Valtio hajauttaa yhdyskuntarakennetta ahneena maanomistajana

Tär­kein syy sii­hen, että yhdys­kun­ta­ra­ken­ne hajau­tuu Suo­mes­sa niin pahas­ti, on kyvy­tön maapolitiikka.

Teh­dään aluk­si raju yksin­ker­tais­tus. Ole­te­taan, että mah­dol­li­sia tont­te­ja on kah­den­lai­sia, hyviä lähel­lä ja huo­no­ja kau­ka­na ja että nämä jou­kot ovat sisäi­ses­ti ident­ti­siä. Molem­pia tont­ti­tyyp­pe­jä on tar­jol­la riit­tä­väs­ti kai­kil­le, mut­ta ne tule­vat mark­ki­noil­le hitaas­ti. Ole­te­taan edel­leen, että kaik­ki haluai­si­vat mie­luum­min asua lähel­lä, mut­ta pre­fe­rens­sin voi­mak­kuus vaih­te­lee. Hyväs­sä yhteis­kun­nas­sa kaik­ki pää­si­si­vät asu­maan lähelle.

Huo­nos­sa yhteis­kun­nas­sa ton­tin hyvyys kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan kes­ki­mää­räi­sen pre­fe­rens­sin voi­mak­kuu­den mukaan. Kun parem­mas­ta jou­tuu mak­sa­maan enem­män ja huo­nom­mas­ta vähem­män, ne ovat kes­ki­mää­rin yhtä edul­li­sia. Toi­sil­le lähel­lä ole­va on edul­li­sem­pi, kos­ka he nämä arvos­ta­vat hyvää sijain­tia niin pal­jon, että hin­tae­ro kan­nat­taa mak­saa, toi­sil­le taas hal­vem­pi hin­ta tekee kau­ka­na asu­mi­sen kannattavammaksi.

Jos oli­sim­me hyvän maa­po­li­tii­kan maas­sa, yhteis­kun­ta lunas­tai­si lähel­lä ole­vat ton­tit nii­den sen­het­ki­sen käy­tön mukai­sel­la hin­nal­la. Pel­to­maas­ta pel­to­maan hin­ta nyt esi­mer­kik­si. Sen jäl­keen se tar­joai­si ton­tit edul­li­ses­ti, eikä kenen­kään tar­vit­se muut­taa kau­as sen takia, että maan hin­ta kau­ka­na on halvempi.

Tilan­ne muut­tuu han­ka­lam­mak­si, kun ole­tam­me, että tont­te­ja on kym­me­niä tuhan­sia, jot­kut lähem­pä­nä ja jot­kut kau­em­pa­na. Peri­aa­te kui­ten­kin säi­lyy. Kes­kus­to­rin var­rel­ta ei voi­da tar­jo­ta jokai­sel­le haluk­kaal­le kul­ma­tont­tia, mut­ta koh­ta­lai­sen lähel­tä kui­ten­kin. Yhdys­kun­ta raken­tuu niin tii­viik­si kuin on fyy­si­ses­ti jär­ke­vää. Täl­lai­sia ovat sak­sa­lai­set kau­pun­git, kos­ka Sak­sas­sa har­joi­te­taan hyvää maa­po­li­tiik­kaa. Mones­sa Sak­san osa­val­tios­sa kau­pun­ki­mais­ta asu­tus­ta on sal­lit­tu raken­taa vain kun­nan omis­ta­mal­le maal­le, joten kun­nan on help­po neu­vo­tel­la maan hinnasta.

Suo­mes­sa Hel­sin­ki on nou­dat­ta­nut osa­puil­leen sak­sa­lais­ta täl­lais­ta maa­po­li­tiik­kaa, kos­ka Kus­taa Vaa­sa lah­joit­ti maan kau­pun­gil­le ja kos­ka kau­pun­ki on sen jäl­keen aktii­vi­ses­ti hank­ki­nut maa­ta. Hel­sin­ki onkin raken­net­tu tii­viim­min kuin vaik­ka­pa Espoo, jol­le Mau­no Koi­vis­to ei lah­joit­ta­nut maa­ta antaes­saan sil­le kaupunkioikeudet.

Voi­dak­seen pitää yhdys­kun­ta­ra­ken­teen­sa kun­nos­sa, kun­tien on voi­ta­va hank­kia maa­ta koh­tuu­hin­nal­la. Lunas­tus­mah­dol­li­suus on suo­nut tähän mah­dol­li­suu­den, mut­ta val­tion maa­ta on vai­kea lunas­taa, kos­ka lunas­tuk­ses­ta päät­tää valtio.

On vihon­vii­meis­tä, että val­tio on lin­jan­nut tavoit­teek­seen saa­da maa­omai­suu­des­taan mah­dol­li­sim­man hyvän hin­nan. Tämä tekee val­tios­ta maa­no­mis­ta­ja­na ahneim­pia­kin yksi­tyi­siä pahem­man, kos­ka yksi­tyi­sel­tä maa­ta voi sen­tään lunas­taa. Tämä ei paran­na jul­ki­sen sek­to­rin rahoi­tus­a­se­maa. Min­kä val­tio voit­taa, sen kun­nat enem­män kuin koko­naan häviä­vät. Enem­män kuin koko­naan, kos­ka ylei­nen etu kärsii.

Tuo val­tion lin­jaus nimit­täin pahen­taa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajoamista.

Hal­li­tus ei voi tätä vir­ka­mies­esi­tys­tä hyväksyä!

50 vastausta artikkeliin “Valtio hajauttaa yhdyskuntarakennetta ahneena maanomistajana”

  1. Val­tion omis­ta­maa pel­to­maa­ta?? Tus­kin vain.…

    Mut­ta sinän­sä tämän ker­tai­nen aloi­tus ei ole huo­no. Van­taal­la ja Espoos­sa ajel­les­sa­ni olen usein ihme­tel­lyt, miten yhtäk­kiä olen­kin moot­to­ri­tien ram­pis­ta alas ajet­tua­ni kes­kel­lä vil­jel­ty­jä pel­to­ja. Ei voi olla ajat­tel­mat­ta, että täs­sä kyl­lä menee hyvä tont­ti­maa hukkaan. 

    Esim. kun ajaa suo­me­no­jal­ta espoon kes­kuk­seen, tai kun ajaa kei­mo­las­ta seu­tu­laan niin voi­si välil­lä kuvi­tel­la ole­van­sa poh­jois-kar­ja­las­sa. Niin maa­seu­tu­mais­ta se on. Lisäk­si kehä III:n väli­tön poh­jois­puo­li on jätet­ty täy­sin hyö­dyn­tä­mät­tä asui­na­lu­ee­na aina­kin Espoon ja sipoon suunnissa.

    Mei­dän nur­mi­jär­ve­läi­nen riva­rim­me voi­si aivan hyvin sijai­ta poh­jois-van­taal­la. Aina­kin siis siel­lä ole­van tilan puolesta. 

    Vaik­ka olen­kin ympä­rys­kun­tia aina puo­lus­ta­nut, niin muut­to­ha­luk­kuus hel­sin­gis­tä ulos­päin on suo­raan ver­ran­nol­li­nen asun­to­jen hin­taan. Kyl­lä mekin voi­sim­me asua vaik­ka van­taal­la. Mut­ta siel­lä asun­non hin­taan tulee jo 50k€ lisää (ja espoos­sa 100 k€ lisää ja hesas­sa yli 150 k€ lisää…)

  2. Jos oli­sim­me hyvän maa­po­li­tii­kan maas­sa, yhteis­kun­ta lunas­tai­si lähel­lä ole­vat ton­tit nii­den sen­het­ki­sen käy­tön mukai­sel­la hin­nal­la. Pel­to­maas­ta pel­to­maan hin­ta nyt esi­mer­kik­si. Sen jäl­keen se tar­joai­si ton­tit edul­li­ses­ti, eikä kenen­kään tar­vit­se muut­taa kau­as sen takia, että maan hin­ta kau­ka­na on halvempi.”

    Kyl­lä suuu­rin osa val­ta­kun­nas­ta toi­mii näin. Ongel­ma kos­kee eni­ten pää­kau­pun­ki­seu­tua, mut­ta kyl­lä ilmiö­tä on var­maan Turus­sa ja Tampereellakin.

