Miksi ei puhuta säästöistä?

Pitäisi olla jok­seenkin kaikille selvää, että seu­raaval­la vaa­likaudel­la julk­isia meno­ja leikataan rajusti samal­la kun vero­ja korote­taan. Mis­sä on julki­nen keskustelu aiheesta? Pelkäävätkö kaik­ki per­su­ja niin paljon, että eivät uskalla puhua asi­as­ta mitään. Vai onko vika yksinker­tais­es­ti vain kokoomuk­ses­sa? Kokoomus ei halua riskeer­a­ta vaalivoit­toaan mil­lään eikä sik­si puhuta ikävistä asioista – eikä mis­tään muis­takaan asioista – mitään.  Kun kokoomus/ val­tio­varain­min­is­teri ei avaa peliä, ei oikein kukaan muukaan voi. Ei voi siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että val­tio­varain­min­is­ter­iön takana ovat kaik­ki tiedot. Sieltä pitäisi tul­la aloite.Lip­posen hal­li­tus saat­toi vuon­na 1995 tehdä iso­ja ratkaisu­ja, kos­ka vaalei­hin men­ti­in kri­isi­tun­nelmis­sa. Nyt ei puhuta kri­i­sistä, nyt suol­letaan vain unelmahöt­töä. On todel­la vaikea kään­tää ruu­via huhtiku­us­sa, kos­ka kaik­ki tulee yllä­tyk­senä. Samas­ta syys­tä Helsingis­sä on vaikea tas­apain­ot­taa kaupun­gin talout­ta, kos­ka edes kun­nal­lispoli­itikot eivät ole tiedosta­neet ahdin­gon syvyyttä.

Julkisen sek­torin val­taosa on kun­tat­alout­ta. Säästämisen on pain­o­tut­ta­va kun­tien menoi­hin, kos­ka muual­la ei vas­taa­van suu­ruisia meno­ja ole. Var­maankin teitä raken­netaan vähän maltil­lisem­min, puo­lus­tusvoimat eivät saa kaikkea mitä halu­a­vat ja maat­alous…? Nämä ovat pieniä rahoja.

Eduskun­tavaaleis­sa on vaikea puhua siitä, miten kun­nat voivat leika­ta meno­jaan. Kun­tien välil­lä on val­tavia ero­ja siinä, mitä saman­ta­soiset palve­lut mak­sa­vat. Mitään ongel­maa ei olisi, jos kaik­ki oli­si­vat yhtä hyviä kuin tehokkaim­mat. Niin­pä ennen kuin ryhdytään kur­jis­ta­maan palvelu­ja, pitäisi selvit­tää, voisiko saman tehdä halvem­mal­la. Hal­li­tus ei voi tehdä näitä päätök­siä kun­tien puoles­ta, mut­ta se joutunee pakot­ta­maan kun­nat niihin val­tiono­suuk­sien kautta.

Muuten olen yhä sitä mieltä, ettei ole mitään järkeä siinä, että kaik­ki EU-maat paina­vat julkisen talouden pani­ikki­nap­pu­laa samanaikaises­ti. Siitä ei julki­nen talous kohen­nu, syn­tyy vain lama. Keskus­pankil­ta kai­vataan saman­laista laa­jasy­dämisyyt­tä, mitä FED on osoit­tanut Yhdysvalloissa.

179 vastausta artikkeliin “Miksi ei puhuta säästöistä?”

  1. Kun kat­soo meno­ja, niin ei ole vaikea arva­ta mis­tä säästöt tehdään. Kun yli puol­let yhteiskun­nan menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja, niin vain niihin tehdy­il­lä supis­tuk­sil­la on kokon­aisu­u­den kannal­ta mitään merkitystä. 😀

    Kol­mas vähän merkit­tävämpi meno­erä on koulu­tus. Se toiv­ot­tavasti säästyy pahim­mil­ta leikkauksilta.

    Ikäviä asioi­ta ei halu­ta ottaa puheek­si ennen vaale­ja. Mut­ta onko kyse lop­ul­ta ikävistä asioista? 😉

  2. Julki­nen keskustelu tosi­aan näyt­tää vähäiseltä. Olet var­maan oike­as­sa, että kokik­set viimeisenä halu­a­vat aloit­taa tämän keskustelun. Demarien tähän tietysti odot­taisi iskevän, mut­ta suht hil­jaista sielläkin.…

    Oisko tässä vähän täl­laista pienen maan väsymys­tä talouden hallintaan. Poh­jal­ta talouden hyvät ja huonot ajat tule­vat ulko­mail­ta, eikä niille kukaan mitään voi. Kysymys hel­posti typ­istyy vain siihen, etät ote­taanko lisää velkaa vai ei.

    Kan­sain­välistymi­nen on selvästi sitonut vasem­mis­ton kädet. Ihmiset pelkäävät, etät jos demar­it alka­vat tosis­saan mel­las­taa, niin lop­utkin työt­paikat häviävät. Samoin luulisin, että tuo soin­in­vaaran mainit­se­ma “palvelu­jen tehost­a­mi­nen” saa perusäänestäjän lähin­nä säikähtämään poh­jal­ta “vaa­di­taanko min­ul­ta jotain?”

  3. Säästöistä puhumi­nen vaatii kai liikaa poli­it­tisia tap­pi­oi­ta, ei ole kauhean suosit­tua siksi?

    Samaa asi­aa voisi kai läh­estyä tois­es­ta suun­nas­ta helpom­min: kun nyt eduskun­ta päät­tää eri­lai­sista palveluista joi­ta kun­tien pitää ihmisille tuot­taa ja mak­saa, mik­sei siir­ret­täisi tätä päätän­tä­val­taa ihmisille?

    Selviö kai on jokaiselle se, että nykyiseen palvelu­palet­ti­in julkisen sek­torin tilaa­mana ja mak­samana ei ole varaa. Fak­tathan on aika rujot, viime­vuon­na velkaa otet­ti­in pelkästään val­ti­olle 13 mrd euroa, tuloverot oli­vat val­tion osalta 9 mrd euroa.

    Lama-aikana val­tion meno­ja tiet­ty kas­vat­taa ansiosi­don­naiset työt­tömyysko­r­vauk­set, siitä voisikin keskustel­la että kuu­luuko koko ansaiosi­don­naisen pyörit­tämi­nen val­tion bud­jet­ti­in lainkaan, vai pitäisikös työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den pyörit­tää ko sys­teemiä keskenään? Työt­tömyyskas­sathan ovat ole­mas­sa, mik­sei sinne kerätä tarvit­tavia varo­ja työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den toimes­ta? Kum­mallis­in­ta­han tässä on se, että ansiosi­don­naista saa vain työt­tömyyskas­san jäsen, vaik­ka val­tio mak­saa käytän­nössä koko lystin.

  4. Jut­telin juuri säästöistä erään syr­jäisem­män pikkukaupun­gin työn­tek­i­jän kanssa. Kuulem­ma kaik­ki palve­lut on jo leikat­tu min­imi­in tai jopa alle lak­isääteisen tason. Ja on turha valit­taa kun rahaa ei ole.

    Muis­tan luke­neeni jostakin että jos EKP tur­vau­tuu saman­laiseen setelira­hoituk­seen kuin FED, esim. luo­ma­l­la tyhjästä 1000 mil­jar­dia euroa, se johtaa käytän­nössä globaali­in raa­ka-ainei­den ja ruuan hin­nan nousu­un. Ja voi kär­jistää esimerkik­si kri­ise­jä ja nälän­hätiä Afrikassa. 

    Toisaal­ta sitähän varten EU:lla on ne uudet nopean toimin­nan joukot. Lisää tilauk­sia vain Euroopan sota­te­ol­lisu­udelle. Kui­tat­ti­in­han Kreikan hätäa­pu­lainal­lakin panssari­vaun­u­os­to­ja Saksasta. 

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/93504-raju-vaite-kreikasta-8-miljardin-laina-humahtaakin-aseisiin

  5. Olisiko nyt kuitenkin kyse siitä että myös VM:n kristal­li­pal­lo on harv­inaisen sumea? Työt­tömyys on pahen­tunut huo­mat­tavasti paljon odot­tet­tua vähem­män, mikä huu­taa seli­tys­tä. Deflaa­tion uhka on edelleen ole­mas­sa. Se mitä tapah­tuu maail­man­taloudessa esimerkik­si val­u­ut­takurssien suh­teen on täysin auki. Julkisel­la sek­to­ril­la on meneil­lään iso eläköi­tymi­nen, esimerkik­si rekry­toin­tikiel­to ei tun­nu tässä tilanteessa järkevältä. Ja niin edelleen. Epä­var­muu­den tilas­sa se ettei tehdä mitään virhei­den pelos­sa on ymmär­ret­tävää, jopa viisasta.

  6. Niin ja sem­moinen olen­nainen ero Lip­po­nen I tilanteeseen on se että val­tion­ve­lan korko oli sil­loin jotain ihan muu­ta, täl­lä het­kel­lä Suo­mi taitaa mak­saa noin pros­entin korkoa lainoistaan.

  7. No ei sen val­tio­varain­min­is­ter­iön takana ihan kaik­ki tiedot ole ja vaik­ka olisikin, niin tuskin­pa Katainen sen­tään kyke­nee estämään ketään muu­ta niitä saamasta.

    Esi­tyk­sesi val­tiono­suuk­sien leikaamis­es­ta on hieno, mut­ta vas­taa nyt ensin seuraavaan:

    Kuin­ka paljon julkisen talouden rahoi­tus­tarvet­ta tulee vähen­tää? Olisiko ken­ties sel­l­ainen 2’000’000’000€/kk hyvä tavoite?

  8. “Lama-aikana val­tion meno­ja tiet­ty kas­vat­taa ansiosi­don­naiset työt­tömyysko­r­vauk­set, siitä voisikin keskustel­la että kuu­luuko koko ansaiosi­don­naisen pyörit­tämi­nen val­tion bud­jet­ti­in lainkaan, vai pitäisikös työ­nan­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den pyörit­tää ko sys­teemiä keskenään?”

    Ansiosi­don­naisen etu­u­den byrokra­t­ian pyörit­tämisen hoitaa TVR eli työn­tek­i­jöi­den ja työan­ta­jien hal­lit­se­ma vaku­u­tus­laitos , se kerää varat työ­nan­ta­jil­ta ja työn­tek­i­jöiltä ansiosan ja val­ti­ol­ta perusturvaosuuden.
    Kas­sat hoit­vat lähin­nä asi­akas­palvelun ja lop­ullisen mak­satuk­sen asiakkaalle.

    Val­tio ei osal­lis­tu rahan pyöri­tyk­seen kuin tuon perus­päivära­hao­su­u­den pulit­tamisen verran.

    Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut sotke­taan meil­lä veroksi tarkoituk­sel­la, kun halu­taan osoit­taa, että Suo­mi on himoverot­ta­ja , siis sisäpoli­it­ti­sista syistä

    TVR mak­saa myös eläke­vaku­u­tusy­htiöille myös päivära­han eläkekertymän

    http://www.tvr.fi/?4;2;5300;5300.html

    1. Pakolli­nen tulosi­don­nainen mak­su jos­ta koitu­va etu ei vas­taa vaku­u­tus­matemaat­tis­es­ti mak­sur­a­situs­ta, on vero. Eri­tyis­es­ti se on vero niille, jot­ka mak­sa­vat sitä olemat­ta edes vakuutettuja.

  9. @TL

    juuri tuo on se ongel­man ydin, kun­tien menot on jo päätet­ty val­tion toimesta.

    Minus­ta oli kum­mallista seu­ra­ta vuosi tai kak­si sit­ten käy­tyä keskustelua sairaan­hoidon pri­or­isoin­nista: lääkärit sanoi­vat, että se on poli­itikko­jen hom­ma, poli­itikot saoi­vat että se on lääkärei­den homma.

    Jos ker­ran kumpikin vält­telee vas­tu­u­taan niin mik­sei sit­ten siir­retä vas­tu­u­ta tilaamis­es­ta ja mak­samis­es­ta ihmisille?

    Päivän­selvä asia että nyky­malli­nen läh­estymistapa ei voi jatkua pitkään, erikois­sairaan­hoidon meno­jen jyrkkä kasvu ei vaan onnis­tu, rahat lop­puu. Jos päätös­val­ta olisikin ihmisil­lä, ehkä myös elin­ta­vat muut­tuisi­vat? Elin­tapo­jen muut­ta­mi­nen toisi joka tapauk­ses­sa suurim­mat säästöt tähän yhteiskuntaan.

    Yksi suuri kysymys on myös väärä koulu­tus. Tässsä yhteiskun­nas­sa koulute­taan aivan liikaa ihmisiä aloille, joil­la ei ole töitä, tai sit­ten koulute­taan alalle, jol­la on töitä, ihmisiä väärälle tasolle. Teknikkok­oulu­tuk­ses­ta luop­umi­nen oli suuri virhe. Tämä jo todet­ti­inkin osit­tain palaut­ta­mal­la rakennusmestarit.
    Tämä yhteiskun­ta voisi kysyä itseltään että mik­si tiet­ty­jen alo­jen tohtorit ovat kau­pan kas­sal­la töissä.

  10. Ai siis että kukaan ei kykene puhu­maan val­tion­taloud­es­ta ja säästöistä, kos­ka kokoomuk­se­lainen val­tio­varain­min­is­teri estää? Haloo.

  11. Val­tionkin bud­je­toin­tikäytän­nöis­sä on paran­tamisen varaa:

    -sisäisiä siir­to­ja pitäisi pystyä tekemään bud­jetin sisäl­lä nyky­istä enem­män jos halu­taan saa­da samal­la rahal­la enemmän
    ‑nol­lapo­h­jabud­je­toin­ti pitäisi ottaa käyt­töön eli kaik­ki ohjel­mat arvioitaisi­in sään­nöl­lis­es­ti ja jos tavoit­tei­ta ei ole saavutet­tu, niin ohjel­man rahoi­tus lakkautettaisiin

    Kun­tat­alous on luon­nol­lis­es­ti isom­pi meno­erä julk­isten meno­jen kannalta:

    -ylläpitäjäjär­jestelmä on turhaan kas­vat­tanut koulu­tus­meno­ja nopeasti
    ‑kun­tay­htymien talous pitäisi saa­da kun­tien tehokkaam­paan kontrolliin
    ‑tuloso­h­jauk­sen epäon­nis­tu­mi­nen on johta­mas­sa VM:n kun­nille aset­ta­man henkilöstön määräl­lisen rajoit­teen käyttöönottoon

    Näil­lä keinoil­la saataisi­in muu­ta­man mil­jardin säästöt

  12. jep, ja tuo vero pitäisikin siirtää pois val­tion perit­tävistä veroista työt­tömyyskas­soille (etukä­teen) rahas­toitavak­si maksuksi.

    Onhan se aika absur­dia että val­tio ottaa velkaa täyt­tääk­seen työt­tömyyskas­so­jen mak­su­velvoit­teet. Ei kai tuol­laista rasitet­ta yleis­es­ti län­si­mail­la val­tioil­la ole, vaan se hoide­taan yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­den kesken etukä­teen tai sit­ten kun irti­sanomiset sat­tuvat kohdalle, kuten Nokialle kävi Saksassa.

  13. Peri­aat­teessa jos sosi­aali­vaku­u­tus­mak­su on aktu­aaris­es­ti oikei­den­mukainen, eikä sisäl­lä tulo­ja uudelleen­jakavaa ele­ment­tiä, niin sen tulisi olla pikem­minkin säästämistä kuin veroa. Täl­löin säästö­jen purku ja etuuk­sien mak­su myöhem­min kom­pen­soi aiem­mat palkka­sum­man perus­teel­la mak­se­tut mak­sut jokaisen vaku­utet­tu­jen ryh­män kannalta.

    Eläk­keet ja muut etu­udet ovat kuitenkin kan­sain­välis­es­ti erit­täin vaikei­ta vertailla.

  14. Alhaiset korot, net­tove­la­ton val­tion­talous, varsin alhainen työt­tömyys (ja odot­ta­va työvoima­pu­la), tyyp­il­lis­es­ti nop­saa takaisin pom­pah­ta­va kansan­talous, tot­tel­e­vainen kansa … 

    Köy­hät kunnat … 

    Eduskun­tavaalit …

    Oli miten oli, nyt on Suomen talouden vahvu­u­den hyö­dyn­tämi­nen ja talouskasvun luomi­nen vähin­tään yhtä tärkeää kuin säästölis­to­jen väsäämi­nen. Ali­jäämän kun voi kuroa umpeen kahdel­la taval­la. Eikä se val­tion ali­jäämä edes ole kuulem­ma hälyt­tävä vaik­ka jotkut vaal­itäpinöis­sään niin väittävät.

  15. Ter­vey­den­huol­lon meno­jen OSUUS on Suomes­sa aika suuri, mut­ta niiden TASO on OECD-maid­en heikoimpia.
    Poli­itikko­ja en päästäisi hoito­ja pri­or­isoimaan, pri­or­isoin­ti on tehtävä niiden toimes­ta, jot­ka siitä jotain ymmärtävät — lääkärit tietävät parhait­en kuka mis­täkin hoi­dos­ta hyö­tyy. Ja lääkärit pror­isoin­tia tekevätkin, päivittäin.

    Osmo: “Kun­tien välil­lä on val­tavia ero­ja siinä, mitä saman­ta­soiset palve­lut maksavat.”
    Jep. Tässä olisi val­tio­val­lan ohjauk­sen paik­ka, mut­ta sen tilanne on suun­nilleen sama kuin omis­ta­jao­h­jauk­senkin: olematon.
    Tässä olisi myös tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen paik­ka, mut­ta kun­tasek­to­ril­la sitä ei ole juuri lainkaan.

  16. Paa­vo Häik­iö: Päivän­selvä asia että nyky­malli­nen läh­estymistapa ei voi jatkua pitkään, erikois­sairaan­hoidon meno­jen jyrkkä kasvu ei vaan onnis­tu, rahat loppuu.

    Mil­loinka­han ne rahat loppuvat?
    Onko tässä poli­itikko, joka halu­aa päästä priorisoimaan?

  17. Kukaan nyky­i­sistä puolue­jo­hta­jista ei oikein osaa luot­ta­mus­ta herät­tävästi hah­mot­taa talousasioi­ta. Muista Niin­istö on selvästi vahvin ja myös Heinälu­o­ma entisenä val­tion­va­rai­min­is­ter­inä osaa paljon. 

    Kam­reeri Niin­istö pysty­isi säästölis­toil­lakin pär­jäämään hyvin vaaleis­sa, mut­ta Kataiselle kam­reerin rooli ei sovi. Kreik­ka-päätök­senkin niskalenk­ki markki­navoimista pet­ti pahan ker­ran. Ja kansa muis­taa talouskri­i­sistä lausu­tut sanat: “Ei koske meitä.”

    Joten tuskin mitään järkevää keskustelua säästöistä syn­tyy ennen kuin on vihon­vi­imeinen pakko vaalien jälkeen.

  18. Ensin val­tio mätkii kun­nille lak­isääteisiä meno­ja ja sit­ten patis­telee kun­tia säästötalkoisi­in. Pääsyylli­nen kun­tien suuri­in menoi­hin on eduskun­ta. Siinä mielessä vaalien alla pitäisi puhua säästöistä eli kun­tien lak­isääteis­ten meno­jen leikkauk­sista. Esim. omavas­tu­u­o­suuk­sien tun­tu­vista lisäämi­sistä eri­lai­sis­sa hoidois­sa ja sub­jek­ti­ivis­ten etuuk­sien vähentämisistä. 

    Nämä asi­at kuu­lu­vat eduskun­nalle, ei kun­nalle. Ja erikois­sairaan­hoito val­tion mak­set­tavak­si eli toista kaut­ta veron­mak­sajien hoidet­tavak­si. Kun­nat ovat liian pieniä yksikköjä oper­oimaan vaikei­ta spesiaalihoitoja.

    1. Jos erikois­sairaasnhoito siir­retään val5tiolle, pitää siirtää peruster­vey­den­hoitokin. Muuten kun­nan kan­nat­taa lähet­tää jokainen flun­ss­apoti­las keskus­sairaalaan. Peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon väli­nen raja on niin häi­lyvä, että niil­lä ei voi olla eri maksaja.

  19. Ei säästämi­nen ole mikään ongel­ma, jokainen osaa säästää ja kur­jis­taa. Ongel­mana on käytet­tävis­sä ole­vien raho­jen käyt­tämi­nen mah­dol­lisim­man hyvin (tehokkaasti). Sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltoa ollaan mm. yksi­ty­istämässä myyrän­työnä pikkuhil­jaa ilman, että minkään­laista julk­ista ana­lyyt­tista keskustelua asi­as­ta käy­dään. Julkisen sek­torin tuot­tavu­us las­kee osin jo siitä, kun alalle on tuo­tu kaiken maail­man help­po­heikke­jä, joil­la ei ole mitään annet­tavaa ei yksi­tyiselle eikä julkiselle sek­to­rille. Pelle­jä, jot­ka näyt­televät toim­i­tusjo­hta­jia veron­mak­sajien rahoil­la. Oksettavaa.

  20. Osmo: “Peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon väli­nen raja on niin häi­lyvä, että niil­lä ei voi olla eri maksaja.”

    Niin­pä — juuri sik­si poli­itikko­ja ei saa päästää pri­or­isoimaan ter­veys- tai sairaus­meno­ja. Vain poli­itikko lähet­tää flun­ss­apoti­laan keskussairaalaan.
    Ja mak­sa­ja­han on kum­mas­sakin tapauk­ses­sa sama: veronmaksaja.

  21. Mik­si yleen­sä puhutaan “säästöistä” kun pitäisi puhua meno­jen leikkaamis­es­ta. Säästämisen olen­nainen osa on se, että sääste­tyt varat ovat myöhem­min käytettävissä. 

    Osmo tietää kyl­lä aivan hyvin, että mak­sut on nimet­ty mak­suik­si eikä veroksi sen takia, että mak­su­ja voidaan käyt­tää halut­tuun kohteeseen verot taas menevät suureen mus­taan aukkoon, mis­tä niitä jae­taan jos jol­lain persteella.

  22. “Jos erikois­sairaasnhoito siir­retään val5tiolle, pitää siirtää peruster­vey­den­hoitokin. Muuten kun­nan kan­nat­taa lähet­tää jokainen flun­ss­apoti­las keskussairaalaan. ”

    Useim­mat julkisen sek­torin toimin­not pitäisi hoitaa val­takun­nal­lis­es­ti, meitä on vain 5 miljoon­aa, mut­ta hallintorakenne on ajal­ta hevo­nen ja rattaat.

    Jos halu­taan hyö­dyn­tää tietotekni­ikkaa niin jär­jestelmien pitäisi olla yhteiset, mut­ta hajanaises­sa organ­isaa­tios­sa sel­l­ainen ei toteudu.

    Tai julki­nen sek­tori voisi käyt­tää han­k­in­tavoimaansa ja saa­da todel­lisia säästöjä kun oston kulut pienenevät ja toisaal­ta han­ki­tavoima kasvaa.
    Tosin tässäkin on ongel­mansa, sil­lä kor­rup­tion vaara kas­vaa kun sum­mat kasvavat.
    Jos kau­pan arvo on 100000 niin kor­rup­tioon ei ole juuri varaa, mut­ta jos sum­ma on 100 miljoon­aa niin siitä irtoaa jo miljoo­nia korruptioon
    Nykyisessä kun­tarak­en­teessa ei ole mah­dol­lista pitää ostoi­hin erikois­tunut­ta henkilökun­taa . Myöskään valvon­taa ei ole organ­isoitu vaan luote­taan, että urakoitis­ja tekee automaat­tis­es­ti hyvää laat­ua, mikä on täy­delli­nen harha.

    Ostamisel­lakin on hin­tansa tyyp­il­lis­es­ti 2–10 % luokkaa. Ei osa­ta myöskään varautua yrit­täjän konkurssi­in tai kyvyt­tömyy­teen hoitaa asioita.

    Palvelun keskit­täminne yhdelle toimit­ta­jalle tekee osta­jas­ta ripp­pu­vaisen ja alt­ti­in. kiristykselle.
    Helsin­gin kokoi­nee organ­isaa­tiokin tekee nämä kaik­ki virheet, joten sekin on var­maan liian pieni toim­i­maan itsenäisesti

  23. “Nyt sitä tun­tuu jo löy­tyvän — kovin myöhään kuitenkin, kun asia on ollut pitkään tiedossa.”

    Eipä tuo paljoa auta, se ei poista lähetet­ty­jen työn­tek­i­jöi­den aiheut­ta­maa har­maa­ta taloutta.
    Suomes­sa on EK:n oman ilmoituk­sen mukaan n 50000–70000 lähetteyä työntekijää.
    Emme edes tiedä paljonko heitä on.
    Kun he tule­vat täl­lai­sista maista kuin Viro, Latvia,Liettua, Puo­la, Venäjä, Valko-venäjä niin emme saa mitään tietoa mak­sa­vatko he mihinkään veroa ja minkälaista palkkaa heille maksetaan.

    EU:ssa on jo miljoon­apäi­nen lau­ma näitä maat­to­mia vaelta­jia, jot­ka eivät mak­sa vero­ja mihinkään

  24. Joku antoi linkin Vahter­an IL-blogikir­joituk­seen. Siinä on kymme­nen säästöko­hdet­ta. Koh­dat nro 5 ja 3 ovat poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­te­ja mis­tä syys­tä reak­tiot niihin ovat ennal­ta selvät eivätkä siten ole kiin­nos­tavia. Mitä san­o­taan mui­hin lis­tan kohtiin?

  25. “Pakolli­nen tulosi­don­nainen mak­su jos­ta koitu­va etu ei vas­taa vaku­u­tus­matemaat­tis­es­ti mak­sur­a­situs­ta, on vero. Eri­tyis­es­ti se on vero niille, jot­ka mak­sa­vat sitä olemat­ta edes vakuutettuja.”

    Liiken­nevaku­u­tuskin on pakolli­nen ja se kat­taa kul­jet­ta­jan ja matkus­ta­jien henkilö­vahin­got riip­pumat­ta siitä ovat he mak­sajia vai eivät.
    Liiken­teessä edun­saa­jaa on use­am­min muu kuin mak­sa­ja työt­tömyys­vaku­u­tuk­seen verrattuna.

    Kuten aikaisem­min ver­taisn USA:n ja Suomen vero­tus­ta niin veroas­t­een määrit­te­ly on sisäpoli­it­ti­nen val­in­ta, USA halu­aa esit­tää äänestäjille mah­dol­lisim­man mata­laa veroast­et­ta ja Suo­mi mah­dol­lisim­man korkeaa.

    Kum­mankin maan veroas­t­een taustal­ta löy­tyy poli­it­ti­nen tarkoitusperä

  26. Val­tio lap­paa kokoa­jan kun­nille lisää hom­mia, myös nykyi­nen por­var­i­hal­li­tus on kun­nos­tau­tunut tässä. 

    Ei Suomes­sa voi­da jatkaa keskit­tämisen tiel­lä, val­ta on annet­ta­va takaisin kun­nille. Mut­ta eivät ihmiset sitä halua, he halu­a­vat että takahik­iäl­läkin on samat palve­lut kuin Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa ja sen takia vaa­ti­vat val­tio­ta käskemään kri­isikun­ti­akin järkkäämään ne lain voimalla.

    Vas­taus Oden alku­peräiseen kysymyk­seen: sik­si, kos­ka mikään täysi­järki­nen puolue ei halua hävitä vaale­ja. Ihmiset ovat sitä mieltä että nyky­is­ten rak­en­tei­den säi­lyt­tämi­nen on vain ja ain­oas­taan poli­itikko­jen hyvästä tah­dos­ta kiin­ni. Leikkaa­jat ovat siis yksinker­tais­es­ti pahik­sia ja sik­si myös tip­pu­vat eduskun­nas­ta. Toisin väit­tävil­lä poli­itikoil­la on pus­sis­saan käte­viä, mut­ta todel­lisu­udessa täysin epäre­al­is­tisia keino­ja, joil­la saadaan leikkauk­set näp­pärästi vältettyä.

  27. Liian van­ha: “Myöskään valvon­taa ei ole organ­isoitu vaan luote­taan, että urakoitis­ja tekee automaat­tis­es­ti hyvää laat­ua, mikä on täy­delli­nen harha.”

    Mis­sähän näin tapahtuu?
    Kyl­lä niis­sä kohteis­sa, jot­ka tiedän, raken­nut­ta­jakun­ta on palkan­nut pätevän henkilön valvo­maan, että urak­ka toteu­tuu sopimuk­sen mukaises­ti. Kovin pieni­in kohteisi­in valvo­jaa ei kan­na­ta palkata, mut­ta joka kun­nas­ta löy­tyy raken­nusalan ammattilaisia.

  28. Tämä on vaalien yleinen ongel­ma, eli äänet menevät parhaiden lupausten tek­i­jöille, joten on vaikeaa olla real­isti ja päästä läpi. Mon­et ehdokkaat kyl­lä puhu­vat ongelmista, he eivät vain pääse läpi.

    Ongel­ma ei kuitenkaan rajoitu val­tioon, vaan lisäk­si on ylivelka­an­tunei­ta kun­tia ja kansalaisia. Pelkkien korko­jen mak­samiseen joutuu keskiver­to duu­nari paina­maan ainakin ylimääräisen tun­nin joka päivä.

  29. Osmol­la on blo­gin­sa mis­sä voi aivan vapaasti esit­tää eri­laisia säästö/leikkauskohteita, eipä ole pahem­min näkynyt, mitä nyt joku pahek­sun­ta Golf ken­tän vuokras­ta ja jonkun katu/tiehankkeen lykkäys tai lyt­täys. Sosi­aalipoli­ti­ikan osalta tun­tu­isi OS:lla riit­tävän rahareik­iä, mut­ta siitä vaan välil­lä reipas­ta leikkaus­lis­taa blogille esille niin eiköhän keskustelua synny.

  30. “Mis­sähän näin tapahtuu?”
    Rak­en­t­a­mi­nen ja tekni­nen toim­inta onkin ollut ulkois­tet­tu useim­mis­sa kun­nis­sa, mut­ta pienis­sä kun­nis­sa valvon­ta ei ole ammattimaista.
    Mut­ta ei sekään toi­mi, jos asia on kovin outo kun­nalle esim Rovanie­mi osti taan­noin uuden radiop­uhe­lin­jär­jestelmän, jon­ka piti sopia yhteen entisen kanssa. Speksi oli väljä ja niin­pä yhteen­sopivu­ut­ta ei löy­tynytkään, mut­ta sopparin .
    väljyy­destä johtuen kor­vauk­si­akaan ei tullut .
    Tar­jous­pyyn­nön teki kun­nan rakennusmestari .

    Suurim­mat heikkoudet ovatkin sosi­aali- ja ter­veysalan palveluis­sa, joi­ta nyt ulkoistetaan.
    Esim Helsin­gin vam­maiskul­je­tusten keskit­tämi­nen on kokenut vaikeuk­sia koko toimin­nan ajan.

    Ulkois­t­a­mi­nenkin on taito­la­ji ja kus­tan­nussäästöjä syn­tyy harvoin.
    Ulkois­ta­jan pitää tietää tarkoin mis­tä säästö syn­tyy ja miten ylläpi­de­tään kil­pailua, jot­ta urakoit­si­ja ei pääse niskan päälle

  31. antti: “Sosi­aalipoli­ti­ikan osalta tun­tu­isi OS:lla riit­tävän rahareik­iä, mut­ta siitä vaan välil­lä reipas­ta leikkaus­lis­taa blogille esille niin eiköhän keskustelua synny.”

