Kaupunkisuunnittelulautakuinnan lista 25.11.2010

25 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakuinnan lista 25.11.2010”

1. Toiv­otan Osmolle hyvää men­estys­tä. Min­is­terin paik­ka on hilkul­la ? Nyt kun käy­dään koven­tu­vaa keskustelua alueel­lis­tamisen tuo­duista eduista pääkaupunkiseudulle, on kai perustel­tua tuo­da esille alueel­las­ti­men uudelleen. Siir­retään kaik­ki kehäkol­mosen sisäpuolen val­tion virkamies- ja kon­serniorkanisaa­tiot kolmion Helsin­ki-Tam­pere- Turku pohjois­puolelle. Toimen­piteel­lä pysäköin­tion­gel­mat vähe­nee ainakin parik­si hallituskaudeksi.

   Vastaa

2. Kadun­var­sipysäköinti­na 600 autopaikkaa vas­taa yli neljää kilo­metriä kadun­vart­ta. Ker­rankin pysäköin­ti­hanke, jota pystyy kannattamaan.

   Näitä parkkilu­o­la­hankkei­ta on aika paljon. Sään­nöstel­läänkö parkkipaikko­ja kan­takaupungis­sa edelleen, eli pois­tuuko jostain kadun­var­si­paikko­ja luo­la­paikko­jen lisään­tyessä, vai kas­vaako kokon­ai­s­paikkamäärä? En nyt tarkoi­ta yksin tätä han­ket­ta vaan kokonaisuutta.

   Asukkaiden ehdo­tus siitä, että bus­sit voisi­vat käyt­tää mui­ta reit­te­jä on vähän huono, kos­ka yritetään tehdä nopeaa bussiyhteyttä.

   …ja kos­ka niiden muiden reit­tien var­rel­la pätevät täs­mälleen samat argu­men­tit. Tässä tapauk­ses­sa vielä ker­talu­okkaa enem­män, kun kaik­ki lähialueen kadut Kehä I:een asti ovat kapei­ta asuinteitä.

   Vastaa

3. Kan­natan lämpimästi parkki­halle­ja, mut­ta niitä ei pidä men­nä anta­maan rak­en­taa kan­takaupunki­in ilman, että samal­la vähen­netään maan­pääl­listä pysäköin­tiä. Käytössä ole­va katu­ti­la ei tääl­lä satamil­ta vapau­tu­vista alueista huoli­mat­ta juuri kas­va, joten kyse on todel­la isos­ta asiasta.

   Kan­takaupun­gin asukaspysäköin­tipaikko­jen määrä on vuosien 1990 ja 2010 välil­lä kas­vanut melkoisesti.

   Vuon­na 1990 paikko­ja oli 14 467.
   Vuon­na 2000 paikko­ja oli 17 316.
   Vuon­na 2010 paikko­ja on: 20 089.

   Voisiko hallin rak­en­tamisen yhtey­dessä sopia, että autopaikko­jen kokon­ais­määrän on pysyt­tävä tas­apain­os­sa? Voisiko maan­pääl­lis­ten paikko­jen määrää samal­la siis sopia vähennettävän?

   Vastaa

4. Paikoista 400 tulee ”asukkaiden käyt­töön”, mikä tarkoit­taa suomek­si, ettei niitä saa luovut­taa työmatkapysäköintiin.

   Tiedän mitä täl­lä haetaan, eli siis työ­matkapysäköin­tipaikko­jen määrä rajoite­taan ruuhkali­iken­teen rajoit­tamisek­si, mut­ta eikö tähän ole jotain fik­sumpaa keinoa? Kun joku osa asukkaista ei seiso­ta auto­jaan tallis­sa vaan ajaa niil­lä päivisin niin onhan se nyt tyh­mää mitä niitä paikko­ja tyhjän pant­ti­na. Jos tietäisi paljon tuo joku on niin voisi laskea jonkun ker­toimen ja pois­taa sit­ten mui­ta pysäköin­tipaikko­ja vastaavasti.

   Mis­tä tulee mieleen että Kisa­hallin parkkis on gryn­dat­ta­va. Se on aika tarkalleen Kampin keskuk­sen kokoinen.

