Ehdoton kyllä

Olen päät­tä­nyt aset­tua ehdok­kaak­si ensi edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Nel­jän vuo­den tuu­maus­tau­ko on teh­nyt teh­tä­vän­sä. Jos minut edus­kun­taan vali­taan, tulen sin­ne pal­jon osaa­vam­pa­na ja näke­myk­sel­li­sem­pä­nä kuin läh­din siel­tä nel­jä vuot­ta sitten.

Tär­keä vaalikausi

Seu­raa­vas­ta vaa­li­kau­des­ta tulee ras­kas, kos­ka talou­den krii­si pakot­taa ikä­viin rat­kai­sui­hin. Juu­ri krii­siai­koi­na teh­dään kau­as­kan­toi­sia pää­tök­siä, kos­ka moni itses­tään­sel­vyys on aja­tel­ta­va toi­sin. Ensi vaa­li­kausi on hyvin tär­keä. Sii­tä ei voi olla syrjässä.

Haluan vai­kut­taa myös vih­reän poli­tii­kan suuntaan

Pala­tes­sa­ni val­ta­kun­nan poli­tiik­kaan haluan osal­lis­tua myös käden­vään­töön vih­reän poli­tii­kan suun­nas­ta. Blo­gin sään­nöl­li­set luki­jat var­maan­kin osaa­vat pää­tel­lä, mitä täl­lä tar­koi­tan. En hyväk­sy alis­tu­mis­ta sii­hen, että asiat ovat sitä mil­tä ne näyt­tä­vät. Ne on saa­ta­va näyt­tä­mään sil­tä, mitä ne ovat.

Blo­gi jat­kuu tällaisena

Tämä blo­gi jat­kuu sel­lai­se­na kuin se on nyt­kin; jat­kuu myös, jos minut vali­taan edus­kun­taan. Ker­ron jul­ki­sis­ta asiois­ta avoi­mes­ti ja toi­voak­se­ni ymmär­ret­tä­väs­ti . Pidän hyväk­syt­tä­väs­tä syys­tä luot­ta­muk­sel­li­set tie­dot luot­ta­muk­sel­li­si­na – kuten olen teh­nyt tähän­kin asti. Edus­kun­nan työs­ken­te­ly on hyvin jul­kis­ta, jul­ki­sem­paa kuin lautakuntatyöskentely.

Vaa­lioh­jel­ma yhteistyönä

Tar­koi­tuk­se­ni on tule­vi­na kuu­kausi­na laa­tia oma vaa­lioh­jel­ma­ni, joka tulee Vih­reän lii­ton vaa­lioh­jel­man rin­nal­le. Se tapah­tuu osit­tain vuo­ro­vai­kut­tei­ses­ti. Otan vas­taan hyviä aja­tuk­sia, mut­ta omas­ta vaa­lioh­jel­mas­ta­ni pää­tän tie­tys­ti lopul­ta itse. Kir­joi­tan polee­mi­sia blo­gi­kir­joi­tuk­sia ja vii­meis­te­len nii­den kom­ment­tien poh­jal­ta lopul­li­sen teks­tin. Yksi täl­lai­nen ohjel­ma­koh­ta­luon­non on tääl­lä ollut­kin jo purek­sit­ta­va­na (rau­ta­tei­den hyö­ty on maksimoitava).

Blo­gis­ta sisäl­löl­li­sen vaa­li­kes­kus­te­lun tär­kein foorumi

Haa­vee­na­ni on käy­dä asia­pi­toi­nen ja argu­men­toi­va vaa­li­kam­pan­ja. Pyrin sii­hen, että poli­tii­kan tär­keis­tä tee­mois­ta käy­dään täl­lä blo­gil­la asial­li­nen mut­ta armo­ton väit­te­ly; armo­ton sii­nä mie­les­sä, että huo­not ja/tai vil­pil­li­set ehdo­tuk­set ana­ly­soi­daan puh­ki, mut­ta hyviä kehutaan.

Vaa­li­kam­pan­jan rahoitus

Jot­ta voi­si kil­pail­la tasa­ver­tai­ses­ti äänis­tä rahak­kaam­pien ehdok­kai­den kans­sa ja saa­da kun­nial­li­sen ääni­mää­rän on näyt­tä­vä muu­al­la­kin kuin omal­la blo­gil­laan. Tähän tar­vi­taan vali­tet­ta­vas­ti rahaa.

Haa­vee­ni on rahoit­taa vaa­li­kam­pan­ja suu­rel­la mää­räl­lä pie­neh­kö­jä lah­joi­tuk­sia. Vih­reil­lä asia on jär­jes­tet­ty niin, että ehdok­kai­den saa­mia lah­joi­tuk­sia var­ten on yksi yhtei­nen tili, johon osoi­te­tut avus­tuk­set ohja­taan vii­te­nu­me­rol­la halu­tul­le ehdok­kaal­le. Tämän sivun ala­lai­das­sa on link­ki, jon­ka avul­la voi lah­joit­taa rahaa vaa­li­kam­pan­jaa­ni.  Vih­reät ovat sitou­tu­neet sii­hen, että yli tuhan­nen euron lah­joit­ta­jat julkistetaan.

Pyrin pitä­mään blo­gil­la näky­vis­sä lähes reaa­liai­kai­sen kir­jan­pi­don vaa­li­kam­pan­jan tulois­ta ja menoista.

Kam­pan­ja­pääl­lik­kö­nä­ni toi­mii Ari Väi­sä­nen, ari.tapani.vaisanen (miu­ku­mau­ku) gmail.com

====

Tue vaa­li­kam­pan­jaa­ni taloudellisesti

Vaa­li­työl­le­ni voi antaa talou­del­lis­ta tukea tämän lin­kin kaut­ta.

====

217 thoughts on “Ehdoton kyllä”

  1. Onnek­si olkoon etu­kä­teen! Ihmei­tä saa tapah­tua, ellet pääse. 

    Sanot:

    Jos minut edus­kun­taan vali­taan, tulen sin­ne pal­jon osaa­vam­pa­na ja näke­myk­sel­li­sem­pä­nä kuin läh­din siel­tä nel­jä vuot­ta sitten.

    Täs­tä oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan lisää. Mitä tar­koi­tat? Mitä tai­to­ja olet kar­tut­ta­nut ja min­kä­lais­ta näke­myk­sel­li­syyt­tä olet saa­nut lisää ja miten?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Yksi vaka­vis­saan esi­tet­ty kysy­mys: Aiot­ko teh­dä poliit­ti­ses­ti ja älyl­li­ses­ti rehel­li­sen vaa­li­kam­pan­jan vaik­ka sen ris­ki­nä oli­si oman puo­lu­een ja pit­kä­ai­kais­ten­kin ystä­vien mah­dol­li­nen sui­vaan­tu­mi­nen vai aiot­ko enem­män tai vähem­män tasa­pai­no­tel­la näi­den kah­den välis­sä kuten kaik­ki muutkin?

    Yksi esi­merk­ki, jota ei tar­vit­se aja­tel­la tapaus­koh­tai­ses­ti, vaan yhte­nä esi­merk­ki­nä kym­me­nis­tä vas­taa­vis­ta mah­dol­li­sis­ta: Jos pää­tyi­sit omas­sa itsel­le­si älyl­li­ses­ti rehel­li­ses­sä poh­din­nas­sa puol­ta­maan ydin­voi­maa pie­nem­män pahan peri­aat­teel­la, niin ottai­sit­ko avoi­mes­ti tämän kan­nan myös sel­vä­sa­nai­ses­ti poliit­ti­ses­ti, välit­tä­mät­tä mah­dol­li­sis­ta “Soi­nin­vaa­ral­ta kan­na­tus ydin­voi­mal­le” löö­peis­tä, puo­lue­to­ve­rie­si tai pit­kä­ai­kais­ten ystä­vie­si reak­tiois­ta, tai sii­tä, mikä vai­ku­tus sil­lä voi­si olla vih­rei­den menes­tyk­sel­le vaa­leis­sa tai omal­le ase­mal­le­si puo­lu­een sisäi­ses­sä hierarkiassa?

    Toi­sin kysyen, olet­ko val­mis haas­ta­maan tilaa rehel­li­sel­le asia­pai­not­tei­sel­le, perus­te­lu­vas­tuul­li­sel­le poliit­ti­sel­le kult­tuu­ril­le, sii­tä sosia­li­soi­tu­neen, ryh­mä­pai­nei­sen, uni­for­ma­li­soi­van iden­ti­tee­til­li­sen poliit­ti­sen kult­tuu­rin ottees­ta, jon­ka tukah­dut­ta­vis­sa pih­deis­sä tuo kes­kus­te­lu ja illuusio sen vapau­des­ta täl­lä het­kel­lä ras­kaas­ti on?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Toi­vuit nel­jäs­sä vuo­des­sa tur­hau­tu­mi­ses­ta­si. Poik­keuk­sel­li­nen pro­ses­si var­maan joh­tuu sii­tä, että pää­sit toteut­ta­maan tois­ta into­hi­moa­si ana­lyyt­tis­tä sel­vi­tys­tä. Hyvä rat­kai­su myös eduskunnalle.

    Olet ollut kovin koti­mai­nen, mut­ta toden­nä­köi­ses­ti mie­li­tee­mois­sa­si EU-tason mer­ki­tys vai­vih­kaa lisään­tyy. Kun kato­li­nen ja pro­tes­tant­ti­nen mal­li ovat lähen­ty­neet, kehi­tys on kuin vero­tuk­ses­sa — vero- ja sosi­aa­li­kil­pai­lus­sa yhtääl­tä har­mo­ni­soi­daan ja toi­saal­ta epä­ter­vet­tä kil­pai­lua vähen­ne­tään. Ympä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä EU:lla onkin jo mandaatti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Vää­rän vaa­li­pii­rin takia en voi Osmoa äänes­tää, kävin kui­ten­kin teke­mäs­sä pie­nen lah­joi­tuk­sen kam­pan­jaan. Ajat­te­lin, että jos asia­pi­toi­nen ja argu­men­toi­va vaa­li­kam­pan­ja, jos­sa poli­tii­kan tär­keis­tä tee­mois­ta käy­dään asial­li­nen mut­ta armo­ton väit­te­ly toteu­tuu, oli­si sii­nä jo enem­män kuin tar­peek­si vas­ti­net­ta lahjoitukselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Mie­les­tä­ni hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si nyky­maa­il­mas­sa olla kau­pun­ki­mi­nis­te­ri, joko kun­ta­mi­nis­te­rin rin­nal­la tai jopa pai­kal­la. Pitäi­si teh­dä poli­tiik­kaa, jos­sa kau­pun­git ovat kau­pun­ke­ja, eivät­kä vain yli­pai­su­nei­ta kun­tia. Itse aina­kin hel­sin­ki­läi­se­nä koen vah­vas­ti asu­va­ni kau­pun­gis­sa, en kunnassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Tosi hyvä että sait moti­vaa­tion kerät­tyä. Itsek­kääs­ti aja­tel­tu­na sääs­tyi joi­ta­kin tun­te­ja kun ei tar­vit­se tutus­tua mui­den vih­rei­den ehdok­kai­den vaaliohjelmiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Näyt­täi­si sil­tä, että jou­dun läh­te­mään uurnille.

    Asia, mikä minua kiin­nos­tai­si kuul­la on se, mil­lä tämän talou­den moraa­li­ka­don saa loppumaan. 

    Siis kan­na­tat­ko sinä Irlan­nin pelas­ta­mis­ta ja mil­lä ehdoin? 

    Miten täl­lai­nen voi­tai­siin mie­les­tä­si tule­vai­suu­des­sa estää?

    Miten vel­kaan­tu­mi­nen saa­daan päättymään?

    Kiin­nos­tai­si kuul­la mie­li­pi­tee­si näis­tä aiheis­ta, vaik­ka ne eivät ehkä ole suu­rim­pia mie­len­kiin­to­si kohteita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Lois­ta­vaa ja onnit­te­lu­ni! Muu­toin oli­si­kin ollut näis­sä vaa­leis­sa vai­kea vali­ta vih­reis­tä ehdok­kais­ta, kun tun­tu­vat aja­van enem­män jo muu­toin­kin äänek­käi­den lap­si­per­hei­den ja elä­ke­läis­ten kuin ympä­ris­tön asiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Hie­no pää­tös, mut­ta vää­rä puo­lue. Itse olin jo hen­ki­ses­ti val­mis­tau­tu­nut äänes­tä­mään vaik­ka Per­su­ja, kos­ka vih­reis­tä on tul­lut seka­lai­nen “jokai­sel­le jotain” ‑puo­lue. Nyt pitää muut­taa äänes­tys­käyt­täy­ty­mis­tä, vaik­ka en Vih­reil­le haluai­si­kaan ään­tä­ni antaa.

    Vih­reät pär­jäi­si­vät pal­jon parem­min, jos siel­lä oli­si enem­män Osmon kal­tai­sia: eko­lo­gi­ses­ti ajat­te­le­via, mut­ta las­ku­tai­toi­sia. Osmo tai­taa olla ainoa sitä lajia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. onnit­te­lut ehdok­kuu­den johdosta!

    muu­ta­ma kysymys:
    1.kannatatko kiin­teis­tö­ve­ron laskua/pitämistä ennallaan/korotusta?
    2.osinkotulojen “verovapaus“90 000euroon asti,pääomatulojen verotus.näihin oma kanta?
    3.pitääkö vero­tus­ta siir­tää kulutukseen(tasaveromalli) vai pitää yllä progres­sii­vi­nen tulovero?
    4.nykyinen vähim­mäis­toi­meen­tu­lo­tu­ki (n.400e/hlö+vuokra),onko lii­kaa vai riittävästi?

    5.onko omaa sääs­tö­lis­taa mal­lia “vahtera”(il:n blogikirjoittaja)?

    onnea vaa­lei­hin ja vaalityöhön!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Odo­tan kam­pan­jaa innol­la. Olen­kin usein aja­tel­lut, että blo­gis­ta voi­si jotain mak­saa­kin, mut­ta on tosi­aan parem­pi, että mak­su on vapaa­eh­toi­nen ja että se menee suo­raan kampanjakuluihin.

    Sivuil­ta on nyt kadon­nut kun­ta­vaa­lioh­jel­ma ymmär­ret­tä­väs­tä syys­tä, mut­ta oli­si kyl­lä muka­vaa jos sekin voi­si vie­lä olla täällä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Hie­noa, toi­vo­tan onnea kam­pan­jal­le­si. Äänes­tin Sinut val­tuus­toon ja toi­von, että pää­set myös eduskuntaan. 

    Vali­tet­ta­vas­ti lis­tal­la peräs­sä­si tulee (toden­nä­köi­ses­ti) vali­tuk­si sel­lai­sia ehdok­kai­ta, joi­den ajat­te­lu ei poh­jaa min­kään­lai­seen rea­lis­miin tai ratio­na­lis­miin. Joten vali­tet­ta­vas­ti et ään­tä­ni saa, kos­ka en halua mil­lään taval­la olla vai­kut­ta­mas­sa min­kää­lai­sen “fun­da­men­ta­lis­min” ylösajamisessa. 

    Mut­ta en kyl­lä tie­dä mitään muu­ta­kaan lis­taa, jota äänes­täi­sin. Ehkä­pä osai­sit neuvoa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Läpi­me­no lie­nee jo var­maa.… Jän­nit­tä­vin koh­ta ylei­söl­le lie­nee­kin hal­li­tuk­sen kokoon­pa­no ja minis­te­ri­lis­ta. Anni­han on minis­te­ri, mut­ta onko se toi­nen sit­ten osmo, tui­ja, vai ville.…

    Ennus­tan, että Anni/Osmo tai sit­ten Anni/Ville, eli Tui­jal­le jäi­si mustapekka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Mah­ta­va jut­tu; onnek­si olkoon sinul­le ja meil­le äänes­tä­jil­le! Asia­pi­toi­suus ja inte­rak­tii­vi­suus ovat oivia aja­tuk­sia. Toi­vot­ta­vas­ti sinun toi­min­nas­ta­si alkaa näi­den suh­teen tren­di, joka levi­ää poli­tii­kan tekoon laajemminkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kun­ta-alan ihmi­se­nä ehdo­tan hallitusohjelmaneuvotteluihin:
    * yhtei­sö­ve­ron kun­tao­suus säi­ly­tet­tä­vä, korotettuna
    * myös pää­oma­ve­ros­ta osuus kunnille
    * jäte­ve­ron tuot­to kunnille
    Ja vie­lä: vero­tu­lo­jen tasaus­ta lie­ven­net­tä­vä nykyi­ses­tä 90 pro­sen­tis­ta esim. 75 pro­sent­tiin ja köy­hät kun­nat hoi­det­ta­va eril­li­sel­lä avustuksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Ihan hyvä jut­tu. Toi­von Osmol­le menes­tys­tä vaa­leis­sa, eten­kin toi­von että se ravis­te­lee puo­luet­ta vähän toi­seen suun­taan kuin mihin se on mennyt.

    Hiu­kan pii­kik­kääs­ti täy­tyy nyt tode­ta, että odot­te­len kovas­ti, mis­sä vai­hees­sa Vih­rei­den äänes­tä­jiä ale­taan muis­tu­tel­la sii­tä, että Soi­nin­vaa­raa voi äänes­tää vain Hel­sin­gis­sä.

    Seu­raa­va vaa­li­kausi on tär­keä, kos­ka meno­leik­kauk­sia tar­vi­taan pal­jon, sii­tä olen täy­sin samaa mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Soi­nin­vaa­ra on sit­ten­kin täys­ve­ri­nen polii­tik­ko ja kir­joi­tuk­siin on suh­tau­dut­ta­va varauksilla.
    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä miten kun­ta­sa­nee­raus onnis­tuu kun Kepu on samas­sa hal­li­tuk­ses­sa, tai­taa jää­dä taas unelmaksi.
    Ay-liik­keen mer­ki­tyk­sen vähen­tä­mi­nen sen sijaan saat­taa onnis­tua jos ja kun por­va­ri­hal­li­tus jatkaa.
    Tosin kun kuun­te­le Jaa­kon­saar­ta niin eipä tuo SDP juu­ria Kokoo­muk­ses­ta poikkea,
    Mik­si äänes­tää SDP:tä jos voi suo­raan äänes­tää Kokoomusta ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hie­no uuti­nen, onnea mat­kaan ja kam­pan­jaan! Äänes­täi­sin ehdot­to­mas­ti, jos oli­sin samas­ta vaa­li­pii­ris­tä! Ihmet­te­len kyl­lä blo­gi­kom­ment­te­ja, jois­sa heh­ku­te­taan Per­su­ja Vih­rei­den vaih­toeh­to­na, kos­ka Vih­reis­sä ei ole riit­tä­väs­ti eko­lo­gia-ja eko­no­mia-ajat­te­li­joi­ta. Anta­kaa nyt esi­merk­ke­jä, miten ne Per­suil­la ilmenevät? 

    Yhtään kon­kreet­tis­ta ehdo­tus­ta min­kään rat­kai­se­mi­seen en ole vie­lä kuul­lut, jos mukaan ei lue­ta ikuis­ta “mamut pois maasta”-vuodatusta. Ok, sääs­töä sekin on, mut­ta miten se rat­kai­see val­tion­ve­lan ja talous­krii­sin, työt­tö­myy­den, van­hus­ten­hoi­don puut­teet, näkö­alat­to­muu­den ympäristö‑, talous- ja elin­kei­no­po­li­tii­kas­sa, yli­kou­lu­tuk­sen tie­tyil­le aloil­le jne?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Onnea kam­pan­jaan, tääl­tä­kin tul­lee ääni.

    Tosin ns. var­man läpi­me­ni­jän äänes­tä­mi­nen lie­nee käy­tän­nös­sä puo­lue­ää­ni. Ei sinän­sä että vih­rei­tä vas­taan mitään oli­si, mut­ta sil­ti itseä­ni kiin­nos­tai­si voi­ko täl­lä äänel­lä vai­kut­taa minis­te­ri­sal­kun toden­nä­köi­syy­teen, vai onko ne jo “pää­tet­ty”? Siis jos nyt vih­reät hal­li­tuk­seen edes pää­ty­vät, eivät­kä jää oppo­si­tioon mököt­tä­mään pahoil­le persuille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Täy­tyy nakö­jään pyör­tää omat puheet ja käy­dä äänes­tä­mäs­sä. Yhdel­lä äänel­lä saa muun muas­sa lyö­dä per­su­ja sin­ne, vähän kuvi­tel­tua kii­laa Vih­reit­ten sekaan sekä jär­jen ään­tä ja kor­via edus­kun­taan. Vaik­kei asiois­ta ole samaa miel­tä, niin tie­tyn­lai­nen joh­don­mu­kai­suus on aina kunnioitettavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Hyvä kuul­la. Tosin ymmär­rän kyl­lä että noin se menee aina peri­aat­teel­li­sel­la tasol­la, tar­koi­tin kysy­myk­sel­lä­ni lähin­nä käy­tän­töä. Siis että kuin­ka mon­ta sin­ne­mä­keä ja vas­taa­vaa puo­lu­ees­sa on, jot­ka vei­si­vät minis­te­ri­pai­kat vaik­ka sai­si­vat kym­me­nes­osan Osmon ääni­mää­räs­tä. Mikä­li luku on 0, olen oikein iloinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Olen ihail­lut luo­pu­mis­ta­si val­las­ta sekä esi­mer­kil­lis­tä kykyä­si ryh­tyä mie­li­pi­de­vai­kut­ta­jak­si poliit­ti­sen uran jäl­keen. Luo­pu­mi­nen on täs­sä maa­il­mas­sa yksi vai­keim­mis­ta asiois­ta, dilem­ma jon­ka pur­ka­mi­seen ja muut­ta­mi­seen ei tun­nu löy­ty­vän rat­kai­sua. Sik­si olen­kin pitä­nyt kan­sa­lais­roo­lia­si poliit­ti­sen kes­kus­te­lun yllä­pi­tä­jä­nä ensiar­voi­sen olen­nai­se­na. Val­lan­käy­tön seu­raus­ten ja mer­ki­tys­ten poh­din­taa ei ole teh­nyt tasok­kaas­ti lisäk­se­si moni­kaan. On tie­tys­ti aina miel­lyt­tä­vää saa­da tolk­kuih­mi­nen val­lan­kah­vaan, mut­ta roo­li­si muut­tu­mi­nen on samal­la val­ta­va tappio.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Vih­reät mene­vät aika toden­nä­köi­ses­ti oppo­si­tioon. Väi­tän, että toden­nä­köi­syys on sel­väs­ti suu­rem­pi kuin 50%. Per­sut saa­vat, ellei jotain rajua muu­tos­ta tapah­du, niin kovan vaa­li­voi­ton, että isot otta­vat hei­dät mukaan hal­li­tuk­seen. Hala­tak­seen hei­dät vas­tuu­not­ta­mi­sen vai­keu­del­la kuo­li­aak­si, kuten ven­na­mo­lai­set aikoi­naan. Nel­jä vuot­ta lisää oppo­si­tios­sa tätä nykyis­tä kehi­tys­tä Por­tu­ga­lin ja Espan­jan talous­krii­sit jne., ja Soi­ni oli­si pahim­mil­laan pää­mi­nis­te­ri 2015. Se halu­taan kat­kais­ta, jos PS:n kan­na­tus on 11% tai suu­rem­pi, ehkä jo alem­mil­la­kin luvuil­la (Gal­lup nyt 14,6%). Vih­reät­hän ovat jo ilmoit­ta­neet, että eivät tule samaan hal­li­tuk­seen Per­su­jen kans­sa mene­mään. Samoin Per­sut Vih­rei­den suhteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Onnea pyrin­töi­hin. Kuka­han pää­see vana­ve­des­sä­si myös eduskuntaan.

    Hiu­kan hir­vit­tää tuo into­si pääs­tä teke­mään ras­kai­ta ja ikä­viä rat­kai­su­ja. Ehkä sii­tä­kin voi saa­da tie­tyn­lais­ta amma­til­lis­ta tyy­dy­tys­tä. Itse ajat­te­len niin, että ne jot­ka teke­vät ras­kai­ta ja ikä­viä pää­tök­siä, teke­vät ne hil­jaa pakon edes­sä ja pote­vat tun­non­tus­kia loppuelämänsä 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Sai­ko­han Perus­suo­ma­lais­ten odo­tet­ta­vis­sa ole­va maan­vyö­ry­mä­vaa­li­voit­to ryh­ty­mään Osmo Soi­nin­vaa­ran Vih­rei­den pelas­tus­tal­koi­siin? Niin tai näin, joka tapauk­ses­sa Osmon ehdok­kuus on Vih­reil­le ilman muu­ta “lot­to­voit­to”.

    Oikeas­taan pitää­kin onni­tel­la Osmon pää­tök­ses­tä Vih­re­ää puo­luet­ta, kos­ka hänel­le itsel­leen kuu­los­taa kan­san­edus­ta­juu­des­ta ja mah­dol­li­ses­ta minis­te­riy­des­tä ole­van vain rie­saa ja rasi­tus­ta. Tosin val­lan­käy­tös­tä var­maan saa jon­kin­lai­sia “kik­se­jä­kin”, niin että ehdok­kuus sii­nä mie­les­sä myös­kin houkuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Täs­sä vie­lä NYTi­me­sin Tho­mas L Fred­ma­nin kolum­ni — joka osin liit­tyi vuo­den takai­seen vaa­li­kam­pan­jaan mut­ta on Suo­mes­sa edel­leen eri­tyi­sen ajankohtainen:

    What They Real­ly Believe
    http://www.nytimes.com/2009/11/18/opinion/18friedman.html?_r=1&ref=thomaslfriedman

    Suo­mes­sa voi­si jo hil­jal­leen alkaa ymmär­tää, että uut­ta teol­lis­ta poh­jaa oli­si raken­net­ta­va ja hyö­dyn­net­ta­va vie­lä het­ken­ai­kaa meil­lä ole­vaa osaamisetumatkaa. 

    Maa­il­man väes­tö kas­vaa 2,5 mil­jar­dil­la vuo­teen 2050 men­nes­sä — tämä ennus­te on tar­peek­si tark­ka. Jos nämä uudet ihmi­set halua­vat hank­kia itsel­leen edes pol­ku­pyö­rän ja sii­hen kumi­ren­kaat, niin aika rank­ko­ja muu­tok­si on teh­tä­vä mones­sa nyky­me­non asiassa.

    Suo­ma­lai­sis­ta polii­ti­kois­ta Timo Soi­ni, Eija-Riit­ta Kor­ho­la ja aika moni muu­kin todel­la ilmei­ses­ti odot­taa jon­kin uuden ruton hoi­ta­van väes­tön­kas­vun ja sen muka­naan tuo­mat tar­peet tai sit­ten todel­la raa’as­ti halu­aa tar­jo­ta paril­le mil­jar­dil­le ihmi­sel­le eli­niäk­sen äärim­mä­si­tä köyhyyttä.

    Suo­mel­le pie­ni mah­dol­li­suus oli­si olla muka­na tuo­mas­sa uusia tuot­tei­ta täl­le kas­va­val­le mark­ki­nal­le, mut­ta pön­kit­tä­mäl­lä van­haa teol­li­suut­ta, niin eihän se onnistu. 

    Vält­te­le­mäl­lä ikä­viä rat­kai­su­ja, Suo­mi ja suo­ma­lai­set jou­tuu todel­la syvään suohon.

    Onnea mat­kaan Ode, tar­jol­la on todel­la rank­ko­jen pää­tös­ten teke­mis­tä seu­raa­van nel­jän vuo­den aikana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Mil­lä voi­daan par­hai­ten vai­kut­taa sii­hen, että Osmo saa tar­vit­se­man­sa tii­min ympä­ril­leen kan­san­edus­ta­jik­si (ei yksi huip­pua­jat­te­li­ja kai vie­lä rii­tä)? Riit­tää­kö Osmo se, että puo­luet­ta äänes­te­tään, vai mil­lä sii­hen voi­si myötävaikuttaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Eli kova hin­ku on ministeriksi? 

    Mikä­päs sii­nä, onhan se jo näh­ty, että vih­reät myy­vät äitin­sä­kin tarvittaessa. 

    Kyl­lä mie­les­tä­ni Anni Sin­ne­mä­ki on sano­nut, ettei per­su­jen kans­sa samaan hal­li­tuk­seen men­nä. Lie­nee yhtä vifral­lis­ta (sic!) kuin Soi­nin puheet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. JTS,

    (hie­man off-topic, mut­ta olkoon seu­raa­va vaik­ka sit­ten vaa­li­kes­kus­te­lun ener­gia­po­li­tii­kan sparrausta)

    10 mil­jar­din­kin ihmi­sen maa­pal­lo pys­tyy saa­vut­ta­maan pal­jon nykyis­tä kulut­ta­vam­man elä­män­ta­van. Sekä suo­je­le­maan luon­toa samal­la. Tämä joh­tuu sii­tä, että kehit­ty­vä tek­no­lo­gia antaa mei­dän käyt­tööm­me yhä laa­jem­pia hyö­dyn­net­tä­viä resurs­se­ja. Tämän ohes­sa voim­me sul­kea ihmi­sen alu­een vai­ku­tuk­sen ulko­puo­lel­le rajat­tu­ja luon­non­ti­lai­sia aluei­ta lajien ja eko­sys­tee­mien suo­je­le­mi­sek­si, jos annam­me sil­le itsei­sar­von. Toi­saal­ta koko Amazo­nin lanaa­mi­nen pel­loik­si ei vähen­täi­si pla­nee­tan elin­kel­poi­suut­ta ihmi­sel­le muu­ta­mia mene­tet­ty­jä poten­ti­aa­li­sia lää­ke­kas­ve­ja lukuu­not­ta­mat­ta, ellei eko­sys­tee­mil­le kat­sot­tai­si itseisarvoa.

    Mitään ympä­ris­tön tai luon­non­va­ro­jen riit­tä­vyy­den aset­ta­mia kas­vun­ra­jo­ja ei ole reaa­lis­ti pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä ole­mas­sa. Jokai­nen voi vuon­na 2100 saa­da jää­kaap­pin­sa, tie­to­ko­neen­sa ja ilmas­toin­tin­sa ja vie­lä kym­me­nen ker­taa enem­män. Aineen mää­rä maa­pal­lol­ta ei häviä, ja ihmi­sen kyky muut­taa sitä yhä laa­jem­mal­ta alu­eel­ta itse­ään ja kulu­tus­taan pal­ve­le­vaan muo­toon tulee vie­lä hui­mas­ti kehit­ty­mään. Vie­lä jonain päi­vä­nä monia raa­ka-aineis­ta ei ole aina niin väliä etsiä maan­kuo­res­ta kun val­mis­tam­me nii­tä syn­teet­ti­ses­ti itse. Nämä tek­no­lo­giat tule­vat monet ole­maan mah­dol­li­ses­ti hyvin ener­giain­ten­sii­vi­siä. Fos­sii­li­set ovat vie­lä pit­kään nii­den luo­tet­ta­vin, hal­vin ja toi­mi­vin perus­ta. Ydin­voi­mal­la kas­va­vas­ti tuettuna.

    Eli lyhyes­ti: Fos­sii­li­nen ener­gia, yli­pään­sä yhteis­kun­nan ener­giain­ten­sii­vi­syys = Hyvä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. 😀 Päi­vän paras uuti­nen! Kuu­lun eri vaa­li­pii­riin, enkä ole lyö­nyt puo­lue­va­lin­taa­ni­kaan vie­lä luk­koon, mut­ta Osmoa tai osmon­mie­li­siä kyl­lä mie­lui­ten äänes­täi­sin. Älyl­lis­tä rehel­li­syyt­tä eduskuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Poliit­ti­nen kult­tuu­ri on muut­tu­nut vii­me vaa­leis­ta eikä kovin monen ajat­te­le­van ihmi­sen ole help­po löy­tää mitään tut­tu­ja suun­ta­vii­vo­ja. Usko­ni ja monen muun­kin on men­nyt vih­rei­siin ihan täy­sin, vaik­ka aiem­min on oltu aktii­vi­sia puo­lu­een kan­nat­ta­jia. Oden pää­tös on yksit­täi­sen ihmi­sen moraa­lis­ta sel­kä­ran­kaa osoit­ta­va toi­von pil­kah­dus. Uskon todel­la, että hel­pom­paa oli­si ollut nyt jo elää vapaa­na luen­noit­si­ja­na. Ker­ran­kin joku oikeas­ti fik­su ja vaa­ti­ma­ton ihmi­nen kokee vel­vol­li­suu­te­naan astua vaa­lia­ree­nal­le. Kun­pa hei­tä oli­si enem­män­kin näis­sä van­hois­sa puo­lueis­sa eikä vain per­suis­sa. Odo­tan ehkä epä­rea­lis­ti­ses­ti, että Odel­la oli­si vas­taus tähän­kin vit­sauk­seen. Mut­ta se on tur­haa. Ole Ode juu­ri sitä mitä olet, ole­mi­sel­la­si pelas­tat tosi paljon!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Viral­li­ses­ta kan­nas­ta PS:n suh­teen en sano, mut­ta Sin­ne­mä­ki­hän jo posi­tioi vih­reät näyt­tä­väs­ti vas­ta­voi­mak­si, ja sanoi mm. seu­raa­vaa tyr­mät­ty­ään kaik­ki­nen­sa PS:n lin­jauk­set ja arvot: “Näyt­tää sil­tä, että poliit­ti­set tavoit­teem­me eivät ole yhteen sovi­tet­ta­vis­sa mil­lään.” (Vas­tauk­se­na Verk­ko­uu­tis­ten kysy­myk­seen hal­li­tusyh­teis­työs­tä Soi­nin kanssa)

    Äänes­tä­jil­le oli­si rehel­lis­tä myös ker­toa mil­lais­ta oppo­si­tio­po­li­tiik­kaa aikoi­si mah­dol­li­ses­ti tehdä. 😉

    Tuo uus­ven­na­mo­lais­ten kuo­li­aak­si halaa­mi­nen on sen ver­ta toden­nä­köi­nen toteu­tu­ma iso­jen tahol­ta. Vaik­ka mis­tä sitä etu­kä­teen var­mak­si tietää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Läm­min kii­tos. Tun­nen suur­ta luot­ta­mus­ta kykyi­hi­si ja rehel­li­syy­tee­si. Tulee ääni, jos nuo­ris­ta nimis­tä ei löy­dy jotain todel­la kova­ta­sois­ta kruu­nun­pe­ril­lis­tä. (Pyy­luo­ma, mis­sä viivyt…)

    Voi­si­vat­ko ilmas­to ja ener­gia olla näi­den vaa­lien ykkösasioita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Jos Kokoo­mus voit­tai­si vaa­lit ja Kes­kus­ta jäi­si kol­man­nek­si, kuten nykyi­set gal­lu­pit osoit­ta­vat, niin hal­li­tus­poh­ja voi­si raken­tua Kokoomus+SDP+Persut poh­jal­le. Kokoo­mus on niin oppor­tu­nis­ti­nen, että kaik­ki käy­vät pait­si ehkä kom­mu­nis­tit. Per­sut ja Kes­kus­ta taa­sen eivät kovin hel­pol­la mene samaan hal­li­tuk­seen ja Soi­ni on nimen­nyt SDP:n muis­ta puo­lueis­ta suo­si­kik­seen. SDP:stä löy­tyy myös kar­vai­sia duu­na­rei­ta, jot­ka eivät per­su­ja kat­so kie­roon. RKP on toi­nen puo­lue, jos­ta Soi­ni on sano­nut, että samaan hal­li­tuk­seen ei yksin­ker­tai­ses­ti men­nä. Voi­si­ko kris­til­lis­ten kor­pi­vael­lus siis päät­tyä? Nel­jäs apu­pyö­rä kui­ten­kin tarvitaan.

    Teh­dään nyt täl­tä poh­jal­ta vaa­li­veik­kaus: Kokoomus+SDP+PS+KD on seu­raa­va hallitus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Kuka­han pää­see vana­ve­des­sä­si myös eduskuntaan.”
    — tämä on suu­rin huo­li; joku vih­reä femi­nis­ti jaka­maan val­tiol­lis­ta sukupuolirasismia?
    Osmo, mikä on suh­tee­si feminismiin?
    — kysyy poten­ti­aa­li­nen äänestäjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Uskon todel­la, että hel­pom­paa oli­si ollut nyt jo elää vapaa­na luen­noit­si­ja­na. Ker­ran­kin joku oikeas­ti fik­su ja vaa­ti­ma­ton ihmi­nen kokee vel­vol­li­suu­te­naan astua vaaliareenalle 

    Ei saa trol­la­ta Osmon blo­gil­la. Et oli­si muu­ten pal­jas­tu­nut, mut­ta tämä “vaa­ti­ma­ton”…

    -pals­ta­po­liis­tar

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Hyvä jut­tu ja lyk­kyä pyt­tyyn, vaik­ka pär­jän­net ilmankin.

    Uusi­maa­lai­se­na en voi sinua äänes­tää, ja vih­rei­tä äänes­täes­sä ääni meni­si Braxil­le. Lep­poi­sen elä­män­kat­so­muk­sen omaa­va­na jou­dun vas­tus­ta­maan kai­ken­lai­sia elin­kus­tan­nus­ten koro­tus­hank­kei­ta (mm. Braxin AsOy-laki, ener­gia­ve­rot jne.) ja sik­si kan­na­tan tois­tai­sek­si piraat­te­ja ainoa­na pro­tes­ti­vaih­toeh­to­na ammat­ti­po­lii­tik­ko­ve­toi­sel­le edus­tuk­sel­li­sel­le poli­tii­kal­la. Tus­kin ehdit kou­lut­taa Uudel­le­maal­le “soi­nin­vaa­ra­lais­ta” nuor­ta (mies­puo­lis­ta) ei-ammat­ti­po­lii­tik­koeh­do­kas­ta vie­lä näi­hin vaa­lei­hin, mut­ta ehkä sit­ten seuraaviin.

    Mut­ta lupaan lait­taa sym­bo­li­sen raha­sum­man tilil­le, jos edes vaa­lioh­jel­mas­sa puhu­taan perus­tu­los­ta ja leppoisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Azin näke­mys väes­tön­kas­vus­ta ja pla­nee­tan kes­to­ky­vys­tä on yltiö­op­ti­mis­ti­nen. Jos ihmi­set ja val­tiot teke­vät hyviä pää­tök­siä ja yksi­löi­den inno­va­tii­vi­suus on samaa tasoa kuin aiem­min, on toden­nä­köis­tä, että pal­jon uusia mate­ri­aa­li- ja ener­gia­rat­kai­su­ja on käy­tös­sä jo seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen aikana.

    Tähän asti his­to­rias­sa on kui­ten­kin teh­ty lähin­nä huo­no­ja pää­tök­siä aina­kin ympä­ris­tön­suo­je­lun kan­nal­ta. Lyhyt­nä­köi­set rat­kai­sut yksi­lön tai yhtei­sön hyö­dyn puo­les­ta ovat olleet aina etusi­jal­la ver­rat­tu­na sii­hen, mit­kä voi­si­vat olla hyviä pää­tök­siä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Ja ovat aiheut­ta­neet jär­kyt­tä­viä inhi­mil­li­siä tragedioita 

    Vaa­leis­sa on kyse lyhyes­tä täh­täi­mes­ta ja meil­lä Suo­mes­sa on todel­la paha talou­del­li­nen krii­si käsil­lä. Odel­la on näke­mys­tä tähän­kin, vaik­ka oikeas­ti hänen fokuk­sen­sa on toisaalla. 

    Tule­vai­suus posi­tii­vi­se­na mah­dol­lis­tuu­te­na on nyt lyö­nyt läpi van­hoil­li­sim­mil­le­kin puo­lueil­le, mut­ta ainoa kes­tä­vä vaih­toeh­to on eko­lo­gis­ten reu­naeh­to­jen kun­nioit­ta­mi­nen. Ilman Oden tapai­sia näki­jöi­tä, emme pää­se eteen­päin yhtään askelta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Ai “har­ras lukija”? 🙂

    Trol­laus on yhä ilmiselvempää… 

    No ei vai­nes, kai Osmoa voi vaa­ti­mat­to­mak­si­kin sit­ten luul­la. Mut­ta sitä Osmo ei ole. 

    Eikä tar­vit­se­kaan olla. 

    ++++++++++

    Minua jän­nit­tää jo nyt kum­pi saa enem­män ääniä. Osmo vai Jus­si Halla-aho. 

    Mitä veik­kaat­te?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Pää­tök­se­si oli erin­omai­nen. Jos­sain vai­hees­sa olin huo­lis­sa­ni, miten tämän blo­gin sit­ten esi­mer­kik­si käy. Mut­ta kun tar­kem­min ajat­te­lee, niin tämän kaut­ta, ja hyvän blo­gin saa­maan jul­ki­suu­den­kin kaut­ta, tavoit­taa ihmi­siä sii­nä kuin sei­so­mal­la toril­la tai kah­vit­ta­mal­la eri ryh­miä. (Myös mm. Lau­ri Iha­lai­sen — mik­sei Jar­mo Kor­ho­sen­kin — mukaan läh­tö ehdok­kaik­si oli posi­tii­vis­ta noin koko­nai­suu­den kan­nal­ta.) Joten­kin näyt­ti, että vaa­li­ra­ha­ko­hu seu­rauk­si­neen oli tuo­mas­sa ehdok­kaik­si vain kai­ken­lais­ta ‘höt­töä’, mut­ta nyt näyt­tää koko ajan parem­mal­ta — koko­nai­suu­den ja asioi­den hoi­don kan­nal­ta. Meil­lä ‘maa­kun­nis­sa’ nämä ehdo­kas­a­set­te­lun ongel­mat ei ilmoi­tuk­sel­la­si vali­tet­ta­vas­ti pois­tu. Olis­kos muu­ten Var­si­nais-Suo­mes­sa ketään suositeltavaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Täs­tä oli­sin kiin­nos­tu­nut kuu­le­maan lisää. Mitä tar­koi­tat? Mitä tai­to­ja olet kar­tut­ta­nut ja min­kä­lais­ta näke­myk­sel­li­syyt­tä olet saa­nut lisää ja miten? 

    No minä voin ker­toa aina­kin yhden. Jos­kus aika­naan, kun minä aloin tän­ne kom­men­toi­maan, olin suu­rel­ta osin (en täy­sin, toki) eri miel­tä Osmon kans­sa lii­ken­teen jär­jes­tä­mi­ses­tä. Nyt näis­sä uusim­mis­sa Osmon kir­joi­tuk­sis­sa tilan­ne alkaa olla jo sel­lai­nen, etten löy­dä kuin kor­kein­taan pien­tä pil­kun­vii­laus­ta, muu­ten oli­sin voi­nut itse kir­joit­taa saman 🙂

    Ne mie­li­pi­teet täs­mää­vät jopa sii­nä mää­rin, että olen skit­so­free­nis­suu­des­sa­ni alka­nut har­ki­ta ole­va­ni itse­ni kans­sa eri­mie­li­nen, ihan argu­men­tin vuoksi…

    Sii­nä samal­la sit­ten olen saa­nut aina­kin Art­tu­rin ja Tpyy­luo­man samal­le kan­nal­le kans­sa­ni. Az, Kim­mo ja Kal­le ovat osoit­tau­tu­neet kovem­mik­si luiksi 🙂

    Mut­ta on tääl­lä ole­va kes­kus­te­lu kyl­lä minun­kin näke­myk­siä­ni muut­ta­nut. Edel­lä mai­ni­tut tie­ten­kin ovat sen teh­neet, mut­ta lisäk­si aina­kin sinä, Eli­na, Sam­po Smo­lan­der, Tcrown, Lii­an van­ha, Tie­de­mies ja monet muut ovat saa­neet minut ajat­te­le­maan asioi­ta uudel­ta kan­nal­ta. Kii­tos siitä!

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Kii­tos Osmo, odo­tan mie­len­kiin­nol­la vaa­lioh­jel­maa­si. Puo­lu­een ohjel­mas­ta pis­ti sil­mään eräs vaa­ti­mus, johon toi­voi­sin kan­nan­ot­toa: “Suo­ma­lais­ten pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin on saa­ta­va sukupuolikiintiöt”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Hie­noa Osmo! 

    Toi­vot­ta­vas­ti blo­gi pysyy yhtä kor­kea­ta­soi­se­na tule­vai­suu­des­sa­kin. Netis­sä on, aina­kin suo­mek­si, hyvin har­vo­ja paik­ko­ja, jois­sa kes­kus­te­lu kom­ment­tio­sios­sa on yhtä taso­kas­ta kuin täällä.

    Itseä­ni läm­mit­ti kom­ment­ti­si: “En hyväk­sy alis­tu­mis­ta sii­hen, että asiat ovat sitä mil­tä ne näyt­tä­vät. Ne on saa­ta­va näyt­tä­mään sil­tä, mitä ne ovat.” Rea­li­ty is not optional!

    Pys­tyt­kö lis­taa­maan vii­mei­sel­tä vii­del­tä tai kym­me­nel­tä vuo­del­ta suu­ria asia­ky­sy­myk­siä, jois­sa todel­li­suus on lyö­nyt kor­vil­le ja olet “jou­tu­nut” vaih­ta­maan mie­li­pi­det­tä­si ennak­ko­kä­si­tyk­sie­si ja ideo­lo­gia­si tai toi­saal­ta ryh­mä­pai­neen vastaisesti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Ihai­li­ja:

    ainoa kes­tä­vä vaih­toeh­to on eko­lo­gis­ten reu­naeh­to­jen kunnioittaminen.

    Ei ole täl­lai­sia ulkoi­sia reu­no­ja, joi­ta ihmis­toi­min­ta voi­si rea­lis­ti­ses­ti ylit­tää. Kyse on ihmis­ten sisäi­sis­tä arvos­tuk­sis­ta. Maa­pal­lon elin­kel­poi­suu­des­ta puhu­mi­nen on hyvin har­haan­joh­ta­vaa. Aiem­paan esi­merk­kiin vii­ta­ten, koko Amazo­nian hak­kaa­mi­nen pel­loik­si ei vähen­täi­si pal­lon elin­kel­poi­suut­ta. Mene­tyk­se­nä oli­si lähin­nä se itsei­sar­vo, jon­ka me sil­le luon­nol­le ja mah­ta­van moni­mut­kai­sel­le kym­me­nien mil­joo­nien vuo­sien ikäi­sel­le eko­sys­tee­mil­le annam­me. Mut­ta jos emme lain­kaan arvos­tai­si Amazo­ni­aa sen itsen­sä takia, joka läh­tee sii­tä, mitä tuo luon­to meil­le hen­ki­ses­ti ja arvo­na mer­kit­see, niin loo­gis­ta oli­si muut­taa koko alue pel­loik­si, mine­raa­lien etsin­tään, asu­tuk­seen ja muu­hun ihmiskäyttöön.

    Sateet alu­eel­la muut­tui­si­vat, mut­ta koko­nai­suu­te­na pal­lon elin­kel­poi­suus ihmi­sen näkö­kul­mas­ta, jos se kat­so­taan vain hen­get­tö­mä­nä ja arvo­tyh­jä­nä yhteen­las­ku­na, lisääntyisi.

    Kuten nykyi­nen Euroop­pa on ihmi­sel­le elin­kel­poi­sem­pi kuin man­te­reen mui­noin peit­tä­nyt ikimetsä.

    Kaik­ki puh­taas­ta vedes­tä hen­gi­ty­sil­man­laa­tuun, nor­pan tai tii­ke­rin suo­je­luun, Kana­dan tai­gan Suo­mea suu­rem­piin rau­hoi­tet­tui­hin iki­met­siin, kaik­ki läh­tee mää­rää­väs­ti sii­tä, mitä me arvos­tam­me, arvois­ta, hen­ki­syy­des­tä. Ei mis­tään luon­non reu­naeh­dois­ta, äiti­maas­ta tai maa­pal­lon elinkelpoisuudesta.

    Luon­toa on suo­jel­ta­va kos­ka se on niin juma­lat­to­man kau­nis http://www.youtube.com/watch?v=A0E6geAq1k8

    ei sik­si, että maa­pal­lo oli­si käy­mäs­sä ihmi­sel­le elin­kel­vot­to­mam­mak­si, mitä se ei ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Az on vää­räs­sä. Meret voi­daan sot­kea myr­kyil­lä (elo­ho­pea ym. ras­kas­me­tal­lit), maa­pe­rä aavi­koit­taa laa­joil­ta alueil­ta, jne, taval­la, joka aidos­ti vähen­tää biosfää­rin kykyä tuot­taa uut­ta ravin­toa pai­kal­li­ses­ti. Jos tämä teh­dään riit­tä­vän laa­joil­le alueil­le, vaik­ka kuin­ka “pai­kal­li­ses­ti”, niin elä­mä muut­tuu hankalaksi. 

    Se on tie­ten­kin tot­ta, että nor­maa­li län­si­mais­tyyp­pi­nen talous­kas­vu ei ole miten­kään riip­pu­vai­nen sii­tä, että täl­lai­sia type­riä tem­pauk­sia teh­dään. Sen­si­jaan köy­hem­mis­sä mais­sa, jois­sa tek­no­lo­gia on suh­tees­sa kal­lis­ta, val­von­ta huo­noa jne, tämä on nyky­päi­vä­nä­kin arki­päi­vää, ja talous­kas­vu vai­kut­taa tähän vain hitaas­ti, jos ollen­kaan. Ei ole miten­kään sanot­tua, että (pai­kal­li­sen) ympä­ris­tön arvos­ta­mi­nen ete­nee muu­al­la samaa tah­tia kuin se on eden­nyt länsimaissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Tie­de­mies:

    Az on väärässä.

    Toden­nä­köi­ses­ti alle­kir­joi­tan kai­ken mitä tote­sit. Ilmei­ses­ti olet kui­ten­kin sitä miel­tä, että maa­pal­lo on käy­mäs­sä ihmi­sel­le vähem­män elinkelpoiseksi?

    Toki vesis­tö­jä voi­daan saas­tut­taa, kala­kan­to­ja lii­ka­ka­las­taa, eroo­siol­la tuho­ta maan hedel­mäl­li­syyt­tä ja näin käy­kin. Tämän vas­ta­pai­noa gee­ni­tek­no­lo­gia tulee vähen­tä­mään eroo­sion mer­ki­tys­tä, kun kehi­te­tään vähem­män­kin rik­kaas­sa maa­pe­räs­sä kas­va­via lajik­kei­ta, desa­li­naa­tion hal­pe­ne­mi­nen tulee vähen­tä­mään makei­siin vesis­töi­hin koh­dis­tu­vaa rasi­tus­ta, köy­hien mai­den vau­ras­tu­mi­nen tulee nos­ta­maan luon­non­suo­je­lun prio­ri­teet­tia näis­sä mais­sa. Köy­hä Intia tap­paa tii­ke­rin ennem­min tai myö­hem­min aivan var­mas­ti, vau­ras­tu­nut Intia voi­si perus­taa sil­le suojelualueita.

    Eihän sitä nyt kukaan kiel­lä, ettei­kö ihmi­nen tie­ten­tah­toi­ses­ti pys­tyi­si teke­mään elin­kel­poi­suu­del­le hait­taa kun ottai­si sen sydä­me­na­siak­seen, mut­ta koko­nai­suu­te­na maa­pal­lon elin­kel­poi­suus ihmis­la­jil­le on lisään­ty­mäs­sä, mitään eko­ka­ta­stro­fia ei ole tulos­sa ja luon­non­suo­je­lul­li­set kysy­myk­set ovat mää­rää­väs­ti itsei­sar­vol­li­sia eet­ti­siä kysymyksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Eli mik­si tämä “elin­kel­poi­suu­den” mää­rit­te­le­mi­nen on tär­keä poliit­ti­nen kysy­mys (myös Suo­men vaaleissa)?

    Se tek­no­lo­gi­nen kehi­tys ja käyt­töön otta­mi­nen, joka tekee maa­pal­los­ta ihmi­sel­le elin­kel­poi­sem­paa (ja reaa­li­ses­ti mah­dol­lis­taa luon­non­suo­je­lua vau­ras­tu­mi­sen myö­tä vrt. Intia), ja se ener­gian­ku­lu­tus, jon­ka väi­te­tään maa­pal­lon elin­kel­poi­suut­ta hei­ken­tä­vän, eivät toden­nä­köi­ses­ti ole kovin hel­pol­la toi­sis­taan erotettavissa.

    Eli toi­sin sanoen tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen (saa­ti köy­hien mai­den teol­lis­tu­mi­sen) irroit­ta­mi­nen edes län­si­mai­sen yhteis­kun­nan (puhu­mat­ta­kaan laa­jem­man maa­pal­lon) ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vus­ta on pal­jon hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty. Tämän vuo­si­sa­dan mitas­sa liki­main mah­do­ton­ta, tai aina­kin hyvin anka­ras­ti vai­keu­tu­vaa ja hidas­tu­vaa ja kal­liim­paa täl­lai­sil­la rajoituksilla.

    Sil­loin “elin­kel­poi­suu­del­la” perus­tel­lul­la poli­tii­kal­la hyvin mah­dol­li­ses­ti päin­vas­toin hei­ken­ne­tään tuo­ta elin­kel­poi­suut­ta, kuten myös luon­non­suo­je­lun edellytyksiä.

    Yllä joku toi­voi ener­gia­vaa­le­ja, minus­ta sen pitäi­si olla yksi kes­kei­siä vaa­li­tee­mo­ja ehdottomasti.

    Osmon ener­gia­po­liit­tis­ta vaa­lioh­jel­maa odotellessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Olen tyy­ty­väi­nen pää­tök­ses­tä­si Osmo. Samal­la kysyn mikä on se puo­lue joka on uudis­tet­ta­vis­sa aja­maan tule­vai­suu­den tar­pei­den mukai­sia näkö­kul­mia; kas­vun ja tehok­kuu­den kysee­na­lais­ta­mis­ta, hajaut­ta­mis­ta, pai­kal­li­suut­ta, lähi­de­mo­kra­ti­aa, suo­raa demo­kra­ti­aa. Jne. — Väi­tän että se on Kes­kus­ta. Oleel­li­se­na ero­na vih­rei­siin on, että ei tar­vit­se olla arvo­li­be­raa­li, sekä että luon­to ja sen suo­je­le­mi­nen ei ole ideo­lo­gi­nen kysy­mys, vaan luon­toa suo­jel­laan sik­si että niin on hyvä ihmiselle.

    Prag­maat­ti­nen, rea­lis­ti­nen, maan­lä­hei­nen ja rehel­li­nen — pit­käl­le tule­vai­suu­teen kat­so­va. Sel­lai­nen on Nyky­ajan Keskusta.

    No. Onhan tuos­sa tavoitetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. az:

    koko­nai­suu­te­na maa­pal­lon elin­kel­poi­suus ihmis­la­jil­le on lisääntymässä 

    Juu­ri näin. Vähen­vä osuus maa­il­man ihmi­sis­tä elää näläs­sä, odo­tet­ta­vis­sa ole­vat eli­niät ovat muu­ta­maa poik­keus­ta lukuu­not­ta­mat­ta kas­vus­sa, jne. Minä näki­sin mie­lel­lä­ni sel­lai­sen glo­baa­lin mit­ta­rin, joka näyt­täi­si, että olem­me menos­sa tuhoa koh­ti. Siis inhi­mil­li­sen elä­män kan­nal­ta oleel­li­sen asian mit­ta­rin, joka näyt­tää, että tilan­ne on huo­non­tu­mas­sa. Mie­lee­ni tulee oikeas­taan ainoas­taan mer­ten kalat, joi­den ihmi­sel­le tuot­ta­ma bio­mas­sa lie­nee vähe­ne­mään päin joh­tuen yli­ka­las­tuk­ses­ta. Tämä­kin voi­daan toki kor­va­ta muil­la mene­tel­mil­lä, mut­ta nega­tii­vi­se­na kehi­tyk­se­nä tuo­ta voi pitää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Johan­nes Hirvaskoski:
    Samal­la kysyn mikä on se puo­lue joka on uudis­tet­ta­vis­sa aja­maan tule­vai­suu­den tar­pei­den mukai­sia näkö­kul­mia; kas­vun ja tehok­kuu­den kysee­na­lais­ta­mis­ta, hajaut­ta­mis­ta, pai­kal­li­suut­ta, lähi­de­mo­kra­ti­aa, suo­raa demo­kra­ti­aa. Jne. – Väi­tän että se on Keskusta.

    Näin var­mas­ti on. Tehok­kuu­den kysee­na­lais­ta­mi­nen ja hajaut­ta­mi­nen ovat vain tule­vai­suu­den tar­pei­ta aja­tel­len — niin inhi­mil­li­ses­ti kuin eko­lo­gi­ses­ti­kin — erit­täin huo­no­ja stra­te­gioi­ta, enkä mis­sään tapauk­ses­sa haluai­si olla tuke­mas­sa moi­sia pyr­ki­myk­siä. Samaa tehot­to­muu­den ihan­noin­tia esiin­tyy myös Vih­reis­sä, mut­ta toi­von, että Osmo saa kään­net­tyä puo­lu­een kelk­kaa jär­ke­väm­pään suuntaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. koko­nai­suu­te­na maa­pal­lon elin­kel­poi­suus ihmis­la­jil­le on lisääntymässä”

    Tää oli ihan uusi aja­tus. Mä olen näh­nyt viit­tei­tä pel­käs­tään päin­vas­tai­ses­ta. Esim. lajien laa­ja­mit­tai­nen jouk­ko­su­ku­puut­to, jon­ka vai­ku­tus­ta eko­sys­tee­miin ei kukaan tie­dä, mut­ta valis­tu­neet arvauk­set povaa­vat suur­ka­ta­stro­fia. Aavi­koi­tu­mi­nen tulee toi­se­na mie­leen asia­na, joka on edis­ty­nyt hui­ke­aa tah­tia vie­den sitä elin­kel­poi­suut­ta men­nes­sään. Maa­pal­lon maa­pin­ta-alas­ta lähes kaik­ki alu­eet ovat jo käy­tös­sä, tiluk­sia on vai­ke­aa laa­jen­taa. Mer­ten tila on heik­ke­ne­mäs­sä jat­ku­vas­ti, ja sata vuot­ta jat­ku­nut kii­vas pyyn­ti­pai­ne on jo vai­kut­ta­nut esim. turs­ka­ka­lo­jen gee­ni­pe­ri­mään. Pyyn­nin lopet­ta­mi­nen ei enää saa­ta kan­to­ja kun­toon, sii­hen tar­vi­taan mutaa­tio. San­gen kiin­nos­ta­va on myös makean veden vähe­ne­mi­nen kaut­taal­taan pait­si poh­ja- myös sula­mis­ve­sis­tä. Sen myö­tä sel­lai­set ihmis­kun­nal­le vähä­pä­töi­set joet, kuten Jangt­se tai Gan­ges hii­pu­vat liruik­si ja parin mil­jar­din ihmi­sen makea vesi jou­du­taan kek­si­mään jos­tain muualta.

    Skien­tis­tit voi­vat ostaa huo­mi­sen arpa­li­puk­kei­ta, mut­ta elin­kel­poi­suut­ta se ei tuo tip­paa­kaan lisää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. A. Salus­jär­vi:

    Tää oli ihan uusi aja­tus. Mä olen näh­nyt viit­tei­tä pel­käs­tään päinvastaisesta.

    Asioi­ta pun­nit­taes­sa kan­nat­taa ehkä huo­mioi­da molem­mat vaa­ka­ku­pit, eikä vain tui­jot­taa fik­soi­tu­nees­ti sii­hen toi­seen. Jos et ole näh­nyt, mik­si esi­mer­kik­si vih­reä val­lan­ku­mous paran­si hui­keas­ti pal­lon elin­kel­poi­suut­ta ihmi­sel­le, tai mik­si gee­ni­tek­no­lo­gia voi tuo­da uuden täl­lai­sen paran­nuk­sen, niin kan­nat­taa ehkä kat­soa tarkemmin.

    Moni vih­reä on ikä­vän tek­no­lo­gia­vas­tai­nen ja hyvin irra­tio­naa­li­sis­ta syis­tä. Toi­vot­ta­vas­ti puo­lu­ees­sa on myös taho­ja tämän haastamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Kala­kan­nois­sa vie­lä. Niis­sä on hie­man sama jut­tu kuin myy­ris­sä. Kun ketut(troolarit, kalas­ta­jat) vähe­ne­vät yli­ka­las­tet­tu­aan jol­la­kin alu­eel­la, niin kan­nat palau­tu­vat yllät­tä­vän nopeas­ti. Tätä­hän pyri­tään jo tuke­maan lain­sää­dän­nöl­lä, ja sii­tä on erit­täin hyviä tulok­sia esi­mer­kik­si Isol­ta Val­li­riu­tal­ta. His­to­rial­li­sen esi­mer­kin antaa Poh­jan­me­ri, joka kär­si hyvin pahas­ta lii­ka­ka­las­tuk­ses­ta ennen tois­ta maailmansotaa.
    6 vuo­den ajan kalas­ta­jat jät­ti­vät meren rau­haan ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä. Joi­den­kin lajeis­ta kan­nat oli­vat tänä aika­na jopa kaksitoistakertaistuneet.

    Kan­nat­taa muis­taa, että jokai­sel­la lajil­la on sato­jen mil­joo­nien vuo­sien pitui­sen evo­luu­tion tuo­ma, monis­sa mul­lis­tuk­sis­sa koe­tel­tu kyky sel­viy­tyä, sit­kis­tel­lä ja pon­nis­taa takais­kuis­ta takai­sin. Luon­non kyky palau­tua ja täyt­tää eko­lo­gi­set loke­rot on häm­mäs­tyt­tä­vää. Ihmis­ten läh­det­tyä Tsher­no­by­lis­ta, alu­ees­ta tuli vain paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä vil­lie­lä­mää kuhi­se­va reser­vaat­ti aivan kuin se elä­mä oli­si aina ollut siel­lä hamas­ta kau­kai­suu­des­ta asti. Kan­nat­taa kat­soa aree­nas­ta, jos on jää­nyt väliin, tämä on aivan mah­ta­van kau­nis doku­ment­ti: http://areena.yle.fi/ohjelma/9ac67b88206c7566997047be2c498729

    Vaa­li­tee­ma­na tämän voi yhdis­tää esi­mer­kik­si Itä­me­reen. Meri ei ole kuo­le­mas­sa eikä mitään muu­ta vas­taa­vaa. Kun meri jäte­tään tule­vai­suu­des­sa riit­tä­vän pit­käk­si aikaa rau­haan, niin se tulee palau­tu­maan yllät­tä­vän nopeasti.

    Samoin Gan­ges ja Jangt­se eivät ala puh­dis­tua kuin vas­ta aluei­den vau­ras­tu­mi­sen myö­tä. Teol­lis­tu­mi­nen on enem­män ympä­ris­tön ystä­vä kuin sen vihollinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Alek­sis maa­pal­lon kehi­tyk­ses­tä ihmi­se­lä­mäl­le elinkelpoisemmaksi:

    Tää oli ihan uusi ajatus. 

    Mitä uut­ta täs­sä nyt on? Jos­kus 1970-luvul­la maa­il­mas­sa eli n. 1mrd. ihmis­tä näläs­sä. Nyt luku on suun­nil­leen sama, mut­ta pal­lol­la on n.3mrd. enem­män ihmis­tä. Vai­kut­tai­si siis sil­tä, että aina­kin ruu­an tuo­tan­non suh­teen pal­lo on ihmi­se­lä­mäl­le elin­kel­poi­sem­pi kuin 40 vuot­ta sitten. 

    Kau­pun­kien ilma on puh­dis­tu­maan päin rik­kais­sa mais­sa. Nyt voi­mak­kaas­sa kehi­tyk­ses­sä ole­vat maat tule­vat seu­raa­maan pie­nel­lä vii­veel­lä. Vie­lä tär­keäm­pi huo­nei­den sisäil­ma para­nee myös sitä mukaa, kun kehi­tys­mais­sa siir­ry­tään kok­kauk­ses­sa puun avo­pol­tos­ta kaa­suun ja sähköön. 

    Mai­nit­se­ma­si mer­ten kalat ovat var­maan yksi niis­tä har­vois­ta, jois­sa ollaan menos­sa huo­nom­paan yli­ka­las­tuk­sen suh­teen. Kui­ten­kin, kuten jo sanoin, ihmis­kun­ta pys­tyy ruok­ki­maan isom­man osan ihmi­sis­tään kuin var­maan kos­kaan aiem­min ihmis­kun­nan historiassa.

    Ihmis­ten ter­veys on myös para­ne­maan päin. Muu­ta­mia poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta ime­väis­kuol­lei­suus ja odo­tet­ta­vis­sa ole­va eli­ni­kä para­ne­vat kaik­kial­la maa­il­mas­sa, kehi­tys­mais­sa kaik­kein nopei­ten (meil­lä ime­väis­kuol­lei­suut­ta ei oikein voi enää pai­naa alem­mas, kos­ka suun­nil­leen kaik­ki kuo­le­vat ovat ennen­ai­kai­sia kes­ko­sia ja siten mitä parem­min nii­tä saa­daan pidet­tyä hen­gis­sä, sitä var­hai­sem­pia kes­ko­sia yri­te­tään pitää hengissä). 

    Jos ihmis­ten ravit­se­mus­ti­la ja ter­veys ovat parem­paan päin menos­sa, niin on minus­ta aika jul­ke­aa sanoa, että ihmi­sen elin­kel­poi­suu­den kan­nal­ta oltai­siin menos­sa huo­nom­paan suun­taan. Nuo ovat minus­ta ne tär­keim­mät ihmi­sen elin­kel­poi­suu­den teki­jät. Se, että joku tii­ke­ri kuo­lee suku­puut­toon, on tie­ten­kin ikä­vää ja sen vält­tä­mi­sek­si pitäi­si uhra­ta resurs­se­ja, mut­ta sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä sen kan­nal­ta, miten elin­kel­poi­nen maa­pal­lo on ihmiselle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Elina:“Minua jän­nit­tää jo nyt kum­pi saa enem­män ääniä. Osmo vai Jus­si Halla-aho. 

    Heh, tämä oli hupai­sa. Sanoi­sin että Osmon ääni­saa­lis kas­vaa jon­ne­kin 12 000 äänen tie­noil­le. Mut­ta tämä­hän ei rii­tä Hal­la-Ahon peit­toa­mi­seen joka saa­nee 16 000 ääntä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Opti­mis­tis­ta poruk­kaa, mikä on tiet­ty hyvä, jos maa­il­mas­ta yri­te­tään teh­dä parem­paa paikkaan. 

    Kalois­ta: jon­kun kuu­le­ma­ni arvion mukaan Kat­te­ga­tin turs­ka pyy­de­tään kol­mas­ti ennen kuin se on riit­tä­vän iso syö­tä­väk­si. En tie­dä onko se tot­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka tapauk­ses­sa se, että kala­kan­nat on jalos­tet­tu hidas­kas­vui­sik­si ja kää­piö­ko­koi­sik­si. Se, että kan­nat jäl­leen muut­tui­si­vat nor­maa­leik­si, ei suin­kaan edel­ly­tä Osmon mai­nit­se­maa emo­ka­lo­jen mäti­las­tia, vaan geneet­tis­tä muu­tos­ta peri­mäs­sä. Tämä on tosin vain yksi pie­ni esi­merk­ki pit­kä­ai­kai­ses­ta pyl­lyl­leen­me­nos­ta, jon­ka kor­jaa­mi­nen on hyvin vaikeaa. 

    Itä­me­res­sä on täl­lä het­kel­lä mys­ti­nen ulko­saa­ris­tos­ta läh­te­nyt hau­ki­ka­to, puhu­taan kala­kuo­le­mis­ta koko­nai­sil­la meria­lueil­la yhden ylei­sim­män kalan koh­dal­la. Esim. Ahve­nan­maan Brän­dö, joka tuot­ti vuo­sit­tain tukun kala­tu­ris­mi­ra­haa vie­lä vii­ti­sen vuot­ta sit­ten, on lähes tyh­jä kalois­ta. Jotain tart­tis teh­dä, mut­ta tämän ongel­man suh­teen se on han­ka­laa, kun syi­tä­kään ei vie­lä tie­de­tä. Se, että elpyy­kö Itä­me­ri esim. seu­raa­vaan tuhan­teen vuo­teen, on täl­lä het­kel­lä ennem­min her­ran hal­lus­sa kuin tie­teel­li­sen tiedon.

    Mitä tulee elin­kel­poi­suu­teen se tuli­si erot­taa esim. logis­tii­kan kehit­ty­mi­ses­tä. Ruo­kaa käsit­tääk­se­ni jae­taan täl­lä het­kel­lä jär­ke­väm­min pit­kin maa­il­maa kuin taan­noin. Isos­sa mit­ta­kaa­vass­sa juu­ri maa­pal­lon elin­kel­poi­suus on kui­ten­kin lähes kai­kil­la mit­ta­reil­la menos­sa pie­leen, vaik­ka elin­ta­so nousi­si­kin. Riis­täm­me lop­pusa­toa vain entis­tä nopeammin.

    Tii­ke­rin lisäk­si suku­puut­toon kuo­lee mas­soit­tain laje­ja, puhu­taan lajien jouk­ko­su­ku­puu­tos­ta, kuten var­maan kaik­ki ovat kuul­leet. Kukaan ei tie­dä seu­rauk­sia, kun joku ns. avain­la­ji kup­sah­taa. Tii­ke­ri ei ole sellainen.

    Isoin kysy­mys on kui­ten­kin ymmär­tääk­se­ni vesi. Hima­la­jan lumi­ra­ja nousee joka vuo­si ylem­mäs, mikä tar­koit­taa että sula­mis­vet­tä on vähem­män vuo­si vuo­del­ta. Pait­si juo­ma­vet­tä se on myös kas­te­lu­vet­tä, ja se vai­kut­taa muis­taak­se­ni kuta­kuin­kin suo­raan 2 mil­jar­diin ihmi­seen. Jokien saas­tu­mis­ta isom­pi kysy­mys on siis veden mää­rä, jon­ka hupe­ne­mi­sen seu­raa­mi­nen on suh­teel­li­sen yksin­ker­tais­ta. Sama hom­ma poh­ja­ve­den suh­teen. Vähiin on käy­mäs­sä joka puolella.

    Vaik­ka ihmi­set vau­ras­tu­vat­kin, on käy­tän­nös­sä kai­ken asias­ta saa­ma­ni tie­don mukaan suh­teel­li­sen sel­vää, että maa­pal­lon elin­kel­poi­suus­ke­hi­tys on ihmi­sel­le nega­tii­vi­nen. En tosin väi­tä tie­tä­vä­ni näis­tä asiois­ta sen enem­pää, kun­han luen lehtiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Opti­mis­tis­ta poruk­kaa, mikä on tiet­ty hyvä, jos maa­il­mas­ta yri­te­tään teh­dä parem­paa paikkaan. 

    Kalois­ta: jon­kun kuu­le­ma­ni arvion mukaan Kat­te­ga­tin turs­ka pyy­de­tään kol­mas­ti ennen kuin se on riit­tä­vän iso syö­tä­väk­si. En tie­dä onko se tot­ta, mut­ta lop­pu­tu­los on joka tapauk­ses­sa se, että kala­kan­nat on jalos­tet­tu hidas­kas­vui­sik­si ja kää­piö­ko­koi­sik­si. Se, että kan­nat jäl­leen muut­tui­si­vat nor­maa­leik­si, ei suin­kaan edel­ly­tä Osmon mai­nit­se­maa emo­ka­lo­jen mäti­las­tia, vaan geneet­tis­tä muu­tos­ta peri­mäs­sä. Tämä on tosin vain yksi pie­ni esi­merk­ki pit­kä­ai­kai­ses­ta pyl­lyl­leen­me­nos­ta, jon­ka kor­jaa­mi­nen on hyvin vaikeaa. 

    Itä­me­res­sä on täl­lä het­kel­lä mys­ti­nen ulko­saa­ris­tos­ta läh­te­nyt hau­ki­ka­to, puhu­taan kala­kuo­le­mis­ta koko­nai­sil­la meria­lueil­la yhden ylei­sim­män kalan koh­dal­la. Esim. Ahve­nan­maan Brän­dö, joka tuot­ti vuo­sit­tain tukun kala­tu­ris­mi­ra­haa vie­lä vii­ti­sen vuot­ta sit­ten, on lähes tyh­jä kalois­ta. Jotain tart­tis teh­dä, mut­ta tämän ongel­man suh­teen se on han­ka­laa, kun syi­tä­kään ei vie­lä tie­de­tä. Se, että elpyy­kö Itä­me­ri esim. seu­raa­vaan tuhan­teen vuo­teen, on täl­lä het­kel­lä ennem­min her­ran hal­lus­sa kuin tie­teel­li­sen tiedon.

    Mitä tulee elin­kel­poi­suu­teen se tuli­si erot­taa esim. logis­tii­kan kehit­ty­mi­ses­tä. Ruo­kaa käsit­tääk­se­ni jae­taan täl­lä het­kel­lä jär­ke­väm­min pit­kin maa­il­maa kuin taan­noin. Isos­sa mit­ta­kaa­vass­sa juu­ri maa­pal­lon elin­kel­poi­suus on kui­ten­kin lähes kai­kil­la mit­ta­reil­la menos­sa pie­leen, vaik­ka elin­ta­so nousi­si­kin. Riis­täm­me lop­pusa­toa vain entis­tä nopeammin.

    Tii­ke­rin lisäk­si suku­puut­toon kuo­lee mas­soit­tain laje­ja, puhu­taan lajien jouk­ko­su­ku­puu­tos­ta, kuten var­maan kaik­ki ovat kuul­leet. Kukaan ei tie­dä seu­rauk­sia, kun joku ns. avain­la­ji kup­sah­taa. Tii­ke­ri ei ole sellainen.

    Isoin kysy­mys on kui­ten­kin ymmär­tääk­se­ni vesi. Hima­la­jan lumi­ra­ja nousee joka vuo­si ylem­mäs, mikä tar­koit­taa että sula­mis­vet­tä on vähem­män vuo­si vuo­del­ta. Pait­si juo­ma­vet­tä se on myös kas­te­lu­vet­tä, ja se vai­kut­taa muis­taak­se­ni kuta­kuin­kin suo­raan 2 mil­jar­diin ihmi­seen. Jokien saas­tu­mis­ta isom­pi kysy­mys on siis veden mää­rä, jon­ka hupe­ne­mi­sen seu­raa­mi­nen on suh­teel­li­sen yksin­ker­tais­ta. Sama hom­ma poh­ja­ve­den suh­teen. Vähiin on käy­mäs­sä joka puolella.

    Vaik­ka ihmi­set vau­ras­tu­vat­kin, on käy­tän­nös­sä kai­ken asias­ta saa­ma­ni tie­don mukaan suh­teel­li­sen sel­vää, että maa­pal­lon elin­kel­poi­suus­ke­hi­tys on ihmi­sel­le nega­tii­vi­nen. En tosin väi­tä tun­te­va­ni näi­tä asioi­ta syväl­li­ses­ti, kun­han luen lehtiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Se että suu­rem­mal­le jou­kol­le ihmi­siä saa­daan ravin­toa nyt kuin 30 vuot­ta sit­ten, ei tar­koi­ta että pla­neet­ta oli­si muut­tu­mas­sa elin­kel­poi­sem­mak­si ihmi­sel­le. Se vain tar­koit­taa että luon­non resurs­se­ja käy­te­tään enemmän.

    Tehok­kuus on kas­vat­ta­nut tuot­ta­vuut­ta mut­ta samal­la on syn­ty­nyt erit­täin kes­kit­ty­nei­tä raken­tei­ta ja ris­ke­jä. Mitä tehok­kaam­pi pro­ses­si, sitä enem­män se luo ympä­ris­töön­sä riip­pu­vuut­ta itses­tään. Jär­ke­vä hajaut­ta­mi­nen on tasa­pai­noi­lua tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen ja ris­kien kehi­tyk­sen välillä.

    Hyvä esi­merk­ki onnis­tu­nees­ta hajaut­ta­mis­pe­ri­aat­teen pit­kä­ai­kai­ses­ta sovel­ta­mi­ses­ta on Sveit­si. Se on maa­il­man pie­nin liit­to­val­tio, jos­sa nou­da­te­taan vah­vaa pai­kal­lis­ta auto­no­mi­aa, lähi­de­mo­kra­ti­aa ja huo­mat­ta­van pal­jon suo­raa demo­kra­ti­aa. On aika lopet­taa ste­reo­tyyp­pis­ten mie­li­ku­vien vil­je­ly ja kuun­nel­la mitä desent­ra­lis­ti­sel­la poli­tii­kal­la on annet­ta­vaa. Kuten sanoin, Kes­kus­tan etu­na suh­tees­sa vih­rei­siin on ideo­lo­gian vähäi­syys ja vah­va pragmatismi. 

    Tai­si men­nä vaalipuheeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Onnea mat­kaan!

    Minä suh­tau­dun pik­kui­sen nih­keäs­ti polii­tik­koon, joka on mil­lään lail­la rajoit­ta­mas­sa sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta, vaik­ka tämä oli­si muis­sa asiois­sa kuin­ka fik­su hyvän­sä. Täl­lä ei ole mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä, kos­ka äänes­tän joka tapauk­ses­sa eri vaalipiirissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Turk­ka Louekari: 

    Maa­il­mas­sa mene­te­tään vuo­sit­tain tuplas­ti Suo­men kokoi­nen alue hedel­mäl­lis­tä maa­ta, osit­tain ilmas­ton­muu­tok­sen vuoksi.

    Eroo­sio ei ole miten­kään väis­tä­mä­tön pro­ses­si. Vas­tuul­li­sil­la vil­je­ly­ta­voil­la maa­pe­rän rik­kaut­ta voi­daan päin­vas­toin kas­vat­taa. Eroo­sios­ta pahas­ti kär­si­nyt maa­pe­rä­kin voi­daan palaut­taa tuot­toi­saan kun­toon (luke­kaa ne eroo­sio­ar­tik­ke­lit koko­naan, ei vain nii­tä piru­jen maa­lai­lu­ja, esim. http://ngm.nationalgeographic.com/2008/09/soil/mann-text/1 ). Jäl­leen voi miet­tiä tämän suh­det­ta vau­ras­tu­mi­seen, tek­no­lo­gi­seen osaa­mi­seen sekä pai­kal­li­seen hal­lin­toon ja kulttuuriin.

    YK:n pää­sih­tee­ri voi väit­tää, että Suda­nin nälän­hä­dät ja poh­jim­mil­taan Dar­fu­rin krii­si­kin joh­tu­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja UNEP voi kerä­tä tie­de­mies­ryh­män todis­ta­maan samaa, mut­ta anta­kaa­pa se Suda­nin poten­ti­aa­li­ses­ti hyvin vil­ja­va maa sivis­ty­nei­den, tek­no­lo­gi­ses­ti kehit­ty­nei­den, demo­kraat­tis­ten, maan yksi­tyi­so­mis­ta­mis­ta kun­nioit­ta­vien (jne.) ihmis­ten vil­jel­tä­väk­si ja eroo­sio kään­tyy maa­pe­rän rikas­tu­mi­sek­si, poh­ja­ve­sien ehty­mi­nen kään­tyy nii­den palau­tu­mi­sek­si ja Sudan, poten­ti­aa­li­nen Afri­kan ruo­ka­ko­ri monin­ker­tais­taa saton­sa maa­pe­rää köyh­dyt­tä­mät­tä, vie­lä­pä osan maas­ta luon­non­suo­je­lua­lueik­si pyhit­täen, ruok­kii oman väes­tön­sä ja puo­li maan­osaa kau­pan päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Luin az:n link­kaa­man Reis­ma­nin blo­gin. Jos Osmo alle­kir­joit­taa tuon, hän ei voi olla vih­rei­den ehdokas. 

    Kir­joit­ta­ja raken­taa point­tin­sa tri­via­li­tee­tis­ta — sii­tä että maan­kuo­ren ja alail­ma­ke­hän volyy­mi kuu­tio­mai­leis­sa mitat­tu­na on 250 mil­jar­dia kuu­tio­mai­lia. Reis­man rin­nas­taa “luon­non­va­roi­hin” kai­ken em. ainek­sen, kun­han me vain kehi­täm­me tek­no­lo­gi­aa. Jos tee­si­nä on lopu­ton kas­vu lop­pu­mat­to­mien luon­non­va­ro­jen eli 250 mil­jar­din kuu­tio­mai­lin kokoi­sen maan­kuo­ren ja alail­ma­ke­hän mas­san varas­sa, niin mik­si pysäh­tyä maan­kuo­ren mas­san hyö­dyn­tä­mi­seen? Koko aurin­ko­kun­nan, koko galak­sin, koko uni­ver­su­min mas­sa on käy­tet­tä­vis­säm­me, luon­non­va­roi­na. Kun­han vain kehi­täm­me teknologiaa…

    Tus­kin mikään argu­ment­ti palaut­taa maan pin­nal­le Reís­ma­nia, mut­ta az on elvy­tet­tä­vis­sä. Vaik­ka­pa sil­lä totea­muk­sel­la että ensim­mäi­nen asia mitä ihmi­nen tar­vit­see luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mi­ses­sä on ener­gia. Ener­gian riit­tä­vyy­des­sä on edes­säm­me paha pul­lon­kau­la, vaik­ka emme ihan koko maan­kuo­ren mas­saan kävi­si­kään käsik­si. Kuten az on aiem­min toden­nut itse — ja hyvin arti­ku­loi­dus­ti — ilmas­ton­muu­tok­sen vaa­ra edel­lyt­tää suu­ria, pit­kä­kes­toi­sia jul­ki­sia panos­tuk­sia ener­gia­tek­no­lo­gian kehit­tä­mi­seen. Mut­ta tämä on teh­tä­vä jo nykyi­sen elin­ta­som­me yllä­pi­tä­mi­sek­si, ei loput­to­man kas­vun aikaansaamiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo, Kun yksi emo­ka­la tuot­taa tuhat poi­kas­ta, yli­ka­las­tet­tu kan­ta elpyy aika nopeasti.

    Ei se nyt ihan näin yksin­ker­tai­ses­ti mene. Ensin­nä­kin, suu­rin osa poi­ka­sis­ta kuo­lee jo ensim­mäi­se­nä vuon­na. Toi­sek­si, suu­rien kalo­jen pyyn­ti hei­ken­tää kala­kan­nan peri­mää. Kol­man­nek­si pie­net kalat tuot­ta­vat vähem­män poi­ka­sia kuin isot kalat. Iso­ja emo­ka­lo­ja pitäi­si sääs­tää poi­kas­tuo­tan­toa var­ten. Mut­ta sii­nä­hän menee val­ta­vas­sa rysäs­sä iso­ja ja pie­niä, kai­ken­lai­sia mer­ten elä­viä, del­fii­neis­tä alkaen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. OS kir­joit­ti aihees­sa Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta 25.11.2010

    Kai­ta­lah­den­tien ete­lä­osan ase­ma­kaa­van muutosehdotus

    Aika iso lah­joi­tus annet­tiin tontinomistajille. 

    Jos saa ehdot­taa kor­jaus­ta minua­kin ärsyt­tä­vään tilan­tee­seen tiivistyskaavoituksessa.

    Kau­pun­ki myön­tää mie­lui­ten mah­dol­li­sim­man vähän, tai ei lain­kaan, raken­nusoi­keut­ta oman ton­tin omis­ta­vil­le kos­ka sii­tä tulee vain kus­tan­nuk­sia kaupungille.

    Jos suin­kin asia tei­tä kiin­nos­taa, niin voi­sit­te­ko suun­ni­tel­la val­miik­si lakia­loit­teen, jol­la anne­taan kau­pun­gil­le oikeus periä niin suur­ta kaa­voi­tus­mak­sua ettei tar­vit­se välit­tää kuka ton­tin omistaa.

    Ottai­sit­te asian vaa­li­tee­mak­si ja lupai­sit­te teh­dä kaik­ken­ne että se menee hallitusohjelmaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kau­pun­ki saa kas­va­nees­ta raken­nusoi­keu­des­ta kiin­teis­tö­ve­roa ja tuol­la alu­eel­la ehkä uudet asuk­kaat­kin ovat “net­to­mak­sa­jia”. Kau­pun­gil­le tii­vis­tä­mi­nen on kan­nat­ta­vaa. Alu­ees­ta kaa­voi­tus­hyö­ty lei­kat­tai­siin osit­tain kau­pun­gil­le, jos se oli­si yhden omis­ta­jan käsis­sä, mut­ta kun kaa­voi­tus­hyö­ty jakau­tuu pie­niin osiin, sitä ei lei­ka­ta. Oli­si rei­lum­paa lei­ka­ta kai­kil­ta. Näin teh­dään mark­ki­na­ta­lous­mais­sa. Se3, että yhteis­kun­ta jakaa osin mie­li­val­tai­ses­ti kaa­voi­tus­hyö­ty­jä sin­ne tän­ne altis­taa koko jär­jes­tel­män korruptiolle.
      Täs­sä tuli sel­lai­nen 150 000 euroa/tontti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. alek­sis salusjärvi: 

    Hima­la­jan lumi­ra­ja nousee joka vuo­si ylem­mäs, mikä tar­koit­taa että sula­mis­vet­tä on vähem­män vuo­si vuodelta 

    Rat­kai­se­vaa on sade­mää­rä, ei se tulee­ko sade vete­nä vai lume­na. Jos vir­taa­man vaih­te­lu on ongel­ma, parem­pi raken­taa patoal­tai­ta kuin olla sään vaih­te­luis­ta riip­pu­vien sula­mis­ve­sien varassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. OS kir­joit­ti

    Se3, että yhteis­kun­ta jakaa osin mie­li­val­tai­ses­ti kaa­voi­tus­hyö­ty­jä sin­ne tän­ne altis­taa koko jär­jes­tel­män korruptiolle.
    Täs­sä tuli sel­lai­nen 150 000 euroa/tontti.

    ok, eli suu­rin ongel­ma on ansio­ton arvonnousu. 

    Sii­nä tapauk­ses­sa voi­si ola asial­lis­ta lät­käis­tä kaa­voi­tus­mak­sua esim 56% (mar­gi­naa­li­ve­ro) raken­nusoi­keu­den arvos­ta. Ja mak­su tuli­si suo­rit­taa esim vuo­den sisäl­lä kaa­voi­tus­pää­tök­ses­tä, jot­ta tont­tia ei jätet­täi­si pus­ke­maan pajua. Kun­ta voi­si tie­tys­ti tul­la vas­taan ja sal­lia tont­tien pilk­ko­mi­sen ja osie­nyh­dis­te­lyn keven­ne­tyl­lä menettelyllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Johan­nes Hirvaskoski:

    Se että suu­rem­mal­le jou­kol­le ihmi­siä saa­daan ravin­toa nyt kuin 30 vuot­ta sit­ten, ei tar­koi­ta että pla­neet­ta oli­si muut­tu­mas­sa elin­kel­poi­sem­mak­si ihmi­sel­le. Se vain tar­koit­taa että luon­non resurs­se­ja käy­te­tään enemmän. 

    Tar­koi­tat­ko, että 30 vuot­ta sit­ten ne näläs­sä elä­vät ihmi­set eivät teh­neet kaik­ke­aan pitääk­seen itsen­sä ravit­tui­na? Minus­ta he käyt­ti­vät kyl­lä kai­ken mah­dol­li­sen kykyn­sä saa­dak­seen tämän pla­nee­tan resurs­seis­ta itsel­leen elan­non. Pla­neet­ta ei kui­ten­kaan ollut yhtä elin­kel­poi­nen kuin nyky­ään ja sii­tä osoi­tuk­se­na oli juu­ri se, että suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä eli näläs­sä. Sama jut­tu ter­vey­den suhteen. 

    Tehok­kuus on kas­vat­ta­nut tuot­ta­vuut­ta mut­ta samal­la on syn­ty­nyt erit­täin kes­kit­ty­nei­tä raken­tei­ta ja ris­ke­jä. Mitä tehok­kaam­pi pro­ses­si, sitä enem­män se luo ympä­ris­töön­sä riip­pu­vuut­ta itsestään. 

    Ja tämä riip­pu­vuus on hyö­dyl­li­nen jut­tu toi­sen ihmis­tä vuo­si­sa­to­ja vai­van­neen asian kan­nal­ta, nimit­täin soti­mi­sen. Kun maa­il­man talou­det ovat riip­pu­vai­sem­pia toi­sis­taan, soti­mi­ses­sa ei ole enää jär­keä ja tämä ihmis­kun­nan vit­saus jää men­nei­syy­teen. Käy­tän­nös­sä näin on jo tapah­tu­nut kehit­ty­neim­pien mai­den suh­teen. On vai­kea aja­tel­la tilan­net­ta, jos­sa Euroo­pan maat alkai­si­vat sotia kes­ke­nään. Soti­mi­nen jää entis­tä enem­män kehitt­mät­tö­mim­piin maa­il­man­kolk­kiin (Soma­lia, Kon­go, Afga­nis­tan) kes­kit­ty­neek­si ongel­mak­si ja kehi­tyk­sen myö­tä kato­aa sieltäkin. 

    alek­sis salusjärvi:

    Hima­la­jan lumi­ra­ja nousee joka vuo­si ylem­mäs, mikä tar­koit­taa että sula­mis­vet­tä on vähem­män vuo­si vuo­del­ta. Pait­si juo­ma­vet­tä se on myös kas­te­lu­vet­tä, ja se vai­kut­taa muis­taak­se­ni kuta­kuin­kin suo­raan 2 mil­jar­diin ihmiseen. 

    Ok, jos tuo on ollut kehi­tys, niin sil­loin­han esim. Kii­nas­sa (jos­sa iso osa tuos­ta 2 mil­jar­dis­ta ihmi­ses­tä asuu) oli­si ravit­se­mus­ti­lan­teen pitä­nyt men­nä huo­nom­paan vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Kehi­tys on kui­ten­kin täy­sin päin­vas­tais­ta. Kii­na on Maon kuo­le­man jäl­keen nos­ta­nut val­ta­van mää­rän ihmi­sis­tä pois näläs­tä. Sen tou­hut ovat yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä syis­tä juu­ri sii­hen, että maa­il­man näläs­sä elä­vien mää­rä ei ole kas­va­nut, vaik­ka väki on mel­kein kak­sin­ker­tais­tu­nut niis­tä ajoista. 

    Mitä tulee elin­kel­poi­suu­teen se tuli­si erot­taa esim. logis­tii­kan kehit­ty­mi­ses­tä. Ruo­kaa käsit­tääk­se­ni jae­taan täl­lä het­kel­lä jär­ke­väm­min pit­kin maa­il­maa kuin taannoin. 

    Mik­si se tuli­si erot­taa? Teho­kas ruu­an jake­lu on juu­ri osa sitä ihmi­sen tek­no­lo­gian kehi­tys­tä, jon­ka ansios­ta se pys­tyy samois­ta maa­pal­lon resurs­seis­ta tuot­ta­maan suu­rem­man hyö­dyn ihmiskunnalle. 

    Isos­sa mit­ta­kaa­vass­sa juu­ri maa­pal­lon elin­kel­poi­suus on kui­ten­kin lähes kai­kil­la mit­ta­reil­la menos­sa pie­leen, vaik­ka elin­ta­so nousi­si­kin. Riis­täm­me lop­pusa­toa vain entis­tä nopeammin. 

    No mai­nit­se nyt nii­tä mit­ta­rei­ta! Pyy­sin tätä jo sinul­ta aiem­min. Sekä ihmis­ten ruu­an­saan­nin että ter­vey­den suh­teen kehi­tys on ollut koh­ti parem­paa. Saam­me enem­män kalo­rei­ta per nenä ja eläm­me ter­veem­min ja pidem­pään kuin kos­kaan aiem­min ihmis­kun­nan his­to­rias­sa. Mit­kä inhi­mill­sen elä­män mit­ta­rit ovat näi­tä suu­rem­pia? En siis puhu nyt tele­vi­siois­ta tai SUV:stä, vaan nois­ta minun mie­les­tä­ni ihmi­se­lä­män kan­nal­ta kaik­kein tär­keim­mis­tä asioista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Riit­tää­kö asias­sa Osmon oma ilmoi­tus ja pää­tös? Onko Osmon ehdok­kuus jo nyt aivan var­maa? Onko Panu Latu­ri hyväk­sy­nyt sen?

    Ihan sik­si vain kysyn, että muis­taak­se­ni P Latu­ri ilmai­si hil­jat­tain har­vi­nai­sen sel­keäs­ti, että Vih­reis­sä ei ole sijaa min­kään­lai­sel­le maa­han­muut­to­krii­ti­syy­del­le. Var­sin mal­til­li­nen­han Osmo on ollut­kin, mut­ta jon­kin­lais­ta pie­neh­köä kri­tiik­kiä asian suh­teen Osmo­kin on muis­taak­se­ni uskal­tau­tu­nut esittämään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Osmo,tekoasi voi­daan pitää todel­li­se­na vas­tuun otta­mi­se­na. Vaik­ka olin aja­tel­lut jät­tää äänes­tä­mät­tä esi­merk­ki­si sai minut osal­lis­tu­maan sym­bo­li­sel­la tuel­la kam­pan­jaa­si. Olen muu­ten dema­ri nel­jän­nes­sä pol­ves­sa ja yli nejän­nes­vuo­si­sa­dan jäsen, joka on lopet­ta­nut jäsen­mak­su­jen maksamisen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Riit­ta nihkeänä: 

    Minä suh­tau­dun pik­kui­sen nih­keäs­ti polii­tik­koon, joka on mil­lään lail­la rajoit­ta­mas­sa sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta, vaik­ka tämä oli­si muis­sa asiois­sa kuin­ka fik­su hyvänsä.

    Mik­si jokai­sel­la per­heel­lä tulee olla oikeus lait­taa kym­me­nek­si tun­nik­si vuo­ro­kau­des­sa yhdek­sän­kui­nen vau­van­sa lai­tos­hoi­toon ja vie­lä­pä ilmaiseksi? 

    Mik­si?

    Minus­ta tämä rajoit­ta­ma­ton sub­jek­tii­vi­suus on sulaa hul­luut­ta. Var­maan jon­kun dema­rin kek­si­mä koko juttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Tääl­lä näky tuo val­ta­vir­ran luon­non­suo­je­lu ja maa­il­man­pe­las­ta­mi­nen saa­nen jalan­si­jaa kes­kus­te­lus­sa. Eten­kin az on ilmei­ses­ti kunnostautunut.

    Val­ta­vir­tai­sel­la en siis tar­koi­ta viher­pii­per­rys­tä vaan sel­lais­ten suur­ten lin­jo­jen vetoa, joi­ta har­ras­te­taan asian­tun­ti­ja­pii­reis­sä ja jos­sain mää­rin myös val­lan kammareissa. 

    Esi­mer­kik­si näin: On tur­ha sanoa, että eroo­sia pitää estää tai kiel­tää, kun ei ole ketään estä­jää tai kiel­tä­jää edes näkö­pii­ris­sä. Talous­kas­vun kiel­tä­mis­vaa­ti­mus on vie­lä hup­sum­pi ja vie­lä vaa­ral­li­nen pääl­le. Esi­merk­ke­jä oli­si tie­ys­ti lisää.

    Kuvit­te­len, että vih­reän polii­ti­kon ongel­ma on se, että täl­lai­sia ei saa sanoa, jos ei halua puo­lu­een uskol­lis­ten tyt­tä­rien ja nii­den muu­ta­man pojan hyl­kiök­si. Tosin en tie­dä, onko sel­lais­ta vih­re­ää polii­tik­koa edes ole­mas­sa, joka tuol­lai­sia haluai­si puhella

    No, toi­vot­ta­vas­ti olen vää­räs­sä, sil­lä maa­il­man­pa­ran­nuk­ses­sa pitäi­si vähi­tel­len siir­tyä hiu­kan rea­lis­ti­sem­mal­le poh­jal­le tääl­lä Suo­mes­sa­kin. Pääs­täi­siin puhu­maan asiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Eli­na:

    Mik­si?

    Var­maan samas­ta syys­tä kuin kai­kil­la pitää olla oikeus vähen­tää asun­to­lai­nan­sa korot verotuksessa…

    Eli joo on sulaa hul­luut­ta ja joo varrrr­mas­ti jon­kun dema­rin kek­sin­tö. So not, jos sii­tä on mul­la hyötyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Eli­na, mai­nit­se­man­lai­sia tapauk­sia on var­sin vähän (jos ollen­kaan). Jos ko. oikeut­ta ale­taan rajoit­taa niin tus­kin se tuo­hon jää, vaan sii­nä jää hyvin hel­pos­ti sel­lai­nen lap­si ilman paik­kaa, joka sitä tar­vit­see. (Eikös me täs­tä jo yhdes­sä ket­jus­sa vään­net­ty, ei nyt lado­ta nii­tä argu­ment­te­ja uudes­taan, vaan ollaan rei­lus­ti eri mieltä. 😉 )

    Osmo­han on puhu­nut oikeu­den muut­ta­mi­ses­ta puo­li­päi­väi­sek­si. Minä en täl­le läm­pe­ne, kos­ka päi­vä­ko­dis­sa päi­vä­ryt­mi teh­ty koko­päi­vä­hoi­dos­sa ole­vien mukaan. Meil­lä suo­si­tus on 8–15 (eli seit­se­män tun­tia), jos toi­nen van­hem­mis­ta on koto­na. Täl­löin lap­si saa kaik­ki ate­riat ja ohja­tun ohjel­man. Puo­li­päi­vä­hoi­don sijaan moni tun­tuu lyhen­tä­vän lap­sen hoi­to­viik­koa, esi­mer­kik­si kol­meen päi­vään viikossa. 

    Sen ver­ran oli­sin päi­vä­hoi­to-oikeut­ta kyl­lä val­mis rajoit­ta­maan, että kou­lu­jen loma-aikoi­na, kun päi­vä­ko­dit toi­mi­vat supis­te­tus­ti, päi­vä­ko­tiin voi­si tuo­da lap­sen vain jos sil­le hoi­dol­le on van­hem­pien työn tai opis­ke­lun vuok­si tar­vet­ta. Luon­nol­li­ses­ti näil­tä päi­vil­tä pitäi­si sit­ten saa­da hoi­to­mak­sus­ta hyvi­tys. Kyl­lä se päi­vä­ko­ti-ikäi­nen tar­vit­see loman­sa sii­nä mis­sä koululainenkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Yllät­ty­neet vih­reät naiset:

    Jär­vi­nen muis­tut­taa, että mie­hiin koh­dis­tu­vaan väki­val­taan puut­tu­mi­nen ei saa olla pois nais­ten koh­taa­man väki­val­lan vas­tai­sel­ta työltä.

    Len­to­ra­dan ratayh­teys­sel­vi­tys:

    Useis­sa lausun­nois­sa huo­mau­tet­tiin, ettei Len­to­ra­ta saa ohit­taa tai hai­ta­ta mui­ta tärkeäksi nähtyjä rata­hank­kei­ta. Tällaisiksi kat­sot­tiin muun muassa..

    Sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaa voi siis har­joit­taa myös ilman siltarumpua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Art­tu­rin hyö­ty jää ja saa­kin jää­dä tois­si­jai­sek­si, jos lap­sel­le on jär­jes­te­lys­tä haittaa. 

    Vaik­ka ei uskoi­si yhteen­kään kehi­tysp­sy­ko­lo­gian väit­tä­mään, niin sitä ei voi kukaan sivuut­taa, että lap­set sai­ras­te­le­vat ihan pie­ni­nä monin­ker­tai­ses­ti päi­vä­hoi­dos­sa ver­rat­tu­na koti­hoi­toon. Ihmet­te­len, että las­ta suu­res­ti rasit­ta­vat infek­tio­kier­teet ote­taan kuin annet­tu­na, vaik­ka asia oli­si kor­jat­ta­vis­sa koti­hoi­dol­la — pien­ryh­mis­sä­kin tilan­ne on pal­jon parempi. 

    Mitä­hän muu­ten tämä Rii­tan mai­nit­se­ma “ohjat­tu toi­min­ta” on ryh­mäs­sä, jos­sa on 16 1–2 ‑vuo­tias­ta ja usein vain kak­si hoi­ta­jaa pai­kal­la? Minä­pä ker­ron koke­muk­ses­ta: toi­min­ta on puke­mis­ta, rii­su­mis­ta, nukut­ta­mis­ta, syöt­tä­mis­tä ja vaipanvaihtoa. 

    Kova on usko näi­hin päi­vä­ko­din “virik­kei­siin”. Virik­keet­tö­mäm­pää elä­mää ihan pie­nel­le päi­vä­ko­ti tar­jo­aa kuin nor­maa­li koti­hoi­to, jos­sa äidin kans­sa voi kah­des­taan syven­tyä kuva­kir­joi­hin, tor­nin voi raken­taa lop­puun, mat­kal­la puis­toon kat­sel­laan ora­via ja lin­tu­ja jne. 

    Mut­ta Rii­tan toi­veen mukai­ses­ti, ei täs­tä nyt enem­pää. Tie­däm­me tois­tem­me argu­men­tit jo var­sin perus­teel­li­ses­ti. Puhum­me sel­väs­ti sitä pait­si ilmei­sen eri-ikäi­sis­tä lap­sis­ta. Kyl­lä minus­ta­kin 4–6 ‑vuo­tias tar­vit­see muu­ta­man tun­nin päi­väs­sä ryh­mä­toi­min­taa jo kou­lu­val­miuk­sien vuok­si ja koko­päi­vä­hoi­dos­ta­kaan tus­kin on mitään eri­tyis­tä hait­taa, jos päi­vät eivät veny val­lan mahdottomiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Eli­na:

    Art­tu­rin hyö­ty jää ja saa­kin jää­dä tois­si­jai­sek­si, jos lap­sel­le on jär­jes­te­lys­tä haittaa.

    Mä en tar­kot­ta­nu ittee­ni vaan ikään kuin kom­men­toin sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­don puol­lus­ta­jan pään sisäl­tä. (Mä vas­tus­tan sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta samas­ta syys­tä kuin vas­tus­tan asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen verovähennyksiä.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Eli­na:

    Mut­ta Rii­tan toi­veen mukai­ses­ti, ei täs­tä nyt enem­pää. Tie­däm­me tois­tem­me argu­men­tit jo var­sin perusteellisesti.

    Min­kä aiheen kom­ment­ti­ket­jus­ta näi­tä voi lukea? Minua kiinnostaisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Toi­ve: Voi­si­ko perus­tu­los­ta teh­dä vaa­le­ja sil­mäl­lä­pi­täen net­ti­si­vun joka ei oli­si koros­te­tun puoluesidonnainen?

    Hie­no idea kun vaa­ti­si rea­li­soi­tuak­seen kai­ke­ti kan­na­tus­ta _yli puoluerajojen_, joten perus­tu­los­ait­ti (jos­sa kaik­ki mal­lia kan­nat­ta­vat ehdok­kaat voi­si mai­ni­ta) oli­si toivottava…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Kiin­nos­taa minua­kin tämä päi­vä­hoi­to­kes­kus­te­lu. Oli­si muka­va saa­da sii­tä ihan oma aloi­tuk­sen­sa täl­le blo­gil­le, joka asial­li­suu­des­saan peit­to­aa kaik­ki muut blogit.

    Onko sinul­la Eli­na omia lap­sia ja ovat­ko he olleet päi­vä­hoi­dos­sa vai mil­tä poh­jal­ta puhut?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Eli­na yrit­tää nyt kyl­lä vähän pis­tää sano­ja suu­hu­ni. Tai siis… pidän itses­tään sel­vä­nä sitä, että reip­paas­ti alle kol­me­vuo­tiail­la ei päi­vä­ko­dis­sa mitään sen kum­mem­paa ohjat­tua ohjel­maa ole. Onhan minun puo­li­tois­ta­vuo­ti­aa­ni päi­vä­ko­dis­sa. Tie­tääk­se­ni suu­rin osa tämä­ni­käi­sis­tä ovat päi­vä­hoi­dos­sa van­hem­pien työs­sä­käyn­nin vuok­si ja loput sik­si, että ker­ran saa­dus­ta hyväs­tä hoi­to­pai­kas­ta ei halu­ta luo­pua, jos esi­mer­kik­si työt­tö­myy­den ole­te­taan ole­van tila­päis­tä. Ohja­tul­la ohjel­mal­la on mer­ki­tys­tä vas­ta isom­mil­le lap­sil­le. Esi­koi­sen koh­dal­la ohjel­mal­la alkoi olla mer­ki­tys­tä 2v8kk iäs­sä ja nyt liki vii­si­vuo­ti­aa­na hänes­tä elton sanoin “huo­kuu, miten hän naut­tii päi­vä­ko­dis­sa ole­mi­ses­ta”. Rei­lu vuo­si sit­ten hän syys­kuun alus­sa palat­tu­aan kol­men kuu­kau­den kesä­lo­man jäl­keen päi­vä­ko­tiin sanoi spon­taa­nis­ti ilta­pa­lal­la: “on iha­naa, että pää­sin vie­lä päi­vä­ko­tiin”. Tämä ker­too minus­ta kai­ken olen­nai­sen sii­tä, kuin­ka auvois­ta on esi­koi­sen elo vau­van ja tähän 24/7 sido­tun äidin kans­sa, vaik­ka äiti par­haan­sa yrit­täi­si. Suu­rin vie­hä­tys kari­si sit­ten syk­syn mit­taan ja lomat oli­vat kovas­ti tarpeen.

    Minus­ta se, että joku lap­si on kaik­ki päi­vät päi­vä­ko­dis­sa ja tekee pit­kää päi­vää, on sel­vä merk­ki sii­tä, että per­hees­sä on jotain vial­la. Ne ongel­mat eivät sil­lä katoa, että lap­sel­ta päi­vä­hoi­to ja päi­vä­ko­din ihmis­suh­teet kielletään. 

    Sai­ras­te­lu on päi­vä­ko­deis­sa ihan oikea ongel­ma, mut­ta sekään ongel­ma ei katoa päi­vä­hoi­to-oikeut­ta rajoit­ta­mal­la. Työs­sä­käy­vien lap­set päi­vä­ko­tiin joka tapauk­ses­sa tuo­daan. Veik­kai­sin, että työs­sä­käy­vien lap­set palaa­vat sai­ras­lo­mil­taan kes­ki­mää­räis­tä nopeam­min ja huo­nom­mas­sa kun­nos­sa, kun van­hem­man täy­tyy jokai­nen pois­sao­lo­päi­vä työ­nan­ta­jal­leen perustella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Myös maa­kun­nan vih­re­ää vete­raa­nia tyy­dyt­tää Oden pää­tös paluuseen. Uskon pää­tök­sel­lä­si ole­van val­ta­kun­nal­lis­ta­kin merkitystä.

    Onhan se niin, että Oden ihai­li­jat eivät sii­tä tyh­mim­mäs­tä pääs­tä ole ja vih­rei­den mah­dol­li­nen val­ta­kun­nal­li­nen menes­tys tuo lisää vaik­tu­tus­mah­dol­li­suuk­sia myös Odel­le. Sik­si joku­nen saat­taa ihan täs­tä­kin syys­tä äänen­sä antaa vihreille.

    Tuos­ta Per­Su­jen hal­li­tuk­seen pää­sys­tä: Ei sitä ole kir­kos­sa kuu­lu­tet­tu vaik­ka kuin­ka veret sei­saut­ta­vat luke­mat aikaan­sai­si­vat­kin. Mis­sään ei ole sanot­tu että suu­rim­man puo­lu­een pääl­lik­kö on pää­mi­nis­te­ri ja vaa­li­voit­ta­ja on itses­tään sel­vyys hallitukseen.

    Vih­reät voi­vat menes­tyes­sään riit­tää (tar­vit­taes­sa pik­ku­puo­lu­eel­la höys­tet­ty­nä) kah­den suu­ren puo­leen kans­sa riit­tä­vän sel­ke­ään enem­mis­töön ek:ssa ja näin hyvin poten­ti­aa­li­nen hal­li­tus­puo­lue. Ja täl­löin on Ode hyvin mah­dol­li­nen ministeri.

    Eli: Oden ehdok­kuus voi tuo­da hänel­le ihan omil­la ansoil­laan minis­te­rin paikan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Varauk­sel­li­nen “hie­noa!”.

    Osmoa parem­paa ehdo­kas­ta on vai­kea löy­tää, mut­ta vähän huo­les­tut­taa onko aika vää­rä: jos tosi­aan Per­sut nouse­vat ja ne aio­taan hala­ta kuo­li­aak­si, tämä hait­taa sel­väs­ti Osmon mah­dol­li­suuk­sia tuo­da jär­keä edus­kun­taan. Onko vaa­ra­na, että käyt­täes­sään elä­mään­sä oppo­si­tio­kau­teen hän on vähem­män toden­nä­köi­ses­ti käy­tet­tä­vis­sä seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa, kun minis­te­riys oli­si todennäköisempi?

    Isän­näl­le itsel­leen: Komp­paan poik­keuk­sel­li­ses­ti az:aa tämän ket­jun toi­ses­sa kom­men­tis­sa esi­te­tys­sä kysymyksessä.

    Toi­sin kysyen, olet­ko val­mis haas­ta­maan tilaa rehel­li­sel­le asia­pai­not­tei­sel­le, perus­te­lu­vas­tuul­li­sel­le poliit­ti­sel­le kult­tuu­ril­le, sii­tä sosia­li­soi­tu­neen, ryh­mä­pai­nei­sen, uni­for­ma­li­soi­van iden­ti­tee­til­li­sen poliit­ti­sen kult­tuu­rin ottees­ta, jon­ka tukah­dut­ta­vis­sa pih­deis­sä tuo kes­kus­te­lu ja illuusio sen vapau­des­ta täl­lä het­kel­lä ras­kaas­ti on?

    Kysy­mys poliit­ti­seen kult­tuu­riin mukau­tu­mi­ses­ta vs. sen muut­ta­mis­yri­tyk­ses­tä on minul­le aivan kes­kei­nen. Vaik­ka olen aiem­min kiel­täy­ty­nyt äänes­tä­mäs­tä, Osmol­le oli­sin ehkä val­mis anta­maan ääne­ni tes­ti­mie­les­sä jos hän lupai­si sel­väs­ti sitou­tua asia- ja perus­te­lu­pai­not­tei­suu­den edis­tä­mi­seen joil­la­kin kon­kreet­ti­sil­la ja toden­net­ta­vil­la ehdotuksilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Saa­ra,

    Päi­vä­hoi­toon on sil­loin täl­löin pää­dyt­ty mui­den aihei­den hän­tä­nä, joten nii­tä on vai­kea löy­tää. Var­si­nais­ta aloi­tus­ta aihees­ta en muis­ta olevan. 

    Mik­si ei puhu­ta sääs­töis­tä” ‑ket­jus­sa (21.11) on jotain kom­ment­te­ja aiheesta. 

    +++++++

    Sivus­ta seuraaja, 

    On kol­me omaa las­ta ja kaik­ki ovat olleet päi­vä­ko­dis­sa kokopäiväisesti. 

    Pyrin kui­ten­kin tar­kas­te­le­maan asia muul­ta­kin poh­jal­ta kuin omis­ta koke­muk­sis­ta­ni käsin eli ylei­sem­mäl­lä tasol­la kehi­tys- ja neu­rop­sy­ko­lo­gian sekä kas­va­tus­tie­teen havain­to­jen pohjalta. 

    En vas­tus­ta päi­vä­ko­te­ja sinän­sä, vaan sitä idea­li­soi­tua kuvaa pien­ten las­ten päi­vä­hoi­dos­ta, jota sie­vis­tel­len “laa­duk­kaak­si var­hais­kas­va­tuk­sek­si” kutsutaan. 

    Totuus on, että se on perus­hoi­toa, ei muu­ta. Vali­tet­ta­van usein vie­lä­pä välin­pi­tä­mä­tön­tä ja kyl­mää sel­lais­ta. Eihän voi olet­taa, että hoi­ta­val­la aikui­sel­la syn­tyy tun­ne­suh­det­ta 15-päi­seen lap­si­lau­maan. Jos­kus yksi­lö­ta­sol­la tie­tys­ti näin­kin onnek­kaas­ti voi käy­dä ja lap­ses­ta tulee jon­kun hoi­ta­jan ehdo­ton suo­sik­ki, joka saa syliai­kaa ja kai­ken­lais­ta myön­teis­tä huo­mio­ta mui­ta enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Eihän voi olet­taa, että hoi­ta­val­la aikui­sel­la syn­tyy tun­ne­suh­det­ta 15-päi­seen lapsilaumaan. 

    Minä en oikein ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Ensin­nä­kin par­tio­joh­ta­ja­na minä tie­dän, että tun­ne­si­de lap­si­ryh­mään syn­tyy, vaik­ka näi­tä lap­sia näki­si vain ker­ran vii­kos­sa. Toi­sek­seen päi­vä­ko­din työn­te­ki­jöi­den ei kuu­lu­kaan kor­va­ta van­hem­pia, vaik­ka olen­kin tavan­nut työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka kuvit­te­le­vat tun­te­van­sa lap­sen ja tie­tä­vän­sä tämän asiat lap­sen omia van­hem­pia paremmin. 

    Pyrin kui­ten­kin tar­kas­te­le­maan asia muul­ta­kin poh­jal­ta kuin omis­ta koke­muk­sis­ta­ni käsin eli ylei­sem­mäl­lä tasol­la kehi­tys- ja neu­rop­sy­ko­lo­gian sekä kas­va­tus­tie­teen havain­to­jen pohjalta. 

    Hmm… jos oikeas­ti halu­aa paran­taa maa­il­maa, niin täl­tä poh­jal­ta pitäi­si läh­teä päi­vä­hoi­toa paran­ta­maan eikä päi­vä­hoi­to-oikeut­ta rajoit­ta­maan. En nimit­täin usko, että päi­vä­ko­deis­ta tuli­si yhtään sen parem­pia, vaik­ka toi­ses­sa ket­jus­sa mai­nit­se­ma­si 10–15 pro­sent­tia lap­sis­ta siir­ret­täi­siin­kin koko­naan koti­hoi­toon. Uskon, että tuol­loin vain 10–15 pro­sent­tia päi­vä­ko­deis­ta sul­jet­tai­siin, mut­ta muu­ten meno oli­si entisenlaista.

    Itse asias­sa uskon, että päi­vä­hoi­to-oikeut­ta rajoit­ta­mal­la olot päi­vä­ko­deis­sa huo­no­ni­si­vat, kos­ka las­ten vaih­tu­vuus ryh­mis­sä lisään­tyi­si. Minul­la on myös sel­lai­nen käsi­tys, että hoi­toa­jat ovat työs­sä­käy­vien lap­sil­la kes­ki­mää­rin pidem­piä ja sii­nä­kin on puo­len­sa, että nii­tä vii­teen saak­ka päi­vä­ko­dil­la odot­ta­via lap­sia on vain vähän ja että nämä muu­ta­mat saa­vat erityishuomiota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. No niin, ja sit­ten kun Osmo on minis­te­ri­nä, on ase­tet­ta­va uusi komi­tea, Perus­tur­va­ko­mi­tea, jos­sa toi­mek­sian­to­na on perus­tur­van koko­nai­suu­dis­tus, pois lukien ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­tur­va ja työ­eläk­keet — tie­ten­kään työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­lä ei oli­si komi­teas­sa edus­tus­ta — eihän asia heil­le kuu­lu eikä heil­lä mitään man­daat­tia sii­hen ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Riit­ta:

    En nimit­täin usko, että päi­vä­ko­deis­ta tuli­si yhtään sen parem­pia, vaik­ka toi­ses­sa ket­jus­sa mai­nit­se­ma­si 10–15 pro­sent­tia lap­sis­ta siir­ret­täi­siin­kin koko­naan kotihoitoon.

    Minä veik­kaan, että Eli­naa kiin­nos­taa­kin enem­män nii­den las­ten hyvin­voin­nin paran­ta­mi­nen eikä niin­kään päi­vä­ko­tien parantaminen.

    Ihmis­ten hyvin­voin­ti on ins­ti­tuu­tioi­den hyvin­voin­tia tärkeempää.

    Muu­ten­kin kyl­lä epäi­lyt­tää tuo, että mitä vähem­män lap­sia päi­vä­hoi­dos­sa on sitä huo­nom­paa päi­vä­hoi­too ne saa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Minä veik­kaan, että Eli­naa kiin­nos­taa­kin enem­män nii­den las­ten hyvin­voin­nin paran­ta­mi­nen eikä niin­kään päi­vä­ko­tien parantaminen. 

    Min­kä las­ten? Nii­den 10–15 pro­sen­tin, jot­ka ovat Eli­nan mie­les­tä tur­haan päi­vä­hoi­dos­sa, vai sen enem­mis­tön, jot­ka päi­vä­hoi­dos­sa ovat van­hem­pien työs­sä­käyn­nin vuoksi.

    Muu­ten­kin kyl­lä epäi­lyt­tää tuo, että mitä vähem­män lap­sia päi­vä­hoi­dos­sa on sitä huo­nom­paa päi­vä­hoi­too ne saa. 

    Täs­sä ei ole kysy­mys las­ten luku­mää­ris­tä, vaan las­ten vaih­tu­vuu­des­ta lap­si­ryh­mis­sä ja sii­tä, kuin­ka pit­kää päi­vää lap­set teke­vät. Uskon ilma­pii­rin ole­van parem­pi, jos osa lap­sis­ta tekee lyhyem­pää päi­vää kuin jos kaik­ki lap­set ovat hoi­dos­sa yhdek­sän tai kym­me­nen tuntia. 

    Itse tein jon­kin aikaa täyt­tä työ­päi­vää ennen kuin jäin äitiys­lo­mal­le. Kyl­lä sen lap­sen koko ole­muk­ses­ta vais­to­si, että yli yhdek­sän­tun­ti­nen päi­vä oli lii­kaa, mut­ta seit­se­män tun­tia hyvä (var­sin­kin kun sen seit­se­män tun­nin jäl­keen äiti oli levän­nyt, hyvän­tuu­li­nen ja täy­sin lap­sen­sa palveluksessa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Ero­sin kir­kos­ta kun jäin työt­tö­mäk­si ja vähän sen jäl­keen ay-liik­kees­tä ja nyt olen päät­tä­nyt , että en enää äänestäkään.
    Kan­sa­kun­nan jäse­nyy­des­tä eroan, kun jään eläkkeelle

    Enää ei voi ero­ta kuin vaimosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Riit­ta:

    Min­kä lasten?

    En tiiä, mut­ta sii­tä ei ollu­kaan kyse. Sä olit huo­lis­sas sii­tä, että päi­vä­ko­deis­ta ei tuu parem­pia, mut­ta sil­lä ei oo mitään väliä.

    Me ei halu­ta hyviä päi­vä­ko­te­ja, vaan me halu­taan hyviä kas­vu­ym­pä­ris­tö­jä lap­sil­le. Jos nämä kaks jut­tua on ris­ti­rii­das­sa on aika sel­vää kum­pi on tärkeempi.

    Täs­sä ei ole kysy­mys las­ten luku­mää­ris­tä, vaan las­ten vaih­tu­vuu­des­ta lap­si­ryh­mis­sä ja sii­tä, kuin­ka pit­kää päi­vää lap­set tekevät. 

    Yri­tät­kö nyt sanoa, että kun päi­vä­ko­deis­ta ote­taan pois nii­den lap­set joi­den van­hem­mat ovat päi­vät koto­na, niin jäl­jel­le jää­vien lap­sien päi­vät pite­ne­vät päi­vä­ko­deis­sa? Mil­lä perusteella?

    Lisään­tyy­kö jäl­jel­le jää­vien lap­sien vaih­tu­vuus? Onko täs­tä vaih­tu­vuu­den lisään­ty­mi­ses­tä niin pal­jon hait­taa, että se ei kom­pen­soi­du sil­lä, että lap­sia on vähem­män päi­vä­hoi­dos­sa? Mil­lä perusteella?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Min­kä las­ten? Nii­den 10–15 pro­sen­tin, jot­ka ovat Eli­nan mie­les­tä tur­haan päi­vä­hoi­dos­sa, vai sen enem­mis­tön, jot­ka päi­vä­hoi­dos­sa ovat van­hem­pien työs­sä­käyn­nin vuoksi.”

    Suo­mes­sa teh­dään yhä useam­min silp­pu­työ­tä eli työ­suh­teet ovat lyhyi­tä ja töi­hin pitää pääs­tä lyheyel­lä varoi­tusa­jal­la esim tar­joi­li­ja , joka päi­vys­tää puhe­li­men ääres­sä tar­vit­see käy­tän­nös­sä hoi­to­pai­kan vaik­ka hän muo­dol­li­ses­ti on kotona.

    Jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lu­ta­so ei rii­tä silp­pu­työ­läi­sel­le. Sekin on aika keh­noa pal­ve­lua jos päi­vä­hoi­to­paik­ka osoi­te­taan toi­sel­ta puo­len kaupunkia.
    Jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lu­ta­soon perus­syy on vir­ka­mies­ten laiskuudessa.Muuta asiat ovat tär­keäm­piä kuin palvelu

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. En tiiä, mut­ta sii­tä ei ollu­kaan kyse. 

    Sii­tä nime­no­maa on kyse. Minua työs­sä­käy­vä­nä äiti­nä kiin­nos­taa eni­ten se, mil­lai­nen kas­vu­ym­pä­ris­tö päi­vä­ko­ti lap­sil­le­ni on.

    Yri­tät­kö nyt sanoa, että kun päi­vä­ko­deis­ta ote­taan pois nii­den lap­set joi­den van­hem­mat ovat päi­vät koto­na, niin jäl­jel­le jää­vien lap­sien päi­vät pite­ne­vät päiväkodeissa? 

    Yhdes­sä päi­vä­ko­ti­ryh­mäs­sä on 12–24 las­ta, jois­ta osan van­hem­mat ovat työs­sä­käy­viä (hoi­to­päi­vä n. 9 tun­tia) ja osan ei (hoi­to­päi­vä n. 7 tun­tia). Jos nämä seit­sen­tun­tis­ta päi­vää teke­vät lap­set jää­vät pois ja tilal­le tulee työs­sä­käy­vien lap­sia, niin kaik­kien las­ten hoi­to­päi­vät ovat yhdek­sän­tun­ti­sia. Lap­set eivät ole päi­vä­ko­dis­sa kukin omas­sa kuplas­saan, vaan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa tois­ten­sa kans­sa. Mitä enem­män ryh­mäs­sä on hyvän­tuu­li­sia lyhyem­pää päi­vää teke­viä lap­sia, sen parem­pi myös nii­tä pitem­pää päi­vää tekeville.

    Lisään­tyy­kö jäl­jel­le jää­vien lap­sien vaihtuvuus? 

    Lisään­tyy, kos­ka työt­tö­myys on har­voin pit­kä­ai­kas­ta ja lap­sia­kin syn­tyy pit­kin vuotta. 

    Onko täs­tä vaih­tu­vuu­den lisään­ty­mi­ses­tä niin pal­jon hait­taa, että se ei kom­pen­soi­du sil­lä, että lap­sia on vähem­män päivähoidossa? 

    Las­ten koko­nais­mää­rä päi­vä­hoi­dos­sa ei lap­sil­le näy. Lap­sil­le näkyy vain las­ten mää­rä omas­sa ryh­mäs­sä. Se ei muu­tu mihin­kään, kos­ka las­ten mää­rän vähen­tyes­sä ryh­miä tai päi­vä­ko­te­ja sul­je­taan, mut­ta ryh­mät itses­sään eivät miten­kään auto­maat­ti­ses­ti pienene.

    Tosi moni net­ti­kir­joit­te­li­ja tun­tuu ole­van aja­mas­sa sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta alas sii­nä toi­vos­sa, että päi­vä­ko­tei­hin tuli­si väl­jyyt­tä. Niin pit­kään, kun kun­ta­päät­tä­jil­lä on akuut­ti raha­pu­la, en usko, että täl­lais­ta väl­jyyt­tä aina­kaan kovin pit­kään olisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Tän­ne Osmon blo­giin tulee lii­kaa teks­tiä, jot­ta kes­kus­te­lu voi­si kas­vaa omil­le poluil­leen, mut­ta Samu­lil­ta tuli hyviä huo­mioi­ta, joi­hin täs­sä vie­lä palaan. Kes­kus­te­lum­me aiheen on siis väi­te sii­tä, että maa­pal­lon elin­kel­poi­suus­ke­hi­tys oli­si ihmi­sel­le positiivinen:

    Samu­li kirjoittaa:

    Teho­kas ruu­an jake­lu on juu­ri osa sitä ihmi­sen tek­no­lo­gian kehi­tys­tä, jon­ka ansios­ta se pys­tyy samois­ta maa­pal­lon resurs­seis­ta tuot­ta­maan suu­rem­man hyö­dyn ihmiskunnalle.”

    Tämä point­ti on hyvä. Se oikeas­taan valai­see sitä, mitä elin­kel­poi­suu­del­la voi­daan tar­koit­taa. Mun läh­tö­ole­tuk­se­na on hyvin yksin­ker­tai­ses­ti se, että ihmi­nen on yksi maa­pal­lon mil­jar­deis­ta eliö­la­jeis­ta ja vuo­ro­vai­ku­tus­suh­tees­sa mui­hin. Ajat­te­len siis, että bio­di­ver­si­teet­ti on elin­kel­poi­suu­den ylei­nen perus­ta ja että ihmi­sen biosfää­rin­tun­te­mus on vie­lä niin puut­teel­li­nen, että ympä­ris­tön laa­ja­mit­tai­nen peruut­ta­ma­ton muok­kaa­mi­nen ja maa­ta­lou­den mono­kult­tuu­rit tule­vat ennen pit­kää kos­tau­tu­maan, kuten on käy­nyt kai­kil­le tun­ne­tuil­le jät­ti­mäi­sik­si kas­va­neil­le kult­tuu­reil­le — täs­sä suh­tees­sa voi­tai­siin aja­tel­la että olen yksin­ker­tai­ses­ti ennem­min spengler­läi­nen kuin tekniikkauskovainen. 

    Mut­ta tosi­aan, jos maa­pal­lon elin­kel­poi­suu­den mit­ta­rik­si vali­taan vaik­ka­pa jon­kun pel­toa­lu­een tuot­to ja sitä saa­daan ihmi­sen kek­sin­nöin kas­va­tet­tua ja sen satoa kul­je­tet­tua hal­val­la pit­käl­le, voi­daan tosi­aan aja­tel­la että elin­kel­poi­suus kas­vaa. Mita­lin toi­sel­la puo­lel­la ovat esim. pääs­töt (kul­je­tus, lan­noi­tus) ja laa­jan mono­kult­tuu­ri­vil­je­lyn mah­dol­li­set yllä­tyk­set (irlan­nin perunarutto).

    Kir­joi­tin aiemmin:

    Isos­sa mit­ta­kaa­vass­sa juu­ri maa­pal­lon elin­kel­poi­suus on kui­ten­kin lähes kai­kil­la mit­ta­reil­la menos­sa pie­leen, vaik­ka elin­ta­so nousi­si­kin. Riis­täm­me lop­pusa­toa vain entis­tä nopeammin.” 

    Johon Samu­li vastasi:

    No mai­nit­se nyt nii­tä mit­ta­rei­ta! Pyy­sin tätä jo sinul­ta aiem­min. Sekä ihmis­ten ruu­an­saan­nin että ter­vey­den suh­teen kehi­tys on ollut koh­ti parempaa.”

    Elin­kel­poi­suus­mit­ta­rei­na mul­le ovat tuos­ta diver­si­teet­tia­ja­tuk­ses­ta lähöi­sin ennen kaik­kea väes­tö­rä­jäh­dys. Vaik­ka väes­tön­kas­vu on rikas­tu­neis­sa mais­sa kään­ty­nyt jopa las­kuun, on luul­ta­vaa, että kehi­tys tuo eteen iso­ja elin­kel­poi­suuson­gel­mia. Mai­ni­tut ilmas­ton­muu­tos ja aavi­koi­tu­mi­nen ovat käsit­tääk­se­ni yksi­se­lit­tei­ses­ti vähen­tä­mäs­sä maa­pal­lon elin­kel­poi­suut­ta sekä diver­si­tee­tin että tuot­ta­vuu­den suh­teen. Vesion­gel­mat ovat usein pai­koin samanlaisia. 

    Näis­sä täl­lai­sis­sa sei­kois­sa nousee tie­tys­ti aika­jän­ne olen­nai­sek­si kysy­myk­sek­si. Vaik­ka tuot­ta­vuut­ta on saa­tu­kin nos­tet­tua — kalo­ja enem­män meres­tä ja vil­jaa pel­los­ta jne. — on voit­to­puo­li­ses­ti pelät­tä­vis­sä, että tuol­la tuot­ta­vuu­del­la on hin­tan­sa. Vaik­ka luon­nol­la on ilmiö­mäi­nen kyky toi­pua, ei sen varaan voi­sa las­kea. Jo pel­käs­tään ydin­jät­teet ovat elin­kel­poi­suu­del­le suu­ri uhka sil­lä aika­vä­lil­lä mikä nii­den vaa­rat­to­mak­si muut­tu­mi­seen kuluu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Riit­ta ei ymmärrä: 

    Minä en oikein ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Ensin­nä­kin par­tio­joh­ta­ja­na minä tie­dän, että tun­ne­si­de lap­si­ryh­mään syn­tyy, vaik­ka näi­tä lap­sia näki­si vain ker­ran viikossa. 

    Minä puo­les­ta­ni en ymmär­rä tätä kommenttia. 

    Rin­nas­tat kou­lui­käis­ten par­tio­lais­ten tyk­kää­mi­set ja yksi­vuo­tiai­den tun­ne­tar­peet muit­ta mut­kit­ta keskenään. 

    Pie­nen lap­sen koko oras­ta­va minuus kehit­tyy vas­ta­vuo­roi­suu­des­sa rakas­ta­vaan aikui­seen. Par­tio­lai­set voi­vat toki pitää sinus­ta ja sinä heis­tä, mut­ta se on AIVAN ERI ASIA.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Sai­ras­te­lu on päi­vä­ko­deis­sa ihan oikea ongel­ma, mut­ta sekään ongel­ma ei katoa päi­vä­hoi­to-oikeut­ta rajoittamalla. 

    Ei katoa, mut­ta vähenee. 

    Vai onko hyviä argu­ment­te­ja tätä väit­tä­mää­ni vastaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Alek­sis Salusjärvi:

    Ajat­te­len siis, että bio­di­ver­si­teet­ti on elin­kel­poi­suu­den ylei­nen perus­ta ja että ihmi­sen biosfää­rin­tun­te­mus on vie­lä niin puut­teel­li­nen, että ympä­ris­tön laa­ja­mit­tai­nen peruut­ta­ma­ton muok­kaa­mi­nen ja maa­ta­lou­den mono­kult­tuu­rit tule­vat ennen pit­kää kos­tau­tu­maan, kuten on käy­nyt kai­kil­le tun­ne­tuil­le jät­ti­mäi­sik­si kas­va­neil­le kult­tuu­reil­le – täs­sä suh­tees­sa voi­tai­siin aja­tel­la että olen yksin­ker­tai­ses­ti ennem­min spengler­läi­nen kuin tekniikkauskovainen. 

    Voi­sit­ko hie­man ava­ta tätä. Sii­tä on kyl­lä mel­koi­sen pit­kä aika, kun minä Län­si­mai­den peri­ka­don luin, mut­ta ei kai Spengler mitään kan­taa otta­nut maa­pal­lon asut­ta­vuuso­lo­suh­tei­den muu­tok­siin, vaan ainoas­taan kult­tuu­rien “kehi­tyk­seen”. Kult­tuu­rit ovat tul­leet ja men­neet, mut­ta niis­tä huo­li­mat­ta ihmi­sen elä­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat jat­ka­neet tasais­ta kas­vu­aan koko ihmis­kun­nan his­to­rian ajan. Ei ole mitään eri­tyis­tä syy­tä olet­taa tilan­teen olen­nai­ses­ti muuttuvan.

    Ja mik­si ajat­te­let bio­di­ver­si­tee­tin ole­van min­kään­lai­nen elin­kel­poi­suu­den mit­ta­ri? Pikem­min­kin minus­ta näyt­tää sil­tä, että bio­di­ver­si­tee­tin vähe­ne­mi­nen lisää maa­pal­lon elin­kel­poi­suut­ta _ihmisen_ kan­nal­ta. Joh­tuen siis sii­tä, että ihmi­sil­le hyö­dyl­li­set kas­vit ja eläi­met saa­vat suu­rem­man eko­lo­gi­sen lokeron.

    Vaik­ka väes­tön­kas­vu on rikas­tu­neis­sa mais­sa kään­ty­nyt jopa las­kuun, on luul­ta­vaa, että kehi­tys tuo eteen iso­ja elinkelpoisuusongelmia. 

    No minus­ta väes­tön­kas­vu osoit­taa elin­kel­poi­suu­den kas­va­neen — siis ihmi­sen kan­nal­ta, joil­la­kin muil­la lajeil­la tilan­ne epäi­le­mät­tä on päinvastainen.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Rin­nas­tat kou­lui­käis­ten par­tio­lais­ten tyk­kää­mi­set ja yksi­vuo­tiai­den tun­ne­tar­peet muit­ta mut­kit­ta keskenään. 

    En kir­joit­ta­nut mitään lap­sis­ta, vaan aikuis­ten suh­tau­tu­mi­ses­ta lap­siin. En mil­lään usko, että nor­maa­lis­ti tun­te­va aikui­nen ei kiin­tyi­si lap­siin (oli­vat sit­ten yksi­vuo­tiai­ta tai isom­pia), joi­ta päi­vit­täin hoi­taa, kos­ka omien­ko­ke­mus­te­ni mukaan jon­kin­lai­nen tun­ne­si­de aikui­sen ja lap­sen välil­le syn­tyy jo pal­jon vähemmälläkin.

    Var­mas­ti päi­vä­ko­tei­hin, niin kuin mihin tahan­sa työ­paik­kaan, osuu joi­ta­kin alal­le täy­sin sopi­mat­to­mia työn­te­ki­jöi­tä. Itse olen luke­nut heis­tä leh­dis­tä, mut­ta lap­sia­ni hoi­ta­neet työn­te­ki­jät tun­tu­vat hei­hin kovas­ti­kin tykästyneen.

    Ei katoa, mut­ta vähenee. 

    Sil­lä ei ole yhtään mitään mer­ki­tys­tä lap­sen sai­ras­te­luun päi­vä­hoi­dos­sa, mitä päi­vä­ko­ti­ka­ve­rien van­hem­mat päi­vä­sai­kaan teke­vät. Sil­lä voi olla jotain pien­tä vai­ku­tus­ta, tuo­daan­ko kave­rit puo­li­kun­toi­si­na päi­vä­ko­tiin, kos­ka van­hem­mil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta jää­dä töis­tä pitem­mäk­si aikaa pois.

    Sen toki kaik­ki tie­tä­vät, että koti­hoi­dos­sa sai­ras­tel­laan vähem­män kuin päi­vä­hoi­dos­sa, mut­ta onko sitä tut­kit­tu, miten on nii­den las­ten koh­dal­la, jot­ka ovat päi­vä­hoi­dos­sa, vaik­ka van­hem­pi on koto­na? Kuin­ka her­käs­ti van­hem­mat otta­vat sai­ras­te­le­van lap­sen koti­hoi­toon, jos sii­hen on mah­dol­li­suus? Oma esi­koi­se­ni ei kuo­puk­sen vau­va­vuo­te­na juu­ri­kaan sai­ras­tel­lut, mut­ta jos paha infek­tio­kier­re oli­si iske­nyt, niin var­mas­ti oli­si pidet­ty pitem­pään lomaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. alek­sis:

    Ajat­te­len siis, että bio­di­ver­si­teet­ti on elin­kel­poi­suu­den ylei­nen perus­ta ja että ihmi­sen biosfää­rin­tun­te­mus on vie­lä niin puut­teel­li­nen, että ympä­ris­tön laa­ja­mit­tai­nen peruut­ta­ma­ton muok­kaa­mi­nen ja maa­ta­lou­den mono­kult­tuu­rit tule­vat ennen pit­kää kos­tau­tu­maan, kuten on käy­nyt kai­kil­le tun­ne­tuil­le jät­ti­mäi­sik­si kas­va­neil­le kulttuureille 

    Mie­len­kiin­tois­ta. Ensin sanot syväl­lä rin­ta­ää­nel­lä, että bio­di­ver­si­teet­ti on elin­kel­poi­suu­den perus­ta ja sit­ten tun­nus­tat­kin, ettem­me tie­dä­kään asiois­ta vie­lä mitään. 

    Mit­kä jät­ti­mäi­sek­si kas­va­neet kult­tuu­rit ovat kuol­leet maa­ta­lou­den mono­kult­tuu­rin vuoksi?

    Elin­kel­poi­suus­mit­ta­rei­na mul­le ovat tuos­ta diver­si­teet­tia­ja­tuk­ses­ta lähöi­sin ennen kaik­kea väestöräjähdys. 

    Huoh. Ker­roin jo, että väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä huo­li­mat­ta ihmis­kun­nal­le on täl­lä het­kel­lä tar­jol­la enem­män kalo­rei­ta per nenä kuin kos­kaan ihmis­kun­nan his­to­rian aika­na. Miten ihmees­sä väes­tö­rä­jäh­dys siis osoit­tai­si mitään maa­pal­lon elin­kel­poi­suu­des­ta? Toi­sek­si väes­tö­rä­jäh­dys on hidas­tu­maan päin. Ensim­mäi­nen deri­vaat­ta on edel­leen posi­ti­tii­vi­nen (vaik­ka sekin on aika lähel­lä nol­laa kehit­ty­neis­sä mais­sa), mut­ta toi­nen on jo nega­tii­vi­nen. Tämä ei ole räjäh­dys­mäis­tä eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kas­vua, vaan hidas­tu­vaa kasvua.

    Mai­ni­tut ilmas­ton­muu­tos ja aavi­koi­tu­mi­nen ovat käsit­tääk­se­ni yksi­se­lit­tei­ses­ti vähen­tä­mäs­sä maa­pal­lon elinkelpoisuutta 

    Nämä eivät ole miten­kään yksi­se­lit­tei­siä asioi­ta. Hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen ilma­ke­häs­sä saa kas­vit kas­va­maan nopeam­min. Aavi­koi­tu­mis­ta vas­taan voi­daan tais­tel­la ja lisäk­si gee­ni­tek­no­lo­gial­la on mah­dol­lis­ta kehit­tää parem­min kui­vuut­ta kes­tä­viä lajeja. 

    Nämä esit­tä­mä­si eivät siis ole miten­kään yksi­se­lit­tei­siä mit­ta­rei­ta. Olin kiin­nos­tu­nut mit­ta­reis­ta, joi­den mukaan inhi­mil­li­nen elä­mä vai­keu­tui­si maa­pal­lol­la. Tätä­hän on se maa­pal­lon muut­tu­mi­nen ihmi­sen kan­nal­ta elin­kel­vot­to­mak­si. Se, että tii­ke­ri kuo­lee suku­puut­toon, on tie­ten­kin tii­ke­ril­le v‑mäistä, mut­ta ihmi­sel­le sil­lä ei niin hir­vit­tä­vän suur­ta mer­ki­tys­tä ole. 

    Elä­vät­kö ihmi­set sai­raam­min, huo­nom­man ravin­non, vähem­män puh­taan juo­ma­ve­den, jne. perus­teel­la huo­nom­mas­sa maa­il­mas­sa kuin jos­kus aiem­min? Minun käsit­tääk­se­ni eivät, vaan nuo inhi­mil­li­sen elä­män tär­keim­mät mit­ta­rit osoit­ta­vat glo­baa­lil­la tasol­la kaik­ki parempaan. 

    Jo pel­käs­tään ydin­jät­teet ovat elin­kel­poi­suu­del­le suu­ri uhka sil­lä aika­vä­lil­lä mikä nii­den vaa­rat­to­mak­si muut­tu­mi­seen kuluu. 

    Oli­sit heti alkuun ker­to­nut, että olet trol­li, niin en oli­si ryh­ty­nyt sinul­le edes vas­tai­le­maan. Jos kaik­ki maa­il­man kos­kaan tuo­te­tut ydin­jät­teet liu­o­tet­tai­siin maa­il­man meriin, sätei­ly­an­nos nousi­si niin vähän, että sitä ei pys­tyt­täi­si edes mit­taa­maan. Pahim­mil­laan joku paik­ka voi pai­kal­li­ses­ti tul­la elin­kel­vot­to­mak­si ihmi­sel­le jok­si­kin aikaa, mut­ta glo­baa­lis­ti niil­lä on täy­sin mah­do­ton saa­da sel­lais­ta aikai­sek­si, että ihmis­kun­nan elä­mä sii­tä vaarantuisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Rajoit­tai­sin oikeu­den päi­vä­hoi­toon kos­ke­maan nii­tä lap­sia, joi­den van­hem­mat ovat hyväs­tä syys­tä esty­neet hoi­ta­mas­ta lastaan. 

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa työs­sä­käy­viä ja pää­toi­mi­ses­ti opis­ke­le­via van­hem­pia. Jon­kin­lais­ta tar­ve­har­kin­taa voi­tai­siin tämän lisäk­si sovel­taa, mut­ta las­ten­suo­je­lun väli­neek­si ei päi­vä­hoi­dos­ta ole — eikä tule­kaan olla. 

    Lap­sel­la on oikeus tur­val­li­seen ympä­ris­töön vuo­ro­kau­den ympäri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Maa­pal­lon “elin­kel­poi­suus” so. kyky yllä­pi­tää ihmi­se­lä­mää, on tie­ten­kin sekä biosfää­rin eri­lais­ten omi­nai­suuk­sien että ihmi­sen käy­tös­sä ole­van tek­no­lo­gian funk­tio. Cete­ris pari­bus elin­kel­poi­suus voi vähen­tyä: jos meil­lä oli­si käy­tös­sä vain kas­ki­vil­je­ly, hevo­set ja tako­rau­tai­set aurat, tms. alkeel­li­nen maa­ta­lous, maa­pal­lon “elin­kel­poi­suus” oli­si tänä päi­vä­nä vähäi­sem­pi kuin se oli 200 vuot­ta sit­ten, kun täl­lai­nen tek­no­lo­gia oli normi.

    Vih­reä val­lan­ku­mous oli seu­raus­ta parem­mas­ta kas­te­lus­ta, uusis­ta lajik­keis­ta, typ­pi­lan­noit­tei­den käy­tön yleis­ty­mi­ses­tä ja logis­tii­kas­ta. Näis­sä kai­kis­sa mene­tel­mis­sä on mas­sii­vi­set raja­hyö­dyt, kun aloi­te­taan sään armoil­la tapah­tu­vas­ta kas­ki­vil­je­lys­tä, mut­ta tek­no­lo­gia on paran­ta­nut sato­ja mel­ko mal­til­li­ses­ti 1980-luvun jälkeen. 

    Tek­no­lo­gi­aan on toki syy­tä panos­taa, mut­ta ei sil­tä ole mie­le­käs­tä odot­taa ihmei­tä täss­sä suh­tees­sa. Maa­ta­lou­den ener­giain­ten­sii­vi­syy­den kas­va­mi­nen ei ole mikään kovin hie­no asia, kos­ka ener­gia kal­lis­tuu koko ajan. Az:n ja mui­den ilmas­to­muu­tok­seen ja hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen rajoit­ta­mi­seen nega­tii­vi­ses­ti suh­tau­tu­vien mie­li­pi­teet tun­tu­vat mene­vän öve­rik­si; itse en näe miten hii­li­diok­si­din mer­ki­tyk­set­tö­myy­des­tä (johon en kyl­lä­kään usko) ilmas­tol­le seu­rai­si joten­kin maa­gi­ses­ti, että fos­sii­li­set polt­toai­neet riit­tä­vät mihin tahan­sa. Ja kui­ten­kin, tyy­pil­li­ses­ti ener­giain­ten­sii­vi­syys kas­vaa, kun tek­no­lo­gia kehit­tyy, aina­kin aluk­si. Maa­ta­lou­des­sa ei tie­tääk­se­ni ole mitään saman­lais­ta tren­diä kuin vaik­ka­pa tie­to­ko­nei­den las­ken­ta­te­hos­sa, jos­sa ener­gian­ku­lu­tus pie­ni­si tek­no­lo­gian myötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. Eli­na:

    Rajoit­tai­sin oikeu­den päi­vä­hoi­toon kos­ke­maan nii­tä lap­sia, joi­den van­hem­mat ovat hyväs­tä syys­tä esty­neet hoi­ta­mas­ta lastaan.

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa työs­sä­käy­viä ja pää­toi­mi­ses­ti opis­ke­le­via van­hem­pia. Jon­kin­lais­ta tar­ve­har­kin­taa voi­tai­siin tämän lisäk­si sovel­taa, mut­ta las­ten­suo­je­lun väli­neek­si ei päi­vä­hoi­dos­ta ole — eikä tule­kaan olla.

    Lap­sel­la on oikeus tur­val­li­seen ympä­ris­töön vuo­ro­kau­den ympäri.

    Entä juu­ri työt­tö­mäk­si jää­neen ja työ­tä etsi­vän van­hem­man lap­si? Yri­tys­toi­min­nan aloit­ta­mis­ta suun­nit­te­le­van van­hem­man lap­si? Avo­hoi­dos­sa ole­van, psyyk­ki­ses­ti sai­raan van­hem­man lap­si? Työt­tö­män alkoholisti-yh:n huos­taan­o­ton par­taal­la keik­ku­va lapsi?

    Rii­tan point­ti sii­tä, että aikuis­ten vai­keuk­sien tuli­si aiheut­taa mah­dol­li­sim­man vähän muu­tok­sia ja epä­var­muut­ta lap­sen arkeen, on mie­les­tä­ni pai­na­va. Muis­tan vie­lä­kin sen tus­kan, kun paras ystä­vä­ni, jon­ka kans­sa olin ollut samas­sa ker­hos­sa ja sit­tem­min eka­luo­kal­la, muut­ti toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le ja vaih­toi siis myös kou­lua. Kyl­lä­hän minä sii­tä pää­sin yli, mut­ta jos yhtä vai­kei­ta muu­tok­sia oli­si tul­lut useam­pia ker­to­ja, vie­lä nuo­rem­mal­la iäl­lä, ja van­hem­pa­ni oli­si­vat olleet vähän vähem­män kyke­ne­viä tuke­maan minua, jäl­ki oli­si voi­nut olla todel­la pahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Eli­na, miten tuo tar­ve­har­kin­ta käy­tän­nös­sä toteutettaisiin? 

    Miten niis­sä tapauk­sis­sa, että van­hem­man pois­sao­lo työs­tä on tila­päis­tä? Pitää­kö lap­sen hoi­to­pai­kan vaih­tua aina, kun pät­kä­töi­tä teke­vä van­hem­pi aloit­taa uudes­sa työs­sä. Tätä nykyä työ­voi­ma­vi­ran­omai­set neu­vo­vat hake­maan lap­sel­le heti hoi­to­paik­kaa, jos työt­tö­män on oikeas­ti tar­koi­tus työl­lis­tyä­kin eikä hoi­taa las­ta koto­na työttömyyspäivärahalla.

    Entä miten toi­mi­taan esi­koi­sen suh­teen, jos äiti jou­tuu jää­mään vas­ta­syn­ty­neen kans­sa sai­raa­laan ja hoi­to­paik­ka on irti­sa­not­tu, kos­ka äiti on jää­nyt äitiyslomalle?

    Entä hyväk­syt­kö eri­tyis­las­ten kun­tout­ta­van päivähoidon? 

    Sii­tä olen samaa miel­tä, että päi­vä­ko­dis­ta ei ole las­ten­suo­je­lun väli­neek­si. Sen sijaan päi­vä­ko­ti on yksi niis­tä pai­kois­ta, mis­sä las­ten kal­toin­koh­te­lu saa­te­taan havai­ta ja sii­hen on vel­vol­li­suus myös­kin puuttua.

    Minä kan­na­tan kaik­kia nii­tä tapo­ja, joil­la saa­daan mah­dol­li­sim­man moni pie­ni lap­si koko­naan koti­hoi­toon tai isom­pi teke­mään lyhyem­pää päi­vää (kun­ta­li­sät, 6+6+6 ‑mal­li, hoi­to­paik­ka­ta­kuu, hyvi­tyk­set hoi­to­mak­suis­ta pois­sao­lon ajal­ta, yms). 

    Päi­vä­hoi­to-oikeu­den rajoit­ta­mis­ta en kan­na­ta. Täs­sä suh­tees­sa päi­vä­hoi­to­kes­kus­te­lu muis­tut­taa kovas­ti lap­si­por­no­kes­kus­te­lua. Puhu­taan lap­sen edus­ta, mut­ta toi­men­pi­tei­den tulos oli­si jotain ihan muu­ta, joka ei miten­kään lap­sen etua palvele.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. Lähes kai­kil­la syn­nyt­tä­jil­lä, joil­la on pie­ni esi­koi­nen koto­na, on mies. Mie­hel­lä on mah­dol­li­suus pitää isyys­lo­ma­päi­viä, jos äidin sai­raa­las­sao­loai­ka venyy tavanomaisesta. 

    Jos läs­nä­ole­vaa isää ei ole, niin ovat­ko ihmi­set todel­la niin vail­la ver­kos­to­ja, ettei lap­sen hoi­to joten­kin lähi­pii­ris­sä onnis­tu? Toi­von, että näin huo­nos­ti ei kenen­kään kah­den pie­nen lap­sen äidin asiat ole. 