    Sosi­aalipoli­it­tiset tuet ovat meil­lä van­ho­jen EU-maid­en alhaisim­mat ja ter­vey­den­huoltoon panos­tet­tu rahamäärä OECD-maid­en alhaisimpia — siitä vaan leikkaamaan!
    Mielestäni Kreik­ka tai Por­tu­gali eivät ole hyviä esiku­via val­tion­talouden hoidon suhteen

  32. Liian van­ha:
    Kunnat/vatio ei vaan osaa, joten eikö tämä ole hyvä perustelu sille pyrk­iä vähen­tämään niiden kaut­ta kulke­vaa rahamäärää?

    Kav­erni fir­ma hävisi kun­nan tar­jous­pyyn­nön kos­ka hänen tar­joa­ma hin­ta oli liian hal­pa. Ihan kil­pail­i­joi­ta vas­taa­vat asiantun­ti­ja oli­si­vat olleet tekemässä ja kaveri halusi vähän käyt­tää hin­taru­u­via, kos­ka tah­toi lisää juuri tuol­laisia referenssejä. 

    Arvioitu työmäärä oli ihan sama kuin muil­lakin, tun­ti­hin­ta vaan reilusti halvem­pi. Ja tuo tun­ti­hin­ta oli lähel­lä sitä, mikä meil­läkin on vas­taa­van koulu­tuk­sen ja vaa­tivu­u­den työstä (eli sem­moinen jol­la hom­man voi oikeasti tehdä). Erona lie­nee se, että me emme toi­mi kun­tasek­to­ril­la, vaan kil­pail­lul­la alal­la jos­sa joudu­taan otta­maan hin­neit­to­lus­sa myös kiinalaiset huomioon, vastapuolel­la on fir­mo­ja, jot­ka käyt­tävät ammat­tiosta­jia ja jois­sa omis­ta­jao­h­jaus toimii.

    Veron­mak­sa­jat kiittävät.

  33. Raimo K, Suomen ter­vey­den­huoltomenot eivät todel­lakaan ole korkeat OECD-vertailussa:
    http://topforeignstocks.com/2010/07/04/health-care-spending-comparison-across-oecd-countries/
    Tuol­la listal­la ole­vista Län­si-Euroopan maista vain Lux­em­bour­gis­sa BKT-osu­us on pienem­pi (ja tietäen, että Lux­em­bourg ei ole kovin hyvä ver­tailuko­hde mihinkään ver­rat­tuna, kos­ka iso osa sen BKT:stä on ulkop­uolel­la asu­vien työn­tek­i­jöi­den tuot­ta­maa, Suo­mi on siis poh­jal­la Län­si-Euroopas­sa). Ran­s­ka kulut­taa kol­man­nek­sen suurem­man BKT-osu­u­den kuin Suo­mi, USA melkein tuplas­ti sen, mitä Suomi. 

    Se, mis­sä osut oikeaan, on ter­veyspalvelu­jen taso. Siinä tosi­aan Suo­mi ei pär­jää. Newsweekin maaver­tailus­sa, jos­sa Suo­mi valit­ti­in kokon­aisu­udessa maail­man parhaak­si maak­si, ter­veys oli ain­oa kat­e­go­ria, jos­sa Suo­mi pär­jäsi keskinker­tais­es­ti. Syy ei ole kuitenkaan mitenkään ehdot­tomasti tehot­to­muudessa, vaan tuol­la selväl­lä ali-investoin­nil­la kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna, on taku­ul­la merkitystä.

    Mie­lenki­in­toista muuten tuos­ta lis­tas­ta on huo­ma­ta se, että kär­jessä ovat USA, Ran­s­ka, Sveit­si, Itä­val­ta ja Sak­sa. Nois­sa ei mis­sään ole käsit­tääk­seni Pohjo­is­maid­en ja Bri­tann­ian tyylistä julk­ista ter­vey­den­hoitoa vaan vaku­u­tus­po­h­jainen sys­tee­mi. Julk­ista sys­teemiä ei siis ainakaan voi syyt­tää kalleud­es­ta, vaik­ka hoidon tasos­ta sitä sit­ten ehkä voikin.

  34. Sylt­ty: “Kunnat/vatio ei vaan osaa, joten eikö tämä ole hyvä perustelu sille pyrk­iä vähen­tämään niiden kaut­ta kulke­vaa rahamäärää?”

    Jep. Jos on hal­vat huvit, kan­nat­taa joskus men­nä johonkin Kun­taIT- tai Julk­IT ‑foru­mi­in kysymään “mik­si te halu­at­te ehdot­tomasti tehdä tämän itse kun yksi­tyisel­lä puolel­la asia on jo ratkaistu” ‑tyyp­pisiä kysymyk­siä. VTV:n Tomi Vouti­lainen on tajun­nut val­tion IT-han­k­in­to­jen absur­di­u­den jo aiko­ja sit­ten, rapor­tit ovat hilpeää luettavaa.

    Pohjim­mil­taan kun­ta­puolel­la on kyse suurten ikälu­okkien työvoimatar­jon­ta­pullis­tu­man nor­mal­isoimis­es­ta, ja rekry­toin­tikiel­to aut­taa sen tosi­seikan sisäistämisessä että kaik­ki työ ei todel­lakaan ole tarpeel­lista tai edes toivottavaa.

  35. Paljon on puhut­tu julkisen sek­torin han­k­in­to­jen kil­pailu­tuk­sen ongelmista, mut­ta niistä pitäisi puhua vielä lisää. Eri­tyis­es­ti atk-jär­jestelmien han­k­in­taosaami­nen on onneton­ta. Esimerkik­si Tietoe­na­torin (vai mikä se nykyään on nimeltään) liike­toimin­nas­ta iso siivu perus­tuu julk­ishallinnon tar­jouskil­pailu­jen voit­tamiseen hyväk­sikäyt­tämäl­lä tar­jous­pyyn­tö­jen puut­tei­ta ja heikkouk­sia hankintaosaamisessa.

    Niinkin yksinker­tainen asia kuin help­po­heikkien tor­ju­mi­nen kir­joit­ta­mal­la sopimuk­si­in riit­tävän isot sopimus­sakot, jos jär­jestelmä ei toi­mi kuten on sovit­tu, uno­htuu sys­temaat­tis­es­ti. Myös riip­pumat­tomien ulkop­uolis­ten asiantun­ti­joiden kuulem­i­nen voisi tehdä sil­loin täl­löin hyvää, jot­tei men­täisi osta­maan sut­ta ja sekundaa.

  36. Olen sat­apros­ent­tisen var­ma, että oikeat säästöko­hteet löy­tyvät — niin kli­seistä kuin tämä onkin — tekemäl­lä töitä julkissek­to­ril­la fik­sum­min, ei enem­män (eikä selkä­na­has­ta repien).
    Mon­tako ker­taa siitäkin on jo uuti­soitu, että esim. lääkärei­den työa­jas­ta 60–70% menee ihan muuhun kuin diag­noosi- ja hoitotyöhön? 

    Erään min­is­ter­iön alueyk­sikössä työsken­nelleenä opin, mil­laista älytön­tä byrokra­ti­a­pe­rusteista tuh­laus­ta sek­to­ril­la on. Työaikaa kuluu tun­tikau­pal­la kaiken­lais­ten auk­torisoin­tipyyn­tö­jen tekoon ja niiden odot­telu­un, kun ihmis­ten toimi­val­tu­udet on jaet­tu tarkan lokeroidusti ja hier­arkises­ti. Auta armias, jos ere­hdyt tekemään jotain jonkun toisen henkilön tai sek­torin toimi­val­taan kuuluvaa! 

    Pelkkiä salasano­ja odot­telin 7 kk, jot­ta pääsin itse käyt­tämään oikei­ta ohjelmis­to­ja — sitä ennen jonkun muun täy­tyi käyt­tää työaikaansa min­un töit­teni tekemiseen, kun en itse päässyt tiet­ty­i­hin taulukoi­hin ym. pohji­in käsik­si!! It-vas­taa­van mukaan salasanat oli­vat “ihan koh­ta tulos­sa”. Erästä tietokone­jär­jestelmää oli odotet­tu jo pari vuot­ta, onhan “se ihan koh­ta käyt­tö­valmis”. Rahaa paloi tietenkin koko ajan. 

    Olen täysin vaku­ut­tunut, että turhia väli­por­tai­ta ja turhaa hier­arki­aa purka­mal­la säästet­täisi­in noin ensin alku­un kym­meniä­tuhan­sia työ­tun­te­ja vuosi­ta­sol­la. Ps. nykyään olen yksi­tyis­sek­to­ril­la enkä täältä aio enää julk­ispuolelle eksyä ikinä. Sormet ristiin.

  37. Lisäys:
    Phar­maged­don-pam­fletis­saan tutk­i­jat Myl­lykan­gas ja Tuo­mainen osoit­ta­vat jok­seenkin vas­taansanomat­tomasti, että nyky­i­sistä ter­vey­den­huol­lon kuluista menee jät­tiosa aivan kankku­lan kaivoon -> tarpeet­tomi­in hoitoi­hin, kuten koles­tero­lilääk­i­tyk­sen syytämiseen kaikille. Tarpeet­to­mia hoidot ovat, kos­ka puolueet­tomat tutkimus­tu­lok­set osoit­ta­vat, ettei hoito­ja todel­lisu­udessa tarvi­ta. Lääkey­htiöi­den rahoit­ta­mat tulok­set puolestaan osoit­ta­vat, että tarvi­taan. Mis­sähän mättää? 

    Ter­vey­den­huol­lon menot ovat kas­va­neet viimeis­ten vuosikym­menten aikana moninker­taisik­si, vaik­ka väestö on keskimäärin ter­veem­pää ja pitkäikäisem­pää kuin koskaan. Ja ennen kuin joku älähtää van­hus­ten­huol­lon rahanielus­ta, ker­rot­takoon, että koko sote-menoista van­hus­ten­hoitoon kuluu n. 1/4 rahoista, lop­ut menevät ter­veyskeskuk­si­in, erikois­sairaan­hoitoon, työter­veyshuoltoon, ham­mashoitoon ym. Eli van­hus­pot­ti ei selitä kaikkea, ehei.

  38. Amae: “tarpeet­tomi­in hoitoi­hin, kuten koles­tero­lilääk­i­tyk­sen syytämiseen kaikille.”

    Kaikille?
    Käyn­nis­sä ole­va rasva/kolesterolikeskustelu on toki mie­lenki­in­toista, mut­ta väestö­ta­sol­la sydän­tau­tikuolleisu­us on laskenut 30 vuodessa 80 pros­ent­tia — ei var­mas­tikaan sik­si että olisi syö­ty enem­män rasvo­ja ja että koles­teroli­ta­sot oli­si­vat nousseet.

    1. Raimo K
      Sin­un pitää laskea yhteen sydän­in­fark­tit, ohi­tusleikkauk­set ja pal­lo­laa­jen­nuk­set ja ver­ra­ta tätä aikasarjaa.

  39. Amae:

    Tarpeet­to­mia hoidot ovat, kos­ka puolueet­tomat tutkimus­tu­lok­set osoit­ta­vat, ettei hoito­ja todel­lisu­udessa tarvi­ta. Lääkey­htiöi­den rahoit­ta­mat tulok­set puolestaan osoit­ta­vat, että tarvi­taan. Mis­sähän mättää?

    Hoidol­la on muitakin tarkoituk­sia kuin paran­taa ihmisiä sairauk­sista. Minä en väit­täisi hoitoa tarpeet­tomak­si vaik­ka se ei mitenkään vaikut­taisi poti­laan ter­vey­teen, jos sil­lä on mui­ta hyviä vaikutuksia.

    On muutenkin vähän has­sua ajatel­la, että ter­vey­den­huol­lon menot ovat kas­va­neet, vaik­ka ihmiset ovat ter­veem­piä. Voihan se vaiku­tus men­nä toisinkin päin, eli että ihmiset ovat ter­veem­piä kos­ka ovat kulut­ta­neet enem­män terveydenhoitoa.

  40. “Niinkin yksinker­tainen asia kuin help­po­heikkien tor­ju­mi­nen kir­joit­ta­mal­la sopimuk­si­in riit­tävän isot sopimus­sakot, jos jär­jestelmä ei toi­mi kuten on sovit­tu, uno­htuu systemaattisesti.”

    Jos kir­joit­taa liian isot sakot niin ei ole yhtään tar­joa­jaa. Sopimus­sakko on ris­ki ja se hin­noitel­laan myös urakkahin­taan tai ei tar­jo­ta ollenkaan.

    Suuri sakko johtaa myös molem­min puolisen kyt­täämiseen, salailu­un ja suuri­in riitoi­hin, etenkin kun it-pro­jek­teis­sa on help­po johtaa syytä myös tilaajaan.Etenkin , jos tar­jous­pyyn­tö on löperösti valmisteltu.

    Näi­den riito­jen selvit­teli KKO:ta myöten ei edesauta laatu­un ja aikataului­hin pyrit­täessä ja tulee taku­u­var­masti kalli­ik­si molemmille.

    Ja kun riidan väärin tenyt­tä osa­puol­ta ei kyetä luotet­tavasti osoit­ta­maan niin oikeus arpoo voit­ta­jan . Riito­jen ratkaisu kun on pääsään­töis­es­ti, että toinen voit­taa, toinen häviää.
    Jos ongelmien ratkaisu olisi korkea sopimus­sakko niin ne olisi kir­jat­tu sop­parei­hin aiko­ja sitten.

    Ja kun asi­akas tiede­tään ongel­mallisek­si niin hin­taan pis­tetään han­kkalan asi­akkaan lisä eli julki­nen sek­tori epämääräisenä tilaa­jana mak­saa aina ekstraa

  41. Amae: “Ter­vey­den­huol­lon menot ovat kas­va­neet viimeis­ten vuosikym­menten aikana moninker­taisik­si, vaik­ka väestö on keskimäärin ter­veem­pää ja pitkäikäisem­pää kuin koskaan.”

    Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa.
    http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;374;36984;10954;48923;29109

    ‘Maamme ter­vey­den­huol­lon meno­jen osu­us bkt:sta kasvoi 0,5 % vuosi­na 1995 – 2008, mikä oli selvästi vähiten OECD-maista. ’

  42. Osmo Soin­in­vaara:

    Muuten olen yhä sitä mieltä, ettei ole mitään järkeä siinä, että kaik­ki EU-maat paina­vat julkisen talouden pani­ikki­nap­pu­laa samanaikaises­ti. Siitä ei julki­nen talous kohen­nu, syn­tyy vain lama. 

    Onko tässä sisään­raken­net­tu ole­tus, että julkisen val­lan käyt­tämä raha ruokkii talouskasvua enem­män kuin yksi­ty­is­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tämä raha?

    Keskus­pankil­ta kai­vataan saman­laista laa­jasy­dämisyyt­tä, mitä FED on osoit­tanut Yhdysvalloissa. 

    Tarkoi­tatko rahan painamista vai sitä, että annetaan poli­itikko­jen sotkeu­tua rahapolitiikkaan?

    Kari

  43. Kiva nähdä että Osmo on samaa mieltä kuin M15.

    Ikävä kyl­lä tah­toti­la ei ole lamal­ta vält­tymi­nen vaan juuri päin­vas­toin ja ihmis­ten alis­t­a­mi­nen velka­k­oukul­la. Ikävä kyl­lä Suomes­sa seu­rataan Irlan­nin ja muiden EU maid­en tietä, johtuen yksi­tyis­es­tä sekä val­tion ylivelka­an­tu­mis­es­ta. Mitää ei olla tehty tämän estämisek­si, päin­vas­toin sitä on vaan kiihdytetty.

    Elvy­tys­tä velal­la puo­lus­tel­laan virheel­lis­es­ti että muuten kävisi köpelösti ja tulisi lama, mut­ta yksinker­taiset asi­at kuten EKP “Euroop­palainen” rahoi­tus voisi tämän hel­posti estää anta­mal­la luot­toa val­tio­den sijaan. Tosin sil­loin häviäjänä oli­si­vat YKSITYISET pankit jot­ka pelaa­vat kah­ta asi­aa, lamaa tai sotaa, ja sodas­ta jo EU pres­i­dent­tikin väläyt­teli kan­so­ja jot­ka alka­isi­vat liian kansallismieliseksi…

  44. Vii­sai­ta säästöjä ei ole ihan vaikea löytää. Esimerkik­si ei ole järkevää säästää paljon sel­l­ai­sista asioista, jot­ka kostau­tu­vat tule­vaisu­udessa. Näitä ovat esimerkik­si ter­vey­den­hoito ja koulutus. 

    Kan­nat­taa säästää asioista, jot­ka ter­ve­hdyt­tävät yhteiskun­taa nyt ja tule­vaisu­udessa. Tarkoi­tan täl­lä yri­tys­tukia ja paisu­via ener­giatukia. Niitä ei ole käytössä rahamääräis­es­ti kovin paljon, mut­ta suurelta osin ne menevät omis­ta­jien tasku­un. Val­tiontuen varas­sa ei kan­na­ta har­joit­taa liike­toim­intaa. Pitäisi pär­jätä omil­la ideoilla.

    Kris­t­ian

  45. Osmo: “Raimo K
    Sin­un pitää laskea yhteen sydän­in­fark­tit, ohi­tusleikkauk­set ja pal­lo­laa­jen­nuk­set ja ver­ra­ta tätä aikasarjaa.”

    Mik­si juuri minun?
    Näin­hän koles­terolin hait­to­ja perustel­laan: elämän­ta­pa­muu­tok­set ovat johta­neet koles­teroli­ta­so­jen lasku­un ja sydän­tau­tien vähen­e­miseen — ei ain­oas­taan Pohjois-Karjalassa.
    Jos asiantun­ti­jat eivät osaa laskea, tuskin minäkään.

  46. Kari:

    Onko tässä sisään­raken­net­tu ole­tus, että julkisen val­lan käyt­tämä raha ruokkii talouskasvua enem­män kuin yksi­ty­is­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tämä raha?

    Riip­puu tilanteesta. Sel­l­aises­sa tilanteessa jos­sa yri­tyk­set eivät investoi/palkkaa niin rahan painami­nen tuot­taa lisää rahaa sukanvarteen.

  47. “Onko tässä sisään­raken­net­tu ole­tus, että julkisen val­lan käyt­tämä raha ruokkii talouskasvua enem­män kuin yksi­ty­is­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tämä raha?”

    Viro on hyvä esimerk­ki, val­tio leikkasi bud­jet­ti­aan alen­ta­mal­la virkami­esten palkkoja.
    Se merk­it­si virkami­es­tan eli yksi­tyisen kulu­tuk­sen laskua ja työt­tömyys pamahti liki 19 %:iin.
    Ei val­tio rahaa mihinkään jem­ma vaan jakaa sitä virkami­esten tai tukien kaut­ta yhtekun­taan ja paran­taa näin yksi­ty­istä kulutuskykyä

  48. Onko tämä nyt sata-komitean tuot­ta­man pet­tymyk­sen jatkumoa?

    Kokoomus on ain­oa puolue, joka on viime vuosi­na puhunut edes vält­tävästi leikkausten tarpeesta. Katainen on luvan­nut Kokoomuk­sen nimeävän leikkausko­htei­ta ennen vaale­ja (HS Kesäku­ul­ta), saa nähdä toteutuuko.

    Kat­soin vihrei­den sivul­ta vihrei­den johto­henkilöi­den kan­nan­ot­to­ja edel­lisen vuo­den ajal­ta. Leikkauk­sia ehdote­taan vain maan­puo­lus­tuk­seen. Lisära­haa toiv­otaan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, yliopis­to-opiske­li­joille, maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­miseen, Itämeren suo­jelu­un, perusk­oulu­tuk­seen, julkiseen liiken­teeseen, kehi­tys­a­pu­un, van­hus­ten­hoitoon, met­sien suo­jelu­un, perusturvaan…

    Oletet­tavasti vihreät kan­nat­ta­vat merkit­tävää val­tion velan kas­vat­tamista, toisin kuin Kokoomus.

  49. Aina ja uud­estaan höpötetään sydän­tau­tikuolleisu­u­den vähen­e­mis­es­tä osoituk­se­na vähäras­vaisen teol­lisu­us­ruoakkei­den ja koles­tero­lilääk­i­tyk­sen tehosta.

    Se johtuu hoitokeino­jen kehityksestä.

    Ver­ratkaa nyt hyvät ihmiset kuitenkin sv-tau­ti­ta­pah­tu­mia älkääkä kuolleisuutta.

    Ihan omas­sa lähipi­iris­sä on onnel­lis­es­ti päät­tynyt tapaus, jos­ta lääkäri tote­si että “70-luvul­la olisit kuol­lut tähän”.

  50. Jos sit­ten säästöko­htei­ta etsitään, niin drak­ma-maid­en tukem­i­nen, ei sent­tiäkään, sub­ven­tiok­ierre on katkaista­va, euroalueen hajoami­nen on joka tapauk­ses­sa väistämätön­tä. Kaik­ki kuvitel­tu­un ilmas­ton­muu­tok­sen liit­tyvät meno­erät, jot­ka todel­lisu­udessa ovat yhtä kuin ener­gian tuot­ta­mi­nen rahaa polt­ta­mal­la. Human­i­taarisen maa­han­muu­ton ehto­jen kiristämi­nen, toimeen­tu­lotuen pois­t­a­mi­nen kokon­aan tur­va­paikan­hak­i­joil­ta, vain vas­taan­ot­tokeskusasu­tus ja ruo­ka talon puoles­ta. Yliopis­to­jen poli­ti­soituneet pehmeät tiedekun­nat, ei mitään tekemistä tieteen kanssa, ide­olo­gian levit­tämistä akatemi­an kaavus­sa. Tuki­aiset pois eläin­ten teho­tuotan­nol­ta. Toimeen­tu­lotuen peru­sosan leikkaami­nen. Opin­totuen rajaami­nen viiteen vuo­teen. Yksi­tyisen rahoituk­sen sal­lim­i­nen koulu­tuk­ses­sa eri tasoil­la, mukaan luet­tuna lukukausi­mak­sut ja tätä vas­tat­en val­tion osuuk­sien laskem­i­nen vuosien myötä. Ter­vey­den­hoidon omavas­tu­u­ta korotet­ta­va, ei ole tarkoituk­sen­mukaista, että päivystyk­siä ruuhkaut­ta­vat ja yleisem­min resursse­ja syövät ihmiset, joil­la on haa­va sormes­sa tai flunssaoireita.

  51. Viitat­en tähän kohtaan:

    Muuten olen yhä sitä mieltä, ettei ole mitään järkeä siinä, että kaik­ki EU-maat paina­vat julkisen talouden pani­ikki­nap­pu­laa samanaikaisesti.

    Vähän noin vaan näyt­tää käyvän, hyvä yhteen­ve­to mait­tain BBC:ltä, http://www.bbc.co.uk/news/10162176
    EKP var­maan per­in­teiseen tyyliin

  52. Anna-Liisa: “Ver­ratkaa nyt hyvät ihmiset kuitenkin sv-tau­ti­ta­pah­tu­mia älkääkä kuolleisuutta.”

    No antaa tul­la jotain tilas­toa sitten!

    1. En jak­sanut googlet­taa min­u­ut­tia kauem­min. Vuon­na 2005 ohi­tusleikkauk­seen tai pal­lo­laa­jen­nuk­seen tuli poti­lai­ta 9455. Nämä ovat jok­seenkin kaik­ki sel­l­aisia, jot­ka ilmen tuo­ta oper­aa­tio­ta oli­si­vat ennem­min tai myöhem­min kuolleet infark­ti­in — elleivät olisi sitä ennen ehti­neet kuol­la johonkin muuhun. Luvus­sa on var­maan mukana toiseen ker­taan oper­oitu­jakin, jot­ka tietysti oli­si­vat kuolleet vain kerran. 

  53. az, vaik­ka lis­tasi pääosin kuu­lostaa kohtuu hyvältä, puut­tuisin tähän viimeiseen:

    Ter­vey­den­hoidon omavas­tu­u­ta korotet­ta­va, ei ole tarkoituk­sen­mukaista, että päivystyk­siä ruuhkaut­ta­vat ja yleisem­min resursse­ja syövät ihmiset, joil­la on haa­va sormes­sa tai flunssaoireita. 

    Käsit­tääk­seni Suomes­sa jo nyt ovat OECD-maid­en suurimpia ns. “omas­ta taskus­ta” ‑mak­set­ta­vat ter­vey­den­huoltoku­lut. Ongel­ma ter­vey­den­hoi­dos­sa on siinä mon­een muuhun kulu­tuk­seen ver­rat­tuna (ja mik­si siinä markki­nat eivät ker­ta kaikki­aan toi­mi), on se, että kulut­ta­ja ei useinkaan tiedä, mitä tarvit­see. Var­maan moni aikuinen sairas­taa flun­ssansa lääkäriä vaivaa­mat­ta, mut­ta mitäpä jos sairas­ta­ja onkin 3 kuukau­ti­nen vau­va, jolle on yhtäkkiä pom­pan­nut korkea kuume? Toden­näköis­es­ti hänkin siitä itsek­seen para­nee, mut­ta lääkäri on kuitenkin se oikea taho päät­telemään, onko sit­tenkin kyseessä jotain vakavampaa. 

    Toinen jut­tu on sit­ten se, että jos omavas­tui­ta nos­te­taan, seu­rauk­se­na on sit­ten se, että ihmiset han­kki­vat enem­män vaku­u­tuk­sia eivätkä sen jäl­keen joudu mak­samaan sitäkään omavas­tu­u­ta. Lie­nee kokon­aisu­u­den kannal­ta aika lail­la yhden­tetevää, mak­se­taanko ne turhat flun­ssakäyn­nit vaku­u­tuksin vai julkises­ta kas­sas­ta. Oleel­lista asian kulu­tuk­sen kannal­ta on se, että ihmi­nen itse ei vähen­nä palvelun kulutusta. 

    Kuten ylem­pänä kir­joitin, USA:n ter­vey­den­huoltomenot ovat n. kaksinker­taiset BKT-osuute­na Suomeen ver­rat­tuna (ja rahas­sa mitat­en vielä korkeampia, kos­ka BKT on korkeampi). Siel­lä miljoonat silti mak­sa­vat (tai ainakin mak­soi­vat, en tiedä, onko uusi lain­säädän­tö muut­tanut asi­aa) kaiken touhun (ei siis vain niitä flun­ssakäyn­te­jä) omas­ta taskus­taan. Selvästikään Suomen sys­teemin edullisu­us amerikkalaiseen ver­rat­tuna ei ole kärsinyt siitä, että omavas­tu­ut eivät köy­hille ole samaa luokkaa kuin ne rapakon takana ovat.

  54. Tpyy­lu­o­ma:

    Riip­puu tilanteesta. Sel­l­aises­sa tilanteessa jos­sa yri­tyk­set eivät investoi/palkkaa niin rahan painami­nen tuot­taa lisää rahaa sukanvarteen. 

    No eikös tämä ole osoi­tus lähin­nä rahapoli­ti­ikan epäon­nis­tu­mis­es­ta, eli siis siitä, että meil­lä ei ole riit­tävää inflaa­tio­ta? Ja eikös sil­loin kan­nat­taisi mielum­min muut­taa sitä rahapoli­ti­ikkaa kuin raken­nel­la pyramideja?

    Se voi tietenkin olla, että tuo­ta rahapoli­ti­ikkaa on käytän­nössä han­kalaa (mah­do­ton­ta?) hoitaa oikein, mut­ta mil­lä ref­er­ens­seil­lä me osaamme sit­ten sen parem­min hoitaa samaa ongel­maa val­tion investoin­tipoli­ti­ikan avul­la? Luulisin sen ole­van vielä astet­ta han­kalam­paa, kos­ka nähdäk­seni siinä on ole­mas­sa kaik­ki rahapoli­ti­ikan han­kalu­udet ja vielä kasa mui­ta ongelmia (esimerkik­si siltarumpupolitikointi).

    Kari

  55. Sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus tulisi purkaa. 10–15 pros­ent­tia lap­sista kun­nas­ta riip­puen on päivähoi­dos­sa, vaik­ka toinen van­hem­mista on kotona. Kevyem­pi ker­hosys­tee­mi riit­täisi aivan man­iosti tyy­dyt­tämään lapsen sosi­aaliset tarpeet ja mak­saisi vain mur­to-osan kokopäiväis­es­tä laitoshoidosta. 

    Kos­ka mitään näyt­töä päivähoidon hyödyl­lisyy­destä lapselle ei ole, vaan epäil­lään sil­lä ole­van ainakin ihan pie­nille lap­sille jopa hait­to­ja, on tämä turha menoerä. 

    Toimeen­tu­lotuen peru­sosaa ei voi mielestäni leika­ta — niin niuk­ka se on nytkin. Sen sijaan voisiko ajatel­la osan siitä jaet­ta­van henkilöko­htaisi­na ruokaseteleinä? Nythän osal­la toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaista tuki menee lähin­nä viinaan ja tupakkaan, mikä puolestaan toisaal­la nos­taa ter­vey­den­huol­lon menoja.

    Ellei haima vielä oireile, niin ainakin he ovat joka toinen päivä päivystyk­sessä paikkaile­mas­sa itseään tap­pelun tai kaa­tu­ilun jäljiltä. Tun­nen hyvin täl­laisia tapauksia.

  56. “Ter­vey­den­hoidon omavas­tu­u­ta korotet­ta­va, ei ole tarkoituk­sen­mukaista, että päivystyk­siä ruuhkaut­ta­vat ja yleisem­min resursse­ja syövät ihmiset, joil­la on haa­va sormes­sa tai flunssaoireita. ”

    Luin erästä tutk­mus­ta jokin aika sit­ten terkkarikäyn­neistä peräti 30 % tarvi­taan vain eri­lais­ten todis­tusten kirjoitteluun.
    Suurin kuor­mit­ta­ja ovat työan­ta­jat, jot­ka vaa­ti­vat lapsenkin sairauteen lääkärintodistuksen.
    Henkilö voi itse käy­dä työter­veyshoi­doss­sa, mut­ta lap­si ei sinne pääse
    Toisaal­ta val­tio mak­saa työter­veyshuol­lon kuluis­takin puolet.

  57. Ei kun juuri päinvastoin! 😀

    “…Osmo: “Kun­tien välil­lä on val­tavia ero­ja siinä, mitä saman­ta­soiset palve­lut maksavat.”
    Jep. Tässä olisi val­tio­val­lan ohjauk­sen paik­ka, mut­ta sen tilanne on suun­nilleen sama kuin omis­ta­jao­h­jauk­senkin: olematon…”

    Kun kun­takoko pinen­netään sel­l­aisek­si, että kun­nat pystyvät rekry­toimaan päte­viä johta­jia, niin juuri val­tion turhan ohjauk­sen pois­t­a­mi­nen luo ter­veen kil­pailu­ti­lanteen. Ei kyse on ole rahan puut­teesta, vaan siitä että sitä syy­de­tään sattumanvaraisesti.

    Nyt suurim­mat kun­nat kil­pail­e­vat johta­jista suurten yri­tys­ten kanssa — ja häviävät. Paljon helpom­paa löytää pätevät johta­jat kymmenelle 10 000 asukkaan kun­nalle kuin yhdelle 100 000 asukkaan yksikölle.

  58. Osmo: “Jos erikois­sairaasnhoito siir­retään val5tiolle, pitää siirtää peruster­vey­den­hoitokin. Muuten kun­nan kan­nat­taa lähet­tää jokainen flun­ss­apoti­las keskussairaalaan…”

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta erikois­sairaan­hoito voi olla kun­nan mak­set­tavaa, jos se saa itse ostaa palve­lut sieltä mis­tä se on halv­in­ta. Nykyi­nen jär­jestelmä, jos­sa sairaan­hoitopi­irin vai­h­t­a­mi­nen saati palvelun ostami­enn yksi­tyiseltä on tehty äärim­mäisen vaikeak­si, lihot­taa tehot­to­mia sairaanhoitopiirejä.

