Miksi ei puhuta säästöistä?

Pitäi­si olla jok­seen­kin kai­kil­le sel­vää, että seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la jul­ki­sia meno­ja lei­ka­taan rajus­ti samal­la kun vero­ja koro­te­taan. Mis­sä on jul­ki­nen kes­kus­te­lu aihees­ta? Pel­kää­vät­kö kaik­ki per­su­ja niin pal­jon, että eivät uskal­la puhua asias­ta mitään. Vai onko vika yksin­ker­tai­ses­ti vain kokoo­muk­ses­sa? Kokoo­mus ei halua ris­kee­ra­ta vaa­li­voit­to­aan mil­lään eikä sik­si puhu­ta ikä­vis­tä asiois­ta – eikä mis­tään muis­ta­kaan asiois­ta – mitään.  Kun kokoomus/ val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri ei avaa peliä, ei oikein kukaan muu­kaan voi. Ei voi sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön taka­na ovat kaik­ki tie­dot. Siel­tä pitäi­si tul­la aloi­te.Lip­po­sen hal­li­tus saat­toi vuon­na 1995 teh­dä iso­ja rat­kai­su­ja, kos­ka vaa­lei­hin men­tiin krii­si­tun­nel­mis­sa. Nyt ei puhu­ta krii­sis­tä, nyt suol­le­taan vain unel­ma­höt­töä. On todel­la vai­kea kään­tää ruu­via huh­ti­kuus­sa, kos­ka kaik­ki tulee yllä­tyk­se­nä. Samas­ta syys­tä Hel­sin­gis­sä on vai­kea tasa­pai­not­taa kau­pun­gin talout­ta, kos­ka edes kun­nal­lis­po­lii­ti­kot eivät ole tie­dos­ta­neet ahdin­gon syvyyttä.

Jul­ki­sen sek­to­rin val­tao­sa on kun­ta­ta­lout­ta. Sääs­tä­mi­sen on pai­no­tut­ta­va kun­tien menoi­hin, kos­ka muu­al­la ei vas­taa­van suu­rui­sia meno­ja ole. Var­maan­kin tei­tä raken­ne­taan vähän mal­til­li­sem­min, puo­lus­tus­voi­mat eivät saa kaik­kea mitä halua­vat ja maa­ta­lous…? Nämä ovat pie­niä rahoja.

Edus­kun­ta­vaa­leis­sa on vai­kea puhua sii­tä, miten kun­nat voi­vat lei­ka­ta meno­jaan. Kun­tien välil­lä on val­ta­via ero­ja sii­nä, mitä saman­ta­soi­set pal­ve­lut mak­sa­vat. Mitään ongel­maa ei oli­si, jos kaik­ki oli­si­vat yhtä hyviä kuin tehok­kaim­mat. Niin­pä ennen kuin ryh­dy­tään kur­jis­ta­maan pal­ve­lu­ja, pitäi­si sel­vit­tää, voi­si­ko saman teh­dä hal­vem­mal­la. Hal­li­tus ei voi teh­dä näi­tä pää­tök­siä kun­tien puo­les­ta, mut­ta se jou­tu­nee pakot­ta­maan kun­nat nii­hin val­tio­no­suuk­sien kautta.

Muu­ten olen yhä sitä miel­tä, ettei ole mitään jär­keä sii­nä, että kaik­ki EU-maat pai­na­vat jul­ki­sen talou­den paniik­ki­nap­pu­laa saman­ai­kai­ses­ti. Sii­tä ei jul­ki­nen talous kohen­nu, syn­tyy vain lama. Kes­kus­pan­kil­ta kai­va­taan saman­lais­ta laa­ja­sy­dä­mi­syyt­tä, mitä FED on osoit­ta­nut Yhdysvalloissa.

179 thoughts on “Miksi ei puhuta säästöistä?”

  1. Kun kat­soo meno­ja, niin ei ole vai­kea arva­ta mis­tä sääs­töt teh­dään. Kun yli puol­let yhteis­kun­nan menois­ta on sosi­aa­li- ja ter­veys­me­no­ja, niin vain nii­hin teh­dyil­lä supis­tuk­sil­la on koko­nai­suu­den kan­nal­ta mitään merkitystä. 😀

    Kol­mas vähän mer­kit­tä­väm­pi menoe­rä on kou­lu­tus. Se toi­vot­ta­vas­ti sääs­tyy pahim­mil­ta leikkauksilta.

    Ikä­viä asioi­ta ei halu­ta ottaa puheek­si ennen vaa­le­ja. Mut­ta onko kyse lopul­ta ikä­vis­tä asioista? 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Jul­ki­nen kes­kus­te­lu tosi­aan näyt­tää vähäi­sel­tä. Olet var­maan oikeas­sa, että kokik­set vii­mei­se­nä halua­vat aloit­taa tämän kes­kus­te­lun. Dema­rien tähän tie­tys­ti odot­tai­si iske­vän, mut­ta suht hil­jais­ta sielläkin.…

    Ois­ko täs­sä vähän täl­lais­ta pie­nen maan väsy­mys­tä talou­den hal­lin­taan. Poh­jal­ta talou­den hyvät ja huo­not ajat tule­vat ulko­mail­ta, eikä niil­le kukaan mitään voi. Kysy­mys hel­pos­ti typis­tyy vain sii­hen, etät ote­taan­ko lisää vel­kaa vai ei.

    Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen on sel­väs­ti sito­nut vasem­mis­ton kädet. Ihmi­set pel­kää­vät, etät jos dema­rit alka­vat tosis­saan mel­las­taa, niin loput­kin työt­pai­kat häviä­vät. Samoin luu­li­sin, että tuo soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­ma “pal­ve­lu­jen tehos­ta­mi­nen” saa perus­ää­nes­tä­jän lähin­nä säi­käh­tä­mään poh­jal­ta “vaa­di­taan­ko minul­ta jotain?”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Sääs­töis­tä puhu­mi­nen vaa­tii kai lii­kaa poliit­ti­sia tap­pioi­ta, ei ole kau­hean suo­sit­tua siksi?

    Samaa asi­aa voi­si kai lähes­tyä toi­ses­ta suun­nas­ta hel­pom­min: kun nyt edus­kun­ta päät­tää eri­lai­sis­ta pal­ve­luis­ta joi­ta kun­tien pitää ihmi­sil­le tuot­taa ja mak­saa, mik­sei siir­ret­täi­si tätä pää­tän­tä­val­taa ihmisille?

    Sel­viö kai on jokai­sel­le se, että nykyi­seen pal­ve­lu­pa­let­tiin jul­ki­sen sek­to­rin tilaa­ma­na ja mak­sa­ma­na ei ole varaa. Fak­tat­han on aika rujot, vii­me­vuon­na vel­kaa otet­tiin pel­käs­tään val­tiol­le 13 mrd euroa, tulo­ve­rot oli­vat val­tion osal­ta 9 mrd euroa.

    Lama-aika­na val­tion meno­ja tiet­ty kas­vat­taa ansio­si­don­nai­set työt­tö­myys­kor­vauk­set, sii­tä voi­si­kin kes­kus­tel­la että kuu­luu­ko koko ansai­o­si­don­nai­sen pyö­rit­tä­mi­nen val­tion bud­jet­tiin lain­kaan, vai pitäi­si­kös työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den pyö­rit­tää ko sys­tee­miä kes­ke­nään? Työt­tö­myys­kas­sat­han ovat ole­mas­sa, mik­sei sin­ne kerä­tä tar­vit­ta­via varo­ja työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den toi­mes­ta? Kum­mal­li­sin­ta­han täs­sä on se, että ansio­si­don­nais­ta saa vain työt­tö­myys­kas­san jäsen, vaik­ka val­tio mak­saa käy­tän­nös­sä koko lystin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Jut­te­lin juu­ri sääs­töis­tä erään syr­jäi­sem­män pik­ku­kau­pun­gin työn­te­ki­jän kans­sa. Kuu­lem­ma kaik­ki pal­ve­lut on jo lei­kat­tu mini­miin tai jopa alle laki­sää­tei­sen tason. Ja on tur­ha valit­taa kun rahaa ei ole.

    Muis­tan luke­nee­ni jos­ta­kin että jos EKP tur­vau­tuu saman­lai­seen sete­li­ra­hoi­tuk­seen kuin FED, esim. luo­mal­la tyh­jäs­tä 1000 mil­jar­dia euroa, se joh­taa käy­tän­nös­sä glo­baa­liin raa­ka-ainei­den ja ruu­an hin­nan nousuun. Ja voi kär­jis­tää esi­mer­kik­si krii­se­jä ja nälän­hä­tiä Afrikassa. 

    Toi­saal­ta sitä­hän var­ten EU:lla on ne uudet nopean toi­min­nan jou­kot. Lisää tilauk­sia vain Euroo­pan sota­teol­li­suu­del­le. Kui­tat­tiin­han Krei­kan hätä­apu­lai­nal­la­kin pans­sa­ri­vau­nuos­to­ja Saksasta. 

    http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/93504-raju-vaite-kreikasta-8-miljardin-laina-humahtaakin-aseisiin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Oli­si­ko nyt kui­ten­kin kyse sii­tä että myös VM:n kris­tal­li­pal­lo on har­vi­nai­sen sumea? Työt­tö­myys on pahen­tu­nut huo­mat­ta­vas­ti pal­jon odot­tet­tua vähem­män, mikä huu­taa seli­tys­tä. Deflaa­tion uhka on edel­leen ole­mas­sa. Se mitä tapah­tuu maa­il­man­ta­lou­des­sa esi­mer­kik­si valuut­ta­kurs­sien suh­teen on täy­sin auki. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on meneil­lään iso elä­köi­ty­mi­nen, esi­mer­kik­si rek­ry­toin­ti­kiel­to ei tun­nu täs­sä tilan­tees­sa jär­ke­väl­tä. Ja niin edel­leen. Epä­var­muu­den tilas­sa se ettei teh­dä mitään vir­hei­den pelos­sa on ymmär­ret­tä­vää, jopa viisasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. No ei sen val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön taka­na ihan kaik­ki tie­dot ole ja vaik­ka oli­si­kin, niin tus­kin­pa Katai­nen sen­tään kyke­nee estä­mään ketään muu­ta nii­tä saamasta.

    Esi­tyk­se­si val­tio­no­suuk­sien lei­kaa­mi­ses­ta on hie­no, mut­ta vas­taa nyt ensin seuraavaan:

    Kuin­ka pal­jon jul­ki­sen talou­den rahoi­tus­tar­vet­ta tulee vähen­tää? Oli­si­ko ken­ties sel­lai­nen 2’000’000’000€/kk hyvä tavoite?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Lama-aika­na val­tion meno­ja tiet­ty kas­vat­taa ansio­si­don­nai­set työt­tö­myys­kor­vauk­set, sii­tä voi­si­kin kes­kus­tel­la että kuu­luu­ko koko ansai­o­si­don­nai­sen pyö­rit­tä­mi­nen val­tion bud­jet­tiin lain­kaan, vai pitäi­si­kös työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den pyö­rit­tää ko sys­tee­miä keskenään?”

    Ansio­si­don­nai­sen etuu­den byro­kra­tian pyö­rit­tä­mi­sen hoi­taa TVR eli työn­te­ki­jöi­den ja työ­an­ta­jien hal­lit­se­ma vakuu­tus­lai­tos , se kerää varat työ­nan­ta­jil­ta ja työn­te­ki­jöil­tä ansio­san ja val­tiol­ta perusturvaosuuden.
    Kas­sat hoit­vat lähin­nä asia­kas­pal­ve­lun ja lopul­li­sen mak­sa­tuk­sen asiakkaalle.

    Val­tio ei osal­lis­tu rahan pyö­ri­tyk­seen kuin tuon perus­päi­vä­ra­hao­suu­den pulit­ta­mi­sen verran.

    Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut sot­ke­taan meil­lä verok­si tar­koi­tuk­sel­la, kun halu­taan osoit­taa, että Suo­mi on himo­ve­rot­ta­ja , siis sisä­po­liit­ti­sis­ta syistä

    TVR mak­saa myös elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöil­le myös päi­vä­ra­han eläkekertymän

    http://www.tvr.fi/?4;2;5300;5300.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. @TL

    juu­ri tuo on se ongel­man ydin, kun­tien menot on jo pää­tet­ty val­tion toimesta.

    Minus­ta oli kum­mal­lis­ta seu­ra­ta vuo­si tai kak­si sit­ten käy­tyä kes­kus­te­lua sai­raan­hoi­don prio­ri­soin­nis­ta: lää­kä­rit sanoi­vat, että se on polii­tik­ko­jen hom­ma, polii­ti­kot saoi­vat että se on lää­kä­rei­den homma.

    Jos ker­ran kum­pi­kin vält­te­lee vas­tuu­taan niin mik­sei sit­ten siir­re­tä vas­tuu­ta tilaa­mi­ses­ta ja mak­sa­mi­ses­ta ihmisille?

    Päi­vän­sel­vä asia että nyky­mal­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa ei voi jat­kua pit­kään, eri­kois­sai­raan­hoi­don meno­jen jyrk­kä kas­vu ei vaan onnis­tu, rahat lop­puu. Jos pää­tös­val­ta oli­si­kin ihmi­sil­lä, ehkä myös elin­ta­vat muut­tui­si­vat? Elin­ta­po­jen muut­ta­mi­nen toi­si joka tapauk­ses­sa suu­rim­mat sääs­töt tähän yhteiskuntaan.

    Yksi suu­ri kysy­mys on myös vää­rä kou­lu­tus. Täss­sä yhteis­kun­nas­sa kou­lu­te­taan aivan lii­kaa ihmi­siä aloil­le, joil­la ei ole töi­tä, tai sit­ten kou­lu­te­taan alal­le, jol­la on töi­tä, ihmi­siä vää­räl­le tasol­le. Tek­nik­ko­kou­lu­tuk­ses­ta luo­pu­mi­nen oli suu­ri vir­he. Tämä jo todet­tiin­kin osit­tain palaut­ta­mal­la rakennusmestarit.
    Tämä yhteis­kun­ta voi­si kysyä itsel­tään että mik­si tiet­ty­jen alo­jen toh­to­rit ovat kau­pan kas­sal­la töissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Val­tion­kin bud­je­toin­ti­käy­tän­nöis­sä on paran­ta­mi­sen varaa:

    -sisäi­siä siir­to­ja pitäi­si pys­tyä teke­mään bud­je­tin sisäl­lä nykyis­tä enem­män jos halu­taan saa­da samal­la rahal­la enemmän
    ‑nol­la­poh­ja­bud­je­toin­ti pitäi­si ottaa käyt­töön eli kaik­ki ohjel­mat arvioi­tai­siin sään­nöl­li­ses­ti ja jos tavoit­tei­ta ei ole saa­vu­tet­tu, niin ohjel­man rahoi­tus lakkautettaisiin

    Kun­ta­ta­lous on luon­nol­li­ses­ti isom­pi menoe­rä jul­kis­ten meno­jen kannalta:

    -yllä­pi­tä­jä­jär­jes­tel­mä on tur­haan kas­vat­ta­nut kou­lu­tus­me­no­ja nopeasti
    ‑kun­tayh­ty­mien talous pitäi­si saa­da kun­tien tehok­kaam­paan kontrolliin
    ‑tulos­oh­jauk­sen epä­on­nis­tu­mi­nen on joh­ta­mas­sa VM:n kun­nil­le aset­ta­man hen­ki­lös­tön mää­räl­li­sen rajoit­teen käyttöönottoon

    Näil­lä kei­noil­la saa­tai­siin muu­ta­man mil­jar­din säästöt

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. jep, ja tuo vero pitäi­si­kin siir­tää pois val­tion perit­tä­vis­tä verois­ta työt­tö­myys­kas­soil­le (etu­kä­teen) rahas­toi­ta­vak­si maksuksi.

    Onhan se aika absur­dia että val­tio ottaa vel­kaa täyt­tääk­seen työt­tö­myys­kas­so­jen mak­su­vel­voit­teet. Ei kai tuol­lais­ta rasi­tet­ta ylei­ses­ti län­si­mail­la val­tioil­la ole, vaan se hoi­de­taan yri­tys­ten ja työn­te­ki­jöi­den kes­ken etu­kä­teen tai sit­ten kun irti­sa­no­mi­set sat­tu­vat koh­dal­le, kuten Nokial­le kävi Saksassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Peri­aat­tees­sa jos sosi­aa­li­va­kuu­tus­mak­su on aktu­aa­ri­ses­ti oikei­den­mu­kai­nen, eikä sisäl­lä tulo­ja uudel­leen­ja­ka­vaa ele­ment­tiä, niin sen tuli­si olla pikem­min­kin sääs­tä­mis­tä kuin veroa. Täl­löin sääs­tö­jen pur­ku ja etuuk­sien mak­su myö­hem­min kom­pen­soi aiem­mat palk­ka­sum­man perus­teel­la mak­se­tut mak­sut jokai­sen vakuu­tet­tu­jen ryh­män kannalta.

    Eläk­keet ja muut etuu­det ovat kui­ten­kin kan­sain­vä­li­ses­ti erit­täin vai­kei­ta vertailla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Alhai­set korot, net­to­ve­la­ton val­tion­ta­lous, var­sin alhai­nen työt­tö­myys (ja odot­ta­va työ­voi­ma­pu­la), tyy­pil­li­ses­ti nop­saa takai­sin pom­pah­ta­va kan­san­ta­lous, tot­te­le­vai­nen kansa … 

    Köy­hät kunnat … 

    Edus­kun­ta­vaa­lit …

    Oli miten oli, nyt on Suo­men talou­den vah­vuu­den hyö­dyn­tä­mi­nen ja talous­kas­vun luo­mi­nen vähin­tään yhtä tär­ke­ää kuin sääs­tö­lis­to­jen väsää­mi­nen. Ali­jää­män kun voi kuroa umpeen kah­del­la taval­la. Eikä se val­tion ali­jää­mä edes ole kuu­lem­ma hälyt­tä­vä vaik­ka jot­kut vaa­li­tä­pi­nöis­sään niin väittävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Ter­vey­den­huol­lon meno­jen OSUUS on Suo­mes­sa aika suu­ri, mut­ta nii­den TASO on OECD-mai­den heikoimpia.
    Polii­tik­ko­ja en pääs­täi­si hoi­to­ja prio­ri­soi­maan, prio­ri­soin­ti on teh­tä­vä nii­den toi­mes­ta, jot­ka sii­tä jotain ymmär­tä­vät — lää­kä­rit tie­tä­vät par­hai­ten kuka mis­tä­kin hoi­dos­ta hyö­tyy. Ja lää­kä­rit pro­ri­soin­tia teke­vät­kin, päivittäin.

    Osmo: “Kun­tien välil­lä on val­ta­via ero­ja sii­nä, mitä saman­ta­soi­set pal­ve­lut maksavat.”
    Jep. Täs­sä oli­si val­tio­val­lan ohjauk­sen paik­ka, mut­ta sen tilan­ne on suun­nil­leen sama kuin omis­ta­jaoh­jauk­sen­kin: olematon.
    Täs­sä oli­si myös tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen paik­ka, mut­ta kun­ta­sek­to­ril­la sitä ei ole juu­ri lainkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Paa­vo Häi­kiö: Päi­vän­sel­vä asia että nyky­mal­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa ei voi jat­kua pit­kään, eri­kois­sai­raan­hoi­don meno­jen jyrk­kä kas­vu ei vaan onnis­tu, rahat loppuu.

    Mil­loin­ka­han ne rahat loppuvat?
    Onko täs­sä polii­tik­ko, joka halu­aa pääs­tä priorisoimaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Pek­ka Taipale:

    Aina­kin rau­ta­tie­asiois­sa har­ras­te­taan tur­pa tuk­koon ‑tyy­liä.

    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/suut-tukkoon-ja-rahat-rataan/566432

    Kun niin­kin yksin­ker­tai­ses­sa asias­sa on tuol­lai­nen men­ta­li­teet­ti val­lal­la, en ihmet­te­le ettei­kö halu­ja oli­si sovel­taa ide­aa tär­keäm­mis­sä­kin yhteyksissä.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kukaan nykyi­sis­tä puo­lue­joh­ta­jis­ta ei oikein osaa luot­ta­mus­ta herät­tä­väs­ti hah­mot­taa talous­asioi­ta. Muis­ta Nii­nis­tö on sel­väs­ti vah­vin ja myös Hei­nä­luo­ma enti­se­nä val­tion­va­rai­mi­nis­te­ri­nä osaa paljon. 

    Kam­ree­ri Nii­nis­tö pys­tyi­si sääs­tö­lis­toil­la­kin pär­jää­mään hyvin vaa­leis­sa, mut­ta Katai­sel­le kam­ree­rin roo­li ei sovi. Kreik­ka-pää­tök­sen­kin nis­ka­lenk­ki mark­ki­na­voi­mis­ta pet­ti pahan ker­ran. Ja kan­sa muis­taa talous­krii­sis­tä lausu­tut sanat: “Ei kos­ke meitä.”

    Joten tus­kin mitään jär­ke­vää kes­kus­te­lua sääs­töis­tä syn­tyy ennen kuin on vihon­vii­mei­nen pak­ko vaa­lien jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Ensin val­tio mät­kii kun­nil­le laki­sää­tei­siä meno­ja ja sit­ten patis­te­lee kun­tia sääs­tö­tal­koi­siin. Pää­syyl­li­nen kun­tien suu­riin menoi­hin on edus­kun­ta. Sii­nä mie­les­sä vaa­lien alla pitäi­si puhua sääs­töis­tä eli kun­tien laki­sää­teis­ten meno­jen leik­kauk­sis­ta. Esim. oma­vas­tuu­osuuk­sien tun­tu­vis­ta lisää­mi­sis­tä eri­lai­sis­sa hoi­dois­sa ja sub­jek­tii­vis­ten etuuk­sien vähentämisistä. 

    Nämä asiat kuu­lu­vat edus­kun­nal­le, ei kun­nal­le. Ja eri­kois­sai­raan­hoi­to val­tion mak­set­ta­vak­si eli tois­ta kaut­ta veron­mak­sa­jien hoi­det­ta­vak­si. Kun­nat ovat lii­an pie­niä yksik­kö­jä ope­roi­maan vai­kei­ta spesiaalihoitoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos eri­kois­sai­raasn­hoi­to siir­re­tään val5tiolle, pitää siir­tää perus­ter­vey­den­hoi­to­kin. Muu­ten kun­nan kan­nat­taa lähet­tää jokai­nen fluns­sa­po­ti­las kes­kus­sai­raa­laan. Perus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don väli­nen raja on niin häi­ly­vä, että niil­lä ei voi olla eri maksaja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Har­maa talous aisoi­hin, sii­nä aina­kin osa­rat­kai­su. Jos­tain syys­tä tähän ei ole ollut poliit­tis­ta tah­toa. Mah­do­ton­ta har­maan talou­den suit­si­mi­nen ei ole. 

    Täs­sä karua kertomaa: 

    http://www.aamulehti.fi/teema/puheenaihe/harmaa-talous-imee-verta/198365

    Nyt sitä tun­tuu jo löy­ty­vän — kovin myö­hään kui­ten­kin, kun asia on ollut pit­kään tiedossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Ei sääs­tä­mi­nen ole mikään ongel­ma, jokai­nen osaa sääs­tää ja kur­jis­taa. Ongel­ma­na on käy­tet­tä­vis­sä ole­vien raho­jen käyt­tä­mi­nen mah­dol­li­sim­man hyvin (tehok­kaas­ti). Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toa ollaan mm. yksi­tyis­tä­mäs­sä myy­rän­työ­nä pik­ku­hil­jaa ilman, että min­kään­lais­ta jul­kis­ta ana­lyyt­tis­ta kes­kus­te­lua asias­ta käy­dään. Jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus las­kee osin jo sii­tä, kun alal­le on tuo­tu kai­ken maa­il­man help­po­heik­ke­jä, joil­la ei ole mitään annet­ta­vaa ei yksi­tyi­sel­le eikä jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Pel­le­jä, jot­ka näyt­te­le­vät toi­mi­tus­joh­ta­jia veron­mak­sa­jien rahoil­la. Oksettavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Osmo: “Perus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don väli­nen raja on niin häi­ly­vä, että niil­lä ei voi olla eri maksaja.”

    Niin­pä — juu­ri sik­si polii­tik­ko­ja ei saa pääs­tää prio­ri­soi­maan ter­veys- tai sai­raus­me­no­ja. Vain polii­tik­ko lähet­tää fluns­sa­po­ti­laan keskussairaalaan.
    Ja mak­sa­ja­han on kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa sama: veronmaksaja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Mik­si yleen­sä puhu­taan “sääs­töis­tä” kun pitäi­si puhua meno­jen leik­kaa­mi­ses­ta. Sääs­tä­mi­sen olen­nai­nen osa on se, että sääs­te­tyt varat ovat myö­hem­min käytettävissä. 

    Osmo tie­tää kyl­lä aivan hyvin, että mak­sut on nimet­ty mak­suik­si eikä verok­si sen takia, että mak­su­ja voi­daan käyt­tää halut­tuun koh­tee­seen verot taas mene­vät suu­reen mus­taan auk­koon, mis­tä nii­tä jae­taan jos jol­lain persteella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Jos eri­kois­sai­raasn­hoi­to siir­re­tään val5tiolle, pitää siir­tää perus­ter­vey­den­hoi­to­kin. Muu­ten kun­nan kan­nat­taa lähet­tää jokai­nen fluns­sa­po­ti­las keskussairaalaan. ”

    Useim­mat jul­ki­sen sek­to­rin toi­min­not pitäi­si hoi­taa val­ta­kun­nal­li­ses­ti, mei­tä on vain 5 mil­joo­naa, mut­ta hal­lin­to­ra­ken­ne on ajal­ta hevo­nen ja rattaat.

    Jos halu­taan hyö­dyn­tää tie­to­tek­niik­kaa niin jär­jes­tel­mien pitäi­si olla yhtei­set, mut­ta haja­nai­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa sel­lai­nen ei toteudu.

    Tai jul­ki­nen sek­to­ri voi­si käyt­tää han­kin­ta­voi­maan­sa ja saa­da todel­li­sia sääs­tö­jä kun oston kulut pie­ne­ne­vät ja toi­saal­ta han­ki­ta­voi­ma kasvaa.
    Tosin täs­sä­kin on ongel­man­sa, sil­lä kor­rup­tion vaa­ra kas­vaa kun sum­mat kasvavat.
    Jos kau­pan arvo on 100000 niin kor­rup­tioon ei ole juu­ri varaa, mut­ta jos sum­ma on 100 mil­joo­naa niin sii­tä irto­aa jo mil­joo­nia korruptioon
    Nykyi­ses­sä kun­ta­ra­ken­tees­sa ei ole mah­dol­lis­ta pitää ostoi­hin eri­kois­tu­nut­ta hen­ki­lö­kun­taa . Myös­kään val­von­taa ei ole orga­ni­soi­tu vaan luo­te­taan, että ura­koi­tis­ja tekee auto­maat­ti­ses­ti hyvää laa­tua, mikä on täy­del­li­nen harha.

    Osta­mi­sel­la­kin on hin­tan­sa tyy­pil­li­ses­ti 2–10 % luok­kaa. Ei osa­ta myös­kään varau­tua yrit­tä­jän kon­kurs­siin tai kyvyt­tö­myy­teen hoi­taa asioita.

    Pal­ve­lun kes­kit­tä­min­ne yhdel­le toi­mit­ta­jal­le tekee osta­jas­ta ripp­pu­vai­sen ja alt­tiin. kiristykselle.
    Hel­sin­gin kokoi­nee orga­ni­saa­tio­kin tekee nämä kaik­ki vir­heet, joten sekin on var­maan lii­an pie­ni toi­mi­maan itsenäisesti

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Nyt sitä tun­tuu jo löy­ty­vän — kovin myö­hään kui­ten­kin, kun asia on ollut pit­kään tiedossa.”

    Eipä tuo pal­joa auta, se ei pois­ta lähe­tet­ty­jen työn­te­ki­jöi­den aiheut­ta­maa har­maa­ta taloutta.
    Suo­mes­sa on EK:n oman ilmoi­tuk­sen mukaan n 50000–70000 lähet­teyä työntekijää.
    Emme edes tie­dä pal­jon­ko hei­tä on.
    Kun he tule­vat täl­lai­sis­ta mais­ta kuin Viro, Latvia,Liettua, Puo­la, Venä­jä, Val­ko-venä­jä niin emme saa mitään tie­toa mak­sa­vat­ko he mihin­kään veroa ja min­kä­lais­ta palk­kaa heil­le maksetaan.

    EU:ssa on jo mil­joo­na­päi­nen lau­ma näi­tä maat­to­mia vael­ta­jia, jot­ka eivät mak­sa vero­ja mihinkään

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Pakol­li­nen tulos­i­don­nai­nen mak­su jos­ta koi­tu­va etu ei vas­taa vakuu­tus­ma­te­maat­ti­ses­ti mak­su­ra­si­tus­ta, on vero. Eri­tyi­ses­ti se on vero niil­le, jot­ka mak­sa­vat sitä ole­mat­ta edes vakuutettuja.”

    Lii­ken­ne­va­kuu­tus­kin on pakol­li­nen ja se kat­taa kul­jet­ta­jan ja mat­kus­ta­jien hen­ki­lö­va­hin­got riip­pu­mat­ta sii­tä ovat he mak­sa­jia vai eivät.
    Lii­ken­tees­sä edun­saa­jaa on useam­min muu kuin mak­sa­ja työt­tö­myys­va­kuu­tuk­seen verrattuna.

    Kuten aikai­sem­min ver­taisn USA:n ja Suo­men vero­tus­ta niin veroas­teen mää­rit­te­ly on sisä­po­liit­ti­nen valin­ta, USA halu­aa esit­tää äänes­tä­jil­le mah­dol­li­sim­man mata­laa veroas­tet­ta ja Suo­mi mah­dol­li­sim­man korkeaa.

    Kum­man­kin maan veroas­teen taus­tal­ta löy­tyy poliit­ti­nen tarkoitusperä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Val­tio lap­paa kokoa­jan kun­nil­le lisää hom­mia, myös nykyi­nen por­va­ri­hal­li­tus on kun­nos­tau­tu­nut tässä. 

    Ei Suo­mes­sa voi­da jat­kaa kes­kit­tä­mi­sen tiel­lä, val­ta on annet­ta­va takai­sin kun­nil­le. Mut­ta eivät ihmi­set sitä halua, he halua­vat että taka­hi­kiäl­lä­kin on samat pal­ve­lut kuin Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa ja sen takia vaa­ti­vat val­tio­ta käs­ke­mään krii­si­kun­tia­kin järk­kää­mään ne lain voimalla.

    Vas­taus Oden alku­pe­räi­seen kysy­myk­seen: sik­si, kos­ka mikään täy­si­jär­ki­nen puo­lue ei halua hävi­tä vaa­le­ja. Ihmi­set ovat sitä miel­tä että nykyis­ten raken­tei­den säi­lyt­tä­mi­nen on vain ja ainoas­taan polii­tik­ko­jen hyväs­tä tah­dos­ta kiin­ni. Leik­kaa­jat ovat siis yksin­ker­tai­ses­ti pahik­sia ja sik­si myös tip­pu­vat edus­kun­nas­ta. Toi­sin väit­tä­vil­lä polii­ti­koil­la on pus­sis­saan käte­viä, mut­ta todel­li­suu­des­sa täy­sin epä­rea­lis­ti­sia kei­no­ja, joil­la saa­daan leik­kauk­set näp­pä­räs­ti vältettyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Lii­an van­ha: “Myös­kään val­von­taa ei ole orga­ni­soi­tu vaan luo­te­taan, että ura­koi­tis­ja tekee auto­maat­ti­ses­ti hyvää laa­tua, mikä on täy­del­li­nen harha.”

    Mis­sä­hän näin tapahtuu?
    Kyl­lä niis­sä koh­teis­sa, jot­ka tie­dän, raken­nut­ta­ja­kun­ta on pal­kan­nut päte­vän hen­ki­lön val­vo­maan, että urak­ka toteu­tuu sopi­muk­sen mukai­ses­ti. Kovin pie­niin koh­tei­siin val­vo­jaa ei kan­na­ta pal­ka­ta, mut­ta joka kun­nas­ta löy­tyy raken­nusa­lan ammattilaisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tämä on vaa­lien ylei­nen ongel­ma, eli äänet mene­vät par­hai­den lupaus­ten teki­jöil­le, joten on vai­ke­aa olla rea­lis­ti ja pääs­tä läpi. Monet ehdok­kaat kyl­lä puhu­vat ongel­mis­ta, he eivät vain pää­se läpi.

    Ongel­ma ei kui­ten­kaan rajoi­tu val­tioon, vaan lisäk­si on yli­vel­kaan­tu­nei­ta kun­tia ja kan­sa­lai­sia. Pelk­kien kor­ko­jen mak­sa­mi­seen jou­tuu kes­ki­ver­to duu­na­ri pai­na­maan aina­kin yli­mää­räi­sen tun­nin joka päivä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmol­la on blo­gin­sa mis­sä voi aivan vapaas­ti esit­tää eri­lai­sia säästö/leikkauskohteita, eipä ole pahem­min näky­nyt, mitä nyt joku pahek­sun­ta Golf ken­tän vuo­kras­ta ja jon­kun katu/tiehankkeen lyk­käys tai lyt­täys. Sosi­aa­li­po­li­tii­kan osal­ta tun­tui­si OS:lla riit­tä­vän raha­rei­kiä, mut­ta sii­tä vaan välil­lä rei­pas­ta leik­kaus­lis­taa blo­gil­le esil­le niin eikö­hän kes­kus­te­lua synny.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Mis­sä­hän näin tapahtuu?”
    Raken­ta­mi­nen ja tek­ni­nen toi­min­ta onkin ollut ulkois­tet­tu useim­mis­sa kun­nis­sa, mut­ta pie­nis­sä kun­nis­sa val­von­ta ei ole ammattimaista.
    Mut­ta ei sekään toi­mi, jos asia on kovin outo kun­nal­le esim Rova­nie­mi osti taan­noin uuden radio­pu­he­lin­jär­jes­tel­män, jon­ka piti sopia yhteen enti­sen kans­sa. Spek­si oli väl­jä ja niin­pä yhteen­so­pi­vuut­ta ei löy­ty­nyt­kään, mut­ta sopparin .
    väl­jyy­des­tä joh­tuen kor­vauk­sia­kaan ei tullut .
    Tar­jous­pyyn­nön teki kun­nan rakennusmestari .

    Suu­rim­mat heik­kou­det ovat­kin sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan pal­ve­luis­sa, joi­ta nyt ulkoistetaan.
    Esim Hel­sin­gin vam­mais­kul­je­tus­ten kes­kit­tä­mi­nen on koke­nut vai­keuk­sia koko toi­min­nan ajan.

    Ulkois­ta­mi­nen­kin on tai­to­la­ji ja kus­tan­nus­sääs­tö­jä syn­tyy harvoin.
    Ulkois­ta­jan pitää tie­tää tar­koin mis­tä sääs­tö syn­tyy ja miten yllä­pi­de­tään kil­pai­lua, jot­ta ura­koit­si­ja ei pää­se nis­kan päälle

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. ant­ti: “Sosi­aa­li­po­li­tii­kan osal­ta tun­tui­si OS:lla riit­tä­vän raha­rei­kiä, mut­ta sii­tä vaan välil­lä rei­pas­ta leik­kaus­lis­taa blo­gil­le esil­le niin eikö­hän kes­kus­te­lua synny.”

