Valtio hajauttaa yhdyskuntarakennetta ahneena maanomistajana

Tärkein syy siihen, että yhdyskun­tarakenne hajau­tuu Suomes­sa niin pahasti, on kyvytön maapolitiikka.

Tehdään aluk­si raju yksinker­tais­tus. Olete­taan, että mah­dol­lisia tont­te­ja on kah­den­laisia, hyviä lähel­lä ja huono­ja kaukana ja että nämä joukot ovat sisäis­es­ti ident­tisiä. Molem­pia tont­ti­tyyppe­jä on tar­jol­la riit­tävästi kaikille, mut­ta ne tule­vat markki­noille hitaasti. Olete­taan edelleen, että kaik­ki halu­aisi­vat mielu­um­min asua lähel­lä, mut­ta pref­er­enssin voimakku­us vai­htelee. Hyvässä yhteiskun­nas­sa kaik­ki pää­si­sivät asumaan lähelle.

Huonos­sa yhteiskun­nas­sa ton­tin hyvyys kap­i­tal­isoituu maan hin­taan keskimääräisen pref­er­enssin voimakku­u­den mukaan. Kun parem­mas­ta joutuu mak­samaan enem­män ja huonom­mas­ta vähem­män, ne ovat keskimäärin yhtä edullisia. Toisille lähel­lä ole­va on edullisem­pi, kos­ka he nämä arvosta­vat hyvää sijain­tia niin paljon, että hin­taero kan­nat­taa mak­saa, toisille taas halvem­pi hin­ta tekee kaukana asumisen kannattavammaksi.

Jos olisimme hyvän maapoli­ti­ikan maas­sa, yhteiskun­ta lunas­taisi lähel­lä ole­vat ton­tit niiden sen­hetkisen käytön mukaisel­la hin­nal­la. Pel­tomaas­ta pel­tomaan hin­ta nyt esimerkik­si. Sen jäl­keen se tar­joaisi ton­tit edullis­es­ti, eikä kenenkään tarvitse muut­taa kauas sen takia, että maan hin­ta kaukana on halvempi.

Tilanne muut­tuu han­kalam­mak­si, kun ole­tamme, että tont­te­ja on kym­meniä tuhan­sia, jotkut lähempänä ja jotkut kauem­pana. Peri­aate kuitenkin säi­lyy. Keskus­torin var­relta ei voi­da tar­jo­ta jokaiselle halukkaalle kul­ma­tont­tia, mut­ta kohta­laisen läheltä kuitenkin. Yhdyskun­ta rak­en­tuu niin tiivi­ik­si kuin on fyy­sis­es­ti järkevää. Täl­laisia ovat sak­salaiset kaupun­git, kos­ka Sak­sas­sa har­joite­taan hyvää maapoli­ti­ikkaa. Mon­es­sa Sak­san osaval­tios­sa kaupunki­maista asu­tus­ta on sal­lit­tu rak­en­taa vain kun­nan omis­ta­malle maalle, joten kun­nan on help­po neu­votel­la maan hinnasta.

Suomes­sa Helsin­ki on nou­dat­tanut osa­puilleen sak­salaista täl­laista maapoli­ti­ikkaa, kos­ka Kus­taa Vaasa lahjoit­ti maan kaupungille ja kos­ka kaupun­ki on sen jäl­keen akti­ivis­es­ti han­kkin­ut maa­ta. Helsin­ki onkin raken­net­tu tiivi­im­min kuin vaikka­pa Espoo, jolle Mauno Koivis­to ei lahjoit­tanut maa­ta antaes­saan sille kaupunkioikeudet.

Voidak­seen pitää yhdyskun­tarak­en­teen­sa kun­nos­sa, kun­tien on voita­va han­kkia maa­ta kohtu­uhin­nal­la. Lunas­tus­mah­dol­lisu­us on suonut tähän mah­dol­lisu­u­den, mut­ta val­tion maa­ta on vaikea lunas­taa, kos­ka lunas­tuk­ses­ta päät­tää valtio.

On vihon­vi­imeistä, että val­tio on lin­jan­nut tavoit­teek­seen saa­da maao­maisu­ud­estaan mah­dol­lisim­man hyvän hin­nan. Tämä tekee val­tios­ta maan­omis­ta­jana ahneimpiakin yksi­ty­isiä pahem­man, kos­ka yksi­tyiseltä maa­ta voi sen­tään lunas­taa. Tämä ei paran­na julkisen sek­torin rahoi­tusase­maa. Minkä val­tio voit­taa, sen kun­nat enem­män kuin kokon­aan häviävät. Enem­män kuin kokon­aan, kos­ka yleinen etu kärsii.

Tuo val­tion lin­jaus nimit­täin pahen­taa yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista.

Hal­li­tus ei voi tätä virkamiesesi­tys­tä hyväksyä!

50 vastausta artikkeliin “Valtio hajauttaa yhdyskuntarakennetta ahneena maanomistajana”

  1. Val­tion omis­ta­maa pel­tomaa­ta?? Tuskin vain.…

    Mut­ta sinän­sä tämän ker­tainen aloi­tus ei ole huono. Van­taal­la ja Espoos­sa ajel­lessani olen usein ihme­tel­lyt, miten yhtäkkiä olenkin moot­tori­tien ramp­ista alas ajet­tuani keskel­lä vil­jel­tyjä pel­to­ja. Ei voi olla ajat­tel­mat­ta, että tässä kyl­lä menee hyvä tont­ti­maa hukkaan. 

    Esim. kun ajaa suomeno­jal­ta espoon keskuk­seen, tai kun ajaa keimo­las­ta seu­tu­laan niin voisi välil­lä kuvitel­la ole­vansa pohjois-kar­jalas­sa. Niin maaseu­tu­maista se on. Lisäk­si kehä III:n väl­itön pohjois­puoli on jätet­ty täysin hyö­dyn­tämät­tä asuinalueena ainakin Espoon ja sipoon suunnissa.

    Mei­dän nur­mi­järveläi­nen rivarimme voisi aivan hyvin sijai­ta pohjois-van­taal­la. Ainakin siis siel­lä ole­van tilan puolesta. 

    Vaik­ka olenkin ympäryskun­tia aina puo­lus­tanut, niin muut­to­halukku­us helsingistä ulospäin on suo­raan ver­ran­nolli­nen asun­to­jen hin­taan. Kyl­lä mekin voisimme asua vaik­ka van­taal­la. Mut­ta siel­lä asun­non hin­taan tulee jo 50k€ lisää (ja espoos­sa 100 k€ lisää ja hesas­sa yli 150 k€ lisää…)

  2. “Jos olisimme hyvän maapoli­ti­ikan maas­sa, yhteiskun­ta lunas­taisi lähel­lä ole­vat ton­tit niiden sen­hetkisen käytön mukaisel­la hin­nal­la. Pel­tomaas­ta pel­tomaan hin­ta nyt esimerkik­si. Sen jäl­keen se tar­joaisi ton­tit edullis­es­ti, eikä kenenkään tarvitse muut­taa kauas sen takia, että maan hin­ta kaukana on halvempi.”

    Kyl­lä suu­urin osa val­takun­nas­ta toimii näin. Ongel­ma kos­kee eniten pääkaupunkiseu­tua, mut­ta kyl­lä ilmiötä on var­maan Turus­sa ja Tampereellakin.