    Kokon­aisu­udessaan meil­lä on turhan byrokraat­ti­nen jär­jestelmä: ter­veyskeskuk­set, alue­sairaalat, sairaalat ja yliopis­tol­liset sairaalat (hiukan kar­rikoiden). Ter­veyskeskuk­sen tyyp­pistä jär­jestelmää ei ole niis­sä mais­sa, jois­sa sairaan­hoito on sekä edullista että laadukas­ta. Siel­lä ken­tän hoitaa yksityislääkärverkosto. 

    Yksi­ty­is­lääkäriken­tän pääl­lä ovat ehkä alue­sairaalat ja ennen kaikkea yliopis­tol­liset sairaalat. Teo­ri­as­sa Suomeen riit­täisi yksi sairaala johonkin Tam­pereen ja Jyväskylän puo­liväli­in. Kul­je­tuk­set pitäisi vain hoitaa helikoptere­in. Ihan noin raakaan keskit­tämiseen en ryhty­isi, mut­ta rak­en­teel­lisia mutok­sia tarvitaan.

  59. Liian van­ha: pitäisikö lait­taa yri­tys mak­samaan se pakolli­nen lääkärikäyn­ti tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa kokon­aan? Olisiko löy­det­tävis­sä joku sään­tö, jol­la saataisi­in yri­tyk­sille järkeväm­mät insen­ti­iv­it esim. flun­ss­apois­saolo­jen hoitamiseen?

  60. Van­hus­ten­hoito taitaa olla tosi­aan sosi­aalipuolen meno­erä. Terkkaris­sa kyl­lä suurin osa rahas­ta palaa van­hus­ten hoita­miseen. Suomen ter­vey­den­huol­lon pul­lonkaula ja kri­isi on yhdel­lä sanal­la kuvat­tavis­sa: yleis­ti­lan­lasku­mum­mo. Yleis­ti­lan­lasku­mum­mon hoit­a­mi­nen het­kek­si eteen­päin on usein sinän­sä help­po jut­tu, mut­ta val­ta­van työläs. Mum­mo on poh­ja­ton resurssien ahmi­ja. Kor­ja­ta hän­tä ei voi, mut­ta het­kek­si ehkä paika­ta, kunnes taas ambu­lanssi tuo.

    http://totaaliblokki.blogspot.com/2006/10/mummologiaa.html

  61. Osmo: “En jak­sanut googlet­taa min­u­ut­tia kauem­min. Vuon­na 2005 ohi­tusleikkauk­seen tai pal­lo­laa­jen­nuk­seen tuli poti­lai­ta 9455.” Jne. Jne.

    Hieno jut­tu!

  62. Mikko Särelä: ´Liian van­ha: pitäisikö lait­taa yri­tys mak­samaan se pakolli­nen lääkärikäyn­ti tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa kokonaan?´
    “Olisiko löy­det­tävis­sä joku sään­tö, jol­la saataisi­in yri­tyk­sille järkeväm­mät insen­ti­iv­it esim. flun­ss­apois­saolo­jen hoitamiseen?”

    Yri­tyk­sethän työter­veyshuol­losta mak­sa­vat suurim­man osan — ja val­taosaan työter­veyshuol­losta kuu­luu yleis­lääkäri­ta­soinen avosairaanhoito.

  63. Sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus tulisi purkaa. 10–15 pros­ent­tia lap­sista kun­nas­ta riip­puen on päivähoi­dos­sa, vaik­ka toinen van­hem­mista on kotona. Kevyem­pi ker­hosys­tee­mi riit­täisi aivan man­iosti tyy­dyt­tämään lapsen sosi­aaliset tarpeet ja mak­saisi vain mur­to-osan kokopäiväis­es­tä laitoshoidosta. 

    Miten tämä toimisi niiden las­ten kohdal­la, joiden van­hem­mista toinen on muu­ta­man viikon tai kuukau­den työt­tömänä? Hoitopaik­ka irti­san­o­taan kesken toim­intavuo­den, ker­hoon het­kek­si ja sit­ten muu­ta­man kuukau­den päästä uuteen hoitopaikkaan. Se on sit­ten sat­tuman kaup­paa se, mis­tä päin kaupunkia se hoitopaik­ka löy­tyy ja pää­sevätkö sis­aruk­set edes samaan paikkaan.

    Ei tai­da ainakaan edis­tää työl­listymistä se, että lap­sil­ta puut­tuu hoitopaik­ka. Itse en halua men­nä takaisin yhteiskun­taan, mis­sä lap­sia ja las­ten sosi­aal­isia suhtei­ta pom­potel­laan sen mukaan, mikä sat­tuu van­hempi­en työti­lanne ole­maan. Se kun ei edes kos­ke­ta pelkästään näi­den työttömien/pätkätyöläisten lap­sia, vaan las­ten jatku­va vai­h­tu­mi­nen vaikut­taa koko ryh­män toim­intaan ja kaikkien las­ten kaverisuhteisiin. 

    Ja mitä tulee äitiys­lo­ma­laisi­in, niin pahasti uupunut äiti voi olla suo­ras­taan vaar­alli­nen lap­silleen. Minus­ta on pelkästään hyvä asia, että äid­it nykyään tun­te­vat oman jak­samisen­sa rajat. Jotkut jak­sa­vat vau­van ja isom­pi­en las­ten kanssa ja se on kovin kun­nioitet­tavaa, mut­ta jos ei jak­sa niin on ihan yhtä kun­ni­al­lista hakea apua ennen kuin tilanne kotona kärjistyy.

    Olen kyl­lä pyöritel­lyt mielessäni sel­l­aista mallia, mis­sä tämä kevyem­pi ker­ho­toim­inta toteutet­taisi­in päivähoidon yhtey­dessä niin, että ryh­mässä osa lap­sista olisi paikalla vain muu­ta­man tun­nin ja ker­hos­ta päivähoitoon ja päivähoi­dos­ta ker­hoon voisi siir­tyä jous­tavasti, ryh­mää vai­h­ta­mat­ta. Se vaatisi muu­tok­sia päivähoidon päiväryt­mei­hin, jot­ka on nykyisel­lään suun­nitel­tu kokopäivähoidon tarpei­den mukaan. 

    Nykyisel­lään ker­ho­toim­inta tun­tuu ole­van enim­mäk­seen seu­rakun­tien vas­tu­ul­la ja siir­tymi­nen kesken vuo­den jär­jestelmästä toiseen ei suju noin vain ja siir­tymässä lapsen koko sosi­aa­li­nen toim­intaym­päristö mullistuu.

  64. Kalle:

    “Kol­mas vähän merkit­tävämpi meno­erä on koulu­tus. Se toiv­ot­tavasti säästyy pahim­mil­ta leikkauksilta.”

    Meil­lä on vaik­ka kuin­ka paljon turhaa koulu­tus­ta (laadullista ja lukumääräl­listä), jota työ­markki­nat eivät koskaan tule tarvit­se­maan. Sosi­aali- ja ter­veys­menot ainakin oletet­tavasti menevät tarpeeseen. Säästetään mielum­min turhas­ta kuin tärkeästä.

  65. Leikkauk­sista ja val­i­tuk­si tulemis­es­ta puheen ollen: Lip­po­nen­han ilmoit­ti ennen ‑95 vaale­ja 20mrd(?) leikkaus­tarpeesta, ja heit­tämäl­lä sisään!

    Tässä saat­taisi vih­doin olla ratkaisu Jutallekin ‑inho­re­al­is­tista lin­jaa, opti­mistisel­la pidem­män aikavälin visi­ol­la ryyditettynä. 

    Siitä kansa saat­taisi tykätä. SDP:n piiska, vähän kuin itseän­sä rankai­sisi, vrt. rahami­esten ja her­ro­jen suorit­ta­mana. Menisikö edelleen noin?…

  66. Arvatkaas mis­tä se työter­veyshuol­lon “yleis­lääkäri­ta­soinen avo­sairaan­hoito” useim­miten löy­tyy, ja minkä muista resurs­seista se siis on pois.

  67. Anna-Liisa: “Ver­ratkaa nyt hyvät ihmiset kuitenkin sv-tau­ti­ta­pah­tu­mia älkääkä kuolleisuutta.”
    No antaa tul­la jotain tilas­toa sitten!

    Mitään tilas­to­ja sv-tau­ti­ta­pah­tu­mista ei taide­ta vielä Suomes­sa kerätä, eri­lai­sista sydän­op­er­aa­tioista ja muista laitospuolen jutu­ista löy­tyy kyl­lä tilas­to­ja. Mon­i­ca tosin vih­jaa että vuosi­na 1980..1995 ei suh­teel­lises­sa kuolleisu­udessa tapah­tunut paljon mitään mut­ta sv-tapausten (car­diac events) määrä tip­pui puoleen. (Mut­ta siis jumalau­ta, Mon­i­can kel­mut on sitä mallia että graafeista ei kyl­lä ota selvää van­ha Erkkikään.)

    Mon­i­can koti­sivut löy­tyvät siis täältä:

    http://www.ktl.fi/monica/

  68. Niuhot­ta­jan sivuhuo­mau­tus: Yhdys­val­tain keskus­pankin nimi on Fed­er­al Reserve, jol­loin ‘Fed’ on lempin­i­mi eikä isol­la kir­joitet­ta­va lyhenne ‘FED’. Nimi lie­nee muuten his­to­ri­al­lisen luokan eufemis­mi, eikä mitenkään sat­tumal­ta, kun ko. puti­ik­ki ei ole liit­to­val­tion elin eikä sil­lä juuri ole varantoja.

  69. Ei niistä voi puhua, kos­ka suuret ikälu­okat ovat nyt siinä iässä että heille pitää olla palvelu­ja. Hehän tätä maa­ta ovat hallinneet jo ainakin 70-luvul­ta lähtien..
    Näi­den kuoltua pois tas­apain­ot­tuu var­maan yhteiskun­takin vähitellen, mut­ta siihen väli­in jäävät nämä uno­htuneet sukupolvet…

  70. Eli­nan kom­men­tista, jos­ta olen pitkälle samaa mieltä, tuli mieleen toinen lap­sia kos­ket­ta­va poli­it­ti­nen kysymys, jol­la voi olla hyvin merkit­tävät pitkän aikavälin seuraukset.

    Kaikkien puoluei­den naisjär­jestöt (nyt myös perus­suo­ma­laiset) kan­nat­ta­vat 6+6+6 mallia per­he­vap­aille. On siten suuri vaara, että tämä vas­tu­ut­to­muus voisi toteu­tua. Tämä on jotenkin yksi oire lisää siitä, kuin­ka ihmiset kuvit­tel­e­vat, että he voivat vain määrit­tää ja päät­tää todel­lisu­u­den mieleisekseen.

    Mitään väliä ei näille naisjär­jestöille tun­nu ole­van sil­lä val­ta­van tutkimu­saineis­ton tuke­mal­la tieteel­lisel­lä ymmär­ryk­sel­lä, että pieni lap­si kiin­tyy vah­val­la emo­tion­aalisel­la siteel­lä ensisi­jaiseen hoita­jaansa. Sikäli kun äiti imet­tää las­ta, on tämä ensisi­jainen hoita­ja äiti. Tutkimuk­sista tiede­tään myös, että alle 1‑vuotiaan lapsen ensisi­jaisen hoita­jan vai­h­tu­mi­nen on lapselle hyvin ahdis­tavaa. Puhutaan sep­a­raa­tioahdis­tuk­ses­ta, joka on voimakkaim­mil­laan 9–10 kuukau­den ikäisel­lä lapsel­la. Jos ensisi­jainen hoita­ja on tässä välis­sä men­nyt takaisin työelämään 6kk jäl­keen, ja tois­si­jainen hoita­ja tul­lut tilalle, voi täl­lä olla vaiku­tuk­sen­sa koko ihmisen lop­puelämälle. Tämä ei ole vain arvailua, vaan tutkit­tu kor­re­laa­tio van­hem­man iän tur­vat­to­muu­den tun­teen, ihmisi­in luot­tamisen vaikeu­den (jne.) kanssa on näytöltään vahvaa.

    Mikä ei sinän­sä ole yllät­tävää. Että aivo­jen kehit­tyessä niihin voimakkaasti vaikut­ta­neet koke­muk­set jät­tävät jälkensä.

    Lisäk­si tiedämme myös yhä enem­män pitkän rin­taruokin­nan (ainakin 12kk) hyödy­istä ihmisen fyy­siselle ter­vey­delle ja mah­dol­lis­es­ti jopa älykkyydelle.

    Erit­täin vakavasti masen­tuneet äid­it ovat eri kysymys, mut­ta ter­vei­den kohdal­la selkeän johtopäätök­sen tulisi olla, että äidin on pysyt­tävä lapsen kanssa käytän­nössä sen 24/7 ainakin ensim­mäisen vuo­den ajan.
    (Mon­et tutk­i­jat ovat sitä mieltä, että lapsen kasvuym­päristön tulisi itseasi­as­sa olla ensisi­jaisen hoita­jan huo­mas­sa 3‑vuotiaaksi saak­ka, mut­ta ainakin 12kk:sta on hyvin selkeä näyttö.)

  71. Hesaris­sa poikkeuk­sel­lisen oival­ta­va (mielestäni) kir­joi­tus euro-alueen talouskri­i­sistä: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135261841066/

    Juuri tuos­ta “patover­tauk­ses­ta” on mielestäni kysymys. Reikien tukkimiseen yhden toisen­sa jäl­keen on vielä voimia, mut­ta ei kovin paljoa pidem­pään. Espan­ja olisi jo liian suuri reikä.

    Lain­aus kir­joituk­sen lopusta:

    Hol­lan­ti­laisen pojan tari­nan ope­tus on kuulem­ma se, että asioi­hin pitää puut­tua ajois­sa. Euroalueeseen sovel­let­tuna se on pikem­minkin päin­vas­tainen: jos patoa ei ole tehty alun perin kun­nol­la ja yhteen­sopivista ainek­sista, kenenkään sormet tai rahatukot eivät riitä vuo­to­ja paikkaamaan. 

    On kvar­taali­ipoli­ti­ikkaa perustel­la irral­lis­es­ti yksit­täisen reiän tukkimista, jos pato on väistämät­tä mur­tu­mas­sa joka tapauksessa.

  72. “Yri­tyk­sethän työter­veyshuol­losta mak­sa­vat suurim­man osan – ja val­taosaan työter­veyshuol­losta kuu­luu yleis­lääkäri­ta­soinen avosairaanhoito.”

    Kelan mukaan yri­tys­tu­ki on 50 % kuluista

    “Kor­vaus on

    * 60 % ehkäi­sevän työter­veyshuol­lon tarpeel­li­sista ja kohtu­ulli­sista kus­tan­nuk­sista (kor­vaus­lu­ok­ka I)
    * 50 % sairaan­hoidon tarpeel­li­sista ja kohtu­ulli­sista kus­tan­nuk­sista (kor­vaus­lu­ok­ka II).”

    Ilm­na työter­vyshuoltoa on n 500000 työn­tek­i­jää, joten he tur­vau­tu­vat kaikissa tapauk­sis­sa terkkariin
    Ja vies­tini­hän oli, että sairaalle lapselle pitää hakea turha todis­tus terkkarista , ei työntekijän

  73. Raimo K käs­ki toimit­taa tilas­to­ja sv-taudeista.

    Tilas­tokeskuk­sen PX-WEB-tietokan­to­jen val­in­taikku­na. Tulok­seen en saa linkkiä. Tulos on:

    Kuolleet ja ikä­vakioitu kuolleisu­us (100 000 henkeä kohden, erik­seen kaik­ki ja 15–64 v. kuolleet) peruskuole­man­syyn (54-luokkainen) ja sukupuolen mukaan 1969–2008
    V. 1969 895,4
    V. 2008 278,3

    Kuolemat sv-tautei­hin ovat vähentyneet. 

    Tilas­toa sv-tau­ti­ta­pah­tu­mista en löytänyt, mut­ta THL:n artikke­lista Sydän­sairau­den yleisem­piä kuin koskaan seu­raa­van­laisen lauseen: 

    Viimeis­ten parinkymme­nen vuo­den aikana sepel­val­ti­mo­tau­tikuolleisu­us on laskenut jonkin ver­ran nopeam­min kuin kohtausten ilmaantuvuus …

    THL ylläpitää (KTL ylläpi­ti) sydän- ja verisuoni­tau­tirek­ister­iä. Yhteen­ve­to­ja en noista saanut, joten olisi pitänyt itse tehdä yhteen­ve­to isoista taulukoista. En nyt siihen ryhtynnyt.
    (Minus­ta on tiet­tyä huumo­ria seu­raavas­sa THL:n lauseessa (link­ki sivulle yllä)(anteeksi jos jonkun mielestä on makaaberia nähdä tässä huumoria):

    Vuon­na 2004 sydän- ja verisuoni­tau­tikuolleisu­u­den osu­us kokon­aiskuolleisu­ud­es­ta oli läh­es kak­si ker­taa suurem­pi kuin kaikkien syöpä­tau­tien yhteen­sä ja noin neljä ker­taa suurem­pi kuin tap­atur­mien ja itse­murhien yhteensä.

    Voi kauhee­ta, pitäis sitä kuitenkin syöpään kuol­la tai tehdä kaulaki­ikku nii ettei sv-tau­ti­in kuolis!)

  74. Catili­na: “Arvatkaas mis­tä se työter­veyshuol­lon “yleis­lääkäri­ta­soinen avo­sairaan­hoito” useim­miten löy­tyy, ja minkä muista resurs­seista se siis on pois.”

    Ei sitä tarvitse arva­ta, se tiede­tään. Sitä löy­tyy niin yksi­ty­isiltä lääkäri­asemil­ta kuin myös ter­veyskekuk­sista, mut­ta sen rahoit­taa tilaa­ja, siis yritys.
    Kela kor­vaa puo­let “tarpeel­li­sista ja kohtu­ulli­sista kus­tan­nuk­sista”, mut­ta useis­sa tapauk­sis­sa työter­veyshuolto on laajempi.
    Työter­veyshuolto on lak­isääteistä, joten ilman ei pitäisi olla yhtään työntekijää.

  75. Älä nyt drama­ti­soi, Riitta!

    Ei koko yhteiskun­taa voi­da jär­jestää jonkin mar­gin­aalisen ryh­män tarpei­den mukaan. Hyvin har­va äiti on uupuneenakaan “vaar­alli­nen” lapsilleen. 

    Pikem­minkin kun “äid­it tun­te­vat jak­samisen­sa rajat” on ruvet­tu liioit­tele­maan nor­maalielämään kuu­lu­vaa väsymyk­sen ja kyl­lästymisen tun­net­ta. Tämä näkyy itse asi­as­sa joka elämän alueel­la. Jos­sain vai­heessa joka toinen julkkis oli masen­tunut tai työssä uupunut. Sit­tem­min, kun asia ei ole enää niin muodikas­ta, niin otsikot ovat har­ven­tuneet. Asen­nekysymys mielestäni pitkälle…

    Sitä pait­si:

    Pikku­las­ten pahoin­pite­lyjä rapor­toidaan nykyään enem­män kuin ennen sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den aikaa. Tämä voi tietysti johtua alen­tuneesta ilmoi­tuskyn­nyk­ses­tä, mut­ta ainakaan ei voi­da väit­tää, että kaltoin kohtelu olisi las­ten laitoshoidon ansios­ta vähentynyt. 

    Saat­taa­pa olla juuri päin­vas­toin, kos­ka äiti voi vier­aan­tua jos­sain määrin laps­es­taan näh­den tätä vain muu­ta­man het­ken aamuisin ja iltaisin arke­na. Lapset tapaa­vat olla vielä stres­saa­van päiväkotipäivän jäl­keen hyvin han­kalia ja altistaa näin van­hem­mat negati­ivisille tun­teille. Päiväkoti­lap­sil­la on huo­mat­tavasti enem­män mm. infek­tioi­ta ja uni­häir­iöitä kuin koti­lap­sil­la. (Tutkimus­ta löy­tyy, jos tarvitaan)

    Hyvin käyt­täy­tyvän, iloisen lapsen kanssa­han on ääret­tömän palk­it­se­vaa olla, varsinkin kun se on oma rakkain. Ei kai kukaan muuten lap­sia tek­sikään. Ei minus­ta ole olen­naista onko lapsen kanssa koko päivän vai kak­si tun­tia, jos se kak­si tun­tia rasit­taa enemmän. 

    Myös vau­vo­jen pahoin­pite­lyt eli lähin­nä rajut rav­is­te­lu­ta­pauk­set ovat ilmoi­tusten mukaan lisään­tyneet. Kyl­lähän toisen ihmisen läs­näo­lo, vaik­ka tämä olisikin vielä kolmivuo­tias nos­taa kyn­nys­tä käyt­tää avoin­ta väki­val­taa. En minä voisi pahoipi­del­lä vau­vaani, jos esikoinen tapit­taisi silmät ymmyrkäis­inä vieressä. 

    En nyt tietysti muutenkaan pahoin­pitelisi vau­vaa, mut­ta jos sel­l­ainen taipumus olisi, niin helpom­paa sen henkises­ti olisi, jos kukaan ei olisi sitä havainnoimassa. 

    Yleen­säkin täl­laiset tapauk­set ovat tietysti las­ten­suo­jelun eivätkä päivähoidon piiri­in kuu­lu­via eikä niitä pitäisi minus­ta sekoit­taa keskenään ollenkaan. 

    Jär­jetön aja­tus, että koko ikälu­okalle on tar­jot­ta­va kokopäiväi­nen laitoshoito, jot­ta joku mie­len­vikainen kotiäi­ti ei pahoin­pitelisi las­taan. Ihan mui­ta tuk­i­toimia tarvi­taan siinä tapauksessa.

  76. Noh, ter­veyskeskuk­set ovat onnek­si järkeistäneet näi­den turhien sairaslo­ma­todis­tusten jakoa. Espoos­sa ainakin on ollut tapana, että saikku­todis­tuk­sen flun­ssaoireista saa suo­raan tiskiltä ilman mitään sen kum­mem­paa vastaanottoa.

  77. tpyy­lu­o­ma:

    Sel­l­aises­sa tilanteessa jos­sa yri­tyk­set eivät investoi/palkkaa niin rahan painami­nen tuot­taa lisää rahaa sukanvarteen.

    Niin ja riip­puu myös rahan painamis­es­ta. Jos keskus­pank­ki sitoutuu korkeam­paan nom­i­naaliseen BKT:hen, niin lisära­han painami­nen lisää yri­tys­ten investointeja/palkkaamista.

    liian van­ha:

    Viro on hyvä esimerk­ki, val­tio leikkasi bud­jet­ti­aan alen­ta­mal­la virkami­esten palkkoja.
    Se merk­it­si virkami­es­tan eli yksi­tyisen kulu­tuk­sen laskua ja työt­tömyys pamahti liki 19 %:iin.
    Ei val­tio rahaa mihinkään jem­ma vaan jakaa sitä virkami­esten tai tukien kaut­ta yhtekun­taan ja paran­taa näin yksi­ty­istä kulutuskykyä

    ööö… ei. Toisin kuin voisi luul­la virkami­esten kulu­tus ei oo sama asia kuin yksi­tyi­nen kulutus.

    Ei ne kansalaiset ja yri­tyk­setkään sitä rahaa jem­maa, jos keskus­pank­ki haluaa/pystyy sitou­tu­maan korkeampi­in tuloi­hin tulevaisuudessa.

    Samuli Saarel­ma:

    Oleel­lista asian kulu­tuk­sen kannal­ta on se, että ihmi­nen itse ei vähen­nä palvelun kulutusta.

    Yritätkö sanoa, että olis paha asia, jos ihmiset vähen­täs ter­vey­den­hoitopalvelu­iden kulu­tus­ta, vai että ihmiset ei suos­tu vähen­tämään niiden kulu­tus­ta riip­pumat­ta siitä, että hin­ta nousee?

    Ter­veyspalvelu­iden kulut­tamista ei pidä tukee, kos­ka ter­veyspalveluil­la ei oo juuri vaiku­tus­ta ter­vey­teen (on the mar­gin). Ihmiset luul­tavasti käyt­täs “liikaa” ter­veyspalvelui­ta vaik­ka ne jou­tus mak­samaan kaik­ki kus­tan­nuk­set itte. Ter­veyspalvelu­iden tukem­i­nen vaan pahen­taa ongelmaa.

    Kari:

    Se voi tietenkin olla, että tuo­ta rahapoli­ti­ikkaa on käytän­nössä han­kalaa (mah­do­ton­ta?) hoitaa oikein, mut­ta mil­lä ref­er­ens­seil­lä me osaamme sit­ten sen parem­min hoitaa samaa ongel­maa val­tion investoin­tipoli­ti­ikan avul­la? Luulisin sen ole­van vielä astet­ta han­kalam­paa, kos­ka nähdäk­seni siinä on ole­mas­sa kaik­ki rahapoli­ti­ikan han­kalu­udet ja vielä kasa mui­ta ongelmia (esimerkik­si siltarumpupolitikointi).

    Just näin + rahapoli­ti­ik­ka reagoi val­tion investoin­tipoli­ti­ikkaan. Jos rahapoli­ti­ik­ka toimis täy­del­lis­es­ti, niin investoin­tipoli­ti­ikalla ei olis mitään vaiku­tus­ta kokon­aiskysyn­tään, mut­ta on tietysti aika selvää, että rahapoli­ti­ik­ka ei toi­mi täy­del­lis­es­ti. Silti osa investoin­tipoli­ti­ikan hyödys­tä menee hukkaan, kun se neu­traloidaan rahapolitiikalla.

  78. Tuos­ta Hesarin Irlan­ti­ju­tus­ta osui min­ulle silmään seuraava:

    Jos Irlan­nin pankkien annetaan kaat­ua, järistyk­set kulke­vat rahoi­tussek­to­ria pitkin kaikkialle euro­mai­hin, sil­lä monel­la ulko­maisel­la pankil­la on suuret vas­tu­ut Irlannissa. 

    Hesari ensin syyt­tää Irlan­tia (ja muitakin PIIGS mai­ta) holtit­tomas­ta touhus­ta, jon­ka hal­pa raha mah­dol­listi. Sit­ten kuin huo­maa­mat­ta se mainit­see sen todel­lisen syyl­lisen, eli muiden euro­maid­en pankit, jot­ka eivät rahan hin­noit­telus­saan huomioi­neet riskiä, vaan luot­ti­vat siihen, että kyl­lä muut euro­maat nämä törsääjät pelastavat. 

    Minus­ta ongel­ma ei tässä olekaan se, että jotkut ovat tuh­lanneet rahaa, jota heille rop­pakau­pal­la kaadet­ti­in, vaan siinä, että niiden kaata­jien ei anneta nyt tuta sitä, että hin­noit­te­liv­at riskit päin mäntyä. 

    Tiedän, että tässä nykyti­lanteessa ei pystytä asialle enää tekemään, vaan on nöyrryt­tävä pankkien pelas­tamiseen (siitähän tässä on kyse, ei Irlan­nin tai Kreikan pelas­tamis­es­ta). Tästä ja 2008:n kri­i­sistä pitäisi nyt kuitenkin oppia sen ver­ran, että rahamaail­man sään­nöt vään­net­täisi­in vih­doinkin sel­l­aisik­si, että riskit voivat oikeasti kaat­ua lainaa­jien omaan niskaan, mikä pakot­taisi hei­dät sit­ten hin­noit­tele­maan ne oikein.

  79. Hei te, jot­ka olette sil­lä kan­nal­la että annetaan pankkien kaat­ua vaan. Neu­vokaas nyt sit­ten niitä piru­parko­ja, joil­la on jonkun ver­ran tilil­lä rahaa kaihi‑, suoniko­hju- ja ohi­tusleikkaus­ta varten? Muis­te­len luke­neeni että kaikkia iso­jen pankkien tal­letuk­sia ei val­tio pysty takaamaan.

    Min­ua alkaa ihan oikeasti hirvit­tää. Minä ja ukkokul­ta elämme eläkkei­den eli yhteiskun­nan hyvän­tah­toisu­u­den varas­sa; miten kehnos­ti luulette voivan käy­dä yksilö­ta­sol­la? Nälkäänkö pitää varautua? Asun­non mene­tyk­seen ja yhteis­ma­joituk­seen jos­sakin tyhjilleen jääneessä koulussa?

  80. Olen Liian Van­han ja Mikko Särelän kanssa samaa mieltä, että niiden sairaslo­maa lääkäriltä hake­vista työn­tek­i­jöistä koitu­vat kus­tan­nuk­set saisi aivan hyvin kaataa työ­nan­ta­jien niskaan täysimääräisenä. Ehkä se saisi hei­dät oikeasti miet­timään touhun järkevyyt­tä. Täl­laisen aivan turhan touhun rahoitet­tamisen lopet­ta­mi­nen joko julkisen ter­vey­den­hoidon tai kelako­r­vausten kaut­ta on eri­no­mainen säästöko­hde. Lääkäri ei pysty totea­maan flun­ssaa yhtään sen parem­min kuin kuka tahansa maal­likko kuumemit­tarin kanssa. 

    Flun­ssa­s­airaiden ihmis­ten (tai hei­dän las­ten­sa) juok­sut­ta­mi­nen lääkäris­sä vain jonkun todis­tuk­sen vuok­si on puh­das­ta ihmis­ten kiusaamista ja lisäk­si johtaa vain tau­tien lev­iämiseen, kun flun­ss­apoti­laat tule­vat köhimään sinne odotushuoneisiin. 

    Touhu on siis puh­das­ta julk­isin rahoin sub­ven­toitua ihmis­ten sim­pu­tus­ta. Vas­ta jos joku on saman vuo­den aikana jotain viidet­tä ker­taa flun­ssan vuok­si pois­sa, voisi todis­tusten vaa­timi­nen olla perustel­tua. Taval­liset ker­ta tai kak­si vuodessa pitäisi työ­nan­ta­jien taju­ta ole­van ihan nor­maalia menoa. Niistä oikeasti hui­jaav­ista syn­tyvät tap­pi­ot ovat taku­ul­la min­i­maal­isia ver­rat­tuna niihin kus­tan­nuk­si­in, joi­ta täysin rehellis­ten ihmis­ten todis­tus­rum­bas­ta syntyy.

  81. Komp­paan aikaisem­pia kom­men­toi­jia sairaslo­ma­lääkärin­todis­tusten täysimääräisen laskut­tamisen työ­nan­ta­jal­ta suhteen.

    Lääkärin­todis­tus­ta tarvi­taan mon­esti myös osoit­ta­maan sitä, että henkilö on ter­ve. Onko jotain estet­tä sille, ettei eri­laisi­in lupa-asi­akir­joi­hin yms. tarvit­tavia lääkärin­todis­tuk­sia voisi laskut­taa suo­raan täysimääräisenä asi­akkaal­ta itseltään? Täl­laisia lupia tarvit­se­vat ovat yleen­sä ainakin sen ver­ran mak­sukyky­isiä, ettei se muu­ta­man kympin lasku lääkärin­todis­tuk­ses­ta talout­ta kaataisi.

  82. Samuli Saarel­ma:

    Tiedän, että tässä nykyti­lanteessa ei pystytä asialle enää tekemään, vaan on nöyrryt­tävä pankkien pelastamiseen 

    Niin siis tämä on just se paik­ka mis­sä käytän­nössä ne sään­nöt tehdään. Jos meil­lä on sel­l­aiset sään­nöt, että aina kun joku epäon­nis­tuu, niin se pelaste­taan veron­mak­sajien rahal­la, niin on ihan sama minkälaiset sään­nöt meil­lä on nimellisesti.