    Sosi­aa­li­po­liit­ti­set tuet ovat meil­lä van­ho­jen EU-mai­den alhai­sim­mat ja ter­vey­den­huol­toon panos­tet­tu raha­mää­rä OECD-mai­den alhai­sim­pia — sii­tä vaan leikkaamaan!
    Mie­les­tä­ni Kreik­ka tai Por­tu­ga­li eivät ole hyviä esi­ku­via val­tion­ta­lou­den hoi­don suhteen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Lii­an vanha:
    Kunnat/vatio ei vaan osaa, joten eikö tämä ole hyvä perus­te­lu sil­le pyr­kiä vähen­tä­mään nii­den kaut­ta kul­ke­vaa rahamäärää?

    Kaver­ni fir­ma hävi­si kun­nan tar­jous­pyyn­nön kos­ka hänen tar­joa­ma hin­ta oli lii­an hal­pa. Ihan kil­pai­li­joi­ta vas­taa­vat asian­tun­ti­ja oli­si­vat olleet teke­mäs­sä ja kave­ri halusi vähän käyt­tää hin­ta­ruu­via, kos­ka tah­toi lisää juu­ri tuol­lai­sia referenssejä. 

    Arvioi­tu työ­mää­rä oli ihan sama kuin muil­la­kin, tun­ti­hin­ta vaan rei­lus­ti hal­vem­pi. Ja tuo tun­ti­hin­ta oli lähel­lä sitä, mikä meil­lä­kin on vas­taa­van kou­lu­tuk­sen ja vaa­ti­vuu­den työs­tä (eli sem­moi­nen jol­la hom­man voi oikeas­ti teh­dä). Ero­na lie­nee se, että me emme toi­mi kun­ta­sek­to­ril­la, vaan kil­pail­lul­la alal­la jos­sa jou­du­taan otta­maan hin­neit­to­lus­sa myös kii­na­lai­set huo­mioon, vas­ta­puo­lel­la on fir­mo­ja, jot­ka käyt­tä­vät ammat­tios­ta­jia ja jois­sa omis­ta­jaoh­jaus toimii.

    Veron­mak­sa­jat kiittävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Rai­mo K, Suo­men ter­vey­den­huol­to­me­not eivät todel­la­kaan ole kor­keat OECD-vertailussa:
    http://topforeignstocks.com/2010/07/04/health-care-spending-comparison-across-oecd-countries/
    Tuol­la lis­tal­la ole­vis­ta Län­si-Euroo­pan mais­ta vain Luxem­bour­gis­sa BKT-osuus on pie­nem­pi (ja tie­täen, että Luxem­bourg ei ole kovin hyvä ver­tai­lu­koh­de mihin­kään ver­rat­tu­na, kos­ka iso osa sen BKT:stä on ulko­puo­lel­la asu­vien työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­maa, Suo­mi on siis poh­jal­la Län­si-Euroo­pas­sa). Rans­ka kulut­taa kol­man­nek­sen suu­rem­man BKT-osuu­den kuin Suo­mi, USA mel­kein tuplas­ti sen, mitä Suomi. 

    Se, mis­sä osut oike­aan, on ter­veys­pal­ve­lu­jen taso. Sii­nä tosi­aan Suo­mi ei pär­jää. Newswee­kin maa­ver­tai­lus­sa, jos­sa Suo­mi valit­tiin koko­nai­suu­des­sa maa­il­man par­haak­si maak­si, ter­veys oli ainoa kate­go­ria, jos­sa Suo­mi pär­jä­si kes­kin­ker­tai­ses­ti. Syy ei ole kui­ten­kaan miten­kään ehdot­to­mas­ti tehot­to­muu­des­sa, vaan tuol­la sel­väl­lä ali-inves­toin­nil­la kil­pai­li­joi­hin ver­rat­tu­na, on takuul­la merkitystä.

    Mie­len­kiin­tois­ta muu­ten tuos­ta lis­tas­ta on huo­ma­ta se, että kär­jes­sä ovat USA, Rans­ka, Sveit­si, Itä­val­ta ja Sak­sa. Nois­sa ei mis­sään ole käsit­tääk­se­ni Poh­jois­mai­den ja Bri­tan­nian tyy­lis­tä jul­kis­ta ter­vey­den­hoi­toa vaan vakuu­tus­poh­jai­nen sys­tee­mi. Jul­kis­ta sys­tee­miä ei siis aina­kaan voi syyt­tää kal­leu­des­ta, vaik­ka hoi­don tasos­ta sitä sit­ten ehkä voikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Sylt­ty: “Kunnat/vatio ei vaan osaa, joten eikö tämä ole hyvä perus­te­lu sil­le pyr­kiä vähen­tä­mään nii­den kaut­ta kul­ke­vaa rahamäärää?”

    Jep. Jos on hal­vat huvit, kan­nat­taa jos­kus men­nä johon­kin Kun­taIT- tai Jul­kIT ‑foru­miin kysy­mään “mik­si te haluat­te ehdot­to­mas­ti teh­dä tämän itse kun yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la asia on jo rat­kais­tu” ‑tyyp­pi­siä kysy­myk­siä. VTV:n Tomi Vou­ti­lai­nen on tajun­nut val­tion IT-han­kin­to­jen absur­diu­den jo aiko­ja sit­ten, rapor­tit ovat hil­pe­ää luettavaa.

    Poh­jim­mil­taan kun­ta­puo­lel­la on kyse suur­ten ikä­luok­kien työ­voi­ma­tar­jon­ta­pul­lis­tu­man nor­ma­li­soi­mi­ses­ta, ja rek­ry­toin­ti­kiel­to aut­taa sen tosi­sei­kan sisäis­tä­mi­ses­sä että kaik­ki työ ei todel­la­kaan ole tar­peel­lis­ta tai edes toivottavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Pal­jon on puhut­tu jul­ki­sen sek­to­rin han­kin­to­jen kil­pai­lu­tuk­sen ongel­mis­ta, mut­ta niis­tä pitäi­si puhua vie­lä lisää. Eri­tyi­ses­ti atk-jär­jes­tel­mien han­kin­tao­saa­mi­nen on onne­ton­ta. Esi­mer­kik­si Tie­toe­na­to­rin (vai mikä se nyky­ään on nimel­tään) lii­ke­toi­min­nas­ta iso sii­vu perus­tuu jul­kis­hal­lin­non tar­jous­kil­pai­lu­jen voit­ta­mi­seen hyväk­si­käyt­tä­mäl­lä tar­jous­pyyn­tö­jen puut­tei­ta ja heik­kouk­sia hankintaosaamisessa.

    Niin­kin yksin­ker­tai­nen asia kuin help­po­heik­kien tor­ju­mi­nen kir­joit­ta­mal­la sopi­muk­siin riit­tä­vän isot sopi­mus­sa­kot, jos jär­jes­tel­mä ei toi­mi kuten on sovit­tu, unoh­tuu sys­te­maat­ti­ses­ti. Myös riip­pu­mat­to­mien ulko­puo­lis­ten asian­tun­ti­joi­den kuu­le­mi­nen voi­si teh­dä sil­loin täl­löin hyvää, jot­tei men­täi­si osta­maan sut­ta ja sekundaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Olen sata­pro­sent­ti­sen var­ma, että oikeat sääs­tö­koh­teet löy­ty­vät — niin kli­seis­tä kuin tämä onkin — teke­mäl­lä töi­tä jul­kis­sek­to­ril­la fik­sum­min, ei enem­män (eikä sel­kä­na­has­ta repien).
    Mon­ta­ko ker­taa sii­tä­kin on jo uuti­soi­tu, että esim. lää­kä­rei­den työ­ajas­ta 60–70% menee ihan muu­hun kuin diag­noo­si- ja hoitotyöhön? 

    Erään minis­te­riön alueyk­si­kös­sä työs­ken­nel­lee­nä opin, mil­lais­ta äly­tön­tä byro­kra­tia­pe­rus­teis­ta tuh­laus­ta sek­to­ril­la on. Työ­ai­kaa kuluu tun­ti­kau­pal­la kai­ken­lais­ten auk­to­ri­soin­ti­pyyn­tö­jen tekoon ja nii­den odot­te­luun, kun ihmis­ten toi­mi­val­tuu­det on jaet­tu tar­kan loke­roi­dus­ti ja hie­rar­ki­ses­ti. Auta armias, jos ereh­dyt teke­mään jotain jon­kun toi­sen hen­ki­lön tai sek­to­rin toi­mi­val­taan kuuluvaa! 

    Pelk­kiä sala­sa­no­ja odot­te­lin 7 kk, jot­ta pää­sin itse käyt­tä­mään oikei­ta ohjel­mis­to­ja — sitä ennen jon­kun muun täy­tyi käyt­tää työ­ai­kaan­sa minun töit­te­ni teke­mi­seen, kun en itse pääs­syt tiet­tyi­hin tau­lu­koi­hin ym. poh­jiin käsik­si!! It-vas­taa­van mukaan sala­sa­nat oli­vat “ihan koh­ta tulos­sa”. Eräs­tä tie­to­ko­ne­jär­jes­tel­mää oli odo­tet­tu jo pari vuot­ta, onhan “se ihan koh­ta käyt­tö­val­mis”. Rahaa paloi tie­ten­kin koko ajan. 

    Olen täy­sin vakuut­tu­nut, että tur­hia väli­por­tai­ta ja tur­haa hie­rar­ki­aa pur­ka­mal­la sääs­tet­täi­siin noin ensin alkuun kym­me­niä­tu­han­sia työ­tun­te­ja vuo­si­ta­sol­la. Ps. nyky­ään olen yksi­tyis­sek­to­ril­la enkä tääl­tä aio enää jul­kis­puo­lel­le eksyä iki­nä. Sor­met ristiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Lisäys:
    Phar­ma­ged­don-pamfle­tis­saan tut­ki­jat Myl­ly­kan­gas ja Tuo­mai­nen osoit­ta­vat jok­seen­kin vas­taan­sa­no­mat­to­mas­ti, että nykyi­sis­tä ter­vey­den­huol­lon kuluis­ta menee jät­tio­sa aivan kank­ku­lan kai­voon -> tar­peet­to­miin hoi­toi­hin, kuten koles­te­ro­li­lää­ki­tyk­sen syy­tä­mi­seen kai­kil­le. Tar­peet­to­mia hoi­dot ovat, kos­ka puo­lu­eet­to­mat tut­ki­mus­tu­lok­set osoit­ta­vat, ettei hoi­to­ja todel­li­suu­des­sa tar­vi­ta. Lää­keyh­tiöi­den rahoit­ta­mat tulok­set puo­les­taan osoit­ta­vat, että tar­vi­taan. Mis­sä­hän mättää? 

    Ter­vey­den­huol­lon menot ovat kas­va­neet vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na monin­ker­tai­sik­si, vaik­ka väes­tö on kes­ki­mää­rin ter­veem­pää ja pit­käi­käi­sem­pää kuin kos­kaan. Ja ennen kuin joku äläh­tää van­hus­ten­huol­lon raha­nie­lus­ta, ker­rot­ta­koon, että koko sote-menois­ta van­hus­ten­hoi­toon kuluu n. 1/4 rahois­ta, loput mene­vät ter­veys­kes­kuk­siin, eri­kois­sai­raan­hoi­toon, työ­ter­veys­huol­toon, ham­mas­hoi­toon ym. Eli van­hus­pot­ti ei seli­tä kaik­kea, ehei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Amae: “tar­peet­to­miin hoi­toi­hin, kuten koles­te­ro­li­lää­ki­tyk­sen syy­tä­mi­seen kaikille.”

    Kai­kil­le?
    Käyn­nis­sä ole­va rasva/kolesterolikeskustelu on toki mie­len­kiin­tois­ta, mut­ta väes­tö­ta­sol­la sydän­tau­ti­kuol­lei­suus on las­ke­nut 30 vuo­des­sa 80 pro­sent­tia — ei var­mas­ti­kaan sik­si että oli­si syö­ty enem­män ras­vo­ja ja että koles­te­ro­li­ta­sot oli­si­vat nousseet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Amae:

    Tar­peet­to­mia hoi­dot ovat, kos­ka puo­lu­eet­to­mat tut­ki­mus­tu­lok­set osoit­ta­vat, ettei hoi­to­ja todel­li­suu­des­sa tar­vi­ta. Lää­keyh­tiöi­den rahoit­ta­mat tulok­set puo­les­taan osoit­ta­vat, että tar­vi­taan. Mis­sä­hän mättää?

    Hoi­dol­la on mui­ta­kin tar­koi­tuk­sia kuin paran­taa ihmi­siä sai­rauk­sis­ta. Minä en väit­täi­si hoi­toa tar­peet­to­mak­si vaik­ka se ei miten­kään vai­kut­tai­si poti­laan ter­vey­teen, jos sil­lä on mui­ta hyviä vaikutuksia.

    On muu­ten­kin vähän has­sua aja­tel­la, että ter­vey­den­huol­lon menot ovat kas­va­neet, vaik­ka ihmi­set ovat ter­veem­piä. Voi­han se vai­ku­tus men­nä toi­sin­kin päin, eli että ihmi­set ovat ter­veem­piä kos­ka ovat kulut­ta­neet enem­män terveydenhoitoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Niin­kin yksin­ker­tai­nen asia kuin help­po­heik­kien tor­ju­mi­nen kir­joit­ta­mal­la sopi­muk­siin riit­tä­vän isot sopi­mus­sa­kot, jos jär­jes­tel­mä ei toi­mi kuten on sovit­tu, unoh­tuu systemaattisesti.”

    Jos kir­joit­taa lii­an isot sakot niin ei ole yhtään tar­joa­jaa. Sopi­mus­sak­ko on ris­ki ja se hin­noi­tel­laan myös urak­ka­hin­taan tai ei tar­jo­ta ollenkaan.

    Suu­ri sak­ko joh­taa myös molem­min puo­li­sen kyt­tää­mi­seen, salai­luun ja suu­riin rii­toi­hin, eten­kin kun it-pro­jek­teis­sa on help­po joh­taa syy­tä myös tilaajaan.Etenkin , jos tar­jous­pyyn­tö on löpe­rös­ti valmisteltu.

    Näi­den rii­to­jen sel­vit­te­li KKO:ta myö­ten ei ede­sau­ta laa­tuun ja aika­tau­lui­hin pyrit­täes­sä ja tulee takuu­var­mas­ti kal­liik­si molemmille.

    Ja kun rii­dan vää­rin tenyt­tä osa­puol­ta ei kye­tä luo­tet­ta­vas­ti osoit­ta­maan niin oikeus arpoo voit­ta­jan . Rii­to­jen rat­kai­su kun on pää­sään­töi­ses­ti, että toi­nen voit­taa, toi­nen häviää.
    Jos ongel­mien rat­kai­su oli­si kor­kea sopi­mus­sak­ko niin ne oli­si kir­jat­tu sop­pa­rei­hin aiko­ja sitten.

    Ja kun asia­kas tie­de­tään ongel­mal­li­sek­si niin hin­taan pis­te­tään hank­ka­lan asiak­kaan lisä eli jul­ki­nen sek­to­ri epä­mää­räi­se­nä tilaa­ja­na mak­saa aina ekstraa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Amae: “Ter­vey­den­huol­lon menot ovat kas­va­neet vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na monin­ker­tai­sik­si, vaik­ka väes­tö on kes­ki­mää­rin ter­veem­pää ja pit­käi­käi­sem­pää kuin koskaan.”

    Tuo nyt ei vaan pidä paikkaansa.
    http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;374;36984;10954;48923;29109

    Maam­me ter­vey­den­huol­lon meno­jen osuus bkt:sta kas­voi 0,5 % vuo­si­na 1995 – 2008, mikä oli sel­väs­ti vähi­ten OECD-maista. ’

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Muu­ten olen yhä sitä miel­tä, ettei ole mitään jär­keä sii­nä, että kaik­ki EU-maat pai­na­vat jul­ki­sen talou­den paniik­ki­nap­pu­laa saman­ai­kai­ses­ti. Sii­tä ei jul­ki­nen talous kohen­nu, syn­tyy vain lama. 

    Onko täs­sä sisään­ra­ken­net­tu ole­tus, että jul­ki­sen val­lan käyt­tä­mä raha ruok­kii talous­kas­vua enem­män kuin yksi­tyis­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tä­mä raha?

    Kes­kus­pan­kil­ta kai­va­taan saman­lais­ta laa­ja­sy­dä­mi­syyt­tä, mitä FED on osoit­ta­nut Yhdysvalloissa. 

    Tar­koi­tat­ko rahan pai­na­mis­ta vai sitä, että anne­taan polii­tik­ko­jen sot­keu­tua rahapolitiikkaan?

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Kiva näh­dä että Osmo on samaa miel­tä kuin M15.

    Ikä­vä kyl­lä tah­to­ti­la ei ole lamal­ta vält­ty­mi­nen vaan juu­ri päin­vas­toin ja ihmis­ten alis­ta­mi­nen vel­ka­kou­kul­la. Ikä­vä kyl­lä Suo­mes­sa seu­ra­taan Irlan­nin ja mui­den EU mai­den tie­tä, joh­tuen yksi­tyi­ses­tä sekä val­tion yli­vel­kaan­tu­mi­ses­ta. Mitää ei olla teh­ty tämän estä­mi­sek­si, päin­vas­toin sitä on vaan kiihdytetty.

    Elvy­tys­tä velal­la puo­lus­tel­laan vir­heel­li­ses­ti että muu­ten kävi­si köpe­lös­ti ja tuli­si lama, mut­ta yksin­ker­tai­set asiat kuten EKP “Euroop­pa­lai­nen” rahoi­tus voi­si tämän hel­pos­ti estää anta­mal­la luot­toa val­tio­den sijaan. Tosin sil­loin häviä­jä­nä oli­si­vat YKSITYISET pan­kit jot­ka pelaa­vat kah­ta asi­aa, lamaa tai sotaa, ja sodas­ta jo EU pre­si­dent­ti­kin väläyt­te­li kan­so­ja jot­ka alkai­si­vat lii­an kansallismieliseksi…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Vii­sai­ta sääs­tö­jä ei ole ihan vai­kea löy­tää. Esi­mer­kik­si ei ole jär­ke­vää sääs­tää pal­jon sel­lai­sis­ta asiois­ta, jot­ka kos­tau­tu­vat tule­vai­suu­des­sa. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si ter­vey­den­hoi­to ja koulutus. 

    Kan­nat­taa sääs­tää asiois­ta, jot­ka ter­veh­dyt­tä­vät yhteis­kun­taa nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Tar­koi­tan täl­lä yri­tys­tu­kia ja pai­su­via ener­gia­tu­kia. Nii­tä ei ole käy­tös­sä raha­mää­räi­ses­ti kovin pal­jon, mut­ta suu­rel­ta osin ne mene­vät omis­ta­jien tas­kuun. Val­tion­tuen varas­sa ei kan­na­ta har­joit­taa lii­ke­toi­min­taa. Pitäi­si pär­jä­tä omil­la ideoilla.

    Kris­tian

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Osmo: “Rai­mo K
    Sinun pitää las­kea yhteen sydä­nin­fark­tit, ohi­tus­leik­kauk­set ja pal­lo­laa­jen­nuk­set ja ver­ra­ta tätä aikasarjaa.”

    Mik­si juu­ri minun?
    Näin­hän koles­te­ro­lin hait­to­ja perus­tel­laan: elä­män­ta­pa­muu­tok­set ovat joh­ta­neet koles­te­ro­li­ta­so­jen las­kuun ja sydän­tau­tien vähe­ne­mi­seen — ei ainoas­taan Pohjois-Karjalassa.
    Jos asian­tun­ti­jat eivät osaa las­kea, tus­kin minäkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Kari:

    Onko täs­sä sisään­ra­ken­net­tu ole­tus, että jul­ki­sen val­lan käyt­tä­mä raha ruok­kii talous­kas­vua enem­män kuin yksi­tyis­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tä­mä raha?

    Riip­puu tilan­tees­ta. Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa jos­sa yri­tyk­set eivät investoi/palkkaa niin rahan pai­na­mi­nen tuot­taa lisää rahaa sukanvarteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Onko täs­sä sisään­ra­ken­net­tu ole­tus, että jul­ki­sen val­lan käyt­tä­mä raha ruok­kii talous­kas­vua enem­män kuin yksi­tyis­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tä­mä raha?”

    Viro on hyvä esi­merk­ki, val­tio leik­ka­si bud­jet­ti­aan alen­ta­mal­la vir­ka­mies­ten palkkoja.
    Se mer­kit­si vir­ka­mies­tan eli yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen las­kua ja työt­tö­myys pamah­ti liki 19 %:iin.
    Ei val­tio rahaa mihin­kään jem­ma vaan jakaa sitä vir­ka­mies­ten tai tukien kaut­ta yhte­kun­taan ja paran­taa näin yksi­tyis­tä kulutuskykyä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Onko tämä nyt sata-komi­tean tuot­ta­man pet­ty­myk­sen jatkumoa?

    Kokoo­mus on ainoa puo­lue, joka on vii­me vuo­si­na puhu­nut edes vält­tä­väs­ti leik­kaus­ten tar­pees­ta. Katai­nen on luvan­nut Kokoo­muk­sen nimeä­vän leik­kaus­koh­tei­ta ennen vaa­le­ja (HS Kesä­kuul­ta), saa näh­dä toteutuuko.

    Kat­soin vih­rei­den sivul­ta vih­rei­den joh­to­hen­ki­löi­den kan­nan­ot­to­ja edel­li­sen vuo­den ajal­ta. Leik­kauk­sia ehdo­te­taan vain maan­puo­lus­tuk­seen. Lisä­ra­haa toi­vo­taan ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan, yli­opis­to-opis­ke­li­joil­le, maa­han­muut­ta­jien kotou­tu­mi­seen, Itä­me­ren suo­je­luun, perus­kou­lu­tuk­seen, jul­ki­seen lii­ken­tee­seen, kehi­tys­a­puun, van­hus­ten­hoi­toon, met­sien suo­je­luun, perusturvaan…

    Ole­tet­ta­vas­ti vih­reät kan­nat­ta­vat mer­kit­tä­vää val­tion velan kas­vat­ta­mis­ta, toi­sin kuin Kokoomus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Aina ja uudes­taan höpö­te­tään sydän­tau­ti­kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­ses­tä osoi­tuk­se­na vähä­ras­vai­sen teol­li­suus­ruo­ak­kei­den ja koles­te­ro­li­lää­ki­tyk­sen tehosta.

    Se joh­tuu hoi­to­kei­no­jen kehityksestä.

    Ver­rat­kaa nyt hyvät ihmi­set kui­ten­kin sv-tau­ti­ta­pah­tu­mia älkää­kä kuolleisuutta.

    Ihan omas­sa lähi­pii­ris­sä on onnel­li­ses­ti päät­ty­nyt tapaus, jos­ta lää­kä­ri tote­si että “70-luvul­la oli­sit kuol­lut tähän”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Jos sit­ten sääs­tö­koh­tei­ta etsi­tään, niin drak­ma-mai­den tuke­mi­nen, ei sent­tiä­kään, sub­ven­tio­kier­re on kat­kais­ta­va, euroa­lu­een hajoa­mi­nen on joka tapauk­ses­sa väis­tä­mä­tön­tä. Kaik­ki kuvi­tel­tuun ilmas­ton­muu­tok­sen liit­ty­vät menoe­rät, jot­ka todel­li­suu­des­sa ovat yhtä kuin ener­gian tuot­ta­mi­nen rahaa polt­ta­mal­la. Huma­ni­taa­ri­sen maa­han­muu­ton ehto­jen kiris­tä­mi­nen, toi­meen­tu­lo­tuen pois­ta­mi­nen koko­naan tur­va­pai­kan­ha­ki­joil­ta, vain vas­taan­ot­to­kes­kusa­su­tus ja ruo­ka talon puo­les­ta. Yli­opis­to­jen poli­ti­soi­tu­neet peh­meät tie­de­kun­nat, ei mitään teke­mis­tä tie­teen kans­sa, ideo­lo­gian levit­tä­mis­tä aka­te­mian kaa­vus­sa. Tukiai­set pois eläin­ten teho­tuo­tan­nol­ta. Toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan leik­kaa­mi­nen. Opin­to­tuen rajaa­mi­nen vii­teen vuo­teen. Yksi­tyi­sen rahoi­tuk­sen sal­li­mi­nen kou­lu­tuk­ses­sa eri tasoil­la, mukaan luet­tu­na luku­kausi­mak­sut ja tätä vas­ta­ten val­tion osuuk­sien las­ke­mi­nen vuo­sien myö­tä. Ter­vey­den­hoi­don oma­vas­tuu­ta koro­tet­ta­va, ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että päi­vys­tyk­siä ruuh­kaut­ta­vat ja ylei­sem­min resurs­se­ja syö­vät ihmi­set, joil­la on haa­va sor­mes­sa tai flunssaoireita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En jak­sa­nut googlet­taa minuut­tia kau­em­min. Vuon­na 2005 ohi­tus­leik­kauk­seen tai pal­lo­laa­jen­nuk­seen tuli poti­lai­ta 9455. Nämä ovat jok­seen­kin kaik­ki sel­lai­sia, jot­ka ilmen tuo­ta ope­raa­tio­ta oli­si­vat ennem­min tai myö­hem­min kuol­leet infark­tiin — ellei­vät oli­si sitä ennen ehti­neet kuol­la johon­kin muu­hun. Luvus­sa on var­maan muka­na toi­seen ker­taan ope­roi­tu­ja­kin, jot­ka tie­tys­ti oli­si­vat kuol­leet vain kerran. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. az, vaik­ka lis­ta­si pää­osin kuu­los­taa koh­tuu hyväl­tä, puut­tui­sin tähän viimeiseen:

    Ter­vey­den­hoi­don oma­vas­tuu­ta koro­tet­ta­va, ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että päi­vys­tyk­siä ruuh­kaut­ta­vat ja ylei­sem­min resurs­se­ja syö­vät ihmi­set, joil­la on haa­va sor­mes­sa tai flunssaoireita. 

    Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa jo nyt ovat OECD-mai­den suu­rim­pia ns. “omas­ta tas­kus­ta” ‑mak­set­ta­vat ter­vey­den­huol­to­ku­lut. Ongel­ma ter­vey­den­hoi­dos­sa on sii­nä moneen muu­hun kulu­tuk­seen ver­rat­tu­na (ja mik­si sii­nä mark­ki­nat eivät ker­ta kaik­ki­aan toi­mi), on se, että kulut­ta­ja ei usein­kaan tie­dä, mitä tar­vit­see. Var­maan moni aikui­nen sai­ras­taa fluns­san­sa lää­kä­riä vai­vaa­mat­ta, mut­ta mitä­pä jos sai­ras­ta­ja onkin 3 kuu­kau­ti­nen vau­va, jol­le on yhtäk­kiä pom­pan­nut kor­kea kuu­me? Toden­nä­köi­ses­ti hän­kin sii­tä itsek­seen para­nee, mut­ta lää­kä­ri on kui­ten­kin se oikea taho päät­te­le­mään, onko sit­ten­kin kysees­sä jotain vakavampaa. 

    Toi­nen jut­tu on sit­ten se, että jos oma­vas­tui­ta nos­te­taan, seu­rauk­se­na on sit­ten se, että ihmi­set hank­ki­vat enem­män vakuu­tuk­sia eivät­kä sen jäl­keen jou­du mak­sa­maan sitä­kään oma­vas­tuu­ta. Lie­nee koko­nai­suu­den kan­nal­ta aika lail­la yhden­te­te­vää, mak­se­taan­ko ne tur­hat fluns­sa­käyn­nit vakuu­tuk­sin vai jul­ki­ses­ta kas­sas­ta. Oleel­lis­ta asian kulu­tuk­sen kan­nal­ta on se, että ihmi­nen itse ei vähen­nä pal­ve­lun kulutusta. 

    Kuten ylem­pä­nä kir­joi­tin, USA:n ter­vey­den­huol­to­me­not ovat n. kak­sin­ker­tai­set BKT-osuu­te­na Suo­meen ver­rat­tu­na (ja rahas­sa mita­ten vie­lä kor­keam­pia, kos­ka BKT on kor­keam­pi). Siel­lä mil­joo­nat sil­ti mak­sa­vat (tai aina­kin mak­soi­vat, en tie­dä, onko uusi lain­sää­dän­tö muut­ta­nut asi­aa) kai­ken tou­hun (ei siis vain nii­tä fluns­sa­käyn­te­jä) omas­ta tas­kus­taan. Sel­väs­ti­kään Suo­men sys­tee­min edul­li­suus ame­rik­ka­lai­seen ver­rat­tu­na ei ole kär­si­nyt sii­tä, että oma­vas­tuut eivät köy­hil­le ole samaa luok­kaa kuin ne rapa­kon taka­na ovat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Tpyy­luo­ma:

    Riip­puu tilan­tees­ta. Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa jos­sa yri­tyk­set eivät investoi/palkkaa niin rahan pai­na­mi­nen tuot­taa lisää rahaa sukanvarteen. 

    No eikös tämä ole osoi­tus lähin­nä raha­po­li­tii­kan epä­on­nis­tu­mi­ses­ta, eli siis sii­tä, että meil­lä ei ole riit­tä­vää inflaa­tio­ta? Ja eikös sil­loin kan­nat­tai­si mie­lum­min muut­taa sitä raha­po­li­tiik­kaa kuin raken­nel­la pyramideja?

    Se voi tie­ten­kin olla, että tuo­ta raha­po­li­tiik­kaa on käy­tän­nös­sä han­ka­laa (mah­do­ton­ta?) hoi­taa oikein, mut­ta mil­lä refe­rens­seil­lä me osaam­me sit­ten sen parem­min hoi­taa samaa ongel­maa val­tion inves­toin­ti­po­li­tii­kan avul­la? Luu­li­sin sen ole­van vie­lä astet­ta han­ka­lam­paa, kos­ka näh­däk­se­ni sii­nä on ole­mas­sa kaik­ki raha­po­li­tii­kan han­ka­luu­det ja vie­lä kasa mui­ta ongel­mia (esi­mer­kik­si siltarumpupolitikointi).

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus tuli­si pur­kaa. 10–15 pro­sent­tia lap­sis­ta kun­nas­ta riip­puen on päi­vä­hoi­dos­sa, vaik­ka toi­nen van­hem­mis­ta on koto­na. Kevyem­pi ker­ho­sys­tee­mi riit­täi­si aivan manios­ti tyy­dyt­tä­mään lap­sen sosi­aa­li­set tar­peet ja mak­sai­si vain mur­to-osan koko­päi­väi­ses­tä laitoshoidosta. 

    Kos­ka mitään näyt­töä päi­vä­hoi­don hyö­dyl­li­syy­des­tä lap­sel­le ei ole, vaan epäil­lään sil­lä ole­van aina­kin ihan pie­nil­le lap­sil­le jopa hait­to­ja, on tämä tur­ha menoerä. 

    Toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa ei voi mie­les­tä­ni lei­ka­ta — niin niuk­ka se on nyt­kin. Sen sijaan voi­si­ko aja­tel­la osan sii­tä jaet­ta­van hen­ki­lö­koh­tai­si­na ruo­ka­se­te­lei­nä? Nyt­hän osal­la toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kais­ta tuki menee lähin­nä vii­naan ja tupak­kaan, mikä puo­les­taan toi­saal­la nos­taa ter­vey­den­huol­lon menoja.

    Ellei hai­ma vie­lä oirei­le, niin aina­kin he ovat joka toi­nen päi­vä päi­vys­tyk­ses­sä paik­kai­le­mas­sa itse­ään tap­pe­lun tai kaa­tui­lun jäl­jil­tä. Tun­nen hyvin täl­lai­sia tapauksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Ter­vey­den­hoi­don oma­vas­tuu­ta koro­tet­ta­va, ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että päi­vys­tyk­siä ruuh­kaut­ta­vat ja ylei­sem­min resurs­se­ja syö­vät ihmi­set, joil­la on haa­va sor­mes­sa tai flunssaoireita. ”

    Luin eräs­tä tutk­mus­ta jokin aika sit­ten terk­ka­ri­käyn­neis­tä perä­ti 30 % tar­vi­taan vain eri­lais­ten todis­tus­ten kirjoitteluun.
    Suu­rin kuor­mit­ta­ja ovat työ­an­ta­jat, jot­ka vaa­ti­vat lap­sen­kin sai­rau­teen lääkärintodistuksen.
    Hen­ki­lö voi itse käy­dä työ­ter­veys­hoi­doss­sa, mut­ta lap­si ei sin­ne pääse
    Toi­saal­ta val­tio mak­saa työ­ter­veys­huol­lon kuluis­ta­kin puolet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Ei kun juu­ri päinvastoin! 😀

    …Osmo: “Kun­tien välil­lä on val­ta­via ero­ja sii­nä, mitä saman­ta­soi­set pal­ve­lut maksavat.”
    Jep. Täs­sä oli­si val­tio­val­lan ohjauk­sen paik­ka, mut­ta sen tilan­ne on suun­nil­leen sama kuin omis­ta­jaoh­jauk­sen­kin: olematon…”

    Kun kun­ta­ko­ko pinen­ne­tään sel­lai­sek­si, että kun­nat pys­ty­vät rek­ry­toi­maan päte­viä joh­ta­jia, niin juu­ri val­tion tur­han ohjauk­sen pois­ta­mi­nen luo ter­veen kil­pai­lu­ti­lan­teen. Ei kyse on ole rahan puut­tees­ta, vaan sii­tä että sitä syy­de­tään sattumanvaraisesti.

    Nyt suu­rim­mat kun­nat kil­pai­le­vat joh­ta­jis­ta suur­ten yri­tys­ten kans­sa — ja häviä­vät. Pal­jon hel­pom­paa löy­tää päte­vät joh­ta­jat kym­me­nel­le 10 000 asuk­kaan kun­nal­le kuin yhdel­le 100 000 asuk­kaan yksikölle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Osmo: “Jos eri­kois­sai­raasn­hoi­to siir­re­tään val5tiolle, pitää siir­tää perus­ter­vey­den­hoi­to­kin. Muu­ten kun­nan kan­nat­taa lähet­tää jokai­nen fluns­sa­po­ti­las keskussairaalaan…”

    Peri­aat­tees­sa noin, mut­ta eri­kois­sai­raan­hoi­to voi olla kun­nan mak­set­ta­vaa, jos se saa itse ostaa pal­ve­lut siel­tä mis­tä se on hal­vin­ta. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa sai­raan­hoi­to­pii­rin vaih­ta­mi­nen saa­ti pal­ve­lun osta­mienn yksi­tyi­sel­tä on teh­ty äärim­mäi­sen vai­keak­si, lihot­taa tehot­to­mia sairaanhoitopiirejä.

    Koko­nai­suu­des­saan meil­lä on tur­han byro­kraat­ti­nen jär­jes­tel­mä: ter­veys­kes­kuk­set, alue­sai­raa­lat, sai­raa­lat ja yli­opis­tol­li­set sai­raa­lat (hiu­kan kar­ri­koi­den). Ter­veys­kes­kuk­sen tyyp­pis­tä jär­jes­tel­mää ei ole niis­sä mais­sa, jois­sa sai­raan­hoi­to on sekä edul­lis­ta että laa­du­kas­ta. Siel­lä ken­tän hoi­taa yksityislääkärverkosto. 