   Vastaa

5. OS: “Yksi­tyi­nen pysäköin­tiyrit­täjä halu­aa Töölönkadulle hotel­lien alle 600 auton pysäköintipaikan.”

   Pysäköin­tipaikat keskus­ta-alueen kalliop­erässä ovat luon­nolli­nen monop­o­li, mik­sei kaupun­ki pidä lanko­ja käsis­sään kuten Finavia joka on saanut pysäköin­nistä merkit­tävän tulon­läh­teen ? Käytän­nössä kaupun­ki lahjoit­taa näin rahaa yksi­ty­isille pysäköin­ti­op­er­aat­tor­eille, ja ilman laitosten inte­groimista joukkoli­iken­n­ev­erkkoon laat­uerot yksi­ty­isautoilun ja joukkoli­iken­teen välil­lä vain kasvavat.

   Vastaa

6. Vireil­lä ovat muuten nämäkin P‑laitokset:

   Töölö vireil­lä 600 ap (käsit­telyssä 25.11.2010)
   Töölön­lahti (Musi­ikki­ta­lo) rak­en­teil­la 650 paikkaa
   Jätkäsaari 900 paikkaa
   Kata­janok­ka vireil­lä 500 paikkaa
   Hakaniemen­tori kaa­van mukaan 700 paikkaa
   Lin­nan­mä­ki kaa­van mukaan 500 — 1000 paikkaa
   Varaus WTC:n alle jos keskus­tatun­neli raken­netaan 400 paikkaa

   Vastaa

7. Voisiko hallin rak­en­tamisen yhtey­dessä sopia, että autopaikko­jen kokon­ais­määrän on pysyt­tävä tas­apain­os­sa? Voisiko maan­pääl­lis­ten paikko­jen määrää samal­la siis sopia vähennettävän?

   No sat­tumoisin: Kisa­hallin parkkis eli viral­lis­es­ti Män­tymäen kent­tä on noin 160 x 100 metriä, eli 16 000 neliötä. Laske­mal­la 30 neliötä per paik­ka tuol­la on noin 500 paikkaa. Siihen uuteen laitok­seen tulee 600. Tuonne voisi esimerkik­si tehdä Elielin­aukion tilalle bus­siter­mi­naalin Pis­aran yhtey­dessä malli­in Kamppi.

   Vastaa

8. Tuos­ta Kuus­miehen­ti­estä. sitä ilmeis­es­ti Osmo tarkoit­taa puhues­saan Kuusiniemen­ti­estä (taas osoi­tus siitä, kuin­ka hep­poisil­la tiedoil­la päät­täjämme ovat liik­keel­lä, pitäisi nyt edes nimet men­nä oikein).

   Siinähän raken­netaan kokon­aan uut­ta niin joukkoli­iken­teelle kuin kevyelle liiken­teelle. Aja­tus hyvä, mut­ta eikö vieläkään ymmär­retä erot­taa pyöräi­lyä jalanku­lus­ta. Mik­si ne pitää sul­loa yhdis­tetylle pyörätie/jalkakäytävälle. Kun tilaa on ja ole­mas­sa ole­vat rak­en­teet ei rajoi­ta niin eikö olisi jo aika ottaa kun­nol­la pyöräil­i­jät huomioon. Osmo pyöräil­i­jänä voisi saa­da lau­takun­nan ymmärtämään tämän asian. 

   Toinen asia joka suun­nitelmista näkyy kauas ihan maal­likollekin, on se golfken­tän liit­tymä. Siinä vielä pelti rytisee, ja mikä pahin­ta, pöräil­i­jät ovat vaaras­sa. Tehkää siihen paran­nuk­sia, ei se noin toi­mi, ei ainakaan turvallisesti.

   Vastaa

9. KariS: “Aja­tus hyvä, mut­ta eikö vieläkään ymmär­retä erot­taa pyöräi­lyä jalanku­lus­ta. Mik­si ne pitää sul­loa yhdis­tetylle pyörätie/jalkakäytävälle.”