    Niiden raha­laitok­sien pitää vaan antaa men­nä nurin mitkä on nurin menos­sa. Jos ollaan huolis­saan kysyn­nän rom­ah­tamis­es­ta, niin keskus­pank­ki vaan pitää nom­i­naalisen kansan­tu­lon kasvutrendil­lä ja jos ollaan huolis­saan tal­let­ta­jien rahoista, niin sit veron­mak­sa­jat voi mak­saa tal­let­ta­jille niiden rahat takas, mut­ta osak­keen­o­mis­ta­jien ja lain­oit­ta­jien pitää kan­taa val­in­to­jen­sa seu­rauk­set. (mun mielestä kans tallettajien…)

    Anna-Liisa:

    Min­ua alkaa ihan oikeasti hirvit­tää. Minä ja ukkokul­ta elämme eläkkei­den eli yhteiskun­nan hyvän­tah­toisu­u­den varas­sa; miten kehnos­ti luulette voivan käy­dä yksilö­ta­sol­la? Nälkäänkö pitää varautua? Asun­non mene­tyk­seen ja yhteis­ma­joituk­seen jos­sakin tyhjilleen jääneessä koulussa?

    Ei tartte varautua nälkään, älä huoli.

    Jos teil­lä on suurem­pia raho­ja pankki­tileil­lä kuin mitä tal­letus­takaus kos­kee, niin niitä voi hajaut­taa muualle, esim. johonkin koko maail­man­markki­nat kat­tavaan osak­er­a­has­toon tai muuhun sellaiseen.

    Viimekädessä rajana sille miten huonos­ti yksilö­ta­sol­la voi käy­dä on ihmis­ten hyväsy­dämisyys. Eiköhän sitä aina joku tar­joa ruokaa niille joil­la menee huonos­ti huoli­mat­ta siitä, että ovat hoi­ta­neet omat asiansa kunnolla.

  83. Samuli Saarel­ma:

    Olen Liian Van­han ja Mikko Särelän kanssa samaa mieltä, että niiden sairaslo­maa lääkäriltä hake­vista työn­tek­i­jöistä koitu­vat kus­tan­nuk­set saisi aivan hyvin kaataa työ­nan­ta­jien niskaan täysimääräisenä.

    Niin siis tarkoi­tat vis­si­in työn­tek­i­jän niskaan?

  84. Anna-Liisa:

    Hei te, jot­ka olette sil­lä kan­nal­la että annetaan pankkien kaat­ua vaan. Neu­vokaas nyt sit­ten niitä piru­parko­ja, joil­la on jonkun ver­ran tilil­lä rahaa kaihi‑, suoniko­hju- ja ohi­tusleikkaus­ta varten? Muis­te­len luke­neeni että kaikkia iso­jen pankkien tal­letuk­sia ei val­tio pysty takaamaan. 

    No kan­nat­taisi var­maan kat­soa, mihin ne rahansa lait­taa. Tuskin luot­taisit min­u­un, mut­ta kyl­lä minä löy­dän ihmisiä ja fir­mo­ja, jot­ka _tasan varmasti_ ne rahat mak­sa­vat takaisinkin. Tuot­to voi olla heikom­pi, mut­ta siitähän on kysekin: suurem­pi tuot­to on suurem­pi ris­ki. Ihan päätön­tä, että veron­mak­sajien rahoil­la mak­se­taan suurem­pi tuot­to pienem­mil­lä riskeillä.

    Kari

  85. Samuli Saarel­ma:

    Minus­ta ongel­ma ei tässä olekaan se, että jotkut ovat tuh­lanneet rahaa, jota heille rop­pakau­pal­la kaadet­ti­in, vaan siinä, että niiden kaata­jien ei anneta nyt tuta sitä, että hin­noit­te­liv­at riskit päin mäntyä. 

    Ei, vaan ongel­ma on se, että poli­itikot kuvit­tel­e­vat ymmärtävän­sä asi­at parem­min kuin sinä ja minä (=markki­nat). Eivät osaa, eivätkä ole koskaan osan­neetkaan, mut­ta ylim­ielisyyt­tä aina riittää.

    Kari

  86. Ja otsikon aiheeseen,

    Mitäpä jos val­tion meno­jen suh­teen kat­sot­taisi­inkin niitä verovähen­nyk­siä? Nehän ovat sama asia!

    Kari

  87. Pankkien kaata­jille toinen kysymys; kun asun­to­laina­pank­ki kaatuu niin perivät koko asun­to­lainan saman tien. Mis­tä ihmeessä minä siinä tilanteessa saan rahat? Meneekö kämp­pä alta pilkkahin­taan sille jol­la sat­tuu ole­maan muu­ta­ma ton­ni sukan­var­res­sa, lop­ut lainas­ta jään sit­ten auki pankin konkurssipesänhoitajalle.

  88. Lap­sia on hakat­tu kaut­ta maail­man­his­to­ri­an. Se on vas­ten­mielistä, mut­ta tot­ta. Se on ollut laiton­takin vas­ta reilut parikym­men­tä vuot­ta — suun­nilleen saman aikaa kuin sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus on ollut olemassa.

    Nykyään las­ten pahoin­pite­lyk­si ilmoite­taan se, jos äiti tai isä tuk­istaa, puris­taa, jne., niinkuin oikein on. Näi­den ilmoit­ta­mi­nen on lisään­tynyt, kos­ka ennen näitä pidet­ti­in nor­maaleina kasvatusmenetelminä.

    Sinän­sä en ole eri mieltä siitä, että pahoin­pite­ly­jen vähen­tämi­nen ei voi olla perustelu las­ten päivähoidolle. Aivan pien­ten las­ten rav­is­te­lut ja muut sairaat touhut eivät myöskään tietenkään ole koskaan olleet ns. nor­maale­ja asioi­ta. Point­ti­nani onkin lähin­nä se, että nykyi­nen las­ten­suo­jelukäytän­tö on hämärtänyt rajan selkeästi patol­o­gisen pahoin­pite­lyn ja sel­l­aisen toimin­nan välil­lä, joka vielä parikym­men­tä vuot­ta sit­ten oli ns. normimeininkiä. 

    Tämä ei ole myöskään puo­lus­telua sel­l­aiselle toimin­nalle, mut­ta sen on tarkoi­tus osoit­taa että nämä “ennen oli parem­min”- jutut ovat täyt­tä roskaa. Ennen ei ollut parem­min. Käytän­nössä kaik­ki ennen 70-luvun lop­pupuoliskoa syn­tyneet ikälu­okat ovat joutuneet koke­maan enem­män tai vähem­män fyy­sistä kurit­tamista, so. tuk­istamista, luu­nappe­ja, jne. joista nykypäivänä tehtäisi­in välit­tömästi lastensuojeluasioita.

  89. Art­turi,

    Ei, tarkoi­tan todel­lakin työ­nan­ta­jan. Hän on se, joka vaatii flun­ss­apois­saolosta lääkärin­todis­tus­ta. Työn­tek­i­jä tietää kyl­lä itsekin ole­vansa sairas. Ei hän siihen mitään todis­tus­ta tarvitse (ja taval­lisen flun­ssan tapauk­ses­sa tämä on ain­oa asia, mitä hän lääkäriltä saa, parane­m­i­nen ei sen lääkärikäyn­nin vuok­si nopeudu lainkaan, korkein­taan päinvastoin).

    Jos työ­nan­ta­jan pitäisi kan­taa kokon­aan kus­tan­nus, hän alka­isi ehkä vähän tarkem­min pohtia sitä, onko touhus­sa mitään järkeä. Nyt, kun hän pääsee touhus­ta muiden sub­ven­ti­ol­la, hänestä tämä voi vaikut­taa hyvinkin fik­sul­ta keinol­ta estää työn­tek­i­jöi­den pin­naami­nen sairau­den verukkeella. 

    Jos työn­tek­i­jän pitää se todis­tus mak­saa, seu­rauk­se­na olisi sit­ten sel­l­aista, että ihmiset eivät voi jäädä pois sairau­den vuok­si työstä, kos­ka heil­lä ei ole varaa mak­saa lääkärille sen turhan­päiväisen lapun kir­joittmis­es­ta. Seu­rauk­se­na taas tästä ei olisi vain se, että koko sairaspois­saolon idea romut­tuisi, vaan myös se, että juuri flun­ssat lev­iäi­sivät tehokkaam­min, kun ihmiset tuli­si­vat sairaina työ­paikalle viruk­si­aan työkavareilleen jakelemaan.

  90. Art­turi:

    Niin siis tämä on just se paik­ka mis­sä käytän­nössä ne sään­nöt tehdään. Jos meil­lä on sel­l­aiset sään­nöt, että aina kun joku epäon­nis­tuu, niin se pelaste­taan veron­mak­sajien rahal­la, niin on ihan sama minkälaiset sään­nöt meil­lä on nimellisesti. 

    En tarkoit­tanut sitä, että vain nimel­lis­es­ti muute­taan sys­teemiä, vaan sitä, että sääte­lyl­lä tehdään sys­teemistä sel­l­ainen, että pankkien rom­ah­t­a­mi­nen on mah­dol­lista ilman, että koko talous menee jumi­in. Minus­ta nyt ollaan liian myöhässä tässä. Jos nyt alet­taisi­in päästää iso­ja pankke­ja konkurssi­in, seu­rauk­se­na on sit­ten koko rahali­iken­teen jumi­u­tu­mi­nen ja vaik­ka pitkäl­lä tähtäimel­lä tästäkin selvitään, lyhyel­lä tähtäimel­lä se voisi aiheut­taa suur­ta tuhoa. Lehmann Broth­ersin konkurssi oli hyvin lähel­lä laukaista juuri tämän. 

    Ote­taan jonkin­lainen analo­gia. San­o­taan, että kapeas­sa salmes­sa iso matkus­ta­jalai­va ajaa liian kovaa ja on kurssil­la tör­mätä pie­neen soutu­ve­neeseen. Jos lai­va kään­tää ruorin­sa niin, että vält­tää soutu­ve­neen, seu­rauk­se­na on laivan kar­ille ajoon ja suuri määrä ihmisuhre­ja. Tör­määmi­nen soutu­ve­neeseen aiheut­taa myös niitä uhre­ja. Sekä soutu­veneil­i­jä että ne laivan matkus­ta­jat ovat täysin syyt­tömiä kohtaloonsa. 

    Sin­un ehdo­tuk­sesi vas­taa sitä, että pakote­taan tuo kar­ille ajo. Varus­ta­mo, joka on laivan takana, saa siitä kär­siäk­seen isot vahin­got, aivan kuten pankkien omis­ta­jat saisi­vat, jos pankit meni­sivät konkkaan. Tämä on toki moraalis­es­ti oikein, mut­ta ei silti minus­ta kor­vaa sitä, että samal­la aiheutetaan iso määrä täysin viat­to­mia ihmisuhre­ja pienen määrän sijaan. Tämä on se syy, mik­si vas­tus­tan tätä. 

    Se, mitä minä ehdotan, vas­taa tässä analo­gias­sa sitä, että laivan ohjaamoon pakote­taan otta­maan val­tion valvo­ja, joka pitää huolen siitä, ettei kaa­sua paine­ta liikaa tai kapteenin niin yrit­täessä tehdä, ottaa sen kaa­sun itse pois. Tämä ei auta tähän nyky­on­gel­maan, mut­ta kyl­lä siihen, ettei sama pääse tois­tu­maan tulevaisuudessa.

  91. Pikku­las­ten pahoin­pite­lyjä rapor­toidaan nykyään enem­män kuin ennen sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den aikaa. 

    Niin­pä. Eihän sitä kukaan tien­nyt, mitä kotona tapah­tui tai jos tiesi, niin eihän sitä tois­t­en asioi­hin puu­tut­tu. Päiväkoti on juurikin yksi niistä paikoista, jois­sa las­ten kaltoinko­htelu huomataan.

    Siinä olet oike­as­sa, että tämä on vähäisem­pi syy säi­lyt­tää päivähoito-oikeus kuin se, että oikeud­es­ta luop­umi­nen johtaa las­ten pom­pot­telu­un ja kaverisuhtei­den katkeamiseen aina, kun jonkun van­hem­mista työti­lanne muut­tuu. Kovin pien­ten las­ten viemistä päiväkoti­in en oikein ymmär­rä tai siis ymmär­rän, mut­ta toivoisin, että kun­nal­la olisi muunkin­laista palvelua tar­jol­la, jot­ta väsynyt äiti voi joskus lev­ätä. Aikaisem­min on ollut, mut­ta nykyään kod­in­hoita­jan saa vain jos on jo paho­ja ongelmia.

    En minä voisi pahoipi­del­lä vau­vaani, jos esikoinen tapit­taisi silmät ymmyrkäis­inä vieressä. 

    Esikoinen­han siinä vaaras­sa onkin. Ainakin min­ul­la kaik­ki vais­tot käskevät suo­jele­maan vau­vaa ja vau­va-aikana esikoinen koet­teli kovasti, varsinkin jos tuli härkkimään kesken imetyksen.

    az, 6+6+6 ‑malli nimeno­maa mah­dol­lis­taa täy­den vuo­den koti­hoitoa niille äideille, jot­ka nyt menevät heti van­hempainva­paan päät­tyessä ja isäkuukau­den alka­es­sa töi­hin. Isälle kor­vamerkit­ty osu­us alkaa nimit­täin tuos­sa mallis­sa kolmisen kuukaut­ta nyky­istä myöhem­min. Ne per­heet, jois­sa isä käyt­tää myös yhteistä osu­ut­ta per­he­vap­aista, tuskin lisään­tyvät. Onhan tässä 6+6+6 ‑mallis­sa jo nykyisen puo­len­toista kuukau­den sijas­ta puoli vuot­ta kor­vamerkit­tynä isälle.

    Toinen jut­tu sit­ten on se, että jos van­hempainva­paat pitenevät, niin jostain sekin raha on otettava.

  92. Päiväkoti­lap­sil­la on huo­mat­tavasti enem­män mm. infek­tioi­ta ja uni­häir­iöitä kuin koti­lap­sil­la. (Tutkimus­ta löy­tyy, jos tarvitaan) 

    Onko näis­sä tutkimuk­sis­sa las­ten kodit vakioitu? Nykyään koti­hoi­dos­sa on valikoitunei­den äitien lap­sia, sel­l­ais­ten, jot­ka ihan oikeasti myös halu­a­vat lapsen­sa itse hoitaa, vaik­ka päivähoitoakin olisi tarjolla.

  93. Jatkona edel­liseen, jot­tei pide­tä ihan hölmönä, niin arkikoke­muskin kyl­lä vahvis­taa sen, että päivähoi­dos­sa sairastel­laan enem­män kuin koti­hoi­dos­sa. Toisaal­ta en ole ollut lainkaan pahoil­lani siitä, että esikoinen kan­toi päiväkodista pöpöjä koti­in, kun kuo­pus oli vielä koti­hoi­dos­sa. Kuo­pus sairasti ne flun­ssa liev­inä ja hänel­la on ollut selvästi parem­pi vas­tus­tuskyky nyt päivähoidon alka­es­sa kuin esikoisel­la, joka ei ollut sairas­tanut päivääkään ennen hoidon aloitusta.

    Eli tuol­la kysymyk­sel­lä viit­tasin lähin­nä niihin tutkimuk­si­in, joiden mukaan kotona kas­vaa kaikin puolin onnel­lisem­pia lapsia.

  94. “Niin siis tarkoi­tat vis­si­in työn­tek­i­jän niskaan?”

    Työ­nan­t­jal­la on direk­tio-oikeus ja sil­loin hänel­lä on myös mak­su­velvol­lisu­us määräyk­sil­lään aiheut­tamista kuluista.

  95. Kari Kosk­i­nen kir­joit­ti 23.11.2010 kel­lo 12:27:

    No kan­nat­taisi var­maan kat­soa, mihin ne rahansa lait­taa. Tuskin luot­taisit min­u­un, mut­ta kyl­lä minä löy­dän ihmisiä ja fir­mo­ja, jot­ka _tasan varmasti_ ne rahat mak­sa­vat takaisinkin. Tuot­to voi olla heikom­pi, mut­ta siitähän on kysekin: suurem­pi tuot­to on suurem­pi riski.

    Tämä on sikäli has­su argu­ment­ti, että pankki­tilin tuot­to on läh­es­tulkoon nol­la, toisin sanoen sen riskin nimeno­maan EI pitäisi olla iso.

    Joo, tiedän että rikas­tu­akin voi ja on oma syy jos ei saa raho­jaan poiki­maan. Sitä en nyt tässä nyyhkikään, mut­ta sen­tään var­maan jokainen mielel­lään pitäisi omat rahansa tai ainakin itse hävit­täisi huonos­ti sijoittamalla.

    Näköjään pankki­tal­letus­takin on vain osat­ta­va ruve­ta ajat­tele­maan sijoituk­se­na, jos­sa on riskin­sä siinä kuin pörssikeinottelussakin.

  96. Riit­ta,

    Sil­loin mallin nimi olisi 12+6. Tämä ei suinkaan ole se, mitä kaikil­la tämän mallin kan­nat­ta­jil­la on mielessään. Vaan seu­rauk­se­na voisi olla nimeno­maan tuhan­sit­tain sep­a­raa­tioahdis­tuk­selle ja riit­tämät­tömän rin­taruokin­nan vaiku­tuk­sille altistet­tu­ja lap­sia, kun fem­i­nis­tiäid­it katso­vat, että hei­dän tulisi saa­da tehdä uraa siinä kuin miestenkin ja palaisi­vat työelämään jo 6kk jälkeen.

    Sit­ten puolisot sopi­si­vat viimei­sistä 6kk keskenään. Tästähän mallin nimi tulee. Se voisi yhtä hyvin olla siten 6+12.

    Luin joukon fem­i­nistien kir­joituk­sia tästä aiheesta ennen kuin kir­joitin aiem­man kom­mentin. Niis­sä oli yksi näkyvä piirre. Pohd­in­ta siitä, mikä olisi lapsen parhaak­si, loisti pois­saolol­laan. Lähtöko­htana oli ties mitä abstrak­tioi­ta sukupuolten tasa-arvos­ta tai muus­ta vastaavasta.

    Tämä on aasin­sil­lal­la Eli­nan kom­men­tista hie­man off-top­ick­ia, mut­ta itseäni kylmäsi, että kaikkien puoluei­den naisjär­jestöt kan­nat­ta­vat tätä. Se voi siis hyvinkin toteu­tua seu­raaval­la vaalikaudella.
    Jotenkin näille ihmisille pitäisi saa­da sitä ennen per­ille, että meil­lä on ole­mas­sa val­ta­va tieteelli­nen näyt­tö siitä, että se ei todel­lakaan olisi lapsen parhaaksi.

  97. Antti:

    Pankkien kaata­jille toinen kysymys; kun asun­to­laina­pank­ki kaatuu niin perivät koko asun­to­lainan saman tien. Mis­tä ihmeessä minä siinä tilanteessa saan rahat? Meneekö kämp­pä alta pilkkahin­taan sille jol­la sat­tuu ole­maan muu­ta­ma ton­ni sukan­var­res­sa, lop­ut lainas­ta jään sit­ten auki pankin konkurssipesänhoitajalle. 

    Ei mene. Ethän sinä mitään raho­ja tarvitse, vaan pank­ki! Ei se konkurssipesä (tms.) voi kävel­lä sen yli, mitä olet sopin­ut. Eli se konkurssipesä saa ne sin­un lyhen­nyk­sesi täs­mälleen kuten on sovittu.

    Kari

  98. Kari:

    Ei, vaan ongel­ma on se, että poli­itikot kuvit­tel­e­vat ymmärtävän­sä asi­at parem­min kuin sinä ja minä (=markki­nat). Eivät osaa, eivätkä ole koskaan osan­neetkaan, mut­ta ylim­ielisyyt­tä aina riittää. 

    Minus­ta poli­itikko­jen ei tarvitse tietää, mitä riskit ovat ja onko ne oikein hin­noitel­tu, vaan ain­oas­taan pitää huoli siitä, että jos riskit toteu­tu­vat (etenkin sys­teemi­ta­sol­la), seu­rauk­se­na ei ole se, että koko sys­tee­mi menee romuk­si ja kestää vuosia rak­en­taa se uudelleen, vaan ain­oas­taan se, että ne riske­jä otta­neet kär­sivät omis­sa nahoissaan. 

    En näe mitään mekanis­mia, jol­la markki­nat ottaisi huomioon nuo sys­teemi­ta­son riskit. Pankki­maail­mas­sa voi hyvin olla järkevää sel­l­ainen, että tehdään 20% voit­toa vuodessa sil­lä riskil­lä, että sit­ten ker­ran 20:ssä vuodessa men­nään konkkaan ver­rat­tuna siihen, että tehtäisi­in 5% voit­toa, mut­ta ei men­täisi konkkaan. Kos­ka jokainen pank­ki las­kee tuol­la samal­la tavoin ja konkat luon­nol­lis­es­ti ovat kor­reloitunei­ta, seu­rauk­se­na on se, että ker­ran 20:ssä vuodessa kaik­ki pankit menevät konkkaan. Tästä muulle yhteiskun­nalle tule­vat seu­rauk­set ovat sel­l­aisia, ettei niitä kom­pen­soi se, että siinä välil­lä pankit tako­vat iso­ja voit­to­ja. Ongel­ma on ennen kaikkea siinä, että pankkien yhtäaikaises­ta rom­ah­tamis­es­ta tule­vat ulkois­vaiku­tuk­set eivät tule ote­tuk­si huomioon pankkien päätöksenteossa. 

    Tässä näen ain­oana keinona niiden kirot­tu­jen poli­itikko­jen päästämisen asi­aan puut­tumaan säätämäl­lä lake­ja, joil­la joko estetään pankkien riskinot­to niin, että sys­teemi­ta­son rom­ah­dus on mah­dol­lista tai sit­ten niin, että hyv­inä aikoina pankeil­ta pakkok­erätään veroa, jota käytetään sit­ten huonoina aikoina niiden hengis­sä pitämiseen. Jälkim­mäisen ongel­ma on tietenkin se, että se ei hillitse lainkaan riskinot­toa, kos­ka riskiä otta­va pank­ki tulee pelaste­tuk­si järkevästi toimivien pankkien rahoil­la. Tuo pakkovero pitäisikin voit­to­jen tms. sijaan sitoakin siten jotenkin siihen, kuin­ka riskil­lä taval­la pank­ki toimii.

  99. Erikois­sairaan­hoi­dos­sa pitäisi miet­tiä kuin­ka vähän hyv­in­voin­tia mon­et elämän lop­pu­vai­heen akti­iviset hoidot tuot­ta­vat. Tästä voisi ker­toa ihmisille, jot­ta he voisi­vat ajois­sa tehdä hoitotes­ta­mentin ja vält­tyä mon­elta kiusalta. Sit­ten kun makaa jo letkuis­sa niin on liian myöhäistä. Lääkärit eivät halua itselleen läh­eskään niin akti­ivista elämän lop­pu­vai­heen hoitoa kuin he poti­lailleen toteut­ta­vat. Ihmisil­lä on sel­l­ainen harhakäsi­tys, että sairaalois­sa paran­net­taisi­in ihmisiä. Har­va paran­tuu. Useimpia vain pide­tään hengissä.

    Toinen asia ovat päi­hdeon­gel­maiset. Kun nuori iv-huumei­den käyt­täjä saa vaka­van infek­tion ja hänen yleis­ti­lansa las­kee, sairaalas­sa hän­tä hoide­taan uusim­mal­la teknolo­gial­la lukuis­ten kirurgien, radi­olo­gien, teho­hoidon lääkärien ja infek­ti­olääkärien toimes­ta. Rahaa palaa 50 ton­nia ennen kuin ehtii ääneen sanoa kor­vaushoito. Sit­ten kun mies taas kävelee, hänet paiskataan kadulle uusia pöpöjä keräämään. Tämä vain yht­enä esimerkkinä jär­jestelmän irrationaalisuudesta.

  100. Samuli Saarel­ma
    “Käsit­tääk­seni Suomes­sa jo nyt ovat OECD-maid­en suurimpia ns. “omas­ta taskus­ta” ‑mak­set­ta­vat terveydenhuoltokulut. ”

    Ter­vey­den­huol­lon mak­sut ovat kuitenkin aivan liian matalia. Mur­tuneen sor­meni kip­saami­nen mak­soi vähem­män kuin hiustenleikkuu. 

    Jokin tolkku se pitää mark­su­vinku­nas­sakin olla. Esimerkik­si opiske­li­jat itkevät niistä viiden euron hammaslääkärikäynneistä.

    Flun­ssa­s­airaiden ihmis­ten (tai hei­dän las­ten­sa) juok­sut­ta­mi­nen lääkäris­sä vain jonkun todis­tuk­sen vuok­si on puh­das­ta ihmis­ten kiusaamista

    Kuinka­han suures­sa osas­sa työ­paikoista on flun­ssalap­pukäytän­tö, jos ne lap­pupolti­laat ker­ran tukki­vat joka paikan? Kuitenkin var­maankin melkein kaikil­la suuril­la fir­moil­la laput haetaan työter­veyslääkäriltä, ei terveyskeskuksista.

    Minä olen sitä mieltä että jos ter­vey­den­huoltoa halu­taan sub­ven­toi­da, niin sitä sub­ven­toidaan sit­ten tas­a­puolis­es­ti kaikkia. Ei niin että vasureille ja muille vas­taav­ille annetaan täysi sub­ven­tio ja yrit­täjille, kuten Suomes­sa tapana on, annetaan jälleen ker­ran pelkkä mak­sa­jan rooli.

    Jos halu­taan vähen­tää turhia tk-käyn­te­jä, niin nos­te­taan niitä mak­su­ja aivan kaut­ta lin­jan. Kyl­lä kenel­lä tahansa pitäisi olla varaa mak­saa lääkärikäyn­nistä saman, mitä mak­saa kam­paa­jalle. Suuri osa työt­tömistä kulut­taa paris­sa päivässä tupakki­in sen, mitä menee ei-kroonis­es­ti sairaal­ta vuodessa tk-maksuihin.

  101. “Pankkien kaata­jille toinen kysymys; kun asun­to­laina­pank­ki kaatuu niin perivät koko asun­to­lainan saman tien”

    Näköjään Iiron mörkö-sadut elävät vieläkin.

    Pankke­ja on kaatunut siitä läh­tien kun pank­ki on keksitty.
    Lainat ovar raha­nar­voista tavaraa ja vain tyh­mä konkurss­in­hoita­ja vaatii raho­ja oitis takaisn velalliselta.
    Nor­maal­isti hoide­tut lainat myy­dään muille markki­nahin­taan ja velal­liselle ilmoitet­tan uusi tili mihin voi mak­saa lyhennykset.

    Hoita­mat­tomatkin lainat voidaan myy­dä , mut­ta hin­ta on sit­ten ns pilkkahin­ta esim Suomen val­tio myi Arse­nalin jäl­jelle jääneet mil­jardi­lainat 100 miljoon­al­la euron pilkkahintaan.
    Se olisi voin­ut mitätöidäkin ne myyn­nin sijas­ta ‚sil­loin velka­vankeus olisi lop­punut 80000 ihmiseltä, mut­ta niin ihmisytävälli­nen toim­inta ei ollut mah­doll­si­ta Lip­poselle, Niin­istölle eikä Siimekselle.

    Tosin velat ostet­ti­in kalli­il­la hin­nal­la takaisin kun poli­it­ti­nen paine nousi tarpeek­si suureksi.

    Nyt on Katainen syöt­tönyt meille uuden mörkö-sadun ja tyh­mä kansa uskoo

  102. Samuli Saarel­ma,
    Lake­ja ja sään­te­lyä eit­tämät­tä on syytä kehit­tää, mut­ta… Niin kauan kuin veron­mak­sajien piik­ki on auki, on naivia kuvitel­la, etteikö joku vetäisi niitä raho­ja liivi­in­sä. Ei pankkien, edes kaikkien, kaa­tu­mi­nen ker­taalleen ole niin paha asia kuin epästabi­ili sys­tee­mi, jon­ka rahoit­ta­vat veronmaksajat.

    Tietenkin on “eräi­den taho­jen” etu­jen mukaista raken­nel­la “too big to fail” ‑myyt­tiä.

    Kari

  103. Luin joukon fem­i­nistien kir­joituk­sia tästä aiheesta ennen kuin kir­joitin aiem­man kommentin. 

    Kan­nat­taa aina suh­tau­tua luke­maansa kri­it­tis­es­ti. Nykyisel­lään äitiys­lo­ma kestää kolmisen kuukaut­ta (105 arkipäivää), van­hempainva­paa puolisen vuot­ta (158 arkipäivää) ja isäkuukausi kuusi viikkoa. Tuos­sa 6+6+6 ‑mallis­sa sekä äitiys­lo­man että isäkuukau­den pitu­us kas­vaa puoleen vuo­teen, van­hempainva­paa pysyy suurin piirtein nykyisen mit­taise­na. En usko, että per­heis­sä tähän 6+6+6 ‑malli­in siir­tymi­nen ainakaan aikaistaisi isän koti­in jäämistä. Ne jot­ka halu­a­vat isän koti­in jo vau­van ollessa puo­livuo­tias tai jopa nuorem­pi, voivat sen jo nyt tehdä.

    Sitä pait­si olen antanut itsel­leni ker­ta, että teo­ri­at siitä, kuin­ka lap­si pysty­isi kiin­tymään vain yhteen hoita­jaan on todet­tu paikkaansapitämät­tömik­si. Jo pieni vau­va kiin­tyy molem­pi­in van­hempi­in, jos he ovat hänen elämässään tiivi­isti läs­nä ja ensisi­jaisen hoita­jan vai­h­t­a­mi­nen on ihan mah­dol­lista hoitaa pehmeästi. 

    Käytän­nössä kaik­ki ennen 70-luvun lop­pupuoliskoa syn­tyneet ikälu­okat ovat joutuneet koke­maan enem­män tai vähem­män fyy­sistä kurit­tamista, so. tuk­istamista, luu­nappe­ja, jne. joista nykypäivänä tehtäisi­in välit­tömästi lastensuojeluasioita. 

    Tästä muis­tuikin mieleeni netin vau­va­pal­stoil­la taa­jaan käytävät keskuste­lut kuri­tusväki­val­las­ta. Moni äiti siel­lä perustelee ja puo­lus­telee tuk­istamisia luu­napin antamisia sil­lä, ettei hän kykene muuhunkaan, kun taap­ero pitää saa­da pois pahanteosta ja vau­va vaatii väl­itön­tä hoivaa. Jos julkises­ti kir­joit­taa näin, niin en uskalla ajatel­la, miten näitä koti­hoi­dos­sa ole­via lap­sia oikeasti kohdel­laan. Vaik­ka vaka­vat pahoin­pite­ly­ta­pauk­set ovatkin harv­inaisia, niin lievää väki­val­taa lapset kyl­lä kotona kohtaa­vat edelleen varsin yleisesti.

    Lisäk­si tiedämme myös yhä enem­män pitkän rin­taruokin­nan (ainakin 12kk) hyödy­istä ihmisen fyy­siselle ter­vey­delle ja mah­dol­lis­es­ti jopa älykkyydelle. 

    Isom­paa vau­vaa ime­tetään kolmes­ta viiteen ker­taa päivässä (ja aika mon­ta ker­taa yössä, vaikkei neu­volan mukaan pitäisi). Se onnnis­tuu työssäkäyvältäkin. Minä olen itse asi­as­sa imet­tänyt jo pidem­pään työssäkäyvänä äit­inä kuin kotiäitinä.

