Vihreän liiton vero-ohjelmassa esitetään prosentin korotusta arvonlisäveroon. Veroja on korotettava, mutta onko arvonlisävero parempi kuin tulovero?
Jos ulkomaita ei olisi, ei tuloveron ja arvonlisäveron välillä olisi juuri eroa. Jos ostan vaikkapa parturilta tukanleikkuun, siitä rahasta, jonka minä maksan vain osa päätyy parturille. Välistä menee sekä arvonlisävero että parturin tulovero ja vielä eläkemaksut. Sillä kuinka suuri osa tästä verokiilasta on arvonlisäveroa ja kuinka suuri osa tuloveroa, ei ole käytännön merkitystä. Tässä tapauksessa arvonlisävero ja parturin tulovero ovat myös keskenään aivan yhtä paljon kulutusveroja, koska kuluttaja joutuu ne maksamaan hinnassa.
Yritykset maksavat arvonlisäveroa melko tarkkaan maksamistaan palkoista, koroista ja voitostaan, kun voitto määritellään niin, että tuloista voidaan investoinnin vähentää kerralla kokonaan. Erilaiset arvonlisäverokannat tekevät tästä vähän monimutkaisemman. Jos rekkakuski kuljettaa ruokaa, hänen palkkaansa verotetaan 13 prosentin arvonlisäveron mukaan, mutta jos hän kuljettaa huonekaluja, vero on 23 prosenttia.
Palkkaan kohdistuvana verona alv on tasavero. Niinpä sen osuus kuluttajan ja pienipalkkaisen työntekijän välillä piilevästä verokiilasta on varsin huomattava. Pienistä palkoista menee tuloveroa varsin vähän. Huonotuottoisen työn osalta verotuksen vaikutus on tuhoisa. Arvonlisäveron korotus on omalta osaltaan lisäämässä rakenteellista työttömyyttä. Siksi arvonlisäveron korotukseen on liitettävä pienimpien ansiotulojen verotuksen madaltaminen. Eläkeläisille ja työttömille tätä ei tarvitse kompensoida, koska heidän ansionsa on sidottu hintaindeksiin, jolloin he saavat automaattisen kompensaatioon.
Ulkomaat tekevät tästä asiasta monimutkaisemman, koska työstä, joka kulutetaan Ruotsissa, ei makseta Suomessa arvonlisäveroa vaan Ruotsissa. Tämä piirre tekee arvonlisäverosta kulutusveron. Sitä maksavat myös Suomessa käyvät turistit, vaikka ostaisivat täällä kotimaassaan valmistettuja tuotteita.
Arvonlisäveron hyviä puolia on se, että se ei ole vain palkkavero. Sitä maksetaan yhtäläisesti myös voitoista ja pääomatulosta. Sitä joutuvat maksamaan myös ne ”Tallinnassa asuvat”, jotka maksavat verot Viroon mutta arvonlisäveron kulutuksestaan Suomeen tai pimeitä palkkoja saavat.
Kulutusverona alv on regressiivinen. Tämä ongelma voidaan kompensoida tekemällä tuloverotuksesta aiempaa progressiivisempi ja tulonsiirtojen avulla. Oma ennusteeni on, että alv-tyyppinen vero on kahdenkymmenen vuoden kuluttua valta-asemassa ja veroprosentti alkaa kolmosella. Mutta sellaisessa yhteiskunnassa köyhien tilannetta on kompensoitava pienen perustulon kaltaisella järjestelyllä. Näin tehdään jo Hollannissa. Jos meillä olisi vain alv ei tarvitsisi kinata työ- ja pääomatulojen erilaisesta verokohtelusta.
Kulutusveroista kannatan kuitenkin enemmän haittaverojen kaltaisia valmisteveroja. Ne eivät muodosta minkäänlaista verokiilaa.
Kyllähän haittaverot nostavat hyödykkeiden hintoja jos ne eivät ole tuotannon määrästä riippumattomia könttäsummaveroja. Haittaverot lisäävät tuotannon marginaalikustannuksia jos ne riippuvat tuotetusta määrästä. Lisäksi ne olisivat silloin tasaveroja.
Mutta ydinkysymys on se pitäisikö hyödykkeillä ja palveluilla olla eri verokannat? Hyödykkeet voidaan ajatella eräänlaisina tuotantopanoksina, joita kotitalous voi itse kotonaan käyttää ruoanlaitossaan yms. DIY tuotantoahan ei vielä veroteta… VM voisi tosin verottaa kansalaisia heidän vapaa-aikansa perusteella eli jos jollain on paljon vapaa-aikaa, niin siitä riittää enemmän kotitaloustuotantoon. Tämän kotitaloustuotannon arvo voitaisiin silloin osaksi (arvio)verottaa.
Mutta jos palvelun verokanta olisi vaikka 5% ja hyödykkeen 30%, niin olisi useimmille melkein helpompaa ostaa palveluita kuin käydä kaupassa ostamassa tuotteita.
Tietysti ulkomailta ostaminen tai verkkokauppojen käyttö voisi lisääntyä. Tulli voisi ehkä nykyistä tarmokkaammin tutkia ulkomailta tulevien lähetysten arvoa ja kantaa maksamattomat alvit. Ulkomaisen verkkokaupan pitäisi periaatteessa maksaa alvit Suomeen jos myynti on riittävän suurta per vuosi.
Kulutuksen verottamisen painottaminen kannustaa työntekoon ja antaa työntekijälle suuremman mahdollisuuden säästää kuluttamisen sijasta. Säästäminen on tärkeää, koska se kerryttää pääomia. Pääomat voidaan käyttää investointeihin, jotka taas ovat välttämätön edellytys korkealle tuottavuudelle. Viime kädessä vain korkealla tuottavuudella turvataan kaikkien suomalaisten hyvinvointi.
Tuntuu että verojen nostamisesta keskustellaan paljon enemmän kuin siitä miten verorahoja pitäisi käyttää.
Olen täysin vakuuttunut siitä, että on enemmän parannettavaa siinä miten veroja käytetään, kuin miten niitä nostetaan.
Joskus tuntuu, että jotkut unohtava, että olemme osa yhteismarkkina-aluetta. 😀 Verotukseen vaikuttaa niin paljon ulkoisia tekijöitä, etten oikein usko taloutemme kestävän veronkorotuksia.
Ainoa vero, jota voidaan nostaa, on kiinteistövero. Se on huomattavasti alle EU:n normaalitason.
Suuremmat pääomat ovat jo lähteneet verotettaviksi muualle ja niin käy mös suurituloisten. Kannattaa tutustua Waterloo Svenska Klubben ilmiöön. 😉
Jos verotuloja oikeasti halutaan lisää, on pääomaverotusta laskettava ja samoin tuloverotusta suurimmissa tuloluokissa. Silloin muualle EU:in vuotavia veroeuroja saadaan hiukan takaisin.
Vihreiden vero-ohjelmassa esitetään myös kiinteistöveron nostoa.
Arvonlisävero on kulutusvero, koska investoinnit vähennetään kerralla. Tasavero se on puolestaan siksi, että se on yritysvero – yksittäisten ihmisten erilaista veronmaksukykyä/kulutuskykyä ei siis pyritä poimimaan esille. ALV:n painottaminen tuskin kannustaa tekemään enemmän töitä, säästämään se kylläkin saattaa kannustaa, mutta tämä on empiiriinen kysymys. Ihmiset reagoivat melko huonosti näillä verokannoilla pieniin muutoksiin, ellei kyse ole sitten autoista.
Parempi korottaa varmuudeksi molempia 🙂
ALV=tasavero ei kyllä pidä oikeastaan paikkaansa, koska alvikantoja on erilaisia, elintarvikkeilla ja julkisella liikenteellä oma alempi kuin yleinen alvikanta. Lehdiltä se puuttuu kokonaan.
Siten kaikki kaikkien hankkimat päivittäisostokset ovat alemman aika mitättömän alvin piirissä. Yleinen korkeampi alvi taasen on käytössä siellä, missä ostellaan autoja ja moottorisahoja. Alvissa on tietty progressio olemassa.
Kun nyt mieleen tuli: ookkona perehtynyt progressiivisiin kulutusveromalleihin? Robert Frank esittelee omaansa vaikkapa täällä:
http://www.nytimes.com/2007/10/07/business/07view.html?ex=1349409600&en=5dc544a64b1d288a&ei=5124&partner=permalink&exprod=permalink
Idea siis on yksinkertaisesti se, että verottajalle ilmoitetaan tulot ja säästöt ja erotuksesta maksetaan progressiivinen vero. Veron hyvä puoli on, että se saattaa miellyttää niin vasemmistoa (rikkaiden rankaisu), oikeistoa (säästämisasteen nosto) kuin vihreitä (ökykulutuksen verotus). No, toki oikeistossa on sekin siipi, joka suosii tai suhtautuu neutraalisti kulutukseen.
Itse lisäisin soppaan verovähennyksen energiansäästökulutuksen yms. osalta.
TomiA
Kulutusverosta saa progressiivisen helpommallakin: Tasainen, korkeahko arvonlisävero ja siitä euromääräinen palautus kaikille. Kuten sanottu, toteutettu Hollannissa.
Tässä mainio keskustelu kerskakulutuksesta, tasa-arvosta ja mistä kaikesta. Progressiivinen kulutusvero leikkaa kulutuksesta turhat pois (eli sen jonka tarkoitus on vain osoittaa suurempaa rikkautta) ja suuntaa rahaa investointeihin.
http://www.econtalk.org/archives/2010/11/robert_frank_on_1.html
Robert Frank of Cornell University talks with EconTalk host Russ Roberts about inequality. Is there a role for public policy in mitigating income inequality? Is such intervention justified or effective? The conversation delves into both the philosophical and empirical evidence behind differing answers to these questions. Ultimately, Frank argues for a steeply rising tax rate on consumption that would reduce disparities in consumption. This is a lively back-and-forth about a very timely topic.
Osmo: ”…esitetään myös kiinteistöveron nostoa.”
Jep, ja tiedätte ettei tuo mene vielä läpi. Kysymys onkin, onko ohjelmassa riittävät veronalennukset, niin ettemme mene konkkaan kaiken tuottavan lähtiessä muualle?
Veroaste on nyt jo erittäin korkea ja voipi olla, että väärin tehty verojen kiristys ei välttämättä johda verokertymän kasvuun vaan veronkiertoon ja ulkomailta ostoihin.
1) Tuloveroa voisi nostaa taulukkoveroa tarkistamalla eli progression yläpäästä.
2) Arvonlisäveroa ei pidä korottaa päivittäistavaroissa eikä sellaisissa tuotteissa, joita voi ostaa netistä halvan valuutan/ALV-veron maista.
3) Pitäisikö kehittää, sanotaan 27 prosentin AL-veroluokka. Sokerivero olisi hyvä esimerkki. Toinen olisi rakentamattoman maan kiinteistövero.
p.s. Mitä kaikkea on säädetty verotuksen ulkopuolle. Esimerkiksi maatalous saa miljardiluokan tukea. Paljonko se tämän lisäksi saa tukea verohelpotuksina? Vain mielikuvitus on niissä rajana.
Laillisesti toimivan nettikaupan pitäisi soveltaa ostajamaan arvonlisäveroa,. ellei toiminta ole aivan vähäistä. Ostin juuri diaskannerin Pixmaniasta, ja suomalainen arvonlisävero siitä meni. On toki laittomasti toimiviakin, jotka tietysti pitäisi käräyttää.
Ei tarvitse kuin ostaa Verkkokaupasta niin tuote tulee Ahvenanmaalta ja ALV veroa ei mene pienistä summista. Muista EU-maista menee Suomen ALV vain, kun myyjällä paukkuu sopimusten mukainen myyntirajoitin. Sen jälkeen myyjän pitää käyttää Suomen ALV kantaa.
Olen tämän asian tarkastanut, kun oli tarkoitus tuoda EU:n ulkopuolelta tavaraa ja oli tarkoitus tullata se halvan ALV:n ja tullin maassa ja ostaa se ko. maassa toimivalta agentuurilta.
Tällä hetkellä kauppa on villiä ja se näkyy tilastoissakin – sieltä ostetaan mistä halvimmalla saa.
Keksin heti lisää verotettavaa:
-Kotitaloustuotannon arvo (edellä perustelu, liittyi arvonlisäverotukseen)
-Omalla autolla tai polkupyörällä ajaminen (molemmat tuotannollista pääomaa, verotuksen peruste sama kuin asuntotulon verottaminen)
-Asuntotulon verottaminen (asunnot ovat tuotannollista pääomaa kun kerran joku voi ansaita rahaa vuokraamalla niitä toisille – verotuksen perusteet löytyvät VATT:n sivuilta)
Kylläpä me ekonomistit olemmekin yhteiskunnalle hyödyllistä porukkaa… 🙂
”Laillisesti toimivan nettikaupan pitäisi soveltaa ostajamaan arvonlisäveroa”
Tuossa on semmoinen raja että jos kauppaa tehdään kohdemaahan muistinvaraisesti heittäen 50 000 euron edestä niin sitten myyjäyrityksen pitää rekisteröityä kohdemaan verottajalle EUssa ja ALVit menee sitten kohdemaan mukaan. Muutoin käytetään myyjämaan verokantaa.
Esko Niemi,
kannattaa ehkä lanseerata käsite ”tehokas kulutuspalkka” eli käytännössä rajatuloyksikkösi ostovoima tulo- ja kulutusverojen jälkeen. Eli jos ansaiset yhden euron lisää, niin kuinka paljolla voit oikeastaan ostaa ehdollistettuna tietty kulutusrakenne..
Jos tuloverojen alennukset olisivat riittävän suuret ja ei-aktiivinen väestö saataisiin maksamaan enemmän veroja kulutusveroja korottamalla (ja jättämällä sosiaalietuuksien kompensaatiot tekemättä) niin voisi kuvitella että työntarjonta voisi lisääntyä. Ja samalla voisi syntyä enemmän säästöjä.
Matti Tuomala oli siis siinä väärässä kritisoidessaan tuloverotuksen alentamisen paremmuuspuheita että hän laski yli kaikkien talouden toimijoiden, mutta ei huomioinut rakenteellisia seikkoja.
En osaa sanoa pitääkö kaikki sosiaaliturvamaksut laskea veroiksi. Osa niistä on kuitenkin säästämistä, koska eläke-etuuksia on mahdollisesti tulossa. Loppuosa lienee tuloa uudelleen jakavaa eli jotkut saavat etuuksia osallistumatta tuotantoon..
Otin Copy/Pastea Verkkokaupan sivuilta:
”Verkkokauppa.com toimittaa kaikki lähetykset Ahvenanmaalle ilman arvonlisäveroa (alv 0%). Poikkeuksena on luottokortilla ja etukäteen maksetut tilaukset.
Voit kuitenkin tilauksen kommentteja-kenttään laittaa maininnan, jos haluat toimituksen verollisena (arvonlisävero 22%). ”
Kansankielellä tai bisness-koodilla kyseinen teksi tarkoittaa, että voit ostaa mitä vain ja jos se ei kulje postissa ALV-vapaasti niin voit noutaa sen Ahvenanmaalta. Turusta pääsee käytännössä ilmaiseksi laivalla åålantiin ja takaisin.
Saksan ALV on 19%. Ei liene sattuma että saksalaiset Bauhaus, Lidl ja Jysk? ovat tulleet Suomen markkinoille.
Kuka valvoo, että nämä yritykset noudattavat mainitsemaani ja myös Paavo Häikiön toteamaa ALV-sääntöä, että ne niiden Suomessa myytävissä tuotteissa ei ole Saksan ALV-etua, joka on 4 prosenttiyksikköä eli euroissa mitanen 17 prosenttia edullisempi kuin suomen hinnat.
Jostain syystä Suomessa suositaan/katsotaan läi sormien veronkiertoa. Sen on uusi ilmiö. Sitä ei ollut ennen 2000-lukua.
Evert: ”…Tällä hetkellä kauppa on villiä ja se näkyy tilastoissakin – sieltä ostetaan mistä halvimmalla saa.”
Kun tuo saadaan kuriin, niin sitä sanotaan liittovaltioksi. 😉 Tänään oli radiossa hyvä juttu, missä tutkija puhui talouden realiteeteista politiikkaa ohjaavana tekijänä. Hän ei puhunut Suomesta, koska täällä niitä ei ole vielä huomattu. Kyse oli Pohjois-Koreasta. 😀
Täytyy toivoa, että Suomessakin realiteetit ymmärretään. Toivottavasti ne ymmärretään ennen lopullista konkurssia. Pääomaverotus ja ylimpien tuloluokkien verotus on korjattava, jos halutaan suurituloisten verotuttavan itsensä Suomessa. Perintöveron poisto on helppo ja edullinen tapa lisätä verotuloja Suomeen.
”En osaa sanoa pitääkö kaikki sosiaaliturvamaksut laskea veroiksi. Osa niistä on kuitenkin säästämistä, koska eläke-etuuksia on mahdollisesti tulossa. Loppuosa lienee tuloa uudelleen jakavaa eli jotkut saavat etuuksia osallistumatta tuotantoon..”
Veroasteen laskentaa ohjaa poliittinen tarkoitus.
Suomi pyrkii laskemaan kaiken mahdollisen veroasteeseen jotta Suomi näyttäsi himoverottajalta.
USA taas tekee päinvastoin,
Eivät eri maiden veroasteet ole vertailukelpoisia vaikka muuta yritetään väittää vaan sisäpoliittisten tarpeiden mukaan laskettuja.
Eivät asiat ole niin kuin ne näytetään..
”Sitä maksetaan yhtäläisesti myös voitoista ja pääomatulosta. Sitä joutuvat maksamaan myös ne ”Tallinnassa asuvat”, jotka maksavat verot Viroon mutta arvonlisäveron kulutuksestaan Suomeen tai pimeitä palkkoja saavat.”
Pääomatuloja saava on usein niin varakas, että osa tuloista jää edelleen säästöön .
Niinpä kun köyhä maksaa alvissa 30 % veroa tuloistaan niin varakkaampi 20 , 10 tai muutamana 5 % riipuen tuloista ja säästöistä eli alv on regressiivinen tuovero.
Ja jos Viron alv on merkittävästi alempi niin kannattaa käydä pakulla Virossa ostoksilla ja ostaa vähän enemmän muutakin kuin viinaa
”Eläkeläisille ja työttömille tätä ei tarvitse kompensoida, koska heidän ansionsa on sidottu hintaindeksiin, jolloin he saavat automaattisen kompensaatioon.”’
Elinkustannusindksi on yleinen, jossa on mukana kaikkien ihmeiten keskimääräine kulutus.
Pienituloisen kulutus poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä esim asumiskulut ovat n 60-70 % pienituloisen kulutuksesta.
Niinpä esim 100 euron korotus yksiön kuluissa nostaa 1000 euron tuloilla elävän kuluja suhteelisesti enemmän kuin keskituloisen mutta korjaus tulee keskituloisne mukaan
Sen vuoksi pienimmät tuet jäävät aina jälkeen kehityksestä.
Progressio syö myös tuosta indeksikorjauksesta osan, koska kunnallisverokin on prgressiivinen myös tukien saajilla
Evert the never rest kirjoitti:
”p.s. Mitä kaikkea on säädetty verotuksen ulkopuolle. Esimerkiksi maatalous saa miljardiluokan tukea. Paljonko se tämän lisäksi saa tukea verohelpotuksina? Vain mielikuvitus on niissä rajana.”
Tätä haluan tarkentaa sillä, että maatalouden saamat tuet ovat veronalaista tuloa. Investointituetkin korottavat tilojen tuloa sillä tavalla, että niiden johdosta poistomahdollisuudet vähenevät.
Verohelpotukset ovat tietysti saajalleen merkittävä asia esimerkiksi tilojen sukupolvenvaihdoksissa. Näistä on helppo tavoitella poliittisia irtopisteitä, mutta valtion budjetissa merkitys on kovin pieni.
Muuten verohelpotuksia ei viljalti ole, kun puun myyntitulojen tilapäinen veronhuojennuskin päättyy.
Kiinteistöverosta olen sitä mieltä, että se pitää asettaa teollisuuden tuotanto-omaisuudellekin jollain sopivalla tavalla, jos rasitus kohdistetaan tuottavassa käytössä olevaan maa- ja metsätalousmaahan.
Austrian:
Tietysti ulkomailta ostaminen tai verkkokauppojen käyttö voisi lisääntyä. Tulli voisi ehkä nykyistä tarmokkaammin tutkia ulkomailta tulevien lähetysten arvoa ja kantaa maksamattomat alvit. Ulkomaisen verkkokaupan pitäisi periaatteessa maksaa alvit Suomeen jos myynti on riittävän suurta per vuosi.
Tuo vaatimus maksaa Alvit Suomeen on todella inhottava kaupan rajoite. Tämähän on EU-tason politiikkaa: ALV:it pitäisi maksaa ostajamaahan ja sitä varten tietyn rajan ylittävä myynti tuottaa velvollisuuden rekisteröityä alveja maksamaan ostajamaahan.
Tuloksena on mm. ranskalaisia vaatteiden nettikauppoja, jotka eivät myy mitään osoitteisiin Saksaa lähempänä Suomea. Rekisteröityminen ei kiinnosta. Tämä on Suomalaisen kuluttajan kärsimä rasite. Miettikääpä tätä Suomea pienempien kansantalouksien kannalta: jos joku viitsii Suomeen rekisteröityä, niin ei esim. Viroon (tms.) ainakaan.
Progression jyrkentäjien kannattaisi hieman miettiä, miten esim. Nokian tai muiden kansainvälisten yritysten johtokunnat saadaan kiinnostumaan Suomeen muuttamisesta. Jos Nokian johtokunta ulkomaalaistuu nykyistä vauhtia, ovat Nokian pääkonttoritoiminnot ja sen tuomat massiiviset verotulot kohta Suomelle vain muisto vain.
omia ehdotuksia:
-alv=23% yleinen
-ruoka alv=18%
-tuloveroja korotettava kautta linjan
-kiinteistöveroa alennettava/korotettava siten, että kansalaisten yhdenvertaisuus on sama asuinpaikasta riippumatta->nythän pk-seudulla ja 14:n kehyskunnan alueella asuvat ihmiset maksavat korotettua kiinteistöveroa…..onko tämä edes LAILLISTA????
-kiinteistövero ulotettava myös maa ja metsätalouteen
-sosiaalietuuksiin ei korotuksia(päinvastoin)
-pääomavero%,no comments kun ei tietoa vaikutuksista
-valtiohallinnon palkat jäädytettävä
Osmo:
Millä perusteella?
TomiA:
Tää ei toimi ihan suoraan näin, koska ihmisillä on myös pääomatuloja. Siks Osmon ehdotus tasaverosta + veronpalautuskönttäsummasta on parempi.
Osmo, kirjoituksessasi jää ääneen lausumatta, miksi veroja tulisi kasvattaa.
Lienee päivänselvää, että haluat vähentää valtiontalouden rahoitustarvetta eli jatkuvaa rahan lainaamista. Kuitenkin ohittaessasi tämän tuiki yksinkertaisen toteamuksen, ohitat myös siihen liittyvän oleellisen keskustelun: Kuinka paljon julkisen talouden vuotuista rahoitustarvetta tulee mielestäsi vähentää?
Katson, että sinulla on moraalinen velvollisuus vastata tähän yksinkertaiseen kysymykseen; olethan ehdolla eduskuntaan ja juuri talouden ymmärtäminen lienee se meriitti, jolla itseäsi mainostat.
—
Jari Mustonen
”-valtiohallinnon palkat jäädytettävä”
Virkamiesten palkat pitäsi sitoa verotuloihin, silloin alijäämät tasoittuisvat esim 30 % alennus palkkaan täyttäisi nykyisen vajeen ähes kokonaan
Virkamiehellä on myös parempi irtisanomissuoja, euron vuoksihan Suomessa on yksityisellä alettava irtisanomaan oitis kun nähdään uhkia taivaanrannalla.
Suomessa yritysten ainoa joustovara on työntekijän palkka
Pitää lisätä vielä tuohon veroastelaskentaan, että ei elämä eikä sen perustarpeet poikkea muuallakaan suomalaisesta, aivan samat elämänkulut on maksettava muuallakin.
Kysymys onkin tuotetaanko näitä palveluita vain terveille, hyvin toimeentuleville , vakituisessa työssä olevile vai kaikille ?
Ja kuka niitä maksaa ? Esim Suomessa on lähdetty siitä, että yrityksillä ei ole mistään mitään vastuuta.
USA:ssa taas yritykset maksavat yli puolet terveydenhoitomenoista ja lähes kaiken työeläkkeistä.
Mutta näitä ei lasketa veroasteeseen vaikka kattavuudesta huolimatta ne ovat ”vapaaehtoisia”.
Tosin kilpailun lisääntyminen on alkanut harvoa maksajien joukkoa , tämä taas on alkanut lisätä painetta julkiselle sektorille mallia Obaman terveydenhoitouudistus, joka nostaa merkittävästi julkista taloutta.
Pineituloisten määrä on USA:ssa kasvussa ja yritysten vetäytyminen vastuusta lisää painetta julkisiin palveluihin/rahoitukseen
”Lienee päivänselvää, että haluat vähentää valtiontalouden rahoitustarvetta eli jatkuvaa rahan lainaamista. Kuitenkin ohittaessasi tämän tuiki yksinkertaisen toteamuksen, ohitat myös siihen liittyvän oleellisen keskustelun: Kuinka paljon julkisen talouden vuotuista rahoitustarvetta tulee mielestäsi vähentää?”
Osmohan tähtää yritysten maksurasitusten vähentämiseen mallia ansioturva pois ,eläkkeet alas.Siksi yritysten maksamat etuudet halutaan laskea veroasteeseen, jotta se näyttäsi mahdollisimman korkealta
Valtio eli palkansaajat maksavat syrjäytetyille perustuloa, jolla juuri ja juuri pysyy hengissä, Aikoinaan Osmon esittämissä ravintolaskelmissakin oli lähdetty siitä, että syrjäytynyt ei kuntoile
Arvonlisäverotuksessa olisi tärkeää korjata oudot alennukset. Miksi tilatusta Seiskasta ja Aku Ankasta maksetaan nollaveroa? Finnkinon leffalipuissa on myöskin jostain syystä alennettu vero. Miksi taksimatkustamista tuetaan alemmalla verokannalla? Liikuntaa ja konsertteja tuetaan ensin valtavasti suoraan, sen jälkeen toisen kerran erilaisilla seteleillä. Pitääkö tämän lisäksi niillä olla vielä alennettu alv-kantakin?
Löytyy niitä muistakin veroista. Miksi energiaa eniten käyttävä, sähkösyöppö teollisuus maksaa ensin alempaa sähköveroa ja lisäksi saa vielä palautuksia, jos käyttää sähköä suhteessa työvoimaan enemmän kuin muu teollisuus?
Viitaten tuohon Krtek’n ihmettelyyn, niin vastaus Osmon alkuperäiseen kysymykseen on arvonlisävero. Arvonlisäverokantaa pitää laajentaa, ei niinkään korottaa korkeinta alv’ia. 🙂
Tuloveropuolella suurimmat ongelmat ovat suurimmissa tuloluokissa. joiden tuloveroja kannattaa laskea, jotta joku vielä verotuttaa itsensä Suomessa.
Periaatteessa ollee niin, että alimpien tuloluokkien tuloveroa voidaan kiristää, kun tilannetta verrataan muualle EU:hun. Tuoko se kovin suuria lisätuloja valtiolle, en tiedä. Tosin epäilen tuon onnistumista nykyisellä kokonaisveroasteella.
Kuten Niskakangaskin totesi MOT ohjelmassa arvonlisäveroon perustuvassa verotuksessa verotus on regressiivinen
Tutkimusten mukaan tuo pelkkä 22 % arvonlisäverotus johtaisi verotukseen, jossa ylin tulodesiili maksaisi veroa bruttotuloista 8 % , alin 17 %
Osmo Soininvaara:
”Kulutusverona alv on regressiivinen. Tämä ongelma voidaan kompensoida tekemällä tuloverotuksesta aiempaa progressiivisempi ja tulonsiirtojen avulla. Oma ennusteeni on, että alv-tyyppinen vero on kahdenkymmenen vuoden kuluttua valta-asemassa ja veroprosentti alkaa kolmosella.”
Minun ennusteeni taas on, että tämä kompensaatio pienituloisille jää tekemättä. Siihen ei ensinnäkään ole varaa vuosikausiin. Toiseksi eikös tämä verotyöryhmä ole esittänyt kulutusverotuksen noston vastapainoksi ansiotuloverotuksen keventämistä. Näin vihreät ovat mukana muiden porvaripuolueiden kanssa päättämässä köyhimmän kansanosan verotuksen kiristämisestä samalla kun varakkaiden verotusta kevennetään.
Regressiivisistä kulutusveroista voisi saada vähän inhimillisempiä pienituloisille alentamalla peruselintarvikkeiden verotusta ja nostamalla ”epätoivottavan” kulutuksen verotusta.
”Tuloveropuolella suurimmat ongelmat ovat suurimmissa tuloluokissa. joiden tuloveroja kannattaa laskea, jotta joku vielä verotuttaa itsensä Suomessa.”
Eipä se lääkäri, joka muuntaa palkkatuloa pääomatuloksi maata vaihda , asiakkaat kun ovat täällä.
Ja aina tilalle tulee uusi.
Ja uusi on aina parempi kui entinen
Vihreät ovat nyt virallisesti ehdottaneet, että veroja tulisi kerätä 2 miljardia enemmän. Onko Vihreissä vallitsevana käsitys, että myös nettoverotulot lisääntyvät samalla 2 miljardia? Että ostovoima ja kulutusveronmaksuvoima lisääntyy veroja korottamalla?
Sinällään on mainio juttu että puhutaan kovilla numeroilla taloudesta, kiitos siitä. mutta joskus ”politiikan yksinkertaistaminen” viestintäsyistä vesittää koko politiikan.
Meillähän on jo keskimäärin tasaverosovellus ja/tai yläpäästä regressiivinen verotus n keskimäärin.
Tuo yläpään hajontakin on vähentynyt viime vuosina ja harva enää maksaa 50 % veroja.
Tuossa on tietysti mukana niin pääoma-kuin palkkatulot ja verosta puuttuvat vielä eläkemaksut
ja osinkojen verovapaus jotka tekekevät tilastosta vielä jyrkemmin kaarevan
Miksi pääoma-ja palkkatuloa pitäisi tarkastella yhdessä ? Verotus on kokonaisuus ja matalaa pääomaveroa kompensoidaan korkealla progressiolla.
Ja kun kaupan kassalla ei juuri erotella maksetaanko maitopurkki pääomatulolla tai palkkatulolla niin tulonsaajan kannaltakin merkitystä on vain kokonaisverolla
Veronalainen tulo vero %
1 – 4 999 5,8
5 000 – 9 999 8,0
10 000 – 14 999 13,5
15 000 – 19 999 16,9
20 000 – 24 999 17,7
25 000 – 34 999 20,9
35 000 – 54 999 25,8
55 000 – 74 999 30,0
75 000 – 99 999 32,6
100 000 – 149 999 33,6
150 000 – 299 999 33,4
300 000 29,0
Vuoden 2011 budjetti on yli 50 miljardia. Suomen arvioidut tulot ovat 40 miljardia. Valtion velka nousee ensi vuonna 85 miljardiin euroon. Suomen bruttokansantuote on 237 miljardia.
Kotimaisen verkkokaupan arvo on n. 10 miljardia.
http://www.tietokone.fi/uutiset/verkkokaupan_laajuus_yllatti_tutkijat
Paljonko on ulkomaisen verkkokaupan arvo?
Ostan itse vuosittain ulkomailta tavaraa tuhansilla euroilla, jopa 10% vuosituloistani menee Saksalaisille verkkokaupoille. Samaa tuntuu harrastavan tuttavapiirini.
Ennen tilasin alv-vapaasti mm. Jerseyn saarelta. Nyt on onneksi kotimainenkin vastine Ahvenanmaalla. http://www.uusisuomi.fi/raha/69559-verkkokauppacom-myy-ilman-alvta-ahvenanmaalta
Mielestäni mahdollinen arvonlisäveron korotuksen ”tuotto” valuu suoraan Saksan ja Britannian kaupoille.
Verojen korotuksen sijaan pitäisi leikata ylempien virkamiesten palkkoja, asettaa eläkekatto sekä karsia erilaisia maataloustukia. Suomen ei tarvitsisi käyttää maataloustukiin yli 2 kertaa enemmän rahaa mitä perusopetukseen.
Liian vanha:
>Eipä se lääkäri, joka muuntaa palkkatuloa
>pääomatuloksi maata vaihda , asiakkaat kun ovat
>täällä
Asiakkaita on muuallakin, ja esim. Britanniassa suomalainen sairaanhoitohenkilökunta on varsin haluttua. Vaikka jotkut tietysti sielläkin suhtautuvat asiaan rasistisesti:
http://www.independent.co.uk/news/diane-abbott-is-sorry-for-the-record-miss-finland-is-also-black-1354725.html
Suurempi ongelma voi kuitenkin olla se, että jos lisätöistä jää lääkärille kovin paljon vähemmän rahaa (ja arvostus koetaan muutenkin riittämättömäksi), niin työnteko vähenee.
Tähän tosin voidaan sitten kehittää ruotsalaistyyppinen ratkaisu, ”veronvälttämistarkoituksessa tekemättä jätetyn työn verotus”, eli jos lääkäriä ei huvita tehdä ylitöitä etupäässä verottajan hyväksi, saa mätkyjä laskennallisesta mutta vapaa-aikana hyödynnetystä lisätulosta.
Johny Cash Katainen jankuttaa, miten verotusta pitää siirtää työ verottamisesta kulutuksen verottamiseen.
Ovatko nämä miten toisiaan pois sulkevia.
ALV-verotuksen kanssa kiihkoilu johtaa helposti veron kiertämiseen tai veron ilmoittamatta jättämiseen. Vai mikä on motiivi kampaajalle tehdä ALV-tulosta, kun kyseisessä ammatissa ei ole juurikaan ALV-hvityksiä eli mahdollisuutta vähentää maksettavasta ALV-maksusta ALV-vähennyskelpoisia menoja. Partureiden ALV vero on 99 prosenttisesti työvoimavaltaisen työn verotusta.
Siirtyminen yhä enemmän ALV veropohjaan tarkoittaa, että siirrytään kohti veronkiertoyhteiskuntaa. Päättäjien olisi hyvä simuloida eri veromalleja ja opistella asiaa käytännössä.
ALV-velvollisen parturin tai timpurin ALV-hyvityspuoli miltei olematon, kun joku autokauppias tai viljelijä voi vähentää ALV-tilistää miltei mitä tahansa ja maksettava ALV-vero on sen mukainen.
Vaan miksi ohjelmassa (eikä tässä keskustelussa) ole käsitelty valmisteveroja ja niiden mahdollista korottamista?
Valmisteveroillahan jo nykyään kerätään useampi miljardi valtion kassaan. Esimerkiksi alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden valmisteveroa korottamalla saatettaisiin myös ohjata kokonaiskansanterveyden ja -talouden kannalta edullisempaan käyttäytymiseen. Olettaen tietysti, että samalla myös resurssoidaan tullia, poliisia ja oikeuslaitosta niin että pimeä tuonti suitsitaan.
Verotusta tulisi tarkastella nimenomaan työhön kannustavuuden näkökulmasta. Fakta on se, että suurena linjana ns. keskituloiset tulevat aina olemaan maksumiehinä ja -naisina (tämä ei muuksi muutu).
Meillä on pari hankalaa porrasta, jossa tämä kannustin työn vastaanottamiseen tökkii (vaikka olen aika varmaa siitä, että ihminen ottaa mieluummin vastaan perusturvan verran palkkatuloa kuin sitä perusturvaa, vaikka summa olisi sama – ellei taustalla ole ’ylitsekäymättömiä ongelmia’).
Toimeentulotukea saava pitkäaikaistyötön, joka palkkatuen kautta pyrkii takaisin työmarkkinoille, on tilanteessa, jossa tulotaso ei juuri nouse, jos sitä tuettua työtä saa (ja toimeentulotukileikkuri heilahtaa). Mutta tämä työ johtaa aika usein elämässä eteenpäin ja paremmille tuloille. Ja usein saa kuitenkin satasen (tai jotain) enemmän ja aika paljon mahdollisuuksia ja näköaloja.
Sitten ovat ansiosidonnaiset, joiden kriittinen tuloraja menee jossain 1200 eurossa. Kahden lapsen perheessä tämä on jonkinlainen netto yhdelle hengelle. Mutta jos meinaat tienata nettona esimerkiksi 1600 euroa, pitää palkan mennä jo reilusti kahden tuhannen päälle. Päivähoitomaksu nousee ym.
Työ kannattaa aina. Jos ei rahallisesti niin henkisesti.
Alvin osuutta voisi kasvattaa (ja siinäkin voisi prosenttia varioida enemmän vaikkapa erilaisin ilmastohaitta ym. perustein).
Mutta miksei kunnallisvero voisi olla progressiivinen? Miten se eroaa tuloverosta tässä suhteessa? Samaa perusinfraa molemmilla katetaan. Tämä tasavero kunnallisverossa on vain vanha jäänne. Miski kunnallisvero on tasavero?
”Suurempi ongelma voi kuitenkin olla se, että jos lisätöistä jää lääkärille kovin paljon vähemmän rahaa (ja arvostus koetaan muutenkin riittämättömäksi), niin työnteko vähenee.”
Olen tehnyt lisätöitä ja aina niistä on jäänyt käteen jotakin.Enkä tunne ketään , joka verotuksen vuoksi rajoittaisi töitään
Ja jos ei nyt aivan tumpelo ole niin lisätöihin on saanut aina laskennallisia vähennyksiä esim työhuonekuluja, matkoja etc
Verottajan harkinta on paljon lievempää lisätöiden kulujen osalta.
Siltä vuodelta pyydettiin lisäselvityksiä kun kulut olivat paljon suuremmet kuin tulot.
Läkäreiden ansaintalogiikka on mysö muuttunut, päivällä tehdään osapäivää julkisella sektorilla ja pistetään potilaat jonoon ja illalla mennään yksityisen palvelukseen katsomaan kenellä jonottajista on vara tulla sinne.
ja jos suomalainen lääkäri lähtee niin 10 on tulossa Virosta ja Venäjältä tilalle
”Mutta miksei kunnallisvero voisi olla progressiivinen? Miten se eroaa tuloverosta tässä suhteessa? Samaa perusinfraa molemmilla katetaan. Tämä tasavero kunnallisverossa on vain vanha jäänne. Miski kunnallisvero on tasavero?”
Kunnallisverokaan ei ole enää tasavero vaan vähennysten vuoksi progressiivinen.
Tuilla eläjä ei saa vastaavia vähennyksiä perusvähennystä lukuunottamatta ja niinpä pienellä tuella elävä maksaa n 10 % yksikköä enemmän veroa kuin vastaavasta työtulosta.
Tämä tukien verotus on siitä erikoinen, että tuo veroero lievenee tuen määrän noustessa ja jossain 4000 euron kohdalla eroa palkkatulon veroon ei enää ole.
Jos osmo ajaisi oikeasti perustulon korotusta niin silloin tuo verotuksen eroajen poistaminen tai lieventäminen toisi saman edun kuin perustulon korottaminen ja hyvien tukien varassa elävät jäisivät ilman tai ainakin vähemmälle
Liian vanha:
Et tunne ketään, joka punnitsee rahan ja vapaa-ajan välistä valintaa?
Kirjojen painaminen ja julkinen liikenne taitavat olla sellaisia aloja, joissa alv on efektiivisesti nolla, johtuen siitä, että tuotteet verotetaan verokannalla, joka on alle puolet siitä, mitä hankinnoista joudutaan maksamaan.
Tapio Peltonen:
Lopputuotteen hinnassa on kuitenkin se 9 prosenttia alvia. Kuluttaessaan maksaa sen.
”Et tunne ketään, joka punnitsee rahan ja vapaa-ajan välistä valintaa?”
Tuo on vähän eri asia kuin kiletäytyä töistä verotuksen takia esim vaimoni oli osittaisella hoitovapaalla.
Mutta ei hän rajoittanut työntekoa verotuksen takia
Samoin yrittäjäkaverini Make tekee töitä rajoitetusti mutta syy ei ole verotuksessa
Osmo se on julkisen talouden syöttöporsaana kovin huolestunut saako yksityispuolelta tarpeeksi varoja kiskottua kaikkeen ihkuun.
Yksityisen ihmisen elämän tulisi olla se itsetarkoitus jota varten toimitaan eikä nykyisin olevan julkisen talouden kasvattaminen.
On väärin syöttää molokin kitaan toisten vaivalla hankittuja varoja.
Lapset kysyvät aina vanhemmiltaan, mitä lapsi saa, jos lapsi vielä liikahtaa. Vanhemmat katsovat mitä tarvitaan, ja liikahtavat sen mukaan. Sitä se on aikuisuus.
Alkuperäiseen kysymykseen:
Alv on parempi. Tällöin kuluttaja-veronmaksajalle jää suurempi valinnanvapaus mistä veron maksaa.
Lisäksi tavaroissa ja palveluissa on parempi kuluttajansuoja kuin äänestämisessä 🙂
Sanotaan nyt vaikka vertauskuvallisesti niin, että Suomessa varmaan myydää eniten kotiparturisettejä ja suomalaisten hiukset ovat Jukola-stylea. Samaan aikaan, kun kansaneläkkeellä oleva maksaa terveyskeskusmaksua niin Oy Börssi Ab tietokonepäätteellään tekee iloissaan mielikuvituksellisia transaktioita pörssissä ja rahamarkkinoilla ilman minkään näköistä arvonlisäveroa.
Liian vanha: ”Eipä se lääkäri, joka muuntaa palkkatuloa pääomatuloksi maata vaihda…”
Liian vanha on myös liian sinisilmäinen. EU on oikeasti mahdollistanut kilpailun, myös valtioden välisen kilpailun. Suomalaisilla lääkäreillä, insinööreillä, hoitajila jne on kyllä kysyntää.
Vain terveyskeskuslääkäri ja muut virkamiehet saavat kaikki tulonsa Suomessa verotetttavassa muodossa. Eikä Suomi ole enää herran vuoteen ollut kilpailukykyinen verotuksesssa. 😉 Minusta hälytyskellojen olisi pitänyt soida, kun Ruotsia alettiin mainita Veronmaksajain keskusliiton Taloustaito-lehden verosuunitteluvinkeissä!
Jotain tarttee tehdä ja se jotain on verotuksen alentaminen. Muuten tästä tulee jonkinlainen luontoreservaatin ja tytäryhtiötalouden välimuoto. Nykyisen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan meillä ei ole varaa.
Kalle:
>Nykyisen kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan meillä ei ole varaa.
Mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meillä olisi varaa hyvinvoiviin ihmisiin. Mutta nykyisenkaltainen hyvinvoiva valtio (= mahdollisimman suuri kierto julkisen sektorin kautta hyvinvoinnin ja tasa-arvon mittarina) byrokratioineen on mennyt turhan pitkälle. Ei sitä kaikkea tarvitse lopettaa, mutta rakenteissa olisi kyllä perattavaa. Byrokratian intresseissä se ei tietenkään ole.
”EU on oikeasti mahdollistanut kilpailun, myös valtioden välisen kilpailun. Suomalaisilla lääkäreillä, insinööreillä, hoitajila jne on kyllä kysyntää.”
Eivät suomalaiset sairaat lähde Romaniaan terveyskeskukäynnille, Ja jokainen joka käy hevoslääkärilla tissin suurennuksessa ottaa myös suuren riskin.
Ja Suomeen on pyrkimässä 10 lääkäria yhden lähteneen tilalle ja heille kelpaa suomalainen verotus suomalaisella tulotasolla.
Etenkin kun samat kulut on maksettava kaikkialla maailmassa.
Indonesiassakin piti huolehtia sairausvakuudesta, eläkevakuutuksesta, tapaturmavakuutuksesta, työttömyysvakuutuksesta,
Kulut olivat samat maksettiin ne yksityisesi tai julkisesti , yleesnä nämä yksityiset olivat kalliimpia tai jos olivat halpoja niin rajatumpia.
Tai sitten vakuutusturva oli vain ”unohtunut” ja luotettiin aleksiin
Asia valkeni kun vahinko oli tapahtunut ja verojen pilkkaajat ottivat ensimmäisen lennon Suomeen.
Voittajia olivat ne joilla riski ei toteutunut, häviäjiä joiden kohdalle ne sattuivat