    Rovanie­mi on hyvä esimerk­ki lunas­tuk­sen käyt­tämis­es­tä, eikä sitä tarvitse tehdä joka ker­ta, sil­lä eivät maan­omis­ta­jat joka ker­ta lähde oikeu­teen ‚kun on varoit­ta­va esimerk­ki lähivuosilta.
    Rovaniemel­lä kaupun­ki ei kuitenkaan sub­ven­toi rak­en­ta­jaa vaan raaka­maan hin­taan lisätään katu­jen ja muun infran rak­en­tamisku­lu­ja ja täy­den­netään liittymämaksuilla.
    Tont­ti­varan­to pide­tään sel­l­aise­na , että aina on antaa tont­ti kun rak­en­ta­ja ilmaantuu .
    Tämä pitää maan hin­taa kohtu­ullise­na ja tont­te­ja saa suh­teel­lisen läheltä keskustaa.
    Toinen hin­taa laske­va tek­i­jä on infran rak­en­tamisen tehokkus ja siihen päästi­in vetämäl­lä kaik­ki kaapelit ja vesi-viemäri­jo­hdot oike­as­sa järjestyk­sessä ja yhteisil­lä urakoitsijoilla.
    Ensin tehdään tieu­rat ja urakoit­si­ja kaivaa samal­la viemärit ja vesi­jo­hdot ja tasoit­taa tiepohjan
    Seu­raavak­si las­ke­taan sähkö-ja telekaapelit ja viimek­si kadun­rak­en­ta­ja peit­tää kaapelit ker­roksil­la, joten kaapelinkaivu­u­työtä ei tarvitse tehdä.
    Kol­mas hin­taa kohtu­ullis­ta­va tek­i­jä on vai­h­toe­htoiset urakoin­ti­ta­vat. Kun rakennuttaja/urakointi hajoa­vat pieniksi kil­pailu toimii parem­min ja köy­häkin voi kor­va­ta puut­tuvaa pääo­maa oma­l­la työllä.

    Sik­si olenkin ollut häm­mästynyt pääkaupunkiseudun tavoista toimia esim Sipoos­sa men­ti­in kaavoitus­sopimuk­si­in poli­it­tisel­la yhteisym­mär­ryk­sel­lä ja teemal­la ” kun näin on aina tehty”

    Turha asukkaiden on vaa­tia hal­paa asum­ista jos hyväksyvät tämän.

  3. Tarkkaan ottaen näyt­täisi siltä, etteivät val­tion virkamiehet halua hyväksyä val­tion riip­pumat­tomien tuomiois­tu­imien luo­maa oikeuskäytän­töä. Ja tämä sakki­han on siinä eri­ty­isas­e­mas­sa Suomen­maas­sa, että hei­dän kynästään ne lain­muu­tok­set ovat kotoisin. Että sel­l­ainen tasavalta. 

    http://www.kho.fi/paatokset/41471.htm

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  4. Jos kun­nan poli­itikoil­ta vietäisi­in pois oikeus määritel­lä mait­ten­sa käytöstä, niin mitä heille lop­ul­ta jäisi käteen­sä. Ryhty­i­sivätkö val­tu­us­tossa kinaa­maan mis­täkin sit­ten mis­täkin- sitten ?

    Ter­veysase­man seinien väristäkö vai siitäkö, kuka saa toimit­taa lap­si­aan naut­ti­maan kun­nan hal­paa ruokaa las­ten kun­nal­lisi­in ruokaloihin.

  5. On help­po haaveil­la. On help­poa ajatel­la mikä olisi hyvää ja mikähuonoa. Kaik­ki on kuitenkin vain kuvittelua. 

    Mik­si Osmo puhuu vain val­tion maan lunas­tamis­es­ta käytön mukaiseen hin­taan? No tietysti siitä syys­tä, että val­tio on havit­tele­mas­sa korkeimpia hin­to­ja omis­ta­mas­taan maas­ta ja on kaupun­gin etu, jos tämä saadaan torjutuksi. 

    Kun­nal­la on oikeus lunas­taa sekä yksi­ty­istä maa­ta, että val­tion omis­ta­maa maa­ta nykyisen käytön määrit­tämään hin­taan. Jos­sain kun­nis­sa lunas­tu­soikeut­ta käytetään ja säästetään kun­nan kulu­ja. Jos­sain kun­ta kat­soo lunas­tuk­sen epäreiluk­si ja mak­saa raaka­maas­ta tont­ti­maan hin­nan. Täl­läi­nen toim­inta on maa­ta omis­ta­van väestön etu. Lahjoite­taan yhteista rahaa yksi­ty­isille maanomistajille. 

    Olisi mie­lenki­in­toista tutkia syyt täl­läiseen käyt­täy­tymiseen. Kun­nas­sa­han val­taa pitäisi käyt­tää asukkaiden val­it­se­ma val­tu­us­to. Peri­aat­teessa val­tu­us­to val­it­see virkamiehet, jot­ka puolestaan esit­tävät kun­nan rahaa lahjoitet­tavak­si maan­omis­ta­jille. Yleen­sä val­tu­ute­tut hyväksyvät täl­läisen lahjoituk­sen. Mik­si näin? Äänestävätkö kun­nan asukkat vääriä hen­klöitä valtuustoon?

  6. Aika reilusti off-top­ic, mut­ta kun­nan maankäyt­töä nyt kumminkin.

    Kaupungis­sa revitään kat­ua auki hem­metin usein ja kiusal­lisen usein vielä peräkäis­inä viikkoina / kuukausi­na ja ainakin meikäläis­es­tä tun­tuu, että sil­loin ei vaan ole tieto kulkenut kaupun­gin eri hallintokun­tien välillä.

    Eli tekni­nen kysymys: Eikö jo kan­nat­taisi katu­jen alle kaivaa tun­nelia, jos­sa kulke­vat läm­pöputket, puhe­lin- ja net­tip­i­uhat, vesi- ja viemäriputket jne. Kun se, että ne tun­tu­vat menevän jokainen ris­ti­in rasti­in maak­er­rosten eristäminä ja vähän väliä ongelmia aiheut­tavina, vaikut­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä kehnol­ta idealta.

    Tun­nus­tan tyh­myyteni: voi olla, että näin jo toim­i­taankin. Mut­ta eikö sil­loin kan­nat­taisi lait­taa näi­den kanavien päälle vaan irtokan­net, joi­ta voisi sit­ten ihan bob­catil­la nos­tel­la korjauspaikoissa.

    Vai onko kaupun­gin setien mielestä lian kivaa kaivaa aina välillä?

    Touko Met­ti­nen
    idealinko

  7. Ker­toisitko Osmo sen viisauden mikä on sen takana, että Hel­si­gin kaupungillakin on vähin­tään sato­ja ellei jopa tuhan­sia hehtaare­ja maa­ta pel­toina (pks:n kokon­aissal­do lie­nee n. 7000 ha?) ja että Helsin­ki on merkit­tävä EUn ja kansal­lis­ten maat­alous­tukien rahas­ta­ja. Eikö tuos­ta suun­nas­ta löy­ty­isi aika paljon lisää rakennusmaata?

    Muuten(kaan) en kyl­lä ymmär­rä mitä näi­den “tont­ti­maa lunastet­ta­va raaka­maan hin­nal­la” ‑ideoiden taustal­la oikein on. Mik­si yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja ei saisi hyö­tyä arvonnoususta?

    Ennem­min näk­isin tilanteen jopa sel­l­aise­na, että kun­nille asetet­taisi­in kaavoitu­soikeu­den sijaan kaavoitusvelvol­lisu­us — samal­la toki velvol­lisu­us nk. kun­nal­lis­tekni­ikan toteut­tamis­es­ta siir­ty­isi raken­nut­ta­jalle. Tämä var­maankin johtaisi jonkin­laisi­in aluer­ak­en­tamis­sopimuk­si­in — mut­ta so what?

    1. kse:
      Jos maan arvo kym­menker­tais­tuu sen takia, että kaupun­ki rak­en­taa sinne metron, mik­si tämä metron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­luisi yksi­tyiselle maanomistajalle?

  8. “val­tion maa­ta on vaikea lunas­taa, kos­ka lunas­tuk­ses­ta päät­tää valtio”

    Nyt esi­tit ajatuk­sen, että lunas­tuslu­pa-asiois­sa val­tio vetäisi kotiinpäin.