    Rova­nie­mi on hyvä esi­merk­ki lunas­tuk­sen käyt­tä­mi­ses­tä, eikä sitä tar­vit­se teh­dä joka ker­ta, sil­lä eivät maa­no­mis­ta­jat joka ker­ta läh­de oikeu­teen ‚kun on varoit­ta­va esi­merk­ki lähivuosilta.
    Rova­nie­mel­lä kau­pun­ki ei kui­ten­kaan sub­ven­toi raken­ta­jaa vaan raa­ka­maan hin­taan lisä­tään katu­jen ja muun infran raken­ta­mis­ku­lu­ja ja täy­den­ne­tään liittymämaksuilla.
    Tont­ti­va­ran­to pide­tään sel­lai­se­na , että aina on antaa tont­ti kun raken­ta­ja ilmaantuu .
    Tämä pitää maan hin­taa koh­tuul­li­se­na ja tont­te­ja saa suh­teel­li­sen lähel­tä keskustaa.
    Toi­nen hin­taa las­ke­va teki­jä on infran raken­ta­mi­sen tehok­kus ja sii­hen pääs­tiin vetä­mäl­lä kaik­ki kaa­pe­lit ja vesi-vie­mä­ri­joh­dot oikeas­sa jär­jes­tyk­ses­sä ja yhtei­sil­lä urakoitsijoilla.
    Ensin teh­dään tieu­rat ja ura­koit­si­ja kai­vaa samal­la vie­mä­rit ja vesi­joh­dot ja tasoit­taa tiepohjan
    Seu­raa­vak­si las­ke­taan säh­kö-ja tele­kaa­pe­lit ja vii­mek­si kadun­ra­ken­ta­ja peit­tää kaa­pe­lit ker­rok­sil­la, joten kaa­pe­lin­kai­vuu­työ­tä ei tar­vit­se tehdä.
    Kol­mas hin­taa koh­tuul­lis­ta­va teki­jä on vaih­toeh­toi­set ura­koin­ti­ta­vat. Kun rakennuttaja/urakointi hajoa­vat pie­nik­si kil­pai­lu toi­mii parem­min ja köy­hä­kin voi kor­va­ta puut­tu­vaa pää­omaa omal­la työllä.

    Sik­si olen­kin ollut häm­mäs­ty­nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun tavois­ta toi­mia esim Sipoos­sa men­tiin kaa­voi­tus­so­pi­muk­siin poliit­ti­sel­la yhtei­sym­mär­ryk­sel­lä ja tee­mal­la ” kun näin on aina tehty”

    Tur­ha asuk­kai­den on vaa­tia hal­paa asu­mis­ta jos hyväk­sy­vät tämän.

  3. Tark­kaan ottaen näyt­täi­si sil­tä, ettei­vät val­tion vir­ka­mie­het halua hyväk­syä val­tion riip­pu­mat­to­mien tuo­miois­tui­mien luo­maa oikeus­käy­tän­töä. Ja tämä sak­ki­han on sii­nä eri­tyis­a­se­mas­sa Suo­men­maas­sa, että hei­dän kynäs­tään ne lain­muu­tok­set ovat kotoi­sin. Että sel­lai­nen tasavalta. 

    http://www.kho.fi/paatokset/41471.htm

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  4. Jos kun­nan polii­ti­koil­ta vie­täi­siin pois oikeus mää­ri­tel­lä mait­ten­sa käy­tös­tä, niin mitä heil­le lopul­ta jäi­si käteen­sä. Ryh­tyi­si­vät­kö val­tuus­tos­sa kinaa­maan mis­tä­kin sit­ten mis­tä­kin- sitten ?

    Ter­veys­a­se­man sei­nien väris­tä­kö vai sii­tä­kö, kuka saa toi­mit­taa lap­si­aan naut­ti­maan kun­nan hal­paa ruo­kaa las­ten kun­nal­li­siin ruokaloihin.

  5. On help­po haa­veil­la. On help­poa aja­tel­la mikä oli­si hyvää ja mikä­huo­noa. Kaik­ki on kui­ten­kin vain kuvittelua. 

    Mik­si Osmo puhuu vain val­tion maan lunas­ta­mi­ses­ta käy­tön mukai­seen hin­taan? No tie­tys­ti sii­tä syys­tä, että val­tio on havit­te­le­mas­sa kor­keim­pia hin­to­ja omis­ta­mas­taan maas­ta ja on kau­pun­gin etu, jos tämä saa­daan torjutuksi. 

    Kun­nal­la on oikeus lunas­taa sekä yksi­tyis­tä maa­ta, että val­tion omis­ta­maa maa­ta nykyi­sen käy­tön mää­rit­tä­mään hin­taan. Jos­sain kun­nis­sa lunas­tusoi­keut­ta käy­te­tään ja sääs­te­tään kun­nan kulu­ja. Jos­sain kun­ta kat­soo lunas­tuk­sen epä­rei­luk­si ja mak­saa raa­ka­maas­ta tont­ti­maan hin­nan. Täl­läi­nen toi­min­ta on maa­ta omis­ta­van väes­tön etu. Lah­joi­te­taan yhteis­ta rahaa yksi­tyi­sil­le maanomistajille. 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tut­kia syyt täl­läi­seen käyt­täy­ty­mi­seen. Kun­nas­sa­han val­taa pitäi­si käyt­tää asuk­kai­den valit­se­ma val­tuus­to. Peri­aat­tees­sa val­tuus­to valit­see vir­ka­mie­het, jot­ka puo­les­taan esit­tä­vät kun­nan rahaa lah­joi­tet­ta­vak­si maa­no­mis­ta­jil­le. Yleen­sä val­tuu­te­tut hyväk­sy­vät täl­läi­sen lah­joi­tuk­sen. Mik­si näin? Äänes­tä­vät­kö kun­nan asuk­kat vää­riä henklöi­tä valtuustoon?

  6. Aika rei­lus­ti off-topic, mut­ta kun­nan maan­käyt­töä nyt kumminkin.

    Kau­pun­gis­sa revi­tään katua auki hem­me­tin usein ja kiusal­li­sen usein vie­lä perä­käi­si­nä viik­koi­na / kuu­kausi­na ja aina­kin mei­kä­läi­ses­tä tun­tuu, että sil­loin ei vaan ole tie­to kul­ke­nut kau­pun­gin eri hal­lin­to­kun­tien välillä.

    Eli tek­ni­nen kysy­mys: Eikö jo kan­nat­tai­si katu­jen alle kai­vaa tun­ne­lia, jos­sa kul­ke­vat läm­pö­put­ket, puhe­lin- ja net­ti­piu­hat, vesi- ja vie­mä­ri­put­ket jne. Kun se, että ne tun­tu­vat mene­vän jokai­nen ris­tiin ras­tiin maa­ker­ros­ten eris­tä­mi­nä ja vähän väliä ongel­mia aiheut­ta­vi­na, vai­kut­taa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä keh­nol­ta idealta.

    Tun­nus­tan tyh­myy­te­ni: voi olla, että näin jo toi­mi­taan­kin. Mut­ta eikö sil­loin kan­nat­tai­si lait­taa näi­den kana­vien pääl­le vaan irto­kan­net, joi­ta voi­si sit­ten ihan bobca­til­la nos­tel­la korjauspaikoissa.

    Vai onko kau­pun­gin setien mie­les­tä lian kivaa kai­vaa aina välillä?

    Tou­ko Mettinen
    idealinko

  7. Ker­toi­sit­ko Osmo sen vii­sau­den mikä on sen taka­na, että Hel­si­gin kau­pun­gil­la­kin on vähin­tään sato­ja ellei jopa tuhan­sia heh­taa­re­ja maa­ta pel­toi­na (pks:n koko­nais­sal­do lie­nee n. 7000 ha?) ja että Hel­sin­ki on mer­kit­tä­vä EUn ja kan­sal­lis­ten maa­ta­lous­tu­kien rahas­ta­ja. Eikö tuos­ta suun­nas­ta löy­tyi­si aika pal­jon lisää rakennusmaata?

    Muuten(kaan) en kyl­lä ymmär­rä mitä näi­den “tont­ti­maa lunas­tet­ta­va raa­ka­maan hin­nal­la” ‑ideoi­den taus­tal­la oikein on. Mik­si yksi­tyi­nen maa­no­mis­ta­ja ei sai­si hyö­tyä arvonnoususta?

    Ennem­min näki­sin tilan­teen jopa sel­lai­se­na, että kun­nil­le ase­tet­tai­siin kaa­voi­tusoi­keu­den sijaan kaa­voi­tus­vel­vol­li­suus — samal­la toki vel­vol­li­suus nk. kun­nal­lis­tek­nii­kan toteut­ta­mi­ses­ta siir­tyi­si raken­nut­ta­jal­le. Tämä var­maan­kin joh­tai­si jon­kin­lai­siin alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­siin — mut­ta so what?

    1. kse:
      Jos maan arvo kym­men­ker­tais­tuu sen takia, että kau­pun­ki raken­taa sin­ne met­ron, mik­si tämä met­ron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­lui­si yksi­tyi­sel­le maanomistajalle?

