Kaupunkisuunnittelulautakuinnan lista 25.11.2010

Pysä­köin­ti­lai­tos Töö­lön hotel­lien alle

Yksi­tyi­nen pysä­köin­tiy­rit­tä­jä halu­aa Töö­lön­ka­dul­le hotel­lien alle 600 auton pysä­köin­ti­pai­kan. Täs­tä teh­dään samal­la myös väes­tön­suo­ja. En tie­dä, mikä on väes­tön­suo­jan osuus kus­tan­nuk­sis­ta, mut­ta pysä­köin­ti rahoit­taa itse itsen­sä – täs­sä ei ole kau­pun­gin rahaa eikä rahoi­tuk­se­na myös­kään käy­te­tä perus­kor­jaus- tai kaa­voi­tus­ve­roa. Yleen­sä­hän perus­kor­jauk­sen yhtey­des­sä vel­voi­te­taan kiin­teis­tö rahoit­ta­maan jotain pysä­köin­ti­lai­tos­ta erään­lai­se­na raken­nus­ve­ro­na.  Pai­kois­ta 400 tulee ”asuk­kai­den käyt­töön”, mikä tar­koit­taa suo­mek­si, ettei nii­tä saa luo­vut­taa työ­mat­ka­py­sä­köin­tiin. Alu­eel­la on huu­ta­va pula asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kois­ta (tun­nuk­sia muis­taak­se­ni noin 2,50 yhtä paik­kaa koh­den)  joten varak­kais­ta töö­lö­läi­sis­tä var­maan­kin löy­tyy haluk­kuut­ta mak­saa.  (KORJAUS: Ei se sen­tään noin paha ole. Tuo suh­de on Etu-Töö­lös­sä 1,86 ja F‑alueella (Taka­töö­lö, Mei­lah­ti) 1,49) Oikeas­taan täl­lai­set hank­keet pitäi­si rahoit­taa nos­ta­mal­la asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa ja kor­va­mer­kit­se­mäl­lä se pysä­köin­ti­lai­tos­ten raken­ta­mi­seen. Nyt nuo 400 mak­sa­vat sii­tä, että kaik­kien pysä­köin­ti­ti­lan­ne helpottuu.

Kadun­var­si­py­sä­köin­ti­na 600 auto­paik­kaa vas­taa yli nel­jää kilo­met­riä kadun­vart­ta. Ker­ran­kin pysä­köin­ti­han­ke, jota pys­tyy kannattamaan.

Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu Kuusi­nie­men­tien reunaan 

Koh­de on Palo­hei­näs­sä ja liit­tyy Joke­ri 2 ‑hank­kee­seen. Täs­tä hank­kees­ta ovat asuk­kaat urput­ta­neet etu­kä­teen, joten pitää kat­soa esit­te­ly tark­kaan. Asuk­kai­den ehdo­tus sii­tä, että bus­sit voi­si­vat käyt­tää mui­ta reit­te­jä on vähän huo­no, kos­ka yri­te­tään teh­dä nope­aa bussiyhteyttä.

Tan­ko­vai­nion pien­ta­loa­lue 600 asuk­kaal­le Itä­väy­län varteen 

Mel­lun­ky­län, Var­tio­ky­län ja Vuo­saa­ren raja-alueil­le. Tämä on ollut peri­aa­te­rat­kai­su­na lau­ta­kun­nas­sa 5.3.2009.  Polii­ti­koil­le kuu­lu­vat rat­kai­sut teh­tiin oikeas­taan jo sil­loin. Volyy­mil­taan han­ke vas­taa lau­ta­kun­nan kol­men vii­kon kaavoitustavoitetta.

Kai­ta­lah­den ete­lä­osan kaava

Tämä on näi­tä Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan lähia­luei­ta. Tehok­kuut­ta nos­te­taan 0,13:sta 0,25:een. Tii­vis­tä­mis­kaa­vois­ta tulee yleen­sä nega­tii­vis­ta palau­tet­ta, mut­ta kun asuk­kaat omis­ta­vat tont­tin­sa, pys­ty­vät juu­ri ja juu­ri nie­le­mään har­min­sa raken­nusoi­keu­den kak­sin­ker­tais­tu­mi­ses­ta. Lisää ker­ro­sa­laa tulee run­saat 6000 ker­ros­ne­liö­tä, arvol­taan 4–6 mil­joo­naa euroa. Kaa­voit­ta­jan val­ta on suuri.