    Näin ei ole, eikä voi olla. 

    Lunas­tuslu­pia on myön­net­ty myös val­tion maille. Lunas­tus­lu­van myön­tämi­nen ei riipu omistajatahosta.

    Helsin­ki on itse lin­jan­nut, ettei se käytä lunas­tus­ta mis­sään olosuhteissa.

    1. Paa­vo, lunas­tusas­siois­sa val­tio vetää koti­in­päin ihan var­masti. Jär­ven­pää olisi poikkeustapaus ja sitä ihme­telti­in yleisesti.

  9. kse, se Helsin­gin maat­alous­maa on puis­toa, esimerkik­si Hal­tiala. Siel­lä nyt vaan vil­jel­lään jotain hyö­tykasviksi luet­tavaa eikä nur­mikkoa. Kaupun­gin tuloista maat­aloustuet muo­dostaa noin promillen kym­menyk­sen. Jos se nyt siitä on kiin­ni että saadaan maakun­tien edus­ta­jat ymmärtämään edes jotain kaupunkipoli­ti­ikas­ta ml. val­tion maapoli­ti­ik­ka niin jätetään vaan nostamatta.

  10. Osmo
    “Molem­pia tont­ti­tyyppe­jä on tar­jol­la riit­tävästi kaikille,”

    “Huonos­sa yhteiskun­nas­sa ton­tin hyvyys kap­i­tal­isoituu maan hin­taan keskimääräisen pref­er­enssin voimakku­u­den mukaan. Kun parem­mas­ta joutuu mak­samaan enem­män ja huonom­mas­ta vähem­män, ne ovat keskimäärin yhtä edullisia”

    Jos tont­te­ja on “riit­tävästi”, kuten esimerkik­si ilmaa, niin ne eivät mak­saisi mitään. Jos tont­te­ja on niukalti, niin tot­takai niis­sä on hintaeroa.

    1. Sylt­ty:
      Kir­joitin epä­selvästi. Niitä on riit­tävästi, mut­ta kuten sanoin, ne tule­vat markki­noille hitaasti.
      Kah­denkymme­nen kilo­metrin säteel­lä Helsingiswtä maa­ta on niin paljon, että siihen voisi asut­taa kak­sim­iljoon­aa ihmistä kevyesti, mut­ta maa ei silti ole ilmaista. 

  11. Osmo, val­tio ei vedä koti­in­päin lunastuslupa-asioissa.

    Lisäk­si niistä pääsee valit­ta­maan KHO:oon.

    Ei lunas­tuslu­pa-asi­at ole osa val­tion maapoli­ti­ikkaa, vaan se on vira­nomais­toim­intaa. Ympäristömin­is­ter­iö päät­tää hake­muk­set ja tietääk­seni poikkeuk­set­ta on myös myön­tänyt lunas­tus­lu­vat mikäli maankäyt­tö- ja raken­nus­lais­sa asete­tut edel­ly­tyk­set täyttyvät.

    Jos väit­teesi olisi tot­ta, oikeusval­tio olisi romutet­tu. Siel­lä ei vielä onnek­si olla.

  12. KHO:n Jär­ven­päätä koske­vat peruste­lut on minus­ta kir­joitet­tu yleiseen muo­toon (ts. ei mitenkään niin, että “tässä eri­ty­istapauk­ses­sa” “kokon­aisharkin­nan perus­teel­la” jne.). Kysymyk­sessä ei siis ole poikkeustapaus. Tätä puoltaa myös se, että päätös on julka­istu vuosikir­jas­sa. Oheinen sitaat­ti löy­tyy linkin loppupuolelta: 

    “Vuosikir­jaan val­i­taan päätök­set, joil­la on merk­i­tys­tä lain soveltamiselle muis­sa saman­lai­sis­sa tapauk­sis­sa tai joil­la on muu­toin yleistä merkitystä.”

    http://www.kho.fi/17353.htm

    Jos todel­lakin Jär­ven­päätä ihme­tel­lään yleis­es­ti eikä oikeustapauk­sen suo­mia tilantei­ta käytetä hyväk­si, menee tämä kaiketi taas meil­lä yleis­es­ti val­lit­se­van ala­mais­men­tal­i­teetin piikki­in. Men­tal­i­teet­tia pönkit­tää toki val­tion­hallinnon käyt­tämä mah­dol­lisu­us muut­taa lain­säädän­töä sil­loin kun pykälät eivät enää satu miel­lyt­tämään. Tässä touhus­sa virkamiehet tun­tu­vat toimi­van poli­it­tis­ten päät­täjiemme her­roina ja päät­täjät virkami­esten apupoik­i­na ja – tyt­töinä. Että sel­l­ainen tasavalta. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    1. En osdaa tätä lain­säädän­töä ulkoa, mut­ta Jär­ven­päässäkin tuo­hon lunas­tuk­seen vaa­dit­ti­in val­tion suos­tu­mus jos­sain käsit­te­lyn vai­heessa. Täl­lä ker­taa se helti­sisi, kos­ka val­tio oli erim­ieli­nen itsen­sä kanssa. Yleen­sä kun­nis­sa las­ke­taan, että val­tion maid­en lunas­tus­ta on turha pan­na vireille.

  13. Nau­rat­ti tuo Kus­taa Vaasan ja Mauno Koivis­ton rin­nas­t­a­mi­nen. Osmo humoristi­na. Tai ehkä se on oikea suh­teu­tus Ruotsin ja Suomen merk­i­tyk­ses­tä maail­man historiassa.

  14. His­to­ri­as­ta on vaikea päästä eroon. Suo­mi elää vieläkin turk­ismet­sien ja lohi­jok­ien ääressä kaukana linnanpäälliköistä. 

    Ben­sa-autot ovat tehneet tästä asum­is­mall­ista mah­dol­lista tällekin päivälle.

  15. “Jos maan arvo kym­menker­tais­tuu sen takia, että kaupun­ki rak­en­taa sinne metron, mik­si tämä metron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­luisi yksi­tyiselle maanomistajalle?”

    Tässä asi­as­sa (vai­heit­tainen) tont­tien arvon sosial­isoin­ti voisi olla paikallaan. Paljon keinot­telua ja ansioton­ta arvon­nousua ja arvon­laskua pois­tu­isi, ja kaavoitus muut­tuisi neu­traal­im­mak­si jos kaavoituk­sel­la ei voisi vaikut­taa yksit­täis­ten maan­omis­ta­jien tulonmuodostukseen.

    Jos tähän men­täisi­in, voitaisi­in saman tien muut­taa myös hin­ta “sen­hetkisen käytön mukaiselta” tasol­ta kaavoituk­ses­ta ja muus­ta ihmisen toimin­nas­ta riip­pumat­toma­lle tasolle.

    Tai itse asi­as­sa hon­tata­son tulisi olla jonkin ver­ran yli käyvän hin­tata­son. Nyt pakkol­u­nas­tuk­set tup­paa­vat men­emään ale­hin­nal­la. Ver­rataan vaikka­pa kaupunki­a­sun­toon. Jos jokin asunto/rakennus/tontti vaikka­pa Kata­janokalla lunastet­taisi­in pakol­la kaupungille, ehkä pelkkä kaupun­gin alakant­ti­in tulk­it­se­ma hin­ta ei olisi kohtu­ulli­nen, vaan tulisi mak­saa myös hie­man kivus­ta ja särys­tä, tun­n­ear­voista ja kuluista joi­ta syn­tyy elämän jär­jestämis­es­tä uusi­in pui­hin ja uuteen paikkaan.

    “Tärkein syy siihen, että yhdyskun­tarakenne hajau­tuu Suomes­sa niin pahasti, on kyvytön maapolitiikka.”