  104. Sylt­ty:

    Mur­tuneen sor­meni kip­saami­nen mak­soi vähem­män kuin hiustenleikkuu. 

    Mitä väliä? Ei ole mitään järkeä sys­tee­mis­sä, jos­sa ihmisen pitäisi miet­tiä, kip­saut­taako kät­tään. Tukan­leikku­ulle sen sijaan on monia vaihtoehtoja. 

    Suuri ongel­ma ter­vey­den­hoi­dos­sa markki­nao­h­jaavu­u­den suh­teen on siinä, että tavalli­nen ihmi­nen ei kaikissa tapauk­sis­sa todel­lakaan ole se oikea taho tekemään päätöstä siitä, mitä kan­nat­taa tehdä, vaan lääkäri. Tätä sit­ten koite­taan kor­ja­ta vaku­u­tuk­sil­la, mut­ta kuten jo aiem­min kir­joitin, ne top-kulut­ta­jat ter­vey­den­hoit­o­menois­sa ovat maat, jois­sa on vaku­u­tus­po­h­jainen sys­tee­mi, USA ylivoimaise­na ykkösenä. 

    Kuinka­han suures­sa osas­sa työ­paikoista on flun­ssalap­pukäytän­tö, jos ne lap­pupolti­laat ker­ran tukki­vat joka paikan? Kuitenkin var­maankin melkein kaikil­la suuril­la fir­moil­la laput haetaan työter­veyslääkäriltä, ei terveyskeskuksista. 

    Aivan ja kuten Liian van­ha kir­joit­ti, KELA sit­ten kor­vaa tuos­ta 50%. Ja tämä raha on luon­nol­lis­es­ti pois­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon puolelta. Juuri tuo räjähtänyt työter­vey­den­huolto ja siihen liit­tyvän KELA-kor­jaamisen paisum­i­nen on yht­enä syynä siihen, että julki­nen ter­vey­den­hoito on resurssip­u­las­sa. Kuten kir­joitin, min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, jos työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat niitä lap­pu­ja, jos sit­ten mak­sa­vat kokon­aisuute­na sen touhun kus­tan­nuk­set. KELA-kor­vaus pois työter­vey­den­hoidol­ta. Tai ei nyt san­o­ta näin kat­e­goris­es­ti, mut­ta nyt ainakin kaikelta tuol­laiselta perus­touhul­ta, jos­sa lääkäriä ei tarvi­ta mis­tään ter­vey­del­lis­es­tä syys­tä, vaan ain­oas­taan sen sairaslo­ma­la­pun kirjoittamiseen.

    Minä olen sitä mieltä että jos ter­vey­den­huoltoa halu­taan sub­ven­toi­da, niin sitä sub­ven­toidaan sit­ten tas­a­puolis­es­ti kaikkia. 

    Olen samaa mieltä ter­vey­denhuol­lon suh­teen. Sairaslo­ma­lap­pu­jen kir­joit­ta­mi­nen flun­ss­apoti­laille ei kuitenkaan sitä ole.

  105. Samuli Saarel­ma:

    En näe mitään mekanis­mia, jol­la markki­nat ottaisi huomioon nuo sys­teemi­ta­son riskit.

    Sin­un pitää luot­taa vähem­män itseesi ja enem­män markkinoihin!

    Tuos­sa sin­un esimerkissä pankit ei sais lainaa (jos val­tio ei takais kaikkien pankeille lainan­nei­den raho­ja.) Usein on niin, että markki­noil­la on ihan hyvät menetelmät suit­sia riskikäyt­täy­tymistä, mut­ta poli­itikot puut­tuvat markki­noiden toim­intaan ja aiheut­ta­vat ongelmia.

  106. Minus­ta ongel­ma ei tässä olekaan se, että jotkut ovat tuh­lanneet rahaa, jota heille rop­pakau­pal­la kaadet­ti­in, vaan siinä, että niiden kaata­jien ei anneta nyt tuta sitä, että hin­noit­te­liv­at riskit päin mäntyä. 

    Min­ua häir­it­see se, että julkises­sa keskustelus­sa nähdään vain kak­si vai­h­toe­htoa. Joko pankit päästetään konkurssi­in Lehman Broth­ersin tyyli­in, jon­ka seu­rauk­se­na pankkien välisiä vas­tui­ta selvitel­lää vuosikau­pal­la ja koko rahoi­tussek­tori on käyt­tökelvo­ton vuosia. Tai sit­ten pankit pelaste­taan nahkoi­neen päivi­neen julkisel­la rahal­la. Min­un mielestäni siihen väli­in mah­tuu vai­h­toe­hto, jos­sa pankin osak­keen­o­mis­ta­jat pyy­hitään kokon­aan pois (val­tio tulee uudek­si omis­ta­jak­si), pankin van­hoil­ta velko­jil­ta leikataan osa saami­sista pois, ja pank­ki jatkaa muuten toim­intaansa kuten ennen (no ehkä vähän vähem­män holtit­tomasti). Tämä olisi tietysti pitänyt tehdä jo vuon­na 2008, jol­loin melkein kaik­ki pankit oli­si­vat pää­tyneet val­tion omis­tuk­seen. Nyt meil­lä olisi ollut jo kak­si vuot­ta aikaa myy­dä noi­ta pankke­ja taiak­isin yksi­tyiseen omis­tuk­seen ja siiv­ota sotkua muuten. Sen sijaan on valit­tu vieläkin vuosikau­sia jatku­va epä­var­muus koko talouden ja rahoi­tussek­torin tulevaisuudesta.

  107. Sitä pait­si olen antanut itsel­leni ker­ta, että teo­ri­at siitä, kuin­ka lap­si pysty­isi kiin­tymään vain yhteen hoita­jaan on todet­tu paikkaansapitämät­tömik­si. Jo pieni vau­va kiin­tyy molem­pi­in van­hempi­in, jos he ovat hänen elämässään tiivi­isti läs­nä ja ensisi­jaisen hoita­jan vai­h­t­a­mi­nen on ihan mah­dol­lista hoitaa pehmeästi. 

    Lap­si kiin­tyy vahvem­mal­la siteel­lä ensisi­jaiseen hoita­jaan. Tämän ensisi­jaisen hoita­jan pois­sao­lo aiheut­taa sep­a­raa­tioahdis­tuk­sen. Vahvim­mil­laan tämä kiin­tymi­nen ja siten mah­dolli­nen ahdis­tus on 9–10 kuukau­den van­hoil­la lap­sil­la. Lap­si voi käyt­täy­tyä näen­näisen mukau­tu­vasti (riip­puen mm. syn­nyn­näis­es­ti tem­pera­men­tista) myös tois­si­jaisen hoita­jan hoivas­sa, mut­ta näis­sä tilanteis­sa on mitat­tu lapsen stres­si­ta­sot korkeik­si. Ahdis­tus ei vält­tämät­tä näy päällepäin.

    On myös selkeitä biol­o­gisia ja evo­lu­ti­ivisia syitä olet­taa, mik­si lap­si kiin­tyy ensisi­jaiseen hoita­jaan, ja tämä ilmiö havaitaan kaikil­la kädellisillä.

    Oma käsi­tyk­seni tästä perus­tuu paljolti Keltikan­gas-Järvisen kir­joi­hin ja viit­taami­in tutkimuk­si­in. Ainakaan googlen avul­la en ole löytänyt vas­takkaista osoit­tavaa vakavaa tutkimus­ta. Ehkä voit sel­l­aista osoittaa?

    Nyky­isin äid­it pääosin hoita­vat pienet lapset, moni koti­hoidontuen turvin kolme­vuo­ti­aak­si asti. Ikävän moni tosin palaa työelämään jo paljon aiem­min, moni vai­heessa (9–10kk) jos­sa lapsen kehi­tys tarvit­sisi äidin jatku­vaa läs­näoloa kaikkein eniten.
    Lapsen etu edel­lyt­täisi äitien pidem­män hoit­o­m­ah­dol­lisu­u­den tukemista entisestään. 

    Mut­ta uuden lain­säädän­nön ehdo­tuk­sen keskeinen aja­tus nimeno­maan on ollut päin­vas­tais­es­ti nais­ten urakeskeisyy­den nyky­istäkin vielä selvästi vahvem­pi lain­säädän­nölli­nen tukem­i­nen äidin hoito­vas­tu­u­ta isälle siirtämäl­lä. Ihmette­len jos tätä ei 6+6+6 mallia tuke­vista kir­joituk­sista huomaa.

  108. En mal­ta olla vielä mainit­se­mat­ta, että Vau­raus ja Aika teok­sen argu­men­taa­tio puhuu hyvin vah­vasti argu­ment­ti toisen­sa jäl­keen kotiäi­tiy­den tukemisen puoles­ta. Luin teok­sen eilen tois­tamiseen Sata-komitean tuek­si, ja häm­mästyin kuin­ka muu­tamil­la lisäyk­sil­lä, jot­ka eivät ole sisäl­lön kanssa lainkaan ris­tiri­idas­sa vaan pikem­min nou­se­vat siitä esille, teos muun­tuu kotiäi­tiys-yhteiskun­nan puolustuspuheeksi.

  109. Jos julkises­ti kir­joit­taa näin, niin en uskalla ajatel­la, miten näitä koti­hoi­dos­sa ole­via lap­sia oikeasti kohdellaan. 

    Mis­tä päät­telet, että juuri koti­hoi­dos­sa ole­vat altistu­vat enem­män tuk­istamisille ja luunapeille?

    Kyl­lä sitä ehtii kaiken­laista väki­val­taa har­joit­taa aamuisin, iltaisin ja viikon­lop­puisin, jos pitää sitä oikeutet­tuna ja vaik­ka ei pitäisikään.

    Valitet­tavasti asi­as­ta tuskin on mitään selvi­tys­tä, joten en voi vedo­ta kuin rajal­lisi­in koke­muk­si­i­ni ystävä- ja tut­tavaper­heistä. En ole sel­l­aista havain­toa tehnyt, että ruumi­il­lista kurit­tamista har­rastet­taisi­in enem­män per­heis­sä, jos­sa hoide­taan kum­matkin sis­aruk­set kotona.

  110. tcrown:

    “Min­un mielestäni siihen väli­in mah­tuu vai­h­toe­hto, jos­sa pankin osak­keen­o­mis­ta­jat pyy­hitään kokon­aan pois” 

    Tuo on kai osakey­htiön osakku­u­den alku­peräi­nen tarkoi­tus konkurssi­ti­lan sattues­sa. Osakas menet­tää vain osakepääo­mansa eikä muu­ta. Jostain syys­tä tuo­ta ei halu­ta käyt­tää osakey­htiö­muodon hen­gen vas­tais­es­ti vaan pääo­ma pelaste­taan julkisel­la rahalla.

  111. “Tai sit­ten pankit pelaste­taan nahkoi­neen päivi­neen julkisel­la rahal­la. Min­un mielestäni siihen väli­in mah­tuu vai­h­toe­hto, jos­sa pankin osak­keen­o­mis­ta­jat pyy­hitään kokon­aan pois (val­tio tulee uudek­si omis­ta­jak­si), pankin van­hoil­ta velko­jil­ta leikataan osa saami­sista pois”

    Tätä mallia käyt­tivät Ruot­si ja Nor­ja 90-luvun alus­sa men­estyk­sekkäästi. Ne jopa tekivät voit­toa pankkikriisillä.
    Suomes­sa kävi päin­vas­toin, muista vielä selvästi kun Las­si­la nau­roi, että noin ei voi menetellä.
    Eikä Suomes­sa meneteltykään.

    Suurin onaglma on , että futu­urisi­joituk­set ovat karan­neet käsistä. Kun koko maail­man reaal­i­talouden bkt on 60 biljoon­aa dol­lar­i­an niin futu­u­ri­talouden sijoituk­set ovat n 600 biljoon­aa eli 10 ker­taiset. Futu­uri on itse asi­as­sa veikkaus­ta jonkun taloudel­lisen tek­i­jän arvos­ta jon­akin päivänä. Ei siinä sinän­sämitään ongel­maa ole , mut­ta yhdenkään pankin taseessa ei ole niin paljoa rahaa, että se selviäisi edes pienistä tap­pi­oista futuurikaupasta.
    Vedonlyön­tiä on har­joitet­tu sato­ja vuosia, mut­ta ei niiden tap­pi­oiden kor­vaamiseen ole tarvit­tu valtiota,

    Pankit ovat ollet ovelia ja ne ovat sitoneet a) Rahali­iken­teen b) tal­letus­pankki­toimin­nan c) futu­urikau­pan ja investoin­tipankki­toimin­nan samaan yri­tyk­seen ja se pakot­taa val­tiot aina pelas­ta­maan ne.

    Toinen ongel­ma on , että futu­uri­vas­tu­ut ovat muu­ta­mal­la suurel­la pankil­la, jot­ka ovat avainase­mas­sa myös rahan­väl­i­tyk­sessä ja yritysrahoituksessa.
    Tämä yhteys pitäisi hajot­taa ja pankkien kokoa rajoit­taa riskien hajauttamiseksi.

    Toinen ongel­ma ovat vas­tu­un siirtämisen vapaus eli osa Irlan­nin ja USA:n pankkion­gelmista joh­tui siitä, että asun­to­lain­oi­tus ei ollut reaalipo­h­jal­la. Pankit voivat myön­tää lain­o­ja mak­sukyvyt­tömille ja väistää vas­tu­ut myymäl­lä lainat eteenpäin.
    Kieltämäl­lä vas­tun siir­rot tai per­imäl­lä niistä veroa tap­pi­o­ra­has­toon voidaan näitäkin ongelmia vähentää.
    Yleesäkin finanssialan vas­tu­u­ta itse aiheute­tu­ista ongelmista pitäisi lisätä.

    Kyl­lä yhteiskun­nankin pitäisi tehdä riskiarvioi­ta ja vähen­tää omaa riskiään ja pakot­taa riskien hajaut­tamiseen eikä sal­lia kaikkien munien eli yhteiskun­nan kannal­ta tärkei­den toim­into­jen olla samas­sa korissa.

    Valitet­tavasti poli­it­ti­nen tah­to puuttuu

  112. Kyl­lä sitä ehtii kaiken­laista väki­val­taa har­joit­taa aamuisin, iltaisin ja viikon­lop­puisin, jos pitää sitä oikeutet­tuna ja vaik­ka ei pitäisikään. 

    Ehti­ihän sitä, mut­ta kun on sään­nölli­nen kon­tak­ti päiväkoti­in, niin tämä tulee herkem­min ilmi.

    Itsel­läni kaikkein mus­tim­mat het­ket las­ten kanssa ovat osuneet kuopuk­sen vau­va-aikaan ja niihin päivi­in, kun olemme olleet kolmisin kotona. Vaikken ole lap­siani pahoin­pidel­lyt, niin olen alka­nut ymmärtää, mil­lai­sis­sa tilanteis­sa äidil­lä herkim­min alkaa hih­na luistaa.

    Ihmette­len jos tätä ei 6+6+6 mallia tuke­vista kir­joituk­sista huomaa. 

    Kyl­lähän sitä kaiken­laista kir­joite­taan, mut­ta se miten joku olet­taa jonkun mallin toimi­van, ei muu­ta mihinkään sitä, miten per­heet tosi­asial­lis­es­ti toimi­si­vat. En edelleenkään ymmär­rä, miten äidille kor­vamerk­i­tyn pätkän piden­tämi­nen 105 arkipäivästä puoleen vuo­teen lyhen­täisi äitien kotonaoloaikaa.

    Vahvim­mil­laan tämä kiin­tymi­nen ja siten mah­dolli­nen ahdis­tus on 9–10 kuukau­den van­hoil­la lapsilla. 

    Tämä onkin hyvä argu­ment­ti nimeno­maa 6+6+6 ‑mallin puoles­ta, kos­ka tässä mallis­sa ansiosi­don­nais­ten päivära­ho­jen mak­sami­nen ei lopu tuos­sa kaikkein pahim­mas­sa paikas­sa, niin kuin nyky­isin tapahtuu.

    Tässä 6+6+6 ‑mallis­sa isä voi myös pitää oman puo­livuo­tispätkän­sä mil­loin hyvän­sä ennen lapsen kolmivuo­tispäivää. Kun äiti on oman pätkän­sä pitänyt, hän voi jatkaa hoito­va­paal­la kunnes isä vuorostaan jää kotiin.

    Ymmär­rän 6+6+6 ‑mallin kri­ti­soimisen lähin­nä siitä näkökul­mas­ta, että se kas­vat­taa meno­ja, kun ansiosi­don­naisia päivära­ho­ja mak­set­taisi­in läh­es yhdek­sän kuukaut­ta pidem­pään kuin nykyisellään.

  113. tcrown:

    Min­un mielestäni siihen väli­in mah­tuu vai­h­toe­hto, jos­sa pankin osak­keen­o­mis­ta­jat pyy­hitään kokon­aan pois (val­tio tulee uudek­si omis­ta­jak­si), pankin van­hoil­ta velko­jil­ta leikataan osa saami­sista pois, ja pank­ki jatkaa muuten toim­intaansa kuten ennen (no ehkä vähän vähem­män holtittomasti). 

    Olen samaa mieltä, että tämä olisi koko yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto kuin koko rahoi­tusjär­jestelmän rom­ah­dus tai val­ta­vat pankkituet. Ongel­mana tässä on vain se, että miten väl­tetään se, että tuos­sa tapauk­ses­sa omis­ta­jat ja velko­jat ennem­min val­it­se­vat konkurssin. 

    Peru­songel­ma on siinä, että sys­tee­mi kestää pien­ten tek­i­jöi­den konkursse­ja kohtu­ullisen hyvin. (Amerikas­sa on käsit­tääk­seni annet­tu tuhan­sien pikku­pankkien men­nä konkkaan tämän kri­isin aikana), mut­ta use­an ison tek­i­jän yhtäaikainen konkurssi panee koko sys­teemin jäi­hin ja aiheut­taa isoa tuhoa mon­elle muullekin kuin rahamaail­malle itselleen. 

    Peru­songel­ma on minus­ta siinä, että pankkien koko bis­nek­sen­teko perus­tuu siihen, että ne otta­vat paljon lainaa (suh­teessa niiden omaan pääo­maan) ja lainaa­vat sitä eteen­päin. Rom­ah­dus tulee siinä vai­heessa, kun velko­jien luot­ta­mus siihen, että saa­vat rahansa takaisin, katoaa (konkreet­tisim­min tämä näkyy sil­loin, kun taval­liset ihmiset jonot­ta­vat nos­taak­seen säästön­sä pois). Tuo ehdot­ta­masi aiheut­taisi pankkien rom­ah­tamis­ten helpot­tumista nykyis­es­tään, kun velko­jat panikoi­tu­isi­vat vielä nyky­istäkin helpom­min (kos­ka tietäi­sivät tuon val­tion peli­in puut­tumisen tarkoit­ta­van heille tappioita). 

    Jotenkin pitäisi siis pystyä saa­da tuotet­tua sys­tee­mi, jos­sa luot­ta­mus pankkei­hin ei katoa täl­laisen lumi­pal­loe­fek­tin vaiku­tuk­ses­ta, mut­ta toisaal­ta pankit eivät pääse hyväk­sikäyt­tämään sitä, että niiden rom­ah­duk­ses­ta seu­raa tuhoa muulle yhteiskun­nalle, minkä vuok­si ne tietävät ole­vansa “too big to fail”. 

    Ja Art­turi, et vas­tan­nut lainkaan ulkois­vaiku­tuk­si­in. Tiedän, että markki­nat otta­vat kyl­lä huomioon toim­i­joille itselleen koitu­vat riskit, mut­ta eivät ilman ulkoista puut­tumista hin­noit­tele lainkaan sitä, mitä koko sys­teemin rom­ah­tamis­es­ta on hait­taa ulkop­uolisille. Esimerkissäni lainaa­jat myös hyö­tyvät keskimäärin siitä, että pankit pelaa­vat riskipeliä, vaik­ka sit­ten menet­täi­sivätkin osan velka­saatavis­taan pankkien ker­ran 20:ssa vuodessa tapah­tu­vas­ta konkurssista. Mut­ta he eivät kär­si nahois­saan täysimääräis­es­ti siitä, että koko rahoi­tus­maail­ma on pari vuot­ta täysin sekaisin use­an pankin rom­ah­taes­sa samanaikaisesti. 

    Jos ulkois­vaiku­tuk­set ovat sin­ulle outo käsite, mieti, mik­si maan­puo­lus­tus­ta ei jätetä markki­noiden hoidet­tavak­si. Syynä on juuri se, että sin­un ostaes­sasi itselle­si maan­puo­lus­tus­ta, et voi estää sitä, että minäkin hyö­dyn siitä. Ilman pakkoa taas minä en mak­sa sin­ulle mitään, vaan loisin siivelläsi.

  114. “Niin­pä ennen kuin ryhdytään kur­jis­ta­maan palvelu­ja, pitäisi selvit­tää, voisiko saman tehdä halvem­mal­la. Hal­li­tus ei voi tehdä näitä päätök­siä kun­tien puoles­ta, mut­ta se joutunee pakot­ta­maan kun­nat niihin val­tiono­suuk­sien kautta.”

    Aina voi tehdä halvem­mal­la, mut­ta har­voin organsaa­tio kyke­nee itse muut­ta­maan omaa toim­intaansa ilman ulkop­uolista painet­ta tai ohjausta.
    Julkisel­la sek­to­ril­la määrära­ho­jen leikkaus ei ole se paine, joka pakot­ta toim­intaa, sil­loin vain vähen­netään palvelu­jen tuotan­toa eli lomaute­taan palvelu­jen tuotan­non kannal­ta tärkeä suoritushenkilöstö .

    Minä olen saneer­an­nut julk­ista sek­to­ria n 30 vuot­ta ja omien koke­musteni perus­teel­la puh­taasti sisäis­es­ti tehty saneer­aus ei onnis­tu eikä raho­jen rajoit­ta­mi­nenkaan ole riit­tävä kannustin.
    Tarvi­taan ulkop­uo­li­nen paine ja äänestäjät voivat olla se jois­sain paikois­sa, mut­ta aivan liian harvassa.

  115. tcrown:

    Min­ua häir­it­see se, että julkises­sa keskustelus­sa nähdään vain kak­si vai­h­toe­htoa. Joko pankit päästetään konkurssi­in Lehman Broth­ersin tyyli­in, jon­ka seu­rauk­se­na pankkien välisiä vas­tui­ta selvitel­lää vuosikau­pal­la ja koko rahoi­tussek­tori on käyt­tökelvo­ton vuosia.

    No jos niiden vas­tu­iden selvit­te­ly kestää kauan, niin sille tuskin mah­taa mitään. Tarkoi­tus on kuitenkin viedä rahat niiltä joiden rahat kuu­luu men­nä, eikä niiltä joil­ta poli­itikot halu­aa rahat viedä.

    Tuo väite siitä, että yhteiskun­ta kaa­tu­isi, jos pankit kaa­tu­isi on usein tois­tel­tu, mut­ta sitäkin harvem­min todis­tet­tu. Ei pankki­au­tomaatit yht’ äkkiä häviä sein­istä. Jos pankkien infralle on kysyn­tää, niin se ei jää käyttämättä.

    Eli­na:

    Mis­tä päät­telet, että juuri koti­hoi­dos­sa ole­vat altistu­vat enem­män tuk­istamisille ja luunapeille?

    Ihan yksit­täisenä anek­doot­ti­na, min­ua kuritet­ti­in hoitopaikas­sa, mut­ta ei ikinä kotona.

  116. Riit­ta,

    Eikö noil­la perusteil­la sit­ten kan­nate­ta 12+6 mallia?

  117. “Käytän­nössä kaik­ki ennen 70-luvun lop­pupuoliskoa syn­tyneet ikälu­okat ovat joutuneet koke­maan enem­män tai vähem­män fyy­sistä kurit­tamista, so. tuk­istamista, luu­nappe­ja, jne. joista nykypäivänä tehtäisi­in välit­tömästi lastensuojeluasioita.”

    Ei pidä paikkaansa. Nim­imerkil­lä Koke­mus­ta on. Yleisenä peri­aat­teena voisi muis­taa, että täl­laisia mur­roksia arkipäiväi­sis­sä asen­teis­sa ei tapah­du muu­ta­mas­sa vuodessa. Ne kyp­syvät hiljalleen. 

    Sitä pait­si on vaikea vahin­goit­taa ihmistä, jota rakas­taa. Sik­si las­ten kurit­ta­mi­nen tuskin on ollut niin arkipäiväistä kuin näkee väitettävän. 

    Viimek­si huo­masin Vei­jo Meren kir­joit­ta­van jostakus­ta patol­o­gis­es­ti per­heelleen raivoavas­ta 1800-luvun suo­ma­lais­es­ta aatelis­miehestä, ikään kuin hän olisi ollut tyyp­pies­imerk­ki. Kaari Utrio on jopa tehnyt uran per­heenisien demon­isoin­nista (muiden miesten ohella).

    Intu­iti­ivis­es­tikin väit­teet las­ten kaltoinko­htelus­ta sosi­aalise­na normi­na tun­tu­vat vääriltä.

  118. az, minus­ta ei oikein ole perustel­tua kas­vat­taa sitä osu­ut­ta per­he­vap­aista, joka äidin on pakko pitää tai muuten sen menet­tää kokon­aan, nykyis­es­tä kolmes­ta kuukaud­es­ta kokon­aiseen vuoteen. 

    Minä luotan tässä ja päivähoitokysymyk­sessä siihen, että yksit­täisen per­heen kohdal­la paras ymmär­rys siitä, mikä on juuri hei­dän per­heen­sä kohdal­la paras­ta, löy­tyy tästä per­heestä. Joskus voi men­nä pieleen, mut­ta kyl­lä per­he byrokraat­tia parem­min omat asiansa tuntee.

    Art­turi B: juu ja toise­na anek­doot­ti­na voisi nos­taa esi­in päiväkodeis­sa pal­jas­tuneet pakkosyöt­tämistapauk­set, joista tulikin tuomio. Ei se päiväkotielämäkään aina niin auvoista ole, vaik­ka omille lap­sil­leni onkin osunut hyvät hoitopaikat.

  119. Art­turi:

    Tuo väite siitä, että yhteiskun­ta kaa­tu­isi, jos pankit kaa­tu­isi on usein tois­tel­tu, mut­ta sitäkin harvem­min todis­tet­tu. Ei pankki­au­tomaatit yht’ äkkiä häviä sein­istä. Jos pankkien infralle on kysyn­tää, niin se ei jää käyttämättä. 

    Miten tuo väite todis­tet­taisi­in? Yhteiskun­nat eivät juuri anna pankkien rom­ah­taa, kos­ka tietävät, mitä siitä seu­raisi. Tot­ta, pankki­au­tomaatit eivät häviä, mut­ta mitä niil­lä tekee, jos niitä kukaan ei ole täyt­tämässä seteleillä? 

    Ongel­ma ei ole siinä, etteikö sys­tee­mi pitkäl­lä aikavälil­lä palau­tu­isi ja tosi­aan pank­ki-infralle löy­ty­isi uudet omis­ta­jat, vaan siinä, että lyhyel­lä tähtäimel­lä sys­teemin jää­tymis­es­tä seu­raa isoa tuhoa muulle taloudelle.

    Pohjim­mil­taan on kyse siitä, että markki­na­t­alous on eri­no­mainen tapa opti­moi­da sys­teemiä sil­loin, kun ollaan lähel­lä tas­apain­oti­laa. Se ei kuitenkaan ota mitään kan­taa siihen, a) mitä tapah­tuu isois­sa tran­si­tiois­sa ja b) miten kauan niistä palau­tu­mi­nen kestää. 

    Yksi ongel­ma on se, että täl­laises­sa isos­sa tran­si­tios­sa ihmiset yleen­sä panikoitu­vat ja pelaa­vat var­man päälle, mikä yksilön kannal­ta on fik­sua, mut­ta aiheut­taa sys­teemille, jon­ka koko toim­inta perus­tuu ihmis­ten väliselle luot­ta­muk­selle, suur­ta tuhoa. Jos minä pidän rahani vuo­den ajan sukan­var­res­sa sen sijaan, että antaisin ne pankille, häviän korkomenois­sa min­i­maalis­es­ti, mut­ta varmis­tan sen, että en menetä kaikkea, kun pank­ki rom­ah­taa. Kun kaik­ki ajat­tel­e­vat täl­lä samal­la tavoin, kaik­ki otta­vat rahansa pois pankeista ja seu­rauk­se­na on pankkien rom­ah­dus. Jos­sain vai­heessa luot­ta­mus pankkei­hin palaa, mut­ta täl­lä välil­lä on aiheutet­tu val­tavaa tuhoa “tosi­taloudelle”, joka vaatii pyöriäk­seen pankkisysteemiä. 

    Peri­aat­teessa voisin laina­ta niitä sukan­var­res­sa ole­via raho­jani vaik­ka naa­purin lähikau­palle, joka tarvit­see luot­toa toim­intansa pyörit­tämiseen, mut­ta kos­ka min­ul­ta puut­tuu kom­pe­tenssi täl­laiseen touhu­un, teen sen sitä kaut­ta, että tal­letan rahani pankki­in, joka lainaa ne kau­palle. Jos tuo pank­ki puut­tuu tuos­ta välistä vähänkin pidem­män aikaa, myös tuo kaup­pa menee nurin, kos­ka ei ole jär­jestelmää, jos­sa minä uskaltaisin laina­ta raho­jani kohtu­ullisel­la korol­la ja kaup­pa saisi lainaa kohtu­ullisel­la korol­la. Tämä kau­pan nur­in­meno on juuri sel­l­ainen ulkois­vaiku­tus, jota pankit ja niiden lain­oit­ta­jat eivät ota huomioon riski­ana­ly­y­sis­sään, kos­ka niille siitä ei koidu mitään haittaa. 

    Oikeas­t­aan koko kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous vaatii pyöriäk­seen ihmis­ten luot­ta­muk­sen toisi­in­sa. Jos luot­ta­mus menetetään, transak­tiokus­tan­nuk­set räjähtävät val­taviksi (vrt. mitä vaikka­pa Mek­sikon huumekau­pas­sa tapah­tuu). Tämän luot­ta­muk­sen luomi­nen on asia, jota yksikään yksit­täi­nen toim­i­ja ei huomioi ainakaan koko pain­ol­la, kos­ka yleis­es­tä luot­ta­muk­ses­ta on kaikille yhteiskun­nan jäse­nille hyö­tyä. Siihen liit­tyy myös ns. sosi­aa­li­nen pääo­ma, jon­ka kas­vat­ta­mi­nen usein vaatii raa’an itsekkään kap­i­tal­is­min suitsimista.

  120. Fil­lari­ton:

    Tuo on kai osakey­htiön osakku­u­den alku­peräi­nen tarkoi­tus konkurssi­ti­lan sattues­sa. Osakas menet­tää vain osakepääo­mansa eikä muu­ta. Jostain syys­tä tuo­ta ei halu­ta käyt­tää osakey­htiö­muodon hen­gen vas­tais­es­ti vaan pääo­ma pelaste­taan julkisel­la rahalla. 

    Yleen­sä näis­sä pelas­tamisti­lanteis­sa osakkaat yleen­sä menet­tävät aika paljon. Äsket­täin Bri­tan­ni­as­sa RBS:ssä val­tios­ta tuli suurin omis­ta­ja. Tämän lisäk­si pörssikurssi on pudon­nut yli 90% siitä, mitä se oli 2007. Käytän­nössä pankin omis­ta­jia ei olisi voin­ut ran­gaista enää ankaram­min. Pankin velko­jia ehkä olisi voin­ut päästämäl­lä pankin konkurssi­in, mut­ta sit­ten seu­rauk­se­na olisi ollut tois­t­en pankkien konkursse­ja jne. Juuri näin meinasi käy­dä Lehman Broth­ersin men­nessä konkurssiin. 

