Katkerien kanava

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Vih­reäs­sä langassa)

Vih­reät ovat otta­neet edus­kun­ta­vaa­leis­sa perus­suo­ma­lai­set pää­vas­tus­ta­jik­seen. Tämä on toi­saal­ta outoa, toi­saal­ta ymmär­ret­tä­vää, mut­ta myös ongelmallista.

Outoa, kos­ka vih­reät jok­seen­kin ainoa­na puo­lu­ee­na RKP:n ohel­la ei sanot­ta­vas­ti kil­pai­le perus­suo­ma­lais­ten kans­sa äänis­tä. Kai­kil­le muil­le puo­lueil­le vaa­lien tär­kein kysy­mys on uhka ään­ten valu­mi­ses­ta perus­suo­ma­lai­sil­le; mää­räl­li­ses­ti pal­jon tär­keäm­pi kuin vakiin­tu­nei­den puo­luei­den kes­ki­näi­nen kilpailu.

Ymmär­ret­tä­vää, kos­ka perus­suo­ma­lais­ten ja vih­rei­den aja­tuk­set eri­tyi­ses­ti ulko­maa­lais­po­li­tii­kas­sa kul­ke­vat eri suun­tiin. Kun muut ovat alka­neet flirt­tail­la muu­ka­lais­vi­han kans­sa, vih­reät tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den antaa mii­nusää­ni perus­suo­ma­lai­sil­le. Vih­reät ja perus­suo­ma­lai­set kil­pai­le­vat myös kes­ke­nään pai­kas­ta hal­li­tuk­ses­sa. Sii­tä nämä kak­si puo­luet­ta ovat samaa miel­tä, ettei­vät ne mah­du samaan hal­li­tuk­seen. Onko seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa apu­puo­lu­ee­na perus­suo­ma­lai­set vai vih­reät vai­kut­taa hal­li­tuk­sen lin­jaan enem­män kuin se, mit­kä kak­si suur­ta puo­luet­ta sii­nä istuvat.

Ongel­mal­lis­ta, kos­ka ydin­ky­sy­mys perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tuk­sen nousus­sa ei ole nee­ke­rin pot­ki­mi­nen vaan se, että puo­lue edus­taa pää­hän pot­kit­tu­ja ihmi­siä. Vih­reät eivät voi ottaa pää­hän pot­kit­tu­ja ihmi­siä päävastustajikseen.

Mita­taan huo­no-osai­suut­ta mil­lä mit­ta­ril­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huo­no-osais­ta jouk­koa ver­rat­tu­na min­kä muun puo­lu­een kan­nat­ta­ja­kun­taan hyvän­sä. Tätä jouk­koa puo­lus­ti aika­naan vasem­mis­to kau­pun­geis­sa ja Maa­lais­liit­to maa­seu­dul­la. Kum­paan­kaan pää­hän pot­ki­tut eivät enää luo­ta.  Vasem­mis­tol­la ei ole enää mitään rea­lis­tis­ta tar­jot­ta­vaa syr­jäy­ty­vil­le eikä kes­kus­ta voi yhti­käs mitään syr­jä­seu­tu­jen näivettymiselle .

Ei perus­suo­ma­lai­sil­la­kaan ole tar­jo­ta pää­hän pot­ki­tuil­le mitään muu­ta kuin kana­va pur­kaa kat­ke­ruut­taan. Poliit­ti­ses­sa popu­lis­mis­sa rai­vos­tut­ta­vin­ta on petos. Ihmis­ten oikeu­tet­tu kat­ke­ruus kään­ne­tään omak­si hyö­dyk­si vai­vau­tu­mat­ta ker­to­maan, ettei­vät hekään tie­dä mitä tehdä.

Jos joka kah­dek­sas tar­rau­tuu perus­suo­ma­lai­siin kuin huk­ku­va oljen­kor­teen, se ker­too lähin­nä, että joka kah­dek­sas tun­tee ole­van­sa huk­ku­mas­sa.  Teho­yh­teis­kun­ta tar­jo­aa lii­an monel­le pelk­kää häviä­jän osaa. Pro­tes­ti sitä vas­taan on otet­ta­va vakavasti.

Muut puo­lu­eet yrit­tä­vät kil­pail­la perus­suo­ma­lais­ten kans­sa muu­ka­lais­vi­hal­la. Entä jos vih­reät alkai­si­vat vaka­vis­saan kaa­vail­la yhteis­kun­taa, joka tar­joai­si häviä­jil­le muu­ta­kin kuin lohduttomuutta.

Vähän ren­nom­min otta­vas­sa yhteis­kun­nas­sa, joka ei täh­tää mak­si­maa­li­seen talou­del­li­seen tehok­kuu­teen, oli­si sijaa ja osaa myös niil­le, jot­ka eivät teho­yh­teis­kun­nas­sa menesty.

193 vastausta artikkeliin “Katkerien kanava”

  1. Osmo:

    Vähän ren­nom­min otta­vas­sa yhteis­kun­nas­sa, joka ei täh­tää mak­si­maa­li­seen talou­del­li­seen tehok­kuu­teen, oli­si sijaa ja osaa myös niil­le, jot­ka eivät teho­yh­teis­kun­nas­sa menesty.

    öööö… häh?

    Miten sel­lai­nen yhteis­kun­ta, joka puut­tuu enem­män ihmis­ten elä­mään on rennompi?

    Miten yhteis­kun­ta, joka suh­tau­tuu val­lit­se­vas­ta elä­män­muo­dos­ta poik­kea­mi­seen viha­mie­li­ses­ti olis joten­kin parem­pi paik­ka niil­le jot­ka eivät menesty?

    Miten yhteis­kun­ta joka on mate­ri­aa­li­ses­ti köy­hem­pi olis parem­pi paik­ka niil­le, jot­ka ovat sen yhteis­kun­nan mate­ri­aa­li­ses­ti köyhimpiä?

    Miten talou­del­li­nen tehok­kuus on miten­kään ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että ne jot­ka ei oo hul­lun tehok­kai­ta kokis tilan­teen­sa lohduttomaks?

    Luu­let­ko, että joku siir­to­lai­nen Hong Kon­gis­sa kokee elä­män­sä loh­dut­to­maks, kun sil­lä on töitä?

    Luu­let­ko, että joku suo­ma­lai­nen pit­kä­ai­kais­työ­tön kokee tilan­teen­sa joten­kin mer­kit­tä­väs­ti vähem­män loh­dut­to­maks siks, että sen työn­te­ko on kiel­let­ty lail­la ja sen sijaan se saa vaa­ti­mat­to­man toi­meen­tu­lon valtiolta?

    Joten­kin irvo­kas­ta, että syy­tät perus­suo­ma­lai­sia popu­lis­mis­ta ja sit itte kir­joi­tat täl­lais­ta ros­kaa. (Tiet­ty ehkä kir­joi­tuk­sen jul­kai­su­paik­ka pitää ottaa huomioon…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hyvin puhut­tu.

    Olen samaa miel­tä; perus­suo­ma­lai­sia ei äänes­te­tä niin­kään muu­ka­lais­vi­han vuok­si, vaan juu­ri syis­tä, joi­ta Osmo kir­joi­tuk­ses­saan eritteli.

    Oikeis­to­lai­nen “muu­ka­lais­vi­haa­ja” kri­ti­soi muu­ka­lai­sia, kos­ka he tule­vat elä­mään mei­dän vero­va­roil­la. Vasem­mis­to­lai­nen “muu­ka­lais­vi­haa­ja” kri­ti­soi muu­ka­lai­sia, kos­ka he tule­vat teke­mään mei­dän duu­nit. Ollaan samaa miel­tä, mut­ta syyt ovat päin­vas­tai­set. Oikeas­ti kysy­mys ei ole ulko­maa­lai­sis­ta, vaan yhteis­kun­nan epä­on­nis­tu­neis­ta peli­sään­nöis­tä; epä­koh­tien pur­kau­tu­mis­ka­na­va on ulko­maa­lai­set ja siten perussuomalaiset.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Vähän ren­nom­min otta­vas­sa yhteis­kun­nas­sa, joka ei täh­tää mak­si­maa­li­seen talou­del­li­seen tehok­kuu­teen, oli­si sijaa ja osaa myös niil­le, jot­ka eivät teho­yh­teis­kun­nas­sa menesty.

    Muu­ten hyvä, mut­ta mites tämä sit­ten toteutetaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ode kir­joit­taa, että RKP, vih­reät ja Perus­suo­ma­lai­set eivät kil­pai­le samois­ta äänis­tä. Olen var­maan sit­ten poik­keus. Itse voi­sin hyvin äänes­tää RKP:tä, kos­ka pidän Suo­mes­ta jos­sa on elin­voi­mai­nen ruot­sin­kie­li­nen vähem­mis­tö (olen jos­kus äänes­tä­nyt­kin RKP:tä); perus­suo­ma­lai­sia, kos­ka maa­han­muu­ton epä­koh­dis­ta hys­syt­te­ly har­mit­taa (tämä asia on kyl­lä jo kor­jaan­tu­nut); ja kol­man­nek­si, vih­rei­tä kos­ka pidän luon­non kan­to­ky­vyn mukaan elä­mis­tä ensiar­voi­sen tärkeänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Maa­han­muut­ta­ja-asian lisäk­si perus­suo­ma­lai­set saa­vat nii­den kan­na­tus­ta, jot­ka ovat kyl­läs­ty­neet EU:hun yleen­sä EU:n ihol­le tun­ke­viin direk­tii­vei­hin eri­tyi­ses­ti. Näi­tä ihmi­siä on jokai­ses­sa sosiaaliryhmässä.

    Ei Timo Soi­ni tur­haan ole jan­kut­ta­nut: “Mis­sä EU, sii­nä ongelma”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. On yksi asia, jos­sa per­sut tule­vat nap­paa­maan muu­ta­man äänen vih­reil­tä ja se on pak­ko­ruot­si. Oli vih­reil­tä äärim­mäi­sen arve­lut­ta­vaa men­nä liput­ta­maan sen puo­les­ta, mut­ta sii­nä­hän sit­ten haas­ta­vat per­sut, kuten uhoavat.

    On kyl­lä vai­kea kek­siä aluet­ta, jol­la vih­reät voi­si­vat tosis­saan haas­taa ven­na­mo­lai­set. Nais­lii­ke ja ympä­ris­tö, niis­sä vih­rei­den etu. Ydin­voi­ma on jo hävitty.

    Jos per­sut saa­vat 14 % äänis­tä, tie­tää se kol­mea hal­li­tus­paik­kaa. Voi­pi tul­la hal­li­tus, jos­sa istu­vat kepu, kokoo­mus ja per­sut. Oikein kun­non oikeistohallitys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Monien mie­les­tä paras tapa pro­tes­toi­da nykyi­siä polii­tik­ko­ja vas­taan on äänes­tää perussuomalaisia.

    Muut nykyi­set oppo­si­tio­puo­lu­eet eivät tar­joa mitään kun­nol­lis­ta pro­tes­ti­ka­na­vaa, sil­lä onhan hei­dän puu­han­sa jo nähty.

    Perus­suo­ma­lai­set ovat mel­ko ris­ki­tön pro­tes­ti­ka­na­va myös vaka­va­mie­li­sil­le pro­tes­toi­jil­le, kos­ka perus­suo­ma­lai­set eivät kui­ten­kaan saa mitään mer­kit­tä­vää aikai­sek­si oli­pa hei­dän näke­myk­set sit­ten mitä tahansa.

    Äänes­tä­mäl­lä perus­suo­ma­lai­sia saa vipi­nään mui­den puo­luei­den polii­tik­koi­hin, mut­ta ei perus­suo­ma­lai­siin Soi­nin mauk­kai­ta kan­saan uppoa­via let­kau­tuk­sia lukuunottamatta.

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa on tyh­mää, että vih­reät ja kokoo­mus hyök­kää­vät perus­suo­ma­lais­ten kimp­puun puhu­mal­la poli­tii­kan vaka­vis­ta lin­jois­ta. Tämän seu­rauk­se­na pro­tes­ti­mie­li­set äänes­tä­jät vain akti­voi­tu­vat vaa­li­uur­nil­le anta­maan protestiäänensä.

    Paras stra­te­gia perus­suo­ma­lai­sia vas­taan oli­si olla hei­tä koh­taan vii­leän asial­li­sia ja mie­lum­min vai­e­ta heis­tä kuin nos­taa hei­dät kepin nok­kaan. Kos­ka sitä­hän ne pro­tes­toi­jat halua­vat, että joh­ta­vat polii­ti­kot jul­ki­suu­des­sa kau­his­te­le­vat Soi­nin hui­ke­aa menestystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vih­reät eivät voi ottaa pää­hän pot­kit­tu­ja ihmi­siä päävastustajikseen.”

    Juu­ri näin. Kun kuu­lin ensi ker­taa, että Vih­reät on “otta­mas­sa Perus­suo­ma­lai­set pää­vas­tus­ta­jik­seen” lause kuu­los­ti minus­ta lähin­nä yli­mie­li­sel­tä, huo­nos­ti suun­na­tul­ta ja aika turhalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Onko Soi­nia muu­ten näky­nyt Tal­lin­nan lai­vo­jen ter­mi­naa­leis­sa muis­tut­ta­mas­sa että ilman EUta ei noi­den­kaan olut- ja vii­na­las­tien rou­daa­mi­nen onnis­tui­si. Ei sil­lä että pel­käs­tään per­su­jen hom­maa tuo Tal­lin­nan mat­kai­lu oli­si, mut­ta var­maan siel­lä­kin joku pää­hän pot­kit­tu osaa sosi­aa­li­tur­vaan­sa tai mata­la­palk­kaan­sa hyödyntää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Art­tu­ri,

    Onhan tos­sa se, että ihmi­sil­lä on tai­pu­mus­ta arvioi­da itse­ään suh­tees­sa toi­siin. Jos joku ei pär­jää kil­pai­lus­sa, hänen kan­nal­taan voi olla edul­lis­ta, että mui­ta­kin este­tään pär­jää­mäs­tä kil­pai­lus­sa. Vaik­ka tehok­kuu­den pudo­tus joh­tai­si luuse­ril­le hie­man alhai­sem­paan abso­luut­ti­seen elin­ta­soon, saat­taa hänen suh­teel­li­nen ase­man­sa sil­ti parantua.

    Esim.

    Nai­set ei tyk­kää köy­his­tä mie­his­tä. Köy­hyyt­tä arvioi­daan pel­käs­tään suh­tees­sa mui­hin yhtei­sön jäse­niin. Jos X on joka tapauk­ses­sa köy­hä, on hänen pari­suh­de­mark­ki­na-ase­man­sa kan­nal­ta parem­pi, että muut­kin ovat köyhiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Art­tu­ri tuli katumapäälle:

    ps. ros­ka oli lii­an voi­ma­kas sana… perun puheeni.

    no jaah.. itse oli­sin val­mis käyt­tä­mään voi­mak­kaam­paa­kin sanaa eli tämä oli täyt­tä pas­kaa. Niin tyy­lil­li­ses­ti “muu­ka­lais­vi­hal­la flirt­tai­lui­neen” ja “nee­ke­rin­pot­ki­mi­si­neen” kuin sisällöltäänkin. 

    Ei esim. todel­la­kaan pidä paik­kaan­sa, ettei­kö vih­reis­tä oli­si ollut lii­keh­din­tää perus­suo­ma­lais­ten suuntaan. 

    Perus­suo­ma­lais­sis­sa var­mas­ti kii­te­tään ja kumar­re­taan tämän­kin hen­gen­tuo­tok­sen tuo­mis­ta äänis­tä. Se on tie­tys­ti jon­kin­lai­nen ansio.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Perus­suo­ma­lai­set ovat mel­ko ris­ki­tön pro­tes­ti­ka­na­va myös vaka­va­mie­li­sil­le pro­tes­toi­jil­le, kos­ka perus­suo­ma­lai­set eivät kui­ten­kaan saa mitään mer­kit­tä­vää aikai­sek­si oli­pa hei­dän näke­myk­set sit­ten mitä tahansa.

    No ei. Sil­lä ei nyt oikeas­ti ole niin väliä onko hal­li­tuk­sis­sa sini­siä, punai­sia tai vih­rei­tä. Sil­lä pys­tyy­kö hal­li­tus teke­mään epä­suo­sit­tu­ja­kin mut­ta oikei­ta pää­tök­siä on. 95% asiois­ta jot­ka menee pie­leen ei mene päin hon­kia sik­si että jos­sain on joku paha ihmi­nen joka tah­too nii­den mene­vän päin hon­kia, niin kuin rotes­tio­sas­to aina väit­tää ja evi­dens­si on se että on asioi­ta jot­ka on pie­les­sä joten täy­tyy­hän se olla jon­kun syy. Asiat menee pie­leen sik­si että ei osa­ta tai uskalleta.

    Ote­taan nyt esi­mer­kik­si tämä työ­voi­man tar­ve­har­kin­ta, ainoa kon­kreet­ti­nen kysy­mys joka on nous­sut mamu­huu­dos­ta. Suo­mek­si se tar­koit­taa sitä että työk­kä­rin täti tie­tää mil­lä aloil­la tar­vi­taan työ­voi­maa. Sen pur­ka­mis­ta vaa­ti­neet pitä­vät tätä epä­rea­lis­ti­se­na ole­tuk­se­na, ja sivu­hait­ta­na saa ulko­maa­lai­sia joil­la on oles­ke­lu­lu­pa mut­tei työ­lu­paa. Se että sen tar­ve­har­kin­nan puo­les­ta huu­taa samat ihmi­set jot­ka kiro­aa mamu­jen alhais­ta työl­li­syyt­tä on surkuhupaisaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Muu­ten hyvä, mut­ta mites tämä sit­ten toteutetaan?

    Osmon Vau­raus ja aika ‑teok­sen ilmes­ty­mi­ses­tä tulee tam­mi­kuus­sa kulu­neek­si jo nel­jä vuot­ta. Kyl­lä sii­nä ajas­sa oli­si jo pitä­nyt ehtiä tutus­tu­maan, vaik­ka kii­reet­tö­myys oli­si omas­sa elä­mäs­sä jää­nyt kuin­ka vie­raak­si tahansa.

    Jos per­sut saa­vat 14 % äänis­tä, tie­tää se kol­mea hallituspaikkaa.

    SDP sai vii­me vaa­leis­sa 21,44 % äänis­tä, eli sil­lä on tämän suo­ra­vii­vai­sen mate­ma­tii­kan mukaan noin seit­se­män paik­kaa nykyi­ses­sä hallituksessa.

    Täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa on tyh­mää, että vih­reät ja kokoo­mus hyök­kää­vät perus­suo­ma­lais­ten kimp­puun puhu­mal­la poli­tii­kan vaka­vis­ta linjoista.

    Tai sit­ten niis­tä pitäi­si vain päät­tää saman tien puhua oikein kun­nol­la eikä sit­ten muus­ta puhua­kaan. Mikä on perus­suo­ma­lais­ten talous­po­liit­ti­nen, ulko­po­liit­ti­nen, vero­po­liit­ti­nen, työl­li­syys­po­liit­ti­nen, ener­gia­po­liit­ti­nen, tie­de­po­liit­ti­nen jne. lin­ja? Kuka osaa edes nimel­tä mai­ni­ta heil­tä tär­keim­män puhe­mie­hen kul­le­kin näis­tä eri­tyi­sa­lueis­ta — sel­lai­sen, joka edes teo­rias­sa voi­tai­siin kut­sua vaa­li­väit­te­lyyn esi­mer­kik­si vih­rei­den puhe­mie­hiä vastaan?

    Koko val­tion bud­je­tis­ta puo­lu­een mie­len­kiin­to tun­tuu kes­kit­ty­vän muu­ta­maan häviä­vän pie­neen, nol­la pilk­ku nol­la­jo­tain pro­sent­tia kat­ta­vaan moment­tiin, jot­ka liit­ty­vät eri­ro­tui­siin (hie­nos­te­le­va kier­toil­mai­su “maa­han­muut­to” — suu­rin osa Suo­meen muut­ta­vis­ta ihmi­sis­tä on läh­töi­sin joko itse Suo­mes­ta tai sen raja­naa­pu­reis­ta), ruot­sin­kie­li­syy­teen ja vas­taa­viin kii­reel­li­syy­del­tään kuu­den­nen luo­kan asioihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Jou­ni lundqvist:

    Voi­pi tul­la hal­li­tus, jos­sa istu­vat kepu, kokoo­mus ja per­sut. Oikein kun­non oikeistohallitys.

    ?! Aika mie­len­kiin­toi­nen käsi­tys oikeis­to­lai­suu­des­ta. Perus­suo­ma­lai­set on mun mie­les­tä lähin­nä vasem­mis­too. Kokoo­mus, Kes­kus­ta ja Vih­reät on kui­ten­kin oikeistolaisempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Olen ollut ken­täl­lä niin mones­sa eri tilai­suu­des­sa ja nyt EU-vaa­lien jäl­kei­nen aika ken­täl­lä näkyy muu­tok­se­na, Soi­nin­vaa­raa en ole siel­lä ken­täl­lä ihmis­ten kes­kuu­des­sa näh­nyt. Sel­väs­ti ihmis­ten kiin­nos­tus Perus­suso­ma­lai­sia koh­taan on lisään­ty­nyt, sii­nä jou­kos­sa on laa­ja kir­jo ihmi­siä. Eten­kin kiin­ni­tin huo­mio­ta vii­mek­si Maa­il­ma kyläs­sä-fes­ti­vaa­leil­la miten
    nuo­ret osoit­ta­vat entis­tä enem­män kiin­nos­tus­ta puo­luet­ta kohtaan.

    Soi­nin­vaa­ra liit­tää Perus­suo­ma­lai­siin muu­ka­lais­vi­han, kat­ke­ruu­den ym. Tämä osoit­taa aika­mois­ta äänes­tä­jien hal­vek­sun­taa. Vii­mek­si loan­hei­tos­sa irtio­ton teki dema­rien puo­lue­sih­tee­ri Jung­ner, jota ei myös­kään ole juu­ri tuol­la ken­täl­lä ihmis­ten joukossa
    näky­nyt. Soi­nin­vaa­ra istuu val­tuus­to­sa­lis­sa siel­tä ei pahem­min näe mitä ken­täl­lä tapahtuu.
    Medias­ta sii­tä ei tie­toa saa. Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tus on lähin­nä pro­vo­soi­va ja
    sil­lä yri­te­tään kosis­kel­la lukijoita.

    Jung­ner tote­si, että Hel­sin­gis­sä Perus­suo­ma­lai­sis­sa oli­si äärioi­keis­toa sam­mu­te­tuin lyh­dyin, minä tun­net mel­kein kaik­ki Hel­sin­gis­sä aktii­vi­ses­ti toi­mi­vat Perus­suo­ma­lai­set, enkä ole äärioi­keis­toa havain­nut. Heil­le puo­lue on ihan lii­an mal­til­li­nen. Äärioi­keis­tol­la pelo­tel­laan vain äänes­tä­jiä, kos­ka nyt ale­taan olla panii­kis­sa Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tuk­sen noususta.

    Ennen kun menet­te sano­maan yhtään mitään Perus­suo­ma­lai­sis­ta, kat­so­kaa todel­la minkälaisia
    ihmi­siä ken­täl­lä osoit­taa hei­tä koh­taan kiin­nos­tus­taan. Ei kan­na­ta ihan mutu-pohjalta
    näke­myk­si­ään täs­sä asias­sa hei­tel­lä, sil­loin syyl­li­tyy hel­pos­ti äänes­tä­jien halventamiseen.

    Vaa­lit lähes­tyy ja entis­tä enem­män Perus­suo­ma­lai­set saa­vat lokaa pääl­leen, kos­ka sil­lä halu­taan pelo­tel­la äänestäjät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mik­si ihmees­sä Vih­reät ovat tois­tai­sek­si aja­neet lil­lu­kan­var­sia vaa­lioh­jel­mak­si, kun tämä köy­hyys ja mal­lit sen hoi­ta­mis­sen voi­si olla mitä par­hain tee­ma. Lisäk­si sel­lai­nen, mikä voi­si herät­tää aitoa keskustelua/innostusta. Vai odo­tel­laan­ko, että *joku* jul­kai­see kir­jan sosi­aa­li­tur­vas­ta sen uudis­tuk­sis­ta ja aloit­taa kes­kus­te­lun (ja oman kampanjansa)?

    Ei ole homois­ta vaa­li­tee­mak­si, pait­si sel­lai­si­sil­la alueil­la, joil­la odo­tel­laan ilmes­tys­kir­jan petoa.Ja mitä maa­han­muut­toon tulee, se puo­les­taan hajo­aa debaa­tin aihee­na heti kät­te­lys­sä, kun joku taval­li­nen timo­soi­ni läväyt­tää kät­tä pöy­tään ja sanoo, että meil­lä on kuul­kaa tääl­lä ihan omia työt­tö­miä­kin ja että taas on tädeil­tä men­nyt sosi­aa­li­vi­ras­tos­sa puu­rot aj vel­lit sekai­sin. Mitä se tai jokin sen kal­tai­nen iki­nä tarkoittaakaan.

    Eli Vih­reil­le Tee­ma, sel­lai­nen, jos­sa voi olla aktii­vi­ses­ti vie­mäs­sä tans­sia, ei sel­lais­ta, jos­sa jou­tuu var­too­maan suun­vuo­roa ja vai­kut­ta­maan eli­tis­ti­sen vieraantuneelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Mitä jos kui­ten­kin lakat­tai­siin nimit­tä­mäs­tä sitä “muu­ka­lais­vi­hak­si”. Per­su­jen toi­min­ta on toki hal­vek­sut­ta­vaa niis­tä syis­tä jot­ka täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa esi­te­tään: he tar­joa­vat poliit­ti­sen help­po­hei­kin elkein ole­mat­to­mia ratkaisuja.

    Oli maa­han­muu­tos­ta ihan mitä miel­tä tahan­sa, maa­han­muut­to­la­kien ja ‑käy­tän­tö­jen kri­ti­soin­ti ei ole sama asia kuin muu­ka­lais­vi­ha. Se voi olla — ja mie­les­tä­ni pit­käl­ti onkin — poliit­tis­ta popu­lis­mia, jol­la ei heik­ko-osais­ten ase­maa paran­ne­ta, ja se voi olla — mie­les­tä­ni osak­si on — epä­olen­nai­suuk­siin kes­kit­ty­mis­tä, mut­ta sen nimit­tä­mi­nen “muu­ka­lais­vi­hak­si” on epäasiallista.

    Se on epä­asial­lis­ta sik­si, että oike­aa­kin muu­ka­lais­vi­haa on. Jos nimi­täm­me “muu­ka­lais­vi­hak­si” sitä, että pide­tään mete­liä (todel­li­ses­ta tai kuvit­teel­li­ses­ta, sil­lä ei ole väliä) tur­va­paik­ka­me­ka­nis­min vää­rin­käy­tök­sis­tä, niin mitä sanaa voim­me enää käyt­tää sii­tä, että joku todel­la on muukalaisvihamielinen. 

    Perus­suo­ma­lais­ten popu­lis­mi on hir­ve­ää, ei sen takia, että he puhu­vat (osak­si) läpiä pää­hän­sä maa­han­muu­tos­ta, vaan sik­si että heil­lä ei ole oikein mitään muu­ta subs­tans­sia. Leh­dis­tö on luo­nut koko PS:n ima­gon esit­tä­mäl­lä sen “muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­se­nä”, ja osa sii­hen on tart­tu­nut­kin PS:n pii­ris­sä, samoin kuin näi­hin “homot kaap­piin” juttuihin. 

    Mie­les­tä­ni täs­sä myös käy­te­tään sanaa “talou­del­li­nen tehok­kuus” popu­lis­ti­ses­ti. Yhteis­kun­nan tasol­la juu­ri mak­si­maa­li­seen talou­del­li­seen tehok­kuu­teen pyr­ki­mi­nen on tär­ke­ää. Olen­nais­ta täs­sä suh­tees­sa oli­si se, että peli­sään­tö­jä rukat­tai­siin niin, että hen­ki­lö­koh­tai­set pyr­ki­myk­set ja toi­saal­ta tehok­kaat pyr­ki­myk­set oli­si­vat lin­jas­sa. Täs­tä on kir­joi­tet­tu erään suo­ma­lai­sen mel­ko fik­sun poliit­ti­sen visio­nää­rin — jon­ka nimeä en nyt muis­ta — kir­jas­sa. Sen nimi tai­si olla “Vau­raus ja Aika” tai joi­tan. Sii­nä perus­tel­tiin aika hyvin, miten ren­nos­ti otta­mi­nen voi olla jopa tehok­kaam­paa kuin pin­got­ta­mi­nen… Olet saat­ta­nut jopa lukea sen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Vih­reät on otta­nut pää­hän pot­ki­tut pää­vas­tus­ta­jak­seen juu­ri sen takia, että hei­dän mie­les­tään per­su­jen kan­nat­ta­jat eivät ole pää­hän pot­kit­tu­ja vaan oman tilan­sa ansain­nei­ta siko­ja. Vai onko vih­rei­den kie­len­käyt­tö ollut sel­lais­ta että se viit­tai­si muu­hun? Vih­reil­le pää­hän­pot­kit­tu on nai­nen, joka ei ole saa­nut hake­maan­sa pää­joh­ta­jan paik­kaa vaan jou­tuu kitu­maan hen­ki­lös­tö­joh­ta­ja­na ja ystä­vä­pii­ris­sä ole­va homo,joka ei saa avioi­tua kir­kos­sa. Tar­koi­tus ei ole vähä­tel­lä tasa-arvoa vaan tuo­da esil­le vih­rei­den suh­teel­li­suu­den­ta­jun puu­te ja kapea-alai­suus huo­no-osai­suu­den mää­rit­te­lys­sä. Mie­les­tä­ni on hie­man huvit­ta­vaa, kuin­ka vih­reät kat­so­vat edus­ta­van­sa suvait­se­vai­suut­ta mut­ta todel­li­suu­des­sa: ajat­te­let kuin he tai olet hei­dän vihol­li­sen­sa ja saat kaik­ki mah­dol­li­set hauk­ku­ma­ni­met pääl­le­si. Olen huo­man­nut, että monet kor­kea­kou­lu­te­tut ystä­vä­ni har­kit­se­vat (ovat har­kin­nas­ta itse­kin yllättyneitä)persujen äänes­tä­mis­tä nime­no­maan pro­tes­ti­na vih­reil­le. Taus­tal­la on juu­ri se, että seu­raa­van hal­li­tuk­sen lin­jaan tuo vai­kut­taa enem­män kuin se, mit­kä suu­ret puo­lu­eet ovat hallituksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Muu­ten sit­ten se kaik­kein oleel­li­sin asia Osmo, mik­si läh­det nok­ki­maan Perus­suo­ma­lai­sia, eikö pikem­min­kin pitäi­si men­nä itseen­sä ja miet­tiä mikä on men­nyt Vih­reis­sä pie­leen, ettei kan­na­tus­ta tule ken­täl­tä ihmisiltä?

    Eikai nyt sil­lä saa omia mätiä tomaat­te­jaan myy­dyk­si jos rupee hauk­ku­maan tois­ten tomaat­te­ja mädik­si tomaateiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Täs­sä yksi pää­hän­pot­kit­tu joka har­kit­see vaka­vas­ti PS:n äänestämistä.

    Syyt ovat mm. pää­hal­li­tus­puo­luei­den vai­ke­ne­mi­nen ja pyr­ki­mys vai­en­taa kai­ken­lai­nen maa­han­muut­to­kri­tiik­ki. Suo­met­tu­mi­nen edel­leen ole­mas­sa, nyt koh­tee­na on vain maahnamuutto.

    Toi­sek­seen nykyi­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa on teh­tail­tu läjä perus­tus­la­kia tal­laa­via laki­te­ke­lei­tä, jot­ka pait­si ovat perus­tus­lain vas­tai­sia, myös tehot­to­mia vas­taa­maan nii­hin (usein kuvi­tel­tui­hin) ongel­miin joil­la niil­lä hae­taan rat­kai­sua. Mai­nit­ta­koon mm. lex kar­pe­la, net­ti­sen­suu­ri, tule­va ase­la­ki jne. lis­ta on pitkä.

    Eli syy­nä on se että te hal­li­tuk­ses­sa istu­vat olet­te suo­mek­si sanot­tu­na rys­si­neet, en tie­dä onko PS parem­pi vaih­toeh­to, mut­ta mitään en häviä kokelemalla.

    ps. Vuo­si­tu­lo­ni ylit­tä­vät suo­ma­lais­ten kes­kian­sion, asun omis­tusa­sun­nos­sa onnel­li­ses­sa ja vakaas­sa pari­suh­tees­sa ja kave­ri­pii­ri­ni koos­tuu monen­kie­li­sis­tä- ja väri­sis­tä ihmi­sis­tä. Sii­nä sinul­le ihme­tel­tä­vää torniisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Ikä­vää hyväs­sä kir­joi­tuk­ses­sa­si on ainoas­taan se, että väi­tät mui­den puo­luei­den flirt­tai­le­van muu­ka­lais­vi­hal­la. Halu kont­rol­loi­da maa­han tule­vaa muut­to­vir­taa ei ole muukalaisvihaa. 

    Puo­li vuot­ta van­hal­la poliit­ti­sel­la ural­la­ni olen minä­kin ymmär­tä­nyt että pahin­ta mitä poliit­ti­nen toi­mi­ja voi teh­dä, on tie­toi­ses­ti pet­tää äänes­tä­jiä. Popu­lis­ti­sel­la yksin­ker­tais­ta­mi­sel­la ja ns. muu­tok­sen maa­lai­lul­la teh­dään koko ajan vain tätä. 

    Tehok­kuu­den lii­al­li­sen tavoit­te­lun vas­ta­voi­ma on hajaut­ta­mi­nen. Kes­kus­tan alue­po­li­tiik­kaa moi­ti­taan usein juu­ri tehot­to­mien raken­tei­den yllä­pi­dos­ta. Jos näin, on Kes­kus­ta on se puo­lue jol­la on poten­ti­aa­lia uudis­tua äärim­mäi­sen tehok­kuu­den ja lop­pu­mat­to­man talous­kas­vun kysee­na­lais­ta­vak­si val­ta­vir­ran puo­lu­eek­si. Usein Osmo sinun­kin esit­tä­mää­si kri­tiik­kiin on vas­tat­ta­va että vähem­män tehok­kai­den raken­tei­den taus­tal­la saat­taa olla tie­toi­nen valin­ta. Valin­ta äärim­mäis­tä tehok­kuut­ta, talou­hy­bris­tä, sekä kes­kit­tä­mi­ses­tä koi­tu­vaa ris­kien hal­lit­se­ma­ton­ta kas­va­mis­ta vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Monien mie­les­tä paras tapa pro­tes­toi­da nykyi­siä polii­tik­ko­ja vas­taan on äänes­tää perussuomalaisia.”

    Kysy­mys on sii­tä, että nyky­puo­lu­eet eivät tar­joa todel­li­sia vaihtoehtoja,sillä ne ovat tois­ten­sa kopioita.
    Kon­sen­sus on lii­an suu­ri ns van­ho­jen puo­lueit­ten sisäl­lä, hal­li­tus­po­li­tiik­kaan eivai­ku­ta äänes­tää­kö hal­li­tuk­seen SDP:n tai Kokoomuksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Osmo kir­joit­ti: “Mita­taan huo­no-osai­suut­ta mil­lä mit­ta­ril­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huo­no-osais­ta jouk­koa ver­rat­tu­na min­kä muun puo­lu­een kan­nat­ta­ja­kun­taan hyvänsä.”

    Onko tuos­ta ole­mas­sa jotain oike­aa mit­tausin­for­maa­tio­ta, mis­tä nykyi­nen gal­lup-kan­na­tus koos­tuu? Vai­kut­taa kovas­ti mutui­lul­ta ja jopa vir­heel­li­sel­tä sel­lai­sel­ta. Hyvä­tu­loi­sis­sa ja yrit­tä­jis­sä on täl­lä het­kel­lä pal­jon pro­tes­ti­ää­ni­po­ten­ti­aa­lia. Kah­den por­va­ri­hal­li­tuk­sen saa­vu­tuk­set eivät todel­la­kaan miel­ly­tä kaikkia.

    Per­sut rat­sas­taa pal­jol­ti mamu­po­li­tii­kal­la. Se on poli­tii­kan osa-alue, joka on jää­nyt pit­käk­si aikaa vir­ka­mies­ten val­taan. Per­suil­le menee ääni her­käs­ti, kan­nat­ti sit­ten min­kä­lais­ta tahan­sa tar­kis­tus­ta nykyi­seen. Ei tuo kui­ten­kaan ole ainoa asia, jol­la per­sut ääniä kerää. 