  8. val­tion maa­ta on vai­kea lunas­taa, kos­ka lunas­tuk­ses­ta päät­tää valtio”

    Nyt esi­tit aja­tuk­sen, että lunas­tus­lu­pa-asiois­sa val­tio vetäi­si kotiinpäin.

    Näin ei ole, eikä voi olla. 

    Lunas­tus­lu­pia on myön­net­ty myös val­tion mail­le. Lunas­tus­lu­van myön­tä­mi­nen ei rii­pu omistajatahosta.

    Hel­sin­ki on itse lin­jan­nut, ettei se käy­tä lunas­tus­ta mis­sään olosuhteissa.

    1. Paa­vo, lunas­tusas­siois­sa val­tio vetää kotiin­päin ihan var­mas­ti. Jär­ven­pää oli­si poik­keus­ta­paus ja sitä ihme­tel­tiin yleisesti.

  9. kse, se Hel­sin­gin maa­ta­lous­maa on puis­toa, esi­mer­kik­si Hal­tia­la. Siel­lä nyt vaan vil­jel­lään jotain hyö­ty­kas­vik­si luet­ta­vaa eikä nur­mik­koa. Kau­pun­gin tulois­ta maa­ta­lous­tuet muo­dos­taa noin pro­mil­len kym­me­nyk­sen. Jos se nyt sii­tä on kiin­ni että saa­daan maa­kun­tien edus­ta­jat ymmär­tä­mään edes jotain kau­pun­ki­po­li­tii­kas­ta ml. val­tion maa­po­li­tiik­ka niin jäte­tään vaan nostamatta.

  10. Osmo
    “Molem­pia tont­ti­tyyp­pe­jä on tar­jol­la riit­tä­väs­ti kaikille,”

    Huo­nos­sa yhteis­kun­nas­sa ton­tin hyvyys kapi­ta­li­soi­tuu maan hin­taan kes­ki­mää­räi­sen pre­fe­rens­sin voi­mak­kuu­den mukaan. Kun parem­mas­ta jou­tuu mak­sa­maan enem­män ja huo­nom­mas­ta vähem­män, ne ovat kes­ki­mää­rin yhtä edullisia”

    Jos tont­te­ja on “riit­tä­väs­ti”, kuten esi­mer­kik­si ilmaa, niin ne eivät mak­sai­si mitään. Jos tont­te­ja on niu­kal­ti, niin tot­ta­kai niis­sä on hintaeroa.

    1. Sylt­ty:
      Kir­joi­tin epä­sel­väs­ti. Nii­tä on riit­tä­väs­ti, mut­ta kuten sanoin, ne tule­vat mark­ki­noil­le hitaasti.
      Kah­den­kym­me­nen kilo­met­rin säteel­lä Hel­sin­gisw­tä maa­ta on niin pal­jon, että sii­hen voi­si asut­taa kak­si­mil­joo­naa ihmis­tä kevyes­ti, mut­ta maa ei sil­ti ole ilmaista. 

  11. Osmo, val­tio ei vedä kotiin­päin lunastuslupa-asioissa.

    Lisäk­si niis­tä pää­see valit­ta­maan KHO:oon.

    Ei lunas­tus­lu­pa-asiat ole osa val­tion maa­po­li­tiik­kaa, vaan se on viran­omais­toi­min­taa. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö päät­tää hake­muk­set ja tie­tääk­se­ni poik­keuk­set­ta on myös myön­tä­nyt lunas­tus­lu­vat mikä­li maan­käyt­tö- ja raken­nus­lais­sa ase­te­tut edel­ly­tyk­set täyttyvät.

    Jos väit­tee­si oli­si tot­ta, oikeus­val­tio oli­si romu­tet­tu. Siel­lä ei vie­lä onnek­si olla.

  12. KHO:n Jär­ven­pää­tä kos­ke­vat perus­te­lut on minus­ta kir­joi­tet­tu ylei­seen muo­toon (ts. ei miten­kään niin, että “täs­sä eri­tyis­ta­pauk­ses­sa” “koko­nais­har­kin­nan perus­teel­la” jne.). Kysy­myk­ses­sä ei siis ole poik­keus­ta­paus. Tätä puol­taa myös se, että pää­tös on jul­kais­tu vuo­si­kir­jas­sa. Ohei­nen sitaat­ti löy­tyy lin­kin loppupuolelta: 

    Vuo­si­kir­jaan vali­taan pää­tök­set, joil­la on mer­ki­tys­tä lain sovel­ta­mi­sel­le muis­sa saman­lai­sis­sa tapauk­sis­sa tai joil­la on muu­toin yleis­tä merkitystä.”

    http://www.kho.fi/17353.htm

    Jos todel­la­kin Jär­ven­pää­tä ihme­tel­lään ylei­ses­ti eikä oikeus­ta­pauk­sen suo­mia tilan­tei­ta käy­te­tä hyväk­si, menee tämä kai­ke­ti taas meil­lä ylei­ses­ti val­lit­se­van ala­mais­men­ta­li­tee­tin piik­kiin. Men­ta­li­teet­tia pön­kit­tää toki val­tion­hal­lin­non käyt­tä­mä mah­dol­li­suus muut­taa lain­sää­dän­töä sil­loin kun pykä­lät eivät enää satu miel­lyt­tä­mään. Täs­sä tou­hus­sa vir­ka­mie­het tun­tu­vat toi­mi­van poliit­tis­ten päät­tä­jiem­me her­roi­na ja päät­tä­jät vir­ka­mies­ten apu­poi­ki­na ja – tyt­töi­nä. Että sel­lai­nen tasavalta. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

    1. En osdaa tätä lain­sää­dän­töä ulkoa, mut­ta Jär­ven­pääs­sä­kin tuo­hon lunas­tuk­seen vaa­dit­tiin val­tion suos­tu­mus jos­sain käsit­te­lyn vai­hees­sa. Täl­lä ker­taa se hel­ti­si­si, kos­ka val­tio oli eri­mie­li­nen itsen­sä kans­sa. Yleen­sä kun­nis­sa las­ke­taan, että val­tion mai­den lunas­tus­ta on tur­ha pan­na vireille.

  13. Nau­rat­ti tuo Kus­taa Vaa­san ja Mau­no Koi­vis­ton rin­nas­ta­mi­nen. Osmo humo­ris­ti­na. Tai ehkä se on oikea suh­teu­tus Ruot­sin ja Suo­men mer­ki­tyk­ses­tä maa­il­man historiassa.

  14. His­to­rias­ta on vai­kea pääs­tä eroon. Suo­mi elää vie­lä­kin tur­kis­met­sien ja lohi­jo­kien ääres­sä kau­ka­na linnanpäälliköistä. 

    Ben­sa-autot ovat teh­neet täs­tä asu­mis­mal­lis­ta mah­dol­lis­ta täl­le­kin päivälle.

  15. Jos maan arvo kym­men­ker­tais­tuu sen takia, että kau­pun­ki raken­taa sin­ne met­ron, mik­si tämä met­ron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­lui­si yksi­tyi­sel­le maanomistajalle?”

    Täs­sä asias­sa (vai­heit­tai­nen) tont­tien arvon sosia­li­soin­ti voi­si olla pai­kal­laan. Pal­jon kei­not­te­lua ja ansio­ton­ta arvon­nousua ja arvon­las­kua pois­tui­si, ja kaa­voi­tus muut­tui­si neut­raa­lim­mak­si jos kaa­voi­tuk­sel­la ei voi­si vai­kut­taa yksit­täis­ten maa­no­mis­ta­jien tulonmuodostukseen.

    Jos tähän men­täi­siin, voi­tai­siin saman tien muut­taa myös hin­ta “sen­het­ki­sen käy­tön mukai­sel­ta” tasol­ta kaa­voi­tuk­ses­ta ja muus­ta ihmi­sen toi­min­nas­ta riip­pu­mat­to­mal­le tasolle.

    Tai itse asias­sa hon­ta­ta­son tuli­si olla jon­kin ver­ran yli käy­vän hin­ta­ta­son. Nyt pak­ko­lu­nas­tuk­set tup­paa­vat mene­mään ale­hin­nal­la. Ver­ra­taan vaik­ka­pa kau­pun­kia­sun­toon. Jos jokin asunto/rakennus/tontti vaik­ka­pa Kata­ja­no­kal­la lunas­tet­tai­siin pakol­la kau­pun­gil­le, ehkä pelk­kä kau­pun­gin ala­kant­tiin tul­kit­se­ma hin­ta ei oli­si koh­tuul­li­nen, vaan tuli­si mak­saa myös hie­man kivus­ta ja särys­tä, tun­near­vois­ta ja kuluis­ta joi­ta syn­tyy elä­män jär­jes­tä­mi­ses­tä uusiin pui­hin ja uuteen paikkaan.

