Vihreän liiton vero-ohjel­mas­sa esitetään pros­entin koro­tus­ta arvon­lisäveroon. Vero­ja on korotet­ta­va, mut­ta onko arvon­lisävero parem­pi kuin tulovero?

Jos ulko­mai­ta ei olisi, ei tuloveron ja arvon­lisäveron välil­lä olisi juuri eroa. Jos ostan vaikka­pa par­turil­ta tukan­leikku­un, siitä rahas­ta, jon­ka minä mak­san vain osa pää­tyy par­turille. Välistä menee sekä arvon­lisävero että par­turin tulovero ja vielä eläke­mak­sut. Sil­lä kuin­ka suuri osa tästä veroki­ilas­ta on arvon­lisäveroa ja kuin­ka suuri osa tuloveroa, ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Tässä tapauk­ses­sa arvon­lisävero ja par­turin tulovero ovat myös keskenään aivan yhtä paljon kulu­tusvero­ja, kos­ka kulut­ta­ja joutuu ne mak­samaan hin­nas­sa. Jat­ka lukemista “Pitäisikö korot­taa tuloveroa vai arvonlisäveroa?”

Aja­tus on epäkyp­sä, mut­ta julkaisen sen kuitenkin.

Viime aiko­jen pankkikri­i­seistä kovin suuri osa on läht­enyt asun­toku­plas­ta. Pankit ovat rahoit­ta­neet kohoavia asun­to­jen hin­to­ja ottaen oste­tun asun­non vaku­udek­si melkein täy­destä arvostaan. Kun asun­toku­pla puhkeaa, vaku­udet eivät vas­taakaan lainan arvoa ja pank­ki joutuu vaikeuk­si­in.  Ratkaisuk­si on esitet­ty, että asun­to saadaan ottaa vaku­udek­si vain osas­ta arvoaan, vaikka­pa vain 80 % kauppahinnasta.

Entä jos asun­to kel­paisi vaku­udek­si sadas­ta pros­en­tista siitä arvos­ta, joka sil­lä on ollut vähim­mil­lään viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana. Tämä voi olla yksit­täisen asun­non hin­nanos­alta vaikea oper­a­tional­isoi­da, mut­ta lähelle pääsee sil­lä, että osto­hin­taa ver­rataan asun­to­jen hin­tain­dek­si­in. Jos hin­tain­dek­si on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana ollut joskus 40 pros­ent­tia alem­pana kuin nyt, asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta kel­paisi vaku­udek­si vain 60 pros­ent­tia. Jat­ka lukemista “Asun­to­jen vaku­usar­voille kat­to men­neestä hintatasosta”

Puhe val­tu­us­ton keskustelussa

Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta on sekä vält­tämätön­tä että erit­täin kallista. Kos­ka se on erit­täin kallista, se kan­nat­taa tehdä mah­dol­lisim­man kustannustehokkaasti.

EU:n ilmastopoli­ti­ikas­sa päästöt jae­taan kah­teen osaan. Kansal­lisi­in päästöi­hin  (ei päästökaup­pasek­tori ), joi­ta ovat esimerkik­si liiken­teen päästöt ja yhteisi­in päästöi­hin, joi­ta säädel­lään päästökau­pal­la. Helen päästöt ovat näitä päästökaup­pa­päästöjä. EU vähen­tää näitä 21 pros­en­til­la vuo­den 2005 tasos­ta yksinker­tais­es­ti sil­lä, että päästöoikeuk­sien määrää vähen­netään lin­eaaris­es­ti. Päästöoikeuk­sien kas­va­va hin­ta pakot­taa vähen­tämään päästöjä suun­nitel­lusti. Jat­ka lukemista “Helsin­gin ener­gian kehi­tyso­hjel­ma “kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta””