    Ongel­ma (iso­jen) pankkien konkurs­seis­sa taval­lis­ten osakey­htiöi­den konkurs­sei­hin ver­rat­tuna on se, että konkurssin het­kel­lä pankin toim­inta jää­tyy. Kukaan ei saa sieltä rahaa ulos ennen kuin pitkän setvimisen jäl­keen. Kukaan ei halua olla se, jolle jää mus­ta pekka käteen, niin­pä jo ennen konkurssia laina­hanat pan­naan kiin­ni ja siten aiheutetaan pankin kaa­tu­mi­nen siihen, ettei se saa mis­tään lainaa. Täl­lä mekanis­mil­la saadaan nurin pankke­ja, jot­ka ilman tätä lainaa­jien pani­ikkia eivät olisi kaatuneet. Ja jos iso­ja pankke­ja menee usei­ta nurin, kestää pitkään ennen kuin kaik­ki lainat ja saata­vat on saatu setvit­tyä (onko­han Lehman Broth­erisin kohdal­la touhua saatu vieläkään päätök­seen). Ja koko tämän aikaa on epä­selvää kuka omis­taa ja mitä ja kuka on velkaa kenelle. Ja ennen kaikkea on saatu tuhot­tua ihmis­ten luot­ta­mus pankki­jär­jestelmään, mikä tarkoit­taa sitä, että lainan saami­nen on erit­täin vaikeaa, mikä tarkoit­taa puolestaan sitä, että tosi­talous hyytyy.

  121. Ongel­mana tässä on vain se, että miten väl­tetään se, että tuos­sa tapauk­ses­sa omis­ta­jat ja velko­jat ennem­min val­it­se­vat konkurssin. 

    Siinä vai­heessa kun joko pankille tulee mak­suhäir­iö tai fiva vetää toim­ilu­van alta, val­tio hark­it­see päästääkö pankin konkurssi­in vai pakkol­u­nas­taako ja samal­la vähän rankaisee pankin rahoit­ta­jia. Ei pakkol­u­nas­tuk­seen ennenkän ole omis­ta­jan tai velko­jan lupaa tarvittu.

    Tuo ehdot­ta­masi aiheut­taisi pankkien rom­ah­tamis­ten helpot­tumista nykyis­es­tään, kun velko­jat panikoi­tu­isi­vat vielä nyky­istäkin helpom­min (kos­ka tietäi­sivät tuon val­tion peli­in puut­tumisen tarkoit­ta­van heille tappioita). 

    No, sit­ten pankin omis­ta­jien ja johdon on syytä pitää se pank­ki sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että pankin rahoit­ta­jat usko­vat pankin pysyvän pystyssä. Ei se mitenkään mah­do­ton­ta ole, vähän kalli­im­paa tietysti.

    No jos niiden vas­tu­iden selvit­te­ly kestää kauan, niin sille tuskin mah­taa mitään. Tarkoi­tus on kuitenkin viedä rahat niiltä joiden rahat kuu­luu men­nä, eikä niiltä joil­ta poli­itikot halu­aa rahat viedä. 

    Sehän on koko ehdo­tuk­seni point­ti, että sil­lä tuon vas­tu­iden selvit­te­lyn voisi vält­tää. Pankin rahoit­ta­jien saa­ma­järjestys konkurssi­ta­pauk­ses­sa on melkoinen juridi­nen sotku, mut­ta karkeasti on suh­teel­lisen help­po jakaa pankin rahoit­ta­jat vaik­ka osak­keen­o­mis­ta­ji­in, vaku­udet­tomi­in velko­ji­in ja niihin, jot­ka ovat pankin velko­jia lähin­nä käytän­nön syistä, eli esimerkik­si pien­tal­let­ta­jat ja eri­lais­ten johdan­nais­sopimusten vastapuo­let. Noista voidaan aika hyväl­lä tarkku­udel­la min­un moraal­i­ta­ju­ni mukaan sanoa, että osak­keen­o­mis­ta­jat pitää heit­tää kokon­aan pois, vaku­udet­tomille velko­jille mak­se­taan sen ver­ran vähem­män että pank­ki on taas riit­tävän vakavarainen ja kol­man­nen voi jät­tää rauhaan.

    (Tämä ei tietenkään toi­mi täl­laise­naan kuin ker­ran. Jos rahoi­tussek­tori odot­taa samaa seu­raaval­la ker­ral­la, kaik­ki pankin vel­ka on johdannaismuodossa.) 

    Ei tietenkään täy­delli­nen ratkaisu, ja aivan var­masti tulee oikeusmurhia. Mut­ta paljon vähem­män kuin näis­sä “pelas­tu­sop­er­aa­tiois­sa”.

    Ja mitä yhteiskun­nan kaa­tu­miseen tulee, niin voi olla, että kaa­tu­mi­nen on liioit­telua, mut­ta kyl­lä se ainakin mie­lenki­in­toinen tilanne olisi, jos suuri osa ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tö- ja sijoi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta laitet­taisi­in muu­ta­mak­si vuodek­si konkurssipesän taakse ja samaan aikaan käytän­nössä koko mak­suli­ikenne laitet­taisi­in jumi­in. Väit­täisin, että pankkien pelas­t­a­mi­nen on hal­paa lystiä tuo­hon ver­rat­tuna, vaik­ka se yhteiskun­ta nyt ei varsi­nais­es­ti kaatuisikaan.

  122. Tuo on kai osakey­htiön osakku­u­den alku­peräi­nen tarkoi­tus konkurssi­ti­lan sattues­sa. Osakas menet­tää vain osakepääo­mansa eikä muu­ta. Jostain syys­tä tuo­ta ei halu­ta käyt­tää osakey­htiö­muodon hen­gen vas­tais­es­ti vaan pääo­ma pelaste­taan julkisel­la rahalla.

    Nyky­is­ten pankkien tapauk­ses­sa ongel­ma on, että pankkien oman pääo­man pois pyyhkimi­nen ei riitä alku­unkaan velko­jen kattamiseen.

  123. Kuin­ka paljon kiin­tymys­suh­teesta on tutkimuk­sia kak­sosil­la, jot­ka ovat kas­va­neet eri per­heis­sä tms? Sen tiedän, että varhainen kiin­tymys­suhde ennus­taa hyvin voimakkaasti suun­nilleen kaikkia asioi­ta, mitä voi kuvitel­la, kuukausi­palka­s­ta huumeidenkäyttöön. 

    Mut­ta mis­sä määrin näis­sä kiin­tymys­suhdea­siois­sa on oikeasti kyse siitä van­hem­mas­ta tms. hoita­jas­ta, ja mis­sä määrin kyse on laps­es­ta? Todel­la moni van­hempi, jol­la on usem­pi lap­si, voi hel­posti tode­ta, että lapset ovat kovin eri­laisia heti syn­tymästään, kiin­tymyk­sen osoit­tamisen jne. suhteen. 

    Olin itse osa-aikaises­ti (ja vaimo toisen osa-ajan) kotona nuorem­man ollessa 6–9kk ikäi­nen, van­hempi poi­ka ei ollut päivähoi­dos­sa. Ei ollut herkkua se, poi­ka oli (ja on vieläkin) kovin huomionkipeä ja ulospäin­su­un­tau­tunut, ei ole helppoa. 

    Jos ajatel­laan “enti­saiko­ja”, niin kolme­vuo­ti­aan saat­toi lait­taa pihalle leikkimään ja siel­lä oli jotain toisia lap­sia, omia ja naa­purin. Ei kuu­losta vas­tu­ulliselta van­hem­muudelta nykypäivänä, mut­ta näin hom­ma hoi­tui sil­loin. Nykypäivänä jos pistät ker­rostalon hiekkalaatikolle 4v-lapsen ilman hoita­jaa, niin se on huostaan­ot­to­ta­paus. En itse lait­tanut, tietenkään, enkä lait­taisi, mut­ta siis stan­dard­it taas ovat ihan eri. 

    Point­ti on edelleen: Ei ole koskaan ollut mitään kul­ta-aikaa, jol­loin lap­sista pidet­ti­in parem­paa huol­ta kuin nykyään.

  124. Samuli Saarel­ma:

    Ja Art­turi, et vas­tan­nut lainkaan ulkois­vaiku­tuk­si­in. Tiedän, että markki­nat otta­vat kyl­lä huomioon toim­i­joille itselleen koitu­vat riskit, mut­ta eivät ilman ulkoista puut­tumista hin­noit­tele lainkaan sitä, mitä koko sys­teemin rom­ah­tamis­es­ta on hait­taa ulkopuolisille. 

    Hmm. Jos nyt oletet­taisi­in, että veron­mak­sa­jat eivät mak­saisi asiansa sössineitä pankke­ja kuiv­ille, vaan niiden annet­taisi­in men­nä konkurssin, niin mik­si ne “sys­teemiriskit” eivät välit­ty­isi markki­namekanis­min kautta?

    Tarkoi­tan siis sitä, että jos minä (=markki­nat) lainaan rahaa sille pankille, pitämäl­lä esimerkik­si tiliä, niin tok­i­han minä sil­loin huomioin senkin, että kyseinen pank­ki saat­taa men­nä nurin ja rahat jäävät saa­mat­ta. Miten tämä eroaa siitä, että lainaan rahaa naa­purin Per­alle; voihan se olla, että Pera joutuu työt­tömäk­si (sys­teemiris­ki), mut­ta tok­i­han minä sen huomioin lainates­sani, eli se on _sisäistetty_ lainan hintaan.

    Minä en siis väitä, ettetkö voisi oll­la oike­as­sa, mut­ta pitäisi nyt ensin kek­siä peruste­lut, että mik­si niitä kaikkia riske­jä ei oltaisi sisäis­tet­ty ja sit­ten voitaisi­in miet­tiä mekanis­me­ja joil­la ne sisäis­tetään. Min­un (ja ilmeis­es­ti myös Art­turin) ehdoi­tus on se, että veron­mak­sajien pelas­tus­toimia ei olisi tai tulisi. Mut­ta mik­si tämä ei riittäisi?

    Kari

  125. En ole sel­l­aista havain­toa tehnyt, että ruumi­il­lista kurit­tamista har­rastet­taisi­in enem­män per­heis­sä, jos­sa hoide­taan kum­matkin sis­aruk­set kotona. 

    Täl­lä het­kel­lä kaik­ki sis­aruk­set hoide­taan kotona sel­l­ai­sis­sa per­heis­sä, jois­sa se isom­pikin sis­arus nimeno­maa halu­taan hoitaa kotona, vaik­ka päivähoitokin olisi mahdollista.

    az, Liisa Keltinkan­gas-Järvi­nen kat­soo kaikkia asioi­ta pelkästään kehi­tysp­sykolo­gian näkökul­mas­ta. Ehkä hilpein esimerk­ki siitä, kuin­ka rajoit­tunut tämä näkökul­ma on, tuli eräässä radio­haas­tat­telus­sa. Hän nimit­täin pahek­sui sitä, miten usein bus­sis­sa näkee vau­vo­ja, jot­ka huu­ta­vat vaunuis­saan. Ne kuulem­ma pitäisi nos­taa heti syli­in, ettei tule trau­mo­ja. Jokainen, joka on joskus bus­sis­sa vau­van kanssa matkus­tanut, tietää kyl­lä, että paljon isom­man vahin­gon voi vau­valle tehdä, jos nos­taa sen lapsen syli­in liikku­vas­sa bus­sis­sa ja liiken­neti­lanne vaatii tekemään äkkijarrutuksen.

  126. > Minä olen saneer­an­nut julk­ista sektoria…

    Julkisen sek­torin ongel­ma on se, että siel­lä pyörivä raha ei ole palvelun­tuot­ta­jien omaa, vaan “jonkun muun verora­haa” joten palvelun­tuot­ta­jat he eivät suo­ranais­es­ti hyödy saneer­auk­ses­ta. Täl­löin kun­non insen­ti­iviä tehdä asioi­ta parem­min ei ole.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la halvem­mal­la tekem­i­nen johtaa omis­ta­jien rikas­tu­miseen, joten omis­ta­jil­la on aina insen­ti­ivi tehostaa toimintaa.

    Julki­nen palvelu voi olla tehokas­ta jos sen kehit­täjinä ja johta­ji­na on todel­lisel­la tun­teen­palol­la epäit­sekkäästi asioi­ta hoitavia visionääre­jä, sekä näil­lä palkat­tuna motivoitunei­ta työn­tek­i­jöitä. Eli korkein­taan jos­sain rin­nakkaisuni­ver­sumis­sa, kos­ka käytän­tö on kyl­lä opet­tanut meille, että melkein kaik­ki poli­itikot (johta­jat) kor­rup­toitu­vat käh­mi­jöik­si kun tilaisu­us annetaan ja työn­tek­i­jät gonah­ta­vat kun näkevät johdon käh­min­nän ja omien etu­jen ajamisen.

    Kun­tat­alouden (julkisen talouden) ter­ve­hdyt­tämi­nen vaati­ikin koko hyväveli­jär­jestelmän tuhoamista.

  127. Yleisenä peri­aat­teena voisi muis­taa, että täl­laisia mur­roksia arkipäiväi­sis­sä asen­teis­sa ei tapah­du muu­ta­mas­sa vuodessa. Ne kyp­syvät hiljalleen. 

    Tot­ta, kaik­ki van­ho­ja tyt­tökir­jo­ja (Annat, Runo­tytöt, Pikku Naiset, yms.) luke­neet tietävät, että tätä kuri­tuskeskustelua käyti­in jo ainakin 1800-luvul­la. Mut­ta ovat ne asen­teet sit­ten 1980-luvunkin muut­tuneet parem­paan suun­taan, valitet­ta­van hitaasti, mut­ta kumminkin.

  128. Riit­ta,

    Tuo bus­si­ta­paus on mar­gin­aalies­imerk­ki, jos­sa on jäänyt jokin kon­tek­sti huomioimat­ta, mut­ta tuo­ta päät­te­lyä ei mitenkään voi yleistää laa­jem­min, että kos­ka kehi­tysp­sykolo­gia ei suo­raan päde bus­sis­sa, niin mik­si kehi­tysp­sykolo­gia pätisi 9–10kk ikäisen kohdal­la tms. “Kyl­lä van­hem­mat tietävät paremmin”

    Tuo on aivan kestämätön väite, tuo mitä sanot

    Joskus voi men­nä pieleen, mut­ta kyl­lä per­he byrokraat­tia parem­min omat asiansa tuntee.

    Kyse ei ollut byrokraatista, vaan tieteestä. Tuol­la väit­teel­läsi voisi perustel­la ihan mitä tahansa kult­tuuripo­h­jaista las­ten kohtelua. Esimerkik­si mus­lim­iper­heis­sä las­ten hakkaami­nen on ihan tavanomainen kas­va­tustapa. Kyl­lä van­hem­mat var­masti tietävät, mikä on lapselle parhaaksi.

  129. Kari:

    Tarkoi­tan siis sitä, että jos minä (=markki­nat) lainaan rahaa sille pankille, pitämäl­lä esimerkik­si tiliä, niin tok­i­han minä sil­loin huomioin senkin, että kyseinen pank­ki saat­taa men­nä nurin ja rahat jäävät saa­mat­ta. Miten tämä eroaa siitä, että lainaan rahaa naa­purin Per­alle; voihan se olla, että Pera joutuu työt­tömäk­si (sys­teemiris­ki), mut­ta tok­i­han minä sen huomioin lainates­sani, eli se on _sisäistetty_ lainan hintaan. 

    Aivan, huomioit sen itselle­si koitu­van riskin siitä, että pank­ki menee nurin, etkä saa rahaasi takaisin. Et kuitenkaan huomioi sitä riskiä, että pank­ki menee nurin, rahamarkki­nat jää­tyvät, sin­un työ­nan­ta­jasi ei saa lainaa, eikä siten pysty mak­samaan palkkaasi, jon­ka vuok­si joko menee konkkaan tai sinä jäät ilman palkkaasi. Tämä on se sys­teemiris­ki, joka ei tule huomioitua, vaik­ka pankkien annet­taisi­in men­nä konkkaan. 

    Tuos­sa Per­alle lainaamises­sa ei ole saman­laista sys­teemiriskiä. Siihen analo­gia olisi sel­l­ainen, että Per­an ja tuhan­nen muun saman paikkakun­ta­laisen jäädessä työt­tömäk­si ja jät­täessä velka­nsa mak­samat­ta, kyseisel­lä paikkakun­nal­la yhtäkkiä kukaan ei uskalla laina­ta kellekään toiselle. Eivät edes ne, joil­la olisi rahaa. Se taloudelli­nen toim­inta, joka on rak­en­tunut sen varaan, että ihmiset lainaa­vat toisilleen ja luot­ta­vat, että lainat mak­se­taan takaisin, rom­ah­ta­vat. Tätä hait­taa et sinä huomioi lain­oit­taes­sasi Peraa. 

    Ok, nyt sit­ten san­ot, että sit­ten ne bis­nek­set, jot­ka ovat rak­en­tuneet sen varaan, että luot­ta­vat saa­vansa lain­o­ja, eivät ole hin­noitelleet riskiä jäädä ilman lainaa oikein. Minus­ta juuri yhteiskun­nan tehtävä on luo­da se ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus, että tuol­laiseen ei tarvitse ryhtyä. Ja osa tätä luot­ta­mus­ta on juuri sitä, että ihmiset uskalta­vat tal­let­taa rahansa pankki­in, joka lainaa niitä eteenpäin. 

    Kyl­lä bisnes tietenkin pyörii tilanteessa, jos­sa mitään luot­ta­mus­ta kenenkään välil­lä ei ole, mut­ta siinä vain transak­tiokus­tan­nuk­set ovat aivan eri luokkaa. 

    Ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on asia, jol­la on suur­ta taloudel­lista arvoa. Sen ansios­ta transak­tiokus­tan­nuk­set voidaan painaa hyvin alas ja sik­si talous toimii tehokkaam­min. Sen luon­tia ei kukaan kuitenkaan pysty hin­noit­tele­maan, kos­ka kyse on koko yhteiskun­nan tasois­es­ta asi­as­ta. Jos tapaan sin­ut Helsin­gin kadul­la, luotan sin­u­un aivan eri tavoin, kun jos tapaisin sat­un­naisen ihmisen Lagosin kadul­la. Tämä johtuu siitä, että suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa sosi­aalisen pääo­man tuot­ta­ma ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on eri luokkaa kuin nigerialaisessa.

  130. az, yritätkö nyt rin­nas­taa las­ten hakkaamisen ja pien­ten las­ten päivähoidon?

    En yritä väit­tää, etteikö kehi­tysp­sykolo­gian tulok­set puoltaisi koti­hoitoa, mut­ta elämä ei ole pelkkää kehi­tysp­sykolo­giaa. Tuo lin­ja-autoes­imerk­ki oli tietenkin kär­jistys, mut­ta vas­taavia mui­ta vaikut­tavia tek­i­jöitä tulee muitakin mieleen ja useim­mat päivähoito-oikeu­den alasa­ja­jat hyväksyvät päivähoidon eri­ty­is­ti­lanteis­sa. Per­heen okon­ais­ti­lanteen kannal­ta voi päivähoito olla hyvä ratkaisu ja mielestäni kokon­ais­ti­lanteen pystyy per­he itse parhait­en arvioimaan.

  131. Tämä on ehkä turhan konkreet­tista ja hyvin kaukana säästöistä, mutta: 

    kyl­lä minä aivan ehdot­tomasti nos­taisin huu­ta­van vau­van syli­in bus­sis­sa ja näin olen tehnytkin. En pelkästään vau­van takia, vaan kor­vat­ulp­pia tuskin mukanaan kan­tavien kanssamatkus­ta­jien takia. 

    Mikään ei minus­ta ole ahdis­tavam­paa kuun­neltavaa kuin vau­van itku ja eri­toten sen kat­se­lem­i­nen, että asialle ei tehdä mitään.

    Vau­van voi nos­taa vaik­ka punai­sis­sa val­ois­sa seistessä ja men­nä istu­maan, jos nyt äkki­jar­ru­tus­ta niin kovasti pelkää. 

    En ole koskaan kuul­lut bus­sis­sa loukkaan­tuneesta, puhu­mat­takaan kuolleesta vau­vas­ta, vaik­ka lukuisia olen sylis­sä näh­nyt. Sen sijaan tur­vakaukaloista huoli­mat­ta henkilöau­tois­sa näitä onnet­to­muuk­sia sat­tuu traag­isin seu­rauksin eli Riitan huoli tun­tuu hie­man liioittelulta.

  132. tcrown:

    No, sit­ten pankin omis­ta­jien ja johdon on syytä pitää se pank­ki sel­l­aises­sa kun­nos­sa, että pankin rahoit­ta­jat usko­vat pankin pysyvän pystyssä. Ei se mitenkään mah­do­ton­ta ole, vähän kalli­im­paa tietysti. 

    No, tämä logi­ik­ka pätee tietenkin siihenkin, että mitään pelas­tus­ta ei käytet­täisi, vaan pankkien annet­taisi­in men­nä konkurssi­in tosin sil­lä erol­la, että tuos­sa konkurssi­ta­pauk­ses­sa ne velko­jat eivät olisi niin säikkyjä kuin oli­si­vat tässä sin­un sys­tee­mis­säsi, kos­ka sin­un sys­tee­mis­säsi ne häviävät enem­män. Sin­un sys­teemisi oleelli­nen point­ti on siinä, että siinä velko­jille jätetään vähem­män kuin ne saisi­vat sotkuis­es­ta konkurssipesän setvimis­es­tä. Muuten­han ei kaa­tu­mas­sa ole­vaa pankkia ole mah­dol­lista pelas­taa eloon pump­paa­mat­ta siihen veron­mak­sajien rahaa. 

    Peri­aat­teessa siis val­tion pitäisi hypätä kelkkaan hyvin aikaises­sa vai­heessa, jot­ta velko­jat eivät ole ehti­neet panikoitua ja vetää raho­jaan pois hor­ju­val­ta pankil­ta. Jos ovat ehti­neet, niin sit­ten pankil­la on jäl­jel­lä ne pien­si­joit­ta­jat, jot­ka eivät tietenkään ehdi reagoi­da mihinkään samal­la nopeudel­la kuin isot pelaa­jat. Jos val­tio ei sit­ten raas­ki sosial­isoi­da hei­dän raho­jaan pitääk­seen pankin elos­sa, lop­putu­los on se, että val­tion käsis­sä on pank­ki, jol­la on paljon pien­si­joit­ta­jia karhua­mas­sa saatavi­aan, mut­ta ei pen­nin hyrrää rahaa. 

    Minus­ta hom­man sta­bil­isoimisek­si tarvi­taan jonkin­lainen pankki­ra­has­to, jol­la pelaste­taan kaatu­vat pankit. Rahas­ton ole­mas­sao­lo takaa sen, että vaikeuk­sis­sa ole­val­la pankil­la on mah­dol­lisu­us omin avuin vielä ryömiä kuiv­ille, kos­ka sen ei tarvitse pelätä velko­jien panikoin­tia. Toki itse pelas­tuk­seen meno tarkoit­taa sit­ten sitä, että pankin omis­tus siir­tyy val­ti­olle tms, joten pankin omis­ta­jil­la on kyl­lä insen­ti­ivi vält­tää siihen jou­tu­mista. Rahas­toon voidaan kerätä rahaa pankeil­ta kollek­ti­ivis­es­ti jonkin­laisen riskimit­tarin mukaises­ti. Ne, jot­ka pelaa­vat riskim­pää peliä, mak­sa­vat enem­män kuin ne, jot­ka pelaa­vat vähem­män riskiä peliä.

  133. Tiedemies sanoo:

    Nykypäivänä jos pistät ker­rostalon hiekkalaatikolle 4v-lapsen ilman hoita­jaa, niin se on huostaanottotapaus. 

    Ei nyt sen­tään, vaik­ka las­ten erinäi­nen suo­jelu maail­man vaaroil­ta onkin radikaal­isti lisääntynyt. 

    Mei­dän ker­rostalop­i­has­samme neliv­uo­ti­aat kyl­lä leikkivät keskenään ja mah­dolli­nen aikuisen valvon­ta tapah­tuu parvekkeil­ta ja ikkunoista. Eipä ole ketään huostaan­otet­tu enkä ole kuul­lut lastensuojeluilmoituksistakaan. 

    Ruumilli­nen kuri­tus on vähen­tynyt, mut­ta toisen­lai­sisa alis­tamisen muo­to­ja on tul­lut tilalle, esim. las­ten ohjel­moin­ti har­ras­tuskoneik­si ja nämä liikku­misen ja vapaan leikin rajoituk­set. Mon­et kym­men­vuo­ti­aatkaan eivät saa liikkua itse bus­seil­la, käy­dä uimaran­nal­la tai toises­sa kaupungi­nosas­sa omin­päin, kos­ka ne ped­ofi­ilit, huume­hörhöt ja muut men­ninkäiset vaani­vat puun takana eli tosi­asi­as­sa van­hempi­en pään sisällä. 

    Silti en ajat­tele “ennen kaik­ki oli parem­min”, en tosi­aan. Moni asia on nyt paljon parem­min, mut­ta ei suinkaan kaik­ki asiat.

  134. Samuli Saarel­ma,

    Kyse oli siis siitä, miltä osin se ris­ki ei väl­i­ty markki­namekanis­min kaut­ta. Eniten takki­in­han tulee omis­ta­jille ja pankin velko­jille (ml. tal­let­ta­jat), mut­ta sehän välit­tyy markkinamekanismilla.

    Tuo luot­ta­mus on minus­ta hyvä argu­ment­ti. Mut­ta minus­ta se ei perus­tu mihinkään pankkien pelas­tu­sop­er­aa­tioi­hin. Voisi jopa väit­tää, että aika moni elämän­työn­sä menet­tänyt 90-luvun “pankkipelas­tu­sop­er­aa­tion” uhri on menet­tänyt uskon­sa pait­si pankkei­hin myös oikeusval­tioon. Ja yleisel­lä elämänkoke­muk­sel­la arvioisin, että mikään ei ole niin pahaa kuin luot­ta­mus, jolle ei ole katetta.

    Kari

  135. Ja Samuli,
    Jos tapaisit _minut_ Lagosin kadul­la, niin luot­taisit min­u­un luul­tavasti enem­män kuin Stadis­sa. Länkkärit on aina kavere­i­ta Jumalan hylkäämis­sä paikoissa 🙂

    Kari

  136. Eli­na:

    Ruumilli­nen kuri­tus on vähen­tynyt, mut­ta toisen­lai­sisa alis­tamisen muo­to­ja on tul­lut tilalle, esim. las­ten ohjel­moin­ti har­ras­tuskoneik­si ja nämä liikku­misen ja vapaan leikin rajoituk­set. Mon­et kym­men­vuo­ti­aatkaan eivät saa liikkua itse bus­seil­la, käy­dä uimaran­nal­la tai toises­sa kaupungi­nosas­sa omin­päin, kos­ka ne ped­ofi­ilit, huume­hörhöt ja muut men­ninkäiset vaani­vat puun takana eli tosi­asi­as­sa van­hempi­en pään sisällä. 

    Eiköhän se n. ton­nin pain­oinen 50 km/h etenevä met­al­limöhkäle ole se suurin uhka lap­sille kaupungis­sa. Tämän luulen ainakin itse ole­van tärkein syy, mik­si lap­sia rah­dataan juuri sil­lä samal­la met­al­limöhkäleel­lä (ja sitä kaut­ta aiheutetaan sit­ten vaaraa muille lap­sille) sen sijaan, että annet­taisi­in las­ten itse liikkua. 

    Mitä tuo­hon ruumi­il­liseen kurituk­seen tulee, niin onko sen (siis puhutaan nyt lievästä touhus­ta a la tuk­istus) vaiku­tuk­sia lapseen saatu tutkit­tua? Mieleen tulee se, että ver­tail­uryh­mien tas­apäistämi­nen voi olla aika vaikeaa. Ne van­hem­mat, jot­ka nykyaikana käyt­tävät ruumi­il­lista kuri­tus­ta, tuot­ta­vat lapselleen var­maan muutenkin eri­laisen kasvuym­päristön kuin ne, jot­ka eivät kuri­ta. Toisaal­ta men­neisyy­teen, kun ruumi­illi­nen kuri­tus oli yleisem­pää, ver­tailu on vaikeaa siinä mielessä, että niin moni muukin asia on muuttunut.

  137. Kari, en tarkoit­tanut, että pankkien pelas­tu­sop­er­aa­tiot tuot­taisi­vat luot­ta­mus­ta yhteiskun­taan yleis­es­ti, vaan vain pankki­jär­jestelmään. Se yhteiskun­nas­sa val­lit­se­va yleinen ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on vaikeampi tuot­taa kuin se, että pankkien pää pide­tään pin­nal­la. Molem­pi­in pätee kuitenkin se, että ker­ran kadotet­tu luot­ta­mus on vaikea saa­da takaisin. 

    Pankkien pelas­tu­sop­er­aa­tioil­la luo­ta­va luot­ta­mus kos­kee vain sitä, että ihmiset uskalta­vat pitää raho­jaan pankissa. Tämä on se ras­va, jota kap­i­tal­isti­nen yhteiskun­ta tarvit­see pyöriäk­seen. Tietenkin muitakin keino­ja laina­ta rahaa yhteiskun­nas­sa on ole­mas­sa, mut­ta tämä vaatii sit­ten yleen­sä niitä suurem­pia transak­tiokus­tan­nuk­sia a la polvilum­pi­oiden murskaus­ta mafi­atyyli­in. Venäläi­nen kap­i­tal­is­mi pyöri täl­lä tavoin 1990-luvun NL:n rom­ah­duk­sen aiheutet­tua täy­del­lisen sosi­aalisen pääo­man kadon. Nyt, 20 vuot­ta myöhem­min, siel­lä on kai hom­mat saatu jos­sain määrin takaisin raiteilleen.

  138. Samuli Saarel­ma:

    Ongel­ma ei ole siinä, etteikö sys­tee­mi pitkäl­lä aikavälil­lä palau­tu­isi ja tosi­aan pank­ki-infralle löy­ty­isi uudet omis­ta­jat, vaan siinä, että lyhyel­lä tähtäimel­lä sys­teemin jää­tymis­es­tä seu­raa isoa tuhoa muulle taloudelle.

    Jos kap­i­tal­is­til­la on mah­dol­lista tehdä lyhyel­lä aikavälil­lä suuria voit­to­ja tar­joa­mal­la pank­ki-infra­palvelui­ta kulut­ta­jille, niin eiköhän se niitä niille tarjoa.

    Pohjim­mil­taan on kyse siitä, että markki­na­t­alous on eri­no­mainen tapa opti­moi­da sys­teemiä sil­loin, kun ollaan lähel­lä tas­apain­oti­laa. Se ei kuitenkaan ota mitään kan­taa siihen, a) mitä tapah­tuu isois­sa tran­si­tiois­sa ja b) miten kauan niistä palau­tu­mi­nen kestää.

    häh? Miten niin se ei ole hyvä tapa opti­moi­da sys­teemiä sil­loin kun ollaan kaukana tas­apain­oti­las­ta? Mikä on parem­pi sys­tee­mi? Poli­itikot ja blogikom­men­toi­jat? Markki­nat menee tas­apain­oti­laa kohti. Tämä tas­apain­oti­la tietysti koko ajan muut­tuu ja sik­si markki­natkin elävät koko ajan. Sit­ten jos on jotain lokaale­ja tas­apain­otilo­ja, niin markki­nat voi jumah­taa niihin, mut­ta jos niistä pois pääsemisessä on tarpeeks paljon voit­to­ja saatavil­la, niin niin markki­nat kyl­lä kaivaa itsen­sä niistäkin ulos.