    Tässä ote­taan ole­tusar­vok­si keskit­tämisen hyödyl­lisyys. Keskit­tämäl­lä saadaan tehostet­tua monia yhteiskun­nan toim­into­ja, mut­ta toki keskit­tämisel­lä on myös hait­tansa. Ääripäässä on jopa slum­mi­u­tu­mi­nen. Totesin jo joskus aiem­minkin, että O.S:n joskus aja­ma nauhakaupunki­malli on peri­aat­teessa parem­pi kuin äärim­mäi­nen keskit­tämi­nen. Kyl­lä ihmisil­lä on hyvä olla vähän väljyyt­täkin, jopa pel­tomaise­maa lähiöi­den piris­teenä. Jopa maaseudun hajanaisem­pi rakenne voi olla yhtä tehokas kuin tiivis kaupunki­rakenne sil­loin kun ajo­mat­ka töi­hin ja kaup­paan kestää yhtä kauan molem­mis­sa ympäristöis­sä. Maal­la ehtii usein moninker­taisen matkan samal­la polt­toainemääräl­lä tai saman matkan lyhyem­mässä ajas­sa kuin taajamissa.

    “Olete­taan edelleen, että kaik­ki halu­aisi­vat mielu­um­min asua lähellä”

    Tämä nyt oli vain ole­tus tässä aja­tushar­joituk­ses­sa, mut­ta jäin miet­timään sitä mikä ihmisiä ajaa “lähelle”, ja minkä lähelle. Halu­a­vatko­han ihmiset lähelle pres­i­dentin, lähelle oop­per­aa, vai lähelle työ­paikkaa ja mar­ket­tia, vai lähelle kalleimpia asuin­neliöitä (ja tähän liit­tyvää sta­tus­ta), vai lähelle suur­in­ta väestöti­heyt­tä (kaverei­den ja kuhi­nan toivossa)?

    Tähtään tässä nyky­istä neu­traalimpaan ja hal­li­tumpaan rak­en­tamiseen. Nyky­isiä van­ho­ja kaupunke­ja ja niiden van­ho­ja raken­nuk­sia ja toimivia ja eheitä omaa aikakaut­taan edus­tavia esikaupunke­ja ei vält­tämät­tä tarvit­sisi kor­va­ta uusil­la entistä tehokkaam­mal­la rak­en­tamisel­la. Jos tarvi­taan isää kaupunki­maista raken­net­ta, sitä voisi rak­en­taa myös hal­li­tusti jon­nekin kor­peen tai nauhakaupungik­si johonkin valit­tuun liiken­nete­hokkaaseen suun­taan aiem­man rak­en­teen jat­keek­si. Nykyi­nen käytän­tö johtaa enem­mänkin pan­nukakku­maiseen joka suun­taan lev­iävään rak­en­tamiseen (ja mainit­tuun van­han kaupunki­rak­en­teen turhaan tiivistämiseen).

    Kaavoituk­sen voisi myös hoitaa keskite­t­ym­min kuin nykyään. Kaiken tiivistymi­nen Helsin­gin ympärille ei ole myöskään vält­tämät­tä ihmis­ten edun mukaista, vaik­ka markki­navoimat tyyp­il­lis­es­ti aja­vatkin kehi­tys­tä tähän suuntaan.

    Aivan samoin kuin metro tuo ansioton­ta arvon­nousua tont­tien omis­ta­jille, voisi ajatel­la, että pääkaupunkista­tus ja siihen liit­tyvä keskit­tymi­nen on tuonut ansioton­ta arvon­nousua kaupunki­a­sun­non omis­ta­jille. Mikä olisi oikeu­den­mukainen hin­ta kaupungis­sa sijait­se­valle kerrostaloasunnolle? 🙂

  16. Osmo.
    Helsin­gin kaupun­ki on tehnyt peri­aatepäätök­sen, että se ei käytä lunas­tus­menet­te­lyä tont­ti­a­siois­sa. Vaikut­taa selkeältä Helsin­gin omaisu­u­den tuh­laamiselta. Kaupun­gin luot­ta­mus­miehenä voisit ker­toa kaupun­gin veron­mak­sa­jalle perustelun kyseiselle päätökselle.

    1. Helsin­gin kaupun­ki ei ole tehnyt tuol­laista päätöstä sen parem­min kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa kuin valtuustossakaan.
      Mikään muu taho ei voi tehdä asi­as­sa periaatepäätöksiä.
      Älä usko lehtiä.

  17. “En osdaa tätä lain­säädän­töä ulkoa, mut­ta Jär­ven­päässäkin tuo­hon lunas­tuk­seen vaa­dit­ti­in val­tion suos­tu­mus jos­sain käsit­te­lyn vaiheessa”

    Ympäristömin­is­ter­iö myön­tää tuon lunas­tus­lu­van eli val­tio itse.
    Val­tion­maid­en lunas­tuk­seen on rajoituk­sia, ne koske­vat eri­tyiskäyt­töjä esim maan­puo­lus­tus­ta varten varat­tu­ja aluieta.
    Eräs haus­ka peruste estää lunas­tus on jos val­tio käyt­tää maan sosi­aaliseen asuntotantoon-

    Tuos­sa koko päätös, mut­ta oli sen ver­ran monipolvi­nen, että en lukenut kaikkia perusteluita

    http://www.kho.fi/paatokset/41471.htm

  18. Luvan myön­si Ympäristömin­is­ter­iö Jär­ven­pään hake­muk­sen perus­teel­la, jota val­tio vas­tusti. Sit­tem­min val­tion argu­men­tit jäivät val­i­tus­portaas­sakin kakkosek­si. Kun voit­ta­neelle näke­myk­selle on nyt Korkeim­man hallinto-oikeu­den siu­naus, Ympäristömin­is­ter­iön on vaikea muut­taa lainsoveltamis­taan elleivät virkamiehet saa tah­toaan läpi ja lain­säädän­töä muuteta.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    1. Ymmärtääk­sen on ollut taval­lista, että ympäristömin­is­ter­iö ei myön­nä lupaa lunas­taa val­tion omaisu­ut­ta. Vapaavuori on kovin eri­lainen ministeri.

  19. Ympäristömin­is­ter­iön Jär­ven­päätä koske­va päätös on annet­tu 1.3.2007 eli aav­is­tuk­sen ver­ran ennen Vapaavuoren min­is­terik­si tuloa. Näin ollen min­is­terin henkilökään ei näytä ole­van ratkai­se­va tek­i­jä (vaan kaiketi sen­tään laintulkinta).

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  20. Uskon vas­tauk­seesi, ettei Helsin­ki mole tehnyt peri­aatepäätöstä lunas­tus­sopimuk­sen käytöstä kieltäytymisestä.

    Voisitko luot­ta­mus­miehenä vielä ker­toa, mik­si Helsin­gin kaupun­ki ei käytän­nössä han­ki maa­ta raaka­maan hin­nal­la lunastusmenettelyllä?

  21. “Jos olisimme hyvän maapoli­ti­ikan maas­sa, yhteiskun­ta lunas­taisi lähel­lä ole­vat ton­tit niiden sen­hetkisen käytön mukaisel­la hinnalla.”

    “Sen het­ki­nen käyt­tö” ei ole ton­tin arvo. Ton­tin arvo on sen hin­ta sil­loin kun se kuvitel­laan ilman raken­nus­ta ja sit­ten myy­dään huu­tokau­pal­la eniten tar­joavalle vapaal­la raken­nu­soikeudel­la. Se on todel­li­nen maan hin­ta brit­tiekon­o­misti Alfred Mar­shallin sään­nön mukaan.
    Kun raken­nu­soikeut­ta eivät määrää markki­nat, vaan kaa­va, voidaan kaava­muu­tok­sel­la “lail­lis­es­ti” varas­taa maao­maisu­us. Jos val­tio perii maas­ta sen oikean hin­nan, he tekevät aivan oikein, kun pitävät huol­ta veron­mak­sajien omaisu­ud­es­ta. Jos val­tio ei peri maan hin­taa, se on lahjoi­tus (vai lahjus?) vas­taan­ot­ta­jalle. Maan hin­ta on aina maan­omis­ta­jan puh­das monop­o­livoit­to ja sen mak­saa aina lop­pukäyt­täjä, tavalli­nen Vir­ta­nen, asumisen tai hyödyk­keen hintana.