    2007 vuo­den vaa­lioh­jel­man perus­teel­la voi­si vei­ka­ta, että kes­kus­tan kan­nat­ta­jan on help­po vaih­taa lei­riä. Haja-asu­tus­ta tue­taan varauk­set­ta: työn­pe­räs­sä ei saa vel­voit­taa muut­ta­maan yms.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mihin tilas­to­tie­toon tai kyse­lyi­hin perus­tat näkey­myk­se­si perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jis­ta syr­jäy­ty­nei­nä luuse­rei­na? Ehkä elät jos­sain vih­reäs­sä kuplas­sa, mut­ta tääl­lä reaa­li­maa­il­mas­sa perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si siir­tyy ihan taval­lis­ta työ­vä­keä kai­kis­ta tuloluokista.

    Ota myös huo­mioon, että vuo­den­kin van­ha kyse­ly ei enää kos­ke perus­suo­ma­lais­ten nykyis­tä kannatuspohjaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Tilas­tol­li­ses­ti kat­sot­tu­na on tot­ta että per­su­jen äänes­tä­jät ovat olleet vaa­leis­ta toi­seen var­maan­kin pit­käl­ti alin­ta sosio­eko­no­mis­ta nel­jän­nes­tä. Ehkä niin on nykyi­ses­tä gal­lup-kan­na­tuk­ses­ta­kin, mut­ta onko enää niin vahvasti?

    Toi­sin sanoen selit­tyy­kö tämä kan­na­tuk­sen muu­tos (yli tuoplaan­tu­mi­nen) huo­no-osai­sil­la vai sil­lä että per­suis­ta on tul­lut jos ei hovi- niin keskiluokkakelpoinen?

    Sil­loin täl­löin isot puo­lu­eet teet­tä­vät tut­ki­muk­sia, jois­sa sel­vi­te­tään pal­jon­ko ammat­ti­kou­lun käy­nei­tä, Suo­men Kuva­leh­den luki­joi­ta yms jne on kun­kin puo­lu­een kan­nat­ta­jis­sa. Nyt oli­si kiva jos jos­tain tih­kui­si tie­toa vii­mei­ses­tä sellaisesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. En seu­raa päi­vit­täin Suo­men medi­aa, joten onko joku tut­ki­nut, miten tuo Perus­suo­ma­lais­ten noin 14% jakautuu. 

    Nyt täs­sä nipu­te­taan kaik­ki “kes­ki­mää­rin” aika huo­no-osai­sik­si, mikä voi hyvin pitää paik­kan­sa, mut­ta jou­kos­sa on myös koh­tuul­li­sen pal­jon val­ko­kau­lus­työ­läi­siä. Itse tun­nen lähin­nä tätä jäl­kim­mäis­tä sakkia. 

    Yksi mah­dol­li­suus nimit­täin on se, että nämä “uudet” kan­nat­ta­jik­si tun­nus­tau­tu­neet eivät ole huo­no-osai­sia ja syr­jäy­ty­nei­tä vaan mel­ko taval­lis­ta kes­ki­luok­kaa, jot­ka ilmoit­tau­tu­vat Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si joko sik­si, ettei­vät eri­tyi­sem­min pidä huma­ni­taa­ri­ses­ta maa­han­muu­tos­ta tai ennen kaik­kea sik­si, että halua­vat vain pro­tes­toi­da kol­men suu­ren + rkp:n ikuis­ta ja rahoi­tus­sot­kuis­sa ryvet­ty­nyt­tä klik­kiä vastaan. 

    Vält­tä­mät­tä emme siis voi pää­tel­lä, että joka kah­dek­sas on “huk­ku­va” ja että heil­le pitää tar­jo­ta oljen­kor­sia. Jos noi­ta huk­ku­via on ollut se per­su­jen perin­tei­nen vii­si pro­sent­tia ja kym­me­nen pro­sent­tia onkin aivan muu­ta väkeä, sil­loin ana­lyy­si menee täl­tä osin pos­kel­leen. Täl­löin mui­den puo­luei­den ei pidä tar­jo­ta heil­le muu­ka­lais­vi­haa vaan uusia kas­vo­ja ja uuden­lais­ta poliit­tis­ta kult­tuu­ria ja retoriikkaa. 

    Soi­ni on erin­omai­sen hyvä tv-kas­vo. Brit­ti­po­li­tiik­kaa päi­vit­täin seu­raa­va­na Soi­ni on Suo­men puo­lue­joh­ta­jis­ta ainoa, jol­la oli­si täl­lä saa­rel­la mitään mah­dol­li­suuk­sia. Muut ovat tap­pa­van tyl­siä vir­ka­mie­hiä tai täy­del­li­sen epä­ka­ris­maat­ti­sia urpilaisia. 

    Näh­tä­väk­si jää, miten kan­na­tus jalos­tuu äänik­si. Nykyi­siä kan­na­tus­lu­ku­ja kat­so­mal­la on mah­dol­lis­ta syn­nyt­tää vaa­li­tu­los, jos­sa kaik­ki ovat häviäjiä. 

    Mui­den puo­luei­den paniik­ki­reak­tioi­ta en sen sijaan ymmär­rä, sil­lä se antaa käy­tän­nös­sä pal­lon Soi­nil­le. Jokai­nen pers­jal­kai­sia vas­taan esi­tet­ty kri­tiik­ki, jos­sa esiin­tyy “muu­ka­lais­vi­ha”, “popu­lis­ti”, “kat­ke­rien ja pää­hän­pot­kit­tu­jen puo­lue” tai mui­ta isku­lausei­ta, on juu­ri sitä reto­riik­kaa, jota Soi­ni halu­aa herät­tää muil­ta esiin, sil­lä tämä on puo­lu­eel­leen paras­ta mai­nos­ta kun syn­tyy “me vas­taan muut” ‑ase­tel­ma.

    Ei lie aivan sat­tu­maa, että Soi­ni kir­joit­taa nyky­ään pää­asias­sa sii­tä, miten muut puo­lu­eet suh­tau­tu­vat hänen ker­hoon­sa ja kuin­ka type­räl­tä kuu­los­ta­via lausun­to­ja on taas annet­tu, eikä sii­tä, mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa hän haluai­si elää. 

    Sitä en ymmär­rä, mik­si muut anta­vat näi­tä type­räl­tä kuu­los­ta­via lausun­to­ja päi­vit­täin Soi­nin pro­pa­gan­da­ko­neen ruok­ki­mi­sek­si. Asia­si­säl­lös­sä kun per­sut eivät pär­jää kenellekään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Entä jos vih­reät alkai­si­vat vaka­vis­saan kaa­vail­la yhteis­kun­taa, joka tar­joai­si häviä­jil­le muu­ta­kin kuin lohduttomuutta.”

    Oli­si­ko ongel­ma sii­nä, että sil­loin Vih­rei­den oikea lai­ta vuo­tai­si lii­kaa? Vih­rei­den äänet tai­ta­vat tul­la nykyi­sel­lään vah­vas­ti kou­lu­tet­tu­jen nuor­ten kau­pun­ki­lais­nais­ten äänes­tys­li­puis­ta. Täl­lä ryh­mäl­lä on kyl­lä sym­pa­ti­aa maa­il­man karu­ja olo­ja pake­ne­vil­le maa­han­muut­ta­jil­le, mut­ta mah­taa­ko kui­ten­kaan “pari pii­rua vasem­mal­le” vies­ti upo­ta tähän ryhmään?

    Kokoo­muk­sen vaih­taes­sa väri­ään vih­reäm­pään suun­taan tai­taa puo­lu­een joh­dol­la olla huo­lia tuon oikean lai­dan puo­lel­la enem­män kuin vasem­mal­la. Var­sin­kin kun vasem­mal­la tul­laan nopeas­ti ras­kaan teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den pariin, jos­sa ympä­ris­tön­suo­je­lu näh­dään kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­tä­jä­nä ja siten työt­tö­myy­den aiheuttajana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Kan­sa vas­tus­taa hol­ti­ton­ta huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa ja pak­ko­ruot­sia. Näi­tä vas­taan ei ole kuin per­sut, kos­ka Suo­mes­sa demo­kra­tia ei toimi. 

    Jos meil­lä oli­si Sveit­sin tyy­li­nen kan­sa­nää­nes­tys, niin pak­ko­ruot­si ja veron­mak­sa­jia rasit­ta­va pak­ko­ruot­si lak­kai­si­vat jo ensi vuon­na. Mut­ta kun ei ole, niin moni äänes­tää Hal­la-ahoa. Minä­kin har­kit­sen, vaik­ka en yli 100 000 € vuos­ti­tu­loil­la­ni ole miten­kään huono-osainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Onko Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jien syr­jäy­ty­nei­syy­des­tä ken­ties tut­ki­muk­sia? Edus­ta­jis­ta Hal­la-aho ei vai­ku­ta syr­jäy­ty­neel­tä, ei Soi­ni­kaan vähä­osai­sel­ta yhteis­kun­nan jaka­mien hyö­dyk­kei­den suh­teen. Hie­man mie­ti­tyt­tää min­kä suh­teen vähä­osai­set per­su­ja äänes­tä­vät. Vihan ja pelon dis­kurs­sia, jopa rumuu­den asial­la, puo­lue tosin pitää esil­lä kam­pan­jois­saan. Sil­lä on myös alen­tu­va nimi. Enkä oikein ymmär­rä sitä­kään mik­si köy­hät ihmi­set vas­tus­ta­vat EU:a. Tai onko oikein puhua per­suis­ta oikeis­to­puo­lu­ee­na, jos Soi­ni näkee EU:n suu­rem­pa­na uhka­na kuin edel­leen Venä­jäl­lä vai­kut­ta­van NL:n haamuineen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Miten niin “ren­to” vih­reä yhteis­kun­ta­mal­li? Vih­rei­den vaih­toeh­to kol­men suu­ren jäsen­kir­ja­kra­tial­le on gra­du­kra­tia. Sii­nä jokai­sen elin­kei­non ja asun­non nur­kas­sa päi­vys­tää vih­reä aka­tee­mi­nen lap­pu­lii­sa soo­sot­te­le­mas­sa mui­den pääs­tö­jä ja elä­män­ta­po­ja, tie­tys­ti hyy­sät­tä­vän omal­la kustannuksella. 

    Oli­si tie­tys­ti eri asia jos vih­reät oikeas­ti ajai­si­vat esim. perus­tu­lo­mal­lia tai ay-koko­päi­vä­työ­elä­mäl­le vaih­toeh­toa. Tai vaik­ka­pa ajet­tai­siin aidos­ti mah­dol­li­suuk­sia tin­kiä omas­ta tuot­ta­vuu­des­taan ja elää pie­nem­mil­lä elin­kus­tan­nuk­sil­la, eli vähem­män kal­lii­ta ja kulu­ja aiheut­ta­via nor­me­ja elä­män kiusak­si. Jos nyt esim. tulee nor­me­ja asu­mi­sen ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sek­si (sinän­sä hyvä asia) ‚niin juu­ri vih­reät vaa­ti­vat ener­gia­po­lii­sien ja “neu­vo­jien ” vir­ko­jen perus­ta­mis­ta ja ener­gia­by­ro­kra­tian lisää­mis­tä. Jokin aika sit­ten minul­le yllät­täen soi­tet­tiin TEM­mis­tä ja viran­omai­nen kuu­lus­te­li vii­si minuut­tia ‚että aion­ko pal­ka­ta työntekijää(olen pie­ny­rit­tä­jä) , aion­ko pal­ka­ta nuo­ri­so­työt­tö­miä, mil­loin tulen viras­toon käy­mään, kos­ka vir­ka­mie­het halua­vat “päi­vit­tää lii­ke­toi­min­ta­suun­ni­tel­ma­ni kas­vu­ha­kui­sek­si” jne. Tätä on Sin­ne­mä­ki­läi­nen reaa­li­po­li­tiik­ka. Soi­te­taan­ko kult­tuu­ri­mi­nis­te­riös­tä tai­te­li­jal­le ja ehdo­te­taan seu­raa­van tau­lun aihet­ta? Vain kak­kos­vank­ku­reis­ta ker­ran vaa­li­kau­des­sa ima­go­mie­les­sä huu­del­laan perus­tu­loa, samaan aikaan istuen hal­li­tuk­ses­sa jon­ka pää­mi­nis­te­rin (Van­ha­nen) mie­les­tä perus­tu­lo­mal­li on “jär­je­tön” ja kol­mi­kan­taa kun­nioi­te­taan työ­mi­nis­te­ri­nä. Nyt ket­tu­tyt­tö­su­ku­pol­ven joh­ta­mat vih­reät istu­vat tur­kis­tuot­ta­jien spon­so­roi­mas­sa hal­li­tuk­ses­sa, ja puo­lue­ko­kouk­set pide­tään Hel­sin­gin lähi­puis­ti­kois­sa kuin pil­ka­ten luon­toar­vo­ja kun­nioit­ta­via perus­kan­nat­ta­jia. Eli kyl­lä vih­rei­den kan­nat­tai­si kes­kit­tyä vain oman huka­tun lin­jan­sa löy­tä­mi­seen ja jät­tää Per­su­jen light-kan­sal­lis­so­sia­lis­min arvioi­mi­nen äänestäjille. 

    Itse olen siir­ty­nyt kan­nat­ta­maan piraat­te­ja, aina­kin tule­vis­sa vaa­leis­sa, kos­ka se on paras tapa vas­tus­taa infor­maa­tion omis­ta­vak­si luo­kak­si julis­tau­tu­neen Vihe­re­lii­tin hankkeita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. ”Outoa, kos­ka vih­reät jok­seen­kin ainoa­na puo­lu­ee­na RKP:n ohel­la ei sanot­ta­vas­ti kil­pai­le perus­suo­ma­lais­ten kans­sa äänistä.”

    Tai­taa kyl­lä kil­pail­la, tun­nen useam­man. Hal­la-aho­kin on sano­nut aikoi­naan äänes­tä­neen­sä vihreitä.

    ”Jos joka kah­dek­sas tar­rau­tuu perus­suo­ma­lai­siin kuin huk­ku­va oljen­kor­teen, se ker­too lähin­nä, että joka kah­dek­sas tun­tee ole­van­sa hukkumassa.”

    Ärsyt­tä­vää vih­re­ää alen­tu­vuut­ta. Itse olen äänes­tä­nyt puo­lu­eet vasem­mis­to­lii­tos­ta vih­rei­den kaut­ta kokoo­muk­seen peri­aat­teel­la ”aina oppo­si­tio­ta”. Nyt on vuo­ros­sa per­sut. Huk­ku­mi­sen tun­net­ta ei ole vie­lä ollut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Jos joka kah­dek­sas tar­rau­tuu perus­suo­ma­lai­siin kuin huk­ku­va oljen­kor­teen, se ker­too lähin­nä, että joka kah­dek­sas tun­tee ole­van­sa huk­ku­mas­sa. Teho­yh­teis­kun­ta tar­jo­aa lii­an monel­le pelk­kää häviä­jän osaa. Pro­tes­ti sitä vas­taan on otet­ta­va vaka­vas­ti.”

    Vaik­ka perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jä­kun­nas­sa on van­has­taan tuo vah­va (ryysy)proletaarielementti, on pas­ka­pu­het­ta väit­tää, että puo­lu­een nousu joh­tui­si vain ala­luo­kan äänis­tä. Jon­kin gal­lu­pin mukaan 30 pro­sent­tia pitää mah­dol­li­se­na per­su­jen äänes­tä­mis­tä, joten kyse ei ole mis­tään “huk­ku­vien” äänis­tä, vaan yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että per­sut puhu­vat jär­keä jois­ta­kin ihmis­ten tär­keik­si koke­mis­ta kysy­myk­sis­tä, kun taas muut puo­lu­eet, vih­reät kaik­kien räi­keim­min, ovat aivan arkie­lä­mäs­tä irral­laan näis­sä kysymyksissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Osmo: “Mita­taan huo­no-osai­suut­ta mil­lä mit­ta­ril­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huo­no-osais­ta jouk­koa ver­rat­tu­na min­kä muun puo­lu­een kan­nat­ta­ja­kun­taan hyvänsä.”

    Mihin tut­ki­muk­siin tämä väi­te perustuu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Vih­rei­den ei pidä jää­dä rii­te­le­mään perus­suo­ma­lais­ten kanssa.
    Glo­baa­lin, kie­li­ra­jat ylit­tä­vän, libe­raa­lin liik­keen vihol­li­sen tulee aina olla ali­ke­hit­ty­nyt kepu­lai­nen talonpoikaisajattelutapa.
    Hei­dän kans­saan ei edes kan­na­ta yrit­tää yhteis­työ­tä, mik­si ei, Osmo muistanee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. OS: “Vähän ren­nom­min otta­vas­sa yhteis­kun­nas­sa, joka ei täh­tää mak­si­maa­li­seen talou­del­li­seen tehok­kuu­teen, oli­si sijaa ja osaa myös niil­le, jot­ka eivät teho­yh­teis­kun­nas­sa menesty.”

    Kon­kreet­ti­ses­ti tämä on yleen­sä tar­koit­ta­nut niuk­kuu­den jaka­mis­ta jol­lain muul­la tavoin kuin perin­tei­sel­lä mark­ki­na­me­ka­nis­mil­la edes sin­ne­päin meri­to­kraat­ti­ses­ti, ja lop­pu­tu­los on ollut huo­no kun insen­tii­vit kan­nus­ta­vat suh­mu­roin­tiin talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den sijaan.

    Mark­ki­na­ta­lou­den puit­teis­sa toi­mi­vas­sa kil­pai­lu­yh­teis­kun­nas­sa on se hyvä puo­li että klep­to­kra­ti­aa voi joten­ku­ten havai­ta ja mita­ta. Jos ote­taan ren­nom­min eli ei pääs­te­tä pää­omia kasaan­tu­maan, niuk­kuu­del­la ei ole enää hin­taa, eikä sen epä­ta­sais­ta ja epä­oi­keu­den­mu­kais­ta jaka­mis­ta voi­da miten­kään seurata.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Tämän DI:n äänis­tä on jo kil­pail­tu, ja Vih­reät on sen kil­van hävin­nyt. S‑W jo jotain syi­tä mai­nit­si­kin, pak­ko­ruot­si­kin vai­kut­taa, eikä hys­tee­ri­nen maa­han­muut­to­po­li­tii­kan kri­tii­kin demo­ni­soin­ti aina­kaan paran­na tilannetta.

    Oma arvauk­se­ni on, että kolum­ni aliar­vioi Vih­rei­den lai­dan vuo­ta­mis­ta nuo­reh­ko­jen ja kou­lu­tet­tu­jen pii­ris­sä. No, huh­ti­kuus­sa näh­dään, ehkä sii­hen men­nes­sä kek­sin, kuka ääne­ni voittaa.

    Tie­de­mies, olen aivan samaa miel­tä: poli­tii­kan kri­ti­soin­nin yksioi­koi­nen lei­maa­mi­nen muu­ka­lais­vi­hak­si ja rasis­mik­si on todel­la vaa­ral­lis­ta, vas­tuu­ton­ta suo­ras­taan. Nyt jo alkaa näkyä, että nuo sanat ovat menet­tä­neet mer­ki­tys­tään, ja sitä myö­tä anta­vat tilaa nime­no­maan sil­le ilmiöl­le mitä halut­tai­siin vastustaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Mita­taan huo­no-osai­suut­ta mil­lä mit­ta­ril­la hyvän­sä, perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­ta edus­taa huo­mat­ta­van huo­no-osais­ta jouk­koa ver­rat­tu­na min­kä muun puo­lu­een kan­nat­ta­ja­kun­taan hyvän­sä. / OS

    Ote­taan mit­ta­rik­si “Puo­lu­een kan­nat­ta­jat koti­ta­lou­den brut­to­tu­lo­jen mukaan 2/2009”

    Hyvä­osai­set Vih­reä Liitto
    0–20000€/vuosi 22%
    20000–50000€/vuosi 36%
    yli 51000€/vuosi 28%

    Per­sau­ki­set Perussuomalaiset
    0–20000€/vuosi 17%
    20000–50000€/vuosi 38%
    yli 51000€/vuosi 28% 

    Läh­de: Talous­tut­ki­muk­sen puoluepörssi 

    Jos nor­mi­per­su ansait­see enem­män kuin nor­mi­me­loo­ni, niin eivät nuo Per­sut pää­hän­pot­ki­tuil­ta vaikuta. 

    Pikai­sel­la sil­mäyk­sel­lä vain Kokoo­muk­sen ja RKP:n kan­nat­ta­jat ovat sel­väs­ti Per­su­ja parem­min ansaitsevia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Nyt tai­si Osmo osua har­haan tuos­sa ana­lyy­sis­sään per­su­jen suosiosta.

    Ja vakiin­tu­nei­den poliit­tis­ten puo­luei­den “asiao­saa­mi­nen­kin” alkaa olla puh­kai­se­mis­taan odot­ta­va kupla.

    Minus­ta näyt­tää sil­tä, että yksi­kään puo­lue (ml. per­sut) ei jul­ki­suu­des­sa ole mitään miel­tä mis­tään yhteis­kun­taan oikeas­ti vai­kut­ta­vas­ta asiasta.
    Tämä on sää­li, sil­lä täl­lä tavoin peli­kent­tä jäte­tään lob­ba­reil­le ynnä muille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Peter: “Olen huo­man­nut, että monet kor­kea­kou­lu­te­tut ystä­vä­ni har­kit­se­vat (ovat har­kin­nas­ta itse­kin yllät­ty­nei­tä) per­su­jen äänes­tä­mis­tä nime­no­maan pro­tes­ti­na vihreille.”

    Olen huo­man­nut saman.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Hom­ma siis menee niin, että vih­reät ja per­sut molem­mat hyö­ty­vät kes­ki­näi­ses­tä nal­jai­lus­ta, kun­han media pitää tari­naa tar­peek­si dra­maat­ti­se­na. Tulee media­nä­ky­vyyt­tä ja pää­see vie­lä puhu­maan itsel­le tär­keis­tä asiois­ta vihol­lis­ta hauk­ku­mal­la. “Tuol­lai­sia me ei nyt aina­kaan olla!” Kan­na­tus kas­vaa tai — vih­rei­den koh­dal­la — ei aina­kaan romahda.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra, kom­ment­ti­si sisäl­tä­vät älyl­li­ses­ti ala-arvois­ta ste­reo­tyyp­pis­tä ajat­te­lua ja sosi­aa­li­dar­vi­nis­mia. Elät­te­let vie­lä toi­vei­ta, että Vih­reät oli­si­vat joten­kin Per­su­jen yläpuolella.

    Kuu­le, avaap­pas sil­mä­si ja tutus­tu Per­sui­hin vähän syväl­li­sem­min. Huo­maat, että siel­lä on ihmi­siä kai­kis­ta yhteis­kun­ta­luo­kis­ta, amma­teis­ta ja kou­lu­tus­ta­soil­ta. Alat ymmär­tää, että ilmiön taus­tal­la on jota­kin vähän enem­män kuin olet tajun­nut. Maa­il­ma ympä­ril­lä­si on muut­tu­mas­sa. Tulee uusia aja­tuk­sia ja suuntauksia. 

    Per­su-ilmiö on pal­jon laa­jem­pi kuin joku Koi­jär­ves­tä alka­nut Vih­reä­lii­ke. Nyt ale­taan mit­taa­maan Suo­mes­sa myy­dään­kö tämä maa yltiö­glo­ba­lis­tien alt­ta­ril­le ja pie­nen eliit­ti­pank­kii­rien hämä­rän koplan peli­nap­pu­lak­si. Vai pitää­kö tämä kan­sa kiin­ni omis­ta arvois­ta, elä­män­ta­vas­ta ja pää­tän­tä­val­las­ta täs­sä poh­joi­ses­sa maas­sa ja luot­taa omiin aivoi­hin ja aja­tuk­siin. Tämä mit­taus tul­laan teke­mään vie­lä kai­kis­sa Euroo­pan mais­sa. Ihmi­set alka­vat taju­ta, että heil­le syö­te­tään ulkoa päin val­miik­si pures­kel­tu­ja tunk­kai­sia ideoi­ta ja ideo­lo­gioi­ta. Tämä on vas­ta alkua. Sinä­kin jou­dut vie­lä päät­tä­mään kum­mal­la puo­lel­la olet. Usko pois!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Puo­luei­den kan­na­tus­tut­ki­muk­set teh­dään samas­sa yhtey­des­sä monen muun tut­ki­muk­sen kans­sa. Sil­loin saa­daan tie­tää kan­nat­ta­ja­kun­nas­ta yhtä sun tois­ta, jopa mitä tuot­tei­ta he osta­vat. Nämä tut­ki­muk­set ovat pal­jon luo­tet­ta­vam­pia kuin se, että tun­tee vii­si kuusi per­su­jen kannattajaa.
      Jul­kais­tu­ja tut­ki­muk­sia oli vas­ti­kään tie­to, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat hen­ki­lö­koh­tai­sen työt­tö­myy­den sel­väs­ti suu­rem­mak­si uhak­si kuin min­kään muun puo­lu­een kannattajat.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Las­ken itse­ni ja vai­mo­ni perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jak­si. Emme ole köy­hiä, eikä mei­tä ole pot­kit­tu päähän. 

    Ihmi­siä alkaa vain pik­ku­hil­jaa potut­ta­maan jäte­lait, vaa­li­ra­ha­sot­kut, maa­han­muut­ta­jien hyy­sää­mi­nen, krei­kan lai­nat etc.

    Itseä­ni kor­pe­aa eri­to­ten tämä vih­rei­den eko­hös­sö­tys ja työ­mi­nis­te­ri Sin­ne­mä­ki, joka haluai­si lopet­taa koko tur­kis­tar­hauk­sen suo­mes­sa. Täs­tä tuli­si suo­raan ja välil­li­ses­ti tuhan­sia työt­tö­miä lisää. Ker­ras­saan mai­nio idea, ottaen huo­mioon, että työ­mi­nis­te­rin toi­men­ku­vaan ei tie­tääk­se­ni kuu­lu työt­tö­mien lisääminen.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Vih­reil­tä oli moka vali­ta per­sut pää­vas­tus­ta­jik­si. Mie­lum­min oli­si pitä­nyt ottaa vas­tut­tet­ta­vak­si nykyi­nen poliit­ti­nen kult­tuu­ri. Vaa­li­ra­hoi­tus ym. skan­daa­lien myö­tä vih­reät oli­si­vat voi­neet tar­jo­ta vaih­toeh­to­ja, mut­ta vih­reät ovat men­neet mukaan tähän samaan kult­tuu­riin. Vih­reät puut­tu­vat myös lil­lu­kan var­siin, kuten edel­lä jo kom­men­toi­tiin. Pak­ko­ruot­si­kan­ta oli myös ihmeel­li­nen. Luu­li­si, että vapaus vali­ta sopi­si vih­rei­siin “arvoi­hin” parem­min. Vih­reil­lä ei pitäi­si olla mitään his­to­rian taak­ka taka­na, jon­ka takia pak­ko­ruot­sia pitäi­si kan­nat­taa. Uskon myös, että vih­reil­lä ja per­suil­la on yllät­tä­vän pal­jon yhteis­tä poten­ti­aa­lis­ta kannattajakuntaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Kan­sa vas­tus­taa hol­ti­ton­ta huma­ni­taa­ris­ta maahanmuuttoa

    Kun nyt ensin yli­pään­sä tapah­tui­si jotain hol­ti­ton­ta huma­ni­taa­ris­ta maa­han­muut­toa, jota voi­si vas­tus­taa. Vii­me vuo­den­vaih­tees­sa Suo­mes­sa asui 5 570 Soma­lian kan­sa­lais­ta (Inkoon tai Han­ka­sal­men väki­lu­vun ver­ran) ja 3 978 Ira­kin kan­sa­lais­ta (Pel­lon tai Raut­jär­ven väki­lu­vun ver­ran). Nämä ovat Suo­men kym­me­nes­tä suu­rim­mas­ta ulko­maa­lais­ryh­mäs­tä ainoat kak­si (suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä sijat 4 ja 7), joi­den muut­to Suo­meen on ollut ensi­si­jai­ses­ti humanitaarista.

    Oles­ke­lu­lu­pia on myön­net­ty huma­ni­taa­ri­sis­ta syis­tä — kaik­kien maa­il­man mai­den kan­sa­lai­sil­le yhteen­sä — kes­ki­mää­rin 701 vuo­des­sa kym­men­vuo­tis­kau­del­la 2000–2009. Tur­va­paik­ko­ja kes­ki­mää­rin 38,6 vuodessa.

    On kum­mal­lis­ta, kuin­ka mel­kein koko poliit­ti­sen kes­kus­te­lun pyö­rit­tä­mi­nen loput­to­miin vuo­des­ta toi­seen täl­lais­ten häviä­vän pien­ten, parin pie­nen maa­lais­kun­nan väki­lu­vun kokois­ten ihmis­ryh­mien ympä­ril­lä herät­tää ihai­lua joten­kin “tosi­asiois­ta ker­ran­kin puhua uskal­ta­va­na” tai “kyl­män rea­lis­ti­se­na”. Sii­tä tulee täs­mäl­leen päin­vas­toin mie­leen Ander­se­nin satu yli­her­käs­tä prin­ses­sas­ta ja pik­ku­rui­ses­ta her­nees­tä, joka tun­tuu pai­na­van sel­kää vie­lä monen pak­sun pat­jan alta. Täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä, aiheut­taa­ko huma­ni­taa­ri­nen maa­han­muut­to ongel­mia vai ei, sekä sii­tä, onko näis­tä mah­dol­li­sis­ta ongel­mis­ta kes­kus­tel­tu jul­ki­suu­des­sa asial­li­ses­ti vai ei.

    Tilas­tol­li­ses­ti kat­sot­tu­na on tot­ta että per­su­jen äänes­tä­jät ovat olleet vaa­leis­ta toi­seen var­maan­kin pit­käl­ti alin­ta sosio­eko­no­mis­ta nel­jän­nes­tä. — - Sil­loin täl­löin isot puo­lu­eet teet­tä­vät tut­ki­muk­sia, jois­sa sel­vi­te­tään pal­jon­ko ammat­ti­kou­lun käy­nei­tä, Suo­men Kuva­leh­den luki­joi­ta yms jne on kun­kin puo­lu­een kan­nat­ta­jis­sa. Nyt oli­si kiva jos jos­tain tih­kui­si tie­toa vii­mei­ses­tä sellaisesta.

    Mai­nit­sen täs­sä yhtey­des­sä erään tähän liit­ty­vän tuo­reen tut­ki­muk­sen, kos­ka kukaan muu kes­kus­te­lun osal­lis­tu­jis­ta luul­ta­vas­ti ei tuli­si sitä mainitsemaan.

    Talous­tut­ki­muk­sen kevääl­lä 2008 maan laa­jui­ses­ti teke­mäs­sä haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­ses­sa mitat­tiin vas­taa­jien fak­ta­tie­tä­mys­tä Suo­men poli­tii­kas­ta 38 eri kysy­myk­sel­lä — suu­rek­si osak­si perus­kou­lun yhteis­kun­tao­pin tasoi­sia perus­asioi­ta, kuten pää­mi­nis­te­rin ja edus­kun­nan puhe­mie­hen nimi ja puo­lue, Suo­men vaa­li­ta­pa, hal­li­tus- ja oppo­si­tio­puo­lu­eet, pre­si­den­tin ja edus­kun­nan vaa­li­kausien pituus, koti­kun­nan kun­nan­joh­ta­ja ja vero­äy­ri jne. Tut­ki­muk­sen tulok­sia selos­te­taan täs­sä oikeus­mi­nis­te­riön jul­kai­sus­sa. Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jil­lä oli kai­kis­ta edus­kun­nan kah­dek­sas­ta puo­lu­ees­ta hei­koim­mat tie­dot (nuk­ku­vien puo­lu­eel­la kyl­lä vie­lä sel­keäs­ti sitä­kin heikommat).

    Par­hai­ten Suo­men poli­tii­kan hal­lin­nee­seen nel­jän­nek­seen vas­taa­jis­ta kuu­lui 13,2 % perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jik­si ilmoit­tau­tu­neis­ta, mut­ta 32,2 % vih­rei­den äänes­tä­jik­si ilmoit­tau­tu­neis­ta: 2,4‑kertainen ero vih­rei­den hyväk­si. Huo­noi­ten pär­jän­nee­seen nel­jän­nek­seen taas kuu­lui 31,6 % (PS) ja 18,9 % (vihr); 1,6‑kertainen ero vih­rei­den hyväk­si. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus huo­noi­ten tie­tä­väs­sä nel­jän­nek­ses­sä oli kyse­ly­het­kel­lä 4,7 % (vihr 6,7 %) ja par­hai­ten tie­tä­väs­sä nel­jän­nek­ses­sä 2,6 % (vihr 15,0 %). Vih­rei­den kan­na­tus­poh­ja siis “viet­ti” 2,2‑kertaisesti tie­tä­vien suun­taan ja perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­poh­ja 1,8‑kertaisesti tie­tä­mät­tö­mien suuntaan.

    Huo­mau­tet­ta­koon, etten itse kan­na­ta vih­rei­tä — olen puo­lue­po­liit­ti­ses­ti täy­sin sitou­tu­ma­ton — mut­ta kos­ka kom­men­toi­ta­va Osmon teks­ti käsit­te­lee nime­no­maan vih­rei­den ja perus­suo­ma­lais­ten vas­tak­kai­na­set­te­lua, kes­ki­tyn täs­sä jos­sain mää­rin pro­vo­ka­to­ri­ses­ti vain näi­hin kah­teen. Hyvin tie­tä­vien puo­lue­va­lin­toi­na tut­ki­muk­sen aineis­tos­ta erot­tu­vat sel­keäs­ti eivät vain vih­reät, vaan myös kokoo­mus ja vasem­mis­to­liit­to; huo­nos­ti tie­tä­vien valin­ta­na taas perus­suo­ma­lais­ten lisäk­si SDP.

    Var­sin­kin kun vasem­mal­la tul­laan nopeas­ti ras­kaan teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­den pariin, jos­sa ympä­ris­tön­suo­je­lu näh­dään kil­pai­lu­ky­vyn hei­ken­tä­jä­nä ja siten työt­tö­myy­den aiheuttajana.

    Kuten tote­sin jo aiem­mas­sa kes­kus­te­lus­sa jokin aika sit­ten: Suo­mes­sa ei ker­ta kaik­ki­aan ole niin pal­jon ras­kaan teol­li­suu­den työn­te­ki­jöi­tä, jot­ta vaa­lit voi­tai­siin voit­taa hei­dän äänen­sä saa­mal­la sen enem­pää kuin hävi­tä hei­dän äänen­sä menet­tä­mäl­lä. Kes­ki­mää­räi­nen suo­ma­lai­nen edus­kun­ta­vaa­lien äänes­tä­jä on pal­ve­lua­lal­la työs­ken­te­le­vä, PAM:laiseen tai JHL:läiseen liit­toon kuu­lu­va nai­nen. Ei siis ras­kaas­sa teol­li­suu­des­sa työs­ken­te­le­vä mies.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Yhdyn monen muun mie­li­pi­tee­seen sii­tä, että kysees­sä ei ole yksin­ker­tais­te­tus­ti “huk­ku­mi­sen tun­ne” mik­si per­su­ja kan­na­te­taan (aina­kin gal­lu­peis­sa). En mal­ta olla palaa­mat­ta Poli­tiik­ka on jouk­kueur­hei­lua ‑ket­jun aihee­seen hie­man. Tule­vis­sa vaa­leis­sa vai­kut­tai­si ole­van aito ilmiö, että per­suil­le tulee huo­mat­ta­va voit­to, mut­ta kukaan ei oikeas­ti tie­dä mik­si. Kukin tul­kit­see tulok­sen aivan miten halu­aa, eikä oike­aa vas­taus­ta voi (vaa­li­tu­lok­sen perus­teel­la) tie­tää kos­ka vaa­leis­sa ei äänes­te­tä asioista.

    Täl­lä het­kel­lä puo­lueis­sa pani­koi­daan eri suun­tiin epä­mää­räi­sen uhan edes­sä, eivät­kä van­hat pys­ty otta­maan lin­jaa joka pro­tes­toi­jia miel­lyt­täi­si vaik­ka haluai­si­vat­kin. Kos­ka Soi­ni ei itse­kään tie­dä suo­sion­sa syy­tä, hän ei osaa toi­mia sen mukaan pääs­ty­ään hal­li­tuk­seen, ja nel­jän vuo­den kulut­tua on hei­dät­kin todet­tu kel­vot­to­mik­si. Oli­si­ko hel­pom­pi muut­taa Suo­mi-lai­van suun­taa halut­tuun jos oli­si ihan oikea tapa vai­kut­taa asioi­hin epä­mää­räis­ten hen­ki­lö- ja puo­lue­va­lin­to­jen sijaan — tai lisäksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. TM, se hyvä tehok­kuus mis­tä puhut on eri asia kuin mis­tä ihmi­set valit­taa puhues­saan tehok­kuus­pai­neis­ta. Jäl­kim­mäi­nen oli­si parem­min kirit­tä­mis­tä. Ongel­ma on minus­ta yksin­ker­tai­ses­ti se että riit­tä­vä suo­ri­tus­ta­so töis­sä, opin­nois­sa, mik­sei jopa ihmis­suh­teis­sa­kin, nousee tasol­le johon yhä har­vem­pi pys­tyy. Perin­tei­ses­ti tätä ongel­maa on hoi­det­tu niin että kam­pi­te­taan tur­han tehok­kai­ta, tyy­liin hiki­pin­kot, töis­sä tääl­lä vaan ollaan, ja ei hem­peil­lä. Tämä on type­rää mut­ta toi­mii, pitäi­si olla parem­pia vaih­toeh­to­ja. En tie­dä, ja sik­si Odel­ta­kin kysyn että miten?