    Mikä sys­tee­mi pystyis parempaan?

    Yksi ongel­ma on se, että täl­laises­sa isos­sa tran­si­tios­sa ihmiset yleen­sä panikoitu­vat ja pelaa­vat var­man päälle, mikä yksilön kannal­ta on fik­sua, mut­ta aiheut­taa sys­teemille, jon­ka koko toim­inta perus­tuu ihmis­ten väliselle luot­ta­muk­selle, suur­ta tuhoa.

    ööö… se luot­ta­mus perus­tuu sille, että ihmiset pelaa var­man päälle sil­loin kun se on niiden oman edun mukaista.

    Tämä kau­pan nur­in­meno on juuri sel­l­ainen ulkois­vaiku­tus, jota pankit ja niiden lain­oit­ta­jat eivät ota huomioon riski­ana­ly­y­sis­sään, kos­ka niille siitä ei koidu mitään haittaa.

    Ei. Tämä ei oo ulkois­vaiku­tus, kos­ka se on mukana hin­nois­sa. Lähikaup­pa tar­joaa lainas­taan kor­keem­paan korkoo.

    Oikeas­t­aan koko kap­i­tal­isti­nen markki­na­t­alous vaatii pyöriäk­seen ihmis­ten luot­ta­muk­sen toisi­in­sa. Jos luot­ta­mus menetetään, transak­tiokus­tan­nuk­set räjähtävät val­taviksi (vrt. mitä vaikka­pa Mek­sikon huumekau­pas­sa tapah­tuu). Tämän luot­ta­muk­sen luomi­nen on asia, jota yksikään yksit­täi­nen toim­i­ja ei huomioi ainakaan koko pain­ol­la, kos­ka yleis­es­tä luot­ta­muk­ses­ta on kaikille yhteiskun­nan jäse­nille hyö­tyä. Siihen liit­tyy myös ns. sosi­aa­li­nen pääo­ma, jon­ka kas­vat­ta­mi­nen usein vaatii raa’an itsekkään kap­i­tal­is­min suitsimista.

    Niin tai san­o­taan nyt niin, että ihmisiä kiin­nos­taa elämässä vähän muutkin asi­at kuin taloudelli­nen hyö­ty. Siks ne on luot­ta­muk­sen arvoisia. En kyl­lä tiiä mis­tä tuo viimeinen lause tohon kap­paleeseen putkahti?!

    Kukaan ei halua olla se, jolle jää mus­ta pekka käteen, niin­pä jo ennen konkurssia laina­hanat pan­naan kiin­ni ja siten aiheutetaan pankin kaa­tu­mi­nen siihen, ettei se saa mis­tään lainaa. 

    Se on hyvä, että pankit menee nurin ennen kuin ne on ihan älyt­tömästi tap­pi­ol­la. It’s a fea­ture not a bug!

    Et kuitenkaan huomioi sitä riskiä, että pank­ki menee nurin, rahamarkki­nat jää­tyvät, sin­un työ­nan­ta­jasi ei saa lainaa, eikä siten pysty mak­samaan palkkaasi, jon­ka vuok­si joko menee konkkaan tai sinä jäät ilman palkkaasi.

    Työ­nan­ta­ja huomioi tämän riskin pankkia valitessaan.

    Minus­ta juuri yhteiskun­nan tehtävä on luo­da se ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus, että tuol­laiseen ei tarvitse ryhtyä.

    No eiköhän se oo ihan ihmis­ten tehtävä, eikä poli­itikko­jen… Noh oli miten oli, niin mil­lä perus­teel­la transak­tiokus­tan­nuk­set nousis niin paljon, että on pienem­pi paha sosial­isoi­da pankkien tap­pi­ot täältä ikuisuuteen?

    Minus­ta sinä heilut­telet jotain maail­man­lop­puar­gu­ment­tia ilman mitään todisteita.

    Ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on asia, jol­la on suur­ta taloudel­lista arvoa.

    ok. Miten paljon tätä arvoa tuhoutuu, jos pankkien annetaan kaat­ua? Vai voisko olla, että tämä arvo jopa kas­vaa siitä? viu viu

    Pankkien pelas­tu­sop­er­aa­tioil­la luo­ta­va luot­ta­mus kos­kee vain sitä, että ihmiset uskalta­vat pitää raho­jaan pankissa. Tämä on se ras­va, jota kap­i­tal­isti­nen yhteiskun­ta tarvit­see pyöriäkseen. 

    Var­masti on ja tämä ras­va on pystyt­ty tuot­ta­maan ilman pankkien tap­pi­o­den sosial­isoin­tia, joten eiköhän se pystytä tuot­ta­maan tule­vaisu­udessakin. (Varsinkin, jos siitä on niin paljon hyö­tyä kuin sinä annat ymmärtää…)

  139. Samuli Saarel­ma,

    Ehkä meil­lä on pain­o­tusero­ja. Minä pidän pankkien moraalin säi­lyt­tämistä tärkeäm­pänä kuin (kat­tee­ton­ta) uskoa pankkijärjestelmään.

    Ehkä on rehellis­es­ti tun­nustet­ta­va, että tämä on min­ulle mon­es­sa mielessä oikeu­den­tun­tooni liit­tyvä “tun­n­ear­gu­ment­ti”. Se hyväveli­jär­jestelmän ryy­dit­tämä “van­han rahan” pelas­tu­sop­er­aa­tio, mikä meil­lä tehti­in 90-luvun tait­teessa oli minus­ta nimit­täin häpeäl­lis­int­tä, mitä maas­sa on koskaan tehty — jos ei niiden punais­ten lah­taamista 1918 ote­ta lukuun.

    Kari

  140. Lisäyk­senä edelliseen.

    Voidaan asial­lis­es­ti, ja util­i­taris­tis­es­ta näkökan­nas­ta, perustel­la, mik­si pankkien pelas­t­a­mi­nen on huono idea (tästä kai Art­turi läh­tee), mut­ta minä peruste­len sitä moraalis­es­ta lähtöko­hdas­ta: se on väärin. Niin ei pidä tehdä. Se on vas­toin kaikkea, mihin uskon. Se ei käy, kos­ka se ker­takaikki­aan ei käy!

    Voitaisi­in tietenkin perustel­la N‑liiton tai Pohjois-Kore­an sys­teemiäkin sil­lä, että ihmis­ten hyv­in­voin­ti on heikol­la tasol­la. Mut­ta en minä sel­l­aista tarvitse: ne ovat total­i­taris­tisia paskaval­tioi­ta ja minä vas­tus­tan niitä ihan sil­lä perusteella.

    Kari

  141. Eli­na, tam­pere­laiset bus­sikuskit kaa­haa­vat kyl­lä joskus siihen malli­in, että hyvä että vaunut pystyssä pysyvät… vas­takkain tässä ovat lähin­nä mustel­mat ja ikävä huu­to, jos las­ta ei saa vaunui­hin rauhoittumaan.

    Minus­ta muuten ilmais­es­ta matkus­tamis­es­ta vaunu­jen kanssa voisi val­lan main­iosti luop­ua. Tämä oikeus on perua niiltä ajoil­ta, kun rahas­tus­laite oli vain kul­jet­ta­jan luona ja vaunu­jen luo­ta pois­tu­mi­nen mak­samaan oli tur­val­lisu­us­ris­ki. Nykyään vaunu­jen kanssa on mon­esti vaikea päästä kyyti­in muul­ta kuin päätepysäk­iltä ja mak­su vähen­täisi turhaa vaunu­jen kanssa matkustelua.

  142. “Var­masti on ja tämä ras­va on pystyt­ty tuot­ta­maan ilman pankkien tap­pi­o­den sosial­isoin­tia, joten eiköhän se pystytä tuot­ta­maan tulevaisuudessakin.”

    Ongel­ma on, että olemme rak­en­ta­neet pankki­jär­jestelmän, joka ei perus­tu reaali­at­aloudelle. Raha on mei­dän taskuis­sam­ma ja fir­mo­jen kassoissa+pankkeihin tehdyt talletukset.
    Mut­ta ne ovat vin mur­to-osa siihen ver­rat­tuna paljonko pankit ovat luoneet “rahaa”
    Eli jokainen pank­ki voi luo­da niin pajon rahaa kuin se halu­aa. Tämä tapah­tuu siten, että pank­ki lainaa rahaa asi­akkaalle ja luo lainaa vas­taa­van tal­letustilin. Kun laina mak­se­taan niin tuo raha häviää kuin mate­ria mater­ian ja anti­ma­ter­ian kohtaamises­sa eli liike­toim­inta hiipuu.
    Pankille jää lain­s­ta saadut korot ja kor­vauk­set palveluista.

    Ain­oa tapa kas­vaa pankille on luo­da lisää rahaa tyhjästä ja sijoit­taa se mah­dol­lisim­man tuot­tavasti eli pääasi­as­sa futu­urei­hin eli vedonlyöntiin.
    Kun pankin omaisu­us tänä päivänä on pääasi­as­sa saatavia ja reaaliomaisu­ut­ta on enää promille­ja niin pank­ki keikah­taa pikkutappioillakin.
    Pankkien konkurssi­in ei ole kehitet­ty malle­ja joten niitä ei osa­ta ajaa alas hal­li­tusti ja joka tapauk­ses­sa noi­ta vedonlyön­nin tap­pi­oi­ta ei kyetä enää kat­ta­maan reaal­i­talouden tuloil­la, kos­ka ne ovat niin valtavat.
    Raa­dos­ta ehditään imeä kaik­ki mah­dolli­nen ennen lop­pua eli tuon tyhjän rahan lainaamisen tuo­tot on siir­ret­ty tur­vaan aivan lail­lis­es­ti ja jäl­jelle jää toim­inta jota val­tion pakko sit­ten jatkaa, jotaa rahali­ikenne toimisi ja yri­tys­ten ja kansalais­ten rahoitus.

    Vikka val­tio otta pankin hal­tu­un niin se saa vain tyhjän kuoren, jon­ka se joutuu täyt­tämään. Omis­ta­jat eivät menetä mitään, kos­ka eivät he pankki­in mitään ole sijoit­ta­neetkaan. Tai ehkä pikku alkusätin, mut­ta se on mak­set­tu jo aiko­ja sitten-
    Pank­ki on omis­ta­jalle täysin riskitön tapa tehdä rahaa ja selvitä vas­tu­ista ilmoit­ta­mal­la val­ti­olle; Tulkaa otta­maan raa­to haltuunne.

    EU val­tiot käy­tivät pankkien tap­pi­oiden peit­tämiseen n 13 % EU:n bkt:ta eli n 1500 mil­jar­dia euroa .
    Toki osas­sa on syynä val­tioiden holti­ton velka­an­tu­mi­nen mut­ta se on toisaal­ta myös pankkien intres­seis­sä eli holtitn lain­aus tuo kasvua jota epä­toivoiset­si tavoitel­laan ja kun tiede­tään, että nyt myös muu­ta val­tiot tar­joutu­vat maksumiehiksi

    Tämä näkyy val­toiden velka­an­tu­mise­na ja leikkauksi­na julk­isi­in menoihin

  143. Pitää muis­taa, että edelli­nenkin pankkikris oli samn­lainen ketjukir­je. Se alkoin USA:sta kun rahamarkki­nat vapauteti­in. EU-maat oli­vat vapaut­ta­neet jo aikaisem­min joten suuri osa väisti sen, mut­ta esim Ruotsi,Norja ja Suo­mi jou­tu­i­v­at sen kurimuk­seen. Katas­trofik­si se kehit­tyi Suomes­sa, mut­ta phtaasti sisäisitä syistä.
    Euroopas­ta se jatkoi Aasi­aan ja hiipui etelä-Amerikas­sa kun val­tiot sai­vat riit­tävästi ryhtiä pistääk­seen speku­lan­tit kuriin

  144. Sin­un sys­teemisi oleelli­nen point­ti on siinä, että siinä velko­jille jätetään vähem­män kuin ne saisi­vat sotkuis­es­ta konkurssipesän setvimis­es­tä. Muuten­han ei kaa­tu­mas­sa ole­vaa pankkia ole mah­dol­lista pelas­taa eloon pump­paa­mat­ta siihen veron­mak­sajien rahaa.

    Ei vähem­män, vaan suurin piirtein saman ver­ran. Ei sitä tietenkään sen­tilleen saa­da las­ket­tua, joten jos­sain konkurssis­sa joku velko­ja tekee vähän vähem­män tap­pi­o­ta ja jos­sain toises­sa vähän enem­män kuin olisi “oikein”. Tai kun tarkem­min ajat­te­len, eiköhän odotusar­vo olisi min­un mallis­sani hie­man pienem­mässä tap­pios­sa kun konkurssipesän juris­teille ei tarvitse mak­saa mitään. 

    Peri­aat­teessa siis val­tion pitäisi hypätä kelkkaan hyvin aikaises­sa vai­heessa, jot­ta velko­jat eivät ole ehti­neet panikoitua ja vetää raho­jaan pois hor­ju­val­ta pankil­ta. Jos ovat ehti­neet, niin sit­ten pankil­la on jäl­jel­lä ne pien­si­joit­ta­jat, jot­ka eivät tietenkään ehdi reagoi­da mihinkään samal­la nopeudel­la kuin isot pelaa­jat. Jos val­tio ei sit­ten raas­ki sosial­isoi­da hei­dän raho­jaan pitääk­seen pankin elos­sa, lop­putu­los on se, että val­tion käsis­sä on pank­ki, jol­la on paljon pien­si­joit­ta­jia karhua­mas­sa saatavi­aan, mut­ta ei pen­nin hyrrää rahaa.

    Ensin­näkin, tyyp­il­lis­es­ti pank­ki rahoit­taa toim­intansa hie­man pidem­mil­lä velka­kir­joil­la kuin pien­asi­akkaiden yönyl­i­tal­letuk­set. Kol­men vuo­den päästä erään­tyvää pankin velka­kir­jas­ta ei voi noin vain “vetää pankil­ta raho­jaan pois”. Toisek­si, tyyp­il­lis­es­ti suurin osa taval­lisen pankin var­al­lisu­ud­es­ta ei ole “rahaa”, vaan eri­laisia pidem­piaikaisia saamisia, kuten nyt vaik­ka asun­to­lain­o­ja. Vain “taval­lista” pankki­toim­intaa kohtu­ullisen järkevästi har­ras­ta­va pank­ki menee tyyp­il­lis­es­ti nurin lähin­nä lik­vidi­teet­tion­gelmien vuok­si, jol­loin vaku­udet­tomien velka­kir­jo­jen halti­joiden tap­pi­ot jäävät suh­teel­lisen pieniksi. Ongel­mallisem­pia ovat nämä moder­nit pankit, jot­ka toim­intaansa tehostaak­seen ovat käyt­täneet nämä saamisen­sa omien velko­jen­sa vaku­udek­si, jol­loin vaku­udet­toman velka­kir­jan omis­ta­jan tap­pi­ot voivat olla hyvinkin suuret.

    Eli ei ole mitenkään mah­do­ton­ta rak­en­taa pankkia, jon­ka vaku­udet­tomil­la velko­jil­la on usko, että myös “bank run” tilanteessa reaal­i­tap­pi­ot ovat suh­teel­lisen pienet, puhutaan sit­ten oikeas­ta konkurssista tai “min­un” mallis­tani (minkä lop­putu­los ei nyt poikkea konkurssista kovin mon­elta oleel­liselta osalta).

  145. Samuli,

    Yllät­tävän paljon pelätään myös ihan mui­ta kadul­la liikku­jia, vaik­ka on ääret­tömän harv­inaista, että näistä olisi mitään vaaraa lapselle. Riskiryh­mät päällekarkauk­sen ja muiden ikävien tapah­tu­mien osalta ovat aivan mui­ta — lähin­nä nuo­ria miehiä. 

    Mut­ta toki liikenne on pelko­jen kär­jessä ja se onkin tietysti ratio­naa­li­nen pelko. Mut­ta mik­si esim. neliv­uo­tias ei voisi suo­jat­ul­la sisäpi­hal­la leikkiä kavere­it­ten­sa kanssa ilman että aikuinen kyt­tää vier­essä? Se on mielestäni ylisuojelua. 

    San­ot:

    Ne van­hem­mat, jot­ka nykyaikana käyt­tävät ruumi­il­lista kuri­tus­ta, tuot­ta­vat lapselleen var­maan muutenkin eri­laisen kasvuym­päristön kuin ne, jot­ka eivät kurita.

    Olet var­masti aivan oikeassa. 

    Kun 50-luvul­la viikar­it läh­tivät ongelle, vaik­ka piti olla kotona syömässä läskisoosia ja hörp­pimässä punaista maitoa, niin kumpikin sai vit­saa joko sym­bol­is­es­ti tai kivu­li­aasti, mut­ta kuitenkin se oli maan tapa. Lap­si ei kokenut varsi­naista vääryyt­tä tai tun­tenut itseään erilaiseksi. 

    Toisin on nyt ja sik­si kuri­tus on toden­näköis­es­ti paljon trau­ma­ti­soivam­paa. Ja tosi­aan varsi­naisia selkäsauno­ja har­ras­ta­vat enää vain eri­tyisen omi­tuiset van­hem­mat, har­taat usko­vaiset ym. poikkeusyksilöt.

    Maa­han­muut­ta­japer­heis­sä ruumilli­nen kuri­tus on voimis­saan, kuten az jo tote­sikin. Tämä on aiheut­tanut paljon pään­vaivaa las­ten­suo­jelun puolel­la. Jokaista kun ei huostaankaan voi ottaa eivätkä van­hem­mat ota uskoak­seen, että lapsen fyy­sisen kurit­tamisen kieltävä laki voi olla olemassa. 

    Tilanne on heille suun­nilleen sama, jos meille ker­rot­taisi­in uudessa maas­sa, että lapselle ei koskaan saa sanoa ei — siitä joutuu käräjille.

  146. Vähän aihet­ta sivuten: eilisessä Hesaris­sa oli mielipi­desivuil­la hyvä kan­nan­ot­to tähän päivähoito- ja varhaiskasvatusasiaan. 

    Olen kir­joit­ta­jien kanssa kovasti samaa mieltä. Päiväkodin ei pitäisi olla mikään varas­to, johon lapset säilötään työpäivän ajak­si, niin kuin moni yhä vieläkin tun­tuu ajat­tel­e­van. Tai en minä ymmär­rä, mis­tä muus­ta kumpua­vat nämä ajatuk­set, että lap­si pitäisi heti ottaa pois päivähoi­dos­ta, jos van­hempi jää työt­tömäk­si ja van­hem­man työl­listyessä hakea uusi varas­toin­tipaik­ka lapselle. Siinä on kokon­aan uno­hdet­tu, kuin­ka tärkeää on, ettei lapsen arkeen tule iso­ja muutoksia.

  147. Art­turi, valitet­tavasti blo­gin for­maat­ti on sel­l­ainen, että koh­ta kohdal­ta jut­tui­hisi vas­taami­nen menisi erit­täin sekavaksi. 

    Koi­tan antaa vas­tauk­sen yht­enäisem­pänä juttuna. 

    Ensin siihen, mik­si lyhyel­lä tähtäimel­lä ei pankkipalvelui­ta olisi tar­jol­la, jos yhtäkkiä nyky­pankit meni­sivät nurin. Sanois­in, että tähän on kak­si syytä. Tärkeämpi on se, että tuol­lainen tapah­tu­ma saisi hor­jutet­tua ihmis­ten luot­ta­muk­sen mihinkään pankki­toim­intaan. Kukaan ei uskaltaisi antaa raho­jaan pankille, oli tämän vaku­ut­te­lut riskit­tömyy­destä kuin­ka vaikut­tavia tahansa. Toisek­si val­ta­vat määrät pääo­mia olisi sidot­tuna niihin konkurssipesän sotkui­hin. Kestäisi siis pitkään, ennen kuin olisi selvää, kuka omis­taisi ja mitä. Taval­li­sis­sa “tosi­talouden” konkurs­seis­sa ei ole saman­laista ongel­maa, kos­ka yri­tys­ten oma pääo­ma on paljon lähempänä lainat­tua pääo­maa. Lehman Broth­er­sil­la tuo suhde oli käsit­tääk­seni jotain 1:30. Koko pankki­touhun bis­nesidea on siinä, että ote­taan lainaa ja lainataan sitä eteenpäin. 

    Mitä kap­i­tal­is­mista ja tas­apain­oti­las­ta san­ot, on tot­ta. Kyl­lä se ajan myötä kaivaa itsen­sä sieltä ulos. Ongel­mana on juuri se, että lyhyel­lä tähtäimel­lä se voi jumi­u­tua niihin lokaalei­hin opti­mei­hin. Minus­ta täl­laises­sa tilanteessa tarvi­taan juuri sitä, että komen­to­taloudel­la heit­etään se koko tilanne sinne uuden globaalin opti­min tun­tu­maan ja sit­ten annetaan markki­na­t­alouden löytää se. On selvää, että pankkien tapauk­ses­sa globaalis­sa opti­mis­sa on ole­mas­sa toimi­va pankki­jär­jestelmä sen sijaan, että mafi­apo­mot kiertävät tar­joa­mas­sa lain­o­ja kiskurikorolla. 

    Vas­tauk­sis­tasi päät­te­len, että sin­ulle, toisin kuin Kar­ille, on turha selit­tää luot­ta­muk­sen arvoa sys­teemin toimin­nan tehokku­udelle. Sinus­ta on ihan ok, että ihmiset ryhtyvät pitämään raho­jaan pat­jan sisäl­lä pankkien sijaan, etkä näe tästä syn­tyvän mitään tehokkuustappiota. 

    Lisäk­si sinus­ta ihmis­ten pitäisi huomioi­da toimin­nas­saan sel­l­aiset riskit kuin koko pankki­jär­jestelmän rom­ah­dus. Oletko itse a) varautunut tähän tai b) pystytkö edes hah­mot­ta­maan niitä kaikkia seu­rauk­sia, jota tästä seuraa? 

    Mitä olkiukkoosi:“on pienem­pi paha sosial­isoi­da pankkien tap­pi­ot täältä ikuisu­u­teen?” tulee, niin suosit­te­len, että luet sen, mitä oikeasti olen ehdot­tanut siitä, mitä pankki­jär­jestelmälle pitäisi tehdä sen sijaan, että ryhdyt täl­laisi­in halpoi­hin heit­toi­hin. Olen puo­lus­tanut pari vuot­ta tehtyä pankkien pelas­tus­ta vain sik­si, että _emme_ ole vielä toteut­ta­neet sel­l­aista sys­teemiä, jos­sa pankke­ja ei tarvitse pelas­taa veron­mak­sajien rahoil­la, mut­ta toisaal­ta ei tarvitse pelätä sitä, että ne menevät yhtäaikaises­ti kaik­ki konkurssiin.

    Sosi­aalisen pääo­man kohdal­la olet oikeil­la jäljil­lä. Se perus­tuu juuri siihen, että ihmiset näkevät vuorovaiku­tuk­sen muiden ihmis­ten kanssa muu­nakin kuin taloudel­lise­na oman hyö­dyn maksimointina.

  148. Jos näitä pankke­ja pitää pelas­taa, niin sieltä voisi lait­taa isopalkkaiset ihmiset palka­nalen­nuk­sille, pistää pankki­in valvo­ja ja joko ostaa velat omis­tu­so­su­ut­ta vas­taan tai laina­ta tarvit­ta­vat rahat — molem­mis­sa riskit hinnassa/korossa huomioiden.

    Yleen­säkin pankki­jär­jestelmän saisi muut­taa niin, ettei siel­lä voi tul­la eteen too big to fail ‑tilan­net­ta.

    Yri­tys­toim­intaan voisi ottaa henkilöko­htaisen vas­tu­un käsit­teen mukaan yri­tysjo­hdon, hal­li­tuk­sen ja suurimpien/vaikutusvaltaisten omis­ta­jien osalta. Voisi turha riskinot­to ja muu hölmöi­ly vähentyä.

  149. Ongel­ma pnkkien stabi­il­i­u­den hallinnalle on,että raha on täl­lä het­kel­lä aivan muu­ta kuin tal­letuk­set. Suurin osa on pankkien itsen­sä luomaa
    “rahaa”. ja kun se vielä sijoite­taan vedonlyön­ti­in niin ei ole ihme, että pankit kaatu­vat val­tioiden syliin.
    Tuos­sa ote ja link­ki Suomen Pankin sivuille jos­sa asi­aa valaistaan’

    http://www.talousdemokratia.fi/sivut/suomen_pankin_vastaus

    “Raha on kuitenkin suurim­mak­si osak­si nykyään vain elek­tro­n­isia merk­in­töjä liikepankkien (+ säästö- ja osu­us­pankkien) tieto­jär­jestelmis­sä ns. liikepankki­ra­haa. Yksinker­taisim­mil­laan raha syn­tyy seu­raavasti. Pank­ki myön­tää asi­akkaalleen lainan, san­o­taan 10 000 euroa. Pank­ki merk­it­see kir­jan­pitoon­sa velan asi­akkaalle (=asi­akkaan tal­letus) ja vas­taa­van saamisen asi­akkaal­ta. Kun asi­akas mak­saa lainansa pois, hänen on jär­jestet­tävä jostain tililleen vas­taa­va sum­ma, jol­loin sekä saamiset että velat kumo­taan pankin kirjanpidosta.”

  150. Kari, olen samaa mieltä, että pankkien pelas­t­a­mi­nen on “väärin”. Vielä tätäkin enem­män on minus­ta väärin se, että ne muhkei­ta bonuk­sia nos­ta­neet pankin palkkalis­toil­la olleet pelu­rit, jot­ka koko sotkun aiheut­ti­vat, saa­vat pitää rahansa. 

    Ongel­mana tässä on kuitenkin se, että pankkien rankaisu päästämäl­lä ne konkurssi­in johtaa minus­ta siihen, että suuri joukko täysin koko touhu­un syyt­tömien ihmis­ten kär­simiseen (Art­tur­ista on tietenkin ihan ok, että kaik­ki ne, jot­ka eivät olleet varautuneet pankkien konkurssiriski­in, sietävätkin kär­siä nahois­saan riip­pumat­ta siitä, kuin­ka mon­en mutkan kaut­ta se pankkien konkurssin vaiku­tus hei­hin sit­ten vaikuttaakin). 

    Minus­ta siis pankkien pelas­t­a­mi­nen on se pienem­pi paha. Kyse on vähän samas­ta kuin suh­tau­tu­mises­sani Irakin sotaan aikoinaan. Minus­ta Sad­dam Hus­sein oli hirveä dik­taat­tori, jon­ka olisi sietänytkin joutua narun jatkok­si, mikä olikin hänen kohtalon­sa USA:n hyökkäyk­sen päät­teek­si. Tämä vääryy­den kor­jaus ei kuitenkaan minus­ta perustel­lut sitä tuhoa, mitä sodal­la ja sen seu­rauk­sil­la aiheutet­ti­in taval­lisille irakilaisille. 

    Se, että pidin pankkien pelas­tamista hyväksyt­tävänä, ei minus­ta kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että pitäisin hyvänä sys­teemiä, jos­sa pankit voivat mel­las­taa halu­a­mal­laan tavoin ja sit­ten luot­taa tule­vansa pelaste­tuk­si. Minus­ta vain sys­teemiä ei voi muut­taa sil­lä het­kel­lä, kun koko pankki­jär­jestelmä on romahtamassa. 

    Nyt on se aika muu­tok­selle. Nyt pitää luo­da mekanis­mit sel­l­aisik­si, että pankit voivat men­nä konkkaan aiheut­ta­mat­ta koko sys­teemin rom­ah­dus­ta tai sit­ten rak­en­taa jokin pelas­tussys­tee­mi, jon­ka pankit itse rahoit­ta­vat hyvien aiko­jen voitoil­laan. tcrown­in ehdo­tus kos­ki tuo­ta edel­listä. Toinen vai­h­toe­hto olisi pilkkoa pankit niin pieniksi, että niitä voisi tosi­aan päästää ihan nor­maalei­hin konkurs­sei­hin pelkäämät­tä koko jär­jestelmän rom­ah­dus­ta. Min­ul­la on usko siihen, mitä Art­turi kir­joit­taa, että joku tulee kyl­lä niitä pankkipalvelu­ja tar­joa­maan rom­ah­ta­neen pankin tilalle, kun­han mui­ta pankke­ja on pystyssä. Tämä jo yksinään on lisäämässä sys­teemin stabi­il­i­ut­ta ja siten vähen­tää pani­ikkien vaikutuksia. 

    Tuo­hon jälkim­mäiseen ehdotin pankkien voitoista kerät­tävää veroa, joka olisi suh­teessa niiden riskien ottamiseen (heit­etään nyt vaik­ka vakavaraisu­u­teen, var­maan hienom­piakin mittare­i­ta on). Tämä raha kerät­täisi­in siis ennen kaikkea eniten riske­jä ottavil­ta pankeil­ta ja toisaal­ta sit­ten käytet­täisi­in niiden pelas­tamiseen. Se ei söisi pankkien moraalia samal­la tavoin kuin kaiken kat­ta­va veron­mak­sajien implisi­it­ti­nen takaus, kos­ka ne jou­tu­isi­vat itse mak­samaan hyv­inä aikoina siitä, että pelaa­vat riskipeliä, mut­ta toisaal­ta tur­vaisi sys­teemin stabi­il­isu­u­den huonoina aikoina.

  151. Eli­na:

    Mut­ta mik­si esim. neliv­uo­tias ei voisi suo­jat­ul­la sisäpi­hal­la leikkiä kavere­it­ten­sa kanssa ilman että aikuinen kyt­tää vier­essä? Se on mielestäni ylisuojelua. 

    Minus­ta voikin (siis kun­han sieltä sisäpi­hal­ta ei pääse livah­ta­maan kadulle). Pelätäänkö nyt siis täl­lais­takin? Mitä siinä pelätään? Kid­nap­paus­tako? Isot pojat tule­vat hakkaa­maan? Itsel­leni nuo eivät kyl­lä tun­nu kovin real­is­tisil­ta uhil­ta. Ehkä real­is­tisem­paa olisi se uhka, että sil­lä sisäpi­hal­la pääsee kiipeämään jon­nekin ja sit­ten putoa­maan sieltä. Ehkä jois­sain tapauk­sis­sa tämä voi olla perustel­tu uhka, mut­ta tähän voivat kyl­lä taloy­htiöt vaikuttaa. 

    Min­un oma mielip­i­teeni on se, että tärkein syy las­ten elin­pi­irin raju­un supis­tu­miseen viimeis­ten vuosikym­me­nien aikana on kyl­lä autoli­iken­teen lisään­tymi­nen, mikä on tehnyt pien­ten las­ten omin päin liikku­mis­es­ta aiem­paa vaar­al­lisem­paa. Voi toki olla, että tässäkin vain tun­tuu siltä, että liikenne on tul­lut aiem­paa vaar­al­lisem­mak­si, vaik­ka todel­lisu­udessa niin ei ole käynyt. Itseltäni kuoli ala-asteen luokka­toveri 80-luvun alus­sa jää­tyään auton alle.

  152. Samuli Saarel­ma:

    Nyt on se aika muu­tok­selle. Nyt pitää luo­da mekanis­mit sel­l­aisik­si, että pankit voivat men­nä konkkaan aiheut­ta­mat­ta koko sys­teemin rom­ah­dus­ta tai sit­ten rak­en­taa jokin pelas­tussys­tee­mi, jon­ka pankit itse rahoit­ta­vat hyvien aiko­jen voitoillaan.

    Ain­oa het­ki osoit­taa, että pankkien tap­pi­o­ta ei sosial­isoi­da on sil­loin, kun pankkien tap­pi­ot realisoituu.

