Ehdoton kyllä

Olen päät­tänyt aset­tua ehdokkaak­si ensi eduskun­tavaaleis­sa. Neljän vuo­den tuumaus­tauko on tehnyt tehtävän­sä. Jos min­ut eduskun­taan val­i­taan, tulen sinne paljon osaavam­pana ja näke­myk­sel­lisem­pänä kuin lähdin sieltä neljä vuot­ta sitten.

Tärkeä vaa­likausi

Seu­raavas­ta vaa­likaud­es­ta tulee raskas, kos­ka talouden kri­isi pakot­taa ikävi­in ratkaisui­hin. Juuri kri­isi­aikoina tehdään kauaskan­toisia päätök­siä, kos­ka moni itses­tään­selvyys on ajatelta­va toisin. Ensi vaa­likausi on hyvin tärkeä. Siitä ei voi olla syrjässä.

Halu­an vaikut­taa myös vihreän poli­ti­ikan suuntaan

Palates­sani val­takun­nan poli­ti­ikkaan halu­an osal­lis­tua myös käden­vään­töön vihreän poli­ti­ikan suun­nas­ta. Blo­gin sään­nöl­liset luk­i­jat var­maankin osaa­vat päätel­lä, mitä täl­lä tarkoi­tan. En hyväksy alis­tu­mista siihen, että asi­at ovat sitä miltä ne näyt­tävät. Ne on saata­va näyt­tämään siltä, mitä ne ovat.

Blo­gi jatkuu tällaisena

Tämä blo­gi jatkuu sel­l­aise­na kuin se on nytkin; jatkuu myös, jos min­ut val­i­taan eduskun­taan. Ker­ron julk­i­sista asioista avoimesti ja toivoak­seni ymmär­ret­tävästi . Pidän hyväksyt­tävästä syys­tä luot­ta­muk­sel­liset tiedot luot­ta­muk­sel­lisi­na – kuten olen tehnyt tähänkin asti. Eduskun­nan työsken­te­ly on hyvin julk­ista, julkisem­paa kuin lautakuntatyöskentely.

Vaalio­hjel­ma yhteistyönä

Tarkoituk­seni on tulev­ina kuukausi­na laa­tia oma vaalio­hjel­mani, joka tulee Vihreän liiton vaalio­hjel­man rin­nalle. Se tapah­tuu osit­tain vuorovaikut­teis­es­ti. Otan vas­taan hyviä ajatuk­sia, mut­ta omas­ta vaalio­hjel­mas­tani päätän tietysti lop­ul­ta itse. Kir­joi­tan poleemisia blogikir­joituk­sia ja viimeis­te­len niiden kom­ment­tien poh­jal­ta lop­ullisen tek­stin. Yksi täl­lainen ohjel­mako­htalu­on­non on tääl­lä ollutkin jo purek­sit­ta­vana (rautatei­den hyö­ty on maksimoitava).

Blo­gista sisäl­löl­lisen vaa­likeskustelun tärkein foorumi

Haaveenani on käy­dä asi­api­toinen ja argu­men­toi­va vaa­likam­pan­ja. Pyrin siihen, että poli­ti­ikan tärkeistä teemoista käy­dään täl­lä blogilla asialli­nen mut­ta armo­ton väit­te­ly; armo­ton siinä mielessä, että huonot ja/tai vilpil­liset ehdo­tuk­set analysoidaan puh­ki, mut­ta hyviä kehutaan.

Vaa­likam­pan­jan rahoitus

Jot­ta voisi kil­pail­la tasaver­tais­es­ti äänistä rahakkaampi­en ehdokkaiden kanssa ja saa­da kun­ni­al­lisen ään­imäärän on näyt­tävä muual­lakin kuin oma­l­la blogillaan. Tähän tarvi­taan valitet­tavasti rahaa.

Haaveeni on rahoit­taa vaa­likam­pan­ja suurel­la määräl­lä pienehköjä lahjoituk­sia. Vihreil­lä asia on jär­jestet­ty niin, että ehdokkaiden saamia lahjoituk­sia varten on yksi yhteinen tili, johon osoite­tut avus­tuk­set ohjataan viitenu­merol­la halu­tulle ehdokkaalle. Tämän sivun alalaidas­sa on link­ki, jon­ka avul­la voi lahjoit­taa rahaa vaa­likam­pan­jaani.  Vihreät ovat sitoutuneet siihen, että yli tuhan­nen euron lahjoit­ta­jat julkistetaan.

Pyrin pitämään blogilla näkyvis­sä läh­es reaali­aikaisen kir­jan­pidon vaa­likam­pan­jan tuloista ja menoista.

Kam­pan­japääl­likkönäni toimii Ari Väisä­nen, ari.tapani.vaisanen (miuku­mauku) gmail.com

====

Tue vaa­likam­pan­jaani taloudellisesti

Vaal­i­työl­leni voi antaa taloudel­lista tukea tämän linkin kaut­ta.

====

217 vastausta artikkeliin “Ehdoton kyllä”

  1. Onnek­si olkoon etukä­teen! Ihmeitä saa tapah­tua, ellet pääse. 

    San­ot:

    Jos min­ut eduskun­taan val­i­taan, tulen sinne paljon osaavam­pana ja näke­myk­sel­lisem­pänä kuin lähdin sieltä neljä vuot­ta sitten.

    Tästä olisin kiin­nos­tunut kuule­maan lisää. Mitä tarkoi­tat? Mitä taito­ja olet kar­tut­tanut ja minkälaista näke­myk­sel­lisyyt­tä olet saanut lisää ja miten?

  2. Yksi vakavis­saan esitet­ty kysymys: Aiotko tehdä poli­it­tis­es­ti ja älyl­lis­es­ti rehellisen vaa­likam­pan­jan vaik­ka sen riskinä olisi oman puolueen ja pitkäaikaistenkin ystävien mah­dolli­nen suiv­aan­tu­mi­nen vai aiotko enem­män tai vähem­män tas­apain­otel­la näi­den kah­den välis­sä kuten kaik­ki muutkin?

    Yksi esimerk­ki, jota ei tarvitse ajatel­la tapausko­htais­es­ti, vaan yht­enä esimerkkinä kym­menistä vas­taav­ista mah­dol­li­sista: Jos pää­ty­isit omas­sa itselle­si älyl­lis­es­ti rehellisessä pohdin­nas­sa puolta­maan ydin­voimaa pienem­män pahan peri­aat­teel­la, niin ottaisitko avoimesti tämän kan­nan myös selväsanais­es­ti poli­it­tis­es­ti, välit­tämät­tä mah­dol­li­sista “Soin­in­vaar­al­ta kan­na­tus ydin­voimalle” lööpeistä, puolue­tover­iesi tai pitkäaikaisten ystäviesi reak­tioista, tai siitä, mikä vaiku­tus sil­lä voisi olla vihrei­den men­estyk­selle vaaleis­sa tai oma­lle ase­malle­si puolueen sisäisessä hierarkiassa?

    Toisin kysyen, oletko valmis haas­ta­maan tilaa rehelliselle asi­a­pain­ot­teiselle, perustelu­vas­tu­ulliselle poli­it­tiselle kult­tuurille, siitä sosial­isoituneen, ryh­mä­paineisen, uni­for­mal­isoivan iden­ti­teetil­lisen poli­it­tisen kult­tuurin otteesta, jon­ka tukah­dut­tavis­sa pihdeis­sä tuo keskustelu ja illu­u­sio sen vapaud­es­ta täl­lä het­kel­lä raskaasti on?

  3. Odotinkin tätä päätöstä. Mak­soin heti 50 euroa Osmon kam­pan­jan hyväksi.

  4. Toivuit neljässä vuodessa turhau­tu­mis­es­tasi. Poikkeuk­selli­nen pros­es­si var­maan johtuu siitä, että pääsit toteut­ta­maan toista into­hi­moasi ana­lyyt­tistä selvi­tys­tä. Hyvä ratkaisu myös eduskunnalle.

    Olet ollut kovin koti­mainen, mut­ta toden­näköis­es­ti mieli­teemoissasi EU-tason merk­i­tys vaivihkaa lisään­tyy. Kun kato­li­nen ja protes­tant­ti­nen malli ovat lähen­tyneet, kehi­tys on kuin vero­tuk­ses­sa — vero- ja sosi­aa­lik­il­pailus­sa yhtäältä har­mon­isoidaan ja toisaal­ta epäter­vet­tä kil­pailua vähen­netään. Ympäristökysymyk­sis­sä EU:lla onkin jo mandaatti.

  5. Vihrei­denkin pitäisi olla jär­ki-ihmis­ten puolue. Sik­si Osmo ehdokku­us on hyvä uutinen.

  6. Hieno päätös, Osmo! Min­un ei siis tarvit­sekaan nyt tutus­tua mui­hin eduskuntavaaliehdokkaisiin.

  7. Väärän vaalipi­irin takia en voi Osmoa äänestää, kävin kuitenkin tekemässä pienen lahjoituk­sen kam­pan­jaan. Ajat­telin, että jos asi­api­toinen ja argu­men­toi­va vaa­likam­pan­ja, jos­sa poli­ti­ikan tärkeistä teemoista käy­dään asialli­nen mut­ta armo­ton väit­te­ly toteu­tuu, olisi siinä jo enem­män kuin tarpeek­si vastinet­ta lahjoitukselle.

  8. Mielestäni hal­li­tuk­ses­sa pitäisi nyky­maail­mas­sa olla kaupunki­min­is­teri, joko kun­t­a­min­is­terin rin­nal­la tai jopa paikalla. Pitäisi tehdä poli­ti­ikkaa, jos­sa kaupun­git ovat kaupunke­ja, eivätkä vain yli­paisunei­ta kun­tia. Itse ainakin helsinkiläisenä koen vah­vasti asu­vani kaupungis­sa, en kunnassa.

  9. Sin­ua mon­een ker­taan äänestäneenä min­ua kiin­nos­taa suh­tau­tu­mis­esi maa­han­muut­toon. Mitä mieltä olet per­su­jen manifestista?

  10. Paras uuti­nen pitkään aikaan! Toiv­otan Osmolle epäi­lyk­set­tä men­estys­tä vaalissa! 🙂

  11. Tosi hyvä että sait moti­vaa­tion kerät­tyä. Itsekkäästi ajatel­tuna säästyi joitakin tun­te­ja kun ei tarvitse tutus­tua muiden vihrei­den ehdokkaiden vaaliohjelmiin.

  12. Näyt­täisi siltä, että joudun lähtemään uurnille.

    Asia, mikä min­ua kiin­nos­taisi kuul­la on se, mil­lä tämän talouden moraa­likadon saa loppumaan. 

    Siis kan­natatko sinä Irlan­nin pelas­tamista ja mil­lä ehdoin? 

    Miten täl­lainen voitaisi­in mielestäsi tule­vaisu­udessa estää?

    Miten velka­an­tu­mi­nen saadaan päättymään?

    Kiin­nos­taisi kuul­la mielip­i­teesi näistä aiheista, vaik­ka ne eivät ehkä ole suurimpia mie­lenki­in­tosi kohteita.

  13. Lois­tavaa ja onnit­telu­ni! Muu­toin olisikin ollut näis­sä vaaleis­sa vaikea vali­ta vihreistä ehdokkaista, kun tun­tu­vat aja­van enem­män jo muu­toinkin äänekkäi­den lap­siper­hei­den ja eläkeläis­ten kuin ympäristön asiaa.

  14. Toiv­otan onnea ja menestystä!
    Osmo on Osmo vaa­likam­pan­jan aikanakin ja myös eduskun­nas­sa — siinä suh­teessa ei syytä huoleen.

  15. Hieno päätös, mut­ta väärä puolue. Itse olin jo henkises­ti valmis­tau­tunut äänestämään vaik­ka Per­su­ja, kos­ka vihreistä on tul­lut sekalainen “jokaiselle jotain” ‑puolue. Nyt pitää muut­taa äänestyskäyt­täy­tymistä, vaik­ka en Vihreille halu­aisikaan ään­täni antaa.

    Vihreät pär­jäi­sivät paljon parem­min, jos siel­lä olisi enem­män Osmon kaltaisia: ekol­o­gis­es­ti ajat­tele­via, mut­ta lasku­taitoisia. Osmo taitaa olla ain­oa sitä lajia?

  16. Tänä vuon­na ehdokkaan val­it­sem­i­nen onkin sit­ten help­poa. Oikein hienoa!

  17. Onnea kam­pan­jaan ja vaalei­hin. Jotenkin luulis, että saat niin paljon ilmaista julk­isu­ut­ta, että rahan rajahyö­ty lask­is aika nopeesti…

  18. onnit­te­lut ehdokku­u­den johdosta!

    muu­ta­ma kysymys:
    1.kannatatko kiin­teistöveron laskua/pitämistä ennallaan/korotusta?
    2.osinkotulojen “verovapaus“90 000euroon asti,pääomatulojen verotus.näihin oma kanta?
    3.pitääkö vero­tus­ta siirtää kulutukseen(tasaveromalli) vai pitää yllä pro­gres­si­ivi­nen tulovero?
    4.nykyinen vähim­mäis­toimeen­tu­lo­tu­ki (n.400e/hlö+vuokra),onko liikaa vai riittävästi?

    5.onko omaa säästölis­taa mallia “vahtera”(il:n blogikirjoittaja)?

    onnea vaalei­hin ja vaalityöhön!

  19. Päivän paras uuti­nen. Niin Vihrei­den kuin eduskun­nankin kannalta.

  20. Onnea vaan! Jos joku pakot­taisi min­ut kirveel­lä uhat­en äänestämään Vihre­itä, niin var­masti saisit ääneni :).

  21. Odotan kam­pan­jaa innol­la. Olenkin usein ajatel­lut, että blo­gista voisi jotain mak­saakin, mut­ta on tosi­aan parem­pi, että mak­su on vapaae­htoinen ja että se menee suo­raan kampanjakuluihin.

    Sivuil­ta on nyt kadon­nut kun­tavaalio­hjel­ma ymmär­ret­tävästä syys­tä, mut­ta olisi kyl­lä mukavaa jos sekin voisi vielä olla täällä.

  22. Hienoa, toiv­otan onnea kam­pan­jalle­si. Äänestin Sin­ut val­tu­us­toon ja toivon, että pääset myös eduskuntaan. 

    Valitet­tavasti listal­la perässäsi tulee (toden­näköis­es­ti) val­i­tuk­si sel­l­aisia ehdokkai­ta, joiden ajat­telu ei poh­jaa minkään­laiseen real­is­mi­in tai ratio­nal­is­mi­in. Joten valitet­tavasti et ään­täni saa, kos­ka en halua mil­lään taval­la olla vaikut­ta­mas­sa minkäälaisen “fun­da­men­tal­is­min” ylösajamisessa. 

    Mut­ta en kyl­lä tiedä mitään muu­takaan lis­taa, jota äänestäisin. Ehkäpä osaisit neuvoa?

  23. Jos lai­tat vaalio­hjel­maan hyvin selkeät leikkaus­lis­tae­hdo­tuk­set, ja osoi­tat menokurin pakol­lisu­u­den, niin tiedä vaik­ka tart­tuis muihinkin.

  24. Läpi­meno lie­nee jo var­maa.… Jän­nit­tävin koh­ta yleisölle lie­neekin hal­li­tuk­sen kokoon­pano ja min­is­ter­ilista. Anni­han on min­is­teri, mut­ta onko se toinen sit­ten osmo, tui­ja, vai ville.…

    Ennus­tan, että Anni/Osmo tai sit­ten Anni/Ville, eli Tui­jalle jäisi mustapekka.

  25. Mah­ta­va jut­tu; onnek­si olkoon sin­ulle ja meille äänestäjille! Asi­api­toisu­us ja inter­ak­ti­ivi­su­us ovat oivia ajatuk­sia. Toiv­ot­tavasti sin­un toimin­nas­tasi alkaa näi­den suh­teen tren­di, joka lev­iää poli­ti­ikan tekoon laajemminkin.

  26. Kun­ta-alan ihmisenä ehdotan hallitusohjelmaneuvotteluihin:
    * yhteisöveron kun­tao­su­us säi­lytet­tävä, korotettuna
    * myös pääo­maveros­ta osu­us kunnille
    * jäteveron tuot­to kunnille
    Ja vielä: vero­tu­lo­jen tasaus­ta lieven­net­tävä nykyis­es­tä 90 pros­en­tista esim. 75 pros­ent­ti­in ja köy­hät kun­nat hoidet­ta­va eril­lisel­lä avustuksella.

  27. Ihan hyvä jut­tu. Toivon Osmolle men­estys­tä vaaleis­sa, etenkin toivon että se rav­is­telee puoluet­ta vähän toiseen suun­taan kuin mihin se on mennyt.

    Hiukan piikikkäästi täy­tyy nyt tode­ta, että odot­te­len kovasti, mis­sä vai­heessa Vihrei­den äänestäjiä ale­taan muis­tutel­la siitä, että Soin­in­vaaraa voi äänestää vain Helsingis­sä.

    Seu­raa­va vaa­likausi on tärkeä, kos­ka menoleikkauk­sia tarvi­taan paljon, siitä olen täysin samaa mieltä.

  28. Soin­in­vaara on sit­tenkin täysver­i­nen poli­itikko ja kir­joituk­si­in on suh­taudut­ta­va varauksilla.
    Mie­lenki­in­toista nähdä miten kun­tasa­neer­aus onnis­tuu kun Kepu on samas­sa hal­li­tuk­ses­sa, taitaa jäädä taas unelmaksi.
    Ay-liik­keen merk­i­tyk­sen vähen­tämi­nen sen sijaan saat­taa onnis­tua jos ja kun por­var­i­hal­li­tus jatkaa.
    Tosin kun kuun­tele Jaakon­saar­ta niin eipä tuo SDP juuria Kokoomuk­ses­ta poikkea,
    Mik­si äänestää SDP:tä jos voi suo­raan äänestää Kokoomusta ?

  29. Hieno uuti­nen, onnea matkaan ja kam­pan­jaan! Äänestäisin ehdot­tomasti, jos olisin samas­ta vaalipi­iristä! Ihmette­len kyl­lä blogikom­ment­te­ja, jois­sa hehkute­taan Per­su­ja Vihrei­den vai­h­toe­htona, kos­ka Vihreis­sä ei ole riit­tävästi ekolo­gia-ja ekono­mia-ajat­telijoi­ta. Antakaa nyt esimerkke­jä, miten ne Per­suil­la ilmenevät? 

    Yhtään konkreet­tista ehdo­tus­ta minkään ratkaisemiseen en ole vielä kuul­lut, jos mukaan ei lue­ta ikuista “mamut pois maasta”-vuodatusta. Ok, säästöä sekin on, mut­ta miten se ratkaisee val­tion­ve­lan ja talouskri­isin, työt­tömyy­den, van­hus­ten­hoidon puut­teet, näköalat­to­muu­den ympäristö‑, talous- ja elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa, ylik­oulu­tuk­sen tiety­ille aloille jne?

  30. Hyvä Osmo! Vaik­ka en täältä pohjois­es­ta voi sin­ua äänestääkään, tämä sinetöi oman ääneni menevän vihreille. Tar­tu­ta vain ajat­telu­asi mui­hinkin edustajiin.

  31. Onnea kam­pan­jaan, täältäkin tullee ääni.

    Tosin ns. var­man läpi­meni­jän äänestämi­nen lie­nee käytän­nössä puolueääni. Ei sinän­sä että vihre­itä vas­taan mitään olisi, mut­ta silti itseäni kiin­nos­taisi voiko täl­lä äänel­lä vaikut­taa min­is­ter­isalkun toden­näköisyy­teen, vai onko ne jo “päätet­ty”? Siis jos nyt vihreät hal­li­tuk­seen edes pää­tyvät, eivätkä jää oppo­si­tioon mököt­tämään pahoille persuille.

  32. Täy­tyy naköjään pyörtää omat puheet ja käy­dä äänestämässä. Yhdel­lä äänel­lä saa muun muas­sa lyödä per­su­ja sinne, vähän kuvitel­tua kiilaa Vihre­it­ten sekaan sekä jär­jen ään­tä ja korvia eduskun­taan. Vaikkei asioista ole samaa mieltä, niin tietyn­lainen johdon­mukaisu­us on aina kunnioitettavaa.

  33. Hyvä kuul­la. Tosin ymmär­rän kyl­lä että noin se menee aina peri­aat­teel­lisel­la tasol­la, tarkoitin kysymyk­sel­läni lähin­nä käytän­töä. Siis että kuin­ka mon­ta sin­nemäkeä ja vas­taavaa puolueessa on, jot­ka veisivät min­is­teri­paikat vaik­ka saisi­vat kymme­ne­sosan Osmon ään­imäärästä. Mikäli luku on 0, olen oikein iloinen.

  34. Olen ihail­lut luop­umis­tasi val­las­ta sekä esimerkil­listä kykyäsi ryhtyä mielipi­de­vaikut­ta­jak­si poli­it­tisen uran jäl­keen. Luop­umi­nen on tässä maail­mas­sa yksi vaikeim­mista asioista, dilem­ma jon­ka purkamiseen ja muut­tamiseen ei tun­nu löy­tyvän ratkaisua. Sik­si olenkin pitänyt kansalais­roo­liasi poli­it­tisen keskustelun ylläpitäjänä ensiar­voisen olen­naise­na. Val­lankäytön seu­rausten ja merk­i­tys­ten pohd­in­taa ei ole tehnyt tasokkaasti lisäk­sesi monikaan. On tietysti aina miel­lyt­tävää saa­da tolkkuih­mi­nen val­lankah­vaan, mut­ta roolisi muut­tumi­nen on samal­la val­ta­va tappio.

  35. Vihreät menevät aika toden­näköis­es­ti oppo­si­tioon. Väitän, että toden­näköisyys on selvästi suurem­pi kuin 50%. Per­sut saa­vat, ellei jotain rajua muu­tos­ta tapah­du, niin kovan vaalivoiton, että isot otta­vat hei­dät mukaan hal­li­tuk­seen. Halatak­seen hei­dät vas­tu­unot­tamisen vaikeudel­la kuo­li­aak­si, kuten ven­namo­laiset aikoinaan. Neljä vuot­ta lisää oppo­si­tios­sa tätä nyky­istä kehi­tys­tä Por­tu­galin ja Espan­jan talouskri­isit jne., ja Soi­ni olisi pahim­mil­laan päämin­is­teri 2015. Se halu­taan katkaista, jos PS:n kan­na­tus on 11% tai suurem­pi, ehkä jo alem­mil­lakin luvuil­la (Gallup nyt 14,6%). Vihreäthän ovat jo ilmoit­ta­neet, että eivät tule samaan hal­li­tuk­seen Per­su­jen kanssa men­emään. Samoin Per­sut Vihrei­den suhteen.

  36. Onnea pyrin­töi­hin. Kuka­han pääsee vanavedessäsi myös eduskuntaan.

    Hiukan hirvit­tää tuo intosi päästä tekemään raskai­ta ja ikäviä ratkaisu­ja. Ehkä siitäkin voi saa­da tietyn­laista ammatil­lista tyy­dy­tys­tä. Itse ajat­te­len niin, että ne jot­ka tekevät raskai­ta ja ikäviä päätök­siä, tekevät ne hil­jaa pakon edessä ja pote­vat tun­non­tuskia loppuelämänsä 🙂

  37. Saiko­han Perus­suo­ma­lais­ten odotet­tavis­sa ole­va maan­vyörymä­vaalivoit­to ryhtymään Osmo Soin­in­vaaran Vihrei­den pelas­tustalkoisi­in? Niin tai näin, joka tapauk­ses­sa Osmon ehdokku­us on Vihreille ilman muu­ta “lot­tovoit­to”.

    Oikeas­t­aan pitääkin onnitel­la Osmon päätök­ses­tä Vihreää puoluet­ta, kos­ka hänelle itselleen kuu­lostaa kansane­dus­ta­ju­ud­es­ta ja mah­dol­lis­es­ta min­is­teriy­destä ole­van vain riesaa ja rasitus­ta. Tosin val­lankäytöstä var­maan saa jonkin­laisia “kik­se­jäkin”, niin että ehdokku­us siinä mielessä myöskin houkuttaa.

  38. Osmo, onko se Vihrei­den viralli­nen ja lukkoon­lyö­ty kan­ta, että puolue menee oppo­si­tioon, jos Per­Sut on hal­li­tuk­ses­sa? Oletko itse täl­lä kannalla?

    1. En tiedä, kuin­ka vifralli­nen on vihrei­den kan­ta tuol­laises­sa asi­as­sa, mut­ta per­su­jen kan­ta on mah­dol­lisim­man viralli­nen: Timo Soinin on niin sanonut.

  39. Tässä vielä NYTimesin Thomas L Fred­manin kolum­ni — joka osin liit­tyi vuo­den takaiseen vaa­likam­pan­jaan mut­ta on Suomes­sa edelleen eri­tyisen ajankohtainen:

    What They Real­ly Believe
    http://www.nytimes.com/2009/11/18/opinion/18friedman.html?_r=1&ref=thomaslfriedman

    Suomes­sa voisi jo hil­jalleen alkaa ymmärtää, että uut­ta teol­lista poh­jaa olisi raken­net­ta­va ja hyö­dyn­net­ta­va vielä het­ke­naikaa meil­lä ole­vaa osaamisetumatkaa. 

    Maail­man väestö kas­vaa 2,5 mil­jardil­la vuo­teen 2050 men­nessä — tämä ennuste on tarpeek­si tark­ka. Jos nämä uudet ihmiset halu­a­vat han­kkia itselleen edes polkupyörän ja siihen kumirenkaat, niin aika rankko­ja muu­tok­si on tehtävä mon­es­sa nyky­menon asiassa.

    Suo­ma­lai­sista poli­itikoista Timo Soi­ni, Eija-Riit­ta Korho­la ja aika moni muukin todel­la ilmeis­es­ti odot­taa jonkin uuden ruton hoita­van väestönkasvun ja sen mukanaan tuo­mat tarpeet tai sit­ten todel­la raa’asti halu­aa tar­jo­ta par­ille mil­jardille ihmiselle elin­iäk­sen äärim­mäsitä köyhyyttä.

    Suomelle pieni mah­dol­lisu­us olisi olla mukana tuo­mas­sa uusia tuot­tei­ta tälle kas­vavalle markki­nalle, mut­ta pönkit­tämäl­lä van­haa teol­lisu­ut­ta, niin eihän se onnistu. 

    Vält­telemäl­lä ikäviä ratkaisu­ja, Suo­mi ja suo­ma­laiset joutuu todel­la syvään suohon.

    Onnea matkaan Ode, tar­jol­la on todel­la rankko­jen päätösten tekemistä seu­raa­van neljän vuo­den aikana.

  40. Mil­lä voidaan parhait­en vaikut­taa siihen, että Osmo saa tarvit­se­mansa tiimin ympärilleen kansane­dus­ta­jik­si (ei yksi huip­pua­jat­teli­ja kai vielä riitä)? Riit­tääkö Osmo se, että puoluet­ta äänestetään, vai mil­lä siihen voisi myötävaikuttaa?

    1. Wil­son,
      Kun­han vihrei­den ehdokasaset­telu on valmis, tule suosit­ta­maan vihrei­den lis­toil­ta mielestäni hyviä ehdokkai­ta, myös Helsingistä.

  41. Eli kova hinku on ministeriksi? 

    Mikäpäs siinä, onhan se jo nähty, että vihreät myyvät äitin­säkin tarvittaessa. 

    Kyl­lä mielestäni Anni Sin­nemä­ki on sanonut, ettei per­su­jen kanssa samaan hal­li­tuk­seen men­nä. Lie­nee yhtä vifral­lista (sic!) kuin Soinin puheet.

  42. JTS,

    (hie­man off-top­ic, mut­ta olkoon seu­raa­va vaik­ka sit­ten vaa­likeskustelun ener­giapoli­ti­ikan sparrausta)

    10 mil­jardinkin ihmisen maa­pal­lo pystyy saavut­ta­maan paljon nyky­istä kulut­tavam­man elämän­ta­van. Sekä suo­jele­maan luon­toa samal­la. Tämä johtuu siitä, että kehit­tyvä teknolo­gia antaa mei­dän käyt­töömme yhä laa­jem­pia hyö­dyn­net­täviä resursse­ja. Tämän ohes­sa voimme sulkea ihmisen alueen vaiku­tuk­sen ulkop­uolelle rajat­tu­ja luon­non­ti­laisia aluei­ta lajien ja ekosys­teemien suo­jelemisek­si, jos annamme sille itseis­ar­von. Toisaal­ta koko Ama­zonin lanaami­nen pel­loik­si ei vähen­täisi pla­nee­tan elinkelpoisu­ut­ta ihmiselle muu­tamia menetet­tyjä poten­ti­aal­isia lääkekasve­ja luku­unot­ta­mat­ta, ellei ekosys­teemille kat­sot­taisi itseisarvoa.

    Mitään ympäristön tai luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­den aset­tamia kasvun­ra­jo­ja ei ole reaal­isti pidem­mäl­lä aikavälil­lä ole­mas­sa. Jokainen voi vuon­na 2100 saa­da jääkaap­pin­sa, tietokoneen­sa ja ilmas­tointin­sa ja vielä kymme­nen ker­taa enem­män. Aineen määrä maa­pal­lol­ta ei häviä, ja ihmisen kyky muut­taa sitä yhä laa­jem­mal­ta alueelta itseään ja kulu­tus­taan palvel­e­vaan muo­toon tulee vielä huimasti kehit­tymään. Vielä jon­ain päivänä monia raa­ka-aineista ei ole aina niin väliä etsiä maankuores­ta kun valmis­tamme niitä syn­teet­tis­es­ti itse. Nämä teknolo­giat tule­vat mon­et ole­maan mah­dol­lis­es­ti hyvin ener­giain­ten­si­ivisiä. Fos­si­iliset ovat vielä pitkään niiden luotet­tavin, halvin ja toimivin perus­ta. Ydin­voimal­la kas­vavasti tuettuna.

    Eli lyhyesti: Fos­si­ili­nen ener­gia, ylipään­sä yhteiskun­nan ener­giain­ten­si­ivisyys = Hyvä

  43. 😀 Päivän paras uuti­nen! Kuu­lun eri vaalipi­iri­in, enkä ole lyönyt puolue­val­in­taanikaan vielä lukkoon, mut­ta Osmoa tai osmon­mielisiä kyl­lä mieluiten äänestäisin. Älyl­listä rehellisyyt­tä eduskuntaan.

  44. Poli­it­ti­nen kult­tuuri on muut­tunut viime vaaleista eikä kovin mon­en ajat­tel­e­van ihmisen ole help­po löytää mitään tut­tu­ja suun­tavi­ivo­ja. Uskoni ja mon­en muunkin on men­nyt vihreisi­in ihan täysin, vaik­ka aiem­min on oltu akti­ivisia puolueen kan­nat­ta­jia. Oden päätös on yksit­täisen ihmisen moraal­ista selkärankaa osoit­ta­va toivon pilka­h­dus. Uskon todel­la, että helpom­paa olisi ollut nyt jo elää vapaana luen­noit­si­jana. Ker­rankin joku oikeasti fik­su ja vaa­ti­ma­ton ihmi­nen kokee velvol­lisuute­naan astua vaalia­reenalle. Kun­pa heitä olisi enem­mänkin näis­sä van­hois­sa puolueis­sa eikä vain per­su­is­sa. Odotan ehkä epäre­al­is­tis­es­ti, että Odel­la olisi vas­taus tähänkin vit­sauk­seen. Mut­ta se on turhaa. Ole Ode juuri sitä mitä olet, olemisel­lasi pela­s­tat tosi paljon!

  45. Viral­lis­es­ta kan­nas­ta PS:n suh­teen en sano, mut­ta Sin­nemäk­i­hän jo posi­tioi vihreät näyt­tävästi vas­tavoimak­si, ja sanoi mm. seu­raavaa tyr­mät­tyään kaikki­nen­sa PS:n lin­jauk­set ja arvot: “Näyt­tää siltä, että poli­it­tiset tavoit­teemme eivät ole yhteen sovitet­tavis­sa mil­lään.” (Vas­tauk­se­na Verkkouutis­ten kysymyk­seen hal­li­tusy­hteistyöstä Soinin kanssa)

    Äänestäjille olisi rehellistä myös ker­toa mil­laista oppo­si­tiopoli­ti­ikkaa aikoisi mah­dol­lis­es­ti tehdä. 😉

    Tuo uusven­namo­lais­ten kuo­li­aak­si halaami­nen on sen ver­ta toden­näköi­nen toteu­tu­ma iso­jen tahol­ta. Vaik­ka mis­tä sitä etukä­teen var­mak­si tietää.

  46. Läm­min kiitos. Tun­nen suur­ta luot­ta­mus­ta kyky­i­hisi ja rehellisyy­teesi. Tulee ääni, jos nuorista nimistä ei löy­dy jotain todel­la kovata­soista kru­u­nun­per­il­listä. (Pyy­lu­o­ma, mis­sä viivyt…)

    Voisi­vatko ilmas­to ja ener­gia olla näi­den vaalien ykkösasioita?

  47. Jos Kokoomus voit­taisi vaalit ja Keskus­ta jäisi kol­man­nek­si, kuten nykyiset gallupit osoit­ta­vat, niin hal­li­tus­po­h­ja voisi rak­en­tua Kokoomus+SDP+Persut poh­jalle. Kokoomus on niin oppor­tunisti­nen, että kaik­ki käyvät pait­si ehkä kom­mu­nis­tit. Per­sut ja Keskus­ta taasen eivät kovin helpol­la mene samaan hal­li­tuk­seen ja Soi­ni on nimen­nyt SDP:n muista puolueista suosikik­seen. SDP:stä löy­tyy myös kar­vaisia duunare­i­ta, jot­ka eivät per­su­ja kat­so kieroon. RKP on toinen puolue, jos­ta Soi­ni on sanonut, että samaan hal­li­tuk­seen ei yksinker­tais­es­ti men­nä. Voisiko kris­til­lis­ten kor­pi­vael­lus siis päät­tyä? Neljäs apupyörä kuitenkin tarvitaan.

    Tehdään nyt tältä poh­jal­ta vaaliveikkaus: Kokoomus+SDP+PS+KD on seu­raa­va hallitus.

  48. “Kuka­han pääsee vanavedessäsi myös eduskuntaan.”
    — tämä on suurin huoli; joku vihreä fem­i­nisti jaka­maan val­ti­ol­lista sukupuolirasismia?
    Osmo, mikä on suh­teesi feminismiin?
    — kysyy poten­ti­aa­li­nen äänestäjä.

  49. Uskon todel­la, että helpom­paa olisi ollut nyt jo elää vapaana luen­noit­si­jana. Ker­rankin joku oikeasti fik­su ja vaa­ti­ma­ton ihmi­nen kokee velvol­lisuute­naan astua vaaliareenalle 

    Ei saa trol­la­ta Osmon blogilla. Et olisi muuten pal­jas­tunut, mut­ta tämä “vaa­ti­ma­ton”…

    -pal­stapoli­is­tar

  50. Hyvä jut­tu ja lykkyä pyt­tyyn, vaik­ka pär­jän­net ilmankin.

    Uusi­maalaise­na en voi sin­ua äänestää, ja vihre­itä äänestäessä ääni menisi Brax­ille. Lep­poisen elämänkat­so­muk­sen omaa­vana joudun vas­tus­ta­maan kaiken­laisia elinkus­tan­nusten koro­tushankkei­ta (mm. Brax­in AsOy-laki, ener­giaverot jne.) ja sik­si kan­natan tois­taisek­si piraat­te­ja ain­oana protes­ti­vai­h­toe­htona ammat­tipoli­itikkove­toiselle edus­tuk­sel­liselle poli­ti­ikalla. Tuskin ehdit koulut­taa Uudelle­maalle “soin­in­vaar­alaista” nuor­ta (miespuolista) ei-ammat­tipoli­itikkoe­hdokas­ta vielä näi­hin vaalei­hin, mut­ta ehkä sit­ten seuraaviin.

    Mut­ta lupaan lait­taa sym­bol­isen raha­sum­man tilille, jos edes vaalio­hjel­mas­sa puhutaan perus­tu­losta ja leppoisuudesta.

    1. lasse, Min­ul­la on uudel­la­maal­la hyvä ehdokas suositeltavak­si, mut­ta huo­masin juuri, ettei hän ole vielä julkaissut ehdokkuuttaan.

  51. Azin näke­mys väestönkasvus­ta ja pla­nee­tan kestokyvys­tä on yltiöop­ti­misti­nen. Jos ihmiset ja val­tiot tekevät hyviä päätök­siä ja yksilöi­den inno­vati­ivi­su­us on samaa tasoa kuin aiem­min, on toden­näköistä, että paljon uusia mate­ri­aali- ja ener­gia­ratkaisu­ja on käytössä jo seu­raa­van vuosikymme­nen aikana.

    Tähän asti his­to­ri­as­sa on kuitenkin tehty lähin­nä huono­ja päätök­siä ainakin ympäristön­suo­jelun kannal­ta. Lyhyt­näköiset ratkaisut yksilön tai yhteisön hyö­dyn puoles­ta ovat olleet aina etusi­jal­la ver­rat­tuna siihen, mitkä voisi­vat olla hyviä päätök­siä pitkäl­lä tähtäimel­lä. Ja ovat aiheut­ta­neet järkyt­täviä inhimil­lisiä tragedioita 

    Vaaleis­sa on kyse lyhyestä tähtäimes­ta ja meil­lä Suomes­sa on todel­la paha taloudelli­nen kri­isi käsil­lä. Odel­la on näke­mys­tä tähänkin, vaik­ka oikeasti hänen fokuk­sen­sa on toisaalla. 

    Tule­vaisu­us posi­ti­ivise­na mah­dol­lis­tuute­na on nyt lyönyt läpi van­hoil­lisim­millekin puolueille, mut­ta ain­oa kestävä vai­h­toe­hto on ekol­o­gis­ten reunae­hto­jen kun­nioit­ta­mi­nen. Ilman Oden tapaisia näk­i­jöitä, emme pääse eteen­päin yhtään askelta.

  52. Eli­na: en ole trol­li. En käsitä mik­si luokit­telit min­ut sel­l­aisek­si? Halu­aisin kuul­la. Olen Oden kir­jo­jen har­ras luk­i­ja Vihreä Markkinatalous(1990) — kir­jas­ta alkaen.

  53. Ai “har­ras lukija”? 🙂

    Trol­laus on yhä ilmiselvempää… 

    No ei vaines, kai Osmoa voi vaa­ti­mat­tomak­sikin sit­ten luul­la. Mut­ta sitä Osmo ei ole. 

    Eikä tarvit­sekaan olla. 

    ++++++++++

    Min­ua jän­nit­tää jo nyt kumpi saa enem­män ääniä. Osmo vai Jus­si Halla-aho. 

    Mitä veikkaat­te?

  54. Tuin Osmon kam­pan­jaa lahjoituk­sel­la vaik­ka en muuten pidä vihrei­den human­is­ti­tyt­tö­jen politiikasta.

    Vaalipi­iri vain sat­tuu ole­maan väärä.

  55. Eli­na:

    Min­ua jän­nit­tää jo nyt kumpi saa enem­män ääniä. Osmo vai Jus­si Halla-aho.
    Mitä veikkaatte?

    Taitaa riip­pua enim­mäk­seen muus­ta ehdokasasettelusta.

    Kari

  56. Päätök­sesi oli eri­no­mainen. Jos­sain vai­heessa olin huolis­sani, miten tämän blo­gin sit­ten esimerkik­si käy. Mut­ta kun tarkem­min ajat­telee, niin tämän kaut­ta, ja hyvän blo­gin saa­maan julk­isu­u­denkin kaut­ta, tavoit­taa ihmisiä siinä kuin sei­so­ma­l­la toril­la tai kahvit­ta­mal­la eri ryh­miä. (Myös mm. Lau­ri Iha­laisen — mik­sei Jar­mo Korho­senkin — mukaan lähtö ehdokkaik­si oli posi­ti­ivista noin kokon­aisu­u­den kannal­ta.) Jotenkin näyt­ti, että vaali­ra­hako­hu seu­rauksi­neen oli tuo­mas­sa ehdokkaik­si vain kaiken­laista ‘höt­töä’, mut­ta nyt näyt­tää koko ajan parem­mal­ta — kokon­aisu­u­den ja asioiden hoidon kannal­ta. Meil­lä ‘maakun­nis­sa’ nämä ehdokasaset­telun ongel­mat ei ilmoituk­sel­lasi valitet­tavasti pois­tu. Oliskos muuten Varsi­nais-Suomes­sa ketään suositeltavaa?

  57. Tästä olisin kiin­nos­tunut kuule­maan lisää. Mitä tarkoi­tat? Mitä taito­ja olet kar­tut­tanut ja minkälaista näke­myk­sel­lisyyt­tä olet saanut lisää ja miten? 

    No minä voin ker­toa ainakin yhden. Joskus aikanaan, kun minä aloin tänne kom­men­toimaan, olin suurelta osin (en täysin, toki) eri mieltä Osmon kanssa liiken­teen jär­jestämis­es­tä. Nyt näis­sä uusim­mis­sa Osmon kir­joituk­sis­sa tilanne alkaa olla jo sel­l­ainen, etten löy­dä kuin korkein­taan pien­tä pilkun­vi­ilaus­ta, muuten olisin voin­ut itse kir­joit­taa saman 🙂

    Ne mielip­i­teet täs­määvät jopa siinä määrin, että olen skit­sofreenis­su­udessani alka­nut harki­ta ole­vani itseni kanssa erim­ieli­nen, ihan argu­mentin vuoksi…

    Siinä samal­la sit­ten olen saanut ainakin Art­turin ja Tpyy­lu­o­man samalle kan­nalle kanssani. Az, Kim­mo ja Kalle ovat osoit­tau­tuneet kovem­mik­si luiksi 🙂

    Mut­ta on tääl­lä ole­va keskustelu kyl­lä min­unkin näke­myk­siäni muut­tanut. Edel­lä maini­tut tietenkin ovat sen tehneet, mut­ta lisäk­si ainakin sinä, Eli­na, Sam­po Smolan­der, Tcrown, Liian van­ha, Tiedemies ja mon­et muut ovat saa­neet min­ut ajat­tele­maan asioi­ta uudelta kannal­ta. Kiitos siitä!

    Kari

  58. Kiitos Osmo, odotan mie­lenki­in­nol­la vaalio­hjel­maasi. Puolueen ohjel­mas­ta pisti silmään eräs vaa­timus, johon toivoisin kan­nan­ot­toa: “Suo­ma­lais­ten pörssiy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in on saata­va sukupuolikiintiöt”.

  59. Hienoa Osmo!

    Toiv­ot­tavasti blo­gi pysyy yhtä korkeata­soise­na tule­vaisu­udessakin. Netis­sä on, ainakin suomek­si, hyvin har­vo­ja paikko­ja, jois­sa keskustelu kom­ment­tio­sios­sa on yhtä tasokas­ta kuin täällä.

    Itseäni läm­mit­ti kom­ment­tisi: “En hyväksy alis­tu­mista siihen, että asi­at ovat sitä miltä ne näyt­tävät. Ne on saata­va näyt­tämään siltä, mitä ne ovat.” Real­i­ty is not optional!

    Pystytkö lis­taa­maan viimeiseltä viideltä tai kymmeneltä vuodelta suuria asi­akysymyk­siä, jois­sa todel­lisu­us on lyönyt korville ja olet “joutunut” vai­h­ta­maan mielipi­det­täsi ennakkokäsi­tyk­siesi ja ide­olo­giasi tai toisaal­ta ryh­mä­paineen vastaisesti?

  60. Ihail­i­ja:

    ain­oa kestävä vai­h­toe­hto on ekol­o­gis­ten reunae­hto­jen kunnioittaminen.

    Ei ole täl­laisia ulkoisia reuno­ja, joi­ta ihmis­toim­inta voisi real­is­tis­es­ti ylit­tää. Kyse on ihmis­ten sisäi­sistä arvos­tuk­sista. Maa­pal­lon elinkelpoisu­ud­es­ta puhumi­nen on hyvin harhaan­jo­htavaa. Aiem­paan esimerkki­in viitat­en, koko Ama­zon­ian hakkaami­nen pel­loik­si ei vähen­täisi pal­lon elinkelpoisu­ut­ta. Mene­tyk­senä olisi lähin­nä se itseis­ar­vo, jon­ka me sille luon­nolle ja mah­ta­van mon­imutkaiselle kym­me­nien miljoonien vuosien ikäiselle ekosys­teemille annamme. Mut­ta jos emme lainkaan arvostaisi Ama­zo­ni­aa sen itsen­sä takia, joka läh­tee siitä, mitä tuo luon­to meille henkises­ti ja arvona merk­it­see, niin loogista olisi muut­taa koko alue pel­loik­si, min­er­aalien etsin­tään, asu­tuk­seen ja muuhun ihmiskäyttöön.

    Sateet alueel­la muut­tuisi­vat, mut­ta kokon­aisuute­na pal­lon elinkelpoisu­us ihmisen näkökul­mas­ta, jos se kat­so­taan vain henget­tömänä ja arvo­ty­hjänä yhteen­lasku­na, lisääntyisi.

    Kuten nykyi­nen Euroop­pa on ihmiselle elinkelpoisem­pi kuin man­tereen muinoin peit­tänyt ikimetsä.

    Kaik­ki puh­taas­ta vedestä hen­gi­tysil­man­laatu­un, nor­pan tai tiik­erin suo­jelu­un, Kanadan taigan Suomea suurem­pi­in rauhoitet­tui­hin ikimet­si­in, kaik­ki läh­tee määräävästi siitä, mitä me arvostamme, arvoista, henkisyy­destä. Ei mis­tään luon­non reunae­hdoista, äiti­maas­ta tai maa­pal­lon elinkelpoisuudesta.

    Luon­toa on suo­jelta­va kos­ka se on niin jumalat­toman kau­nis http://www.youtube.com/watch?v=A0E6geAq1k8

    ei sik­si, että maa­pal­lo olisi käymässä ihmiselle elinkelvot­tomam­mak­si, mitä se ei ole.

  61. Az on väärässä. Meret voidaan sotkea myrky­il­lä (elo­ho­pea ym. raskas­met­al­lit), maaperä aavikoit­taa laa­joil­ta alueil­ta, jne, taval­la, joka aidosti vähen­tää bios­fäärin kykyä tuot­taa uut­ta rav­in­toa paikallis­es­ti. Jos tämä tehdään riit­tävän laa­joille alueille, vaik­ka kuin­ka “paikallis­es­ti”, niin elämä muut­tuu hankalaksi. 

    Se on tietenkin tot­ta, että nor­maali län­si­maistyyp­pinen talouskasvu ei ole mitenkään riip­pu­vainen siitä, että täl­laisia type­r­iä tem­pauk­sia tehdään. Sen­si­jaan köy­hem­mis­sä mais­sa, jois­sa teknolo­gia on suh­teessa kallista, valvon­ta huonoa jne, tämä on nykypäivänäkin arkipäivää, ja talouskasvu vaikut­taa tähän vain hitaasti, jos ollenkaan. Ei ole mitenkään san­ot­tua, että (paikallisen) ympäristön arvost­a­mi­nen ete­nee muual­la samaa tah­tia kuin se on eden­nyt länsimaissa.

  62. Tiedemies:

    Az on väärässä.

    Toden­näköis­es­ti allekir­joi­tan kaiken mitä tote­sit. Ilmeis­es­ti olet kuitenkin sitä mieltä, että maa­pal­lo on käymässä ihmiselle vähem­män elinkelpoiseksi?

    Toki vesistöjä voidaan saas­tut­taa, kalakan­to­ja liikakalas­taa, eroosi­ol­la tuho­ta maan hedelmäl­lisyyt­tä ja näin käykin. Tämän vastapain­oa geen­ite­knolo­gia tulee vähen­tämään eroo­sion merk­i­tys­tä, kun kehitetään vähem­mänkin rikkaas­sa maaperässä kas­vavia lajikkei­ta, desali­naa­tion halpen­e­m­i­nen tulee vähen­tämään makeisi­in vesistöi­hin kohdis­tu­vaa rasitus­ta, köy­hien maid­en vauras­tu­mi­nen tulee nos­ta­maan luon­non­suo­jelun pri­or­i­teet­tia näis­sä mais­sa. Köy­hä Intia tap­paa tiik­erin ennem­min tai myöhem­min aivan var­masti, vauras­tunut Intia voisi perus­taa sille suojelualueita.

    Eihän sitä nyt kukaan kiel­lä, etteikö ihmi­nen tieten­tah­tois­es­ti pysty­isi tekemään elinkelpoisu­udelle hait­taa kun ottaisi sen sydä­me­nasi­ak­seen, mut­ta kokon­aisuute­na maa­pal­lon elinkelpoisu­us ihmis­la­jille on lisään­tymässä, mitään ekokatas­trofia ei ole tulos­sa ja luon­non­suo­jelulliset kysymyk­set ovat määräävästi itseis­ar­vol­lisia eet­tisiä kysymyksiä.

  63. Eli mik­si tämä “elinkelpoisu­u­den” määrit­telem­i­nen on tärkeä poli­it­ti­nen kysymys (myös Suomen vaaleissa)?

    Se teknologi­nen kehi­tys ja käyt­töön otta­mi­nen, joka tekee maa­pal­losta ihmiselle elinkelpoisem­paa (ja reaalis­es­ti mah­dol­lis­taa luon­non­suo­jelua vauras­tu­misen myötä vrt. Intia), ja se ener­gianku­lu­tus, jon­ka väitetään maa­pal­lon elinkelpoisu­ut­ta heiken­tävän, eivät toden­näköis­es­ti ole kovin helpol­la toi­sis­taan erotettavissa.

    Eli toisin sanoen tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen (saati köy­hien maid­en teol­lis­tu­misen) irroit­ta­mi­nen edes län­si­maisen yhteiskun­nan (puhu­mat­takaan laa­jem­man maa­pal­lon) ener­gianku­lu­tuk­sen kasvus­ta on paljon helpom­min san­ot­tu kuin tehty. Tämän vuo­sisadan mitas­sa liki­main mah­do­ton­ta, tai ainakin hyvin ankarasti vaikeu­tu­vaa ja hidas­tu­vaa ja kalli­im­paa täl­laisil­la rajoituksilla.

    Sil­loin “elinkelpoisu­udel­la” perustel­lul­la poli­ti­ikalla hyvin mah­dol­lis­es­ti päin­vas­toin heiken­netään tuo­ta elinkelpoisu­ut­ta, kuten myös luon­non­suo­jelun edellytyksiä.

    Yllä joku toivoi ener­giavaale­ja, minus­ta sen pitäisi olla yksi keskeisiä vaali­teemo­ja ehdottomasti.

    Osmon ener­giapoli­it­tista vaalio­hjel­maa odotellessa.

  64. Olen tyy­tyväi­nen päätök­ses­täsi Osmo. Samal­la kysyn mikä on se puolue joka on uud­is­tet­tavis­sa aja­maan tule­vaisu­u­den tarpei­den mukaisia näkökul­mia; kasvun ja tehokku­u­den kyseenalais­tamista, hajaut­tamista, paikallisu­ut­ta, lähidemokra­ti­aa, suo­raa demokra­ti­aa. Jne. — Väitän että se on Keskus­ta. Oleel­lise­na erona vihreisi­in on, että ei tarvitse olla arvolib­er­aali, sekä että luon­to ja sen suo­jelem­i­nen ei ole ide­ologi­nen kysymys, vaan luon­toa suo­jel­laan sik­si että niin on hyvä ihmiselle.

    Prag­maat­ti­nen, real­isti­nen, maan­läheinen ja rehelli­nen — pitkälle tule­vaisu­u­teen katso­va. Sel­l­ainen on Nykya­jan Keskusta.

    No. Onhan tuos­sa tavoitetta.

  65. az:

    kokon­aisuute­na maa­pal­lon elinkelpoisu­us ihmis­la­jille on lisääntymässä 

    Juuri näin. Vähen­vä osu­us maail­man ihmi­sistä elää nälässä, odotet­tavis­sa ole­vat elin­iät ovat muu­ta­maa poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta kasvus­sa, jne. Minä näk­isin mielel­läni sel­l­aisen globaalin mit­tarin, joka näyt­täisi, että olemme menos­sa tuhoa kohti. Siis inhimil­lisen elämän kannal­ta oleel­lisen asian mit­tarin, joka näyt­tää, että tilanne on huonon­tu­mas­sa. Mieleeni tulee oikeas­t­aan ain­oas­taan merten kalat, joiden ihmiselle tuot­ta­ma bio­mas­sa lie­nee vähen­emään päin johtuen ylikalas­tuk­ses­ta. Tämäkin voidaan toki kor­va­ta muil­la menetelmil­lä, mut­ta negati­ivise­na kehi­tyk­senä tuo­ta voi pitää.

  66. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Samal­la kysyn mikä on se puolue joka on uud­is­tet­tavis­sa aja­maan tule­vaisu­u­den tarpei­den mukaisia näkökul­mia; kasvun ja tehokku­u­den kyseenalais­tamista, hajaut­tamista, paikallisu­ut­ta, lähidemokra­ti­aa, suo­raa demokra­ti­aa. Jne. – Väitän että se on Keskusta.

    Näin var­masti on. Tehokku­u­den kyseenalais­t­a­mi­nen ja hajaut­ta­mi­nen ovat vain tule­vaisu­u­den tarpei­ta ajatellen — niin inhimil­lis­es­ti kuin ekol­o­gis­es­tikin — erit­täin huono­ja strate­gioi­ta, enkä mis­sään tapauk­ses­sa halu­aisi olla tuke­mas­sa moisia pyrkimyk­siä. Samaa tehot­to­muu­den ihan­noin­tia esi­in­tyy myös Vihreis­sä, mut­ta toivon, että Osmo saa kään­net­tyä puolueen kelkkaa järkeväm­pään suuntaan.

  67. “kokon­aisuute­na maa­pal­lon elinkelpoisu­us ihmis­la­jille on lisääntymässä”

    Tää oli ihan uusi aja­tus. Mä olen näh­nyt viit­teitä pelkästään päin­vas­tais­es­ta. Esim. lajien laa­jamit­tainen joukko­sukupu­ut­to, jon­ka vaiku­tus­ta ekosys­teemi­in ei kukaan tiedä, mut­ta val­is­tuneet arvauk­set povaa­vat suurkatas­trofia. Aavikoi­tu­mi­nen tulee toise­na mieleen asiana, joka on edis­tynyt huikeaa tah­tia vieden sitä elinkelpoisu­ut­ta men­nessään. Maa­pal­lon maap­in­ta-alas­ta läh­es kaik­ki alueet ovat jo käytössä, tiluk­sia on vaikeaa laa­jen­taa. Merten tila on heikken­emässä jatku­vasti, ja sata vuot­ta jatkunut kiivas pyyn­tipaine on jo vaikut­tanut esim. turskakalo­jen geeniper­imään. Pyyn­nin lopet­ta­mi­nen ei enää saa­ta kan­to­ja kun­toon, siihen tarvi­taan mutaa­tio. San­gen kiin­nos­ta­va on myös makean veden vähen­e­m­i­nen kaut­taal­taan pait­si poh­ja- myös sulamisvesistä. Sen myötä sel­l­aiset ihmiskun­nalle vähäpätöiset joet, kuten Jangtse tai Ganges hiipu­vat liruik­si ja parin mil­jardin ihmisen makea vesi joudu­taan kek­simään jostain muualta.

    Ski­en­tis­tit voivat ostaa huomisen arpalipukkei­ta, mut­ta elinkelpoisu­ut­ta se ei tuo tip­paakaan lisää.

  68. A. Salusjärvi:

    Tää oli ihan uusi aja­tus. Mä olen näh­nyt viit­teitä pelkästään päinvastaisesta.

    Asioi­ta pun­nit­taes­sa kan­nat­taa ehkä huomioi­da molem­mat vaakakupit, eikä vain tui­jot­taa fik­soituneesti siihen toiseen. Jos et ole näh­nyt, mik­si esimerkik­si vihreä val­lanku­mous paran­si huikeasti pal­lon elinkelpoisu­ut­ta ihmiselle, tai mik­si geen­ite­knolo­gia voi tuo­da uuden täl­laisen paran­nuk­sen, niin kan­nat­taa ehkä kat­soa tarkemmin.

    Moni vihreä on ikävän teknolo­giavas­tainen ja hyvin irra­tionaal­i­sista syistä. Toiv­ot­tavasti puolueessa on myös taho­ja tämän haastamaan.

  69. alek­sis salusjärvi:

    Mä olen näh­nyt viit­teitä pelkästään päinvastaisesta.

    Et oo huo­man­nu, että ihmis­ten lukumäärä kas­vaa ja ihmiset on koko ajan keskimäärin hyvinvoivempia?

  70. Kalakan­nois­sa vielä. Niis­sä on hie­man sama jut­tu kuin myyris­sä. Kun ketut(troolarit, kalas­ta­jat) vähenevät ylikalastet­tuaan jol­lakin alueel­la, niin kan­nat palau­tu­vat yllät­tävän nopeasti. Tätähän pyritään jo tuke­maan lain­säädän­nöl­lä, ja siitä on erit­täin hyviä tulok­sia esimerkik­si Isol­ta Val­lir­i­u­tal­ta. His­to­ri­al­lisen esimerkin antaa Poh­jan­meri, joka kär­si hyvin pahas­ta liikakalas­tuk­ses­ta ennen toista maailmansotaa.
    6 vuo­den ajan kalas­ta­jat jät­tivät meren rauhaan ymmär­ret­tävistä syistä. Joidenkin lajeista kan­nat oli­vat tänä aikana jopa kaksitoistakertaistuneet.

    Kan­nat­taa muis­taa, että jokaisel­la lajil­la on sato­jen miljoonien vuosien pituisen evoluu­tion tuo­ma, monis­sa mullis­tuk­sis­sa koetel­tu kyky selviy­tyä, sitk­istel­lä ja pon­nistaa takaiskuista takaisin. Luon­non kyky palau­tua ja täyt­tää ekol­o­giset lokerot on häm­mästyt­tävää. Ihmis­ten lähdet­tyä Tsher­nobylista, alueesta tuli vain paris­sa vuosikymme­nessä vil­lielämää kuhi­se­va reser­vaat­ti aivan kuin se elämä olisi aina ollut siel­lä hamas­ta kaukaisu­ud­es­ta asti. Kan­nat­taa kat­soa areenas­ta, jos on jäänyt väli­in, tämä on aivan mah­ta­van kau­nis doku­ment­ti: http://areena.yle.fi/ohjelma/9ac67b88206c7566997047be2c498729

    Vaali­tee­m­ana tämän voi yhdis­tää esimerkik­si Itämereen. Meri ei ole kuole­mas­sa eikä mitään muu­ta vas­taavaa. Kun meri jätetään tule­vaisu­udessa riit­tävän pitkäk­si aikaa rauhaan, niin se tulee palau­tu­maan yllät­tävän nopeasti.

    Samoin Ganges ja Jangtse eivät ala puhdis­tua kuin vas­ta aluei­den vauras­tu­misen myötä. Teol­lis­tu­mi­nen on enem­män ympäristön ystävä kuin sen vihollinen.

  71. Alek­sis maa­pal­lon kehi­tyk­ses­tä ihmiselämälle elinkelpoisemmaksi:

    Tää oli ihan uusi ajatus. 

    Mitä uut­ta tässä nyt on? Joskus 1970-luvul­la maail­mas­sa eli n. 1mrd. ihmistä nälässä. Nyt luku on suun­nilleen sama, mut­ta pal­lol­la on n.3mrd. enem­män ihmistä. Vaikut­taisi siis siltä, että ainakin ruuan tuotan­non suh­teen pal­lo on ihmiselämälle elinkelpoisem­pi kuin 40 vuot­ta sitten. 

    Kaupunkien ilma on puhdis­tu­maan päin rikkaissa mais­sa. Nyt voimakkaas­sa kehi­tyk­sessä ole­vat maat tule­vat seu­raa­maan pienel­lä viiveel­lä. Vielä tärkeämpi huonei­den sisäil­ma para­nee myös sitä mukaa, kun kehi­tys­mais­sa siir­ry­tään kokkauk­ses­sa puun avopoltos­ta kaa­su­un ja sähköön. 

    Mainit­se­masi merten kalat ovat var­maan yksi niistä har­voista, jois­sa ollaan menos­sa huonom­paan ylikalas­tuk­sen suh­teen. Kuitenkin, kuten jo sanoin, ihmiskun­ta pystyy ruokki­maan isom­man osan ihmi­sistään kuin var­maan koskaan aiem­min ihmiskun­nan historiassa.

    Ihmis­ten ter­veys on myös parane­maan päin. Muu­tamia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta imeväiskuolleisu­us ja odotet­tavis­sa ole­va elinikä paranevat kaikkial­la maail­mas­sa, kehi­tys­mais­sa kaikkein nopeit­en (meil­lä imeväiskuolleisu­ut­ta ei oikein voi enää painaa alem­mas, kos­ka suun­nilleen kaik­ki kuol­e­vat ovat ennenaikaisia keskosia ja siten mitä parem­min niitä saadaan pidet­tyä hengis­sä, sitä varhaisem­pia keskosia yritetään pitää hengissä). 

    Jos ihmis­ten rav­it­se­musti­la ja ter­veys ovat parem­paan päin menos­sa, niin on minus­ta aika julkeaa sanoa, että ihmisen elinkelpoisu­u­den kannal­ta oltaisi­in menos­sa huonom­paan suun­taan. Nuo ovat minus­ta ne tärkeim­mät ihmisen elinkelpoisu­u­den tek­i­jät. Se, että joku tiik­eri kuolee sukupu­ut­toon, on tietenkin ikävää ja sen vält­tämisek­si pitäisi uhra­ta resursse­ja, mut­ta sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä sen kannal­ta, miten elinkelpoinen maa­pal­lo on ihmiselle.

  72. Elina:“Minua jän­nit­tää jo nyt kumpi saa enem­män ääniä. Osmo vai Jus­si Halla-aho. 

    Heh, tämä oli hupaisa. Sanois­in että Osmon äänisaalis kas­vaa jon­nekin 12 000 äänen tienoille. Mut­ta tämähän ei riitä Hal­la-Ahon peit­toamiseen joka saa­nee 16 000 ääntä.

  73. Opti­mistista porukkaa, mikä on tiet­ty hyvä, jos maail­mas­ta yritetään tehdä parem­paa paikkaan. 

    Kaloista: jonkun kuule­mani arvion mukaan Kat­te­gatin turs­ka pyy­de­tään kol­masti ennen kuin se on riit­tävän iso syötäväk­si. En tiedä onko se tot­ta, mut­ta lop­putu­los on joka tapauk­ses­sa se, että kalakan­nat on jalostet­tu hidaskasvuisik­si ja kääpiökokoisik­si. Se, että kan­nat jälleen muut­tuisi­vat nor­maaleik­si, ei suinkaan edel­lytä Osmon mainit­se­maa emokalo­jen mäti­las­tia, vaan geneet­tistä muu­tos­ta per­imässä. Tämä on tosin vain yksi pieni esimerk­ki pitkäaikaises­ta pyl­lylleen­menos­ta, jon­ka kor­jaami­nen on hyvin vaikeaa. 

    Itämer­essä on täl­lä het­kel­lä mysti­nen ulkosaaris­tos­ta läht­enyt haukika­to, puhutaan kalakuolemista kokon­aisil­la meri­alueil­la yhden yleisim­män kalan kohdal­la. Esim. Ahve­nan­maan Brändö, joka tuot­ti vuosit­tain tukun kala­tur­is­mi­ra­haa vielä viitisen vuot­ta sit­ten, on läh­es tyhjä kaloista. Jotain tart­tis tehdä, mut­ta tämän ongel­man suh­teen se on han­kalaa, kun syitäkään ei vielä tiede­tä. Se, että elpyykö Itämeri esim. seu­raavaan tuhanteen vuo­teen, on täl­lä het­kel­lä ennem­min her­ran hal­lus­sa kuin tieteel­lisen tiedon.

    Mitä tulee elinkelpoisu­u­teen se tulisi erot­taa esim. logis­ti­ikan kehit­tymis­es­tä. Ruokaa käsit­tääk­seni jae­taan täl­lä het­kel­lä järkeväm­min pitkin maail­maa kuin taan­noin. Isos­sa mit­takaavass­sa juuri maa­pal­lon elinkelpoisu­us on kuitenkin läh­es kaikil­la mittareil­la menos­sa pieleen, vaik­ka elin­ta­so nousisikin. Riistämme lop­pusatoa vain entistä nopeammin.

    Tiik­erin lisäk­si sukupu­ut­toon kuolee mas­soit­tain laje­ja, puhutaan lajien joukko­sukupu­u­tos­ta, kuten var­maan kaik­ki ovat kuulleet. Kukaan ei tiedä seu­rauk­sia, kun joku ns. avain­la­ji kup­sah­taa. Tiik­eri ei ole sellainen.

    Isoin kysymys on kuitenkin ymmärtääk­seni vesi. Himala­jan lumi­ra­ja nousee joka vuosi ylem­mäs, mikä tarkoit­taa että sulamisvet­tä on vähem­män vuosi vuodelta. Pait­si juo­mavet­tä se on myös kastelu­vet­tä, ja se vaikut­taa muis­taak­seni kutakuinkin suo­raan 2 mil­jardi­in ihmiseen. Jok­ien saas­tu­mista isom­pi kysymys on siis veden määrä, jon­ka hupen­e­misen seu­raami­nen on suh­teel­lisen yksinker­taista. Sama hom­ma poh­jave­den suh­teen. Vähi­in on käymässä joka puolella.

    Vaik­ka ihmiset vauras­tu­vatkin, on käytän­nössä kaiken asi­as­ta saa­mani tiedon mukaan suh­teel­lisen selvää, että maa­pal­lon elinkelpoisu­uske­hi­tys on ihmiselle negati­ivi­nen. En tosin väitä tietäväni näistä asioista sen enem­pää, kun­han luen lehtiä.

  74. Opti­mistista porukkaa, mikä on tiet­ty hyvä, jos maail­mas­ta yritetään tehdä parem­paa paikkaan. 

    Kaloista: jonkun kuule­mani arvion mukaan Kat­te­gatin turs­ka pyy­de­tään kol­masti ennen kuin se on riit­tävän iso syötäväk­si. En tiedä onko se tot­ta, mut­ta lop­putu­los on joka tapauk­ses­sa se, että kalakan­nat on jalostet­tu hidaskasvuisik­si ja kääpiökokoisik­si. Se, että kan­nat jälleen muut­tuisi­vat nor­maaleik­si, ei suinkaan edel­lytä Osmon mainit­se­maa emokalo­jen mäti­las­tia, vaan geneet­tistä muu­tos­ta per­imässä. Tämä on tosin vain yksi pieni esimerk­ki pitkäaikaises­ta pyl­lylleen­menos­ta, jon­ka kor­jaami­nen on hyvin vaikeaa. 

    Itämer­essä on täl­lä het­kel­lä mysti­nen ulkosaaris­tos­ta läht­enyt haukika­to, puhutaan kalakuolemista kokon­aisil­la meri­alueil­la yhden yleisim­män kalan kohdal­la. Esim. Ahve­nan­maan Brändö, joka tuot­ti vuosit­tain tukun kala­tur­is­mi­ra­haa vielä viitisen vuot­ta sit­ten, on läh­es tyhjä kaloista. Jotain tart­tis tehdä, mut­ta tämän ongel­man suh­teen se on han­kalaa, kun syitäkään ei vielä tiede­tä. Se, että elpyykö Itämeri esim. seu­raavaan tuhanteen vuo­teen, on täl­lä het­kel­lä ennem­min her­ran hal­lus­sa kuin tieteel­lisen tiedon.

    Mitä tulee elinkelpoisu­u­teen se tulisi erot­taa esim. logis­ti­ikan kehit­tymis­es­tä. Ruokaa käsit­tääk­seni jae­taan täl­lä het­kel­lä järkeväm­min pitkin maail­maa kuin taan­noin. Isos­sa mit­takaavass­sa juuri maa­pal­lon elinkelpoisu­us on kuitenkin läh­es kaikil­la mittareil­la menos­sa pieleen, vaik­ka elin­ta­so nousisikin. Riistämme lop­pusatoa vain entistä nopeammin.

    Tiik­erin lisäk­si sukupu­ut­toon kuolee mas­soit­tain laje­ja, puhutaan lajien joukko­sukupu­u­tos­ta, kuten var­maan kaik­ki ovat kuulleet. Kukaan ei tiedä seu­rauk­sia, kun joku ns. avain­la­ji kup­sah­taa. Tiik­eri ei ole sellainen.

    Isoin kysymys on kuitenkin ymmärtääk­seni vesi. Himala­jan lumi­ra­ja nousee joka vuosi ylem­mäs, mikä tarkoit­taa että sulamisvet­tä on vähem­män vuosi vuodelta. Pait­si juo­mavet­tä se on myös kastelu­vet­tä, ja se vaikut­taa muis­taak­seni kutakuinkin suo­raan 2 mil­jardi­in ihmiseen. Jok­ien saas­tu­mista isom­pi kysymys on siis veden määrä, jon­ka hupen­e­misen seu­raami­nen on suh­teel­lisen yksinker­taista. Sama hom­ma poh­jave­den suh­teen. Vähi­in on käymässä joka puolella.

    Vaik­ka ihmiset vauras­tu­vatkin, on käytän­nössä kaiken asi­as­ta saa­mani tiedon mukaan suh­teel­lisen selvää, että maa­pal­lon elinkelpoisu­uske­hi­tys on ihmiselle negati­ivi­nen. En tosin väitä tun­te­vani näitä asioi­ta syväl­lis­es­ti, kun­han luen lehtiä.

  75. Se että suurem­malle joukolle ihmisiä saadaan rav­in­toa nyt kuin 30 vuot­ta sit­ten, ei tarkoi­ta että pla­neet­ta olisi muut­tumas­sa elinkelpoisem­mak­si ihmiselle. Se vain tarkoit­taa että luon­non resursse­ja käytetään enemmän.

    Tehokku­us on kas­vat­tanut tuot­tavu­ut­ta mut­ta samal­la on syn­tynyt erit­täin keskit­tyneitä rak­en­tei­ta ja riske­jä. Mitä tehokkaampi pros­es­si, sitä enem­män se luo ympäristöön­sä riip­pu­vu­ut­ta itses­tään. Järkevä hajaut­ta­mi­nen on tas­apain­oilua tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen ja riskien kehi­tyk­sen välillä.

    Hyvä esimerk­ki onnis­tuneesta hajaut­tamis­pe­ri­aat­teen pitkäaikaises­ta soveltamis­es­ta on Sveit­si. Se on maail­man pienin liit­to­val­tio, jos­sa nou­date­taan vah­vaa paikallista autono­mi­aa, lähidemokra­ti­aa ja huo­mat­ta­van paljon suo­raa demokra­ti­aa. On aika lopet­taa stereo­tyyp­pis­ten mieliku­vien vil­je­ly ja kuun­nel­la mitä desen­tral­is­tisel­la poli­ti­ikalla on annet­tavaa. Kuten sanoin, Keskus­tan etu­na suh­teessa vihreisi­in on ide­olo­gian vähäisyys ja vah­va pragmatismi. 

    Taisi men­nä vaalipuheeksi.

  76. Onnea matkaan!

    Minä suh­taudun pikkuisen nihkeästi poli­itikkoon, joka on mil­lään lail­la rajoit­ta­mas­sa sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta, vaik­ka tämä olisi muis­sa asiois­sa kuin­ka fik­su hyvän­sä. Täl­lä ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä, kos­ka äänestän joka tapauk­ses­sa eri vaalipiirissä.

  77. Turk­ka Louekari: 

    Maail­mas­sa menetetään vuosit­tain tuplas­ti Suomen kokoinen alue hedelmäl­listä maa­ta, osit­tain ilmas­ton­muu­tok­sen vuoksi.

    Eroosio ei ole mitenkään väistämätön pros­es­si. Vas­tu­ullisil­la vil­je­ly­tavoil­la maaperän rikkaut­ta voidaan päin­vas­toin kas­vat­taa. Eroosios­ta pahasti kärsinyt maaperäkin voidaan palaut­taa tuot­toisaan kun­toon (lukekaa ne eroosioar­tikke­lit kokon­aan, ei vain niitä piru­jen maalailu­ja, esim. http://ngm.nationalgeographic.com/2008/09/soil/mann-text/1 ). Jälleen voi miet­tiä tämän suhdet­ta vauras­tu­miseen, tek­nol­o­giseen osaamiseen sekä paikalliseen hallintoon ja kulttuuriin.

    YK:n pääsi­h­teeri voi väit­tää, että Sudanin nälän­hädät ja pohjim­mil­taan Dar­furin kri­isikin johtu­vat ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja UNEP voi kerätä tiedemies­ryh­män todis­ta­maan samaa, mut­ta antakaa­pa se Sudanin poten­ti­aalis­es­ti hyvin vil­ja­va maa sivistynei­den, tek­nol­o­gis­es­ti kehit­tynei­den, demokraat­tis­ten, maan yksi­ty­i­somis­tamista kun­nioit­tavien (jne.) ihmis­ten vil­jeltäväk­si ja eroosio kään­tyy maaperän rikas­tu­misek­si, poh­javesien ehtymi­nen kään­tyy niiden palau­tu­misek­si ja Sudan, poten­ti­aa­li­nen Afrikan ruokako­ri moninker­tais­taa saton­sa maaperää köy­hdyt­tämät­tä, vieläpä osan maas­ta luon­non­suo­jelu­alueik­si pyhit­täen, ruokkii oman väestön­sä ja puoli maanosaa kau­pan päälle.

  78. Luin az:n linkkaa­man Reis­man­in blo­gin. Jos Osmo allekir­joit­taa tuon, hän ei voi olla vihrei­den ehdokas. 

    Kir­joit­ta­ja rak­en­taa point­tin­sa triv­i­ali­teetista — siitä että maankuoren ja alail­make­hän volyy­mi kuu­tiomaileis­sa mitat­tuna on 250 mil­jar­dia kuu­tiomail­ia. Reis­man rin­nas­taa “luon­non­va­roi­hin” kaiken em. ainek­sen, kun­han me vain kehitämme teknolo­giaa. Jos teesinä on lop­u­ton kasvu lop­pumat­tomien luon­non­va­ro­jen eli 250 mil­jardin kuu­tiomailin kokoisen maankuoren ja alail­make­hän mas­san varas­sa, niin mik­si pysähtyä maankuoren mas­san hyö­dyn­tämiseen? Koko aurinkokun­nan, koko galaksin, koko uni­ver­sum­in mas­sa on käytet­tävis­sämme, luon­non­va­roina. Kun­han vain kehitämme teknologiaa…

    Tuskin mikään argu­ment­ti palaut­taa maan pin­nalle Reís­ma­nia, mut­ta az on elvytet­tävis­sä. Vaikka­pa sil­lä totea­muk­sel­la että ensim­mäi­nen asia mitä ihmi­nen tarvit­see luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämisessä on ener­gia. Ener­gian riit­tävyy­dessä on edessämme paha pul­lonkaula, vaik­ka emme ihan koko maankuoren mas­saan kävisikään käsik­si. Kuten az on aiem­min toden­nut itse — ja hyvin artiku­loidusti — ilmas­ton­muu­tok­sen vaara edel­lyt­tää suuria, pitkäkestoisia julk­isia panos­tuk­sia ener­giate­knolo­gian kehit­tämiseen. Mut­ta tämä on tehtävä jo nykyisen elin­ta­somme ylläpitämisek­si, ei lop­ut­toman kasvun aikaansaamiseksi.

  79. Osmo, Kun yksi emokala tuot­taa tuhat poikas­ta, ylikalastet­tu kan­ta elpyy aika nopeasti.

    Ei se nyt ihan näin yksinker­tais­es­ti mene. Ensin­näkin, suurin osa poika­sista kuolee jo ensim­mäisenä vuon­na. Toisek­si, suurien kalo­jen pyyn­ti heiken­tää kalakan­nan per­imää. Kol­man­nek­si pienet kalat tuot­ta­vat vähem­män poika­sia kuin isot kalat. Iso­ja emokalo­ja pitäisi säästää poikas­tuotan­toa varten. Mut­ta siinähän menee val­tavas­sa rysässä iso­ja ja pieniä, kaiken­laisia merten eläviä, delfi­ineistä alkaen.

    1. jouni lundqvist: Ei se tietenkään tuhatk­er­tais­tu, mut­ta voi hyvin viisinker­tais­tua vuodessa.
      Tuo geneet­ti­nen heiken­tymi­nen on pahempi ongelma.

  80. OS kir­joit­ti aiheessa Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.11.2010

    Kaita­lah­den­tien eteläosan ase­makaa­van muutosehdotus

    Aika iso lahjoi­tus annet­ti­in tontinomistajille. 

    Jos saa ehdot­taa kor­jaus­ta min­u­akin ärsyt­tävään tilanteeseen tiivistyskaavoituksessa.

    Kaupun­ki myön­tää mieluiten mah­dol­lisim­man vähän, tai ei lainkaan, raken­nu­soikeut­ta oman ton­tin omis­taville kos­ka siitä tulee vain kus­tan­nuk­sia kaupungille.

    Jos suinkin asia teitä kiin­nos­taa, niin voisit­teko suun­nitel­la valmi­ik­si lakialoit­teen, jol­la annetaan kaupungille oikeus per­iä niin suur­ta kaavoitus­mak­sua ettei tarvitse välit­tää kuka ton­tin omistaa.

    Ottaisitte asian vaali­teemak­si ja lupaisitte tehdä kaikkenne että se menee hallitusohjelmaan.

    1. Kaupun­ki saa kas­va­neesta raken­nu­soikeud­es­ta kiin­teistöveroa ja tuol­la alueel­la ehkä uudet asukkaatkin ovat “net­tomak­sajia”. Kaupungille tiivistämi­nen on kan­nat­tavaa. Alueesta kaavoitushyö­ty leikat­taisi­in osit­tain kaupungille, jos se olisi yhden omis­ta­jan käsis­sä, mut­ta kun kaavoitushyö­ty jakau­tuu pieni­in osi­in, sitä ei leika­ta. Olisi reilumpaa leika­ta kaik­il­ta. Näin tehdään markki­na­t­alous­mais­sa. Se3, että yhteiskun­ta jakaa osin mieli­v­al­tais­es­ti kaavoitushyö­tyjä sinne tänne altistaa koko jär­jestelmän korruptiolle.
      Tässä tuli sel­l­ainen 150 000 euroa/tontti.

  81. alek­sis salusjärvi: 

    Himala­jan lumi­ra­ja nousee joka vuosi ylem­mäs, mikä tarkoit­taa että sulamisvet­tä on vähem­män vuosi vuodelta 

    Ratkai­se­vaa on sademäärä, ei se tuleeko sade vetenä vai lume­na. Jos vir­taa­man vai­htelu on ongel­ma, parem­pi rak­en­taa patoal­tai­ta kuin olla sään vai­hteluista riip­pu­vien sulamisvesien varassa.

  82. OS kir­joit­ti

    Se3, että yhteiskun­ta jakaa osin mieli­v­al­tais­es­ti kaavoitushyö­tyjä sinne tänne altistaa koko jär­jestelmän korruptiolle.
    Tässä tuli sel­l­ainen 150 000 euroa/tontti.

    ok, eli suurin ongel­ma on ansioton arvonnousu. 

    Siinä tapauk­ses­sa voisi ola asial­lista lätkäistä kaavoitus­mak­sua esim 56% (mar­gin­aaliv­ero) raken­nu­soikeu­den arvos­ta. Ja mak­su tulisi suorit­taa esim vuo­den sisäl­lä kaavoitus­päätök­ses­tä, jot­ta tont­tia ei jätet­täisi puske­maan pajua. Kun­ta voisi tietysti tul­la vas­taan ja sal­lia tont­tien pilkkomisen ja osieny­hdis­te­lyn keven­netyl­lä menettelyllä.

  83. Johannes Hir­vaskos­ki:

    Se että suurem­malle joukolle ihmisiä saadaan rav­in­toa nyt kuin 30 vuot­ta sit­ten, ei tarkoi­ta että pla­neet­ta olisi muut­tumas­sa elinkelpoisem­mak­si ihmiselle. Se vain tarkoit­taa että luon­non resursse­ja käytetään enemmän. 

    Tarkoi­tatko, että 30 vuot­ta sit­ten ne nälässä elävät ihmiset eivät tehneet kaikkeaan pitääk­seen itsen­sä ravit­tuina? Minus­ta he käyt­tivät kyl­lä kaiken mah­dol­lisen kykyn­sä saadak­seen tämän pla­nee­tan resurs­seista itselleen elan­non. Pla­neet­ta ei kuitenkaan ollut yhtä elinkelpoinen kuin nykyään ja siitä osoituk­se­na oli juuri se, että suurem­pi osa ihmi­sistä eli nälässä. Sama jut­tu ter­vey­den suhteen. 

    Tehokku­us on kas­vat­tanut tuot­tavu­ut­ta mut­ta samal­la on syn­tynyt erit­täin keskit­tyneitä rak­en­tei­ta ja riske­jä. Mitä tehokkaampi pros­es­si, sitä enem­män se luo ympäristöön­sä riip­pu­vu­ut­ta itsestään. 

    Ja tämä riip­pu­vu­us on hyödylli­nen jut­tu toisen ihmistä vuo­sisato­ja vaivan­neen asian kannal­ta, nimit­täin sotimisen. Kun maail­man taloudet ovat riip­pu­vaisem­pia toi­sis­taan, sotimises­sa ei ole enää järkeä ja tämä ihmiskun­nan vit­saus jää men­neisyy­teen. Käytän­nössä näin on jo tapah­tunut kehit­tyneimpi­en maid­en suh­teen. On vaikea ajatel­la tilan­net­ta, jos­sa Euroopan maat alka­isi­vat sotia keskenään. Sotimi­nen jää entistä enem­män kehittmät­tömimpi­in maail­mankolkki­in (Soma­lia, Kon­go, Afgan­istan) keskit­tyneek­si ongel­mak­si ja kehi­tyk­sen myötä katoaa sieltäkin. 

    alek­sis salusjärvi:

    Himala­jan lumi­ra­ja nousee joka vuosi ylem­mäs, mikä tarkoit­taa että sulamisvet­tä on vähem­män vuosi vuodelta. Pait­si juo­mavet­tä se on myös kastelu­vet­tä, ja se vaikut­taa muis­taak­seni kutakuinkin suo­raan 2 mil­jardi­in ihmiseen. 

    Ok, jos tuo on ollut kehi­tys, niin sil­loin­han esim. Kiinas­sa (jos­sa iso osa tuos­ta 2 mil­jardista ihmis­es­tä asuu) olisi rav­it­se­musti­lanteen pitänyt men­nä huonom­paan viime vuosikym­meninä. Kehi­tys on kuitenkin täysin päin­vas­taista. Kiina on Maon kuole­man jäl­keen nos­tanut val­ta­van määrän ihmi­sistä pois nälästä. Sen touhut ovat yksi merkit­tävim­mistä syistä juuri siihen, että maail­man nälässä elävien määrä ei ole kas­vanut, vaik­ka väki on melkein kaksinker­tais­tunut niistä ajoista. 

    Mitä tulee elinkelpoisu­u­teen se tulisi erot­taa esim. logis­ti­ikan kehit­tymis­es­tä. Ruokaa käsit­tääk­seni jae­taan täl­lä het­kel­lä järkeväm­min pitkin maail­maa kuin taannoin. 

    Mik­si se tulisi erot­taa? Tehokas ruuan jakelu on juuri osa sitä ihmisen teknolo­gian kehi­tys­tä, jon­ka ansios­ta se pystyy samoista maa­pal­lon resurs­seista tuot­ta­maan suurem­man hyö­dyn ihmiskunnalle. 