    Peri­aat­tees­sa voit­ta­jat voi kom­pen­soi­da häviä­jiä, mut­ta kun näin ei aina teh­dä. Väit­täi­sin että esi­mer­kik­si se että iso osa hyvin­voi­vaa kes­ki­luok­ka itsea­sias­sa tun­tuu halua­van lisää vero­ja on seu­raus­ta sii­tä että he ymmär­tä­vät ongelman.

    Mitä tulee muu­ka­lais­vi­ha­mie­li­syy­teen ja sii­hen kri­tiik­kiin. Kyl­lä­hän nii­tä rat­kai­su­ja on jot­ka hel­pot­taa ongel­mia. Esi­mer­kik­si parem­pi kie­li­kou­lu­tus, jous­ta­vam­mat työ­lu­vat, pako­lais­ten asut­ta­mi­nen alueil­la joil­la on työ­paik­ko­ja eli kau­pun­kei­hin, maa­han­muut­ta­ja­lap­siin panos­ta­mi­nen, moni­kult­tuu­ri­set työyh­tei­söt joka käy­tän­nös­sä ja suo­mek­si tar­koit­taa sitä että kaik­kien ei tar­vit­se puhua täy­del­lis­tä suo­mea ja olla samas­ta kou­lus­ta val­mis­tu­nei­ta… Näi­tä on ehdo­tet­tu, osa ete­nee­kin sel­lai­sil­la vauh­dil­la mitä byro­kra­tial­ta nyt voi odot­taa. Ei vaan kiin­nos­ta ketään siel­tä krii­tik­ko-osas­tol­ta. Sen sijaan jos puhu­taan vaik­ka­pa rajoi­tuk­sis­ta per­hee­nyh­dis­tä­mi­seen, löy­sem­mis­tä mää­ri­tel­mäl­lis­tä tur­val­li­sil­le mail­le, kar­ko­tuk­sis­ta, työ­lu­pien kes­kus­joh­ta­mi­ses­ta tia yli­pään­sä mis­tään kep­pi­puo­len asiois­ta on ne perus­tel­tu­ja ja tehok­kai­ta tai ei, niin nämä vain vil­pit­tö­mäs­ti ja aka­tee­mi­ses­ti avoin­ta maa­han­muut­to­kes­kus­te­lua toi­vo­vat valit­ta­vat että ei rii­tä. Olen mel­ko var­ma että jos mie­li­pie­de­tie­des­te­lus­sa kysyt­täi­siin että pitäi­si­kö ulko­maa­lais­ten ope­tel­la tan­hua­maan ennen kuin pääs­te­tään rajan yli niin vähin­tään 30% kan­sas­ta kan­nat­tai­si. Mik­si sinä haluai­sit tuol­lais­ta asym­met­ri­aa kutsua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Kom­ment­ti­ket­jus­ta näyt­tää tul­leen pikem­min­kin pur­kau­tu­mis­ka­na­va vih­rei­tä koh­taan. Moni mis­saa Osmon kir­joi­tuk­ses­ta tuon, että perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tuk­sen kas­vua ilmen­tä­vä pro­tes­ti hal­li­tus­ta koh­taan on otet­ta­va vaka­vas­ti. Eikö täs­sä tun­nus­te­ta, että asioi­ta on teh­ty vää­rin ja niis­tä pitää ottaa opik­si? Sie­tää tosin ottaa­kin. Itse petyin toi­met­to­muu­teen pät­kä­työ­hön ja vuo­kra­työ­hön liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä; vih­reil­lä oli vie­lä­pä työ­mi­nis­te­rin salkku. 

    Voi toki olla, ettei vih­rei­den lin­ja vas­taa­kaan omaa mie­li­pi­det­tä­ni pät­kä­työ­hön liit­ty­vis­sä asiois­sa. Ei sen puo­leen, että tie­täi­sin mikä on perus­suo­ma­lais­ten kan­ta samaan asi­aan. Ei hajuakaan. 

    Tom­mi Uscha­nov perään­kuu­lut­ti perus­suo­ma­lais­ten kan­taa oikeas­ti tär­kei­siin asioi­hin. Minä­kin kuu­li­sin niis­tä mielelläni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Ihmi­siä alkaa vain pik­ku­hil­jaa potut­ta­maan jäte­lait, vaa­li­ra­ha­sot­kut, maa­han­muut­ta­jien hyy­sää­mi­nen, krei­kan lai­nat etc.”

    Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­mi­nen rat­kai­see välit­tö­mäs­ti täl­lai­set ongel­mat eikä uusia vas­taa­via enää tule. Kan­sain­vä­li­set krii­sit lak­kaa­vat vai­kut­ta­mas­ta Suo­meen. Pahat ja pelot­ta­vat ilmiöt jää­vät rajo­jen ulkopuolelle.

    Perus­suo­ma­lai­set eivät kos­kaan aja omaa etu­aan, vaan vain Suo­men etua. Perus­suo­ma­lai­set teke­vät vain vii­sai­ta pää­tök­siä ja sää­tä­vät vir­heet­tö­miä lake­ja, jot­ka saa­vat kai­kil­ta oikeas­sa ole­vil­ta kan­sa­lai­sil­ta yksi­mie­li­sen tuen. Muut puo­lu­eet kat­so­vat kateel­li­si­na sivus­ta ja kysy­vät: “Mik­si me emme osanneet?” 

    Kun rehel­li­set, kun­nol­li­set ja suo­ra­pu­hei­set perus­suo­ma­lai­set ovat val­las­sa, suo­ma­lai­set alka­vat jäl­leen ihail­la ja kun­nioit­taa polii­tik­ko­ja. Yksi­kään kan­sa­lai­nen ei tule enää kos­kaan valit­ta­maan yhtään mis­tään, kos­ka maa­ta joh­taa Ter­ve Jär­ki ja Kan­san Tah­to. Tur­kis­tar­haus­ta­kaan ei lakkauteta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Pie­ni sel­ven­nys tuo­hon edel­li­seen: Nor­maa­lis­ta kun ihmi­set on kiin­nos­tu­nut jos­tain poli­tii­kan alas­ta niin heil­lä on jotain aja­tuk­sia sii­tä mitä pitäi­si teh­dä, eli min­kä­lai­sia lake­ja sää­tää. Joku haluai­si vaik­ka­pa pie­nem­män jul­ki­sen sek­to­rin eli pie­nem­mät verot. Toi­nen taas pitää kor­keam­paa veroas­tet­ta parem­pa­na. Kol­mas halu­aa tasa­ve­ro­tus­ta kos­ka näkee sen oikeu­den­mu­kai­se­na sii­nä mie­les­sä että ihmi­set hyö­ty­vät ahke­ruu­des­taan. Nel­jäs halu­aa taas progres­sii­vi­sem­paa vero­tus­ta kos­ka hänes­tä on oikeu­den­mu­kais­ta että tuloe­rot pysy­vät pie­niä. Nämä on kaik­ki ihan jär­ke­viä kan­to­ja jois­ta seu­raa käy­tän­nös­sä jotain, ja niil­le hae­taan sit­ten vaa­leis­sa kan­na­tus­ta, ja vaa­lien jäl­keen muo­dos­te­taan hal­li­tus jos­sa kan­nat toteu­tu­vat kan­na­tus­ta mukail­len. Se että mikään puo­lue ei saa kaik­kea halua­maan­sa on ter­ve ja hyvä asia, eikä toisinpäin.

    Jos nyt on vaik­ka sitä miel­tä että on vää­rin mak­sat­taa sak­sa­lais­ten pank­kien ja kreik­ka­lais­ten polii­tik­ko­jen höl­möi­ly­jä Suo­mel­la, ja että näi­den ajau­tu­mi­ses­ta sel­vi­tys­ti­laan seu­raa pit­käs­sä juok­sus­sa vähem­män hai­taa kuin moraa­li­ka­dos­ta joka pelas­tus­toi­mis­ta seu­raa, niin mikäs sii­nä. Olen vah­vas­ti eri miel­tä, mut­ta kui­ten­kin kan­ta on perus­tel­tu. Jos joku on sitä miel­tä että kan­sain­vä­li­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män voi antaa vaan krii­siy­tyä ilmaan mitään seu­rauk­sia niin hän on idiootti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Perus­suo­ma­lais­ten menes­tyk­sen ana­ly­soin­tia vai­keut­taa se, että kan­nat­ta­jat ovat hyvin hete­ro­gee­nis­ta poruk­kaa. Käsi­tys sii­tä, että Vih­reät eivät samois­ta äänes­tä­jis­tä kil­pai­le on kui­ten­kin kate­go­ri­sen vää­rä — moni Vih­rei­siin eri syis­tä pet­ty­nyt vil­kui­lee Perus­suo­ma­lais­ten suun­taan. Ei ole mikään sat­tu­ma, että Hal­la-aho­kin sanoi aika­naan Soi­nin­vaa­raa äänestäneensä. 

    Jon­kin­lai­se­na mit­ta­ri­na voi­ta­neen pitää yli­op­pi­las­maa­il­maa. Osa­kun­nis­sa on jo aika pal­jon ns. kan­sal­li­sia äänen­pai­no­ja, jot­ka omis­sa vaa­leis­sa kana­voi­tu­vat osa­kun­tien lis­tan kaut­ta. Taus­ta­na on pet­ty­mys Vih­rei­den neu­vos­to­re­to­riik­kaan maa­han­muut­to­asiois­sa, kum­mal­li­nen sitou­tu­mi­nen syr­jin­tään (jota vie­lä keh­da­taan nimit­tää posi­tii­vi­sek­si) eikä vähim­pi­nä asioi­na teki­jä­noi­keus­ky­sy­myk­set ja totaa­li­nen räh­mäl­lää­no­lo Kepun edes­sä vil­lie­läin­ky­sy­myk­sis­sä (norp­pien “oma­suo­je­lu”, kar­hut & sudet). 

    Ei kukaan kuvit­te­le, että viher­myön­tei­sil­le aka­tee­mi­sil­le Perus­suo­ma­lai­set ovat oikea puo­lue. Mut­ta ker­to­nee ennen kaik­kea Vih­reis­tä, että moni heis­tä kokee Per­su­jen ole­van kui­ten­kin nyky­vaih­toeh­dois­ta omia näke­myk­si­ään lähimpänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Kreik­ka höl­möi­ly on yksi hyvä esi­merk­ki sii­tä, mik­si hal­li­tus ansait­see kun­non läk­sy­tyk­sen seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa. Ja vali­tet­ta­vas­ti, monet­kaan eivät kek­si hal­li­tuk­sen ojen­ta­mi­seen muu­ta tapaa kuin äänes­tää persuja.

    Olli Rehn perus­te­li taan­noin Kreik­ka pää­tös­tä sil­lä, että sen seu­rauk­se­na oli­si ollut saman­kal­tai­nen tilan­ne kuin Leh­man Brot­hers kon­kurs­sin jäl­keen. Mut­ta oli­han Kreik­ka tilan­ne aivan omanlaisensa.

    Kreikk­ka pää­tös oli tyy­pil­li­ses­ti junail­tu jut­tu, johon koke­mat­to­mat polii­ti­kot tyh­myy­des­sään taas ker­ran hak­sah­ti­vat. Äkkiä tuo­daan eteen pak­ko­pää­tös, jos­sa ei ole kuin kak­si vaih­toeh­toa: Yksi nopea tapa pelas­tua tai sit­ten seu­raa kau­hei­ta. Vaik­ka todel­li­suu­des­sa aina on monen­lai­sia vaih­toeh­to­ja ja aikaa­kin nii­den miet­ti­mi­seen ihan riittävästi. 

    Nii­nis­tö on jäl­ki­kä­teen hyvin ana­ly­soi­nut Kreik­ka pää­tös­tä: Oli­si­han Sak­sa ja Rans­ka voi­neet pank­kin­sa pelas­taa ilman suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien ante­lias­ta sekaan­tu­mis­ta asiaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Osmo sanoo:

    Jul­kais­tu­ja tut­ki­muk­sia oli vas­ti­kään tie­to, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat hen­ki­lö­koh­tai­sen työt­tö­myy­den sel­väs­ti suu­rem­mak­si uhak­si kuin min­kään muun puo­lu­een kannattajat.

    Mikä heis­tä pää­hän pot­kit­tu­ja tekee tämän perusteella? 

    Opis­ke­li­ja voi pelä­tä ennen val­mis­tu­mis­taan alan heik­koa työl­li­syys­ti­lan­net­ta. Duu­na­ri voi pelä­tä työt­tö­myyt­tä, jos alal­la on ollut pal­jon irti­sa­no­mi­sia, kotiäi­ti voi pelä­tä, ettei pää­se jou­he­vas­ti takai­sin työ­elä­mään ym. 

    Toki voi pelä­tä sik­si, ettei ole kun­non kou­lu­tus­ta ja on pää­hän potikt­tu luuse­ri, mut­ta kir­joi­tuk­ses­sa­si annat ymmär­tää — tai itse asias­sa sanot aivan suo­raan, että jokai­nen perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja on täl­lai­nen syr­jäy­ty­nyt raukka. 

    Tämä oli kai­ken kaik­ki­aan har­vi­nai­sen vas­ten­mie­lis­tä luet­ta­vaa. Et sit­ten Lah­den kei­kas­ta­kaan mitään oppinut?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Kepu menet­tää äänes­tä­jiä per­suil­le, sil­lä sen peri­net­ne kan­nat­ta­ja­kun­ta rapau­tuu. Kun nuo ener­gia­puu-maa­ta­lous­rat­kai­aut tuke­vat perin­teis­tä har­ve­ne­vaa maan­vil­je­li­jä­väes­töä ja näi­hin liit­ty­viä tuki­toi­min­to­ja esim met­säyh­dis­tyk­siä niin kas­va­va osa Kepu­lan­dian asuk­kais­ta jää vail­le poliit­tis­ta kotia.
    Kepun vasem­mis­ton vas­tai­nen aivo­pe­su estää hei­tä äänes­tä­mäs­tä SDP:tä.
    Tilan­ne on nyt saman­lai­nen kuin 70-luvul­la, kun suu­ret ikä­luo­kat etsi­vät sijaan­sa ja poliit­tis­ta kotia yhteis­kun­nas­sa. Moni tuli kepu­lai­sil­ta asu­tus­ti­loil­ta ja vasem­mis­ton äänes­tä­mi­nen oli mah­do­ton­ta ja äänet kana­voi­tui­vat SMP:lle veret sei­saut­ta­vak­si vaalivoitoksi.

    Nyt myös SDP on ongel­mis­sa, sil­lä SDP ei ole kyen­nyt enää ajmaan työ­väes­tön asioita.
    Tähän on joh­ta­nut perin­tei­sen teol­li­suu­den alas­ajo ja SDP:n ammat­ti­tai­dot­to­muus etu­jen ajajana.

    Soi­nin saa­ma ryh­mä on saman­lai­sen uhan alla kuin SMP 70-luvul­la eli poruk­ka on lii­an epäyh­te­näi­nen ja tot­tu­ma­ton polit­tiik­kan ja seu­rauk­se­na ovat sisäi­set rii­dat ja hajoaminen.

    Täl­lä on taas uusia seu­rauk­sia, jot­ka ovat vie­lä vaa­ral­li­sem­pia eli osa kan­sas­ta alkaa elää yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­la eli Hel­ve­tin Enke­lit ja muut vas­taa­vat ryh­mät saavt kasvualustan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Lähel­lä on aja­tus ver­tail­la kat­ke­rien kana­vaa Ita­lian tilan­tee­seen pari­sen kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Siel­lä­hän koko puo­lue­kent­tä meni uusik­si kun Län­si-Euroo­pas­sa poik­keuk­sel­li­sen vah­va­na säi­ly­neen kom­mu­nis­min patoa­mi­sek­si raken­ne­tut kor­po­ra­tii­vi­set jär­jes­tel­mät paljastuivat.

    Samal­la taval­la kuin meil­lä yhä, siel­lä pelo­tel­tiin “van­hal­la, vakaal­la vai­noo­jal­la” mil­tä kan­saa tur­va­si “suo­je­li­ja, pelas­ta­ja” tai mitä nimeä kukin perin­tei­ses­tä eli­tis­ti­ses­tä ajat­te­li­jas­ta halu­aa­kaan käyttää. 

    (Vrt. Tar­ja Halo­sen äskei­nen huo­li polii­tik­ko­jen läheis­ten kärsimyksistä.)

    Ero­na on vain se, että meil­lä eliit­ti (esim. Tuo­mio­ja, Soi­nin­vaa­ra, Cron­berg, Sin­ne­mä­ki, Uscha­now ym.) ei pel­kää kom­mu­nis­mia, vaan Suo­men kan­saa, so. suo­men­kie­lis­tä enemmistöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Tpyy­luo­ma tuos­sa kir­joit­ti hyvin poli­tii­kan van­has­ta ja hyväs­tä yhteis­työ­mal­lis­ta. Nykyi­sin on sen sijaan val­lal­la poli­tii­kan vaih­toeh­to­mal­li — halu­taan mah­dol­li­sim­man sel­vää muu­tos­ta vaa­leis­sa, ikään kuin para­dig­man vaih­dos­ta. Evo­luu­tio ei rii­tä. Lis­ta­vaa­le­ja ja vaa­li­blok­ke­ja hai­kail­laan, jot­ta äänes­tä­jä koki­si vai­kut­ta­van­sa. Media tar­vit­see draa­maa ja tämä hal­lit­see poli­tii­kan vir­tauk­sia, kun his­to­riat­to­mat polii­ti­kot ovat toi­sil­leen mah­dol­li­sim­man ärhä­köi­tä, medias­sa tilaa saadakseen.

    Kan­na­tuk­sen syi­tä ei tar­vit­si­si miet­tiä jos puo­luei­den tavoit­teet ja lin­jat oli­si­vat sel­vil­lä. Täs­sä on sar­kaa kai­kil­le poli­tii­kas­sa muka­na ole­vil­le. Tähän pitäi­si kes­kit­tyä. Hen­ki­lö­vaa­li ei estä sitä että puo­luei­den ja ehdok­kai­den tavoit­teet ovat asioi­den pai­no­tus­ten ja valin­ta­pe­rus­tei­den tasol­la sel­kei­tä. Jos vaa­di­taan hal­li­tus­oh­jel­man tasois­ta kon­kreet­tis­ta äänes­tet­tä­vää, redusoi­daan ideat ja tavoit­teet pois poli­tii­kas­ta. Poli­tii­kas­ta tulee hal­lin­noin­tia, jos­sa taus­ta­ky­sy­myk­siä ja arvo­va­lin­to­ja ei enää alis­te­ta vaa­leil­la arvioi­ta­vak­si. Näin on tosin jo käy­nyt, mut­ta se joh­tuu puo­luei­den hen­ki­ses­tä laiskuudesta. 

    Huo­mio­nar­vois­ta perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tuk­sen kas­vus­sa onkin siis se, että vaik­ka puo­lue ei ole esit­tä­nyt min­kään sek­to­rin alu­eel­la kun­nol­lis­ta poliit­tis­ta ohjel­maa, se kyke­nee huo­mat­ta­vaan kan­na­tuk­sen nos­ta­mi­seen. Help­po seli­tys täl­le on “pro­tes­ti”. Toi­nen seli­tys on että perus­suo­ma­lais­ten ideo­lo­gia ja pai­no­tuk­set ovat sel­keät, ne ovat kaik­kien tie­dos­sa. Äänes­tä­jis­tä hyvin pie­ni osa kai­paa Uscha­no­vin tai aiem­min Var­tiai­sen perään­kuu­lut­ta­mia kon­kreet­ti­sia poliit­ti­sia ohjel­mia, jois­ta valita.

    Perus­suo­ma­lais­ten pai­no­tuk­set ovat kaik­kien tie­dos­sa. — Enem­män suo­ra­vii­vais­ta suo­ma­lais­ten edun­val­von­taa. Enem­män itse­näi­syyt­tä (aina­kin näen­näi­ses­ti). Vähem­män kehi­tys­a­pua. Vähem­män maa­han­muut­toa (kai­kis­sa muo­dois­saan, oli se talou­del­le hyväk­si tai ei). Vähem­män EU:ta (oli se käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta tai ei) . Vähem­män kan­sain­vä­lis­tä soli­daa­ri­suut­ta. Vähem­män tuloeroja.

    Näi­tä pai­no­tuk­sia tun­nu­taan nyt kan­na­tet­ta­van. Jos jol­lain meis­tä on jota­kin sitä vas­taan, pitää vain pys­tyä perus­te­le­maan omia linjauksiaan.

    En kiel­lä ettei­kö pro­tes­tia­kin ole ilmas­sa, ja lisäk­si perus­suo­ma­lais­ten puheis­sa on pal­jon (lii­al­lis­ta) yksinkertaistamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Polii­ti­kon mit­ta­ri­na tuli­si olla kyky teh­dä han­ka­lia pää­tök­siä, ei puhua sii­tä, mis­tä poten­ti­aa­li­nen kan­nat­ta­ja tah­too kuul­la. Poten­ti­aa­li­nen maa­han­muut­to­kriit­ti­nen kan­nat­ta­ja tah­too kuul­la, että hän on teh­nyt kaik­ken­sa oikein, ja että syy hänen huo­lil­leen ei ole vai­keas­ti käsiet­tä­vä ja suun­nal­taan abstrak­ti talou­del­li­nen muu­tos, vaan muu­ta­ma (ken­ties opport­nis­ti­nen) muu köy­hä, joka on kotoi­sin pai­kas­ta, jol­la on han­ka­la nimi. Ja tämän kai­ken kruu­naa se pyhä teh­tä­vä, joka täl­lä valais­tu­neel­la krii­ti­koi­den ryh­mäl­lä on isla­min aal­toa vastuttaessa.

    Sit­ten voi­daan maris­ta sii­tä, että poliit­ti­nen eliit­ti on vie­raan­tu­nut pit­kä­ai­kais­työt­tö­män arjes­ta. Luu­la­ta­vas­ti onkin. Kuin­ka mon­ta alko­ho­li­soi­tu­nut­ta pit­kä­ai­kais­työ­tön­tä edus­kun­taan halut­tai­siin päät­tä­mään val­tion asiois­ta ja muis­tut­ta­maan hei­dän arjestaan?

    Tot­ta on, että tuo poliit­ti­nen vas­tuun­kan­to ja han­ka­lien pää­tös­ten teke­mi­nen on tun­ne­tus­ti vai­ke­aa, ja pää­tös­ten teki­jöi­tä on vähän, eikä täs­sä lajis­sa ole suu­rem­min lois­tet­tu vii­me aikoi­na. Täs­tä sys­tä jokai­nen lama syn­nyt­tää tilauk­sen pro­tes­til­le. Mut­ta ovat­ko popu­lis­ti­set pro­tes­tit rat­kai­su, vai ovat­ko ne enem­min­kin este rat­kai­sun tiellä?

    Kal­lis­tun jäl­kim­mäi­sen puo­lel­le niin kau­an kun­nes protestipuolue(et) julai­se­vat totet­ta­mis­kel­poi­sen ohjel­man, joka sel­keäs­ti esit­tää kuin­ka elä­män laa­tu para­nee hei­dän ojel­mal­laan. Ja sekin oli­si toki vas­ta alkua. Ohjel­mil­la, hyvil­lä­kin, on usein mat­kaa kun­nol­li­sek­si politiikaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Sep­po S nyt kertoo:

    Oli­si­han Sak­sa ja Rans­ka voi­neet pank­kin­sa pelas­taa ilman suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jien ante­lias­ta sekaan­tu­mis­ta asiaan.

    Ja toki­han tämä kaik­ki oli­si tapah­tu­nut ihan vaan niin että Sak­san ja Rans­kan val­tio­va­rain­mi­nis­te­riöt kir­joit­taa jokusen sadan mil­jar­din she­kin, ja tämä ei kos­ke Suo­mea mil­lään taval­la… Lei­ki­tään että Krei­kan lai­nois­ta tulee Suo­mel­le mil­jar­din euron tap­piot. Jos val­tio ottaa mil­jar­din lisää lai­naa se mak­saa noin 20 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa kor­koi­na. Suo­men val­tiol­la on vel­kaa noin 70 mil­jar­dia euroa, 20 mil­joo­naa vuo­des­sa on täs­tä 0,03%. Mitäs luu­let, vai­kut­tai­si­ko se että euro­maa ajau­tuu sel­vi­tys­ti­laan Suo­men val­tion mak­sa­miin lai­na­kor­koi­hin yli vai ali kol­me pro­sen­tin sadasosaa?

    Meil­lä ei ole varaa Nii­nis­töön. Eikä Persuihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Sep­po S kirjoitti: 

    >Kreikk­ka pää­tös oli tyy­pil­li­ses­ti junail­tu jut­tu, johon …

    Taas ker­ran pahaa teke­mäs­sä on ollut her­ra Pas­sii­vi. Onnek­si voim­me vas­tus­taa her­ra Pas­sii­vin sala­liit­to­mais­ta yli­val­taa äänes­tä­mäl­lä Perus­suo­ma­lai­sia, jot­ka kun­non popu­lis­tei­na ovat hyvää pataa Pas­sii­vin kans­sa ja pys­ty­vät estä­mään Pas­sii­via junai­le­mas­ta juttujaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Mik­si vas­tus­tan PerSuja:
    — He edus­ta­vat kaik­kea sitä mitä minä ihnoan eli:
    — He halua­vat Suo­men yksi­kie­li­sek­si eli ruot­sin kie­les­tä pel­kän vähem­mis­tö­kie­len joka tar­koit­taa että yhteis­kun­nan yllä­pi­tä­mät ruot­sin­kie­li­set ja kak­si­kie­li­set kult­tuu­ri­lai­tok­set pik­ku­hil­jaa aje­taan alas. Pel­käs­tään kou­lu­jen pak­ko­ruot­sis­ta siis ei ole kyse.
    — He halua­vat ero­ta EU:sta, ilmei­ses­ti hei­tä himot­taa Venä­jän öljy ja kaa­su niin pal­jon että oli­si­vat val­miit jopa YYA-sopi­muk­seen tai vas­taa­vaan syväl­li­seen yhteis­työ­hön Venä­jän kanssa
    — Em syis­tä he vas­tus­ta­vat kaik­kea tur­val­li­suus­po­liit­tis­ta yhteis­työ­tä län­si­mai­den puo­lus­tus­jär­jes­tä Naton kanssa
    — He halua­vat mar­kan takai­sin valu­tak­si, deval­vaa­tio­neen kaikkineen
    — He eivät las­ke sil­le mitään arvoa että maa­han­muut­to takaa työ­voi­man saan­nin sii­nä vai­hees­sa kun yhä suu­rem­pi osa suo­ma­lai­sis­ta on van­hojk­ja ja sairaita
    — Soi­ni on kään­ty­nyt kato­li­lai­sek­si. Mik­si? Vas­tus­taa­ko hän kuten kun­non kato­li­lai­sen kuu­luu abort­te­ja, avio­lii­ton ulko­puo­lis­ta sek­siä, suku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen oikeuk­sia? Ainoa mikä erot­taa kato­li­lai­suu­den suo­ma­lai­sis­ta herä­tys­liik­keis­tä on että kato­li­lai­nen saa juo­da alko­ho­lia ja saa syn­nit anteek­si ripit­täy­ty­mäl­lä ja se lie­nee syy mik­si Soi­ni ei ruven­nut esim kört­ti­läi­sek­si tai les­ta­dio­lai­sek­si joka istui­si alkiol­lai­seen ima­goon kuin nenä päähän
    — Soi­ni vas­tus­taa Espoon met­ron raken­ta­mis­ta hen­keen ja vereen. Hänen mie­les­tään ilmei­ses­ti auto on ainoa oikea tapa liik­kua Hel­sin­gin länsipuolella
    — Kun Soi­ni oli juu­ri tul­lut vali­tuk­si Perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­jak­si, oli Tony Hal­me ‑skan­daa­li niin pal­jon jul­ki­suu­des­sa että hän ei usl­kal­ta­nut kun­nal­lis­vaa­leis­sa 2004 edes aset­tua ehdok­kaak­si Espoos­sa oman joh­ta­man­sa puo­lu­een­sa lis­toil­ta vaan läpi­pää­syn var­mis­ta­mi­sek­si pyr­ki Sitou­tu­mat­to­mien lis­tal­ta kam­pan­joi­den lähin­nä pelot­te­le­mal­la mumo­ja vas­tus­ta­mal­la metroa.
    — Yli­pään­sä ihmet­te­len että kun Suo­mes­sa asiat ovat pare­min kuin moneen kym­me­neen vuo­teen, että mik­si hal­li­tus­puo­luei­ta pitää vas­tus­taa niin anka­ras­ti? Jos halu­aa vas­tus­taa niin mik­si ei äänes­te­tä vasem­mis­toa sii­nä tapauk­ses­sa? Ei Suo­meen mah­du kuut­ta porvaripuoluetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Tom­mi U., 

    Hans C. Ander­se­nin sadun her­ne muut­tuu kir­si­kak­si, kun otam­me huo­mioon per­hee­nyh­dis­tä­mi­set. Nii­tä tuli pel­käs­tään soma­lia­lai­sil­ta vuon­na 2009 2200 kap­pa­let­ta ja tänä vuon­na luku nous­see nel­jään tuhan­teen. Nii­tä hylä­tään harvoin. 

    Eri asia sit­ten on, tun­tuu­ko se kir­sik­ka­kaan siel­tä yhdek­sän kotout­ta­mis­pat­jan alta, jos ei omaa prin­ses­sa­mais­ta herkkyyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Vie­lä pie­ni mää­rä aitoa (tai sen kal­tais­ta) maahanmuuttokeskustelua:

    Mik­si pie­ni­palk­kai­sil­la pal­ve­lua­loil­la on niin pal­jon maa­han­muu­ta­jia töissä?

    Itses­tään sel­vin syy on, että kyke­ne­vin osa väes­tös­tä suun­tau­tuu eri tyyp­pi­sil­le aloil­le. Ne kyke­ne­mä­tö­mim­mät­kään eivät kui­ten­kaan hakeu­du vähäis­tä kou­luts­ta vaa­ti­vil­le aloil­le. Tähän oman näp­pi­tun­tu­ma­ni mukaan suu­rin syy ovat eri­lai­set kannustinloukut.(Jätetään omaeh­toi­ses­ti työ­ky­vyt­tö­mät las­kuis­ta) Esim. lukui­sat tilan­teet, jois­sa per­heel­li­sen ei kan­na­ta ris­kee­ra­ta hänel­le myön­net­ty­jä etui­suuk­sia teh­dääk­seen työ­tä lähel­le mini­pal­kaa. Luul­lak­se­ni täs­tä joh­tuu yksi­näis­ten van­hem­pien nais­ten suu­reh­ko edus­tus maa­han­muut­ta­ja­val­tai­sis­sa toi­mis­sa — hänel­lä ei vält­tä­mät­tä ole etui­suuk­sia joi­ta menettää.

    Toi­nen syy saat­taa olla, että kun maa­han­muu­ta­ja asioi työ­voi­ma­toi­mis­tos­sa hänel­le kehi­te­tään jon­kin sor­tin pal­ve­lua­lo­jen ammat­ti­his­to­ria (jon­kin lai­nen suun­tau­tu­mi­nen kai­kil­la asiak­kail­la on olta­va). Muu­ta­ma päi­vä suku­lais­se­dän kapa­kas­sa oikeut­taa hotel­li-ja rvain­to­la-alal­le suun­tau­tu­mi­seen. Toi­saal­ta, mik­si ei oikeut­tai­si alal­la, jon­ka osaa­mi­nen on hyvin­kin kokemusperäistä.

    Kolams on palk­ko­jen pol­ke­mi­nen. Palvelualoilla(kin) val­tao­sa päte­väs­tä hen­ki­lö­kun­nas­ta työs­ken­te­lee tes:ä parem­mal­la pal­kal­la. Suu­ret ket­jut pyr­ki­vät kui­ten­kin palk­kaa­maan työ­voi­maa tes:n mukai­sil­la pal­koil­la (ja kuin­ka pal­jon ket­juun kuu­lu­mat­to­mia hotel­le­ja, kaup­po­ja tai edes ravin­to­loi­ta maas­ta löy­tyy?), jol­loin ulko­mai­nen työ­voi­ma käy yhä houkuttelevammaksi. 

    On hyvä huo­mioi­da, että puhun nime­no­maan työs­sä käy­vis­tä ihmi­sis­tä. Siis sel­lai­ses­ta ryh­mäs­tä jon­ka ns. kriit­ti­set toi­vot­ta­vat tervetulleeksi.

    Kui­ten­kin tuo ryh­mä herät­tää närää pal­ve­lua­loil­la. Ihmi­set tur­hau­tu­vat lähin­nää heik­koon ja hei­ken­ty­nee­seen kom­mu­ni­kaa­tioon, vää­ri­nym­mär­ryk­siin ja nii­den aiheut­ta­maan yli­mää­räi­seen työ­taak­kaan. Sinän­sä maa­han­muut­taa­jaa on hyö­dy­tön­tä syyl­lis­tää hei­kos­ta kie­li­tai­dos­ta. Ei ole alkuun­kaan var­maa, että “he vie­vät jon­kun työt”, mikä osin saat­taa joh­tua kannustinloukuista.

    Jos kan­nus­tin­lou­kut eivät ole ongel­ma, on sel­vää, että työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on vält­tä­mät­tö­myys pal­ve­lu­jen toi­mi­mi­sel­le. Miten sii­hen huu­toon sit­ten vas­ta­taan, ja vähen­ne­tään sitä pie­ni­palk­kais­ten kas­va­nut­ta stres­siä, jon­ka heik­ko kom­mu­ni­kaa­tio aiheutaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Johan­nes Hir­vas­kos­ki kirjoitti:

    Ikä­vää hyväs­sä kir­joi­tuk­ses­sa­si on ainoas­taan se, että väi­tät mui­den puo­luei­den flirt­tai­le­van muu­ka­lais­vi­hal­la. Halu kont­rol­loi­da maa­han tule­vaa muut­to­vir­taa ei ole muukalaisvihaa.”

    Logiik­ka menee härän­pyl­lyä joten­kin näin:

    Kai­kil­la koi­ril­la on nel­jä jalkaa.

    Kis­sal­la­ni on nel­jä jalkaa.

    Kis­sa­ni on siis koira.

    Kaik­ki muu­ka­lais­vi­hai­set halua­vat rajoit­taa maahanmuuttovirtaa.

    X halu­aa rajoit­taa maahanmuuttovirtaa.

    X on siis muukalaisvihainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Rogue:

    Onhan tos­sa se, että ihmi­sil­lä on tai­pu­mus­ta arvioi­da itse­ään suh­tees­sa toi­siin. Jos joku ei pär­jää kil­pai­lus­sa, hänen kan­nal­taan voi olla edul­lis­ta, että mui­ta­kin este­tään pär­jää­mäs­tä kil­pai­lus­sa. Vaik­ka tehok­kuu­den pudo­tus joh­tai­si luuse­ril­le hie­man alhai­sem­paan abso­luut­ti­seen elin­ta­soon, saat­taa hänen suh­teel­li­nen ase­man­sa sil­ti parantua.

    Joo siis ihmi­set aset­tu­vat jakau­mal­le sii­nä miten pal­jon he pai­not­ta­vat suh­teel­lis­ta ase­maa abso­luut­ti­sen ase­maan verrattuna.

    Var­mas­ti jon­kin­lai­nen kil­pai­lun seu­raus­ten tasoit­ta­mi­nen kas­vat­taa par­hail­laan elos­sa ole­vien ihmis­ten hyvinvointia.

    Mie­tin täs­sä yks päi­vä, että selit­täs­kö­hän täl­lai­set asen­teet ihmis­ten sijoit­tu­mi­sen vasem­mis­to-oikeis­toak­se­lil­le? Eli mitä enem­män pai­not­taa suh­teel­lis­ta ase­maa omas­sa elä­mäs­sä sitä vasem­mis­to­lai­sem­pi on? (Tiet­ty tähän vai­kut­taa aika moni muu­kin muuttuja.)

    Sinän­sä has­sua täs­sä olis se, että oikeis­to­lai­set miel­le­tään kari­ka­tyy­ri­ses­ti sta­tuk­sen peräs­sä juok­si­joiks ja tämä kään­täis ase­tel­man päälaelleen.

    Esim.
    Nai­set ei tyk­kää köy­his­tä mie­his­tä. Köy­hyyt­tä arvioi­daan pel­käs­tään suh­tees­sa mui­hin yhtei­sön jäse­niin. Jos X on joka tapauk­ses­sa köy­hä, on hänen pari­suh­de­mark­ki­na-ase­man­sa kan­nal­ta parem­pi, että muut­kin ovat köyhiä.