    Jos sil­loin osoite­taan, että tap­pi­ot on sosial­isoitu, niin miten luulet, että markki­nat uskoo, että ihan oikeesti seu­raaval­la ker­ral­la ei sosial­isoi­da. (Tai noh ok… ehkä jos laite­taan poli­itikot istu­maan sähkö­tuoli­in ja annetaan lupa painaa nap­pia, jos ne alkaa sosial­isoimaan tap­pi­oi­ta, niin se vois toimii…)

  153. Art­turin kanssa tästä aivan samaa mieltä:

    Ain­oa het­ki osoit­taa, että pankkien tap­pi­o­ta ei sosial­isoi­da on sil­loin, kun pankkien tap­pi­ot realisoituu.

    Kult­tuuria yhteiskun­nan korkeim­pana arvona pitävänä näk­isin hyvänä puole­na pankkien tur­paan ottamises­sa sen, että se pakot­taisi pankit uud­is­ta­maan kult­tuuri­aan ter­veem­mälle pohjalle.

    Kupru + pankkikult­tuurin kehit­tymi­nen vas­tu­ullisem­mak­si olisi pidem­mäl­lä aikavälil­lä (10+ vuot­ta) toden­näköis­es­ti yhteiskun­nalle paljon mukavam­paa kuin vas­tu­ut­toman kult­tuurin tuho­jen paikkaami­nen ker­ta toisen­sa jäl­keen, jol­loin pankki­maail­man moti­vaa­tiotek­i­jät kehit­tää tuo­ta kult­tuuria jäävät paljon pienemmiksi.

    Kupruista yhteiskun­ta nousee, mut­ta p*ska kult­tuuri on pysyvä heikkous.

  154. “Tuo­hon jälkim­mäiseen ehdotin pankkien voitoista kerät­tävää veroa, joka olisi suh­teessa niiden riskien ottamiseen (heit­etään nyt vaik­ka vakavaraisu­u­teen, var­maan hienom­piakin mittare­i­ta on).”
    Tämäkään tuksin onnsi­tuu, sil­läkun pank­ki voi luo­da “rahaa2 niin se voi tyy­tyä hyvin alhaisi­in suh­teel­lisi­in tuot­toi­hin, kun sen voi kor­va­ta suurel­la määrällä.
    Se on yksi syy alhaisi­in korkoi­hin eli löysäl­lä hal­val­la rahal­la vedätetään omaisuuseriä.
    Eli pankin kan­nat­taa luo­da mah­dol­lisim­man paljon “rahaa”, laina­ta se yhteistyökump­panille joka pesee sen lail­lisek­si ja ilmoit­ta sijoituk­sen syöneen kaiken.
    Tämä on nopea tapa tehdä rahaa pankkitoiminnalla.
    Toine tapa on vedät­tää löysäl­lä hal­val­la rahal­la omaisu­usar­vo­ja ylöspäin ja rahas­taa sit­ten toisel­la yhtiöl­lä löyssän rahan tuot­ta­maa inflaa­tio­nousua esim kiin­teistöbusi­ness on täl­lainen rahastuskeino
    Alla taas viit­taus Suomen Pnakin käsi­tyk­seen nykyisetä pankkimaailmasta

    ” Melkein kaik­ki pankeil­la ole­va var­al­lisu­us on saamisia. Kiin­teistö­jen tai irtaimis­ton osu­us pankkien var­al­lisu­ud­es­ta on pieni.”

  155. Jos sil­loin osoite­taan, että tap­pi­ot on sosial­isoitu, niin miten luulet, että markki­nat uskoo, että ihan oikeesti seu­raaval­la ker­ral­la ei sosialisoida. 

    Juuri siten kuin kir­joitin. Muut­ta­mal­la sys­teemiä niin, että seu­raaval­la ker­ral­la ei ole vaaras­sa koko sys­teemin rom­ah­dus yksit­täis­ten toim­i­joiden ajautues­sa konkurssi­in ja/tai mak­sat­ta­mal­la kyseiset pelas­tu­sop­er­aa­tiot pankkien hyvien aiko­jen voitoista kerätyl­lä rahastolla. 

    Näitä kumpaakaan et ole kom­men­toin­ut, vaan pelkästään tar­tut tuo­hon sosialisointiin.

  156. Samuli Saarel­ma:

    Muut­ta­mal­la sys­teemiä niin, että seu­raaval­la ker­ral­la ei ole vaaras­sa koko sys­teemin rom­ah­dus yksit­täis­ten toim­i­joiden ajautues­sa konkurssi­in ja/tai mak­sat­ta­mal­la kyseiset pelas­tu­sop­er­aa­tiot pankkien hyvien aiko­jen voitoista kerätyl­lä rahastolla.

    Eli yrität ilmeis­es­ti sanoa, että pankeil­la olis edelleen kaik­ki kan­nus­timet pyrk­iä ole­maan niin iso­ja ja tiukasti mui­hin pankkei­hin yhteyk­sis­sä, että kun yksi kaatuu, niin muut ovat vaaras­sa kaat­ua ja että byrokraatit sit­ten yrit­tää estää näitä pankkien pyrkimyk­siä parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla?

    Kos­ka pankeil­la on enem­män voitet­tavaa ne luul­tavasti pär­jäävät tässä kisas­sa parem­min kuin byrokraatit.

    Tuo sin­un rahas­tosys­tee­mi var­maankin kel­paisi pankeille. Se olisi oiva tapa rajoit­taa kilpailua.

  157. Eli yrität ilmeis­es­ti sanoa, että pankeil­la olis edelleen kaik­ki kan­nus­timet pyrk­iä ole­maan niin iso­ja ja tiukasti mui­hin pankkei­hin yhteyk­sis­sä, että kun yksi kaatuu, niin muut ovat vaaras­sa kaat­ua ja että byrokraatit sit­ten yrit­tää estää näitä pankkien pyrkimyk­siä parhaak­si kat­so­ma­l­laan tavalla? 

    Miten tämän johtopäätök­sen ved­it? Mitä pankit hyö­ty­i­sivät tuos­ta yhteyk­sien pitämis­es­tä? Ja voidaan niitä kan­nustei­ta tietenkin niitäkin muut­taa ja pan­na kerät­tävät verot riip­pu­vaisek­si koos­ta ja sidok­sista mui­hin pankkeihin. 

    Tuo sin­un rahas­tosys­tee­mi var­maankin kel­paisi pankeille. Se olisi oiva tapa rajoit­taa kilpailua. 

    Miten se kil­pailua rajoit­taisi? Tai siis rajoit­taisi se siis sitä, että riskipelil­lä bis­nek­sen tekem­i­nen tulisi kalli­im­mak­si. Juuri siis niin kuin halut­taisi­inkin. Täs­mälleen samaan­han johtaisi se, että pankkien annetaan men­nä konkurssi­in pelas­tu­sop­er­aa­tioiden sijaan.

  158. Samuli Saarel­ma,

    Mut­ta eikös vielä parem­pi olisi vain kerätä niitä vero­ja ja vaa­tia tiet­tyjä vakavaraisu­us yms. sään­töjä (=luo­da kan­nus­timia sel­l­aiseen jär­jeste­lyyn, että yhden pankin kaa­tu­mi­nen ei kaa­da mui­ta) ja sit­ten vain antaa niiden keikata.

    Tai siis, eivätkö ne sinne “vaku­us­varan­toi­hin” kerät­ty­jen varo­jen käyt­tö muo­dos­ta yhteis­maan ongel­man. Eli yksit­täisen pankin kan­nat­taa ottaa enem­män riskiä, kos­ka pahim­mas­sakin tapauk­ses­sa “joku muu” mak­saa sen riskin. Ja kun kaik­ki pankit toimi­vat samoin, niin meil­lä onkin entistä isom­pi sotku.

    Nykyiset toimen­piteet (ja esimerkik­si tuo esit­tämäsi rahas­to) tun­tu­vat keskit­tyvän siihen, mil­lä voidaan estää se pankkien kaa­tu­mi­nen, mut­ta minus­ta niiden kaa­tu­mi­nen pitäisi tehdä peräti helpom­mak­si: eli että ne kaatu­vat niin aikaises­sa vai­heessa, että konkurssi­jär­jeste­lyt eivät tule kohtu­ut­toman haas­teel­lisik­si. Eli esimerkik­si speku­loin­nin pankkien kaat­a­mi­nen “turhaan” ei ole mitenkään huono asia, vaan hyvä asia, kos­ka se pakot­taa pankit avoim­muu­teen ja tasei­den pitämiseen kun­nos­sa. Ja samal­la se siivoaa kelvot­to­mia pankke­ja markkinoilta.

    Eivät pankki­markki­nat eroa muus­ta liike­teoimin­nas­ta ja muus­sakin toimin­nas­sa on ensiar­voisen tärkeää, että huonos­ti hoide­tut fir­mat, jot­ka eivät kykene tuot­ta­maan hyv­in­voin­tia, menevät nurin.


    Ja vielä kom­ment­ti­na tuo­hon ulkop­uolis­ten (viat­tomien) kär­simiseen. Minä luulen, ettei se ole niin suuri ongel­ma kuin mitä annetaan ymmärtää. Konkurssi­ti­lanteessa kuitenkin yksi­ty­is­ten säästäjien varat ovat aika korkeal­la (mak­se­taan heti palkko­jen ja vero­jen jäl­keen?), ja se pank­ki saa olla aika kural­la, jos edes siihen ei rahat riitä. Isom­pia sum­mia, suurem­mil­la riskeil­lä, hallinnoivien taho­jen voi taas kohtu­udel­la olet­taa huomioivan tuol­laiset riskit.

    Kari

  159. Art­turi B: Epäter­vet­tä pankkik­il­pailua pitääkin rajoit­taa. Homma­han menee seuraavasti:

    Keinot­teli­jat sijoit­ta­vat 10 rahaa kiin­teistöy­htiön osakkeisi­in. Pank­ki lainaa yhtiölle 90 rahaa han­kkeeseen, johon menee 100 rahaa. Kiin­teistöy­htiön osak­keet annetaan pankille vakuudeksi.

    Alus­sa kiin­teistön arvo nousee 10 pros­ent­tia. Keinot­teli­jat tuplaa­vat sijoituk­sen­sa. Pankki­iri saa bonuk­sen­sa ja pankin omis­ta­jat hyvän osingon.

    Sit­ten kiin­teistöku­pla puhkeaa. Pankil­la on saatavia 90 rahaa ja vakuute­na on vain 70 rahan arvoinen kiin­teistö. Tap­pio 20 rahaa täy­tyy kir­ja­ta. Pank­ki uhkaa kaat­ua. Lop­ul­ta veron­mak­sa­jat pelas­ta­vat pankin.

    Esimerk­ki osoit­taa, että pankkien pelas­tu­sop­er­aa­tiois­sa veron­mak­sajien rahoil­la mak­se­taan suurim­mak­si osak­si keinot­telijoiden kuplan syn­tymisen aikaan keräämiä voit­to­ja. Siis niitä tilas­tois­sa näkyviä kas­vanei­ta pääo­mat­u­lo­ja. Pankki­irien bonuk­si­in ja pank­i­n­o­mis­ta­jien osinkoi­hin menee suh­teel­lisen pieni osa tukirahoista.

    Jos pankkien välistä epäter­vet­tä kil­pailu­ti­lan­net­ta ei olisi ollut, pank­ki olisi vaat­in­ut keinot­telijoil­ta 30 pros­entin omara­hoi­tu­so­su­u­den eikä pankille olisi aiheutunut tappioita.

    Mut­ta suurem­mal­la omara­hoi­tu­so­su­udel­la keinot­telijoiden voit­to­pros­ent­ti olisi ollut paljon pienem­pi, pankkikin olisi joutunut tyy­tymään heikom­paan tuot­toon ja pankki­iri pienem­pään bonukseen. 

    Pankkien heikosti reg­u­loitu kil­pailu tuot­taa nyt epäter­veen tulok­sen. Joten lisäreg­u­laa­ti­ol­la pitäisi hillitä yletön­tä riskinot­toa. Tai sit­ten vakavaraisu­ussään­töjä tulisi kiristää tai varara­has­to­ja kerätä.

    Mut­ta näyt­tää kuitenkin siltä, että raharikkaat keinot­telo­jat, pankki­ir­it ja muut pääo­mat­u­lo­jen saa­jat (siis ne, joi­ta kokoomus edus­taa) pystyvät jälleen estämään lisäreg­u­laa­tion. Se kun hait­taa pahasti varakkaiden rahantekoa. Ja onhan se hyvä, kun tap­pi­ot voidaan tarvit­taes­sa sosial­isoi­da taval­lisille palka­nsaa­jille. Kysymys on isos­ta palas­ta kansan­talouden kokonaiskakkua.

  160. Kun 50-luvul­la viikar­it läh­tivät ongelle, vaik­ka piti olla kotona syömässä läskisoosia ja hörp­pimässä punaista maitoa, niin kumpikin sai vit­saa joko sym­bol­is­es­ti tai kivu­li­aasti, mut­ta kuitenkin se oli maan tapa. Lap­si ei kokenut varsi­naista vääryyt­tä tai tun­tenut itseään erilaiseksi. 

    Olet var­maankin oike­as­sa. Isoin arkielämässä koke­mani ero 50-luvun autori­taaris­es­ti kas­vate­tun ja 70-luvun vapaasti kas­vate­tun sukupol­ven välil­lä on oikeas­t­aan se, että van­hem­mat ihmiset peit­televät, selit­televät ja puo­lus­tel­e­vat virheitään sil­loinkin, kun on kyse ihan selvästä asi­as­ta. Joskus sitä ei tiedä miten päin olisi, kun aikuinen ihmi­nen ei osaa sanoa “hups, taisi tul­la tehtyä virhe”, kor­ja­ta sitä tai siiv­ota jälk­iään ja men­nä eteen­päin. Sitä se ali­ta­juinen selkäsaunan­pelko teettää.

  161. mik­si esi­titte min­is­ter­inä 7 % omavas­tu­u­o­su­ut­ta toimeen­tu­lo­tu­keen, vaik­ka var­masti tiesitte, että “hal­vat asun­not” oli­vat jo gryn­de­rien hävittäminä.Ajatuksenne, että köy­hä olisi etsinyt halvem­man aun­non urbaanis­sa yhteisössä ei voin­ut toteutua.Esititte kuitenkin. Laskel­moin­tia. Tämä on tätä vihreää poli­ti­ikkaa. Onnek­si Tei­dän Lah­den kaupunkiym­päristön huuhaa selvi­tyk­senne sai täy­hdel­lisen tyr­mäyk­sen alueen kun­nal­lisjo­hta­jil­ta luku­unot­ta­mat­ta Lah­den kaupung­in­jo­hta­ja »>JYr­ki Myl­lyvir­taa, jon­ka tieto­taidot ovat san­gen olemat­tomat sosi­aali- ja terveystoimialalta.Kokemusta on sanoo allekir­joit­tanut. Her­ra Soini­vaara pysykää pois­sa julk­ishallinnos­ta ja kir­joitelkaa niitä pikku­tutkimuk­isianne ja kut­sukaa sit­ten aina lehdis­tö paikalle.Näytte julk­isu­udessa, mut­ta ette käytännössä.Teilllä ei ole edel­lytk­siä johtaa oper­ati­ivis­es­ti kunnnal­ista organ­isaaa­tio­ta pien­tä tai suurta.
    Kaikesta huoki­mat­ta kunniottavasti
    Antti tEr­vas­mä­ki, sosi­aa­lineu­vos, Mikkeli

    1. Tuo 7 pros­entin omavas­tuu tuli 1990-luvun lop­ul­la. Minä olin min­is­teri vuosi­na 2000–2002. Sinän­sä pidin virheenä sen pooi­is­tamista. Olisi ollut parem­pi nos­taa iotse toimeen­tu­lo­tukea. Tämä oli liian suuri lah­ja vuokranantajille. 

  162. Kari, kyl­lä min­ulle käy sys­tee­mi, jos­sa pankkien kaa­tu­mi­nen on mah­dol­lista niin, ettei se kaa­da koko pankki­jär­jestelmää eikä pien­säästäjien tarvitse koko ajan olla varpail­laan sen suh­teen, mitä pankille käy. Tähän liit­tyi se toinen ehdo­tuk­seni, eli pankkien pilkkomi­nen pienem­mik­si. Syy, mik­si puo­lustin pankkien pari vuot­ta sit­ten tehtyä pelas­tus­ta, oli se, että meil­lä ei ollut täl­laista sys­teemiä, vaan konkurssit oli­si­vat johta­neet koko sys­teemin jäätymiseen. 

    Mitä siihen pelas­tus­ra­has­ton yhteis­maan ongel­maan tulee, niin juuri sen vuok­si ehdotin, että sinne mak­set­ta­vat mak­sut oli­si­vat ver­ran­nol­lisia siihen, kuin­ka riskil­lä pank­ki toimii. Pank­ki voi tehdä bisnestä riskil­lä, mut­ta sit­ten se joutuu mak­samaan enem­män sinne vaku­u­ra­has­toon. Tai pank­ki voi toimia var­man päälle, jol­loin sen mak­sut ovat pienem­piä. Tämä yleis­pe­ri­aat­teena. Miten yksi­tyisko­h­dat tehtäisi­in, en osaa sanoa.

  163. Samuli Saarel­ma:

    Miten tämän johtopäätök­sen ved­it? Mitä pankit hyö­ty­i­sivät tuos­ta yhteyk­sien pitämis­es­tä? Ja voidaan niitä kan­nustei­ta tietenkin niitäkin muut­taa ja pan­na kerät­tävät verot riip­pu­vaisek­si koos­ta ja sidok­sista mui­hin pankkeihin.

    Pankit hyö­ty­i­sivät sitä yhteyk­sien pitämis­es­tä, että jos joku menee konkkaan, niin kaik­ki muutkin menevät konkkaan, eli yhtään pankkia ei voi päästää konkkaan -> sama tilanne kuin nyt.

    Minä ymmär­rän sin­un ehdo­tuk­sen näin:

    Nykyään meil­lä on sys­tee­mi, mis­sä pankke­ja säädel­lään niin että niiden ei pitäisi voi­da ottaa enem­pää riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kuitenkin säätelystä huoli­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.

    Sinä ehdo­tat tilalle sys­teemiä, jos­sa pankke­ja säädel­lään niin, että ne eivät voi ottaa enem­pää riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kuitenkin tästä uud­estakin säätelystä huoli­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.

    Eli sin­un sys­tee­mis­säsi pankeil­la on ihan yhtä suuret kan­nus­timet ottaa enem­män riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa.

    Jos markki­noil­la on joitakin toim­i­joi­ta jot­ka pystyvät sysäämään tap­pi­onsa veron­mak­sajien mak­set­tavak­si ne kyl­lä löytää keinot kiertää sääte­lyä, kos­ka niil­lä on siihen paljon isom­mat kan­nus­timet kuin poli­itikoil­la ja byrokraateil­la onnis­tua säätelemään.

    Miten se kil­pailua rajoittaisi?

    Suun­nilleen samal­la mekanis­mil­la kuin lääke­tarkas­tus rajoit­taa kil­pailua, eli isot ja pitkään ole­mas­sa ole­vat toim­i­jat han­kki­vat taito­ja ottaa enem­män riskiä suh­teessa mak­sui­hin­sa ja uudet pankit joutu­vat heti alus­ta mak­samaan näistä markki­noil­la ole­vien pankkien ylisu­urista riskeistä ennen kuin ne itse ehtivät kerätä samat riskit.

  164. “Jos ne kuitenkin säätelystä huoli­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.”

    Sääte­ly on maako­htaista , mak­simis­saan EU-tasoista.
    Kun suurim­mat pankit toimi­vat globaal­isti niin riske­jä voidaan luo­da EU:n ulkop­uolel­la ja juuri näin on käynyt .
    EU-maat ovat varakkai­ta, joten risken siir­to tänne mah­doll­si­taa rahastuksen.
    EU-maat ovat jo käyt­täneet 1300 mil­jar­dia pankkitukeen.
    Hyvä esimerk­ki on Irlan­ti, siel­lä syyk­si esitetään asun­toku­plaa . Tarvit­ta­va tuki on suurem­pi kuin kaikkien asun­to­jen yhteinen arvo.
    Kuitenkin vain osa asun­to­lain­oista on mak­sukyvyt­tömil­lä ja suurin osa velattomia.

    Eli viralli­nen seli­tys ontuu.
    Samoin Esoan­jan ja Pos­r­tu­galin vekaanstuneisu­us selit­tyy niiden mak­samil­la pankki­tu­il­la , jot­ka juon­tu­v­ta Etela-Amerikan seikkailuista.
    Pitää muis­taa, että näitä pankki­tukia onmak­set­tu jo pitem­män aikaa ja 2008–9 on vain huipentuma

  165. “Sinä ehdo­tat tilalle sys­teemiä, jos­sa pankke­ja säädel­lään niin, että ne eivät voi ottaa enem­pää riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kuitenkin tästä uud­estakin säätelystä huoli­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.”

    Futu­uri-ja osakekaup­pa ovat siir­tyneet yhä enem­män koneel­lisek­si eli kaup­paa käy­dään sek­sun­nin mur­to-osis­sa. Pieni virhe algo­rit­meis­sä saa riskit ja tap­pi­ot nouse­maan kestämät­tömik­si sekun­neis­sa, siihen ei mikääm valvon­ta pure

  166. Art­turi, kanssasi on raskas­ta keskustel­la, kun et edes koi­ta ymmärtää, mikä ehdo­tuk­seni on. Se ei ole tämä:

    Sinä ehdo­tat tilalle sys­teemiä, jos­sa pankke­ja säädel­lään niin, että ne eivät voi ottaa enem­pää riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kuitenkin tästä uud­estakin säätelystä huoli­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot. 

    Minä ehdotin kah­ta asi­aa. Toisaal­ta sitä, että pankit pilko­taan niin pieniksi, että ne voivat men­nä konkurssi­in järkyt­tämät­tä sys­teemiä. Tässä sys­tee­mis­sä ne voivat ottaa enem­män riske­jä kuin mihin niil­lä on varaa ja men­nä sit­ten nurin uhkaa­mat­ta kaataa koko pankkijärjestelmää.

    Toisaal­ta ehdotin sitä, että pankeil­ta kerätään hyv­inä aikoina rahas­toa, johon ne joutu­vat mak­samaan sen mukaan, miten riskil­lä pelil­lä bisnestään pyörit­tävät. Jälleen niil­lä on vapaus vali­ta ihan niin riskaa­beli toim­inta kuin niitä huvit­taa, mut­ta joutu­vat vain sit­ten mak­samaan siitä enem­män. Ja tässäkään tapauk­ses­sa veron­mak­sa­ja ei joudu pankkien pelas­ta­jak­si, jos ne sit­ten kaatu­vat, vaan rahat tule­vat sieltä pelastusrahastosta. 

    Jospa nyt siis kom­men­toisit näitä ehdo­tuk­sia, etkä sitä, mitä olet jankan­nut noin miljoona ker­taa, eli “pankkien tap­pi­oiden sosial­isoin­ti on väärin”. 

    Suun­nilleen samal­la mekanis­mil­la kuin lääke­tarkas­tus rajoit­taa kil­pailua, eli isot ja pitkään ole­mas­sa ole­vat toim­i­jat han­kki­vat taito­ja ottaa enem­män riskiä suh­teessa mak­sui­hin­sa ja uudet pankit joutu­vat heti alus­ta mak­samaan näistä markki­noil­la ole­vien pankkien ylisu­urista riskeistä ennen kuin ne itse ehtivät kerätä samat riskit. 

    Selitäpä nyt tuo­ta lääke­tarkas­tus­ta. Tarkoi­tatko, että kos­ka lääkkei­den tur­val­lisu­us pitää tes­ta­ta ennen kuin niitä saa päästää markki­noille, van­hat tek­i­jät jotenkin hyö­tyvät tästä? 

    Jos tuo yllä ole­va on ongel­ma, niin touhu­un voidaan ottaa mukaan koko. Eli mak­su­ja siihen rahas­toon mak­se­taan myös siinä suh­teessa, mikä pankin koko on (eli sitä kaut­ta myös sen aiheut­ta­ma paine sys­teemiriskille). Pieni aloit­tel­e­va pank­ki ei jou­tu­isi mak­samaan saman­su­u­ruis­es­ta riskistä samaa kuin iso pank­ki. Tämä sik­si, että pieni pank­ki ei aiheut­taisi samaa uhkaa koko jär­jestelmän rom­ah­duk­selle kuin iso. Näin vaik­ka niitä yksit­täis­inä kat­soen molem­pi­en ris­ki men­nä nurin olisi sama.

  167. Lisätään edel­liseen kom­ment­ti­i­ni vielä vähän, kun hie­man harhauduin. Alku­peräi­nen “malli­ni” kos­ki lähin­nä sitä, mitä nyt (tai oikeas­t­aan jo kak­si vuot­ta sit­ten) pitäisi tehdä. Jos sit­ten puhutaan siitä, mitä pankeille tämän sotkun selvit­tämisen jäl­keen pitäisi tehdä, niin min­un mielestäni tämä ongel­ma koos­t­uu kolmes­ta kysymyk­ses­tä. Ensin­näkin siitä, miten koko rahoi­tussek­to­ria ja siinä sivus­sa sen toim­i­joi­ta saadaan pienen­net­tyä vähem­män kri­it­tisek­si, toisek­si miten rahoi­tussek­to­ria pitää reg­u­loi­da, että kri­it­tiset kom­po­nen­tit eivät kaadu ja kol­man­nek­si, mitä tehdä sit­ten kun se kri­it­ti­nen kom­po­nent­ti kuitenkin uhkaa kaat­ua. Per­in­teis­es­ti on keski­tyt­ty vain keskim­mäiseen kysymyk­seen (johon itse uskon keinona vähiten), jol­la on kuvitel­tu ratkot­ta­van muutkin ongel­mat. Tuon läh­estymis­ta­van ongel­ma on, että pankeil­la on kaik­ki kan­nus­teet ja resurssit palkata sieltä az:n main­os­t­mas­ta gaussin käyrän oikeas­ta laidas­ta terävim­mät aiv­ot kiertämään regulaatioita. 

    Mut­ta siis näi­hin kysymyk­si­in. Rahoi­tussek­tori min­un nähdäk­seni on kas­vanut nyky­isi­in mit­toi­hin­sa lähin­nä sen vuo­ki, että eri yhteiskun­nat ovat tuke­neet ihmis­ten ja yri­tys­ten velka­an­tu­mista mas­si­ivis­es­ti. Yri­tyk­set saa­vat jakaa tulostaan verot­ta vier­aan pääo­man tar­joa­jille, mut­ta ei oman pääo­man. Yksi­ty­ishenkilöi­den merkit­tävin velka­an­tu­misen lähde on asun­to, ja asun­tovelka­an­tu­mista tue­taan monin keinoin. Velka­an­tu­misen sub­ven­toin­nin lopet­ta­mi­nen pienen­täisi merkit­tävästi rahoi­tus­palvelu­jen kysyn­tää, ja rahoi­tussek­tori pienenisi itsestään.

    Pankkien reg­u­laa­tioon min­ul­la ei ole hyvää vas­taus­ta. Nyky­is­ten pankkien reg­u­laa­tio niin, että pankit eivät kek­sisi kier­toteitä, on jok­seenkin mah­do­ton­ta. Vero­tuk­sel­la tai muil­la kan­nusteil­la pitäisi pankit ensin saa­da vapaae­htois­es­ti muut­ta­maan itsen­sä helpom­min reg­u­loitavaan muo­toon, ja sen jäl­keen reg­u­laa­tio olisi taas help­poa. Brasil­ias­ta tosin voisi ottaa mallia, pankkien ylin johto on pankin veloista vas­tu­us­sa koko omaisu­udel­laan. Ainakaan kri­isin alkuaikoina ei Brasil­ias­sa ollut yhtään pankkikonkurssia. 

    Entä sit­ten kun se liian iso kaa­tu­maan, jota ei pitänyt olla, ja jon­ka ei pitänyt voi­da kaat­ua, uhkaa kaat­ua? (Pienem­mille­hän on jo toimi­va sys­tee­mi.) Jos pankit on saatu taivutet­tua helpom­min reg­ul­li­tavaan muo­toon, min­un ylem­pänä esit­tämäni mallin pitäisi toimia main­iosti. Jos/kun siinä ei ole onnis­tut­tu, vaan kaatu­va pank­ki on taseen ulkop­uolis­ten ja sisäpuolis­ten mon­imutkaisten instru­ment­tien sotku, kysymys on vaikeampi. En usko, että on mah­dol­lista kerätä niin isoa rahas­toa, että se pysty­isi kat­ta­maan iso­jen pankkien tap­pi­ot kun se pro­peli läh­tee tosis­saan pyörimään. (Jos olisi, se tuskin enää olisi “too big to fail”). En minä tähänkään kyl­lä muu­ta hyväksyt­tävää ratkaisua kek­si, kuin tuon malli­ni sen ver­ran jous­tavam­pana, että val­tio ottaa tuol­laisen insti­tuu­tion hal­tu­un­sa ja tapaus ker­ral­laan arpoo kuin­ka paljon mikäkin velko­ja kärsii.

    Eli todel­lisia ratkaisu­ja ei kyl­lä ole mui­ta kuin koko sek­torin pienen­tämi­nen ja noiden iso­jen pankkien pakot­ta­mi­nen yksinker­taisem­paan muottiin.

  168. Tosi­aankin näin se oli että “uud­is­tus 7 %:n omavas­tu­ud­es­ta tt:een tuli1999.Olisitte toki voin­ut toimi­aepäko­hdan poistamiseksiministerinä200‑2002.Pohjimmiltaan olette samaa mieltä . Tämä kohtu­u­ton omas­vas­tuu pois­tui muis­taak­seni 2008.Käytin varsin kär­jekästä kieltä em. kom­men­tis­sa 26.11.2010, mut­ta pitää muis­taa että olin juuri tul­lut eräästäSTm:n kok­ouk­ses­ta. Enkä toki tarkoit­tanut konkreet­tis­es­ti TEi­dän taidoista johta­jana tai selvitysmiehenä/tutkijana esim Lah­den ympäristön uudelleen järjestelyesityksenä.Pahoittelen myös sitä, että tulin main­in­neek­si entisen esimieheni­Jyrkin tieto-taito­ja sosiaali-
    terveystoiméssa.Kyllä hän ne hal­lit­see kaupung­in­jo­hta­jan armot­ta­man ris­tiri­itaises­sa johtamisti­lanteessa. Ei muu­ta kuin eteenpäin,soininvaara. Tähän lop­pu­un vielä ihme­tyk­seni, kun päätin tulostaa viestini,nin sain 40 sivua Tei­dän blodi­in “Mik­si ei puhuta säästöistä”. Itse en jak­saisi kuun­nel­la niitä jori­noi­ta mitä tämä kar­valkkiporuk­ka esim Raimo K,
    Samuli Saarel­ma, Art­tiri B, Eli­na, tcrown jne. Hei­dän pitäisi käy­dä jonkin­lainen hallintoopin peruskurssi, jot­ta ymmärtäi­sivät mis­tä syn­tyy lop­putu­los kansalais­ten etuuk­si­in ja arkipäivän sosiaalitukiviidakkoon.
    antti ter­vas­mä­ki, sosi­aa­lineu­vos, mikkeli

  169. Turha muille kiukutel­la, jos ei osaa tulostaa. 

    Laite­taan kuitenkin kor­van taakse (sinne kar­valakin alle) vinkkisi hallinto-opin kurssista. 

    Sinä puolestasi voisit käy­dä Mikke­lin työväenopis­ton “suomen kie­len alkeet” ‑kurssin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *