään perus­suo­ma­lais­ten kanssa.
    Globaalin, kieli­ra­jat ylit­tävän, lib­er­aalin liik­keen vihol­lisen tulee aina olla alike­hit­tynyt kepu­lainen talonpoikaisajattelutapa.
    Hei­dän kanssaan ei edes kan­na­ta yrit­tää yhteistyötä, mik­si ei, Osmo muistanee.

  37. OS: “Vähän ren­nom­min ottavas­sa yhteiskun­nas­sa, joka ei tähtää mak­si­maaliseen taloudel­liseen tehokku­u­teen, olisi sijaa ja osaa myös niille, jot­ka eivät tehoy­hteiskun­nas­sa menesty.”

    Konkreet­tis­es­ti tämä on yleen­sä tarkoit­tanut niukku­u­den jakamista jol­lain muul­la tavoin kuin per­in­teisel­lä markki­namekanis­mil­la edes sin­nepäin mer­i­tokraat­tis­es­ti, ja lop­putu­los on ollut huono kun insen­ti­iv­it kan­nus­ta­vat suh­muroin­ti­in taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den sijaan.

    Markki­na­t­alouden puit­teis­sa toimi­vas­sa kil­pailuy­hteiskun­nas­sa on se hyvä puoli että klep­tokra­ti­aa voi jotenkuten havai­ta ja mita­ta. Jos ote­taan ren­nom­min eli ei päästetä pääo­mia kasaan­tu­maan, niukku­udel­la ei ole enää hin­taa, eikä sen epä­ta­saista ja epäoikeu­den­mukaista jakamista voi­da mitenkään seurata.

  38. Tämän DI:n äänistä on jo kil­pail­tu, ja Vihreät on sen kil­van hävin­nyt. S‑W jo jotain syitä mainit­sikin, pakko­ruot­sikin vaikut­taa, eikä hys­teer­i­nen maa­han­muut­topoli­ti­ikan kri­ti­ikin demon­isoin­ti ainakaan paran­na tilannetta.

    Oma arvauk­seni on, että kolum­ni aliarvioi Vihrei­den laidan vuo­tamista nuorehko­jen ja koulutet­tu­jen piiris­sä. No, huhtiku­us­sa nähdään, ehkä siihen men­nessä keksin, kuka ääneni voittaa.

    Tiedemies, olen aivan samaa mieltä: poli­ti­ikan kri­ti­soin­nin yksioikoinen leimaami­nen muukalaisvi­hak­si ja rasis­mik­si on todel­la vaar­al­lista, vas­tu­u­ton­ta suo­ras­taan. Nyt jo alkaa näkyä, että nuo sanat ovat menet­täneet merk­i­tys­tään, ja sitä myötä anta­vat tilaa nimeno­maan sille ilmiölle mitä halut­taisi­in vastustaa.

  39. “Mitataan huono-osaisu­ut­ta mil­lä mit­tar­il­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huono-osaista joukkoa ver­rat­tuna minkä muun puolueen kan­nat­ta­jakun­taan hyvän­sä. / OS”

    Ote­taan mit­tarik­si “Puolueen kan­nat­ta­jat koti­talouden brut­to­tu­lo­jen mukaan 2/2009”

    Hyväo­saiset Vihreä Liitto
    0–20000€/vuosi 22%
    20000–50000€/vuosi 36%
    yli 51000€/vuosi 28%

    Per­saukiset Perussuomalaiset
    0–20000€/vuosi 17%
    20000–50000€/vuosi 38%
    yli 51000€/vuosi 28% 

    Lähde: Talous­tutkimuk­sen puoluepörssi 

    Jos normiper­su ansait­see enem­män kuin normimelooni, niin eivät nuo Per­sut päähän­potk­i­tu­il­ta vaikuta. 

    Pikaisel­la silmäyk­sel­lä vain Kokoomuk­sen ja RKP:n kan­nat­ta­jat ovat selvästi Per­su­ja parem­min ansaitsevia.

  40. Nyt taisi Osmo osua harhaan tuos­sa ana­ly­y­sis­sään per­su­jen suosiosta.

    Ja vaki­in­tunei­den poli­it­tis­ten puoluei­den “asiaosaami­nenkin” alkaa olla puhkaisemis­taan odot­ta­va kupla.

    Minus­ta näyt­tää siltä, että yksikään puolue (ml. per­sut) ei julk­isu­udessa ole mitään mieltä mis­tään yhteiskun­taan oikeasti vaikut­tavas­ta asiasta.
    Tämä on sääli, sil­lä täl­lä tavoin pelikent­tä jätetään lob­bareille ynnä muille.

  41. Peter: “Olen huo­man­nut, että mon­et korkeak­oulute­tut ystäväni hark­it­se­vat (ovat harkin­nas­ta itsekin yllät­tyneitä) per­su­jen äänestämistä nimeno­maan protesti­na vihreille.”

    Olen huo­man­nut saman.

  42. Hom­ma siis menee niin, että vihreät ja per­sut molem­mat hyö­tyvät keskinäis­es­tä nal­jailus­ta, kun­han media pitää tari­naa tarpeek­si dra­maat­tise­na. Tulee medi­anäkyvyyt­tä ja pääsee vielä puhu­maan itselle tärkeistä asioista vihol­lista haukku­mal­la. “Tuol­laisia me ei nyt ainakaan olla!” Kan­na­tus kas­vaa tai — vihrei­den kohdal­la — ei ainakaan romahda.

  43. Osmo Soin­in­vaara, kom­ment­tisi sisältävät älyl­lis­es­ti ala-arvoista stereo­tyyp­pistä ajat­telua ja sosi­aal­i­darvin­is­mia. Elät­telet vielä toivei­ta, että Vihreät oli­si­vat jotenkin Per­su­jen yläpuolella.

    Kuule, avaap­pas silmäsi ja tutus­tu Per­sui­hin vähän syväl­lisem­min. Huo­maat, että siel­lä on ihmisiä kaik­ista yhteiskun­talu­ok­ista, ammateista ja koulu­tus­ta­soil­ta. Alat ymmärtää, että ilmiön taustal­la on jotakin vähän enem­män kuin olet tajun­nut. Maail­ma ympäril­läsi on muut­tumas­sa. Tulee uusia ajatuk­sia ja suuntauksia. 

    Per­su-ilmiö on paljon laa­jem­pi kuin joku Koi­jär­vestä alka­nut Vihreäli­ike. Nyt ale­taan mit­taa­maan Suomes­sa myy­däänkö tämä maa yltiö­glob­al­istien alt­tar­ille ja pienen eli­it­ti­pankki­irien hämärän koplan peli­nap­pu­lak­si. Vai pitääkö tämä kansa kiin­ni omista arvoista, elämän­tavas­ta ja päätän­tä­val­las­ta tässä pohjoises­sa maas­sa ja luot­taa omi­in aivoihin ja ajatuk­si­in. Tämä mit­taus tul­laan tekemään vielä kaikissa Euroopan mais­sa. Ihmiset alka­vat taju­ta, että heille syötetään ulkoa päin valmi­ik­si pureskel­tu­ja tunkkaisia ideoita ja ide­olo­gioi­ta. Tämä on vas­ta alkua. Sinäkin joudut vielä päät­tämään kum­mal­la puolel­la olet. Usko pois!

    1. Puoluei­den kan­na­tus­tutkimuk­set tehdään samas­sa yhtey­dessä mon­en muun tutkimuk­sen kanssa. Sil­loin saadaan tietää kan­nat­ta­jakun­nas­ta yhtä sun toista, jopa mitä tuot­tei­ta he osta­vat. Nämä tutkimuk­set ovat paljon luotet­tavampia kuin se, että tun­tee viisi kuusi per­su­jen kannattajaa.
      Julka­istu­ja tutkimuk­sia oli vastikään tieto, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat henkilöko­htaisen työt­tömyy­den selvästi suurem­mak­si uhak­si kuin minkään muun puolueen kannattajat.

  44. Lasken itseni ja vai­moni perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jak­si. Emme ole köy­hiä, eikä meitä ole potkit­tu päähän. 

    Ihmisiä alkaa vain pikkuhil­jaa potut­ta­maan jäte­lait, vaali­ra­ha­sotkut, maa­han­muut­ta­jien hyysäämi­nen, kreikan lainat etc.

    Itseäni kor­peaa eri­toten tämä vihrei­den eko­hössö­tys ja työmin­is­teri Sin­nemä­ki, joka halu­aisi lopet­taa koko turk­istarhauk­sen suomes­sa. Tästä tulisi suo­raan ja välil­lis­es­ti tuhan­sia työt­tömiä lisää. Ker­ras­saan mainio idea, ottaen huomioon, että työmin­is­terin toimenku­vaan ei tietääk­seni kuu­lu työt­tömien lisääminen.…

  45. Vihreiltä oli moka vali­ta per­sut pää­vas­tus­ta­jik­si. Mielum­min olisi pitänyt ottaa vas­tut­tet­tavak­si nykyi­nen poli­it­ti­nen kult­tuuri. Vaali­ra­hoi­tus ym. skan­daalien myötä vihreät oli­si­vat voineet tar­jo­ta vai­h­toe­hto­ja, mut­ta vihreät ovat men­neet mukaan tähän samaan kult­tuuri­in. Vihreät puut­tuvat myös lil­lukan var­si­in, kuten edel­lä jo kom­men­toiti­in. Pakko­ruot­sikan­ta oli myös ihmeelli­nen. Luulisi, että vapaus vali­ta sopisi vihreisi­in “arvoihin” parem­min. Vihreil­lä ei pitäisi olla mitään his­to­ri­an taak­ka takana, jon­ka takia pakko­ruot­sia pitäisi kan­nat­taa. Uskon myös, että vihreil­lä ja per­suil­la on yllät­tävän paljon yhteistä poten­ti­aal­ista kannattajakuntaa.

  46. Kansa vas­tus­taa holti­ton­ta human­i­taarista maahanmuuttoa

    Kun nyt ensin ylipään­sä tapah­tu­isi jotain holti­ton­ta human­i­taarista maa­han­muut­toa, jota voisi vas­tus­taa. Viime vuo­den­vai­h­teessa Suomes­sa asui 5 570 Soma­lian kansalaista (Inkoon tai Han­kasalmen väk­ilu­vun ver­ran) ja 3 978 Irakin kansalaista (Pel­lon tai Rautjär­ven väk­ilu­vun ver­ran). Nämä ovat Suomen kymmen­estä suurim­mas­ta ulko­maalais­ryh­mästä ain­oat kak­si (suu­ru­usjärjestyk­sessä sijat 4 ja 7), joiden muut­to Suomeen on ollut ensisi­jais­es­ti humanitaarista.

    Oleskelulu­pia on myön­net­ty human­i­taari­sista syistä — kaikkien maail­man maid­en kansalaisille yhteen­sä — keskimäärin 701 vuodessa kym­men­vuo­tiskaudel­la 2000–2009. Tur­va­paikko­ja keskimäärin 38,6 vuodessa.

    On kum­mallista, kuin­ka melkein koko poli­it­tisen keskustelun pyörit­tämi­nen lop­ut­tomi­in vuodes­ta toiseen täl­lais­ten häviävän pien­ten, parin pienen maalaiskun­nan väk­ilu­vun kokois­t­en ihmis­ryh­mien ympäril­lä herät­tää ihailua jotenkin “tosi­a­sioista ker­rankin puhua uskalta­vana” tai “kylmän real­is­tise­na”. Siitä tulee täs­mälleen päin­vas­toin mieleen Ander­s­enin satu yli­herkästä prins­es­sas­ta ja pikku­ruis­es­ta herneestä, joka tun­tuu paina­van selkää vielä mon­en pak­sun pat­jan alta. Täysin riip­pumat­ta siitä, aiheut­taako human­i­taari­nen maa­han­muut­to ongelmia vai ei, sekä siitä, onko näistä mah­dol­li­sista ongelmista keskustel­tu julk­isu­udessa asial­lis­es­ti vai ei.

    Tilas­tol­lis­es­ti kat­sot­tuna on tot­ta että per­su­jen äänestäjät ovat olleet vaaleista toiseen var­maankin pitkälti alin­ta sosioekon­o­mista neljännestä. — - Sil­loin täl­löin isot puolueet teet­tävät tutkimuk­sia, jois­sa selvitetään paljonko ammat­tik­oulun käyneitä, Suomen Kuvale­hden luk­i­joi­ta yms jne on kunkin puolueen kan­nat­ta­jis­sa. Nyt olisi kiva jos jostain tihkuisi tietoa viimeis­es­tä sellaisesta.

    Mainit­sen tässä yhtey­dessä erään tähän liit­tyvän tuoreen tutkimuk­sen, kos­ka kukaan muu keskustelun osal­lis­tu­jista luul­tavasti ei tulisi sitä mainitsemaan.

    Talous­tutkimuk­sen kevääl­lä 2008 maan laa­juis­es­ti tekemässä haas­tat­te­lu­tutkimuk­ses­sa mitat­ti­in vas­taa­jien fak­tati­etämys­tä Suomen poli­ti­ikas­ta 38 eri kysymyk­sel­lä — suurek­si osak­si perusk­oulun yhteiskun­taopin tasoisia perusasioi­ta, kuten päämin­is­terin ja eduskun­nan puhemiehen nimi ja puolue, Suomen vaal­i­ta­pa, hal­li­tus- ja oppo­si­tiop­uolueet, pres­i­dentin ja eduskun­nan vaa­likausien pitu­us, kotikun­nan kun­nan­jo­hta­ja ja veroäyri jne. Tutkimuk­sen tulok­sia seloste­taan tässä oikeusmin­is­ter­iön julka­is­us­sa. Perus­suo­ma­lais­ten äänestäjil­lä oli kaik­ista eduskun­nan kahdek­sas­ta puolueesta heikoim­mat tiedot (nukku­vien puolueel­la kyl­lä vielä selkeästi sitäkin heikommat).

    Parhait­en Suomen poli­ti­ikan hallinneeseen neljän­nek­seen vas­taa­jista kuu­lui 13,2 % perus­suo­ma­lais­ten äänestäjik­si ilmoit­tau­tuneista, mut­ta 32,2 % vihrei­den äänestäjik­si ilmoit­tau­tuneista: 2,4‑kertainen ero vihrei­den hyväk­si. Huonoiten pär­jän­neeseen neljän­nek­seen taas kuu­lui 31,6 % (PS) ja 18,9 % (vihr); 1,6‑kertainen ero vihrei­den hyväk­si. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus huonoiten tietävässä neljän­nek­sessä oli kyse­ly­hetkel­lä 4,7 % (vihr 6,7 %) ja parhait­en tietävässä neljän­nek­sessä 2,6 % (vihr 15,0 %). Vihrei­den kan­na­tus­po­h­ja siis “viet­ti” 2,2‑kertaisesti tietävien suun­taan ja perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­po­h­ja 1,8‑kertaisesti tietämät­tömien suuntaan.

    Huo­mautet­takoon, etten itse kan­na­ta vihre­itä — olen puolue­poli­it­tis­es­ti täysin sitou­tu­ma­ton — mut­ta kos­ka kom­men­toita­va Osmon tek­sti käsit­telee nimeno­maan vihrei­den ja perus­suo­ma­lais­ten vas­takkainaset­telua, keski­tyn tässä jos­sain määrin pro­voka­toris­es­ti vain näi­hin kah­teen. Hyvin tietävien puolue­val­in­toina tutkimuk­sen aineis­tos­ta erot­tuvat selkeästi eivät vain vihreät, vaan myös kokoomus ja vasem­mis­toli­it­to; huonos­ti tietävien val­in­tana taas perus­suo­ma­lais­ten lisäk­si SDP.

    Varsinkin kun vasem­mal­la tul­laan nopeasti raskaan teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöi­den pari­in, jos­sa ympäristön­suo­jelu nähdään kil­pailukyvyn heiken­täjänä ja siten työt­tömyy­den aiheuttajana.

    Kuten totesin jo aiem­mas­sa keskustelus­sa jokin aika sit­ten: Suomes­sa ei ker­ta kaikki­aan ole niin paljon raskaan teol­lisu­u­den työn­tek­i­jöitä, jot­ta vaalit voitaisi­in voit­taa hei­dän äänen­sä saa­mal­la sen enem­pää kuin hävitä hei­dän äänen­sä menet­tämäl­lä. Keskimääräi­nen suo­ma­lainen eduskun­tavaalien äänestäjä on palvelu­alal­la työsken­televä, PAM:laiseen tai JHL:läiseen liit­toon kuu­lu­va nainen. Ei siis raskaas­sa teol­lisu­udessa työsken­televä mies.

  47. Yhdyn mon­en muun mielip­i­teeseen siitä, että kyseessä ei ole yksinker­tais­te­tusti “hukku­misen tunne” mik­si per­su­ja kan­nate­taan (ainakin gallu­peis­sa). En mal­ta olla palaa­mat­ta Poli­ti­ik­ka on joukkueurheilua ‑ketjun aiheeseen hie­man. Tule­vis­sa vaaleis­sa vaikut­taisi ole­van aito ilmiö, että per­suille tulee huo­mat­ta­va voit­to, mut­ta kukaan ei oikeasti tiedä mik­si. Kukin tulk­it­see tulok­sen aivan miten halu­aa, eikä oikeaa vas­taus­ta voi (vaal­i­t­u­lok­sen perus­teel­la) tietää kos­ka vaaleis­sa ei äänestetä asioista.

    Täl­lä het­kel­lä puolueis­sa panikoidaan eri suun­ti­in epämääräisen uhan edessä, eivätkä van­hat pysty otta­maan lin­jaa joka protestoi­jia miel­lyt­täisi vaik­ka halu­aisi­vatkin. Kos­ka Soi­ni ei itsekään tiedä suo­sion­sa syytä, hän ei osaa toimia sen mukaan päästyään hal­li­tuk­seen, ja neljän vuo­den kulut­tua on hei­dätkin todet­tu kelvot­tomik­si. Olisiko helpom­pi muut­taa Suo­mi-laivan suun­taa halut­tuun jos olisi ihan oikea tapa vaikut­taa asioi­hin epämääräis­ten henkilö- ja puolue­val­in­to­jen sijaan — tai lisäksi?

  48. TM, se hyvä tehokku­us mis­tä puhut on eri asia kuin mis­tä ihmiset valit­taa puhues­saan tehokku­u­s­paineista. Jälkim­mäi­nen olisi parem­min kirit­tämistä. Ongel­ma on minus­ta yksinker­tais­es­ti se että riit­tävä suori­tus­ta­so töis­sä, opin­nois­sa, mik­sei jopa ihmis­suhteis­sakin, nousee tasolle johon yhä harvem­pi pystyy. Per­in­teis­es­ti tätä ongel­maa on hoidet­tu niin että kampite­taan turhan tehokkai­ta, tyyli­in hikipinkot, töis­sä tääl­lä vaan ollaan, ja ei hempeil­lä. Tämä on type­r­ää mut­ta toimii, pitäisi olla parem­pia vai­h­toe­hto­ja. En tiedä, ja sik­si Odeltakin kysyn että miten?

    Peri­aat­teessa voit­ta­jat voi kom­pen­soi­da häviäjiä, mut­ta kun näin ei aina tehdä. Väit­täisin että esimerkik­si se että iso osa hyv­in­voivaa keskilu­ok­ka itseasi­as­sa tun­tuu halu­a­van lisää vero­ja on seu­raus­ta siitä että he ymmärtävät ongelman.

    Mitä tulee muukalaisvi­hamielisyy­teen ja siihen kri­ti­ikki­in. Kyl­lähän niitä ratkaisu­ja on jot­ka helpot­taa ongelmia. Esimerkik­si parem­pi kielik­oulu­tus, jous­tavam­mat työlu­vat, pako­lais­ten asut­ta­mi­nen alueil­la joil­la on työ­paikko­ja eli kaupunkei­hin, maa­han­muut­ta­jalap­si­in panos­t­a­mi­nen, monikult­tuuriset työy­hteisöt joka käytän­nössä ja suomek­si tarkoit­taa sitä että kaikkien ei tarvitse puhua täy­del­listä suomea ja olla samas­ta koulus­ta valmis­tunei­ta… Näitä on ehdotet­tu, osa ete­neekin sel­l­aisil­la vauhdil­la mitä byrokra­tial­ta nyt voi odot­taa. Ei vaan kiin­nos­ta ketään sieltä kri­itikko-osas­tol­ta. Sen sijaan jos puhutaan vaikka­pa rajoituk­sista per­heeny­hdis­tämiseen, löy­sem­mistä määritelmäl­listä tur­val­lisille maille, karko­tuk­sista, työlupi­en keskusjo­htamis­es­ta tia ylipään­sä mis­tään kep­pipuolen asioista on ne perustel­tu­ja ja tehokkai­ta tai ei, niin nämä vain vil­pit­tömästi ja aka­teemis­es­ti avoin­ta maa­han­muut­tokeskustelua toivo­vat valit­ta­vat että ei riitä. Olen melko var­ma että jos mielip­iede­tiedestelus­sa kysyt­täisi­in että pitäisikö ulko­maalais­ten opetel­la tan­hua­maan ennen kuin päästetään rajan yli niin vähin­tään 30% kansas­ta kan­nat­taisi. Mik­si sinä halu­aisit tuol­laista asym­me­tri­aa kutsua?

  49. Kom­ment­tiketjus­ta näyt­tää tulleen pikem­minkin purkau­tu­miskana­va vihre­itä kohtaan. Moni mis­saa Osmon kir­joituk­ses­ta tuon, että perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen kasvua ilmen­tävä protesti hal­li­tus­ta kohtaan on otet­ta­va vakavasti. Eikö tässä tun­nuste­ta, että asioi­ta on tehty väärin ja niistä pitää ottaa opik­si? Sietää tosin ottaakin. Itse petyin toimet­to­muu­teen pätkä­työhön ja vuokratyöhön liit­tyvis­sä kysymyk­sis­sä; vihreil­lä oli vieläpä työmin­is­terin salkku. 

    Voi toki olla, ettei vihrei­den lin­ja vas­taakaan omaa mielipi­det­täni pätkä­työhön liit­tyvis­sä asiois­sa. Ei sen puoleen, että tietäisin mikä on perus­suo­ma­lais­ten kan­ta samaan asi­aan. Ei hajuakaan. 

    Tom­mi Uschanov peräänku­u­lut­ti perus­suo­ma­lais­ten kan­taa oikeasti tärkeisi­in asioi­hin. Minäkin kuulisin niistä mielelläni.

  50. “Ihmisiä alkaa vain pikkuhil­jaa potut­ta­maan jäte­lait, vaali­ra­ha­sotkut, maa­han­muut­ta­jien hyysäämi­nen, kreikan lainat etc.”

    Perus­suo­ma­lais­ten äänestämi­nen ratkaisee välit­tömästi täl­laiset ongel­mat eikä uusia vas­taavia enää tule. Kan­sain­väliset kri­isit lakkaa­vat vaikut­ta­mas­ta Suomeen. Pahat ja pelot­ta­vat ilmiöt jäävät rajo­jen ulkopuolelle.

    Perus­suo­ma­laiset eivät koskaan aja omaa etu­aan, vaan vain Suomen etua. Perus­suo­ma­laiset tekevät vain vii­sai­ta päätök­siä ja säätävät virheet­tömiä lake­ja, jot­ka saa­vat kaik­il­ta oike­as­sa olevil­ta kansalaisil­ta yksimielisen tuen. Muut puolueet katso­vat kateel­lisi­na sivus­ta ja kysyvät: “Mik­si me emme osanneet?” 

    Kun rehelliset, kun­nol­liset ja suo­ra­puheiset perus­suo­ma­laiset ovat val­las­sa, suo­ma­laiset alka­vat jälleen ihail­la ja kun­nioit­taa poli­itikko­ja. Yksikään kansalainen ei tule enää koskaan valit­ta­maan yhtään mis­tään, kos­ka maa­ta johtaa Ter­ve Jär­ki ja Kansan Tah­to. Turk­istarhaus­takaan ei lakkauteta.

  51. Pieni sel­ven­nys tuo­hon edel­liseen: Nor­maal­ista kun ihmiset on kiin­nos­tunut jostain poli­ti­ikan alas­ta niin heil­lä on jotain ajatuk­sia siitä mitä pitäisi tehdä, eli minkälaisia lake­ja säätää. Joku halu­aisi vaikka­pa pienem­män julkisen sek­torin eli pienem­mät verot. Toinen taas pitää korkeam­paa veroast­et­ta parem­pana. Kol­mas halu­aa tasavero­tus­ta kos­ka näkee sen oikeu­den­mukaise­na siinä mielessä että ihmiset hyö­tyvät ahkeru­ud­estaan. Neljäs halu­aa taas pro­gres­si­ivisem­paa vero­tus­ta kos­ka hänestä on oikeu­den­mukaista että tulo­erot pysyvät pieniä. Nämä on kaik­ki ihan järke­viä kan­to­ja joista seu­raa käytän­nössä jotain, ja niille haetaan sit­ten vaaleis­sa kan­na­tus­ta, ja vaalien jäl­keen muo­doste­taan hal­li­tus jos­sa kan­nat toteu­tu­vat kan­na­tus­ta mukaillen. Se että mikään puolue ei saa kaikkea halu­a­maansa on ter­ve ja hyvä asia, eikä toisinpäin.

    Jos nyt on vaik­ka sitä mieltä että on väärin mak­sat­taa sak­salais­ten pankkien ja kreikkalais­ten poli­itikko­jen hölmöi­lyjä Suomel­la, ja että näi­den ajau­tu­mis­es­ta selvi­tys­ti­laan seu­raa pitkässä juok­sus­sa vähem­män haitaa kuin moraa­lika­dos­ta joka pelas­tus­toimista seu­raa, niin mikäs siinä. Olen vah­vasti eri mieltä, mut­ta kuitenkin kan­ta on perustel­tu. Jos joku on sitä mieltä että kan­sain­välisen rahoi­tusjär­jestelmän voi antaa vaan kri­isiy­tyä ilmaan mitään seu­rauk­sia niin hän on idiootti.

  52. Perus­suo­ma­lais­ten men­estyk­sen analysoin­tia vaikeut­taa se, että kan­nat­ta­jat ovat hyvin het­ero­geenista porukkaa. Käsi­tys siitä, että Vihreät eivät samoista äänestäjistä kil­paile on kuitenkin kat­e­gorisen väärä — moni Vihreisi­in eri syistä pet­tynyt vilkuilee Perus­suo­ma­lais­ten suun­taan. Ei ole mikään sat­tuma, että Hal­la-ahokin sanoi aikanaan Soin­in­vaaraa äänestäneensä. 

    Jonkin­laise­na mit­ta­ri­na voita­neen pitää yliop­pi­las­maail­maa. Osakun­nis­sa on jo aika paljon ns. kansal­lisia äänen­pain­o­ja, jot­ka omis­sa vaaleis­sa kanavoitu­vat osakun­tien lis­tan kaut­ta. Taus­tana on pet­tymys Vihrei­den neu­vo­s­tore­tori­ikkaan maa­han­muut­toa­siois­sa, kum­malli­nen sitou­tu­mi­nen syr­jin­tään (jota vielä kehdataan nimit­tää posi­ti­ivisek­si) eikä vähimp­inä asioina tek­i­jänoikeuskysymyk­set ja totaa­li­nen räh­mäl­lääno­lo Kepun edessä vil­lieläinkysymyk­sis­sä (norp­pi­en “oma­suo­jelu”, karhut & sudet). 