    Isos­sa mit­takaavass­sa juuri maa­pal­lon elinkelpoisu­us on kuitenkin läh­es kaikil­la mittareil­la menos­sa pieleen, vaik­ka elin­ta­so nousisikin. Riistämme lop­pusatoa vain entistä nopeammin. 

    No mainitse nyt niitä mittare­i­ta! Pyysin tätä jo sin­ul­ta aiem­min. Sekä ihmis­ten ruuansaan­nin että ter­vey­den suh­teen kehi­tys on ollut kohti parem­paa. Saamme enem­män kalor­e­i­ta per nenä ja elämme ter­veem­min ja pidem­pään kuin koskaan aiem­min ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa. Mitkä inhimillsen elämän mit­tar­it ovat näitä suurem­pia? En siis puhu nyt tele­vi­sioista tai SUV:stä, vaan noista min­un mielestäni ihmiselämän kannal­ta kaikkein tärkeim­mistä asioista.

  84. Riit­tääkö asi­as­sa Osmon oma ilmoi­tus ja päätös? Onko Osmon ehdokku­us jo nyt aivan var­maa? Onko Panu Laturi hyväksynyt sen?

    Ihan sik­si vain kysyn, että muis­taak­seni P Laturi ilmaisi hil­jat­tain harv­inaisen selkeästi, että Vihreis­sä ei ole sijaa minkään­laiselle maa­han­muut­tokri­itisyy­delle. Varsin maltill­i­nen­han Osmo on ollutkin, mut­ta jonkin­laista pienehköä kri­ti­ikkiä asian suh­teen Osmokin on muis­taak­seni uskaltau­tunut esittämään.

  85. Osmo,tekoasi voidaan pitää todel­lise­na vas­tu­un ottamise­na. Vaik­ka olin ajatel­lut jät­tää äänestämät­tä esimerkkisi sai min­ut osal­lis­tu­maan sym­bol­isel­la tuel­la kam­pan­jaasi. Olen muuten demari neljän­nessä polves­sa ja yli nejän­nesvu­o­sisadan jäsen, joka on lopet­tanut jäsen­mak­su­jen maksamisen.

  86. Riit­ta nihkeänä: 

    Minä suh­taudun pikkuisen nihkeästi poli­itikkoon, joka on mil­lään lail­la rajoit­ta­mas­sa sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta, vaik­ka tämä olisi muis­sa asiois­sa kuin­ka fik­su hyvänsä.

    Mik­si jokaisel­la per­heel­lä tulee olla oikeus lait­taa kymmenek­si tun­niksi vuorokaudessa yhdek­sänkuinen vau­vansa laitoshoitoon ja vieläpä ilmaiseksi? 

    Mik­si?

    Minus­ta tämä rajoit­tam­a­ton sub­jek­ti­ivi­su­us on sulaa hul­lu­ut­ta. Var­maan jonkun demarin kek­simä koko juttu.

  87. Tääl­lä näky tuo val­tavir­ran luon­non­suo­jelu ja maail­man­pelas­t­a­mi­nen saa­nen jalan­si­jaa keskustelus­sa. Etenkin az on ilmeis­es­ti kunnostautunut.

    Val­tavir­taisel­la en siis tarkoi­ta viher­pi­iper­rystä vaan sel­l­ais­ten suurten lin­jo­jen vetoa, joi­ta har­raste­taan asiantun­ti­japi­ireis­sä ja jos­sain määrin myös val­lan kammareissa. 

    Esimerkik­si näin: On turha sanoa, että eroosia pitää estää tai kieltää, kun ei ole ketään estäjää tai kieltäjää edes näköpi­iris­sä. Talouskasvun kieltämis­vaa­timus on vielä hup­sumpi ja vielä vaar­alli­nen päälle. Esimerkke­jä olisi tieysti lisää.

    Kuvit­te­len, että vihreän poli­itikon ongel­ma on se, että täl­laisia ei saa sanoa, jos ei halua puolueen uskol­lis­ten tyt­tärien ja niiden muu­ta­man pojan hylk­iök­si. Tosin en tiedä, onko sel­l­aista vihreää poli­itikkoa edes ole­mas­sa, joka tuol­laisia halu­aisi puhella

    No, toiv­ot­tavasti olen väärässä, sil­lä maail­man­paran­nuk­ses­sa pitäisi vähitellen siir­tyä hiukan real­is­tisem­malle poh­jalle tääl­lä Suomes­sakin. Päästäisi­in puhu­maan asiaa.

  88. Eli­na:

    Mik­si?

    Var­maan samas­ta syys­tä kuin kaikil­la pitää olla oikeus vähen­tää asun­to­lainansa korot verotuksessa…

    Eli joo on sulaa hul­lu­ut­ta ja joo var­rrrmasti jonkun demarin keksin­tö. So not, jos siitä on mul­la hyötyä.

  89. Eli­na, mainit­se­man­laisia tapauk­sia on varsin vähän (jos ollenkaan). Jos ko. oikeut­ta ale­taan rajoit­taa niin tuskin se tuo­hon jää, vaan siinä jää hyvin hel­posti sel­l­ainen lap­si ilman paikkaa, joka sitä tarvit­see. (Eikös me tästä jo yhdessä ketjus­sa vään­net­ty, ei nyt lado­ta niitä argu­ment­te­ja uud­estaan, vaan ollaan reilusti eri mieltä. 😉 )

    Osmo­han on puhunut oikeu­den muut­tamis­es­ta puolipäiväisek­si. Minä en tälle läm­pene, kos­ka päiväkodis­sa päiväryt­mi tehty kokopäivähoi­dos­sa ole­vien mukaan. Meil­lä suosi­tus on 8–15 (eli seit­semän tun­tia), jos toinen van­hem­mista on kotona. Täl­löin lap­si saa kaik­ki ate­ri­at ja ohjatun ohjel­man. Puolipäivähoidon sijaan moni tun­tuu lyhen­tävän lapsen hoitovi­ikkoa, esimerkik­si kolmeen päivään viikossa. 

    Sen ver­ran olisin päivähoito-oikeut­ta kyl­lä valmis rajoit­ta­maan, että koulu­jen loma-aikoina, kun päiväkodit toimi­vat supis­te­tusti, päiväkoti­in voisi tuo­da lapsen vain jos sille hoidolle on van­hempi­en työn tai opiskelun vuok­si tarvet­ta. Luon­nol­lis­es­ti näiltä päiviltä pitäisi sit­ten saa­da hoit­o­mak­sus­ta hyvi­tys. Kyl­lä se päiväkoti-ikäi­nen tarvit­see lomansa siinä mis­sä koululainenkin.

  90. Bar­foo;

    Jos joku pakot­taisi min­ut kirveel­lä uhat­en äänestämään Vihre­itä, niin var­masti saisit ääneni 🙂 .

    OK, min­ul­la on kirves. Mis­sä asut?

  91. Itse äänestäisin mielel­läni ehdokas­ta joka halu­aisi rajoit­taa päivähoito-oikeut­ta. Se on liian kallista. Yksinker­tais­es­ti näin.

  92. Yllät­tyneet vihreät naiset:

    Järvi­nen muis­tut­taa, että miehi­in kohdis­tu­vaan väki­val­taan puut­tumi­nen ei saa olla pois nais­ten kohtaa­man väki­val­lan vas­taiselta työltä.

    Lentoradan ratay­hteys­selvi­tys:

    Useis­sa lausun­nois­sa huo­mautet­ti­in, ettei Lentora­ta saa ohit­taa tai hai­ta­ta mui­ta tärkeäksi nähtyjä rata­hankkei­ta. Tällaisiksi kat­sot­ti­in muun muassa..

    Sil­tarumpupoli­ti­ikkaa voi siis har­joit­taa myös ilman siltarumpua.

  93. Art­turin hyö­ty jää ja saakin jäädä tois­si­jaisek­si, jos lapselle on jär­jestelystä haittaa. 

    Vaik­ka ei uskoisi yhteenkään kehi­tysp­sykolo­gian väit­tämään, niin sitä ei voi kukaan sivu­ut­taa, että lapset sairastel­e­vat ihan pien­inä moninker­tais­es­ti päivähoi­dos­sa ver­rat­tuna koti­hoitoon. Ihmette­len, että las­ta suuresti rasit­ta­vat infek­tiok­ier­teet ote­taan kuin annet­tuna, vaik­ka asia olisi kor­jat­tavis­sa koti­hoidol­la — pien­ryh­mis­säkin tilanne on paljon parempi. 

    Mitähän muuten tämä Riitan mainit­se­ma “ohjat­tu toim­inta” on ryh­mässä, jos­sa on 16 1–2 ‑vuo­ti­as­ta ja usein vain kak­si hoita­jaa paikalla? Minäpä ker­ron koke­muk­ses­ta: toim­inta on pukemista, riisum­ista, nukut­tamista, syöt­tämistä ja vaipanvaihtoa. 

    Kova on usko näi­hin päiväkodin “virikkeisi­in”. Virik­keet­tömäm­pää elämää ihan pienelle päiväkoti tar­joaa kuin nor­maali koti­hoito, jos­sa äidin kanssa voi kahdestaan syven­tyä kuvakir­joi­hin, tornin voi rak­en­taa lop­pu­un, matkalla puis­toon kat­sel­laan oravia ja lin­tu­ja jne. 

    Mut­ta Riitan toiveen mukaises­ti, ei tästä nyt enem­pää. Tiedämme tois­temme argu­men­tit jo varsin perus­teel­lis­es­ti. Puhumme selvästi sitä pait­si ilmeisen eri-ikäi­sistä lap­sista. Kyl­lä minus­takin 4–6 ‑vuo­tias tarvit­see muu­ta­man tun­nin päivässä ryh­mä­toim­intaa jo koulu­valmiuk­sien vuok­si ja kokopäivähoi­dostakaan tuskin on mitään eri­ty­istä hait­taa, jos päivät eivät veny val­lan mahdottomiksi.

  94. Eli­na:

    Art­turin hyö­ty jää ja saakin jäädä tois­si­jaisek­si, jos lapselle on jär­jestelystä haittaa.

    Mä en tarkot­tanu itteeni vaan ikään kuin kom­men­toin sub­jek­ti­ivisen päivähoidon puol­lus­ta­jan pään sisältä. (Mä vas­tus­tan sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta samas­ta syys­tä kuin vas­tus­tan asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähennyksiä.)

  95. Eli­na:

    Mut­ta Riitan toiveen mukaises­ti, ei tästä nyt enem­pää. Tiedämme tois­temme argu­men­tit jo varsin perusteellisesti.

    Minkä aiheen kom­ment­tiketjus­ta näitä voi lukea? Min­ua kiinnostaisi.

  96. Toive: Voisiko perus­tu­losta tehdä vaale­ja silmäl­läpitäen net­ti­sivun joka ei olisi koroste­tun puoluesidonnainen?

    Hieno idea kun vaatisi real­isoitu­ak­seen kaiketi kan­na­tus­ta _yli puoluerajojen_, joten perus­tu­lo­sait­ti (jos­sa kaik­ki mallia kan­nat­ta­vat ehdokkaat voisi maini­ta) olisi toivottava…

  97. Kiin­nos­taa min­u­akin tämä päivähoitokeskustelu. Olisi muka­va saa­da siitä ihan oma aloituk­sen­sa tälle blogille, joka asial­lisu­udessaan peit­toaa kaik­ki muut blogit.

    Onko sin­ul­la Eli­na omia lap­sia ja ovatko he olleet päivähoi­dos­sa vai miltä poh­jal­ta puhut?

  98. Eli­na yrit­tää nyt kyl­lä vähän pistää sano­ja suuhu­ni. Tai siis… pidän itses­tään selvänä sitä, että reip­paasti alle kolme­vuo­ti­ail­la ei päiväkodis­sa mitään sen kum­mem­paa ohjat­tua ohjel­maa ole. Onhan min­un puoli­tois­tavuo­ti­aani päiväkodis­sa. Tietääk­seni suurin osa tämänikäi­sistä ovat päivähoi­dos­sa van­hempi­en työssäkäyn­nin vuok­si ja lop­ut sik­si, että ker­ran saadus­ta hyvästä hoitopaikas­ta ei halu­ta luop­ua, jos esimerkik­si työt­tömyy­den olete­taan ole­van tilapäistä. Ohjat­ul­la ohjel­mal­la on merk­i­tys­tä vas­ta isom­mille lap­sille. Esikoisen kohdal­la ohjel­mal­la alkoi olla merk­i­tys­tä 2v8kk iässä ja nyt liki viisivuo­ti­aana hänestä elton sanoin “huokuu, miten hän naut­tii päiväkodis­sa olemis­es­ta”. Reilu vuosi sit­ten hän syysku­un alus­sa palat­tuaan kol­men kuukau­den kesälo­man jäl­keen päiväkoti­in sanoi spon­taanisti ilta­palal­la: “on ihanaa, että pääsin vielä päiväkoti­in”. Tämä ker­too minus­ta kaiken olen­naisen siitä, kuin­ka auvoista on esikoisen elo vau­van ja tähän 24/7 sido­tun äidin kanssa, vaik­ka äiti parhaansa yrit­täisi. Suurin viehä­tys karisi sit­ten syksyn mit­taan ja lomat oli­vat kovasti tarpeen.

    Minus­ta se, että joku lap­si on kaik­ki päivät päiväkodis­sa ja tekee pitkää päivää, on selvä merk­ki siitä, että per­heessä on jotain vial­la. Ne ongel­mat eivät sil­lä katoa, että lapselta päivähoito ja päiväkodin ihmis­suh­teet kielletään. 

    Sairastelu on päiväkodeis­sa ihan oikea ongel­ma, mut­ta sekään ongel­ma ei katoa päivähoito-oikeut­ta rajoit­ta­mal­la. Työssäkäyvien lapset päiväkoti­in joka tapauk­ses­sa tuo­daan. Veikkaisin, että työssäkäyvien lapset palaa­vat sairaslomil­taan keskimääräistä nopeam­min ja huonom­mas­sa kun­nos­sa, kun van­hem­man täy­tyy jokainen pois­saolopäivä työ­nan­ta­jalleen perustella.

  99. Saara, viimek­si vään­net­ti­in ketjus­sa “mik­sei puhuta säästöistä”.

  100. Myös maakun­nan vihreää vet­er­aa­nia tyy­dyt­tää Oden päätös palu­useen. Uskon päätök­sel­läsi ole­van val­takun­nal­lis­takin merkitystä.

    Onhan se niin, että Oden ihail­i­jat eivät siitä tyh­mim­mästä päästä ole ja vihrei­den mah­dolli­nen val­takun­nalli­nen men­estys tuo lisää vaik­tu­tus­mah­dol­lisuuk­sia myös Odelle. Sik­si jokunen saat­taa ihan tästäkin syys­tä äänen­sä antaa vihreille.

    Tuos­ta Per­Su­jen hal­li­tuk­seen pääsys­tä: Ei sitä ole kirkos­sa kuu­lutet­tu vaik­ka kuin­ka veret seisaut­ta­vat luke­mat aikaan­saisi­vatkin. Mis­sään ei ole san­ot­tu että suurim­man puolueen pääl­likkö on päämin­is­teri ja vaalivoit­ta­ja on itses­tään selvyys hallitukseen.

    Vihreät voivat men­estyessään riit­tää (tarvit­taes­sa pikkupuolueel­la höys­tet­tynä) kah­den suuren puoleen kanssa riit­tävän selkeään enem­mistöön ek:ssa ja näin hyvin poten­ti­aa­li­nen hal­li­tus­puolue. Ja täl­löin on Ode hyvin mah­dolli­nen ministeri.

    Eli: Oden ehdokku­us voi tuo­da hänelle ihan omil­la ansoil­laan min­is­terin paikan.

  101. Varauk­selli­nen “hienoa!”.

    Osmoa parem­paa ehdokas­ta on vaikea löytää, mut­ta vähän huolestut­taa onko aika väärä: jos tosi­aan Per­sut nou­se­vat ja ne aio­taan hala­ta kuo­li­aak­si, tämä hait­taa selvästi Osmon mah­dol­lisuuk­sia tuo­da järkeä eduskun­taan. Onko vaarana, että käyt­täessään elämään­sä oppo­si­tiokau­teen hän on vähem­män toden­näköis­es­ti käytet­tävis­sä seu­raavis­sa vaaleis­sa, kun min­is­teriys olisi todennäköisempi?

    Isän­nälle itselleen: Komp­paan poikkeuk­sel­lis­es­ti az:aa tämän ketjun toises­sa kom­men­tis­sa esite­tyssä kysymyksessä.

    Toisin kysyen, oletko valmis haas­ta­maan tilaa rehelliselle asi­a­pain­ot­teiselle, perustelu­vas­tu­ulliselle poli­it­tiselle kult­tuurille, siitä sosial­isoituneen, ryh­mä­paineisen, uni­for­mal­isoivan iden­ti­teetil­lisen poli­it­tisen kult­tuurin otteesta, jon­ka tukah­dut­tavis­sa pihdeis­sä tuo keskustelu ja illu­u­sio sen vapaud­es­ta täl­lä het­kel­lä raskaasti on?