25 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakuinnan lista 25.11.2010”

  1. Toi­vo­tan Osmol­le hyvää menes­tys­tä. Minis­te­rin paik­ka on hil­kul­la ? Nyt kun käy­dään koven­tu­vaa kes­kus­te­lua alu­eel­lis­ta­mi­sen tuo­duis­ta eduis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, on kai perus­tel­tua tuo­da esil­le alu­eel­las­ti­men uudel­leen. Siir­re­tään kaik­ki kehä­kol­mo­sen sisä­puo­len val­tion vir­ka­mies- ja kon­ser­nior­ka­ni­saa­tiot kol­mion Hel­sin­ki-Tam­pe­re- Tur­ku poh­jois­puo­lel­le. Toi­men­pi­teel­lä pysä­köin­tion­gel­mat vähe­nee aina­kin parik­si hallituskaudeksi.

  2. Kadun­var­si­py­sä­köin­ti­na 600 auto­paik­kaa vas­taa yli nel­jää kilo­met­riä kadun­vart­ta. Ker­ran­kin pysä­köin­ti­han­ke, jota pys­tyy kannattamaan.

    Näi­tä park­ki­luo­la­hank­kei­ta on aika pal­jon. Sään­nös­tel­lään­kö park­ki­paik­ko­ja kan­ta­kau­pun­gis­sa edel­leen, eli pois­tuu­ko jos­tain kadun­var­si­paik­ko­ja luo­la­paik­ko­jen lisään­tyes­sä, vai kas­vaa­ko koko­nais­paik­ka­mää­rä? En nyt tar­koi­ta yksin tätä han­ket­ta vaan kokonaisuutta.

    Asuk­kai­den ehdo­tus sii­tä, että bus­sit voi­si­vat käyt­tää mui­ta reit­te­jä on vähän huo­no, kos­ka yri­te­tään teh­dä nope­aa bussiyhteyttä.

    …ja kos­ka nii­den mui­den reit­tien var­rel­la päte­vät täs­mäl­leen samat argu­men­tit. Täs­sä tapauk­ses­sa vie­lä ker­ta­luok­kaa enem­män, kun kaik­ki lähia­lu­een kadut Kehä I:een asti ovat kapei­ta asuinteitä.

  3. Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti park­ki­hal­le­ja, mut­ta nii­tä ei pidä men­nä anta­maan raken­taa kan­ta­kau­pun­kiin ilman, että samal­la vähen­ne­tään maan­pääl­lis­tä pysä­köin­tiä. Käy­tös­sä ole­va katu­ti­la ei tääl­lä sata­mil­ta vapau­tu­vis­ta alueis­ta huo­li­mat­ta juu­ri kas­va, joten kyse on todel­la isos­ta asiasta.

    Kan­ta­kau­pun­gin asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä on vuo­sien 1990 ja 2010 välil­lä kas­va­nut melkoisesti.

    Vuon­na 1990 paik­ko­ja oli 14 467.
    Vuon­na 2000 paik­ko­ja oli 17 316.
    Vuon­na 2010 paik­ko­ja on: 20 089.

    Voi­si­ko hal­lin raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä sopia, että auto­paik­ko­jen koko­nais­mää­rän on pysyt­tä­vä tasa­pai­nos­sa? Voi­si­ko maan­pääl­lis­ten paik­ko­jen mää­rää samal­la siis sopia vähennettävän?

  4. Pai­kois­ta 400 tulee ”asuk­kai­den käyt­töön”, mikä tar­koit­taa suo­mek­si, ettei nii­tä saa luo­vut­taa työmatkapysäköintiin.

    Tie­dän mitä täl­lä hae­taan, eli siis työ­mat­ka­py­sä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä rajoi­te­taan ruuh­ka­lii­ken­teen rajoit­ta­mi­sek­si, mut­ta eikö tähän ole jotain fik­sum­paa kei­noa? Kun joku osa asuk­kais­ta ei sei­so­ta auto­jaan tal­lis­sa vaan ajaa niil­lä päi­vi­sin niin onhan se nyt tyh­mää mitä nii­tä paik­ko­ja tyh­jän pant­ti­na. Jos tie­täi­si pal­jon tuo joku on niin voi­si las­kea jon­kun ker­toi­men ja pois­taa sit­ten mui­ta pysä­köin­ti­paik­ko­ja vastaavasti.

    Mis­tä tulee mie­leen että Kisa­hal­lin park­kis on gryn­dat­ta­va. Se on aika tar­kal­leen Kam­pin kes­kuk­sen kokoinen.

  5. OS: “Yksi­tyi­nen pysä­köin­tiy­rit­tä­jä halu­aa Töö­lön­ka­dul­le hotel­lien alle 600 auton pysäköintipaikan.”

    Pysä­köin­ti­pai­kat kes­kus­ta-alu­een kal­lio­pe­räs­sä ovat luon­nol­li­nen mono­po­li, mik­sei kau­pun­ki pidä lan­ko­ja käsis­sään kuten Fina­via joka on saa­nut pysä­köin­nis­tä mer­kit­tä­vän tulon­läh­teen ? Käy­tän­nös­sä kau­pun­ki lah­joit­taa näin rahaa yksi­tyi­sil­le pysä­köin­tio­pe­raat­to­reil­le, ja ilman lai­tos­ten integroi­mis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­verk­koon laa­tue­rot yksi­tyi­sau­toi­lun ja jouk­ko­lii­ken­teen välil­lä vain kasvavat.

  6. Vireil­lä ovat muu­ten nämä­kin P‑laitokset:

    Töö­lö vireil­lä 600 ap (käsit­te­lys­sä 25.11.2010)
    Töö­lön­lah­ti (Musiik­ki­ta­lo) raken­teil­la 650 paikkaa
    Jät­kä­saa­ri 900 paikkaa
    Kata­ja­nok­ka vireil­lä 500 paikkaa
    Haka­nie­men­to­ri kaa­van mukaan 700 paikkaa
    Lin­nan­mä­ki kaa­van mukaan 500 — 1000 paikkaa
    Varaus WTC:n alle jos kes­kus­ta­tun­ne­li raken­ne­taan 400 paikkaa

  7. Voi­si­ko hal­lin raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä sopia, että auto­paik­ko­jen koko­nais­mää­rän on pysyt­tä­vä tasa­pai­nos­sa? Voi­si­ko maan­pääl­lis­ten paik­ko­jen mää­rää samal­la siis sopia vähennettävän?

    No sat­tu­moi­sin: Kisa­hal­lin park­kis eli viral­li­ses­ti Män­ty­mäen kent­tä on noin 160 x 100 met­riä, eli 16 000 neliö­tä. Las­ke­mal­la 30 neliö­tä per paik­ka tuol­la on noin 500 paik­kaa. Sii­hen uuteen lai­tok­seen tulee 600. Tuon­ne voi­si esi­mer­kik­si teh­dä Elie­li­nau­kion tilal­le bus­si­ter­mi­naa­lin Pisa­ran yhtey­des­sä mal­liin Kamppi.

  8. Tuos­ta Kuus­mie­hen­ties­tä. sitä ilmei­ses­ti Osmo tar­koit­taa puhues­saan Kuusi­nie­men­ties­tä (taas osoi­tus sii­tä, kuin­ka hep­poi­sil­la tie­doil­la päät­tä­jäm­me ovat liik­keel­lä, pitäi­si nyt edes nimet men­nä oikein).

    Sii­nä­hän raken­ne­taan koko­naan uut­ta niin jouk­ko­lii­ken­teel­le kuin kevyel­le lii­ken­teel­le. Aja­tus hyvä, mut­ta eikö vie­lä­kään ymmär­re­tä erot­taa pyö­räi­lyä jalan­ku­lus­ta. Mik­si ne pitää sul­loa yhdis­te­tyl­le pyörätie/jalkakäytävälle. Kun tilaa on ja ole­mas­sa ole­vat raken­teet ei rajoi­ta niin eikö oli­si jo aika ottaa kun­nol­la pyö­räi­li­jät huo­mioon. Osmo pyö­räi­li­jä­nä voi­si saa­da lau­ta­kun­nan ymmär­tä­mään tämän asian. 

    Toi­nen asia joka suun­ni­tel­mis­ta näkyy kau­as ihan maal­li­kol­le­kin, on se golf­ken­tän liit­ty­mä. Sii­nä vie­lä pel­ti ryti­see, ja mikä pahin­ta, pöräi­li­jät ovat vaa­ras­sa. Teh­kää sii­hen paran­nuk­sia, ei se noin toi­mi, ei aina­kaan turvallisesti.

  9. KariS: “Aja­tus hyvä, mut­ta eikö vie­lä­kään ymmär­re­tä erot­taa pyö­räi­lyä jalan­ku­lus­ta. Mik­si ne pitää sul­loa yhdis­te­tyl­le pyörätie/jalkakäytävälle.”

    Asial­li­nen kom­ment­ti. Käsit­tääk­se­ni Hel­sin­gin uusien suun­nit­te­luoh­jei­den mukai­nen rat­kai­su tämän­kal­tai­sel­la tiel­lä (40 km/h nopeus­ra­joi­tus) on raken­taa ajo­ra­dal­le eril­li­set pyöräkaistat.

    Tuos­sa esi­te­tys­sä lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa­han ehdo­te­taan nykyi­sen tien kaven­ta­mis­ta noin 1,25 met­ril­lä. Jär­ke­väm­pää oli­si pitää tien leveys nykyi­sel­lään ja käyt­tää tuo 1,25 met­riä sii­hen että tien ete­lä­lai­taan vede­tään yksi­suun­tai­nen pyöräkaista.

    Se golf­ken­tän liit­ty­mä on kyl­lä jo nykyi­sel­lään koh­tuul­li­sen hasar­di paik­ka, sil­lä ojan­vart­ta reu­nus­ta­vien pui­den takia näky­mä vie­rei­sel­le kevyen lii­ken­teen väy­läl­le on huo­no. Täs­tä huo­li­mat­ta jot­kin autoi­li­jat aja­vat aika vauh­dil­la ajo­ra­dal­ta parkkipaikalle.

    Asia erik­seen on se että golf­ken­tän raken­nus­töi­hin liit­ty­vää ras­kas­ta lii­ken­net­tä aje­taan nyt tuon (hiek­ka­poh­jai­sen) kevyen lii­ken­teen väy­län kaut­ta, min­kä takia se on ajoit­tain mel­ko huo­nos­sa kunnossa.

  10. Ei ketään kii­no­ta bus­si! Eikö­hän nuo ole oma­ko­tia­luei­ta, joten liik­ku­mis­muo­to on ihan jotian muuta! 

    Bus­si­jo­ke­rit ovat lähin­nä huk­kaan hei­tet­tyä rahaa. Sen­kin voi käyt­tä aloit­ta­mal­la rai­de­jo­ke­rin, vaik­ka met­ri ker­ral­laan, jos­tain suunnasta.

  11. OS:
    “Alu­eel­la on huu­ta­va pula asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kois­ta (tun­nuk­sia muis­taak­se­ni noin 2,50 yhtä paik­kaa koh­den) joten varak­kais­ta töö­lö­läi­sis­tä var­maan­kin löy­tyy haluk­kuut­ta mak­saa. Oikeas­taan täl­lai­set hank­keet pitäi­si rahoit­taa nos­ta­mal­la asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­taa ja kor­va­mer­kit­se­mäl­lä se pysä­köin­ti­lai­tos­ten raken­ta­mi­seen. Nyt nuo 400 mak­sa­vat sii­tä, että kaik­kien pysä­köin­ti­ti­lan­ne helpottuu.”

    Asial­li­sen tun­tui­nen ehdotus. 

    Varak­kuus on suh­teel­li­nen käsi­te. Kan­sain­vä­li­ses­ti aja­tel­len Suo­men rik­kaat ovat köy­hiä ja köy­hät rikkaita

    Pysä­käin­ti­pai­kan voi­si lunas­taa kah­del­la peri­aat­tel­la (olet­taen että osak­kei­ta olsi vapaas­ti mer­kit­tä­vis­sä. Toi­von asian näin ole­van.) Fyy­si­se­nä paik­ka XN, joka on varat­tu vain itsel­le (ja jota voi vuo­kra­ta tai lai­na­ta toi­sel­le) tai sit­ten oikeu­te­na pysä­köi­dä jol­la­kin pai­kal­la (kuten park­ki­kai­tok­si­sa kuu­kausi­paik­ka, ei siis nimet­tyä paik­kaa.) Jäl­kim­mäi­nen oli­si peri­aat­tees­sa edul­li­sem­pi, kos­ka se mah­dol­lis­taa rinnakkaiskäytön.

    Olet­tai­sin, että pysä­köin­ti­pai­kan hin­ta oli­si sii­nä 40.000 euroa aud dem Kon­tant. 4 %:n korol­la tämä teki­si vuo­des­sa 1.600 e. Yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set lie­ne­vät sii­nä 1 e/m2 kk eli pyö­rein luvin 400 e/ vuo­si, siis yhteen­sä 2.000 e vuodessa. 

    Toi­saal­ta kes­ki­hin­tai­nen uusi auto mak­saa 25.000 euroa, ja 50.000 e saa sel­lai­seen hel­pos­ti uppoa­maan. Sisä­säi­ly­tyk­ses­sä auto on suo­jas­sa sääl­tä ja ilki­val­lal­ta ja sääs­tyy kyl­mä­käyn­nis­tyk­sil­tä. Joten kyl­lä rahan­sa saa takaisinkin.

    Ensim­mäi­sen auto­ni, käy­te­tyn Vol­vo ”seurapiirifarmarin”ostin v. 1977 12.000 mar­kal­la. (Koi­jär­ve­läi­set muis­ta­ne­var tämän punai­sen pie­nen paket­ti­au­ton rek USN- 46) Nyky­ra­hak­si muun­net­tu­na se oli­si 12.0000 euroa, ja sil­lä rahal­la oli­si sil­loin saa­nut n 12 m² asun­toa. Tänä päi­vä­nä vas­taa­van kos­lan saa­nee 2000 eurol­la ja sil­lä sai­si ½ m2 asuntoa.

    Mel­ko tila­van 70 m²:n töö­lö­läi­sa­sun­non hin­ta on sii­nä 300.000 euroa, joten suh­tees­sa asun­non hin­taan hal­lia­park­ki­pai­kan kus­tan­nus ei ole suhteeton.

  12. Pari pien­tä kommenttia.

    Park­ki­hal­li ei auto­maat­ti­ses­ti pois­ta katu­paik­ko­ja, vaan sii­tä on teh­tä­vä yksi­löi­ty pää­tös. Voi­vat pois­tet­ta­vat pai­kat olla mui­ta­kin. Jos hal­le­ja teke­mäl­lä paik­ko­ja lisä­tään, lii­ken­ne lisään­tyy. Asu­kas­paik­ko­ja hal­liy­rit­tä­jä var­maan­kin pääl­lek­käis­käyt­tää lyhy­tai­kai­sel­le pysäköinnille,kun asu­kas sii­hen suos­tuu ja mik­si ei suostuisi.

    Kuus­mie­hen­tien kun­nos­tus tus­kin aiheu­tuu kuin vähäi­sel­tä osin Joke­ri kak­ko­sen tulos­ta. Katu sat­tuu ole­maan perus­kor­jauk­sen tar­pees­sa ja samal­la on hyvä toteut­taa katu­ti­lan tar­peel­li­sek­si kat­sot­ta­vat muutokset. 

    Muis­tan, että noin joka val­tus­to­kausi alu­eel­ta tuo­tiin aloi­te ko kadun käyt­tä­mi­ses­tä reit­ti­ka­tu­na jat­ka­mal­la lin­jaa 66 Torp­pa­rin­mäen tun­tu­maan käve­ly­mat­ko­jen lyhen­tä­mi­sek­si. Nyt kun kadul­le on tulos­sa lin­ja, monet pitä­vät­kin sitä huo­no­na. Bus­siii­ken­ne on samaa suu­ruus­luok­kaa, mut­ta yhtey­det para­ne­vat todel­la paljon.

  13. Toi­vot­ta­vas­ti pysä­köin­ti­lai­tos ei tuhoa jotain puis­toa tai toria niin kuin on mon­ta ker­taa aikai­sem­min­kin käynyt.

  14. Joa­kim: “Toi­vot­ta­vas­ti pysä­köin­ti­lai­tos ei tuhoa…”

    Tuo­ta voi sanoa jo epä­toi­voi­sek­si! 😀 Hyvä että pysä­köin­ti­mah­dol­li­suu­det lisään­ty­vät. Kun asu­kas­py­sä­köin­tiä saa­daan maa­nal­le, se hel­pot­taa pai­kal­lis­ten yrit­tä­jien­kin toi­min­taa. Sil­loin nimit­täin lyhy­tai­kai­nen asia­kas­py­sä­köin­ti helpottaa.

    Kai­ta­lah­den kaa­va on hupai­sa esi­merk­ki. Muu­al­la Euroo­pas­sa teh­dään pien­ta­loa­luei­ta 0,6 tehok­kuu­del­la. Tääl­lä nos­te­taan kes­kus­tan vie­res­sä tehok­kuut­ta 0,25:teen. Minus­ta nuo alu­eet pitää joko kaa­voit­taa ruu­tu­kaa­vaan ja tehok­kaik­si tai sit­ten jät­tää raa­ka­maak­si, mitä ne nyt käy­tän­nös­sä ovat.

  15. Kal­le:

    Ei ketään kii­no­ta bus­si! Eikö­hän nuo ole oma­ko­tia­luei­ta, joten liik­ku­mis­muo­to on ihan jotian muuta!

    Bus­si­jo­ke­rit ovat lähin­nä huk­kaan hei­tet­tyä rahaa. Sen­kin voi käyt­tä aloit­ta­mal­la rai­de­jo­ke­rin, vaik­ka met­ri ker­ral­laan, jos­tain suunnasta.

    Olet­ko iki­nä näh­nyt nykyis­tä bus­si­jo­ke­ria? Aika monia kiinnostaa.

    Sinän­sä olen sil­lä kan­nal­la, että rati­kan raken­ta­mis­ta saman tien oli­si vie­lä pitä­nyt har­ki­ta vaka­vis­saan (tai pitäi­si edel­leen, jos mah­dol­lis­ta). Joke­ri 1:n mat­kus­ta­ja­mää­rät arvioi­tiin aika­naan vah­vas­ti ala­kant­tiin ja kiin­nos­tai­si tie­tää, onko tuo arvioin­ti­vir­he huo­mioi­tu Joke­ri 2:n mat­kus­ta­ja­mää­rien arvioin­ti­ta­vas­sa, vai onko ris­ki­nä kapa­si­tee­tin lop­pu­mi­nen ennen aikojaan.

  16. Nyt täy­tyy olla samaa miel­tä Kal­len kanssa.

    Kai­ta­lah­teen, näkö­etäi­syy­del­le Suur­kir­kos­ta, Spå­ran pysä­kin vie­reen kaa­voi­te­taan oma­ko­ti­ta­lo­ja yhtä väl­jäs­ti kuin Tuusu­lan pelloille.

    Jos tuo­ta ei edes yri­tä järkevöittää(=kaavoittaa lisää raken­nusoi­keut­ta) ei ole oikein moraa­lis­ta oikeut­ta hauk­kua Tuusu­lan­väy­län ruuh­kis­sa sei­so­via autoilijoita.

    Btw, osa talois­ta näyt­tää ase­tel­lun niin että ton­ti­no­mis­ta­jat voi­vat myö­hem­min loh­kais­ta ton­teis­taan pala­sen uut­ta taloa var­ten. Tuo aina­kin kan­nat­tai­si suun­ni­tel­la jo nyt.

    1. Kai­ta­lah­den koh­dal­la on kyse sii­tä, että alue on jo “täy­teen” raken­net­tu. Jos se halut­tai­siin tii­vis­tää radi­kaa­lim­min, ole­vat raken­nuk­set pitäi­si pur­kaa. Niin arvo­kas­ta raken­nusoi­keus ei sen­tään ole.

  17. Kesä­kuu­mal­la olen istus­kel­lut baa­rik­si muu­te­tun ves­san teras­sil­la kat­sel­len edes­sä­ni levit­ty­vää asval­toi­tua auke­aa. Vii­si­sa­taa park­ki­paik­kaa oli tuol­la yllä las­ket­tu. Mitä jos tämän ken­tän alle raken­net­tai­siin park­ki­ta­lo? Siir­re­tään suu­rin osa lähiym­pä­ris­tön maan­pääl­li­sis­tä pai­kois­ta sinne.

    Ken­tän ja Sta­di­kan edus­tan voi sen jäl­keen muut­taa puis­tok­si. Vie­lä­pä sel­lai­sek­si puis­tok­si, joka on alus­ta läh­tien suun­ni­tel­tu ylei­sö­ta­pah­tu­mia, vapaa­muo­tois­ta urhei­lua ja oles­ke­lua var­ten. Tal­vel­la sin­ne sai­si luis­tin­ra­dan. Män­ty­mäen­tien voi­si siir­tää beto­ni­tun­ne­liin ja mai­se­moi­da tun­ne­lin katon. Näin kak­si suur­ta asvalt­ti­kent­tää yhdis­tyi­si yhdek­si ”tapah­tu­ma­puis­tok­si”. Autoil­le oli­si pysä­köin­ti­ta­los­sa riit­tä­väs­ti tilaa.

    Tämä yhdis­täi­si Töö­lön­lah­den ja oop­pe­ran alu­een lähes sau­mat­to­mas­ti Sta­dio­niin ja sii­tä eteen­päin Keskuspuistoon.

  18. Menee ohi blo­gin aiheis­ta, mut­ta KSV:n esi­tys­lis­tal­ta “lausun­to poik­kea­mis­ha­ke­muk­ses­ta”, Östersundom.

    Poik­kea­mi­sen myön­tä­mi­sel­le ei ole maan­käyt­tö-ja raken­nus­lain edel­lyt­tä­mää eri­tyis­tä syytä”.

    Mikä tai min­kä­tyyp­pi­nen lais­sa mai­nit­tu eri­tyi­nen syy voi­si yleen­sä­kään olla ?

    Ei ehkä kovin kiin­nos­ta­va aihe tääl­lä, mut­ta kos­ket­taa usei­ta per­hei­tä, joi­den raken­nus­hank­keet ovat jäis­sä, eikä tule­vai­suu­des­ta ole tie­toa, raken­nus­kiel­to­ja sit­ten tavan mukaan jat­ke­taan ja jat­ke­taan loputtomiin.
    Vai anne­taan­ko lausun­to­ja, edel­leen kuten Sipooai­ka­na, “pärs­tä­ker­toi­men” mukaan.

    1. Kyse on sii­tä, että maan käyt­tö tuol­la alu­eel­la voi muut­tua täy­sin. Ties vaik­ka juu­ri tuol­le koh­dal­le oli­si suun­ni­tel­tu ase­ma (ei tosin ole). Karhusaare3ssa myön­ne­tään poik­keus­lu­pia, kjos­ka tie­de­tään, mitä kar­husaa­res­ta tehdään.

  19. OS:

    Jos se halut­tai­siin tii­vis­tää radi­kaa­lim­min, ole­vat raken­nuk­set pitäi­si purkaa.

    Tai raken­taa kadun­var­teen ker­ros­ta­lo­ja kadun­suun­tai­ses­ti ja jät­tää ole­mas­sa ole­vat talot rau­haan nii­den taakse.

    Vähän niin kuin Mäke­län­ka­dul­la puu­val­li­lan kohdalla.

  20. WR, mik­si­pä ei ja oli­si tuo paran­nus nyky­ti­laan. Män­ty­mäen­tie on aika yhden­te­ke­vä auto­väy­lä, sen voi kat­kais­ta jos tar­vi­taan. Mut­ta tuon jäl­keen tuol­la oli­si sit­ten kol­me ker­taa Senaa­tin­to­rin kokoi­nen tapah­tu­maplaaza joka on jo viih­tyi­syy­den­kin kan­nal­ta epä­mu­ka­va. Talo­ja kans­sa niin saa sel­lai­sen inhi­mil­li­sem­män kokoi­sen aukion Sta­dio­nin eteen. Sitä­pait­si jos saa teh­dä talo­ja niin ei tar­vit­se ihme­tel­lä miten tuo remp­pa rahoitetaan.

  21. WR: “Ken­tän ja Sta­di­kan edus­tan voi sen jäl­keen muut­taa puistoksi.”

    Jaa. Minä kun mie­lel­lä­ni näki­sin sii­nä kor­kei­ta pyö­rei­tä asuin­tor­ne­ja tee­mal­la “hyvä­tu­loi­sen vaih­toeh­to kehys­kun­nal­le” , paik­ka kun on var­jos­tuk­sen kan­nal­ta aika ongel­ma­ton, ja sta­dio­nin tor­ni kai­pai­si seuraa.

    Näi­den tor­ni­pro­jek­tien kans­sa täy­tyy vaan ilmei­ses­ti odot­taa muu­ta­ma vuo­si että pala­taan vähän hap­ti­sem­paan suun­taan, täl­lä het­kel­lä tor­ni­ra­ken­ta­mi­ses­sa muo­tia kun näyt­tää ole­van muo­to­kie­li jota tähän asti on näh­ty vain semi­tis­tis­ten val­tioi­den suur­lä­he­tys­tö­jen aidoissa.

  22. Poik­kea­mi­sen myön­tä­mi­sel­le ei ole maan­käyt­tö-ja raken­nus­lain edel­lyt­tä­mää eri­tyis­tä syytä”.

    Luin tuon nyt vähän tar­kem­min. Tuo perus­te on juris­ti­kiel­tä. Suo­men­kie­lel­lä oli­si sanot­tu, että eril­lis­pien­ta­lo tule­van met­roa­se­man vie­res­sä ei oikein käy päin­sä. Haki­jal­ta tämä hake­mus toki oli talou­del­li­ses­ti hyvin epäitsekäs. 

  23. Eikö sitä Kai­ta­lah­den aluet­ta voi­si kaa­voit­taa tii­viim­mäk­si, ja antaa maa­no­mis­ta­jien toteut­taa kaa­vaa sitä mukaa, kun haluavat? 

    Hitaas­ti vuo­si­kym­me­nien aika­na tii­vis­te­tys­sä alu­ees­sa oli­si se etu, että sin­ne tuli­si monen­tyy­lis­tä raken­nus­ta kuten keskustaan. 

    Minus­ta sama menet­te­ly oli­si jär­ke­vä mui­den­kin tii­vis­tä­mis­tä kai­paa­vien aluei­den koh­dal­la, kos­ka raken­nuk­set van­he­ne­vat eri tah­tia. Osa saat­taa olla pur­ku­kun­nos­sa, jol­loin pikai­nen uudis­ra­ken­nus on jär­ke­vin vaih­toeh­to. Parem­mas­sa kun­nos­sa ole­vat talot voi taas olla kan­nat­ta­vam­paa jät­tää pys­tyyn vuosiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.