    Ei kukaan kuvit­tele, että vihermyön­teisille aka­teemisille Perus­suo­ma­laiset ovat oikea puolue. Mut­ta ker­tonee ennen kaikkea Vihreistä, että moni heistä kokee Per­su­jen ole­van kuitenkin nyky­vai­h­toe­hdoista omia näke­myk­siään lähimpänä.

  53. Kreik­ka hölmöi­ly on yksi hyvä esimerk­ki siitä, mik­si hal­li­tus ansait­see kun­non läksy­tyk­sen seu­raavis­sa vaaleis­sa. Ja valitet­tavasti, mon­etkaan eivät kek­si hal­li­tuk­sen ojen­tamiseen muu­ta tapaa kuin äänestää persuja.

    Olli Rehn perusteli taan­noin Kreik­ka päätöstä sil­lä, että sen seu­rauk­se­na olisi ollut samankaltainen tilanne kuin Lehman Broth­ers konkurssin jäl­keen. Mut­ta oli­han Kreik­ka tilanne aivan omanlaisensa.

    Kreikkka päätös oli tyyp­il­lis­es­ti junail­tu jut­tu, johon koke­mat­tomat poli­itikot tyh­myy­dessään taas ker­ran hak­sah­ti­vat. Äkkiä tuo­daan eteen pakkopäätös, jos­sa ei ole kuin kak­si vai­h­toe­htoa: Yksi nopea tapa pelas­tua tai sit­ten seu­raa kauhei­ta. Vaik­ka todel­lisu­udessa aina on mon­en­laisia vai­h­toe­hto­ja ja aikaakin niiden miet­timiseen ihan riittävästi. 

    Niin­istö on jälkikä­teen hyvin analysoin­ut Kreik­ka päätöstä: Olisi­han Sak­sa ja Ran­s­ka voineet pankkin­sa pelas­taa ilman suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien antelias­ta sekaan­tu­mista asiaan.

  54. Osmo sanoo:

    Julka­istu­ja tutkimuk­sia oli vastikään tieto, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat henkilöko­htaisen työt­tömyy­den selvästi suurem­mak­si uhak­si kuin minkään muun puolueen kannattajat.

    Mikä heistä päähän potkit­tu­ja tekee tämän perusteella? 

    Opiske­li­ja voi pelätä ennen valmis­tu­mis­taan alan heikkoa työl­lisyys­ti­lan­net­ta. Duu­nari voi pelätä työt­tömyyt­tä, jos alal­la on ollut paljon irti­sanomisia, kotiäi­ti voi pelätä, ettei pääse jouhev­asti takaisin työelämään ym. 

    Toki voi pelätä sik­si, ettei ole kun­non koulu­tus­ta ja on päähän potik­t­tu luuseri, mut­ta kir­joituk­ses­sasi annat ymmärtää — tai itse asi­as­sa san­ot aivan suo­raan, että jokainen perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja on täl­lainen syr­jäy­tynyt raukka. 

    Tämä oli kaiken kaikki­aan harv­inaisen vas­ten­mielistä luet­tavaa. Et sit­ten Lah­den keikas­takaan mitään oppinut?

  55. Kepu menet­tää äänestäjiä per­suille, sil­lä sen per­inetne kan­nat­ta­jakun­ta rapau­tuu. Kun nuo ener­gia­puu-maat­alous­ratka­iaut tuke­vat per­in­teistä har­venevaa maanvil­jeli­jäväestöä ja näi­hin liit­tyviä tuk­i­toim­into­ja esim met­säy­hdis­tyk­siä niin kas­va­va osa Kepu­lan­di­an asukkaista jää vaille poli­it­tista kotia.
    Kepun vasem­mis­ton vas­tainen aivope­su estää heitä äänestämästä SDP:tä.
    Tilanne on nyt saman­lainen kuin 70-luvul­la, kun suuret ikälu­okat etsivät sijaansa ja poli­it­tista kotia yhteiskun­nas­sa. Moni tuli kepu­laisil­ta asu­tustiloil­ta ja vasem­mis­ton äänestämi­nen oli mah­do­ton­ta ja äänet kanavoi­tu­i­v­at SMP:lle veret seisaut­tavak­si vaalivoitoksi.

    Nyt myös SDP on ongelmis­sa, sil­lä SDP ei ole kyen­nyt enää ajmaan työväestön asioita.
    Tähän on johtanut per­in­teisen teol­lisu­u­den alasajo ja SDP:n ammat­ti­taidot­to­muus etu­jen ajajana.

    Soinin saa­ma ryh­mä on saman­laisen uhan alla kuin SMP 70-luvul­la eli poruk­ka on liian epäy­ht­enäi­nen ja tot­tuma­ton polit­ti­ikkan ja seu­rauk­se­na ovat sisäiset riidat ja hajoaminen.

    Täl­lä on taas uusia seu­rauk­sia, jot­ka ovat vielä vaar­al­lisem­pia eli osa kansas­ta alkaa elää yhteiskun­nan ulkop­uolel­la eli Hel­vetin Enke­lit ja muut vas­taa­vat ryh­mät saavt kasvualustan

  56. Lähel­lä on aja­tus ver­tail­la katk­e­rien kanavaa Ital­ian tilanteeseen parisen kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Siel­lähän koko puoluekent­tä meni uusik­si kun Län­si-Euroopas­sa poikkeuk­sel­lisen vah­vana säi­lyneen kom­mu­nis­min patoamisek­si raken­netut kor­po­rati­iviset jär­jestelmät paljastuivat.

    Samal­la taval­la kuin meil­lä yhä, siel­lä pelotelti­in “van­hal­la, vakaal­la vain­oo­jal­la” miltä kansaa tur­vasi “suo­jeli­ja, pelas­ta­ja” tai mitä nimeä kukin per­in­teis­es­tä elit­is­tis­es­tä ajat­teli­jas­ta halu­aakaan käyttää. 

    (Vrt. Tar­ja Halosen äskeinen huoli poli­itikko­jen läheis­ten kärsimyksistä.)

    Erona on vain se, että meil­lä eli­it­ti (esim. Tuomio­ja, Soin­in­vaara, Cron­berg, Sin­nemä­ki, Uschanow ym.) ei pelkää kom­mu­nis­mia, vaan Suomen kansaa, so. suomenkielistä enemmistöä.

  57. Tpyy­lu­o­ma tuos­sa kir­joit­ti hyvin poli­ti­ikan van­has­ta ja hyvästä yhteistyö­mallista. Nyky­isin on sen sijaan val­lal­la poli­ti­ikan vai­h­toe­htoma­lli — halu­taan mah­dol­lisim­man selvää muu­tos­ta vaaleis­sa, ikään kuin par­a­dig­man vai­h­dos­ta. Evoluu­tio ei riitä. Lis­tavaale­ja ja vaal­i­blokke­ja haikail­laan, jot­ta äänestäjä kok­isi vaikut­ta­vansa. Media tarvit­see draa­maa ja tämä hal­lit­see poli­ti­ikan vir­tauk­sia, kun his­to­ri­at­tomat poli­itikot ovat toisilleen mah­dol­lisim­man ärhäköitä, medi­as­sa tilaa saadakseen.

    Kan­natuk­sen syitä ei tarvit­sisi miet­tiä jos puoluei­den tavoit­teet ja lin­jat oli­si­vat selvil­lä. Tässä on sarkaa kaikille poli­ti­ikas­sa mukana oleville. Tähän pitäisi keskit­tyä. Henkilö­vaali ei estä sitä että puoluei­den ja ehdokkaiden tavoit­teet ovat asioiden pain­o­tusten ja val­in­ta­pe­rustei­den tasol­la selkeitä. Jos vaa­di­taan hal­li­tu­so­hjel­man tasoista konkreet­tista äänestet­tävää, redu­soidaan ideat ja tavoit­teet pois poli­ti­ikas­ta. Poli­ti­ikas­ta tulee hallinnoin­tia, jos­sa taus­takysymyk­siä ja arvo­val­in­to­ja ei enää alis­te­ta vaaleil­la arvioitavak­si. Näin on tosin jo käynyt, mut­ta se johtuu puoluei­den henkises­tä laiskuudesta. 

    Huomionar­voista perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen kasvus­sa onkin siis se, että vaik­ka puolue ei ole esit­tänyt minkään sek­torin alueel­la kun­nol­lista poli­it­tista ohjel­maa, se kyke­nee huo­mat­tavaan kan­natuk­sen nos­tamiseen. Help­po seli­tys tälle on “protesti”. Toinen seli­tys on että perus­suo­ma­lais­ten ide­olo­gia ja pain­o­tuk­set ovat selkeät, ne ovat kaikkien tiedos­sa. Äänestäjistä hyvin pieni osa kaipaa Uschanovin tai aiem­min Var­ti­aisen peräänku­u­lut­tamia konkreet­tisia poli­it­tisia ohjelmia, joista valita.

    Perus­suo­ma­lais­ten pain­o­tuk­set ovat kaikkien tiedos­sa. — Enem­män suo­ravi­ivaista suo­ma­lais­ten edun­valvon­taa. Enem­män itsenäisyyt­tä (ainakin näen­näis­es­ti). Vähem­män kehi­tys­a­pua. Vähem­män maa­han­muut­toa (kaikissa muodois­saan, oli se taloudelle hyväk­si tai ei). Vähem­män EU:ta (oli se käytän­nössä mah­dol­lista tai ei) . Vähem­män kan­sain­välistä sol­i­daarisu­ut­ta. Vähem­män tuloeroja.

    Näitä pain­o­tuk­sia tun­nu­taan nyt kan­natet­ta­van. Jos jol­lain meistä on jotakin sitä vas­taan, pitää vain pystyä perustele­maan omia linjauksiaan.

    En kiel­lä etteikö protes­ti­akin ole ilmas­sa, ja lisäk­si perus­suo­ma­lais­ten puheis­sa on paljon (liial­lista) yksinkertaistamista.

  58. Poli­itikon mit­ta­ri­na tulisi olla kyky tehdä han­kalia päätök­siä, ei puhua siitä, mis­tä poten­ti­aa­li­nen kan­nat­ta­ja tah­too kuul­la. Poten­ti­aa­li­nen maa­han­muut­tokri­it­ti­nen kan­nat­ta­ja tah­too kuul­la, että hän on tehnyt kaikken­sa oikein, ja että syy hänen huo­lilleen ei ole vaikeasti käsi­et­tävä ja suunnal­taan abstrak­ti taloudelli­nen muu­tos, vaan muu­ta­ma (ken­ties opport­nisti­nen) muu köy­hä, joka on kotoisin paikas­ta, jol­la on han­kala nimi. Ja tämän kaiken kru­u­naa se pyhä tehtävä, joka täl­lä valais­tuneel­la kri­itikoiden ryh­mäl­lä on islamin aal­toa vastuttaessa.

    Sit­ten voidaan marista siitä, että poli­it­ti­nen eli­it­ti on vier­aan­tunut pitkäaikaistyöt­tömän arjes­ta. Luu­latavasti onkin. Kuin­ka mon­ta alko­holisoitunut­ta pitkäaikaistyötön­tä eduskun­taan halut­taisi­in päät­tämään val­tion asioista ja muis­tut­ta­maan hei­dän arjestaan?

    Tot­ta on, että tuo poli­it­ti­nen vas­tu­unkan­to ja han­kalien päätösten tekem­i­nen on tun­netusti vaikeaa, ja päätösten tek­i­jöitä on vähän, eikä tässä lajis­sa ole suurem­min lois­tet­tu viime aikoina. Tästä sys­tä jokainen lama syn­nyt­tää tilauk­sen protestille. Mut­ta ovatko pop­ulis­tiset protestit ratkaisu, vai ovatko ne enem­minkin este ratkaisun tiellä?

    Kallis­tun jälkim­mäisen puolelle niin kauan kunnes protestipuolue(et) julai­se­vat totet­tamiskelpoisen ohjel­man, joka selkeästi esit­tää kuin­ka elämän laatu para­nee hei­dän ojel­mal­laan. Ja sekin olisi toki vas­ta alkua. Ohjelmil­la, hyvil­läkin, on usein matkaa kun­nol­lisek­si politiikaksi.

  59. Sep­po S nyt kertoo:

    Olisi­han Sak­sa ja Ran­s­ka voineet pankkin­sa pelas­taa ilman suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien antelias­ta sekaan­tu­mista asiaan.

    Ja tok­i­han tämä kaik­ki olisi tapah­tunut ihan vaan niin että Sak­san ja Ran­skan val­tio­varain­min­is­ter­iöt kir­joit­taa jokusen sadan mil­jardin shekin, ja tämä ei koske Suomea mil­lään taval­la… Leik­itään että Kreikan lain­oista tulee Suomelle mil­jardin euron tap­pi­ot. Jos val­tio ottaa mil­jardin lisää lainaa se mak­saa noin 20 miljoon­aa euroa vuodessa korkoina. Suomen val­ti­ol­la on velkaa noin 70 mil­jar­dia euroa, 20 miljoon­aa vuodessa on tästä 0,03%. Mitäs luulet, vaikut­taisiko se että euro­maa ajau­tuu selvi­tys­ti­laan Suomen val­tion mak­sami­in lainako­rkoi­hin yli vai ali kolme pros­entin sadasosaa?

    Meil­lä ei ole varaa Niin­istöön. Eikä Persuihin.

  60. Sep­po S kirjoitti: 

    >Kreikkka päätös oli tyyp­il­lis­es­ti junail­tu jut­tu, johon …

    Taas ker­ran pahaa tekemässä on ollut her­ra Pas­si­ivi. Onnek­si voimme vas­tus­taa her­ra Pas­si­ivin salali­it­tomaista yli­val­taa äänestämäl­lä Perus­suo­ma­laisia, jot­ka kun­non pop­ulis­teina ovat hyvää pataa Pas­si­ivin kanssa ja pystyvät estämään Pas­si­ivia junaile­mas­ta juttujaan.

  61. Mik­si vas­tus­tan PerSuja:
    — He edus­ta­vat kaikkea sitä mitä minä ihnoan eli:
    — He halu­a­vat Suomen yksikielisek­si eli ruotsin kielestä pelkän vähem­mistökie­len joka tarkoit­taa että yhteiskun­nan ylläpitämät ruotsinkieliset ja kak­sikieliset kult­tuuri­laitok­set pikkuhil­jaa aje­taan alas. Pelkästään koulu­jen pakko­ruot­sista siis ei ole kyse.
    — He halu­a­vat ero­ta EU:sta, ilmeis­es­ti heitä himot­taa Venäjän öljy ja kaa­su niin paljon että oli­si­vat valmi­it jopa YYA-sopimuk­seen tai vas­taavaan syväl­liseen yhteistyöhön Venäjän kanssa
    — Em syistä he vas­tus­ta­vat kaikkea tur­val­lisu­us­poli­it­tista yhteistyötä län­si­maid­en puo­lus­tusjär­jestä Naton kanssa
    — He halu­a­vat markan takaisin val­u­tak­si, deval­vaa­tion­een kaikkineen
    — He eivät laske sille mitään arvoa että maa­han­muut­to takaa työvoiman saan­nin siinä vai­heessa kun yhä suurem­pi osa suo­ma­lai­sista on van­ho­jk­ja ja sairaita
    — Soi­ni on kään­tynyt kato­lilaisek­si. Mik­si? Vas­tus­taako hän kuten kun­non kato­lilaisen kuu­luu abort­te­ja, avi­o­li­iton ulkop­uolista sek­siä, sukupuo­livähem­mistö­jen oikeuk­sia? Ain­oa mikä erot­taa kato­lilaisu­u­den suo­ma­lai­sista herä­tys­li­ikkeistä on että kato­lilainen saa juo­da alko­ho­lia ja saa syn­nit anteek­si ripit­täy­tymäl­lä ja se lie­nee syy mik­si Soi­ni ei ruven­nut esim kört­tiläisek­si tai lesta­di­o­laisek­si joka istu­isi alki­ol­laiseen ima­goon kuin nenä päähän
    — Soi­ni vas­tus­taa Espoon metron rak­en­tamista hen­keen ja vereen. Hänen mielestään ilmeis­es­ti auto on ain­oa oikea tapa liikkua Helsin­gin länsipuolella
    — Kun Soi­ni oli juuri tul­lut val­i­tuk­si Perus­suo­ma­lais­ten puheen­jo­hta­jak­si, oli Tony Halme ‑skan­daali niin paljon julk­isu­udessa että hän ei usl­kaltanut kun­nal­lis­vaaleis­sa 2004 edes aset­tua ehdokkaak­si Espoos­sa oman johta­mansa puolueen­sa lis­toil­ta vaan läpipääsyn varmis­tamisek­si pyr­ki Sitou­tu­mat­tomien listal­ta kam­pan­joiden lähin­nä pelot­tele­mal­la mumo­ja vas­tus­ta­mal­la metroa.
    — Ylipään­sä ihmette­len että kun Suomes­sa asi­at ovat paremin kuin mon­een kymme­neen vuo­teen, että mik­si hal­li­tus­puoluei­ta pitää vas­tus­taa niin ankarasti? Jos halu­aa vas­tus­taa niin mik­si ei äänestetä vasem­mis­toa siinä tapauk­ses­sa? Ei Suomeen mah­du kuut­ta porvaripuoluetta.

  62. Tom­mi U., 

    Hans C. Ander­s­enin sadun herne muut­tuu kir­sikak­si, kun otamme huomioon per­heeny­hdis­tämiset. Niitä tuli pelkästään soma­lialaisil­ta vuon­na 2009 2200 kap­palet­ta ja tänä vuon­na luku noussee neljään tuhanteen. Niitä hylätään harvoin. 

    Eri asia sit­ten on, tun­tuuko se kir­sikkakaan sieltä yhdek­sän kotout­tamis­pat­jan alta, jos ei omaa prins­es­samaista herkkyyttä.

  63. Vielä pieni määrä aitoa (tai sen kaltaista) maahanmuuttokeskustelua:

    Mik­si pieni­palkkaisil­la palvelu­aloil­la on niin paljon maa­han­muu­ta­jia töissä?

    Itses­tään selvin syy on, että kykenevin osa väestöstä suun­tau­tuu eri tyyp­pisille aloille. Ne kyken­emätömim­mätkään eivät kuitenkaan hakeudu vähäistä koulut­sta vaa­tiville aloille. Tähän oman näp­pitun­tu­mani mukaan suurin syy ovat eri­laiset kannustinloukut.(Jätetään omae­htois­es­ti työkyvyt­tömät laskuista) Esim. lukuisat tilanteet, jois­sa per­heel­lisen ei kan­na­ta riskeer­a­ta hänelle myön­net­tyjä etu­isuuk­sia tehdääk­seen työtä lähelle mini­palkaa. Luul­lak­seni tästä johtuu yksinäis­ten van­hempi­en nais­ten suurehko edus­tus maa­han­muut­ta­javal­tai­sis­sa toimis­sa — hänel­lä ei vält­tämät­tä ole etu­isuuk­sia joi­ta menettää.

    Toinen syy saat­taa olla, että kun maa­han­muu­ta­ja asioi työvoima­toimis­tossa hänelle kehitetään jonkin sortin palvelu­alo­jen ammat­ti­his­to­ria (jonkin lainen suun­tau­tu­mi­nen kaikil­la asi­akkail­la on olta­va). Muu­ta­ma päivä suku­laissedän kapakas­sa oikeut­taa hotel­li-ja rvain­to­la-alalle suun­tau­tu­miseen. Toisaal­ta, mik­si ei oikeut­taisi alal­la, jon­ka osaami­nen on hyvinkin kokemusperäistä.

    Kolams on palkko­jen polkem­i­nen. Palvelualoilla(kin) val­taosa pätevästä henkilökun­nas­ta työsken­telee tes:ä parem­mal­la pal­ka­lla. Suuret ketjut pyrkivät kuitenkin palkkaa­maan työvoimaa tes:n mukaisil­la palkoil­la (ja kuin­ka paljon ketju­un kuu­lumat­to­mia hotelle­ja, kaup­po­ja tai edes rav­in­toloi­ta maas­ta löy­tyy?), jol­loin ulko­mainen työvoima käy yhä houkuttelevammaksi. 

    On hyvä huomioi­da, että puhun nimeno­maan työssä käyvistä ihmi­sistä. Siis sel­l­ais­es­ta ryh­mästä jon­ka ns. kri­it­tiset toiv­ot­ta­vat tervetulleeksi.

    Kuitenkin tuo ryh­mä herät­tää närää palvelu­aloil­la. Ihmiset turhau­tu­vat lähin­nää heikkoon ja heiken­tyneeseen kom­mu­nikaa­tioon, väärinymmär­ryk­si­in ja niiden aiheut­ta­maan ylimääräiseen työ­taakkaan. Sinän­sä maa­han­muut­taa­jaa on hyödytön­tä syyl­listää heikos­ta kieli­tai­dos­ta. Ei ole alku­unkaan var­maa, että “he vievät jonkun työt”, mikä osin saat­taa johtua kannustinloukuista.

    Jos kan­nustin­loukut eivät ole ongel­ma, on selvää, että työperäi­nen maa­han­muut­to on vält­tämät­tömyys palvelu­jen toim­imiselle. Miten siihen huu­toon sit­ten vas­tataan, ja vähen­netään sitä pieni­palkkaisten kas­vanut­ta stres­siä, jon­ka heikko kom­mu­nikaa­tio aiheutaa?

  64. Johannes Hir­vaskos­ki kirjoitti:

    “Ikävää hyvässä kir­joituk­ses­sasi on ain­oas­taan se, että väität muiden puoluei­den flirt­tail­e­van muukalaisvi­hal­la. Halu kon­trol­loi­da maa­han tule­vaa muut­tovir­taa ei ole muukalaisvihaa.”

    Logi­ik­ka menee härän­pyl­lyä jotenkin näin:

    Kaikil­la koir­il­la on neljä jalkaa.

    Kissal­lani on neljä jalkaa.

    Kissani on siis koira.

    Kaik­ki muukalaisvi­haiset halu­a­vat rajoit­taa maahanmuuttovirtaa.

    X halu­aa rajoit­taa maahanmuuttovirtaa.

    X on siis muukalaisvihainen.

  65. Rogue:

    Onhan tossa se, että ihmisil­lä on taipumus­ta arvioi­da itseään suh­teessa toisi­in. Jos joku ei pär­jää kil­pailus­sa, hänen kannal­taan voi olla edullista, että muitakin estetään pär­jäämästä kil­pailus­sa. Vaik­ka tehokku­u­den pudo­tus johtaisi luuser­ille hie­man alhaisem­paan absolu­ut­tiseen elin­ta­soon, saat­taa hänen suh­teelli­nen ase­mansa silti parantua.

    Joo siis ihmiset aset­tuvat jakau­malle siinä miten paljon he pain­ot­ta­vat suh­teel­lista ase­maa absolu­ut­tisen ase­maan verrattuna.

    Var­masti jonkin­lainen kil­pailun seu­rausten tasoit­ta­mi­nen kas­vat­taa parhail­laan elos­sa ole­vien ihmis­ten hyvinvointia.

    Mietin tässä yks päivä, että selit­täsköhän täl­laiset asen­teet ihmis­ten sijoit­tumisen vasem­mis­to-oikeis­toak­selille? Eli mitä enem­män pain­ot­taa suh­teel­lista ase­maa omas­sa elämässä sitä vasem­mis­to­laisem­pi on? (Tiet­ty tähän vaikut­taa aika moni muukin muuttuja.)

    Sinän­sä has­sua tässä olis se, että oikeis­to­laiset miel­letään karikatyyris­es­ti statuk­sen perässä juok­si­joiks ja tämä kään­täis asetel­man päälaelleen.

    Esim.
    Naiset ei tykkää köy­histä miehistä. Köy­hyyt­tä arvioidaan pelkästään suh­teessa mui­hin yhteisön jäseni­in. Jos X on joka tapauk­ses­sa köy­hä, on hänen parisuhde­markki­na-ase­mansa kannal­ta parem­pi, että muutkin ovat köyhiä.

    No köy­hyyt­tä ei kyl­lä arvioi­da pelkästään suh­teessa mui­hin yhteisön jäseni­in, mut­ta par­in­valin­nas­sa kun ver­rataan yhteisön jäseniä toisi­in­sa, niin samal­la tulee ver­rat­tua suh­teel­lista köy­hyyt­tä. Luulis kuitenkin, että par­in­valin­nas­sakin sen köy­hyy­den pain­o­tus ei oo lin­eaari­nen tyyli­in ykköselle 10 pis­tet­tä kakkoselle 9 pis­tet­tä, kol­moselle 8 pis­tet­tä. Lähem­minkin tyyp­ille jol­la on miljoona 10 pis­tet­tä tyyp­ille jol­la on 900k 9.9 pis­tet­tä.. tyyp­ille jol­la on 200k 8 pis­tet­tä, tyyp­ille jol­la on 0k 0 pistettä.

    Osmo:

    Julka­istu­ja tutkimuk­sia oli vastikään tieto, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat henkilöko­htaisen työt­tömyy­den selvästi suurem­mak­si uhak­si kuin minkään muun puolueen kannattajat.

    Ja täl­lä perus­teel­la päät­telit, että ne ovat huono-osaisia?

    Voi hyvin olla, että työt­tömyy­den pelkäämi­nen kor­rel­loi huono-osaisu­u­den kanssa, mut­ta ihan yhtä hyvin voi olla, että perus­suo­ma­laisi­in valikoituu työt­tömyyt­tä pelkääviä kaik­ista sosioekonomi­sista luokista.

    tpyy­lu­o­ma:

    Peri­aat­teessa voit­ta­jat voi kom­pen­soi­da häviäjiä, mut­ta kun näin ei aina tehdä. Väit­täisin että esimerkik­si se että iso osa hyv­in­voivaa keskilu­ok­ka itseasi­as­sa tun­tuu halu­a­van lisää vero­ja on seu­raus­ta siitä että he ymmärtävät ongelman.

    Aivan var­masti osa johtuu kuvailemis­tasi tun­te­muk­sista, mut­ta aimo annos on var­maan myös tietämät­tömyy­del­lä miten vero­tus vaikut­taa hyvinvointiin.

    tpyy­lu­o­ma:

    Mitäs luulet, vaikut­taisiko se että euro­maa ajau­tuu selvi­tys­ti­laan Suomen val­tion mak­sami­in lainako­rkoi­hin yli vai ali kolme pros­entin sadasosaa?

    Aika tarkoi­tushakuista laskuop­pia. Var­maankin niiden lain­o­jen korkoi­hin vaikut­taa myös moraa­lika­to, markki­noiden toim­i­mat­to­muus ja Suomen velka­an­tu­mi­nen tule­vaisu­udessa saman­lais­ten pelas­tus­paket­tien seurauksena.

    Yksinker­tais­tet­tuna voit ajatel­la asi­aa näin: velan hin­ta las­kee niille val­ti­olle, jot­ka eivät pysty pitämään rahankäyt­töään kuris­sa ja nousee niille, jot­ka pystyvät.