    Vii­me kädes­sä asia on tie­tys­ti las­ten­suo­je­lul­li­nen. Las­ten­suo­je­lun pii­ris­sä on ns. hätä­si­joi­tus­per­hei­tä val­miu­des­sa ja lap­si sijoi­te­taan siis sel­lai­seen tai ikä­vim­mäs­sä tapauk­ses­sa las­ten­ko­tiin. Täl­lai­ses­ta tilan­tees­ta en kyl­lä­kään kos­kaan ole kuul­lut. Usein­han esi­koi­nen on vie­lä koto­na, kun äiti syn­nyt­tää seu­raa­vaa. Ei se mikään nor­mi ole, että pari­vuo­tias on päi­vä­hoi­dos­sa. Liki 70 pro­sent­tia Suo­men alle kol­mi­vuo­tiais­ta hoi­de­taan kotona. 

    Edel­leen nyt koros­tan, ettei sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta voi perus­tel­la täl­lai­sil­la täy­sin mar­gi­naa­li­sil­la tapauk­sil­la. Tämän tyyp­pi­nen tilan­ne kos­ket­taa var­mas­ti hyvin har­vo­ja. Eli hyvin kau­kaa nyt haet­tua mielestäni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Saa­ran kans­sa olen kovas­ti samaa miel­tä. Tar­ve­har­kin­nan voi hoi­taa kol­mel­la tavalla:

    1) nyky­mal­li: van­hem­pia ohja­taan neu­voin, talou­del­li­sin kan­nus­ti­min sekä jois­sa­kin kun­nis­sa teke­mäl­lä paluu päi­vä­ko­tiin hel­pok­si (hoi­to­paik­ka­ta­kuu), mut­ta lopul­li­set pää­tök­set hoi­don tar­pees­ta jäte­tään vanhemmille. 

    2) byro­kraat­ti (esi­mer­kik­si päi­vä­ko­din joh­ta­ja) päät­tää, kuka halua­vis­ta vapau­tu­van päi­vä­ko­ti­pai­kan saa ja per­heen tilan­teen muut­tues­sa, onko päi­vä­hoi­dol­le enää tar­vet­ta. Tämä joh­taa hel­pos­ti mie­li­val­taan, kun jokai­nen joh­ta­ja arvot­taa per­hei­den tilan­tei­ta omis­ta lähtökohdistaan.

    3) Luo­daan jokin mal­li, mis­sä on tar­kas­ti mää­ri­tel­ty, kuka on paik­kaan oikeu­tet­tu, kuka ei. Täs­sä on se tilan­ne, että ihmis­ten tilan­teet ovat niin monen­lai­sia, että mikään mää­ri­tel­mä ei kata jokais­ta tilan­net­ta ja var­mas­ti löy­tyy väliinputoajia.

    Lop­pu­vii­mek­si kyse on ihmis­ku­vas­ta, luo­te­taan­ko van­hem­pien omaan har­kin­taan joka voi jos­kus pet­tää, vai jär­jes­tel­mään, joka myös­kin jos­kus pettää.

    Täy­tyy myös muis­taa se, että mit­ta­vaa tar­ve­har­kin­taa ei hoi­de­ta kuluit­ta, vaan kai­ken­lais­ten todis­tus­ten ja sel­vi­tys­ten laa­ti­mi­seen ja arvioin­tiin kuluu (työ)aikaa. Jois­sa­kin akuu­teis­sa tilan­teis­sa ei oikein oli­si varaa pis­tää las­ta odot­ta­maan. Tuet voi­daan mak­saa aina takau­tu­vas­ti­kin, mut­ta las­ta ei takau­tu­vas­ti voi hoi­taa eikä kasvattaa.

    Kun itse oman kol­me­vuo­ti­aa­ni koh­dal­la mie­tin, jat­kaa­ko päi­vä­hoi­dos­sa vai ottaa­ko koti­hoi­toon, kysyin mie­li­pi­det­tä sekä päi­vä­ko­dis­ta että neu­vo­las­ta. Vaih­toeh­to­na oli­vat ilmai­nen seu­ra­kun­nan ker­ho lähem­pä­nä kotia ja hyvä tut­tu päi­vä­ko­ti myös käve­ly­mat­kan pääs­sä kotoa täy­del­lä hoi­to­mak­sul­la. Jos Tam­pe­reel­la oli­si jo tuol­loin ollut hoi­to­paik­ka­ta­kuu voi­mas­sa, oli­sin saat­ta­nut hyvin­kin vali­ta toisin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Saa­ra miettii: 

    […]Avo­hoi­dos­sa ole­van, psyyk­ki­ses­ti sai­raan van­hem­man lap­si? Työt­tö­män alkoholisti-yh:n huos­taan­o­ton par­taal­la keik­ku­va lapsi?

    Alan nyt tois­taa itseä­ni pahem­man ker­ran, mut­ta mie­les­tä­ni päi­vä­hoi­to ei ole rat­kai­su sii­hen, jos lap­si ei saa tur­vaa ja hoi­vaa kotonaan. 

    Mikä­li van­hem­pi ei kyke­ne huo­leh­ti­maan lap­ses­taan päi­väl­lä, niin mik­si hän oli­si kyke­ne­vä huo­leh­ti­maan täs­tä iltai­sin ja viikonloppuisin?

    En tie­dä sel­lai­sia psyyk­ki­sen oirei­lun ja alko­ho­lis­min muo­to­ja, jot­ka ilme­ne­vät vain vir­ka-aika­na. Epäi­len näin ollen vah­vas­ti, ettei näi­tä ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Tuos­ta päi­vä­hoi­dos­ta sanoi­sin, että sen pää­on­gel­ma on se, että sen käy­tös­tä päät­tää taho, joka ei mak­sa koko­nai­suu­te­na sen kus­tan­nuk­sia. Jos van­hem­mat mak­sai­si­vat päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set, ei tar­vit­si­si poh­tia, kenel­lä sii­hen on oikeus ja kenel­lä ei, kos­ka van­hem­mat teki­si­vät sen oman tilan­teen­sa mukaan päätöksen. 

    Jos äidil­le on esi­koi­sen hoi­ta­mi­ses­ta pal­jon vai­vaa, niin sit­ten per­heen pitää poh­tia, onko se raha­mää­rä, joka sääs­te­tään lap­sen olles­sa koto­na sen arvois­ta, että äiti palaa lop­puun. Kun viu­lut mak­saa joku muu, niin per­he ei tie­ten­kään huo­mioi nii­tä mui­den mak­sa­mia kulu­ja pää­tök­sen­teos­saan ja seu­rauk­se­na on se, että kun­nal­li­ses­sa päi­vä­hoi­dois­sa hoi­da­te­taan sel­lai­sia lap­sia, jot­ka eivät siel­lä oli­si, jos van­hem­mat oli­si­vat jou­tu­neet otta­maan koko tou­hun kus­tan­nuk­set huo­mioon asias­ta pää­tös­tä tehdessään. 

    Jos per­hei­tä, jois­sa on pie­niä lap­sia, halu­taan tukea, niin koro­te­taan sit­ten vaik­ka pien­ten las­ten lap­si­li­siä, mut­ta lope­te­taan voi­mak­kaas­ti sub­ven­toi­tu päi­vä­hoi­to. Tämän jäl­keen van­hem­mat voi­vat itse päät­tää, onko jär­ke­väm­pää pan­na lap­si päi­vä­hoi­toon vai pitää koto­na ja otta­vat tätä pää­tös­tä teh­des­sään huo­mioon koko tou­hun kus­tan­nuk­set. Moni työ­tön tai äitiys­lo­mal­la ole­va äiti ottai­si var­maan ennem­min käteen­sä sen rahan, mikä yhteis­kun­nal­ta nyt kuluu hänen lap­sen­sa päi­vä­hoi­dos­sa pitä­mi­seen. Yhteis­kun­nal­le taas näi­den kah­den pitäi­si olla yhtä hyviä (molem­mis­sa lap­si tulee hoi­det­tua ja molem­mis­sa rahaa kuluu yhtä pal­jon). Päi­vä­hoi­to­pai­kois­ta­kaan ei oli­si saman­lais­ta pulaa, kos­ka mark­ki­noil­le syn­tyi­si luon­nol­li­ses­ti pal­jon yksi­tyi­siä yrit­tä­jiä, jot­ka eivät nyt pää­se nii­hin kun­nal­li­siin sub­ven­tio­ra­hoi­hin käsik­si, mut­ta pää­si­si­vät nii­hin van­hem­mil­ta tule­viin rahoi­hin käsiksi. 

    En näe kovin pal­joa etua sii­tä, että yhteis­kun­nan tuen saa­mi­nen sido­taan sii­hen, että lap­si vie­dään kun­nal­li­seen päi­vä­hoi­toon. Logiik­ka täs­sä voi olla se, että täten saa­daan suu­rem­pi osa äideis­tä työ­elä­mään (ja sitä kaut­ta yhteis­kun­ta saa hei­dän vero­tu­lon­sa), mut­ta täs­sä ket­jus­sa on kovas­ti puo­lus­tet­tu sitä, että päi­vä­hoi­toon pitäi­si saa­da lap­si vie­dä, vaik­kei oli­si­kaan pysy­väs­sä työssä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. @Elina

    Alan nyt tois­taa itseä­ni pahem­man ker­ran, mut­ta mie­les­tä­ni päi­vä­hoi­to ei ole rat­kai­su sii­hen, jos lap­si ei saa tur­vaa ja hoi­vaa kotonaan.

    Mikä­li van­hem­pi ei kyke­ne huo­leh­ti­maan lap­ses­taan päi­väl­lä, niin mik­si hän oli­si kyke­ne­vä huo­leh­ti­maan täs­tä iltai­sin ja viikonloppuisin?

    Lap­si ei ole esi­ne, jon­ka hyvin­voin­nis­ta voi päät­tää tai hakea rat­kai­sua sor­mia napaut­ta­mal­la. Jokai­nen lap­si ansait­see per­heen ja jos­kus se per­he ei ole kovin täy­del­li­nen. Tämä kal­lis lap­si tulee hel­pos­ti todel­la kal­lis aikuinen.

    Niin kum­mal­li­sel­ta kuin se kuu­los­taa­kin, niin pk-seu­dul­la lap­si ja oireh­ti­va per­he voi saa­da todel­la ammat­ti­tai­tois­ta apua juu­ri vaik­ka päi­vä­hoi­don kaut­ta. Päi­vä­hoi­to on paik­ka, jon­ne lap­si yleen­sä vapaa­eh­toi­ses­ti tuo­daan, jokin muu vaih­toeh­to on var­mas­ti poik­keuk­set­ta syr­ji­väm­pi juu­ri lap­sen ja per­heen avun­saan­nin kannalta.

    Jos sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­teen kajo­taan, niin ehkä se pure­taan siel­tä pääs­tä, jos­sa ongel­mia ei ole sen enem­pää per­hees­sä kuin taloudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Eli­na,

    Onko argu­ment­ti­si siis, että kos­ka päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­män kon­tol­le ei voi­da las­kea koko las­ten­suo­je­lun koko­nai­suut­ta, suo­je­lua kai­paa­vil­ta lap­sil­ta, joi­den van­hem­pi on koto­na, tulee evä­tä nykyi­nen­kin oikeus päi­vä­hoi­toon? Minä en näe tuos­sa perus­te­lus­sa min­kään­lais­ta jär­jen hiven­tä. Mut­ta ehkä yri­tät sanoa jota­kin muu­ta, ja minä vain tul­kit­sen väärin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. En tie­dä sel­lai­sia psyyk­ki­sen oirei­lun ja alko­ho­lis­min muo­to­ja, jot­ka ilme­ne­vät vain vir­ka-aika­na. Epäi­len näin ollen vah­vas­ti, ettei näi­tä ole. 

    Vir­ka-ajan ulko­puo­lel­la koto­na on myös se ter­ve työs­sä­käy­vä vanhempi.

    Täs­tä las­ten­suo­je­lu­nä­kö­kul­mas­ta tuli­kin mie­lee­ni erään net­ti­tu­tun tapaus. Hän oli otta­nut esi­koi­se­na koti­hoi­toon äitiys­lo­man ajak­si ja päi­vä­ko­dis­ta oli luvat­tu, että tot­ta kai lap­si samaan päi­vä­ko­tiin takai­sin pää­see. Tuli sit­ten aika hakea hoi­to­paik­kaa, kun koit­ti töi­hin­pa­luu. Päi­vä­ko­din joh­ta­ja sanoi äidil­le, ettei hän voi taa­ta hoi­to­paik­kaa, kos­ka on niin pal­jon “huo­li-lap­sia”, jot­ka ovat paik­ko­ja jaet­taes­sa etusijalla.

    Tämän tyyp­pi­nen tilan­ne kos­ket­taa var­mas­ti hyvin harvoja. 

    Tai­taa olla yhtä mar­gi­naa­li­nen tapaus kuin se sää­lit­tä­vä yhdek­sän­kui­nen vau­va, joka on kym­me­nen tun­tia päi­väs­sä hoi­dos­sa joka iki­nen arki­päi­vä, vaik­ka van­hem­mat ovat kotona.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Päi­vä­hoi­don tar­ve­har­kin­taa parem­pi tapa on nos­taa van­hem­pien osuut­ta päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­sis­ta. Täl­löin raha ohjaa valintoja. 

    Tot­ta. En tosin ole ihan var­ma, että kuin­ka pal­jon ylim­piä hoi­to­mak­su­ja on varaa nos­taa ennen kuin varakk­kaim­mat siir­tä­vät lap­sen­sa yksi­tyi­seen päi­vä­hoi­toon. Sii­nä­kin on nimit­täin puo­len­sa, että päi­vä­hoi­dos­sa on monen­lais­ten per­hei­den lapsia.

    Sitä sen sijaan en ymmär­rä, että koti­hoi­don­tu­kea ja joi­tain mui­ta sosi­aa­lie­tuuk­sia ei ote­ta tulo­na huo­mioon, kun päi­vä­hoi­to­mak­sua määritetään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. Eli­na:

    Edel­leen nyt koros­tan, ettei sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta voi perus­tel­la täl­lai­sil­la täy­sin mar­gi­naa­li­sil­la tapauk­sil­la. Tämän tyyp­pi­nen tilan­ne kos­ket­taa var­mas­ti hyvin har­vo­ja. Eli hyvin kau­kaa nyt haet­tua mielestäni.

    Itsel­lä­ni on koke­muk­sia vai­kei­den per­heo­lo­jen lap­sis­ta sitä kaut­ta, että toi­min vuo­den ajan luok­ka-avus­ta­ja­na ala-asteel­la. Kysei­nen kou­lu ei kuu­lem­ma ollut lain­kaan pahim­mas­ta pääs­tä, mut­ta siel­lä­kin osa lap­sis­ta oli kyl­lä ihan häm­men­tä­vän sur­keas­sa tilan­tees­sa. Jos miet­tii, min­kä ver­ran täl­lai­sia tapauk­sia sit­ten on niis­sä “pahim­mis­sa” kou­luis­sa, joi­ta on useam­pi kuin yksi per isom­pi paik­ka­kun­ta, saa kyl­lä käsi­tyk­sen ettei­vät nämä eri­tyi­sen mar­gi­naa­li­sia nyky­ai­ka­na ole.

    Ymmär­rän, että tämä kes­kus­te­lu kos­kee alle kou­lui­käi­siä lap­sia, mut­ta kaik­ki nuo koh­taa­ma­ni ovat myös jos­kus olleet tar­hai­käi­siä, enkä oikein usko että per­hei­den ongel­mat tyy­pil­li­ses­ti alkai­si­vat vas­ta las­ten men­tyä kouluun.

    Vai­kein tapaus tuo­na avus­ta­ja-aika­na­ni oli 8‑vuotias eka­luok­ka­lai­nen, jol­le yri­tet­tiin jär­jes­tää kai­ken­mois­ta tera­pi­aa ja muu­ta apua (eri­tyi­so­pet­ta­ja näki kovas­ti vai­vaa asian eteen), mut­ta kaik­ki tys­sä­si sii­hen, että yh-äitiä eivät poi­kan­sa asiat oli­si vähem­pää voi­neet kiin­nos­taa. Vaik­ka kou­lu ja päi­vä­ko­ti, jos­sa poi­ka kävi kou­lun jäl­keen, eivät voi­neet­kaan hänes­tä ottaa täyt­tä vas­tuu­ta, hän pär­jä­si takuul­la huo­mat­ta­vas­ti parem­min pääs­tes­sään edes arki­päi­vi­sin pois koto­aan. Huos­taan­ot­toa yri­tet­tiin; äiti vas­tus­ti (opet­ta­jan mukaan lap­si­li­sien täh­den). Tapaus ei kuu­lem­ma mis­sään nimes­sä ollut ainoa laatuaan.

    Minus­ta pahin­ta, mitä voi­daan teh­dä, on sul­kea sil­mät sil­tä tosia­sial­ta että täl­lai­sia tapauk­sia on ole­mas­sa, eikä var­maan­kaan edes ihan pien­tä mää­rää. Se, että päi­vä­ko­ti ei voi ottaa vas­tuul­leen las­ten kokoai­kais­ta suo­je­le­mis­ta, ei miten­kään perus­te­le sitä, mik­si työt­tö­mien ongel­ma­per­hei­den las­ten tuli­si viet­tää kaik­ki aikan­sa lähin­kon­tak­tis­sa van­hem­piin­sa. Osal­le lap­sis­ta tämä oli­si aivan koh­tuu­ton ja epäi­le­mät­tä yhteis­kun­nal­li­ses­ti­kin mer­ki­tyk­sel­li­sel­lä taval­la aika­naan kos­tau­tu­va ran­gais­tus sii­tä, että on sat­tu­nut syn­ty­mään vää­rään perheeseen.

    Olen Rii­tan kans­sa yhtä miel­tä sii­tä, että kun oikeus päi­vä­hoi­toon on kai­kil­la, koto­na hoi­de­taan lähin­nä nii­tä lap­sia, joi­ta siel­lä todel­la myös halu­taan hoi­taa. Jos oikeut­ta raja­taan las­ten hyvin­voin­tia puut­teel­li­ses­ti indi­koi­van muut­tu­jan perus­teel­la — jol­lai­nen van­hem­man koto­na olo vali­tet­ta­vas­ti on, kos­ka kaik­ki van­hem­mat eivät ole kun­nol­li­sia — tilan­ne muut­tuu joi­den­kin las­ten kan­nal­ta sel­väs­ti huonommaksi.

    Homo­kes­kus­te­lus­sa olit puol­ta­mas­sa sitä mer­kin­tää lais­sa, joka kiel­tää per­heen ulko­puo­li­sen adop­tion homo­pa­reil­ta, vaik­ka mitään perus­tel­tua tie­toa ei sii­tä ole­kaan, että homo­per­hees­sä asu­mi­ses­ta seu­rai­si lap­sel­le mui­ta enem­män vai­keuk­sia. Veto­sit sii­hen, että ei voi­da olla aivan var­mo­ja ettei mitään ongel­mia lap­sil­le tule, ja että jos yksi­kin lap­si laki­muu­tok­sen seu­rauk­se­na jou­tui­si kär­si­mään, se oli­si lii­kaa. Täl­lä ker­taa sinua ei näy­tä lain­kaan kiusaa­van, että useam­pi­kin kuin yksi lap­si jou­tui­si päi­vä­hoi­to-oikeu­den mene­tet­ty­ään viet­tä­mään kaik­ki päi­vän­sä per­hees­sä, joka ei hän­tä kyke­ne hoi­ta­maan kuin kor­kein­taan välttävästi.

    Mikä­li van­hem­pi ei kyke­ne huo­leh­ti­maan lap­ses­taan päi­väl­lä, niin mik­si hän oli­si kyke­ne­vä huo­leh­ti­maan täs­tä iltai­sin ja viikonloppuisin?

    Mikä­li van­hem­pi ei kyke­ne huo­leh­ti­maan lap­ses­taan päi­vi­sin, iltai­sin eikä vii­kon­lop­pui­sin, niin mil­lä perus­teel­la lap­sel­le oli­si parem­pi olla päi­vät­kin hänen huol­let­ta­va­naan päi­vä­ko­din sijaan?

    Jos ollaan sitä miel­tä, että päi­vä­hoi­toon menee nykyi­sin lii­kaa rahaa, tuli­si har­ki­ta, ket­kä ovat nii­tä lap­sia, jot­ka ovat nykyi­sin päi­vä­hoi­dos­sa, mut­ta eivät oikeas­ti hyö­dy sii­tä miten­kään. Sit­ten voi­nee laa­tia suun­ni­tel­man, jol­la juu­ri nämä lap­set saa­daan varaa­mas­ta hoi­to­paik­ko­ja tur­haan. Esit­tä­mä­si rajauk­set eivät kui­ten­kaan toi­mi toi­vo­tul­la taval­la, kos­ka mm. osa työt­tö­mien lap­sis­ta todel­la kipeäs­ti tar­vit­see hoitopaikkaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  110. Juha:

    Päi­vä­hoi­don tar­ve­har­kin­taa parem­pi tapa on nos­taa van­hem­pien osuut­ta päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­sis­ta. Täl­löin raha ohjaa valintoja.

    Täl­löin ne kaik­kein huo­noim­pien per­hei­den van­hem­mat tod.näk. jät­tä­vät lap­sen­sa pois päi­vä­hoi­dos­ta, mut­ta lai­min­lyö­vät myös itse näi­den hoi­don enti­seen tapaan.

    Tapauk­sia on kuu­lem­ma jo niin pal­jon, että vain pie­ni osa voi­daan ottaa huos­taan tai jär­jes­tää sijaiskotiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  111. Eli­na: moni psyyk­ki­nen sai­raus voi vaa­tia sitä, että aikui­nen saa sai­ras­taa ja toi­pua. Täy­si­päi­väi­nen las­ten­hoi­to ei ole lepoa.
    Esi­mer­kik­si lie­väs­ti masen­tu­nut voi olla täy­sin kyke­ne­vä huo­leh­ti­maan lap­sen aamuis­ta, illois­ta ja vii­kon­lo­puis­ta, mut­ta ei täysipäiväisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  112. Kari Kos­ki­nen:

    Kult­tuu­rit ovat tul­leet ja men­neet, mut­ta niis­tä huo­li­mat­ta ihmi­sen elä­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat jat­ka­neet tasais­ta kas­vu­aan koko ihmis­kun­nan his­to­rian ajan. Ei ole mitään eri­tyis­tä syy­tä olet­taa tilan­teen olen­nai­ses­ti muuttuvan.”

    Ei pidä paik­kaan­sa. Esim. Jared Dia­mon­din kir­ja Col­lap­se — How socie­tes choo­se to fail or succeed erit­te­lee vinon pinon romah­ta­nei­ta kult­tuu­rei­ta, jot­ka ovat kadon­neet tuhot­tu­aan itsel­tään elä­mi­sen edel­ly­tyk­set. Kult­tuu­rien “tule­mi­nen ja mene­mi­nen” on useas­ti liit­ty­nyt juu­ri kult­tuu­rin edel­ly­tyk­siin säi­lyt­tää bio­lo­gi­nen elin­kel­pois­tuu­ten­sa. Hyvin pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ihmis­kun­ta tosi­aan on kek­si­nyt kai­ken­lais­ta ja tehos­ta­nut elä­mään­sä, mut­ta väliin mah­tuu iso­ja­kin romah­duk­sia. Roo­ma­lai­set teki­vät Lon­too­seen vie­mä­ri­ver­kos­ton, jon­ka uut­ta tule­mis­ta impe­riu­min kukis­tu­mi­sen jäl­keen odo­tel­tiin 1300 vuotta.

    Ja mik­si ajat­te­let bio­di­ver­si­tee­tin ole­van min­kään­lai­nen elin­kel­poi­suu­den mittari?”

    Kos­ka se on jär­jes­tel­mä, joka hoi­taa ja sää­te­lee itsen­sä. Kar­ri­koi­den: Irlan­nin peru­na­rut­to ja mil­joo­na näl­kään kuol­lut­ta joh­tui peru­nan­vil­je­lyn mono­kult­tuu­ris­ta: koko saa­rel­la vil­jel­tiin vain yhtä lajia, joka oli vas­tus­tus­ky­vy­tön tie­tyl­le sieni-infektiolle. 

    Samu­li:

    Mie­len­kiin­tois­ta. Ensin sanot syväl­lä rin­ta­ää­nel­lä, että bio­di­ver­si­teet­ti on elin­kel­poi­suu­den perus­ta ja sit­ten tun­nus­tat­kin, ettem­me tie­dä­kään asiois­ta vie­lä mitään.”

    En ole sano­nut mitään rin­ta­ää­nel­lä, type­rää reto­riik­kaa, kun nime­no­maan olen ker­to­nut kes­kus­te­le­va­ni dile­tant­ti­na. Kuten kir­joi­tin ylem­mäs, bio­di­ver­si­teet­ti on “itse­sää­te­ly­jär­jes­tel­mä”. Pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa esim. jon­kun jär­ven eko­sys­tee­miin puut­tu­mi­nen on joh­ta­nut hal­lit­se­mat­to­miin ongel­miin, kos­ka pie­nen­kään eko­sys­tee­mien kaik­kia meka­nis­me­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti tun­ne­ta. Täs­sä suh­tees­sa on hel­pom­pi luot­taa sii­hen, että bio­di­ver­si­tee­tin yllä­pi­tä­mi­nen on kaik­kien eliöi­den etu aina­kin niin pit­kään ennen kuin sen toi­min­ta tun­ne­taan paremmin.

    Mit­kä jät­ti­mäi­sek­si kas­va­neet kult­tuu­rit ovat kuol­leet maa­ta­lou­den mono­kult­tuu­rin vuoksi?”

    Esim. Lähi-idän aavi­koi­tu­neet imperiumit.

    Nämä eivät ole miten­kään yksi­se­lit­tei­siä asioi­ta. Hii­li­diok­si­din lisään­ty­mi­nen ilma­ke­häs­sä saa kas­vit kas­va­maan nopeam­min. Aavi­koi­tu­mis­ta vas­taan voi­daan tais­tel­la ja lisäk­si gee­ni­tek­no­lo­gial­la on mah­dol­lis­ta kehit­tää parem­min kui­vuut­ta kes­tä­viä lajeja.”

    Tot­ta kyl­lä, mut­ta kas­veil­la on kas­vu­vyö­hyk­keen­sä. Läm­pö­ti­lan nous­tes­sa lauh­kei­den vyö­hyk­kei­den lajien pitää mat­kus­taa poh­joi­seen ja monet troop­pi­set­kin lajit läkäh­ty­vät. Muu­tok­sen nopeus aset­ta­nee kysee­na­lai­sek­si sen, mil­lä vauh­dil­la ne ehti­vät sopeu­tua. Sama hom­ma muil­la eliöil­lä. Aavi­koi­tu­mis­ta vas­taan tosi­aan voi­daan tais­tel­la ja gee­ni­tek­no­lo­gias­ta löy­tää rat­kai­su, kaik­kea voi tapah­tua, konditionaalissa.

    inhi­mil­li­sen elä­män tär­keim­mät mit­ta­rit osoit­ta­vat glo­baa­lil­la tasol­la kaik­ki parempaan”

    Niin, vie­lä. Kas­vuun perus­tu­va talous­jär­jes­tel­mä on pre­des­ti­noi­tu tuhoon­sa. Resurs­sit eivät yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä loput­to­mas­ti, kun kor­ko­jen sijaan syö­dään pää­omaa. Kes­kei­set resurs­sit, kuten öljy on anta­nut vah­vo­ja viit­tei­tä ehty­mi­ses­tään. Sitä­kin olen­nai­sem­pia huo­lia ovat ilmas­ton­muu­tok­sen tai lajien jouk­ko­su­ku­puu­ton kal­tai­set pro­ses­sit, jot­ka saat­ta­vat pal­jas­tua ketjureaktioiksi.

    Jos kaik­ki maa­il­man kos­kaan tuo­te­tut ydin­jät­teet liu­o­tet­tai­siin maa­il­man meriin, sätei­ly­an­nos nousi­si niin vähän, että sitä ei pys­tyt­täi­si edes mittaamaan.”

    Tää on var­maan tot­ta. Kyse tai­taa tosi­aan ennem­min olla poten­ti­aa­li­sis­ta pit­kä­kes­toi­sis­ta pai­kal­li­sis­ta ympä­ris­tö­on­gel­mis­ta kuin glo­baa­leis­ta, sori sekaannus.

    ps. miten ton hie­non sini­sen sitaat­ti­pal­kin saa kommenttiin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  113. Saa­ra:

    Tapauk­sia on kuu­lem­ma jo niin pal­jon, että vain pie­ni osa voi­daan ottaa huos­taan tai jär­jes­tää sijaiskotiin.

    Eli vähen­ne­tään päi­vä­hoi­don tuke­mis­ta ja lisä­tään resurs­se­ja sijaiskoteihin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  114. Jos sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­teen kajo­taan, niin ehkä se pure­taan siel­tä pääs­tä, jos­sa ongel­mia ei ole sen enem­pää per­hees­sä kuin taloudessa. 

    Sil­loin väliin­pu­toa­jik­si jää­vät ne eri­tyis­lap­set, joi­den tuen­tar­peen van­hem­mat ovat jo jol­lain tasol­la huo­man­neet, mut­ta jär­jes­tel­mä vie­lä ei. Se, että jot­kin asiat lap­sen kehi­tyk­ses­sä sel­väs­ti jätät­tä­vät, on minus­ta vali­di syy tuo­da lap­si päi­vä­ko­tiin, mis­sä lap­sia tark­kai­lee myös työn­te­ki­jä, jol­la on eri­tyis­pe­da­ko­gii­kan asian­tun­te­mus­ta. Kaik­ki kun ei käy ilmi neu­vo­lan testeissä.

    Jos puut­tu­via tai­to­ja ale­taan ope­tel­la ajois­sa, ei kurot­ta­va ero “nor­maa­lei­hin” lap­siin pää­se kas­va­maan lii­an isok­si ja sääs­tö­jä syn­tyy myöhemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  115. Saa­ra: “Täl­löin ne kaik­kein huo­noim­pien per­hei­den van­hem­mat tod.näk. jät­tä­vät lap­sen­sa pois päi­vä­hoi­dos­ta, mut­ta lai­min­lyö­vät myös itse näi­den hoi­don enti­seen tapaan.

    Tapauk­sia on kuu­lem­ma jo niin pal­jon, että vain pie­ni osa voi­daan ottaa huos­taan tai jär­jes­tää sijaiskotiin.”

    Ahaa! Päi­vä­ko­ti onkin se lap­si­po­lii­si joka aut­taa nap­paa­maan pois per­heis­tä ne lap­set, joi­ta tar­vi­taan hoi­to­ko­tien ja sijais­ko­tien pyö­rit­tä­mi­seen. Jär­jes­tel­mä tar­vit­see lap­sia tasai­seen tahtiin. 

    Eikö­hän kui­ten­kin tätä var­ten voi­da löy­tää hal­vem­pi ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­pi ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  116. Kir­joi­tin 30.11.2010 kel­lo 8:13, että sys­tee­mis­sä voi­si olla tarveharkintaa. 

    Pidän nyt tämän, että sub­jek­tii­vi­nen oikeus pitäi­si pur­kaa, vaik­ka sii­nä ei Saa­ran mie­les­tä ole jär­jen hiventä. 

    Päi­vä­hoi­to mak­saa alle kol­mi­vuo­ti­aan koh­dal­la yli 15 000 euroa vuo­des­sa ja yli kol­mi­vuo­ti­aan­kin osal­ta yli 10 000. 

    Per­heet mak­sa­vat täs­tä ylim­mäs­sä­kin mak­su­luo­kas­sa n. 3000 euroa ja yleen­sä tie­tys­ti vähem­män, kun toi­sel­la van­hem­mal­la ei ole tulo­ja. Suo­ra­nai­sek­si eduk­si päi­vä­hoi­to muut­tuu sil­loin, kun koti­hoi­don tukea ei enää saa, mut­ta lap­si saa kol­me mak­su­ton­ta ate­ri­aa päivähoidossa. 

    Ei ole minus­ta syy­tä tar­jo­ta sadoil­le tuhan­sil­le lap­sil­le näin kal­lis pal­ve­lu vain sik­si, että joi­den­kin kotio­lot ovat huo­not, mitä se nyt iki­nä tarkoittaakaan. 

    Minus­ta täl­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä ei ole jär­jen hiventä.

    Täy­tyy nyt kai­ken Saa­ran ja Rii­tan maa­lai­le­man synk­kyy­den kes­kel­lä muis­tut­taa, että val­tao­sa kodeis­ta on aivan taval­li­sia ja riit­tä­vän hyviä lap­sen kas­vaa ja kehittyä. 

    Esim. lie­väs­ti masen­tu­nut äiti saat­taa voi­da pal­jon parem­min, kun on tar­peel­li­nen ja hoi­taa las­taan ja pakos­ti­kin koh­taa mui­ta ihmi­siä päi­vän mit­taan. Mihin se masen­nus yksin koto­na makaa­mal­la kato­aa? Minus­ta ei ole itses­tään sel­vää, että lie­väs­ti masen­tu­nut äiti lää­ki­tyk­sen kans­sa oli­si sen huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin ryh­mä­hoi­to sem­min­kin, jos kyse on lähin­nä hoi­vaa ja lähei­syyt­tä tar­vit­se­va parivuotias. 

    Mut­ta kuten sanot­tu täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa tuli­si käyt­tää har­kin­taa. Jos koto­na ole­va van­hem­pi on tosi­aan niin sai­ras, ettei kyke­ne hoi­ta­maan las­ta, niin sel­vä­hän se, että lap­sel­le tulee jär­jes­tää hoi­to muualla. 

    En kai minä nyt täl­lais­ta mis­sään ole kiis­tä­nyt. Ei sii­hen, että sai­rai­den van­hem­pien lap­set tar­vit­se­vat hoi­toa, sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta tarvita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  117. Saa­ra kertoo:

    Vai­kein tapaus tuo­na avus­ta­ja-aika­na­ni oli 8‑vuotias eka­luok­ka­lai­nen, jol­le yri­tet­tiin jär­jes­tää kai­ken­mois­ta tera­pi­aa ja muu­ta apua (eri­tyi­so­pet­ta­ja näki kovas­ti vai­vaa asian eteen), mut­ta kaik­ki tys­sä­si sii­hen, että yh-äitiä eivät poi­kan­sa asiat oli­si vähem­pää voi­neet kiin­nos­taa.[…] Huos­taan­ot­toa yri­tet­tiin; äiti vas­tus­ti (opet­ta­jan mukaan lap­si­li­sien tähden).

    Kuu­los­taa­pa epä­am­mat­ti­mai­sel­ta asen­teel­ta tuol­lai­nen pahan­suo­pa juo­rui­lu opet­ta­jan ja kou­lua­vus­ta­jan välil­lä. Läm­pi­mäm­mäl­lä ja kun­nioit­ta­vam­mal­la asen­teel­la ehkä tämä­kin yksin­huol­ta­ja oli­si saa­tu teke­mään yhteistyötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  118. Eli­na, suu­rin osa päi­vä­hoi­dos­sa ole­vis­ta lap­sis­ta on leik­ki-ikäi­siä. Vaik­ka koti oli­si kuin­ka hyvä, niin leik­ki-ikäi­nen lap­si tar­vit­see jo muu­ta­kin kuin van­hem­pi­aan. Kaik­kial­la neu­vo­taan, että lap­sen elä­mään ei sai­si tul­la kovin mon­ta isoa muu­tos­ta saman­ai­kai­ses­ti. Päi­vä­ko­ti­ka­ve­rei­den menet­tä­mi­nen, kun per­hee­seen tulee pik­kusi­sa­rus, van­hem­pi masen­tuu tai jää työt­tö­mäk­si on täl­lai­nen iso muu­tos. (Voi­han nii­hin kave­rei­hin yrit­tää säi­lyt­tää kon­tak­ti, mut­ta tus­kin se toi­mii. Päi­vä­hoi­dos­sa ole­vat lap­set eivät iltai­sin enää koto­aan mihin­kään lähde.)

    Se, että lap­sel­la on oikeus päi­vä­hoi­toon ja että tut­tu hoi­to­paik­ka ja tutut kave­rit säi­ly­vät per­heen tilan­tei­den muut­tues­sa on nime­no­maa lap­sen etu, oli per­hees­sä ongel­mia tai ei.

    Päi­vä­hoi­to mak­saa alle kol­mi­vuo­ti­aan koh­dal­la yli 15 000 euroa vuo­des­sa ja yli kol­mi­vuo­ti­aan­kin osal­ta yli 10 000.

    Per­heet mak­sa­vat täs­tä ylim­mäs­sä­kin mak­su­luo­kas­sa n. 3000 euroa ja yleen­sä tie­tys­ti vähem­män, kun toi­sel­la van­hem­mal­la ei ole tulo­ja. Suo­ra­nai­sek­si eduk­si päi­vä­hoi­to muut­tuu sil­loin, kun koti­hoi­don tukea ei enää saa, mut­ta lap­si saa kol­me mak­su­ton­ta ate­ri­aa päivähoidossa. 

    Juu, olen­kin ollut huo­maa­vi­na­ni, että kun päi­vä­hoi­to-oikeu­den rajoit­ta­mis­ta ehdo­te­taan lap­sen edun nimis­sä niin tosia­sias­sa lap­sen etu ei kiin­nos­ta lain­kaan, vaan aja­tel­laan vain rahaa. Kuka­pa ei sää­li­si sitä kuvit­teel­lis­ta yhdek­sän­kuis­ta vau­vaa, joka viet­tää kaik­ki arki­päi­vät päiväkodissa? 

    Kir­joi­tin 30.11.2010 kel­lo 8:13, että sys­tee­mis­sä voi­si olla tarveharkintaa. 

    Tar­ve­har­kin­ta toi­mii aina vii­vel­lä, ensin tar­ve pitää huo­ma­ta ja mää­rit­tää, sit­ten vie­lä pää­tös teh­dä. Lap­sen tilan­ne voi tänä aika­na huonontua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  119. Riit­ta:

    Juu, olen­kin ollut huo­maa­vi­na­ni, että kun päi­vä­hoi­to-oikeu­den rajoit­ta­mis­ta ehdo­te­taan lap­sen edun nimis­sä niin tosia­sias­sa lap­sen etu ei kiin­nos­ta lain­kaan, vaan aja­tel­laan vain rahaa. 

    Se, että poh­di­taan sitä voi­si­ko päi­vä­hoi­toon käy­tet­tä­vän rahan käyt­tää parem­min ei tar­koi­ta sitä, että väli­te­tään vain rahasta.

    Suun­nil­leen kai­kil­la on varaa mak­saa las­ten päi­vä­hoi­don kus­tan­nuk­set, jos nii­den vero­ja alen­ne­taan samas­sa suh­tees­sa. Sit­ten ihmi­set pää­see tekeen valin­to­ja sopi­vim­man päi­vä­hoi­to­muo­to­jen välil­lä. Täs­sä mie­les­sä kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don mono­po­lin pur­ka­mi­nen on myös las­ten edun puol­lus­ta­mis­ta. Tiet­ty se ei paran­na joka iki­sen lap­sen ase­maa, mut­ta eihän se nyt ook­kaan pointtina.

    Ei se lap­si jon­ka ase­ma huo­no­nee oo yhtään sen tär­keem­pi kuin ne lap­set joi­den ase­ma paranee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  120. Vie­lä yksi näkö­kul­ma. Päi­vä­hoi­to-oikeu­del­la on myös “pelo­te­vai­ku­tus”. Erääs­sä per­hees­sä koti­van­hem­pi sai­ras­tui epi­lep­si­aan. Hän sai huo­mat­ta­van nopeas­ti kun­nal­ta tur­va­ran­nek­keen, jol­la pys­tyy kut­su­maan apua, jos koh­taus iskee sil­loin, kun hän on yksin las­ten kanssa.

    Veik­kaan, että kun­nas­sa ei oli­si toi­mit­tu sen tur­va­ran­nek­keen myön­tä­mi­sen kans­sa yhtä nopeas­ti, ellei oli­si ollut ris­kiä sii­tä, että per­heen yksi- ja neli­vuo­ti­aat oli­si tuo­tu päivähoitoon.

    Esim. lie­väs­ti masen­tu­nut äiti saat­taa voi­da pal­jon parem­min, kun on tar­peel­li­nen ja hoi­taa las­taan ja pakos­ti­kin koh­taa mui­ta ihmi­siä päi­vän mittaan. 

    No eihän kukaan hän­tä vel­voi­ta­kaan vie­mään las­taan päi­vä­hoi­toon. Ei täs­sä kukaan mitään päi­vä­ko­ti­pak­koa ole ajamassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  121. alek­sis salusjärvi:

    Ei pidä paik­kaan­sa. Esim. Jared Dia­mon­din kir­ja Col­lap­se – How socie­tes choo­se to fail or succeed erit­te­lee vinon pinon romah­ta­nei­ta kult­tuu­rei­ta, jot­ka ovat kadon­neet tuhot­tu­aan itsel­tään elä­mi­sen edellytykset. 

    No nyt tai­dan ymmär­tää, mis­tä sinä tuon “spengle­ri­läi­syy­den” repäi­sit. Minus­ta sot­ket perus­teet­to­mas­ti kak­si asi­aa, eli ihmis­kun­nan ja yksit­täi­set kult­tuu­rit. Se, että yksit­täi­nen kult­tuu­ri tuho­aa itsen­sä syys­tä tai toi­ses­ta on ihan eri asia kuin puhua sii­tä, että ihmis­kun­nal­la elä­mi­sen edel­ly­tyk­set tuhou­tu­vat tai muut­tu­vat edes huo­nom­paan suuntaan.

    Yksit­täi­set val­ta­kun­nat ja kult­tuu­rit (kuten nyt vaik­ka antii­kin Roo­ma) toki voi­vat kuol­la pois, mut­ta se ei muu­ta sitä tosia­si­aa, että ihmis­ten elä­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat nyt ver­rat­to­mas­ti parem­mat kuin 100 vuot­ta sit­ten. Ja sata vuot­ta sit­ten ne oli­vat parem­mat kuin roo­ma­lai­sa­jal­la. Ja niin edes­päin, aina sii­hen asti, kun mitään kult­tuu­re­ja alkoi kehit­ty­mään. Yksit­täi­siä taka­pak­ke­ja on toki tul­lut, ja tul­lee edel­leen, mut­ta tren­di osoit­taa vah­vas­ti sii­hen suun­taan, että maa­pal­lon elin­kel­poi­suus (ihmi­sen kan­nal­ta) on paran­tu­nut koko ajan.

    Eikä täs­sä nyt ole mitään sen suu­rem­paa syy­tä odot­taa suur­ta romah­dus­ta kuin mitä Roo­man val­ta­kun­nan aikaan­kaan; meil­lä ei ole muu­ta pelät­tä­vää kuin että tai­vas puto­aa niskaamme.

    Ja mik­si ajat­te­let bio­di­ver­si­tee­tin ole­van min­kään­lai­nen elin­kel­poi­suu­den mittari? 

    Kos­ka se on jär­jes­tel­mä, joka hoi­taa ja sää­te­lee itsensä. 

    Minus­ta tämä ei tar­koi­ta mitään. Ei bio­di­ver­si­teet­ti ole mikään jär­jes­tel­mä. Eko­sys­tee­mi (joka on jär­jes­tel­mä) kyl­lä “sää­te­lee” itse­ään *), mut­ta bio­di­ver­si­teet­ti on vain yksi muut­tu­ja, ei mikään itsei­sar­vo. Eikä ole mil­lään objek­tii­vi­sel­la mit­ta­ril­la oikein sanoa, että suu­rem­pi bio­di­ver­si­teet­ti oli­si parem­pi asia per se.

    Kas­vuun perus­tu­va talous­jär­jes­tel­mä on pre­des­ti­noi­tu tuhoon­sa. Resurs­sit eivät yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä loput­to­mas­ti, kun kor­ko­jen sijaan syö­dään pääomaa. 

    Ei pidä paik­kaan­sa. Talous ei ole nollasummapeliä.

    ps. miten ton hie­non sini­sen sitaat­ti­pal­kin saa kommenttiin? 

    http://www.soininvaara.fi/2010/08/29/mustavalkoisesta-puuttuu-vihreys/#comment-80773

    Kari

    *) Täs­tä voi kyl­lä tul­la totaa­li­sen vää­rä mie­li­ku­va, kos­ka mitään tie­tois­ta toi­min­taa­han moi­nen “sää­te­ly” ei ole. Ehkä parem­pi oli­si sanoa, että eko­sys­tee­mi on huo­mat­ta­van laa­jal­la alu­eel­la stabiili.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  122. Eli­na:

    Pidän nyt tämän, että sub­jek­tii­vi­nen oikeus pitäi­si pur­kaa, vaik­ka sii­nä ei Saa­ran mie­les­tä ole jär­jen hiventä.

    Tark­kuut­ta! Arvos­te­lu­ni kos­ki esit­tä­mää­si perus­te­lua ja teke­miä­si rajauk­sia, ei mie­li­pi­det­tä­si sub­jek­tii­vi­sen oikeu­den purkamistarpeesta.

    Ei ole minus­ta syy­tä tar­jo­ta sadoil­le tuhan­sil­le lap­sil­le näin kal­lis pal­ve­lu vain sik­si, että joi­den­kin kotio­lot ovat huo­not, mitä se nyt iki­nä tarkoittaakaan.

    En minä ole aset­tu­nut (aina­kaan vie­lä) vas­tus­ta­maan aja­tus­ta, että sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus tuli­si pur­kaa. Vas­tus­tan vain sitä, että se puret­tai­siin esit­tä­mäl­lä­si taval­la, kos­ka tämä huo­non­tai­si jo val­miik­si huo­nos­sa ase­mas­sa ole­vien las­ten tilan­net­ta. Tosin nyt tai­sit lisä­tä esi­tyk­see­si päi­vä­hoi­toon oikeut­ta­vis­ta tilan­teis­ta työs­sä­käyn­nin ja opis­ke­lun lisäk­si myös sai­rau­den. Hyvä, mut­ta tar­ve­har­kin­nan käy­tän­nön ongel­mat ovat edel­leen jäljellä.

    Kuu­los­taa­pa epä­am­mat­ti­mai­sel­ta asen­teel­ta tuol­lai­nen pahan­suo­pa juo­rui­lu opet­ta­jan ja kou­lua­vus­ta­jan välil­lä. Läm­pi­mäm­mäl­lä ja kun­nioit­ta­vam­mal­la asen­teel­la ehkä tämä­kin yksin­huol­ta­ja oli­si saa­tu teke­mään yhteistyötä.

    Pahan­suo­paa on lähin­nä mai­nit­se­ma­si asen­teen olet­ta­mi­nen ja täl­lai­sen ole­tuk­sen käyt­tä­mi­nen lyö­mä­asee­na kes­kus­te­lus­sa, ilman että olet itse ollut tilan­tees­sa läs­nä tai edes esi­tät tar­ken­ta­via kysy­myk­siä asiasta.

    Kysei­nen eri­tyi­so­pet­ta­ja oli suo­ras­taan häm­mäs­tyt­tä­vän ammat­ti­mai­nen, pit­kä­pin­nai­nen, läm­min ja raken­ta­va. Sil­lä, mikä sinun perus­tee­ton mie­li­pi­tee­si täs­tä yksit­täi­ses­tä hen­ki­lös­tä on, ei ole mitään vai­ku­tus­ta sii­hen tosia­si­aan, että moni lap­si elää täl­lä­kin het­kel­lä van­hem­pien­sa ter­ro­rin ja jopa suo­ra­nai­sen vihan koh­tee­na. Sekä psyyk­ki­sen että fyy­si­sen. Päi­vä­hoi­to-oikeu­den pois­ta­mi­nen täl­lai­sil­ta tapauk­sil­ta ei myös­kään takuul­la tuo­ta lisää sitä “läm­min­tä ja kun­nioit­ta­vaa asen­net­ta” näi­den per­hei­den van­hem­pia koh­taan, jota esi­tät ongel­man ratkaisuksi.

    En kai minä nyt täl­lais­ta mis­sään ole kiis­tä­nyt. Ei sii­hen, että sai­rai­den van­hem­pien lap­set tar­vit­se­vat hoi­toa, sub­jek­tii­vis­ta päi­vä­hoi­to-oikeut­ta tarvita.

    Et ole kui­ten­kaan esit­tä­nyt aja­tuk­sia sii­hen, miten sai­rau­den tila todet­tai­siin, ja mil­lä perus­tein päi­vä­hoi­don tar­ve sai­raus­ta­pauk­sis­sa arvioi­tai­siin. Aina­kin äkkiä aja­tel­len tämä kuu­los­taa sil­tä, että las­ta rie­po­tel­tai­siin pai­kas­ta toi­seen aina sen mukaan, mikä koto­na ole­van van­hem­man sen­het­ki­nen tila sat­tui­si ole­maan. Jos­kus ei ehkä paik­kaa löy­dy heti kun sitä tar­vi­taan, jos­kus se löy­tyy niin kau­kaa että van­hem­man moti­vaa­tio kul­jet­ta­mi­seen lop­puu, jne. Vaik­ka ei lop­pui­si­kaan, lap­sen kan­nal­ta jat­ku­vuus ja sosi­aa­li­sen ympä­ris­tön pysy­vyys oli­si huo­mat­ta­van tärkeää.

    Mai­nit­se­ma­ni poi­ka oli luku­vuo­den alus­sa aivan mah­do­ton. Sel­vä tark­kis­ta­paus, kuten muu­ta­ma muu­kin samal­ta luo­kal­ta; mut­ta tark­kai­lu­luo­kat oli­vat jo täyn­nä. Kun tilan­ne muut­tui yli­pää­se­mät­tö­män han­ka­lak­si, minut mää­rät­tiin hänen hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avus­ta­jak­seen ja menin hänen muka­naan myös päi­vä­ko­tiin kou­lun jäl­keen. Sil­loin asiat alkoi­vat sujua parem­min. Ei tar­vit­tu kuin yksi pysy­vä ja luo­tet­ta­va ihmis­kon­tak­ti (tosin vii­kon­lo­pun aika­na, jol­loin yhteys kat­ke­si, poi­ka oli yleen­sä taan­tu­nut aika pit­kän mat­kan). Tie­ten­kään päi­vä­ko­dit eivät yleen­sä voi koh­dis­taa eri­tyis­huo­mio­ta yhteen yksi­löön, eivät­kä sik­si (kuten itse­kin sanoit) voi ottaa las­ten­suo­je­lu­teh­tä­viä hoi­taak­seen. Mut­ta lap­sel­le on täs­tä huo­li­mat­ta paras­ta olla joka päi­vä samas­sa pai­kas­sa, samo­jen ihmis­ten seu­ras­sa, siten että hän voi luot­taa pai­kan ole­van aina ole­mas­sa ja että hän itse on sin­ne aina ter­ve­tul­lut. Lap­sel­le on koh­tuut­to­man rank­kaa sopeu­tua vaih­te­le­viin tilan­tei­siin ja eri­lai­siin sosi­aa­li­siin ympy­röi­hin aina sen mukaan, miten hänen huol­ta­jaan­sa elä­mä heittelee.

    Jos nyt ei juu­tu­ta pel­käs­tään ongel­ma­per­hei­siin, niin free­lance­rei­den lap­set voi­si­vat hel­pos­ti jou­tua saman­lai­seen hul­lun­myl­lyyn. Aina­kaan perus­tur­va­jär­jes­tel­mää emme ole osan­neet laa­tia sel­lai­sek­si, että sii­tä oli­si tar­koi­te­tul­la taval­la apua myös epä­sään­nöl­lis­tä työ­tä teke­vil­le, joil­la on usei­ta työ­nan­ta­jia ja työn ja palk­kioi­den mää­rä vaih­te­lee kausit­tain. Minul­la ei ole kovin suur­ta luot­ta­mus­ta sii­hen, että päi­vä­hoi­don tar­ve­har­kin­nas­sa onnis­tut­tai­siin sen paremmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  123. Riit­ta:

    …olen­kin ollut huo­maa­vi­na­ni, että kun päi­vä­hoi­to-oikeu­den rajoit­ta­mis­ta ehdo­te­taan lap­sen edun nimis­sä niin tosia­sias­sa lap­sen etu ei kiin­nos­ta lain­kaan, vaan aja­tel­laan vain rahaa.

    Minä mene­tän har­voin itse­kont­rol­li­ni, mut­ta näis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa joku esiin­tyy tin­ki­mät­tö­mä­nä las­ten edun puo­lus­ta­ja­na (kuten Eli­na homo­kes­kus­te­lus­sa), mut­ta tosia­sial­li­nen motii­vi onkin raha tai sateen­kaa­ri­per­he-ter­min inhoa­mi­nen muun homo­kam­mon ohel­la, tai mikä mil­loin­kin, itse­hil­lin­näs­tä tulee hyvin vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  124. Juha:

    Ahaa! Päi­vä­ko­ti onkin se lap­si­po­lii­si joka aut­taa nap­paa­maan pois per­heis­tä ne lap­set, joi­ta tar­vi­taan hoi­to­ko­tien ja sijais­ko­tien pyö­rit­tä­mi­seen. Jär­jes­tel­mä tar­vit­see lap­sia tasai­seen tahtiin.

    Eikö­hän kui­ten­kin tätä var­ten voi­da löy­tää hal­vem­pi ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­pi ratkaisu.

    Pahoit­te­lu­ni, Juha hyvä, mut­ta en tajun­nut lain­kaan mitä yri­tät sanoa. Oli­ko tämä jon­kin­lais­ta iro­ni­aa? Miten niin “jär­jes­tel­mä tar­vit­see lap­sia”? Tie­tääk­se­ni lap­sia, jot­ka tar­vit­si­si­vat jär­jes­tel­mää (sijais­ko­tia tai huos­taan­ot­toa) oli­si monin­ker­tai­ses­ti enem­män sii­hen näh­den, kuin­ka mon­taa voi­daan auttaa.

    Huos­taan­ot­to­pää­tök­set ovat aina vai­kei­ta, kos­ka toi­saal­ta oman van­hem­man lähei­syys on lap­sel­le tär­ke­ää, vaik­ka van­hem­pi oli­si kuin­ka kel­vo­ton. Toi­saal­ta, jos van­hem­pi on hyvin kel­vo­ton, lap­sel­le on kui­ten­kin hyvin epä­ter­veel­lis­tä olla yksi­no­maan hänen huol­let­ta­va­naan. En ole mikään eri­tyis­asian­tun­ti­ja täl­lä alal­la, mut­ta raja­ta­pauk­sis­sa pitäi­sin par­haa­na, että lap­si voi (osa­puol­ten niin toi­voes­sa) asua koto­naan van­hem­pien­sa kans­sa, mut­ta hänel­lä on myös kodin ulko­puo­li­nen ja sii­tä riip­pu­ma­ton, luo­tet­ta­va, kes­tä­vä ja mie­lui­ten päi­vit­täin tois­tu­va aikuiskontakti.

    Kai­pa tätä var­ten voi­si luo­da myös jon­kin päi­vä­ko­tien kans­sa rin­nak­kai­sen jär­jes­tel­män, mut­ta sehän se vas­ta mak­sai­si­kin man­si­koi­ta. En ymmär­rä, mik­sei­vät päi­vä­ko­dit, joi­den teh­tä­vä on hoi­taa lap­sia päi­vi­sin, voi­si hoi­taa lap­sia päi­vi­sin. Eten­kin nii­tä lap­sia, joil­le tämä hoi­to on ensiar­voi­sen tärkeää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Olen vakuut­tu­nut sii­tä, että pahoin­pi­del­lyt lap­set löy­det­täi­siin sii­nä­kin tapauk­ses­sa, e3ttä päi­vä­hoi­to-oikeus oli­si vain puo­li­päi­vää sil­loin, kun toi­nen van­hem­mis­ta on koto­na. Lap­sen etu ei pää­sään­töi­ses­ti voi vaa­tia koko­päi­vä­hoi­toa, kos­ka ei perus­kou­lu­kaan ole kokopäiväinen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  125. alek­sis, vas­taan vie­lä ker­ran lyhyes­ti. Kun kir­joi­tan sii­tä, mitä oikeas­ti on tapah­tu­nut ihmi­sen eli­no­lo­suh­tei­den (ruu­an­saan­ti, ter­veys, jne.) suh­teen, sanot, että tämä on nyt, mut­ta entä­pä tule­vai­suu­des­sa. Kun sit­ten spe­ku­loin tule­vai­suu­den kehi­tyk­sel­lä, vastaat:“kaikkea voi tapah­tua, konditionaalissa”. 

    En siis todel­la­kaan tie­dä, min­kä­lais­ta kes­kus­te­lua haluat käy­dä. Nykyi­siin tren­dei­hin voim­me tutus­tua täy­sin mitat­ta­vi­na fak­toi­na. Tule­vai­suus taas on aina ja kai­kis­sa asiois­sa epä­var­maa. Sinun alku­pe­räi­nen väit­tee­si oli se, että maa­pal­lo on menos­sa ihmi­sen eli­no­lo­suh­tei­den kan­nal­ta huo­nom­paan. Kum­paa tämä nyt kos­ki, nykyis­tä mitat­tua tie­toa vai tule­vai­suu­del­la spe­ku­loin­tia? Jos nykyis­tä, niin sit­ten sinun todel­la­kin pitäi­si pys­tyä vas­taa­maan nii­hin argu­ment­tei­hi­ni, jot­ka osoit­ta­vat kehi­tyk­sen olleen posi­tii­vis­ta. Jos taas tule­vai­suu­teen, niin sit­ten sinun tulee kyl­lä hyväk­syä minun­kin argu­men­teis­sa­ni kon­di­tio­naa­lin käyt­tö, kos­ka sinun on itse­si­kin niin pak­ko tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  126. Olen aika pit­käl­ti Eli­nan kans­sa samaa miel­tä, että on aika kal­lis­ta tou­hua pyö­rit­tää ran­kas­ti sub­ven­toi­tua päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mää sil­lä perus­teel­la, että lap­sen­suo­je­lul­li­sil­ta ongel­mil­ta sääs­ty­tään. Tämä joten­kin impli­koi, että val­tao­sa van­hem­mis­ta ei ole lain­kaan kiin­nos­tu­nut sen oman lap­sen­sa hyvin­voin­nis­ta, mut­ta kilt­ti iso­ve­li val­tio kyl­lä pitää huol­ta kaikista. 

    Jos esi­koi­sel­le hoi­toon jää­mi­nen äidin jää­des­sä äityis­lo­mal­le on hyö­dyl­lis­tä, niin mik­si van­hem­mat eivät niin teki­si? Vai onko vää­rin, että tätä pää­tös­tä teh­des­sään van­hem­mat jou­tu­vat poh­ti­maan täy­si­mää­räi­ses­ti myös sen kään­tö­puo­len, eli tuon 15 000 euron vuo­si­kus­tan­nuk­sen, kun koto­na äidin ja vau­van kans­sa olles­sa tou­hu ei mak­sa kel­le­kään mitään? 

    Kuten jo kir­joi­tin, jos pien­ten las­ten per­hei­den mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia halu­taan paran­taa, niin lisä­tään sit­ten pie­niä lap­sia kos­ke­via lap­si­li­siä. Kyl­lä lap­sien hyvin­voin­nis­ta kiin­nos­tu­neet van­hem­mat pane­vat sen lap­sen­sa päi­vä­ko­tiin, vaik­ka jou­tui­si­vat sen kus­tan­nuk­set koko­naan mak­sa­maan. Tai jos eivät pane, niin mil­lä ihmeel­lä val­tio tie­tää, että kyl­lä se päi­vä­ko­dis­sa ajan viet­tä­mi­nen on sil­le lap­sel­le sen hin­nan arvoista?

    Ja jos ne har­vat ongel­ma­ta­pauk­set on kyl­lä jär­ke­väm­pää hoi­taa aivan muil­la kei­noin kuin sil­lä, että taa­taan kai­kil­le ras­kaas­ti sub­ven­toi­tu päivähoitopaikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  127. Lap­sen etu ei pää­sään­töi­ses­ti voi vaa­tia koko­päi­vä­hoi­toa, kos­ka ei perus­kou­lu­kaan ole kokopäiväinen. 

    Tot­ta, mut­ta perus­kou­lu­lai­set eroa­vat päi­vä­ko­ti-ikäi­sis­tä sii­nä, että he eivät enää nuku päi­vä­unia. Kos­ka puo­li­päi­vä­hoi­to on han­ka­la sovit­taa vie­lä päi­vä­unia nuk­ku­vien las­ten päi­vä­ryt­miin, päi­vä­ko­deis­sa ylei­sem­min suo­si­tel­laan hoi­to­vii­kon lyhen­tä­mis­tä esi­mer­kik­sio kolmipäiväiseksi.

    Puo­li­päi­vä­hoi­to on minus­ta ok, jos siir­ty­mi­nen koko­päi­vä­hoi­dos­ta puo­li­päi­vä­hoi­toon pys­ty­tään hoi­ta­maan niin, että 1) lap­sen päi­vä­ko­ti­ryh­mä ja ‑kave­rit eivät siir­ros­sa vaih­du, 2) lap­sen päi­vä­ryt­mi pysyy lap­sel­le sopi­va­na ja 3) samas­sa hoi­to­pai­kas­sa koko­päi­vä­hoi­dos­sa ole­vien las­ten hoi­to ei täs­tä huonone.

    Kak­kos­koh­ta vaa­tii vie­lä tar­ken­nus­ta. Eska­reil­la ja kou­lu­lai­sil­la päi­vä päät­tyy puo­lil­ta­päi­vin ja he läh­te­vät tuol­loin kotiin. Leik­ki-ikäi­set ja var­sin­kin nuo­rem­mat mene­vät tuol­loin päi­vä­unil­le. Minus­ta oli­si koh­tuu­ton­ta pis­tää väsy­nyt 3–4 ‑vuo­tias lap­si käve­le­mään kotiin, kun kave­rit mene­vät levol­le ja alka­vat kuun­nel­la satua. Pie­nem­mät voi­vat nuk­kua unen­sa vau­nuis­sa, mut­ta isom­mat eivät.

    Lisäk­si pitää ottaa huo­mioon myös sen koti­hoi­dos­sa ole­van sisa­ruk­sen päi­vä­ryt­mi. Kos­ka koto­na ja päi­vä­ko­dis­sa nou­da­te­taan samaa päi­vä­ryt­miä, sii­nä vai­hees­sa kun esi­koi­nen oli­si jo val­mis koti­mat­kal­le, kuo­puk­sen kans­sa vas­ta teh­dään läh­töä hakemaan. 

    Me emme pääs­seet aina kuo­puk­sen kans­sa suo­si­tus­ten mukai­ses­ti hake­maan esi­kois­ta ennen kol­mea, kos­ka sil­loin oli­si­vat kuo­puk­sen päi­vä­unet jää­neet lii­an lyhyik­si tai väli­pa­la syö­mät­tä. Kun päi­vä­ko­dis­sa asias­ta kes­kus­tel­tiin, sanoin, etten rupea kuo­pus­ta joka päi­vä tämän vuok­si itket­tä­mään, vaan haluan antaa mah­dol­li­sim­man pal­jon huo­mio­ta esi­koi­sel­le, kun tämän hoi­to­päi­vän jäl­keen kohtaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  128. Rau­hoi­tu Saara,

    Olen var­mas­ti kym­me­nis­sä täl­lä blo­gil­la ole­vis­sa kom­men­teis­sä puol­ta­nut pien­ten las­ten koti­hoi­toa nime­no­maan kehi­tyk­sel­li­sis­tä syistä. 

    Nyt kun yhden ker­ran otan esiin myös talou­del­li­sen aspek­tin, niin se tekee minut pel­kän rahan ajattelijaksi? 

    Mik­si jokin jär­jes­tel­mä ei voi­si olla yhtä aikaa hai­tal­li­nen ja kal­lis? Eivät esiin otta­ma­ni näkö­kul­mat miten­kään ole toi­sen­sa poissulkevia. 

    (Tuo­hon Saa­ran väit­tä­mään homo­kam­mos­ta­ni en edes viit­si vas­ta­ta, niin ala-arvoi­nen se on.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  129. Var­mas­ti pahoin­pi­del­lyt lap­set löy­de­tään puo­li­päi­väi­ses­sä­kin hoi­dos­sa, sii­nä Osmo on täy­sin oikeassa. 

    Mut­ta tule­vat­ko pahoin­pi­del­lyt lap­set lain­kaan päi­vä­hoi­don pii­riin? Kysees­sä­hän on sub­jek­tii­vi­nen oikeus ei sub­jek­tii­vi­nen pakko. 

    Eli en lain­kaan ole vakuut­tu­nut, että ne “pahim­mat tapauk­set” seu­lou­tu­vat juu­ri päi­vä­hoi­don kaut­ta. Uskon, että lap­sen suku, muu lähi­pii­ri ja naa­pu­rus­to on ihan yhtä rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa lap­sen kal­toin­koh­te­lun havain­noin­nin suh­teen kuin päiväkoti. 

    Käsit­tääk­se­ni päi­vä­ko­deis­ta teh­dään hyvin vähän las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia mui­hin kana­viin näh­den. Mut­ta tätä en ole tarkistanut. 

    Parem­pi rat­kai­su kuin sub­jek­tii­vi­nen päivähoito-oikeus: 

    Neu­vo­la­toi­min­taa voi­si tehos­taa siten, että ter­vey­den­hoi­ta­jien tar­kas­tuk­sia oli­si esim. kol­me ker­taa vuo­des­sa ja yhdel­lä ker­ral­la näis­tä oli­si lap­siin eri­kois­tu­nut psy­ko­lo­gi pai­kal­la arvioi­mas­sa las­ta ter­vey­den­hoi­ta­jan ohella. 

    Mikä­li las­ta ei kut­sun­nois­sa saa­tai­si kos­kaan pai­kal­le, niin voi­si olla käy­tös­sä erään­lai­nen “kevyt” las­ten­suo­je­luil­moi­tus ter­vey­den­huol­lon tahol­ta, joka vel­vot­tai­si las­ten­suo­je­lu­vi­ran­omai­set ottaa­maan lap­sen tilan­tees­ta sel­vää ilman, että läh­tö­koh­ta­na kui­ten­kaan on mikään kaltoinkohteluepäily.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  130. Saa­ra,

    Mai­nit­se­ma­ni poi­ka oli luku­vuo­den alus­sa aivan mah­do­ton. Sel­vä tark­kis­ta­paus, kuten muu­ta­ma muu­kin samal­ta luo­kal­ta; mut­ta tark­kai­lu­luo­kat oli­vat jo täynnä.

    Tark­kai­lu­luo­kat lope­tet­tiin jo 80-luvul­la eli lie­net vähin­tään vii­si­kymp­pi­nen ihmi­nen, mikä­li olet kou­lua­vus­ta­ja­na ollut tähän aikaan. 

    Ker­to­muk­ses­sa­si oli muu­ten­kin omi­tui­suuk­sia: mikä on huos­taan­o­ton yritys? 

    Kun­nan sosi­aa­li­lau­ta­kun­ta tekee huos­taan­ot­to­pää­tök­sen sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den lausun­to­jen poh­jal­ta. Mikä­li huol­ta­ja tätä vas­tus­taa, niin asia vah­vis­te­taan (tai ollaan vah­vis­ta­mat­ta) hal­lin­to-oikeu­des­sa. Sil­lä ei ole sinän­sä mitään mer­ki­tys­tä, mitä miel­tä huol­ta­ja on. Jos huos­taan­ot­to kat­so­taan tar­peel­li­sek­si, se toteu­te­taan vii­me kädes­sä poliisivoimin. 

    Eli mikä ihmeen “huos­taan­ot­toa yri­tet­tiin”..? Eivät ne yri­tyk­sik­si jää, jos pää­tös on voi­mas­sa ja jos pää­tös­tä ei ole ei huos­taan­ot­toa voi “yrit­tääk­kään”.

    Toi­sek­si tun­tuu nime­no­maan pahan­tah­toi­sel­ta vih­jai­lul­ta, että joku äiti haluai­si pitää lap­sen­sa vain lap­si­li­sän takia. Lap­si­li­sä yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tuk­sel­la on 146 euroa kuus­sa. Se kat­taa ehkä lap­sen kulut, jos syöt­tää vaa­ti­ma­ton­ta ruo­kaa, ostaa vaat­teet kirp­pik­sil­tä ja lap­si ei har­ras­ta mitään, ei saa pol­ku­pyö­rää, luis­ti­mia, jou­lu­lah­jo­ja jne. 

    Mut­ta ei lap­si­li­säl­lä tie­naa­maan pää­se kukaan. Ja mis­tä opet­ta­ja näin päät­te­li? Äiti­kö ihan itse oli sano­nut, että ei väli­tä pens­kas­ta pas­kan ver­taa, mut­ta kun­han saa lapsilisän. 

    Ei kovin uskottavaa!

    Äidin vas­ta­rin­ta tera­pioi­hin ym. näh­den tus­kin joh­tuu sii­tä, että hän viis vei­saa lap­ses­taan. Ehkä hän on hädis­sään — häpe­ää riit­tä­mät­tö­myyt­tään, pel­kää seu­rauk­sia, esim. juu­ri huos­taan­ot­toa tai on vain muu­ten viran­omais­val­ta­vas­tai­nen. Välin­pi­tä­mä­tön vai­ku­tel­ma voi olla erään­lai­nen defen­sii­vi­nen reak­tio pikem­min­kin kuin että äiti ei lain­kaan välit­täi­si lapsestaan. 

    Annoit kuvan ammat­ti­kas­vat­ta­jan asiat­to­mas­ta suh­tau­tu­mi­ses­ta pojan äitiin, sik­si vas­ta­sin kuten vas­ta­sin. Jos annet­tu kuva oli vää­rä, niin hyvä niin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  131. Olen var­mas­ti kym­me­nis­sä täl­lä blo­gil­la ole­vis­sa kom­men­teis­sä puol­ta­nut pien­ten las­ten koti­hoi­toa nime­no­maan kehi­tyk­sel­li­sis­tä syistä. 

    Pien­ten las­ten koti­hoi­to on Suo­mes­sa jo erin­omai­sen hyvin tuet­tua, suu­rin osa alle kol­me­vuo­tiais­ta on koti­hoi­dos­sa, samoin suu­ri osa leikki-ikäisistä.

    Et ole vie­lä pys­ty­nyt aina­kaan minua vakuut­ta­maan sii­tä, että nyt päi­vä­hoi­dos­sa ole­vien las­ten siir­tä­mi­nen väki­sin koti­hoi­toon, pal­ve­li­si juu­ri näi­den siir­ret­tä­vien las­ten etua. Sen sijaan olet kyl­lä lei­man­nut jokai­sen tilan­teen, mis­sä siir­to oli­si lap­sen edun vas­tais­ta mar­gi­naa­li­sek­si tai vai­en­nut kokonaan.

    Kun tar­peek­si mon­ta mar­gi­naa­lis­ta ryh­mää pis­te­tään yhteen, niin ryh­män koko kas­vaa ihan mer­kit­tä­väk­si. Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että nii­den las­ten osuus päi­vä­hoi­toi­käi­sis­tä, jot­ka täl­lai­ses­ta pak­ko­siir­ros­ta oikeas­ti hyö­tyi­si­vät on var­sin mar­gi­naa­li­nen. Hei­dät saa­nee koti­hoi­toon hel­pom­min­kin, esi­mer­kik­si luo­mal­la hoitopaikkatakuu.

    Kun pelk­kiä tilas­to­ja kat­so­taan, niin nii­den mukaan lap­set teke­vät päi­vä­hoi­dos­sa pidem­pää päi­vää ja viik­koa, mitä nämä lap­set oikeas­ti teke­vät, kos­ka kukaan ei kiel­lä hake­mas­ta las­ta aikai­sem­min kuin on sovit­tu tai pitä­mäs­tä yli­mää­räi­siä vapaa­päi­viä. Sen sijaan sovit­tua pidem­mis­tä päi­vis­tä ja yli­mää­räi­sis­tä hoi­to­päi­vis­tä tulee kyl­lä sanomista. 

    Neu­vo­la­toi­min­taa voi­si tehos­taa siten, että ter­vey­den­hoi­ta­jien tar­kas­tuk­sia oli­si esim. kol­me ker­taa vuo­des­sa ja yhdel­lä ker­ral­la näis­tä oli­si lap­siin eri­kois­tu­nut psy­ko­lo­gi pai­kal­la arvioi­mas­sa las­ta ter­vey­den­hoi­ta­jan ohella. 

    Yri­tät­kö ihan tosis­sa­si väit­tää, että tuos­sa tuli­si kaik­ki sel­lai­nen ilmi, mikä käy ilmi päi­vit­täi­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä? Entä mitä sit­ten, jos jotain ilme­nee, joka vaa­tii tukea, mut­tei vie­lä huos­taan­ot­toa. Nykyi­sel­lään täl­lai­set lap­set saa­vat tukea kas­vuun­sa päi­vä­ko­dis­ta, mut­ta tai­tai­si moni täl­lai­nen lap­si jää­dä päi­vä­ko­tiin vie­mät­tä, jos vie­mi­nen samal­la lei­mai­si van­hem­man joten­kin huo­nok­si vanhemmaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  132. Saa­ra:

    Kun tilan­ne muut­tui yli­pää­se­mät­tö­män han­ka­lak­si, minut mää­rät­tiin hänen hen­ki­lö­koh­tai­sek­si avus­ta­jak­seen ja menin hänen muka­naan myös päi­vä­ko­tiin kou­lun jälkeen. 

    Onko täl­lai­sia jär­jes­te­lyi­tä ole­mas­sa? En ole kos­kaan kuul­lut­kaan, että kou­lu­lai­set meni­si­vät kou­lu­päi­vän jäl­keen päiväkotiin. 

    Tar­koi­tit­ko ilta­päi­vä­ker­hoa, joka on samois­sa tiloissa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  133. Riit­ta:

    Et ole vie­lä pys­ty­nyt aina­kaan minua vakuut­ta­maan sii­tä, että nyt päi­vä­hoi­dos­sa ole­vien las­ten siir­tä­mi­nen väki­sin koti­hoi­toon, pal­ve­li­si juu­ri näi­den siir­ret­tä­vien las­ten etua. 

    Oli­pa olkiuk­ko­jen olkiuk­ko. Kukaan ei minus­ta ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa puhu­nut kenen­kään väki­sin siir­tä­mi­ses­tä yhtään mihin­kään. Minus­ta kes­kus­te­lu on kos­ke­nut vain sitä, kuka tou­hun mak­saa, eli onko kai­kil­la oikeus ran­kas­ti sub­ven­toi­tuun päi­vä­hoi­toon vai ei. Vaik­ka päi­vä­hoi­to ei oli­si ran­kas­ti sub­ven­toi­tua, niin kukaan ei kiel­lä van­hem­pia pane­mas­ta las­taan päi­vä­hoi­toon omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Tämä oli­si­kin vai­ke­aa, ottaen huo­mioon, että päi­vä­hoi­don tar­joa­mi­nen on täy­sin sal­lit­tu elinkeino.