    No köy­hyyt­tä ei kyl­lä arvioi­da pel­käs­tään suh­tees­sa mui­hin yhtei­sön jäse­niin, mut­ta parin­va­lin­nas­sa kun ver­ra­taan yhtei­sön jäse­niä toi­siin­sa, niin samal­la tulee ver­rat­tua suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä. Luu­lis kui­ten­kin, että parin­va­lin­nas­sa­kin sen köy­hyy­den pai­no­tus ei oo line­aa­ri­nen tyy­liin ykkö­sel­le 10 pis­tet­tä kak­ko­sel­le 9 pis­tet­tä, kol­mo­sel­le 8 pis­tet­tä. Lähem­min­kin tyy­pil­le jol­la on mil­joo­na 10 pis­tet­tä tyy­pil­le jol­la on 900k 9.9 pis­tet­tä.. tyy­pil­le jol­la on 200k 8 pis­tet­tä, tyy­pil­le jol­la on 0k 0 pistettä.

    Osmo:

    Jul­kais­tu­ja tut­ki­muk­sia oli vas­ti­kään tie­to, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat hen­ki­lö­koh­tai­sen työt­tö­myy­den sel­väs­ti suu­rem­mak­si uhak­si kuin min­kään muun puo­lu­een kannattajat.

    Ja täl­lä perus­teel­la päät­te­lit, että ne ovat huono-osaisia?

    Voi hyvin olla, että työt­tö­myy­den pel­kää­mi­nen kor­rel­loi huo­no-osai­suu­den kans­sa, mut­ta ihan yhtä hyvin voi olla, että perus­suo­ma­lai­siin vali­koi­tuu työt­tö­myyt­tä pel­kää­viä kai­kis­ta sosio­eko­no­mi­sis­ta luokista.

    tpyy­luo­ma:

    Peri­aat­tees­sa voit­ta­jat voi kom­pen­soi­da häviä­jiä, mut­ta kun näin ei aina teh­dä. Väit­täi­sin että esi­mer­kik­si se että iso osa hyvin­voi­vaa kes­ki­luok­ka itsea­sias­sa tun­tuu halua­van lisää vero­ja on seu­raus­ta sii­tä että he ymmär­tä­vät ongelman.

    Aivan var­mas­ti osa joh­tuu kuvai­le­mis­ta­si tun­te­muk­sis­ta, mut­ta aimo annos on var­maan myös tie­tä­mät­tö­myy­del­lä miten vero­tus vai­kut­taa hyvinvointiin.

    tpyy­luo­ma:

    Mitäs luu­let, vai­kut­tai­si­ko se että euro­maa ajau­tuu sel­vi­tys­ti­laan Suo­men val­tion mak­sa­miin lai­na­kor­koi­hin yli vai ali kol­me pro­sen­tin sadasosaa?

    Aika tar­koi­tus­ha­kuis­ta las­kuop­pia. Var­maan­kin nii­den lai­no­jen kor­koi­hin vai­kut­taa myös moraa­li­ka­to, mark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muus ja Suo­men vel­kaan­tu­mi­nen tule­vai­suu­des­sa saman­lais­ten pelas­tus­pa­ket­tien seurauksena.

    Yksin­ker­tais­tet­tu­na voit aja­tel­la asi­aa näin: velan hin­ta las­kee niil­le val­tiol­le, jot­ka eivät pys­ty pitä­mään rahan­käyt­töään kuris­sa ja nousee niil­le, jot­ka pystyvät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Tpyy­luo­ma:

    Mitäs luu­let, vai­kut­tai­si­ko se että euro­maa ajau­tuu sel­vi­tys­ti­laan Suo­men val­tion mak­sa­miin lai­na­kor­koi­hin yli vai ali kol­me pro­sen­tin sadasosaa? 

    Tämä ei tie­ten­kään ole Suo­men pää­tän­tä­val­las­sa ole­va asia, mut­ta jos Krei­kal­le ei oltai­si lai­nat­tu rahaa, oli­si mel­ko suo­ra seu­raus ollut euroa­lu­een hajoa­mi­nen. Euroa­lu­een (vähin­tään osit­tai­nen) hajoa­mi­nen taas oli­si Euroo­pal­le hyvä asia, kos­ka on ilmeis­tä, että sii­nä on valu­vi­ka: ei ole rea­lis­tis­ta, että Sak­san yms. nou­dat­ta­ma raha­po­li­tiik­ka oli­si hyväk­si Ete­lä-Euroo­pan mail­le, jot­ka kai­pai­si­vat valuu­tan deval­voi­tu­mis­ta. Suo­mel­le mai­nit­tu poli­tiik­ka kyl­lä sopii, kos­ka olem­me monel­la mit­ta­ril­la “lähem­pä­nä” Kes­ki-Euroo­pan talouksia.

    Deval­moi­tu­mi­sen ris­ki oli­si joh­ta­nut sii­hen­kin, että esim. Kreik­ka ei oli­si pääs­syt vel­kaan­tu­maan niin pahoin kuin nyt tapah­tui, kos­ka korot oli­si­vat nous­seet enem­män (tämä on osa sitä “moral hazardia).

    No, minä veik­kaan euroa­lu­een hajoa­van muu­ta­mien vuo­sien sisään joka tapauk­ses­sa, sii­nä mää­rin “vah­van mar­kan poli­tiik­kaa” tuo tou­hu on alka­nut muistuttaa :-/

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. OS: Jul­kais­tu­ja tut­ki­muk­sia oli vas­ti­kään tie­to, jon­ka mukaan per­su­jen kan­nat­ta­jat koke­vat hen­ki­lö­koh­tai­sen työt­tö­myy­den sel­väs­ti suu­rem­mak­si uhak­si kuin min­kään muun puo­lu­een kannattajat. 

    Niin, ilmei­ses­ti per­suis­sa on suh­tees­sa pal­jon enem­män nii­tä jot­ka eivät läm­mi­tä tuo­lia ‘hui­pusian­tun­tia­na’ jos­sain 100% vero­ra­hoit­tei­ses­sa puna- tai sini­vih­reäs­sä appa­raa­tis­sa. Juu­ri sel­lai­ses­sa jois­ta te vir­heet saat­te ne äänen­ne, ymmär­tä­mät­tö­mien opis­ke­li­joi­den lisäksi.

    Kun­han lai­na­ha­nat val­tiol­le mene­vät kiin­ni tulee monel­le, siis todel­la monel­le, nyt niin kovin­kin kors­keal­le suvait­se­val­le libe­raa­lil­le aivan uusi elä­män­ti­lan­ne eteen: kat­so­taan sit­ten miten pel­käl­lä höpö­jut­tu­jen vään­tä­mi­sel­lä pär­jää kun yhteis­kun­nan rahat ovat oikeas­ti loppu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Vii­me vaa­leis­sa Jyr­ki Katai­nen (KOK) lupa­si jul­ki­sel­le puo­lel­le ennä­tys­suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set. Sii­nä meni kun­nan jos toi­sen­kin talous pak­ka­sel­le ja pahasti.

    Por­voo­lai­nen pit­kän lin­jan kun­nal­lis­po­lii­tik­ko, kan­san­edus­ta­ja ja perus­suo­ma­lais­ten edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­ja Pirk­ko Ruo­ho­nen-Ler­ner on ehdot­ta­nut jul­ki­sen sek­to­rin yli 4000 euroa ansait­se­vien vir­ka­mies­ten palk­ko­jen alen­nus­ta 15–20 pro­sent­tia ensia­pu­na jul­ki­sen sek­to­rin talou­den tasapainoittamiseksi.

    Katai­nen huusi puo­lu­een­sa tilai­suu­des­sa per­su­ja popu­lis­teik­si. Itse ei kajoai­si edes yli­suu­riin eläk­kei­siin, kään­tei­nen ALV har­maan talou­den kit­ke­mi­sek­si.… kei­tä kaik­kia hän nuoleskeleekaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Vih­reät eivät ole ker­to­neet syy­tä, mik­si yhteis­kun­nan vähä­osais­ten kan­nat­tai­si äänes­tää hei­tä. Aloi­tus­pos­tis­sa hei­tä hau­ku­taan pää­hän pot­ki­tuik­si ja huol­ta kan­ne­taan …hei­dän äänistään. 

    Täl­lä­kin pals­tal­la jos­kus mai­nit­tua, että Vih­reät (ja Kes­kus­ta) tar­joai­si­vat vaih­toeh­don talous­ve­toi­sel­le poli­tii­kal­le. Ne ovat var­mas­ti kivo­ja vaih­toeh­to­ja jos oma talous ja hyvin­voin­ti on kun­nos­sa, eikä ole “pää­hän pot­kit­tu”. Sii­hen asti yle­vä maa­il­man pelas­ta­mi­nen on toissijaista. 

    Vih­reät ovat teh­neet jul­ki­suu­des­sa sel­vän valin­nan, mit­kä ovat heil­le tär­kei­tä arvo­ja, ja se on ymmär­ret­tä­vää kun kat­soo hei­dän äänes­tä­jä­kun­taan­sa. Kau­pun­kien hyvin kou­lu­te­tut nuo­ret ovat etääl­lä “pää­hän pot­ki­tuis­ta”, ja he myös jat­kos­sa valit­se­vat Vih­rei­den päättäjät.

    Ei ole kovin ihme, että saa eli­tis­ti­puo­lu­een mai­neen kun mie­li­ku­va sai­maan­norp­paa sylei­le­väs­tä bohee­mi por­va­ris­ta alkaa muis­tut­taa kar­ta­non her­raa, joka suo parem­man koh­ta­lon rotu­he­vo­sel­leen kuin palvelijoilleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Tom­min­kin point­ti per­su­jen (ja dema­rien) yhteis­kun­nal­li­ses­ta tie­tä­mät­tö­myy­des­tä perus­tui parin vuo­den takai­seen aineis­toon, jol­loin per­su­jen kan­na­tus oli alle vih­rei­den. Mut­ta mil­lai­sia ovat nämä vajaat kym­men­kun­ta pro­sent­tiyk­sik­köä, jot­ka ovat tul­leet perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­taan sen jälkeen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Aiem­min joku poh­dis­ke­li, onko Suo­mi mies­vi­ha­mie­li­nen yhteis­kun­ta. “Viha” on lii­an voi­ma­kas sana, mut­ta jon­kin­lai­nen pin­taan put­kah­te­le­va hal­vek­sun­ta on kyl­lä tot­ta. Keräi­si­vät­kö syö­pä­jär­jes­töt rahaa vuo­den tär­keim­mäs­sä kam­pan­jas­saan etu­rau­has­syö­vän tut­ki­mi­seen, ja ehdot­tai­si­ko mai­nos­toi­mis­to isku­lauseek­si: “rak­kau­des­ta suo­ma­lai­seen mie­heen”? Ilmoit­tai­si­ko puo­let vas­tan­neis­ta Hesa­rin kyse­lys­sä että suo­ma­lais­ta mies­tä ei hau­ku­ta lii­kaa sen jäl­keen, kun kes­kus­tel­laan sii­tä, onko tyy­pil­li­nen suo­ma­lais­mies pri­mi­tii­vi­nen per­heen­piek­si­jä, kuten Sofi oksen­si? Mitä tar­koit­ta, että suo­si­tut nai­sar­tis­tit hak­kaa­vat ja tap­pa­vat mie­hiä videoissaan.

    Perus­suo­ma­lai­set. Jos nimen ottaa tosis­saan, puo­lue pyö­rii jon­kin­lai­sen perus­ta­van­laa­tui­sen suo­ma­lai­suu­den ympä­ril­lä. Kos­ka kan­nat­ta­jis­ta kak­si kol­man­nes­ta on mie­hiä, voi­si vie­lä arvel­la, että tuo “suo­ma­lai­suus” on eri­to­ten mie­his­tä suomalaisuutta.

    Toi­nen perus­pi­la­ri on ana­lyy­si — tai pers’­tun­tu­ma — että suo­ma­lai­suus on hajoa­mas­sa kovaa vauh­tia. Uhat tule­vat ulkoa, mut­ta myös sisäl­tä. Maas­sa on taho­ja, jot­ka koke­vat moraa­li­sek­si vel­vol­li­suu­dek­seen hajot­taa yhte­näi­syyt­tä esi­mer­kik­si tuhoa­mal­la suo­ma­lai­sen mie­hen mai­net­ta. Tie­tys­ti uhkaa­va rin­ta­ma on pal­jon laa­jem­pi; yhteis­ni­mi­tys lie­nee puna­vih­reät. Lisäk­si kapi­ta­lis­ti­kin on Perus-Suo­men kim­pus­sa siir­tä­mäl­lä työ­paik­ko­ja Kiinaan. 

    Näin­hän se tai­taa olla, natio­na­lis­mi on hau­ras raken­nel­ma sil­loin, kun uskot­ta­va vihol­li­nen puut­tuu. Se läh­tee heti pur­kau­tu­maan auki, kun ihmi­set oival­ta­vat, että saa­vat vali­ta ihan itse vii­te­ryh­män­sä eikä tar­vit­se sitou­tua katee­de­ril­ta ker­rot­tuun yhte­näi­syy­den vaatimukseen.

    Jos joku oli­si kiin­nos­tu­nut minun mie­li­pi­tees­tä­ni, ker­toi­sin, että perus­suo­ma­lai­set hai­kai­le­vat tosi­aan menen maa­il­man perään. Mikään ei pysäy­tä suo­ma­lai­suu­dek­si kut­su­tun sym­bo­li­sen luot­ta­mus­ver­kon rat­kei­lua — pait­si se uskot­ta­va vihol­li­nen, jota kukaan ei kai sil­ti toivo.

    Ehkä sitä voi toi­saal­ta vähän hidas­taa, ja siten vält­tää pahim­mat yli­lyön­nit. Että ne lähiöt eivät slum­miu­tui­si, nuor­ten mies­ten syr­jäy­ty­mis­ke­hi­tys vähän laan­tui­si tai mitä kaik­kia nii­tä nyt on. Täs­sä aja­tus siis on lähin­nä usko Per­su­jen kykyyn ärsyt­tää ja haas­taa ja pakot­taa “oikeat” puo­lu­eet muut­ta­maan kantojaan.

    Tuos­sa mie­les­sä minä­kin voi­sin äänes­tää Persuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Art­tu­ri:

    Aika tar­koi­tus­ha­kuis­ta las­kuop­pia. Var­maan­kin nii­den lai­no­jen kor­koi­hin vai­kut­taa myös moraa­li­ka­to, mark­ki­noi­den toi­mi­mat­to­muus ja Suo­men vel­kaan­tu­mi­nen tule­vai­suu­des­sa saman­lais­ten pelas­tus­pa­ket­tien seurauksena.

    No ei näy­tä vai­kut­ta­van. Val­tion­lai­no­jen korois­ta on hyvin vai­kea lukea mitään moraa­li­ka­to tai vel­kaan­tu­mis­li­sää. Ylei­ses­ti ottaen, minä alan huo­les­tu­maan Suo­men val­tion velas­ta sii­nä vai­hees­sa kun mark­ki­nat rupea­vat sii­tä huo­les­tu­maan, eli sen kor­ko nousee.

    Kari, joo euros­sa on kuvaa­ma­si ongel­ma. Tosin jos nyt kat­soo vaik­ka Islan­tia niin ei tuo kan­sal­li­nen kel­lu­va valuut­ta­kaan mikään oiko­tie onneen ole. Euroa­lu­een hal­lit­se­ma­ton hajoa­mi­nen ei joka tapauk­ses­sa ole toivottavaa. 

    Yksi rat­kai­su on kor­keam­pi inflaa­tio euroa­lu­eel­la, mikä antaa tilaa reaa­li­palk­ko­jen sopeu­tu­mi­sel­le ilman että nimel­lis­palk­ko­jen tar­vit­see las­kea, sano­taan nyt edes 3% EKP:n tavoi­te­ta­so­na. IMF:n Blanc­hard sen tai­si jo sanoa ääneen ylei­sem­min, lii­an alhai­nen inflaa­tio edel­lyt­tää epä­rea­lis­tis­ta “palk­ka­malt­tia” ja vähen­tää raha­po­li­tii­kan liik­ku­ma­va­raa, eli tuot­taa työt­tö­myyt­tä. Jos ger­maa­nit tätä ei voi hyväk­syä niin se on sit­ten euron lop­pu jol­loin Sak­sa menet­tää sit­ten sen euroa­lu­een sisäi­sen kil­pai­lue­tun­sa joka tapauk­ses­sa deval­vaa­tioi­den kaut­ta. Arvaan että lopul­ta tyy­tä­vät tähän, hir­veän mora­li­soin­nin säestämänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. RS:

    Mitä maa­han­muut­ta­jien haa­li­mi­seen työ­voi­ma­re­ser­vik­si tulee, niin sii­nä ei ole ker­ta kaik­ki­aan mitään jär­keä. Suo­mel­la on omas­ta takaa sato­ja tuhan­sia työt­tö­miä, jot­ka kielitaidon‑, kou­lu­tuk­sen ym. osal­ta sovel­tu­vat huo­mat­ta­vas­ti parem­min kysees­sä ole­viin töi­hin kuin kes­ki­ver­to tän­ne huma­ni­taa­ri­sin perus­tein (eli siis ei työ- tai opis­ke­lu­pai­kan peräs­sä) tul­lut maahanmuuttaja.

    Espoon met­ros­ta sen ver­ran, että sen ei tut­ki­muk­sis­sa ole las­ket­tu paran­ta­van sen parem­min kes­ki­mää­räis­tä mat­ka-aikaa kuin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­osuut­ta­kaan. Tämä joh­tuu pal­jol­ti sen lii­tyn­tä­lii­ken­ne­pai­not­tei­suu­des­ta, eli Tapio­lan itä­puo­lel­la se kier­tää kau­kaa suu­rim­man osan isois­ta asui­na­lueis­ta. Bus­si­lii­tyn­tä met­roon on hidas­ta ja vaih­dot han­ka­loit­ta­vat mat­ko­ja, mikä käy­tän­nös­sä kumo­aa met­ro­mat­kan tuo­mat hyödyt. 

    Ete­lä-Espoon jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­suk­si sovel­tui­si sik­si par­hai­ten pika­rai­tio­tie, joka hal­van raken­nus­kus­tan­nuk­sen­sa ansios­ta voi­daan haa­raut­taa eri lähiöi­hin. Se tar­jo­aa vaih­dot­to­mat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det huo­mat­ta­vas­ti useam­mil­le kuin met­ro, lisä­ten siten jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö­osuut­ta nyky­ti­las­ta. Myös mat­ka-ajat ovat kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä tasolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Sen jäl­keen kun suo­mi sitoi valuut­tan­sa EMU:un, inflaa­tio on ollut alhai­sem­paa kuin kos­kaan ennen vas­taa­van­mit­tai­se­na aika­na. Työt­tö­myy­den kehi­tys on ollut suo­tui­sam­paa kuin ker­taa­kaan sotien jäl­keen — tosin abso­luut­ti­ses­ta tasos­ta ei voi olla samaa miel­tä — ja vien­ti on vetä­nyt ennätystahtia. 

    Suo­men BKT puto­si 2008–2010 enem­män kuin kos­kaan ennen koko maan itse­näi­syy­den his­to­rias­sa, mut­ta työt­tö­myys ei kohon­nut liki­pi­täen­kään samaa tah­tia kuin 1991–1993.

    Juu­ri tämä näis­sä euros­kep­ti­kois­sa ihme­tyt­tää eni­ten: Evi­dens­si sii­tä, että euro­jär­jes­tel­mä on pelas­ta­nut suo­ma­lai­set aivan ennen­nä­ke­mät­tö­mäl­tä kata­stro­fil­ta, on niin vah­va, että tar­vi­taan todel­lis­ta lah­jak­kuut­ta että kyke­nee ummis­ta­maan sil­tä silmänsä. 

    Sil­ti: ase­moi­tu­mi­nen perus­suo­ma­lai­sia vas­taan ei ehkä vähen­nä vih­rei­den kan­na­tus­ta, mut­ta se kyl­lä lisää perus­suo­ma­lais­ten vas­taa­vaa. Syys­tä, jota en ymmär­rä, mel­ko iso osa suo­ma­lai­sis­ta kokee että kaik­ki suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan koh­taa­mat ris­kit ja ongel­mat, todel­li­set ja kuvi­tel­lut, ovat vih­rei­den syy­tä, jäte- ja ase­la­kien uudis­tuk­sis­ta työt­tö­myy­teen ja Itä-Hel­sin­gin get­tou­tu­mi­ses­ta val­tion vel­kaan. Ja hul­lun­haus­kaan “viher­mä­dä­tyk­seen” kuu­luu tie­tys­ti myös se, että ydin­voi­ma­la raken­ne­taan. (Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen on hir­veä syn­ti, mut­ta per­sut vas­tus­ta­vat sitä­kin, mikä on kyl­lä eri­koi­nen yhtä­lö, mut­ta popu­lis­mi nyt on tällaista)

    Vir­hei­den syyk­si voi­daan kyl­lä pit­käl­ti las­kea esi­mer­kik­si kau­his­tut­ta­va kehi­tys sanan­va­pau­den, demo­kra­tian ja urkin­nan suh­teen, kos­ka vih­reil­lä on oikeus­mi­nis­te­rin salk­ku ja nämä ovat oikeus­mi­nis­te­riön hal­li­no­na­laa. Tämän lisäk­si Vih­reät — nyt myös Osmo muka­na — yrit­tä­vät omia itsel­leen myös kun­ni­aa (tai perus­suo­ma­lais­ten sil­mis­sä “kun­ni­aa”) nykyi­ses­tä maa­han­muut­to­po­li­tii­kas­ta. Tämä kos­tau­tuu lopulta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. tosi­vir­heel­le: …jos­sain 100% vero­ra­hoit­tei­ses­sa puna- tai sini­vih­reäs­sä appa­raa­tis­sa” työs­ken­te­lee tois­tai­sek­si aina­kin ter­vey­den­hoi­toa­lan hen­ki­lö­kun­taa, opet­ta­jia, polii­se­ja jne.
    Näis­sä amma­teis­sa ei enää sel­viä ilman libe­raa­lia asen­net­ta ja arvopohjaa.
    Tämä ei ollut höpöjuttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Jos muu­ten popu­lis­mia on syyt­tää jota­kin yksit­täis­tä asi­aa kai­kis­ta ongel­mis­ta, ja esit­tää kaik­kien ongel­mien rat­kai­suk­si sitä että pois­te­taan tuo yksit­täi­nen asia, niin eikö kaik­kien maa­han­muut­ta­jien inte­graa­tioon liit­ty­vien ongel­mien selit­tä­mi­nen “rasismi”-nimisellä Deus ex mac­hi­nal­la ole kaik­kien popu­lis­mien äiti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Tpyy­luo­ma:

    Kari, joo euros­sa on kuvaa­ma­si ongel­ma. Tosin jos nyt kat­soo vaik­ka Islan­tia niin ei tuo kan­sal­li­nen kel­lu­va valuut­ta­kaan mikään oiko­tie onneen ole. 

    Äläs nyt viit­si. En minä väit­tä­nyt kel­lu­van valuu­tan ole­van “oiko­tie onneen”. Islan­nin ongel­mat eivät ole oikeas­taan miten­kään kyt­kök­sis­sä käy­tet­tyyn valuut­taan. Ihan samal­la tavoin kuin mei­dän pank­ki­krii­sim­me kes­kei­nen syy ei ollut oma valuut­ta, vaan huo­nos­ti hoi­det­tu finans­si­po­li­tiik­ka (“vah­van mar­kan poli­tiik­ka”, raha­mark­ki­noi­den hal­lit­se­ma­ton vapaut­ta­mi­nen — ja huo­no tuuri).

    Ja on muu­ten­kin vähäis­tä enem­män rusi­noi­den poi­mi­mis­ta pul­las­ta ottaa esi­mer­kik­si nime­no­maan Islan­ti. Eivät nämä Euron ulko­puo­li­set maat­kaan, aina­kaan ne jot­ka jos­sain mää­rin ovat Suo­men kan­nal­ta rele­van­tis­sa vii­te­ke­hyk­ses­sä (Nor­ja, Tans­ka, Ruot­si, Viro, Sveit­si), ole miten­kään eri­tyi­sen huo­nos­ti pärjäilleet.

    Euroa­lu­een ongel­ma on sii­nä, että se on muo­dos­tet­tu ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä. Toi­saal­ta aja­tel­tiin, että yhte­näi­nen valuut­ta _automaattisesti_ joh­taa talous­syklien tasaan­tu­mi­seen ja aluei­den talou­del­li­seen integroi­tu­mi­seen (näin ei ole käy­nyt). Toi­saal­ta näh­tä­vis­sä on “Euroop­pa-ideo­lo­gia”, johon kuu­lu­vat jon­kin­lai­set suur­val­ta­haa­veet ja kuvi­tel­ma yhte­näi­ses­tä Euroo­pas­ta ja eurooppalaisesta. 

    Tätä jäl­kim­mäios­tä kai se Soi­ni lähin­nä on kri­ti­soi­nut, eikä se “neu­vos­to­kan­sa­lai­seen” ver­taa­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä mikään ihan tuu­les­ta tem­mat­tu aja­tus ole kun seu­raa sitä, mis­sä sfää­reis­sä “euroe­liit­ti” pyörii.

    Euroa­lu­een hal­lit­se­ma­ton hajoa­mi­nen ei joka tapauk­ses­sa ole toivottavaa. 

    Olen täs­mäl­leen samaa miel­tä. Sik­si se alue pitäi­si hajoit­taa enem­män tai vähem­män hal­li­tus­ti. Minä pel­kään, että nykyi­nen poli­tiik­ka joh­taa nime­no­maan hal­lit­se­mat­to­maan hajoa­mi­seen, kun val­tioil­ta lop­pu­vat rahat. Näin­hän meil­lä­kin kävi 90-luvun tait­tees­sa. Ja mones­sa mie­les­sä samois­ta syistä.

    Yksi rat­kai­su on kor­keam­pi inflaa­tio euroa­lu­eel­la, mikä antaa tilaa reaa­li­palk­ko­jen sopeu­tu­mi­sel­le ilman että nimel­lis­palk­ko­jen tar­vit­see las­kea, sano­taan nyt edes 3% EKP:n tavoitetasona. 

    Tuo vain ei pois­ta sitä itse ongel­maa, eli sitä, että nykyi­nen Euro on talou­del­li­sen hyvin­voin­nin kan­nal­ta huo­no rat­kai­su. Ja minus­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kes­tä­mä­tön ratkaisu.

    (otta­mat­ta kan­taa, oli­si­ko kor­keam­pi inflaa­tio­ta­voi­te ylei­ses­ti ottaen hyvä vai huo­no asia, minul­la ei ole sii­hen mielipidettä). 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Me kokei­lim­me kan­sal­li­sen valuu­tan iha­nuuk­sia 90-luvul­la. Ei hir­veäs­ti houkutellut. 

    Suo­ma­lai­nen valuut­ta­po­li­tiik­ka ennen pank­ki­krii­siä ei ole kyl­lä mil­lään tavoin ver­tai­lu­kel­poi­nen nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na. Käy­tän­nös­sä ennen 80-lukua­han valuu­tan­vaih­to ja ulko­maan­kaup­pa oli­vat _erittäin_ tiu­kas­ti sään­nel­ty­jä ja suu­ri osa ulko­maan­kau­pas­ta käy­tiin vas­ta- ja clea­ring-kaup­poi­na — joka tapauk­ses­sa Suo­men pan­kin tiu­kas­sa val­von­nas­sa. Teol­li­suu­den raken­ne oli yksi­puo­li­suu­des­saan banaa­ni­val­tio­ta­soa ja ulko­po­li­tiik­ka mää­rä­si talous­po­li­tii­kan suuntaviivat.

    Toi­sek­seen, ei nykyi­sen euroa­lu­een hajot­ta­mi­nen tar­koi­ta vält­tä­mät­tä kan­sal­li­seen valuut­taan siir­ty­mis­tä, vaan mah­dol­li­ses­ti valuut­ta-aluei­den mää­rit­te­lyä talou­del­li­ses­ti tar­koi­tuk­sen­mu­kai­siin aluei­siin — eikä siis poliit­ti­ses­ti tar­koi­tuk­sen­mu­kai­siin aluei­siin, kuten nyt on tapah­tu­nut. En minä esi­mer­kik­si näki­si vähäi­sin­tä­kään ongel­maa sii­nä, että Suo­mel­la ja Ruot­sil­la oli­si sama valuut­ta — eikä tuo Sak­san poli­tiik­ka­kaan mei­dän kan­nal­tam­me ole ollut aina­kaan sen huo­nom­paa kuin pai­kal­lis­ten koi­vis­to­jem­me sohlaukset.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Maa­han­muut­ta­jat oltu­aan jon­kin aikaa pel­käl­lä pako­lais-sta­tuk­se­lal tyl­sis­ty­vät ja hake­vat oikei­siin töi­hin, bus­sin­kul­je­ta­jik­si, sai­raan­hoi­ta­jik­si jne. Suo­ma­lai­sia työt­tö­miä on eni­ten maa­seu­dul­la ja pie­nis­sä teol­li­suus­kau­pun­geis­sa jois­sa se joh­tuu raken­teel­li­sis­ta syis­tä ja heil­lä ei muut­to­ha­luk­kuut­ta ete­lään ole.

    Espoon met­ro raken­ne­taan tär­keim­pien asuin- ja työ­paik­ka-aluei­den kaut­ta ja jat­ko Kiven­lah­teen sit­ten aika­naan vähen­tää lii­tyn­tä­lii­ken­teen tar­vet­ta. Vaik­ka suo­ra bus­si­lii­ken­ne joten­kin pys­tyy hoi­ta­maan jouk­ko­lii­ken­teen niin kas­vun­va­raa sil­lä ei ole kos­ka Hel­sin­gin katu­verk­ko ei nie­le juu­ri enem­pää bus­se­ja. Pika­rai­tio­tie olis ollut hyvä vaih­toeh­to jos sil­le olis voi­nut jär­jes­tää etee­tön reit­ti Hel­sin­gin kes­kus­taan mut­ta sitä ei pys­tyt­ty tai halut­tu niin sik­si se jäi kakkoseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Tie­de­mies:

    Sen jäl­keen kun suo­mi sitoi valuut­tan­sa EMU:un, inflaa­tio on ollut alhai­sem­paa kuin kos­kaan ennen vas­taa­van­mit­tai­se­na aika­na. Työt­tö­myy­den kehi­tys on ollut suo­tui­sam­paa kuin ker­taa­kaan sotien jäl­keen – tosin abso­luut­ti­ses­ta tasos­ta ei voi olla samaa miel­tä – ja vien­ti on vetä­nyt ennätystahtia.

    Suo­men BKT puto­si 2008–2010 enem­män kuin kos­kaan ennen koko maan itse­näi­syy­den his­to­rias­sa, mut­ta työt­tö­myys ei kohon­nut liki­pi­täen­kään samaa tah­tia kuin 1991–1993.

    Sit­ten pitäi­si vie­lä osoit­taa, että tämä on nime­no­maan EMU-kyt­kök­sen tai Euroon siir­ty­mi­sen ansio­ta. Viit­taan edel­leen noi­hin yllä mai­nit­se­mii­ni verrokkimaihin.

    Vaa­tii minus­ta aika­mois­ta älyl­lis­tä loik­kaa vetää joh­to­pää­tök­siä Euron eduis­ta pel­käs­tään ver­taa­mal­la talou­del­lis­ta kehi­tys­tä ennen euroa ja sen jäl­keen. Kui­ten­kin Suo­men talou­des­sa on samaan aikaan muut­tu­nut suu­rin­piir­tein kaik­ki mahdollinen.

    Ja huo­mau­tuk­se­na: minä olin aika­naan sitä miel­tä, että Suo­men kan­nat­taa liit­tyä EMU:uun ja Euroon. Olen _edelleen_ sitä miel­tä, että se oli hyvä rat­kai­su — nämä Kreik­ka-lai­nat ovat kark­ki­ra­haa täs­sä yhteydessä. 

    Sen sijaan en ole sitä miel­tä, että eräi­den mui­den mai­den oli­si kan­nat­ta­nut sii­hen liit­tyä (ja että nii­tä ei oli­si kan­nat­ta­na­nut jäse­nek­si ottaa­kaan). Sen lisäk­si olen sitä miel­tä, että nykyi­nen Euro on raken­net­tu kes­tä­mät­tö­mäl­le pohjalle.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Kari, ymmär­sin että tar­koi­tat sil­lä euroa­lu­een ongel­mal­la sitä että Espan­jan, Krei­kan, jne. ulkoi­nen kil­pai­lu­ky­ky on huo­non­tu­nut ja tätä ei voi kor­ja­ta deval­voi­mal­la. Jos oli­si kor­keam­pi inflaa­tio niin oli­si vähem­män kivu­lias­ta paran­taa ulkois­ta kil­pai­lu­ky­kyä ihan pidet­ty­mäl­lä nimel­lis­palk­ko­jen korotuksista.

    TM, joo euro on ollut Suo­mel­le hyvä asia, tosin korot ovat olleet ehkä vähän lii­an­kin alhaal­la. Ongel­ma on ne muut reu­na-alu­eet, lähin­nä Välimerellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. RS:

    Espoon met­ro raken­ne­taan tär­keim­pien asuin- ja työ­paik­ka-aluei­den kaut­ta ja jat­ko Kiven­lah­teen sit­ten aika­naan vähen­tää lii­tyn­tä­lii­ken­teen tarvetta.

    Oli­sin aika skep­ti­nen sen suh­teen, että sitä Kiven­lah­teen tul­laan kos­kaan jat­ka­maan. Ja vaik­ka jat­ket­tai­siin­kin, se ei sil­ti kyke­ne (fyy­si­sis­tä rajoit­teis­taan ja Espoon kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta joh­tuen) kier­tä­mään lähes­kään kaik­kia tär­keim­piä asuin- ja työ­paik­ka-aluei­ta. Sen lisäk­si se on edel­leen­kin hitaam­pi kuin nykyi­set bus­sit. Siir­ty­mää jouk­ko­lii­ken­tee­seen ei ole odo­tet­ta­vis­sa edes sii­nä tapauksessa.

    Vaik­ka suo­ra bus­si­lii­ken­ne joten­kin pys­tyy hoi­ta­maan jouk­ko­lii­ken­teen niin kas­vun­va­raa sil­lä ei ole kos­ka Hel­sin­gin katu­verk­ko ei nie­le juu­ri enem­pää busseja. 

    Hel­sin­gin katu­ver­kon ei tar­vit­se suu­res­sa mää­rin niel­lä Ete­lä-Espoon bus­se­ja, ne voi­si­vat ajaa — tar­vit­taes­sa vaik­ka tun­ne­lis­sa — suo­raan sin­ne Kamppiin.

    Met­ro nyt ei ker­ta­kaik­ki­aan paran­na Ete­lä-Espoon jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä, pikem­min­kin päin­vas­toin, eikä sil­le ole kapa­si­tee­tin puo­les­ta­kaan mitään tarvetta.

    Voi­daan ehkä olet­taa sen vai­kut­ta­van suo­tui­sas­ti maan­käyt­töön (tai sit­ten ei), mut­ta nämä hyö­dyt eivät kyl­lä ole vähäi­sim­mäs­sä­kään suh­tees­sa kysei­sen hank­keen hintalappuun.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Tom­min­kin point­ti per­su­jen (ja dema­rien) yhteis­kun­nal­li­ses­ta tie­tä­mät­tö­myy­des­tä perus­tui parin vuo­den takai­seen aineis­toon, jol­loin per­su­jen kan­na­tus oli alle vih­rei­den. Mut­ta mil­lai­sia ovat nämä vajaat kym­men­kun­ta pro­sent­tiyk­sik­köä, jot­ka ovat tul­leet perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­taan sen jälkeen?

    Sitä ei — tie­ten­kään — ole vie­lä ehdit­ty tut­kia. Tuo kah­den vuo­den takai­nen tut­ki­mus, johon viit­ta­sin, oli yli­pään­sä ensim­mäi­nen, joka taval­lis­ten äänes­tä­jien poliit­ti­ses­ta tie­tä­myk­ses­tä ja tie­tä­mät­tö­myy­des­tä on Suo­mes­sa teh­ty koko maan tähä­nas­ti­sen his­to­rian aika­na. Koko tut­ki­mus­pe­rin­ne on juur­tu­nut suo­ma­lai­seen poli­tii­kan tut­ki­muk­seen hyvin hitaas­ti, lopul­li­ses­ti vas­ta aivan vii­me vuo­si­na. Toi­vot­ta­vas­ti jat­ko­tut­ki­muk­sia seuraa.

    Eräs mie­len­kiin­toi­nen seik­ka kui­ten­kin poh­dit­ta­vak­si: vih­reät ja perus­suo­ma­lai­set ovat ainoat kak­si puo­luet­ta, joi­den kan­na­tus on nous­sut Talous­tut­ki­muk­sen syys­kuun 2010 tut­ki­muk­ses­sa vuo­den 2007 edus­kun­ta­vaa­lien kan­na­tuso­suu­des­ta. Kaik­ki muut edus­kun­nan kuusi puo­luet­ta, SDP:stä RKP:hen ja kris­til­li­sis­tä kokoo­muk­seen, ovat menet­tä­neet kan­na­tus­taan vii­me vaa­leis­ta. Suh­tees­sa eni­ten kes­kus­ta, jon­ka kan­na­tus on las­ke­nut yli nel­jä prosenttiyksikköä.

    Sinän­sä on hyvin mie­len­kiin­tois­ta, että kepua, joka on vii­me vaa­leis­ta menet­tä­nyt kan­na­tuk­ses­taan perä­ti yli vii­des­osan, ei täs­sä­kään kes­kus­te­lus­sa ole ihmeem­min tar­jot­tu perus­suo­ma­lais­ten uusien kan­nat­ta­jien enti­sek­si puo­lu­eek­si. Se on kui­ten­kin ainoa Suo­men puo­lueis­ta, joka on yli­pään­sä menet­tä­nyt niin mon­ta kym­men­tä tuhat­ta kan­nat­ta­jaa, että sil­lä voi edes teo­rias­sa olla yhte­nä yksit­täi­se­nä edus­kun­ta­puo­lu­ee­na mui­ta mer­kit­tä­väm­pi roo­li perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tuk­sen kas­vul­le. Kepul­la las­kua on ollut 4,1 pro­sent­tiyk­sik­köä, SDP:llä 1,6 — eli yli kak­si- ja puo­li­ker­tai­ses­ti vähem­män — ja kokoo­muk­sel­la vain 0,4.

    Vih­reät, kuten todet­tu, ovat sen sijaan päin­vas­toin kas­vat­ta­neet kan­na­tus­taan vii­me vaa­leis­ta — myös aivan tuo­reim­mis­sa tämän syk­syn kyse­lyis­sä. Tämä kyl­lä tukee aika vah­vas­ti tämän kom­ment­ti­ket­jun aloit­ta­nut­ta Osmon totea­mus­ta, että per­su­jen nousu ei ole uhka vih­rei­den kan­na­tuk­sel­le.

    Ero­na on vain se, että meil­lä eliit­ti (esim. Tuo­mio­ja, Soi­nin­vaa­ra, Cron­berg, Sin­ne­mä­ki, Uscha­now ym.) ei pel­kää kom­mu­nis­mia, vaan Suo­men kan­saa, so. suo­men­kie­lis­tä enemmistöä.

    Mitä­hän tämä­kin nyt taas tar­koit­taa? Kuu­lun itse Suo­men kan­saan ja nime­no­maan sen suo­men­kie­li­seen enem­mis­töön. Äidin­kie­le­ni on suo­mi (mikä on aika yleis­tä, jos työs­ken­te­lee amma­tik­seen suo­men­ta­ja­na, kuten minä). Niin on noi­den nel­jän muun­kin mai­ni­tun hen­ki­lön. Toi­nen isoi­sä­ni oli Suo­men van­ha­ve­nä­läi­siä, mis­tä suku­ni­me­ni, mut­ta itse en enää osaa venä­jän kie­les­tä kuin lähin­nä aakkoset.

    En voi myös­kään olla päi­vit­te­le­mät­tä, että kyl­lä­pä Suo­mes­sa pää­see “eliit­tiin” todel­la hel­pos­ti. En ole kos­kaan koko tähä­nas­ti­sen elä­mä­ni aika­na edes käy­nyt edus­kun­ta­ta­los­sa sisäl­lä, en myös­kään yhdes­sä­kään puo­lue­toi­mis­tos­sa, minis­te­riös­sä saa­ti val­tio­neu­vos­ton lin­nas­sa. Kak­si istu­vaa kan­san­edus­ta­jaa olen tavan­nut pikai­ses­ti muu­ta­man minuu­tin ajan ja saa­nut toi­sel­ta heis­tä jou­lu­kor­tin. Esiin­ty­mi­nen nel­jän­te­nä nime­nä vih­rei­den kol­men peräk­käi­sen puheen­joh­ta­jan lis­tas­sa on kyl­lä imar­te­le­vaa, vaik­ka nime­ni oli­si­kin kir­joi­tet­tu vää­rin, mut­ta kyl­lä minun täy­tyy vali­tet­ta­vas­ti kiel­täy­tyä kunniasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Olen jo jon­kin aikaa ollut hie­man häm­men­ty­nyt täs­tä uudem­man vasem­mis­ton duu­na­ri­vi­has­ta. (En tie­ten­kään lue Osmoa vasem­mis­toon, puhun jat­ku­vas­ti enem­män vasem­mal­le liu­ku­vis­ta Vih­reis­tä yleensä.)

    Jos nämä “Perus­suo­ma­lai­sia äänes­tä­vät tilas­tol­li­ses­ti huo­no-osai­sim­mat” ‑tyy­li­set jutut siir­täi­si sata vuot­ta taak­se­päin, ne meni­si­vät hel­pos­ti jon­kin torp­pa­ri­la­kia vas­tus­ta­van krei­vi Axel von Puu­ter-Tryf­fe­lin löpi­nöis­tä. Aina­kin itse ymmär­rän Perus­suo­ma­lai­sia äänes­tä­vien ex-työ­ka­ve­rei­de­ni toi­meen­tu­lo­huo­let parem­min kuin hyvin, ilman että näen hei­dät joi­na­kin vajaa­val­tai­si­na ressukoina. 

    En tar­koi­ta, että­kö väi­te Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jis­tä ei var­maan­kin oli­si tot­ta. Oireel­lis­ta on se, että se on niin suo­sit­tu asia nos­taa esiin juu­ri lei­maa­mis­tar­koi­tuk­ses­sa. Hel­sin­gin vih­reil­tä val­tuu­te­tuil­ta (en edel­leen­kään tar­koi­ta Osmoa) löy­tyy kyl­lä myö­tä­tun­toa itä-Euroo­pas­ta saa­pu­vil­le mum­mon­rul­laa­jil­le, mut­ta Perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­mi­nen on suo­ras­taan rikos ihmi­syyt­tä vastaan.

    Yri­tä nyt sii­nä sit­ten hou­ku­tel­la ihmi­siä jär­ki­pe­räi­sem­piin ratkaisuihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minun vil­pi­tön tar­koi­tuk­se­ni oli sanoa, että per­su­jen kan­na­tuk­ses­sa ei ole kyse halus­ta pot­kia maa­han­muut­ta­jia vaan sii­tä, että Suo­mes­sa o0pn pal­jon ihmi­siä, jot­ka pel­kää­vät omaa syr­jäy­ty­mis­tään. En ymmär­rä, mik­si tämän totea­mis­ta on pidet­ty niin loukkaavana. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Tpyy­luo­ma leik­ki las­kel­mis­saan, että Suo­mel­le aiheu­tui­si lai­nois­ta Krei­kal­le mil­jar­din euron tappiot. 

    Mut­ta eihän yksi mil­jar­di lisä­tap­pioi­ta oli­si ollut juu­ri mitään Sak­san ja Rans­kan val­tioil­le. Ja juu­ri sik­si ne oli­si­vat kes­ke­nään­kin takuu­var­mas­ti pelas­ta­neet Krei­kan ilman Suo­men osal­lis­tu­mis­ta operaatioon.

    Kysy­mys­hän oli lähin­nä sak­sa­lais­ten ja rans­ka­lais­ten pank­kien pelas­ta­mi­ses­ta eli pää­asias­sa sak­sa­lais­ten ja rans­ka­lais­ten hen­ki­löi­den ja ins­ti­tuu­tioi­den kym­me­nien ellei sato­jen mil­jar­dien euro­jen varal­li­suu­den pelas­ta­mi­ses­ta. Samal­la pelas­tet­tiin kyseis­ten mai­den oikeistohallitukset.

    Eli vaih­toeh­to­na oli­si ollut myös sel­lai­nen rat­kai­su, joka oli­si nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na pie­nen­tä­nyt Suo­men val­tion velan kor­ko­ja. Nyt­hän Suo­men­kin kor­ko­ta­soa nos­taa Kreik­ka pää­tök­sen vastuut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa, että vaik­ka jou­tui­sim­me mak­sa­maan tuon mil­jar­din, kre3ikan krii­si on sil­ti tuot­ta­nut kan­san­ta­lou­del­lem­me huo­mat­ta­vas­ti voit­toa ajaes­saan euron arvoa alas niin, että vien­ti veti aina­kin kot­van. Suo­mi on aina­kin tois­tai­sek­si euro­mai­den krii­sin suu­ri voittaja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Ei ole mikään sat­tu­ma, että Hal­la-aho­kin sanoi aika­naan Soi­nin­vaa­raa äänestäneensä.

    Täs­tä tuli mie­leen se, kuin­ka Jyr­ki Kas­vin blo­giin ilmes­tyi vii­me kun­nal­lis­vaa­lien alla vähän väliä kom­men­toi­jia ilmoit­ta­maan, että he oli­vat vie­lä vii­me kun­nal­lis­vaa­leis­sa äänes­tä­neet Kas­via, mut­ta oli­vat vih­rei­siin pet­ty­nee­nä vaih­ta­mas­sa täl­lä ker­taa Hal­la-ahoon. Tämä lop­pui, kun joku päi­vit­te­li, mil­lai­set mit­ta­suh­teet muu­ten vähäi­nen muut­to­lii­ke Espoos­ta Hel­sin­kiin oli yhtäk­kiä muu­ta­mas­sa vuo­des­sa saa­vut­ta­nut juu­ri Kas­via vii­mek­si äänes­tä­nei­den espoo­lais­ten koh­dal­la. Kas­vi­han oli ehdol­la Espoon val­tuus­toon ja Hal­la-aho Hel­sin­gin, ja kum­paa­kin sai­vat tie­ten­kin äänes­tää vain kysei­sen kau­pun­gin asukkaat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. RS:

    Huma­ni­taa­ris­ten maa­han­muut­ta­jien kes­kuu­des­sa työt­tö­myys­lu­vut ovat täl­lä het­kel­lä noin 50–60% kan­sal­li­suu­des­ta riip­puen. Lisäk­si on näyt­töä sii­tä, että toi­sen pol­ven syr­jäy­ty­vät van­hem­pi­aan pahem­min joh­tuen mm. seka­vis­ta kotio­lois­ta ja kult­tuu­ris­ho­kis­ta (lähi­pii­ri vs. muu yhteis­kun­ta). Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa erit­täin suu­ri osa toi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­jis­ta jää ilman perus­kou­lun päät­tö­to­dis­tus­ta. Ensim­mäi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mät­tö­myy­teen vai­kut­ta­vat mm. kie­li­tai­to, tai­to­jen ja osaa­mi­sen puu­te sekä kult­tuu­ri­sei­kat, toi­ses­sa pol­ves­sa mer­kit­tä­vim­mik­si tule­vat syr­jäy­ty­mi­nen ja huo­no kou­lu­me­nes­tys. Kos­ka myös maa­han­muut­ta­ja­tii­viil­lä alueil­la (Hel­sin­ki, Tur­ku ym.) on omas­ta­kin takaa run­saas­ti (maa­han­muut­ta­jia parem­mil­la val­miuk­sil­la varus­tet­tu­ja) työt­tö­miä, voi huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton koko­nai­suu­des­saan sanoa ole­van Suo­mel­le puh­das talou­del­li­nen rasite.

    ——

    Län­si­met­ro ei nime­no­maan kul­je tär­keim­pien asuin- eikä vält­tä­mät­tä työ­paik­ka-aluei­den­kaan kaut­ta. Tapio­lan ja Matin­ky­län ase­mien välil­lä se ohit­taa esi­mer­kik­si Hau­ki­lah­den, Ola­rin ja val­tao­san Matin­ky­lää niin kau­ka­na, että näil­lä alueil­la asu­vien on pak­ko käyt­tää lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä. Urhei­lu­puis­ton ase­ma osuu asu­tuk­sen kan­nal­ta sel­keän syr­jäs­sä ole­val­le alu­eel­le, puhu­mat­ta­kaan Niit­ty­kum­mun ase­mavarauk­ses­ta. Myös Matin­ky­län ase­ma sijait­see kes­kei­ses­ti lähin­nä kaup­pa­kes­kuk­seen näh­den. Ylei­ses­ti hyväk­syt­ty arvo muka­val­le käve­ly­mat­kal­le pai­kal­lis­jouk­ko­lii­ken­teen pysä­kil­le on noin 400 met­riä, sen jäl­keen jouk­ko­lii­ken­teen osuus mat­kois­ta las­kee huo­mat­ta­vas­ti. Käve­lye­täi­syy­del­le Län­si­met­ron ase­mis­ta osuu täl­lä perus­teel­la kor­kein­taan muu­ta­ma pro­sent­ti Ete­lä-Espoon asutuksesta.

    Pika­rai­tio­tien vetä­mi­nen esteet­tö­mäs­ti Hel­sin­gin kes­kus­taan oli­si onnis­tu­nut rata­kui­lua pit­kin, tai onnis­tui­si oikeas­taan vie­lä­kin, mikä­li Baa­na-pyö­rä­tien raken­ta­mi­ses­ta luo­vut­tai­siin. On myös syy­tä muis­taa, että vaik­ka pika­rai­tio­tiel­le oli­si raken­net­tu oma tun­ne­li Ruo­ho­lah­des­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le, oli­si se sil­ti tul­lut koko­nai­suu­des­sa sel­väs­ti hal­vem­mak­si kuin Län­si­met­ro (ja ollut kuten sanot­tua parem­min palveleva).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kos­ka Espoo on su7unnite3ltu niin kuin se on suun­ni­tel­tu, sii­hen ei saa kor­kea­ta­sois­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä miten­kään. Niin makaa kuin petaa.
      Pika­ra­ti­kal­la oli­si ollut puo­len­sa. Oma suo­sik­ki­ni oli met­ro Tapio­laan ja siel­lä vaih­to pika­ra­ti­koi­hin, mut­ta poi­ka­ra­tik­ka­lii­ke ei hyväk­sy­nyt mitään kom­pro­mis­se­ja, vaan esit­ti aivan älyt­tö­miä suun­ni­tel­mia, jot­ka oli help­po ampua alas.
      Pika­ra­tik­ka ei kui­ten­kaan ole kos­kaan yhtä­ai­kaa nopea ja halpa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. tpyy­luo­ma:

    No ei näy­tä vaikuttavan.

    ?! No ei se nyt niin help­poo oo huo­ma­ta mis­tään hinnoista.

    Kari, joo euros­sa on kuvaa­ma­si ongel­ma. Tosin jos nyt kat­soo vaik­ka Islan­tia niin ei tuo kan­sal­li­nen kel­lu­va valuut­ta­kaan mikään oiko­tie onneen ole. Euroa­lu­een hal­lit­se­ma­ton hajoa­mi­nen ei joka tapauk­ses­sa ole toivottavaa.

    Ja sit jos kat­soo Ruot­siin tai Bri­tan­ni­aan, niin saat­taa tul­la vähän toi­sel­le mielelle.

    Kysy­mys sii­tä onko oma valuut­ta parem­pi kuin yhteis­va­luut­ta on oikees­ti kysy­mys sii­tä onko Suo­men pank­ki parem­pi kes­kus­pank­ki kuin EKP. Ruot­sil­la ja Bri­tan­nial­la aina­kin on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Mitä raha­mark­ki­nou­hin ja valuut­toi­hin tulee, suh­dan­tei­den sukel­ta­mis­ta aal­lon­poh­jaan on mis­sään yhtey­des­sä hyöy­tön­tä seli­tel­lä atri­buu­til­la “huo­no tuu­ri”, kos­ka jos­sa­kin vai­hees­sa (epä)todennäköisyydet kasaan­tu­vat pis­tee­seen, jos­sa “huo­no tuu­ri” kaa­taa kort­ti­ta­lon. Näin on käy­nyt luke­mat­to­mia ker­to­ja läpi rahan käy­tön his­to­rian. Ja aina kii­tos huo­non tuurin. 

    Kii­rei­sem­pi­kin ehtii lukea Peter Englun­din “Hil­jai­suu­den his­to­rias­ta” esseen “Ami­raa­li Pot­te­bac­ke­ris­ta ja finans­si­kuplien his­to­rias­ta.” Se on kir­joi­tet­tu 2003. Vail­la aikei­ta ennus­taa yhtään mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Tvaa­ra
    “Polii­ti­kon mit­ta­ri­na tuli­si olla kyky teh­dä han­ka­lia pää­tök­siä, ei puhua sii­tä, mis­tä poten­ti­aa­li­nen kan­nat­ta­ja tah­too kuulla. ”

    Ja kuin­ka­han kum­mas­sa tätä voi­daan arvioi­da sel­lai­sen puo­lu­een koh­dal­la, jota kukaan ei ole kos­kaan hyväk­sy­nyt hal­li­tuk­seen ja joka vie­lä pari vuot­ta sit­ten oli suu­nil­leen saa­ta­nas­ta seu­raa­va painajaisuni? 

    Tuo on aivan saman­lais­ta läs­syt­tä­mis­tä kuin dema­rei­den ja kep­pu­lei­den henk­se­lien­pau­kut­te­lu sii­tä, että “me raken­net­tiin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta”. No niin kai raken­si­vat kun kokoo­mus pidet­tiin em. puo­luei­den val­lan­hi­mon ja maan­pet­tu­ruu­den takia 20-vuot­ta NL:n pai­nos­tuk­ses­ta oppositiossa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Art­tu­ri:

    Var­mas­ti jon­kin­lai­nen kil­pai­lun seu­raus­ten tasoit­ta­mi­nen kas­vat­taa par­hail­laan elos­sa ole­vien ihmis­ten hyvinvointia

    Niin tai tar­kem­min sanot­tu­na kas­vat­taa var­mas­ti huo­noi­ten pär­jää­vien hyvin­voin­tia, toden­nä­köi­ses­ti koko­nais­hy­vin­voin­tia ja joko kas­vat­taa ta pudot­taa elii­tin hyvin­voin­tia, vähän riip­puen mitä ote­taan huomioon.

    Mie­tin täs­sä yks päi­vä, että selit­täs­kö­hän täl­lai­set asen­teet ihmis­ten sijoit­tu­mi­sen vasem­mis­to-oikeis­toak­se­lil­le? Eli mitä enem­män pai­not­taa suh­teel­lis­ta ase­maa omas­sa elä­mäs­sä sitä vasem­mis­to­lai­sem­pi on?

    Mut­kan kaut­ta ehkä sil­leen, että yleen­sä ne, jot­ka havait­se­vat ole­van­sa suh­teel­li­ses­ti huo­nos­sa ase­mas­sa, ryh­ty­vät vasem­mis­to­lai­sik­si ja vice ver­sa. Jos oma ase­ma pys­tyt­täi­siin joten­kin kont­rol­loi­maan, jäi­si yksi­löi­den välil­le kui­ten­kin var­maan jon­kin­lai­sia ero­ja abso­luut­ti­sen ja suh­teel­li­sen hyvin­voin­nin pai­no­tuk­sis­sa. Vai­kut­taa myös ole­van niin, että vasem­mis­to­lai­seen reto­riik­kaan ei kuu­lu myön­tää sitä, että pai­no­te­taan suh­teel­lis­ta hyvin­voin­tia. Esi­te­tään, että abso­luut­ti­nen köy­hyys oli­si oikeas­ti kas­va­nut johon­kin 70-lukuun ver­rat­tu­na, vaik­ka tämä on tie­tys­ti puh­das­ta roskaa. 

    Sinän­sä has­sua täs­sä olis se, että oikeis­to­lai­set miel­le­tään kari­ka­tyy­ri­ses­ti sta­tuk­sen peräs­sä juok­si­joiks ja tämä kään­täis ase­tel­man päälaelleen

    No ei se var­si­nai­ses­ti sitä ase­maa pää­lael­leen kään­nä. Kaik­ki tie­tys­ti ovat enem­män tai vähem­män sta­tuk­sen peräs­sä juok­si­joi­ta. Ehkä jos­sain kom­mu­nis­ti­ses­sa uto­pias­sa kukaan ei juok­si­si sta­tuk­sen peräs­sä ja mam­mo­na ja nai­set jakau­tui­si­vat kai­kil­le tasan, mut­ta noin reaalimaailmassa. 

    No köy­hyyt­tä ei kyl­lä arvioi­da pel­käs­tään suh­tees­sa mui­hin yhtei­sön jäse­niin, mut­ta parin­va­lin­nas­sa kun ver­ra­taan yhtei­sön jäse­niä toi­siin­sa, niin samal­la tulee ver­rat­tua suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä. Luu­lis kui­ten­kin, että parin­va­lin­nas­sa­kin sen köy­hyy­den pai­no­tus ei oo line­aa­ri­nen tyy­liin ykkö­sel­le 10 pis­tet­tä kak­ko­sel­le 9 pis­tet­tä, kol­mo­sel­le 8 pis­tet­tä. Lähem­min­kin tyy­pil­le jol­la on mil­joo­na 10 pis­tet­tä tyy­pil­le jol­la on 900k 9.9 pis­tet­tä.. tyy­pil­le jol­la on 200k 8 pis­tet­tä, tyy­pil­le jol­la on 0k 0 pistettä

    No jos ajat­tel­laan yhtei­sö riit­tä­vän laa­jas­ti, niin väit­täi­sin, että perus­tar­pei­den täy­tyt­tyä kai­kil­la, köy­hyy­den arvioin­ti muut­tuu lähes täy­sin suh­teel­li­sek­si. Vai mitä miel­tä olet sii­tä, että köy­hyys­ra­ja­na pide­tään Suo­mes­sa sitä, että jou­tuu elä­mään alle 1000 eurol­la kuus­sa? Tai sitä, että taan­noi­ses­sa uuti­ses­sa köy­hi­nä pidet­tiin kaik­kia alle 3000 €/kk ansait­se­via lapsiperheitä?

    Mut joo, ei se täy­sin line­aa­ri­nen oo.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Minus­ta Tom­min point­ti oli hyvä, mut­ta ilmiö “enti­nen vih­rei­den äänes­tä­jä” ei ole ole­ma­ton. En kui­ten­kaan usko, että se joh­tuu maa­han­muut­toa­sias­ta. Olin itse koko aikui­sen ikä­ni vih­rei­den vank­ku­ma­ton kan­nat­ta­ja. Jos­kus lama­vuo­si­na juu­ri Soi­nin­vaa­ran käsi­tyk­set sosi­aa­li­tur­van uudis­tus­tar­pees­ta ja ns. vih­reät arvot omal­la koh­dal­la­ni oli­vat mer­kit­tä­viä mie­li­pi­teen muok­kaa­jia. Itse en toki ole mik­si­kään perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jak­si ajau­tu­mas­sa, pois se minus­ta. Oma “enti­nen kan­nat­ta­juu­te­ni” kyp­syi vuo­sien 2007–2009 välil­lä, kos­ka olen koke­nut, että vih­rei­den suh­de sanan­va­pau­teen, teki­jä­noi­keuk­siin, ja libe­ra­lis­miin on ajau­tu­nut ihan vää­ril­le uril­le, samaan aikaan kun mitään käy­tän­nön muu­tos­ta itseä­ni jo 90-luvun lopul­ta häi­rin­neis­tä gee­ni­muun­te­lu- ja ydin­voi­ma­ky­sy­myk­sis­sä ei ole näkynyt. 

    Maa­han­muut­toa­sia kyl­lä on vai­kut­ta­nut epä­suo­ras­ti, kos­ka myös se vim­ma, jol­la Hal­la-ahon ja Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­ta on pön­ki­tet­ty ylet­tö­mäl­lä “muukalaisviha”-kortin hei­lut­te­lul­la, on ollut lii­an kova. En kiis­tä yhtään ettei­kö ryh­mä­pai­ne oli­si kova; itse hei­lut­te­lin sitä kort­tia alku­vai­hees­sa yhtenään. 

    Oma näke­myk­se­ni on, että se, että vih­reät on otta­nut Perus­suo­ma­lai­set pää­vas­tus­ta­jik­seen — nyt ekspli­siit­ti­ses­ti, mut­ta jo aiem­min impli­siit­ti­ses­ti — on kuin man­naa oli­si sata­nut per­su­jen laa­riin. “Enti­set vih­reät” tus­kin muo­dos­ta­vat isoa jouk­koa täs­tä kas­va­nees­ta kan­na­tuk­ses­ta, mut­ta aivan takuul­la monet sel­lai­set muo­dos­ta­vat, jot­ka oli­vat sinän­sä välin­pi­tä­mät­tö­miä vih­rei­den suh­teen, ja saat­toi­vat tavan vuok­si äänes­tää iso­ja puo­luei­ta tai olla koko­naan äänestämättä. 

    Vih­reil­lä ei ole mitään saa­vu­tet­ta­va­na täs­tä Per­su­jen otta­mi­ses­ta “vas­tus­ta­jik­seen”, mut­ta on pal­jon hävit­tä­vää, sil­lä kuten Osmo sanoo: PS ja Vih­reät eivät aivan sata­var­mas­ti mah­du samaan hal­li­tuk­seen. Näky­vä vas­tak­kai­na­set­te­lu mobi­li­soi nii­tä, jot­ka inhoa­vat polii­tik­ko­jen yli­mie­li­syyt­tä. Ja sii­tä vih­rei­tä polii­tik­ko­ja syy­te­tään osin aiheestakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Osmo:

    Peri­aat­tees­sa on mah­dol­lis­ta, että met­ron pää­tea­se­mak­si yhä saat­tai­si tul­la Tapio­la. Län­si­met­ron kus­tan­nusar­vio nousee vie­lä­kin, mut­ta val­tion mak­suo­suu­del­le on samaan aikaan ole­mas­sa kat­to. Joten niin kovin kau­kai­nen aja­tus ei ole, että met­rol­le todel­la lai­te­taan stop­pi Tapio­lan koh­dal­le, kun Espoon rahat loppuvat. 

    Huo­noim­mas­sa tapauk­ses­sa tämä sit­ten joh­taa sii­hen, että met­ro­va­raus jää voi­maan odo­tel­les­sa mah­dol­lis­ta parem­paa raha­ti­lan­net­ta 2040-luvul­la tms., ja par­haas­sa tapauk­ses­sa sii­hen, että met­ro­suun­ni­tel­ma hylä­tään ja jat­ko itään toteu­te­taan Tramwest-pika­rai­tio­tie­suun­ni­tel­man poh­jal­ta. Täl­löin Kiven­lah­den rati­kas­ta voi­si Tapio­las­sa vaih­taa met­roon, Rai­de-Joke­riin tai Kuusi­saa­ren suun­nan tiederatikkaan.

    Mitä pika­ra­ti­kan nopeus/­hin­ta-suh­tee­seen tulee, niin se voi tosi­aan olla samaan aikaan sekä suh­teel­li­sen hal­pa että nopea. Tämä poh­jau­tuu sii­hen, että met­ros­ta poi­ke­ten rati­kal­la voi olla koh­taa­mi­sia mui­den lii­ken­ne­muo­to­jen kans­sa samas­sa tasos­sa. Var­sin­kin pysäk­kien osal­ta sääs­te­tään huo­mat­ta­via sum­mia ver­rat­tu­na metroon. 

    Eli siis vaik­ka ratik­ka (ääri­ta­pauk­ses­sa) lai­tet­tai­siin kul­ke­maan joka pai­kas­sa omal­la rata­pen­kal­laan — jol­loin lin­ja­no­peus voi olla samaa tasoa met­ron kans­sa — saa­vu­tet­tai­siin sil­ti huo­mat­ta­via sääs­tö­jä taso­ris­teys­ten ja kevyem­pien pysäk­ki­ra­ken­nel­mien myötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Tom­mi Uschanov:

    Täs­tä tuli mie­leen se, kuin­ka Jyr­ki Kas­vin blo­giin ilmes­tyi vii­me kun­nal­lis­vaa­lien alla vähän väliä kom­men­toi­jia ilmoit­ta­maan, että he oli­vat vie­lä vii­me kun­nal­lis­vaa­leis­sa äänes­tä­neet Kas­via, mut­ta oli­vat vih­rei­siin pet­ty­nee­nä vaih­ta­mas­sa täl­lä ker­taa Hal­la-ahoon. Tämä lop­pui, kun joku päi­vit­te­li, mil­lai­set mit­ta­suh­teet muu­ten vähäi­nen muut­to­lii­ke Espoos­ta Hel­sin­kiin oli yhtäk­kiä muu­ta­mas­sa vuo­des­sa saa­vut­ta­nut juu­ri Kas­via vii­mek­si äänes­tä­nei­den espoo­lais­ten koh­dal­la. Kas­vi­han oli ehdol­la Espoon val­tuus­toon ja Hal­la-aho Hel­sin­gin, ja kum­paa­kin sai­vat tie­ten­kin äänes­tää vain kysei­sen kau­pun­gin asukkaat.

    Tie­dät­kö Tom­mi, kuka tämä kave­ri http://vigilantcitizen.com/wp-content/uploads/2009/12/pinocchio2.jpg on?

    Kas­vin blo­gia tuol­loin seu­ran­nee­na tie­sin heti ker­toa, että kek­sit koko jutun lon­kal­ta heit­täen. Ker­roit muun­nel­tua totuutta.
    Var­mis­taak­se­ni, ettei oma muis­ti­ni ereh­dy, näin vie­lä sen vai­van, että kävin kaik­ki Kas­vin blo­gin kom­men­tit lävit­se ajal­ta kak­si kuu­kaut­ta ennen vaa­le­ja — kak­si kuu­kaut­ta jäl­keen vaalien.
    Tein­pä vie­lä var­mis­tuk­sen Google-haul­la site:www.kasvi.org Hal­la-aho, ettei täl­lais­ta ole blo­gil­la tapah­tu­nut kos­kaan muulloinkaan.
    Kas­vi­han ei ole pois­ta­nut blo­gil­taan yhtään viestiä.

    Hal­la-ahoa äänes­tä­neik­si edel­li­sik­si Kas­vin äänes­tä­jik­si ilmoit­tau­tu kai­kis­sa blo­gi­kir­joi­tuk­sis­sa yhteen­sä kak­si hen­ki­löä. Nimi­merk­ki “Mik­ko”, joka ker­toi ole­van­sa tek­nii­kan toh­to­ri. Ilmei­ses­ti Ota­nie­mi-aikoi­naan äänes­tä­nyt Kas­via ja sit­tem­min muut­ta­nut Helsinkiin.

    Toi­nen oli täl­le­kin blo­gil­le ahke­ras­ti kir­joit­te­le­va Jan­ne Korhonen.

    Tois­te­taan vie­lä, mitä sanoit, Tommi:

    Jyr­ki Kas­vin blo­giin ilmes­tyi vii­me kun­nal­lis­vaa­lien alla vähän väliä kom­men­toi­jia ilmoit­ta­maan, että he oli­vat vie­lä vii­me kun­nal­lis­vaa­leis­sa äänes­tä­neet Kas­via, mut­ta oli­vat vih­rei­siin pet­ty­nee­nä vaih­ta­mas­sa täl­lä ker­taa Halla-ahoon.

    Nyt minua oikeas­ti kiin­nos­taa, mik­si ker­roit tämän valheen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Osmo,
    Ensin­nä­kin, ei se Ete­lä-Espoon raken­ne jouk­ko­lii­ken­teel­le niin mah­do­ton ole kuin mitä annat ymmär­tää. Ei toki ongel­ma­ton, mut­ta oikeas­ti han­ka­la lähin­nä ras­kas­tai­teel­le. Sitä­pait­si: kan­nat­taa­ko tuh­la­ta mil­jar­di, jos ei kui­ten­kaan onnistu?

    Toi­sek­seen ratik­ka voi olla samaan aikaa “hal­pa” ja nopea. Toi­sin kuin met­ro, se ei tar­vit­se täy­del­lis­tä tasoe­rot­te­lua. Met­ro täy­tyy teh­dä tasoe­ro­tet­tu­na, vaik­ka se ylit­täi­si kadun jota kul­kee muu­ta­ma has­su jalan­kul­ki­ja (ei käy­tän­nös­sä hidas­ta), mut­ta jota ei voi syys­tä tai toi­ses­ta. Ja miten sel­keät sen, että ne Län­si­väy­län bus­sit ovat met­roa nopeampia?

    Met­ro Tapio­laan on parem­pi ainoas­taan sik­si, että se on vähem­män huo­no idea kuin met­ro Matin­ky­lään (hal­vem­pi). Samat ongel­mat (vaih­dot, pysäkit/asemat kau­ka­na ihmi­sis­tä, hin­ta, jne.) sii­nä­kin on.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mik­si met­ro tar­vit­see erot­te­lun mut­ta ei, jos sitä kut­su­taan pika­ra­ti­kak­si? Sovi­taan­ko, että met­ro­vau­nut otta­vat Espoon puo­lel­la vir­ran ylhääl­tä (ne ovat kak­si­neu­voi­sia) ja nii­tä kut­su­taan siel­lä pikaratikaksi?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. En minä aina­kaan huo­man­nut, että Tom­mil­la oli­si ollut muu­ta point­tia kuin huo­mio sii­tä, että netis­sä saa­te­taan trol­la­ta. Ja mikä­li edel­lä esi­tet­ty huo­mio Tom­min “poin­tin” val­heel­li­suu­des­ta pitää paik­kan­sa niin kan­nat­ta var­maan itse kun­kin pitää mie­les­sä, kuin­ka lyhyet jäl­jet tänä päi­vä­nä ovat. 

    En minä­kään usko, että siir­ty­mä Vih­reis­tä Per­sui­hin oli­si järi­syt­tä­vän suu­ri. Mut­ta kyl­lä sitä nyt jon­kin ver­ran ilme­nee, toi­seen suun­taan en ole vie­lä huomannut. 

    Suh­de Vih­rei­siin on var­maan­kin into­hi­moi­sem­pi kuin useim­pien mui­den äänes­tä­jien suh­de omaan puo­lu­ee­seen­sa. Täl­löin myös pet­ty­myk­set ovat ras­kaam­pia ja vas­ta­reak­tiot voimakkaampia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Jos PS onnis­tuu kasaa­maan hyvän­nä­köi­siä ehdo­kas­lis­to­ja, sii­tä tulee iso puo­lue, joka puhuu useam­mal­la kuin yhdel­lä suul­la. Ja se tulee ole­maan talous- ja sosi­aa­li­po­liit­ti­ses­ti kes­kus­ta-oikeis­toa. Mar­ko Hami­lo ja Anni Sin­ne­mä­ki osu­vat ihan oike­aan. Peruk­sis­sa näyt­tää ole­van pal­jon kokoo­mus­hen­ki­siä ihmi­siä, jot­ka eivät kat­so hyväl­lä ulko­maa­lai­sia sosi­aa­li­ta­pauk­sia eivät­kä koti­mai­sia­kaan. Tom­mi Uscha­nov unoh­taa las­kel­mis­saan nuk­ku­vien puo­lu­een ja ikä­luok­kien vaihtuvuuden.

    PS istah­taa ihan nor­maa­lis­ti kaik­kiin kon­sen­sus­pöy­tiin mui­den puo­luei­den kans­sa — myös vih­rei­den, jos hal­li­tuk­sen­muo­dos­tus­ma­te­ma­tiik­ka sat­tuu suo­si­maan sel­lais­ta kuviota.

    Jos yri­tän aja­tel­la puo­lu­ees­ta jotain posi­tii­vis­ta, niin se ei sen­tään ole tois­tai­sek­si rahan kor­rup­toi­ma. Mut­ta sen ilmas­to- ja ener­gia­po­li­tiik­ka on van­hoil­li­sin­ta, mitä maas­ta löy­tyy. PS:n äänes­tä­jät eivät toti­ses­ti ole pur­ka­mas­sa öljyriippuvuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Osmo,

    Niin­pä, sit­ten se ei oli­si­kaan met­ro, vaan ratik­ka (tai ehkä juna) 🙂

    Minus­ta tosi­aan kan­nat­tai­si­kin miet­tiä Hel­sin­gin met­ron muut­ta­mis­ta rati­kak­si. Nyt se teh­dään auto­maat­ti­met­ron myö­tä käy­tän­nös­sä mahdottomaksi.

    Sit­ten se kan­nat­tai­si “län­si­met­ro­kin” teh­dä maan­pääl­le — kuten se kan­nat­tai­si teh­dä muutenkin.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Vih­rei­den siis tie­tys­ti kan­nat­taa nos­taa Per­sut vas­tus­ta­jik­seen. Sii­nä voi tosin olla vaa­li­tak­ti­nen las­ku­vir­he, kun aja­tel­laan, että Per­suil­la ja Vih­reil­lä on tyys­tin eri kan­nat­ta­jat. Sil­loin­han vas­tak­kai­na­set­te­lu on muka ris­ki­tön. Minul­la nimit­täin on sel­lai­nen tuti­na, että levot­to­man lii­keh­ti­vät vih­rei­den äänes­tä­jät saat­ta­vat siir­tää äänen­sä jopa Persuille. 