  22. Helsin­gin kaupun­gin tont­tikaup­po­ja rakennuslehdestä:

    “Kallein ton­teista on UPM-Kymmenelle myytävä tont­ti. Sen kaup­pahin­ta on 17 950 000 euroa. UPM-Kymmene ja raken­nu­soikeus 13 800 ker­rosneliömetriä.” (Käsit­tääk­seni Töölönranta)

    Ton­tin todel­li­nen arvo = 10000e/km2 => lahjoi­tus = 120 000 000 euroa.

    “NCC Prop­er­ty Devel­op­men­tille myytävien yhteen­sä noin 5 788 neliön suu­ruis­ten määräalo­jen kaup­pahin­ta on 9 440 000 euroa. Kau­pan kohteen raken­nu­soikeus on 22 471 ker­rosneliötä. Myytävä alue sijait­see Lep­pä­vaaran liikekeskuk­sen läheisyy­dessä Kehä I:n vieressä.”

    Ton­tin todel­li­nen arvo 2000e/km2 => lahjoi­tus = 35 500 000 euroa

    “Län­sisa­ta­man ton­til­la yksi­tyi­nen syöpähoitoklinikka
    Kiin­teistö Oy Helsin­gin Saukon­paaden­ran­ta 2:lle myytäväl­lä ton­til­la sijait­see vuon­na 2009 valmis­tunut 9 972 ker­rosneliön suu­ru­inen toim­i­ta­lo, jon­ka pääkäyt­täjiä on yksi­tyi­nen syöpähoito­jen tutkimus- ja palvelukeskus Docrates. Pin­ta-alal­taan 4 106 neliön vuokra­ton­tin kaup­pahin­ta on 6 976 411 euroa.”

    Ton­tin todel­li­nen arvo 2500e/km2 => lahjoi­tus 18 000 000 euroa.

    “Ton­tin vuokralaisel­la Kiin­teistö Oy Helsin­gin Saukon­paaden­ran­ta 2:lla on vuokra­sopimuk­ses­saan osto-optio tont­ti­in. Kiin­teistöy­htiö on Nordea Henki­vaku­u­tus Suo­mi Oy:n perus­ta­ma. Kiin­teistöy­htiön osak­keet omis­taa NV Prop­er­ty Fund I Ky, jos­sa sijoit­ta­ji­na ovat Nordea Henki­vaku­u­tus Suo­mi Oy, Keskinäi­nen työeläke­vaku­u­tusy­htiö Var­ma ja Val­tion Eläkerahasto.”

    Lahoituk­sen vas­taan­ot­ta­ji­na sijoi­tus­ra­has­to ja vakuutusyhtiöitä.

  23. “En osdaa tätä lain­säädän­töä ulkoa, mut­ta Jär­ven­päässäkin tuo­hon lunas­tuk­seen vaa­dit­ti­in val­tion suos­tu­mus jos­sain käsit­te­lyn vaiheessa.”

    Minä taasen osaan ko lain­säädän­nön ulkoa.

    Tuos­sa Jär­ven­pään keis­sis­sä oli kyse ennakko­ta­pauk­seses­ta, ja siinä todet­ti­in että val­tion mai­ta voi lunas­taa ja piste sille.

    Val­tion suos­tu­mus jos­sain vai­heessa ei ollut mikään poli­it­ti­nen suos­tu­mus vaan se todet­ti­in ihan laki­in perus­tu­vana asiana.

    Val­tion mai­ta saa lunas­taa ja niihin myös YM antaa lunas­tuslu­pia kun­han edel­letyk­set ovat muu­toin ok.

  24. @Kjr63

    Pidätkö ihan oikeasti käypänä hin­tana 10.000 euroa per ker­rosneliömetri? Ja halvim­mil­laankin pari tuusaa per kerrosneliömetri? 

    Eipä ihme, että pop­poo muut­taa Por­vooseen ja Vihtiin.

  25. Touko Miet­ti­nen: “…Eikö jo kan­nat­taisi katu­jen alle kaivaa tun­nelia, jos­sa kulke­vat läm­pöputket, puhe­lin- ja net­tip­i­uhat, vesi- ja viemäriputket jne. Kun se, että ne tun­tu­vat menevän jokainen ris­ti­in rasti­in maak­er­rosten eristäminä ja vähän väliä ongelmia aiheut­tavina, vaikut­taa pitkäl­lä tähtäimel­lä kehnol­ta idealta…”

    Olen Helsin­gin Yleis­ten töi­den lau­takun­nas­sa (olen jäsen) kysel­lyt tätä samaa asi­aa kaupun­gin insinööreiltä. Saa­mani vas­tauk­sen mukaan esit­tämäsi ratkaisu tulee liian kalli­ik­si. Alek­san­terinkadun alla täm­möi­nen tun­neli kuulem­ma onkin, mut­ta se on tietenkin mon­es­sa suh­teessa ääritapaus.

    En ole kovin vaku­ut­tunut tuos­ta kalleud­es­ta. Epäilen, että taas ker­ran las­ke­taan vain välit­tömiä kulu­ja ja uno­hde­taan kaivu­utöistä sivullisille aiheutu­va hait­ta. Toisaal­ta yhteisen tun­nelin tai edes kaapeliputken organ­isoin­ti olisi mutkikas­ta. Se edel­lyt­täisi melkoista mak­sub­y­rokra­ti­aa, sään­töjä, kus­tan­nus­lasken­taa jne. Asia vaatisi ylim­män johdon päätök­siä ja paljon virkami­estyötä. Helsingis­sä kaupun­gin hajanainen organ­isaa­tio ei edesauta asiaa.

    Kaupun­gin sedät eivät huvikseen kaivele katu­ja, eivätkä useim­miten itse ollenkaan. Helsingis­sä Helsin­gin Ener­gia ja tele­fir­mat kaiva­vat ainakin juuri nyt eniten. Niiden tarpei­ta ei käytän­nössä voi koordi­noi­da. Itse olen hait­to­jen vähen­tämisek­si esit­tänyt kaivu­umak­su­jen nos­tamista, ja niitä selvitetäänkin tänä talvena.

  26. @Paavo Häik­iö

    Perus­tan nuon arviot englan­ti­laisen “The Coun­cil of the Rat­ing and Val­u­a­tion Asso­ci­a­tion” yhdis­tyk­sen ohjeeseen “Rat­ing Site Val­ues” vuodelta 1964. Siel­lä on esitel­ty täl­lainen 5 kohtainen (tekni­ikoi­ta on usei­ta) tekni­ik­ka (Tan­skas­sa käytet­ty) ton­tin arvon määrittelemiseksi:

    1. Etsi alueelta A, mis­sä ovat tun­netut ton­tin arvot, vas­taa­va raken­nus kuin arvioitavas­sa kohteessa B.

    2. Vähen­nä A kiin­teistön markki­nahin­nas­ta ton­tin arvo saadak­sesi A:n raken­nuk­sen arvon.

    3. Analysoi raken­nuk­sen A arvo — neliöhinta

    4. Siir­rä ana­lyysi raken­nuk­seen B, saat siten B:n raken­nuk­sen arvon.

    5. Vähen­nä raken­nuk­sen B arvo B kiin­teistön markki­nahin­nas­ta, saat B:n ton­tin arvon.

    Esimerkik­si: Olete­taan, että Kask­i­sis­sa ton­tit ovat ilmaisia. Siel­lä jokin aika sit­ten myyti­in 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­rostaloka­sioi­ta hin­taan 600e/m2. Joten tuo on 80-luvul­la raken­netun ker­rostalokak­sion raken­nuk­sen arvo.
    Siten jos esim. Helsingis­sä myy­dään 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­rostalokak­sioi­ta hin­taan 3000e/m2, jää ton­tin arvok­si siis 2400e/m2.