    Minus­ta kyse lap­sen edun sijaan on ennem­min­kin sii­tä, että onko etu niin suu­ri, että se oikeut­taa nykyi­sen­kal­tai­sen sub­ven­tion. Tai ei edes tuos­ta, vaan oikeas­taan vain sii­tä, että onko nii­den lap­sis­taan välit­tä­mät­tö­mien van­hem­pien las­ten niin iso, että sub­ven­tio on oikeu­tet­tu. Lap­sis­taan välit­tä­vät van­hem­mat­han huo­mioi­vat lap­sen­sa edun joka tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  134. Kari:

    Se, että yksit­täi­nen kult­tuu­ri tuho­aa itsen­sä syys­tä tai toi­ses­ta on ihan eri asia kuin puhua sii­tä, että ihmis­kun­nal­la elä­mi­sen edel­ly­tyk­set tuhou­tu­vat tai muut­tu­vat edes huo­nom­paan suuntaan. 

    Hyvä point­ti. Se, mitä “kult­tuu­ril­la” voi­daan nyky­ään tar­koit­taa, ei suo­raan ver­tau­du sato­jen vuo­sien takai­seen aikaan, kun yhteis­kun­nat eli­vät pal­jon pie­nem­mäs­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa. Mä olen täs­sä rin­nas­ta­nut aika yksioi­koi­ses­ti län­si­mai­sen nyky­kult­tuu­rin yhdek­si his­to­rial­li­sek­si kult­tuu­rik­si, vaik­ka se on levin­nyt kai­kil­le man­te­reil­le ja kie­lia­lueil­le. Nykyi­sen suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin ympä­ris­tö­on­gel­mat eivät oikein ole irro­tet­ta­vis­sa maa­il­man ongel­mis­ta edes pai­kal­li­sis­sa mittakaavoissa.

    Mitä tulee kuvaa­maa­si kehi­tyk­seen, löy­tyy sii­hen myös poik­keuk­sia. 1800-luvul­la monet län­si­mai­set meri­mie­het kar­ka­si­vat lai­vois­taan elääk­seen kuta­kuin­kin kivi­kau­tis­ta kult­tuu­ria Tyy­nen­me­ren vie­raan­va­rais­ten kan­so­jen paris­sa “para­tii­si­saa­ril­la”. Hei­dän näkö­kul­mas­taan elä­mi­sen edel­ly­tyk­set eivät siis olleet kul­ke­neet sivis­tyk­sen myö­tä parem­paan. Vas­taa­via esi­merk­ke­jä löy­tyy lähem­pää­kin, olen­nais­ta lie­nee se, miten elin­kel­poi­suus mää­ri­tel­lään. Pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta sii­hen, että kes­kiar­vois­ta­vat mit­ta­rit eivät ota huo­mioon sitä, että yksit­täi­sil­lä yhtei­söil­lä voi elä­män edel­ly­tyk­set koos­tua hyvin eri­lai­sis­ta aineksista. 

    Ei bio­di­ver­si­teet­ti ole mikään jär­jes­tel­mä. Eko­sys­tee­mi (joka on jär­jes­tel­mä) kyl­lä “sää­te­lee” itse­ään *), mut­ta bio­di­ver­si­teet­ti on vain yksi muut­tu­ja, ei mikään itsei­sar­vo. Eikä ole mil­lään objek­tii­vi­sel­la mit­ta­ril­la oikein sanoa, että suu­rem­pi bio­di­ver­si­teet­ti oli­si parem­pi asia per se 

    Hyvä täs­men­nys. Tar­koi­tin vain, että mah­dol­li­sim­man laa­ja diver­si­teet­ti mah­dol­lis­taa mah­dol­li­sim­man moni­puo­li­sia eko­sys­tee­me­jä. Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että mas­sii­vi­sia­kin eko­sys­tee­me­jä, kuten koral­li­riut­to­ja, on tuhou­tu­mas­sa mitä moni­tui­sim­mis­ta syis­tä. Sitä, mihin kaik­keen ne vai­kut­ta­vat, ei tie­de­tä, ja on mah­dol­lis­ta, että jon­kin kes­kei­sen eko­sys­tee­min vau­rioi­tu­mi­nen syn­nyt­tää ker­ran­nais­vai­ku­tuk­si­na kata­stro­fe­ja. Sik­si voi­ta­nee suht tur­val­li­ses­ti sanoa lon­kal­ta­kin, että mah­dol­li­sim­man laa­ja bio­di­ver­si­teet­ti on hyvä “hen­ki­va­kuu­tus”.

    Samu­li:

    Olet aivan oikeas­sa, kes­kus­te­lun epä­mää­räi­syy­det juon­tu­vat epä­mää­räi­ses­ti käyt­tä­mis­tä­ni käsit­teis­tä. Nyky­ajan ympä­ris­tö­on­gel­mat ovat koke­muk­sel­li­ses­ti hyvin­kin abstrak­te­ja ja peri­ka­toen­nus­tuk­set valis­tu­nei­ta arvauk­sia. On var­maan ihan tot­ta, että elä­mi­sen edel­ly­tyk­set ovat vää­jää­mät­tö­mäs­ti paran­tu­neet, jos mit­ta­rik­si ote­taan esim. eli­ni­kiä. Tot­ta myös sekin, että pie­leen mene­viä asioi­ta on mah­dol­lis­ta oikais­ta. Samaan aikaan tuu­ta­taan tut­ki­muk­sia, joi­den mukaan ihmis­kun­ta on tär­vel­lyt elä­män­sä edel­ly­tyk­siä peruut­ta­mat­to­mal­la taval­la. Mitä se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä, vaih­te­lee sen mukaan kenel­tä kysy­tään. Suh­teel­li­sen laa­ja kon­sen­sus val­lit­see kui­ten­kin esim. sen suh­teen, että suu­ri hii­li­diok­si­din­tuot­to ilma­ke­hään syn­nyt­tää lop­pu­tu­lok­se­na itse­ään ruok­ki­van hal­lit­se­mat­to­man kas­vi­huo­neil­miön, joka tekee täs­tä pla­nee­tas­ta suu­res­sa mää­rin asuin­kel­vot­to­man hukut­taen koko­nai­sia val­tioi­ta mereen. Spe­ku­laa­tiot esim. sen suh­teen, tulee­ko sula­van tun­dran metaa­ni­pääs­töt teke­mään sen jo nyky­ti­lan­tees­sa vaih­te­le­vat. Jot­ta tämän asian spe­ku­la­tii­vi­nen luon­ne koros­tui­si, täy­tyy samaan sys­syyn sanoa, että 70-luvul­la kaa­vail­tiin hii­li­diok­si­din mas­sii­vis­ta lisää­mis­tä ilma­ke­hään lääk­keek­si tulos­sa ole­val­le seu­raa­val­le jääkaudelle.

    Jot­ta näis­tä ske­naa­riois­ta voi­si kes­kus­tel­la kon­di­tio­naa­lin ulko­puo­lel­la, tar­vit­tai­siin joko tie­deyh­tei­sön laa­jas­ti hyväk­sy­miä tut­ki­muk­sia tai kon­kreet­ti­sia havain­to­ja. Itsel­lä­ni on jäl­kim­mäi­siä lähin­nä Suo­men ran­ni­kon Itä­me­res­tä, jon­ka kehi­tys lyhyel­lä aika­vä­lil­lä on ollut jär­kyt­tä­vä esim. levien lisään­ty­mi­sen, kalas­ton kehi­tyk­sen ja samen­tu­mi­sen suh­teen. Syön pal­jon meres­tä pyy­tä­mää­ni kalaa. Saa­lis­mää­ris­sä ja ympä­ris­tö­myr­kyis­sä mitat­tu­na pidän Itä­me­ren elin­kel­poi­suus­ke­hi­tys­tä nega­tii­vi­se­na. Itä­me­ren tule­va kehi­tys vai­kut­taa rehe­vöi­ty­mi­sen suh­teen myös nega­tii­vi­sel­ta. Glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa Itä­me­ri on tie­tys­ti vain yksi lätäk­kö eikä sen tuot­ta­mas­ta kala­mää­räs­tä rii­pu monen­kaan ihmi­sen hen­ki. Itä­me­ren ran­to­jen ihmi­set elä­vät ter­veem­pi­nä, kyl­läi­sem­pi­nä ja pidem­pään vuo­si vuo­del­ta. Sil­ti per­suk­sis­sa­ni tuta­jaa kuti­na, että täs­tä huo­li­mat­ta Itä­me­ren elin­kel­poi­suus­ke­hi­tys ihmi­sel­le (vai­ko ken­ties vain minul­le?) on negativiinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  135. Eli­na,

    Täs­sä vas­tauk­sia kysy­myk­siin, jot­ka jäi­vät ker­to­muk­ses­sa­ni askarruttamaan.

    Tark­kai­lu­luok­ka-ihmet­te­lyy­si en oikein osaa vas­ta­ta, kos­ka muis­te­len kysei­sen eri­tyi­so­pet­ta­jan pahoi­tel­leen, ettei näi­tä muu­ta­maa oppi­las­ta saa­tu tark­kik­sel­le, joka oli­si hänen mie­les­tään ollut heil­le sopi­va ympä­ris­tö. Hei­dät oli sijoi­tet­tu eri­tyi­so­pe­tuk­seen (pien­ryh­mä), johon puo­les­taan eivät mah­tu­neet kaik­ki oppi­mis­vai­keuk­sien kans­sa pai­ni­vat, kos­ka nämä muu­ta­mat rasa­vil­lit (oikeas­ti pitäi­si sanoa seko­päät, mut­ta sil­loin kuu­los­tan sil­tä kuin en välit­täi­si heis­tä, mikä ei ole tot­ta) vara­si­vat paik­ko­ja. Oppi­mis­vai­keuk­sia heil­lä ei ollut. Ryh­mä­dy­na­miik­ka aiheut­ti hyvin suur­ta tehot­to­muut­ta, kun jon­kin ver­ran kär­jis­täen luok­ka-asteen fik­suim­mat ja vai­keim­mat oppi­laat jou­dut­tiin pitä­mään hitaim­pien kans­sa samas­sa ryh­mäs­sä. Ehkä muis­tin vää­rin, ja opet­ta­jan pahoit­te­lu kos­ki­kin sitä, että tark­kik­set oli lope­tet­tu. Tämä tapah­tui Tam­pe­reel­la 90-luvun lopussa.

    Huos­taan­ot­toa yri­tet­tiin saa­da teh­tyä äidin kans­sa yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä, kos­ka väki­sin teh­ty­jen oli havait­tu vai­kut­ta­van kiel­tei­ses­ti lap­sen oloi­hin. Täs­tä syys­tä aina­kaan sinä aika­na kun itse olin kuviois­sa, huos­taa­no­tos­sa ei edet­ty. Sijais­per­het­tä muis­taak­se­ni etsit­tiin mut­ta ei löydetty.

    Päi­vä­ko­ti­jär­jes­te­ly oli poik­keuk­sel­li­nen. Lap­si ei pys­ty­nyt ole­maan kovin pit­kää päi­vää kou­lus­sa, joten opet­ta­ja oli joten­kin saa­nut jär­jes­tet­tyä hänel­le päi­vä­hoi­to­pai­kan parin ilta­päi­vä­tun­nin ajak­si. Kysees­sä oli siis ihan päi­vä­ko­ti, ei kerho.

    Toi­sek­si tun­tuu nime­no­maan pahan­tah­toi­sel­ta vih­jai­lul­ta, että joku äiti haluai­si pitää lap­sen­sa vain lap­si­li­sän takia. Lap­si­li­sä yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tuk­sel­la on 146 euroa kuus­sa. Se kat­taa ehkä lap­sen kulut, jos syöt­tää vaa­ti­ma­ton­ta ruo­kaa, ostaa vaat­teet kirp­pik­sil­tä ja lap­si ei har­ras­ta mitään, ei saa pol­ku­pyö­rää, luis­ti­mia, jou­lu­lah­jo­ja jne.

    No ruo­kaa se poi­ka ei tain­nut aina­kaan kovin sään­nöl­li­ses­ti koto­naan saa­da. Voi olla, että hän itse myös lii­oit­te­li tilan­net­ta kysyt­täes­sä (en kyl­lä itse usko tätä), mut­ta kyl­lä hänel­lä aina kou­lus­sa kova näl­kä oli — eten­kin maa­nan­tai­sin. Yrit­ti jos­kus pyy­tää, että pää­si­si vie­lä päi­vän lopuk­si uudel­leen syömään.

    Vaat­tei­ta hänel­le ymmär­tääk­se­ni hank­ki­vat jot­kut suku­lai­set. Har­ras­tus­vä­li­neis­tä ei puhet­ta­kaan, saa­ti joululahjoista.

    Mut­ta ei lap­si­li­säl­lä tie­naa­maan pää­se kukaan. Ja mis­tä opet­ta­ja näin päät­te­li? Äiti­kö ihan itse oli sano­nut, että ei väli­tä pens­kas­ta pas­kan ver­taa, mut­ta kun­han saa lapsilisän.

    Kyl­lä tämä tapaus kai­ken­lais­ta sel­lais­ta suus­taan pääs­te­li, jota ei uskoi­si huol­ta­jan voi­van sanoa; mm. että ei suos­tu kul­jet­ta­maan poi­kaa vai­val­la han­kit­tuun tera­pi­aan, kos­ka ben­sii­ni mak­saa lii­kaa. Tai että ei todel­la­kaan aio lukea lap­sel­leen kir­jo­ja (olim­me kou­lus­sa havain­neet, että poi­ka naut­ti täs­tä ja oli hyvin kiin­nos­tu­nut tie­tyis­tä tari­nois­ta). Lap­si­li­sä­asi­aa en ollut itse kuu­le­mas­sa, enkä ole var­ma oli­ko tämä hen­ki­lön oma ilmoi­tus. Mut­ta enpä ihmet­te­li­si, vaik­ka hän ei oli­si teh­nyt tulo/menolaskelmia yhtä huo­lel­li­ses­ti kuin sinä tuos­sa (= ollen­kaan). Hän toden­nä­köi­ses­ti tui­jot­ti lähin­nä sitä, min­kä ver­ran rahaa tilil­le tulee.

    Äidin vas­ta­rin­ta tera­pioi­hin ym. näh­den tus­kin joh­tuu sii­tä, että hän viis vei­saa lap­ses­taan. Ehkä hän on hädis­sään — häpe­ää riit­tä­mät­tö­myyt­tään, pel­kää seu­rauk­sia, esim. juu­ri huos­taan­ot­toa tai on vain muu­ten viran­omais­val­ta­vas­tai­nen. Välin­pi­tä­mä­tön vai­ku­tel­ma voi olla erään­lai­nen defen­sii­vi­nen reak­tio pikem­min­kin kuin että äiti ei lain­kaan välit­täi­si lapsestaan.

    Tot­ta kai kaik­ki psy­ko­so­si­aa­li­set ongel­mat vii­me kädes­sä kum­pua­vat hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta hädäs­tä ja tra­ge­dias­ta. Mut­ta tämän ymmär­tä­mi­nen ei näi­den ihmis­ten lap­sia pal­jon auta, kun tilan­ne on pääl­lä. Oli­vat­pa syyt mai­ni­tun hen­ki­lön käy­tök­seen mitä hyvän­sä, käy­tän­nös­sä todel­la näyt­ti sil­tä kuin hän ei lain­kaan välit­täi­si, ja näis­sä asiois­sa käy­tän­tö rat­kai­see. Tämä äiti oli­si tar­vin­nut vuo­sien tera­pi­aa, talou­del­lis­ta neu­vo­nan­ta­jaa, kat­kai­su­hoi­toa ja ties mitä kaik­kea, ja tie­ten­kin myön­tei­nen lop­pu­tu­los oli­si edel­lyt­tä­nyt hänen omaa sitou­tu­mis­taan näi­hin. Vaik­ka hän­tä oli­si ter­veh­ty­mi­nen kiin­nos­ta­nut­kin, sii­hen oli­si men­nyt usei­ta vuo­sia. Lap­ses­ta huo­leh­ti­mi­nen ja hänen kas­vat­ta­mi­sen­sa ei voi odot­taa niin kauan.

    Sain tosi­aan sen kuvan, että tämä tapaus ei kui­ten­kaan ollut niin paha, että huos­taan­ot­toa oli­si ryh­dyt­ty teke­mään vas­toin huol­ta­jan tah­toa. Ei vaik­ka poi­ka tuli välil­lä kou­luun var­ta­lo täyn­nä suu­ria mus­tel­mia ja veren­pur­kau­mia. Pahem­pia­kin tapauk­sia kuu­lem­ma oli — nii­tä, jot­ka otet­tiin huos­taan mitään kyselemättä.

    Minä en pys­tyi­si kes­tä­mään sel­lais­ta aja­tus­ta, että täl­lais­ten per­hei­den lap­set eivät edes päi­vä­hoi­toon pää­si­si muu­ten kuin van­hem­pien vai­van­nä­köä edel­lyt­tä­vän tar­ve­har­kin­nan kaut­ta (joka efek­tii­vi­ses­ti mer­kit­see, että eivät pääse).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  136. Kukaan ei minus­ta ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa puhu­nut kenen­kään väki­sin siir­tä­mi­ses­tä yhtään mihinkään. 

    Sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den pois­ta­mi­nen, mitä Eli­na ajaa, tar­koit­taa juu­ri­kin tätä pakkosiirtua.

    Lap­sis­taan välit­tä­vät van­hem­mat­han huo­mioi­vat lap­sen­sa edun joka tapauksessa. 

    … niis­sä rajois­sa, min­kä per­heen käy­tet­tä­vis­sä ole­vat raha­va­rat anta­vat myöten. 

    No ruo­kaa se poi­ka ei tain­nut aina­kaan kovin sään­nöl­li­ses­ti koto­naan saa­da. Voi olla, että hän itse myös lii­oit­te­li tilan­net­ta kysyt­täes­sä (en kyl­lä itse usko tätä), mut­ta kyl­lä hänel­lä aina kou­lus­sa kova näl­kä oli – eten­kin maanantaisin. 

    Päi­vä­ko­dis­sa, koko­päi­vä­hoi­dos­sa, täl­lai­nen lap­si saa kol­me ate­ri­aa (aamu­pa­la, lou­nas, väli­pa­la), puo­li­päi­vä­hoi­dos­sa ja kou­lus­sa vain lounaan.

    Yrit­ti jos­kus pyy­tää, että pää­si­si vie­lä päi­vän lopuk­si uudel­leen syömään. 

    Pää­si­kö? Nämä ovat sen ver­ran mar­gi­naa­li­sia tapauk­sia, että täl­lai­sen mah­dol­li­suu­den jär­jes­tä­mi­nen lie­nee vain asen­ne­ky­sy­mys. Lai­tos­keit­tiöis­sä men­nee päi­vit­täin pal­jon ruo­kaa haaskiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  137. Jos lap­si tulee kou­luun var­ta­lo täyn­nä sel­viä pahoin­pi­te­lyn merk­ke­jä, kou­lun vel­vol­li­suus on teh­dä välit­tö­mäs­ti riko­sil­moi­tus ja saat­taa lap­si lää­kä­rin tutkimuksiin. 

    Polii­si ottaa puo­les­taan heti yhteyt­tä päi­vys­tä­viin las­ten­suo­je­lu­vi­ran­omai­siin ja täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa toden­nä­köi­ses­ti täyt­ty­vät kii­reel­li­sen huos­taan­o­ton kriteerit. 

    Jokin lenk­ki täs­sä nyt siis on pahas­ti lai­min­lyö­nyt asian­sa, jos jää­tiin vain odot­te­le­maan ja ihmettelemään.

    Yhtei­sym­mär­ryk­sel­lä äidin kans­sa ei tule olla mitään mer­ki­tys­tä, jos las­ta on hakat­tu, hei­tel­ty pit­kin sei­niä tms. Polii­si sit­ten sel­vit­tää, onko äiti pahoin­pi­te­li­jä. Voi­han teki­jä olla joku muu­kin, vaik­ka­pa äidin mie­sys­tä­vä, eli kyl­lä äidil­lä oikeus­tur­va on kuten kai­kil­la muil­la­kin rikok­ses­ta epäilyillä. 

    Ensi­si­jais­ta kui­ten­kin on on saa­da lap­si tur­vaan eli hätä­si­joi­tuk­seen. Eli ensin hut­ki­taan ja sit­ten vas­ta tut­ki­taan, kun tilan­ne on noin vakava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  138. Riit­ta ehdo­tuk­ses­ta­ni psy­ko­lo­gin läs­nä­olos­ta neuvolatarkastuksissa: 

    Yri­tät­kö ihan tosis­sa­si väit­tää, että tuos­sa tuli­si kaik­ki sel­lai­nen ilmi, mikä käy ilmi päi­vit­täi­ses­sä kanssakäymisessä?

    Lap­siin eri­kois­tu­neel­la psy­ko­lo­gil­la on käy­tet­tä­vis­sään kei­no­va­li­koi­ma, jol­la voi pal­jas­tua jotain, mikä nime­no­maan ei näy joka­päi­väi­ses­sä kanssakäymisessä. 

    Lai­min­lyö­ty tai pahoin­pi­del­ty lap­si voi olla vain esi­mer­kik­si hie­man vetäy­ty­vä ja hyvin “kilt­ti­kin” hoidossa. 

    Ei lähi­hoi­ta­ja-kou­lu­tus anna kovin hyviä val­miuk­sia huo­ma­ta lap­sen olo­suh­tei­den puut­tei­ta, mikä­li ne eivät ole ilmi­sel­viä: likai­suut­ta, poik­kea­vaa näl­käi­syyt­tä, aina aamui­sin vii­nal­ta tuok­sah­ta­va, lap­sel­le räy­hää­vä van­hem­pi ym. Muut asiat ilman asian­mu­kais­ta kou­lu­tus­ta ovat ylei­sen fik­suu­den ja elä­män­ko­ke­muk­sen varassa. 

    Ja seit­se­män­nen ker­ran: sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus on aivan lii­an ras­kas ins­ti­tuu­tio las­ten­suo­je­lul­li­se­na välineenä. 

    On las­ket­tu, että jos sub. pho puret­tai­siin, pää­kau­pun­ki­seu­dul­la sääs­tet­täi­siin jopa 40 mil­joo­naa euroa. Täl­lä rahal­la jär­jes­te­lee jo las­ten­suo­je­lua, neu­vo­la- ja ker­ho­toi­min­taa aika pitkälle. 

    Entä mitä sit­ten, jos jotain ilme­nee, joka vaa­tii tukea, mut­tei vie­lä huostaanottoa.

    Niin kuin muu­ten­kin vas­taa­vis­sa tilan­teis­sa rea­goi­daan avo­huol­lon toi­men­pi­tein tai sijoi­tuk­sin. Mal­lis­sa­ni oli­si siis mah­dol­li­suus anoa päi­vä­hoi­to­paik­kaa, jos van­hem­pien psy­ko­so­si­aa­li­nen tilan­ne, sai­raus tai vam­ma vai­keut­taa mer­kit­tä­väs­ti lap­sen hoitoa. 

    Eli­na ei vas­taa kaik­keen ja Riit­ta syyttää: 

    […] tai vai­en­nut kokonaan.

    Taker­rut niin syväl­le kon­kre­ti­aan ja jot­kut argu­ment­ti­si ovat niin kum­mal­li­sia, ettei minul­la ole oikein nii­hin mitään sanot­ta­vaa. Kir­joi­tat muun muassa:

    Minus­ta oli­si koh­tuu­ton­ta pis­tää väsy­nyt 3–4 ‑vuo­tias lap­si käve­le­mään kotiin, kun kave­rit mene­vät levol­le ja alka­vat kuun­nel­la satua. Pie­nem­mät voi­vat nuk­kua unen­sa vau­nuis­sa, mut­ta isom­mat eivät.

    Ensin­nä­kään 3–4 ‑vuo­ti­aat har­voin nuk­ku­vat enää päi­vä­unia muu­ten kuin päi­vä­ko­dis­sa, jos­sa se kat­so­taan koko­päi­vä­hoi­don ras­kau­den vuok­si vält­tä­mät­tö­mäk­si tämän­kin ikäi­sel­le. Ja jos nyt tämän ikäi­nen vie­lä ne unen­sa tar­vit­see, niin eikö­hän lap­sen voi ryt­mit­tää yöunil­le niin, että jak­saa puo­lel­ta päi­vin kävel­lä kotiin ja nuk­kua sit­ten siel­lä unensa. 

    Rii­tan ongel­mat jatkuvat: 

    Lisäk­si pitää ottaa huo­mioon myös sen koti­hoi­dos­sa ole­van sisa­ruk­sen päi­vä­ryt­mi. Kos­ka koto­na ja päi­vä­ko­dis­sa nou­da­te­taan samaa päi­vä­ryt­miä, sii­nä vai­hees­sa kun esi­koi­nen oli­si jo val­mis koti­mat­kal­le, kuo­puk­sen kans­sa vas­ta teh­dään läh­töä hakemaan. 

    Huoh, ei voi muu­ta kuin sanoa, että vai­kea­ta on. 

    Eikö­hän sen kuo­puk­sen sit­ten voi lait­taa vähän aikai­sem­min unil­le tai jotain. Mik­si ihmees­sä koto­na ja päi­vä­ko­dis­sa pitäi­si olla sama rytmi? 

    Eli en nyt näe rele­vant­ti­na sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den puol­ta­mis­pe­rus­tee­na päi­vä­unien ryt­mi­tyk­sen haas­tet­ta Tampereella. 

    Jos nyt kak­si­kin las­ta tekee koh­ta­lai­sen tiu­haan, niin tulee varau­tua jon­kin­lai­sen orga­ni­soin­ti­ky­vyn tar­pee­seen. Ihan kaik­kea ei täl­lä­kään het­kel­lä hoi­de­ta yhteis­kun­nan puo­les­ta sub­jek­tii­vi­ses­ta päi­vä­hoi­to-oikeu­des­ta huolimatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  139. Riit­ta:

    Sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den pois­ta­mi­nen, mitä Eli­na ajaa, tar­koit­taa juu­ri­kin tätä pakkosiirtua. 

    Miten ihmees­sä? Eihän oikeu­den pois­ta­mi­nen tar­koi­ta pakon teke­mis­tä. Suo­men sys­tee­mi on erit­täin poik­keuk­sel­li­nen maa­il­mas­sa, mut­ta ei tämä tar­koi­ta sitä, ettei­kö muu­al­la maa­il­mas­sa oli­si päi­vä­ko­te­ja tai perhepäivähoitoa. 

    niis­sä rajois­sa, min­kä per­heen käy­tet­tä­vis­sä ole­vat raha­va­rat anta­vat myöten. 

    Aivan kuten kai­kis­sa muis­sa­kin asiois­sa! Lap­sel­le oste­taan pol­ku­pyö­rä, vie­dään hänet jal­ka­pal­lo­har­joi­tuk­siin, pia­no­tun­nil­le jne. sen mukaan, miten per­heen rahat riit­tä­vät. Point­ti täs­sä on se, että minus­ta per­he on se oikea taho päät­tä­mään sii­tä, onko jokin asia sii­hen kulu­van rahan arvois­ta, kos­ka nor­maa­li­ta­pauk­sis­sa van­hem­mat edus­ta­vat par­hai­ten lap­sen etua.
    (minus­ta ne täs­sä ket­jus­sa esiin­tuo­dut ongel­ma­ta­pauk­set, jois­sa van­hem­mat vähät välit­tä­vät lap­ses­taan, ovat har­vi­nai­sia poii­keuk­sia, mut­ta olen val­mis muut­ta­maan kan­taa­ni, jos joku esit­tää anek­doot­tien sijaan tilastoja).

    Kaik­ki se vali­tus hoi­to­paik­ko­jen riit­tä­mät­tö­myy­des­tä joh­tuu ennen kaik­kea sii­tä, että kun­nat koit­ta­vat mini­moi­da nii­den tar­jon­nan, kos­ka hom­ma mak­saa niin pal­jon. Jos tou­hu oli­si yksi­tyis­ten pyö­rit­tä­mää, ne eivät tie­ten­kään mini­moi­si tar­jon­taa, kos­ka jokai­nen hoi­toon tuo­tu lap­si toi­si niil­le voit­toa. Juu­ri tämä on seu­raus­ta sub­jek­tii­vi­ses­ta päi­vä­hoi­to-oikeu­des­ta. Kos­ka tou­hu on van­hem­mil­le niin hal­paa, hei­dän kan­nat­taa pitää hoi­to­pai­kas­ta kiin­ni, vaik­kei­vät sitä tar­vit­si­si­kaan, jos jou­tui­si­vat sii­tä täy­den hin­nan mak­sa­maan. Kun­ta taas koit­taa teh­dä tar­jon­nan mah­dol­li­sim­man han­ka­lak­si, jot­ta jou­tui­si tuot­ta­maan päi­vä­hoi­toa mah­dol­li­sim­man vähän. Vaik­ka usein olen Art­tu­rin kans­sa eri puo­lil­la mark­ki­na­ta­lou­den suh­teen, niin täs­sä asias­sa se tun­tuu minus­ta pal­jon jär­ke­väm­mäl­tä jul­ki­seen tuo­tan­toon verrattuna. 

    Eni­ten päi­vä­hoi­toa tar­vit­se­vat van­hem­mat, jot­ka käy­vät molem­mat töis­sä. Näil­lä kyl­lä on hom­maan varaa (tai jos ei ole esi­mer­kik­si sik­si, että päi­vä­hoi­toa tar­vit­see useam­pi lap­si), niin voi olla jär­ke­väm­pää, että toi­nen van­hem­mis­ta on koto­na lap­sia hoi­ta­mas­sa. Tätä tilan­net­ta voi vie­lä paran­taa siten, että lap­si­per­heil­le anne­taan verohelpotuksia. 

    Työt­tö­män tai äitiys­lo­mal­la ole­van lap­set eivät minus­ta tar­vit­se mui­den rahoil­la kus­tan­net­tua koko­päi­vä­hoi­toa mis­sään tapauk­ses­sa. Jos van­hem­mat pitä­vät tou­hua sen arvoi­se­na (esim. saa­dak­seen oman elon­sa lep­poi­sam­mak­si), niin minus­ta he voi­vat sit­ten mak­saa sen omas­ta taskustaan.
    Jos las­ten sosi­aa­lis­tu­mi­nen vaa­tii jotain, niin ehkä voi­tai­siin jär­jes­tää kun­nan rahoil­la jotain muu­ta­man tun­nin ker­ho­ja. Tämä on takuul­la hal­vem­paa kuin koko­päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen. Tämä on peri­aat­tees­sa se, mitä perus­kou­lu­na tar­jo­taan vähän van­hem­mil­le lap­sil­le. En näe mitään eri­tyis­tä syy­tä, mik­si nuo­rem­pien las­ten pitäi­si olla oikeu­tet­tu­ja pidem­pään kodin ulko­puo­li­seen hoitoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  140. Eli­na:

    Mut­ta tule­vat­ko pahoin­pi­del­lyt lap­set lain­kaan päi­vä­hoi­don pii­riin? Kysees­sä­hän on sub­jek­tii­vi­nen oikeus ei sub­jek­tii­vi­nen pakko.

    hihi­hi­hi­hi… pitäs­kö­hän päi­vä­hoi­dos­sa­kin siir­tyä MikaelaNylanderoikeuteen…

    Riit­ta:

    Sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den pois­ta­mi­nen, mitä Eli­na ajaa, tar­koit­taa juu­ri­kin tätä pakkosiirtua.

    huoh…pitäskö nyt sit kek­siä vie­lä uusi ter­mi täl­le sun pak­ko­siir­rol­le? Riittapakkosiirto?

    Uudes­taan: jos sub­jek­tii­vi­nen päi­vä­hoi­to-oikeus lope­te­taan, niin joka iki­nen lap­si ei hyö­dy muu­tok­ses­ta. Kukaan ei väi­tä näin. Se, että joku lap­si jos­sain voi kär­siä muu­tok­ses­ta ei ole argu­ment­ti sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­don puo­les­ta. Pitää pun­ni­ta hyö­dyt sekä haitat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  141. Päi­vä­höi­don syvin mer­ki­tys on mah­dol­lis­taa äidin työs­sä­käyn­ti. Äiti saa siis päi­vä­hoi­dos­ta talou­del­lis­ta hyö­tyä. On epä­rei­lua, että me muut mak­sam­me jot­ta äiti saa rahaa. Päi­vä­hoi­to­mak­su­ja on koro­tet­ta­va. Ei kaik­kea hyö­tyä äidille!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  142. Eli en nyt näe rele­vant­ti­na sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den puoltamisperusteena 

    Nämä oli­vat perus­te­lu­ja sil­le, mik­si nyky­jär­jes­tel­mäs­sä per­heet valit­se­vat osa­viik­koi­sen (esi­mer­kik­si 3pv vii­kos­sa) eikä puo­li­päi­väis­tä hoi­toa, kun saa­vat vapaas­ti valita. 

    Ensin­nä­kään 3–4 ‑vuo­ti­aat har­voin nuk­ku­vat enää päi­vä­unia muu­ten kuin päi­vä­ko­dis­sa, jos­sa se kat­so­taan koko­päi­vä­hoi­don ras­kau­den vuok­si vält­tä­mät­tö­mäk­si tämän­kin ikäiselle. 

    Se aamu­päi­vä päi­vä­ko­dis­sa on lap­sel­le ihan yhtä rank­ka, on kotiin­läh­tö lou­naan jäl­keen tai vas­ta vii­del­tä ja lap­si tuol­loin on lepo­het­ken­sä ansain­nut. Kotio­lois­sa päi­vän voi­kin ryt­mit­tää niin, että lap­si ei tuo­ta lepo­het­keä tar­vit­se, mut­ta päi­vä­ko­dit toi­mi­vat koko­päi­vä­hoi­dos­sa ole­vien ehdoil­la, niin kuin pitääkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  143. Lai­min­lyö­ty tai pahoin­pi­del­ty lap­si voi olla vain esi­mer­kik­si hie­man vetäy­ty­vä ja hyvin “kilt­ti­kin” hoidossa.

    Ei lähi­hoi­ta­ja-kou­lu­tus anna kovin hyviä valmiuksia 

    Päi­vä­ko­deis­sa on jokai­ses­sa ryh­mäs­sä joko las­ten­tar­han­opet­ta­ja tai vähin­tään var­hais­kas­va­tuk­seen eri­kois­tu­nut sosio­no­mi. Tämän lisäk­si kier­tä­vä eri­tyis­las­ten­tar­han­opet­ta­ja tark­kai­lee kaik­kia lap­sia ja pyr­kii löy­tä­mään ja havait­se­maan ongel­ma­ta­pauk­set. Tutun las­ten­tar­han­opet­ta­jan mukaan myös se, että lap­si on poik­keuk­sel­li­sen kilt­ti herät­tää epäi­lyk­siä, että kaik­ki ole kunnossa.

    Jos kel­to havait­see lap­sen käy­tök­ses­sä jotain kum­mal­lis­ta, niin hän haas­tat­te­lee sekä työn­te­ki­jöi­tä että lap­sen van­hem­pia ja jat­kaa tark­kai­lua. En tie­dä, mitä sit­ten tapah­tuu, jos lap­sen käy­tös­tä selit­tä­vät kotio­lot. Eri­tyis­lap­sen tapauk­ses­sa jos­sain vai­hees­sa saat­taa tul­la ehdo­tus siir­ros­ta integroi­tuun eri­tyis­ryh­mään tai muis­ta tuki­toi­mis­ta. Jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa van­hem­mat ovat toden­nä­köi­ses­ti itse­kin jotain havain­neet ja aloit­ta­neet neu­vo­lan kans­sa asioi­den setvimistä.

    Eri­tyis­las­ten havait­se­mi­ses­sa ja tun­nis­ta­mi­ses­sa päi­vä­ko­ti on siis myös tär­keä paik­ka. Var­sin­kin esi­koi­sen suh­teen on usein vai­kea van­hem­pien itse tun­nis­taa, mikä on nor­maa­lia uhmaa, mikä jota­kin muu­ta. Neu­vo­lan rutii­ni­tes­teis­sä­kään ei kaik­ki käy ilmi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  144. Samu­li Saarelma: 

    Eni­ten päi­vä­hoi­toa tar­vit­se­vat van­hem­mat, jot­ka käy­vät molem­mat töis­sä. Näil­lä kyl­lä on hom­maan varaa (tai jos ei ole esi­mer­kik­si sik­si, että päi­vä­hoi­toa tar­vit­see useam­pi lap­si), niin voi olla jär­ke­väm­pää, että toi­nen van­hem­mis­ta on koto­na lap­sia hoi­ta­mas­sa. Tätä tilan­net­ta voi vie­lä paran­taa siten, että lap­si­per­heil­le anne­taan verohelpotuksia.

    Itse yksin­ker­tais­tai­sin alle kol­mi­vuo­tiai­den las­ten osal­ta jär­jes­tel­mää (koti­hoi­don tuki, yksi­tyi­sen hoi­don tuki, kun­nal­li­nen päi­vä­hoi­to) niin, että huol­ta­jat sai­si­vat tie­tyn arvoi­sen las­ten­hoi­to­se­te­lin, jol­la voi­si valin­tan­sa mukaan joko ostaa hoi­toa (yksi­tyi­sel­tä tai kun­nal­ta) tai ostaa vält­tä­mät­tö­myys­tar­vik­kei­ta (ruo­ka jne), jos halua­vat hoi­taa lap­sen­sa itse koto­na. Tuon voi­si toki mak­saa ihan raha­na­kin (kun­han van­hem­mil­la ei ole päih­deon­gel­maa tai vas­taa­vaa). Sum­man suu­ruu­den jätän auki, mut­ta alus­ta­va aja­tus oli­si se, että yhteis­kun­nan koko­nais­kus­tan­nuk­set eivät aina­kaan nousi­si nykyisestä.