    Alle­kir­joit­ta­neel­le­kin tulee nyt toi­set vaa­lit, kun en äänes­tä entis­tä suo­sik­ki­puo­luet­ta­ni. Lei­kit­te­len aja­tuk­sel­la äänes­tää per­sua. Sit­ten luen Uuden Suo­men blo­ge­ja ja luo­vun ajatuksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minua ihme­tyt­tää se louk­kaan­tu­mi­nen, joka on seu­ran­nut sii­tä, että olen ker­to­nut perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­nan ole­van kes­ki­mää­räis­tä (huo­mat­ta­vas­ti) huo­no-osai­sem­paa. Mikä louk­kaan­tu­mi­sen aihe tämä on? Eri­tyi­sen kum­mal­lis­ta on yrit­tää kumo­ta tämä sil­lä, että ker­too tun­te­van­sa vii­si vähem­män huo­no-osais­ta perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jaa. Myön­nän että tie­to­ni ovat pari vuot­ta van­ho­ja. Olen kui­ten­kin selail­lut näi­tä puo­lue­kan­na­tus­ten yhtey­des­sä teh­tä­viä pro­fi­loin­te­ja. Käsi­tyk­se­ni on niis­tä peräi­sin. Ne ovat tie­tys­ti vain yhtä luo­tet­ta­via kuin puo­lue­kan­na­tusar­viot yleensä.
      Kan­nat­ta­ja­kun­taa voi pro­fi­loi­da myös äänes­ty­sa­lue­koh­tai­sil­la tie­doil­la. Jos perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jät eivät ole huo­no-osai­sia, aina­kin he näyt­tä­vät asu­vat huo­no-osais­ten naapureina.
      Toki en tie­dä, mil­lai­sia ovat vii­me kuu­kausi­na perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jik­si ilmoit­tau­tu­neet — pait­si sen,että he pel­kää­vät hen­ki­lö­koh­tais­ta työt­tö­myyt­tä sel­väs­ti enem­män kuin muut — mut­ta luu­len, että oli­sin kuul­lut, jos kan­nat­ta­ja­kun­nan raken­tees­sa oli­si tapah­tu­nut jokin mer­kit­tä­vä muutos.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Mul­le yksi tule­van per­su­jen äänes­tä­mi­sen syy on se, että zhi­ri­novs­ki­lai­nen huu­mo­ri on joten­kin avau­tu­nut ja kolah­ta­nut. Ai että jo paris­ta kym­me­nes­tä kan­san­edus­ta­jas­ta seu­raa­vaa toi­lai­lua oli­si muka­va seurata. 

    Mut­ta pak­ko­ruot­si­ky­sy­myk­ses­sä per­sut ovat luo­tet­ta­via. Kun se on hoi­det­tu pois, haen taas uuden puolueen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eli­na: Jäi­kö se kolum­ni luke­mat­ta? Yri­tin sanoa, että on vih­reil­le pie­ni ongel­ma teh­dä per­suis­ta pää­vas­tus­ta­ja, kos­ka sii­nä sivus­sa tulee teh­neek­si hel­pos­ti myös huo­no-osai­sis­ta vastustajansa.
      ‘Mik­si Eli­nal­le on niin vai­kea myön­tää, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­ta on vii­mei­set 50 vuot­ta ollut kes­ki­mää­rin huono-osaista?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Saman suun­tai­nen fii­lis TomiAn kans­sa. Kun lukee täl­lai­sia Osmon nee­ke­ri-kir­joi­tuk­sia (siis todel­la, jotain tasoa sen­tään) niin tulee välit­tö­mäs­ti anta­go­nis­ti­nen tun­ne ihan piruit­tain äänes­tää per­su­ja. Mut­ta kun käy vil­kai­se­mas­sa, mitä Uuden Suo­men val­lan­neet Per­sut kir­joit­te­le­vat, tai vie­lä pahem­paa vil­kai­se­mas­sa Hom­man kes­kus­te­lua, niin sii­tä tau­dis­ta kyl­lä para­nee välittömästi.

    Ehkä piraat­te­ja? Ehkä Kokoo­muk­sen nyky­lin­jauk­sia vas­tus­ta­vaa kokoo­mus­lais­ta kuten Wil­le Ryd­ma­nia. Vähis­sä ovat vaihtoehdot.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Turk­ka Lou­e­ka­ri kirjoitti:
    “Jos PS onnis­tuu kasaa­maan hyvän­nä­köi­siä ehdo­kas­lis­to­ja, sii­tä tulee iso puo­lue, joka puhuu useam­mal­la kuin yhdel­lä suulla.”

    Gal­lup-luke­mien rea­li­soin­ti äänik­si edel­lyt­täi­si Timo Soi­nin kloo­naa­mis­ta jokai­seen vaalipiiriin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Osmo:

    Toki sel­lai­sia jär­jes­tel­miä on, jois­sa sama kalus­to kul­kee kes­kus­tas­sa “met­ro­tun­ne­lis­sa” ja lähiöis­sä ratik­ka­ra­dal­la, jopa samal­la kais­tal­la auto­jen kans­sa. Esi­mer­kik­si Sak­san Ruh­rin alu­een stadt­bah­nit ovat täs­tä hyvä esimerkki.

    Ongel­ma­na on vain, että Hel­sin­gin met­roa on alus­ta asti kehi­tet­ty täy­sin päin­vas­tai­seen suun­taan. Nyky­ka­lus­to vas­taa ras­kau­del­taan lähi­ju­nia ja nyt sitä ollaan jopa automatisoimassa.

    Mut­ta jos täys­kään­nös halut­tai­siin teh­dä (mitä läm­pi­mäs­ti kan­na­tan) niin se onnis­tui­si seu­raa­val­la tavalla:
    ‑Peru­taan auto­ma­ti­soin­ti ja M300-met­ro­vau­nu­jen hankinta
    ‑Romu­te­taan nykyi­set M100- ja M200-met­ro­vau­nut (nii­den myyn­ti lie­nee mahdotonta)
    ‑Uusi­taan met­ron ase­tin­lait­teet sopi­maan tihe­ään kul­jet­ta­jal­li­seen ajoon
    ‑Lisä­tään ase­mien lai­tu­rei­hin leven­nyk­set siten, että ne sopi­vat 2,65m-leveälle kalus­tol­le nykyi­sen 3,2m-leveän sijaan
    ‑Kes­key­te­tään Län­si­met­ron raken­ta­mi­nen ja kor­va­taan se sopi­vaan paik­kaan sijoi­tet­ta­val­la pin­taan joh­ta­val­la rampilla
    ‑Raken­ne­taan Ete­lä-Espoo­seen pika­rai­tio­tie­ver­kos­to 1524mm-rai­de­le­vey­del­lä ja nor­maa­lil­la ajolankavirroituksella
    ‑Han­ki­taan kor­kea­lat­tiai­sia 2,65m levei­tä rai­tio­vau­nu­ja sekä ajo­lan­ka- että vir­ta­kis­ko­vir­roi­tus­ta tuke­va­na mallina
    ‑Teh­dään tar­vit­ta­vat muu­tok­set met­ro­va­rik­koon ja aloi­te­taan liikennöinti

    Sak­sa­lai­sen esi­mer­kin mukai­ses­ti rai­tio­vau­nu­ju­nat voi­vat olla jopa 90 met­riä pit­kiä (yhtä pit­kiä kuin suun­ni­tel­lun auto­maat­ti­met­ron junat), joten radan kapa­si­teet­ti­kaan ei ole ongel­ma. Lähiöis­sä 90 met­riä pit­kil­lä junil­la voi­daan tar­vit­taes­sa ajaa jopa samal­la kais­tal­la muun lii­ken­teen kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. lp: tämän kai­ken luu­let ole­van hal­vem­paa kuin län­si­met­ro. Mitä jo pel­käs­tään ole­van kalus­ton romut­ta­mi­nen mak­saa? Kuin­ka tiheäs­ti noi­ta rati­kan­ko­koi­sia junia pitäi­si ajaa mitoit­ta­val­la välil­lä eli Kulos­aa­ren sillalla?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Minus­ta tämä on ihan vain älyl­li­ses­ti kiin­nos­ta­va kysy­mys, joka tois­tai­sek­si on spe­ku­laa­tion varas­sa. Jos kui­ten­kin jokin puo­lue saa sel­väs­ti yli kym­me­nen pro­sen­tin kan­na­tuk­sen, lie­nee aika sel­vää, että sii­nä jou­du­taan tur­vau­tu­maan vähän mui­hin­kin kuin huo­no­tu­loi­sim­paan desiiliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Älä nyt viit­si Osmo, kyse ei ole sii­tä, että kiin­ni­tit huo­mio­ta tähän mah­dol­li­seen asi­aan, vaan miten kiin­ni­tit sii­hen huo­mio­ta. Alen­tu­vas­ti, alas­päin kat­soen, vähek­syen, yleis­täen. Sana­va­lin­ta­si, kir­joi­tuk­sen sävy.

    Älä nyt väi­tä, ettet ole täs­tä tie­toi­nen. Eli­na sanoi ääneen sen, mitä moni ajattelee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Suu­rin osa tämä blo­gin per­su­myön­tei­sis­tä kom­men­toi­jis­ta lie­nee kes­kiar­von hyvä­osai­sem­mal­la puo­lel­la. Täten pei­la­tes­saan itseen­sä ja lähi­pii­riin­sä Osmon huo­mioi­ta on hei­dän kiih­ty­myk­sen­sä ymmär­ret­tä­vää. Kom­men­taat­to­ri­kun­ta ei tai­da olla läpi­leik­kaus Suo­men kansasta. 

    Toi­nen asia on se, että nyky­per­su­jen (siis ne 14,3% jot­ka ilmoit­ta­vat kan­nat­ta­van­sa) pro­fi­loin­ti ei ole yksin­ker­tais­ta. Osa poru­kas­ta lie­nee oinos­mai­sia kes­kio­luen ystä­viä, mut­ta ääne­käs osa on terä­vin­tä aka­tee­mis­ta kär­keä, joka vetää mukaan myös kes­ki­luok­kaa. Eivät sisu­lai­set mitään elä­män­ta­pa­hä­viä­jiä ole, ennem­min­kin tulee mie­leen 20–30 — luku­jen kan­sal­lis­mie­li­set liikkeet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Nuo mie­li­pi­de­tie­dus­te­lut teh­dään osa­na hyvin laa­jaa, lähin­nä kau­pal­lis­ta kysy­mys­pat­te­ria. Mark­ki­noin­ti­syis­tä niis­sä kysy­tään vas­taa­jan sta­tuk­ses­ta aika pal­jon kou­lu­tuik­seen, tuloi­hin, työt­tö­myy­teen, per­heen kokoon likit­tyen ja tulee­pa sii­nä sivus­sa mukaan myös ne kau­pal­li­set kysy­myk­set. Näi­tä vas­ten puo­lu­een kan­nat­ta­jik­si ilmoit­tau­tu­nei­ta voi­daan tilas­toi­da ris­tiin hyvin eri­lais­ten muut­tu­jien kans­sa. Kyl­lä per­su­jen kan­nat­ta­ja­kun­nan raken­ne on tark­kaan sel­vil­lä, jos­kaan minä en ole näh­nyt aivan tuo­reim­pia. Kysy­tään myös, mitä puo­luet­ta äänes­tit­te vii­mek­si, joten sekin näkee, mis­tä suun­nas­ta siir­ty­miä on.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. mut­ta luu­len, että oli­sin kuul­lut, jos kan­nat­ta­ja­kun­nan raken­tees­sa oli­si tapah­tu­nut jokin mer­kit­tä­vä muutos.”

    Kan­nat­ta­jien mää­rän jyrk­kä kas­vu mah­dol­lis­taa suu­ret­kin pro­fii­lin muu­tok­set kannattajakunnassa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Osmo:

    En sano­nut tuon stadt­bahn-suun­ni­tel­man tule­van hal­vem­mak­si kuin nyt suun­ni­tel­tu Län­si­met­ro. Hin­nas­taan huo­li­mat­ta se kui­ten­kin takai­si niin hyvän pal­ve­lu­ta­son, että inves­toin­ti mie­les­tä­ni kannattaisi.

    Kapa­si­tee­tis­ta sen ver­ran, että 90 met­rin rai­tio­vau­nu­ju­nan kapa­si­teet­ti ei vau­nu­jen kapeu­des­ta (2,65 m) joh­tuen toki ole aivan saman­ve­roi­nen kuin yhtä pit­käl­lä met­ro­ju­nal­la (3,2 m leveä). Vaik­ka osit­tain tätä toki kom­pen­soi rati­kan tehok­kaam­pi penk­ki­jär­jes­te­ly. Eli siis jos auto­mat­ti­met­roa lii­ken­nöi­dään Kulos­aa­ren sil­lal­la 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä, niin stadt­bahn edel­lyt­täi­si ehkä 2 minuu­tin vuo­ro­vä­liä. Mikä on ase­tin­lait­teet uusi­mal­la on täy­sin mah­dol­lis­ta järjestää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. az:n tus­kai­lee, anteek­si nyt vaan, sitä että Vih­reät on huo­no­ja ja että kun Per­sut ereh­tyy avaa­maan suun­sa niin vähäi­nen­kin vie­hä­tys kari­see. Jos mikään puo­lue ei kel­paa äänes­tät­tä­väk­si, niin kan­nat­tai­si­ko ehkä miet­tiä het­ken että onko kri­tee­rit sil­le min­kä­lai­nen on äänes­tys­kel­poi­nen puo­lue vie­raan­tu­neet todel­li­suu­des­ta? Kysyn ihan vaka­vis­saan, kos­ka vaik­ka­pa pre­si­den­ti­vaa­lien perus­teel­la kokoo­muk­sen, joka on nimen­sä mukai­ses­ti täy­sin seka­lai­nen ker­ho kan­na­tus tun­tuu perus­tu­van sii­hen että he eivät ole dema­rei­ta. Ja jos on oikeas­ti joten­kin syväs­ti tyy­ty­mä­tön niin voi­han sitä vaik­ka liit­tyä johon­kin puo­lu­ee­seen ja kam­me­ta sitä halua­maan­sa suun­taan, niis­sä on niin vähän aktii­ve­ja että tuo on tuo ei ole edes kovin vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. OT, mut­ta Ode:

    1) Se että jos­tain hyväs­tä syys­tä romu­tet­tai­siin met­ro­ka­lus­to ei ole mikään ongel­ma. Sen arvo on jotain alle sata mil­joo­naa eli suu­rin­piir­tein saman ver­ran kuin yksi ase­man­vä­li Länsimetroa.

    2) Täy­se­ris­tet­ty rata ei sinän­sä vie­lä ole niin kovin kal­lis­ta, kis­ko­ja voi teh­dä vaik­ka kes­kel­lä mota­ria suu­rin piir­tein 5–10M/km hin­taan. Se mikä mak­saa on kun teh­dään ase­mia joi­den koh­dal­la rata on täy­se­ris­tet­ty, eli liu­ku­por­tai­ta, tun­ne­lei­ta, maa­na­lai­sia hal­le­ja, tms. Ja samoin se että tuol­lai­sen radan yli täy­tyy teh­dä yli- ja ali­kul­ku­ja kun pysäk­kien koh­dal­la ei ole luon­te­via ylityspaikkoja.

    3) Katu­kel­poi­seen kalus­toon ei vali­tet­ta­vas­ti rii­tä ilma­joh­dot, myös leveys on rajoi­te ja jos­sain mää­rin lai­tu­ri­kor­keus. Leve­ää ras­kas­ta kalus­toa kan­nat­taa käyt­tää jos nopeu­det on +80–100km/h ja mat­kus­ta­ja­mää­rät niin suu­ria että nii­tä leveäm­piä vau­nu­ja tar­vi­taan. Ensim­mäi­nen ehto ei met­ros­sa täy­ty ja toi­sen­kin kans­sa on vähän niin ja näin.

    Met­roa oli­si voi­nut joki kehit­tää lähi­ju­nak­si, jol­lon meil­lä oli­si juna­met­ro jol­la pää­si­si vaik­ka­pa vaih­dot­ta Tapio­las­ta len­to­ken­täl­le. Mut­ta tätä on yhä vai­kem­pi teh­dä kos­ka VR:llä ja met­ro­toi­mis­tol­la pitää olla omat legot. Tai sen kalus­ton oli­si voi­nut vaih­taa katu­kel­poi­sek­si jol­loin vaik­ka­pa Öster­sun­do­min sai­si teh­tyä ihan vain katu­jat­kee­na tai Län­si­met­ron haa­rau­tet­tua vaik­ka Suur­pel­toon. Mut­ta kun HKL:n ratik­ka ja met­ro-osas­tol­la pitää olla omat legot. Eli ei olla halut­tu, ja tek­ni­ses­ti tuo on yhä vai­keam­paa met­ron kehit­tyes­sä yhä oma­laa­tui­sem­mak­si jär­jes­tel­mäk­si. Tur­ha täs­tä on haa­veil­la, meil­lä nyt vaan sit­ten on met­ro joka on kat­san­to­kan­nas­ta riip­puen har­vi­nai­sen kal­lis ratik­ka jol­la on vie­lä nih­keäs­ti pysäk­ke­jä tai hidas juna joka pysäh­te­lee jatkuvasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Lisäi­sin lp:n kom­ment­tiin vie­lä sen ver­ran, että Tom jär­jes­te­lyn jäl­keen tuon rati­kan laa­jen­ta­mi­nen esi­mer­kik­si sin­ne Öster­sun­do­miin tai Matin­ky­läs­tä eteen­päin oli­si mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­paa (ja automatisointi+tunnelimetro Matin­ky­lään­kin _saattaa_ tul­la kal­liim­mak­si kuin vaa­di­tut muutokset+ratikka Matinkylään)

    Ja kun sii­tä öljy­riip­pu­vuu­des­ta ja CO2:sta ker­ran ollaan huo­lis­saan, niin tuo vähen­täi­si nii­tä­kin, ei tar­vi­ta liityntäliikennebusseja.

    Mut­ta joo, eikö­hän tämä(kin) kes­kus­te­lu olla käy­ty moneen ker­taan jo, eikä lii­ty otsik­koon­kaan, joten olkoon.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Maa­han­muut­to­kri­tii­kin luon­ne on muut­tu­nut vii­me aikoi­na vas­ten­mie­li­sem­pään ja rasit­ta­vam­paan suun­taan. Vie­lä pari vuot­ta sit­ten kai­pa­sin tas­a­puo­li­sem­paa kes­kus­te­lua maa­han­muu­tos­ta, kos­ka mie­les­tä­ni esim. Hal­la-aho esit­ti ihan osu­vaa tai aina­kin huo­mio­nar­vois­ta kri­tiik­kiä. Kat­soin hänen type­riä möläy­tyk­si­ään läpi sor­mien. Nyt hal­la-aho­lai­suu­des­ta on tul­lut hommalaisuutta. 

    Aka­tee­mi­sem­man, poh­dis­ke­le­vam­man hal­la-aho­lai­suu­den alta on pal­jas­tu­nut ja levin­nyt jotain sel­lais­ta, mikä on saa­nut minut tajua­maan, mil­lais­ta arvo­maa­il­maa ja kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria en aina­kaan halua ja mil­lai­sia ihmi­siä en aina­kaan halua näh­dä vas­tuul­li­sis­sa asemissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. O.S. kir­joit­ti: “Yri­tin sanoa, että on vih­reil­le pie­ni ongel­ma teh­dä per­suis­ta pää­vas­tus­ta­ja, kos­ka sii­nä sivus­sa tulee teh­neek­si hel­pos­ti myös huo­no-osai­sis­ta vastustajansa”

    Vih­rei­den kan­na­tus­ka­dos­sa voi­si olla ylei­sem­min­kin kyse vihol­lis­ten teos­ta. Vih­reät on itse asias­sa jos­sain mie­les­sä Suo­men joh­ta­va viha­puo­lue. Vih­reät on ehkä enem­män muka­lais­VI­HA­VI­HA­puo­lue kuin perus­suo­ma­lai­set muukalaisvihapuolue :-).

    Tar­koi­tan että vih­reil­lä on pal­jon itse teh­ty­jä “pää­vas­tus­ta­jia”. Vih­reil­le esi­mer­kik­si met­säs­tys on sel­väs­ti vas­tus­tet­ta­va asia, ja näin myös kaik­ki suo­men met­säs­tä­jät mene­vät “vihol­lis­ten” lis­tal­le. Täs­sä on pie­ni annos lii­oit­te­lua, mut­ta ei kovin run­saas­ti. Var­mas­ti monet äänes­tä­jät pitä­vät tätä väi­tet­tä tote­na, ja vih­reät anta­vat täl­lai­sen mie­li­ku­van vapaas­ti syn­tyä ja elää.

    Samaa voi­si sanoa maan­vil­je­li­jöis­tä (muis­ta kuin luo­mu-), met­sä­no­mis­ta­jis­ta, suo­työ­läi­sis­tä, tur­kis­tar­haa­jis­ta, perus­jun­teis­ta, city­maas­tu­rin omis­ta­jis­ta, moot­to­ri­har­ras­ta­jis­ta, maa­han­muut­toa kriit­ti­ses­ti tut­ki­vis­ta, maan­puo­lus­tus­hen­ki­sis­tä, ammun­nan har­ras­ta­jis­ta, mie­hi­sis­tä mie­his­tä, huo­no-osai­sis­ta perus­suo­ma­lai­sis­ta jne.

    Monet muut puo­lu­eet sal­li­vat sisäl­lään esim. enem­män tai vähem­män vih­rei­tä mie­li­pi­tei­tä, eri tavoin maa­han­muut­toon suh­tau­tu­via jne.

    Point­ti on siis sii­nä, että jos tar­koi­tuk­sel­la sanou­tuu irti nois­ta kai­kis­ta edel­lä mai­ni­tuis­ta aiheis­ta ja ihmis­ryh­mis­tä, toden­nä­köi­syys sil­le, että poten­ti­aa­li­nen äänes­tä­jä kuu­luu nois­ta jou­kois­ta yhteen tai useam­paan kas­vaa mel­ko kor­keak­si. Vih­reät siis vies­tit­tä­vät kai­kil­le noil­le ryh­mil­le (ja kai­kil­le ihmi­sil­le, jot­ka kuu­lu­vat johon­kin nois­ta ryh­mis­tä), että aina­kaan hei­dän ei tuli­si äänes­tää vihreitä.

    Monet nois­ta ryh­mis­tä ovat muu­ten teke­mi­sis­sä luon­non kans­sa, ja sik­si nii­hin kuu­lu­vil­la ihmi­sil­lä on suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä sym­pa­tioi­ta vih­reän suun­tais­ta ajat­te­lua koh­taan (esim. ensim­mäi­se­nä mai­ni­tut met­säs­tä­jät). Mut­ta vih­reät ehkä halua­vat äänes­tä­jä­kun­tan­sa koos­tu­van puh­taas­ti tie­tyn typ­pi­sis­tä hen­ki­löis­tä (“arvo­li­be­raa­leis­ta city­vih­reis­tä femi­nis­teis­tä” tai jotain sin­ne suuntaan).

    Ehkä jot­kut muut puo­lu­eet yrit­tä­vät olla lii­kaa­kin kai­kil­le mie­lik­si ja pyr­ki­vät ympä­ri­pyö­reil­lä lausun­noil­la ole­maan louk­kaa­mat­ta ketään ja kerää­mään äänes­tä­jiä mis­tä tahan­sa suun­nas­ta. Mut­ta vih­reät tun­tu­vat ole­van niin tiuk­ka­pi­poi­sia yhteen arvo­maa­il­maan rajoit­tu­nei­ta ja tiuk­kaa aja­tus­ku­ria vaa­ti­via (aja­tus­po­lii­se­ja?), että näin rajaa­vat itsen­sä mar­gi­naa­li­puo­lu­eek­si, jota taval­li­nen kes­kin­ker­tai­nen monis­ta asiois­ta kiin­nos­tu­nut mut­ta myös vih­rey­des­tä pitä­vä perus­suo­ma­lai­nen ei voi kokea omakseen.

    Halu­aa­ko vih­reä liit­to siis olla kaik­kien vih­rei­tä arvo­ja aja­vien mal­til­li­nen ja moniar­voi­nen kokoon­tu­mis­paik­ka vai yhden tiu­kas­ti mää­ri­tel­lyn opin ydin­jou­kon linnake?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tuk­sen uudet kym­me­nen pro­sent­tiyk­sik­köä, sen van­han vii­den pääl­le, ovat toden­nä­köi­ses­ti todel­la hete­ro­gee­nis­ta väkeä.

    Muka­na on loik­ka­rei­ta nuk­ku­vien puo­lu­ees­ta ja kirk­ko­ve­nei­tä äänes­tys­lip­puun piir­tä­nei­tä. Ja ihmi­siä jot­ka pel­kää­vät työt­tö­myyt­tä tai yleen­sä syr­jäy­ty­mis­tä, dema­reis­ta, kepus­ta ja ties mistä.

    Ja on usei­ta pie­niä, eri suun­nis­ta tule­via puro­ja, jot­ka vie­vät per­sui­hin omas­sa elä­mäs­sään ihan hyvin pär­jää­viä­kin. Monet ovat sitä tääl­lä jo käsi­tel­leet. Kokoan täy­del­tä mutu-poh­jal­ta tähän listaa:

    EU-kriit­ti­set.
    Nato-kriittiset.
    ”Rötös­her­ro­jen ja rötös­lei­dien” jahtaajat.
    “Moder­ni­saa­tion” vas­tus­ta­jat, mitä se nyt sit­ten kenel­le­kin tarkoittaa.

    Monet heis­tä eivät odo­ta­kaan että per­suil­la oli­si todel­li­sia rat­kai­su­ja. Eivät­kä edes vält­tä­mät­tä halua per­su­ja hal­li­tuk­seen. He äänes­tä­vät todel­la­kin pro­tes­ti­na enti­sil­le puo­lueil­leen, mel­kein­pä kos­tok­si. Ja palaa­vat ns. van­ho­jen puo­luei­den äänes­tä­jik­si, kun ovat näpäy­tyk­sen­sä antaneet.

    Sit­ten ovat nämä maa­han­muut­to­kriit­ti­set. Hekin ovat sisäi­ses­ti todel­la kir­ja­va poruk­ka. Luke­kaa­pa Hal­la-ahon sivu­jen kes­kus­te­lu­pals­taa. Kyl­lä sitä pie­ni­nä annok­si­na kestää.

    Maa­han­muut­to­kriit­ti­sin perus­tein äänes­tä­vien kir­jo ulot­tuu kaap­pi­nat­seis­ta aina sii­hen kii­na­lais­per­heen kym­pin tyt­töön, jota lähiön bus­si­py­sä­kil­lä eivät pelo­ta ski­nit vaan maa­han­muut­ta­ja­nuor­ten jen­git. Sii­nä välis­sä on sit­ten kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­yh­tiön isän­nöit­si­jää, joka on tähän saak­ka äänes­tä­nyt dema­rei­ta. Mut­ta nyt on kyl­läs­ty­nyt sadan­nen ker­ran selit­tä­mään, että pesu­tu­pa­vuo­ro pitää vara­ta. Ja jopa isla­mi­lai­sen maa­han­muut­ta­ja­per­heen tytär­tä, joka kos­taa vaa­li­uur­nal­la kodin patriarkaatin. 

    En mene takuuseen, onko per­su­jen äänes­tä­jis­sä jo tuo­ta vii­meis­tä lajia. Hol­lan­nis­sa ja ehkä Ruot­sis­sa­kin ilmiö jo näkyy.

    Per­su­jen äänes­tä­mi­nen on monil­le heis­tä tie­tys­ti erään­lai­nen pri­mi­tii­vi­reak­tio. Tulok­sel­li­sem­paa oli­si äänes­tää – no mai­ni­taan nyt nimiä – vaik­ka Zah­ra Abdul­laa tai Zah­ra Osman-Sova­laa. Tai Husein Muham­me­dia. Ja antaa hei­dän mur­taa maa­han­muut­to­dis­kurs­sin ärsyt­tä­viä piir­tei­tä (kyl­lä, sel­lai­sia on) sisältäpäin.
    Mut­ta ihmi­set nyt vain saa­vat pri­mi­tii­vi­reak­tioi­ta. Nii­den tuo­mia ääniä ovat kyl­lä kerän­neet jos­kus vihreätkin:/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Ker­ron­pa teil­le yhden salai­suu­den: Suu­ris­ta puo­lueis­ta SDP ja Kes­kus­ta ovat jo heit­tä­neet pyyh­keen kehän eivät­kä enää viit­si kil­pail­la Perus­suo­ma­lai­sia vas­taan. He aiko­vat olla hei­dän muka­naan voit­ta­mas­sa vaa­lit. Pää­asia heil­le on että city­li­be­raa­li­nen ja län­si­mie­li­nen Kokoo­mus-Vih­reät-RKP koa­lii­tio häviää.

    Juu­ri ennen vaa­le­ja nimit­täin jouk­ko nimek­käi­tä dema­rei­ta ja kepu­lai­sia tule­vat loik­kaa­maan Perus­suo­ma­lai­siin jot­ta tämä toteu­tui­si. Vain vähem­män mimek­käät jää­vät van­hoi­hin puo­luei­siin­sa mut­ta nii­den toi­min­ta rampautuu. 

    Ja mik­si? Seu­raa­van edus­kun­nan tär­kein teh­tä­vä tulee ole­maan Nato-jäse­nyy­des­tä päät­tä­mi­nen. Se taas joh­tuu sii­tä että prei­den­tin­vaa­lit tule­vat heti vuo­si edus­kun­ta­vaa­lien jäl­keen ja sen puo­lu­een pre­si­dent­tieh­do­kas tulee voit­ta­maan pre­si­den­tin­vaa­lit joka nousee pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eek­si. Ja jos se on Kokoo­mus, on Nato-jäse­nyys käy­tän­nös­sä varma. 

    Kokoo­mus­ta vas­taan ollaan siis salaa kokoa­mas­sa rive­jä ja idea on se että spar­ra­taan Soi­nia mah­dol­li­seim­man pal­jon ja anne­taan hänen voi­tet­tu­aan vaa­lit toi­mia ensin pää­mi­nis­te­ri­nä sen vuo­den, sit­ten pis­te­tään hänet pre­si­dent­tieh­dok­kaak­si. Joku nykyi­si­si­tä dema­reis­ta tai kepu­lai­si­ta ryh­tyy sit­ten pää­mi­nis­te­rik­si. Ja loput voit­te vain arvata. 

    Pää­asia tulee ole­maan että Kokoo­mus ja sen apu­puo­lu­eet ovat oppo­si­tios­sa seu­raa­vat 8 vuot­ta ja ulko­po­li­tiik­ka nau­la­taan sen mukaan. Alek­san­der Stubb palaa Brys­se­liin jon­ne hänel­le on pedat­tu jokin vir­ka mep­pi­kau­den jäl­keen ja Katai­nen ryh­tyy asia­na­ja­jak­si tms. 

    Tie­tys­ti tämä pai­na­jaiss­ke­naa­rio on vedet­ty täy­sin hatus­ta mut­ta se seu­raa sitä logii­kaa miten muis­sa Venä­jän naa­pu­ri­mais­sa on vaa­le­ja käy­ty ja hal­li­tuk­sia muodostettu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Steiner.“Toinen asia on se, että nyky­per­su­jen (siis ne 14,3% jot­ka ilmoit­ta­vat kan­nat­ta­van­sa) pro­fi­loin­ti ei ole yksin­ker­tais­ta. Osa poru­kas­ta lie­nee oinos­mai­sia kes­kio­luen ystä­viä, mut­ta ääne­käs osa on terä­vin­tä aka­tee­mis­ta kär­keä, joka vetää mukaan myös keskiluokkaa.”

    Tämä on tot­ta. Hal­la-aho ja kump­pa­nit ovat vetä­neet mukaan myös aka­tee­mis­ta väkeä. Syy­nä tähän on Hal­la-ahon aka­tee­mi­ses­ti päte­vä argu­men­toin­ti, jon­ka rin­nal­la poliit­ti­set kil­pai­li­jat usein voi­vat vain vedo­ta poliit­ti­seen kor­rek­tiu­teen ja oikeaoppisuuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. …vaan se, että puo­lue edus­taa pää­hän pot­kit­tu­ja ihmisiä.”

    Täs­sä kun nyt pro­fi­loi­daan äänes­tä­jä­kun­taa: Itse olen vela­ton, työ­tä har­ras­ta­va, omas­sa aun­nos­sa asu­va, per­heel­li­nen, aka­tee­mi­nen, jon­ka pel­kät pää­oma­tu­lot täl­tä vuo­del­ta ovat kak­si ker­taa medi­aa­ni­suo­ma­lai­sen vuo­den palk­ka­tu­lot. Niin ja ajat­te­lin kyl­lä lei­mau­tu­mi­sen ja lei­maa­mi­sen uhal­la­kin äänes­tää persuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Mik­si on niin tär­ke­ää ovat­ko perus­suo­ma­lai­set “huo­no-osai­sia”?’ (Eli­na)
    Soi­nin­vaa­ra läh­tee selit­tä­mään Per­Sun kan­na­tus­ta ymmär­ret­tä­vä­nä reak­tio­na huo­no-osai­siin koh­dis­tu­viin uhkiin, ja esit­tää, että Vih­rei­den pitäi­si tar­jo­ta näil­le ihmi­sil­le jotain parem­paa. Tämä on minus­ta raken­ta­vam­pi asen­ne kuin se, että per­su­jen kan­na­tuk­ses­sa on kyse rasis­mis­ta, joka on luuse­rien, junt­tien ja amis­ten kult­tuu­ri­nen omi­nais­piir­re. Jäl­kim­mäi­seen asen­tee­seen tör­mää vali­tet­ta­van usein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Osmo:

    Mik­si Eli­nal­le on niin vai­kea myön­tää, että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­kun­ta on vii­mei­set 50 vuot­ta ollut kes­ki­mää­rin huono-osaista?

    hihi­hi­hi… tai­dat vedel­lä jol­lain sir­kus­pyö­räl­lä, kun sil­lä voi pol­kea taaksepäin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Osmo: “Art­tu­ri lie­nee nii­tä, jot­ka eivät tie­dä, että tal­vel­la on kyl­mem­pi kuin kesäl­lä, kos­ka ei suos­tu vetä­mään men­nei­syy­des­tä ennus­tei­ta tulevaisuuteen.”

    Huo­no ver­taus. Tilas­toil­la ei voi oikeas­ti ennus­taa. Vai onko ensi tal­vi tilas­to­jen perus­teel­la kyl­mem­pi kuin vii­me talvi?
    Art­tu­ri taas on luku sinän­sä — eikä ennus­tet­ta­vis­sa ollenkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Luu­len että Osmon tyy­li lei­ma­ta Per­su­jen äänes­tä­jät huo­no-osai­sik­si hais­kah­taa lii­kaa saman­lai­sel­ta reto­rii­kal­ta, kuin mitä Vih­reät käyt­ti­vät aikai­sem­min Hal­la-Ahon kan­nat­ta­jien lei­maa­mi­seen. Hal­la-Ahon äänes­tä­jien­hän väi­tet­tiin hänen tun­ne­tuk­si tule­mi­ses­taan läh­tien ole­van vas­taa­vaa duu­na­ri/­työ­tön/s­ki­ni/­ra­sis­ti-poruk­kaan kuin Toni Hal­meen äänes­tä­jien. Sit­tem­min kun kävi ilmi, että Hal­la-Ahon äänes­tä­jät muo­dos­ti­vat­kin todel­la kir­ja­van poru­kan ja kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen osuus oli koh­tuul­li­sen suu­ri, “hal­la-aho­lai­sia” alet­tiin syyt­tä­mään eli­tis­mis­tä ja ties mis­tä täy­sin päin­vas­tai­ses­ta kuin aikaisemmin(mm. J‑P Roos).

    En usko että Osmo on samoil­la tar­koi­tus­pe­ril­lä lii­ken­tees­sä kuin nämä aikai­sem­mat lei­maa­jat, mut­ta reto­rii­kan olles­sa mel­ko saman­hen­kis­tä, on help­po hämään­tyä. Lisäk­si uskon, että Per­su­jen äänes­tä­jät ovat aina­kin huo­no-osai­sem­paa poruk­kaa, kuin “hal­la-aho­lai­set”, joh­tuen sii­tä, että Hal­la-Ahon taso­kas kir­joi­tus­tyy­li ja argu­men­toin­ti veto­aa niin voi­mak­kaas­ti kor­kea­kou­lu­tet­tui­hin mie­hiin yli puoluerajojen. 

    Kuten moni onkin jo toden­nut, mm. Uuden Suo­men blo­gien perus­teel­la Per­sut tun­tu­vat ole­van pää­osin mel­ko kar­mi­vaa poruk­kaa, ja sii­tä syys­tä en oli­si toi­vo­nut hei­dän saa­van Hal­la-Ahon tuo­mia ääniä tuek­seen. Toi­saal­ta pro­tes­ti­mie­les­sä tiet­ty hyvä, että äänet kasau­tu­vat samaan laa­riin ja isom­mat puo­lu­eet jou­tu­vat poh­ti­maan teko­si­aan tarkemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Voin vah­vis­taa az:n kom­men­tin omal­ta osal­ta­ni — olen syy­pää tähän “enti­nen Kas­vin äänestäjä”-juttuun. Har­mi kun en älyn­nyt pyy­tää Ota­nie­mes­sä kuit­tia vaa­li­li­puk­kees­ta, oli­si tämä­kin asia sel­vin­nyt jo kun­nal­lis­vaa­lien aikaan. Lupaan teh­dä niin seu­raa­val­la ker­ral­la, kun äänes­tän Vihreitä.