    Yksi­tyis­lää­kä­ri­ken­tän pääl­lä ovat ehkä alue­sai­raa­lat ja ennen kaik­kea yli­opis­tol­li­set sai­raa­lat. Teo­rias­sa Suo­meen riit­täi­si yksi sai­raa­la johon­kin Tam­pe­reen ja Jyväs­ky­län puo­li­vä­liin. Kul­je­tuk­set pitäi­si vain hoi­taa heli­kop­te­rein. Ihan noin raa­kaan kes­kit­tä­mi­seen en ryh­tyi­si, mut­ta raken­teel­li­sia mutok­sia tarvitaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Lii­an van­ha: pitäi­si­kö lait­taa yri­tys mak­sa­maan se pakol­li­nen lää­kä­ri­käyn­ti tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa koko­naan? Oli­si­ko löy­det­tä­vis­sä joku sään­tö, jol­la saa­tai­siin yri­tyk­sil­le jär­ke­väm­mät insen­tii­vit esim. fluns­sa­pois­sao­lo­jen hoitamiseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Van­hus­ten­hoi­to tai­taa olla tosi­aan sosi­aa­li­puo­len menoe­rä. Terk­ka­ris­sa kyl­lä suu­rin osa rahas­ta palaa van­hus­ten hoi­ta­mi­seen. Suo­men ter­vey­den­huol­lon pul­lon­kau­la ja krii­si on yhdel­lä sanal­la kuvat­ta­vis­sa: yleis­ti­lan­las­ku­mum­mo. Yleis­ti­lan­las­ku­mum­mon hoi­ta­mi­nen het­kek­si eteen­päin on usein sinän­sä help­po jut­tu, mut­ta val­ta­van työ­läs. Mum­mo on poh­ja­ton resurs­sien ahmi­ja. Kor­ja­ta hän­tä ei voi, mut­ta het­kek­si ehkä pai­ka­ta, kun­nes taas ambu­lans­si tuo.

    http://totaaliblokki.blogspot.com/2006/10/mummologiaa.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Mik­ko Säre­lä: ´Lii­an van­ha: pitäi­si­kö lait­taa yri­tys mak­sa­maan se pakol­li­nen lää­kä­ri­käyn­ti tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa kokonaan?´
    “Oli­si­ko löy­det­tä­vis­sä joku sään­tö, jol­la saa­tai­siin yri­tyk­sil­le jär­ke­väm­mät insen­tii­vit esim. fluns­sa­pois­sao­lo­jen hoitamiseen?”

    Yri­tyk­set­hän työ­ter­veys­huol­los­ta mak­sa­vat suu­rim­man osan — ja val­tao­saan työ­ter­veys­huol­los­ta kuu­luu yleis­lää­kä­ri­ta­soi­nen avosairaanhoito.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus tuli­si pur­kaa. 10–15 pro­sent­tia lap­sis­ta kun­nas­ta riip­puen on päi­vä­hoi­dos­sa, vaik­ka toi­nen van­hem­mis­ta on koto­na. Kevyem­pi ker­ho­sys­tee­mi riit­täi­si aivan manios­ti tyy­dyt­tä­mään lap­sen sosi­aa­li­set tar­peet ja mak­sai­si vain mur­to-osan koko­päi­väi­ses­tä laitoshoidosta. 

    Miten tämä toi­mi­si nii­den las­ten koh­dal­la, joi­den van­hem­mis­ta toi­nen on muu­ta­man vii­kon tai kuu­kau­den työt­tö­mä­nä? Hoi­to­paik­ka irti­sa­no­taan kes­ken toi­min­ta­vuo­den, ker­hoon het­kek­si ja sit­ten muu­ta­man kuu­kau­den pääs­tä uuteen hoi­to­paik­kaan. Se on sit­ten sat­tu­man kaup­paa se, mis­tä päin kau­pun­kia se hoi­to­paik­ka löy­tyy ja pää­se­vät­kö sisa­ruk­set edes samaan paikkaan.

    Ei tai­da aina­kaan edis­tää työl­lis­ty­mis­tä se, että lap­sil­ta puut­tuu hoi­to­paik­ka. Itse en halua men­nä takai­sin yhteis­kun­taan, mis­sä lap­sia ja las­ten sosi­aa­li­sia suh­tei­ta pom­po­tel­laan sen mukaan, mikä sat­tuu van­hem­pien työ­ti­lan­ne ole­maan. Se kun ei edes kos­ke­ta pel­käs­tään näi­den työttömien/pätkätyöläisten lap­sia, vaan las­ten jat­ku­va vaih­tu­mi­nen vai­kut­taa koko ryh­män toi­min­taan ja kaik­kien las­ten kaverisuhteisiin. 

    Ja mitä tulee äitiys­lo­ma­lai­siin, niin pahas­ti uupu­nut äiti voi olla suo­ras­taan vaa­ral­li­nen lap­sil­leen. Minus­ta on pel­käs­tään hyvä asia, että äidit nyky­ään tun­te­vat oman jak­sa­mi­sen­sa rajat. Jot­kut jak­sa­vat vau­van ja isom­pien las­ten kans­sa ja se on kovin kun­nioi­tet­ta­vaa, mut­ta jos ei jak­sa niin on ihan yhtä kun­nial­lis­ta hakea apua ennen kuin tilan­ne koto­na kärjistyy.

    Olen kyl­lä pyö­ri­tel­lyt mie­les­sä­ni sel­lais­ta mal­lia, mis­sä tämä kevyem­pi ker­ho­toi­min­ta toteu­tet­tai­siin päi­vä­hoi­don yhtey­des­sä niin, että ryh­mäs­sä osa lap­sis­ta oli­si pai­kal­la vain muu­ta­man tun­nin ja ker­hos­ta päi­vä­hoi­toon ja päi­vä­hoi­dos­ta ker­hoon voi­si siir­tyä jous­ta­vas­ti, ryh­mää vaih­ta­mat­ta. Se vaa­ti­si muu­tok­sia päi­vä­hoi­don päi­vä­ryt­mei­hin, jot­ka on nykyi­sel­lään suun­ni­tel­tu koko­päi­vä­hoi­don tar­pei­den mukaan. 

    Nykyi­sel­lään ker­ho­toi­min­ta tun­tuu ole­van enim­mäk­seen seu­ra­kun­tien vas­tuul­la ja siir­ty­mi­nen kes­ken vuo­den jär­jes­tel­mäs­tä toi­seen ei suju noin vain ja siir­ty­mäs­sä lap­sen koko sosi­aa­li­nen toi­min­taym­pä­ris­tö mullistuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Kal­le:

    Kol­mas vähän mer­kit­tä­väm­pi menoe­rä on kou­lu­tus. Se toi­vot­ta­vas­ti sääs­tyy pahim­mil­ta leikkauksilta.”

    Meil­lä on vaik­ka kuin­ka pal­jon tur­haa kou­lu­tus­ta (laa­dul­lis­ta ja luku­mää­räl­lis­tä), jota työ­mark­ki­nat eivät kos­kaan tule tar­vit­se­maan. Sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not aina­kin ole­tet­ta­vas­ti mene­vät tar­pee­seen. Sääs­te­tään mie­lum­min tur­has­ta kuin tärkeästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Leik­kauk­sis­ta ja vali­tuk­si tule­mi­ses­ta puheen ollen: Lip­po­nen­han ilmoit­ti ennen ‑95 vaa­le­ja 20mrd(?) leik­kaus­tar­pees­ta, ja heit­tä­mäl­lä sisään!

    Täs­sä saat­tai­si vih­doin olla rat­kai­su Jutal­le­kin ‑inho­rea­lis­tis­ta lin­jaa, opti­mis­ti­sel­la pidem­män aika­vä­lin visiol­la ryyditettynä. 

    Sii­tä kan­sa saat­tai­si tykä­tä. SDP:n piis­ka, vähän kuin itseän­sä ran­kai­si­si, vrt. raha­mies­ten ja her­ro­jen suo­rit­ta­ma­na. Meni­si­kö edel­leen noin?…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Anna-Lii­sa: “Ver­rat­kaa nyt hyvät ihmi­set kui­ten­kin sv-tau­ti­ta­pah­tu­mia älkää­kä kuolleisuutta.”
    No antaa tul­la jotain tilas­toa sitten!

    Mitään tilas­to­ja sv-tau­ti­ta­pah­tu­mis­ta ei tai­de­ta vie­lä Suo­mes­sa kerä­tä, eri­lai­sis­ta sydä­no­pe­raa­tiois­ta ja muis­ta lai­tos­puo­len jutuis­ta löy­tyy kyl­lä tilas­to­ja. Monica tosin vih­jaa että vuo­si­na 1980..1995 ei suh­teel­li­ses­sa kuol­lei­suu­des­sa tapah­tu­nut pal­jon mitään mut­ta sv-tapaus­ten (car­diac events) mää­rä tip­pui puo­leen. (Mut­ta siis juma­lau­ta, Monican kel­mut on sitä mal­lia että graa­feis­ta ei kyl­lä ota sel­vää van­ha Erkkikään.)

    Monican koti­si­vut löy­ty­vät siis täältä:

    http://www.ktl.fi/monica/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Niu­hot­ta­jan sivu­huo­mau­tus: Yhdys­val­tain kes­kus­pan­kin nimi on Fede­ral Reser­ve, jol­loin ‘Fed’ on lem­pi­ni­mi eikä isol­la kir­joi­tet­ta­va lyhen­ne ‘FED’. Nimi lie­nee muu­ten his­to­rial­li­sen luo­kan eufe­mis­mi, eikä miten­kään sat­tu­mal­ta, kun ko. putiik­ki ei ole liit­to­val­tion elin eikä sil­lä juu­ri ole varantoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Ei niis­tä voi puhua, kos­ka suu­ret ikä­luo­kat ovat nyt sii­nä iäs­sä että heil­le pitää olla pal­ve­lu­ja. Hehän tätä maa­ta ovat hal­lin­neet jo aina­kin 70-luvul­ta lähtien..
    Näi­den kuol­tua pois tasa­pai­not­tuu var­maan yhteis­kun­ta­kin vähi­tel­len, mut­ta sii­hen väliin jää­vät nämä unoh­tu­neet sukupolvet…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Eli­nan kom­men­tis­ta, jos­ta olen pit­käl­le samaa miel­tä, tuli mie­leen toi­nen lap­sia kos­ket­ta­va poliit­ti­nen kysy­mys, jol­la voi olla hyvin mer­kit­tä­vät pit­kän aika­vä­lin seuraukset.

    Kaik­kien puo­luei­den nais­jär­jes­töt (nyt myös perus­suo­ma­lai­set) kan­nat­ta­vat 6+6+6 mal­lia per­he­va­pail­le. On siten suu­ri vaa­ra, että tämä vas­tuut­to­muus voi­si toteu­tua. Tämä on joten­kin yksi oire lisää sii­tä, kuin­ka ihmi­set kuvit­te­le­vat, että he voi­vat vain mää­rit­tää ja päät­tää todel­li­suu­den mieleisekseen.

    Mitään väliä ei näil­le nais­jär­jes­töil­le tun­nu ole­van sil­lä val­ta­van tut­ki­musai­neis­ton tuke­mal­la tie­teel­li­sel­lä ymmär­ryk­sel­lä, että pie­ni lap­si kiin­tyy vah­val­la emo­tio­naa­li­sel­la siteel­lä ensi­si­jai­seen hoi­ta­jaan­sa. Sikä­li kun äiti imet­tää las­ta, on tämä ensi­si­jai­nen hoi­ta­ja äiti. Tut­ki­muk­sis­ta tie­de­tään myös, että alle 1‑vuotiaan lap­sen ensi­si­jai­sen hoi­ta­jan vaih­tu­mi­nen on lap­sel­le hyvin ahdis­ta­vaa. Puhu­taan sepa­raa­tio­ah­dis­tuk­ses­ta, joka on voi­mak­kaim­mil­laan 9–10 kuu­kau­den ikäi­sel­lä lap­sel­la. Jos ensi­si­jai­nen hoi­ta­ja on täs­sä välis­sä men­nyt takai­sin työ­elä­mään 6kk jäl­keen, ja tois­si­jai­nen hoi­ta­ja tul­lut tilal­le, voi täl­lä olla vai­ku­tuk­sen­sa koko ihmi­sen lop­pue­lä­mäl­le. Tämä ei ole vain arvai­lua, vaan tut­kit­tu kor­re­laa­tio van­hem­man iän tur­vat­to­muu­den tun­teen, ihmi­siin luot­ta­mi­sen vai­keu­den (jne.) kans­sa on näy­töl­tään vahvaa.

    Mikä ei sinän­sä ole yllät­tä­vää. Että aivo­jen kehit­tyes­sä nii­hin voi­mak­kaas­ti vai­kut­ta­neet koke­muk­set jät­tä­vät jälkensä.

    Lisäk­si tie­däm­me myös yhä enem­män pit­kän rin­ta­ruo­kin­nan (aina­kin 12kk) hyö­dyis­tä ihmi­sen fyy­si­sel­le ter­vey­del­le ja mah­dol­li­ses­ti jopa älykkyydelle.

    Erit­täin vaka­vas­ti masen­tu­neet äidit ovat eri kysy­mys, mut­ta ter­vei­den koh­dal­la sel­keän joh­to­pää­tök­sen tuli­si olla, että äidin on pysyt­tä­vä lap­sen kans­sa käy­tän­nös­sä sen 24/7 aina­kin ensim­mäi­sen vuo­den ajan.
    (Monet tut­ki­jat ovat sitä miel­tä, että lap­sen kas­vu­ym­pä­ris­tön tuli­si itsea­sias­sa olla ensi­si­jai­sen hoi­ta­jan huo­mas­sa 3‑vuotiaaksi saak­ka, mut­ta aina­kin 12kk:sta on hyvin sel­keä näyttö.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Hesa­ris­sa poik­keuk­sel­li­sen oival­ta­va (mie­les­tä­ni) kir­joi­tus euro-alu­een talous­krii­sis­tä: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135261841066/

    Juu­ri tuos­ta “pato­ver­tauk­ses­ta” on mie­les­tä­ni kysy­mys. Rei­kien tuk­ki­mi­seen yhden toi­sen­sa jäl­keen on vie­lä voi­mia, mut­ta ei kovin pal­joa pidem­pään. Espan­ja oli­si jo lii­an suu­ri reikä.

    Lai­naus kir­joi­tuk­sen lopusta:

    Hol­lan­ti­lai­sen pojan tari­nan ope­tus on kuu­lem­ma se, että asioi­hin pitää puut­tua ajois­sa. Euroa­lu­ee­seen sovel­let­tu­na se on pikem­min­kin päin­vas­tai­nen: jos patoa ei ole teh­ty alun perin kun­nol­la ja yhteen­so­pi­vis­ta ainek­sis­ta, kenen­kään sor­met tai raha­tu­kot eivät rii­tä vuo­to­ja paikkaamaan. 

    On kvar­taa­lii­po­li­tiik­kaa perus­tel­la irral­li­ses­ti yksit­täi­sen reiän tuk­ki­mis­ta, jos pato on väis­tä­mät­tä mur­tu­mas­sa joka tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Yri­tyk­set­hän työ­ter­veys­huol­los­ta mak­sa­vat suu­rim­man osan – ja val­tao­saan työ­ter­veys­huol­los­ta kuu­luu yleis­lää­kä­ri­ta­soi­nen avosairaanhoito.”

    Kelan mukaan yri­tys­tu­ki on 50 % kuluista

    Kor­vaus on

    * 60 % ehkäi­se­vän työ­ter­veys­huol­lon tar­peel­li­sis­ta ja koh­tuul­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta (kor­vaus­luok­ka I)
    * 50 % sai­raan­hoi­don tar­peel­li­sis­ta ja koh­tuul­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta (kor­vaus­luok­ka II).”

    Ilm­na työ­ter­vys­huol­toa on n 500000 työn­te­ki­jää, joten he tur­vau­tu­vat kai­kis­sa tapauk­sis­sa terkkariin
    Ja vies­ti­ni­hän oli, että sai­raal­le lap­sel­le pitää hakea tur­ha todis­tus terk­ka­ris­ta , ei työntekijän

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Rai­mo K käs­ki toi­mit­taa tilas­to­ja sv-taudeista.

    Tilas­to­kes­kuk­sen PX-WEB-tie­to­kan­to­jen valin­taik­ku­na. Tulok­seen en saa link­kiä. Tulos on:

    Kuol­leet ja ikä­va­kioi­tu kuol­lei­suus (100 000 hen­keä koh­den, erik­seen kaik­ki ja 15–64 v. kuol­leet) perus­kuo­le­man­syyn (54-luok­kai­nen) ja suku­puo­len mukaan 1969–2008
    V. 1969 895,4
    V. 2008 278,3

    Kuo­le­mat sv-tau­tei­hin ovat vähentyneet. 

    Tilas­toa sv-tau­ti­ta­pah­tu­mis­ta en löy­tä­nyt, mut­ta THL:n artik­ke­lis­ta Sydän­sai­rau­den ylei­sem­piä kuin kos­kaan seu­raa­van­lai­sen lauseen: 

    Vii­meis­ten parin­kym­me­nen vuo­den aika­na sepel­val­ti­mo­tau­ti­kuol­lei­suus on las­ke­nut jon­kin ver­ran nopeam­min kuin koh­taus­ten ilmaantuvuus …

    THL yllä­pi­tää (KTL yllä­pi­ti) sydän- ja veri­suo­ni­tau­ti­re­kis­te­riä. Yhteen­ve­to­ja en nois­ta saa­nut, joten oli­si pitä­nyt itse teh­dä yhteen­ve­to isois­ta tau­lu­kois­ta. En nyt sii­hen ryhtynnyt.
    (Minus­ta on tiet­tyä huu­mo­ria seu­raa­vas­sa THL:n lausees­sa (link­ki sivul­le yllä)(anteeksi jos jon­kun mie­les­tä on makaa­be­ria näh­dä täs­sä huumoria):

    Vuon­na 2004 sydän- ja veri­suo­ni­tau­ti­kuol­lei­suu­den osuus koko­nais­kuol­lei­suu­des­ta oli lähes kak­si ker­taa suu­rem­pi kuin kaik­kien syö­pä­tau­tien yhteen­sä ja noin nel­jä ker­taa suu­rem­pi kuin tapa­tur­mien ja itse­mur­hien yhteensä.

    Voi kau­hee­ta, pitäis sitä kui­ten­kin syö­pään kuol­la tai teh­dä kau­la­kiik­ku nii ettei sv-tau­tiin kuolis!)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Cati­li­na: “Arvat­kaas mis­tä se työ­ter­veys­huol­lon “yleis­lää­kä­ri­ta­soi­nen avo­sai­raan­hoi­to” useim­mi­ten löy­tyy, ja min­kä muis­ta resurs­seis­ta se siis on pois.”

    Ei sitä tar­vit­se arva­ta, se tie­de­tään. Sitä löy­tyy niin yksi­tyi­sil­tä lää­kä­ria­se­mil­ta kuin myös ter­veys­ke­kuk­sis­ta, mut­ta sen rahoit­taa tilaa­ja, siis yritys.
    Kela kor­vaa puo­let “tar­peel­li­sis­ta ja koh­tuul­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta”, mut­ta useis­sa tapauk­sis­sa työ­ter­veys­huol­to on laajempi.
    Työ­ter­veys­huol­to on laki­sää­teis­tä, joten ilman ei pitäi­si olla yhtään työntekijää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Älä nyt dra­ma­ti­soi, Riitta!

    Ei koko yhteis­kun­taa voi­da jär­jes­tää jon­kin mar­gi­naa­li­sen ryh­män tar­pei­den mukaan. Hyvin har­va äiti on uupu­nee­na­kaan “vaa­ral­li­nen” lapsilleen. 

    Pikem­min­kin kun “äidit tun­te­vat jak­sa­mi­sen­sa rajat” on ruvet­tu lii­oit­te­le­maan nor­maa­lie­lä­mään kuu­lu­vaa väsy­myk­sen ja kyl­läs­ty­mi­sen tun­net­ta. Tämä näkyy itse asias­sa joka elä­män alu­eel­la. Jos­sain vai­hees­sa joka toi­nen julk­kis oli masen­tu­nut tai työs­sä uupu­nut. Sit­tem­min, kun asia ei ole enää niin muo­di­kas­ta, niin otsi­kot ovat har­ven­tu­neet. Asen­ne­ky­sy­mys mie­les­tä­ni pitkälle…

    Sitä pait­si:

    Pik­ku­las­ten pahoin­pi­te­ly­jä rapor­toi­daan nyky­ään enem­män kuin ennen sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den aikaa. Tämä voi tie­tys­ti joh­tua alen­tu­nees­ta ilmoi­tus­kyn­nyk­ses­tä, mut­ta aina­kaan ei voi­da väit­tää, että kal­toin koh­te­lu oli­si las­ten lai­tos­hoi­don ansios­ta vähentynyt. 

    Saat­taa­pa olla juu­ri päin­vas­toin, kos­ka äiti voi vie­raan­tua jos­sain mää­rin lap­ses­taan näh­den tätä vain muu­ta­man het­ken aamui­sin ja iltai­sin arke­na. Lap­set tapaa­vat olla vie­lä stres­saa­van päi­vä­ko­ti­päi­vän jäl­keen hyvin han­ka­lia ja altis­taa näin van­hem­mat nega­tii­vi­sil­le tun­teil­le. Päi­vä­ko­ti­lap­sil­la on huo­mat­ta­vas­ti enem­män mm. infek­tioi­ta ja uni­häi­riöi­tä kuin koti­lap­sil­la. (Tut­ki­mus­ta löy­tyy, jos tarvitaan)

    Hyvin käyt­täy­ty­vän, iloi­sen lap­sen kans­sa­han on ääret­tö­män pal­kit­se­vaa olla, var­sin­kin kun se on oma rak­kain. Ei kai kukaan muu­ten lap­sia tek­si­kään. Ei minus­ta ole olen­nais­ta onko lap­sen kans­sa koko päi­vän vai kak­si tun­tia, jos se kak­si tun­tia rasit­taa enemmän. 

    Myös vau­vo­jen pahoin­pi­te­lyt eli lähin­nä rajut ravis­te­lu­ta­pauk­set ovat ilmoi­tus­ten mukaan lisään­ty­neet. Kyl­lä­hän toi­sen ihmi­sen läs­nä­olo, vaik­ka tämä oli­si­kin vie­lä kol­mi­vuo­tias nos­taa kyn­nys­tä käyt­tää avoin­ta väki­val­taa. En minä voi­si pahoi­pi­del­lä vau­vaa­ni, jos esi­koi­nen tapit­tai­si sil­mät ymmyr­käi­si­nä vieressä. 

    En nyt tie­tys­ti muu­ten­kaan pahoin­pi­te­li­si vau­vaa, mut­ta jos sel­lai­nen tai­pu­mus oli­si, niin hel­pom­paa sen hen­ki­ses­ti oli­si, jos kukaan ei oli­si sitä havainnoimassa. 

    Yleen­sä­kin täl­lai­set tapauk­set ovat tie­tys­ti las­ten­suo­je­lun eivät­kä päi­vä­hoi­don pii­riin kuu­lu­via eikä nii­tä pitäi­si minus­ta sekoit­taa kes­ke­nään ollenkaan. 

    Jär­je­tön aja­tus, että koko ikä­luo­kal­le on tar­jot­ta­va koko­päi­väi­nen lai­tos­hoi­to, jot­ta joku mie­len­vi­kai­nen kotiäi­ti ei pahoin­pi­te­li­si las­taan. Ihan mui­ta tuki­toi­mia tar­vi­taan sii­nä tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Noh, ter­veys­kes­kuk­set ovat onnek­si jär­keis­tä­neet näi­den tur­hien sai­ras­lo­ma­to­dis­tus­ten jakoa. Espoos­sa aina­kin on ollut tapa­na, että saik­ku­to­dis­tuk­sen fluns­sa­oi­reis­ta saa suo­raan tis­kil­tä ilman mitään sen kum­mem­paa vastaanottoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. tpyy­luo­ma:

    Sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa jos­sa yri­tyk­set eivät investoi/palkkaa niin rahan pai­na­mi­nen tuot­taa lisää rahaa sukanvarteen.

    Niin ja riip­puu myös rahan pai­na­mi­ses­ta. Jos kes­kus­pank­ki sitou­tuu kor­keam­paan nomi­naa­li­seen BKT:hen, niin lisä­ra­han pai­na­mi­nen lisää yri­tys­ten investointeja/palkkaamista.

    lii­an vanha:

    Viro on hyvä esi­merk­ki, val­tio leik­ka­si bud­jet­ti­aan alen­ta­mal­la vir­ka­mies­ten palkkoja.
    Se mer­kit­si vir­ka­mies­tan eli yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen las­kua ja työt­tö­myys pamah­ti liki 19 %:iin.
    Ei val­tio rahaa mihin­kään jem­ma vaan jakaa sitä vir­ka­mies­ten tai tukien kaut­ta yhte­kun­taan ja paran­taa näin yksi­tyis­tä kulutuskykyä

    ööö… ei. Toi­sin kuin voi­si luul­la vir­ka­mies­ten kulu­tus ei oo sama asia kuin yksi­tyi­nen kulutus.

    Ei ne kan­sa­lai­set ja yri­tyk­set­kään sitä rahaa jem­maa, jos kes­kus­pank­ki haluaa/pystyy sitou­tu­maan kor­keam­piin tuloi­hin tulevaisuudessa.

    Samu­li Saarelma:

    Oleel­lis­ta asian kulu­tuk­sen kan­nal­ta on se, että ihmi­nen itse ei vähen­nä pal­ve­lun kulutusta.

    Yri­tät­kö sanoa, että olis paha asia, jos ihmi­set vähen­täs ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lui­den kulu­tus­ta, vai että ihmi­set ei suos­tu vähen­tä­mään nii­den kulu­tus­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, että hin­ta nousee?

    Ter­veys­pal­ve­lui­den kulut­ta­mis­ta ei pidä tukee, kos­ka ter­veys­pal­ve­luil­la ei oo juu­ri vai­ku­tus­ta ter­vey­teen (on the mar­gin). Ihmi­set luul­ta­vas­ti käyt­täs “lii­kaa” ter­veys­pal­ve­lui­ta vaik­ka ne jou­tus mak­sa­maan kaik­ki kus­tan­nuk­set itte. Ter­veys­pal­ve­lui­den tuke­mi­nen vaan pahen­taa ongelmaa.

    Kari:

    Se voi tie­ten­kin olla, että tuo­ta raha­po­li­tiik­kaa on käy­tän­nös­sä han­ka­laa (mah­do­ton­ta?) hoi­taa oikein, mut­ta mil­lä refe­rens­seil­lä me osaam­me sit­ten sen parem­min hoi­taa samaa ongel­maa val­tion inves­toin­ti­po­li­tii­kan avul­la? Luu­li­sin sen ole­van vie­lä astet­ta han­ka­lam­paa, kos­ka näh­däk­se­ni sii­nä on ole­mas­sa kaik­ki raha­po­li­tii­kan han­ka­luu­det ja vie­lä kasa mui­ta ongel­mia (esi­mer­kik­si siltarumpupolitikointi).

    Just näin + raha­po­li­tiik­ka rea­goi val­tion inves­toin­ti­po­li­tiik­kaan. Jos raha­po­li­tiik­ka toi­mis täy­del­li­ses­ti, niin inves­toin­ti­po­li­tii­kal­la ei olis mitään vai­ku­tus­ta koko­nais­ky­syn­tään, mut­ta on tie­tys­ti aika sel­vää, että raha­po­li­tiik­ka ei toi­mi täy­del­li­ses­ti. Sil­ti osa inves­toin­ti­po­li­tii­kan hyö­dys­tä menee huk­kaan, kun se neut­ra­loi­daan rahapolitiikalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Tuos­ta Hesa­rin Irlan­ti­ju­tus­ta osui minul­le sil­mään seuraava:

    Jos Irlan­nin pank­kien anne­taan kaa­tua, järis­tyk­set kul­ke­vat rahoi­tus­sek­to­ria pit­kin kaik­kial­le euro­mai­hin, sil­lä monel­la ulko­mai­sel­la pan­kil­la on suu­ret vas­tuut Irlannissa. 

    Hesa­ri ensin syyt­tää Irlan­tia (ja mui­ta­kin PIIGS mai­ta) hol­tit­to­mas­ta tou­hus­ta, jon­ka hal­pa raha mah­dol­lis­ti. Sit­ten kuin huo­maa­mat­ta se mai­nit­see sen todel­li­sen syyl­li­sen, eli mui­den euro­mai­den pan­kit, jot­ka eivät rahan hin­noit­te­lus­saan huo­mioi­neet ris­kiä, vaan luot­ti­vat sii­hen, että kyl­lä muut euro­maat nämä tör­sää­jät pelastavat. 

    Minus­ta ongel­ma ei täs­sä ole­kaan se, että jot­kut ovat tuh­lan­neet rahaa, jota heil­le rop­pa­kau­pal­la kaa­det­tiin, vaan sii­nä, että nii­den kaa­ta­jien ei anne­ta nyt tuta sitä, että hin­noit­te­li­vat ris­kit päin mäntyä. 

    Tie­dän, että täs­sä nyky­ti­lan­tees­sa ei pys­ty­tä asial­le enää teke­mään, vaan on nöyr­ryt­tä­vä pank­kien pelas­ta­mi­seen (sii­tä­hän täs­sä on kyse, ei Irlan­nin tai Krei­kan pelas­ta­mi­ses­ta). Täs­tä ja 2008:n krii­sis­tä pitäi­si nyt kui­ten­kin oppia sen ver­ran, että raha­maa­il­man sään­nöt vään­net­täi­siin vih­doin­kin sel­lai­sik­si, että ris­kit voi­vat oikeas­ti kaa­tua lai­naa­jien omaan nis­kaan, mikä pakot­tai­si hei­dät sit­ten hin­noit­te­le­maan ne oikein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Hei te, jot­ka olet­te sil­lä kan­nal­la että anne­taan pank­kien kaa­tua vaan. Neu­vo­kaas nyt sit­ten nii­tä piru­par­ko­ja, joil­la on jon­kun ver­ran tilil­lä rahaa kaihi‑, suo­ni­koh­ju- ja ohi­tus­leik­kaus­ta var­ten? Muis­te­len luke­nee­ni että kaik­kia iso­jen pank­kien tal­le­tuk­sia ei val­tio pys­ty takaamaan.

    Minua alkaa ihan oikeas­ti hir­vit­tää. Minä ja ukko­kul­ta eläm­me eläk­kei­den eli yhteis­kun­nan hyvän­tah­toi­suu­den varas­sa; miten keh­nos­ti luu­let­te voi­van käy­dä yksi­lö­ta­sol­la? Näl­kään­kö pitää varau­tua? Asun­non mene­tyk­seen ja yhteis­ma­joi­tuk­seen jos­sa­kin tyh­jil­leen jää­nees­sä koulussa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Olen Lii­an Van­han ja Mik­ko Säre­län kans­sa samaa miel­tä, että nii­den sai­ras­lo­maa lää­kä­ril­tä hake­vis­ta työn­te­ki­jöis­tä koi­tu­vat kus­tan­nuk­set sai­si aivan hyvin kaa­taa työ­nan­ta­jien nis­kaan täy­si­mää­räi­se­nä. Ehkä se sai­si hei­dät oikeas­ti miet­ti­mään tou­hun jär­ke­vyyt­tä. Täl­lai­sen aivan tur­han tou­hun rahoi­tet­ta­mi­sen lopet­ta­mi­nen joko jul­ki­sen ter­vey­den­hoi­don tai kela­kor­vaus­ten kaut­ta on erin­omai­nen sääs­tö­koh­de. Lää­kä­ri ei pys­ty totea­maan fluns­saa yhtään sen parem­min kuin kuka tahan­sa maal­lik­ko kuu­me­mit­ta­rin kanssa. 

    Fluns­sa­sai­rai­den ihmis­ten (tai hei­dän las­ten­sa) juok­sut­ta­mi­nen lää­kä­ris­sä vain jon­kun todis­tuk­sen vuok­si on puh­das­ta ihmis­ten kiusaa­mis­ta ja lisäk­si joh­taa vain tau­tien leviä­mi­seen, kun fluns­sa­po­ti­laat tule­vat köhi­mään sin­ne odotushuoneisiin. 

    Tou­hu on siis puh­das­ta jul­ki­sin rahoin sub­ven­toi­tua ihmis­ten sim­pu­tus­ta. Vas­ta jos joku on saman vuo­den aika­na jotain vii­det­tä ker­taa fluns­san vuok­si pois­sa, voi­si todis­tus­ten vaa­ti­mi­nen olla perus­tel­tua. Taval­li­set ker­ta tai kak­si vuo­des­sa pitäi­si työ­nan­ta­jien taju­ta ole­van ihan nor­maa­lia menoa. Niis­tä oikeas­ti hui­jaa­vis­ta syn­ty­vät tap­piot ovat takuul­la mini­maa­li­sia ver­rat­tu­na nii­hin kus­tan­nuk­siin, joi­ta täy­sin rehel­lis­ten ihmis­ten todis­tus­rum­bas­ta syntyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Komp­paan aikai­sem­pia kom­men­toi­jia sai­ras­lo­ma­lää­kä­rin­to­dis­tus­ten täy­si­mää­räi­sen las­kut­ta­mi­sen työ­nan­ta­jal­ta suhteen.

    Lää­kä­rin­to­dis­tus­ta tar­vi­taan mones­ti myös osoit­ta­maan sitä, että hen­ki­lö on ter­ve. Onko jotain estet­tä sil­le, ettei eri­lai­siin lupa-asia­kir­joi­hin yms. tar­vit­ta­via lää­kä­rin­to­dis­tuk­sia voi­si las­kut­taa suo­raan täy­si­mää­räi­se­nä asiak­kaal­ta itsel­tään? Täl­lai­sia lupia tar­vit­se­vat ovat yleen­sä aina­kin sen ver­ran mak­su­ky­kyi­siä, ettei se muu­ta­man kym­pin las­ku lää­kä­rin­to­dis­tuk­ses­ta talout­ta kaataisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Samu­li Saarelma:

    Tie­dän, että täs­sä nyky­ti­lan­tees­sa ei pys­ty­tä asial­le enää teke­mään, vaan on nöyr­ryt­tä­vä pank­kien pelastamiseen 

    Niin siis tämä on just se paik­ka mis­sä käy­tän­nös­sä ne sään­nöt teh­dään. Jos meil­lä on sel­lai­set sään­nöt, että aina kun joku epä­on­nis­tuu, niin se pelas­te­taan veron­mak­sa­jien rahal­la, niin on ihan sama min­kä­lai­set sään­nöt meil­lä on nimellisesti.

    Nii­den raha­lai­tok­sien pitää vaan antaa men­nä nurin mit­kä on nurin menos­sa. Jos ollaan huo­lis­saan kysyn­nän romah­ta­mi­ses­ta, niin kes­kus­pank­ki vaan pitää nomi­naa­li­sen kan­san­tu­lon kas­vut­ren­dil­lä ja jos ollaan huo­lis­saan tal­let­ta­jien rahois­ta, niin sit veron­mak­sa­jat voi mak­saa tal­let­ta­jil­le nii­den rahat takas, mut­ta osak­kee­no­mis­ta­jien ja lai­noit­ta­jien pitää kan­taa valin­to­jen­sa seu­rauk­set. (mun mie­les­tä kans tallettajien…)

    Anna-Lii­sa:

    Minua alkaa ihan oikeas­ti hir­vit­tää. Minä ja ukko­kul­ta eläm­me eläk­kei­den eli yhteis­kun­nan hyvän­tah­toi­suu­den varas­sa; miten keh­nos­ti luu­let­te voi­van käy­dä yksi­lö­ta­sol­la? Näl­kään­kö pitää varau­tua? Asun­non mene­tyk­seen ja yhteis­ma­joi­tuk­seen jos­sa­kin tyh­jil­leen jää­nees­sä koulussa?

    Ei tart­te varau­tua näl­kään, älä huoli.