    Kysymys poli­it­tiseen kult­tuuri­in mukau­tu­mis­es­ta vs. sen muut­tamisyri­tyk­ses­tä on min­ulle aivan keskeinen. Vaik­ka olen aiem­min kieltäy­tynyt äänestämästä, Osmolle olisin ehkä valmis anta­maan ääneni tes­timielessä jos hän lupaisi selvästi sitoutua asia- ja perustelu­pain­ot­teisu­u­den edis­tämiseen joil­lakin konkreet­tisil­la ja toden­net­tavil­la ehdotuksilla.

  102. Saara,

    Päivähoitoon on sil­loin täl­löin päädyt­ty muiden aihei­den hän­tänä, joten niitä on vaikea löytää. Varsi­naista aloi­tus­ta aiheesta en muista olevan. 

    “Mik­si ei puhuta säästöistä” ‑ketjus­sa (21.11) on jotain kom­ment­te­ja aiheesta. 

    +++++++

    Sivus­ta seuraaja, 

    On kolme omaa las­ta ja kaik­ki ovat olleet päiväkodis­sa kokopäiväisesti. 

    Pyrin kuitenkin tarkastele­maan asia muul­takin poh­jal­ta kuin omista koke­muk­sis­tani käsin eli yleisem­mäl­lä tasol­la kehi­tys- ja neu­rop­sykolo­gian sekä kas­va­tusti­eteen havain­to­jen pohjalta. 

    En vas­tus­ta päiväkote­ja sinän­sä, vaan sitä ide­al­isoitua kuvaa pien­ten las­ten päivähoi­dos­ta, jota sievis­tellen “laadukkaak­si varhaiskas­vatuk­sek­si” kutsutaan. 

    Totu­us on, että se on perushoitoa, ei muu­ta. Valitet­ta­van usein vieläpä välin­pitämätön­tä ja kylmää sel­l­aista. Eihän voi olet­taa, että hoitaval­la aikuisel­la syn­tyy tun­nesuhdet­ta 15-päiseen lap­si­lau­maan. Joskus yksilö­ta­sol­la tietysti näinkin onnekkaasti voi käy­dä ja laps­es­ta tulee jonkun hoita­jan ehdo­ton suosik­ki, joka saa syli­aikaa ja kaiken­laista myön­teistä huomio­ta mui­ta enemmän.

  103. Eihän voi olet­taa, että hoitaval­la aikuisel­la syn­tyy tun­nesuhdet­ta 15-päiseen lapsilaumaan. 

    Minä en oikein ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Ensin­näkin par­tio­jo­hta­jana minä tiedän, että tun­neside lap­siryh­mään syn­tyy, vaik­ka näitä lap­sia näk­isi vain ker­ran viikos­sa. Toisek­seen päiväkodin työn­tek­i­jöi­den ei kuu­lukaan kor­va­ta van­hempia, vaik­ka olenkin tavan­nut työn­tek­i­jöitä, jot­ka kuvit­tel­e­vat tun­te­vansa lapsen ja tietävän­sä tämän asi­at lapsen omia van­hempia paremmin. 

    Pyrin kuitenkin tarkastele­maan asia muul­takin poh­jal­ta kuin omista koke­muk­sis­tani käsin eli yleisem­mäl­lä tasol­la kehi­tys- ja neu­rop­sykolo­gian sekä kas­va­tusti­eteen havain­to­jen pohjalta. 

    Hmm… jos oikeasti halu­aa paran­taa maail­maa, niin tältä poh­jal­ta pitäisi lähteä päivähoitoa paran­ta­maan eikä päivähoito-oikeut­ta rajoit­ta­maan. En nimit­täin usko, että päiväkodeista tulisi yhtään sen parem­pia, vaik­ka toises­sa ketjus­sa mainit­se­masi 10–15 pros­ent­tia lap­sista siir­ret­täisi­inkin kokon­aan koti­hoitoon. Uskon, että tuol­loin vain 10–15 pros­ent­tia päiväkodeista sul­jet­taisi­in, mut­ta muuten meno olisi entisenlaista.

    Itse asi­as­sa uskon, että päivähoito-oikeut­ta rajoit­ta­mal­la olot päiväkodeis­sa huonon­i­si­vat, kos­ka las­ten vai­h­tu­vu­us ryh­mis­sä lisään­ty­isi. Min­ul­la on myös sel­l­ainen käsi­tys, että hoitoa­jat ovat työssäkäyvien lap­sil­la keskimäärin pidem­piä ja siinäkin on puolen­sa, että niitä viiteen saak­ka päiväkodil­la odot­tavia lap­sia on vain vähän ja että nämä muu­ta­mat saa­vat erityishuomiota.

  104. No niin, ja sit­ten kun Osmo on min­is­ter­inä, on asetet­ta­va uusi komitea, Perus­tur­vakomitea, jos­sa toimek­siantona on perus­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus, pois lukien ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va ja työeläk­keet — tietenkään työ­markki­na­jär­jestöil­lä ei olisi komite­as­sa edus­tus­ta — eihän asia heille kuu­lu eikä heil­lä mitään man­daat­tia siihen ole.

  105. Riit­ta:

    En nimit­täin usko, että päiväkodeista tulisi yhtään sen parem­pia, vaik­ka toises­sa ketjus­sa mainit­se­masi 10–15 pros­ent­tia lap­sista siir­ret­täisi­inkin kokon­aan kotihoitoon.

    Minä veikkaan, että Eli­naa kiin­nos­taakin enem­män niiden las­ten hyv­in­voin­nin paran­t­a­mi­nen eikä niinkään päiväko­tien parantaminen.

    Ihmis­ten hyv­in­voin­ti on insti­tuu­tioiden hyv­in­voin­tia tärkeempää.

    Muutenkin kyl­lä epäi­lyt­tää tuo, että mitä vähem­män lap­sia päivähoi­dos­sa on sitä huonom­paa päivähoitoo ne saa.

  106. Minä veikkaan, että Eli­naa kiin­nos­taakin enem­män niiden las­ten hyv­in­voin­nin paran­t­a­mi­nen eikä niinkään päiväko­tien parantaminen. 

    Minkä las­ten? Niiden 10–15 pros­entin, jot­ka ovat Eli­nan mielestä turhaan päivähoi­dos­sa, vai sen enem­mistön, jot­ka päivähoi­dos­sa ovat van­hempi­en työssäkäyn­nin vuoksi.

    Muutenkin kyl­lä epäi­lyt­tää tuo, että mitä vähem­män lap­sia päivähoi­dos­sa on sitä huonom­paa päivähoitoo ne saa. 

    Tässä ei ole kysymys las­ten lukumääristä, vaan las­ten vai­h­tu­vu­ud­es­ta lap­siryh­mis­sä ja siitä, kuin­ka pitkää päivää lapset tekevät. Uskon ilmapi­irin ole­van parem­pi, jos osa lap­sista tekee lyhyem­pää päivää kuin jos kaik­ki lapset ovat hoi­dos­sa yhdek­sän tai kymme­nen tuntia. 

    Itse tein jonkin aikaa täyt­tä työpäivää ennen kuin jäin äitiys­lo­ma­lle. Kyl­lä sen lapsen koko ole­muk­ses­ta vais­tosi, että yli yhdek­sän­tun­ti­nen päivä oli liikaa, mut­ta seit­semän tun­tia hyvä (varsinkin kun sen seit­semän tun­nin jäl­keen äiti oli lev­än­nyt, hyvän­tu­u­li­nen ja täysin lapsen­sa palveluksessa).

  107. Erosin kirkos­ta kun jäin työt­tömäk­si ja vähän sen jäl­keen ay-liik­keestä ja nyt olen päät­tänyt , että en enää äänestäkään.
    Kansakun­nan jäsenyy­destä eroan, kun jään eläkkeelle

    Enää ei voi ero­ta kuin vaimosta.

  108. Riit­ta:

    Minkä las­ten?

    En tiiä, mut­ta siitä ei ollukaan kyse. Sä olit huolis­sas siitä, että päiväkodeista ei tuu parem­pia, mut­ta sil­lä ei oo mitään väliä.

    Me ei halu­ta hyviä päiväkote­ja, vaan me halu­taan hyviä kasvuym­päristöjä lap­sille. Jos nämä kaks jut­tua on ris­tiri­idas­sa on aika selvää kumpi on tärkeempi.

    Tässä ei ole kysymys las­ten lukumääristä, vaan las­ten vai­h­tu­vu­ud­es­ta lap­siryh­mis­sä ja siitä, kuin­ka pitkää päivää lapset tekevät. 

    Yritätkö nyt sanoa, että kun päiväkodeista ote­taan pois niiden lapset joiden van­hem­mat ovat päivät kotona, niin jäl­jelle jäävien lap­sien päivät pitenevät päiväkodeis­sa? Mil­lä perusteella?

    Lisään­tyykö jäl­jelle jäävien lap­sien vai­h­tu­vu­us? Onko tästä vai­h­tu­vu­u­den lisään­tymis­es­tä niin paljon hait­taa, että se ei kom­pen­soidu sil­lä, että lap­sia on vähem­män päivähoi­dos­sa? Mil­lä perusteella?

  109. “Minkä las­ten? Niiden 10–15 pros­entin, jot­ka ovat Eli­nan mielestä turhaan päivähoi­dos­sa, vai sen enem­mistön, jot­ka päivähoi­dos­sa ovat van­hempi­en työssäkäyn­nin vuoksi.”

    Suomes­sa tehdään yhä use­am­min silp­putyötä eli työ­suh­teet ovat lyhy­itä ja töi­hin pitää päästä lyheyel­lä varoi­tusa­jal­la esim tar­joil­i­ja , joka päivys­tää puhe­li­men ääressä tarvit­see käytän­nössä hoitopaikan vaik­ka hän muodol­lis­es­ti on kotona.

    Julkisen sek­torin palve­lu­ta­so ei riitä silp­putyöläiselle. Sekin on aika kehnoa palvelua jos päivähoitopaik­ka osoite­taan toiselta puolen kaupunkia.
    Julkisen sek­torin palve­lu­ta­soon perussyy on virkami­esten laiskuudessa.Muuta asi­at ovat tärkeämpiä kuin palvelu

  110. En tiiä, mut­ta siitä ei ollukaan kyse. 

    Siitä nimeno­maa on kyse. Min­ua työssäkäyvänä äit­inä kiin­nos­taa eniten se, mil­lainen kasvuym­päristö päiväkoti lap­sil­leni on.

    Yritätkö nyt sanoa, että kun päiväkodeista ote­taan pois niiden lapset joiden van­hem­mat ovat päivät kotona, niin jäl­jelle jäävien lap­sien päivät pitenevät päiväkodeissa? 

    Yhdessä päiväkotiryh­mässä on 12–24 las­ta, joista osan van­hem­mat ovat työssäkäyviä (hoitopäivä n. 9 tun­tia) ja osan ei (hoitopäivä n. 7 tun­tia). Jos nämä seit­sen­tun­tista päivää tekevät lapset jäävät pois ja tilalle tulee työssäkäyvien lap­sia, niin kaikkien las­ten hoitopäivät ovat yhdek­sän­tun­tisia. Lapset eivät ole päiväkodis­sa kukin omas­sa kuplas­saan, vaan vuorovaiku­tuk­ses­sa tois­t­en­sa kanssa. Mitä enem­män ryh­mässä on hyvän­tu­ulisia lyhyem­pää päivää teke­viä lap­sia, sen parem­pi myös niitä pitem­pää päivää tekeville.

    Lisään­tyykö jäl­jelle jäävien lap­sien vaihtuvuus? 

    Lisään­tyy, kos­ka työt­tömyys on har­voin pitkäaikas­ta ja lap­si­akin syn­tyy pitkin vuotta. 

    Onko tästä vai­h­tu­vu­u­den lisään­tymis­es­tä niin paljon hait­taa, että se ei kom­pen­soidu sil­lä, että lap­sia on vähem­män päivähoidossa? 

    Las­ten kokon­ais­määrä päivähoi­dos­sa ei lap­sille näy. Lap­sille näkyy vain las­ten määrä omas­sa ryh­mässä. Se ei muu­tu mihinkään, kos­ka las­ten määrän vähen­tyessä ryh­miä tai päiväkote­ja sul­je­taan, mut­ta ryh­mät itsessään eivät mitenkään automaat­tis­es­ti pienene.

    Tosi moni net­tikir­joit­teli­ja tun­tuu ole­van aja­mas­sa sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta alas siinä toivos­sa, että päiväkotei­hin tulisi väljyyt­tä. Niin pitkään, kun kun­tapäät­täjil­lä on aku­ut­ti raha­pu­la, en usko, että täl­laista väljyyt­tä ainakaan kovin pitkään olisi.

  111. Tänne Osmon blogi­in tulee liikaa tek­stiä, jot­ta keskustelu voisi kas­vaa omille poluilleen, mut­ta Samulil­ta tuli hyviä huomioi­ta, joi­hin tässä vielä palaan. Keskustelumme aiheen on siis väite siitä, että maa­pal­lon elinkelpoisu­uske­hi­tys olisi ihmiselle positiivinen:

    Samuli kir­joit­taa:

    “Tehokas ruuan jakelu on juuri osa sitä ihmisen teknolo­gian kehi­tys­tä, jon­ka ansios­ta se pystyy samoista maa­pal­lon resurs­seista tuot­ta­maan suurem­man hyö­dyn ihmiskunnalle.”

    Tämä point­ti on hyvä. Se oikeas­t­aan valaisee sitä, mitä elinkelpoisu­udel­la voidaan tarkoit­taa. Mun lähtöo­le­tuk­se­na on hyvin yksinker­tais­es­ti se, että ihmi­nen on yksi maa­pal­lon mil­jardeista eliöla­jeista ja vuorovaiku­tus­suh­teessa mui­hin. Ajat­te­len siis, että bio­di­ver­si­teet­ti on elinkelpoisu­u­den yleinen perus­ta ja että ihmisen bios­fäärin­tun­te­mus on vielä niin puut­teelli­nen, että ympäristön laa­jamit­tainen peru­ut­tam­a­ton muokkaami­nen ja maat­alouden monokult­tuu­rit tule­vat ennen pitkää kostau­tu­maan, kuten on käynyt kaikille tun­ne­tu­ille jät­timäisik­si kas­vaneille kult­tuureille — tässä suh­teessa voitaisi­in ajatel­la että olen yksinker­tais­es­ti ennem­min spen­gler­läi­nen kuin tekniikkauskovainen. 

    Mut­ta tosi­aan, jos maa­pal­lon elinkelpoisu­u­den mit­tarik­si val­i­taan vaikka­pa jonkun pel­toalueen tuot­to ja sitä saadaan ihmisen keksin­nöin kas­vatet­tua ja sen satoa kul­jetet­tua hal­val­la pitkälle, voidaan tosi­aan ajatel­la että elinkelpoisu­us kas­vaa. Mital­in toisel­la puolel­la ovat esim. päästöt (kul­je­tus, lan­noi­tus) ja laa­jan monokult­tuuriv­il­je­lyn mah­dol­liset yllä­tyk­set (irlan­nin perunarutto).

    Kir­joitin aiemmin:

    “Isos­sa mit­takaavass­sa juuri maa­pal­lon elinkelpoisu­us on kuitenkin läh­es kaikil­la mittareil­la menos­sa pieleen, vaik­ka elin­ta­so nousisikin. Riistämme lop­pusatoa vain entistä nopeammin.” 

    Johon Samuli vastasi:

    “No mainitse nyt niitä mittare­i­ta! Pyysin tätä jo sin­ul­ta aiem­min. Sekä ihmis­ten ruuansaan­nin että ter­vey­den suh­teen kehi­tys on ollut kohti parempaa.”

    Elinkelpoisu­us­mittareina mulle ovat tuos­ta diver­si­teet­ti­a­jatuk­ses­ta lähöisin ennen kaikkea väestöräjähdys. Vaik­ka väestönkasvu on rikas­tuneis­sa mais­sa kään­tynyt jopa lasku­un, on luul­tavaa, että kehi­tys tuo eteen iso­ja elinkelpoisu­u­songelmia. Maini­tut ilmas­ton­muu­tos ja aavikoi­tu­mi­nen ovat käsit­tääk­seni yksiselit­teis­es­ti vähen­tämässä maa­pal­lon elinkelpoisu­ut­ta sekä diver­si­teetin että tuot­tavu­u­den suh­teen. Vesion­gel­mat ovat usein paikoin samanlaisia. 

    Näis­sä täl­lai­sis­sa seikois­sa nousee tietysti aika­jänne olen­naisek­si kysymyk­sek­si. Vaik­ka tuot­tavu­ut­ta on saatukin nos­tet­tua — kalo­ja enem­män mer­estä ja vil­jaa pel­losta jne. — on voit­top­uolis­es­ti pelät­tävis­sä, että tuol­la tuot­tavu­udel­la on hin­tansa. Vaik­ka luon­nol­la on ilmiömäi­nen kyky toipua, ei sen varaan voisa laskea. Jo pelkästään ydin­jät­teet ovat elinkelpoisu­udelle suuri uhka sil­lä aikavälil­lä mikä niiden vaarat­tomak­si muut­tumiseen kuluu.