    Tär­kein syy sii­hen, että yhdys­kun­ta­ra­ken­ne hajau­tuu Suo­mes­sa niin pahas­ti, on kyvy­tön maapolitiikka.”

    Täs­sä ote­taan ole­tusar­vok­si kes­kit­tä­mi­sen hyö­dyl­li­syys. Kes­kit­tä­mäl­lä saa­daan tehos­tet­tua monia yhteis­kun­nan toi­min­to­ja, mut­ta toki kes­kit­tä­mi­sel­lä on myös hait­tan­sa. Ääri­pääs­sä on jopa slum­miu­tu­mi­nen. Tote­sin jo jos­kus aiem­min­kin, että O.S:n jos­kus aja­ma nau­ha­kau­pun­ki­mal­li on peri­aat­tees­sa parem­pi kuin äärim­mäi­nen kes­kit­tä­mi­nen. Kyl­lä ihmi­sil­lä on hyvä olla vähän väl­jyyt­tä­kin, jopa pel­to­mai­se­maa lähiöi­den piris­tee­nä. Jopa maa­seu­dun haja­nai­sem­pi raken­ne voi olla yhtä teho­kas kuin tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne sil­loin kun ajo­mat­ka töi­hin ja kaup­paan kes­tää yhtä kau­an molem­mis­sa ympä­ris­töis­sä. Maal­la ehtii usein monin­ker­tai­sen mat­kan samal­la polt­toai­ne­mää­räl­lä tai saman mat­kan lyhyem­mäs­sä ajas­sa kuin taajamissa.

    Ole­te­taan edel­leen, että kaik­ki haluai­si­vat mie­luum­min asua lähellä”

    Tämä nyt oli vain ole­tus täs­sä aja­tus­har­joi­tuk­ses­sa, mut­ta jäin miet­ti­mään sitä mikä ihmi­siä ajaa “lähel­le”, ja min­kä lähel­le. Halua­vat­ko­han ihmi­set lähel­le pre­si­den­tin, lähel­le oop­pe­raa, vai lähel­le työ­paik­kaa ja mar­ket­tia, vai lähel­le kal­leim­pia asuin­ne­liöi­tä (ja tähän liit­ty­vää sta­tus­ta), vai lähel­le suu­rin­ta väes­tö­ti­heyt­tä (kave­rei­den ja kuhi­nan toivossa)?

    Täh­tään täs­sä nykyis­tä neut­raa­lim­paan ja hal­li­tum­paan raken­ta­mi­seen. Nykyi­siä van­ho­ja kau­pun­ke­ja ja nii­den van­ho­ja raken­nuk­sia ja toi­mi­via ja ehei­tä omaa aika­kaut­taan edus­ta­via esi­kau­pun­ke­ja ei vält­tä­mät­tä tar­vit­si­si kor­va­ta uusil­la entis­tä tehok­kaam­mal­la raken­ta­mi­sel­la. Jos tar­vi­taan isää kau­pun­ki­mais­ta raken­net­ta, sitä voi­si raken­taa myös hal­li­tus­ti jon­ne­kin kor­peen tai nau­ha­kau­pun­gik­si johon­kin valit­tuun lii­ken­ne­te­hok­kaa­seen suun­taan aiem­man raken­teen jat­keek­si. Nykyi­nen käy­tän­tö joh­taa enem­män­kin pan­nu­kak­ku­mai­seen joka suun­taan leviä­vään raken­ta­mi­seen (ja mai­nit­tuun van­han kau­pun­ki­ra­ken­teen tur­haan tiivistämiseen).

    Kaa­voi­tuk­sen voi­si myös hoi­taa kes­ki­te­tym­min kuin nyky­ään. Kai­ken tii­vis­ty­mi­nen Hel­sin­gin ympä­ril­le ei ole myös­kään vält­tä­mät­tä ihmis­ten edun mukais­ta, vaik­ka mark­ki­na­voi­mat tyy­pil­li­ses­ti aja­vat­kin kehi­tys­tä tähän suuntaan.

    Aivan samoin kuin met­ro tuo ansio­ton­ta arvon­nousua tont­tien omis­ta­jil­le, voi­si aja­tel­la, että pää­kau­pun­kis­ta­tus ja sii­hen liit­ty­vä kes­kit­ty­mi­nen on tuo­nut ansio­ton­ta arvon­nousua kau­pun­kia­sun­non omis­ta­jil­le. Mikä oli­si oikeu­den­mu­kai­nen hin­ta kau­pun­gis­sa sijait­se­val­le kerrostaloasunnolle? 🙂

  16. Osmo.
    Hel­sin­gin kau­pun­ki on teh­nyt peri­aa­te­pää­tök­sen, että se ei käy­tä lunas­tus­me­net­te­lyä tont­ti­asiois­sa. Vai­kut­taa sel­keäl­tä Hel­sin­gin omai­suu­den tuh­laa­mi­sel­ta. Kau­pun­gin luot­ta­mus­mie­he­nä voi­sit ker­toa kau­pun­gin veron­mak­sa­jal­le perus­te­lun kysei­sel­le päätökselle.

    1. Hel­sin­gin kau­pun­ki ei ole teh­nyt tuol­lais­ta pää­tös­tä sen parem­min kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa kuin valtuustossakaan.
      Mikään muu taho ei voi teh­dä asias­sa periaatepäätöksiä.
      Älä usko lehtiä.

  17. En osdaa tätä lain­sää­dän­töä ulkoa, mut­ta Jär­ven­pääs­sä­kin tuo­hon lunas­tuk­seen vaa­dit­tiin val­tion suos­tu­mus jos­sain käsit­te­lyn vaiheessa”

    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö myön­tää tuon lunas­tus­lu­van eli val­tio itse.
    Val­tion­mai­den lunas­tuk­seen on rajoi­tuk­sia, ne kos­ke­vat eri­tyis­käyt­tö­jä esim maan­puo­lus­tus­ta var­ten varat­tu­ja aluieta.
    Eräs haus­ka perus­te estää lunas­tus on jos val­tio käyt­tää maan sosi­aa­li­seen asuntotantoon-

    Tuos­sa koko pää­tös, mut­ta oli sen ver­ran moni­pol­vi­nen, että en luke­nut kaik­kia perusteluita

    http://www.kho.fi/paatokset/41471.htm

  18. Luvan myön­si Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö Jär­ven­pään hake­muk­sen perus­teel­la, jota val­tio vas­tus­ti. Sit­tem­min val­tion argu­men­tit jäi­vät vali­tus­por­taas­sa­kin kak­ko­sek­si. Kun voit­ta­neel­le näke­myk­sel­le on nyt Kor­keim­man hal­lin­to-oikeu­den siu­naus, Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön on vai­kea muut­taa lain­so­vel­ta­mis­taan ellei­vät vir­ka­mie­het saa tah­to­aan läpi ja lain­sää­dän­töä muuteta.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

    1. Ymmär­tääk­sen on ollut taval­lis­ta, että ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö ei myön­nä lupaa lunas­taa val­tion omai­suut­ta. Vapaa­vuo­ri on kovin eri­lai­nen ministeri.

  19. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön Jär­ven­pää­tä kos­ke­va pää­tös on annet­tu 1.3.2007 eli aavis­tuk­sen ver­ran ennen Vapaa­vuo­ren minis­te­rik­si tuloa. Näin ollen minis­te­rin hen­ki­lö­kään ei näy­tä ole­van rat­kai­se­va teki­jä (vaan kai­ke­ti sen­tään laintulkinta).

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  20. Uskon vas­tauk­see­si, ettei Hel­sin­ki mole teh­nyt peri­aa­te­pää­tös­tä lunas­tus­so­pi­muk­sen käy­tös­tä kieltäytymisestä.

    Voi­sit­ko luot­ta­mus­mie­he­nä vie­lä ker­toa, mik­si Hel­sin­gin kau­pun­ki ei käy­tän­nös­sä han­ki maa­ta raa­ka­maan hin­nal­la lunastusmenettelyllä?

  21. Jos oli­sim­me hyvän maa­po­li­tii­kan maas­sa, yhteis­kun­ta lunas­tai­si lähel­lä ole­vat ton­tit nii­den sen­het­ki­sen käy­tön mukai­sel­la hinnalla.”

    Sen het­ki­nen käyt­tö” ei ole ton­tin arvo. Ton­tin arvo on sen hin­ta sil­loin kun se kuvi­tel­laan ilman raken­nus­ta ja sit­ten myy­dään huu­to­kau­pal­la eni­ten tar­joa­val­le vapaal­la raken­nusoi­keu­del­la. Se on todel­li­nen maan hin­ta brit­tie­ko­no­mis­ti Alfred Mars­hal­lin sään­nön mukaan.
    Kun raken­nusoi­keut­ta eivät mää­rää mark­ki­nat, vaan kaa­va, voi­daan kaa­va­muu­tok­sel­la “lail­li­ses­ti” varas­taa maa­omai­suus. Jos val­tio perii maas­ta sen oikean hin­nan, he teke­vät aivan oikein, kun pitä­vät huol­ta veron­mak­sa­jien omai­suu­des­ta. Jos val­tio ei peri maan hin­taa, se on lah­joi­tus (vai lah­jus?) vas­taa­not­ta­jal­le. Maan hin­ta on aina maa­no­mis­ta­jan puh­das mono­po­li­voit­to ja sen mak­saa aina lop­pu­käyt­tä­jä, taval­li­nen Vir­ta­nen, asu­mi­sen tai hyö­dyk­keen hintana.

  22. Hel­sin­gin kau­pun­gin tont­ti­kaup­po­ja rakennuslehdestä:

    Kal­lein ton­teis­ta on UPM-Kym­me­nel­le myy­tä­vä tont­ti. Sen kaup­pa­hin­ta on 17 950 000 euroa. UPM-Kym­me­ne ja raken­nusoi­keus 13 800 ker­ros­ne­liö­met­riä.” (Käsit­tääk­se­ni Töölönranta)

    Ton­tin todel­li­nen arvo = 10000e/km2 => lah­joi­tus = 120 000 000 euroa.

    NCC Pro­per­ty Deve­lop­men­til­le myy­tä­vien yhteen­sä noin 5 788 neliön suu­ruis­ten mää­rä­alo­jen kaup­pa­hin­ta on 9 440 000 euroa. Kau­pan koh­teen raken­nusoi­keus on 22 471 ker­ros­ne­liö­tä. Myy­tä­vä alue sijait­see Lep­pä­vaa­ran lii­ke­kes­kuk­sen lähei­syy­des­sä Kehä I:n vieressä.”

    Ton­tin todel­li­nen arvo 2000e/km2 => lah­joi­tus = 35 500 000 euroa

    Län­si­sa­ta­man ton­til­la yksi­tyi­nen syöpähoitoklinikka
    Kiin­teis­tö Oy Hel­sin­gin Sau­kon­paa­den­ran­ta 2:lle myy­tä­väl­lä ton­til­la sijait­see vuon­na 2009 val­mis­tu­nut 9 972 ker­ros­ne­liön suu­rui­nen toi­mi­ta­lo, jon­ka pää­käyt­tä­jiä on yksi­tyi­nen syö­pä­hoi­to­jen tut­ki­mus- ja pal­ve­lu­kes­kus Doc­ra­tes. Pin­ta-alal­taan 4 106 neliön vuo­kra­ton­tin kaup­pa­hin­ta on 6 976 411 euroa.”

    Ton­tin todel­li­nen arvo 2500e/km2 => lah­joi­tus 18 000 000 euroa.

    Ton­tin vuo­kra­lai­sel­la Kiin­teis­tö Oy Hel­sin­gin Sau­kon­paa­den­ran­ta 2:lla on vuo­kra­so­pi­muk­ses­saan osto-optio tont­tiin. Kiin­teis­töyh­tiö on Nor­dea Hen­ki­va­kuu­tus Suo­mi Oy:n perus­ta­ma. Kiin­teis­töyh­tiön osak­keet omis­taa NV Pro­per­ty Fund I Ky, jos­sa sijoit­ta­ji­na ovat Nor­dea Hen­ki­va­kuu­tus Suo­mi Oy, Kes­ki­näi­nen työ­elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiö Var­ma ja Val­tion Eläkerahasto.”

    Lahoi­tuk­sen vas­taa­not­ta­ji­na sijoi­tus­ra­has­to ja vakuutusyhtiöitä.

  23. En osdaa tätä lain­sää­dän­töä ulkoa, mut­ta Jär­ven­pääs­sä­kin tuo­hon lunas­tuk­seen vaa­dit­tiin val­tion suos­tu­mus jos­sain käsit­te­lyn vaiheessa.”

    Minä taa­sen osaan ko lain­sää­dän­nön ulkoa.

    Tuos­sa Jär­ven­pään keis­sis­sä oli kyse ennak­ko­ta­pauk­se­ses­ta, ja sii­nä todet­tiin että val­tion mai­ta voi lunas­taa ja pis­te sille.

    Val­tion suos­tu­mus jos­sain vai­hees­sa ei ollut mikään poliit­ti­nen suos­tu­mus vaan se todet­tiin ihan lakiin perus­tu­va­na asiana.

    Val­tion mai­ta saa lunas­taa ja nii­hin myös YM antaa lunas­tus­lu­pia kun­han edel­le­tyk­set ovat muu­toin ok.

  24. @Kjr63

    Pidät­kö ihan oikeas­ti käy­pä­nä hin­ta­na 10.000 euroa per ker­ros­ne­liö­met­ri? Ja hal­vim­mil­laan­kin pari tuusaa per kerrosneliömetri? 

    Eipä ihme, että pop­poo muut­taa Por­voo­seen ja Vihtiin.

  25. Tou­ko Miet­ti­nen: “…Eikö jo kan­nat­tai­si katu­jen alle kai­vaa tun­ne­lia, jos­sa kul­ke­vat läm­pö­put­ket, puhe­lin- ja net­ti­piu­hat, vesi- ja vie­mä­ri­put­ket jne. Kun se, että ne tun­tu­vat mene­vän jokai­nen ris­tiin ras­tiin maa­ker­ros­ten eris­tä­mi­nä ja vähän väliä ongel­mia aiheut­ta­vi­na, vai­kut­taa pit­käl­lä täh­täi­mel­lä keh­nol­ta idealta…”

    Olen Hel­sin­gin Yleis­ten töi­den lau­ta­kun­nas­sa (olen jäsen) kysel­lyt tätä samaa asi­aa kau­pun­gin insi­nöö­reil­tä. Saa­ma­ni vas­tauk­sen mukaan esit­tä­mä­si rat­kai­su tulee lii­an kal­liik­si. Alek­san­te­rin­ka­dun alla täm­möi­nen tun­ne­li kuu­lem­ma onkin, mut­ta se on tie­ten­kin mones­sa suh­tees­sa ääritapaus.

    En ole kovin vakuut­tu­nut tuos­ta kal­leu­des­ta. Epäi­len, että taas ker­ran las­ke­taan vain välit­tö­miä kulu­ja ja unoh­de­taan kai­vuu­töis­tä sivul­li­sil­le aiheu­tu­va hait­ta. Toi­saal­ta yhtei­sen tun­ne­lin tai edes kaa­pe­li­put­ken orga­ni­soin­ti oli­si mut­ki­kas­ta. Se edel­lyt­täi­si mel­kois­ta mak­su­by­ro­kra­ti­aa, sään­tö­jä, kus­tan­nus­las­ken­taa jne. Asia vaa­ti­si ylim­män joh­don pää­tök­siä ja pal­jon vir­ka­mies­työ­tä. Hel­sin­gis­sä kau­pun­gin haja­nai­nen orga­ni­saa­tio ei ede­sau­ta asiaa.

    Kau­pun­gin sedät eivät huvik­seen kai­ve­le katu­ja, eivät­kä useim­mi­ten itse ollen­kaan. Hel­sin­gis­sä Hel­sin­gin Ener­gia ja tele­fir­mat kai­va­vat aina­kin juu­ri nyt eni­ten. Nii­den tar­pei­ta ei käy­tän­nös­sä voi koor­di­noi­da. Itse olen hait­to­jen vähen­tä­mi­sek­si esit­tä­nyt kai­vuu­mak­su­jen nos­ta­mis­ta, ja nii­tä sel­vi­te­tään­kin tänä talvena.

  26. @Paavo Häi­kiö

    Perus­tan nuon arviot englan­ti­lai­sen “The Council of the Rating and Valua­tion Associa­tion” yhdis­tyk­sen ohjee­seen “Rating Site Values” vuo­del­ta 1964. Siel­lä on esi­tel­ty täl­lai­nen 5 koh­tai­nen (tek­nii­koi­ta on usei­ta) tek­niik­ka (Tans­kas­sa käy­tet­ty) ton­tin arvon määrittelemiseksi:

    1. Etsi alu­eel­ta A, mis­sä ovat tun­ne­tut ton­tin arvot, vas­taa­va raken­nus kuin arvioi­ta­vas­sa koh­tees­sa B.

    2. Vähen­nä A kiin­teis­tön mark­ki­na­hin­nas­ta ton­tin arvo saa­dak­se­si A:n raken­nuk­sen arvon.

    3. Ana­ly­soi raken­nuk­sen A arvo — neliöhinta

    4. Siir­rä ana­lyy­si raken­nuk­seen B, saat siten B:n raken­nuk­sen arvon.

    5. Vähen­nä raken­nuk­sen B arvo B kiin­teis­tön mark­ki­na­hin­nas­ta, saat B:n ton­tin arvon.

    Esi­mer­kik­si: Ole­te­taan, että Kas­ki­sis­sa ton­tit ovat ilmai­sia. Siel­lä jokin aika sit­ten myy­tiin 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­k­asioi­ta hin­taan 600e/m2. Joten tuo on 80-luvul­la raken­ne­tun ker­ros­ta­lo­kak­sion raken­nuk­sen arvo.
    Siten jos esim. Hel­sin­gis­sä myy­dään 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­kak­sioi­ta hin­taan 3000e/m2, jää ton­tin arvok­si siis 2400e/m2.

    Kam­pis­sa on myy­ty asun­to­ja > 10000e/m2. Töö­lön­lah­den­ran­ta on taa­tus­ti arvokkaampi.

  27. OS kir­joit­ti: “Jos maan arvo kym­men­ker­tais­tuu sen takia, että kau­pun­ki raken­taa sin­ne met­ron, mik­si tämä met­ron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­lui­si yksi­tyi­sel­le maanomistajalle?”

    Sen takia, että maa­no­mis­ta­ja omis­taa maan. Kukaan ei pako­ta kau­pun­kia raken­ta­maan metroa.

    Jos minä paran­nan talo­ni ja tont­ti­ni ulko­nä­köä inves­toi­mal­la remont­tiin ja hie­noon puu­tar­haan (ja kau­nis­tan samal­la koko naa­pu­rus­toa), niin miten suu­ri osa naa­pu­ri­ta­lo­jen myyn­ti­hin­nois­ta kuu­luu tään jäl­keen minul­le? Yksi pro­sent­ti? Vai ken­ties kymmenen?

    Joni

  28. OS kir­joit­ti: “Jos maan arvo kym­men­ker­tais­tuu sen takia, että kau­pun­ki raken­taa sin­ne met­ron, mik­si tämä met­ron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­lui­si yksi­tyi­sel­le maanomistajalle?”

    Jos OS esit­tää reto­ri­sen kysy­myk­sen miten sii­hen pitäi­si vas­ta­ta? Ei tont­tien hin­nat kym­men­ker­tais­tu vaik­ka met­ro kul­ki­si vie­res­tä. Esim Oiko­tiel­tä; Sipoon Söder­kul­las­ta uusi rivi­ta­lo 93 m², mh 292 t. Vuo­saa­res­ta uudeh­ko (2005 val­mis­tu­nut) 94.5 m², mh 278 t.

  29. Kjr63: jätät nyt huo­mioi­mat­ta sen, että Kas­ki­sis­sa asuin­ton­tin arvo voi olla negatiivinen. 🙂

    Jär­ke­väm­pää lie­nee kat­soa uudis­tuo­tan­to ja ver­ra­ta asun­non hin­taa jos­sain mis­sä ei mak­se­ta pk-seu­tu­li­sää. Rai­vioon val­mis­tu­van ker­ros­ta­lon neliö­hin­nat näyt­ti­vät ole­van noin 3000€/k‑m2, joten sitä voi hyvin pitää uuden asun­non arvo­na, kun ton­tin arvo on lähel­lä nollaa. 

    Se käsit­tä­mä­tön kysy­mys tuos­sa onkin, mik­si kau­pun­ki halu­aa ehdon tah­doin Töö­lön­lah­del­le toi­mis­to­ja, kun Hel­sin­gin seu­dul­la on jär­je­tön asun­to­pu­la, mikä näkyy esim. sii­nä että asun­to­jen raken­nusoi­keus on pal­jon arvok­kaam­paa kuin toimistojen.

  30. Jos minä paran­nan talo­ni ja tont­ti­ni ulko­nä­köä inves­toi­mal­la remont­tiin ja hie­noon puu­tar­haan (ja kau­nis­tan samal­la koko naa­pu­rus­toa), niin miten suu­ri osa naa­pu­ri­ta­lo­jen myyn­ti­hin­nois­ta kuu­luu tään jäl­keen minul­le? Yksi pro­sent­ti? Vai ken­ties kymmenen?”

    Kor­kein­taan se yksi pro­sent­ti. Jos jol­tain yksi­tyi­sel­tä ton­til­ta pois­te­taan istu­tuk­set tai raken­nus, ei sil­lä ole mitään vai­ku­tus­ta. Sen sijaan jos pois­te­taan tie, sil­lä on. Jos kun­nas­ta läh­tee suu­ri työ­nan­ta­ja sil­lä on. Jos pois­te­taan ato­mi­pom­mil­la koko talous­a­lue, arvo on sen jäl­keen nol­la. Maa-arvot ovat omis­tuoi­keu­den hal­ti­jal­le ansiot­to­mia tulo­ja. Tai tois­ten tuloja.

  31. @Mikko Säre­lä:
    “jätät nyt huo­mioi­mat­ta sen, että Kas­ki­sis­sa asuin­ton­tin arvo voi olla negatiivinen.”

    Ei voi. Maan arvo ei ole kos­kaan negatiivinen.

    Jär­ke­väm­pää lie­nee kat­soa uudis­tuo­tan­to ja ver­ra­ta asun­non hin­taa jos­sain mis­sä ei mak­se­ta pk-seutulisää.”

    Kas­ki­sis­sa ei mak­se­ta pk-lisää.

    Rai­vioon val­mis­tu­van ker­ros­ta­lon neliö­hin­nat näyt­ti­vät ole­van noin 3000€/k‑m2, joten sitä voi hyvin pitää uuden asun­non arvo­na, kun ton­tin arvo on lähel­lä nollaa.”

    Tuo mon­nel­la taval­la täy­sin mah­do­ton­ta. Mis­sä on Rai­vio? Siun­tios­sa? Siun­tion maan hin­nat ovat aivan jotain muu­ta kuin lähel­lä nollaa.

    Jos puhu­taan uus­tuo­tan­nos­ta, niin raken­nus­kus­tan­nusin­dek­si on pysy­nyt elin­kus­tan­nusin­dek­sin tasol­la aina­kin vii­mei­set 50 vuot­ta. Kui­ten­kin esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la myy­tiin uus­tuo­tan­toa vuo­si­na 93–97 hin­taan 6000mk/neliö. Raha­nar­vo­ker­toi­mel­la las­ket­tu­na tuo lie­nee n.1100e/neliö. Eikä maa ollut sil­loin­kaan ilmaista.
    Mut­ta jos las­ke­taan tuol­la, ja Siun­tios­sa neliö­hin­ta on 3000e/neliö, jää maan hin­nak­si 1900e/neliö.

  32. Mik­ko; en jak­sa­nut alkaa sen tar­kem­min Vuo­saa­ren ja Söder­kul­lan kämp­piä ver­tai­le­maan, point­ti oli kui­ten­kin sii­nä että sekä met­ron var­rel­ta että parin­kym­me­nen kilo­met­rin pääs­tä met­ro­lin­jaa käm­pät ovat samal­la hin­ta­ta­sol­la jo nyt. Jos Osmon väi­te pitäi­si paik­kaan­sa, hin­tae­ro­jen pitäi­si näkyä. Ettei vaan hin­nat pomp­paa jo sii­nä vai­hees­sa kun esim pel­to­maa 5–6 e /m2 kaa­voi­te­taan tont­ti­maak­si, 100 e / m2. Sen jäl­keen joku met­ro­ra­ta ei enää nos­ta hin­taa 1000 e / m2 tasolle.

  33. Kjr63:

    Esi­mer­kik­si: Ole­te­taan, että Kas­ki­sis­sa ton­tit ovat ilmai­sia. Siel­lä jokin aika sit­ten myy­tiin 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­k­asioi­ta hin­taan 600e/m2. Joten tuo on 80-luvul­la raken­ne­tun ker­ros­ta­lo­kak­sion raken­nuk­sen arvo.
    Siten jos esim. Hel­sin­gis­sä myy­dään 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­kak­sioi­ta hin­taan 3000e/m2, jää ton­tin arvok­si siis 2400e/m2.

    Ei tie­ten­kään. Raken­nuk­sen arvo ei oo sama Hel­sin­gis­sä kuin Kas­ki­sis­sa ihan samal­la taval­la kuin ton­tin­kaan arvo ei oo sama. Ton­tin arvon saa par­hai­ten mark­ki­noil­ta, eikä mil­lään mielikuvituslaskelmilla.

    Kor­kein­taan se yksi prosentti.

    !?!?! No kai se nyt suo­raan riip­puu sii­tä miten pal­jon sen arvo nousee mark­ki­noil­la? Jos ton­tin hin­ta muut­tuu 1%, niin sit 1%. Jos muut­tuu 100%, niin sit 100%.

    Maa-arvot ovat omis­tuoi­keu­den hal­ti­jal­le ansiot­to­mia tuloja. 

    No ei ne oo tie­ten­kään ansiot­to­mia. Ne on kor­vaus­ta sii­tä, että kan­taa ris­kiä ja pitää pää­omia sidottuna.

  34. Kor­kein­taan se yksi pro­sent­ti. Jos jol­tain yksi­tyi­sel­tä ton­til­ta pois­te­taan istu­tuk­set tai raken­nus, ei sil­lä ole mitään vai­ku­tus­ta. Sen sijaan jos pois­te­taan tie, sil­lä on. Jos kun­nas­ta läh­tee suu­ri työ­nan­ta­ja sil­lä on. Jos pois­te­taan ato­mi­pom­mil­la koko talous­a­lue, arvo on sen jäl­keen nol­la. Maa-arvot ovat omis­tuoi­keu­den hal­ti­jal­le ansiot­to­mia tulo­ja. Tai tois­ten tuloja”

    Mik­si siis vain kun­nal­la tuli­si olla oikeus ottaa oman­sa täs­tä “ansiot­to­mas­ta tulos­ta”? Mik­si minä en sai­si sitä yhtä pro­sent­tia­ni (joka on muu­ten Ete­lä-Espoos­sa pal­jon euro­ja…)? Mik­si paik­ka­kun­nal­le työ­paik­ko­ja tuo­va ei sai­si samoin omi­aan jos seu­rauk­se­na on kiin­teis­tö­jen arvon­nousu? Mik­si rajoit­tua vain tont­tei­hin kun logiik­ka­si voi ulot­taa mihin tahan­sa omai­suuse­rään jon­ka arvoon ulko­puo­li­set toi­met vaikuttavat?

    Omai­suu­den arvon­muo­dos­tus joh­tuu aina ympä­röi­vän maa­il­man toi­men­pi­teis­tä. Jos Soi­nin­vaa­ran ja sinun logiik­kaa nou­dat­taa, niin on perus­tet­ta­va jon­kin­lai­nen uni­ver­saa­li raa­ti mää­rit­tä­mään kul­le­kin tuot­teel­le ja asial­le sen “oikea ja ansio­ton” hinta.

    Joni

  35. Art­tu­ri
    “Ei tie­ten­kään. Raken­nuk­sen arvo ei oo sama Hel­sin­gis­sä kuin Kas­ki­sis­sa ihan samal­la taval­la kuin ton­tin­kaan arvo ei oo sama.”

    Ovat autot­kin eri hin­tai­sia Kas­ki­sis­sa ja Hel­sin­gis­sä? Tai­ta­vat olla käy­te­tyt Hel­sin­gis­sä jopa hal­vem­pia? Sinä et osaa teh­dä eroa Tuo­te­tun hyö­dyk­keen, ja luon­non anta­man niu­kan Resurs­sin, välillä.

    Ton­tin arvon saa par­hai­ten mark­ki­noil­ta, eikä mil­lään mielikuvituslaskelmilla.”

    Ton­tin arvon saa, kun se myy­dään ilman raken­nus­ta. Sii­hen edel­lä mai­nit­tu tek­niik­ka perus­tuu­kin. Tun­ne­tun raken­ta­mat­to­man ton­tin markkinahintaan.

    !?!?! No kai se nyt suo­raan riip­puu sii­tä miten pal­jon sen arvo nousee mark­ki­noil­la? Jos ton­tin hin­ta muut­tuu 1%, niin sit 1%. Jos muut­tuu 100%, niin sit 100%.”

    Tie­ten­kin mark­ki­noil­la. Mut­ta maan hin­ta on maa­no­mis­ta­jan nos­ta­ma mono­po­li­voit­to, mil­lä ei ole tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia. Maa­no­mis­ta­ja ei itse aikaan­saa arvoa, min­kä omai­suu­des­taan saa markkinoilta.

    No ei ne oo tie­ten­kään ansiot­to­mia. Ne on kor­vaus­ta sii­tä, että kan­taa ris­kiä ja pitää pää­omia sidottuna.”

    Maa­no­mis­ta­ja ei val­mis­ta eikä tuo­ta mitään. Sitä on maan­kor­ko, vuo­krat. Mis­tä hän kan­taa riskiä?

  36. Mik­si siis vain kun­nal­la tuli­si olla oikeus ottaa oman­sa täs­tä “ansiot­to­mas­ta tulos­ta”? Mik­si minä en sai­si sitä yhtä pro­sent­tia­ni (joka on muu­ten Ete­lä-Espoos­sa pal­jon euroja…)?”

    Tuo pro­sent­ti kuu­luu­kin sinul­le, mut­ta sen nos­ta­vat talo­jaan myy­vät naa­pu­ri­si. Mak­sa­mal­la vero­ja nos­tat maan hin­to­ja kui­ten­kin pal­jon enem­män kuin 1%.

    Mik­si paik­ka­kun­nal­le työ­paik­ko­ja tuo­va ei sai­si samoin omi­aan jos seu­rauk­se­na on kiin­teis­tö­jen arvonnousu?”

    Kuka luo työ­paik­ko­ja? Aina­kin työn­te­ki­jät. Pitää­kö hei­dän mak­saa vuokria?

    Mik­si rajoit­tua vain tont­tei­hin kun logiik­ka­si voi ulot­taa mihin tahan­sa omai­suuse­rään jon­ka arvoon ulko­puo­li­set toi­met vaikuttavat?”

    Kysy­mys on maan­ko­ros­ta. Muut “omai­suuse­rät” työ ja pää­oma, ovat ansait­tua tuloa lisä­ar­von tuottamisesta.

    Jos Soi­nin­vaa­ran ja sinun logiik­kaa noudattaa,”

    Tus­kin­pa OS näi­tä minun jut­tu­ja­ni alle­kir­joit­taa. Jota­kin ehkä.

    ..niin on perus­tet­ta­va jon­kin­lai­nen uni­ver­saa­li raa­ti mää­rit­tä­mään kul­le­kin tuot­teel­le ja asial­le sen “oikea ja ansio­ton” hinta.”

    Klas­si­nen jako on sel­vä. Pal­kat ja voi­tot ovat hen­ki­lö­koh­tais­ta ansait­tua tuloa, maan­kor­ko on ‘yhteis­kun­nan’ tulo.
    Mut­ta ‘finans­si­ka­pi­ta­lis­min’ pyör­teis­sä, voi aset­taa kysee­na­lai­sek­si monen­mois­ta ns. ‘pää­omaa.’

  37. Kjr63:

    Ovat autot­kin eri hin­tai­sia Kas­ki­sis­sa ja Helsingissä?

    Eivät, kos­ka auton voi ajaa Kas­ki­sis­ta Hel­sin­kiin edul­li­ses­ti. Sen sijaan pape­ri­ko­neet ovat eri hin­tai­sia Met­son teh­taal­la ja Kiinassa.

    Talot joi­ta ei miten­kään jär­ke­väs­ti voi siir­tää voi­vat olla täy­sin eri hin­tai­sia eri pai­kois­sa riip­puen sii­tä miten tuot­ta­via ne ovat missäkin.

    Ton­tin arvon saa, kun se myy­dään ilman raken­nus­ta. Sii­hen edel­lä mai­nit­tu tek­niik­ka perus­tuu­kin. Tun­ne­tun raken­ta­mat­to­man ton­tin markkinahintaan.

    Sinun edel­lä mai­nit­tu tek­niik­ka perus­tuu pelk­kään vää­rin ymmär­tä­mi­seen. Tont­tia ei voi siir­tää edul­li­ses­ti. Sik­si et voi teh­dä las­kel­maa tuol­la taval­la aivan samoin kuin et voi teh­dä las­kel­maa rakennuksistakaan.

    Mut­ta maan hin­ta on maa­no­mis­ta­jan nos­ta­ma mono­po­li­voit­to, mil­lä ei ole tuotantokustannuksia.

    Joo niin se joku myyt­ti­nen maan­hin­ta, jon­ka se maan ensim­mäi­nen omis­ta­ja on saa­nu. Kaik­ki sen jäl­kei­set arvon­nousut on mui­ta kuin monopolivoittoja.

    Maa­no­mis­ta­ja ei val­mis­ta eikä tuo­ta mitään. Sitä on maan­kor­ko, vuo­krat. Mis­tä hän kan­taa riskiä?

    Ei niin, mut­ta sil­ti se saa kor­vaus­ta sii­tä, että antaa pää­oman­sa muil­le tuot­ta­vaan käyt­töön ja kan­taa ris­kiä pää­oman arvon heittelehtimisestä.

  38. Joni kir­joit­ti: “Mik­si rajoit­tua vain tont­tei­hin kun logiik­ka­si voi ulot­taa mihin tahan­sa omai­suuse­rään jon­ka arvoon ulko­puo­li­set toi­met vaikuttavat?”

    Tot­ta. Met­rot ja kaa­vat vai­kut­ta­vat myös val­mii­den raken­nus­ten hin­toi­hin (tai nii­den alla ole­vien tont­tien tont­tien hintoihin).

    Ole­te­taan että raken­ne­taan met­ro joko pai­kan A tai pai­kan B kaut­ta. Met­ron saa­va paik­ka (A) kaa­voi­te­taan täy­teen raken­nuk­sia. Toi­nen paik­ka (B) kaa­voi­te­taan vir­kis­ty­sa­lu­eek­si ilman raken­nusoi­keut­ta. O.S. ehdot­ti että A‑paikan maa­no­mis­ta­jal­ta lei­ka­taan ansio­ton arvon­nousu pois. Tämä on rei­lua sii­nä mie­les­sä, että näin A- ja B‑paikan maa­no­mis­ta­jia koh­del­laan rahal­li­ses­ti jota­kuin­kin tas­a­puo­li­ses­ti. Vaih­toeh­to täl­le oli­si (perin­tei­nen tapa) sal­lia sat­tu­man tuo­mat voi­tot, pit­kä­ai­kai­nen spe­ku­loin­ti sil­lä kum­man pai­kan kaut­ta met­ro raken­ne­taan, ja mah­dol­li­nen kor­rup­tio ja lobbaus.

    Ole­te­taan että jol­lain on jo täy­teen raken­net­tu tont­ti pai­kas­sa A. Sen (ja sen asun­to­jen) arvo nousee met­ron myö­tä huo­mat­ta­vas­ti. Tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä myös sen arvoa tuli­si lei­ka­ta, sil­lä B‑paikassa ole­va ton­tin ja raken­nus­ten omis­ta­ja jää ilman tätä ansio­ton­ta arvonnousua.

    Kjr63:n esit­tä­mien las­kel­mien tyy­liin voi­si aja­tel­la, että yksi oikeu­den­mu­kai­nen tapa rat­kais­ta ongel­ma on kor­ja­ta tilan­net­ta val­tion toi­mes­ta niin, että asun­to mak­saa saman ver­ran (raken­nuk­sen todel­li­sen pai­kas­ta riip­pu­mat­to­man arvon ver­ran) sii­tä riip­pu­mat­ta nos­taa­ko kaa­va ton­tin arvoa vai ei.

    Ehdo­tet­tu tapa pak­ko­lu­nas­taa ton­tit ei toi­mi tuos­sa raken­net­tu­jen tont­tien tapauk­ses­sa, pait­si jos myös kaik­ki alu­een raken­ne­tut ton­tit pak­ko­lu­nas­tet­tai­siin (tai niil­tä muu­ten otet­tai­siin ansio­ton arvon­nousu pois). Mene­tel­mä on myös han­ka­la siin mie­les­sä, että usein tont­tien arvo nousee vai­vih­kaa eikä yhdel­lä rysäyk­sel­lä kuten tuos­sa met­ro­pää­tök­ses­sä. Tämä tar­koit­tai­si usei­ta leik­kauk­sia sil­loin täl­löin, ja kai­kil­le tonteille.

    Jos jat­ke­taan täl­lä arvon­leik­kaus­lin­jal­la, yksi toi­mi­vam­pi tapa voi­si olla verot­taa arvo­pai­koil­la ole­via tont­te­ja. Tämä oli­si aika help­poa toteut­taa liki­mää­räi­ses­ti niin, että asun­to­jen arvo­ja seu­rat­tai­siin, ja paik­ka­koh­tais­ta veroa nos­tet­tai­siin aina kun asun­to­jen arvot nouse­vat (ja las­ket­tai­siin päin­vas­tai­ses­sa tapauksessa).

    (Toi­nen tapa näh­dä tämä tilan­ne on se, että val­tio omis­taa kai­kis­sa kes­kuk­sis­sa tuon ansiot­to­man arvon­nousun osuu­den tonteista/asunnoista ja perii sii­tä vuo­kraa asun­to­jen kul­loi­sil­ta­kin asukkailta.)

    En usko että Suo­mes­sa men­nään tähän jär­jes­tel­mään aivan pian. Toi­mi­si­ko tämä jär­jes­tel­mä? Oli­si­ko rei­lu? Oli­si­ko siir­ty­mä nykyi­ses­tä tilan­tees­ta uuteen riit­tä­vän help­po toteut­taa (ja riit­tä­vän rei­lu)? Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa asun­to­jen arvo las­ki­si rajus­ti, ja las­ke­nut arvo pitäi­si kai kor­va­ta asun­to­jen nykyi­sil­le omis­ta­jil­le ker­ta­kor­vauk­se­na (pait­si että ei val­tio ole aina kovin täy­si­mit­tai­sia kor­vauk­sia ennen­kään anta­nut lunas­tet­tu­jen mai­den omistajille 🙂 ).

    Vaih­toeh­to täl­le mal­lil­le on siis nykyi­nen pal­jon spe­ku­laa­tioi­ta ja ei-tasa-arvois­ta koh­te­lua sisäl­tä­vä malli.

  39. Pahoit­te­lu­ni pai­kan­va­lin­ta­vir­hees­tä. Ote­taan­pa parem­pi esi­merk­ki: Iisal­mel­la myy­dään uusia ker­ros­ta­loa­sun­to­ja, jois­sa neliö­hin­ta on noin 2300–2500€/m2. Iisal­mi lie­nee riit­tä­vän kau­ka­na Hel­sin­gis­tä, jot­ta Hel­sin­gin tont­ti­pu­la ei vai­ku­ta hin­toi­hin ja näin ollen kel­vol­li­nen vertailukohta.

  40. Art­tu­ri:
    “Sinun edel­lä mai­nit­tu tek­niik­ka perus­tuu pelk­kään vää­rin ymmärtämiseen. ”

    Njet. Vas­taa­via tek­nii­koi­ta käy­te­tään Yhdys­val­lois­sa tänä­kin päi­vä­nä. Ja talous­tie­de sen taka­na on kiven­ko­vaa. Adam Smit­hin ja David Ricar­don vuokralait.

    Joo niin se joku myyt­ti­nen maan­hin­ta, jon­ka se maan ensim­mäi­nen omis­ta­ja on saa­nu. Kaik­ki sen jäl­kei­set arvon­nousut on mui­ta kuin monopolivoittoja.”

    Ensim­mäi­nen maa­no­mis­ta­ja on saa­nut maan ilmai­sek­si. Kaik­ki maa­vuo­kra on monopolivoittoa.

    Juho Laa­tu:
    1800-luvun libe­raa­lit, kuten John Stuart Mill ja Hen­ry Geor­ge, oli­vat sitä miel­tä, että resurs­sit täy­tyy pitää vero­tet­tu­na yhteis­maa­na. Se oli­si ainoa kei­no oikeu­den­mu­kai­seen meri­to­kra­ti­aan. Muu­ten nouse­va maan­kor­ko syö aina pal­kan­saa­jien kas­va­van tuottavuuden.

    Mik­ko Särelä:
    Tont­ti­pu­la = maan hin­ta. Jos ei ole tont­ti­pu­laa, maa on ilmais­ta. Myös­kään Iisal­mes­sa ei maa ole ilmais­ta, joten myös siel­lä on tonttipula.

  41. Maa on kai­ken kan­san mut­ta, her­rat maa­ta hal­lit­see” lau­lel­tiin 70-luvul­la. Her­roil­la on kaut­ta aikain tapa­na spe­ku­lee­ra­ta ja vetää ove­las­ti välis­tä voi­ton­pyyn­ti­vie­tin vie­mi­nä. Kaik­ki nou­dat­ta­vat Mark Twai­nin ohjet­ta: Osta maa­ta, sitä ei enää val­mis­te­ta. Nyt val­tio opis­ke­lee samaa ajat­te­lu­ta­paa saa­tu­aan mail­leen spekulaatiosijainteja.

    Tulen hyväl­le tuu­lel­le, kun huo­maan ton­tin arvon las­ken­ta-appa­raat­tien syn­nyt­tä­vän kir­ja­van kes­kus­te­lun eri kou­lu­kun­tien välil­le. Muis­tut­taa niin lii­ken­ne­ta­lous­kou­lu­kun­tien kisailua.

    Ylei­nen etu, jon­ka edus­ta­ji­na täs­sä maa­nar­vo­sir­kuk­ses­sa toi­mi­vat kun­nat ja val­tio — tai pitäi­si toi­mia, on pyrit­ty kir­jaa­maan lakiin. Ansio­ton arvon­nousu on lei­kat­ta­va. Teo­ria on hyvä, käy­tän­nöt vaihtelevat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.