  66. Tpyy­lu­o­ma:

    Mitäs luulet, vaikut­taisiko se että euro­maa ajau­tuu selvi­tys­ti­laan Suomen val­tion mak­sami­in lainako­rkoi­hin yli vai ali kolme pros­entin sadasosaa? 

    Tämä ei tietenkään ole Suomen päätän­tä­val­las­sa ole­va asia, mut­ta jos Kreikalle ei oltaisi lainat­tu rahaa, olisi melko suo­ra seu­raus ollut euroalueen hajoami­nen. Euroalueen (vähin­tään osit­tainen) hajoami­nen taas olisi Euroopalle hyvä asia, kos­ka on ilmeistä, että siinä on val­u­vi­ka: ei ole real­is­tista, että Sak­san yms. nou­dat­ta­ma rahapoli­ti­ik­ka olisi hyväk­si Etelä-Euroopan maille, jot­ka kaipaisi­vat val­u­u­tan devalvoitu­mista. Suomelle mainit­tu poli­ti­ik­ka kyl­lä sopii, kos­ka olemme monel­la mit­tar­il­la “lähempänä” Kes­ki-Euroopan talouksia.

    Deval­moi­tu­misen ris­ki olisi johtanut siihenkin, että esim. Kreik­ka ei olisi päässyt velka­an­tu­maan niin pahoin kuin nyt tapah­tui, kos­ka korot oli­si­vat nousseet enem­män (tämä on osa sitä “moral hazardia).

    No, minä veikkaan euroalueen hajoa­van muu­tamien vuosien sisään joka tapauk­ses­sa, siinä määrin “vah­van markan poli­ti­ikkaa” tuo touhu on alka­nut muistuttaa :-/

    Kari

  67. OS: Julka­istu­ja tutkimuk­sia oli vastikään tieto, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat henkilöko­htaisen työt­tömyy­den selvästi suurem­mak­si uhak­si kuin minkään muun puolueen kannattajat. 

    Niin, ilmeis­es­ti per­su­is­sa on suh­teessa paljon enem­män niitä jot­ka eivät läm­mitä tuo­lia ‘hui­pu­siantun­tiana’ jos­sain 100% verora­hoit­teises­sa puna- tai sinivihreässä appa­raatis­sa. Juuri sel­l­aises­sa joista te virheet saat­te ne äänenne, ymmärtämät­tömien opiske­li­joiden lisäksi.

    Kun­han laina­hanat val­ti­olle menevät kiin­ni tulee mon­elle, siis todel­la mon­elle, nyt niin kovinkin korskealle suvait­se­valle lib­er­aalille aivan uusi elämän­ti­lanne eteen: kat­so­taan sit­ten miten pelkäl­lä höpöjut­tu­jen vään­tämisel­lä pär­jää kun yhteiskun­nan rahat ovat oikeasti loppu.

  68. Viime vaaleis­sa Jyr­ki Katainen (KOK) lupasi julkiselle puolelle ennä­tys­su­uret palkanko­ro­tuk­set. Siinä meni kun­nan jos toisenkin talous pakkaselle ja pahasti.

    Por­voolainen pitkän lin­jan kun­nal­lispoli­itikko, kansane­dus­ta­ja ja perus­suo­ma­lais­ten eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Pirkko Ruo­ho­nen-Lern­er on ehdot­tanut julkisen sek­torin yli 4000 euroa ansait­se­vien virkami­esten palkko­jen alen­nus­ta 15–20 pros­ent­tia ensi­a­puna julkisen sek­torin talouden tasapainoittamiseksi.

    Katainen huusi puolueen­sa tilaisu­udessa per­su­ja pop­ulis­teik­si. Itse ei kajoaisi edes ylisu­uri­in eläkkeisi­in, kään­teinen ALV har­maan talouden kitkemisek­si.… keitä kaikkia hän nuoleskeleekaan.

  69. Vihreät eivät ole ker­toneet syytä, mik­si yhteiskun­nan vähäo­sais­ten kan­nat­taisi äänestää heitä. Aloi­tus­postis­sa heitä hauku­taan päähän potk­i­tuik­si ja huol­ta kan­netaan …hei­dän äänistään. 

    Täl­läkin pal­stal­la joskus mainit­tua, että Vihreät (ja Keskus­ta) tar­joaisi­vat vai­h­toe­hdon talousve­toiselle poli­ti­ikalle. Ne ovat var­masti kivo­ja vai­h­toe­hto­ja jos oma talous ja hyv­in­voin­ti on kun­nos­sa, eikä ole “päähän potkit­tu”. Siihen asti ylevä maail­man pelas­t­a­mi­nen on toissijaista. 

    Vihreät ovat tehneet julk­isu­udessa selvän valin­nan, mitkä ovat heille tärkeitä arvo­ja, ja se on ymmär­ret­tävää kun kat­soo hei­dän äänestäjäkun­taansa. Kaupunkien hyvin koulute­tut nuoret ovat etääl­lä “päähän potk­i­tu­ista”, ja he myös jatkos­sa val­it­se­vat Vihrei­den päättäjät.

    Ei ole kovin ihme, että saa elit­is­tipuolueen maineen kun mieliku­va saimaan­norp­paa syleilevästä bohee­mi por­varista alkaa muis­tut­taa kar­tanon her­raa, joka suo parem­man kohtalon rotuhevoselleen kuin palvelijoilleen.

  70. Tom­minkin point­ti per­su­jen (ja demarien) yhteiskun­nal­lis­es­ta tietämät­tömyy­destä perus­tui parin vuo­den takaiseen aineis­toon, jol­loin per­su­jen kan­na­tus oli alle vihrei­den. Mut­ta mil­laisia ovat nämä vajaat kym­menkun­ta pros­ent­tiyk­sikköä, jot­ka ovat tulleet perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­taan sen jälkeen?

  71. Aiem­min joku pohdiske­li, onko Suo­mi miesvi­hamieli­nen yhteiskun­ta. “Viha” on liian voimakas sana, mut­ta jonkin­lainen pin­taan putkahtel­e­va halvek­sun­ta on kyl­lä tot­ta. Keräi­sivätkö syöpäjär­jestöt rahaa vuo­den tärkeim­mässä kam­pan­jas­saan etu­rauhas­syövän tutkimiseen, ja ehdot­taisiko main­os­toimis­to isku­lauseek­si: “rakkaud­es­ta suo­ma­laiseen mieheen”? Ilmoit­taisiko puo­let vas­tan­neista Hesarin kyselyssä että suo­ma­laista miestä ei hauku­ta liikaa sen jäl­keen, kun keskustel­laan siitä, onko tyyp­illi­nen suo­ma­lais­mies prim­i­ti­ivi­nen per­heen­piek­si­jä, kuten Sofi oksen­si? Mitä tarkoit­ta, että suosi­tut nais­artis­tit hakkaa­vat ja tap­pa­vat miehiä videoissaan.

    Perus­suo­ma­laiset. Jos nimen ottaa tosis­saan, puolue pyörii jonkin­laisen perus­ta­van­laa­tuisen suo­ma­laisu­u­den ympäril­lä. Kos­ka kan­nat­ta­jista kak­si kol­mannes­ta on miehiä, voisi vielä arvel­la, että tuo “suo­ma­laisu­us” on eri­toten miehistä suomalaisuutta.

    Toinen perus­pi­lari on ana­lyysi — tai per­s’­tun­tu­ma — että suo­ma­laisu­us on hajoa­mas­sa kovaa vauh­tia. Uhat tule­vat ulkoa, mut­ta myös sisältä. Maas­sa on taho­ja, jot­ka koke­vat moraalisek­si velvol­lisu­udek­seen hajot­taa yht­enäisyyt­tä esimerkik­si tuhoa­mal­la suo­ma­laisen miehen mainet­ta. Tietysti uhkaa­va rin­ta­ma on paljon laa­jem­pi; yhteis­nim­i­tys lie­nee punav­ihreät. Lisäk­si kap­i­tal­is­tikin on Perus-Suomen kim­pus­sa siirtämäl­lä työ­paikko­ja Kiinaan. 

    Näin­hän se taitaa olla, nation­al­is­mi on hauras raken­nel­ma sil­loin, kun uskot­ta­va viholli­nen puut­tuu. Se läh­tee heti purkau­tu­maan auki, kun ihmiset oival­ta­vat, että saa­vat vali­ta ihan itse viiteryh­män­sä eikä tarvitse sitoutua kateed­er­il­ta ker­rot­tuun yht­enäisyy­den vaatimukseen.

    Jos joku olisi kiin­nos­tunut min­un mielip­i­teestäni, ker­toisin, että perus­suo­ma­laiset haikail­e­vat tosi­aan menen maail­man perään. Mikään ei pysäytä suo­ma­laisu­udek­si kut­su­tun sym­bol­isen luot­ta­musverkon ratkeilua — pait­si se uskot­ta­va viholli­nen, jota kukaan ei kai silti toivo.

    Ehkä sitä voi toisaal­ta vähän hidas­taa, ja siten vält­tää pahim­mat ylilyön­nit. Että ne lähiöt eivät slum­mi­u­tu­isi, nuorten miesten syr­jäy­tymiske­hi­tys vähän laan­tu­isi tai mitä kaikkia niitä nyt on. Tässä aja­tus siis on lähin­nä usko Per­su­jen kykyyn ärsyt­tää ja haas­taa ja pakot­taa “oikeat” puolueet muut­ta­maan kantojaan.

    Tuos­sa mielessä minäkin voisin äänestää Persuja.

  72. Art­turi:

    Aika tarkoi­tushakuista laskuop­pia. Var­maankin niiden lain­o­jen korkoi­hin vaikut­taa myös moraa­lika­to, markki­noiden toim­i­mat­to­muus ja Suomen velka­an­tu­mi­nen tule­vaisu­udessa saman­lais­ten pelas­tus­paket­tien seurauksena.

    No ei näytä vaikut­ta­van. Val­tion­lain­o­jen koroista on hyvin vaikea lukea mitään moraa­lika­to tai velka­an­tu­mis­lisää. Yleis­es­ti ottaen, minä alan huoles­tu­maan Suomen val­tion velas­ta siinä vai­heessa kun markki­nat rupea­vat siitä huoles­tu­maan, eli sen korko nousee.

    Kari, joo eurossa on kuvaa­masi ongel­ma. Tosin jos nyt kat­soo vaik­ka Islantia niin ei tuo kansalli­nen kel­lu­va val­u­ut­takaan mikään oikotie onneen ole. Euroalueen hal­lit­se­ma­ton hajoami­nen ei joka tapauk­ses­sa ole toivottavaa. 

    Yksi ratkaisu on korkeampi inflaa­tio euroalueel­la, mikä antaa tilaa reaali­palkko­jen sopeu­tu­miselle ilman että nimel­lispalkko­jen tarvit­see laskea, san­o­taan nyt edes 3% EKP:n tavoite­ta­sona. IMF:n Blan­chard sen taisi jo sanoa ääneen yleisem­min, liian alhainen inflaa­tio edel­lyt­tää epäre­al­is­tista “palkka­malt­tia” ja vähen­tää rahapoli­ti­ikan liikku­mavaraa, eli tuot­taa työt­tömyyt­tä. Jos ger­maan­it tätä ei voi hyväksyä niin se on sit­ten euron lop­pu jol­loin Sak­sa menet­tää sit­ten sen euroalueen sisäisen kil­pailue­tun­sa joka tapauk­ses­sa deval­vaa­tioiden kaut­ta. Arvaan että lop­ul­ta tyytävät tähän, hirveän moral­isoin­nin säestämänä.

  73. RS:

    Mitä maa­han­muut­ta­jien haal­imiseen työvoimare­serviksi tulee, niin siinä ei ole ker­ta kaikki­aan mitään järkeä. Suomel­la on omas­ta takaa sato­ja tuhan­sia työt­tömiä, jot­ka kielitaidon‑, koulu­tuk­sen ym. osalta sovel­tu­vat huo­mat­tavasti parem­min kyseessä ole­vi­in töi­hin kuin keskiver­to tänne human­i­taarisin perustein (eli siis ei työ- tai opiskelu­paikan perässä) tul­lut maahanmuuttaja.

    Espoon met­ros­ta sen ver­ran, että sen ei tutkimuk­sis­sa ole las­ket­tu paran­ta­van sen parem­min keskimääräistä mat­ka-aikaa kuin joukkoli­iken­teen käyt­töo­su­ut­takaan. Tämä johtuu paljolti sen liityn­täli­iken­nepain­ot­teisu­ud­es­ta, eli Tapi­olan itäpuolel­la se kiertää kaukaa suurim­man osan isoista asuinalueista. Bus­sili­ityn­tä metroon on hidas­ta ja vai­h­dot han­kaloit­ta­vat matko­ja, mikä käytän­nössä kumoaa metro­matkan tuo­mat hyödyt. 

    Etelä-Espoon joukkoli­iken­ner­atkaisuk­si sovel­tu­isi sik­si parhait­en pikaraiti­otie, joka hal­van raken­nuskus­tan­nuk­sen­sa ansios­ta voidaan haa­raut­taa eri lähiöi­hin. Se tar­joaa vai­h­dot­tomat joukkoli­iken­ney­htey­det huo­mat­tavasti use­am­mille kuin metro, lisäten siten joukkoli­iken­teen käyt­töo­su­ut­ta nykyti­las­ta. Myös mat­ka-ajat ovat kil­pailukykyisel­lä tasolla.

  74. Sen jäl­keen kun suo­mi sitoi val­u­ut­tansa EMU:un, inflaa­tio on ollut alhaisem­paa kuin koskaan ennen vas­taa­van­mit­taise­na aikana. Työt­tömyy­den kehi­tys on ollut suo­tu­isam­paa kuin ker­taakaan sotien jäl­keen — tosin absolu­ut­tis­es­ta tasos­ta ei voi olla samaa mieltä — ja vien­ti on vetänyt ennätystahtia. 

    Suomen BKT putosi 2008–2010 enem­män kuin koskaan ennen koko maan itsenäisyy­den his­to­ri­as­sa, mut­ta työt­tömyys ei kohon­nut likip­itäenkään samaa tah­tia kuin 1991–1993.

    Juuri tämä näis­sä euroskep­tikois­sa ihme­tyt­tää eniten: Evi­denssi siitä, että euro­jär­jestelmä on pelas­tanut suo­ma­laiset aivan ennen­näkemät­tömältä katas­tro­fil­ta, on niin vah­va, että tarvi­taan todel­lista lah­jakku­ut­ta että kyke­nee ummis­ta­maan siltä silmänsä. 

    Silti: ase­moi­tu­mi­nen perus­suo­ma­laisia vas­taan ei ehkä vähen­nä vihrei­den kan­na­tus­ta, mut­ta se kyl­lä lisää perus­suo­ma­lais­ten vas­taavaa. Syys­tä, jota en ymmär­rä, melko iso osa suo­ma­lai­sista kokee että kaik­ki suo­ma­laisen yhteiskun­nan kohtaa­mat riskit ja ongel­mat, todel­liset ja kuvitel­lut, ovat vihrei­den syytä, jäte- ja ase­lakien uud­is­tuk­sista työt­tömyy­teen ja Itä-Helsin­gin get­tou­tu­mis­es­ta val­tion velka­an. Ja hul­lun­hauskaan “viher­mädä­tyk­seen” kuu­luu tietysti myös se, että ydin­voimala raken­netaan. (Ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen on hirveä syn­ti, mut­ta per­sut vas­tus­ta­vat sitäkin, mikä on kyl­lä erikoinen yhtälö, mut­ta pop­ulis­mi nyt on tällaista)

    Virhei­den syyk­si voidaan kyl­lä pitkälti laskea esimerkik­si kauhis­tut­ta­va kehi­tys sanan­va­pau­den, demokra­t­ian ja urkin­nan suh­teen, kos­ka vihreil­lä on oikeusmin­is­terin salkku ja nämä ovat oikeusmin­is­ter­iön halli­non­alaa. Tämän lisäk­si Vihreät — nyt myös Osmo mukana — yrit­tävät omia itselleen myös kun­ni­aa (tai perus­suo­ma­lais­ten silmis­sä “kun­ni­aa”) nykyis­es­tä maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Tämä kostau­tuu lopulta.

  75. Kansal­lisen val­u­u­tan ihanu­ut­ta kesti läh­es 150 vuot­ta. Tässä per­spek­ti­ivis­sä euro on vas­ta kokeilun asteella.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  76. tosivirheelle: …jos­sain 100% verora­hoit­teises­sa puna- tai sinivihreässä appa­raatis­sa” työsken­telee tois­taisek­si ainakin ter­vey­den­hoitoalan henkilökun­taa, opet­ta­jia, poli­ise­ja jne.
    Näis­sä ammateis­sa ei enää selviä ilman lib­er­aalia asen­net­ta ja arvopohjaa.
    Tämä ei ollut höpöjuttu.

  77. Jos muuten pop­ulis­mia on syyt­tää jotakin yksit­täistä asi­aa kaik­ista ongelmista, ja esit­tää kaikkien ongelmien ratkaisuk­si sitä että pois­te­taan tuo yksit­täi­nen asia, niin eikö kaikkien maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tioon liit­tyvien ongelmien selit­tämi­nen “rasismi”-nimisellä Deus ex machi­nal­la ole kaikkien pop­ulis­mien äiti?

  78. Tpyy­lu­o­ma:

    Kari, joo eurossa on kuvaa­masi ongel­ma. Tosin jos nyt kat­soo vaik­ka Islantia niin ei tuo kansalli­nen kel­lu­va val­u­ut­takaan mikään oikotie onneen ole. 

    Äläs nyt viit­si. En minä väit­tänyt kel­lu­van val­u­u­tan ole­van “oikotie onneen”. Islannin ongel­mat eivät ole oikeas­t­aan mitenkään kytkök­sis­sä käytet­tyyn val­u­ut­taan. Ihan samal­la tavoin kuin mei­dän pankkikri­isimme keskeinen syy ei ollut oma val­u­ut­ta, vaan huonos­ti hoidet­tu finanssipoli­ti­ik­ka (“vah­van markan poli­ti­ik­ka”, rahamarkki­noiden hal­lit­se­ma­ton vapaut­ta­mi­nen — ja huono tuuri).

    Ja on muutenkin vähäistä enem­män rusi­noiden poim­imista pul­las­ta ottaa esimerkik­si nimeno­maan Islanti. Eivät nämä Euron ulkop­uoliset maatkaan, ainakaan ne jot­ka jos­sain määrin ovat Suomen kannal­ta rel­e­van­tis­sa viiteke­hyk­sessä (Nor­ja, Tan­s­ka, Ruot­si, Viro, Sveit­si), ole mitenkään eri­tyisen huonos­ti pärjäilleet.

    Euroalueen ongel­ma on siinä, että se on muo­dostet­tu ide­ol­o­gi­sista syistä. Toisaal­ta ajatelti­in, että yht­enäi­nen val­u­ut­ta _automaattisesti_ johtaa taloussyk­lien tasaan­tu­miseen ja aluei­den taloudel­liseen inte­groi­tu­miseen (näin ei ole käynyt). Toisaal­ta nähtävis­sä on “Euroop­pa-ide­olo­gia”, johon kuu­lu­vat jonkin­laiset suur­val­ta­haaveet ja kuvitel­ma yht­enäis­es­tä Euroopas­ta ja eurooppalaisesta. 

    Tätä jälkim­mäiostä kai se Soi­ni lähin­nä on kri­ti­soin­ut, eikä se “neu­vos­tokansalaiseen” ver­taami­nen tässä yhtey­dessä mikään ihan tuules­ta tem­mat­tu aja­tus ole kun seu­raa sitä, mis­sä sfääreis­sä “euroeli­it­ti” pyörii.

    Euroalueen hal­lit­se­ma­ton hajoami­nen ei joka tapauk­ses­sa ole toivottavaa. 

    Olen täs­mälleen samaa mieltä. Sik­si se alue pitäisi hajoit­taa enem­män tai vähem­män hal­li­tusti. Minä pelkään, että nykyi­nen poli­ti­ik­ka johtaa nimeno­maan hal­lit­se­mat­tomaan hajoamiseen, kun val­tioil­ta lop­pu­vat rahat. Näin­hän meil­läkin kävi 90-luvun tait­teessa. Ja mon­es­sa mielessä samoista syistä.

    Yksi ratkaisu on korkeampi inflaa­tio euroalueel­la, mikä antaa tilaa reaali­palkko­jen sopeu­tu­miselle ilman että nimel­lispalkko­jen tarvit­see laskea, san­o­taan nyt edes 3% EKP:n tavoitetasona. 

    Tuo vain ei poista sitä itse ongel­maa, eli sitä, että nykyi­nen Euro on taloudel­lisen hyv­in­voin­nin kannal­ta huono ratkaisu. Ja minus­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä kestämätön ratkaisu.

    (otta­mat­ta kan­taa, olisiko korkeampi inflaa­tio­tavoite yleis­es­ti ottaen hyvä vai huono asia, min­ul­la ei ole siihen mielipidettä). 

    Osmo Soin­in­vaara:

    Me kokeil­imme kansal­lisen val­u­u­tan ihanuuk­sia 90-luvul­la. Ei hirveästi houkutellut. 

    Suo­ma­lainen val­u­ut­tapoli­ti­ik­ka ennen pankkikri­isiä ei ole kyl­lä mil­lään tavoin ver­tailukelpoinen nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna. Käytän­nössä ennen 80-lukua­han val­u­u­tan­vai­h­to ja ulko­maankaup­pa oli­vat _erittäin_ tiukasti sään­nel­tyjä ja suuri osa ulko­maankau­pas­ta käyti­in vas­ta- ja clear­ing-kaup­poina — joka tapauk­ses­sa Suomen pankin tiukas­sa valvon­nas­sa. Teol­lisu­u­den rakenne oli yksipuolisu­udessaan banaani­val­tio­ta­soa ja ulkopoli­ti­ik­ka määräsi talous­poli­ti­ikan suuntaviivat.

    Toisek­seen, ei nykyisen euroalueen hajot­ta­mi­nen tarkoi­ta vält­tämät­tä kansal­liseen val­u­ut­taan siir­tymistä, vaan mah­dol­lis­es­ti val­u­ut­ta-aluei­den määrit­te­lyä taloudel­lis­es­ti tarkoituk­sen­mukaisi­in alueisi­in — eikä siis poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaisi­in alueisi­in, kuten nyt on tapah­tunut. En minä esimerkik­si näk­isi vähäis­in­täkään ongel­maa siinä, että Suomel­la ja Ruot­sil­la olisi sama val­u­ut­ta — eikä tuo Sak­san poli­ti­ikkakaan mei­dän kannal­tamme ole ollut ainakaan sen huonom­paa kuin paikallis­ten koivis­to­jemme sohlaukset.

    Kari

  79. Maa­han­muut­ta­jat oltuaan jonkin aikaa pelkäl­lä pako­lais-statuk­se­lal tyl­sistyvät ja hake­vat oikeisi­in töi­hin, bussinkul­je­ta­jik­si, sairaan­hoita­jik­si jne. Suo­ma­laisia työt­tömiä on eniten maaseudul­la ja pienis­sä teol­lisu­uskaupungeis­sa jois­sa se johtuu rak­en­teel­li­sista syistä ja heil­lä ei muut­to­halukku­ut­ta etelään ole.

    Espoon metro raken­netaan tärkeimpi­en asuin- ja työ­paik­ka-aluei­den kaut­ta ja jatko Kiven­lah­teen sit­ten aikanaan vähen­tää liityn­täli­iken­teen tarvet­ta. Vaik­ka suo­ra bus­sili­ikenne jotenkin pystyy hoita­maan joukkoli­iken­teen niin kasvun­varaa sil­lä ei ole kos­ka Helsin­gin katu­verkko ei niele juuri enem­pää busse­ja. Pikaraiti­otie olis ollut hyvä vai­h­toe­hto jos sille olis voin­ut jär­jestää eteetön reit­ti Helsin­gin keskus­taan mut­ta sitä ei pystyt­ty tai halut­tu niin sik­si se jäi kakkoseksi.

  80. Tiedemies:

    Sen jäl­keen kun suo­mi sitoi val­u­ut­tansa EMU:un, inflaa­tio on ollut alhaisem­paa kuin koskaan ennen vas­taa­van­mit­taise­na aikana. Työt­tömyy­den kehi­tys on ollut suo­tu­isam­paa kuin ker­taakaan sotien jäl­keen – tosin absolu­ut­tis­es­ta tasos­ta ei voi olla samaa mieltä – ja vien­ti on vetänyt ennätystahtia.

    Suomen BKT putosi 2008–2010 enem­män kuin koskaan ennen koko maan itsenäisyy­den his­to­ri­as­sa, mut­ta työt­tömyys ei kohon­nut likip­itäenkään samaa tah­tia kuin 1991–1993.

    Sit­ten pitäisi vielä osoit­taa, että tämä on nimeno­maan EMU-kytkök­sen tai Euroon siir­tymisen ansio­ta. Viit­taan edelleen noi­hin yllä mainit­semi­i­ni verrokkimaihin.

    Vaatii minus­ta aikamoista älyl­listä loikkaa vetää johtopäätök­siä Euron eduista pelkästään ver­taa­mal­la taloudel­lista kehi­tys­tä ennen euroa ja sen jäl­keen. Kuitenkin Suomen taloudessa on samaan aikaan muut­tunut suur­in­pi­irtein kaik­ki mahdollinen.

    Ja huo­mau­tuk­se­na: minä olin aikanaan sitä mieltä, että Suomen kan­nat­taa liit­tyä EMU:uun ja Euroon. Olen _edelleen_ sitä mieltä, että se oli hyvä ratkaisu — nämä Kreik­ka-lainat ovat karkki­ra­haa tässä yhteydessä. 

    Sen sijaan en ole sitä mieltä, että eräi­den muiden maid­en olisi kan­nat­tanut siihen liit­tyä (ja että niitä ei olisi kan­nat­tananut jäsenek­si ottaakaan). Sen lisäk­si olen sitä mieltä, että nykyi­nen Euro on raken­net­tu kestämät­tömälle pohjalle.

    Kari

  81. Kari, ymmärsin että tarkoi­tat sil­lä euroalueen ongel­mal­la sitä että Espan­jan, Kreikan, jne. ulkoinen kil­pailukyky on huonon­tunut ja tätä ei voi kor­ja­ta devalvoimal­la. Jos olisi korkeampi inflaa­tio niin olisi vähem­män kivu­lias­ta paran­taa ulkoista kil­pailukykyä ihan pidet­tymäl­lä nimel­lispalkko­jen korotuksista.

    TM, joo euro on ollut Suomelle hyvä asia, tosin korot ovat olleet ehkä vähän liiankin alhaal­la. Ongel­ma on ne muut reuna-alueet, lähin­nä Välimerellä.

  82. RS:

    Espoon metro raken­netaan tärkeimpi­en asuin- ja työ­paik­ka-aluei­den kaut­ta ja jatko Kiven­lah­teen sit­ten aikanaan vähen­tää liityn­täli­iken­teen tarvetta.

    Olisin aika skepti­nen sen suh­teen, että sitä Kiven­lah­teen tul­laan koskaan jatka­maan. Ja vaik­ka jatket­taisi­inkin, se ei silti kykene (fyy­si­sistä rajoit­teis­taan ja Espoon kaupunki­rak­en­teesta johtuen) kiertämään läh­eskään kaikkia tärkeimpiä asuin- ja työ­paik­ka-aluei­ta. Sen lisäk­si se on edelleenkin hitaampi kuin nykyiset bus­sit. Siir­tymää joukkoli­iken­teeseen ei ole odotet­tavis­sa edes siinä tapauksessa.

    Vaik­ka suo­ra bus­sili­ikenne jotenkin pystyy hoita­maan joukkoli­iken­teen niin kasvun­varaa sil­lä ei ole kos­ka Helsin­gin katu­verkko ei niele juuri enem­pää busseja. 

    Helsin­gin katu­verkon ei tarvitse suures­sa määrin niel­lä Etelä-Espoon busse­ja, ne voisi­vat ajaa — tarvit­taes­sa vaik­ka tun­nelis­sa — suo­raan sinne Kamppiin.

    Metro nyt ei ker­takaikki­aan paran­na Etelä-Espoon joukkoli­iken­ney­hteyk­siä, pikem­minkin päin­vas­toin, eikä sille ole kap­a­siteetin puolestakaan mitään tarvetta.

    Voidaan ehkä olet­taa sen vaikut­ta­van suo­tu­isas­ti maankäyt­töön (tai sit­ten ei), mut­ta nämä hyödyt eivät kyl­lä ole vähäisim­mässäkään suh­teessa kyseisen han­kkeen hintalappuun.

    Kari

  83. Tom­minkin point­ti per­su­jen (ja demarien) yhteiskun­nal­lis­es­ta tietämät­tömyy­destä perus­tui parin vuo­den takaiseen aineis­toon, jol­loin per­su­jen kan­na­tus oli alle vihrei­den. Mut­ta mil­laisia ovat nämä vajaat kym­menkun­ta pros­ent­tiyk­sikköä, jot­ka ovat tulleet perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­taan sen jälkeen?

    Sitä ei — tietenkään — ole vielä ehdit­ty tutkia. Tuo kah­den vuo­den takainen tutkimus, johon viit­tasin, oli ylipään­sä ensim­mäi­nen, joka taval­lis­ten äänestäjien poli­it­tis­es­ta tietämyk­ses­tä ja tietämät­tömyy­destä on Suomes­sa tehty koko maan tähä­nas­tisen his­to­ri­an aikana. Koko tutkimus­perinne on juur­tunut suo­ma­laiseen poli­ti­ikan tutkimuk­seen hyvin hitaasti, lop­ullis­es­ti vas­ta aivan viime vuosi­na. Toiv­ot­tavasti jatko­tutkimuk­sia seuraa.

    Eräs mie­lenki­in­toinen seik­ka kuitenkin pohdit­tavak­si: vihreät ja perus­suo­ma­laiset ovat ain­oat kak­si puoluet­ta, joiden kan­na­tus on nous­sut Talous­tutkimuk­sen syysku­un 2010 tutkimuk­ses­sa vuo­den 2007 eduskun­tavaalien kan­na­tu­so­su­ud­es­ta. Kaik­ki muut eduskun­nan kuusi puoluet­ta, SDP:stä RKP:hen ja kris­til­li­sistä kokoomuk­seen, ovat menet­täneet kan­na­tus­taan viime vaaleista. Suh­teessa eniten keskus­ta, jon­ka kan­na­tus on laskenut yli neljä prosenttiyksikköä.

    Sinän­sä on hyvin mie­lenki­in­toista, että kepua, joka on viime vaaleista menet­tänyt kan­natuk­ses­taan peräti yli viides­osan, ei tässäkään keskustelus­sa ole ihmeem­min tar­jot­tu perus­suo­ma­lais­ten uusien kan­nat­ta­jien entisek­si puolueek­si. Se on kuitenkin ain­oa Suomen puolueista, joka on ylipään­sä menet­tänyt niin mon­ta kym­men­tä tuhat­ta kan­nat­ta­jaa, että sil­lä voi edes teo­ri­as­sa olla yht­enä yksit­täisenä eduskun­ta­puolueena mui­ta merkit­tävämpi rooli perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen kasvulle. Kepul­la laskua on ollut 4,1 pros­ent­tiyk­sikköä, SDP:llä 1,6 — eli yli kak­si- ja puo­lik­er­tais­es­ti vähem­män — ja kokoomuk­sel­la vain 0,4.

    Vihreät, kuten todet­tu, ovat sen sijaan päin­vas­toin kas­vat­ta­neet kan­na­tus­taan viime vaaleista — myös aivan tuor­eim­mis­sa tämän syksyn kyse­lyis­sä. Tämä kyl­lä tukee aika vah­vasti tämän kom­ment­tiketjun aloit­tanut­ta Osmon totea­mus­ta, että per­su­jen nousu ei ole uhka vihrei­den kan­natuk­selle.

    Erona on vain se, että meil­lä eli­it­ti (esim. Tuomio­ja, Soin­in­vaara, Cron­berg, Sin­nemä­ki, Uschanow ym.) ei pelkää kom­mu­nis­mia, vaan Suomen kansaa, so. suomenkielistä enemmistöä.

    Mitähän tämäkin nyt taas tarkoit­taa? Kuu­lun itse Suomen kansaan ja nimeno­maan sen suomenkieliseen enem­mistöön. Äidinkie­leni on suo­mi (mikä on aika yleistä, jos työsken­telee ammatik­seen suo­men­ta­jana, kuten minä). Niin on noiden neljän muunkin maini­tun henkilön. Toinen isoisäni oli Suomen van­havenäläisiä, mis­tä suku­ni­meni, mut­ta itse en enää osaa venäjän kielestä kuin lähin­nä aakkoset.

    En voi myöskään olla päivit­telemät­tä, että kyl­läpä Suomes­sa pääsee “eli­it­ti­in” todel­la hel­posti. En ole koskaan koko tähä­nas­tisen elämäni aikana edes käynyt eduskun­tat­alos­sa sisäl­lä, en myöskään yhdessäkään puolue­toimis­tossa, min­is­ter­iössä saati val­tioneu­vos­ton lin­nas­sa. Kak­si istu­vaa kansane­dus­ta­jaa olen tavan­nut pikaises­ti muu­ta­man min­uutin ajan ja saanut toiselta heistä jouluko­rtin. Esi­in­tymi­nen neljän­tenä nimenä vihrei­den kol­men peräkkäisen puheen­jo­hta­jan lis­tas­sa on kyl­lä imartel­e­vaa, vaik­ka nimeni olisikin kir­joitet­tu väärin, mut­ta kyl­lä min­un täy­tyy valitet­tavasti kieltäy­tyä kunniasta.

  84. Olen jo jonkin aikaa ollut hie­man häm­men­tynyt tästä uudem­man vasem­mis­ton duu­nar­iv­i­has­ta. (En tietenkään lue Osmoa vasem­mis­toon, puhun jatku­vasti enem­män vasem­malle liuku­vista Vihreistä yleensä.)

    Jos nämä “Perus­suo­ma­laisia äänestävät tilas­tol­lis­es­ti huono-osaisim­mat” ‑tyyliset jutut siirtäisi sata vuot­ta taak­sepäin, ne meni­sivät hel­posti jonkin torp­par­i­lakia vas­tus­ta­van kreivi Axel von Puuter-Tryf­fe­lin löpinöistä. Ainakin itse ymmär­rän Perus­suo­ma­laisia äänestävien ex-työkaverei­deni toimeen­tu­lo­huo­let parem­min kuin hyvin, ilman että näen hei­dät joinakin vajaaval­taisi­na ressukoina. 

    En tarkoi­ta, ettäkö väite Perus­suo­ma­lais­ten äänestäjistä ei var­maankin olisi tot­ta. Oireel­lista on se, että se on niin suosit­tu asia nos­taa esi­in juuri leimaamis­tarkoituk­ses­sa. Helsin­gin vihreiltä val­tu­ute­tu­il­ta (en edelleenkään tarkoi­ta Osmoa) löy­tyy kyl­lä myötä­tun­toa itä-Euroopas­ta saa­puville mum­mon­rul­laa­jille, mut­ta Perus­suo­ma­lais­ten äänestämi­nen on suo­ras­taan rikos ihmisyyt­tä vastaan.

    Yritä nyt siinä sit­ten houkutel­la ihmisiä järkiperäisem­pi­in ratkaisuihin.

    1. Min­un vil­pitön tarkoituk­seni oli sanoa, että per­su­jen kan­natuk­ses­sa ei ole kyse halus­ta potkia maa­han­muut­ta­jia vaan siitä, että Suomes­sa o0pn paljon ihmisiä, jot­ka pelkäävät omaa syr­jäy­tymistään. En ymmär­rä, mik­si tämän toteamista on pidet­ty niin loukkaavana. 

  85. Tpyy­lu­o­ma leik­ki laskelmis­saan, että Suomelle aiheu­tu­isi lain­oista Kreikalle mil­jardin euron tappiot. 

    Mut­ta eihän yksi mil­jar­di lisä­tap­pi­oi­ta olisi ollut juuri mitään Sak­san ja Ran­skan val­tioille. Ja juuri sik­si ne oli­si­vat keskenäänkin taku­u­var­masti pelas­ta­neet Kreikan ilman Suomen osal­lis­tu­mista operaatioon.

    Kysymyshän oli lähin­nä sak­salais­ten ja ran­skalais­ten pankkien pelas­tamis­es­ta eli pääasi­as­sa sak­salais­ten ja ran­skalais­ten henkilöi­den ja insti­tuu­tioiden kym­me­nien ellei sato­jen mil­jar­di­en euro­jen var­al­lisu­u­den pelas­tamis­es­ta. Samal­la pelastet­ti­in kyseis­ten maid­en oikeistohallitukset.

    Eli vai­h­toe­htona olisi ollut myös sel­l­ainen ratkaisu, joka olisi nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna pienen­tänyt Suomen val­tion velan korko­ja. Nythän Suomenkin korko­ta­soa nos­taa Kreik­ka päätök­sen vastuut.

    1. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että vaik­ka jou­tu­isimme mak­samaan tuon mil­jardin, kre3ikan kri­isi on silti tuot­tanut kansan­taloudellemme huo­mat­tavasti voit­toa ajaes­saan euron arvoa alas niin, että vien­ti veti ainakin kot­van. Suo­mi on ainakin tois­taisek­si euro­maid­en kri­isin suuri voittaja.

  86. Ei ole mikään sat­tuma, että Hal­la-ahokin sanoi aikanaan Soin­in­vaaraa äänestäneensä.

    Tästä tuli mieleen se, kuin­ka Jyr­ki Kasvin blogi­in ilmestyi viime kun­nal­lis­vaalien alla vähän väliä kom­men­toi­jia ilmoit­ta­maan, että he oli­vat vielä viime kun­nal­lis­vaaleis­sa äänestäneet Kasvia, mut­ta oli­vat vihreisi­in pet­tyneenä vai­h­ta­mas­sa täl­lä ker­taa Hal­la-ahoon. Tämä lop­pui, kun joku päivit­teli, mil­laiset mit­ta­suh­teet muuten vähäi­nen muut­toli­ike Espoos­ta Helsinki­in oli yhtäkkiä muu­ta­mas­sa vuodessa saavut­tanut juuri Kasvia viimek­si äänestänei­den espoolais­ten kohdal­la. Kasvi­han oli ehdol­la Espoon val­tu­us­toon ja Hal­la-aho Helsin­gin, ja kumpaakin sai­vat tietenkin äänestää vain kyseisen kaupun­gin asukkaat.

  87. RS:

    Human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien kesku­udessa työt­tömyys­lu­vut ovat täl­lä het­kel­lä noin 50–60% kansal­lisu­ud­es­ta riip­puen. Lisäk­si on näyt­töä siitä, että toisen pol­ven syr­jäy­tyvät van­hempiaan pahem­min johtuen mm. sekav­ista koti­oloista ja kult­tuur­ishok­ista (lähipi­iri vs. muu yhteiskun­ta). Esimerkik­si Ruot­sis­sa erit­täin suuri osa toisen pol­ven maa­han­muut­ta­jista jää ilman perusk­oulun päät­tö­todis­tus­ta. Ensim­mäisen pol­ven maa­han­muut­ta­jien työl­listymät­tömyy­teen vaikut­ta­vat mm. kieli­taito, taito­jen ja osaamisen puute sekä kult­tuuri­seikat, toises­sa polves­sa merkit­tävim­mik­si tule­vat syr­jäy­tymi­nen ja huono koulumen­estys. Kos­ka myös maa­han­muut­ta­jati­ivi­il­lä alueil­la (Helsin­ki, Turku ym.) on omas­takin takaa run­saasti (maa­han­muut­ta­jia parem­mil­la valmiuk­sil­la varustet­tu­ja) työt­tömiä, voi human­i­taarisen maa­han­muu­ton kokon­aisu­udessaan sanoa ole­van Suomelle puh­das taloudelli­nen rasite.

    ——

    Län­simetro ei nimeno­maan kul­je tärkeimpi­en asuin- eikä vält­tämät­tä työ­paik­ka-aluei­denkaan kaut­ta. Tapi­olan ja Matinkylän asemien välil­lä se ohit­taa esimerkik­si Hauk­i­lah­den, Olar­in ja val­taosan Matinkylää niin kaukana, että näil­lä alueil­la asu­vien on pakko käyt­tää liityn­täli­iken­net­tä. Urheilupuis­ton ase­ma osuu asu­tuk­sen kannal­ta selkeän syr­jässä ole­valle alueelle, puhu­mat­takaan Niit­tykum­mun ase­mavarauk­ses­ta. Myös Matinkylän ase­ma sijait­see keskeis­es­ti lähin­nä kaup­pakeskuk­seen näh­den. Yleis­es­ti hyväksyt­ty arvo mukavalle käve­ly­matkalle paikallisjoukkoli­iken­teen pysäkille on noin 400 metriä, sen jäl­keen joukkoli­iken­teen osu­us matkoista las­kee huo­mat­tavasti. Käve­lyetäisyy­delle Län­simetron asemista osuu täl­lä perus­teel­la korkein­taan muu­ta­ma pros­ent­ti Etelä-Espoon asutuksesta.

    Pikaraiti­o­tien vetämi­nen esteet­tömästi Helsin­gin keskus­taan olisi onnis­tunut ratakuilua pitkin, tai onnis­tu­isi oikeas­t­aan vieläkin, mikäli Baana-pyörä­tien rak­en­tamis­es­ta luovut­taisi­in. On myös syytä muis­taa, että vaik­ka pikaraiti­otielle olisi raken­net­tu oma tun­neli Ruo­ho­lahdes­ta rautatiease­malle, olisi se silti tul­lut kokon­aisu­udessa selvästi halvem­mak­si kuin Län­simetro (ja ollut kuten san­ot­tua parem­min palveleva).

    1. Kos­ka Espoo on su7unnite3ltu niin kuin se on suun­nitel­tu, siihen ei saa korkeata­soista julk­ista liiken­net­tä mitenkään. Niin makaa kuin petaa.
      Pikaratikalla olisi ollut puolen­sa. Oma suosikki­ni oli metro Tapi­o­laan ja siel­lä vai­h­to pikaratikoi­hin, mut­ta poikaratikkali­ike ei hyväksynyt mitään kom­pro­mis­se­ja, vaan esit­ti aivan älyt­tömiä suun­nitelmia, jot­ka oli help­po ampua alas.
      Pikaratik­ka ei kuitenkaan ole koskaan yhtäaikaa nopea ja halpa.

  88. tpyy­lu­o­ma:

    No ei näytä vaikuttavan.

    ?! No ei se nyt niin help­poo oo huo­ma­ta mis­tään hinnoista.

    Kari, joo eurossa on kuvaa­masi ongel­ma. Tosin jos nyt kat­soo vaik­ka Islantia niin ei tuo kansalli­nen kel­lu­va val­u­ut­takaan mikään oikotie onneen ole. Euroalueen hal­lit­se­ma­ton hajoami­nen ei joka tapauk­ses­sa ole toivottavaa.

    Ja sit jos kat­soo Ruot­si­in tai Bri­tan­ni­aan, niin saat­taa tul­la vähän toiselle mielelle.

    Kysymys siitä onko oma val­u­ut­ta parem­pi kuin yhteis­val­u­ut­ta on oikeesti kysymys siitä onko Suomen pank­ki parem­pi keskus­pank­ki kuin EKP. Ruot­sil­la ja Bri­tan­ni­al­la ainakin on.

  89. Mitä rahamarkki­nouhin ja val­u­ut­toi­hin tulee, suh­dan­tei­den sukeltamista aal­lon­po­h­jaan on mis­sään yhtey­dessä hyöytön­tä selitel­lä atribuu­til­la “huono tuuri”, kos­ka jos­sakin vai­heessa (epä)todennäköisyydet kasaan­tu­vat pis­teeseen, jos­sa “huono tuuri” kaataa kort­ti­talon. Näin on käynyt luke­mat­to­mia ker­to­ja läpi rahan käytön his­to­ri­an. Ja aina kiitos huonon tuurin. 

    Kiireisem­pikin ehtii lukea Peter Englundin “Hil­jaisu­u­den his­to­ri­as­ta” esseen “Ami­raali Pot­te­back­erista ja finanssiku­plien his­to­ri­as­ta.” Se on kir­joitet­tu 2003. Vail­la aikei­ta ennus­taa yhtään mitään.

  90. Tvaara
    “Poli­itikon mit­ta­ri­na tulisi olla kyky tehdä han­kalia päätök­siä, ei puhua siitä, mis­tä poten­ti­aa­li­nen kan­nat­ta­ja tah­too kuulla. ”

    Ja kuinka­han kum­mas­sa tätä voidaan arvioi­da sel­l­aisen puolueen kohdal­la, jota kukaan ei ole koskaan hyväksynyt hal­li­tuk­seen ja joka vielä pari vuot­ta sit­ten oli suu­nilleen saatanas­ta seu­raa­va painajaisuni? 

    Tuo on aivan saman­laista lässyt­tämistä kuin demarei­den ja kep­pulei­den henkselien­paukut­telu siitä, että “me raken­net­ti­in hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta”. No niin kai rak­en­si­vat kun kokoomus pidet­ti­in em. puoluei­den val­lan­hi­mon ja maan­pet­turu­u­den takia 20-vuot­ta NL:n pain­os­tuk­ses­ta oppositiossa!

  91. Art­turi:

    Var­masti jonkin­lainen kil­pailun seu­rausten tasoit­ta­mi­nen kas­vat­taa parhail­laan elos­sa ole­vien ihmis­ten hyvinvointia

    Niin tai tarkem­min san­ot­tuna kas­vat­taa var­masti huonoiten pär­jäävien hyv­in­voin­tia, toden­näköis­es­ti kokon­aishyv­in­voin­tia ja joko kas­vat­taa ta pudot­taa eli­itin hyv­in­voin­tia, vähän riip­puen mitä ote­taan huomioon.

    Mietin tässä yks päivä, että selit­täsköhän täl­laiset asen­teet ihmis­ten sijoit­tumisen vasem­mis­to-oikeis­toak­selille? Eli mitä enem­män pain­ot­taa suh­teel­lista ase­maa omas­sa elämässä sitä vasem­mis­to­laisem­pi on?

    Mutkan kaut­ta ehkä silleen, että yleen­sä ne, jot­ka havait­se­vat ole­vansa suh­teel­lis­es­ti huonos­sa ase­mas­sa, ryhtyvät vasem­mis­to­laisik­si ja vice ver­sa. Jos oma ase­ma pystyt­täisi­in jotenkin kon­trol­loimaan, jäisi yksilöi­den välille kuitenkin var­maan jonkin­laisia ero­ja absolu­ut­tisen ja suh­teel­lisen hyv­in­voin­nin pain­o­tuk­sis­sa. Vaikut­taa myös ole­van niin, että vasem­mis­to­laiseen retori­ikkaan ei kuu­lu myön­tää sitä, että pain­ote­taan suh­teel­lista hyv­in­voin­tia. Esitetään, että absolu­ut­ti­nen köy­hyys olisi oikeasti kas­vanut johonkin 70-luku­un ver­rat­tuna, vaik­ka tämä on tietysti puh­das­ta roskaa. 

    Sinän­sä has­sua tässä olis se, että oikeis­to­laiset miel­letään karikatyyris­es­ti statuk­sen perässä juok­si­joiks ja tämä kään­täis asetel­man päälaelleen

    No ei se varsi­nais­es­ti sitä ase­maa päälaelleen kään­nä. Kaik­ki tietysti ovat enem­män tai vähem­män statuk­sen perässä juok­si­joi­ta. Ehkä jos­sain kom­mu­nis­tises­sa utopi­as­sa kukaan ei juok­sisi statuk­sen perässä ja mam­mona ja naiset jakau­tu­isi­vat kaikille tasan, mut­ta noin reaalimaailmassa. 

    No köy­hyyt­tä ei kyl­lä arvioi­da pelkästään suh­teessa mui­hin yhteisön jäseni­in, mut­ta par­in­valin­nas­sa kun ver­rataan yhteisön jäseniä toisi­in­sa, niin samal­la tulee ver­rat­tua suh­teel­lista köy­hyyt­tä. Luulis kuitenkin, että par­in­valin­nas­sakin sen köy­hyy­den pain­o­tus ei oo lin­eaari­nen tyyli­in ykköselle 10 pis­tet­tä kakkoselle 9 pis­tet­tä, kol­moselle 8 pis­tet­tä. Lähem­minkin tyyp­ille jol­la on miljoona 10 pis­tet­tä tyyp­ille jol­la on 900k 9.9 pis­tet­tä.. tyyp­ille jol­la on 200k 8 pis­tet­tä, tyyp­ille jol­la on 0k 0 pistettä

    No jos ajat­tel­laan yhteisö riit­tävän laa­jasti, niin väit­täisin, että perus­tarpei­den täy­tyt­tyä kaikil­la, köy­hyy­den arvioin­ti muut­tuu läh­es täysin suh­teel­lisek­si. Vai mitä mieltä olet siitä, että köy­hyys­ra­jana pide­tään Suomes­sa sitä, että joutuu elämään alle 1000 eurol­la kuus­sa? Tai sitä, että taan­noises­sa uutises­sa köy­hinä pidet­ti­in kaikkia alle 3000 €/kk ansait­se­via lapsiperheitä?

    Mut joo, ei se täysin lin­eaari­nen oo.

  92. Minus­ta Tom­min point­ti oli hyvä, mut­ta ilmiö “enti­nen vihrei­den äänestäjä” ei ole olema­ton. En kuitenkaan usko, että se johtuu maa­han­muut­toasi­as­ta. Olin itse koko aikuisen ikäni vihrei­den vankku­ma­ton kan­nat­ta­ja. Joskus lamavu­osi­na juuri Soin­in­vaaran käsi­tyk­set sosi­aal­i­tur­van uud­is­tus­tarpeesta ja ns. vihreät arvot oma­l­la kohdal­lani oli­vat merkit­täviä mielip­i­teen muokkaa­jia. Itse en toki ole mik­sikään perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jak­si ajau­tu­mas­sa, pois se minus­ta. Oma “enti­nen kan­nat­ta­juuteni” kyp­syi vuosien 2007–2009 välil­lä, kos­ka olen kokenut, että vihrei­den suhde sanan­va­pau­teen, tek­i­jänoikeuk­si­in, ja lib­er­al­is­mi­in on ajau­tunut ihan väärille urille, samaan aikaan kun mitään käytän­nön muu­tos­ta itseäni jo 90-luvun lop­ul­ta häirin­neistä geen­imuun­telu- ja ydin­voimakysymyk­sis­sä ei ole näkynyt. 

    Maa­han­muut­toa­sia kyl­lä on vaikut­tanut epä­suo­rasti, kos­ka myös se vim­ma, jol­la Hal­la-ahon ja Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­ta on pönkitet­ty ylet­tömäl­lä “muukalaisviha”-kortin heilut­telul­la, on ollut liian kova. En kiistä yhtään etteikö ryh­mä­paine olisi kova; itse heilut­telin sitä kort­tia alku­vai­heessa yhtenään. 

    Oma näke­myk­seni on, että se, että vihreät on ottanut Perus­suo­ma­laiset pää­vas­tus­ta­jik­seen — nyt eksplisi­it­tis­es­ti, mut­ta jo aiem­min implisi­it­tis­es­ti — on kuin man­naa olisi satanut per­su­jen laari­in. “Entiset vihreät” tuskin muo­dosta­vat isoa joukkoa tästä kas­va­neesta kan­natuk­ses­ta, mut­ta aivan taku­ul­la mon­et sel­l­aiset muo­dosta­vat, jot­ka oli­vat sinän­sä välin­pitämät­tömiä vihrei­den suh­teen, ja saat­toi­vat tavan vuok­si äänestää iso­ja puoluei­ta tai olla kokon­aan äänestämättä. 

    Vihreil­lä ei ole mitään saavutet­ta­vana tästä Per­su­jen ottamis­es­ta “vas­tus­ta­jik­seen”, mut­ta on paljon hävit­tävää, sil­lä kuten Osmo sanoo: PS ja Vihreät eivät aivan satavar­masti mah­du samaan hal­li­tuk­seen. Näkyvä vas­takkainaset­telu mobil­isoi niitä, jot­ka inhoa­vat poli­itikko­jen ylim­ielisyyt­tä. Ja siitä vihre­itä poli­itikko­ja syytetään osin aiheestakin.

  93. Osmo:

    Peri­aat­teessa on mah­dol­lista, että metron päätease­mak­si yhä saat­taisi tul­la Tapi­o­la. Län­simetron kus­tan­nusarvio nousee vieläkin, mut­ta val­tion mak­su­o­su­udelle on samaan aikaan ole­mas­sa kat­to. Joten niin kovin kaukainen aja­tus ei ole, että metrolle todel­la laite­taan stop­pi Tapi­olan kohdalle, kun Espoon rahat loppuvat. 

    Huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa tämä sit­ten johtaa siihen, että metrova­raus jää voimaan odotel­lessa mah­dol­lista parem­paa rahati­lan­net­ta 2040-luvul­la tms., ja parhaas­sa tapauk­ses­sa siihen, että met­ro­su­un­nitel­ma hylätään ja jatko itään toteutetaan Tramwest-pikaraiti­otiesu­un­nitel­man poh­jal­ta. Täl­löin Kiven­lah­den ratikas­ta voisi Tapi­o­las­sa vai­h­taa metroon, Raide-Jok­eri­in tai Kuu­sisaaren suun­nan tiederatikkaan.

    Mitä pikaratikan nopeus/hin­ta-suh­teeseen tulee, niin se voi tosi­aan olla samaan aikaan sekä suh­teel­lisen hal­pa että nopea. Tämä poh­jau­tuu siihen, että met­ros­ta poiketen ratikalla voi olla kohtaamisia muiden liiken­nemuo­to­jen kanssa samas­sa tasos­sa. Varsinkin pysäkkien osalta säästetään huo­mat­tavia sum­mia ver­rat­tuna metroon. 