   Asialli­nen kom­ment­ti. Käsit­tääk­seni Helsin­gin uusien suun­nit­telu­o­hjei­den mukainen ratkaisu tämänkaltaisel­la tiel­lä (40 km/h nopeusra­joi­tus) on rak­en­taa ajo­radalle eril­liset pyöräkaistat.

   Tuos­sa esite­tyssä liiken­nesu­un­nitel­mas­sa­han ehdote­taan nykyisen tien kaven­tamista noin 1,25 metril­lä. Järkeväm­pää olisi pitää tien lev­eys nykyisel­lään ja käyt­tää tuo 1,25 metriä siihen että tien etelälaitaan vede­tään yksisu­un­tainen pyöräkaista.

   Se golfken­tän liit­tymä on kyl­lä jo nykyisel­lään kohtu­ullisen hasar­di paik­ka, sil­lä ojan­vart­ta reunus­tavien puiden takia näkymä viereiselle kevyen liiken­teen väylälle on huono. Tästä huoli­mat­ta jotkin autoil­i­jat aja­vat aika vauhdil­la ajo­radal­ta parkkipaikalle.

   Asia erik­seen on se että golfken­tän raken­nustöi­hin liit­tyvää raskas­ta liiken­net­tä aje­taan nyt tuon (hiekkapo­h­jaisen) kevyen liiken­teen väylän kaut­ta, minkä takia se on ajoit­tain melko huonos­sa kunnossa.

   Vastaa

10. Ei ketään kiino­ta bus­si! Eiköhän nuo ole omako­tialuei­ta, joten liikku­mis­muo­to on ihan jot­ian muuta! 

    Bus­si­joker­it ovat lähin­nä hukkaan heit­et­tyä rahaa. Senkin voi käyt­tä aloit­ta­mal­la raide­jok­erin, vaik­ka metri ker­ral­laan, jostain suunnasta.

    Vastaa

11. OS:
    “Alueel­la on huu­ta­va pula asukaspysäköin­tipaikoista (tun­nuk­sia muis­taak­seni noin 2,50 yhtä paikkaa kohden) joten varakkaista töölöläi­sistä var­maankin löy­tyy halukku­ut­ta mak­saa. Oikeas­t­aan täl­laiset han­kkeet pitäisi rahoit­taa nos­ta­mal­la asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa ja kor­vamerk­it­semäl­lä se pysäköin­ti­laitosten rak­en­tamiseen. Nyt nuo 400 mak­sa­vat siitä, että kaikkien pysäköin­ti­ti­lanne helpottuu.”

    Asial­lisen tun­tu­inen ehdotus. 

    Varakku­us on suh­teelli­nen käsite. Kan­sain­välis­es­ti ajatellen Suomen rikkaat ovat köy­hiä ja köy­hät rikkaita

    Pysäkäin­tipaikan voisi lunas­taa kahdel­la peri­aat­tel­la (olet­taen että osakkei­ta olsi vapaasti merkit­tävis­sä. Toivon asian näin ole­van.) Fyy­sisenä paik­ka XN, joka on varat­tu vain itselle (ja jota voi vuokra­ta tai laina­ta toiselle) tai sit­ten oikeutena pysäköidä jol­lakin paikalla (kuten parkkikaitok­sisa kuukausi­paik­ka, ei siis nimet­tyä paikkaa.) Jälkim­mäi­nen olisi peri­aat­teessa edullisem­pi, kos­ka se mah­dol­lis­taa rinnakkaiskäytön.

    Olet­taisin, että pysäköin­tipaikan hin­ta olisi siinä 40.000 euroa aud dem Kon­tant. 4 %:n korol­la tämä tek­isi vuodessa 1.600 e. Ylläpi­tokus­tan­nuk­set lienevät siinä 1 e/m2 kk eli pyörein luvin 400 e/ vuosi, siis yhteen­sä 2.000 e vuodessa. 

    Toisaal­ta keski­hin­tainen uusi auto mak­saa 25.000 euroa, ja 50.000 e saa sel­l­aiseen hel­posti uppoa­maan. Sisäsäi­ly­tyk­sessä auto on suo­jas­sa säältä ja ilki­val­lal­ta ja säästyy kylmäkäyn­nistyk­siltä. Joten kyl­lä rahansa saa takaisinkin.