    Kamp­is­sa on myy­ty asun­to­ja > 10000e/m2. Töölön­lah­den­ran­ta on taa­tusti arvokkaampi.

  27. OS kir­joit­ti: “Jos maan arvo kym­menker­tais­tuu sen takia, että kaupun­ki rak­en­taa sinne metron, mik­si tämä metron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­luisi yksi­tyiselle maanomistajalle?”

    Sen takia, että maan­omis­ta­ja omis­taa maan. Kukaan ei pako­ta kaupunkia rak­en­ta­maan metroa.

    Jos minä paran­nan taloni ja tont­ti­ni ulkonäköä investoimal­la remont­ti­in ja hienoon puu­tarhaan (ja kau­nistan samal­la koko naa­pu­rus­toa), niin miten suuri osa naa­pu­ri­talo­jen myyn­ti­hin­noista kuu­luu tään jäl­keen min­ulle? Yksi pros­ent­ti? Vai ken­ties kymmenen?

    Joni

  28. OS kir­joit­ti: “Jos maan arvo kym­menker­tais­tuu sen takia, että kaupun­ki rak­en­taa sinne metron, mik­si tämä metron aiheut­ta­ma arvon­nousu kuu­luisi yksi­tyiselle maanomistajalle?”

    Jos OS esit­tää retorisen kysymyk­sen miten siihen pitäisi vas­ta­ta? Ei tont­tien hin­nat kym­menker­tais­tu vaik­ka metro kulk­isi vier­estä. Esim Oikotieltä; Sipoon Söderkul­las­ta uusi riv­i­ta­lo 93 m², mh 292 t. Vuosaares­ta uudehko (2005 valmis­tunut) 94.5 m², mh 278 t.

  29. Kjr63: jätät nyt huomioimat­ta sen, että Kask­i­sis­sa asuin­ton­tin arvo voi olla negatiivinen. 🙂

    Järkeväm­pää lie­nee kat­soa uud­is­tuotan­to ja ver­ra­ta asun­non hin­taa jos­sain mis­sä ei mak­se­ta pk-seu­tulisää. Raiv­ioon valmis­tu­van ker­rostalon neliöhin­nat näyt­tivät ole­van noin 3000€/k‑m2, joten sitä voi hyvin pitää uuden asun­non arvona, kun ton­tin arvo on lähel­lä nollaa. 

    Se käsit­tämätön kysymys tuos­sa onkin, mik­si kaupun­ki halu­aa ehdon tah­doin Töölön­lahdelle toimis­to­ja, kun Helsin­gin seudul­la on jär­jetön asun­top­u­la, mikä näkyy esim. siinä että asun­to­jen raken­nu­soikeus on paljon arvokkaam­paa kuin toimistojen.

  30. “Jos minä paran­nan taloni ja tont­ti­ni ulkonäköä investoimal­la remont­ti­in ja hienoon puu­tarhaan (ja kau­nistan samal­la koko naa­pu­rus­toa), niin miten suuri osa naa­pu­ri­talo­jen myyn­ti­hin­noista kuu­luu tään jäl­keen min­ulle? Yksi pros­ent­ti? Vai ken­ties kymmenen?”

    Korkein­taan se yksi pros­ent­ti. Jos joltain yksi­tyiseltä ton­til­ta pois­te­taan istu­tuk­set tai raken­nus, ei sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta. Sen sijaan jos pois­te­taan tie, sil­lä on. Jos kun­nas­ta läh­tee suuri työ­nan­ta­ja sil­lä on. Jos pois­te­taan atom­ipom­mil­la koko talousalue, arvo on sen jäl­keen nol­la. Maa-arvot ovat omis­tuoikeu­den halti­jalle ansiot­to­mia tulo­ja. Tai tois­t­en tuloja.

  31. @Mikko Särelä:
    “jätät nyt huomioimat­ta sen, että Kask­i­sis­sa asuin­ton­tin arvo voi olla negatiivinen.”

    Ei voi. Maan arvo ei ole koskaan negatiivinen.

    “Järkeväm­pää lie­nee kat­soa uud­is­tuotan­to ja ver­ra­ta asun­non hin­taa jos­sain mis­sä ei mak­se­ta pk-seutulisää.”

    Kask­i­sis­sa ei mak­se­ta pk-lisää.

    “Raiv­ioon valmis­tu­van ker­rostalon neliöhin­nat näyt­tivät ole­van noin 3000€/k‑m2, joten sitä voi hyvin pitää uuden asun­non arvona, kun ton­tin arvo on lähel­lä nollaa.”

    Tuo mon­nel­la taval­la täysin mah­do­ton­ta. Mis­sä on Raiv­io? Siun­tios­sa? Siun­tion maan hin­nat ovat aivan jotain muu­ta kuin lähel­lä nollaa.

    Jos puhutaan uus­tuotan­nos­ta, niin raken­nuskus­tan­nusin­dek­si on pysynyt elinkus­tan­nusin­deksin tasol­la ainakin viimeiset 50 vuot­ta. Kuitenkin esim. pääkaupunkiseudul­la myyti­in uus­tuotan­toa vuosi­na 93–97 hin­taan 6000mk/neliö. Raha­nar­vok­er­toimel­la las­ket­tuna tuo lie­nee n.1100e/neliö. Eikä maa ollut sil­loinkaan ilmaista.
    Mut­ta jos las­ke­taan tuol­la, ja Siun­tios­sa neliöhin­ta on 3000e/neliö, jää maan hin­naksi 1900e/neliö.

  32. Mikko; en jak­sanut alkaa sen tarkem­min Vuosaaren ja Söderkul­lan kämp­piä ver­taile­maan, point­ti oli kuitenkin siinä että sekä metron var­relta että parinkymme­nen kilo­metrin päästä metrolin­jaa käm­pät ovat samal­la hin­tata­sol­la jo nyt. Jos Osmon väite pitäisi paikkaansa, hin­taero­jen pitäisi näkyä. Ettei vaan hin­nat pomp­paa jo siinä vai­heessa kun esim pel­tomaa 5–6 e /m2 kaavoite­taan tont­ti­maak­si, 100 e / m2. Sen jäl­keen joku metro­ra­ta ei enää nos­ta hin­taa 1000 e / m2 tasolle.

  33. Kjr63:

    Esimerkik­si: Olete­taan, että Kask­i­sis­sa ton­tit ovat ilmaisia. Siel­lä jokin aika sit­ten myyti­in 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­rostaloka­sioi­ta hin­taan 600e/m2. Joten tuo on 80-luvul­la raken­netun ker­rostalokak­sion raken­nuk­sen arvo.
    Siten jos esim. Helsingis­sä myy­dään 80-luvul­la raken­net­tu­ja ker­rostalokak­sioi­ta hin­taan 3000e/m2, jää ton­tin arvok­si siis 2400e/m2.

    Ei tietenkään. Raken­nuk­sen arvo ei oo sama Helsingis­sä kuin Kask­i­sis­sa ihan samal­la taval­la kuin ton­tinkaan arvo ei oo sama. Ton­tin arvon saa parhait­en markki­noil­ta, eikä mil­lään mielikuvituslaskelmilla.

    Korkein­taan se yksi prosentti.

    !?!?! No kai se nyt suo­raan riip­puu siitä miten paljon sen arvo nousee markki­noil­la? Jos ton­tin hin­ta muut­tuu 1%, niin sit 1%. Jos muut­tuu 100%, niin sit 100%.