Pysäköin­ti­laitos Töölön hotel­lien alle

Yksi­tyi­nen pysäköin­tiyrit­täjä halu­aa Töölönkadulle hotel­lien alle 600 auton pysäköin­tipaikan. Tästä tehdään samal­la myös väestön­suo­ja. En tiedä, mikä on väestön­suo­jan osu­us kus­tan­nuk­sista, mut­ta pysäköin­ti rahoit­taa itse itsen­sä – tässä ei ole kaupun­gin rahaa eikä rahoituk­se­na myöskään käytetä perusko­r­jaus- tai kaavoitusveroa. Yleen­sähän perusko­r­jauk­sen yhtey­dessä velvoite­taan kiin­teistö rahoit­ta­maan jotain pysäköin­ti­laitos­ta erään­laise­na raken­nusverona.  Paikoista 400 tulee ”asukkaiden käyt­töön”, mikä tarkoit­taa suomek­si, ettei niitä saa luovut­taa työ­matkapysäköin­ti­in. Alueel­la on huu­ta­va pula asukaspysäköin­tipaikoista (tun­nuk­sia muis­taak­seni noin 2,50 yhtä paikkaa kohden)  joten varakkaista töölöläi­sistä var­maankin löy­tyy halukku­ut­ta mak­saa.  (KORJAUS: Ei se sen­tään noin paha ole. Tuo suhde on Etu-Töölössä 1,86 ja F‑alueella (Takatöölö, Meilahti) 1,49) Oikeas­t­aan täl­laiset han­kkeet pitäisi rahoit­taa nos­ta­mal­la asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa ja kor­vamerk­it­semäl­lä se pysäköin­ti­laitosten rak­en­tamiseen. Nyt nuo 400 mak­sa­vat siitä, että kaikkien pysäköin­ti­ti­lanne helpottuu.

Kadun­var­sipysäköinti­na 600 autopaikkaa vas­taa yli neljää kilo­metriä kadun­vart­ta. Ker­rankin pysäköin­ti­hanke, jota pystyy kan­nat­ta­maan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takuin­nan lista 25.11.2010”

Eräs kaveri­ni lainasi min­ulle vuosia sit­ten kir­jan ”Urban eco­nom­ics”. Tuos­sa kir­jas­sa esitet­ti­in muun muas­sa tutkimustulos/väite, että ilmainen joukkoli­ikenne lisää yksi­ty­isautoilua. Tämä intu­ition vas­tainen väite perus­tuu siihen, että ilmainen joukkoli­ikenne hajot­taa yhdyskun­taraken­net­ta ja piden­tää matko­ja ja piden­tyneet matkat tuot­ta­vat enem­män yksi­ty­isautoilu­ja, kos­ka kaik­ki matkat eivät ole julkiselle liiken­teelle sopivia työmatkoja.

Asian on tul­lut taas ajanko­htaisek­si, kos­ka Helsin­gin seudul­la suun­nitel­laan uut­ta tar­if­fi­raken­net­ta. Tässä yhtey­dessä on mainit­tu myös matkan pitu­ud­es­ta riip­puma­ton tasa­tar­if­fi.  Tasa­tar­if­fi toimii vähän samal­la taval­la kuin ilmainen joukkoli­ikenne, kos­ka lisäk­ilo­metrit ovat ilmaisia. Jat­ka lukemista “Nopea ja hal­pa liikenne hajot­taa yhdyskuntarakennetta”

Pitäisi olla jok­seenkin kaikille selvää, että seu­raaval­la vaa­likaudel­la julk­isia meno­ja leikataan rajusti samal­la kun vero­ja korote­taan. Mis­sä on julki­nen keskustelu aiheesta? Pelkäävätkö kaik­ki per­su­ja niin paljon, että eivät uskalla puhua asi­as­ta mitään. Vai onko vika yksinker­tais­es­ti vain kokoomuk­ses­sa? Kokoomus ei halua riskeer­a­ta vaalivoit­toaan mil­lään eikä sik­si puhuta ikävistä asioista – eikä mis­tään muis­takaan asioista – mitään.  Kun kokoomus/ val­tio­varain­min­is­teri ei avaa peliä, ei oikein kukaan muukaan voi. Ei voi siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että val­tio­varain­min­is­ter­iön takana ovat kaik­ki tiedot. Sieltä pitäisi tul­la aloite. Jat­ka lukemista “Mik­si ei puhuta säästöistä?”