    Ajat­te­lin sil­loin aikoi­naan, että jota­ku­ta ehkä kiin­nos­tai­si, mik­si ikän­sä Vih­rei­tä äänes­tä­nyt menee suur­ta saa­ta­naa äänes­tä­mään. Kuten olen toden­nut, syyt oli­vat stra­te­gi­sia. En pidä per­suis­ta, ja hei­dän ympä­ris­tö­kan­tan­sa todel­la ovat kivi­kau­del­ta, mut­ta näen maa­han­muut­to­kri­tii­kin ja asias­ta kes­kus­te­lun vaih­toeh­don ole­van avoi­mes­ti rasis­ti­sen lii­keh­din­nän nousu á la BNP ja — jos­sain mää­rin — SD. Maa­il­ma ei pelas­tu, oli Suo­mes­sa miten vih­reä hal­li­tus tahan­sa, mut­ta Suo­mes­ta voi tul­la ikä­vä paik­ka, jos tämä mätä­pai­se jäte­tään puhkaisematta.

    Jos oli­sin arvan­nut maa­han­muut­to­kes­kus­te­lus­ta kes­kus­te­lus­ta ja logiik­ka­pyl­läh­dyk­sis­tä loh­kea­van tahat­to­man huu­mo­rin, oli­sin nii­tä­kin käyt­tä­nyt perusteluna. 

    Intou­duin kir­joit­ta­maan myös sik­si, että tut­ta­va­pii­ri­ni on mie­les­tä­ni mel­ko hete­ro­gee­ni­nen, jos­kin kor­keam­min kou­lu­tet­tui­hin ja vie­lä­pä ympä­ris­tös­tä kiin­nos­tu­nei­siin pai­not­tu­va. Täs­tä otok­ses­ta tie­dän aina­kin sen vii­si ihmis­tä, jot­ka vaih­toi­vat nime­no­maan vih­reis­tä Hal­la-ahoon. Tie­dän, anek­doot­ti ja niin edel­leen. Mut­ta näis­sä net­ti­kes­kus­te­luis­sa kan­nat­taa muis­taa, että kes­ki­mää­rin yhtä valit­ta­jaa (kuten minä) koh­den on 5–10 hil­jais­ta luo­pu­jaa, jot­ka eivät tuo pet­ty­mys­tään samal­la taval­la esille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Osmo: “Saa­ko Rai­mo K:nkin kans­sa lyö­dä vetoa: tam­mi­kuu on kyl­mem­pi kuin hei­nä­kuu. Ihan vain tilas­to­jen perusteella.”

    Tam­mi­kuu on toki kyl­mem­pi kuin hei­nä­kuu, mut­ta ei tilas­to­jen perusteella.
    Olen aina­kin tähän saak­ka usko­nut, että se joh­tuu maa­pal­lon kier­tä­mi­ses­tä radal­laan ja sii­hen liit­ty­väs­tä aurin­gon valon mää­räs­tä — sel­vä kausaliteetti.
    Jos tämä joh­tuu jos­ta­kin tilas­tos­ta, mikä­hän se mah­taa olla? Lyön­pä vetoa, että sel­lais­ta tilas­toa ei ole!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Rai­mo K:lle vies­ti­ni: Älä sekoi­ta. Ihmi­nen päät­te­lee tilas­to­jen perus­teel­la, luon­to “päät­te­lee” luon­non­tie­teel­li­sil­lä kausaalisuhteilla.

    Vih­reät ja PS:t ovat sel­keäs­ti polii­tii­kan neli­kent­tää venyt­tä­vä uusi ilmiö, jos­sa pro­fi­loi­tuu useat eri vas­tak­kai­set arvot. Kum­pi­kaan ei ole alun­pe­rin vält­tä­mät­tä hakeu­tu­nut toi­si­aan vas­taan vaan se on ajau­tu­nut sii­hen, vaik­ka nyt Soi­ni käyt­tää tätä vas­ta­poo­lia hyväk­seen tii­vis­täk­seen PS:n profiilia.

    Arvo­jen vas­taa­va vas­taik­kai­na­set­te­lu löy­tyy USA:sta, jos­sa PS:ää abortin‑, muukalais‑, homo‑, vähemmistön‑, hyvin­voin­ti­val­tion ja luon­non romut­ta­mi­sen kans­sa samal­la lin­jal­la vas­taa (ääri)oikeistolainen republi­kaa­ni­puo­lue. Kris­til­li­set ja ääri­na­tio­na­li­sis­ti­set arvot ovat molem­mil­la myös yhtei­set. (PS vaa­li­liit­tou­tuu mie­luus­ti taas KD:n kans­sa mut­tei kos­kaan vihreiden).
    Vas­ta­poo­lil­la rapa­kon taka­na on demo­kraa­tit, tääl­lä vihreät.

    US:n blo­gia lukies­sa tyr­mis­tyin ehdok­kai­ta seu­ra­tes­sa miten vähem­mis­tö­jen oikeuk­sia sor­ta­va puo­lue PS:sta saat­taa tul­la, he halua­vat “enem­mis­tö­dik­ta­tuu­rin”. Kir­jai­mel­li­ses­ti otet­tu­na se tie­tää huo­no­ja aiko­ja vam­mai­sil­le ym eri­tyis­ryh­mil­le (muis­tuu taas joten­kin 30-luvun nat­si-sak­sa mieleen).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Vii­ta­ten tähän “vih­reis­tä per­sui­hin” ‑rii­taan, on tie­ten­kin sel­vää, että iso osa kai­kis­ta Inter­ne­tis­sä lausu­tuis­ta äänes­tys- tai yleis­lak­ko­lu­pauk­sis­ta on täy­sin perusteettomia.

    On kui­ten­kin ihan mie­len­kiin­tois­ta, että nämä “enti­nen vih­rei­den äänes­tä­jä” ‑jutut kes­kit­ty­vät sel­lais­ten vih­rei­den pals­toil­le, joil­la on libe­raa­lius­kot­ta­vuut­ta yli puo­lue­ra­jo­jen. Jyr­ki Kas­vi tuo Ota­nie­mes­tä var­mas­ti pie­nen laa­ril­li­sen sel­lai­sia ääniä, jot­ka ovat eri­tyi­sen voi­mak­kaas­ti hen­ki­lö- eivät­kä puo­lue­koh­tai­sia, ja Osmon kir­jo­ja luke­vat var­mas­ti muut­kin kuin vih­reät. Jokai­nen saa teh­dä miten tyk­kää, mut­ta itse en ihan olan­ko­hau­tuk­sel­la sivuut­tai­si näi­tä Internet-kiukutteluja.

    Onnek­si on koh­ta ne vaa­lit, niin näh­dään se todel­li­nen tilan­ne kaik­kien puo­luei­den kannatuksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Osmo:

    Art­tu­ri lie­nee nii­tä, jot­ka eivät tie­dä, että tal­vel­la on kyl­mem­pi kuin kesäl­lä, kos­ka ei suos­tu vetä­mään men­nei­syy­des­tä ennus­tei­ta tulevaisuuteen.

    Minä vaan yri­tin sanoa, että aika haus­kas­ti oot jou­tu­nu peruut­ta­maan kir­joi­tuk­se­si kans­sa. (Viit­taus back­pe­da­lin­giin meni vis­siin ohi? http://www.thefreedictionary.com/backpedaling)

    Eka­na väi­tit, että PS:n kan­nat­ta­jat ovat huo­no-osai­sem­pia. Nyt sit­ten väi­tät­kin, että vii­mei­sen vii­den­kym­me­nen vuo­den aika­na ne ovat kes­ki­mää­rin olleet huono-osaisempia.

    Näil­lä kah­del­la on minus­ta aika suu­ri ero, mut­ta ilmei­ses­ti sinul­le ne on suun­nil­leen sama asia.

    Men­nei­syy­des­tä ennus­ta­mi­ses­ta en oo sano­nu yhtään mitään, mut­ta sanon nyt: Vii­den­kym­me­nen­vuo­den kes­kiar­vos­ta ei voi pää­tel­lä pal­joo pas­kaa­kaan nykyis­ten PS:n kannattajista.

    ps. Oon iloi­nen, että Osmo oot innos­tu­nu vedon­lyö­mi­ses­tä, mut­ta toi heit­to Rai­mol­le oli type­rä. Ehdot­tai­sit mie­luum­min oikei­ta veto­ja sen sijaan, että yri­tät nos­taa omaa sta­tus­ta­si esit­tä­mäl­lä vas­tus­ta­ja­si naurettavina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Tie vih­reis­tä per­sui­hin on todel­li­nen, ja se kul­kee nime­no­maan tek­ni­sen alan kou­lu­tet­tu­jen nuor­ten mies­ten kaut­ta, väli­py­säk­ki­nään maa­han­muut­to­kes­kus­te­lu. Tämän kehi­tyk­sen on omin sil­min voi­nut vuo­sien kulues­sa havai­ta murobbs-foo­ru­mil­la (http://murobbs.plaza.fi/), joka on Suo­men “nört­tien” kiin­to­pis­te, ja toden­nä­köi­ses­ti myös suo­men­kie­li­sen inter­ne­tin aktii­vi­sin kes­kus­te­lu­foo­ru­mi. Kes­kus­te­lun, argu­men­toin­nin, ver­tais­pai­neen (mit­kä ovat­kaan tark­ko­ja syi­tä) myö­tä suu­rin osa muro­lai­sis­ta on kään­ty­nyt “maa­han­muut­to­krii­ti­koik­si” ja moni sanoo aiko­van­sa äänes­tää perussuomalaisia.

    Nämä äänes­tä­jät eivät ole kapa­koi­den huo­no-osai­sia, vaan sel­lai­sia, jot­ka ennen maa­han­muut­to­kes­kus­te­lun nouse­mis­ta fra­mil­le, oli­si­vat hyvin­kin voi­neet äänes­tää vih­rei­tä, ja monet äänestivätkin.
    Eli lyhyes­ti: Nört­tien nui­vis­tu­mi­nen siir­tää ääniä osin myös vih­reil­tä persuille.

    Kun ote­taan huo­mioon, että net­ti­kes­kus­te­lui­hin osal­lis­tu­va jouk­ko ei ole poik­ki­leik­kaus kan­sas­ta, vaan em. nuor­ten mies­ten ryh­mä on toden­nä­köi­ses­ti aina­kin kym­men­ker­tai­ses­ti ylie­dus­tet­tu­na, niin ei ole miten­kään ihmeel­lis­tä, että näi­tä “vih­reis­tä per­sui­hin” ‑kom­ment­te­ja aina välil­lä nousee eri kes­kus­te­luis­sa, sil­lä tämä ilmiö on aivan todellinen.

    Ja jos tilas­to­ja kat­so­taan, niin eräs vii­me­ai­kai­nen tilas­to antaa aika vah­vaa osviit­taa sii­tä, mikä per­su­jen kan­na­tus­ta on ylei­sem­min­kin lisän­nyt. Talous­tut­ki­muk­sen teke­mä sel­vi­tys Loka­kuun 2010 alul­ta (eli sii­nä ovat jo muka­na gal­lu­pien 14.3%) ker­too, että 94% perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jis­tä haluai­si tiu­ken­taa nykyis­tä maa­han­muut­to­po­li­tiik­kaa (seu­raa­vi­na Kesk. 65%, Kok. 61%). Tämä on myös per­su­jen äänes­tä­jil­le tär­keä äänestysperuste.

    Var­mas­ti val­ta­puo­luei­den krii­sit ja skan­daa­lit ovat vuo­ta­neet pro­tes­ti­ää­niä per­suil­le, mut­ta en lain­kaan vähät­te­li­si “hal­la-aho­lai­suu­den” mer­ki­tys­tä per­su­jen nousus­sa, mikä voi olla useam­man pro­sent­tiyk­si­kön, ja “hal­la-aho­lai­suus” on haa­li­nut ääniä hyvin pal­jon kes­ki­luok­kai­sil­ta, per­heel­li­sil­tä miehiltä.
    Soi­ni­kin näyt­tää ymmär­tä­vän, mis­tä päin tuu­lee. Hänen kan­nan­ot­ton­sa Hal­la-ahos­ta ovat muut­tu­neet aiem­paa myön­tei­sem­mik­si ja tukevammiksi.

    Tilan­ne on monel­la tapaa kiusal­li­nen. Olen täs­tä ‘Sil­mät auki’ ‑nimi­mer­kin yllä lausu­mas­ta täy­sin samaa mieltä:

    Aka­tee­mi­sem­man, poh­dis­ke­le­vam­man hal­la-aho­lai­suu­den alta on pal­jas­tu­nut ja levin­nyt jotain sel­lais­ta, mikä on saa­nut minut tajua­maan, mil­lais­ta arvo­maa­il­maa ja kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria en aina­kaan halua ja mil­lai­sia ihmi­siä en aina­kaan halua näh­dä vas­tuul­li­sis­sa asemissa.

    Toi­saal­ta peli­kent­tä on näil­le poliit­ti­sil­le voi­mil­le täy­sin avoin niin kau­an kun hei­tä ei asia­ta­sol­la roh­keas­ti haas­te­ta, ja tämän haas­ta­mi­sen myö­tä hei­dän poliit­tis­ta tilaan­sa kaven­ne­ta. Se ei todel­la­kaan onnis­tu puhu­mal­la muu­ka­lais­vi­haa­jis­ta tai nee­ke­rien­pot­ki­jois­ta. Päin­vas­toin, tuol­lai­nen type­ryys vain sataa vas­ta­puo­len laa­riin lisää ääniä ja sympatiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. Arvo­jen vas­taa­va vas­taik­kai­na­set­te­lu löy­tyy USA:sta’ (Mrr­kat)
    Ei oikeas­taan. Yhdys­val­lois­sa arvo­ää­nes­tä­jil­lä ei ole vaih­toeh­to­ja. Arvo­li­be­raa­li voi äänes­tää demo­kraat­te­ja tai luo­pua aja­tuk­ses­ta, että vai­kut­tai­si vaa­li­tu­lok­seen, ja arvo­kon­ser­va­tii­vil­la on saman­lai­nen suh­de republikaaneihin.
    Kum­man­kaan puo­lu­een joh­don ei tar­vit­se välit­tää pät­kän ver­taa ko. äänes­tä­jis­tä, eivät­kä ne välitäkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Yri­tän ymmär­tää, mik­si perus­suo­ma­lai­set — tai oikeam­min hal­la-aho­lai­set — ovat olleet niin sydä­mis­ty­nei­tä tie­dos­ta, että perus­suo­ma­lai­set edus­ta­vat huo­no-osais­ta kan­san­osaa, vaik­ka kaik­kien pitäi­si tämä tie­tää. Ilmei­ses­ti kyse on sii­tä, että hal­la-aho­lai­set eivät miel­lä liit­ty­neen­sä samaan puo­lu­ee­seen Pent­ti Oino­sen kans­sa, vaan ajat­te­le­vat muo­dos­ta­van­sa oman ryh­män­sä, joka on vain tek­ni­ses­sä vaa­li­lii­tos­sa oinos­lais­ten kans­sa. Yhtä jus­si­hal­la-ahoa koh­den perus­suo­ma­lai­sis­sa on kyl­lä aika mon­ta penttioinosta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Halu­aa­ko vih­reä liit­to siis olla kaik­kien vih­rei­tä arvo­ja aja­vien mal­til­li­nen ja moniar­voi­nen kokoon­tu­mis­paik­ka vai yhden tiu­kas­ti mää­ri­tel­lyn opin ydin­jou­kon linnake?”

    On parem­pi pitää vih­reät tiu­kas­ti libe­raa­lin kau­pun­ki­lai­sen kou­lu­te­tun kes­ki­luo­kan puo­lu­ee­na. Antaa suur­ten puo­luei­den ja per­su­jen tais­tel­la kes­ke­nään junt­tien, met­säs­tä­jien yms. äänistä.

    Vih­rei­den kan­nat­taa vain pyr­kiä mak­si­moi­maan omien kan­nat­ta­ja­ryh­mien­sä äänet. On väes­tö­ryh­miä, jois­sa viher­fe­mi­nis­mi, viher­mo­ku­tus, city­vih­reys yms. ei herä­tä min­kään­lais­ta ärty­mys­tä. Vaik­ka muu­ka­lais­vas­tai­suus onkin kas­vus­sa, niin on ihan oikeas­ti ole­mas­sa väes­tö­ryh­miä, joil­le moni­kult­tuu­ri­suus ei edel­leen­kään ole min­kään­lai­nen kiro­sa­na. Nämä ihmi­set eivät tule kos­kaan äänes­tä­mään maa­han­muut­to­krii­tik­koa. Jos suu­ret puo­lu­eet läh­te­vät tiu­ken­ta­maan maa­han­muut­to­lin­jauk­si­aan, vih­rei­den kan­nat­taa ajaa vie­lä avoi­mem­paa politiikkaa.

    Vih­rei­den on olta­va yksi­se­lit­tei­ses­ti sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen puo­lel­la eikä läh­teä tip­paa­kaan pyy­te­le­mään anteek­si van­hoil­li­sil­ta homo­foo­bi­koil­ta. Kas­vis­ruo­kaa kan­nat­taa tukea riip­pu­mat­ta lihan suo­sios­ta. Lähes­kään kaik­ki lihan­syö­jät eivät ala ääliö­mäi­ses­ti pro­tes­toi­da esim. jotain kas­vis­ruo­ka­päi­vää vastaan.

    Vih­reät ovat löy­tä­neet itsel­leen hyvän, tur­val­li­sen loke­ron. Perus­suo­ma­lai­sia kan­nat­taa välil­lä tök­kiä, kos­ka vih­rei­den äänes­tä­jät naut­ti­vat sii­tä ja halua­vat sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Osmo:

    Ilmei­ses­ti kyse on sii­tä, että hal­la-aho­lai­set eivät miel­lä liit­ty­neen­sä samaan puo­lu­ee­seen Pent­ti Oino­sen kans­sa, vaan ajat­te­le­vat muo­dos­ta­van­sa oman ryh­män­sä, joka on vain tek­ni­ses­sä vaa­li­lii­tos­sa oinos­lais­ten kans­sa. Yhtä jus­si­hal­la-ahoa koh­den perus­suo­ma­lai­sis­sa on kyl­lä aika mon­ta penttioinosta”

    Jota­kuin­kin näin luu­len sen mene­vän. Tosin en osaa arvioi­da, kuin­ka suu­ri osa var­si­nai­sis­ta hal­la-aho­lai­sis­ta on loi­kan­nut Muu­tok­sen puo­lel­le. Veik­kai­sin, että aktii­vi­sim­mis­ta kes­kus­te­lus­sa muka­naol­leis­ta nuo­ris­ta ja semi­nuo­ris­ta mie­his­tä mel­ko suu­ri osa. Taval­li­sis­ta poli­tiik­kaa mel­ko vähän seu­raa­vis­ta ihmi­sis­tä suu­rin osa tus­kin edes tie­tää Muu­tok­sen ole­mas­sao­los­ta ja anta­vat maa­han­muut­to­kriit­ti­sen äänen­sä Persuille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Voi olla että perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jien jou­kos­sa on pal­jon aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja mut­ta se ei tar­koi­ta aina sitä että on fiksu. 

    Mut­ta jos nyt jäte­tään vit­sit sik­seen ja ole­te­taan mikä voi­si ajaa aka­tee­mi­sen pää­akau­pun­ki­seu­dul­la asu­van “nör­tin” äänes­tä­mään ennem­min per­su­ja kuin esim kok­ka­rei­ta, vih­rei­tä tai dema­rei­ta niin yksi syy voi­si olla asuntopula. 

    Koh­tuu­hin­tais­ta asun­toa ei saa ellei ole val­mis muut­ta­maan joko lähi­öön jos­sa on aina kai­ken­lai­sia jär­jes­tys­häi­riöi­sä, var­kauk­si­ta ja ryös­tö­jä ja jois­sa las­ten kou­luo­lot ovat sur­keat, tai jos halu­aa vält­tää sen, pitää muut­taa paik­koi­hin jon­ne jul­ki­nen liken­ne ei kul­je tai kul­kee vain huo­nos­ti. Se taas joh­taa sii­hen että ollaan 100% riip­pu­vai­sia autois­ta ja autot­han mak­sa­vat. Joka tapaus­kes­sa puu­kä­py­län kal­tai­set idyl­lit ovat karan­neet alle 40-vuo­tiai­den ulottumattomista.

    Ovat­ko hal­li­tus­puo­lu­eet teh­neet mitään asun­to­pu­lan kit­ke­mi­sek­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la? Jan Vapaa­vuo­ri on vähän kovis­tel­lut vii­me aikoi­na mut­ta ei ole joh­ta­nut tulok­siin. Tai teh­neet mitään sen eteen että autoi­lu tuli­si hal­vem­mak­si ja että lii­ken­ne vetäi­si parem­min? Päin­vas­toin ehdo­te­taan nol­la­to­le­rans­sia kaik­kiin lii­ken­ne­sään­töi­hin ja polt­toai­nei­den veronkorotuksia. 

    Jos halu­aa etsiä aka­tee­mi­sia perus­suo­ma­lais­ten äänes­tä­jiä niin ne löy­ty­vät toden­näö­köi­ses­ti juu­ri oma­ko­ti­pel­loil­ta aika kau­ka­na kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­ta, jos­sa isäl­lä on Octa­via ja äidil­lä Auris ja tyt­tä­rel­lä tai pojal­la Aixam.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Perus­suo­ma­lais­ten vas­tai­ses­sa tais­te­lus­sa on tie­tys­ti tak­ti­ses­ti jär­ke­vää antaa vai­ku­tel­ma per­su­ää­nes­tä­jis­tä luuse­rei­na, kos­ka osa luuse­reis­ta­kin halu­aa samas­tua menes­ty­jiin ja oikeas­ti menes­ty­vät eivät aina­kaan halua lei­maan­tua luuserijengiläiseksi.

    Var­maan täs­tä sit­ten joku myös louk­kaan­tuu toi­sel­la puo­lel­la, eri­tyi­ses­ti jos se ei pidä paik­kan­sa, mut­ta ehkä myös sii­nä tapauk­ses­sa että se pitää paik­kan­sa. (Epä­miel­lyt­tä­vä totuus!) Mut­ta pitää­kö se paikkansa?

    Itse en las­ke itseä­ni sen enem­pää perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jak­si kuin louk­kaan­tu­neek­si­kaan, mut­ta haluan ymmär­tää poli­tii­kan tren­de­jä ja minus­ta nyt jää jota­kin olen­nais­ta näke­mät­tä, jos ei huo­ma­ta että maa­han­muut­to­kri­tii­kis­sä on tapah­tu­nut jokin muu­tos. Sil­lä muu­tok­sel­la voi olla mer­kit­tä­viä poliit­ti­sia seu­rauk­sia tai sit­ten ei.

    Husein Muham­med tai­si sanoa äsket­täin jos­sain nais­ten­leh­des­sä, että 90-luvul­la maa­han­muut­to­kri­tiik­ki oli nah­ka­päi­siä jät­kiä pesä­pal­lo­mai­lo­jan kans­sa, nyt sen­tään kes­kus­tel­laan. Tms, leh­ti ei ole nyt käsillä.

    Ver­taa nyt vaik­ka Tony Hal­meen ja Jus­si Hal­la-ahon habitusta.

    Sel­lai­set tahot, jois­ta ei ihan heti uskoi­si, kuten kir­jai­li­ja Anja Snell­man, ovat alka­neet myö­täil­lä joi­ta­kin maa­han­muut­to­kriit­tis­ten argu­ment­te­ja. Ehkä se ei vie­lä ker­ro mitään että täl­lai­sia yksit­täis­ta­pauk­sia on, vaan se, että Snell­ma­nia ei ole lyn­kat­tu. Väit­täi­sin että 5–10 vuot­ta sit­ten oli­si lyn­kat­tu. Symp­pa­rei­ta oli­si­vat olleet vain ne luuse­ri­per­sut, jos nekään.

    Kun nämä havain­not yhdis­tää joi­hin­kin oma­koh­tai­siin ker­to­muk­siin täl­lä­kin sivus­tol­la — muis­tan itse­kin vas­ta jos­kus 2005 jäl­keen kuul­lee­ni joi­den­kin aka­tee­mis­ten kave­rei­de­ni symp­paa­van perus­suo­ma­lai­sia — sii­hen tosi­seik­kaan, että 15 pro­sen­tin kan­na­tus­ta ei voi saa­da ihan äärim­mäi­sel­lä kan­na­tus­pro­fii­lil­la, kos­ka sit­ten sii­tä ryh­mäs­tä pitäi­si saa­da­kin mel­kein sata pro­sent­tia omil­le, voi­si täl­lai­nen mal­til­lis­rau­hal­li­nen sivus­ta­seu­raa­ja­kin olla val­mis muo­dos­ta­maan hypo­tee­sin perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­poh­jan aavis­tuk­sen­omai­ses­ta kes­ki­luok­kais­tu­mi­ses­ta. Jääm­me seu­raa­maan kuin­ka hyvin hypo­tee­si kes­tää tule­via testejä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Osmo:

    Yri­tän ymmär­tää, mik­si perus­suo­ma­lai­set – tai oikeam­min hal­la-aho­lai­set – ovat olleet niin sydä­mis­ty­nei­tä tie­dos­ta, että perus­suo­ma­lai­set edus­ta­vat huo­no-osais­ta kansanosaa

    En tiiä mis­tä oot pää­tel­ly, että hal­la-aho­lai­set on sydä­mis­ty­nei­tä, mut­ta täs­sä ket­jus­sa näyt­täs, että soi­nin­vaa­ra­lai­set on lähin­nä äläh­tä­neet sun lep­suis­ta perusteista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Ihan pak­ko kysyä että mikä sii­nä pes­si­mis­ti­ses­sä kult­tuu­ri­fi­lo­so­fias­sa niin kieh­too? Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti en vaan voi sil­lä mitään että kun ruve­taan vaka­val­la naa­mal­la puhu­maan län­si­mai­sen kult­tuu­rin uhis­ta niin minul­la ei pysy naa­ma vaka­va­na. Esi­merk­si se jak­saa hymyi­lyt­tää että eikö sen tur­boab­strak­tin kult­tuu­ri­hö­tön pitä­nyt olla nii­den par­ta­va­sem­mis­to­lais­ten synti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Tätä kes­kus­te­lua en sen kum­mem­min ole seurannut.

    Luke­mi­sen arvoi­nen kir­ja: Mic­hel Young Meri­to­kra­tian nousu 1877 — 2017, W+G 1967, suom Lii­sa Voi­on­maa (Väi­nö Tan­ne­rin tytär, muuten).

    Meri­to­kra­tian nousu päät­tyi popu­lis­ti­seen val­lan­ku­mouk­seen v. 2017. Se aika on lähel­lä, ja ennus­tus pelot­ta­van oikeaansosuva.

    Joku voi­si täl­le blo­gil­le refe­roi­da kir­jan. Oma­ni olen anta­nut pois 25 vuot­ta sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. OS: “Ilmei­ses­ti kyse on sii­tä, että hal­la-aho­lai­set eivät miel­lä liit­ty­neen­sä samaan puo­lu­ee­seen Pent­ti Oino­sen kans­sa, vaan ajat­te­le­vat muo­dos­ta­van­sa oman ryh­män­sä, joka on vain tek­ni­ses­sä vaa­li­lii­tos­sa oinos­lais­ten kanssa.”

    Yhtä mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on miten vih­rei­den ana­lyyt­ti­sem­pi libe­raa­li­sii­pi ase­man­sa puo­lu­ees­sa kokee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Muis­tin vää­rin vuosiluvut:

    Ter­mi on peräi­sin Mic­hael Youn­gin vuon­na 1958 jul­kais­tus­ta romaa­nis­ta Meri­to­kra­tian nousu 1870–2033

    Kir­ja oli suo­men­net­tu kyl­lä vas­ta 1967 tai 68

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Ket­jun alus­sa Tpyy­luo­ma kysyy miten toteu­te­taan Soi­nin­vaa­ran toi­vo­ma vähän ren­nom­min otta­va yhteis­kun­ta, joka ei täh­tää mak­si­maa­li­seen talou­del­li­seen tehok­kuu­teen ja jos­sa oli­si sijaa myös niil­le, jot­ka eivät teho­yh­teis­kun­nas­sa menesty.
    Tähän on loo­gi­nen vas­taus. Talou­den tehok­kuus­vaa­ti­muk­set koe­taan rasit­ta­vik­si sil­loin, kun kyse ei ole pel­käs­tään omien tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­ses­tä vaan tär­keäm­mäk­si tulee ulkoa ase­tet­tu vaa­ti­mus menes­tyä talou­del­li­ses­sa kil­pai­lus­sa. Kyse on kil­pai­lu­pai­nees­ta, jon­ka suu­ruus nou­dat­taa yksin­ker­tais­ta kaa­vaa. Pai­ne on sitä kovem­pi, mitä suu­rem­pi ero on voit­ta­jien palk­kioi­den ja häviä­jien mene­tys­ten välillä.
    Eri­tyi­sen pai­nos­ta­vaa pal­kit­se­mi­nen on sil­loin, kun se on progres­sii­vis­ta eli kil­pail­laan sel­lai­sis­ta talou­del­li­sis­ta eduis­ta tai oikeuk­sis­ta, joi­den arvo kas­vaa menes­ty­mi­sen myö­tä. Esi­mer­kik­si, jos kaik­kien oli­si tie­nat­ta­va elan­ton­sa juok­su­kil­pai­luis­sa ja pal­ki­tut sai­si­vat seu­raa­vis­sa kil­pai­luis­sa etu­mat­kaa tai oikeu­den aset­taa estei­tä jäl­jes­sä tuli­joil­le, kil­pai­lus­ta tuli­si kai­kil­le hyvin ahdis­ta­vaa. Pal­kin­to­si­jois­ta kamp­pai­le­vien pitäi­si uhra­ta voit­ta­mi­seen yhä enem­män aikaa ja vai­vaa ja luon­toa, kos­ka menes­ty­jien kär­ki kape­ni­si, mut­ta myös vii­mei­sis­tä sijois­ta kil­pail­lei­den oli­si pak­ko antaa kaik­ken­sa vält­tääk­seen täy­del­li­sen tappion.
    Näin­hän jot­kut kuvaa­vat nyky­ta­lout­ta­kin: on juos­ta­va, jot­ta pysyi­si edes paikallaan.
    Ren­non yhteis­kun­nan kan­nat­ta­jien samoin kuin luon­non­suo­je­li­joi­den ja vähä­osais­ten puo­lus­ta­jien kan­nat­tai­si­kin yhdis­tää voi­man­sa sel­lai­sen poli­tii­kan aja­mi­seen, jol­la pyri­tään vähen­tä­mään talous­kil­pai­lun pal­kin­to­jen progressiivisuutta.
    Mitä sel­lai­sia tavoit­tei­ta oli­si? Aina­kin infor­maa­tion hyö­dyn­tä­mi­sen kau­pal­li­set yksi­noi­keu­det (lii­ke­sa­lai­suu­det, teki­jä­noi­keu­det ja paten­tit) ovat täl­lai­sia pal­kin­to­ja. Nii­den arvo­han muo­dos­tuu vain oikeu­des­ta aset­taa estei­tä muil­le. Mitä parem­min näil­lä oikeuk­sil­la ansait­see, sitä enem­män voi ostaa uusia yksi­noi­keuk­sia, joil­la vai­keut­taa mui­den menestystä.
    Olen­nais­ta on, että kysei­set pal­kin­not ovat yhteis­kun­nan aset­ta­mia, tar­koi­tuk­se­na pai­nos­taa kaik­kia juok­suun. Niis­tä voi­daan myös yhtei­sin pää­tök­sin luo­pua, kun tode­taan pai­nos­ta­mis­ta ole­van jo liiaksikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. A. kir­joit­ti: “On parem­pi pitää vih­reät tiu­kas­ti libe­raa­lin kau­pun­ki­lai­sen kou­lu­te­tun kes­ki­luo­kan puolueena”

    Joo, ihan mah­dol­li­nen lin­ja­va­lin­ta. Näyt­tää aika pal­jon nykyi­sel­tä lin­jal­ta. Ideo­lo­gia on sel­keä ja tiuk­ka. Ääni­mää­rä pysy­nee tuon tyyp­pi­sen väes­tön aset­ta­mis­sa rajoissa.

    (tuo oli muu­ten aika hyvä mää­ri­tel­mä => libe­raa­li, kau­pun­ki­lai­nen, kou­lu­tet­tu, (aina­kin) keskiluokkainen)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. spout­tu:

    Yhtä mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on miten vih­rei­den ana­lyyt­ti­sem­pi libe­raa­li­sii­pi ase­man­sa puo­lu­ees­sa kokee.

    Var­mas­ti vähän uha­tuk­si. Tut­ki­mus­ten mukaan vih­rei­den kes­ki­mää­räi­nen kan­nat­ta­ja sijoit­taa itsen­sä poliit­ti­sel­la ken­täl­lä sel­keäs­ti hyvin vasem­mis­to­lai­sek­si, dema­rei­den ja vasem­mis­to­lii­ton väliin.
    (Läh­de T. Uscha­nov Kal­le Haa­ta­sen kes­kus­te­luoh­jel­mas­sa, podcast löy­tyy YLE Areenasta)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Tom­mi Uschanoville:

    Eliit­ti on vähän kuin vähem­mis­tö mut­ta pitää ase­maan­sa itses­tään sel­vyy­te­nä ja puhuu kaik­kien puo­les­ta kos­ka “Juma­la” on mää­rän­nyt hei­tä hoi­ta­maan yhtei­siä kakun­ja­ko­asioi­ta sivis­tyk­sen nimissä.

    Heis­sä itses­sään on mie­les­tään perus­te vali­tuis­ta vali­tuim­piin kuu­lu­mi­sek­si, mut­ta kaik­ki voi­vat osal­lis­tua kakun­kas­vat­ta­mi­seen. Itsea­sias­sa hei­dän on osal­lis­tut­ta­va, muu­ten heis­tä puhu­taan syr­jäy­ty­nei­nä luusereina.

    Kakun­kas­vat­ta­mi­sen väli­ne on raha, mut­ta kos­ka ei näy­tä sivis­ty­neel­tä tans­sia rahan ympä­ril­lä, niin riit­tää kun­han ymmär­tää, että kaik­ki riip­puu Suo­mes­sa rahas­ta. Paa­vo Lip­po­nen käy hyväs­tä esimerkistä. 

    Ääri­ta­pauk­se­na, jol­lais­ta Suo­mi yhä sel­vem­min lähe­nee, kai­kes­ta sovi­taan työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen ylä­joh­don kes­ken. Polii­tik­ko­ja pide­tään koo­mi­koi­na, kuten Ita­lias­sa 20- ja 30-luvuilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Osmo
    “Yri­tän ymmär­tää, mik­si perus­suo­ma­lai­set – tai oikeam­min hal­la-aho­lai­set – ovat olleet niin sydä­mis­ty­nei­tä tie­dos­ta, että perus­suo­ma­lai­set edus­ta­vat huo­no-osais­ta kan­san­osaa, vaik­ka kaik­kien pitäi­si tämä tietää. ”

    Hyvin yksin­ker­tais­ta. Vih­reäs­sä pro­pa­gan­das­sa menes­ty­vä ja äly­käs ihmi­nen rakas­taa aina mamu­ja ja nii­den vas­tus­ta­mi­nen joh­tuu ainoas­taan sii­tä, että on luuse­ri ja se taas on oma vika. Tämä on havait­ta­vis­sa kai­kis­sa vih­reät vs. per­sut-net­ti­kes­kus­te­luis­sa. Vih­rei­den kan­nat­ta­jat aina ker­to­vat kuin­ka per­su­jen kan­nat­ta­jat ovat vähä-älyi­siä rasis­te­ja, kun taas vih­reät ovat aka­tee­mi­sia nuo­ria eli älyk­käi­tä, eli he tie­tä­vät asiat apremmin.

    Noh, täl­lä “vähä-älyi­siä rasis­te­ja ei tar­vit­se kuunnella”-linjalla ollaan sit­ten pääs­ty per­su­jen 14%in kan­na­tus­lu­ke­miin. Jat­ka­kaa samaan mal­liin! kyl­lä per­su­jen kans­sa tulee aina parem­min tomieen kuin esi­mer­kik­si vassareiden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Mark­ku af Heur­lin kir­joit­ti 27.10.2010 kel­lo 19:37:

    Luke­mi­sen arvoi­nen kir­ja: Mic­hel Young Meri­to­kra­tian nousu 1877 – 2017 […] Joku voi­si täl­le blo­gil­le refe­roi­da kir­jan. Oma­ni olen anta­nut pois 25 vuot­ta sitten.