    Maa-arvot ovat omis­tuoikeu­den halti­jalle ansiot­to­mia tuloja. 

    No ei ne oo tietenkään ansiot­to­mia. Ne on kor­vaus­ta siitä, että kan­taa riskiä ja pitää pääo­mia sidottuna.

  34. “Korkein­taan se yksi pros­ent­ti. Jos joltain yksi­tyiseltä ton­til­ta pois­te­taan istu­tuk­set tai raken­nus, ei sil­lä ole mitään vaiku­tus­ta. Sen sijaan jos pois­te­taan tie, sil­lä on. Jos kun­nas­ta läh­tee suuri työ­nan­ta­ja sil­lä on. Jos pois­te­taan atom­ipom­mil­la koko talousalue, arvo on sen jäl­keen nol­la. Maa-arvot ovat omis­tuoikeu­den halti­jalle ansiot­to­mia tulo­ja. Tai tois­t­en tuloja”

    Mik­si siis vain kun­nal­la tulisi olla oikeus ottaa omansa tästä “ansiot­tomas­ta tulosta”? Mik­si minä en saisi sitä yhtä pros­ent­tiani (joka on muuten Etelä-Espoos­sa paljon euro­ja…)? Mik­si paikkakun­nalle työ­paikko­ja tuo­va ei saisi samoin omi­aan jos seu­rauk­se­na on kiin­teistö­jen arvon­nousu? Mik­si rajoit­tua vain tont­tei­hin kun logi­ikkasi voi ulot­taa mihin tahansa omaisu­userään jon­ka arvoon ulkop­uoliset toimet vaikuttavat?

    Omaisu­u­den arvon­muo­dos­tus johtuu aina ympäröivän maail­man toimen­piteistä. Jos Soin­in­vaaran ja sin­un logi­ikkaa nou­dat­taa, niin on perustet­ta­va jonkin­lainen uni­ver­saali raati määrit­tämään kullekin tuot­teelle ja asialle sen “oikea ja ansioton” hinta.

    Joni

  35. Art­turi
    “Ei tietenkään. Raken­nuk­sen arvo ei oo sama Helsingis­sä kuin Kask­i­sis­sa ihan samal­la taval­la kuin ton­tinkaan arvo ei oo sama.”

    Ovat autotkin eri hin­taisia Kask­i­sis­sa ja Helsingis­sä? Taita­vat olla käyte­tyt Helsingis­sä jopa halvem­pia? Sinä et osaa tehdä eroa Tuote­tun hyödyk­keen, ja luon­non anta­man niukan Resurssin, välillä.

    “Ton­tin arvon saa parhait­en markki­noil­ta, eikä mil­lään mielikuvituslaskelmilla.”

    Ton­tin arvon saa, kun se myy­dään ilman raken­nus­ta. Siihen edel­lä mainit­tu tekni­ik­ka perus­tuukin. Tun­netun rak­en­ta­mat­toman ton­tin markkinahintaan.

    “!?!?! No kai se nyt suo­raan riip­puu siitä miten paljon sen arvo nousee markki­noil­la? Jos ton­tin hin­ta muut­tuu 1%, niin sit 1%. Jos muut­tuu 100%, niin sit 100%.”

    Tietenkin markki­noil­la. Mut­ta maan hin­ta on maan­omis­ta­jan nos­ta­ma monop­o­livoit­to, mil­lä ei ole tuotan­tokus­tan­nuk­sia. Maan­omis­ta­ja ei itse aikaansaa arvoa, minkä omaisu­ud­estaan saa markkinoilta.

    “No ei ne oo tietenkään ansiot­to­mia. Ne on kor­vaus­ta siitä, että kan­taa riskiä ja pitää pääo­mia sidottuna.”

    Maan­omis­ta­ja ei valmista eikä tuo­ta mitään. Sitä on maanko­rko, vuokrat. Mis­tä hän kan­taa riskiä?

  36. “Mik­si siis vain kun­nal­la tulisi olla oikeus ottaa omansa tästä “ansiot­tomas­ta tulosta”? Mik­si minä en saisi sitä yhtä pros­ent­tiani (joka on muuten Etelä-Espoos­sa paljon euroja…)?”

    Tuo pros­ent­ti kuu­luukin sin­ulle, mut­ta sen nos­ta­vat talo­jaan myyvät naa­purisi. Mak­samal­la vero­ja nos­tat maan hin­to­ja kuitenkin paljon enem­män kuin 1%.

    “Mik­si paikkakun­nalle työ­paikko­ja tuo­va ei saisi samoin omi­aan jos seu­rauk­se­na on kiin­teistö­jen arvonnousu?”

    Kuka luo työ­paikko­ja? Ainakin työn­tek­i­jät. Pitääkö hei­dän mak­saa vuokria?

    “Mik­si rajoit­tua vain tont­tei­hin kun logi­ikkasi voi ulot­taa mihin tahansa omaisu­userään jon­ka arvoon ulkop­uoliset toimet vaikuttavat?”

    Kysymys on maanko­ros­ta. Muut “omaisu­userät” työ ja pääo­ma, ovat ansait­tua tuloa lisäar­von tuottamisesta.

    “Jos Soin­in­vaaran ja sin­un logi­ikkaa noudattaa,”

    Tuskin­pa OS näitä min­un jut­tu­jani allekir­joit­taa. Jotakin ehkä.

    “..niin on perustet­ta­va jonkin­lainen uni­ver­saali raati määrit­tämään kullekin tuot­teelle ja asialle sen “oikea ja ansioton” hinta.”

    Klassi­nen jako on selvä. Palkat ja voitot ovat henkilöko­htaista ansait­tua tuloa, maanko­rko on ‘yhteiskun­nan’ tulo.
    Mut­ta ‘finanssikap­i­tal­is­min’ pyörteis­sä, voi aset­taa kyseenalaisek­si mon­en­moista ns. ‘pääo­maa.’

  37. Kjr63:

    Ovat autotkin eri hin­taisia Kask­i­sis­sa ja Helsingissä?

    Eivät, kos­ka auton voi ajaa Kask­i­sista Helsinki­in edullis­es­ti. Sen sijaan paperikoneet ovat eri hin­taisia Met­son tehtaal­la ja Kiinassa.

    Talot joi­ta ei mitenkään järkevästi voi siirtää voivat olla täysin eri hin­taisia eri paikois­sa riip­puen siitä miten tuot­tavia ne ovat missäkin.

    Ton­tin arvon saa, kun se myy­dään ilman raken­nus­ta. Siihen edel­lä mainit­tu tekni­ik­ka perus­tuukin. Tun­netun rak­en­ta­mat­toman ton­tin markkinahintaan.

    Sin­un edel­lä mainit­tu tekni­ik­ka perus­tuu pelkkään väärin ymmärtämiseen. Tont­tia ei voi siirtää edullis­es­ti. Sik­si et voi tehdä laskel­maa tuol­la taval­la aivan samoin kuin et voi tehdä laskel­maa rakennuksistakaan.

    Mut­ta maan hin­ta on maan­omis­ta­jan nos­ta­ma monop­o­livoit­to, mil­lä ei ole tuotantokustannuksia.

    Joo niin se joku myyt­ti­nen maan­hin­ta, jon­ka se maan ensim­mäi­nen omis­ta­ja on saanu. Kaik­ki sen jälkeiset arvon­nousut on mui­ta kuin monopolivoittoja.

    Maan­omis­ta­ja ei valmista eikä tuo­ta mitään. Sitä on maanko­rko, vuokrat. Mis­tä hän kan­taa riskiä?

    Ei niin, mut­ta silti se saa kor­vaus­ta siitä, että antaa pääo­mansa muille tuot­tavaan käyt­töön ja kan­taa riskiä pääo­man arvon heittelehtimisestä.