    Ensim­mäisen autoni, käyte­tyn Vol­vo ”seurapiirifarmarin”ostin v. 1977 12.000 markalla. (Koi­järveläiset muis­tanevar tämän punaisen pienen paket­ti­au­ton rek USN- 46) Nykyra­hak­si muun­net­tuna se olisi 12.0000 euroa, ja sil­lä rahal­la olisi sil­loin saanut n 12 m² asun­toa. Tänä päivänä vas­taa­van koslan saa­nee 2000 eurol­la ja sil­lä saisi ½ m2 asuntoa.

    Melko tila­van 70 m²:n töölöläisas­un­non hin­ta on siinä 300.000 euroa, joten suh­teessa asun­non hin­taan hal­li­a­parkkipaikan kus­tan­nus ei ole suhteeton.

    Vastaa

12. Pari pien­tä kommenttia.

    Parkki­hal­li ei automaat­tis­es­ti poista katu­paikko­ja, vaan siitä on tehtävä yksilöi­ty päätös. Voivat pois­tet­ta­vat paikat olla muitakin. Jos halle­ja tekemäl­lä paikko­ja lisätään, liikenne lisään­tyy. Asuka­s­paikko­ja hal­liyrit­täjä var­maankin päällekkäiskäyt­tää lyhy­taikaiselle pysäköinnille,kun asukas siihen suos­tuu ja mik­si ei suostuisi.

    Kuus­miehen­tien kun­nos­tus tuskin aiheutuu kuin vähäiseltä osin Jok­eri kakkosen tulosta. Katu sat­tuu ole­maan perusko­r­jauk­sen tarpeessa ja samal­la on hyvä toteut­taa katu­ti­lan tarpeel­lisek­si kat­sot­ta­vat muutokset. 

    Muis­tan, että noin joka val­tus­tokausi alueelta tuoti­in aloite ko kadun käyt­tämis­es­tä reit­tikatu­na jatka­mal­la lin­jaa 66 Torp­par­in­mäen tun­tu­maan käve­ly­matko­jen lyhen­tämisek­si. Nyt kun kadulle on tulos­sa lin­ja, mon­et pitävätkin sitä huonona. Bus­si­i­ikenne on samaa suu­ru­us­lu­okkaa, mut­ta yhtey­det paranevat todel­la paljon.

    Vastaa

13. Toiv­ot­tavasti pysäköin­ti­laitos ei tuhoa jotain puis­toa tai toria niin kuin on mon­ta ker­taa aikaisem­minkin käynyt.

    Vastaa

14. Joakim: “Toiv­ot­tavasti pysäköin­ti­laitos ei tuhoa…”

    Tuo­ta voi sanoa jo epä­toivoisek­si! 😀 Hyvä että pysäköin­timah­dol­lisu­udet lisään­tyvät. Kun asukaspysäköin­tiä saadaan maanalle, se helpot­taa paikallis­ten yrit­täjienkin toim­intaa. Sil­loin nimit­täin lyhy­taikainen asi­akaspysäköin­ti helpottaa.

    Kaita­lah­den kaa­va on hupaisa esimerk­ki. Muual­la Euroopas­sa tehdään pien­taloaluei­ta 0,6 tehokku­udel­la. Tääl­lä nos­te­taan keskus­tan vier­essä tehokku­ut­ta 0,25:teen. Minus­ta nuo alueet pitää joko kaavoit­taa ruu­tukaavaan ja tehokkaik­si tai sit­ten jät­tää raaka­maak­si, mitä ne nyt käytän­nössä ovat.

    Vastaa

15. Kalle:

    Ei ketään kiino­ta bus­si! Eiköhän nuo ole omako­tialuei­ta, joten liikku­mis­muo­to on ihan jot­ian muuta!

    Bus­si­joker­it ovat lähin­nä hukkaan heit­et­tyä rahaa. Senkin voi käyt­tä aloit­ta­mal­la raide­jok­erin, vaik­ka metri ker­ral­laan, jostain suunnasta.

    Oletko ikinä näh­nyt nyky­istä bus­si­jok­e­ria? Aika monia kiinnostaa.

    Sinän­sä olen sil­lä kan­nal­la, että ratikan rak­en­tamista saman tien olisi vielä pitänyt harki­ta vakavis­saan (tai pitäisi edelleen, jos mah­dol­lista). Jok­eri 1:n matkus­ta­jamäärät arvioiti­in aikanaan vah­vasti alakant­ti­in ja kiin­nos­taisi tietää, onko tuo arvioin­tivirhe huomioitu Jok­eri 2:n matkus­ta­jamäärien arvioin­ti­tavas­sa, vai onko riskinä kap­a­siteetin lop­pumi­nen ennen aikojaan.

    Vastaa

16. Nyt täy­tyy olla samaa mieltä Kallen kanssa.

    Kaita­lah­teen, näköetäisyy­delle Suurkirkos­ta, Spåran pysäkin viereen kaavoite­taan omakoti­talo­ja yhtä väljästi kuin Tuusu­lan pelloille.

    Jos tuo­ta ei edes yritä järkevöittää(=kaavoittaa lisää raken­nu­soikeut­ta) ei ole oikein moraal­ista oikeut­ta haukkua Tuusu­lan­väylän ruuhkissa seiso­via autoilijoita.

    Btw, osa taloista näyt­tää asetel­lun niin että ton­tin­o­mis­ta­jat voivat myöhem­min lohkaista ton­teis­taan palasen uut­ta taloa varten. Tuo ainakin kan­nat­taisi suun­nitel­la jo nyt.

    Vastaa

    1. Kaita­lah­den kohdal­la on kyse siitä, että alue on jo “täy­teen” raken­net­tu. Jos se halut­taisi­in tiivistää radikaal­im­min, ole­vat raken­nuk­set pitäisi purkaa. Niin arvokas­ta raken­nu­soikeus ei sen­tään ole.

       Vastaa

17. Kesäku­umal­la olen istuskel­lut baarik­si muute­tun ves­san teras­sil­la kat­sellen edessäni levit­tyvää asval­toitua aukeaa. Vii­sisa­taa parkkipaikkaa oli tuol­la yllä las­ket­tu. Mitä jos tämän ken­tän alle raken­net­taisi­in parkki­ta­lo? Siir­retään suurin osa lähiym­päristön maan­pääl­li­sistä paikoista sinne.

    Ken­tän ja Stadikan edus­tan voi sen jäl­keen muut­taa puis­tok­si. Vieläpä sel­l­aisek­si puis­tok­si, joka on alus­ta läh­tien suun­nitel­tu yleisö­ta­pah­tu­mia, vapaa­muo­toista urheilua ja oleskelua varten. Talvel­la sinne saisi luistin­radan. Män­tymäen­tien voisi siirtää betoni­tun­neli­in ja maise­moi­da tun­nelin katon. Näin kak­si suur­ta asvalt­tikent­tää yhdis­ty­isi yhdek­si ”tapah­tuma­puis­tok­si”. Autoille olisi pysäköin­ti­talos­sa riit­tävästi tilaa.

    Tämä yhdis­täisi Töölön­lah­den ja oop­per­an alueen läh­es saumat­tomasti Sta­dioni­in ja siitä eteen­päin Keskuspuistoon.

    Vastaa

18. Menee ohi blo­gin aiheista, mut­ta KSV:n esi­tys­listal­ta “lausun­to poikkeamishake­muk­ses­ta”, Östersundom.

    “Poikkeamisen myön­tämiselle ei ole maankäyt­tö-ja raken­nus­lain edel­lyt­tämää eri­ty­istä syytä”.

    Mikä tai minkä­tyyp­pinen lais­sa mainit­tu eri­tyi­nen syy voisi yleen­säkään olla ?

    Ei ehkä kovin kiin­nos­ta­va aihe tääl­lä, mut­ta kos­ket­taa usei­ta per­heitä, joiden raken­nushankkeet ovat jäis­sä, eikä tule­vaisu­ud­es­ta ole tietoa, raken­nuskiel­to­ja sit­ten tavan mukaan jatke­taan ja jatke­taan loputtomiin.
    Vai annetaanko lausun­to­ja, edelleen kuten Sipooaikana, “pärstäk­er­toimen” mukaan.

    Vastaa

    1. Kyse on siitä, että maan käyt­tö tuol­la alueel­la voi muut­tua täysin. Ties vaik­ka juuri tuolle kohdalle olisi suun­nitel­tu ase­ma (ei tosin ole). Karhusaare3ssa myön­netään poikkeuslu­pia, kjos­ka tiede­tään, mitä karhusaares­ta tehdään.

       Vastaa

19. OS:

    Jos se halut­taisi­in tiivistää radikaal­im­min, ole­vat raken­nuk­set pitäisi purkaa.

    Tai rak­en­taa kadun­var­teen ker­rostalo­ja kadun­su­un­tais­es­ti ja jät­tää ole­mas­sa ole­vat talot rauhaan niiden taakse.

    Vähän niin kuin Mäkelänkadul­la puu­vallilan kohdalla.

    Vastaa

20. WR, mik­sipä ei ja olisi tuo paran­nus nykyti­laan. Män­tymäen­tie on aika yhden­tekevä autoväylä, sen voi katkaista jos tarvi­taan. Mut­ta tuon jäl­keen tuol­la olisi sit­ten kolme ker­taa Senaat­in­torin kokoinen tapah­tumaplaaza joka on jo viihty­isyy­denkin kannal­ta epä­muka­va. Talo­ja kanssa niin saa sel­l­aisen inhimil­lisem­män kokoisen aukion Sta­dion­in eteen. Sitä­pait­si jos saa tehdä talo­ja niin ei tarvitse ihme­tel­lä miten tuo remp­pa rahoitetaan.

    Vastaa

21. WR: “Ken­tän ja Stadikan edus­tan voi sen jäl­keen muut­taa puistoksi.”

    Jaa. Minä kun mielel­läni näk­isin siinä korkei­ta pyöre­itä asuin­torne­ja teemal­la “hyvä­tu­loisen vai­h­toe­hto kehyskun­nalle” , paik­ka kun on var­jos­tuk­sen kannal­ta aika ongel­ma­ton, ja sta­dion­in torni kaipaisi seuraa.

    Näi­den tornipro­jek­tien kanssa täy­tyy vaan ilmeis­es­ti odot­taa muu­ta­ma vuosi että palataan vähän hap­tisem­paan suun­taan, täl­lä het­kel­lä torni­rak­en­tamises­sa muo­tia kun näyt­tää ole­van muo­tok­ieli jota tähän asti on nähty vain semi­tis­tis­ten val­tioiden suurlähetys­tö­jen aidoissa.

    Vastaa

22. “Poikkeamisen myön­tämiselle ei ole maankäyt­tö-ja raken­nus­lain edel­lyt­tämää eri­ty­istä syytä”.

    Luin tuon nyt vähän tarkem­min. Tuo peruste on juris­tikieltä. Suomenkielel­lä olisi san­ot­tu, että eril­lispi­en­ta­lo tule­van metroase­man vier­essä ei oikein käy päin­sä. Hak­i­jal­ta tämä hake­mus toki oli taloudel­lis­es­ti hyvin epäitsekäs. 

    Vastaa

23. Eikö sitä Kaita­lah­den aluet­ta voisi kaavoit­taa tiivi­im­mäk­si, ja antaa maan­omis­ta­jien toteut­taa kaavaa sitä mukaa, kun haluavat? 

    Hitaasti vuosikym­me­nien aikana tiivis­te­tyssä alueessa olisi se etu, että sinne tulisi mon­en­tyylistä raken­nus­ta kuten keskustaan. 

    Minus­ta sama menet­te­ly olisi järkevä muidenkin tiivistämistä kaipaavien aluei­den kohdal­la, kos­ka raken­nuk­set van­henevat eri tah­tia. Osa saat­taa olla purkukun­nos­sa, jol­loin pikainen uud­is­raken­nus on järkevin vai­h­toe­hto. Parem­mas­sa kun­nos­sa ole­vat talot voi taas olla kan­nat­tavam­paa jät­tää pystyyn vuosiksi.

    Vastaa