    Jos teil­lä on suu­rem­pia raho­ja pank­ki­ti­leil­lä kuin mitä tal­le­tus­ta­kaus kos­kee, niin nii­tä voi hajaut­taa muu­al­le, esim. johon­kin koko maa­il­man­mark­ki­nat kat­ta­vaan osa­ke­ra­has­toon tai muu­hun sellaiseen.

    Vii­me­kä­des­sä raja­na sil­le miten huo­nos­ti yksi­lö­ta­sol­la voi käy­dä on ihmis­ten hyvä­sy­dä­mi­syys. Eikö­hän sitä aina joku tar­joa ruo­kaa niil­le joil­la menee huo­nos­ti huo­li­mat­ta sii­tä, että ovat hoi­ta­neet omat asian­sa kunnolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Samu­li Saarelma:

    Olen Lii­an Van­han ja Mik­ko Säre­län kans­sa samaa miel­tä, että nii­den sai­ras­lo­maa lää­kä­ril­tä hake­vis­ta työn­te­ki­jöis­tä koi­tu­vat kus­tan­nuk­set sai­si aivan hyvin kaa­taa työ­nan­ta­jien nis­kaan täysimääräisenä.

    Niin siis tar­koi­tat vis­siin työn­te­ki­jän niskaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Anna-Lii­sa:

    Hei te, jot­ka olet­te sil­lä kan­nal­la että anne­taan pank­kien kaa­tua vaan. Neu­vo­kaas nyt sit­ten nii­tä piru­par­ko­ja, joil­la on jon­kun ver­ran tilil­lä rahaa kaihi‑, suo­ni­koh­ju- ja ohi­tus­leik­kaus­ta var­ten? Muis­te­len luke­nee­ni että kaik­kia iso­jen pank­kien tal­le­tuk­sia ei val­tio pys­ty takaamaan. 

    No kan­nat­tai­si var­maan kat­soa, mihin ne rahan­sa lait­taa. Tus­kin luot­tai­sit minuun, mut­ta kyl­lä minä löy­dän ihmi­siä ja fir­mo­ja, jot­ka _tasan varmasti_ ne rahat mak­sa­vat takai­sin­kin. Tuot­to voi olla hei­kom­pi, mut­ta sii­tä­hän on kyse­kin: suu­rem­pi tuot­to on suu­rem­pi ris­ki. Ihan pää­tön­tä, että veron­mak­sa­jien rahoil­la mak­se­taan suu­rem­pi tuot­to pie­nem­mil­lä riskeillä.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Samu­li Saarelma:

    Minus­ta ongel­ma ei täs­sä ole­kaan se, että jot­kut ovat tuh­lan­neet rahaa, jota heil­le rop­pa­kau­pal­la kaa­det­tiin, vaan sii­nä, että nii­den kaa­ta­jien ei anne­ta nyt tuta sitä, että hin­noit­te­li­vat ris­kit päin mäntyä. 

    Ei, vaan ongel­ma on se, että polii­ti­kot kuvit­te­le­vat ymmär­tä­vän­sä asiat parem­min kuin sinä ja minä (=mark­ki­nat). Eivät osaa, eivät­kä ole kos­kaan osan­neet­kaan, mut­ta yli­mie­li­syyt­tä aina riittää.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Pank­kien kaa­ta­jil­le toi­nen kysy­mys; kun asun­to­lai­na­pank­ki kaa­tuu niin peri­vät koko asun­to­lai­nan saman tien. Mis­tä ihmees­sä minä sii­nä tilan­tees­sa saan rahat? Menee­kö kämp­pä alta pilk­ka­hin­taan sil­le jol­la sat­tuu ole­maan muu­ta­ma ton­ni sukan­var­res­sa, loput lai­nas­ta jään sit­ten auki pan­kin konkurssipesänhoitajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Lap­sia on hakat­tu kaut­ta maa­il­man­his­to­rian. Se on vas­ten­mie­lis­tä, mut­ta tot­ta. Se on ollut lai­ton­ta­kin vas­ta rei­lut pari­kym­men­tä vuot­ta — suun­nil­leen saman aikaa kuin sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus on ollut olemassa.

    Nyky­ään las­ten pahoin­pi­te­lyk­si ilmoi­te­taan se, jos äiti tai isä tukis­taa, puris­taa, jne., niin­kuin oikein on. Näi­den ilmoit­ta­mi­nen on lisään­ty­nyt, kos­ka ennen näi­tä pidet­tiin nor­maa­lei­na kasvatusmenetelminä.

    Sinän­sä en ole eri miel­tä sii­tä, että pahoin­pi­te­ly­jen vähen­tä­mi­nen ei voi olla perus­te­lu las­ten päi­vä­hoi­dol­le. Aivan pien­ten las­ten ravis­te­lut ja muut sai­raat tou­hut eivät myös­kään tie­ten­kään ole kos­kaan olleet ns. nor­maa­le­ja asioi­ta. Point­ti­na­ni onkin lähin­nä se, että nykyi­nen las­ten­suo­je­lu­käy­tän­tö on hämär­tä­nyt rajan sel­keäs­ti pato­lo­gi­sen pahoin­pi­te­lyn ja sel­lai­sen toi­min­nan välil­lä, joka vie­lä pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten oli ns. normimeininkiä. 

    Tämä ei ole myös­kään puo­lus­te­lua sel­lai­sel­le toi­min­nal­le, mut­ta sen on tar­koi­tus osoit­taa että nämä “ennen oli parem­min”- jutut ovat täyt­tä ros­kaa. Ennen ei ollut parem­min. Käy­tän­nös­sä kaik­ki ennen 70-luvun lop­pu­puo­lis­koa syn­ty­neet ikä­luo­kat ovat jou­tu­neet koke­maan enem­män tai vähem­män fyy­sis­tä kurit­ta­mis­ta, so. tukis­ta­mis­ta, luu­nap­pe­ja, jne. jois­ta nyky­päi­vä­nä teh­täi­siin välit­tö­mäs­ti lastensuojeluasioita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Art­tu­ri,

    Ei, tar­koi­tan todel­la­kin työ­nan­ta­jan. Hän on se, joka vaa­tii fluns­sa­pois­sao­los­ta lää­kä­rin­to­dis­tus­ta. Työn­te­ki­jä tie­tää kyl­lä itse­kin ole­van­sa sai­ras. Ei hän sii­hen mitään todis­tus­ta tar­vit­se (ja taval­li­sen fluns­san tapauk­ses­sa tämä on ainoa asia, mitä hän lää­kä­ril­tä saa, para­ne­mi­nen ei sen lää­kä­ri­käyn­nin vuok­si nopeu­du lain­kaan, kor­kein­taan päinvastoin).

    Jos työ­nan­ta­jan pitäi­si kan­taa koko­naan kus­tan­nus, hän alkai­si ehkä vähän tar­kem­min poh­tia sitä, onko tou­hus­sa mitään jär­keä. Nyt, kun hän pää­see tou­hus­ta mui­den sub­ven­tiol­la, hänes­tä tämä voi vai­kut­taa hyvin­kin fik­sul­ta kei­nol­ta estää työn­te­ki­jöi­den pin­naa­mi­nen sai­rau­den verukkeella. 

    Jos työn­te­ki­jän pitää se todis­tus mak­saa, seu­rauk­se­na oli­si sit­ten sel­lais­ta, että ihmi­set eivät voi jää­dä pois sai­rau­den vuok­si työs­tä, kos­ka heil­lä ei ole varaa mak­saa lää­kä­ril­le sen tur­han­päi­väi­sen lapun kir­joitt­mi­ses­ta. Seu­rauk­se­na taas täs­tä ei oli­si vain se, että koko sai­ras­pois­sao­lon idea romut­tui­si, vaan myös se, että juu­ri fluns­sat leviäi­si­vät tehok­kaam­min, kun ihmi­set tuli­si­vat sai­rai­na työ­pai­kal­le viruk­si­aan työ­ka­va­reil­leen jakelemaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Art­tu­ri:

    Niin siis tämä on just se paik­ka mis­sä käy­tän­nös­sä ne sään­nöt teh­dään. Jos meil­lä on sel­lai­set sään­nöt, että aina kun joku epä­on­nis­tuu, niin se pelas­te­taan veron­mak­sa­jien rahal­la, niin on ihan sama min­kä­lai­set sään­nöt meil­lä on nimellisesti. 

    En tar­koit­ta­nut sitä, että vain nimel­li­ses­ti muu­te­taan sys­tee­miä, vaan sitä, että sää­te­lyl­lä teh­dään sys­tee­mis­tä sel­lai­nen, että pank­kien romah­ta­mi­nen on mah­dol­lis­ta ilman, että koko talous menee jumiin. Minus­ta nyt ollaan lii­an myö­häs­sä täs­sä. Jos nyt alet­tai­siin pääs­tää iso­ja pank­ke­ja kon­kurs­siin, seu­rauk­se­na on sit­ten koko raha­lii­ken­teen jumiu­tu­mi­nen ja vaik­ka pit­käl­lä täh­täi­mel­lä täs­tä­kin sel­vi­tään, lyhyel­lä täh­täi­mel­lä se voi­si aiheut­taa suur­ta tuhoa. Leh­mann Brot­her­sin kon­kurs­si oli hyvin lähel­lä lau­kais­ta juu­ri tämän. 

    Ote­taan jon­kin­lai­nen ana­lo­gia. Sano­taan, että kapeas­sa sal­mes­sa iso mat­kus­ta­ja­lai­va ajaa lii­an kovaa ja on kurs­sil­la tör­mä­tä pie­neen sou­tu­ve­nee­seen. Jos lai­va kään­tää ruo­rin­sa niin, että vält­tää sou­tu­ve­neen, seu­rauk­se­na on lai­van karil­le ajoon ja suu­ri mää­rä ihmi­suh­re­ja. Tör­mää­mi­nen sou­tu­ve­nee­seen aiheut­taa myös nii­tä uhre­ja. Sekä sou­tu­ve­nei­li­jä että ne lai­van mat­kus­ta­jat ovat täy­sin syyt­tö­miä kohtaloonsa. 

    Sinun ehdo­tuk­se­si vas­taa sitä, että pako­te­taan tuo karil­le ajo. Varus­ta­mo, joka on lai­van taka­na, saa sii­tä kär­siäk­seen isot vahin­got, aivan kuten pank­kien omis­ta­jat sai­si­vat, jos pan­kit meni­si­vät konk­kaan. Tämä on toki moraa­li­ses­ti oikein, mut­ta ei sil­ti minus­ta kor­vaa sitä, että samal­la aiheu­te­taan iso mää­rä täy­sin viat­to­mia ihmi­suh­re­ja pie­nen mää­rän sijaan. Tämä on se syy, mik­si vas­tus­tan tätä. 

    Se, mitä minä ehdo­tan, vas­taa täs­sä ana­lo­gias­sa sitä, että lai­van ohjaa­moon pako­te­taan otta­maan val­tion val­vo­ja, joka pitää huo­len sii­tä, ettei kaa­sua pai­ne­ta lii­kaa tai kap­tee­nin niin yrit­täes­sä teh­dä, ottaa sen kaa­sun itse pois. Tämä ei auta tähän nyky­on­gel­maan, mut­ta kyl­lä sii­hen, ettei sama pää­se tois­tu­maan tulevaisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Pik­ku­las­ten pahoin­pi­te­ly­jä rapor­toi­daan nyky­ään enem­män kuin ennen sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den aikaa. 

    Niin­pä. Eihän sitä kukaan tien­nyt, mitä koto­na tapah­tui tai jos tie­si, niin eihän sitä tois­ten asioi­hin puu­tut­tu. Päi­vä­ko­ti on juu­ri­kin yksi niis­tä pai­kois­ta, jois­sa las­ten kal­toin­koh­te­lu huomataan.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että tämä on vähäi­sem­pi syy säi­lyt­tää päi­vä­hoi­to-oikeus kuin se, että oikeu­des­ta luo­pu­mi­nen joh­taa las­ten pom­pot­te­luun ja kave­ri­suh­tei­den kat­kea­mi­seen aina, kun jon­kun van­hem­mis­ta työ­ti­lan­ne muut­tuu. Kovin pien­ten las­ten vie­mis­tä päi­vä­ko­tiin en oikein ymmär­rä tai siis ymmär­rän, mut­ta toi­voi­sin, että kun­nal­la oli­si muun­kin­lais­ta pal­ve­lua tar­jol­la, jot­ta väsy­nyt äiti voi jos­kus levä­tä. Aikai­sem­min on ollut, mut­ta nyky­ään kodin­hoi­ta­jan saa vain jos on jo paho­ja ongelmia.

    En minä voi­si pahoi­pi­del­lä vau­vaa­ni, jos esi­koi­nen tapit­tai­si sil­mät ymmyr­käi­si­nä vieressä. 

    Esi­koi­nen­han sii­nä vaa­ras­sa onkin. Aina­kin minul­la kaik­ki vais­tot käs­ke­vät suo­je­le­maan vau­vaa ja vau­va-aika­na esi­koi­nen koet­te­li kovas­ti, var­sin­kin jos tuli härk­ki­mään kes­ken imetyksen.

    az, 6+6+6 ‑mal­li nime­no­maa mah­dol­lis­taa täy­den vuo­den koti­hoi­toa niil­le äideil­le, jot­ka nyt mene­vät heti van­hem­pain­va­paan päät­tyes­sä ja isä­kuu­kau­den alkaes­sa töi­hin. Isäl­le kor­va­mer­kit­ty osuus alkaa nimit­täin tuos­sa mal­lis­sa kol­mi­sen kuu­kaut­ta nykyis­tä myö­hem­min. Ne per­heet, jois­sa isä käyt­tää myös yhteis­tä osuut­ta per­he­va­pais­ta, tus­kin lisään­ty­vät. Onhan täs­sä 6+6+6 ‑mal­lis­sa jo nykyi­sen puo­len­tois­ta kuu­kau­den sijas­ta puo­li vuot­ta kor­va­mer­kit­ty­nä isälle.

    Toi­nen jut­tu sit­ten on se, että jos van­hem­pain­va­paat pite­ne­vät, niin jos­tain sekin raha on otettava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Päi­vä­ko­ti­lap­sil­la on huo­mat­ta­vas­ti enem­män mm. infek­tioi­ta ja uni­häi­riöi­tä kuin koti­lap­sil­la. (Tut­ki­mus­ta löy­tyy, jos tarvitaan) 

    Onko näis­sä tut­ki­muk­sis­sa las­ten kodit vakioi­tu? Nyky­ään koti­hoi­dos­sa on vali­koi­tu­nei­den äitien lap­sia, sel­lais­ten, jot­ka ihan oikeas­ti myös halua­vat lap­sen­sa itse hoi­taa, vaik­ka päi­vä­hoi­toa­kin oli­si tarjolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Jat­ko­na edel­li­seen, jot­tei pide­tä ihan höl­mö­nä, niin arki­ko­ke­mus­kin kyl­lä vah­vis­taa sen, että päi­vä­hoi­dos­sa sai­ras­tel­laan enem­män kuin koti­hoi­dos­sa. Toi­saal­ta en ole ollut lain­kaan pahoil­la­ni sii­tä, että esi­koi­nen kan­toi päi­vä­ko­dis­ta pöpö­jä kotiin, kun kuo­pus oli vie­lä koti­hoi­dos­sa. Kuo­pus sai­ras­ti ne fluns­sa lie­vi­nä ja hänel­la on ollut sel­väs­ti parem­pi vas­tus­tus­ky­ky nyt päi­vä­hoi­don alkaes­sa kuin esi­koi­sel­la, joka ei ollut sai­ras­ta­nut päi­vää­kään ennen hoi­don aloitusta.

    Eli tuol­la kysy­myk­sel­lä viit­ta­sin lähin­nä nii­hin tut­ki­muk­siin, joi­den mukaan koto­na kas­vaa kai­kin puo­lin onnel­li­sem­pia lapsia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Niin siis tar­koi­tat vis­siin työn­te­ki­jän niskaan?”

    Työ­nant­jal­la on direk­tio-oikeus ja sil­loin hänel­lä on myös mak­su­vel­vol­li­suus mää­räyk­sil­lään aiheut­ta­mis­ta kuluista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Kari Kos­ki­nen kir­joit­ti 23.11.2010 kel­lo 12:27:

    No kan­nat­tai­si var­maan kat­soa, mihin ne rahan­sa lait­taa. Tus­kin luot­tai­sit minuun, mut­ta kyl­lä minä löy­dän ihmi­siä ja fir­mo­ja, jot­ka _tasan varmasti_ ne rahat mak­sa­vat takai­sin­kin. Tuot­to voi olla hei­kom­pi, mut­ta sii­tä­hän on kyse­kin: suu­rem­pi tuot­to on suu­rem­pi riski.

    Tämä on sikä­li has­su argu­ment­ti, että pank­ki­ti­lin tuot­to on lähes­tul­koon nol­la, toi­sin sanoen sen ris­kin nime­no­maan EI pitäi­si olla iso.

    Joo, tie­dän että rikas­tua­kin voi ja on oma syy jos ei saa raho­jaan poi­ki­maan. Sitä en nyt täs­sä nyyh­ki­kään, mut­ta sen­tään var­maan jokai­nen mie­lel­lään pitäi­si omat rahan­sa tai aina­kin itse hävit­täi­si huo­nos­ti sijoittamalla.

    Näkö­jään pank­ki­tal­le­tus­ta­kin on vain osat­ta­va ruve­ta ajat­te­le­maan sijoi­tuk­se­na, jos­sa on ris­kin­sä sii­nä kuin pörssikeinottelussakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Riit­ta,

    Sil­loin mal­lin nimi oli­si 12+6. Tämä ei suin­kaan ole se, mitä kai­kil­la tämän mal­lin kan­nat­ta­jil­la on mie­les­sään. Vaan seu­rauk­se­na voi­si olla nime­no­maan tuhan­sit­tain sepa­raa­tio­ah­dis­tuk­sel­le ja riit­tä­mät­tö­män rin­ta­ruo­kin­nan vai­ku­tuk­sil­le altis­tet­tu­ja lap­sia, kun femi­nis­tiäi­dit kat­so­vat, että hei­dän tuli­si saa­da teh­dä uraa sii­nä kuin mies­ten­kin ja palai­si­vat työ­elä­mään jo 6kk jälkeen.

    Sit­ten puo­li­sot sopi­si­vat vii­mei­sis­tä 6kk kes­ke­nään. Täs­tä­hän mal­lin nimi tulee. Se voi­si yhtä hyvin olla siten 6+12.

    Luin jou­kon femi­nis­tien kir­joi­tuk­sia täs­tä aihees­ta ennen kuin kir­joi­tin aiem­man kom­men­tin. Niis­sä oli yksi näky­vä piir­re. Poh­din­ta sii­tä, mikä oli­si lap­sen par­haak­si, lois­ti pois­sao­lol­laan. Läh­tö­koh­ta­na oli ties mitä abstrak­tioi­ta suku­puol­ten tasa-arvos­ta tai muus­ta vastaavasta.

    Tämä on aasin­sil­lal­la Eli­nan kom­men­tis­ta hie­man off-topic­kia, mut­ta itseä­ni kyl­mä­si, että kaik­kien puo­luei­den nais­jär­jes­töt kan­nat­ta­vat tätä. Se voi siis hyvin­kin toteu­tua seu­raa­val­la vaalikaudella.
    Joten­kin näil­le ihmi­sil­le pitäi­si saa­da sitä ennen peril­le, että meil­lä on ole­mas­sa val­ta­va tie­teel­li­nen näyt­tö sii­tä, että se ei todel­la­kaan oli­si lap­sen parhaaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Ant­ti:

    Pank­kien kaa­ta­jil­le toi­nen kysy­mys; kun asun­to­lai­na­pank­ki kaa­tuu niin peri­vät koko asun­to­lai­nan saman tien. Mis­tä ihmees­sä minä sii­nä tilan­tees­sa saan rahat? Menee­kö kämp­pä alta pilk­ka­hin­taan sil­le jol­la sat­tuu ole­maan muu­ta­ma ton­ni sukan­var­res­sa, loput lai­nas­ta jään sit­ten auki pan­kin konkurssipesänhoitajalle. 

    Ei mene. Ethän sinä mitään raho­ja tar­vit­se, vaan pank­ki! Ei se kon­kurs­si­pe­sä (tms.) voi kävel­lä sen yli, mitä olet sopi­nut. Eli se kon­kurs­si­pe­sä saa ne sinun lyhen­nyk­se­si täs­mäl­leen kuten on sovittu.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Kari:

    Ei, vaan ongel­ma on se, että polii­ti­kot kuvit­te­le­vat ymmär­tä­vän­sä asiat parem­min kuin sinä ja minä (=mark­ki­nat). Eivät osaa, eivät­kä ole kos­kaan osan­neet­kaan, mut­ta yli­mie­li­syyt­tä aina riittää. 

    Minus­ta polii­tik­ko­jen ei tar­vit­se tie­tää, mitä ris­kit ovat ja onko ne oikein hin­noi­tel­tu, vaan ainoas­taan pitää huo­li sii­tä, että jos ris­kit toteu­tu­vat (eten­kin sys­tee­mi­ta­sol­la), seu­rauk­se­na ei ole se, että koko sys­tee­mi menee romuk­si ja kes­tää vuo­sia raken­taa se uudel­leen, vaan ainoas­taan se, että ne ris­ke­jä otta­neet kär­si­vät omis­sa nahoissaan. 

    En näe mitään meka­nis­mia, jol­la mark­ki­nat ottai­si huo­mioon nuo sys­tee­mi­ta­son ris­kit. Pank­ki­maa­il­mas­sa voi hyvin olla jär­ke­vää sel­lai­nen, että teh­dään 20% voit­toa vuo­des­sa sil­lä ris­kil­lä, että sit­ten ker­ran 20:ssä vuo­des­sa men­nään konk­kaan ver­rat­tu­na sii­hen, että teh­täi­siin 5% voit­toa, mut­ta ei men­täi­si konk­kaan. Kos­ka jokai­nen pank­ki las­kee tuol­la samal­la tavoin ja kon­kat luon­nol­li­ses­ti ovat kor­re­loi­tu­nei­ta, seu­rauk­se­na on se, että ker­ran 20:ssä vuo­des­sa kaik­ki pan­kit mene­vät konk­kaan. Täs­tä muul­le yhteis­kun­nal­le tule­vat seu­rauk­set ovat sel­lai­sia, ettei nii­tä kom­pen­soi se, että sii­nä välil­lä pan­kit tako­vat iso­ja voit­to­ja. Ongel­ma on ennen kaik­kea sii­nä, että pank­kien yhtä­ai­kai­ses­ta romah­ta­mi­ses­ta tule­vat ulkois­vai­ku­tuk­set eivät tule ote­tuk­si huo­mioon pank­kien päätöksenteossa. 

    Täs­sä näen ainoa­na kei­no­na nii­den kirot­tu­jen polii­tik­ko­jen pääs­tä­mi­sen asi­aan puut­tu­maan sää­tä­mäl­lä lake­ja, joil­la joko este­tään pank­kien ris­kin­ot­to niin, että sys­tee­mi­ta­son romah­dus on mah­dol­lis­ta tai sit­ten niin, että hyvi­nä aikoi­na pan­keil­ta pak­ko­ke­rä­tään veroa, jota käy­te­tään sit­ten huo­noi­na aikoi­na nii­den hen­gis­sä pitä­mi­seen. Jäl­kim­mäi­sen ongel­ma on tie­ten­kin se, että se ei hil­lit­se lain­kaan ris­kin­ot­toa, kos­ka ris­kiä otta­va pank­ki tulee pelas­te­tuk­si jär­ke­väs­ti toi­mi­vien pank­kien rahoil­la. Tuo pak­ko­ve­ro pitäi­si­kin voit­to­jen tms. sijaan sitoa­kin siten joten­kin sii­hen, kuin­ka ris­kil­lä taval­la pank­ki toimii.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa pitäi­si miet­tiä kuin­ka vähän hyvin­voin­tia monet elä­män lop­pu­vai­heen aktii­vi­set hoi­dot tuot­ta­vat. Täs­tä voi­si ker­toa ihmi­sil­le, jot­ta he voi­si­vat ajois­sa teh­dä hoi­to­tes­ta­men­tin ja vält­tyä monel­ta kiusal­ta. Sit­ten kun makaa jo let­kuis­sa niin on lii­an myö­häis­tä. Lää­kä­rit eivät halua itsel­leen lähes­kään niin aktii­vis­ta elä­män lop­pu­vai­heen hoi­toa kuin he poti­lail­leen toteut­ta­vat. Ihmi­sil­lä on sel­lai­nen har­ha­kä­si­tys, että sai­raa­lois­sa paran­net­tai­siin ihmi­siä. Har­va paran­tuu. Useim­pia vain pide­tään hengissä.

    Toi­nen asia ovat päih­deon­gel­mai­set. Kun nuo­ri iv-huu­mei­den käyt­tä­jä saa vaka­van infek­tion ja hänen yleis­ti­lan­sa las­kee, sai­raa­las­sa hän­tä hoi­de­taan uusim­mal­la tek­no­lo­gial­la lukuis­ten kirur­gien, radio­lo­gien, teho­hoi­don lää­kä­rien ja infek­tio­lää­kä­rien toi­mes­ta. Rahaa palaa 50 ton­nia ennen kuin ehtii ääneen sanoa kor­vaus­hoi­to. Sit­ten kun mies taas käve­lee, hänet pais­ka­taan kadul­le uusia pöpö­jä kerää­mään. Tämä vain yhte­nä esi­merk­ki­nä jär­jes­tel­män irrationaalisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Samu­li Saarelma
    “Käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa jo nyt ovat OECD-mai­den suu­rim­pia ns. “omas­ta tas­kus­ta” ‑mak­set­ta­vat terveydenhuoltokulut. ”

    Ter­vey­den­huol­lon mak­sut ovat kui­ten­kin aivan lii­an mata­lia. Mur­tu­neen sor­me­ni kip­saa­mi­nen mak­soi vähem­män kuin hiustenleikkuu. 

    Jokin tolk­ku se pitää mark­su­vin­ku­nas­sa­kin olla. Esi­mer­kik­si opis­ke­li­jat itke­vät niis­tä vii­den euron hammaslääkärikäynneistä.

    Fluns­sa­sai­rai­den ihmis­ten (tai hei­dän las­ten­sa) juok­sut­ta­mi­nen lää­kä­ris­sä vain jon­kun todis­tuk­sen vuok­si on puh­das­ta ihmis­ten kiusaamista

    Kuin­ka­han suu­res­sa osas­sa työ­pai­kois­ta on fluns­sa­lap­pu­käy­tän­tö, jos ne lap­pu­pol­ti­laat ker­ran tuk­ki­vat joka pai­kan? Kui­ten­kin var­maan­kin mel­kein kai­kil­la suu­ril­la fir­moil­la laput hae­taan työ­ter­veys­lää­kä­ril­tä, ei terveyskeskuksista.

    Minä olen sitä miel­tä että jos ter­vey­den­huol­toa halu­taan sub­ven­toi­da, niin sitä sub­ven­toi­daan sit­ten tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia. Ei niin että vasu­reil­le ja muil­le vas­taa­vil­le anne­taan täy­si sub­ven­tio ja yrit­tä­jil­le, kuten Suo­mes­sa tapa­na on, anne­taan jäl­leen ker­ran pelk­kä mak­sa­jan rooli.

    Jos halu­taan vähen­tää tur­hia tk-käyn­te­jä, niin nos­te­taan nii­tä mak­su­ja aivan kaut­ta lin­jan. Kyl­lä kenel­lä tahan­sa pitäi­si olla varaa mak­saa lää­kä­ri­käyn­nis­tä saman, mitä mak­saa kam­paa­jal­le. Suu­ri osa työt­tö­mis­tä kulut­taa paris­sa päi­väs­sä tupak­kiin sen, mitä menee ei-kroo­ni­ses­ti sai­raal­ta vuo­des­sa tk-maksuihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Pank­kien kaa­ta­jil­le toi­nen kysy­mys; kun asun­to­lai­na­pank­ki kaa­tuu niin peri­vät koko asun­to­lai­nan saman tien”

    Näkö­jään Iiron mör­kö-sadut elä­vät vieläkin.

    Pank­ke­ja on kaa­tu­nut sii­tä läh­tien kun pank­ki on keksitty.
    Lai­nat ovar raha­nar­vois­ta tava­raa ja vain tyh­mä kon­kurs­sin­hoi­ta­ja vaa­tii raho­ja oitis takaisn velalliselta.
    Nor­maa­lis­ti hoi­de­tut lai­nat myy­dään muil­le mark­ki­na­hin­taan ja velal­li­sel­le ilmoi­tet­tan uusi tili mihin voi mak­saa lyhennykset.

    Hoi­ta­mat­to­mat­kin lai­nat voi­daan myy­dä , mut­ta hin­ta on sit­ten ns pilk­ka­hin­ta esim Suo­men val­tio myi Arse­na­lin jäl­jel­le jää­neet mil­jar­di­lai­nat 100 mil­joo­nal­la euron pilkkahintaan.
    Se oli­si voi­nut mitä­töi­dä­kin ne myyn­nin sijas­ta ‚sil­loin vel­ka­van­keus oli­si lop­pu­nut 80000 ihmi­sel­tä, mut­ta niin ihmi­sy­tä­väl­li­nen toi­min­ta ei ollut mah­doll­si­ta Lip­po­sel­le, Nii­nis­töl­le eikä Siimekselle.

    Tosin velat ostet­tiin kal­liil­la hin­nal­la takai­sin kun poliit­ti­nen pai­ne nousi tar­peek­si suureksi.

    Nyt on Katai­nen syöt­tö­nyt meil­le uuden mör­kö-sadun ja tyh­mä kan­sa uskoo

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Samu­li Saarelma,
    Lake­ja ja sään­te­lyä eit­tä­mät­tä on syy­tä kehit­tää, mut­ta… Niin kau­an kuin veron­mak­sa­jien piik­ki on auki, on nai­via kuvi­tel­la, ettei­kö joku vetäi­si nii­tä raho­ja lii­viin­sä. Ei pank­kien, edes kaik­kien, kaa­tu­mi­nen ker­taal­leen ole niin paha asia kuin epäs­ta­bii­li sys­tee­mi, jon­ka rahoit­ta­vat veronmaksajat.

    Tie­ten­kin on “eräi­den taho­jen” etu­jen mukais­ta raken­nel­la “too big to fail” ‑myyt­tiä.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Luin jou­kon femi­nis­tien kir­joi­tuk­sia täs­tä aihees­ta ennen kuin kir­joi­tin aiem­man kommentin. 

    Kan­nat­taa aina suh­tau­tua luke­maan­sa kriit­ti­ses­ti. Nykyi­sel­lään äitiys­lo­ma kes­tää kol­mi­sen kuu­kaut­ta (105 arki­päi­vää), van­hem­pain­va­paa puo­li­sen vuot­ta (158 arki­päi­vää) ja isä­kuu­kausi kuusi viik­koa. Tuos­sa 6+6+6 ‑mal­lis­sa sekä äitiys­lo­man että isä­kuu­kau­den pituus kas­vaa puo­leen vuo­teen, van­hem­pain­va­paa pysyy suu­rin piir­tein nykyi­sen mit­tai­se­na. En usko, että per­heis­sä tähän 6+6+6 ‑mal­liin siir­ty­mi­nen aina­kaan aikais­tai­si isän kotiin jää­mis­tä. Ne jot­ka halua­vat isän kotiin jo vau­van olles­sa puo­li­vuo­tias tai jopa nuo­rem­pi, voi­vat sen jo nyt tehdä.

    Sitä pait­si olen anta­nut itsel­le­ni ker­ta, että teo­riat sii­tä, kuin­ka lap­si pys­tyi­si kiin­ty­mään vain yhteen hoi­ta­jaan on todet­tu paik­kaan­sa­pi­tä­mät­tö­mik­si. Jo pie­ni vau­va kiin­tyy molem­piin van­hem­piin, jos he ovat hänen elä­mäs­sään tii­viis­ti läs­nä ja ensi­si­jai­sen hoi­ta­jan vaih­ta­mi­nen on ihan mah­dol­lis­ta hoi­taa pehmeästi. 

    Käy­tän­nös­sä kaik­ki ennen 70-luvun lop­pu­puo­lis­koa syn­ty­neet ikä­luo­kat ovat jou­tu­neet koke­maan enem­män tai vähem­män fyy­sis­tä kurit­ta­mis­ta, so. tukis­ta­mis­ta, luu­nap­pe­ja, jne. jois­ta nyky­päi­vä­nä teh­täi­siin välit­tö­mäs­ti lastensuojeluasioita. 

    Täs­tä muis­tui­kin mie­lee­ni netin vau­va­pals­toil­la taa­jaan käy­tä­vät kes­kus­te­lut kuri­tus­vä­ki­val­las­ta. Moni äiti siel­lä perus­te­lee ja puo­lus­te­lee tukis­ta­mi­sia luu­na­pin anta­mi­sia sil­lä, ettei hän kyke­ne muu­hun­kaan, kun taa­pe­ro pitää saa­da pois pahan­teos­ta ja vau­va vaa­tii väli­tön­tä hoi­vaa. Jos jul­ki­ses­ti kir­joit­taa näin, niin en uskal­la aja­tel­la, miten näi­tä koti­hoi­dos­sa ole­via lap­sia oikeas­ti koh­del­laan. Vaik­ka vaka­vat pahoin­pi­te­ly­ta­pauk­set ovat­kin har­vi­nai­sia, niin lie­vää väki­val­taa lap­set kyl­lä koto­na koh­taa­vat edel­leen var­sin yleisesti.

    Lisäk­si tie­däm­me myös yhä enem­män pit­kän rin­ta­ruo­kin­nan (aina­kin 12kk) hyö­dyis­tä ihmi­sen fyy­si­sel­le ter­vey­del­le ja mah­dol­li­ses­ti jopa älykkyydelle. 

    Isom­paa vau­vaa ime­te­tään kol­mes­ta vii­teen ker­taa päi­väs­sä (ja aika mon­ta ker­taa yös­sä, vaik­kei neu­vo­lan mukaan pitäi­si). Se onn­nis­tuu työs­sä­käy­väl­tä­kin. Minä olen itse asias­sa imet­tä­nyt jo pidem­pään työs­sä­käy­vä­nä äiti­nä kuin kotiäitinä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Sylt­ty:

    Mur­tu­neen sor­me­ni kip­saa­mi­nen mak­soi vähem­män kuin hiustenleikkuu. 

    Mitä väliä? Ei ole mitään jär­keä sys­tee­mis­sä, jos­sa ihmi­sen pitäi­si miet­tiä, kip­saut­taa­ko kät­tään. Tukan­leik­kuul­le sen sijaan on monia vaihtoehtoja. 

    Suu­ri ongel­ma ter­vey­den­hoi­dos­sa mark­ki­naoh­jaa­vuu­den suh­teen on sii­nä, että taval­li­nen ihmi­nen ei kai­kis­sa tapauk­sis­sa todel­la­kaan ole se oikea taho teke­mään pää­tös­tä sii­tä, mitä kan­nat­taa teh­dä, vaan lää­kä­ri. Tätä sit­ten koi­te­taan kor­ja­ta vakuu­tuk­sil­la, mut­ta kuten jo aiem­min kir­joi­tin, ne top-kulut­ta­jat ter­vey­den­hoi­to­me­nois­sa ovat maat, jois­sa on vakuu­tus­poh­jai­nen sys­tee­mi, USA yli­voi­mai­se­na ykkösenä. 

    Kuin­ka­han suu­res­sa osas­sa työ­pai­kois­ta on fluns­sa­lap­pu­käy­tän­tö, jos ne lap­pu­pol­ti­laat ker­ran tuk­ki­vat joka pai­kan? Kui­ten­kin var­maan­kin mel­kein kai­kil­la suu­ril­la fir­moil­la laput hae­taan työ­ter­veys­lää­kä­ril­tä, ei terveyskeskuksista. 

    Aivan ja kuten Lii­an van­ha kir­joit­ti, KELA sit­ten kor­vaa tuos­ta 50%. Ja tämä raha on luon­nol­li­ses­ti pois­sa jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon puo­lel­ta. Juu­ri tuo räjäh­tä­nyt työ­ter­vey­den­huol­to ja sii­hen liit­ty­vän KELA-kor­jaa­mi­sen pai­su­mi­nen on yhte­nä syy­nä sii­hen, että jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on resurs­si­pu­las­sa. Kuten kir­joi­tin, minul­la ei ole mitään sitä vas­taan, jos työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat nii­tä lap­pu­ja, jos sit­ten mak­sa­vat koko­nai­suu­te­na sen tou­hun kus­tan­nuk­set. KELA-kor­vaus pois työ­ter­vey­den­hoi­dol­ta. Tai ei nyt sano­ta näin kate­go­ri­ses­ti, mut­ta nyt aina­kin kai­kel­ta tuol­lai­sel­ta perus­tou­hul­ta, jos­sa lää­kä­riä ei tar­vi­ta mis­tään ter­vey­del­li­ses­tä syys­tä, vaan ainoas­taan sen sai­ras­lo­ma­la­pun kirjoittamiseen.

    Minä olen sitä miel­tä että jos ter­vey­den­huol­toa halu­taan sub­ven­toi­da, niin sitä sub­ven­toi­daan sit­ten tas­a­puo­li­ses­ti kaikkia. 

    Olen samaa miel­tä ter­vey­denhuol­lon suh­teen. Sai­ras­lo­ma­lap­pu­jen kir­joit­ta­mi­nen fluns­sa­po­ti­lail­le ei kui­ten­kaan sitä ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Samu­li Saarelma:

    En näe mitään meka­nis­mia, jol­la mark­ki­nat ottai­si huo­mioon nuo sys­tee­mi­ta­son riskit.

    Sinun pitää luot­taa vähem­män itsee­si ja enem­män markkinoihin!

    Tuos­sa sinun esi­mer­kis­sä pan­kit ei sais lai­naa (jos val­tio ei takais kaik­kien pan­keil­le lai­nan­nei­den raho­ja.) Usein on niin, että mark­ki­noil­la on ihan hyvät mene­tel­mät suit­sia ris­ki­käyt­täy­ty­mis­tä, mut­ta polii­ti­kot puut­tu­vat mark­ki­noi­den toi­min­taan ja aiheut­ta­vat ongelmia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Minus­ta ongel­ma ei täs­sä ole­kaan se, että jot­kut ovat tuh­lan­neet rahaa, jota heil­le rop­pa­kau­pal­la kaa­det­tiin, vaan sii­nä, että nii­den kaa­ta­jien ei anne­ta nyt tuta sitä, että hin­noit­te­li­vat ris­kit päin mäntyä. 

    Minua häi­rit­see se, että jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa näh­dään vain kak­si vaih­toeh­toa. Joko pan­kit pääs­te­tään kon­kurs­siin Leh­man Brot­her­sin tyy­liin, jon­ka seu­rauk­se­na pank­kien väli­siä vas­tui­ta sel­vi­tel­lää vuo­si­kau­pal­la ja koko rahoi­tus­sek­to­ri on käyt­tö­kel­vo­ton vuo­sia. Tai sit­ten pan­kit pelas­te­taan nah­koi­neen päi­vi­neen jul­ki­sel­la rahal­la. Minun mie­les­tä­ni sii­hen väliin mah­tuu vaih­toeh­to, jos­sa pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jat pyy­hi­tään koko­naan pois (val­tio tulee uudek­si omis­ta­jak­si), pan­kin van­hoil­ta vel­ko­jil­ta lei­ka­taan osa saa­mi­sis­ta pois, ja pank­ki jat­kaa muu­ten toi­min­taan­sa kuten ennen (no ehkä vähän vähem­män hol­tit­to­mas­ti). Tämä oli­si tie­tys­ti pitä­nyt teh­dä jo vuon­na 2008, jol­loin mel­kein kaik­ki pan­kit oli­si­vat pää­ty­neet val­tion omis­tuk­seen. Nyt meil­lä oli­si ollut jo kak­si vuot­ta aikaa myy­dä noi­ta pank­ke­ja tai­a­ki­sin yksi­tyi­seen omis­tuk­seen ja sii­vo­ta sot­kua muu­ten. Sen sijaan on valit­tu vie­lä­kin vuo­si­kausia jat­ku­va epä­var­muus koko talou­den ja rahoi­tus­sek­to­rin tulevaisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Sitä pait­si olen anta­nut itsel­le­ni ker­ta, että teo­riat sii­tä, kuin­ka lap­si pys­tyi­si kiin­ty­mään vain yhteen hoi­ta­jaan on todet­tu paik­kaan­sa­pi­tä­mät­tö­mik­si. Jo pie­ni vau­va kiin­tyy molem­piin van­hem­piin, jos he ovat hänen elä­mäs­sään tii­viis­ti läs­nä ja ensi­si­jai­sen hoi­ta­jan vaih­ta­mi­nen on ihan mah­dol­lis­ta hoi­taa pehmeästi. 

    Lap­si kiin­tyy vah­vem­mal­la siteel­lä ensi­si­jai­seen hoi­ta­jaan. Tämän ensi­si­jai­sen hoi­ta­jan pois­sao­lo aiheut­taa sepa­raa­tio­ah­dis­tuk­sen. Vah­vim­mil­laan tämä kiin­ty­mi­nen ja siten mah­dol­li­nen ahdis­tus on 9–10 kuu­kau­den van­hoil­la lap­sil­la. Lap­si voi käyt­täy­tyä näen­näi­sen mukau­tu­vas­ti (riip­puen mm. syn­nyn­näi­ses­ti tem­pe­ra­men­tis­ta) myös tois­si­jai­sen hoi­ta­jan hoi­vas­sa, mut­ta näis­sä tilan­teis­sa on mitat­tu lap­sen stres­si­ta­sot kor­keik­si. Ahdis­tus ei vält­tä­mät­tä näy päällepäin.

    On myös sel­kei­tä bio­lo­gi­sia ja evo­lu­tii­vi­sia syi­tä olet­taa, mik­si lap­si kiin­tyy ensi­si­jai­seen hoi­ta­jaan, ja tämä ilmiö havai­taan kai­kil­la kädellisillä.

    Oma käsi­tyk­se­ni täs­tä perus­tuu pal­jol­ti Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­sen kir­joi­hin ja viit­taa­miin tut­ki­muk­siin. Aina­kaan googlen avul­la en ole löy­tä­nyt vas­tak­kais­ta osoit­ta­vaa vaka­vaa tut­ki­mus­ta. Ehkä voit sel­lais­ta osoittaa?

    Nykyi­sin äidit pää­osin hoi­ta­vat pie­net lap­set, moni koti­hoi­don­tuen tur­vin kol­me­vuo­ti­aak­si asti. Ikä­vän moni tosin palaa työ­elä­mään jo pal­jon aiem­min, moni vai­hees­sa (9–10kk) jos­sa lap­sen kehi­tys tar­vit­si­si äidin jat­ku­vaa läs­nä­oloa kaik­kein eniten.
    Lap­sen etu edel­lyt­täi­si äitien pidem­män hoi­to­mah­dol­li­suu­den tuke­mis­ta entisestään. 

    Mut­ta uuden lain­sää­dän­nön ehdo­tuk­sen kes­kei­nen aja­tus nime­no­maan on ollut päin­vas­tai­ses­ti nais­ten ura­kes­kei­syy­den nykyis­tä­kin vie­lä sel­väs­ti vah­vem­pi lain­sää­dän­nöl­li­nen tuke­mi­nen äidin hoi­to­vas­tuu­ta isäl­le siir­tä­mäl­lä. Ihmet­te­len jos tätä ei 6+6+6 mal­lia tuke­vis­ta kir­joi­tuk­sis­ta huomaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. En mal­ta olla vie­lä mai­nit­se­mat­ta, että Vau­raus ja Aika teok­sen argu­men­taa­tio puhuu hyvin vah­vas­ti argu­ment­ti toi­sen­sa jäl­keen kotiäi­tiy­den tuke­mi­sen puo­les­ta. Luin teok­sen eilen tois­ta­mi­seen Sata-komi­tean tuek­si, ja häm­mäs­tyin kuin­ka muu­ta­mil­la lisäyk­sil­lä, jot­ka eivät ole sisäl­lön kans­sa lain­kaan ris­ti­rii­das­sa vaan pikem­min nouse­vat sii­tä esil­le, teos muun­tuu kotiäi­tiys-yhteis­kun­nan puolustuspuheeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Jos jul­ki­ses­ti kir­joit­taa näin, niin en uskal­la aja­tel­la, miten näi­tä koti­hoi­dos­sa ole­via lap­sia oikeas­ti kohdellaan. 

    Mis­tä päät­te­let, että juu­ri koti­hoi­dos­sa ole­vat altis­tu­vat enem­män tukis­ta­mi­sil­le ja luunapeille?

    Kyl­lä sitä ehtii kai­ken­lais­ta väki­val­taa har­joit­taa aamui­sin, iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin, jos pitää sitä oikeu­tet­tu­na ja vaik­ka ei pitäisikään.

    Vali­tet­ta­vas­ti asias­ta tus­kin on mitään sel­vi­tys­tä, joten en voi vedo­ta kuin rajal­li­siin koke­muk­sii­ni ystä­vä- ja tut­ta­va­per­heis­tä. En ole sel­lais­ta havain­toa teh­nyt, että ruu­miil­lis­ta kurit­ta­mis­ta har­ras­tet­tai­siin enem­män per­heis­sä, jos­sa hoi­de­taan kum­mat­kin sisa­ruk­set kotona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. tcrown:

    Minun mie­les­tä­ni sii­hen väliin mah­tuu vaih­toeh­to, jos­sa pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jat pyy­hi­tään koko­naan pois” 

    Tuo on kai osa­keyh­tiön osak­kuu­den alku­pe­räi­nen tar­koi­tus kon­kurs­si­ti­lan sat­tues­sa. Osa­kas menet­tää vain osa­ke­pää­oman­sa eikä muu­ta. Jos­tain syys­tä tuo­ta ei halu­ta käyt­tää osa­keyh­tiö­muo­don hen­gen vas­tai­ses­ti vaan pää­oma pelas­te­taan jul­ki­sel­la rahalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Tai sit­ten pan­kit pelas­te­taan nah­koi­neen päi­vi­neen jul­ki­sel­la rahal­la. Minun mie­les­tä­ni sii­hen väliin mah­tuu vaih­toeh­to, jos­sa pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jat pyy­hi­tään koko­naan pois (val­tio tulee uudek­si omis­ta­jak­si), pan­kin van­hoil­ta vel­ko­jil­ta lei­ka­taan osa saa­mi­sis­ta pois”

    Tätä mal­lia käyt­ti­vät Ruot­si ja Nor­ja 90-luvun alus­sa menes­tyk­sek­kääs­ti. Ne jopa teki­vät voit­toa pankkikriisillä.
    Suo­mes­sa kävi päin­vas­toin, muis­ta vie­lä sel­väs­ti kun Las­si­la nau­roi, että noin ei voi menetellä.
    Eikä Suo­mes­sa meneteltykään.

    Suu­rin onagl­ma on , että futuu­ri­si­joi­tuk­set ovat karan­neet käsis­tä. Kun koko maa­il­man reaa­li­ta­lou­den bkt on 60 bil­joo­naa dol­la­rian niin futuu­ri­ta­lou­den sijoi­tuk­set ovat n 600 bil­joo­naa eli 10 ker­tai­set. Futuu­ri on itse asias­sa veik­kaus­ta jon­kun talou­del­li­sen teki­jän arvos­ta jona­kin päi­vä­nä. Ei sii­nä sinän­sä­mi­tään ongel­maa ole , mut­ta yhden­kään pan­kin tasees­sa ei ole niin pal­joa rahaa, että se sel­viäi­si edes pie­nis­tä tap­piois­ta futuurikaupasta.
    Vedon­lyön­tiä on har­joi­tet­tu sato­ja vuo­sia, mut­ta ei nii­den tap­pioi­den kor­vaa­mi­seen ole tar­vit­tu valtiota,

    Pan­kit ovat ollet ove­lia ja ne ovat sito­neet a) Raha­lii­ken­teen b) tal­le­tus­pank­ki­toi­min­nan c) futuu­ri­kau­pan ja inves­toin­ti­pank­ki­toi­min­nan samaan yri­tyk­seen ja se pakot­taa val­tiot aina pelas­ta­maan ne.

    Toi­nen ongel­ma on , että futuu­ri­vas­tuut ovat muu­ta­mal­la suu­rel­la pan­kil­la, jot­ka ovat avai­na­se­mas­sa myös rahan­vä­li­tyk­ses­sä ja yritysrahoituksessa.
    Tämä yhteys pitäi­si hajot­taa ja pank­kien kokoa rajoit­taa ris­kien hajauttamiseksi.

    Toi­nen ongel­ma ovat vas­tuun siir­tä­mi­sen vapaus eli osa Irlan­nin ja USA:n pank­kion­gel­mis­ta joh­tui sii­tä, että asun­to­lai­noi­tus ei ollut reaa­li­poh­jal­la. Pan­kit voi­vat myön­tää lai­no­ja mak­su­ky­vyt­tö­mil­le ja väis­tää vas­tuut myy­mäl­lä lai­nat eteenpäin.
    Kiel­tä­mäl­lä vas­tun siir­rot tai peri­mäl­lä niis­tä veroa tap­pio­ra­has­toon voi­daan näi­tä­kin ongel­mia vähentää.
    Ylee­sä­kin finans­sia­lan vas­tuu­ta itse aiheu­te­tuis­ta ongel­mis­ta pitäi­si lisätä.

    Kyl­lä yhteis­kun­nan­kin pitäi­si teh­dä ris­kiar­vioi­ta ja vähen­tää omaa ris­ki­ään ja pakot­taa ris­kien hajaut­ta­mi­seen eikä sal­lia kaik­kien munien eli yhteis­kun­nan kan­nal­ta tär­kei­den toi­min­to­jen olla samas­sa korissa.

    Vali­tet­ta­vas­ti poliit­ti­nen tah­to puuttuu

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Kyl­lä sitä ehtii kai­ken­lais­ta väki­val­taa har­joit­taa aamui­sin, iltai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin, jos pitää sitä oikeu­tet­tu­na ja vaik­ka ei pitäisikään. 

    Ehtii­hän sitä, mut­ta kun on sään­nöl­li­nen kon­tak­ti päi­vä­ko­tiin, niin tämä tulee her­kem­min ilmi.

    Itsel­lä­ni kaik­kein mus­tim­mat het­ket las­ten kans­sa ovat osu­neet kuo­puk­sen vau­va-aikaan ja nii­hin päi­viin, kun olem­me olleet kol­mi­sin koto­na. Vaik­ken ole lap­sia­ni pahoin­pi­del­lyt, niin olen alka­nut ymmär­tää, mil­lai­sis­sa tilan­teis­sa äidil­lä her­kim­min alkaa hih­na luistaa.

    Ihmet­te­len jos tätä ei 6+6+6 mal­lia tuke­vis­ta kir­joi­tuk­sis­ta huomaa. 

    Kyl­lä­hän sitä kai­ken­lais­ta kir­joi­te­taan, mut­ta se miten joku olet­taa jon­kun mal­lin toi­mi­van, ei muu­ta mihin­kään sitä, miten per­heet tosia­sial­li­ses­ti toi­mi­si­vat. En edel­leen­kään ymmär­rä, miten äidil­le kor­va­mer­ki­tyn pät­kän piden­tä­mi­nen 105 arki­päi­väs­tä puo­leen vuo­teen lyhen­täi­si äitien kotonaoloaikaa.

    Vah­vim­mil­laan tämä kiin­ty­mi­nen ja siten mah­dol­li­nen ahdis­tus on 9–10 kuu­kau­den van­hoil­la lapsilla. 

    Tämä onkin hyvä argu­ment­ti nime­no­maa 6+6+6 ‑mal­lin puo­les­ta, kos­ka täs­sä mal­lis­sa ansio­si­don­nais­ten päi­vä­ra­ho­jen mak­sa­mi­nen ei lopu tuos­sa kaik­kein pahim­mas­sa pai­kas­sa, niin kuin nykyi­sin tapahtuu.

    Täs­sä 6+6+6 ‑mal­lis­sa isä voi myös pitää oman puo­li­vuo­tis­pät­kän­sä mil­loin hyvän­sä ennen lap­sen kol­mi­vuo­tis­päi­vää. Kun äiti on oman pät­kän­sä pitä­nyt, hän voi jat­kaa hoi­to­va­paal­la kun­nes isä vuo­ros­taan jää kotiin.

    Ymmär­rän 6+6+6 ‑mal­lin kri­ti­soi­mi­sen lähin­nä sii­tä näkö­kul­mas­ta, että se kas­vat­taa meno­ja, kun ansio­si­don­nai­sia päi­vä­ra­ho­ja mak­set­tai­siin lähes yhdek­sän kuu­kaut­ta pidem­pään kuin nykyisellään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. tcrown:

    Minun mie­les­tä­ni sii­hen väliin mah­tuu vaih­toeh­to, jos­sa pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jat pyy­hi­tään koko­naan pois (val­tio tulee uudek­si omis­ta­jak­si), pan­kin van­hoil­ta vel­ko­jil­ta lei­ka­taan osa saa­mi­sis­ta pois, ja pank­ki jat­kaa muu­ten toi­min­taan­sa kuten ennen (no ehkä vähän vähem­män holtittomasti). 

    Olen samaa miel­tä, että tämä oli­si koko yhteis­kun­nan kan­nal­ta parem­pi vaih­toeh­to kuin koko rahoi­tus­jär­jes­tel­män romah­dus tai val­ta­vat pank­ki­tuet. Ongel­ma­na täs­sä on vain se, että miten väl­te­tään se, että tuos­sa tapauk­ses­sa omis­ta­jat ja vel­ko­jat ennem­min valit­se­vat konkurssin. 

    Perus­on­gel­ma on sii­nä, että sys­tee­mi kes­tää pien­ten teki­jöi­den kon­kurs­se­ja koh­tuul­li­sen hyvin. (Ame­ri­kas­sa on käsit­tääk­se­ni annet­tu tuhan­sien pik­ku­pank­kien men­nä konk­kaan tämän krii­sin aika­na), mut­ta usean ison teki­jän yhtä­ai­kai­nen kon­kurs­si panee koko sys­tee­min jäi­hin ja aiheut­taa isoa tuhoa monel­le muul­le­kin kuin raha­maa­il­mal­le itselleen. 

    Perus­on­gel­ma on minus­ta sii­nä, että pank­kien koko bis­nek­sen­te­ko perus­tuu sii­hen, että ne otta­vat pal­jon lai­naa (suh­tees­sa nii­den omaan pää­omaan) ja lai­naa­vat sitä eteen­päin. Romah­dus tulee sii­nä vai­hees­sa, kun vel­ko­jien luot­ta­mus sii­hen, että saa­vat rahan­sa takai­sin, kato­aa (kon­kreet­ti­sim­min tämä näkyy sil­loin, kun taval­li­set ihmi­set jonot­ta­vat nos­taak­seen sääs­tön­sä pois). Tuo ehdot­ta­ma­si aiheut­tai­si pank­kien romah­ta­mis­ten hel­pot­tu­mis­ta nykyi­ses­tään, kun vel­ko­jat pani­koi­tui­si­vat vie­lä nykyis­tä­kin hel­pom­min (kos­ka tie­täi­si­vät tuon val­tion peliin puut­tu­mi­sen tar­koit­ta­van heil­le tappioita). 

    Joten­kin pitäi­si siis pys­tyä saa­da tuo­tet­tua sys­tee­mi, jos­sa luot­ta­mus pank­kei­hin ei katoa täl­lai­sen lumi­pal­loe­fek­tin vai­ku­tuk­ses­ta, mut­ta toi­saal­ta pan­kit eivät pää­se hyväk­si­käyt­tä­mään sitä, että nii­den romah­duk­ses­ta seu­raa tuhoa muul­le yhteis­kun­nal­le, min­kä vuok­si ne tie­tä­vät ole­van­sa “too big to fail”. 

    Ja Art­tu­ri, et vas­tan­nut lain­kaan ulkois­vai­ku­tuk­siin. Tie­dän, että mark­ki­nat otta­vat kyl­lä huo­mioon toi­mi­joil­le itsel­leen koi­tu­vat ris­kit, mut­ta eivät ilman ulkois­ta puut­tu­mis­ta hin­noit­te­le lain­kaan sitä, mitä koko sys­tee­min romah­ta­mi­ses­ta on hait­taa ulko­puo­li­sil­le. Esi­mer­kis­sä­ni lai­naa­jat myös hyö­ty­vät kes­ki­mää­rin sii­tä, että pan­kit pelaa­vat ris­ki­pe­liä, vaik­ka sit­ten menet­täi­si­vät­kin osan vel­ka­saa­ta­vis­taan pank­kien ker­ran 20:ssa vuo­des­sa tapah­tu­vas­ta kon­kurs­sis­ta. Mut­ta he eivät kär­si nahois­saan täy­si­mää­räi­ses­ti sii­tä, että koko rahoi­tus­maa­il­ma on pari vuot­ta täy­sin sekai­sin usean pan­kin romah­taes­sa samanaikaisesti. 

    Jos ulkois­vai­ku­tuk­set ovat sinul­le outo käsi­te, mie­ti, mik­si maan­puo­lus­tus­ta ei jäte­tä mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si. Syy­nä on juu­ri se, että sinun ostaes­sa­si itsel­le­si maan­puo­lus­tus­ta, et voi estää sitä, että minä­kin hyö­dyn sii­tä. Ilman pak­koa taas minä en mak­sa sinul­le mitään, vaan loi­sin siivelläsi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Niin­pä ennen kuin ryh­dy­tään kur­jis­ta­maan pal­ve­lu­ja, pitäi­si sel­vit­tää, voi­si­ko saman teh­dä hal­vem­mal­la. Hal­li­tus ei voi teh­dä näi­tä pää­tök­siä kun­tien puo­les­ta, mut­ta se jou­tu­nee pakot­ta­maan kun­nat nii­hin val­tio­no­suuk­sien kautta.”

    Aina voi teh­dä hal­vem­mal­la, mut­ta har­voin organ­saa­tio kyke­nee itse muut­ta­maan omaa toi­min­taan­sa ilman ulko­puo­lis­ta pai­net­ta tai ohjausta.
    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la mää­rä­ra­ho­jen leik­kaus ei ole se pai­ne, joka pakot­ta toi­min­taa, sil­loin vain vähen­ne­tään pal­ve­lu­jen tuo­tan­toa eli lomau­te­taan pal­ve­lu­jen tuo­tan­non kan­nal­ta tär­keä suoritushenkilöstö .

    Minä olen sanee­ran­nut jul­kis­ta sek­to­ria n 30 vuot­ta ja omien koke­mus­te­ni perus­teel­la puh­taas­ti sisäi­ses­ti teh­ty sanee­raus ei onnis­tu eikä raho­jen rajoit­ta­mi­nen­kaan ole riit­tä­vä kannustin.
    Tar­vi­taan ulko­puo­li­nen pai­ne ja äänes­tä­jät voi­vat olla se jois­sain pai­kois­sa, mut­ta aivan lii­an harvassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. tcrown:

    Minua häi­rit­see se, että jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa näh­dään vain kak­si vaih­toeh­toa. Joko pan­kit pääs­te­tään kon­kurs­siin Leh­man Brot­her­sin tyy­liin, jon­ka seu­rauk­se­na pank­kien väli­siä vas­tui­ta sel­vi­tel­lää vuo­si­kau­pal­la ja koko rahoi­tus­sek­to­ri on käyt­tö­kel­vo­ton vuosia.

    No jos nii­den vas­tui­den sel­vit­te­ly kes­tää kau­an, niin sil­le tus­kin mah­taa mitään. Tar­koi­tus on kui­ten­kin vie­dä rahat niil­tä joi­den rahat kuu­luu men­nä, eikä niil­tä joil­ta polii­ti­kot halu­aa rahat viedä.

    Tuo väi­te sii­tä, että yhteis­kun­ta kaa­tui­si, jos pan­kit kaa­tui­si on usein tois­tel­tu, mut­ta sitä­kin har­vem­min todis­tet­tu. Ei pank­ki­au­to­maa­tit yht’ äkkiä häviä sei­nis­tä. Jos pank­kien infral­le on kysyn­tää, niin se ei jää käyttämättä.

    Eli­na:

    Mis­tä päät­te­let, että juu­ri koti­hoi­dos­sa ole­vat altis­tu­vat enem­män tukis­ta­mi­sil­le ja luunapeille?

    Ihan yksit­täi­se­nä anek­doot­ti­na, minua kuri­tet­tiin hoi­to­pai­kas­sa, mut­ta ei iki­nä kotona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Käy­tän­nös­sä kaik­ki ennen 70-luvun lop­pu­puo­lis­koa syn­ty­neet ikä­luo­kat ovat jou­tu­neet koke­maan enem­män tai vähem­män fyy­sis­tä kurit­ta­mis­ta, so. tukis­ta­mis­ta, luu­nap­pe­ja, jne. jois­ta nyky­päi­vä­nä teh­täi­siin välit­tö­mäs­ti lastensuojeluasioita.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Nimi­mer­kil­lä Koke­mus­ta on. Ylei­se­nä peri­aat­tee­na voi­si muis­taa, että täl­lai­sia mur­rok­sia arki­päi­väi­sis­sä asen­teis­sa ei tapah­du muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Ne kyp­sy­vät hiljalleen. 

    Sitä pait­si on vai­kea vahin­goit­taa ihmis­tä, jota rakas­taa. Sik­si las­ten kurit­ta­mi­nen tus­kin on ollut niin arki­päi­väis­tä kuin näkee väitettävän. 

    Vii­mek­si huo­ma­sin Vei­jo Meren kir­joit­ta­van jos­ta­kus­ta pato­lo­gi­ses­ti per­heel­leen rai­voa­vas­ta 1800-luvun suo­ma­lai­ses­ta aate­lis­mie­hes­tä, ikään kuin hän oli­si ollut tyyp­pie­si­merk­ki. Kaa­ri Utrio on jopa teh­nyt uran per­hee­ni­sien demo­ni­soin­nis­ta (mui­den mies­ten ohella).

    Intui­tii­vi­ses­ti­kin väit­teet las­ten kal­toin­koh­te­lus­ta sosi­aa­li­se­na nor­mi­na tun­tu­vat vääriltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. az, minus­ta ei oikein ole perus­tel­tua kas­vat­taa sitä osuut­ta per­he­va­pais­ta, joka äidin on pak­ko pitää tai muu­ten sen menet­tää koko­naan, nykyi­ses­tä kol­mes­ta kuu­kau­des­ta koko­nai­seen vuoteen. 

    Minä luo­tan täs­sä ja päi­vä­hoi­to­ky­sy­myk­ses­sä sii­hen, että yksit­täi­sen per­heen koh­dal­la paras ymmär­rys sii­tä, mikä on juu­ri hei­dän per­heen­sä koh­dal­la paras­ta, löy­tyy täs­tä per­hees­tä. Jos­kus voi men­nä pie­leen, mut­ta kyl­lä per­he byro­kraat­tia parem­min omat asian­sa tuntee.

    Art­tu­ri B: juu ja toi­se­na anek­doot­ti­na voi­si nos­taa esiin päi­vä­ko­deis­sa pal­jas­tu­neet pak­ko­syöt­tä­mis­ta­pauk­set, jois­ta tuli­kin tuo­mio. Ei se päi­vä­ko­tie­lä­mä­kään aina niin auvois­ta ole, vaik­ka omil­le lap­sil­le­ni onkin osu­nut hyvät hoitopaikat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Art­tu­ri:

    Tuo väi­te sii­tä, että yhteis­kun­ta kaa­tui­si, jos pan­kit kaa­tui­si on usein tois­tel­tu, mut­ta sitä­kin har­vem­min todis­tet­tu. Ei pank­ki­au­to­maa­tit yht’ äkkiä häviä sei­nis­tä. Jos pank­kien infral­le on kysyn­tää, niin se ei jää käyttämättä. 

    Miten tuo väi­te todis­tet­tai­siin? Yhteis­kun­nat eivät juu­ri anna pank­kien romah­taa, kos­ka tie­tä­vät, mitä sii­tä seu­rai­si. Tot­ta, pank­ki­au­to­maa­tit eivät häviä, mut­ta mitä niil­lä tekee, jos nii­tä kukaan ei ole täyt­tä­mäs­sä seteleillä? 

    Ongel­ma ei ole sii­nä, ettei­kö sys­tee­mi pit­käl­lä aika­vä­lil­lä palau­tui­si ja tosi­aan pank­ki-infral­le löy­tyi­si uudet omis­ta­jat, vaan sii­nä, että lyhyel­lä täh­täi­mel­lä sys­tee­min jää­ty­mi­ses­tä seu­raa isoa tuhoa muul­le taloudelle.

    Poh­jim­mil­taan on kyse sii­tä, että mark­ki­na­ta­lous on erin­omai­nen tapa opti­moi­da sys­tee­miä sil­loin, kun ollaan lähel­lä tasa­pai­no­ti­laa. Se ei kui­ten­kaan ota mitään kan­taa sii­hen, a) mitä tapah­tuu isois­sa tran­si­tiois­sa ja b) miten kau­an niis­tä palau­tu­mi­nen kestää. 

    Yksi ongel­ma on se, että täl­lai­ses­sa isos­sa tran­si­tios­sa ihmi­set yleen­sä pani­koi­tu­vat ja pelaa­vat var­man pääl­le, mikä yksi­lön kan­nal­ta on fik­sua, mut­ta aiheut­taa sys­tee­mil­le, jon­ka koko toi­min­ta perus­tuu ihmis­ten väli­sel­le luot­ta­muk­sel­le, suur­ta tuhoa. Jos minä pidän raha­ni vuo­den ajan sukan­var­res­sa sen sijaan, että antai­sin ne pan­kil­le, häviän kor­ko­me­nois­sa mini­maa­li­ses­ti, mut­ta var­mis­tan sen, että en mene­tä kaik­kea, kun pank­ki romah­taa. Kun kaik­ki ajat­te­le­vat täl­lä samal­la tavoin, kaik­ki otta­vat rahan­sa pois pan­keis­ta ja seu­rauk­se­na on pank­kien romah­dus. Jos­sain vai­hees­sa luot­ta­mus pank­kei­hin palaa, mut­ta täl­lä välil­lä on aiheu­tet­tu val­ta­vaa tuhoa “tosi­ta­lou­del­le”, joka vaa­tii pyö­riäk­seen pankkisysteemiä. 

    Peri­aat­tees­sa voi­sin lai­na­ta nii­tä sukan­var­res­sa ole­via raho­ja­ni vaik­ka naa­pu­rin lähi­kau­pal­le, joka tar­vit­see luot­toa toi­min­tan­sa pyö­rit­tä­mi­seen, mut­ta kos­ka minul­ta puut­tuu kom­pe­tens­si täl­lai­seen tou­huun, teen sen sitä kaut­ta, että tal­le­tan raha­ni pank­kiin, joka lai­naa ne kau­pal­le. Jos tuo pank­ki puut­tuu tuos­ta välis­tä vähän­kin pidem­män aikaa, myös tuo kaup­pa menee nurin, kos­ka ei ole jär­jes­tel­mää, jos­sa minä uskal­tai­sin lai­na­ta raho­ja­ni koh­tuul­li­sel­la korol­la ja kaup­pa sai­si lai­naa koh­tuul­li­sel­la korol­la. Tämä kau­pan nurin­me­no on juu­ri sel­lai­nen ulkois­vai­ku­tus, jota pan­kit ja nii­den lai­noit­ta­jat eivät ota huo­mioon ris­kia­na­lyy­sis­sään, kos­ka niil­le sii­tä ei koi­du mitään haittaa. 

    Oikeas­taan koko kapi­ta­lis­ti­nen mark­ki­na­ta­lous vaa­tii pyö­riäk­seen ihmis­ten luot­ta­muk­sen toi­siin­sa. Jos luot­ta­mus mene­te­tään, tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set räjäh­tä­vät val­ta­vik­si (vrt. mitä vaik­ka­pa Mek­si­kon huu­me­kau­pas­sa tapah­tuu). Tämän luot­ta­muk­sen luo­mi­nen on asia, jota yksi­kään yksit­täi­nen toi­mi­ja ei huo­mioi aina­kaan koko pai­nol­la, kos­ka ylei­ses­tä luot­ta­muk­ses­ta on kai­kil­le yhteis­kun­nan jäse­nil­le hyö­tyä. Sii­hen liit­tyy myös ns. sosi­aa­li­nen pää­oma, jon­ka kas­vat­ta­mi­nen usein vaa­tii raa’an itsek­kään kapi­ta­lis­min suitsimista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Fil­la­ri­ton:

    Tuo on kai osa­keyh­tiön osak­kuu­den alku­pe­räi­nen tar­koi­tus kon­kurs­si­ti­lan sat­tues­sa. Osa­kas menet­tää vain osa­ke­pää­oman­sa eikä muu­ta. Jos­tain syys­tä tuo­ta ei halu­ta käyt­tää osa­keyh­tiö­muo­don hen­gen vas­tai­ses­ti vaan pää­oma pelas­te­taan jul­ki­sel­la rahalla. 

    Yleen­sä näis­sä pelas­ta­mis­ti­lan­teis­sa osak­kaat yleen­sä menet­tä­vät aika pal­jon. Äsket­täin Bri­tan­nias­sa RBS:ssä val­tios­ta tuli suu­rin omis­ta­ja. Tämän lisäk­si pörs­si­kurs­si on pudon­nut yli 90% sii­tä, mitä se oli 2007. Käy­tän­nös­sä pan­kin omis­ta­jia ei oli­si voi­nut ran­gais­ta enää anka­ram­min. Pan­kin vel­ko­jia ehkä oli­si voi­nut pääs­tä­mäl­lä pan­kin kon­kurs­siin, mut­ta sit­ten seu­rauk­se­na oli­si ollut tois­ten pank­kien kon­kurs­se­ja jne. Juu­ri näin mei­na­si käy­dä Leh­man Brot­her­sin men­nes­sä konkurssiin. 

    Ongel­ma (iso­jen) pank­kien kon­kurs­seis­sa taval­lis­ten osa­keyh­tiöi­den kon­kurs­sei­hin ver­rat­tu­na on se, että kon­kurs­sin het­kel­lä pan­kin toi­min­ta jää­tyy. Kukaan ei saa siel­tä rahaa ulos ennen kuin pit­kän set­vi­mi­sen jäl­keen. Kukaan ei halua olla se, jol­le jää mus­ta pek­ka käteen, niin­pä jo ennen kon­kurs­sia lai­na­ha­nat pan­naan kiin­ni ja siten aiheu­te­taan pan­kin kaa­tu­mi­nen sii­hen, ettei se saa mis­tään lai­naa. Täl­lä meka­nis­mil­la saa­daan nurin pank­ke­ja, jot­ka ilman tätä lai­naa­jien paniik­kia eivät oli­si kaa­tu­neet. Ja jos iso­ja pank­ke­ja menee usei­ta nurin, kes­tää pit­kään ennen kuin kaik­ki lai­nat ja saa­ta­vat on saa­tu set­vit­tyä (onko­han Leh­man Brot­he­ri­sin koh­dal­la tou­hua saa­tu vie­lä­kään pää­tök­seen). Ja koko tämän aikaa on epä­sel­vää kuka omis­taa ja mitä ja kuka on vel­kaa kenel­le. Ja ennen kaik­kea on saa­tu tuhot­tua ihmis­ten luot­ta­mus pank­ki­jär­jes­tel­mään, mikä tar­koit­taa sitä, että lai­nan saa­mi­nen on erit­täin vai­ke­aa, mikä tar­koit­taa puo­les­taan sitä, että tosi­ta­lous hyytyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Ongel­ma­na täs­sä on vain se, että miten väl­te­tään se, että tuos­sa tapauk­ses­sa omis­ta­jat ja vel­ko­jat ennem­min valit­se­vat konkurssin. 

    Sii­nä vai­hees­sa kun joko pan­kil­le tulee mak­su­häi­riö tai fiva vetää toi­mi­lu­van alta, val­tio har­kit­see pääs­tää­kö pan­kin kon­kurs­siin vai pak­ko­lu­nas­taa­ko ja samal­la vähän ran­kai­see pan­kin rahoit­ta­jia. Ei pak­ko­lu­nas­tuk­seen ennen­kän ole omis­ta­jan tai vel­ko­jan lupaa tarvittu.

    Tuo ehdot­ta­ma­si aiheut­tai­si pank­kien romah­ta­mis­ten hel­pot­tu­mis­ta nykyi­ses­tään, kun vel­ko­jat pani­koi­tui­si­vat vie­lä nykyis­tä­kin hel­pom­min (kos­ka tie­täi­si­vät tuon val­tion peliin puut­tu­mi­sen tar­koit­ta­van heil­le tappioita). 

    No, sit­ten pan­kin omis­ta­jien ja joh­don on syy­tä pitää se pank­ki sel­lai­ses­sa kun­nos­sa, että pan­kin rahoit­ta­jat usko­vat pan­kin pysy­vän pys­tys­sä. Ei se miten­kään mah­do­ton­ta ole, vähän kal­liim­paa tietysti.

    No jos nii­den vas­tui­den sel­vit­te­ly kes­tää kau­an, niin sil­le tus­kin mah­taa mitään. Tar­koi­tus on kui­ten­kin vie­dä rahat niil­tä joi­den rahat kuu­luu men­nä, eikä niil­tä joil­ta polii­ti­kot halu­aa rahat viedä. 

    Sehän on koko ehdo­tuk­se­ni point­ti, että sil­lä tuon vas­tui­den sel­vit­te­lyn voi­si vält­tää. Pan­kin rahoit­ta­jien saa­ma­jär­jes­tys kon­kurs­si­ta­pauk­ses­sa on mel­koi­nen juri­di­nen sot­ku, mut­ta kar­keas­ti on suh­teel­li­sen help­po jakaa pan­kin rahoit­ta­jat vaik­ka osak­kee­no­mis­ta­jiin, vakuu­det­to­miin vel­ko­jiin ja nii­hin, jot­ka ovat pan­kin vel­ko­jia lähin­nä käy­tän­nön syis­tä, eli esi­mer­kik­si pien­tal­let­ta­jat ja eri­lais­ten joh­dan­nais­so­pi­mus­ten vas­ta­puo­let. Nois­ta voi­daan aika hyväl­lä tark­kuu­del­la minun moraa­li­ta­ju­ni mukaan sanoa, että osak­kee­no­mis­ta­jat pitää heit­tää koko­naan pois, vakuu­det­to­mil­le vel­ko­jil­le mak­se­taan sen ver­ran vähem­män että pank­ki on taas riit­tä­vän vaka­va­rai­nen ja kol­man­nen voi jät­tää rauhaan.

    (Tämä ei tie­ten­kään toi­mi täl­lai­se­naan kuin ker­ran. Jos rahoi­tus­sek­to­ri odot­taa samaa seu­raa­val­la ker­ral­la, kaik­ki pan­kin vel­ka on johdannaismuodossa.) 

    Ei tie­ten­kään täy­del­li­nen rat­kai­su, ja aivan var­mas­ti tulee oikeus­mur­hia. Mut­ta pal­jon vähem­män kuin näis­sä “pelas­tuso­pe­raa­tiois­sa”.

    Ja mitä yhteis­kun­nan kaa­tu­mi­seen tulee, niin voi olla, että kaa­tu­mi­nen on lii­oit­te­lua, mut­ta kyl­lä se aina­kin mie­len­kiin­toi­nen tilan­ne oli­si, jos suu­ri osa ihmis­ten ja yri­tys­ten käyt­tö- ja sijoi­tus­va­ral­li­suu­des­ta lai­tet­tai­siin muu­ta­mak­si vuo­dek­si kon­kurs­si­pe­sän taak­se ja samaan aikaan käy­tän­nös­sä koko mak­su­lii­ken­ne lai­tet­tai­siin jumiin. Väit­täi­sin, että pank­kien pelas­ta­mi­nen on hal­paa lys­tiä tuo­hon ver­rat­tu­na, vaik­ka se yhteis­kun­ta nyt ei var­si­nai­ses­ti kaatuisikaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Tuo on kai osa­keyh­tiön osak­kuu­den alku­pe­räi­nen tar­koi­tus kon­kurs­si­ti­lan sat­tues­sa. Osa­kas menet­tää vain osa­ke­pää­oman­sa eikä muu­ta. Jos­tain syys­tä tuo­ta ei halu­ta käyt­tää osa­keyh­tiö­muo­don hen­gen vas­tai­ses­ti vaan pää­oma pelas­te­taan jul­ki­sel­la rahalla.

    Nykyis­ten pank­kien tapauk­ses­sa ongel­ma on, että pank­kien oman pää­oman pois pyyh­ki­mi­nen ei rii­tä alkuun­kaan vel­ko­jen kattamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Kuin­ka pal­jon kiin­ty­mys­suh­tees­ta on tut­ki­muk­sia kak­so­sil­la, jot­ka ovat kas­va­neet eri per­heis­sä tms? Sen tie­dän, että var­hai­nen kiin­ty­mys­suh­de ennus­taa hyvin voi­mak­kaas­ti suun­nil­leen kaik­kia asioi­ta, mitä voi kuvi­tel­la, kuu­kausi­pal­kas­ta huumeidenkäyttöön. 

    Mut­ta mis­sä mää­rin näis­sä kiin­ty­mys­suh­de­asiois­sa on oikeas­ti kyse sii­tä van­hem­mas­ta tms. hoi­ta­jas­ta, ja mis­sä mää­rin kyse on lap­ses­ta? Todel­la moni van­hem­pi, jol­la on usem­pi lap­si, voi hel­pos­ti tode­ta, että lap­set ovat kovin eri­lai­sia heti syn­ty­mäs­tään, kiin­ty­myk­sen osoit­ta­mi­sen jne. suhteen. 

    Olin itse osa-aikai­ses­ti (ja vai­mo toi­sen osa-ajan) koto­na nuo­rem­man olles­sa 6–9kk ikäi­nen, van­hem­pi poi­ka ei ollut päi­vä­hoi­dos­sa. Ei ollut herk­kua se, poi­ka oli (ja on vie­lä­kin) kovin huo­mion­ki­peä ja ulos­päin­suun­tau­tu­nut, ei ole helppoa. 

    Jos aja­tel­laan “enti­sai­ko­ja”, niin kol­me­vuo­ti­aan saat­toi lait­taa pihal­le leik­ki­mään ja siel­lä oli jotain toi­sia lap­sia, omia ja naa­pu­rin. Ei kuu­los­ta vas­tuul­li­sel­ta van­hem­muu­del­ta nyky­päi­vä­nä, mut­ta näin hom­ma hoi­tui sil­loin. Nyky­päi­vä­nä jos pis­tät ker­ros­ta­lon hiek­ka­laa­ti­kol­le 4v-lap­sen ilman hoi­ta­jaa, niin se on huos­taan­ot­to­ta­paus. En itse lait­ta­nut, tie­ten­kään, enkä lait­tai­si, mut­ta siis stan­dar­dit taas ovat ihan eri. 

    Point­ti on edel­leen: Ei ole kos­kaan ollut mitään kul­ta-aikaa, jol­loin lap­sis­ta pidet­tiin parem­paa huol­ta kuin nykyään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Samu­li Saarelma:

    Ja Art­tu­ri, et vas­tan­nut lain­kaan ulkois­vai­ku­tuk­siin. Tie­dän, että mark­ki­nat otta­vat kyl­lä huo­mioon toi­mi­joil­le itsel­leen koi­tu­vat ris­kit, mut­ta eivät ilman ulkois­ta puut­tu­mis­ta hin­noit­te­le lain­kaan sitä, mitä koko sys­tee­min romah­ta­mi­ses­ta on hait­taa ulkopuolisille. 

    Hmm. Jos nyt ole­tet­tai­siin, että veron­mak­sa­jat eivät mak­sai­si asian­sa sös­si­nei­tä pank­ke­ja kui­vil­le, vaan nii­den annet­tai­siin men­nä kon­kurs­sin, niin mik­si ne “sys­tee­mi­ris­kit” eivät välit­tyi­si mark­ki­na­me­ka­nis­min kautta?

    Tar­koi­tan siis sitä, että jos minä (=mark­ki­nat) lai­naan rahaa sil­le pan­kil­le, pitä­mäl­lä esi­mer­kik­si tiliä, niin toki­han minä sil­loin huo­mioin sen­kin, että kysei­nen pank­ki saat­taa men­nä nurin ja rahat jää­vät saa­mat­ta. Miten tämä ero­aa sii­tä, että lai­naan rahaa naa­pu­rin Peral­le; voi­han se olla, että Pera jou­tuu työt­tö­mäk­si (sys­tee­mi­ris­ki), mut­ta toki­han minä sen huo­mioin lai­na­tes­sa­ni, eli se on _sisäistetty_ lai­nan hintaan.

    Minä en siis väi­tä, ettet­kö voi­si oll­la oikeas­sa, mut­ta pitäi­si nyt ensin kek­siä perus­te­lut, että mik­si nii­tä kaik­kia ris­ke­jä ei oltai­si sisäis­tet­ty ja sit­ten voi­tai­siin miet­tiä meka­nis­me­ja joil­la ne sisäis­te­tään. Minun (ja ilmei­ses­ti myös Art­tu­rin) ehdoi­tus on se, että veron­mak­sa­jien pelas­tus­toi­mia ei oli­si tai tuli­si. Mut­ta mik­si tämä ei riittäisi?

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. En ole sel­lais­ta havain­toa teh­nyt, että ruu­miil­lis­ta kurit­ta­mis­ta har­ras­tet­tai­siin enem­män per­heis­sä, jos­sa hoi­de­taan kum­mat­kin sisa­ruk­set kotona. 

    Täl­lä het­kel­lä kaik­ki sisa­ruk­set hoi­de­taan koto­na sel­lai­sis­sa per­heis­sä, jois­sa se isom­pi­kin sisa­rus nime­no­maa halu­taan hoi­taa koto­na, vaik­ka päi­vä­hoi­to­kin oli­si mahdollista.

    az, Lii­sa Kel­tin­kan­gas-Jär­vi­nen kat­soo kaik­kia asioi­ta pel­käs­tään kehi­tysp­sy­ko­lo­gian näkö­kul­mas­ta. Ehkä hil­pein esi­merk­ki sii­tä, kuin­ka rajoit­tu­nut tämä näkö­kul­ma on, tuli erääs­sä radio­haas­tat­te­lus­sa. Hän nimit­täin pahek­sui sitä, miten usein bus­sis­sa näkee vau­vo­ja, jot­ka huu­ta­vat vau­nuis­saan. Ne kuu­lem­ma pitäi­si nos­taa heti syliin, ettei tule trau­mo­ja. Jokai­nen, joka on jos­kus bus­sis­sa vau­van kans­sa mat­kus­ta­nut, tie­tää kyl­lä, että pal­jon isom­man vahin­gon voi vau­val­le teh­dä, jos nos­taa sen lap­sen syliin liik­ku­vas­sa bus­sis­sa ja lii­ken­ne­ti­lan­ne vaa­tii teke­mään äkkijarrutuksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. > Minä olen sanee­ran­nut jul­kis­ta sektoria…

    Jul­ki­sen sek­to­rin ongel­ma on se, että siel­lä pyö­ri­vä raha ei ole pal­ve­lun­tuot­ta­jien omaa, vaan “jon­kun muun vero­ra­haa” joten pal­ve­lun­tuot­ta­jat he eivät suo­ra­nai­ses­ti hyö­dy sanee­rauk­ses­ta. Täl­löin kun­non insen­tii­viä teh­dä asioi­ta parem­min ei ole.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la hal­vem­mal­la teke­mi­nen joh­taa omis­ta­jien rikas­tu­mi­seen, joten omis­ta­jil­la on aina insen­tii­vi tehos­taa toimintaa.

    Jul­ki­nen pal­ve­lu voi olla teho­kas­ta jos sen kehit­tä­ji­nä ja joh­ta­ji­na on todel­li­sel­la tun­teen­pa­lol­la epäit­sek­kääs­ti asioi­ta hoi­ta­via visio­nää­re­jä, sekä näil­lä pal­kat­tu­na moti­voi­tu­nei­ta työn­te­ki­jöi­tä. Eli kor­kein­taan jos­sain rin­nak­kai­su­ni­ver­su­mis­sa, kos­ka käy­tän­tö on kyl­lä opet­ta­nut meil­le, että mel­kein kaik­ki polii­ti­kot (joh­ta­jat) kor­rup­toi­tu­vat käh­mi­jöik­si kun tilai­suus anne­taan ja työn­te­ki­jät gonah­ta­vat kun näke­vät joh­don käh­min­nän ja omien etu­jen ajamisen.

    Kun­ta­ta­lou­den (jul­ki­sen talou­den) ter­veh­dyt­tä­mi­nen vaa­tii­kin koko hyvä­ve­li­jär­jes­tel­män tuhoamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Ylei­se­nä peri­aat­tee­na voi­si muis­taa, että täl­lai­sia mur­rok­sia arki­päi­väi­sis­sä asen­teis­sa ei tapah­du muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Ne kyp­sy­vät hiljalleen. 

    Tot­ta, kaik­ki van­ho­ja tyt­tö­kir­jo­ja (Annat, Runo­ty­töt, Pik­ku Nai­set, yms.) luke­neet tie­tä­vät, että tätä kuri­tus­kes­kus­te­lua käy­tiin jo aina­kin 1800-luvul­la. Mut­ta ovat ne asen­teet sit­ten 1980-luvun­kin muut­tu­neet parem­paan suun­taan, vali­tet­ta­van hitaas­ti, mut­ta kumminkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. Riit­ta,

    Tuo bus­si­ta­paus on mar­gi­naa­lie­si­merk­ki, jos­sa on jää­nyt jokin kon­teks­ti huo­mioi­mat­ta, mut­ta tuo­ta päät­te­lyä ei miten­kään voi yleis­tää laa­jem­min, että kos­ka kehi­tysp­sy­ko­lo­gia ei suo­raan päde bus­sis­sa, niin mik­si kehi­tysp­sy­ko­lo­gia päti­si 9–10kk ikäi­sen koh­dal­la tms. “Kyl­lä van­hem­mat tie­tä­vät paremmin”

    Tuo on aivan kes­tä­mä­tön väi­te, tuo mitä sanot

    Jos­kus voi men­nä pie­leen, mut­ta kyl­lä per­he byro­kraat­tia parem­min omat asian­sa tuntee.

    Kyse ei ollut byro­kraa­tis­ta, vaan tie­tees­tä. Tuol­la väit­teel­lä­si voi­si perus­tel­la ihan mitä tahan­sa kult­tuu­ri­poh­jais­ta las­ten koh­te­lua. Esi­mer­kik­si mus­li­mi­per­heis­sä las­ten hak­kaa­mi­nen on ihan tavan­omai­nen kas­va­tus­ta­pa. Kyl­lä van­hem­mat var­mas­ti tie­tä­vät, mikä on lap­sel­le parhaaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Kari:

    Tar­koi­tan siis sitä, että jos minä (=mark­ki­nat) lai­naan rahaa sil­le pan­kil­le, pitä­mäl­lä esi­mer­kik­si tiliä, niin toki­han minä sil­loin huo­mioin sen­kin, että kysei­nen pank­ki saat­taa men­nä nurin ja rahat jää­vät saa­mat­ta. Miten tämä ero­aa sii­tä, että lai­naan rahaa naa­pu­rin Peral­le; voi­han se olla, että Pera jou­tuu työt­tö­mäk­si (sys­tee­mi­ris­ki), mut­ta toki­han minä sen huo­mioin lai­na­tes­sa­ni, eli se on _sisäistetty_ lai­nan hintaan. 

    Aivan, huo­mioit sen itsel­le­si koi­tu­van ris­kin sii­tä, että pank­ki menee nurin, etkä saa rahaa­si takai­sin. Et kui­ten­kaan huo­mioi sitä ris­kiä, että pank­ki menee nurin, raha­mark­ki­nat jää­ty­vät, sinun työ­nan­ta­ja­si ei saa lai­naa, eikä siten pys­ty mak­sa­maan palk­kaa­si, jon­ka vuok­si joko menee konk­kaan tai sinä jäät ilman palk­kaa­si. Tämä on se sys­tee­mi­ris­ki, joka ei tule huo­mioi­tua, vaik­ka pank­kien annet­tai­siin men­nä konkkaan. 

    Tuos­sa Peral­le lai­naa­mi­ses­sa ei ole saman­lais­ta sys­tee­mi­ris­kiä. Sii­hen ana­lo­gia oli­si sel­lai­nen, että Peran ja tuhan­nen muun saman paik­ka­kun­ta­lai­sen jää­des­sä työt­tö­mäk­si ja jät­täes­sä vel­kan­sa mak­sa­mat­ta, kysei­sel­lä paik­ka­kun­nal­la yhtäk­kiä kukaan ei uskal­la lai­na­ta kel­le­kään toi­sel­le. Eivät edes ne, joil­la oli­si rahaa. Se talou­del­li­nen toi­min­ta, joka on raken­tu­nut sen varaan, että ihmi­set lai­naa­vat toi­sil­leen ja luot­ta­vat, että lai­nat mak­se­taan takai­sin, romah­ta­vat. Tätä hait­taa et sinä huo­mioi lai­noit­taes­sa­si Peraa. 

    Ok, nyt sit­ten sanot, että sit­ten ne bis­nek­set, jot­ka ovat raken­tu­neet sen varaan, että luot­ta­vat saa­van­sa lai­no­ja, eivät ole hin­noi­tel­leet ris­kiä jää­dä ilman lai­naa oikein. Minus­ta juu­ri yhteis­kun­nan teh­tä­vä on luo­da se ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus, että tuol­lai­seen ei tar­vit­se ryh­tyä. Ja osa tätä luot­ta­mus­ta on juu­ri sitä, että ihmi­set uskal­ta­vat tal­let­taa rahan­sa pank­kiin, joka lai­naa nii­tä eteenpäin. 

    Kyl­lä bis­nes tie­ten­kin pyö­rii tilan­tees­sa, jos­sa mitään luot­ta­mus­ta kenen­kään välil­lä ei ole, mut­ta sii­nä vain tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set ovat aivan eri luokkaa. 

    Ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on asia, jol­la on suur­ta talou­del­lis­ta arvoa. Sen ansios­ta tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set voi­daan pai­naa hyvin alas ja sik­si talous toi­mii tehok­kaam­min. Sen luon­tia ei kukaan kui­ten­kaan pys­ty hin­noit­te­le­maan, kos­ka kyse on koko yhteis­kun­nan tasoi­ses­ta asias­ta. Jos tapaan sinut Hel­sin­gin kadul­la, luo­tan sinuun aivan eri tavoin, kun jos tapai­sin satun­nai­sen ihmi­sen Lago­sin kadul­la. Tämä joh­tuu sii­tä, että suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa sosi­aa­li­sen pää­oman tuot­ta­ma ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on eri luok­kaa kuin nigerialaisessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. az, yri­tät­kö nyt rin­nas­taa las­ten hak­kaa­mi­sen ja pien­ten las­ten päivähoidon?

    En yri­tä väit­tää, ettei­kö kehi­tysp­sy­ko­lo­gian tulok­set puol­tai­si koti­hoi­toa, mut­ta elä­mä ei ole pelk­kää kehi­tysp­sy­ko­lo­gi­aa. Tuo lin­ja-autoe­si­merk­ki oli tie­ten­kin kär­jis­tys, mut­ta vas­taa­via mui­ta vai­kut­ta­via teki­jöi­tä tulee mui­ta­kin mie­leen ja useim­mat päi­vä­hoi­to-oikeu­den ala­sa­ja­jat hyväk­sy­vät päi­vä­hoi­don eri­tyis­ti­lan­teis­sa. Per­heen oko­nais­ti­lan­teen kan­nal­ta voi päi­vä­hoi­to olla hyvä rat­kai­su ja mie­les­tä­ni koko­nais­ti­lan­teen pys­tyy per­he itse par­hai­ten arvioimaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Tämä on ehkä tur­han kon­kreet­tis­ta ja hyvin kau­ka­na sääs­töis­tä, mutta: 

    kyl­lä minä aivan ehdot­to­mas­ti nos­tai­sin huu­ta­van vau­van syliin bus­sis­sa ja näin olen teh­nyt­kin. En pel­käs­tään vau­van takia, vaan kor­va­tulp­pia tus­kin muka­naan kan­ta­vien kans­sa­mat­kus­ta­jien takia. 

    Mikään ei minus­ta ole ahdis­ta­vam­paa kuun­nel­ta­vaa kuin vau­van itku ja eri­to­ten sen kat­se­le­mi­nen, että asial­le ei teh­dä mitään.

    Vau­van voi nos­taa vaik­ka punai­sis­sa valois­sa seis­tes­sä ja men­nä istu­maan, jos nyt äkki­jar­ru­tus­ta niin kovas­ti pelkää. 

    En ole kos­kaan kuul­lut bus­sis­sa louk­kaan­tu­nees­ta, puhu­mat­ta­kaan kuol­lees­ta vau­vas­ta, vaik­ka lukui­sia olen sylis­sä näh­nyt. Sen sijaan tur­va­kau­ka­lois­ta huo­li­mat­ta hen­ki­lö­au­tois­sa näi­tä onnet­to­muuk­sia sat­tuu traa­gi­sin seu­rauk­sin eli Rii­tan huo­li tun­tuu hie­man liioittelulta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. tcrown:

    No, sit­ten pan­kin omis­ta­jien ja joh­don on syy­tä pitää se pank­ki sel­lai­ses­sa kun­nos­sa, että pan­kin rahoit­ta­jat usko­vat pan­kin pysy­vän pys­tys­sä. Ei se miten­kään mah­do­ton­ta ole, vähän kal­liim­paa tietysti. 

    No, tämä logiik­ka pätee tie­ten­kin sii­hen­kin, että mitään pelas­tus­ta ei käy­tet­täi­si, vaan pank­kien annet­tai­siin men­nä kon­kurs­siin tosin sil­lä erol­la, että tuos­sa kon­kurs­si­ta­pauk­ses­sa ne vel­ko­jat eivät oli­si niin säik­ky­jä kuin oli­si­vat täs­sä sinun sys­tee­mis­sä­si, kos­ka sinun sys­tee­mis­sä­si ne häviä­vät enem­män. Sinun sys­tee­mi­si oleel­li­nen point­ti on sii­nä, että sii­nä vel­ko­jil­le jäte­tään vähem­män kuin ne sai­si­vat sot­kui­ses­ta kon­kurs­si­pe­sän set­vi­mi­ses­tä. Muu­ten­han ei kaa­tu­mas­sa ole­vaa pank­kia ole mah­dol­lis­ta pelas­taa eloon pump­paa­mat­ta sii­hen veron­mak­sa­jien rahaa. 

    Peri­aat­tees­sa siis val­tion pitäi­si hypä­tä kelk­kaan hyvin aikai­ses­sa vai­hees­sa, jot­ta vel­ko­jat eivät ole ehti­neet pani­koi­tua ja vetää raho­jaan pois hor­ju­val­ta pan­kil­ta. Jos ovat ehti­neet, niin sit­ten pan­kil­la on jäl­jel­lä ne pien­si­joit­ta­jat, jot­ka eivät tie­ten­kään ehdi rea­goi­da mihin­kään samal­la nopeu­del­la kuin isot pelaa­jat. Jos val­tio ei sit­ten raas­ki sosia­li­soi­da hei­dän raho­jaan pitääk­seen pan­kin elos­sa, lop­pu­tu­los on se, että val­tion käsis­sä on pank­ki, jol­la on pal­jon pien­si­joit­ta­jia kar­hua­mas­sa saa­ta­vi­aan, mut­ta ei pen­nin hyr­rää rahaa. 

    Minus­ta hom­man sta­bi­li­soi­mi­sek­si tar­vi­taan jon­kin­lai­nen pank­ki­ra­has­to, jol­la pelas­te­taan kaa­tu­vat pan­kit. Rahas­ton ole­mas­sao­lo takaa sen, että vai­keuk­sis­sa ole­val­la pan­kil­la on mah­dol­li­suus omin avuin vie­lä ryö­miä kui­vil­le, kos­ka sen ei tar­vit­se pelä­tä vel­ko­jien pani­koin­tia. Toki itse pelas­tuk­seen meno tar­koit­taa sit­ten sitä, että pan­kin omis­tus siir­tyy val­tiol­le tms, joten pan­kin omis­ta­jil­la on kyl­lä insen­tii­vi vält­tää sii­hen jou­tu­mis­ta. Rahas­toon voi­daan kerä­tä rahaa pan­keil­ta kol­lek­tii­vi­ses­ti jon­kin­lai­sen ris­ki­mit­ta­rin mukai­ses­ti. Ne, jot­ka pelaa­vat ris­kim­pää peliä, mak­sa­vat enem­män kuin ne, jot­ka pelaa­vat vähem­män ris­kiä peliä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Tie­de­mies sanoo: 

    Nyky­päi­vä­nä jos pis­tät ker­ros­ta­lon hiek­ka­laa­ti­kol­le 4v-lap­sen ilman hoi­ta­jaa, niin se on huostaanottotapaus. 

    Ei nyt sen­tään, vaik­ka las­ten eri­näi­nen suo­je­lu maa­il­man vaa­roil­ta onkin radi­kaa­lis­ti lisääntynyt. 

    Mei­dän ker­ros­ta­lo­pi­has­sam­me neli­vuo­ti­aat kyl­lä leik­ki­vät kes­ke­nään ja mah­dol­li­nen aikui­sen val­von­ta tapah­tuu par­vek­keil­ta ja ikku­nois­ta. Eipä ole ketään huos­taa­no­tet­tu enkä ole kuul­lut lastensuojeluilmoituksistakaan. 

    Ruu­mil­li­nen kuri­tus on vähen­ty­nyt, mut­ta toi­sen­lai­si­sa alis­ta­mi­sen muo­to­ja on tul­lut tilal­le, esim. las­ten ohjel­moin­ti har­ras­tus­ko­neik­si ja nämä liik­ku­mi­sen ja vapaan lei­kin rajoi­tuk­set. Monet kym­men­vuo­ti­aat­kaan eivät saa liik­kua itse bus­seil­la, käy­dä uima­ran­nal­la tai toi­ses­sa kau­pun­gin­osas­sa omin­päin, kos­ka ne pedo­fii­lit, huu­me­hör­höt ja muut men­nin­käi­set vaa­ni­vat puun taka­na eli tosia­sias­sa van­hem­pien pään sisällä. 

    Sil­ti en ajat­te­le “ennen kaik­ki oli parem­min”, en tosi­aan. Moni asia on nyt pal­jon parem­min, mut­ta ei suin­kaan kaik­ki asiat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Samu­li Saarelma,

    Kyse oli siis sii­tä, mil­tä osin se ris­ki ei väli­ty mark­ki­na­me­ka­nis­min kaut­ta. Eni­ten tak­kiin­han tulee omis­ta­jil­le ja pan­kin vel­ko­jil­le (ml. tal­let­ta­jat), mut­ta sehän välit­tyy markkinamekanismilla.

    Tuo luot­ta­mus on minus­ta hyvä argu­ment­ti. Mut­ta minus­ta se ei perus­tu mihin­kään pank­kien pelas­tuso­pe­raa­tioi­hin. Voi­si jopa väit­tää, että aika moni elä­män­työn­sä menet­tä­nyt 90-luvun “pank­ki­pe­las­tuso­pe­raa­tion” uhri on menet­tä­nyt uskon­sa pait­si pank­kei­hin myös oikeus­val­tioon. Ja ylei­sel­lä elä­män­ko­ke­muk­sel­la arvioi­sin, että mikään ei ole niin pahaa kuin luot­ta­mus, jol­le ei ole katetta.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Ja Samu­li,
    Jos tapai­sit _minut_ Lago­sin kadul­la, niin luot­tai­sit minuun luul­ta­vas­ti enem­män kuin Sta­dis­sa. Länk­kä­rit on aina kave­rei­ta Juma­lan hyl­kää­mis­sä paikoissa 🙂

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Eli­na:

    Ruu­mil­li­nen kuri­tus on vähen­ty­nyt, mut­ta toi­sen­lai­si­sa alis­ta­mi­sen muo­to­ja on tul­lut tilal­le, esim. las­ten ohjel­moin­ti har­ras­tus­ko­neik­si ja nämä liik­ku­mi­sen ja vapaan lei­kin rajoi­tuk­set. Monet kym­men­vuo­ti­aat­kaan eivät saa liik­kua itse bus­seil­la, käy­dä uima­ran­nal­la tai toi­ses­sa kau­pun­gin­osas­sa omin­päin, kos­ka ne pedo­fii­lit, huu­me­hör­höt ja muut men­nin­käi­set vaa­ni­vat puun taka­na eli tosia­sias­sa van­hem­pien pään sisällä. 

    Eikö­hän se n. ton­nin pai­noi­nen 50 km/h ete­ne­vä metal­li­möh­kä­le ole se suu­rin uhka lap­sil­le kau­pun­gis­sa. Tämän luu­len aina­kin itse ole­van tär­kein syy, mik­si lap­sia rah­da­taan juu­ri sil­lä samal­la metal­li­möh­kä­leel­lä (ja sitä kaut­ta aiheu­te­taan sit­ten vaa­raa muil­le lap­sil­le) sen sijaan, että annet­tai­siin las­ten itse liikkua. 

    Mitä tuo­hon ruu­miil­li­seen kuri­tuk­seen tulee, niin onko sen (siis puhu­taan nyt lie­väs­tä tou­hus­ta a la tukis­tus) vai­ku­tuk­sia lap­seen saa­tu tut­kit­tua? Mie­leen tulee se, että ver­tai­lu­ryh­mien tasa­päis­tä­mi­nen voi olla aika vai­ke­aa. Ne van­hem­mat, jot­ka nyky­ai­ka­na käyt­tä­vät ruu­miil­lis­ta kuri­tus­ta, tuot­ta­vat lap­sel­leen var­maan muu­ten­kin eri­lai­sen kas­vu­ym­pä­ris­tön kuin ne, jot­ka eivät kuri­ta. Toi­saal­ta men­nei­syy­teen, kun ruu­miil­li­nen kuri­tus oli ylei­sem­pää, ver­tai­lu on vai­ke­aa sii­nä mie­les­sä, että niin moni muu­kin asia on muuttunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Kari, en tar­koit­ta­nut, että pank­kien pelas­tuso­pe­raa­tiot tuot­tai­si­vat luot­ta­mus­ta yhteis­kun­taan ylei­ses­ti, vaan vain pank­ki­jär­jes­tel­mään. Se yhteis­kun­nas­sa val­lit­se­va ylei­nen ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on vai­keam­pi tuot­taa kuin se, että pank­kien pää pide­tään pin­nal­la. Molem­piin pätee kui­ten­kin se, että ker­ran kado­tet­tu luot­ta­mus on vai­kea saa­da takaisin. 

    Pank­kien pelas­tuso­pe­raa­tioil­la luo­ta­va luot­ta­mus kos­kee vain sitä, että ihmi­set uskal­ta­vat pitää raho­jaan pan­kis­sa. Tämä on se ras­va, jota kapi­ta­lis­ti­nen yhteis­kun­ta tar­vit­see pyö­riäk­seen. Tie­ten­kin mui­ta­kin kei­no­ja lai­na­ta rahaa yhteis­kun­nas­sa on ole­mas­sa, mut­ta tämä vaa­tii sit­ten yleen­sä nii­tä suu­rem­pia tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia a la pol­vi­lum­pioi­den murs­kaus­ta mafia­tyy­liin. Venä­läi­nen kapi­ta­lis­mi pyö­ri täl­lä tavoin 1990-luvun NL:n romah­duk­sen aiheu­tet­tua täy­del­li­sen sosi­aa­li­sen pää­oman kadon. Nyt, 20 vuot­ta myö­hem­min, siel­lä on kai hom­mat saa­tu jos­sain mää­rin takai­sin raiteilleen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Samu­li Saarelma:

    Ongel­ma ei ole sii­nä, ettei­kö sys­tee­mi pit­käl­lä aika­vä­lil­lä palau­tui­si ja tosi­aan pank­ki-infral­le löy­tyi­si uudet omis­ta­jat, vaan sii­nä, että lyhyel­lä täh­täi­mel­lä sys­tee­min jää­ty­mi­ses­tä seu­raa isoa tuhoa muul­le taloudelle.

    Jos kapi­ta­lis­til­la on mah­dol­lis­ta teh­dä lyhyel­lä aika­vä­lil­lä suu­ria voit­to­ja tar­joa­mal­la pank­ki-infra­pal­ve­lui­ta kulut­ta­jil­le, niin eikö­hän se nii­tä niil­le tarjoa.

    Poh­jim­mil­taan on kyse sii­tä, että mark­ki­na­ta­lous on erin­omai­nen tapa opti­moi­da sys­tee­miä sil­loin, kun ollaan lähel­lä tasa­pai­no­ti­laa. Se ei kui­ten­kaan ota mitään kan­taa sii­hen, a) mitä tapah­tuu isois­sa tran­si­tiois­sa ja b) miten kau­an niis­tä palau­tu­mi­nen kestää.

    häh? Miten niin se ei ole hyvä tapa opti­moi­da sys­tee­miä sil­loin kun ollaan kau­ka­na tasa­pai­no­ti­las­ta? Mikä on parem­pi sys­tee­mi? Polii­ti­kot ja blo­gi­kom­men­toi­jat? Mark­ki­nat menee tasa­pai­no­ti­laa koh­ti. Tämä tasa­pai­no­ti­la tie­tys­ti koko ajan muut­tuu ja sik­si mark­ki­nat­kin elä­vät koko ajan. Sit­ten jos on jotain lokaa­le­ja tasa­pai­no­ti­lo­ja, niin mark­ki­nat voi jumah­taa nii­hin, mut­ta jos niis­tä pois pää­se­mi­ses­sä on tar­peeks pal­jon voit­to­ja saa­ta­vil­la, niin niin mark­ki­nat kyl­lä kai­vaa itsen­sä niis­tä­kin ulos.

    Mikä sys­tee­mi pys­tyis parempaan?

    Yksi ongel­ma on se, että täl­lai­ses­sa isos­sa tran­si­tios­sa ihmi­set yleen­sä pani­koi­tu­vat ja pelaa­vat var­man pääl­le, mikä yksi­lön kan­nal­ta on fik­sua, mut­ta aiheut­taa sys­tee­mil­le, jon­ka koko toi­min­ta perus­tuu ihmis­ten väli­sel­le luot­ta­muk­sel­le, suur­ta tuhoa.

    ööö… se luot­ta­mus perus­tuu sil­le, että ihmi­set pelaa var­man pääl­le sil­loin kun se on nii­den oman edun mukaista.

    Tämä kau­pan nurin­me­no on juu­ri sel­lai­nen ulkois­vai­ku­tus, jota pan­kit ja nii­den lai­noit­ta­jat eivät ota huo­mioon ris­kia­na­lyy­sis­sään, kos­ka niil­le sii­tä ei koi­du mitään haittaa.

    Ei. Tämä ei oo ulkois­vai­ku­tus, kos­ka se on muka­na hin­nois­sa. Lähi­kaup­pa tar­jo­aa lai­nas­taan kor­keem­paan korkoo.

    Oikeas­taan koko kapi­ta­lis­ti­nen mark­ki­na­ta­lous vaa­tii pyö­riäk­seen ihmis­ten luot­ta­muk­sen toi­siin­sa. Jos luot­ta­mus mene­te­tään, tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set räjäh­tä­vät val­ta­vik­si (vrt. mitä vaik­ka­pa Mek­si­kon huu­me­kau­pas­sa tapah­tuu). Tämän luot­ta­muk­sen luo­mi­nen on asia, jota yksi­kään yksit­täi­nen toi­mi­ja ei huo­mioi aina­kaan koko pai­nol­la, kos­ka ylei­ses­tä luot­ta­muk­ses­ta on kai­kil­le yhteis­kun­nan jäse­nil­le hyö­tyä. Sii­hen liit­tyy myös ns. sosi­aa­li­nen pää­oma, jon­ka kas­vat­ta­mi­nen usein vaa­tii raa’an itsek­kään kapi­ta­lis­min suitsimista.

    Niin tai sano­taan nyt niin, että ihmi­siä kiin­nos­taa elä­mäs­sä vähän muut­kin asiat kuin talou­del­li­nen hyö­ty. Siks ne on luot­ta­muk­sen arvoi­sia. En kyl­lä tiiä mis­tä tuo vii­mei­nen lause tohon kap­pa­lee­seen putkahti?!

    Kukaan ei halua olla se, jol­le jää mus­ta pek­ka käteen, niin­pä jo ennen kon­kurs­sia lai­na­ha­nat pan­naan kiin­ni ja siten aiheu­te­taan pan­kin kaa­tu­mi­nen sii­hen, ettei se saa mis­tään lainaa. 

    Se on hyvä, että pan­kit menee nurin ennen kuin ne on ihan älyt­tö­mäs­ti tap­piol­la. It’s a fea­tu­re not a bug!

    Et kui­ten­kaan huo­mioi sitä ris­kiä, että pank­ki menee nurin, raha­mark­ki­nat jää­ty­vät, sinun työ­nan­ta­ja­si ei saa lai­naa, eikä siten pys­ty mak­sa­maan palk­kaa­si, jon­ka vuok­si joko menee konk­kaan tai sinä jäät ilman palkkaasi.

    Työ­nan­ta­ja huo­mioi tämän ris­kin pank­kia valitessaan.

    Minus­ta juu­ri yhteis­kun­nan teh­tä­vä on luo­da se ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus, että tuol­lai­seen ei tar­vit­se ryhtyä.

    No eikö­hän se oo ihan ihmis­ten teh­tä­vä, eikä polii­tik­ko­jen… Noh oli miten oli, niin mil­lä perus­teel­la tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set nousis niin pal­jon, että on pie­nem­pi paha sosia­li­soi­da pank­kien tap­piot tääl­tä ikuisuuteen?

    Minus­ta sinä hei­lut­te­let jotain maa­il­man­lop­puar­gu­ment­tia ilman mitään todisteita.

    Ihmis­ten väli­nen luot­ta­mus on asia, jol­la on suur­ta talou­del­lis­ta arvoa.

    ok. Miten pal­jon tätä arvoa tuhou­tuu, jos pank­kien anne­taan kaa­tua? Vai vois­ko olla, että tämä arvo jopa kas­vaa sii­tä? viu viu

    Pank­kien pelas­tuso­pe­raa­tioil­la luo­ta­va luot­ta­mus kos­kee vain sitä, että ihmi­set uskal­ta­vat pitää raho­jaan pan­kis­sa. Tämä on se ras­va, jota kapi­ta­lis­ti­nen yhteis­kun­ta tar­vit­see pyöriäkseen. 

    Var­mas­ti on ja tämä ras­va on pys­tyt­ty tuot­ta­maan ilman pank­kien tap­pio­den sosia­li­soin­tia, joten eikö­hän se pys­ty­tä tuot­ta­maan tule­vai­suu­des­sa­kin. (Var­sin­kin, jos sii­tä on niin pal­jon hyö­tyä kuin sinä annat ymmärtää…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Samu­li Saarelma,

    Ehkä meil­lä on pai­no­tuse­ro­ja. Minä pidän pank­kien moraa­lin säi­lyt­tä­mis­tä tär­keäm­pä­nä kuin (kat­tee­ton­ta) uskoa pankkijärjestelmään.

    Ehkä on rehel­li­ses­ti tun­nus­tet­ta­va, että tämä on minul­le mones­sa mie­les­sä oikeu­den­tun­too­ni liit­ty­vä “tun­near­gu­ment­ti”. Se hyvä­ve­li­jär­jes­tel­män ryy­dit­tä­mä “van­han rahan” pelas­tuso­pe­raa­tio, mikä meil­lä teh­tiin 90-luvun tait­tees­sa oli minus­ta nimit­täin häpeäl­li­sint­tä, mitä maas­sa on kos­kaan teh­ty — jos ei nii­den punais­ten lah­taa­mis­ta 1918 ote­ta lukuun.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Lisäyk­se­nä edelliseen.

    Voi­daan asial­li­ses­ti, ja uti­li­ta­ris­ti­ses­ta näkö­kan­nas­ta, perus­tel­la, mik­si pank­kien pelas­ta­mi­nen on huo­no idea (täs­tä kai Art­tu­ri läh­tee), mut­ta minä perus­te­len sitä moraa­li­ses­ta läh­tö­koh­das­ta: se on vää­rin. Niin ei pidä teh­dä. Se on vas­toin kaik­kea, mihin uskon. Se ei käy, kos­ka se ker­ta­kaik­ki­aan ei käy!

    Voi­tai­siin tie­ten­kin perus­tel­la N‑liiton tai Poh­jois-Korean sys­tee­miä­kin sil­lä, että ihmis­ten hyvin­voin­ti on hei­kol­la tasol­la. Mut­ta en minä sel­lais­ta tar­vit­se: ne ovat tota­li­ta­ris­ti­sia pas­ka­val­tioi­ta ja minä vas­tus­tan nii­tä ihan sil­lä perusteella.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Eli­na, tam­pe­re­lai­set bus­si­kus­kit kaa­haa­vat kyl­lä jos­kus sii­hen mal­liin, että hyvä että vau­nut pys­tys­sä pysy­vät… vas­tak­kain täs­sä ovat lähin­nä mus­tel­mat ja ikä­vä huu­to, jos las­ta ei saa vau­nui­hin rauhoittumaan.

    Minus­ta muu­ten ilmai­ses­ta mat­kus­ta­mi­ses­ta vau­nu­jen kans­sa voi­si val­lan mai­nios­ti luo­pua. Tämä oikeus on perua niil­tä ajoil­ta, kun rahas­tus­lai­te oli vain kul­jet­ta­jan luo­na ja vau­nu­jen luo­ta pois­tu­mi­nen mak­sa­maan oli tur­val­li­suus­ris­ki. Nyky­ään vau­nu­jen kans­sa on mones­ti vai­kea pääs­tä kyy­tiin muul­ta kuin pää­te­py­sä­kil­tä ja mak­su vähen­täi­si tur­haa vau­nu­jen kans­sa matkustelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Var­mas­ti on ja tämä ras­va on pys­tyt­ty tuot­ta­maan ilman pank­kien tap­pio­den sosia­li­soin­tia, joten eikö­hän se pys­ty­tä tuot­ta­maan tulevaisuudessakin.”

    Ongel­ma on, että olem­me raken­ta­neet pank­ki­jär­jes­tel­män, joka ei perus­tu reaa­lia­ta­lou­del­le. Raha on mei­dän tas­kuis­sam­ma ja fir­mo­jen kassoissa+pankkeihin teh­dyt talletukset.
    Mut­ta ne ovat vin mur­to-osa sii­hen ver­rat­tu­na pal­jon­ko pan­kit ovat luo­neet “rahaa”
    Eli jokai­nen pank­ki voi luo­da niin pajon rahaa kuin se halu­aa. Tämä tapah­tuu siten, että pank­ki lai­naa rahaa asiak­kaal­le ja luo lai­naa vas­taa­van tal­le­tus­ti­lin. Kun lai­na mak­se­taan niin tuo raha hävi­ää kuin mate­ria mate­rian ja anti­ma­te­rian koh­taa­mi­ses­sa eli lii­ke­toi­min­ta hiipuu.
    Pan­kil­le jää lains­ta saa­dut korot ja kor­vauk­set palveluista.

    Ainoa tapa kas­vaa pan­kil­le on luo­da lisää rahaa tyh­jäs­tä ja sijoit­taa se mah­dol­li­sim­man tuot­ta­vas­ti eli pää­asias­sa futuu­rei­hin eli vedonlyöntiin.
    Kun pan­kin omai­suus tänä päi­vä­nä on pää­asias­sa saa­ta­via ja reaa­lio­mai­suut­ta on enää pro­mil­le­ja niin pank­ki kei­kah­taa pikkutappioillakin.
    Pank­kien kon­kurs­siin ei ole kehi­tet­ty mal­le­ja joten nii­tä ei osa­ta ajaa alas hal­li­tus­ti ja joka tapauk­ses­sa noi­ta vedon­lyön­nin tap­pioi­ta ei kye­tä enää kat­ta­maan reaa­li­ta­lou­den tuloil­la, kos­ka ne ovat niin valtavat.
    Raa­dos­ta ehdi­tään imeä kaik­ki mah­dol­li­nen ennen lop­pua eli tuon tyh­jän rahan lai­naa­mi­sen tuo­tot on siir­ret­ty tur­vaan aivan lail­li­ses­ti ja jäl­jel­le jää toi­min­ta jota val­tion pak­ko sit­ten jat­kaa, jotaa raha­lii­ken­ne toi­mi­si ja yri­tys­ten ja kan­sa­lais­ten rahoitus.

    Vik­ka val­tio otta pan­kin hal­tuun niin se saa vain tyh­jän kuo­ren, jon­ka se jou­tuu täyt­tä­mään. Omis­ta­jat eivät mene­tä mitään, kos­ka eivät he pank­kiin mitään ole sijoit­ta­neet­kaan. Tai ehkä pik­ku alkusä­tin, mut­ta se on mak­set­tu jo aiko­ja sitten-
    Pank­ki on omis­ta­jal­le täy­sin ris­ki­tön tapa teh­dä rahaa ja sel­vi­tä vas­tuis­ta ilmoit­ta­mal­la val­tiol­le; Tul­kaa otta­maan raa­to haltuunne.

    EU val­tiot käy­ti­vät pank­kien tap­pioi­den peit­tä­mi­seen n 13 % EU:n bkt:ta eli n 1500 mil­jar­dia euroa .
    Toki osas­sa on syy­nä val­tioi­den hol­ti­ton vel­kaan­tu­mi­nen mut­ta se on toi­saal­ta myös pank­kien int­res­seis­sä eli hol­titn lai­naus tuo kas­vua jota epä­toi­voi­set­si tavoi­tel­laan ja kun tie­de­tään, että nyt myös muu­ta val­tiot tar­jou­tu­vat maksumiehiksi

    Tämä näkyy val­toi­den vel­kaan­tu­mi­se­na ja leik­kauk­si­na jul­ki­siin menoihin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Pitää muis­taa, että edel­li­nen­kin pank­ki­kris oli samn­lai­nen ket­ju­kir­je. Se alkoin USA:sta kun raha­mark­ki­nat vapau­te­tiin. EU-maat oli­vat vapaut­ta­neet jo aikai­sem­min joten suu­ri osa väis­ti sen, mut­ta esim Ruotsi,Norja ja Suo­mi jou­tui­vat sen kuri­muk­seen. Kata­stro­fik­si se kehit­tyi Suo­mes­sa, mut­ta phtaas­ti sisäi­si­tä syistä.
    Euroo­pas­ta se jat­koi Aasi­aan ja hii­pui ete­lä-Ame­ri­kas­sa kun val­tiot sai­vat riit­tä­väs­ti ryh­tiä pis­tääk­seen spe­ku­lan­tit kuriin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Sinun sys­tee­mi­si oleel­li­nen point­ti on sii­nä, että sii­nä vel­ko­jil­le jäte­tään vähem­män kuin ne sai­si­vat sot­kui­ses­ta kon­kurs­si­pe­sän set­vi­mi­ses­tä. Muu­ten­han ei kaa­tu­mas­sa ole­vaa pank­kia ole mah­dol­lis­ta pelas­taa eloon pump­paa­mat­ta sii­hen veron­mak­sa­jien rahaa.

    Ei vähem­män, vaan suu­rin piir­tein saman ver­ran. Ei sitä tie­ten­kään sen­til­leen saa­da las­ket­tua, joten jos­sain kon­kurs­sis­sa joku vel­ko­ja tekee vähän vähem­män tap­pio­ta ja jos­sain toi­ses­sa vähän enem­män kuin oli­si “oikein”. Tai kun tar­kem­min ajat­te­len, eikö­hän odo­tusar­vo oli­si minun mal­lis­sa­ni hie­man pie­nem­mäs­sä tap­pios­sa kun kon­kurs­si­pe­sän juris­teil­le ei tar­vit­se mak­saa mitään. 

    Peri­aat­tees­sa siis val­tion pitäi­si hypä­tä kelk­kaan hyvin aikai­ses­sa vai­hees­sa, jot­ta vel­ko­jat eivät ole ehti­neet pani­koi­tua ja vetää raho­jaan pois hor­ju­val­ta pan­kil­ta. Jos ovat ehti­neet, niin sit­ten pan­kil­la on jäl­jel­lä ne pien­si­joit­ta­jat, jot­ka eivät tie­ten­kään ehdi rea­goi­da mihin­kään samal­la nopeu­del­la kuin isot pelaa­jat. Jos val­tio ei sit­ten raas­ki sosia­li­soi­da hei­dän raho­jaan pitääk­seen pan­kin elos­sa, lop­pu­tu­los on se, että val­tion käsis­sä on pank­ki, jol­la on pal­jon pien­si­joit­ta­jia kar­hua­mas­sa saa­ta­vi­aan, mut­ta ei pen­nin hyr­rää rahaa.

    Ensin­nä­kin, tyy­pil­li­ses­ti pank­ki rahoit­taa toi­min­tan­sa hie­man pidem­mil­lä vel­ka­kir­joil­la kuin pie­na­siak­kai­den yön­yli­tal­le­tuk­set. Kol­men vuo­den pääs­tä erään­ty­vää pan­kin vel­ka­kir­jas­ta ei voi noin vain “vetää pan­kil­ta raho­jaan pois”. Toi­sek­si, tyy­pil­li­ses­ti suu­rin osa taval­li­sen pan­kin varal­li­suu­des­ta ei ole “rahaa”, vaan eri­lai­sia pidem­piai­kai­sia saa­mi­sia, kuten nyt vaik­ka asun­to­lai­no­ja. Vain “taval­lis­ta” pank­ki­toi­min­taa koh­tuul­li­sen jär­ke­väs­ti har­ras­ta­va pank­ki menee tyy­pil­li­ses­ti nurin lähin­nä likvi­di­teet­tion­gel­mien vuok­si, jol­loin vakuu­det­to­mien vel­ka­kir­jo­jen hal­ti­joi­den tap­piot jää­vät suh­teel­li­sen pie­nik­si. Ongel­mal­li­sem­pia ovat nämä moder­nit pan­kit, jot­ka toi­min­taan­sa tehos­taak­seen ovat käyt­tä­neet nämä saa­mi­sen­sa omien vel­ko­jen­sa vakuu­dek­si, jol­loin vakuu­det­to­man vel­ka­kir­jan omis­ta­jan tap­piot voi­vat olla hyvin­kin suuret.

    Eli ei ole miten­kään mah­do­ton­ta raken­taa pank­kia, jon­ka vakuu­det­to­mil­la vel­ko­jil­la on usko, että myös “bank run” tilan­tees­sa reaa­li­tap­piot ovat suh­teel­li­sen pie­net, puhu­taan sit­ten oikeas­ta kon­kurs­sis­ta tai “minun” mal­lis­ta­ni (min­kä lop­pu­tu­los ei nyt poik­kea kon­kurs­sis­ta kovin monel­ta oleel­li­sel­ta osalta).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Samu­li,

    Yllät­tä­vän pal­jon pelä­tään myös ihan mui­ta kadul­la liik­ku­jia, vaik­ka on ääret­tö­män har­vi­nais­ta, että näis­tä oli­si mitään vaa­raa lap­sel­le. Ris­ki­ryh­mät pääl­le­kar­kauk­sen ja mui­den ikä­vien tapah­tu­mien osal­ta ovat aivan mui­ta — lähin­nä nuo­ria miehiä. 

    Mut­ta toki lii­ken­ne on pel­ko­jen kär­jes­sä ja se onkin tie­tys­ti ratio­naa­li­nen pel­ko. Mut­ta mik­si esim. neli­vuo­tias ei voi­si suo­ja­tul­la sisä­pi­hal­la leik­kiä kave­reit­ten­sa kans­sa ilman että aikui­nen kyt­tää vie­res­sä? Se on mie­les­tä­ni ylisuojelua. 

    Sanot:

    Ne van­hem­mat, jot­ka nyky­ai­ka­na käyt­tä­vät ruu­miil­lis­ta kuri­tus­ta, tuot­ta­vat lap­sel­leen var­maan muu­ten­kin eri­lai­sen kas­vu­ym­pä­ris­tön kuin ne, jot­ka eivät kurita.

    Olet var­mas­ti aivan oikeassa. 

    Kun 50-luvul­la vii­ka­rit läh­ti­vät ongel­le, vaik­ka piti olla koto­na syö­mäs­sä läs­ki­soo­sia ja hörp­pi­mäs­sä punais­ta mai­toa, niin kum­pi­kin sai vit­saa joko sym­bo­li­ses­ti tai kivu­li­aas­ti, mut­ta kui­ten­kin se oli maan tapa. Lap­si ei koke­nut var­si­nais­ta vää­ryyt­tä tai tun­te­nut itse­ään erilaiseksi. 

    Toi­sin on nyt ja sik­si kuri­tus on toden­nä­köi­ses­ti pal­jon trau­ma­ti­soi­vam­paa. Ja tosi­aan var­si­nai­sia sel­kä­sau­no­ja har­ras­ta­vat enää vain eri­tyi­sen omi­tui­set van­hem­mat, har­taat usko­vai­set ym. poikkeusyksilöt.

    Maa­han­muut­ta­ja­per­heis­sä ruu­mil­li­nen kuri­tus on voi­mis­saan, kuten az jo tote­si­kin. Tämä on aiheut­ta­nut pal­jon pään­vai­vaa las­ten­suo­je­lun puo­lel­la. Jokais­ta kun ei huos­taan­kaan voi ottaa eivät­kä van­hem­mat ota uskoak­seen, että lap­sen fyy­si­sen kurit­ta­mi­sen kiel­tä­vä laki voi olla olemassa. 

    Tilan­ne on heil­le suun­nil­leen sama, jos meil­le ker­rot­tai­siin uudes­sa maas­sa, että lap­sel­le ei kos­kaan saa sanoa ei — sii­tä jou­tuu käräjille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Vähän aihet­ta sivu­ten: eili­ses­sä Hesa­ris­sa oli mie­li­pi­de­si­vuil­la hyvä kan­nan­ot­to tähän päi­vä­hoi­to- ja varhaiskasvatusasiaan. 

    Olen kir­joit­ta­jien kans­sa kovas­ti samaa miel­tä. Päi­vä­ko­din ei pitäi­si olla mikään varas­to, johon lap­set säi­lö­tään työ­päi­vän ajak­si, niin kuin moni yhä vie­lä­kin tun­tuu ajat­te­le­van. Tai en minä ymmär­rä, mis­tä muus­ta kum­pua­vat nämä aja­tuk­set, että lap­si pitäi­si heti ottaa pois päi­vä­hoi­dos­ta, jos van­hem­pi jää työt­tö­mäk­si ja van­hem­man työl­lis­tyes­sä hakea uusi varas­toin­ti­paik­ka lap­sel­le. Sii­nä on koko­naan unoh­det­tu, kuin­ka tär­ke­ää on, ettei lap­sen arkeen tule iso­ja muutoksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Art­tu­ri, vali­tet­ta­vas­ti blo­gin for­maat­ti on sel­lai­nen, että koh­ta koh­dal­ta jut­tui­hi­si vas­taa­mi­nen meni­si erit­täin sekavaksi. 

    Koi­tan antaa vas­tauk­sen yhte­näi­sem­pä­nä juttuna. 

    Ensin sii­hen, mik­si lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ei pank­ki­pal­ve­lui­ta oli­si tar­jol­la, jos yhtäk­kiä nyky­pan­kit meni­si­vät nurin. Sanoi­sin, että tähän on kak­si syy­tä. Tär­keäm­pi on se, että tuol­lai­nen tapah­tu­ma sai­si hor­ju­tet­tua ihmis­ten luot­ta­muk­sen mihin­kään pank­ki­toi­min­taan. Kukaan ei uskal­tai­si antaa raho­jaan pan­kil­le, oli tämän vakuut­te­lut ris­kit­tö­myy­des­tä kuin­ka vai­kut­ta­via tahan­sa. Toi­sek­si val­ta­vat mää­rät pää­omia oli­si sidot­tu­na nii­hin kon­kurs­si­pe­sän sot­kui­hin. Kes­täi­si siis pit­kään, ennen kuin oli­si sel­vää, kuka omis­tai­si ja mitä. Taval­li­sis­sa “tosi­ta­lou­den” kon­kurs­seis­sa ei ole saman­lais­ta ongel­maa, kos­ka yri­tys­ten oma pää­oma on pal­jon lähem­pä­nä lai­nat­tua pää­omaa. Leh­man Brot­her­sil­la tuo suh­de oli käsit­tääk­se­ni jotain 1:30. Koko pank­ki­tou­hun bis­nes­idea on sii­nä, että ote­taan lai­naa ja lai­na­taan sitä eteenpäin. 

    Mitä kapi­ta­lis­mis­ta ja tasa­pai­no­ti­las­ta sanot, on tot­ta. Kyl­lä se ajan myö­tä kai­vaa itsen­sä siel­tä ulos. Ongel­ma­na on juu­ri se, että lyhyel­lä täh­täi­mel­lä se voi jumiu­tua nii­hin lokaa­lei­hin opti­mei­hin. Minus­ta täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa tar­vi­taan juu­ri sitä, että komen­to­ta­lou­del­la hei­te­tään se koko tilan­ne sin­ne uuden glo­baa­lin opti­min tun­tu­maan ja sit­ten anne­taan mark­ki­na­ta­lou­den löy­tää se. On sel­vää, että pank­kien tapauk­ses­sa glo­baa­lis­sa opti­mis­sa on ole­mas­sa toi­mi­va pank­ki­jär­jes­tel­mä sen sijaan, että mafia­po­mot kier­tä­vät tar­joa­mas­sa lai­no­ja kiskurikorolla. 

    Vas­tauk­sis­ta­si päät­te­len, että sinul­le, toi­sin kuin Karil­le, on tur­ha selit­tää luot­ta­muk­sen arvoa sys­tee­min toi­min­nan tehok­kuu­del­le. Sinus­ta on ihan ok, että ihmi­set ryh­ty­vät pitä­mään raho­jaan pat­jan sisäl­lä pank­kien sijaan, etkä näe täs­tä syn­ty­vän mitään tehokkuustappiota. 

    Lisäk­si sinus­ta ihmis­ten pitäi­si huo­mioi­da toi­min­nas­saan sel­lai­set ris­kit kuin koko pank­ki­jär­jes­tel­män romah­dus. Olet­ko itse a) varau­tu­nut tähän tai b) pys­tyt­kö edes hah­mot­ta­maan nii­tä kaik­kia seu­rauk­sia, jota täs­tä seuraa? 

    Mitä olkiukkoosi:“on pie­nem­pi paha sosia­li­soi­da pank­kien tap­piot tääl­tä ikui­suu­teen?” tulee, niin suo­sit­te­len, että luet sen, mitä oikeas­ti olen ehdot­ta­nut sii­tä, mitä pank­ki­jär­jes­tel­mäl­le pitäi­si teh­dä sen sijaan, että ryh­dyt täl­lai­siin hal­poi­hin heit­toi­hin. Olen puo­lus­ta­nut pari vuot­ta teh­tyä pank­kien pelas­tus­ta vain sik­si, että _emme_ ole vie­lä toteut­ta­neet sel­lais­ta sys­tee­miä, jos­sa pank­ke­ja ei tar­vit­se pelas­taa veron­mak­sa­jien rahoil­la, mut­ta toi­saal­ta ei tar­vit­se pelä­tä sitä, että ne mene­vät yhtä­ai­kai­ses­ti kaik­ki konkurssiin.

    Sosi­aa­li­sen pää­oman koh­dal­la olet oikeil­la jäl­jil­lä. Se perus­tuu juu­ri sii­hen, että ihmi­set näke­vät vuo­ro­vai­ku­tuk­sen mui­den ihmis­ten kans­sa muu­na­kin kuin talou­del­li­se­na oman hyö­dyn maksimointina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Jos näi­tä pank­ke­ja pitää pelas­taa, niin siel­tä voi­si lait­taa iso­palk­kai­set ihmi­set pal­kan­alen­nuk­sil­le, pis­tää pank­kiin val­vo­ja ja joko ostaa velat omis­tuso­suut­ta vas­taan tai lai­na­ta tar­vit­ta­vat rahat — molem­mis­sa ris­kit hinnassa/korossa huomioiden.

    Yleen­sä­kin pank­ki­jär­jes­tel­män sai­si muut­taa niin, ettei siel­lä voi tul­la eteen too big to fail ‑tilan­net­ta.

    Yri­tys­toi­min­taan voi­si ottaa hen­ki­lö­koh­tai­sen vas­tuun käsit­teen mukaan yri­tys­joh­don, hal­li­tuk­sen ja suurimpien/vaikutusvaltaisten omis­ta­jien osal­ta. Voi­si tur­ha ris­kin­ot­to ja muu höl­möi­ly vähentyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Ongel­ma pnk­kien sta­bii­liu­den hal­lin­nal­le on,että raha on täl­lä het­kel­lä aivan muu­ta kuin tal­le­tuk­set. Suu­rin osa on pank­kien itsen­sä luomaa
    “rahaa”. ja kun se vie­lä sijoi­te­taan vedon­lyön­tiin niin ei ole ihme, että pan­kit kaa­tu­vat val­tioi­den syliin.
    Tuos­sa ote ja link­ki Suo­men Pan­kin sivuil­le jos­sa asi­aa valaistaan’

    http://www.talousdemokratia.fi/sivut/suomen_pankin_vastaus

    Raha on kui­ten­kin suu­rim­mak­si osak­si nyky­ään vain elekt­ro­ni­sia mer­kin­tö­jä lii­ke­pank­kien (+ sääs­tö- ja osuus­pank­kien) tie­to­jär­jes­tel­mis­sä ns. lii­ke­pank­ki­ra­haa. Yksin­ker­tai­sim­mil­laan raha syn­tyy seu­raa­vas­ti. Pank­ki myön­tää asiak­kaal­leen lai­nan, sano­taan 10 000 euroa. Pank­ki mer­kit­see kir­jan­pi­toon­sa velan asiak­kaal­le (=asiak­kaan tal­le­tus) ja vas­taa­van saa­mi­sen asiak­kaal­ta. Kun asia­kas mak­saa lai­nan­sa pois, hänen on jär­jes­tet­tä­vä jos­tain tilil­leen vas­taa­va sum­ma, jol­loin sekä saa­mi­set että velat kumo­taan pan­kin kirjanpidosta.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Kari, olen samaa miel­tä, että pank­kien pelas­ta­mi­nen on “vää­rin”. Vie­lä tätä­kin enem­män on minus­ta vää­rin se, että ne muh­kei­ta bonuk­sia nos­ta­neet pan­kin palk­ka­lis­toil­la olleet pelu­rit, jot­ka koko sot­kun aiheut­ti­vat, saa­vat pitää rahansa. 

    Ongel­ma­na täs­sä on kui­ten­kin se, että pank­kien ran­kai­su pääs­tä­mäl­lä ne kon­kurs­siin joh­taa minus­ta sii­hen, että suu­ri jouk­ko täy­sin koko tou­huun syyt­tö­mien ihmis­ten kär­si­mi­seen (Art­tu­ris­ta on tie­ten­kin ihan ok, että kaik­ki ne, jot­ka eivät olleet varau­tu­neet pank­kien kon­kurs­si­ris­kiin, sie­tä­vät­kin kär­siä nahois­saan riip­pu­mat­ta sii­tä, kuin­ka monen mut­kan kaut­ta se pank­kien kon­kurs­sin vai­ku­tus hei­hin sit­ten vaikuttaakin). 

    Minus­ta siis pank­kien pelas­ta­mi­nen on se pie­nem­pi paha. Kyse on vähän samas­ta kuin suh­tau­tu­mi­ses­sa­ni Ira­kin sotaan aikoi­naan. Minus­ta Sad­dam Hus­sein oli hir­veä dik­taat­to­ri, jon­ka oli­si sie­tä­nyt­kin jou­tua narun jat­kok­si, mikä oli­kin hänen koh­ta­lon­sa USA:n hyök­käyk­sen päät­teek­si. Tämä vää­ryy­den kor­jaus ei kui­ten­kaan minus­ta perus­tel­lut sitä tuhoa, mitä sodal­la ja sen seu­rauk­sil­la aiheu­tet­tiin taval­li­sil­le irakilaisille. 

    Se, että pidin pank­kien pelas­ta­mis­ta hyväk­syt­tä­vä­nä, ei minus­ta kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, että pitäi­sin hyvä­nä sys­tee­miä, jos­sa pan­kit voi­vat mel­las­taa halua­mal­laan tavoin ja sit­ten luot­taa tule­van­sa pelas­te­tuk­si. Minus­ta vain sys­tee­miä ei voi muut­taa sil­lä het­kel­lä, kun koko pank­ki­jär­jes­tel­mä on romahtamassa. 

    Nyt on se aika muu­tok­sel­le. Nyt pitää luo­da meka­nis­mit sel­lai­sik­si, että pan­kit voi­vat men­nä konk­kaan aiheut­ta­mat­ta koko sys­tee­min romah­dus­ta tai sit­ten raken­taa jokin pelas­tus­sys­tee­mi, jon­ka pan­kit itse rahoit­ta­vat hyvien aiko­jen voi­toil­laan. tcrow­nin ehdo­tus kos­ki tuo­ta edel­lis­tä. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si pilk­koa pan­kit niin pie­nik­si, että nii­tä voi­si tosi­aan pääs­tää ihan nor­maa­lei­hin kon­kurs­sei­hin pel­kää­mät­tä koko jär­jes­tel­män romah­dus­ta. Minul­la on usko sii­hen, mitä Art­tu­ri kir­joit­taa, että joku tulee kyl­lä nii­tä pank­ki­pal­ve­lu­ja tar­joa­maan romah­ta­neen pan­kin tilal­le, kun­han mui­ta pank­ke­ja on pys­tys­sä. Tämä jo yksi­nään on lisää­mäs­sä sys­tee­min sta­bii­liut­ta ja siten vähen­tää paniik­kien vaikutuksia. 

    Tuo­hon jäl­kim­mäi­seen ehdo­tin pank­kien voi­tois­ta kerät­tä­vää veroa, joka oli­si suh­tees­sa nii­den ris­kien otta­mi­seen (hei­te­tään nyt vaik­ka vaka­va­rai­suu­teen, var­maan hie­nom­pia­kin mit­ta­rei­ta on). Tämä raha kerät­täi­siin siis ennen kaik­kea eni­ten ris­ke­jä otta­vil­ta pan­keil­ta ja toi­saal­ta sit­ten käy­tet­täi­siin nii­den pelas­ta­mi­seen. Se ei söi­si pank­kien moraa­lia samal­la tavoin kuin kai­ken kat­ta­va veron­mak­sa­jien impli­siit­ti­nen takaus, kos­ka ne jou­tui­si­vat itse mak­sa­maan hyvi­nä aikoi­na sii­tä, että pelaa­vat ris­ki­pe­liä, mut­ta toi­saal­ta tur­vai­si sys­tee­min sta­bii­li­suu­den huo­noi­na aikoina.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. Eli­na:

    Mut­ta mik­si esim. neli­vuo­tias ei voi­si suo­ja­tul­la sisä­pi­hal­la leik­kiä kave­reit­ten­sa kans­sa ilman että aikui­nen kyt­tää vie­res­sä? Se on mie­les­tä­ni ylisuojelua. 

    Minus­ta voi­kin (siis kun­han siel­tä sisä­pi­hal­ta ei pää­se livah­ta­maan kadul­le). Pelä­tään­kö nyt siis täl­lais­ta­kin? Mitä sii­nä pelä­tään? Kid­nap­paus­ta­ko? Isot pojat tule­vat hak­kaa­maan? Itsel­le­ni nuo eivät kyl­lä tun­nu kovin rea­lis­ti­sil­ta uhil­ta. Ehkä rea­lis­ti­sem­paa oli­si se uhka, että sil­lä sisä­pi­hal­la pää­see kii­peä­mään jon­ne­kin ja sit­ten putoa­maan siel­tä. Ehkä jois­sain tapauk­sis­sa tämä voi olla perus­tel­tu uhka, mut­ta tähän voi­vat kyl­lä talo­yh­tiöt vaikuttaa. 

    Minun oma mie­li­pi­tee­ni on se, että tär­kein syy las­ten elin­pii­rin rajuun supis­tu­mi­seen vii­meis­ten vuo­si­kym­me­nien aika­na on kyl­lä auto­lii­ken­teen lisään­ty­mi­nen, mikä on teh­nyt pien­ten las­ten omin päin liik­ku­mi­ses­ta aiem­paa vaa­ral­li­sem­paa. Voi toki olla, että täs­sä­kin vain tun­tuu sil­tä, että lii­ken­ne on tul­lut aiem­paa vaa­ral­li­sem­mak­si, vaik­ka todel­li­suu­des­sa niin ei ole käy­nyt. Itsel­tä­ni kuo­li ala-asteen luok­ka­to­ve­ri 80-luvun alus­sa jää­ty­ään auton alle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Samu­li Saarelma:

    Nyt on se aika muu­tok­sel­le. Nyt pitää luo­da meka­nis­mit sel­lai­sik­si, että pan­kit voi­vat men­nä konk­kaan aiheut­ta­mat­ta koko sys­tee­min romah­dus­ta tai sit­ten raken­taa jokin pelas­tus­sys­tee­mi, jon­ka pan­kit itse rahoit­ta­vat hyvien aiko­jen voitoillaan.

    Ainoa het­ki osoit­taa, että pank­kien tap­pio­ta ei sosia­li­soi­da on sil­loin, kun pank­kien tap­piot realisoituu.

    Jos sil­loin osoi­te­taan, että tap­piot on sosia­li­soi­tu, niin miten luu­let, että mark­ki­nat uskoo, että ihan oikees­ti seu­raa­val­la ker­ral­la ei sosia­li­soi­da. (Tai noh ok… ehkä jos lai­te­taan polii­ti­kot istu­maan säh­kö­tuo­liin ja anne­taan lupa pai­naa nap­pia, jos ne alkaa sosia­li­soi­maan tap­pioi­ta, niin se vois toimii…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Art­tu­rin kans­sa täs­tä aivan samaa mieltä:

    Ainoa het­ki osoit­taa, että pank­kien tap­pio­ta ei sosia­li­soi­da on sil­loin, kun pank­kien tap­piot realisoituu.