  38. Joni kir­joit­ti: “Mik­si rajoit­tua vain tont­tei­hin kun logi­ikkasi voi ulot­taa mihin tahansa omaisu­userään jon­ka arvoon ulkop­uoliset toimet vaikuttavat?”

    Tot­ta. Metrot ja kaa­vat vaikut­ta­vat myös valmi­iden raken­nusten hin­toi­hin (tai niiden alla ole­vien tont­tien tont­tien hintoihin).

    Olete­taan että raken­netaan metro joko paikan A tai paikan B kaut­ta. Metron saa­va paik­ka (A) kaavoite­taan täy­teen raken­nuk­sia. Toinen paik­ka (B) kaavoite­taan virk­istysalueek­si ilman raken­nu­soikeut­ta. O.S. ehdot­ti että A‑paikan maan­omis­ta­jal­ta leikataan ansioton arvon­nousu pois. Tämä on reilua siinä mielessä, että näin A- ja B‑paikan maan­omis­ta­jia kohdel­laan rahal­lis­es­ti jotakuinkin tas­a­puolis­es­ti. Vai­h­toe­hto tälle olisi (per­in­teinen tapa) sal­lia sat­tuman tuo­mat voitot, pitkäaikainen speku­loin­ti sil­lä kum­man paikan kaut­ta metro raken­netaan, ja mah­dolli­nen kor­rup­tio ja lobbaus.

    Olete­taan että jol­lain on jo täy­teen raken­net­tu tont­ti paikas­sa A. Sen (ja sen asun­to­jen) arvo nousee metron myötä huo­mat­tavasti. Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä myös sen arvoa tulisi leika­ta, sil­lä B‑paikassa ole­va ton­tin ja raken­nusten omis­ta­ja jää ilman tätä ansioton­ta arvonnousua.

    Kjr63:n esit­tämien laskelmien tyyli­in voisi ajatel­la, että yksi oikeu­den­mukainen tapa ratkaista ongel­ma on kor­ja­ta tilan­net­ta val­tion toimes­ta niin, että asun­to mak­saa saman ver­ran (raken­nuk­sen todel­lisen paikas­ta riip­pumat­toman arvon ver­ran) siitä riip­pumat­ta nos­taako kaa­va ton­tin arvoa vai ei.

    Ehdotet­tu tapa pakkol­u­nas­taa ton­tit ei toi­mi tuos­sa raken­net­tu­jen tont­tien tapauk­ses­sa, pait­si jos myös kaik­ki alueen raken­netut ton­tit pakkol­u­nastet­taisi­in (tai niiltä muuten otet­taisi­in ansioton arvon­nousu pois). Menetelmä on myös han­kala siin mielessä, että usein tont­tien arvo nousee vaivihkaa eikä yhdel­lä rysäyk­sel­lä kuten tuos­sa metropäätök­sessä. Tämä tarkoit­taisi usei­ta leikkauk­sia sil­loin täl­löin, ja kaikille tonteille.

    Jos jatke­taan täl­lä arvon­leikkauslin­jal­la, yksi toimi­vampi tapa voisi olla verot­taa arvopaikoil­la ole­via tont­te­ja. Tämä olisi aika help­poa toteut­taa likimääräis­es­ti niin, että asun­to­jen arvo­ja seu­rat­taisi­in, ja paikkako­htaista veroa nos­tet­taisi­in aina kun asun­to­jen arvot nou­se­vat (ja las­ket­taisi­in päin­vas­taises­sa tapauksessa).

    (Toinen tapa nähdä tämä tilanne on se, että val­tio omis­taa kaikissa keskuk­sis­sa tuon ansiot­toman arvon­nousun osu­u­den tonteista/asunnoista ja perii siitä vuokraa asun­to­jen kul­loisil­takin asukkailta.)

    En usko että Suomes­sa men­nään tähän jär­jestelmään aivan pian. Toimisiko tämä jär­jestelmä? Olisiko reilu? Olisiko siir­tymä nykyis­es­tä tilanteesta uuteen riit­tävän help­po toteut­taa (ja riit­tävän reilu)? Esimerkik­si Helsin­gin keskus­tas­sa asun­to­jen arvo lask­isi rajusti, ja laskenut arvo pitäisi kai kor­va­ta asun­to­jen nyky­isille omis­ta­jille ker­tako­r­vauk­se­na (pait­si että ei val­tio ole aina kovin täysimit­taisia kor­vauk­sia ennenkään antanut lunastet­tu­jen maid­en omistajille 🙂 ).

    Vai­h­toe­hto tälle mallille on siis nykyi­nen paljon speku­laa­tioi­ta ja ei-tasa-arvoista kohtelua sisältävä malli.

  39. Pahoit­telu­ni paikan­val­in­tavirheestä. Ote­taan­pa parem­pi esimerk­ki: Iisalmel­la myy­dään uusia ker­rostaloa­sun­to­ja, jois­sa neliöhin­ta on noin 2300–2500€/m2. Iisal­mi lie­nee riit­tävän kaukana Helsingistä, jot­ta Helsin­gin tont­tip­u­la ei vaiku­ta hin­toi­hin ja näin ollen kelvolli­nen vertailukohta.

  40. Art­turi:
    “Sin­un edel­lä mainit­tu tekni­ik­ka perus­tuu pelkkään väärin ymmärtämiseen. ”

    Njet. Vas­taavia tekni­ikoi­ta käytetään Yhdys­val­lois­sa tänäkin päivänä. Ja taloustiede sen takana on kivenko­vaa. Adam Smithin ja David Ricar­don vuokralait.

    “Joo niin se joku myyt­ti­nen maan­hin­ta, jon­ka se maan ensim­mäi­nen omis­ta­ja on saanu. Kaik­ki sen jälkeiset arvon­nousut on mui­ta kuin monopolivoittoja.”

    Ensim­mäi­nen maan­omis­ta­ja on saanut maan ilmaisek­si. Kaik­ki maavuokra on monopolivoittoa.

    Juho Laatu:
    1800-luvun lib­er­aalit, kuten John Stu­art Mill ja Hen­ry George, oli­vat sitä mieltä, että resurssit täy­tyy pitää verotet­tuna yhteis­maana. Se olisi ain­oa keino oikeu­den­mukaiseen mer­i­tokra­ti­aan. Muuten nou­se­va maanko­rko syö aina palka­nsaa­jien kas­va­van tuottavuuden.

    Mikko Särelä:
    Tont­tip­u­la = maan hin­ta. Jos ei ole tont­tip­u­laa, maa on ilmaista. Myöskään Iisalmes­sa ei maa ole ilmaista, joten myös siel­lä on tonttipula.

  41. “Maa on kaiken kansan mut­ta, her­rat maa­ta hal­lit­see” laulelti­in 70-luvul­la. Her­roil­la on kaut­ta aikain tapana spekuleer­a­ta ja vetää ove­lasti välistä voiton­pyyn­tivi­etin viem­inä. Kaik­ki nou­dat­ta­vat Mark Twain­in ohjet­ta: Osta maa­ta, sitä ei enää valmis­te­ta. Nyt val­tio opiskelee samaa ajat­te­lu­ta­paa saat­u­aan mailleen spekulaatiosijainteja.

    Tulen hyvälle tuulelle, kun huo­maan ton­tin arvon lasken­ta-appa­raat­tien syn­nyt­tävän kir­ja­van keskustelun eri koulukun­tien välille. Muis­tut­taa niin liiken­netalousk­oulukun­tien kisailua.

    Yleinen etu, jon­ka edus­ta­ji­na tässä maa­nar­vosirkuk­ses­sa toimi­vat kun­nat ja val­tio — tai pitäisi toimia, on pyrit­ty kir­jaa­maan laki­in. Ansioton arvon­nousu on leikat­ta­va. Teo­ria on hyvä, käytän­nöt vaihtelevat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.