    Eli siis vaik­ka ratik­ka (ääri­ta­pauk­ses­sa) laitet­taisi­in kulke­maan joka paikas­sa oma­l­la rat­apenkallaan — jol­loin lin­janopeus voi olla samaa tasoa metron kanssa — saavutet­taisi­in silti huo­mat­tavia säästöjä tasoristeysten ja kevyem­pi­en pysäkki­raken­nelmien myötä.

  94. Tom­mi Uschanov:

    Tästä tuli mieleen se, kuin­ka Jyr­ki Kasvin blogi­in ilmestyi viime kun­nal­lis­vaalien alla vähän väliä kom­men­toi­jia ilmoit­ta­maan, että he oli­vat vielä viime kun­nal­lis­vaaleis­sa äänestäneet Kasvia, mut­ta oli­vat vihreisi­in pet­tyneenä vai­h­ta­mas­sa täl­lä ker­taa Hal­la-ahoon. Tämä lop­pui, kun joku päivit­teli, mil­laiset mit­ta­suh­teet muuten vähäi­nen muut­toli­ike Espoos­ta Helsinki­in oli yhtäkkiä muu­ta­mas­sa vuodessa saavut­tanut juuri Kasvia viimek­si äänestänei­den espoolais­ten kohdal­la. Kasvi­han oli ehdol­la Espoon val­tu­us­toon ja Hal­la-aho Helsin­gin, ja kumpaakin sai­vat tietenkin äänestää vain kyseisen kaupun­gin asukkaat.

    Tiedätkö Tom­mi, kuka tämä kaveri http://vigilantcitizen.com/wp-content/uploads/2009/12/pinocchio2.jpg on?

    Kasvin blo­gia tuol­loin seu­ran­neena tiesin heti ker­toa, että kek­sit koko jutun lonkalta heit­täen. Ker­roit muun­nel­tua totuutta.
    Varmis­taak­seni, ettei oma muis­ti­ni ere­hdy, näin vielä sen vaivan, että kävin kaik­ki Kasvin blo­gin kom­men­tit lävitse ajal­ta kak­si kuukaut­ta ennen vaale­ja — kak­si kuukaut­ta jäl­keen vaalien.
    Tein­pä vielä varmis­tuk­sen Google-haulla site:www.kasvi.org Hal­la-aho, ettei täl­laista ole blogilla tapah­tunut koskaan muulloinkaan.
    Kasvi­han ei ole pois­tanut blogiltaan yhtään viestiä.

    Hal­la-ahoa äänestäneik­si edel­lisik­si Kasvin äänestäjik­si ilmoit­tau­tu kaikissa blogikir­joituk­sis­sa yhteen­sä kak­si henkilöä. Nim­imerk­ki “Mikko”, joka ker­toi ole­vansa tekni­ikan tohtori. Ilmeis­es­ti Otanie­mi-aikoinaan äänestänyt Kasvia ja sit­tem­min muut­tanut Helsinkiin.

    Toinen oli tällekin blogille ahk­erasti kir­joit­tel­e­va Janne Korhonen.

    Tois­te­taan vielä, mitä sanoit, Tommi:

    Jyr­ki Kasvin blogi­in ilmestyi viime kun­nal­lis­vaalien alla vähän väliä kom­men­toi­jia ilmoit­ta­maan, että he oli­vat vielä viime kun­nal­lis­vaaleis­sa äänestäneet Kasvia, mut­ta oli­vat vihreisi­in pet­tyneenä vai­h­ta­mas­sa täl­lä ker­taa Halla-ahoon.

    Nyt min­ua oikeasti kiin­nos­taa, mik­si ker­roit tämän valheen?

  95. Osmo,
    Ensin­näkin, ei se Etelä-Espoon rakenne joukkoli­iken­teelle niin mah­do­ton ole kuin mitä annat ymmärtää. Ei toki ongel­ma­ton, mut­ta oikeasti han­kala lähin­nä raskas­taiteelle. Sitä­pait­si: kan­nat­taako tuh­la­ta mil­jar­di, jos ei kuitenkaan onnistu?

    Toisek­seen ratik­ka voi olla samaan aikaa “hal­pa” ja nopea. Toisin kuin metro, se ei tarvitse täy­del­listä taso­erot­telua. Metro täy­tyy tehdä taso­erotet­tuna, vaik­ka se ylit­täisi kadun jota kul­kee muu­ta­ma has­su jalankulk­i­ja (ei käytän­nössä hidas­ta), mut­ta jota ei voi syys­tä tai tois­es­ta. Ja miten selkeät sen, että ne Län­siväylän bus­sit ovat metroa nopeampia?

    Metro Tapi­o­laan on parem­pi ain­oas­taan sik­si, että se on vähem­män huono idea kuin metro Matinkylään (halvem­pi). Samat ongel­mat (vai­h­dot, pysäkit/asemat kaukana ihmi­sistä, hin­ta, jne.) siinäkin on.

    Kari

    1. Mik­si metro tarvit­see erot­telun mut­ta ei, jos sitä kut­su­taan pikaratikak­si? Sovi­taanko, että metrovaunut otta­vat Espoon puolel­la vir­ran ylhäältä (ne ovat kaksineu­voisia) ja niitä kut­su­taan siel­lä pikaratikaksi?

  96. En minä ainakaan huo­man­nut, että Tom­mil­la olisi ollut muu­ta point­tia kuin huomio siitä, että netis­sä saate­taan trol­la­ta. Ja mikäli edel­lä esitet­ty huomio Tom­min “pointin” val­heel­lisu­ud­es­ta pitää paikkansa niin kan­nat­ta var­maan itse kunkin pitää mielessä, kuin­ka lyhyet jäl­jet tänä päivänä ovat. 

    En minäkään usko, että siir­tymä Vihreistä Per­sui­hin olisi järisyt­tävän suuri. Mut­ta kyl­lä sitä nyt jonkin ver­ran ilme­nee, toiseen suun­taan en ole vielä huomannut. 

    Suhde Vihreisi­in on var­maankin into­hi­moi­sem­pi kuin useimpi­en muiden äänestäjien suhde omaan puolueeseen­sa. Täl­löin myös pet­tymyk­set ovat raskaampia ja vastareak­tiot voimakkaampia.

  97. Jos PS onnis­tuu kasaa­maan hyvän­näköisiä ehdokaslis­to­ja, siitä tulee iso puolue, joka puhuu use­am­mal­la kuin yhdel­lä suul­la. Ja se tulee ole­maan talous- ja sosi­aalipoli­it­tis­es­ti keskus­ta-oikeis­toa. Marko Hami­lo ja Anni Sin­nemä­ki osu­vat ihan oikeaan. Peruk­sis­sa näyt­tää ole­van paljon kokoomushenkisiä ihmisiä, jot­ka eivät kat­so hyväl­lä ulko­maalaisia sosi­aal­i­ta­pauk­sia eivätkä koti­maisi­akaan. Tom­mi Uschanov uno­htaa laskelmis­saan nukku­vien puolueen ja ikälu­okkien vaihtuvuuden.

    PS istah­taa ihan nor­maal­isti kaikki­in kon­sen­sus­pöyti­in muiden puoluei­den kanssa — myös vihrei­den, jos hal­li­tuk­sen­muo­dos­tus­matem­ati­ik­ka sat­tuu suosi­maan sel­l­aista kuviota.

    Jos yritän ajatel­la puolueesta jotain posi­ti­ivista, niin se ei sen­tään ole tois­taisek­si rahan kor­rup­toima. Mut­ta sen ilmas­to- ja ener­giapoli­ti­ik­ka on van­hoil­lis­in­ta, mitä maas­ta löy­tyy. PS:n äänestäjät eivät totis­es­ti ole purka­mas­sa öljyriippuvuutta.

  98. Osmo,

    Niin­pä, sit­ten se ei olisikaan metro, vaan ratik­ka (tai ehkä juna) 🙂

    Minus­ta tosi­aan kan­nat­taisikin miet­tiä Helsin­gin metron muut­tamista ratikak­si. Nyt se tehdään automaat­timetron myötä käytän­nössä mahdottomaksi.

    Sit­ten se kan­nat­taisi “län­simetrokin” tehdä maan­päälle — kuten se kan­nat­taisi tehdä muutenkin.

    Kari

  99. Vihrei­den siis tietysti kan­nat­taa nos­taa Per­sut vas­tus­ta­jik­seen. Siinä voi tosin olla vaal­i­tak­ti­nen lasku­virhe, kun ajatel­laan, että Per­suil­la ja Vihreil­lä on tyystin eri kan­nat­ta­jat. Sil­loin­han vas­takkainaset­telu on muka riskitön. Min­ul­la nimit­täin on sel­l­ainen tuti­na, että lev­ot­toman liike­htivät vihrei­den äänestäjät saat­ta­vat siirtää äänen­sä jopa Persuille. 

    Allekir­joit­ta­neellekin tulee nyt toiset vaalit, kun en äänestä entistä suosikkipuoluet­tani. Leikit­te­len ajatuk­sel­la äänestää per­sua. Sit­ten luen Uuden Suomen blo­ge­ja ja luovun ajatuksesta.

    1. Min­ua ihme­tyt­tää se loukkaan­tu­mi­nen, joka on seu­ran­nut siitä, että olen ker­tonut perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­nan ole­van keskimääräistä (huo­mat­tavasti) huono-osaisem­paa. Mikä loukkaan­tu­misen aihe tämä on? Eri­tyisen kum­mallista on yrit­tää kumo­ta tämä sil­lä, että ker­too tun­te­vansa viisi vähem­män huono-osaista perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jaa. Myön­nän että tietoni ovat pari vuot­ta van­ho­ja. Olen kuitenkin selail­lut näitä puoluekan­na­tusten yhtey­dessä tehtäviä pro­filoin­te­ja. Käsi­tyk­seni on niistä peräisin. Ne ovat tietysti vain yhtä luotet­tavia kuin puoluekan­na­tusarviot yleensä.
      Kan­nat­ta­jakun­taa voi pro­filoi­da myös äänestysalueko­htaisil­la tiedoil­la. Jos perus­suo­ma­lais­ten äänestäjät eivät ole huono-osaisia, ainakin he näyt­tävät asu­vat huono-osais­ten naapureina.
      Toki en tiedä, mil­laisia ovat viime kuukausi­na perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si ilmoit­tau­tuneet — pait­si sen,että he pelkäävät henkilöko­htaista työt­tömyyt­tä selvästi enem­män kuin muut — mut­ta luulen, että olisin kuul­lut, jos kan­nat­ta­jakun­nan rak­en­teessa olisi tapah­tunut jokin merkit­tävä muutos.

  100. Mulle yksi tule­van per­su­jen äänestämisen syy on se, että zhiri­novski­lainen huumori on jotenkin avau­tunut ja kolah­tanut. Ai että jo parista kymmen­estä kansane­dus­ta­jas­ta seu­raavaa toilailua olisi muka­va seurata. 

    Mut­ta pakko­ruot­sikysymyk­sessä per­sut ovat luotet­tavia. Kun se on hoidet­tu pois, haen taas uuden puolueen.

  101. Mik­si on niin tärkeää ovatko perus­suo­ma­laiset “huono-osaisia”?

    Mitä oikein yrität todis­tel­la? Vihrei­den (ja itsesi tiet­ty) paremmuutta? 

    Oot vähän säälit­tävä, sori.

    1. Eli­na: Jäikö se kolum­ni luke­mat­ta? Yritin sanoa, että on vihreille pieni ongel­ma tehdä per­su­ista pää­vas­tus­ta­ja, kos­ka siinä sivus­sa tulee tehneek­si hel­posti myös huono-osai­sista vastustajansa.
      ‘Mik­si Eli­nalle on niin vaikea myön­tää, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­ta on viimeiset 50 vuot­ta ollut keskimäärin huono-osaista?

  102. Saman suun­tainen fiilis Tomi­An kanssa. Kun lukee täl­laisia Osmon neek­eri-kir­joituk­sia (siis todel­la, jotain tasoa sen­tään) niin tulee välit­tömästi antag­o­nisti­nen tunne ihan piruit­tain äänestää per­su­ja. Mut­ta kun käy vilkaise­mas­sa, mitä Uuden Suomen val­lan­neet Per­sut kir­joit­tel­e­vat, tai vielä pahempaa vilkaise­mas­sa Hom­man keskustelua, niin siitä taud­ista kyl­lä para­nee välittömästi.

    Ehkä piraat­te­ja? Ehkä Kokoomuk­sen nykylin­jauk­sia vas­tus­tavaa kokoomus­laista kuten Wille Ryd­ma­nia. Vähissä ovat vaihtoehdot.

  103. Turk­ka Louekari kirjoitti:
    “Jos PS onnis­tuu kasaa­maan hyvän­näköisiä ehdokaslis­to­ja, siitä tulee iso puolue, joka puhuu use­am­mal­la kuin yhdel­lä suulla.”

    Gallup-lukemien real­isoin­ti ääniksi edel­lyt­täisi Timo Soinin kloon­aamista jokaiseen vaalipiiriin.

  104. Ja postauk­seni 21.45 oli tietysti Osmolle. Päiv­i­tys­ten viive voi olla pitkä ja tul­la monia kom­ment­te­ja väliin. 

    Sik­si tämä tarkennus.

  105. Osmo:

    Toki sel­l­aisia jär­jestelmiä on, jois­sa sama kalus­to kul­kee keskus­tas­sa “metro­tun­nelis­sa” ja lähiöis­sä ratikkaradal­la, jopa samal­la kaistal­la auto­jen kanssa. Esimerkik­si Sak­san Ruhrin alueen stadt­bah­nit ovat tästä hyvä esimerkki.

    Ongel­mana on vain, että Helsin­gin metroa on alus­ta asti kehitet­ty täysin päin­vas­taiseen suun­taan. Nykykalus­to vas­taa raskaudeltaan lähi­ju­nia ja nyt sitä ollaan jopa automatisoimassa.

    Mut­ta jos täyskään­nös halut­taisi­in tehdä (mitä lämpimästi kan­natan) niin se onnis­tu­isi seu­raaval­la tavalla:
    ‑Perutaan automa­ti­soin­ti ja M300-metrovaunu­jen hankinta
    ‑Romute­taan nykyiset M100- ja M200-metrovaunut (niiden myyn­ti lie­nee mahdotonta)
    ‑Uusi­taan metron asetinlait­teet sopi­maan tiheään kul­jet­ta­jal­liseen ajoon
    ‑Lisätään asemien lai­turei­hin leven­nyk­set siten, että ne sopi­vat 2,65m-leveälle kalus­tolle nykyisen 3,2m-leveän sijaan
    ‑Keskeytetään Län­simetron rak­en­t­a­mi­nen ja kor­vataan se sopi­vaan paikkaan sijoitet­taval­la pin­taan johtaval­la rampilla
    ‑Raken­netaan Etelä-Espooseen pikaraiti­otiev­erkos­to 1524mm-raidelevey­del­lä ja nor­maalil­la ajolankavirroituksella
    ‑Han­ki­taan korkealat­ti­aisia 2,65m lev­eitä raitio­vaunu­ja sekä ajolan­ka- että vir­takiskovir­roi­tus­ta tuke­vana mallina
    ‑Tehdään tarvit­ta­vat muu­tok­set metrovarikkoon ja aloite­taan liikennöinti

    Sak­salaisen esimerkin mukaises­ti raitio­vaunu­ju­nat voivat olla jopa 90 metriä pitk­iä (yhtä pitk­iä kuin suun­nitel­lun automaat­timetron junat), joten radan kap­a­siteet­tikaan ei ole ongel­ma. Lähiöis­sä 90 metriä pitkil­lä junil­la voidaan tarvit­taes­sa ajaa jopa samal­la kaistal­la muun liiken­teen kanssa.

    1. lp: tämän kaiken luulet ole­van halvem­paa kuin län­simetro. Mitä jo pelkästään ole­van kalus­ton romut­ta­mi­nen mak­saa? Kuin­ka tiheästi noi­ta ratikankokoisia junia pitäisi ajaa mitoit­taval­la välil­lä eli Kulosaaren sillalla?

  106. Minus­ta tämä on ihan vain älyl­lis­es­ti kiin­nos­ta­va kysymys, joka tois­taisek­si on speku­laa­tion varas­sa. Jos kuitenkin jokin puolue saa selvästi yli kymme­nen pros­entin kan­natuk­sen, lie­nee aika selvää, että siinä joudu­taan tur­vau­tu­maan vähän mui­hinkin kuin huono­tu­loisim­paan desiiliin.

  107. Älä nyt viit­si Osmo, kyse ei ole siitä, että kiin­ni­tit huomio­ta tähän mah­dol­liseen asi­aan, vaan miten kiin­ni­tit siihen huomio­ta. Alen­tu­vasti, alaspäin kat­soen, väheksyen, yleistäen. Sanaval­in­tasi, kir­joituk­sen sävy.

    Älä nyt väitä, ettet ole tästä tietoinen. Eli­na sanoi ääneen sen, mitä moni ajattelee.

  108. Suurin osa tämä blo­gin per­sumyön­tei­sistä kom­men­toi­jista lie­nee keskiar­von hyväo­saisem­mal­la puolel­la. Täten peilates­saan itseen­sä ja lähipi­iri­in­sä Osmon huomioi­ta on hei­dän kiihtymyk­sen­sä ymmär­ret­tävää. Kom­men­taat­torikun­ta ei tai­da olla läpileikkaus Suomen kansasta. 

    Toinen asia on se, että nykyper­su­jen (siis ne 14,3% jot­ka ilmoit­ta­vat kan­nat­ta­vansa) pro­filoin­ti ei ole yksinker­taista. Osa porukas­ta lie­nee oinos­maisia keski­olu­en ystäviä, mut­ta äänekäs osa on teräv­in­tä aka­teemista kärkeä, joka vetää mukaan myös keskilu­okkaa. Eivät sisu­laiset mitään elämän­ta­pahäviäjiä ole, ennem­minkin tulee mieleen 20–30 — luku­jen kansal­lis­mieliset liikkeet.

    1. Nuo mielipi­de­tieduste­lut tehdään osana hyvin laa­jaa, lähin­nä kau­pal­lista kysymys­pat­te­ria. Markki­noin­tisy­istä niis­sä kysytään vas­taa­jan statuk­ses­ta aika paljon koulu­tuik­seen, tuloi­hin, työt­tömyy­teen, per­heen kokoon likit­tyen ja tuleepa siinä sivus­sa mukaan myös ne kau­pal­liset kysymyk­set. Näitä vas­ten puolueen kan­nat­ta­jik­si ilmoit­tau­tunei­ta voidaan tilas­toi­da ris­ti­in hyvin eri­lais­ten muut­tu­jien kanssa. Kyl­lä per­su­jen kan­nat­ta­jakun­nan rakenne on tarkkaan selvil­lä, joskaan minä en ole näh­nyt aivan tuor­eimpia. Kysytään myös, mitä puoluet­ta äänestitte viimek­si, joten sekin näkee, mis­tä suun­nas­ta siir­tymiä on.

  109. “mut­ta luulen, että olisin kuul­lut, jos kan­nat­ta­jakun­nan rak­en­teessa olisi tapah­tunut jokin merkit­tävä muutos.”

    Kan­nat­ta­jien määrän jyrkkä kasvu mah­dol­lis­taa suuretkin profi­ilin muu­tok­set kannattajakunnassa

  110. Osmo:

    En sanonut tuon stadt­bahn-suun­nitel­man tule­van halvem­mak­si kuin nyt suun­nitel­tu Län­simetro. Hin­nas­taan huoli­mat­ta se kuitenkin takaisi niin hyvän palve­lu­ta­son, että investoin­ti mielestäni kannattaisi.

    Kap­a­siteetista sen ver­ran, että 90 metrin raitio­vaunu­ju­nan kap­a­siteet­ti ei vaunu­jen kapeud­es­ta (2,65 m) johtuen toki ole aivan saman­veroinen kuin yhtä pitkäl­lä metro­ju­nal­la (3,2 m lev­eä). Vaik­ka osit­tain tätä toki kom­pen­soi ratikan tehokkaampi penkki­jär­jeste­ly. Eli siis jos automat­timetroa liiken­nöidään Kulosaaren sil­lal­la 2,5 min­uutin vuorovälil­lä, niin stadt­bahn edel­lyt­täisi ehkä 2 min­uutin vuoroväliä. Mikä on asetinlait­teet uusi­mal­la on täysin mah­dol­lista järjestää.

  111. az:n tuskailee, anteek­si nyt vaan, sitä että Vihreät on huono­ja ja että kun Per­sut ere­htyy avaa­maan suun­sa niin vähäi­nenkin viehä­tys karisee. Jos mikään puolue ei kel­paa äänestät­täväk­si, niin kan­nat­taisiko ehkä miet­tiä het­ken että onko kri­teer­it sille minkälainen on äänestyskelpoinen puolue vier­aan­tuneet todel­lisu­ud­es­ta? Kysyn ihan vakavis­saan, kos­ka vaikka­pa pres­i­den­ti­vaalien perus­teel­la kokoomuk­sen, joka on nimen­sä mukaises­ti täysin sekalainen ker­ho kan­na­tus tun­tuu perus­tu­van siihen että he eivät ole demare­i­ta. Ja jos on oikeasti jotenkin syvästi tyy­tymätön niin voihan sitä vaik­ka liit­tyä johonkin puolueeseen ja kam­meta sitä halu­a­maansa suun­taan, niis­sä on niin vähän akti­ive­ja että tuo on tuo ei ole edes kovin vaikeaa.

  112. OT, mut­ta Ode:

    1) Se että jostain hyvästä syys­tä romutet­taisi­in metrokalus­to ei ole mikään ongel­ma. Sen arvo on jotain alle sata miljoon­aa eli suur­in­pi­irtein saman ver­ran kuin yksi ase­man­väli Länsimetroa.

    2) Täy­seris­tet­ty rata ei sinän­sä vielä ole niin kovin kallista, kisko­ja voi tehdä vaik­ka keskel­lä motaria suurin piirtein 5–10M/km hin­taan. Se mikä mak­saa on kun tehdään asemia joiden kohdal­la rata on täy­seris­tet­ty, eli liuku­por­tai­ta, tun­nelei­ta, maanalaisia halle­ja, tms. Ja samoin se että tuol­laisen radan yli täy­tyy tehdä yli- ja alikulku­ja kun pysäkkien kohdal­la ei ole luon­te­via ylityspaikkoja.

    3) Katukelpoiseen kalus­toon ei valitet­tavasti riitä ilma­jo­hdot, myös lev­eys on rajoite ja jos­sain määrin lai­turiko­rkeus. Lev­eää raskas­ta kalus­toa kan­nat­taa käyt­tää jos nopeudet on +80–100km/h ja matkus­ta­jamäärät niin suuria että niitä lev­eämpiä vaunu­ja tarvi­taan. Ensim­mäi­nen ehto ei met­rossa täy­ty ja toisenkin kanssa on vähän niin ja näin.

    Metroa olisi voin­ut joki kehit­tää lähi­ju­naksi, jol­lon meil­lä olisi junametro jol­la pää­sisi vaikka­pa vai­h­dot­ta Tapi­o­las­ta lento­ken­tälle. Mut­ta tätä on yhä vaikem­pi tehdä kos­ka VR:llä ja metro­toimis­tol­la pitää olla omat legot. Tai sen kalus­ton olisi voin­ut vai­h­taa katukelpoisek­si jol­loin vaikka­pa Öster­sun­domin saisi tehtyä ihan vain katu­jat­keena tai Län­simetron haa­rautet­tua vaik­ka Suurpel­toon. Mut­ta kun HKL:n ratik­ka ja metro-osas­tol­la pitää olla omat legot. Eli ei olla halut­tu, ja teknis­es­ti tuo on yhä vaikeam­paa metron kehit­tyessä yhä oma­laa­tuisem­mak­si jär­jestelmäk­si. Turha tästä on haaveil­la, meil­lä nyt vaan sit­ten on metro joka on kat­san­tokan­nas­ta riip­puen harv­inaisen kallis ratik­ka jol­la on vielä nihkeästi pysäkke­jä tai hidas juna joka pysähtelee jatkuvasti.

  113. Lisäisin lp:n kom­ment­ti­in vielä sen ver­ran, että Tom jär­jeste­lyn jäl­keen tuon ratikan laa­jen­t­a­mi­nen esimerkik­si sinne Öster­sun­domi­in tai Matinkylästä eteen­päin olisi merkit­tävästi halvem­paa (ja automatisointi+tunnelimetro Matinkyläänkin _saattaa_ tul­la kalli­im­mak­si kuin vaa­di­tut muutokset+ratikka Matinkylään)

    Ja kun siitä öljyri­ip­pu­vu­ud­es­ta ja CO2:sta ker­ran ollaan huolis­saan, niin tuo vähen­täisi niitäkin, ei tarvi­ta liityntäliikennebusseja.

    Mut­ta joo, eiköhän tämä(kin) keskustelu olla käy­ty mon­een ker­taan jo, eikä liity otsikkoonkaan, joten olkoon.

    Kari

  114. Maa­han­muut­tokri­ti­ikin luonne on muut­tunut viime aikoina vas­ten­mielisem­pään ja rasit­tavam­paan suun­taan. Vielä pari vuot­ta sit­ten kaipasin tas­a­puolisem­paa keskustelua maa­han­muu­tos­ta, kos­ka mielestäni esim. Hal­la-aho esit­ti ihan osu­vaa tai ainakin huomionar­voista kri­ti­ikkiä. Kat­soin hänen type­r­iä möläy­tyk­siään läpi sormien. Nyt hal­la-aho­laisu­ud­es­ta on tul­lut hommalaisuutta. 

    Aka­teemisem­man, pohdiskel­e­vam­man hal­la-aho­laisu­u­den alta on pal­jas­tunut ja levin­nyt jotain sel­l­aista, mikä on saanut min­ut tajua­maan, mil­laista arvo­maail­maa ja keskustelukult­tuuria en ainakaan halua ja mil­laisia ihmisiä en ainakaan halua nähdä vas­tu­ulli­sis­sa asemissa.

  115. O.S. kir­joit­ti: “Yritin sanoa, että on vihreille pieni ongel­ma tehdä per­su­ista pää­vas­tus­ta­ja, kos­ka siinä sivus­sa tulee tehneek­si hel­posti myös huono-osai­sista vastustajansa”

    Vihrei­den kan­na­tuska­dos­sa voisi olla yleisem­minkin kyse vihol­lis­ten teosta. Vihreät on itse asi­as­sa jos­sain mielessä Suomen johta­va viha­puolue. Vihreät on ehkä enem­män mukalaisVI­HAV­I­HA­puolue kuin perus­suo­ma­laiset muukalaisvihapuolue :-).

    Tarkoi­tan että vihreil­lä on paljon itse tehtyjä “pää­vas­tus­ta­jia”. Vihreille esimerkik­si met­sästys on selvästi vas­tustet­ta­va asia, ja näin myös kaik­ki suomen met­sästäjät menevät “vihol­lis­ten” listalle. Tässä on pieni annos liioit­telua, mut­ta ei kovin run­saasti. Var­masti mon­et äänestäjät pitävät tätä väitet­tä tote­na, ja vihreät anta­vat täl­laisen mieliku­van vapaasti syn­tyä ja elää.

    Samaa voisi sanoa maanvil­jeli­jöistä (muista kuin luo­mu-), met­sän­o­mis­ta­jista, suo­työläi­sistä, turk­istarhaa­jista, perusjun­teista, city­maas­turin omis­ta­jista, moot­tori­har­ras­ta­jista, maa­han­muut­toa kri­it­tis­es­ti tutkivista, maan­puo­lus­tushenki­sistä, ammunnan har­ras­ta­jista, miehi­sistä miehistä, huono-osai­sista perus­suo­ma­lai­sista jne.

    Mon­et muut puolueet sal­li­vat sisäl­lään esim. enem­män tai vähem­män vihre­itä mielip­iteitä, eri tavoin maa­han­muut­toon suh­tau­tu­via jne.

    Point­ti on siis siinä, että jos tarkoituk­sel­la sanoutuu irti noista kaik­ista edel­lä maini­tu­ista aiheista ja ihmis­ryh­mistä, toden­näköisyys sille, että poten­ti­aa­li­nen äänestäjä kuu­luu noista joukoista yhteen tai use­am­paan kas­vaa melko korkeak­si. Vihreät siis viestit­tävät kaikille noille ryh­mille (ja kaikille ihmisille, jot­ka kuu­lu­vat johonkin noista ryh­mistä), että ainakaan hei­dän ei tulisi äänestää vihreitä.

    Mon­et noista ryh­mistä ovat muuten tekemi­sis­sä luon­non kanssa, ja sik­si niihin kuu­luvil­la ihmisil­lä on suurel­la toden­näköisyy­del­lä sym­pa­tioi­ta vihreän suun­taista ajat­telua kohtaan (esim. ensim­mäisenä maini­tut met­sästäjät). Mut­ta vihreät ehkä halu­a­vat äänestäjäkun­tansa koos­t­u­van puh­taasti tietyn typ­pi­sistä henkilöistä (“arvolib­er­aaleista cityvihreistä fem­i­nis­teistä” tai jotain sinne suuntaan).

    Ehkä jotkut muut puolueet yrit­tävät olla liikaakin kaikille mielik­si ja pyrkivät ympäripyöreil­lä lausun­noil­la ole­maan loukkaa­mat­ta ketään ja keräämään äänestäjiä mis­tä tahansa suun­nas­ta. Mut­ta vihreät tun­tu­vat ole­van niin tiukkapipoisia yhteen arvo­maail­maan rajoit­tunei­ta ja tiukkaa aja­tuskuria vaa­tivia (aja­tus­poli­ise­ja?), että näin rajaa­vat itsen­sä mar­gin­aalipuolueek­si, jota tavalli­nen keskinker­tainen monista asioista kiin­nos­tunut mut­ta myös vihrey­destä pitävä perus­suo­ma­lainen ei voi kokea omakseen.

    Halu­aako vihreä liit­to siis olla kaikkien vihre­itä arvo­ja ajavien maltill­i­nen ja moni­ar­voinen kokoon­tu­mi­s­paik­ka vai yhden tiukasti määritel­lyn opin ydin­joukon linnake?

  116. Laite­taan metro län­siväylän keskikaistalle. Eihän niitä kaikkia autokaisto­ja enää tarvi­ta. Parkkipaikko­ja län­siväylän kan­nelle ja ratikoi­ta ja busse­ja sil­loille tarpeen mukaan. 🙂

  117. Perus­suo­ma­lais­ten kan­natuk­sen uudet kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä, sen van­han viiden päälle, ovat toden­näköis­es­ti todel­la het­ero­geenista väkeä.

    Mukana on loikkare­i­ta nukku­vien puolueesta ja kirkkoveneitä äänestys­lip­pu­un piirtäneitä. Ja ihmisiä jot­ka pelkäävät työt­tömyyt­tä tai yleen­sä syr­jäy­tymistä, demareista, kepus­ta ja ties mistä.

    Ja on usei­ta pieniä, eri suun­nista tule­via puro­ja, jot­ka vievät per­sui­hin omas­sa elämässään ihan hyvin pär­jääviäkin. Mon­et ovat sitä tääl­lä jo käsitelleet. Kokoan täy­deltä mutu-poh­jal­ta tähän listaa:

    EU-kri­it­tiset.
    Nato-kriittiset.
    ”Rötösh­er­ro­jen ja rötöslei­di­en” jahtaajat.
    “Mod­ernisaa­tion” vas­tus­ta­jat, mitä se nyt sit­ten kenellekin tarkoittaa.

    Mon­et heistä eivät odotakaan että per­suil­la olisi todel­lisia ratkaisu­ja. Eivätkä edes vält­tämät­tä halua per­su­ja hal­li­tuk­seen. He äänestävät todel­lakin protesti­na entisille puolueilleen, melkein­pä kos­tok­si. Ja palaa­vat ns. van­ho­jen puoluei­den äänestäjik­si, kun ovat näpäy­tyk­sen­sä antaneet.

    Sit­ten ovat nämä maa­han­muut­tokri­it­tiset. Hekin ovat sisäis­es­ti todel­la kir­ja­va poruk­ka. Lukekaa­pa Hal­la-ahon sivu­jen keskustelu­pal­staa. Kyl­lä sitä pien­inä annoksi­na kestää.

    Maa­han­muut­tokri­it­tisin perustein äänestävien kir­jo ulot­tuu kaap­pinat­seista aina siihen kiinalais­per­heen kympin tyt­töön, jota lähiön bus­sipysäkil­lä eivät pelota skinit vaan maa­han­muut­ta­jan­uorten jen­git. Siinä välis­sä on sit­ten kaupun­gin vuokrat­aloy­htiön isän­nöit­si­jää, joka on tähän saak­ka äänestänyt demare­i­ta. Mut­ta nyt on kyl­lästynyt sadan­nen ker­ran selit­tämään, että pesu­tu­pavuoro pitää vara­ta. Ja jopa islami­laisen maa­han­muut­ta­japer­heen tytärtä, joka kostaa vaal­i­u­ur­nal­la kodin patriarkaatin. 

    En mene taku­useen, onko per­su­jen äänestäjis­sä jo tuo­ta viimeistä lajia. Hol­lan­nis­sa ja ehkä Ruot­sis­sakin ilmiö jo näkyy.

    Per­su­jen äänestämi­nen on monille heistä tietysti erään­lainen prim­i­ti­ivireak­tio. Tulok­sel­lisem­paa olisi äänestää – no maini­taan nyt nim­iä – vaik­ka Zahra Abdul­laa tai Zahra Osman-Sovalaa. Tai Husein Muham­me­dia. Ja antaa hei­dän mur­taa maa­han­muut­todiskurssin ärsyt­täviä piirteitä (kyl­lä, sel­l­aisia on) sisältäpäin.
    Mut­ta ihmiset nyt vain saa­vat prim­i­ti­ivireak­tioi­ta. Niiden tuo­mia ääniä ovat kyl­lä kerän­neet joskus vihreätkin:/

  118. Ker­ronpa teille yhden salaisu­u­den: Suurista puolueista SDP ja Keskus­ta ovat jo heit­täneet pyyh­keen kehän eivätkä enää viit­si kil­pail­la Perus­suo­ma­laisia vas­taan. He aiko­vat olla hei­dän mukanaan voit­ta­mas­sa vaalit. Pääa­sia heille on että citylib­er­aa­li­nen ja län­simieli­nen Kokoomus-Vihreät-RKP koali­itio häviää.

    Juuri ennen vaale­ja nimit­täin joukko nimekkäitä demare­i­ta ja kepu­laisia tule­vat loikkaa­maan Perus­suo­ma­laisi­in jot­ta tämä toteu­tu­isi. Vain vähem­män mimekkäät jäävät van­hoi­hin puolueisi­in­sa mut­ta niiden toim­inta rampautuu. 

    Ja mik­si? Seu­raa­van eduskun­nan tärkein tehtävä tulee ole­maan Nato-jäsenyy­destä päät­tämi­nen. Se taas johtuu siitä että prei­dentin­vaalit tule­vat heti vuosi eduskun­tavaalien jäl­keen ja sen puolueen pres­i­dent­tiehdokas tulee voit­ta­maan pres­i­dentin­vaalit joka nousee päämin­is­teripuolueek­si. Ja jos se on Kokoomus, on Nato-jäsenyys käytän­nössä varma. 

    Kokoomus­ta vas­taan ollaan siis salaa kokoa­mas­sa rive­jä ja idea on se että spar­rataan Soinia mah­dol­li­seim­man paljon ja annetaan hänen voitet­tuaan vaalit toimia ensin päämin­is­ter­inä sen vuo­den, sit­ten pis­tetään hänet pres­i­dent­tiehdokkaak­si. Joku nyky­i­sisitä demareista tai kepu­laisi­ta ryhtyy sit­ten päämin­is­terik­si. Ja lop­ut voitte vain arvata. 

    Pääa­sia tulee ole­maan että Kokoomus ja sen apupuolueet ovat oppo­si­tios­sa seu­raa­vat 8 vuot­ta ja ulkopoli­ti­ik­ka naulataan sen mukaan. Alek­sander Stubb palaa Brys­seli­in jonne hänelle on pedat­tu jokin vir­ka mep­pikau­den jäl­keen ja Katainen ryhtyy asiana­ja­jak­si tms. 

    Tietysti tämä paina­jaisske­naario on vedet­ty täysin hatus­ta mut­ta se seu­raa sitä logi­ikaa miten muis­sa Venäjän naa­puri­mais­sa on vaale­ja käy­ty ja hal­li­tuk­sia muodostettu.

  119. Steiner.“Toinen asia on se, että nykyper­su­jen (siis ne 14,3% jot­ka ilmoit­ta­vat kan­nat­ta­vansa) pro­filoin­ti ei ole yksinker­taista. Osa porukas­ta lie­nee oinos­maisia keski­olu­en ystäviä, mut­ta äänekäs osa on teräv­in­tä aka­teemista kärkeä, joka vetää mukaan myös keskiluokkaa.”

    Tämä on tot­ta. Hal­la-aho ja kump­pan­it ovat vetäneet mukaan myös aka­teemista väkeä. Syynä tähän on Hal­la-ahon aka­teemis­es­ti pätevä argu­men­toin­ti, jon­ka rin­nal­la poli­it­tiset kil­pail­i­jat usein voivat vain vedo­ta poli­it­tiseen kor­rek­tiu­teen ja oikeaoppisuuteen.

  120. “…vaan se, että puolue edus­taa päähän potkit­tu­ja ihmisiä.”

    Tässä kun nyt pro­filoidaan äänestäjäkun­taa: Itse olen vela­ton, työtä har­ras­ta­va, omas­sa aun­nos­sa asu­va, per­heelli­nen, aka­teem­i­nen, jon­ka pelkät pääo­mat­u­lot tältä vuodelta ovat kak­si ker­taa medi­aanisuo­ma­laisen vuo­den palkkat­u­lot. Niin ja ajat­telin kyl­lä leimau­tu­misen ja leimaamisen uhal­lakin äänestää persuja.

  121. ‘Mik­si on niin tärkeää ovatko perus­suo­ma­laiset “huono-osaisia”?’ (Eli­na)
    Soin­in­vaara läh­tee selit­tämään Per­Sun kan­na­tus­ta ymmär­ret­tävänä reak­tiona huono-osaisi­in kohdis­tu­vi­in uhki­in, ja esit­tää, että Vihrei­den pitäisi tar­jo­ta näille ihmisille jotain parem­paa. Tämä on minus­ta rak­en­tavampi asenne kuin se, että per­su­jen kan­natuk­ses­sa on kyse rasis­mista, joka on luuse­rien, junt­tien ja amis­ten kult­tuuri­nen omi­naispi­irre. Jälkim­mäiseen asen­teeseen tör­mää valitet­ta­van usein.

  122. Osmo:

    Mik­si Eli­nalle on niin vaikea myön­tää, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jakun­ta on viimeiset 50 vuot­ta ollut keskimäärin huono-osaista?

    hihi­hi­hi… tai­dat vedel­lä jol­lain sirkus­pyöräl­lä, kun sil­lä voi polkea taaksepäin!

    1. Art­turi lie­nee niitä, jot­ka eivät tiedä, että talvel­la on kylmem­pi kuin kesäl­lä, kos­ka ei suos­tu vetämään men­neisyy­destä ennustei­ta tulevaisuuteen.

  123. Osmo: “Art­turi lie­nee niitä, jot­ka eivät tiedä, että talvel­la on kylmem­pi kuin kesäl­lä, kos­ka ei suos­tu vetämään men­neisyy­destä ennustei­ta tulevaisuuteen.”

    Huono ver­taus. Tilas­toil­la ei voi oikeasti ennus­taa. Vai onko ensi talvi tilas­to­jen perus­teel­la kylmem­pi kuin viime talvi?
    Art­turi taas on luku sinän­sä — eikä ennustet­tavis­sa ollenkaan.

  124. Luulen että Osmon tyyli leima­ta Per­su­jen äänestäjät huono-osaisik­si haiskah­taa liikaa saman­laiselta retori­ikalta, kuin mitä Vihreät käyt­tivät aikaisem­min Hal­la-Ahon kan­nat­ta­jien leimaamiseen. Hal­la-Ahon äänestäjien­hän väitet­ti­in hänen tun­netuk­si tulemis­es­taan läh­tien ole­van vas­taavaa duu­nar­i/­työtön/skini/ra­sisti-porukkaan kuin Toni Halmeen äänestäjien. Sit­tem­min kun kävi ilmi, että Hal­la-Ahon äänestäjät muo­dos­ti­vatkin todel­la kir­ja­van porukan ja korkeak­oulutet­tu­jen osu­us oli kohtu­ullisen suuri, “hal­la-aho­laisia” alet­ti­in syyt­tämään elit­ismistä ja ties mis­tä täysin päin­vas­tais­es­ta kuin aikaisemmin(mm. J‑P Roos).

    En usko että Osmo on samoil­la tarkoi­tus­per­il­lä liiken­teessä kuin nämä aikaisem­mat leimaa­jat, mut­ta retori­ikan ollessa melko saman­henkistä, on help­po hämään­tyä. Lisäk­si uskon, että Per­su­jen äänestäjät ovat ainakin huono-osaisem­paa porukkaa, kuin “hal­la-aho­laiset”, johtuen siitä, että Hal­la-Ahon tasokas kir­joi­tustyyli ja argu­men­toin­ti vetoaa niin voimakkaasti korkeak­oulutet­tui­hin miehi­in yli puoluerajojen. 

    Kuten moni onkin jo toden­nut, mm. Uuden Suomen blo­gien perus­teel­la Per­sut tun­tu­vat ole­van pääosin melko karmi­vaa porukkaa, ja siitä syys­tä en olisi toivonut hei­dän saa­van Hal­la-Ahon tuo­mia ääniä tuek­seen. Toisaal­ta protes­timielessä tiet­ty hyvä, että äänet kasautu­vat samaan laari­in ja isom­mat puolueet joutu­vat pohti­maan tekosi­aan tarkemmin.

  125. Voin vahvis­taa az:n kom­mentin oma­l­ta osaltani — olen syypää tähän “enti­nen Kasvin äänestäjä”-juttuun. Har­mi kun en älyn­nyt pyytää Otaniemessä kuit­tia vaalilipuk­keesta, olisi tämäkin asia selvin­nyt jo kun­nal­lis­vaalien aikaan. Lupaan tehdä niin seu­raaval­la ker­ral­la, kun äänestän Vihreitä.

    Ajat­telin sil­loin aikoinaan, että jotaku­ta ehkä kiin­nos­taisi, mik­si ikän­sä Vihre­itä äänestänyt menee suur­ta saatanaa äänestämään. Kuten olen toden­nut, syyt oli­vat strate­gisia. En pidä per­su­ista, ja hei­dän ympäristökan­tansa todel­la ovat kivikaudelta, mut­ta näen maa­han­muut­tokri­ti­ikin ja asi­as­ta keskustelun vai­h­toe­hdon ole­van avoimesti rasis­tisen liike­hdin­nän nousu á la BNP ja — jos­sain määrin — SD. Maail­ma ei pelas­tu, oli Suomes­sa miten vihreä hal­li­tus tahansa, mut­ta Suomes­ta voi tul­la ikävä paik­ka, jos tämä mätä­paise jätetään puhkaisematta.

    Jos olisin arvan­nut maa­han­muut­tokeskustelus­ta keskustelus­ta ja logi­ikkapyl­lähdyk­sistä lohkea­van tahat­toman huumorin, olisin niitäkin käyt­tänyt perusteluna. 

    Intouduin kir­joit­ta­maan myös sik­si, että tut­tava­pi­iri­ni on mielestäni melko het­ero­geeni­nen, joskin korkeam­min koulutet­tui­hin ja vieläpä ympäristöstä kiin­nos­tuneisi­in pain­ot­tu­va. Tästä otok­ses­ta tiedän ainakin sen viisi ihmistä, jot­ka vai­h­toi­vat nimeno­maan vihreistä Hal­la-ahoon. Tiedän, anek­doot­ti ja niin edelleen. Mut­ta näis­sä net­tikeskusteluis­sa kan­nat­taa muis­taa, että keskimäärin yhtä valit­ta­jaa (kuten minä) kohden on 5–10 hil­jaista luop­u­jaa, jot­ka eivät tuo pet­tymys­tään samal­la taval­la esille.

  126. Osmo: “Saako Raimo K:nkin kanssa lyödä vetoa: tam­mikuu on kylmem­pi kuin heinäkuu. Ihan vain tilas­to­jen perusteella.”

    Tam­mikuu on toki kylmem­pi kuin heinäkuu, mut­ta ei tilas­to­jen perusteella.
    Olen ainakin tähän saak­ka uskonut, että se johtuu maa­pal­lon kiertämis­es­tä radal­laan ja siihen liit­tyvästä auringon val­on määrästä — selvä kausaliteetti.
    Jos tämä johtuu jostakin tilas­tos­ta, mikähän se mah­taa olla? Lyön­pä vetoa, että sel­l­aista tilas­toa ei ole!

  127. Raimo K:lle vies­ti­ni: Älä sekoi­ta. Ihmi­nen päät­telee tilas­to­jen perus­teel­la, luon­to “päät­telee” luon­non­ti­eteel­lisil­lä kausaalisuhteilla.

    Vihreät ja PS:t ovat selkeästi poli­iti­ikan nelikent­tää venyt­tävä uusi ilmiö, jos­sa pro­filoituu use­at eri vas­takkaiset arvot. Kumpikaan ei ole alun­perin vält­tämät­tä hakeu­tunut toisi­aan vas­taan vaan se on ajau­tunut siihen, vaik­ka nyt Soi­ni käyt­tää tätä vastapoo­lia hyväk­seen tiivistäk­seen PS:n profiilia.

    Arvo­jen vas­taa­va vas­taikkainaset­telu löy­tyy USA:sta, jos­sa PS:ää abortin‑, muukalais‑, homo‑, vähemmistön‑, hyv­in­voin­ti­val­tion ja luon­non romut­tamisen kanssa samal­la lin­jal­la vas­taa (ääri)oikeistolainen repub­likaa­nipuolue. Kris­til­liset ja ääri­na­tion­al­i­sis­tiset arvot ovat molem­mil­la myös yhteiset. (PS vaalili­it­toutuu mielu­usti taas KD:n kanssa mut­tei koskaan vihreiden).
    Vastapoo­lil­la rapakon takana on demokraatit, tääl­lä vihreät.

    US:n blo­gia lukies­sa tyr­mistyin ehdokkai­ta seu­rates­sa miten vähem­mistö­jen oikeuk­sia sor­ta­va puolue PS:sta saat­taa tul­la, he halu­a­vat “enem­mistödik­tatu­urin”. Kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuna se tietää huono­ja aiko­ja vam­maisille ym eri­ty­is­ryh­mille (muis­tuu taas jotenkin 30-luvun nat­si-sak­sa mieleen).

  128. Viitat­en tähän “vihreistä per­sui­hin” ‑riitaan, on tietenkin selvää, että iso osa kaik­ista Inter­netis­sä lausu­tu­ista äänestys- tai yleis­lakkolu­pauk­sista on täysin perusteettomia.

    On kuitenkin ihan mie­lenki­in­toista, että nämä “enti­nen vihrei­den äänestäjä” ‑jutut keskit­tyvät sel­l­ais­ten vihrei­den pal­stoille, joil­la on lib­er­aal­iuskot­tavu­ut­ta yli puoluer­a­jo­jen. Jyr­ki Kasvi tuo Otaniemestä var­masti pienen laar­il­lisen sel­l­aisia ääniä, jot­ka ovat eri­tyisen voimakkaasti henkilö- eivätkä puolueko­htaisia, ja Osmon kir­jo­ja luke­vat var­masti muutkin kuin vihreät. Jokainen saa tehdä miten tykkää, mut­ta itse en ihan olanko­hau­tuk­sel­la sivu­ut­taisi näitä Internet-kiukutteluja.

    Onnek­si on koh­ta ne vaalit, niin nähdään se todel­li­nen tilanne kaikkien puoluei­den kannatuksesta.

  129. Osmo:

    Art­turi lie­nee niitä, jot­ka eivät tiedä, että talvel­la on kylmem­pi kuin kesäl­lä, kos­ka ei suos­tu vetämään men­neisyy­destä ennustei­ta tulevaisuuteen.

    Minä vaan yritin sanoa, että aika hauskasti oot joutunu peru­ut­ta­maan kir­joituk­sesi kanssa. (Viit­taus backpedalingi­in meni vis­si­in ohi? http://www.thefreedictionary.com/backpedaling)

    Ekana väi­tit, että PS:n kan­nat­ta­jat ovat huono-osaisem­pia. Nyt sit­ten väitätkin, että viimeisen viidenkymme­nen vuo­den aikana ne ovat keskimäärin olleet huono-osaisempia.

    Näil­lä kahdel­la on minus­ta aika suuri ero, mut­ta ilmeis­es­ti sin­ulle ne on suun­nilleen sama asia.

    Men­neisyy­destä ennus­tamis­es­ta en oo sanonu yhtään mitään, mut­ta sanon nyt: Viidenkymme­nen­vuo­den keskiar­vos­ta ei voi päätel­lä paljoo paskaakaan nyky­is­ten PS:n kannattajista.

    ps. Oon iloinen, että Osmo oot innos­tunu vedonlyömis­es­tä, mut­ta toi heit­to Raimolle oli type­rä. Ehdot­taisit mielu­um­min oikei­ta veto­ja sen sijaan, että yrität nos­taa omaa sta­tus­tasi esit­tämäl­lä vas­tus­ta­jasi naurettavina.

    1. Kyl­lä perus­suo­ma­laiset ovat edus­ta­neet uno­hdet­tua kansaa aivan viime vuosi­in asti eivätkä vain joskus men­neisyy­dessä. Tämän vuo­den tieto­ja min­ul­la ei ole, mut­ta Superin tutkimus taisi olla tältä vuodelta.

  130. Tie vihreistä per­sui­hin on todel­li­nen, ja se kul­kee nimeno­maan teknisen alan koulutet­tu­jen nuorten miesten kaut­ta, välipysäkkinään maa­han­muut­tokeskustelu. Tämän kehi­tyk­sen on omin silmin voin­ut vuosien kulues­sa havai­ta murobbs-foo­ru­mil­la (http://murobbs.plaza.fi/), joka on Suomen “nört­tien” kiin­topiste, ja toden­näköis­es­ti myös suomenkielisen inter­netin akti­ivisin keskustelu­foo­ru­mi. Keskustelun, argu­men­toin­nin, ver­tai­s­paineen (mitkä ovatkaan tarkko­ja syitä) myötä suurin osa muro­lai­sista on kään­tynyt “maa­han­muut­tokri­itikoik­si” ja moni sanoo aiko­vansa äänestää perussuomalaisia.

    Nämä äänestäjät eivät ole kapakoiden huono-osaisia, vaan sel­l­aisia, jot­ka ennen maa­han­muut­tokeskustelun nousemista framille, oli­si­vat hyvinkin voineet äänestää vihre­itä, ja mon­et äänestivätkin.
    Eli lyhyesti: Nört­tien nuiv­is­tu­mi­nen siirtää ääniä osin myös vihreiltä persuille.

    Kun ote­taan huomioon, että net­tikeskustelui­hin osal­lis­tu­va joukko ei ole poikkileikkaus kansas­ta, vaan em. nuorten miesten ryh­mä on toden­näköis­es­ti ainakin kym­menker­tais­es­ti yliedustet­tuna, niin ei ole mitenkään ihmeel­listä, että näitä “vihreistä per­sui­hin” ‑kom­ment­te­ja aina välil­lä nousee eri keskusteluis­sa, sil­lä tämä ilmiö on aivan todellinen.

    Ja jos tilas­to­ja kat­so­taan, niin eräs viimeaikainen tilas­to antaa aika vah­vaa osvi­it­taa siitä, mikä per­su­jen kan­na­tus­ta on yleisem­minkin lisän­nyt. Talous­tutkimuk­sen tekemä selvi­tys Lokaku­un 2010 alul­ta (eli siinä ovat jo mukana gallupi­en 14.3%) ker­too, että 94% perus­suo­ma­lais­ten äänestäjistä halu­aisi tiuken­taa nyky­istä maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa (seu­raav­ina Kesk. 65%, Kok. 61%). Tämä on myös per­su­jen äänestäjille tärkeä äänestysperuste.

    Var­masti val­ta­puoluei­den kri­isit ja skan­daalit ovat vuota­neet protestiääniä per­suille, mut­ta en lainkaan vähät­telisi “hal­la-aho­laisu­u­den” merk­i­tys­tä per­su­jen nousus­sa, mikä voi olla use­am­man pros­ent­tiyk­sikön, ja “hal­la-aho­laisu­us” on haal­in­ut ääniä hyvin paljon keskilu­okkaisil­ta, per­heel­lisiltä miehiltä.
    Soinikin näyt­tää ymmärtävän, mis­tä päin tuulee. Hänen kan­nan­ot­ton­sa Hal­la-ahos­ta ovat muut­tuneet aiem­paa myön­teisem­mik­si ja tukevammiksi.

    Tilanne on monel­la tapaa kiusalli­nen. Olen tästä ‘Silmät auki’ ‑nim­imerkin yllä lausumas­ta täysin samaa mieltä:

    Aka­teemisem­man, pohdiskel­e­vam­man hal­la-aho­laisu­u­den alta on pal­jas­tunut ja levin­nyt jotain sel­l­aista, mikä on saanut min­ut tajua­maan, mil­laista arvo­maail­maa ja keskustelukult­tuuria en ainakaan halua ja mil­laisia ihmisiä en ainakaan halua nähdä vas­tu­ulli­sis­sa asemissa.

    Toisaal­ta pelikent­tä on näille poli­it­tisille voimille täysin avoin niin kauan kun heitä ei asi­ata­sol­la rohkeasti haaste­ta, ja tämän haas­tamisen myötä hei­dän poli­it­tista tilaansa kaven­neta. Se ei todel­lakaan onnis­tu puhu­mal­la muukalaisvi­haa­jista tai neek­e­rien­potk­i­joista. Päin­vas­toin, tuol­lainen type­r­yys vain sataa vastapuolen laari­in lisää ääniä ja sympatiaa.

  131. ‘Arvo­jen vas­taa­va vas­taikkainaset­telu löy­tyy USA:sta’ (Mrrkat)
    Ei oikeas­t­aan. Yhdys­val­lois­sa arvoäänestäjil­lä ei ole vai­h­toe­hto­ja. Arvolib­er­aali voi äänestää demokraat­te­ja tai luop­ua ajatuk­ses­ta, että vaikut­taisi vaal­i­t­u­lok­seen, ja arvokon­ser­vati­ivil­la on saman­lainen suhde republikaaneihin.
    Kum­mankaan puolueen johdon ei tarvitse välit­tää pätkän ver­taa ko. äänestäjistä, eivätkä ne välitäkään.

  132. Yritän ymmärtää, mik­si perus­suo­ma­laiset — tai oikeam­min hal­la-aho­laiset — ovat olleet niin sydämistyneitä tiedos­ta, että perus­suo­ma­laiset edus­ta­vat huono-osaista kansanosaa, vaik­ka kaikkien pitäisi tämä tietää. Ilmeis­es­ti kyse on siitä, että hal­la-aho­laiset eivät miel­lä liit­tyneen­sä samaan puolueeseen Pent­ti Oinosen kanssa, vaan ajat­tel­e­vat muo­dosta­vansa oman ryh­män­sä, joka on vain teknisessä vaalili­itossa oinoslais­ten kanssa. Yhtä jus­si­hal­la-ahoa kohden perus­suo­ma­lai­sis­sa on kyl­lä aika mon­ta penttioinosta

  133. Osmo, Tiedemies, Stein­er­lap­si, Az

    Se, joka eniten rakas­taa, myös katk­er­im­min vihaa.

    Kai tämä on sit­ten Eläin­ten vallankumous.

  134. “Halu­aako vihreä liit­to siis olla kaikkien vihre­itä arvo­ja ajavien maltill­i­nen ja moni­ar­voinen kokoon­tu­mi­s­paik­ka vai yhden tiukasti määritel­lyn opin ydin­joukon linnake?”

    On parem­pi pitää vihreät tiukasti lib­er­aalin kaupunki­laisen koulute­tun keskilu­okan puolueena. Antaa suurten puoluei­den ja per­su­jen tais­tel­la keskenään junt­tien, met­sästäjien yms. äänistä.

    Vihrei­den kan­nat­taa vain pyrk­iä mak­si­moimaan omien kan­nat­ta­jaryh­mien­sä äänet. On väestöryh­miä, jois­sa viher­fem­i­nis­mi, vihermoku­tus, cityvihreys yms. ei herätä minkään­laista ärtymys­tä. Vaik­ka muukalais­vas­taisu­us onkin kasvus­sa, niin on ihan oikeasti ole­mas­sa väestöryh­miä, joille monikult­tuurisu­us ei edelleenkään ole minkään­lainen kirosana. Nämä ihmiset eivät tule koskaan äänestämään maa­han­muut­tokri­itikkoa. Jos suuret puolueet lähtevät tiuken­ta­maan maa­han­muut­tolin­jauk­si­aan, vihrei­den kan­nat­taa ajaa vielä avoimem­paa politiikkaa.

    Vihrei­den on olta­va yksiselit­teis­es­ti sek­suaalivähem­mistö­jen puolel­la eikä lähteä tip­paakaan pyytelemään anteek­si van­hoil­lisil­ta homo­foobikoil­ta. Kasvis­ruokaa kan­nat­taa tukea riip­pumat­ta lihan suo­sios­ta. Läh­eskään kaik­ki lihan­syöjät eivät ala ääliömäis­es­ti protestoi­da esim. jotain kasvis­ruokapäivää vastaan.

    Vihreät ovat löytäneet itselleen hyvän, tur­val­lisen lokeron. Perus­suo­ma­laisia kan­nat­taa välil­lä tökkiä, kos­ka vihrei­den äänestäjät naut­ti­vat siitä ja halu­a­vat sitä.

  135. Mik­si PS:n edus­ta­jat vas­tus­ti­vat uut­ta aselakia ?

    Taas he tuo­vat mieleen USAn oikei­s­tore­pub­likaan­it jot­ka myös (ase­hul­luina) vas­tus­ta­vat aselakeja..

  136. Osmo:

    “Ilmeis­es­ti kyse on siitä, että hal­la-aho­laiset eivät miel­lä liit­tyneen­sä samaan puolueeseen Pent­ti Oinosen kanssa, vaan ajat­tel­e­vat muo­dosta­vansa oman ryh­män­sä, joka on vain teknisessä vaalili­itossa oinoslais­ten kanssa. Yhtä jus­si­hal­la-ahoa kohden perus­suo­ma­lai­sis­sa on kyl­lä aika mon­ta penttioinosta”

    Jotakuinkin näin luulen sen menevän. Tosin en osaa arvioi­da, kuin­ka suuri osa varsi­nai­sista hal­la-aho­lai­sista on loikan­nut Muu­tok­sen puolelle. Veikkaisin, että akti­ivisim­mista keskustelus­sa mukanaolleista nuorista ja semi­n­uorista miehistä melko suuri osa. Taval­li­sista poli­ti­ikkaa melko vähän seu­raav­ista ihmi­sistä suurin osa tuskin edes tietää Muu­tok­sen ole­mas­saolosta ja anta­vat maa­han­muut­tokri­it­tisen äänen­sä Persuille.

  137. Voi olla että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jien joukos­sa on paljon aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja mut­ta se ei tarkoi­ta aina sitä että on fiksu. 

    Mut­ta jos nyt jätetään vit­sit sik­seen ja olete­taan mikä voisi ajaa aka­teemisen pääakaupunkiseudul­la asu­van “nörtin” äänestämään ennem­min per­su­ja kuin esim kokkare­i­ta, vihre­itä tai demare­i­ta niin yksi syy voisi olla asuntopula. 

    Kohtu­uhin­taista asun­toa ei saa ellei ole valmis muut­ta­maan joko lähiöön jos­sa on aina kaiken­laisia järjestyshäir­iöisä, varkauk­si­ta ja ryöstöjä ja jois­sa las­ten koulu­olot ovat surkeat, tai jos halu­aa vält­tää sen, pitää muut­taa paikkoi­hin jonne julki­nen likenne ei kul­je tai kul­kee vain huonos­ti. Se taas johtaa siihen että ollaan 100% riip­pu­vaisia autoista ja autothan mak­sa­vat. Joka tapauskessa puukäpylän kaltaiset idyl­lit ovat karan­neet alle 40-vuo­ti­aiden ulottumattomista.

    Ovatko hal­li­tus­puolueet tehneet mitään asun­top­u­lan kitkemisek­si pääkaupunkiseudul­la? Jan Vapaavuori on vähän kovis­tel­lut viime aikoina mut­ta ei ole johtanut tulok­si­in. Tai tehneet mitään sen eteen että autoilu tulisi halvem­mak­si ja että liikenne vetäisi parem­min? Päin­vas­toin ehdote­taan nol­la­tol­er­anssia kaikki­in liiken­nesään­töi­hin ja polt­toainei­den veronkorotuksia. 

    Jos halu­aa etsiä aka­teemisia perus­suo­ma­lais­ten äänestäjiä niin ne löy­tyvät toden­näököis­es­ti juuri omakotipel­loil­ta aika kaukana kehäkol­mosen ulkop­uolelta, jos­sa isäl­lä on Octavia ja äidil­lä Auris ja tyt­tärel­lä tai pojal­la Aixam.

  138. Perus­suo­ma­lais­ten vas­taises­sa tais­telus­sa on tietysti tak­tis­es­ti järkevää antaa vaikutel­ma per­suäänestäjistä luusere­ina, kos­ka osa luusereis­takin halu­aa samas­tua men­estyji­in ja oikeasti men­estyvät eivät ainakaan halua leimaan­tua luuserijengiläiseksi.

    Var­maan tästä sit­ten joku myös loukkaan­tuu toisel­la puolel­la, eri­tyis­es­ti jos se ei pidä paikkansa, mut­ta ehkä myös siinä tapauk­ses­sa että se pitää paikkansa. (Epämiel­lyt­tävä totu­us!) Mut­ta pitääkö se paikkansa?

    Itse en laske itseäni sen enem­pää perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jak­si kuin loukkaan­tuneek­sikaan, mut­ta halu­an ymmärtää poli­ti­ikan tren­de­jä ja minus­ta nyt jää jotakin olen­naista näkemät­tä, jos ei huo­ma­ta että maa­han­muut­tokri­ti­ikissä on tapah­tunut jokin muu­tos. Sil­lä muu­tok­sel­la voi olla merkit­täviä poli­it­tisia seu­rauk­sia tai sit­ten ei.

    Husein Muhammed taisi sanoa äsket­täin jos­sain nais­ten­le­hdessä, että 90-luvul­la maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki oli nahkapäisiä jätk­iä pesä­pal­lo­mailo­jan kanssa, nyt sen­tään keskustel­laan. Tms, lehti ei ole nyt käsillä.

    Ver­taa nyt vaik­ka Tony Halmeen ja Jus­si Hal­la-ahon habitusta.

    Sel­l­aiset tahot, joista ei ihan heti uskoisi, kuten kir­jail­i­ja Anja Snell­man, ovat alka­neet myötäil­lä joitakin maa­han­muut­tokri­it­tis­ten argu­ment­te­ja. Ehkä se ei vielä ker­ro mitään että täl­laisia yksit­täistapauk­sia on, vaan se, että Snell­ma­nia ei ole lynkat­tu. Väit­täisin että 5–10 vuot­ta sit­ten olisi lynkat­tu. Symp­pare­i­ta oli­si­vat olleet vain ne luuseriper­sut, jos nekään.

    Kun nämä havain­not yhdis­tää joi­hinkin omako­htaisi­in ker­to­muk­si­in täl­läkin sivus­tol­la — muis­tan itsekin vas­ta joskus 2005 jäl­keen kuulleeni joidenkin aka­teemis­ten kaverei­deni symp­paa­van perus­suo­ma­laisia — siihen tosi­seikkaan, että 15 pros­entin kan­na­tus­ta ei voi saa­da ihan äärim­mäisel­lä kan­na­tus­profi­ilil­la, kos­ka sit­ten siitä ryh­mästä pitäisi saadakin melkein sata pros­ent­tia omille, voisi täl­lainen maltil­lis­rauhalli­nen sivus­taseu­raa­jakin olla valmis muo­dosta­maan hypo­teesin perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­po­h­jan aav­is­tuk­seno­mais­es­ta keskilu­okkaistu­mis­es­ta. Jäämme seu­raa­maan kuin­ka hyvin hypo­teesi kestää tule­via testejä.

  139. Osmo:

    Yritän ymmärtää, mik­si perus­suo­ma­laiset – tai oikeam­min hal­la-aho­laiset – ovat olleet niin sydämistyneitä tiedos­ta, että perus­suo­ma­laiset edus­ta­vat huono-osaista kansanosaa

    En tiiä mis­tä oot päätel­ly, että hal­la-aho­laiset on sydämistyneitä, mut­ta tässä ketjus­sa näyt­täs, että soin­in­vaar­alaiset on lähin­nä älähtäneet sun lep­su­ista perusteista.

  140. Ihan pakko kysyä että mikä siinä pes­simistisessä kult­tuu­ri­filosofi­as­sa niin kiehtoo? Henkilöko­htais­es­ti en vaan voi sil­lä mitään että kun ruve­taan vakaval­la naa­mal­la puhu­maan län­si­maisen kult­tuurin uhista niin min­ul­la ei pysy naa­ma vaka­vana. Esimerk­si se jak­saa hymy­i­lyt­tää että eikö sen tur­boab­strak­tin kult­tuuri­hötön pitänyt olla niiden par­tavasem­mis­to­lais­ten synti?

  141. Tätä keskustelua en sen kum­mem­min ole seurannut.

    Lukemisen arvoinen kir­ja: Michel Young Mer­i­tokra­t­ian nousu 1877 — 2017, W+G 1967, suom Liisa Voion­maa (Väinö Tan­ner­in tytär, muuten).

    Mer­i­tokra­t­ian nousu päät­tyi pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen v. 2017. Se aika on lähel­lä, ja ennus­tus pelot­ta­van oikeaansosuva.

    Joku voisi tälle blogille refer­oi­da kir­jan. Omani olen antanut pois 25 vuot­ta sitten.

  142. OS: “Ilmeis­es­ti kyse on siitä, että hal­la-aho­laiset eivät miel­lä liit­tyneen­sä samaan puolueeseen Pent­ti Oinosen kanssa, vaan ajat­tel­e­vat muo­dosta­vansa oman ryh­män­sä, joka on vain teknisessä vaalili­itossa oinoslais­ten kanssa.”

    Yhtä mie­lenki­in­toinen kysymys on miten vihrei­den ana­lyyt­tisem­pi lib­er­aal­isi­ipi ase­mansa puolueessa kokee.

  143. Muistin väärin vuosiluvut:

    Ter­mi on peräisin Michael Youn­gin vuon­na 1958 julka­istus­ta romaanista Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870–2033

    Kir­ja oli suomen­net­tu kyl­lä vas­ta 1967 tai 68

  144. Ketjun alus­sa Tpyy­lu­o­ma kysyy miten toteutetaan Soin­in­vaaran toivo­ma vähän ren­nom­min otta­va yhteiskun­ta, joka ei tähtää mak­si­maaliseen taloudel­liseen tehokku­u­teen ja jos­sa olisi sijaa myös niille, jot­ka eivät tehoy­hteiskun­nas­sa menesty.
    Tähän on loogi­nen vas­taus. Talouden tehokku­us­vaa­timuk­set koetaan rasit­taviksi sil­loin, kun kyse ei ole pelkästään omien tarpei­den tyy­dyt­tämis­es­tä vaan tärkeäm­mäk­si tulee ulkoa asetet­tu vaa­timus men­estyä taloudel­lises­sa kil­pailus­sa. Kyse on kil­pailu­paineesta, jon­ka suu­ru­us nou­dat­taa yksinker­taista kaavaa. Paine on sitä kovem­pi, mitä suurem­pi ero on voit­ta­jien palkkioiden ja häviäjien mene­tys­ten välillä.
    Eri­tyisen pain­os­tavaa palk­it­sem­i­nen on sil­loin, kun se on pro­gres­si­ivista eli kil­pail­laan sel­l­ai­sista taloudel­li­sista eduista tai oikeuk­sista, joiden arvo kas­vaa men­estymisen myötä. Esimerkik­si, jos kaikkien olisi tien­at­ta­va elan­ton­sa juok­suk­il­pailuis­sa ja palk­i­tut saisi­vat seu­raavis­sa kil­pailuis­sa etu­matkaa tai oikeu­den aset­taa esteitä jäl­jessä tuli­joille, kil­pailus­ta tulisi kaikille hyvin ahdis­tavaa. Palk­in­tosi­joista kamp­paile­vien pitäisi uhra­ta voit­tamiseen yhä enem­män aikaa ja vaivaa ja luon­toa, kos­ka men­estyjien kär­ki kapenisi, mut­ta myös viimei­sistä sijoista kil­paillei­den olisi pakko antaa kaikken­sa vält­tääk­seen täy­del­lisen tappion.
    Näin­hän jotkut kuvaa­vat nyky­talout­takin: on juosta­va, jot­ta pysy­isi edes paikallaan.
    Ren­non yhteiskun­nan kan­nat­ta­jien samoin kuin luon­non­suo­jeli­joiden ja vähäo­sais­ten puo­lus­ta­jien kan­nat­taisikin yhdis­tää voimansa sel­l­aisen poli­ti­ikan ajamiseen, jol­la pyritään vähen­tämään talouskil­pailun palk­in­to­jen progressiivisuutta.
    Mitä sel­l­aisia tavoit­tei­ta olisi? Ainakin infor­maa­tion hyö­dyn­tämisen kau­pal­liset yksi­noikeudet (liike­salaisu­udet, tek­i­jänoikeudet ja paten­tit) ovat täl­laisia palk­in­to­ja. Niiden arvo­han muo­dos­tuu vain oikeud­es­ta aset­taa esteitä muille. Mitä parem­min näil­lä oikeuk­sil­la ansait­see, sitä enem­män voi ostaa uusia yksi­noikeuk­sia, joil­la vaikeut­taa muiden menestystä.
    Olen­naista on, että kyseiset palkin­not ovat yhteiskun­nan aset­tamia, tarkoituk­se­na pain­os­taa kaikkia juok­su­un. Niistä voidaan myös yhteisin päätöksin luop­ua, kun tode­taan pain­os­tamista ole­van jo liiaksikin.

  145. A. kir­joit­ti: “On parem­pi pitää vihreät tiukasti lib­er­aalin kaupunki­laisen koulute­tun keskilu­okan puolueena”

    Joo, ihan mah­dolli­nen lin­javal­in­ta. Näyt­tää aika paljon nykyiseltä lin­jal­ta. Ide­olo­gia on selkeä ja tiuk­ka. Ään­imäärä pysynee tuon tyyp­pisen väestön aset­tamis­sa rajoissa.

    (tuo oli muuten aika hyvä määritelmä => lib­er­aali, kaupunki­lainen, koulutet­tu, (ainakin) keskiluokkainen)

  146. spout­tu:

    Yhtä mie­lenki­in­toinen kysymys on miten vihrei­den ana­lyyt­tisem­pi lib­er­aal­isi­ipi ase­mansa puolueessa kokee.

    Var­masti vähän uhatuk­si. Tutkimusten mukaan vihrei­den keskimääräi­nen kan­nat­ta­ja sijoit­taa itsen­sä poli­it­tisel­la ken­täl­lä selkeästi hyvin vasem­mis­to­laisek­si, demarei­den ja vasem­mis­toli­iton väliin.
    (Lähde T. Uschanov Kalle Haatasen keskustelu­o­hjel­mas­sa, pod­cast löy­tyy YLE Areenasta)

  147. Tom­mi Uschanoville:

    Eli­it­ti on vähän kuin vähem­mistö mut­ta pitää ase­maansa itses­tään selvyytenä ja puhuu kaikkien puoles­ta kos­ka “Jumala” on määrän­nyt heitä hoita­maan yhteisiä kakun­jakoa­sioi­ta sivistyk­sen nimissä.

    Heis­sä itsessään on mielestään peruste val­i­tu­ista val­i­tu­impi­in kuu­lu­misek­si, mut­ta kaik­ki voivat osal­lis­tua kakunkas­vat­tamiseen. Itseasi­as­sa hei­dän on osal­lis­tut­ta­va, muuten heistä puhutaan syr­jäy­tyneinä luusereina.

    Kakunkas­vat­tamisen väline on raha, mut­ta kos­ka ei näytä sivistyneeltä tanssia rahan ympäril­lä, niin riit­tää kun­han ymmärtää, että kaik­ki riip­puu Suomes­sa rahas­ta. Paa­vo Lip­po­nen käy hyvästä esimerkistä. 

    Ääri­ta­pauk­se­na, jol­laista Suo­mi yhä selvem­min lähe­nee, kaikesta sovi­taan työ­markki­na­jär­jestö­jen yläjo­hdon kesken. Poli­itikko­ja pide­tään koomikoina, kuten Ital­ias­sa 20- ja 30-luvuilla.

  148. Osmo
    “Yritän ymmärtää, mik­si perus­suo­ma­laiset – tai oikeam­min hal­la-aho­laiset – ovat olleet niin sydämistyneitä tiedos­ta, että perus­suo­ma­laiset edus­ta­vat huono-osaista kansanosaa, vaik­ka kaikkien pitäisi tämä tietää. ”

    Hyvin yksinker­taista. Vihreässä pro­pa­gan­das­sa men­estyvä ja älykäs ihmi­nen rakas­taa aina mamu­ja ja niiden vas­tus­t­a­mi­nen johtuu ain­oas­taan siitä, että on luuseri ja se taas on oma vika. Tämä on havait­tavis­sa kaikissa vihreät vs. per­sut-net­tikeskusteluis­sa. Vihrei­den kan­nat­ta­jat aina ker­to­vat kuin­ka per­su­jen kan­nat­ta­jat ovat vähä-äly­isiä rasis­te­ja, kun taas vihreät ovat aka­teemisia nuo­ria eli älykkäitä, eli he tietävät asi­at apremmin.

    Noh, täl­lä “vähä-äly­isiä rasis­te­ja ei tarvitse kuunnella”-linjalla ollaan sit­ten päästy per­su­jen 14%in kan­na­tus­lukemi­in. Jatkakaa samaan malli­in! kyl­lä per­su­jen kanssa tulee aina parem­min tomieen kuin esimerkik­si vassareiden.

  149. Markku af Heurlin kir­joit­ti 27.10.2010 kel­lo 19:37:

    Lukemisen arvoinen kir­ja: Michel Young Mer­i­tokra­t­ian nousu 1877 – 2017 […] Joku voisi tälle blogille refer­oi­da kir­jan. Omani olen antanut pois 25 vuot­ta sitten.

    Blo­gi-isän­tä refer­oi Youn­gin kir­jaa kir­jas­saan Täystyöl­lisyy­teen ilman köy­hyyt­tä (Art House, 1999), s. 92–93:

    Englan­ti­lainen sosi­olo­gi Michael Young esit­ti vuon­na 1958 ilmestyneessä kir­jas­saan <i<Meritokratian nousu hätkähdyt­tävän väit­teen: kun yhteiskun­nalli­nen luok­ka-ase­ma ei perus­tu enää perit­tyyn ase­maan vaan henkilöko­htaiseen kyvykkyy­teen ja kun kaikil­la on yhteiskun­nal­lis­es­ta taus­tas­taan riip­pumat­ta mah­dol­lisu­us päästä opiskele­maan, kun­han lukupäätä vain riit­tää, seu­rauk­se­na on luokkaero­jen jyrken­tymi­nen entis­es­tään. […] Yhteiskun­nal­lis­es­ta nousus­ta osal­lisek­si pää­se­vien kohdal­la tämä on tietysti hyvä asia, mut­ta syr­jit­ty­jen ja syr­jäy­tyvien väestöryh­mien ase­maa se ajan mit­taan heiken­tää. Merk­it­see­hän se, että yhteiskun­nan etuoikeutetut ryh­mät poimi­vat kesku­u­teen­sa yksin kap­palein useim­mat lah­jakku­udet myös syr­ji­ty­istä ryh­mistä. […S]yrjittyjen ase­ma käy todel­la ankeak­si. Hei­dän kesku­ud­estaan ei enää hel­posti löy­dy johta­jia ja lipunkan­ta­jia, kun kyvykkäim­mät ja tarmokkaim­mat on poimit­tu joukos­ta pois.

    Min­ua tämä jär­keenkäyvä aja­tuskulku järkyt­ti suuresti, kun tämän luin.

  150. Young tarkoit­taa siis, että syn­nyn­näiseltä älyl­liseltä poten­ti­aalil­taan lah­jakkaiden osu­us vähe­nee ns. huono-osais­ten joukos­sa sää­tykier­ron vapautues­sa. Köy­hien lapset tyhmenevät.

    Tätä luulisi tutk­i­tun. Ehkä tarkoituk­sen­mukaista olisi tutkia van­hempi­en ja las­ten välistä koulu­tuk­sen kor­re­laa­tio­ta pidem­mältä aikaväliltä. Eli kuin­ka vah­va ennuste tilas­tol­lis­es­ti van­hem­man koulu­tus on lapsen koulumen­estyk­selle ja valin­noille ollut ja miten se on aikaa myöten muuttunut.
    Tilas­tot var­masti löy­tyvät, mut­ta onko joku tutk­i­ja jo koon­nut niistä täl­laisia vuosikym­menten mit­taisia kokon­aisuuk­sia muu­toksi­neen ja kehi­tyksi­neen, Suomes­ta, muista länsimaista?

    Jos joku tietää, niin lait­takaa viitet­tä tai linkkiä.

    Oma epäi­lyk­seni on tietyn suun­tainen, ja vaik­ka muitakin (mm. moti­vaa­tioon, ori­en­toi­tu­miseen, hyv­in­voin­ti­in, ver­tais­ryh­mi­in) vaikut­tavia tek­i­jöitä on, niin aika vah­va geneet­ti­nen selkäran­ka mer­i­tokra­tial­ta toden­näköis­es­ti löy­tyy myös tilas­tol­lises­sa päättelyssä.

  151. Ainakin min­ulle Vihrei­den äänestämi­nen on ollut aikoinaan val­in­ta: en mis­sään tapauk­ses­sa ole ajau­tunut tai syn­tynyt vihrei­den äänestäjäk­si, kos­ka heitä ei ole edes ollut vielä sil­loin, kun pääsin äänestämään ensim­mäistä kertaa.

    Min­ulle keskeinen kri­teeri oli ja on edelleenkin se, että joku poruk­ka pyrkii päätök­sen­teon tuoksi­nas­sa pitämään mielessä myös luon­non kestokyvyn. Yhtään ei ole hai­tan­nut se, että mukaan on tul­lut tasa-arvoa ja lib­er­aal­isu­ut­ta. Eri­tyisen mielis­säni olen ollut soin­in­vaar­alais­es­ta järkipuheesta ja siitä, että vasem­mis­to-oikeis­to ‑bar­rika­di­en väliltä löy­tyy “järk­il­in­ja”, jos­sa poim­i­taan rusi­noi­ta molem­pi­en pullista ja välil­lä löy­de­tään kol­maskin linja.

    Vähem­män mielis­säni olen ollut mm. kiin­ni­lyödys­tä ydin­voimas­ta, hiukan mil­i­tan­tista fem­i­nis­mistä, hörhöilystä ja siitä, että esimerkik­si oman ammat­ti­ni (opet­ta­ja) takia on ris­ki kun­nal­lis­vaaleis­sa äänestää vihre­itä, kos­ka on ihan arpa­peliä, mikä on lau­takun­taan nimitet­tävän vihreän (tai kah­den) koulu­tus­poli­it­ti­nen lin­ja. Osa vihreistä on ihan vii­sai­ta ja osa hörhöilee aivan järkyt­tävästi. Samoin Tiedemiehen esil­lä pitämä IPR-prob­lemati­ik­ka vaivaa: vihreil­lä ei ole lin­jaa. (Tosin muil­la puolueil­la ei liene pääsään­töis­es­ti edes mielikuvaa.) 

    JOka tapauk­ses­sa PS:n val­it­sem­i­nen (valikoi­tu­mi­nen) vaali­vas­tus­ta­jak­si voi hyödyt­tää molem­piakin. Kun tämä maail­ma nyt pin­nal­lis­tuu ja polar­isoituu kuitenkin, niin eikö tässä kat­son­takan­nas­sa ole fik­sua olla se fik­su poli?

    Minä var­maan etsin seu­raavis­sakin vaaleis­sa sen vihreän (mies)ehdokkaan, joka parhait­en vas­taa omia käsi­tyksi­ni (Soin­in­vaara, Kasvi…) ja annan sit­ten ääneni hänelle. Min­ua todel­la kiin­nos­taisi , miten esim. Tiedemies aikoo toimia — löy­dätkö Tam­pereen muil­ta lis­toil­ta sel­l­aisen, joka vas­taa näke­myk­siäsi paremmin? 