    Kult­tuu­ria yhteis­kun­nan kor­keim­pa­na arvo­na pitä­vä­nä näki­sin hyvä­nä puo­le­na pank­kien tur­paan otta­mi­ses­sa sen, että se pakot­tai­si pan­kit uudis­ta­maan kult­tuu­ri­aan ter­veem­mäl­le pohjalle.

    Kupru + pank­ki­kult­tuu­rin kehit­ty­mi­nen vas­tuul­li­sem­mak­si oli­si pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä (10+ vuot­ta) toden­nä­köi­ses­ti yhteis­kun­nal­le pal­jon muka­vam­paa kuin vas­tuut­to­man kult­tuu­rin tuho­jen paik­kaa­mi­nen ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, jol­loin pank­ki­maa­il­man moti­vaa­tio­te­ki­jät kehit­tää tuo­ta kult­tuu­ria jää­vät pal­jon pienemmiksi.

    Kupruis­ta yhteis­kun­ta nousee, mut­ta p*ska kult­tuu­ri on pysy­vä heikkous.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. Tuo­hon jäl­kim­mäi­seen ehdo­tin pank­kien voi­tois­ta kerät­tä­vää veroa, joka oli­si suh­tees­sa nii­den ris­kien otta­mi­seen (hei­te­tään nyt vaik­ka vaka­va­rai­suu­teen, var­maan hie­nom­pia­kin mit­ta­rei­ta on).”
    Tämä­kään tuk­sin onn­si­tuu, sil­lä­kun pank­ki voi luo­da “rahaa2 niin se voi tyy­tyä hyvin alhai­siin suh­teel­li­siin tuot­toi­hin, kun sen voi kor­va­ta suu­rel­la määrällä.
    Se on yksi syy alhai­siin kor­koi­hin eli löy­säl­lä hal­val­la rahal­la vedä­te­tään omaisuuseriä.
    Eli pan­kin kan­nat­taa luo­da mah­dol­li­sim­man pal­jon “rahaa”, lai­na­ta se yhteis­työ­kump­pa­nil­le joka pesee sen lail­li­sek­si ja ilmoit­ta sijoi­tuk­sen syö­neen kaiken.
    Tämä on nopea tapa teh­dä rahaa pankkitoiminnalla.
    Toi­ne tapa on vedät­tää löy­säl­lä hal­val­la rahal­la omai­suusar­vo­ja ylös­päin ja rahas­taa sit­ten toi­sel­la yhtiöl­lä löys­sän rahan tuot­ta­maa inflaa­tio­nousua esim kiin­teis­tö­busi­ness on täl­lai­nen rahastuskeino
    Alla taas viit­taus Suo­men Pna­kin käsi­tyk­seen nykyi­se­tä pankkimaailmasta

    ” Mel­kein kaik­ki pan­keil­la ole­va varal­li­suus on saa­mi­sia. Kiin­teis­tö­jen tai irtai­mis­ton osuus pank­kien varal­li­suu­des­ta on pieni.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Jos sil­loin osoi­te­taan, että tap­piot on sosia­li­soi­tu, niin miten luu­let, että mark­ki­nat uskoo, että ihan oikees­ti seu­raa­val­la ker­ral­la ei sosialisoida. 

    Juu­ri siten kuin kir­joi­tin. Muut­ta­mal­la sys­tee­miä niin, että seu­raa­val­la ker­ral­la ei ole vaa­ras­sa koko sys­tee­min romah­dus yksit­täis­ten toi­mi­joi­den ajau­tues­sa kon­kurs­siin ja/tai mak­sat­ta­mal­la kysei­set pelas­tuso­pe­raa­tiot pank­kien hyvien aiko­jen voi­tois­ta kerä­tyl­lä rahastolla. 

    Näi­tä kum­paa­kaan et ole kom­men­toi­nut, vaan pel­käs­tään tar­tut tuo­hon sosialisointiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Samu­li Saarelma:

    Muut­ta­mal­la sys­tee­miä niin, että seu­raa­val­la ker­ral­la ei ole vaa­ras­sa koko sys­tee­min romah­dus yksit­täis­ten toi­mi­joi­den ajau­tues­sa kon­kurs­siin ja/tai mak­sat­ta­mal­la kysei­set pelas­tuso­pe­raa­tiot pank­kien hyvien aiko­jen voi­tois­ta kerä­tyl­lä rahastolla.

    Eli yri­tät ilmei­ses­ti sanoa, että pan­keil­la olis edel­leen kaik­ki kan­nus­ti­met pyr­kiä ole­maan niin iso­ja ja tiu­kas­ti mui­hin pank­kei­hin yhteyk­sis­sä, että kun yksi kaa­tuu, niin muut ovat vaa­ras­sa kaa­tua ja että byro­kraa­tit sit­ten yrit­tää estää näi­tä pank­kien pyr­ki­myk­siä par­haak­si kat­so­mal­laan tavalla?

    Kos­ka pan­keil­la on enem­män voi­tet­ta­vaa ne luul­ta­vas­ti pär­jää­vät täs­sä kisas­sa parem­min kuin byrokraatit.

    Tuo sinun rahas­to­sys­tee­mi var­maan­kin kel­pai­si pan­keil­le. Se oli­si oiva tapa rajoit­taa kilpailua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Eli yri­tät ilmei­ses­ti sanoa, että pan­keil­la olis edel­leen kaik­ki kan­nus­ti­met pyr­kiä ole­maan niin iso­ja ja tiu­kas­ti mui­hin pank­kei­hin yhteyk­sis­sä, että kun yksi kaa­tuu, niin muut ovat vaa­ras­sa kaa­tua ja että byro­kraa­tit sit­ten yrit­tää estää näi­tä pank­kien pyr­ki­myk­siä par­haak­si kat­so­mal­laan tavalla? 

    Miten tämän joh­to­pää­tök­sen vedit? Mitä pan­kit hyö­tyi­si­vät tuos­ta yhteyk­sien pitä­mi­ses­tä? Ja voi­daan nii­tä kan­nus­tei­ta tie­ten­kin nii­tä­kin muut­taa ja pan­na kerät­tä­vät verot riip­pu­vai­sek­si koos­ta ja sidok­sis­ta mui­hin pankkeihin. 

    Tuo sinun rahas­to­sys­tee­mi var­maan­kin kel­pai­si pan­keil­le. Se oli­si oiva tapa rajoit­taa kilpailua. 

    Miten se kil­pai­lua rajoit­tai­si? Tai siis rajoit­tai­si se siis sitä, että ris­ki­pe­lil­lä bis­nek­sen teke­mi­nen tuli­si kal­liim­mak­si. Juu­ri siis niin kuin halut­tai­siin­kin. Täs­mäl­leen samaan­han joh­tai­si se, että pank­kien anne­taan men­nä kon­kurs­siin pelas­tuso­pe­raa­tioi­den sijaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Samu­li Saarelma,

    Mut­ta eikös vie­lä parem­pi oli­si vain kerä­tä nii­tä vero­ja ja vaa­tia tiet­ty­jä vaka­va­rai­suus yms. sään­tö­jä (=luo­da kan­nus­ti­mia sel­lai­seen jär­jes­te­lyyn, että yhden pan­kin kaa­tu­mi­nen ei kaa­da mui­ta) ja sit­ten vain antaa nii­den keikata.

    Tai siis, eivät­kö ne sin­ne “vakuus­va­ran­toi­hin” kerät­ty­jen varo­jen käyt­tö muo­dos­ta yhteis­maan ongel­man. Eli yksit­täi­sen pan­kin kan­nat­taa ottaa enem­män ris­kiä, kos­ka pahim­mas­sa­kin tapauk­ses­sa “joku muu” mak­saa sen ris­kin. Ja kun kaik­ki pan­kit toi­mi­vat samoin, niin meil­lä onkin entis­tä isom­pi sotku.

    Nykyi­set toi­men­pi­teet (ja esi­mer­kik­si tuo esit­tä­mä­si rahas­to) tun­tu­vat kes­kit­ty­vän sii­hen, mil­lä voi­daan estää se pank­kien kaa­tu­mi­nen, mut­ta minus­ta nii­den kaa­tu­mi­nen pitäi­si teh­dä perä­ti hel­pom­mak­si: eli että ne kaa­tu­vat niin aikai­ses­sa vai­hees­sa, että kon­kurs­si­jär­jes­te­lyt eivät tule koh­tuut­to­man haas­teel­li­sik­si. Eli esi­mer­kik­si spe­ku­loin­nin pank­kien kaa­ta­mi­nen “tur­haan” ei ole miten­kään huo­no asia, vaan hyvä asia, kos­ka se pakot­taa pan­kit avoim­muu­teen ja tasei­den pitä­mi­seen kun­nos­sa. Ja samal­la se sii­vo­aa kel­vot­to­mia pank­ke­ja markkinoilta.

    Eivät pank­ki­mark­ki­nat eroa muus­ta lii­ke­teoi­min­nas­ta ja muus­sa­kin toi­min­nas­sa on ensiar­voi­sen tär­ke­ää, että huo­nos­ti hoi­de­tut fir­mat, jot­ka eivät kyke­ne tuot­ta­maan hyvin­voin­tia, mene­vät nurin.


    Ja vie­lä kom­ment­ti­na tuo­hon ulko­puo­lis­ten (viat­to­mien) kär­si­mi­seen. Minä luu­len, ettei se ole niin suu­ri ongel­ma kuin mitä anne­taan ymmär­tää. Kon­kurs­si­ti­lan­tees­sa kui­ten­kin yksi­tyis­ten sääs­tä­jien varat ovat aika kor­keal­la (mak­se­taan heti palk­ko­jen ja vero­jen jäl­keen?), ja se pank­ki saa olla aika kural­la, jos edes sii­hen ei rahat rii­tä. Isom­pia sum­mia, suu­rem­mil­la ris­keil­lä, hal­lin­noi­vien taho­jen voi taas koh­tuu­del­la olet­taa huo­mioi­van tuol­lai­set riskit.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. Art­tu­ri B: Epä­ter­vet­tä pank­ki­kil­pai­lua pitää­kin rajoit­taa. Hom­ma­han menee seuraavasti:

    Kei­not­te­li­jat sijoit­ta­vat 10 rahaa kiin­teis­töyh­tiön osak­kei­siin. Pank­ki lai­naa yhtiöl­le 90 rahaa hank­kee­seen, johon menee 100 rahaa. Kiin­teis­töyh­tiön osak­keet anne­taan pan­kil­le vakuudeksi.

    Alus­sa kiin­teis­tön arvo nousee 10 pro­sent­tia. Kei­not­te­li­jat tuplaa­vat sijoi­tuk­sen­sa. Pank­kii­ri saa bonuk­sen­sa ja pan­kin omis­ta­jat hyvän osingon.

    Sit­ten kiin­teis­tö­kupla puh­ke­aa. Pan­kil­la on saa­ta­via 90 rahaa ja vakuu­te­na on vain 70 rahan arvoi­nen kiin­teis­tö. Tap­pio 20 rahaa täy­tyy kir­ja­ta. Pank­ki uhkaa kaa­tua. Lopul­ta veron­mak­sa­jat pelas­ta­vat pankin.

    Esi­merk­ki osoit­taa, että pank­kien pelas­tuso­pe­raa­tiois­sa veron­mak­sa­jien rahoil­la mak­se­taan suu­rim­mak­si osak­si kei­not­te­li­joi­den kuplan syn­ty­mi­sen aikaan kerää­miä voit­to­ja. Siis nii­tä tilas­tois­sa näky­viä kas­va­nei­ta pää­oma­tu­lo­ja. Pank­kii­rien bonuk­siin ja pan­ki­no­mis­ta­jien osin­koi­hin menee suh­teel­li­sen pie­ni osa tukirahoista.

    Jos pank­kien välis­tä epä­ter­vet­tä kil­pai­lu­ti­lan­net­ta ei oli­si ollut, pank­ki oli­si vaa­ti­nut kei­not­te­li­joil­ta 30 pro­sen­tin oma­ra­hoi­tuso­suu­den eikä pan­kil­le oli­si aiheu­tu­nut tappioita.

    Mut­ta suu­rem­mal­la oma­ra­hoi­tuso­suu­del­la kei­not­te­li­joi­den voit­to­pro­sent­ti oli­si ollut pal­jon pie­nem­pi, pank­ki­kin oli­si jou­tu­nut tyy­ty­mään hei­kom­paan tuot­toon ja pank­kii­ri pie­nem­pään bonukseen. 

    Pank­kien hei­kos­ti regu­loi­tu kil­pai­lu tuot­taa nyt epä­ter­veen tulok­sen. Joten lisä­re­gu­laa­tiol­la pitäi­si hil­li­tä yle­tön­tä ris­kin­ot­toa. Tai sit­ten vaka­va­rai­suus­sään­tö­jä tuli­si kiris­tää tai vara­ra­has­to­ja kerätä.

    Mut­ta näyt­tää kui­ten­kin sil­tä, että raha­rik­kaat kei­not­te­lo­jat, pank­kii­rit ja muut pää­oma­tu­lo­jen saa­jat (siis ne, joi­ta kokoo­mus edus­taa) pys­ty­vät jäl­leen estä­mään lisä­re­gu­laa­tion. Se kun hait­taa pahas­ti varak­kai­den rahan­te­koa. Ja onhan se hyvä, kun tap­piot voi­daan tar­vit­taes­sa sosia­li­soi­da taval­li­sil­le pal­kan­saa­jil­le. Kysy­mys on isos­ta palas­ta kan­san­ta­lou­den kokonaiskakkua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  153. Kun 50-luvul­la vii­ka­rit läh­ti­vät ongel­le, vaik­ka piti olla koto­na syö­mäs­sä läs­ki­soo­sia ja hörp­pi­mäs­sä punais­ta mai­toa, niin kum­pi­kin sai vit­saa joko sym­bo­li­ses­ti tai kivu­li­aas­ti, mut­ta kui­ten­kin se oli maan tapa. Lap­si ei koke­nut var­si­nais­ta vää­ryyt­tä tai tun­te­nut itse­ään erilaiseksi. 

    Olet var­maan­kin oikeas­sa. Isoin arkie­lä­mäs­sä koke­ma­ni ero 50-luvun auto­ri­taa­ri­ses­ti kas­va­te­tun ja 70-luvun vapaas­ti kas­va­te­tun suku­pol­ven välil­lä on oikeas­taan se, että van­hem­mat ihmi­set peit­te­le­vät, selit­te­le­vät ja puo­lus­te­le­vat vir­hei­tään sil­loin­kin, kun on kyse ihan sel­väs­tä asias­ta. Jos­kus sitä ei tie­dä miten päin oli­si, kun aikui­nen ihmi­nen ei osaa sanoa “hups, tai­si tul­la teh­tyä vir­he”, kor­ja­ta sitä tai sii­vo­ta jäl­ki­ään ja men­nä eteen­päin. Sitä se ali­ta­jui­nen sel­kä­sau­nan­pel­ko teettää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  154. mik­si esi­tit­te minis­te­ri­nä 7 % oma­vas­tuu­osuut­ta toi­meen­tu­lo­tu­keen, vaik­ka var­mas­ti tie­sit­te, että “hal­vat asun­not” oli­vat jo gryn­de­rien hävittäminä.Ajatuksenne, että köy­hä oli­si etsi­nyt hal­vem­man aun­non urbaa­nis­sa yhtei­sös­sä ei voi­nut toteutua.Esititte kui­ten­kin. Las­kel­moin­tia. Tämä on tätä vih­re­ää poli­tiik­kaa. Onnek­si Tei­dän Lah­den kau­pun­kiym­pä­ris­tön huu­haa sel­vi­tyk­sen­ne sai täyh­del­li­sen tyr­mäyk­sen alu­een kun­nal­lis­joh­ta­jil­ta lukuu­not­ta­mat­ta Lah­den kau­pun­gin­joh­ta­ja »>JYr­ki Myl­ly­vir­taa, jon­ka tie­to­tai­dot ovat san­gen ole­mat­to­mat sosi­aa­li- ja terveystoimialalta.Kokemusta on sanoo alle­kir­joit­ta­nut. Her­ra Soi­ni­vaa­ra pysy­kää pois­sa jul­kis­hal­lin­nos­ta ja kir­joi­tel­kaa nii­tä pik­ku­tut­ki­mu­ki­sian­ne ja kut­su­kaa sit­ten aina leh­dis­tö paikalle.Näytte jul­ki­suu­des­sa, mut­ta ette käytännössä.Teilllä ei ole edel­lytk­siä joh­taa ope­ra­tii­vi­ses­ti kunn­na­lis­ta orga­ni­saaa­tio­ta pien­tä tai suurta.
    Kai­kes­ta huo­ki­mat­ta kunniottavasti
    Ant­ti tEr­vas­mä­ki, sosi­aa­li­neu­vos, Mikkeli

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo 7 pro­sen­tin oma­vas­tuu tuli 1990-luvun lopul­la. Minä olin minis­te­ri vuo­si­na 2000–2002. Sinän­sä pidin vir­hee­nä sen pooiis­ta­mis­ta. Oli­si ollut parem­pi nos­taa iot­se toi­meen­tu­lo­tu­kea. Tämä oli lii­an suu­ri lah­ja vuokranantajille. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  155. Kari, kyl­lä minul­le käy sys­tee­mi, jos­sa pank­kien kaa­tu­mi­nen on mah­dol­lis­ta niin, ettei se kaa­da koko pank­ki­jär­jes­tel­mää eikä pien­sääs­tä­jien tar­vit­se koko ajan olla var­pail­laan sen suh­teen, mitä pan­kil­le käy. Tähän liit­tyi se toi­nen ehdo­tuk­se­ni, eli pank­kien pilk­ko­mi­nen pie­nem­mik­si. Syy, mik­si puo­lus­tin pank­kien pari vuot­ta sit­ten teh­tyä pelas­tus­ta, oli se, että meil­lä ei ollut täl­lais­ta sys­tee­miä, vaan kon­kurs­sit oli­si­vat joh­ta­neet koko sys­tee­min jäätymiseen. 

    Mitä sii­hen pelas­tus­ra­has­ton yhteis­maan ongel­maan tulee, niin juu­ri sen vuok­si ehdo­tin, että sin­ne mak­set­ta­vat mak­sut oli­si­vat ver­ran­nol­li­sia sii­hen, kuin­ka ris­kil­lä pank­ki toi­mii. Pank­ki voi teh­dä bis­nes­tä ris­kil­lä, mut­ta sit­ten se jou­tuu mak­sa­maan enem­män sin­ne vakuu­ra­has­toon. Tai pank­ki voi toi­mia var­man pääl­le, jol­loin sen mak­sut ovat pie­nem­piä. Tämä yleis­pe­ri­aat­tee­na. Miten yksi­tyis­koh­dat teh­täi­siin, en osaa sanoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  156. Samu­li Saarelma:

    Miten tämän joh­to­pää­tök­sen vedit? Mitä pan­kit hyö­tyi­si­vät tuos­ta yhteyk­sien pitä­mi­ses­tä? Ja voi­daan nii­tä kan­nus­tei­ta tie­ten­kin nii­tä­kin muut­taa ja pan­na kerät­tä­vät verot riip­pu­vai­sek­si koos­ta ja sidok­sis­ta mui­hin pankkeihin.

    Pan­kit hyö­tyi­si­vät sitä yhteyk­sien pitä­mi­ses­tä, että jos joku menee konk­kaan, niin kaik­ki muut­kin mene­vät konk­kaan, eli yhtään pank­kia ei voi pääs­tää konk­kaan -> sama tilan­ne kuin nyt.

    Minä ymmär­rän sinun ehdo­tuk­sen näin:

    Nyky­ään meil­lä on sys­tee­mi, mis­sä pank­ke­ja sää­del­lään niin että nii­den ei pitäi­si voi­da ottaa enem­pää ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kui­ten­kin sää­te­lys­tä huo­li­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.

    Sinä ehdo­tat tilal­le sys­tee­miä, jos­sa pank­ke­ja sää­del­lään niin, että ne eivät voi ottaa enem­pää ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kui­ten­kin täs­tä uudes­ta­kin sää­te­lys­tä huo­li­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.

    Eli sinun sys­tee­mis­sä­si pan­keil­la on ihan yhtä suu­ret kan­nus­ti­met ottaa enem­män ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa.

    Jos mark­ki­noil­la on joi­ta­kin toi­mi­joi­ta jot­ka pys­ty­vät sysää­mään tap­pion­sa veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si ne kyl­lä löy­tää kei­not kier­tää sää­te­lyä, kos­ka niil­lä on sii­hen pal­jon isom­mat kan­nus­ti­met kuin polii­ti­koil­la ja byro­kraa­teil­la onnis­tua säätelemään.

    Miten se kil­pai­lua rajoittaisi?

    Suun­nil­leen samal­la meka­nis­mil­la kuin lää­ke­tar­kas­tus rajoit­taa kil­pai­lua, eli isot ja pit­kään ole­mas­sa ole­vat toi­mi­jat hank­ki­vat tai­to­ja ottaa enem­män ris­kiä suh­tees­sa mak­sui­hin­sa ja uudet pan­kit jou­tu­vat heti alus­ta mak­sa­maan näis­tä mark­ki­noil­la ole­vien pank­kien yli­suu­ris­ta ris­keis­tä ennen kuin ne itse ehti­vät kerä­tä samat riskit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  157. Jos ne kui­ten­kin sää­te­lys­tä huo­li­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.”

    Sää­te­ly on maa­koh­tais­ta , mak­si­mis­saan EU-tasoista.
    Kun suu­rim­mat pan­kit toi­mi­vat glo­baa­lis­ti niin ris­ke­jä voi­daan luo­da EU:n ulko­puo­lel­la ja juu­ri näin on käynyt .
    EU-maat ovat varak­kai­ta, joten ris­ken siir­to tän­ne mah­doll­si­taa rahastuksen.
    EU-maat ovat jo käyt­tä­neet 1300 mil­jar­dia pankkitukeen.
    Hyvä esi­merk­ki on Irlan­ti, siel­lä syyk­si esi­te­tään asun­to­kuplaa . Tar­vit­ta­va tuki on suu­rem­pi kuin kaik­kien asun­to­jen yhtei­nen arvo.
    Kui­ten­kin vain osa asun­to­lai­nois­ta on mak­su­ky­vyt­tö­mil­lä ja suu­rin osa velattomia.

    Eli viral­li­nen seli­tys ontuu.
    Samoin Esoan­jan ja Posr­tu­ga­lin vekaans­tu­nei­suus selit­tyy nii­den mak­sa­mil­la pank­ki­tuil­la , jot­ka juon­tuv­ta Ete­la-Ame­ri­kan seikkailuista.
    Pitää muis­taa, että näi­tä pank­ki­tu­kia onmak­set­tu jo pitem­män aikaa ja 2008–9 on vain huipentuma

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  158. Sinä ehdo­tat tilal­le sys­tee­miä, jos­sa pank­ke­ja sää­del­lään niin, että ne eivät voi ottaa enem­pää ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kui­ten­kin täs­tä uudes­ta­kin sää­te­lys­tä huo­li­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot.”

    Futuu­ri-ja osa­ke­kaup­pa ovat siir­ty­neet yhä enem­män koneel­li­sek­si eli kaup­paa käy­dään sek­sun­nin mur­to-osis­sa. Pie­ni vir­he algo­rit­meis­sä saa ris­kit ja tap­piot nouse­maan kes­tä­mät­tö­mik­si sekun­neis­sa, sii­hen ei mikääm val­von­ta pure

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  159. Art­tu­ri, kans­sa­si on ras­kas­ta kes­kus­tel­la, kun et edes koi­ta ymmär­tää, mikä ehdo­tuk­se­ni on. Se ei ole tämä:

    Sinä ehdo­tat tilal­le sys­tee­miä, jos­sa pank­ke­ja sää­del­lään niin, että ne eivät voi ottaa enem­pää ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa. Jos ne kui­ten­kin täs­tä uudes­ta­kin sää­te­lys­tä huo­li­mat­ta onnis­tu­vat otta­maan enem­män ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa veron­mak­sa­jat mak­sa­vat tappiot. 

    Minä ehdo­tin kah­ta asi­aa. Toi­saal­ta sitä, että pan­kit pil­ko­taan niin pie­nik­si, että ne voi­vat men­nä kon­kurs­siin jär­kyt­tä­mät­tä sys­tee­miä. Täs­sä sys­tee­mis­sä ne voi­vat ottaa enem­män ris­ke­jä kuin mihin niil­lä on varaa ja men­nä sit­ten nurin uhkaa­mat­ta kaa­taa koko pankkijärjestelmää.

    Toi­saal­ta ehdo­tin sitä, että pan­keil­ta kerä­tään hyvi­nä aikoi­na rahas­toa, johon ne jou­tu­vat mak­sa­maan sen mukaan, miten ris­kil­lä pelil­lä bis­nes­tään pyö­rit­tä­vät. Jäl­leen niil­lä on vapaus vali­ta ihan niin ris­kaa­be­li toi­min­ta kuin nii­tä huvit­taa, mut­ta jou­tu­vat vain sit­ten mak­sa­maan sii­tä enem­män. Ja täs­sä­kään tapauk­ses­sa veron­mak­sa­ja ei jou­du pank­kien pelas­ta­jak­si, jos ne sit­ten kaa­tu­vat, vaan rahat tule­vat siel­tä pelastusrahastosta. 

    Jos­pa nyt siis kom­men­toi­sit näi­tä ehdo­tuk­sia, etkä sitä, mitä olet jan­kan­nut noin mil­joo­na ker­taa, eli “pank­kien tap­pioi­den sosia­li­soin­ti on väärin”. 

    Suun­nil­leen samal­la meka­nis­mil­la kuin lää­ke­tar­kas­tus rajoit­taa kil­pai­lua, eli isot ja pit­kään ole­mas­sa ole­vat toi­mi­jat hank­ki­vat tai­to­ja ottaa enem­män ris­kiä suh­tees­sa mak­sui­hin­sa ja uudet pan­kit jou­tu­vat heti alus­ta mak­sa­maan näis­tä mark­ki­noil­la ole­vien pank­kien yli­suu­ris­ta ris­keis­tä ennen kuin ne itse ehti­vät kerä­tä samat riskit. 

    Seli­tä­pä nyt tuo­ta lää­ke­tar­kas­tus­ta. Tar­koi­tat­ko, että kos­ka lääk­kei­den tur­val­li­suus pitää tes­ta­ta ennen kuin nii­tä saa pääs­tää mark­ki­noil­le, van­hat teki­jät joten­kin hyö­ty­vät tästä? 

    Jos tuo yllä ole­va on ongel­ma, niin tou­huun voi­daan ottaa mukaan koko. Eli mak­su­ja sii­hen rahas­toon mak­se­taan myös sii­nä suh­tees­sa, mikä pan­kin koko on (eli sitä kaut­ta myös sen aiheut­ta­ma pai­ne sys­tee­mi­ris­kil­le). Pie­ni aloit­te­le­va pank­ki ei jou­tui­si mak­sa­maan saman­suu­rui­ses­ta ris­kis­tä samaa kuin iso pank­ki. Tämä sik­si, että pie­ni pank­ki ei aiheut­tai­si samaa uhkaa koko jär­jes­tel­män romah­duk­sel­le kuin iso. Näin vaik­ka nii­tä yksit­täi­si­nä kat­soen molem­pien ris­ki men­nä nurin oli­si sama.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  160. Lisä­tään edel­li­seen kom­ment­tii­ni vie­lä vähän, kun hie­man har­hau­duin. Alku­pe­räi­nen “mal­li­ni” kos­ki lähin­nä sitä, mitä nyt (tai oikeas­taan jo kak­si vuot­ta sit­ten) pitäi­si teh­dä. Jos sit­ten puhu­taan sii­tä, mitä pan­keil­le tämän sot­kun sel­vit­tä­mi­sen jäl­keen pitäi­si teh­dä, niin minun mie­les­tä­ni tämä ongel­ma koos­tuu kol­mes­ta kysy­myk­ses­tä. Ensin­nä­kin sii­tä, miten koko rahoi­tus­sek­to­ria ja sii­nä sivus­sa sen toi­mi­joi­ta saa­daan pie­nen­net­tyä vähem­män kriit­ti­sek­si, toi­sek­si miten rahoi­tus­sek­to­ria pitää regu­loi­da, että kriit­ti­set kom­po­nen­tit eivät kaa­du ja kol­man­nek­si, mitä teh­dä sit­ten kun se kriit­ti­nen kom­po­nent­ti kui­ten­kin uhkaa kaa­tua. Perin­tei­ses­ti on kes­ki­tyt­ty vain kes­kim­mäi­seen kysy­myk­seen (johon itse uskon kei­no­na vähi­ten), jol­la on kuvi­tel­tu rat­kot­ta­van muut­kin ongel­mat. Tuon lähes­ty­mis­ta­van ongel­ma on, että pan­keil­la on kaik­ki kan­nus­teet ja resurs­sit pal­ka­ta siel­tä az:n mai­nost­mas­ta gaus­sin käy­rän oikeas­ta lai­das­ta terä­vim­mät aivot kier­tä­mään regulaatioita. 

    Mut­ta siis näi­hin kysy­myk­siin. Rahoi­tus­sek­to­ri minun näh­däk­se­ni on kas­va­nut nykyi­siin mit­toi­hin­sa lähin­nä sen vuo­ki, että eri yhteis­kun­nat ovat tuke­neet ihmis­ten ja yri­tys­ten vel­kaan­tu­mis­ta mas­sii­vi­ses­ti. Yri­tyk­set saa­vat jakaa tulos­taan verot­ta vie­raan pää­oman tar­joa­jil­le, mut­ta ei oman pää­oman. Yksi­tyis­hen­ki­löi­den mer­kit­tä­vin vel­kaan­tu­mi­sen läh­de on asun­to, ja asun­to­vel­kaan­tu­mis­ta tue­taan monin kei­noin. Vel­kaan­tu­mi­sen sub­ven­toin­nin lopet­ta­mi­nen pie­nen­täi­si mer­kit­tä­väs­ti rahoi­tus­pal­ve­lu­jen kysyn­tää, ja rahoi­tus­sek­to­ri pie­ne­ni­si itsestään.

    Pank­kien regu­laa­tioon minul­la ei ole hyvää vas­taus­ta. Nykyis­ten pank­kien regu­laa­tio niin, että pan­kit eivät kek­si­si kier­to­tei­tä, on jok­seen­kin mah­do­ton­ta. Vero­tuk­sel­la tai muil­la kan­nus­teil­la pitäi­si pan­kit ensin saa­da vapaa­eh­toi­ses­ti muut­ta­maan itsen­sä hel­pom­min regu­loi­ta­vaan muo­toon, ja sen jäl­keen regu­laa­tio oli­si taas help­poa. Bra­si­lias­ta tosin voi­si ottaa mal­lia, pank­kien ylin joh­to on pan­kin velois­ta vas­tuus­sa koko omai­suu­del­laan. Aina­kaan krii­sin alkuai­koi­na ei Bra­si­lias­sa ollut yhtään pankkikonkurssia. 

    Entä sit­ten kun se lii­an iso kaa­tu­maan, jota ei pitä­nyt olla, ja jon­ka ei pitä­nyt voi­da kaa­tua, uhkaa kaa­tua? (Pie­nem­mil­le­hän on jo toi­mi­va sys­tee­mi.) Jos pan­kit on saa­tu tai­vu­tet­tua hel­pom­min regul­li­ta­vaan muo­toon, minun ylem­pä­nä esit­tä­mä­ni mal­lin pitäi­si toi­mia mai­nios­ti. Jos/kun sii­nä ei ole onnis­tut­tu, vaan kaa­tu­va pank­ki on taseen ulko­puo­lis­ten ja sisä­puo­lis­ten moni­mut­kais­ten instru­ment­tien sot­ku, kysy­mys on vai­keam­pi. En usko, että on mah­dol­lis­ta kerä­tä niin isoa rahas­toa, että se pys­tyi­si kat­ta­maan iso­jen pank­kien tap­piot kun se pro­pe­li läh­tee tosis­saan pyö­ri­mään. (Jos oli­si, se tus­kin enää oli­si “too big to fail”). En minä tähän­kään kyl­lä muu­ta hyväk­syt­tä­vää rat­kai­sua kek­si, kuin tuon mal­li­ni sen ver­ran jous­ta­vam­pa­na, että val­tio ottaa tuol­lai­sen ins­ti­tuu­tion hal­tuun­sa ja tapaus ker­ral­laan arpoo kuin­ka pal­jon mikä­kin vel­ko­ja kärsii.

    Eli todel­li­sia rat­kai­su­ja ei kyl­lä ole mui­ta kuin koko sek­to­rin pie­nen­tä­mi­nen ja noi­den iso­jen pank­kien pakot­ta­mi­nen yksin­ker­tai­sem­paan muottiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  161. Tosi­aan­kin näin se oli että “uudis­tus 7 %:n oma­vas­tuu­des­ta tt:een tuli1999.Olisitte toki voi­nut toi­miae­pä­koh­dan poistamiseksiministerinä200‑2002.Pohjimmiltaan olet­te samaa miel­tä . Tämä koh­tuu­ton omas­vas­tuu pois­tui muis­taak­se­ni 2008.Käytin var­sin kär­je­käs­tä kiel­tä em. kom­men­tis­sa 26.11.2010, mut­ta pitää muis­taa että olin juu­ri tul­lut eräästäSTm:n kokouk­ses­ta. Enkä toki tar­koit­ta­nut kon­kreet­ti­ses­ti TEi­dän tai­dois­ta joh­ta­ja­na tai selvitysmiehenä/tutkijana esim Lah­den ympä­ris­tön uudel­leen järjestelyesityksenä.Pahoittelen myös sitä, että tulin mai­nin­neek­si enti­sen esi­mie­he­ni­Jyr­kin tie­to-tai­to­ja sosiaali-
    terveystoiméssa.Kyllä hän ne hal­lit­see kau­pun­gin­joh­ta­jan armot­ta­man ris­ti­rii­tai­ses­sa joh­ta­mis­ti­lan­tees­sa. Ei muu­ta kuin eteenpäin,soininvaara. Tähän lop­puun vie­lä ihme­tyk­se­ni, kun pää­tin tulos­taa viestini,nin sain 40 sivua Tei­dän blo­diin “Mik­si ei puhu­ta sääs­töis­tä”. Itse en jak­sai­si kuun­nel­la nii­tä jori­noi­ta mitä tämä kar­valk­ki­po­ruk­ka esim Rai­mo K,
    Samu­li Saa­rel­ma, Art­ti­ri B, Eli­na, tcrown jne. Hei­dän pitäi­si käy­dä jon­kin­lai­nen hal­lin­too­pin perus­kurs­si, jot­ta ymmär­täi­si­vät mis­tä syn­tyy lop­pu­tu­los kan­sa­lais­ten etuuk­siin ja arki­päi­vän sosiaalitukiviidakkoon.
    ant­ti ter­vas­mä­ki, sosi­aa­li­neu­vos, mikkeli

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  162. Tur­ha muil­le kiu­ku­tel­la, jos ei osaa tulostaa. 

    Lai­te­taan kui­ten­kin kor­van taak­se (sin­ne kar­va­la­kin alle) vink­ki­si hal­lin­to-opin kurssista. 

    Sinä puo­les­ta­si voi­sit käy­dä Mik­ke­lin työ­väen­opis­ton “suo­men kie­len alkeet” ‑kurs­sin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.