    Samu­li Saarelma: 

    Jos las­ten sosi­aa­lis­tu­mi­nen vaa­tii jotain, niin ehkä voi­tai­siin jär­jes­tää kun­nan rahoil­la jotain muu­ta­man tun­nin ker­ho­ja. Tämä on takuul­la hal­vem­paa kuin koko­päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen. Tämä on peri­aat­tees­sa se, mitä perus­kou­lu­na tar­jo­taan vähän van­hem­mil­le lap­sil­le. En näe mitään eri­tyis­tä syy­tä, mik­si nuo­rem­pien las­ten pitäi­si olla oikeu­tet­tu­ja pidem­pään kodin ulko­puo­li­seen hoitoon.

    Yli kol­me­vuo­tiail­le, jot­ka jo kai­paa­vat leik­ki­ka­ve­rei­ta, tuol­lai­nen päi­vä­ker­ho oli­si minun­kin mie­les­tä­ni sopi­va rat­kai­su. Lisäk­si tar­vit­tai­siin tie­ten­kin (mak­sul­lis­ta) aamu- ja ilta­päi­vä­hoi­toa niil­le lap­sil­le, joi­den molem­mat van­hem­mat ovat töissä.

    Kir­joi­tin muu­ten aihees­ta omas­sa blo­gis­sa­ni rei­lu vuo­si sit­ten: http://mariakcu.blogspot.com/2009/11/hoivaa-kasvatusta-ja-opetusta-lapsille.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  145. Työt­tö­män tai äitiys­lo­mal­la ole­van lap­set eivät minus­ta tar­vit­se mui­den rahoil­la kus­tan­net­tua koko­päi­vä­hoi­toa mis­sään tapauk­ses­sa. Jos van­hem­mat pitä­vät tou­hua sen arvoi­se­na (esim. saa­dak­seen oman elon­sa lep­poi­sam­mak­si), niin minus­ta he voi­vat sit­ten mak­saa sen omas­ta taskustaan. 

    Minä en kyl­lä halua asua yhteis­kun­nas­sa, mis­sä las­ten (ja nyt tar­koi­tan leik­ki-ikäi­siä enkä nii­tä pie­niä, jot­ka eivät tar­vit­se kuin hoi­vaa) oikeus ammat­ti­tai­toi­ses­ti jär­jes­tet­tyyn var­hais­kas­va­tuk­seen on kiin­ni van­hem­pien varal­li­suu­des­ta. Lep­poi­sam­paa se mei­dän elom­me sil­loin oli, kun esi­koi­nen oli päi­vä­ko­dis­ta lomalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  146. Riit­ta:

    Minä en kyl­lä halua asua yhteis­kun­nas­sa, mis­sä las­ten (ja nyt tar­koi­tan leik­ki-ikäi­siä enkä nii­tä pie­niä, jot­ka eivät tar­vit­se kuin hoi­vaa) oikeus ammat­ti­tai­toi­ses­ti jär­jes­tet­tyyn var­hais­kas­va­tuk­seen on kiin­ni van­hem­pien varallisuudesta. 

    Kuten jo kir­joi­tin, jos jotain tuol­lais­ta var­hais­kas­va­tus­ta yhteis­kun­nan rahoil­la tar­jo­taan, niin sii­nä en näe sub­jek­tii­vi­sel­le oikeu­del­le perus­te­lua muu­ta kuin muu­ta­mal­le tun­nil­le päi­väs­sä. Ehkä samal­la tavoin kuin nyt perus­kou­lun ensi­luok­ka­lai­set ovat koulussa. 

    Sii­nä lai­naa­mas­sa­ni koh­das­sa kir­joi­tin koko­päi­vähoi­dos­ta. Olet­ko todel­la­kin sitä miel­tä, että pik­ku­lap­set ehdot­to­mas­ti tar­vit­se­vat van­hem­pien varal­li­suu­des­ta riip­pu­mat­ta tuota? 

    Muut­tai­sin siis nyky­sys­tee­min niin, että lap­sil­le taa­taan se sub­jek­tii­vi­nen oikeus vaik­ka raha­mää­rään, joka vas­taa 3–4 tun­nin päi­vä­hoi­don jär­jes­tä­mis­tä päi­vä­ko­dis­sa (tai sano­taan sitä osuut­ta, mikä sii­tä nykyi­sin mak­se­taan). Jää sit­ten van­hem­pien pää­tet­tä­väk­si, pane­vat­ko he lap­sen­sa “ammat­ti­tai­toi­seen var­hais­kas­va­tuk­seen” vai onko heil­le tuo raha per­heel­le muu­ten käy­tet­ty­nä tär­keäm­pää ja parem­pi on pitää lap­si toi­sen van­hem­man hoi­ta­ma­na koto­na tai jopa vali­ta joku kol­mas vaih­toeh­to. Jos van­hem­mat halua­vat tuo­ta enem­män per­heen ulko­puo­lis­ta päi­vä­hoi­toa, niin voi­vat sit­ten mak­saa sen omas­ta taskustaan. 

    Tämä sääs­täi­si yhteis­kun­nan raho­ja, ja nämä rahat voi­tai­siin käyt­tää vaik­ka nii­hin las­ten­suo­je­lu­toi­men­pi­tei­siin, joi­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa on tul­lut esiin tai vaik­ka ylei­seen lap­si­per­hei­den tukemiseen. 

    Minun perus­a­ja­tuk­se­ni on edel­leen se, että van­hem­mat tie­tä­vät par­hai­ten, mikä hei­dän lap­sel­leen on hyö­dyk­si ja eten­kin, onko johon­kin asi­aan rahan pane­mi­nen per­heen kan­nal­ta paras rat­kai­su. Monel­la se voi olla päi­vä­hoi­don käyt­tö (eten­kin jos molem­mil­la van­hem­mil­la on pysy­vä työ­paik­ka), mut­ta joil­la­kin se on joku toi­nen rat­kai­su. Tuo­ta sinun ilmaus­ta­si käyt­täen, minus­ta ei ole kiva asua yhteis­kun­nas­sa, joka luu­lee tie­tä­vän­sä van­hem­pia itse­ään parem­min, miten hei­dän tuli­si lap­siin­sa panos­taa. Tuo voi päteä joi­hin­kin hult­tio­ta­pauk­siin, mut­ta tun­tuu ennem­min­kin louk­kauk­sel­ta suu­rel­le val­tao­sal­le vanhemmista. 

    Lopuk­si kysyi­sin sinul­ta, että mit­kä per­hei­den asiat sinus­ta sit­ten saa­vat olla kiin­ni van­hem­pien varal­li­suu­des­ta? Käsit­tääk­se­ni yksi tär­keim­mis­tä ympä­ris­tö­te­ki­jöis­tä las­ten kehi­tyk­sen kan­nal­ta on kave­ri­pii­ri. Jos van­hem­mil­la ei ole varaa kal­liil­la alu­eel­la asu­mi­seen, vaan jou­tu­vat asu­maan slum­mis­sa, jos­sa las­ten ystä­vä­pii­ri koos­tuu eri­nä­köi­sis­tä ongel­ma­ta­pauk­sis­ta, täl­lä var­mas­ti on vai­ku­tus­ta hei­dän kehi­tyk­sel­leen. Jot­kut mene­vät jopa niin pit­käl­le, että “hyvän” kave­ri­pii­rin hank­ki­mi­nen lap­sel­leen on lähes ainoa asia, min­kä van­hem­mat voi­vat aktii­vi­ses­ti teh­dä lap­sen kas­va­tuk­sen hyväk­si (siis kun­han nyt huo­leh­di­taan ihan perus­asiois­ta kotona).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  147. Eli­na:

    Yhtei­sym­mär­ryk­sel­lä äidin kans­sa ei tule olla mitään mer­ki­tys­tä, jos las­ta on hakat­tu, hei­tel­ty pit­kin sei­niä tms…

    Ker­to­mal­la, miten asioi­den omas­ta mie­les­tä tuli­si olla, ei voi auto­maat­ti­ses­ti muut­taa sitä, miten asiat ovat. Jos nämä ilmei­sen vas­tuul­li­set ammat­ti­lai­set oli­vat tämän pojan suh­teen täl­lai­ses­sa pulas­sa (huos­taan­ot­to­ja ei pys­tyt­ty teke­mään enem­pää — oli siis niin pal­jon vie­lä pahem­pia tapauk­sia, jot­ka tar­vit­si­vat huos­taan­ot­toa kipeäm­min), on syy­tä olet­taa että saman­lai­sia tapauk­sia löy­tyy mui­ta­kin. En kui­ten­kaan jää nyt enem­pää asias­ta jank­kaa­maan. Koen saa­nee­ni tie­too­ni ne aja­tuk­set ja kan­nat, joi­ta alun­pe­rin läh­din kyselemään.

    Pahoit­te­lut myös sii­tä homo­kam­mo-hei­tos­ta­ni, ja pie­ni kor­jaus: en väit­tä­nyt enkä usko, että sinä et lain­kaan välit­täi­si lap­sis­ta. Puu­tuin vain sii­hen, että aiem­mas­sa ket­jus­sa pidit äärim­mäi­sen tär­keä­nä, ettei yksi­kään lap­si jou­du aiem­paa huo­nom­paan ase­maan — ja täs­sä kes­kus­te­lus­sa sil­lä ei ollut­kaan mie­les­tä­si saman­lais­ta mer­ki­tys­tä. Se, että ilmoi­tet­tu motii­vi ei enää toi­sen aiheen koh­dal­la päde, herät­tää tie­ten­kin epäi­lyk­sen, että todel­li­set motii­vit ovat­kin mui­ta kuin ilmoi­tet­tu­ja. Täs­tä huo­li­mat­ta en pidä hyvä­nä ihmis­ten louk­kaa­mis­ta, ja oli­sin voi­nut esit­tää asia­ni rakentavammin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  148. Samu­li Saarelma:

    Eni­ten päi­vä­hoi­toa tar­vit­se­vat van­hem­mat, jot­ka käy­vät molem­mat töissä.

    Minus­ta päi­vä­hoi­to tuli­si näh­dä ensi­si­jai­ses­ti las­ten tar­pei­den täyt­tä­mi­se­nä — ei van­hem­pien. Lap­si ei voi vali­ta van­hem­pi­aan, ja hänen eli­no­lo­jen­sa tuli­si mah­dol­li­sim­man vähän riip­pua sii­tä, että yhteis­kun­ta halu­aa kou­lut­taa hult­tio­al­ko­ho­lis­tiäi­tiä vie­mäl­lä täl­tä etuuk­sia, joi­ta tämän kat­so­taan käyt­tä­vän väärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  149. Sori Osmo.
    Olin jo ehti­nyt päät­tää, etten vih­rei­tä enää äänes­tä (yli 20 vuo­den jäl­keen). Tun­tui­vat ole­van niin tuuliajolla.
    Sit­ten sinä tulit tar­jol­le. Ehkä sittenkin…
    Ja nyt Uusi Suo­mi ja jel­lo­na! Tuo sinun puo­lu­ee­si tai­taa olla ihan täy­sin hukassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  150. Käsit­tä­mä­tön valin­ta tosi­aan tämä Suo­mi­lei­jo­na kuvaa­maan suvait­se­vai­suu­den ja avoi­muu­den uut­ta Suomea. 

    Vaa­ku­na sym­bo­li­soi vihol­li­sen murs­kaa­mis­ta. Mat­ti Klin­gen mukaan lei­jo­nan jal­koi­hin jää­vä käy­rä sape­li kuu­luu mon­go­leil­le ja mah­dol­li­ses­ti myös turk­ki­lai­sil­le eli kan­sa­kun­nil­le, jot­ka 1500-luvul­la koet­tiin uhkana.

    Toi­nen asia on sit­ten verk­ko­leh­ti Uuden Suo­men nimen omi­mi­nen poliit­ti­seen käyt­töön. Lai­ton­ta­han se ei ole, kuten Her­lin väit­tää, mut­ta mautonta. 

    Luo­vuus ei ole nyt vih­reis­sä ollut kukkeimmillaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  151. Otan­pa tois­tai­sek­si takai­sin tuon, ettei­kö uuden Suo­men käyt­tö täs­sä yhtey­des­sä voi­si­kin olla laitonta. 

    Tava­ra­merk­ki Uusi Suo­mi onkin suo­jat­tu myös vies­tin­nän ja mai­non­nan osal­ta laa­jas­ti, ei vain verk­ko­me­dian nimenä. 

    Nyt teil­le otti ohra­lei­pä, jos Her­lin alkaa käy­dä oikeut­ta ja saat­te hyväs­sä lykys­sä kovat kor­vaus­vaa­teet nis­kaan­ne. Her­li­nil­lä on niin pal­jon mas­sia, että ei pel­kää läh­teä kärä­jil­le, vaik­ka tapaus ei oli­si ihan selvä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  152. Saa­ra:

    Minus­ta päi­vä­hoi­to tuli­si näh­dä ensi­si­jai­ses­ti las­ten tar­pei­den täyt­tä­mi­se­nä – ei vanhempien. 

    No, olem­me sit­ten eri miel­tä asias­ta. Kuten jo kir­joi­tin, alle kou­lui­käi­nen lap­si ei tar­vit­se koko­päi­väis­tä kodin ulko­puo­lis­ta hoi­toa. Tätä tar­vi­taan vain sii­hen, että van­hem­mat voi­vat käy­dä koko­päi­vä­työs­sä. Jos pys­tyt perus­te­le­maan minul­le, mikä lap­sen tar­ve täyt­tyy koko­päi­vä­hoi­dol­la muu­ta­man tun­nin päi­vit­täi­seen ker­ho­het­keen ver­rat­tu­na, olen val­mis muut­ta­maan kantaani.

    Itse olen mel­kein ennem­min­kin päin­vas­tais­ta miel­tä. Pie­nen lap­sen kan­nal­ta oli­si parem­pi, että hän oli­si van­hem­pan­sa kans­sa pää­osan ajas­ta ja koko­päi­väi­nen päi­vä­hoi­to on jär­ke­vää vain sik­si, että se mah­dol­lis­taa van­hem­pien työs­sä­käyn­nin ja sitä kaut­ta parem­man mate­ri­aa­li­sen hyvin­voin­nin per­heel­le ja sitä kaut­ta myös lap­sel­le (per­heel­lä varaa asua rik­kaam­mal­la alu­eel­la ja sitä kaut­ta lap­sel­la parem­man sosi­aa­li­sen luo­kan lap­sis­ta muo­dos­tu­va kaveripiiri). 

    Alko­ho­lis­ti­van­hem­piin vetoa­mi­nen on täs­sä minus­ta red her­ring, kos­ka kai­kil­le lap­sil­le taat­ta­van koko­päi­vä­hoi­don käyt­tä­mi­nen täl­lais­ten poik­keuk­sel­lis­ten ongel­ma­ta­paus­ten hoi­ta­mi­seen on erit­täi­ni kal­lis tapa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  153. Eli­na:

    Otan­pa tois­tai­sek­si takai­sin tuon, ettei­kö uuden Suo­men käyt­tö täs­sä yhtey­des­sä voi­si­kin olla laitonta.

    Tava­ra­merk­ki Uusi Suo­mi onkin suo­jat­tu myös vies­tin­nän ja mai­non­nan osal­ta laa­jas­ti, ei vain verk­ko­me­dian nimenä. 

    Infor­maa­tio-oikeu­den eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Kemp­pi­nen näyt­täi­si ole­van kans­sa­si samoil­la lin­joil­la, siis että se on sekä lai­ton­ta eit­tä mautonta:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/12/kissalan-tytot.html

    Sinän­sä sil­lä ei näh­däk­se­ni ole oikeas­taan mer­ki­tys­tä, onko tuo Uusi Suo­mi “suo­jat­tu”, eli rekis­te­röi­ty, vai ei (kiis­tat­ta Uusi Suo­mi on vakiin­ru­nut tava­ra­merk­ki). Olen­nais­ta on kai­ke­ti se, onko tuos­sa sekoit­tu­mi­sen vaa­ra. Jel­lo­nal­la tie­tys­ti on sit­ten vie­lä omat pykälänsä.

    No, aina­kin saa­daan jul­ki­suut­ta. Eri asia on tie­ten­kin se, onko tuol­lai­nen jul­ki­suus kovin tavoi­tel­ta­vaa vaa­li­työs­sä. Oli­si muka­vaa, jos kes­ki­tyt­täi­siin asioi­hin tuol­lai­sen pel­lei­lyn sijaan.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  154. Aika uhka­roh­kea peli­lii­ke Vih­reil­tä tosi­aan. Mut­ta tätä on poli­tiik­ka. Herät­ti­vät aina­kin kasa­päin huomiota.

    Sym­bo­lien mer­ki­tyk­set ovat har­voin kiveen hakat­tu­ja. Jos Vih­reät sitou­tui­si­vat Suo­mi­lei­jo­naan­sa pit­käk­si ajak­si, ja sai­si­vat sen mer­ki­tyk­siä ajan myö­tä muo­kat­tua rat­kai­se­vas­ti myön­tei­seen suun­taan, pitäi­sin ide­aa lois­ta­va­na. Teko toi­mi­si sil­loin erään­lai­se­na rasis­tien aseis­ta­rii­sun­ta­na. Mut­ta pahoin pel­kään, että lei­jo­nal­la rat­sas­ta­mi­nen jää lyhyek­si mainostempuksi.

    Sopii toi­voa, ettei sano­jen “uusi Suo­mi” käyt­töä ole mah­dol­lis­ta rajoit­taa ihan niin laa­jas­ti kuin Her­lin väit­tää. Nämä tava­ra­merk­kien suo­jauk­set ja nii­den mus­ta­suk­kai­nen var­tioin­ti saa­vat jos­kus aika nau­ret­ta­via mit­ta­suh­tei­ta — esi­merk­ki­nä taan­noi­nen kohu sii­tä, kuin­ka Deutc­he Tele­kom yrit­ti rekis­te­röi­dä itsel­leen magen­ta-värin yksi­noi­keu­del­la. Joku raja sentään!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  155. Onhan noi­ta väre­jä rekis­te­röi­ty. Muun muas­sa Faze­rin sinis­tä väri­sä­vyä ei saa käyt­tää muis­sa suklaissa. 

    Juri­di­ses­sa mie­les­sä on tosi­aan sama onko tava­ra­merk­ki vakiin­tu­nut vai rekis­te­röi­ty. Rekis­te­röin­nil­lä vain vält­tää sen mah­dol­li­sen todis­te­lun sii­tä, että merk­ki on vakiintunut. 

    Ihan kuten suul­li­nen sopi­mus on oikeu­den edes­sä yhtä päte­vä kuin kir­jal­li­nen­kin. Suul­li­sen sopi­muk­sen toteen­näyt­tö vain voi olla hankalaa.

    Vih­rei­den kam­pan­ja­tun­nus ei ole Uusi Suo­mi, vaan uusi Suo­mi. En tie­dä riit­tää­kö tämä tuo­maan tar­vit­ta­vaa erot­tu­vuut­ta verk­ko­leh­den logoon. N. Her­lin on otta­nut esiin nime­no­maan sen, että on mah­dol­lis­ta miel­tää Uusi Suo­mi vih­rei­den kam­pan­jan osak­si ja sitä hän ei tie­ten­kään halua. 

    Mie­len­kiin­tois­ta, miten täs­sä käy. 

    Suo­men vaa­ku­nan käyt­tö­oi­keus on hyvin­kin rajat­tu val­tiol­li­se­na sym­bo­li­na. Tun­tuu kum­mal­li­sel­ta, että lupa on heru­nut puo­lu­eel­le. Mut­ta kai tämä asia nyt on kun­nos­sa, tie­tää­kö Osmo?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  156. Jos joku rekis­te­röi yri­tyk­sen nimel­tä Puh­das Vesi, se ei tar­koi­ta, ettei­kö kukaan muu sai­si väit­tää myy­mään­sä vet­tä puh­taak­si. Se, että vih­reät tavoit­te­le­vat vaa­li­kam­pan­jas­saan uut­ta Suo­mea, ei voi lou­ka­ta Uuden Suo­men oikeuk­sia, mut­ta tuos­ta julis­tees­ta voi olla mon­ta mieltä.
    Jos vaa­tii eril­lis­tä lupaa käyt­tää vaa­ku­naa, sil­loin kai myös lipun käyt­tö vaa­li­mai­nok­ses­sa pitäi­si olla kielletty.
    Saa­ko lipun kui­ten­kin maa­la­ta pos­keen­sa kun menee futismaaotteluun?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  157. Tot­ta, onhan vaa­li­mai­nok­sis­sa usein­kin Suo­men lippu. 

    Yksi­tyi­ses­sä tava­ra­mer­kis­sä ei saa käyt­tää Suo­men vaa­ku­naa tai lip­pua ilman lupaa, mut­ta ilmei­ses­ti puo­lu­een kam­pan­ja­tun­nuk­set eivät rin­nas­tu tähän.

    Karin lin­kit­tä­mä infor­maa­tio-oikeu­den eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Kemp­pi­nen on kyl­lä täs­tä eri miel­tä. En äkki­pää­tä saa­nut kyl­lä perus­te­luis­ta selvää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  158. Kyl­lä minä­kin ymmär­rän ja hyväk­syn, ettei­vät muut leh­det saa ottaa Uusi Suo­mi ‑nimeä. Mut­ta kyl­lä samo­ja sano­ja pitää voi­da käyt­tää muis­sa yhteyk­sis­sä kuin leh­den nime­nä. T‑Mobilehan yrit­ti estää omas­taan täy­sin poik­kea­vien­kin toi­mia­lo­jen yri­tyk­siä käyt­tä­mäs­tä magen­taa väriä logois­saan (mm. hol­lan­ti­lai­nen radio­ka­na­va Slam FM).

    Vih­rei­den Suo­mi­lei­jo­na ei tai­da olla täs­mäl­leen saman­lai­nen kuin Suo­men vaa­ku­nas­sa, mil­lä vält­ty­nee käyttöoikeuskiistoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  159. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos joku rekis­te­röi yri­tyk­sen nimel­tä Puh­das Vesi, se ei tar­koi­ta, ettei­kö kukaan muu sai­si väit­tää myy­mään­sä vet­tä puh­taak­si. Se, että vih­reät tavoit­te­le­vat vaa­li­kam­pan­jas­saan uut­ta Suo­mea, ei voi lou­ka­ta Uuden Suo­men oikeuk­sia, mut­ta tuos­ta julis­tees­ta voi olla mon­ta mieltä. 

    Tie­ten­kin näin, mut­ta kyl­lä minun näh­däk­se­ni täs­sä asias­sa on mah­dol­lis­ta puol­taa toi­sen­lais­ta­kin tul­kin­taa. Uuden Suo­men verk­ko­pal­ve­lus­sa esi­mer­kik­si on var­sin pal­jon poli­tiik­kaa käsit­te­le­viä artik­ke­lei­ta ja “poliit­ti­sia” blo­ge­ja. Voi­daan pitää perus­tel­tu­na, että nimen asso­sioi­mi­nen tiet­tyyn puo­lu­ee­seen liit­ty­väk­si hei­ken­tää esi­mer­kik­si näi­hin liit­ty­vän toi­min­nan uskottavuutta.

    Kat­so, esim.:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotanmyrkkyoppi

    Jos vaa­tii eril­lis­tä lupaa käyt­tää vaa­ku­naa, sil­loin kai myös lipun käyt­tö vaa­li­mai­nok­ses­sa pitäi­si olla kielletty.
    Saa­ko lipun kui­ten­kin maa­la­ta pos­keen­sa kun menee futismaaotteluun? 

    Täs­sä kai olen­nai­nen kysy­mys on se, että voi­ko vaa­ku­nan käyt­tä­mi­nen joh­taa sel­lai­seen mie­li­ku­vaan, että kysees­sä on Suo­men val­tion kamp­pa­nias­ta (tms.). Pos­keen maa­la­tus­sa sini­li­pus­sa tus­kin on täl­lais­ta sekaan­tu­mi­sen vaa­raa, mut­ta val­ton viral­li­sen vaa­ku­nan käy­tös­sä saat­taa hyvin­kin olla. Tulkinnanvaraista.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  160. Karin lin­kit­tä­mä infor­maa­tio-oikeu­den eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Kemp­pi­nen on kyl­lä täs­tä eri miel­tä. En äkki­pää­tä saa­nut kyl­lä perus­te­luis­ta selvää.

    Eikö­hän sii­nä lain­mu­kai­suus­ky­sy­myk­ses­sä Kemp­pi­nen ole vain moraa­li­sen när­käs­tyk­sen val­las­sa esit­tä­nyt blo­gi­mer­kin­tä­nä lausun­non jota ei vir­ka­vas­tuul­la tuo­ma­ri­na esittäisi.

    Eri tava­ra­luo­kas­sa saa käyt­tää samaa nimeä uudel­leen, kos­ka Tava­ra­merk­ki­lain tar­koit­ta­maa sekaan­nuk­sen vaa­raa ei ole. Sik­si Suo­mes­sa saa esim. myy­dä sekä Kar­hu-olut­ta että Kar­hu-lenk­ki­tos­su­ja. Jos Vih­reät oli­si­vat nimen­neet sano­ma­leh­den Uudek­si Suo­mek­si, *se* oli­si ollut lain vastaista.

    Lisäk­si laki puhuu tava­ra­merk­kien käy­tös­tä nime­no­maan elin­kei­no­toi­min­nas­sa, poliit­tis­ta kam­pan­jaa tus­kin las­ke­taan semmoiseksi.

    Ja vie­lä, oikeus­käy­tän­nön mukaan yleis­ni­met naut­ti­vat tava­ra­merk­kei­nä käy­tet­ty­nä vähäi­sem­pää suo­jaa. Uusi Suo­mi tava­ra­merk­ki­nä ei voi vaa­tia että sana ‘uusi’ oli­si aina kor­vat­ta­va vaik­ka sanal­la ‘uuden­lai­nen’ tai ‘moder­ni’ kun halu­taan puhua van­han Suo­men vas­ta­koh­das­ta. Sil­lä taval­la yleis­kie­len sano­ja ei voi monopolisoida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  161. Osmo:

    pek­ka. Vir­ke aloi­te­taan aina isol­la kirjaimella. 

    En nyt vii­tan­nut Hesa­rin ilmoi­tuk­sen “lei­pä­teks­tin” virk­kei­siin (jois­sa Uusi Suo­mi on kai­kis­sa virk­keen alus­sa), vaan vih­reän lei­jo­nan “kuva­teks­tiin”.

    Kai­pa tuo­ta kuva­teks­tiä­kin voi pitää jon­kin­lai­se­na otsik­ko­na ja puo­lus­tel­la isoa alku­kir­jain­ta sil­lä, mut­ta jos Vih­reät oli­si oikeas­ti halun­nut koros­taa, että kyse ei ole tava­ra­merk­ki­louk­kauk­ses­ta, oli­si tuos­sa Hesa­rin mai­nok­ses­sa voi­nut olla edes näön vuok­si vaik­ka yksi “uusi Suo­mi”, vaik­ka sii­nä lei­jo­nan alla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  162. Osmo, virk­kees­sä on myös aina pre­di­kaat­ti. Sitä ei tuos­sa Vih­rei­den verk­ko­si­vul­la ole, joten kyse ei sel­väs­ti­kään ole virk­kees­tä. Sitä voi tie­ten­kin pitää otsik­ko­na, johon pätee sama kuin virk­kee­seen, mil­lä perus­teel­la iso alku­kir­jain on perus­tel­ta­vis­sa, vaik­ka sanoi­si­kin käy­tet­tä­vän ter­min ole­van pie­nel­lä kirjoitettava.

    Olen Karin kans­sa samaa miel­tä, että tuos­ta poliit­ti­sen puo­lu­een isku­lausees­ta tulee sel­vä asso­si­aa­tio pal­jon poliit­ti­sia blo­ge­ja sisäl­tä­vään Uusi Suo­mi ‑leh­teen. En ihmet­te­le, että Her­lin on täs­tä nyreissään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  163. pek­ka. Vir­ke aloi­te­taan aina isol­la kirjaimella.”

    Täs­sä on taha­ton­ta tai tahal­lis­ta komiik­kaa. Mai­nos­toi­mis­tot ja mai­nos­lauseet, muu­ten, nou­dat­ta­vat kie­liop­pia vain sattumalta.

    Kam­pan­ja sinän­sä on mil­tei­pä nero­kas, mis­tä todis­taa sekin, että sii­tä kes­kus­tel­laan tääl­lä ja kym­me­nis­sä muis­sa blo­geis­sa ja koh­ta muu­al­la mediassa.

    Ei poru­kal­le jää kes­kus­te­lus­ta mie­leen mie­tin­nät mah­dol­li­sis­ta oikeu­del­li­sis­ta kie­mu­rois­ta vaan epäi­lys sii­tä, voi­si­ko Vih­reät sit­ten­kin olla isän­maal­li­nen puolue. 

    Koke­muk­se­ni mukaan tus­kin voi­vat. Isän­maal­li­suus on kes­ki­mää­rin noin vii­den­nen luo­kan kysy­mys. Mut­ta väliä­kö sillä! 

    Ja voi­han puo­lue myös muut­taa itse­ään vaalikampanjoilla.

    Kam­pan­jan mai­nos­lause, jos sii­tä nyt jotain pitää sanoa, on ilmei­ses­ti lain­vas­tai­nen, kun ker­ran Kemp­pi­nen niin sanoo. Eli hyväs­sä lykys­sä rii­ta saa­daan pysy­mään medias­sa viik­ko­tol­kul­la tai sit­ten saa­daan isot otsi­kot, kun oikeus sen kiel­tää. Ja eikä­hön sit­ten valiteta? 

    Että Her­lin­kö mää­rää uudes­ta Suomesta?!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  164. Ehkä oli­si vih­reil­tä ollut kyl­lä ove­lam­paa kir­joit­taa sana uusi vaa­li­mai­nok­seen pie­nel­lä, mut­ta kyl­lä tämä toi­min­ta minun siu­nauk­se­ni sil­ti saa. Raha­pii­rit ovat mie­les­tä­ni kes­ki­mää­rin eri jen­giä kuin vih­reät, johon tämä kohu tuo vie­lä vah­vis­tus­ta. Ihme kyl­lä kun Hesa­ria ei otta­nut aivoon sanan­va­paus­lei­jo­nan “lai­naa­mi­nen” vih­rei­den vaa­li­mai­nok­ses­sa. Mikä muu­ten on verk­ko­leh­ti Uusi Suo­mi? Olen kysei­sel­lä sivus­tol­la jos­kus tain­nut käy­dä, mut­ta en näe siel­lä tar­vet­ta enää aina­kaan useam­min vie­rail­la, sil­lä niin ala­tyy­lis­tä kom­men­toin­tia Hesa­ri uuti­soi Uusi Suo­mi nimen omis­ta­jan Niklas Her­li­nin käyttäneen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  165. haus­ka kam­pan­ja vir­heil­tä ja var­mas­ti tun­tei­ta herät­tä­vä détour­ne­ment. oudol­ta kuu­los­taa että sana­pa­rin uusi Suo­mi käyt­tö­oi­keus oli­si yksi­no­maan Niklas Her­li­nil­lä. Ihan kaik­kea ei sen­tään voi ostaa.

    Vaik­ka eihän sitä tie­dä. Näin IPR:stä puhut­taes­sa muis­tui­si mie­leen, että bri­teis­sä jopa “Lon­too 2012” samoin kuin monien sen muun­nok­sien käyt­tä­mi­nen oli­si tiu­kas­ti säädelty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  166. Estet­ti­ses­ti vih­rei­den lei­jo­na­kam­pan­ja on kam­mot­ta­va. Miel­leyh­ty­mien tasol­la pyri­tään ilmei­ses­ti luo­maan vas­tak­kai­na­set­te­lua per­sui­hin, jot­ka ovat pait­si tun­net­tu­ja suo­mi­lei­jo­na­lo­gon käyt­tä­jiä myös Uuden Suo­men kes­kus­te­lut ja blo­git val­lan­nut­ta poruk­kaa. Näin se nyky­ään menee, kokoo­mus­kin on työväenpuolue.

    Mai­nos­toi­mis­tot ovat teh­neet poli­tii­kas­ta pel­lei­lyä ja täl­lai­set face­lift-ope­raa­tiot lan­get­ta­vat var­jon­sa aivan asial­lis­ten­kin polii­tik­ko­jen har­teil­le. Vih­rei­den vies­ti on mai­nok­sen perus­teel­la tul­kit­ta­vis­sa niin, että suo­mi kuu­luu suo­men­kie­li­sil­le suo­ma­lai­sil­le myös kou­lu­tet­tu­jen kau­pun­ki­lais­ten mie­les­tä ja huma­nis­tit­kin ovat val­mii­ta esim. näin itse­näi­syys­päi­vän kun­niak­si veres­tä­mään tais­te­luam­mun­ta­muis­to­ja int­ti­ka­ve­rei­den kans­sa. Eli good­bye nyn­ny­puo­lu­eel­le, ja ter­ve­tu­loa mas­ku­lii­ni­set arvot ja hon­kien humina.

    Täs­sä vaa­li­to­hi­nas­sa kan­nat­taa kul­kea valit­tu pol­ku lop­puun. Kam­pan­jan pön­kit­tä­mi­nen onnis­tu­nee armei­jan maas­to­pu­ku­kuo­sil­la, joka käy­tän­nös­sä on jo tei­dän — vih­reä ja isän­maal­li­nen. Vaa­li­kah­vien sijaan SA-INTin sop­pa­ty­keis­tä her­ne­keit­toa, ja joku nät­ti nais­puo­li­nen varus­mies kan­nat­taa mak­saa otta­maan tuo vih­reä lei­jo­na iso­na tatuoin­ti­na olka­pää­hän. Kolin kan­sal­lis­mai­se­ma­ku­via unoh­ta­mat­ta. Niin, ja Mar­kus Dra­ke kan­nat­taa kus­tan­taa puo­lu­een rahoil­la jon­ne­kin kau­ko­maa­han seu­raa­vak­si puo­lek­si vuodeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  167. Kemp­pi­nen näkö­jään jat­kaa aiheesta:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/12/naissa-merkeissa.html

    Itse olen edel­leen samal­la kan­nal­la, jol­la olen ollut tämän asian suh­teen alus­ta asti: kysy­mys on sekä moraa­li­ses­ti (=miten lain­sää­dän­nön tuli­si olla) että juri­di­ses­ti (=miten lain­sää­dän­tö ja sen toteu­tus täs­sä tapauk­ses­sa tosial­li­ses­ti tapah­tuu) ns. raja­ta­paus. Voi­daan minus­ta perus­tel­lus­ti pää­tyä eri rat­kai­sui­hin, sekä Uuden Suo­men että vaa­ku­nan tapauksessa.

    Tämän voi tul­ki­ta mm. niin, että minus­ta nykyi­nen lain­sää­dän­tö on täl­tä osin var­sin hyvin toteutettu.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  168. Panu Latu­ri ker­too, että juris­tit ovat näyt­tä­neet vih­re­ää valoa slo­ga­nil­le nime­no­maan sen takia, että sana­pa­ria uusi Suo­mi ei käy­te­tä erisnimenä. 

    Kui­ten­kin Vih­reän Lan­gan sivuil­la sitä käy­te­tään, jos ei var­si­nai­ses­ti eris­ni­me­nä, niin erisnimenomaisesti: 

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-otti-is%C3%A4nmaallisen-symbolin-vaaliaseeksi

    Kaik­kein olen­nai­sin­ta ei käsit­tääk­se­ni juri­di­se­sa mie­les­sä ole tämä eris­ni­mi ver­sus kak­si yleis­kie­len sanaa peräk­käin, vaan käyt­tö­tar­koi­tus ja konteksti. 

    On tot­ta kuten Mik­ko Kivi­ran­ta sanoo, että tava­ra­merk­ki­la­ki on kum­mun­nut tar­pees­ta sää­del­lä elinkeinotoimintaa. 

    On kui­ten­kin aja­tel­ta­vis­sa, että puo­lu­een mark­ki­noin­ti on rin­nas­tet­ta­vis­sa em. käsit­tee­seen. Näin mm. Kemp­pi­nen ajattelee. 

    Ennak­ko­ta­pauk­sis­sa ei ole edes tar­vit­tu täy­sin samaa sana­pa­ria tuo­mion nap­sah­ta­mi­sek­si. Mas­kun kalus­te­ta­lo käyt­ti taan­noin mai­nos­lauset­ta “hul­lut ale päi­vät”. Täs­tä äläh­ti Stock­mann, joka kat­soi, että ilmai­su “hul­lut päi­vät” on vakiin­tu­nut hei­dän käy­tös­sään. Vaik­ka sana­pa­rin väliin oli uju­tet­tu sana “ale”, niin kärä­jä­oi­keus lan­get­ti Mas­kul­le sakot. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa on tie­tys­ti mer­kit­tä­vää, että kil­pai­lua­ree­na oli yhtei­nen huo­ne­ka­lu­jen osalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  169. Osmo:

    las­se, Minul­la on uudel­la­maal­la hyvä ehdo­kas suo­si­tel­ta­vak­si, mut­ta huo­ma­sin juu­ri, ettei hän ole vie­lä jul­kais­sut ehdokkuuttaan.

    Eilen STT jul­kai­si seu­raa­van uutisen:
    “Kir­joit­ta­nut STT 15.01.2011 14:57
    Pro­fes­so­ri ja köy­hyys­tut­ki­ja Heik­ki Hii­la­mo on päät­tä­nyt läh­teä mukaan edus­kun­ta­vaa­li­kil­paan. Vih­rei­den mukaan Hii­la­mo läh­tee ehdol­le Uuden­maan vaalipiiristä.”

    Jos ulko­puo­li­nen saa arva­ta, niin Hii­la­mo on tuo mar­ras­kuus­sa mai­nit­se­ma­si ehdo­kas Uudellamaalla 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.