    Blo­gi-isän­tä refe­roi Youn­gin kir­jaa kir­jas­saan Täys­työl­li­syy­teen ilman köy­hyyt­tä (Art House, 1999), s. 92–93:

    Englan­ti­lai­nen sosio­lo­gi Mic­hael Young esit­ti vuon­na 1958 ilmes­ty­nees­sä kir­jas­saan <i<Meritokratian nousu hät­käh­dyt­tä­vän väit­teen: kun yhteis­kun­nal­li­nen luok­ka-ase­ma ei perus­tu enää perit­tyyn ase­maan vaan hen­ki­lö­koh­tai­seen kyvyk­kyy­teen ja kun kai­kil­la on yhteis­kun­nal­li­ses­ta taus­tas­taan riip­pu­mat­ta mah­dol­li­suus pääs­tä opis­ke­le­maan, kun­han luku­pää­tä vain riit­tää, seu­rauk­se­na on luok­kae­ro­jen jyr­ken­ty­mi­nen enti­ses­tään. […] Yhteis­kun­nal­li­ses­ta nousus­ta osal­li­sek­si pää­se­vien koh­dal­la tämä on tie­tys­ti hyvä asia, mut­ta syr­jit­ty­jen ja syr­jäy­ty­vien väes­tö­ryh­mien ase­maa se ajan mit­taan hei­ken­tää. Mer­kit­see­hän se, että yhteis­kun­nan etuoi­keu­te­tut ryh­mät poi­mi­vat kes­kuu­teen­sa yksin kap­pa­lein useim­mat lah­jak­kuu­det myös syr­ji­tyis­tä ryh­mis­tä. […S]yrjittyjen ase­ma käy todel­la ankeak­si. Hei­dän kes­kuu­des­taan ei enää hel­pos­ti löy­dy joh­ta­jia ja lipun­kan­ta­jia, kun kyvyk­käim­mät ja tar­mok­kaim­mat on poi­mit­tu jou­kos­ta pois.

    Minua tämä jär­keen­käy­vä aja­tus­kul­ku jär­kyt­ti suu­res­ti, kun tämän luin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Young tar­koit­taa siis, että syn­nyn­näi­sel­tä älyl­li­sel­tä poten­ti­aa­lil­taan lah­jak­kai­den osuus vähe­nee ns. huo­no-osais­ten jou­kos­sa sää­ty­kier­ron vapau­tues­sa. Köy­hien lap­set tyhmenevät.

    Tätä luu­li­si tut­ki­tun. Ehkä tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta oli­si tut­kia van­hem­pien ja las­ten välis­tä kou­lu­tuk­sen kor­re­laa­tio­ta pidem­mäl­tä aika­vä­lil­tä. Eli kuin­ka vah­va ennus­te tilas­tol­li­ses­ti van­hem­man kou­lu­tus on lap­sen kou­lu­me­nes­tyk­sel­le ja valin­noil­le ollut ja miten se on aikaa myö­ten muuttunut.
    Tilas­tot var­mas­ti löy­ty­vät, mut­ta onko joku tut­ki­ja jo koon­nut niis­tä täl­lai­sia vuo­si­kym­men­ten mit­tai­sia koko­nai­suuk­sia muu­tok­si­neen ja kehi­tyk­si­neen, Suo­mes­ta, muis­ta länsimaista?

    Jos joku tie­tää, niin lait­ta­kaa vii­tet­tä tai linkkiä.

    Oma epäi­lyk­se­ni on tie­tyn suun­tai­nen, ja vaik­ka mui­ta­kin (mm. moti­vaa­tioon, orien­toi­tu­mi­seen, hyvin­voin­tiin, ver­tais­ryh­miin) vai­kut­ta­via teki­jöi­tä on, niin aika vah­va geneet­ti­nen sel­kä­ran­ka meri­to­kra­tial­ta toden­nä­köi­ses­ti löy­tyy myös tilas­tol­li­ses­sa päättelyssä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Aina­kin minul­le Vih­rei­den äänes­tä­mi­nen on ollut aikoi­naan valin­ta: en mis­sään tapauk­ses­sa ole ajau­tu­nut tai syn­ty­nyt vih­rei­den äänes­tä­jäk­si, kos­ka hei­tä ei ole edes ollut vie­lä sil­loin, kun pää­sin äänes­tä­mään ensim­mäis­tä kertaa.

    Minul­le kes­kei­nen kri­tee­ri oli ja on edel­leen­kin se, että joku poruk­ka pyr­kii pää­tök­sen­teon tuok­si­nas­sa pitä­mään mie­les­sä myös luon­non kes­to­ky­vyn. Yhtään ei ole hai­tan­nut se, että mukaan on tul­lut tasa-arvoa ja libe­raa­li­suut­ta. Eri­tyi­sen mie­lis­sä­ni olen ollut soi­nin­vaa­ra­lai­ses­ta jär­ki­pu­hees­ta ja sii­tä, että vasem­mis­to-oikeis­to ‑bar­ri­ka­dien välil­tä löy­tyy “jär­ki­lin­ja”, jos­sa poi­mi­taan rusi­noi­ta molem­pien pul­lis­ta ja välil­lä löy­de­tään kol­mas­kin linja.

    Vähem­män mie­lis­sä­ni olen ollut mm. kiin­ni­lyö­dys­tä ydin­voi­mas­ta, hiu­kan mili­tan­tis­ta femi­nis­mis­tä, hör­höi­lys­tä ja sii­tä, että esi­mer­kik­si oman ammat­ti­ni (opet­ta­ja) takia on ris­ki kun­nal­lis­vaa­leis­sa äänes­tää vih­rei­tä, kos­ka on ihan arpa­pe­liä, mikä on lau­ta­kun­taan nimi­tet­tä­vän vih­reän (tai kah­den) kou­lu­tus­po­liit­ti­nen lin­ja. Osa vih­reis­tä on ihan vii­sai­ta ja osa hör­höi­lee aivan jär­kyt­tä­väs­ti. Samoin Tie­de­mie­hen esil­lä pitä­mä IPR-proble­ma­tiik­ka vai­vaa: vih­reil­lä ei ole lin­jaa. (Tosin muil­la puo­lueil­la ei lie­ne pää­sään­töi­ses­ti edes mielikuvaa.) 

    JOka tapauk­ses­sa PS:n valit­se­mi­nen (vali­koi­tu­mi­nen) vaa­li­vas­tus­ta­jak­si voi hyö­dyt­tää molem­pia­kin. Kun tämä maa­il­ma nyt pin­nal­lis­tuu ja pola­ri­soi­tuu kui­ten­kin, niin eikö täs­sä kat­son­ta­kan­nas­sa ole fik­sua olla se fik­su poli?

    Minä var­maan etsin seu­raa­vis­sa­kin vaa­leis­sa sen vih­reän (mies)ehdokkaan, joka par­hai­ten vas­taa omia käsi­tyk­si­ni (Soi­nin­vaa­ra, Kas­vi…) ja annan sit­ten ääne­ni hänel­le. Minua todel­la kiin­nos­tai­si , miten esim. Tie­de­mies aikoo toi­mia — löy­dät­kö Tam­pe­reen muil­ta lis­toil­ta sel­lai­sen, joka vas­taa näke­myk­siä­si paremmin? 

    Ei vai­nets­kaa, voi­sin mä nais­ta­kin äänestää.

    Tou­ko Mettinen
    Liik­ku­ma­ton äänestäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. Pro­fi­loi­mal­la PS:n “pää­vas­tus­ta­jak­seen”, vih­reät otta­vat oikeas­ti, ja tie­toi­ses­ti, pää­vas­tus­ta­jak­seen vasem­mis­to­lii­ton. Puna­vih­reä idea­lis­ti­nen äänes­tä­jä­ryh­mä jakau­tuu nykyi­sel­lään näi­den kah­den puo­lu­een välil­lä. Nos­ta­mal­la omaa pro­fii­li­aan täl­lä saral­la, vih­reät toi­vo­vat hou­kut­te­le­van­sa äänes­tä­jiä Vas­seil­ta. Median avul­la. Vih­rei­den media­nä­ky­vyys vas­sei­hin näh­den on monin­ker­tais­ta, vaik­ka edel­li­sis­sä edus­kun­ta­vaa­leis­sa vas­sit oli­vat suu­rem­pi puolue!

    Tämä näky­vyys on lisään­ty­nyt täl­lä PS:n vas­tus­tuk­sel­la, kos­ka kovin moni toi­mit­ta­ja­kin on PS:n suh­teen kriit­ti­nen, eikä lai­ta pahak­seen täl­lais­ta näky­vyyt­tä, mikä sit­ten sataa vih­rei­den laa­riin. Mac­hia­vel­li hie­roo käsiään.

    Sinän­sä suun­ni­tel­ma on nero­kas, mut­ta toi­mii­ko se lopul­ta on toi­nen jut­tu, kos­ka moni äänes­tä­jä voi myös näh­dä sen lävitse.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Ja Suo­men Kuva­leh­des­sä tut­ki­mus­tie­toa aihees­ta, http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/laaja-tutkimus-kaikki-suuret-puolueet-menettavat-kannattajia-perussuomalaisille

    Kun Per­su­jen kan­nat­ta­jak­si ilmoit­tau­tu­neil­ta kysyt­tiin mitä puo­luet­tä he äänes­ti­vät 2007 edus­kun­ta­vaa­leis­sa (lai­toin perään osuu­den koko äänes­tä­jä­kun­nas­ta ole­tuk­sel­la 14% kannatus):
    PS 34% (4,8%)
    — Ei äänes­tä­nyt 18% (2,5%)
    — Ei osaa sanoa 10% (1,4%)
    — Kes­kus­ta 10% (1,4%)
    — Kokoo­mus 9% (1,3%)
    SDP 8% (1,1%)
    — Vasem­mis­to­liit­to 3% (0,4%)
    — Vih­reät 3% (0,4%)
    — Ei äänioi­keut­ta 3% (0,4%)

    Käy­tän­nös­sä nuo siir­ty­mät aina­kin vasem­mis­to­lii­tos­ta ja vih­reis­tä men­nee vir­he­mar­gi­naa­liin. Vas­taa­jia tosin poik­keuk­sel­li­sen pal­jon, 23 000 yhteen­sä, en tie­dä miten tuo taas vai­kut­taa tuloksini.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Täs­sä muu­ten lisä­maus­tet­ta keit­toon: 20 v sit­ten vih­reät oli­vat nii­tä, jot­ka saat­toi­vat saa­da tuo­mioi­ta esim. kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­des­ta. Täl­löin radi­kaa­li aloi­te oli vihreillä.

    Nyt vih­reät ovat täti­mäis­tä val­ta­vir­taa ja yhteis­kun­ta jake­lee tuo­mioi­ta Hal­la-ahon ja kummp­pa­nei­den toi­mis­ta. Radi­kaa­li aloi­te on siis siir­ty­nyt vih­reil­tä persuille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. Noi­den luku­jen poh­jal­ta las­ket­tu­na aika tar­kal­leen 1/20:sta vuon­na 2007 vih­rei­tä äänes­tä­neis­tä kan­nat­taa nyt perus­suo­ma­lai­sia. Luku on mutu-tun­tu­mal­ta suh­tees­sa “nört­tien” luku­mää­rään, jot­ka pää­osin jär­kei­lyn poh­jal­ta ovat alka­neet näke­mään mus­li­mien maa­han­muu­ton ja mah­dol­li­sen futuu­ri­sen kas­va­van väes­tö­osuu­den ei-kiva­na asia­na, ja vih­reät tämän ylei­seu­roop­pa­lai­sen kysy­myk­sen osal­ta pään­sä suo­hon tun­ke­nei­na. He halua­vat nyt äänes­tää tätä kysy­mys­tä “fra­mil­le”, mikä ei vält­tä­mät­tä suin­kaan tar­koi­ta pysy­vää tai muun­lais­ta PS:iin sitoutumista.
    Itse aiem­min vih­rei­tä äänes­tä­nee­nä äänes­tin täl­lä motii­vil­la (hie­man samoin perus­tein kuin Jan­ne Kor­ho­nen yllä) Hal­la-ahoa 2008 kun­nal­lis­vaa­leis­sa. Tois­ta ker­taa en PS äänestä.

    Ei se toki yksi­se­lit­teis­tä ole, eikä tuol­lai­nen kyse­ly­tut­ki­mus järin luo­tet­ta­va, ja valua on vih­reis­tä tämän äänes­tä­jä­seg­men­tin osal­ta tapah­tu­mas­sa var­mas­ti myös kokoo­muk­seen, mut­ta aika vah­va­na pitäi­si kui­ten­kin väi­tet­tä, että ilmiö on todellinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. - PS 34% (4,8%)
    — Ei äänes­tä­nyt 18% (2,5%)
    — Ei osaa sanoa 10% (1,4%)
    — Kes­kus­ta 10% (1,4%)
    — Kokoo­mus 9% (1,3%)
    SDP 8% (1,1%)
    — Vasem­mis­to­liit­to 3% (0,4%)
    — Vih­reät 3% (0,4%)
    — Ei äänioi­keut­ta 3% (0,4%)

    Tuo­pa on häm­mäs­tyt­tä­vän tasais­ta! Suh­de­lu­ku SDP, VAS ja VIHR 1/20, KESK ja KOK 1/16. Nuk­ku­vat isoim­mal­la pai­nol­la 1/13, mut­ta ei sekään niin val­ta­van suu­ri ero ole.

    Pito ollut hyvä, kos­ka kaik­ki per­su­ja 2007 äänes­tä­neet äänes­täi­si­vät nyt­kin, plus sit­ten iso jouk­ko ihmi­siä jot­ka muis­ta­vat vää­rin äänes­tä­neen­sä per­su­ja jo 3 vuot­ta sit­ten vaik­ka eivät äänestäneetkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Pekka:

    spouttu:
    Yhtä mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on miten vih­rei­den ana­lyyt­ti­sem­pi libe­raa­li­sii­pi ase­man­sa puo­lu­ees­sa kokee. 

    Var­mas­ti vähän uha­tuk­si. Tut­ki­mus­ten mukaan vih­rei­den kes­ki­mää­räi­nen kan­nat­ta­ja sijoit­taa itsen­sä poliit­ti­sel­la ken­täl­lä sel­keäs­ti hyvin vasem­mis­to­lai­sek­si, dema­rei­den ja vasem­mis­to­lii­ton väliin.
    (Läh­de T. Uscha­nov Kal­le Haa­ta­sen kes­kus­te­luoh­jel­mas­sa, podcast löy­tyy YLE Areenasta) 

    Tämä on sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen ana­lyy­si, että Osmoa kai on väis­tä­mät­tä pidet­tä­vä ana­lyyt­ti­se­nä ja hän sijoit­taa itsen­sä vasem­mis­toon, jopa aivan jul­ki­ses­ti ja jopa kirjassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Mic­hel Young oli Enganln­nin labou­rin terä­vim­piä aivo­ja ja koro­tet­tiin Ylä­huo­nee­seen 1975 (jos oikein muis­tan). Oikein chic koh­ta­lo hänel­le, meri­to­kra­tian, vir­ka-ansio­val­lan krii­ti­kol­le. Mikä kai las­ket­tiin­kin hänen suu­rim­mak­si ansiokseen.

    Saman­lai­sia dys­to­pioi­ta on mui­ta­kin. Uljas uusi maa­il­ma taval­laan (sii­nä meri­to­kraat­tien luku­mää­räi­nen suh­de eri­lai­siin alem­piin luokk­kiin oli huo­lel­la sää­del­ty), Von­ne­gu­tin Säh­kö­pia­no, eräät muut scifi-jutut…

    Mut­ta Young ansait­si­si parem­man, ja myös syvem­min ymmär­tä­vän refe­raa­tin kuin tuo koh­ta Oden kir­jas­ta tai Oden blo­gil­la v. 2007.

    Yhteis­kun­taa ei voi jakaa vain älyk­käi­siin­ja tyh­miin. Älyk­käis­sä on suu­ri jako ja erit­täin kova ja kove­ne­va kil­pai­lu. Kil­pail­suat pudon­nei­lal on suu­ri hou­ku­tus liit­tyä ala­luo­lan rivei­hin. Ei mitään uut­ta historiassa…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Osmol­le vil­pit­tö­mis­tä kir­joi­tuk­sis­taan: yri­tä kat­so hie­man ulko­puo­lel­ta, tapah­tu­nut tähän mennessä:

    - puo­lue A julis­taa puo­lu­een B pää­vas­tus­ta­jak­seen ja tote­aa ettei­vät puo­lue A ja B mah­du samaan hal­li­tuk­seen kos­ka poliit­ti­set lin­jat ovat täy­sin päinvastaiset.

    - puo­lu­een A edus­ta­ja X ilmoit­taa että hänel­le on paik­ka varat­tu­na puo­lu­een edus­kun­ta­vaa­lieh­dok­kaak­si ja että hän miet­tii ehdokkuuttaan.

    - tämä samai­nen X luon­neh­tii puo­lu­een B äänes­tä­jiä huono-osaisiksi.

    - X ihmet­te­lee vil­pit­tö­män lausun­ton­sa herät­tä­mää nega­tii­vis­ta reaktiota.

    Sinän­sä teks­ti­si oli mel­ko arvo­va­paa­ta. Jos sen oli­si kir­joit­ta­nut joku puo­lu­ee­ton tut­ki­ja (tai muu satuo­len­to), sii­nä ei oli­si mitään ihmeel­lis­tä. Mut­ta kun sen aset­taa em. kon­teks­tiin niin tuo vil­pit­tö­myy­te­si todis­te­lu kuu­los­taa jota­kuin­kin talvivaara-selittelyltä.

    Reak­tio­si ker­too ehkä sen, että et blo­gia kir­joit­taes­sa­si iden­ti­fioi itseä­si vih­reän puo­lu­een edus­ta­jak­si, luki­ja­na mie­les­tä­ni hyvä niin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. Tähän liit­tyen YLEn uutisesta:

    Köy­hien mää­rä kas­vaa Suo­mes­sa. Eten­kin työt­tö­mien ase­ma on hei­ken­ty­nyt. Kun mui­den tulo­ta­so on nous­sut, ovat työt­tö­mien tulot pysy­neet ennallaan.

    Aina maa­nan­tai­sin ja tors­tai­sin puo­len päi­vän aikaan Lap­peen­ran­nan Meto­dis­ti­kir­kon vier­tä kie­mur­te­lee pit­kä jono. Ovel­la jonot­ta­jil­le jae­taan pole­tit, jol­la saa pie­nen har­taus­het­ken jäl­keen ruokakassin.

    - Köy­hyyt­tä on Suo­mes­sa ja jos­kus vähän itsel­lään­kin, sanoo lap­peen­ran­ta­lai­nen Pent­ti Stadig…

    EU:n ja OECD:n mää­ri­tel­män mukai­sia köy­hiä on Suo­mes­sa 600 000 ‑700 000. Suu­rin ryh­mä ovat työt­tö­mät. Val­tio­tie­teen toh­to­ri, dosent­ti Jou­ko Kaja­no­jan mukaan hal­li­tus on unoh­ta­nut juu­ri hei­dät. Sosi­aa­li­tur­vaa uudis­ta­neen Sata-komi­tean aikaan­saan­nok­se­na pie­nem­mät kan­sa­ne­läk­keet nouse­vat ensi vuo­den maaliskuussa.

    - Sen sijaan työt­tö­mät jäi­vät nuo­le­maan näp­pe­jään, sanoo Kajanoja…

    Meto­dis­ti­kir­kon ruo­ka­jo­nos­sa nykyi­nen hal­li­tus saa moit­tei­ta yhdes­tä suusta.

    - Katai­nen ei ole teh­nyt mitään!

    - Nos­ta­vat vain omia palkkojaan!

    Pent­ti Sta­dig odot­taa ensi kevään eduskuntavaaleja.

    - Muut on her­ro­ja siel­lä pait­si, yksi.

    Myös Jaak­ko Har­ma­nen on samaa mieltä.

    - Suo­mes­sa on sato­ja tuhan­sia köy­hiä eikä teh­dä mitään. Pitää­kö nyt Soi­nin tul­la ja ottaa se 14,5 % vaa­li­voit­to? Kepu häviää.

    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/11/koyhien_asema_on_huonontunut_2106489.html?origin=rss

    Tuo­hon SATA-komi­te­aan liit­tyen, kun työt­tö­mien tulo­ta­soa ei tah­do nos­taa oikeis­to eikä vasem­mis­to, niin onko se ihme­kään että äänes­tä­vät sit­ten ihan mitä tahan­sa muu­ta? Ei ihmi­set tyh­miä ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  153. Mik­si työt­tö­mien tulo­ta­soa pitäi­si nos­taa? Maas­sa on niin pal­jon työ­tä, johon ei saa­da teki­jöi­tä, että lähes kuka tahan­sa kyke­ne­vä työ­tön on omal­la vai­van­näöl­lään vapaa kas­vat­ta­maan tulo­ta­so­aan palk­ka­työn kautta.
    Jos ei halu­ta teh­dä työ­tä, niin mik­si sii­tä pitäi­si saa­da lisää rahaa?
    Sit­ten on aivan lii­an vähän kes­kus­tel­tu tabuai­he, että oikeas­ti erit­täin suu­ri osa työt­tö­mien vaki­tui­ses­ta armei­jas­ta on alko­ho­lis­te­ja ja mui­ta resu­pek­ko­ja, jot­ka ovat kroo­ni­ses­ti työ­ky­vyt­tö­miä omien huo­no­jen elä­män­va­lin­to­jen­sa (tai koh­ta­loi­den­sa, miten asia halu­taan­kaan näh­dä) joh­dos­ta. Jos heil­le anne­taan lisää rahaa, menee se suu­rel­ta osin mm. juu­ri viinaan.

    Sit­ten on esi­mer­kik­si kor­tis­toon val­mis­tu­nei­ta mais­te­rei­ta, jot­ka ovat haluk­kai­ta otta­maan vain “kou­lu­tus­taan vas­taa­vaa työ­tä” vas­taan, vaik­ka sitä ei kukaan tar­joa. Ei nyt, eikä 5 vuo­den pääs­tä, jol­loin he ovat jo aika toden­nä­köi­ses­ti syr­jäy­ty­nei­tä muutoinkin.

    Minus­ta ei ole moraa­li­sia eikä yhteis­kun­nal­li­sia perus­tei­ta sil­le, mik­si työt­tö­mien pitäi­si saa­da lisää rahaa. Päin­vas­toin nykyi­nen tilan­ne vai­kut­taa sil­tä, että monel­la tapaa perus­duu­nin, jon­ka teke­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä yhteis­kun­nal­le, vas­taa­not­ta­mi­ses­ta ja teke­mi­ses­tä on tul­lut vähä­hou­ku­tuk­sel­lis­ta. Tämä on pidem­män pääl­le kes­tä­mä­tön tilan­ne. Yksi syis­tä työn hou­kut­te­le­vuu­den vähe­ne­mi­sel­le on maa­il­man his­to­rian mitas­sa poik­keuk­sel­li­nen (lähin­nä poh­jois­mais­sa ja muu­ta­mas­sa muus­sa hyvin­voin­ti­val­tios­sa tavat­tu) elin­ta­son tur­vaa­mi­nen ihmi­sil­le, jot­ka eivät työ­pa­nok­sel­laan kont­ri­buoi yhteis­kun­nan koko­nais­vau­rau­den ja hyvin­voin­nin lisääntymiseen.

    Jos ja kun tämä on hou­ku­tus olla teke­mät­tä työ­tä / otta­mas­ta itse­ään nis­kas­ta kiin­ni, niin ei sen hou­ku­tuk­sen mää­rää tar­vit­se eikä voi­da lisä­tä. Se jos mikä oli­si edes­vas­tuu­ton­ta ihmis­ten hyvin­voin­tia ja tasa-arvoi­suut­ta koh­taan. Työt­tö­mien tulo­ta­soa pitäi­si pikem­min alen­taa. Oli­si ensim­mäi­siä hyviä ja oikeu­den­mu­kai­sia leik­kaus­koh­tei­ta tule­vil­le hallituksille.

    Nykyi­set tuki­mää­rät eivät pako­ta ketään ruo­ka­jo­noon. Vas­tuul­li­nen, elä­mäs­tään kont­rol­lis­sa ole­va ihmi­nen sääs­tää vaik­ka 60%:iin lei­ka­tus­ta toi­meen­tu­lo­tuen perus­osas­ta. Tie­dän, kos­ka olen sil­lä elänyt.

    Ruo­ka­jo­noon menee nii­tä, jot­ka jos­tain syys­tä eivät “keh­taa” tai “ymmär­rä” hakea tukea, tai sit­ten toden­nä­köi­sem­min hake­vat kyl­lä tukea, mut­ta sen pääl­le hake­vat ilmais­ta ruo­kaa, jot­ta sil­lä tuel­laan voi­vat ostaa jotain muu­ta. Kuten viinaa.

    Työt­tö­myy­des­sä, lukuun otta­mat­ta 1990-alun laman kal­tai­sia poik­keus­ti­lan­tei­ta, tär­kein­tä on työt­tö­mien oma kont­rol­li elä­mäs­tään. Vas­tuul­li­nen ja ter­ve ihmi­nen kyl­lä työl­lis­tyy, muu­ta­mia poik­keus­ryh­miä lukuu­not­ta­mat­ta (kuten juu­ri eläk­keel­le jää­mäs­sä ole­vat). Vas­tuun­ot­toa ei lisä­tä lisää­mäl­lä insen­tii­viä olla otta­mat­ta sitä vas­tuu­ta. Ter­vey­den kus­tan­nuk­sis­ta pitää ylei­nen ter­vey­den­hoi­to huol­ta. Kukaan ei jää vail­le ruo­kaa, ei ter­veyt­tä, eikä kat­toa pään­sä pääl­lä. Jos halu­aa enem­män, on vapaa teke­mään töitä.

    Elä­mään­sä juo­nut ja räl­läs­tä­nyt, kou­lu­tus­taan lais­kuut­taan ja saa­mat­to­muut­taan lai­min­lyö­nyt ihmi­nen, joka valit­taa sitä, kuin­ka her­rat ja val­tio (tai jokin muu enti­teet­ti johon pro­ji­soi­da vas­tuu­ta) ovat hän­tä koh­del­leet, ei ole mitään uutta.

    Aikam­me moraa­li­ses­ta rap­pios­ta ker­too se, että hei­dät ote­taan tosissaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  154. Heh. Jot­ta ter­vey­den­huol­to kat­taa huo­non ter­vey­den kus­tan­nuk­set. Mit­kä­kö­hän on sel­lai­sen ihmi­sen työl­li­syys­nä­ky­mät joka on ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä työ­kun­nos­sa vaik­ka­pa kes­ki­mää­rin 3,5 päi­vää vii­kos­sa? Nuo­ri, fik­su, ter­ve ja muu­ten­kin toi­min­ta­ky­kyi­nen ihmi­nen var­maan tulee toi­meen lei­ka­tul­la toi­meen­tu­lo­tuel­la­kin, useim­mat on jos­sain elä­män­vai­hees­sa vas­taa­val­la sum­mal­la elä­nyt, mut­ta kun tuol­lai­set ihmi­set työl­lis­tyy mel­kein mis­sä tahan­sa talous­ti­lan­tees­sa. Ja ne mais­te­rit joi­den kris­tal­li­pal­lo tei­ni-iäs­sä pet­ti kou­lu­tusa­laa vali­tes­saan muu­ten yleen­sä teh­tai­lee tyh­men­net­ty­jä ansio­luet­te­loi­ta että sai­si­vat edes jotain töitä.

    Mut­ta takai­sin aihee­seen, sii­tä tulee mie­len­kiin­toi­en yhteen­tör­mäys jos Per­sut saa jos­kus val­taa. Siis kun tämä muu­tos­osas­to mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvoi­neen, eli muu­ten­kin käy­tän­nös­sä uus­kon­ser­va­tii­vien kään­nös­toi­mis­to, rupe­aa vaka­vis­saan puhu­maan sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta soi­ni­lais­ten popu­lis­ti­de­ma­rien kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  155. tpyy­luo­ma:

    Mit­kä­kö­hän on sel­lai­sen ihmi­sen työl­li­syys­nä­ky­mät joka on ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä työ­kun­nos­sa vaik­ka­pa kes­ki­mää­rin 3,5 päi­vää viikossa? 

    Nyky­sys­tee­mis­sä var­maan keh­noh­kot, sii­nä­hän tule­vat kai­ken­lai­set karens­sit heti pääl­le ja muu­ten­kin koko työ­lain­sää­dän­tö haraa vas­taan. Opis­ke­li­jat (ja elä­ke­läi­set?) ovat ainoa ryh­mä, jol­le tuol­lai­nen on edes jol­lain tavoin mah­dol­lis­ta. Muil­ta se on kiel­let­ty, kos­ka, ööö, se nyt ei vain käy. Pait­si pul­lo­ja kerää­mäl­lä tai mar­jo­ja poimimalla.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  156. az osui nau­lan kan­taan. Huvit­ta­vaa, että Yle puhuu jos­tain EU:n ja OECD:n mää­ri­tel­mis­tä köy­hyy­del­le, mut­tei sit­ten ker­ro, mitä ne mää­ri­tel­mät oikein ovat. 

    Hyvin usein näis­sä mää­ri­tel­mis­sä kat­so­taan suo­raan suh­teel­lis­ta köy­hyyt­tä ja täl­lä taas ei ole mitään teke­mis­tä sen köy­hyy­den dra­ma­ti­soin­nin kans­sa, mihin lei­pä­jo­noil­la pyri­tään. Ne ovat siis yhtä tyh­jän kans­sa sitä poh­dit­taes­sa, tule­vat­ko köy­hät toi­meen vai­ko eivät. Kor­kein­taan ne ker­to­vat yhteis­kun­nan talou­del­li­ses­ta eriarvoisuudesta.

    Noi­den EU:n ja OECD:n mää­ri­tel­mien sijaan pitäi­si minus­ta teh­dä ihan oike­aa köy­hyy­den tut­ki­mis­ta, eli tut­kia sitä, mitä tulo­ja ja meno­ja niil­lä lei­pä­jo­nois­sa sei­so­vil­la on ja onko tosi­aan niin, että kaik­ki lail­li­set tuet nos­tet­tu­aan eivät rahat rii­tä elä­män vält­tä­mät­tö­myyk­siin ja jos ei rii­tä, niin mikä sii­hen on syy­nä. Jos syy­nä on se, ettei ole “nuo­ri, fik­su, ter­ve ja toi­min­ta­ky­kyi­nen”, ei minus­ta oikea tapa hoi­taa ongel­maa ole vain se, että kaa­de­taan lisää rahaa ja toi­vo­taan parasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  157. Jos syy­nä on se, ettei ole “nuo­ri, fik­su, ter­ve ja toi­min­ta­ky­kyi­nen”, ei minus­ta oikea tapa hoi­taa ongel­maa ole vain se, että kaa­de­taan lisää rahaa ja toi­vo­taan parasta.

    Tähän on help­po yhtyä. Tosin jos tuon muo­toi­lee niin että parem­pi on kun ei anne­ta rahaa, jol­loin ongel­ma joten­kin maa­gi­ses­ti rat­ke­aa, niin sii­hen ei ole help­po yhtyä.

    Ikui­suus­ky­sy­myk­ses­tä pas­si­voi­ko työt­tö­myys­tur­va on samal­la otsi­kol­la ihan mie­len­kiin­toi­nen tut­ki­mus. Tar­koi­tuk­se­na oli sel­vit­tää kuin­ka suu­ri kan­nus­tin­vai­ku­tus ansio­si­don­nai­sen rajal­li­sel­la kes­tol­la on:

    Vain vähem­mis­tö on työt­tö­mä­nä niin pit­kään, että hei­dän ansio­tur­van­sa lähes­tyy lop­pu­aan. Tut­ki­musai­neis­tos­sa näis­tä por­taan tie­noil­le asti työt­tö­mä­nä olleis­ta noin puo­let pois­tuu työt­tö­myy­des­tä ansio­tur­van porrasta
    ympä­röi­vän 200 kalen­te­ri­päi­vän aika­na. Mikä­li päät­ty­mis­to­den­nä­köi­syys ei oli­si nous­sut, oli­si työt­tö­myy­des­tä sama­na aika­na pois­tu­nut noin 40 % näin pit­kään työt­tö­mä­nä olleis­ta. Por­ras­vai­ku­tuk­sen suu­ruus näyt­täi­si siis ole­van noin kym­me­nen pro­sent­tia niis­tä, jot­ka ovat ansio­päi­vä­ra­hal­la vähin­tään noin 430 mak­su­päi­vän ajan. Kai­kis­ta vii­te­työt­tö­myy­ten­sä ansio­päi­vä­ra­hal­la aloit­ta­neis­ta por­ras­vai­ku­tuk­sen osuus on noin kol­me prosenttia.

    Voi­daan siis aja­tel­la, että noin kol­men pro­sen­tin koh­dal­la 500 päi­vän por­ras pait­si toi­mii kan­nus­ta­va­na teki­jä­nä, täs­tä myös seu­raa työt­tö­myy­den päät­ty­mi­nen. Koko­nais­työt­tö­myy­den kan­nal­ta aja­tel­tu­na vai­ku­tus on pie­nem­pi, sil­lä mai­nit­tu kol­me pro­sent­tia on las­ket­tu ainoas­taan ansio­päi­vä­ra­hal­la oli­jois­ta (joi­ta on työttömistä
    vähem­mis­tö), ja heis­tä­kin ”elä­ke­put­kes­sa” oli­jat jää­vät vai­ku­tuk­sen ulkopuolelle…

    Arvion poh­jak­si on syy­tä sel­ven­tää por­ras­vai­ku­tuk­sen suun­ta koko­nais­työt­tö­myy­teen näh­den. Työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syys siis nousee por­taan tie­noil­la, mis­tä voi pää­tel­lä, että jos por­ras­ta ei oli­si ollut, oli­si hen­ki­löi­den työt­tö­myys jat­ku­nut pidem­pään. Vai­ku­tuk­sen toden­nä­köi­nen seli­tys on kui­ten­kin se, että mai­ni­tut kol­me pro­sent­tia ovat vii­vyt­tä­neet työt­tö­myy­des­tä pois­tu­mis­taan – tai olleet aina­kin pas­sii­vi­sem­pia työn­ha­ki­joi­ta. Toi­sin sanoen ansio­tur­va on pas­si­voi­nut hei­tä saa­den hei­dät pysy­mään työt­tö­mi­nä. Ansio­tur­van lop­pu­mi­nen tai sen uhka on saa­nut aikaan tulok­sek­kaan pyr­ki­myk­sen pois­tua työt­tö­myy­des­tä. Tämä vai­ku­tus näkyy tut­ki­muk­ses­sam­me por­ras­vai­ku­tuk­se­na. Jär­keen­käy­pä tul­kin­ta on siis, että jos tätä vai­ku­tus­ta ei oli­si ollut, olisivat
    nämä hen­ki­löt työl­lis­ty­neet aikai­sem­min eivät­kä vas­ta por­taan tienoilla.

    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt303.pdf

    Vält­tä­mät­tö­mien meno­jen suu­ruut­ta on myös­kin tie­ten­kin tut­kit­tu, esi­mer­kik­si tuo­rees­ta ja perus­teel­li­se­ta kulut­ta­ja­tut­ki­muk­sen jul­kai­sus­ta löy­tyy sivul­ta 48 tau­luk­ko, http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5461/2010_04_julkaisu_perusturva.pdf

    Link­ki löy­tyi valai­se­vas­ta blo­gis­ta http://leipajono.blogspot.com/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  158. tpyy­luo­ma: Mä muu­ten veik­kaan, että mitä lyhem­pi toi ansio­tur­va­jak­so on, niin sitä kor­keem­pi toi por­ras mikä näkyy sii­nä kun ansio­tur­va lop­puu. Eli siis toi­sin sanoen, jos sitä lyhen­net­täis sano­taan vaik­ka sataan päi­vään, niin se olis huo­mat­ta­vas­ti suurempi.

    Muu­ten­kin on joten­kin type­rää mak­saa ihmi­sil­le sii­tä, että ne ei tee työ­tä. Parem­pi olis mak­saa sii­tä, että ne jou­tuu työttömäks.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  159. Art­tu­ri, minä taas veik­kaan että lyhyem­pi ansio­si­don­nai­nen lyhen­täi­si jon­kun ver­ran työt­tö­myy­sai­ko­ja, mut­ta epäi­len ettei se työl­lis­ty­mis­to­den­nä­köi­syy­teen niin vaikuta.

    Sii­tä on muu­ten PTT:n tut­ki­mus että ero­ra­han vaih­ta­mi­nen koro­tet­tuun ansi­si­don­nai­seen piden­si työt­tö­myy­sai­ko­ja. Eli juu­ri niin kuin sanot, yli­pään­sä ei ole kovin jär­ke­vää sitoa mak­su­ja yhtään enem­pää kuin on pak­ko sii­hen että ihmi­set eivät tee töitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.