    Ei vainet­skaa, voisin mä nais­takin äänestää.

    Touko Met­ti­nen
    Liikku­ma­ton äänestäjä

  152. Pro­filoimal­la PS:n “pää­vas­tus­ta­jak­seen”, vihreät otta­vat oikeasti, ja tietois­es­ti, pää­vas­tus­ta­jak­seen vasem­mis­toli­iton. Punav­ihreä ide­al­isti­nen äänestäjäryh­mä jakau­tuu nykyisel­lään näi­den kah­den puolueen välil­lä. Nos­ta­mal­la omaa profi­il­i­aan täl­lä sar­al­la, vihreät toivo­vat houkut­tel­e­vansa äänestäjiä Vas­seil­ta. Medi­an avul­la. Vihrei­den medi­anäkyvyys vas­sei­hin näh­den on moninker­taista, vaik­ka edel­li­sis­sä eduskun­tavaaleis­sa vas­sit oli­vat suurem­pi puolue!

    Tämä näkyvyys on lisään­tynyt täl­lä PS:n vas­tus­tuk­sel­la, kos­ka kovin moni toimit­ta­jakin on PS:n suh­teen kri­it­ti­nen, eikä lai­ta pahak­seen täl­laista näkyvyyt­tä, mikä sit­ten sataa vihrei­den laari­in. Machi­avel­li hieroo käsiään.

    Sinän­sä suun­nitel­ma on nerokas, mut­ta toimi­iko se lop­ul­ta on toinen jut­tu, kos­ka moni äänestäjä voi myös nähdä sen lävitse.

  153. Ja Suomen Kuvale­hdessä tutkimusti­etoa aiheesta, http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/laaja-tutkimus-kaikki-suuret-puolueet-menettavat-kannattajia-perussuomalaisille

    Kun Per­su­jen kan­nat­ta­jak­si ilmoit­tau­tuneil­ta kysyt­ti­in mitä puoluet­tä he äänes­tivät 2007 eduskun­tavaaleis­sa (laitoin perään osu­u­den koko äänestäjäkun­nas­ta ole­tuk­sel­la 14% kannatus):
    — PS 34% (4,8%)
    — Ei äänestänyt 18% (2,5%)
    — Ei osaa sanoa 10% (1,4%)
    — Keskus­ta 10% (1,4%)
    — Kokoomus 9% (1,3%)
    — SDP 8% (1,1%)
    — Vasem­mis­toli­it­to 3% (0,4%)
    — Vihreät 3% (0,4%)
    — Ei äänioikeut­ta 3% (0,4%)

    Käytän­nössä nuo siir­tymät ainakin vasem­mis­toli­itos­ta ja vihreistä men­nee virhe­mar­gin­aali­in. Vas­taa­jia tosin poikkeuk­sel­lisen paljon, 23 000 yhteen­sä, en tiedä miten tuo taas vaikut­taa tuloksini.

  154. Tässä muuten lisä­maustet­ta keit­toon: 20 v sit­ten vihreät oli­vat niitä, jot­ka saat­toi­vat saa­da tuomioi­ta esim. kansalais­tot­telemat­to­muud­es­ta. Täl­löin radikaali aloite oli vihreillä.

    Nyt vihreät ovat tätimäistä val­tavir­taa ja yhteiskun­ta jakelee tuomioi­ta Hal­la-ahon ja kummp­panei­den toimista. Radikaali aloite on siis siir­tynyt vihreiltä persuille.

  155. Noiden luku­jen poh­jal­ta las­ket­tuna aika tarkalleen 1/20:sta vuon­na 2007 vihre­itä äänestäneistä kan­nat­taa nyt perus­suo­ma­laisia. Luku on mutu-tun­tu­mal­ta suh­teessa “nört­tien” lukumäärään, jot­ka pääosin järkeilyn poh­jal­ta ovat alka­neet näkemään mus­lim­ien maa­han­muu­ton ja mah­dol­lisen futu­urisen kas­va­van väestöo­su­u­den ei-kivana asiana, ja vihreät tämän yleiseu­roop­palaisen kysymyk­sen osalta pään­sä suo­hon tunkeneina. He halu­a­vat nyt äänestää tätä kysymys­tä “framille”, mikä ei vält­tämät­tä suinkaan tarkoi­ta pysyvää tai muun­laista PS:iin sitoutumista.
    Itse aiem­min vihre­itä äänestäneenä äänestin täl­lä moti­ivil­la (hie­man samoin perustein kuin Janne Korho­nen yllä) Hal­la-ahoa 2008 kun­nal­lis­vaaleis­sa. Toista ker­taa en PS äänestä.

    Ei se toki yksiselit­teistä ole, eikä tuol­lainen kyse­ly­tutkimus järin luotet­ta­va, ja val­ua on vihreistä tämän äänestäjäseg­mentin osalta tapah­tu­mas­sa var­masti myös kokoomuk­seen, mut­ta aika vah­vana pitäisi kuitenkin väitet­tä, että ilmiö on todellinen.

    1. az: Tuon tutkimuk­sen mukaan vir­ta kokoomuk­ses­ta vihreisi­in on noin kak­si ker­taa suurem­pi kuin päin vas­tainen vir­ta. Pieniä vir­to­ja molemmat,

  156. - PS 34% (4,8%)
    — Ei äänestänyt 18% (2,5%)
    — Ei osaa sanoa 10% (1,4%)
    — Keskus­ta 10% (1,4%)
    — Kokoomus 9% (1,3%)
    — SDP 8% (1,1%)
    — Vasem­mis­toli­it­to 3% (0,4%)
    — Vihreät 3% (0,4%)
    — Ei äänioikeut­ta 3% (0,4%)

    Tuopa on häm­mästyt­tävän tasaista! Suhdeluku SDP, VAS ja VIHR 1/20, KESK ja KOK 1/16. Nukku­vat isoim­mal­la pain­ol­la 1/13, mut­ta ei sekään niin val­ta­van suuri ero ole.

    Pito ollut hyvä, kos­ka kaik­ki per­su­ja 2007 äänestäneet äänestäi­sivät nytkin, plus sit­ten iso joukko ihmisiä jot­ka muis­ta­vat väärin äänestäneen­sä per­su­ja jo 3 vuot­ta sit­ten vaik­ka eivät äänestäneetkään.

  157. Itse asi­as­sa nukkuvil­ta per­sut eivät otta­neetkaan enem­pää kuin puolueil­ta. Ver­tasin huoli­mat­tomasti puolei­den äänio­su­u­teen äänistä kun piti ver­ra­ta äänioikutettuihin.

  158. Pekka:

    spouttu:
    Yhtä mie­lenki­in­toinen kysymys on miten vihrei­den ana­lyyt­tisem­pi lib­er­aal­isi­ipi ase­mansa puolueessa kokee. 

    Var­masti vähän uhatuk­si. Tutkimusten mukaan vihrei­den keskimääräi­nen kan­nat­ta­ja sijoit­taa itsen­sä poli­it­tisel­la ken­täl­lä selkeästi hyvin vasem­mis­to­laisek­si, demarei­den ja vasem­mis­toli­iton väliin.
    (Lähde T. Uschanov Kalle Haatasen keskustelu­o­hjel­mas­sa, pod­cast löy­tyy YLE Areenasta) 

    Tämä on sinän­sä mie­lenki­in­toinen ana­lyysi, että Osmoa kai on väistämät­tä pidet­tävä ana­lyyt­tisenä ja hän sijoit­taa itsen­sä vasem­mis­toon, jopa aivan julkises­ti ja jopa kirjassa.

  159. Michel Young oli Enganlnnin labourin terävimpiä aivo­ja ja korotet­ti­in Ylähuoneeseen 1975 (jos oikein muis­tan). Oikein chic kohta­lo hänelle, mer­i­tokra­t­ian, vir­ka-ansio­val­lan kri­itikolle. Mikä kai las­ket­ti­inkin hänen suurim­mak­si ansiokseen.

    Saman­laisia dysto­pi­oi­ta on muitakin. Uljas uusi maail­ma taval­laan (siinä mer­i­tokraat­tien lukumääräi­nen suhde eri­laisi­in alem­pi­in luokkki­in oli huolel­la säädel­ty), Von­negutin Sähköpi­ano, eräät muut scifi-jutut…

    Mut­ta Young ansait­sisi parem­man, ja myös syvem­min ymmärtävän refer­aatin kuin tuo koh­ta Oden kir­jas­ta tai Oden blogilla v. 2007.

    Yhteiskun­taa ei voi jakaa vain älykkäisi­in­ja tyh­mi­in. Älykkäis­sä on suuri jako ja erit­täin kova ja kovene­va kil­pailu. Kil­pail­su­at pudon­neilal on suuri houku­tus liit­tyä alalu­olan rivei­hin. Ei mitään uut­ta historiassa…

  160. Osmolle vil­pit­tömistä kir­joituk­sis­taan: yritä kat­so hie­man ulkop­uolelta, tapah­tunut tähän mennessä:

    - puolue A julis­taa puolueen B pää­vas­tus­ta­jak­seen ja toteaa etteivät puolue A ja B mah­du samaan hal­li­tuk­seen kos­ka poli­it­tiset lin­jat ovat täysin päinvastaiset.

    - puolueen A edus­ta­ja X ilmoit­taa että hänelle on paik­ka varat­tuna puolueen eduskun­tavaaliehdokkaak­si ja että hän miet­tii ehdokkuuttaan.

    - tämä samainen X luon­nehtii puolueen B äänestäjiä huono-osaisiksi.

    - X ihmettelee vil­pit­tömän lausun­ton­sa herät­tämää negati­ivista reaktiota.

    Sinän­sä tek­stisi oli melko arvo­va­paa­ta. Jos sen olisi kir­joit­tanut joku puoluee­ton tutk­i­ja (tai muu sat­uo­len­to), siinä ei olisi mitään ihmeel­listä. Mut­ta kun sen aset­taa em. kon­tek­sti­in niin tuo vil­pit­tömyyte­si todis­telu kuu­lostaa jotakuinkin talvivaara-selittelyltä.

    Reak­tiosi ker­too ehkä sen, että et blo­gia kir­joit­taes­sasi iden­ti­fioi itseäsi vihreän puolueen edus­ta­jak­si, luk­i­jana mielestäni hyvä niin.

  161. Yksi tilas­toti­eto per­su­jen kannattajista.
    Kuukausi­palkkani on pienehkö 3200 Eur, työ­paik­ka yksi­tyisel­lä sektorilla.

  162. Tähän liit­tyen YLEn uutisesta:

    Köy­hien määrä kas­vaa Suomes­sa. Etenkin työt­tömien ase­ma on heiken­tynyt. Kun muiden tulota­so on nous­sut, ovat työt­tömien tulot pysyneet ennallaan.

    Aina maanan­taisin ja torstaisin puolen päivän aikaan Lappeen­ran­nan Metodis­tikirkon viertä kiemurtelee pitkä jono. Ovel­la jonot­ta­jille jae­taan poletit, jol­la saa pienen har­taushetken jäl­keen ruokakassin.

    - Köy­hyyt­tä on Suomes­sa ja joskus vähän itsel­läänkin, sanoo lappeen­ran­ta­lainen Pent­ti Stadig…

    EU:n ja OECD:n määritelmän mukaisia köy­hiä on Suomes­sa 600 000 ‑700 000. Suurin ryh­mä ovat työt­tömät. Val­ti­oti­eteen tohtori, dosent­ti Jouko Kajano­jan mukaan hal­li­tus on uno­htanut juuri hei­dät. Sosi­aal­i­tur­vaa uud­is­ta­neen Sata-komitean aikaansaan­nok­se­na pienem­mät kansaneläk­keet nou­se­vat ensi vuo­den maaliskuussa.

    - Sen sijaan työt­tömät jäivät nuole­maan näppe­jään, sanoo Kajanoja…

    Metodis­tikirkon ruoka­jonos­sa nykyi­nen hal­li­tus saa moit­tei­ta yhdestä suusta.

    - Katainen ei ole tehnyt mitään!

    - Nos­ta­vat vain omia palkkojaan!

    Pent­ti Stadig odot­taa ensi kevään eduskuntavaaleja.

    - Muut on her­ro­ja siel­lä pait­si, yksi.

    Myös Jaakko Har­ma­nen on samaa mieltä.

    - Suomes­sa on sato­ja tuhan­sia köy­hiä eikä tehdä mitään. Pitääkö nyt Soinin tul­la ja ottaa se 14,5 % vaalivoit­to? Kepu häviää.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/koyhien_asema_on_huonontunut_2106489.html?origin=rss

    Tuo­hon SATA-komiteaan liit­tyen, kun työt­tömien tulota­soa ei tah­do nos­taa oikeis­to eikä vasem­mis­to, niin onko se ihmekään että äänestävät sit­ten ihan mitä tahansa muu­ta? Ei ihmiset tyh­miä ole.

  163. Mik­si työt­tömien tulota­soa pitäisi nos­taa? Maas­sa on niin paljon työtä, johon ei saa­da tek­i­jöitä, että läh­es kuka tahansa kykenevä työtön on oma­l­la vaivan­näöl­lään vapaa kas­vat­ta­maan tulota­soaan palkkatyön kautta.
    Jos ei halu­ta tehdä työtä, niin mik­si siitä pitäisi saa­da lisää rahaa?
    Sit­ten on aivan liian vähän keskustel­tu tabuai­he, että oikeasti erit­täin suuri osa työt­tömien vak­i­tuis­es­ta armei­jas­ta on alko­holis­te­ja ja mui­ta resu­pekko­ja, jot­ka ovat kroonis­es­ti työkyvyt­tömiä omien huono­jen elämän­val­in­to­jen­sa (tai kohtaloiden­sa, miten asia halu­taankaan nähdä) joh­dos­ta. Jos heille annetaan lisää rahaa, menee se suurelta osin mm. juuri viinaan.

    Sit­ten on esimerkik­si kortis­toon valmis­tunei­ta mais­tere­i­ta, jot­ka ovat halukkai­ta otta­maan vain “koulu­tus­taan vas­taavaa työtä” vas­taan, vaik­ka sitä ei kukaan tar­joa. Ei nyt, eikä 5 vuo­den päästä, jol­loin he ovat jo aika toden­näköis­es­ti syr­jäy­tyneitä muutoinkin.

    Minus­ta ei ole moraal­isia eikä yhteiskun­nal­lisia perustei­ta sille, mik­si työt­tömien pitäisi saa­da lisää rahaa. Päin­vas­toin nykyi­nen tilanne vaikut­taa siltä, että monel­la tapaa perus­du­unin, jon­ka tekem­i­nen on vält­tämätön­tä yhteiskun­nalle, vas­taan­ot­tamis­es­ta ja tekemis­es­tä on tul­lut vähähouku­tuk­sel­lista. Tämä on pidem­män päälle kestämätön tilanne. Yksi syistä työn houkut­tele­vu­u­den vähen­e­miselle on maail­man his­to­ri­an mitas­sa poikkeuk­selli­nen (lähin­nä pohjo­is­mais­sa ja muu­ta­mas­sa muus­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa tavat­tu) elin­ta­son tur­vaami­nen ihmisille, jot­ka eivät työ­panok­sel­laan kon­tribuoi yhteiskun­nan kokon­ais­vau­rau­den ja hyv­in­voin­nin lisääntymiseen.

    Jos ja kun tämä on houku­tus olla tekemät­tä työtä / otta­mas­ta itseään niskas­ta kiin­ni, niin ei sen houku­tuk­sen määrää tarvitse eikä voi­da lisätä. Se jos mikä olisi edesvas­tu­u­ton­ta ihmis­ten hyv­in­voin­tia ja tasa-arvoisu­ut­ta kohtaan. Työt­tömien tulota­soa pitäisi pikem­min alen­taa. Olisi ensim­mäisiä hyviä ja oikeu­den­mukaisia leikkausko­htei­ta tuleville hallituksille.

    Nykyiset tukimäärät eivät pako­ta ketään ruoka­jonoon. Vas­tu­ulli­nen, elämästään kon­trol­lis­sa ole­va ihmi­nen säästää vaik­ka 60%:iin leika­tus­ta toimeen­tu­lotuen peru­sosas­ta. Tiedän, kos­ka olen sil­lä elänyt.

    Ruoka­jonoon menee niitä, jot­ka jostain syys­tä eivät “kehtaa” tai “ymmär­rä” hakea tukea, tai sit­ten toden­näköisem­min hake­vat kyl­lä tukea, mut­ta sen päälle hake­vat ilmaista ruokaa, jot­ta sil­lä tuel­laan voivat ostaa jotain muu­ta. Kuten viinaa.

    Työt­tömyy­dessä, luku­un otta­mat­ta 1990-alun laman kaltaisia poikkeusti­lantei­ta, tärkein­tä on työt­tömien oma kon­trol­li elämästään. Vas­tu­ulli­nen ja ter­ve ihmi­nen kyl­lä työl­listyy, muu­tamia poikkeusryh­miä luku­unot­ta­mat­ta (kuten juuri eläk­keelle jäämässä ole­vat). Vas­tu­unot­toa ei lisätä lisäämäl­lä insen­ti­iviä olla otta­mat­ta sitä vas­tu­u­ta. Ter­vey­den kus­tan­nuk­sista pitää yleinen ter­vey­den­hoito huol­ta. Kukaan ei jää vaille ruokaa, ei ter­veyt­tä, eikä kat­toa pään­sä pääl­lä. Jos halu­aa enem­män, on vapaa tekemään töitä.

    Elämään­sä juonut ja räl­lästänyt, koulu­tus­taan laisku­ut­taan ja saa­mat­to­muut­taan laimin­lyönyt ihmi­nen, joka valit­taa sitä, kuin­ka her­rat ja val­tio (tai jokin muu enti­teet­ti johon pro­jisoi­da vas­tu­u­ta) ovat hän­tä kohdelleet, ei ole mitään uutta.

    Aikamme moraalis­es­ta rap­pios­ta ker­too se, että hei­dät ote­taan tosissaan.

  164. Heh. Jot­ta ter­vey­den­huolto kat­taa huonon ter­vey­den kus­tan­nuk­set. Mitkäköhän on sel­l­aisen ihmisen työl­lisyys­näkymät joka on ter­vey­del­li­sistä syistä työkun­nos­sa vaikka­pa keskimäärin 3,5 päivää viikos­sa? Nuori, fik­su, ter­ve ja muutenkin toim­intakykyi­nen ihmi­nen var­maan tulee toimeen leikat­ul­la toimeen­tu­lotuel­lakin, useim­mat on jos­sain elämän­vai­heessa vas­taaval­la sum­mal­la elänyt, mut­ta kun tuol­laiset ihmiset työl­listyy melkein mis­sä tahansa talousti­lanteessa. Ja ne mais­ter­it joiden kristal­li­pal­lo tei­ni-iässä pet­ti koulu­tusalaa valites­saan muuten yleen­sä tehtailee tyh­men­net­tyjä ansi­oluet­teloi­ta että saisi­vat edes jotain töitä.

    Mut­ta takaisin aiheeseen, siitä tulee mie­lenki­in­toien yhteen­tör­mäys jos Per­sut saa joskus val­taa. Siis kun tämä muu­tososas­to mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoineen, eli muutenkin käytän­nössä uuskon­ser­vati­ivien kään­nös­toimis­to, rupeaa vakavis­saan puhu­maan sosi­aalipoli­ti­ikas­ta soini­lais­ten pop­ulis­tide­marien kanssa.

  165. tpyy­lu­o­ma:

    Mitkäköhän on sel­l­aisen ihmisen työl­lisyys­näkymät joka on ter­vey­del­li­sistä syistä työkun­nos­sa vaikka­pa keskimäärin 3,5 päivää viikossa? 

    Nykysys­tee­mis­sä var­maan kehnohkot, siinähän tule­vat kaiken­laiset karenssit heti päälle ja muutenkin koko työlain­säädän­tö haraa vas­taan. Opiske­li­jat (ja eläkeläiset?) ovat ain­oa ryh­mä, jolle tuol­lainen on edes jol­lain tavoin mah­dol­lista. Muil­ta se on kiel­let­ty, kos­ka, ööö, se nyt ei vain käy. Pait­si pul­lo­ja keräämäl­lä tai mar­jo­ja poimimalla.

    Kari

  166. az osui naulan kan­taan. Huvit­tavaa, että Yle puhuu jostain EU:n ja OECD:n määritelmistä köy­hyy­delle, mut­tei sit­ten ker­ro, mitä ne määritelmät oikein ovat. 

    Hyvin usein näis­sä määritelmis­sä kat­so­taan suo­raan suh­teel­lista köy­hyyt­tä ja täl­lä taas ei ole mitään tekemistä sen köy­hyy­den drama­ti­soin­nin kanssa, mihin leipäjonoil­la pyritään. Ne ovat siis yhtä tyhjän kanssa sitä pohdit­taes­sa, tule­vatko köy­hät toimeen vaiko eivät. Korkein­taan ne ker­to­vat yhteiskun­nan taloudel­lis­es­ta eriarvoisuudesta.

    Noiden EU:n ja OECD:n määritelmien sijaan pitäisi minus­ta tehdä ihan oikeaa köy­hyy­den tutkimista, eli tutkia sitä, mitä tulo­ja ja meno­ja niil­lä leipäjonois­sa seiso­vil­la on ja onko tosi­aan niin, että kaik­ki lail­liset tuet nos­tet­tuaan eivät rahat riitä elämän vält­tämät­tömyyk­si­in ja jos ei riitä, niin mikä siihen on syynä. Jos syynä on se, ettei ole “nuori, fik­su, ter­ve ja toim­intakykyi­nen”, ei minus­ta oikea tapa hoitaa ongel­maa ole vain se, että kaade­taan lisää rahaa ja toiv­otaan parasta.

  167. Jos syynä on se, ettei ole “nuori, fik­su, ter­ve ja toim­intakykyi­nen”, ei minus­ta oikea tapa hoitaa ongel­maa ole vain se, että kaade­taan lisää rahaa ja toiv­otaan parasta.

    Tähän on help­po yhtyä. Tosin jos tuon muo­toilee niin että parem­pi on kun ei anneta rahaa, jol­loin ongel­ma jotenkin maagis­es­ti ratkeaa, niin siihen ei ole help­po yhtyä.

    Ikuisu­uskysymyk­ses­tä pas­sivoiko työt­tömyys­tur­va on samal­la otsikol­la ihan mie­lenki­in­toinen tutkimus. Tarkoituk­se­na oli selvit­tää kuin­ka suuri kan­nustin­vaiku­tus ansiosi­don­naisen rajal­lisel­la kestol­la on:

    Vain vähem­mistö on työt­tömänä niin pitkään, että hei­dän ansio­tur­vansa läh­estyy lop­puaan. Tutkimu­saineis­tossa näistä por­taan tienoille asti työt­tömänä olleista noin puo­let pois­tuu työt­tömyy­destä ansio­tur­van porrasta
    ympäröivän 200 kalen­teripäivän aikana. Mikäli päät­tymis­to­den­näköisyys ei olisi nous­sut, olisi työt­tömyy­destä samana aikana pois­tunut noin 40 % näin pitkään työt­tömänä olleista. Por­ras­vaiku­tuk­sen suu­ru­us näyt­täisi siis ole­van noin kymme­nen pros­ent­tia niistä, jot­ka ovat ansiopäivära­hal­la vähin­tään noin 430 mak­supäivän ajan. Kaik­ista viite­työt­tömyyten­sä ansiopäivära­hal­la aloit­taneista por­ras­vaiku­tuk­sen osu­us on noin kolme prosenttia.

    Voidaan siis ajatel­la, että noin kol­men pros­entin kohdal­la 500 päivän por­ras pait­si toimii kan­nus­ta­vana tek­i­jänä, tästä myös seu­raa työt­tömyy­den päät­tymi­nen. Kokon­aistyöt­tömyy­den kannal­ta ajatel­tuna vaiku­tus on pienem­pi, sil­lä mainit­tu kolme pros­ent­tia on las­ket­tu ain­oas­taan ansiopäivära­hal­la oli­joista (joi­ta on työttömistä
    vähem­mistö), ja heistäkin ”eläkeputkessa” oli­jat jäävät vaiku­tuk­sen ulkopuolelle…

    Arvion poh­jak­si on syytä sel­ven­tää por­ras­vaiku­tuk­sen suun­ta kokon­aistyöt­tömyy­teen näh­den. Työl­listymis­to­den­näköisyys siis nousee por­taan tienoil­la, mis­tä voi päätel­lä, että jos por­ras­ta ei olisi ollut, olisi henkilöi­den työt­tömyys jatkunut pidem­pään. Vaiku­tuk­sen toden­näköi­nen seli­tys on kuitenkin se, että maini­tut kolme pros­ent­tia ovat viivyt­täneet työt­tömyy­destä pois­tu­mis­taan – tai olleet ainakin pas­si­ivisem­pia työn­hak­i­joi­ta. Toisin sanoen ansio­tur­va on pas­sivoin­ut heitä saaden hei­dät pysymään työt­töminä. Ansio­tur­van lop­pumi­nen tai sen uhka on saanut aikaan tulok­sekkaan pyrkimyk­sen pois­tua työt­tömyy­destä. Tämä vaiku­tus näkyy tutkimuk­ses­samme por­ras­vaiku­tuk­se­na. Jär­keenkäypä tulk­in­ta on siis, että jos tätä vaiku­tus­ta ei olisi ollut, olisivat
    nämä henkilöt työl­listyneet aikaisem­min eivätkä vas­ta por­taan tienoilla.

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt303.pdf

    Vält­tämät­tömien meno­jen suu­ru­ut­ta on myöskin tietenkin tutkit­tu, esimerkik­si tuoreesta ja perus­teel­lise­ta kulut­ta­jatutkimuk­sen julka­is­us­ta löy­tyy sivul­ta 48 taulukko, http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5461/2010_04_julkaisu_perusturva.pdf

    Link­ki löy­tyi valai­sev­as­ta blo­gista http://leipajono.blogspot.com/

  168. tpyy­lu­o­ma: Mä muuten veikkaan, että mitä lyhempi toi ansio­tur­va­jak­so on, niin sitä kor­keem­pi toi por­ras mikä näkyy siinä kun ansio­tur­va lop­puu. Eli siis toisin sanoen, jos sitä lyhen­net­täis san­o­taan vaik­ka sataan päivään, niin se olis huo­mat­tavasti suurempi.

    Muutenkin on jotenkin type­r­ää mak­saa ihmisille siitä, että ne ei tee työtä. Parem­pi olis mak­saa siitä, että ne joutuu työttömäks.

  169. Art­turi, minä taas veikkaan että lyhyem­pi ansiosi­don­nainen lyhen­täisi jonkun ver­ran työt­tömyy­saiko­ja, mut­ta epäilen ettei se työl­listymis­to­den­näköisyy­teen niin vaikuta.

    Siitä on muuten PTT:n tutkimus että erora­han vai­h­t­a­mi­nen korotet­tuun ansisidon­naiseen piden­si työt­tömyy­saiko­ja. Eli juuri niin kuin san­ot, ylipään­sä ei ole kovin järkevää sitoa mak­su­ja yhtään enem­pää kuin on pakko siihen että ihmiset eivät tee töitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.