  112. Riit­ta ei ymmärrä: 

    Minä en oikein ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Ensin­näkin par­tio­jo­hta­jana minä tiedän, että tun­neside lap­siryh­mään syn­tyy, vaik­ka näitä lap­sia näk­isi vain ker­ran viikossa. 

    Minä puolestani en ymmär­rä tätä kommenttia. 

    Rin­na­s­tat kouluikäis­ten par­ti­o­lais­ten tykkäämiset ja yksivuo­ti­aiden tun­netarpeet muit­ta mutkit­ta keskenään. 

    Pienen lapsen koko oras­ta­va min­u­us kehit­tyy vas­tavuoroisu­udessa rakas­tavaan aikuiseen. Par­ti­o­laiset voivat toki pitää sinus­ta ja sinä heistä, mut­ta se on AIVAN ERI ASIA.

  113. Sairastelu on päiväkodeis­sa ihan oikea ongel­ma, mut­ta sekään ongel­ma ei katoa päivähoito-oikeut­ta rajoittamalla. 

    Ei katoa, mut­ta vähenee. 

    Vai onko hyviä argu­ment­te­ja tätä väit­tämääni vastaan?

  114. Eli­na,

    Kenel­lä sin­un mielestäsi tulisi olla oikeus lait­taa lapset kun­nal­liseen päivähoitoon?

  115. Alek­sis Salusjärvi:

    Ajat­te­len siis, että bio­di­ver­si­teet­ti on elinkelpoisu­u­den yleinen perus­ta ja että ihmisen bios­fäärin­tun­te­mus on vielä niin puut­teelli­nen, että ympäristön laa­jamit­tainen peru­ut­tam­a­ton muokkaami­nen ja maat­alouden monokult­tuu­rit tule­vat ennen pitkää kostau­tu­maan, kuten on käynyt kaikille tun­ne­tu­ille jät­timäisik­si kas­vaneille kult­tuureille – tässä suh­teessa voitaisi­in ajatel­la että olen yksinker­tais­es­ti ennem­min spen­gler­läi­nen kuin tekniikkauskovainen. 

    Voisitko hie­man ava­ta tätä. Siitä on kyl­lä melkoisen pitkä aika, kun minä Län­si­maid­en perikadon luin, mut­ta ei kai Spen­gler mitään kan­taa ottanut maa­pal­lon asut­tavu­u­solo­suhtei­den muu­tok­si­in, vaan ain­oas­taan kult­tuurien “kehi­tyk­seen”. Kult­tuu­rit ovat tulleet ja men­neet, mut­ta niistä huoli­mat­ta ihmisen elämisen edel­ly­tyk­set ovat jatka­neet tasaista kasvuaan koko ihmiskun­nan his­to­ri­an ajan. Ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa tilanteen olen­nais­es­ti muuttuvan.

    Ja mik­si ajat­telet bio­di­ver­si­teetin ole­van minkään­lainen elinkelpoisu­u­den mit­tari? Pikem­minkin minus­ta näyt­tää siltä, että bio­di­ver­si­teetin vähen­e­m­i­nen lisää maa­pal­lon elinkelpoisu­ut­ta _ihmisen_ kannal­ta. Johtuen siis siitä, että ihmisille hyödyl­liset kasvit ja eläimet saa­vat suurem­man ekol­o­gisen lokeron.

    Vaik­ka väestönkasvu on rikas­tuneis­sa mais­sa kään­tynyt jopa lasku­un, on luul­tavaa, että kehi­tys tuo eteen iso­ja elinkelpoisuusongelmia. 

    No minus­ta väestönkasvu osoit­taa elinkelpoisu­u­den kas­va­neen — siis ihmisen kannal­ta, joil­lakin muil­la lajeil­la tilanne epäilemät­tä on päinvastainen.

    Kari

  116. Rin­na­s­tat kouluikäis­ten par­ti­o­lais­ten tykkäämiset ja yksivuo­ti­aiden tun­netarpeet muit­ta mutkit­ta keskenään. 

    En kir­joit­tanut mitään lap­sista, vaan aikuis­ten suh­tau­tu­mis­es­ta lap­si­in. En mil­lään usko, että nor­maal­isti tun­te­va aikuinen ei kiin­ty­isi lap­si­in (oli­vat sit­ten yksivuo­ti­ai­ta tai isom­pia), joi­ta päivit­täin hoitaa, kos­ka omienkoke­musteni mukaan jonkin­lainen tun­neside aikuisen ja lapsen välille syn­tyy jo paljon vähemmälläkin.

    Var­masti päiväkotei­hin, niin kuin mihin tahansa työ­paikkaan, osuu joitakin alalle täysin sopi­mat­to­mia työn­tek­i­jöitä. Itse olen lukenut heistä lehdis­tä, mut­ta lap­siani hoi­ta­neet työn­tek­i­jät tun­tu­vat hei­hin kovastikin tykästyneen.

    Ei katoa, mut­ta vähenee. 

    Sil­lä ei ole yhtään mitään merk­i­tys­tä lapsen sairastelu­un päivähoi­dos­sa, mitä päiväkotikave­r­ien van­hem­mat päivä­saikaan tekevät. Sil­lä voi olla jotain pien­tä vaiku­tus­ta, tuo­daanko kaver­it puo­likun­toisi­na päiväkoti­in, kos­ka van­hem­mil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta jäädä töistä pitem­mäk­si aikaa pois.

    Sen toki kaik­ki tietävät, että koti­hoi­dos­sa sairastel­laan vähem­män kuin päivähoi­dos­sa, mut­ta onko sitä tutkit­tu, miten on niiden las­ten kohdal­la, jot­ka ovat päivähoi­dos­sa, vaik­ka van­hempi on kotona? Kuin­ka herkästi van­hem­mat otta­vat sairastel­e­van lapsen koti­hoitoon, jos siihen on mah­dol­lisu­us? Oma esikoiseni ei kuopuk­sen vau­vavuote­na juurikaan sairastel­lut, mut­ta jos paha infek­tiok­ierre olisi iskenyt, niin var­masti olisi pidet­ty pitem­pään lomaa.

  117. alek­sis:

    Ajat­te­len siis, että bio­di­ver­si­teet­ti on elinkelpoisu­u­den yleinen perus­ta ja että ihmisen bios­fäärin­tun­te­mus on vielä niin puut­teelli­nen, että ympäristön laa­jamit­tainen peru­ut­tam­a­ton muokkaami­nen ja maat­alouden monokult­tuu­rit tule­vat ennen pitkää kostau­tu­maan, kuten on käynyt kaikille tun­ne­tu­ille jät­timäisik­si kas­vaneille kulttuureille 

    Mie­lenki­in­toista. Ensin san­ot syväl­lä rin­taäänel­lä, että bio­di­ver­si­teet­ti on elinkelpoisu­u­den perus­ta ja sit­ten tun­nus­tatkin, ettemme tiedäkään asioista vielä mitään. 

    Mitkä jät­timäisek­si kas­va­neet kult­tuu­rit ovat kuolleet maat­alouden monokult­tuurin vuoksi?

    Elinkelpoisu­us­mittareina mulle ovat tuos­ta diver­si­teet­ti­a­jatuk­ses­ta lähöisin ennen kaikkea väestöräjähdys. 

    Huoh. Ker­roin jo, että väestöräjähdyk­ses­tä huoli­mat­ta ihmiskun­nalle on täl­lä het­kel­lä tar­jol­la enem­män kalor­e­i­ta per nenä kuin koskaan ihmiskun­nan his­to­ri­an aikana. Miten ihmeessä väestöräjähdys siis osoit­taisi mitään maa­pal­lon elinkelpoisu­ud­es­ta? Toisek­si väestöräjähdys on hidas­tu­maan päin. Ensim­mäi­nen derivaat­ta on edelleen posi­ti­ti­ivi­nen (vaik­ka sekin on aika lähel­lä nol­laa kehit­tyneis­sä mais­sa), mut­ta toinen on jo negati­ivi­nen. Tämä ei ole räjähdys­mäistä ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua, vaan hidas­tu­vaa kasvua.

    Maini­tut ilmas­ton­muu­tos ja aavikoi­tu­mi­nen ovat käsit­tääk­seni yksiselit­teis­es­ti vähen­tämässä maa­pal­lon elinkelpoisuutta 

    Nämä eivät ole mitenkään yksiselit­teisiä asioi­ta. Hiilid­iok­sidin lisään­tymi­nen ilmake­hässä saa kasvit kas­va­maan nopeam­min. Aavikoi­tu­mista vas­taan voidaan tais­tel­la ja lisäk­si geen­ite­knolo­gial­la on mah­dol­lista kehit­tää parem­min kuiv­u­ut­ta kestäviä lajeja. 

    Nämä esit­tämäsi eivät siis ole mitenkään yksiselit­teisiä mittare­i­ta. Olin kiin­nos­tunut mittareista, joiden mukaan inhimilli­nen elämä vaikeu­tu­isi maa­pal­lol­la. Tätähän on se maa­pal­lon muut­tumi­nen ihmisen kannal­ta elinkelvot­tomak­si. Se, että tiik­eri kuolee sukupu­ut­toon, on tietenkin tiik­er­ille v‑mäistä, mut­ta ihmiselle sil­lä ei niin hirvit­tävän suur­ta merk­i­tys­tä ole. 

    Elävätkö ihmiset sairaam­min, huonom­man ravin­non, vähem­män puh­taan juo­mave­den, jne. perus­teel­la huonom­mas­sa maail­mas­sa kuin joskus aiem­min? Min­un käsit­tääk­seni eivät, vaan nuo inhimil­lisen elämän tärkeim­mät mit­tar­it osoit­ta­vat globaalil­la tasol­la kaik­ki parempaan. 

    Jo pelkästään ydin­jät­teet ovat elinkelpoisu­udelle suuri uhka sil­lä aikavälil­lä mikä niiden vaarat­tomak­si muut­tumiseen kuluu. 

    Olisit heti alku­un ker­tonut, että olet trol­li, niin en olisi ryhtynyt sin­ulle edes vas­taile­maan. Jos kaik­ki maail­man koskaan tuote­tut ydin­jät­teet liuotet­taisi­in maail­man meri­in, säteilyan­nos nousisi niin vähän, että sitä ei pystyt­täisi edes mit­taa­maan. Pahim­mil­laan joku paik­ka voi paikallis­es­ti tul­la elinkelvot­tomak­si ihmiselle jok­sikin aikaa, mut­ta globaal­isti niil­lä on täysin mah­do­ton saa­da sel­l­aista aikaisek­si, että ihmiskun­nan elämä siitä vaarantuisi.

  118. Rajoit­taisin oikeu­den päivähoitoon koske­maan niitä lap­sia, joiden van­hem­mat ovat hyvästä syys­tä estyneet hoita­mas­ta lastaan. 

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa työssäkäyviä ja pää­toimis­es­ti opiskele­via van­hempia. Jonkin­laista tarve­hark­in­taa voitaisi­in tämän lisäk­si soveltaa, mut­ta las­ten­suo­jelun väli­neek­si ei päivähoi­dos­ta ole — eikä tulekaan olla. 

    Lapsel­la on oikeus tur­val­liseen ympäristöön vuorokau­den ympäri.

  119. Maa­pal­lon “elinkelpoisu­us” so. kyky ylläpitää ihmiselämää, on tietenkin sekä bios­fäärin eri­lais­ten omi­naisuuk­sien että ihmisen käytössä ole­van teknolo­gian funk­tio. Ceteris paribus elinkelpoisu­us voi vähen­tyä: jos meil­lä olisi käytössä vain kask­ivil­je­ly, hevoset ja tako­rautaiset aurat, tms. alkeelli­nen maat­alous, maa­pal­lon “elinkelpoisu­us” olisi tänä päivänä vähäisem­pi kuin se oli 200 vuot­ta sit­ten, kun täl­lainen teknolo­gia oli normi.

    Vihreä val­lanku­mous oli seu­raus­ta parem­mas­ta kastelus­ta, uusista lajikkeista, typ­pi­lan­noit­tei­den käytön yleistymis­es­tä ja logis­ti­ikas­ta. Näis­sä kaikissa menetelmis­sä on mas­si­iviset rajahyödyt, kun aloite­taan sään armoil­la tapah­tu­vas­ta kask­ivil­jelystä, mut­ta teknolo­gia on paran­tanut sato­ja melko maltil­lis­es­ti 1980-luvun jälkeen. 

    Teknolo­giaan on toki syytä panos­taa, mut­ta ei siltä ole mielekästä odot­taa ihmeitä tässsä suh­teessa. Maat­alouden ener­giain­ten­si­ivisyy­den kas­vami­nen ei ole mikään kovin hieno asia, kos­ka ener­gia kallis­tuu koko ajan. Az:n ja muiden ilmas­to­muu­tok­seen ja hiilid­iok­sidipäästö­jen rajoit­tamiseen negati­ivis­es­ti suh­tau­tu­vien mielip­i­teet tun­tu­vat menevän överik­si; itse en näe miten hiilid­iok­sidin merk­i­tyk­set­tömyy­destä (johon en kyl­läkään usko) ilmas­tolle seu­raisi jotenkin maagis­es­ti, että fos­si­iliset polt­toaineet riit­tävät mihin tahansa. Ja kuitenkin, tyyp­il­lis­es­ti ener­giain­ten­si­ivisyys kas­vaa, kun teknolo­gia kehit­tyy, ainakin aluk­si. Maat­aloudessa ei tietääk­seni ole mitään saman­laista trendiä kuin vaikka­pa tietokonei­den lasken­tate­hos­sa, jos­sa ener­gianku­lu­tus pienisi teknolo­gian myötä.

  120. Eli­na:

    Rajoit­taisin oikeu­den päivähoitoon koske­maan niitä lap­sia, joiden van­hem­mat ovat hyvästä syys­tä estyneet hoita­mas­ta lastaan.

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa työssäkäyviä ja pää­toimis­es­ti opiskele­via van­hempia. Jonkin­laista tarve­hark­in­taa voitaisi­in tämän lisäk­si soveltaa, mut­ta las­ten­suo­jelun väli­neek­si ei päivähoi­dos­ta ole — eikä tulekaan olla.

    Lapsel­la on oikeus tur­val­liseen ympäristöön vuorokau­den ympäri.

    Entä juuri työt­tömäk­si jääneen ja työtä etsivän van­hem­man lap­si? Yri­tys­toimin­nan aloit­tamista suun­nit­tel­e­van van­hem­man lap­si? Avo­hoi­dos­sa ole­van, psyykkises­ti sairaan van­hem­man lap­si? Työt­tömän alkoholisti-yh:n huostaan­oton par­taal­la keikku­va lapsi?

    Riitan point­ti siitä, että aikuis­ten vaikeuk­sien tulisi aiheut­taa mah­dol­lisim­man vähän muu­tok­sia ja epä­var­muut­ta lapsen arkeen, on mielestäni paina­va. Muis­tan vieläkin sen tuskan, kun paras ystäväni, jon­ka kanssa olin ollut samas­sa ker­hos­sa ja sit­tem­min ekalu­okalla, muut­ti toiselle paikkakun­nalle ja vai­h­toi siis myös koulua. Kyl­lähän minä siitä pääsin yli, mut­ta jos yhtä vaikei­ta muu­tok­sia olisi tul­lut use­ampia ker­to­ja, vielä nuorem­mal­la iäl­lä, ja van­hempani oli­si­vat olleet vähän vähem­män kykeneviä tuke­maan min­ua, jäl­ki olisi voin­ut olla todel­la pahaa.

  121. Eli­na, miten tuo tarve­hark­in­ta käytän­nössä toteutettaisiin? 

    Miten niis­sä tapauk­sis­sa, että van­hem­man pois­sao­lo työstä on tilapäistä? Pitääkö lapsen hoitopaikan vai­h­tua aina, kun pätkätöitä tekevä van­hempi aloit­taa uudessa työssä. Tätä nykyä työvoimavi­ra­nomaiset neu­vo­vat hake­maan lapselle heti hoitopaikkaa, jos työt­tömän on oikeasti tarkoi­tus työl­listyäkin eikä hoitaa las­ta kotona työttömyyspäivärahalla.

    Entä miten toim­i­taan esikoisen suh­teen, jos äiti joutuu jäämään vas­ta­syn­tyneen kanssa sairaalaan ja hoitopaik­ka on irti­san­ot­tu, kos­ka äiti on jäänyt äitiyslomalle?

    Entä hyväksytkö eri­ty­is­las­ten kuntout­ta­van päivähoidon? 

    Siitä olen samaa mieltä, että päiväkodista ei ole las­ten­suo­jelun väli­neek­si. Sen sijaan päiväkoti on yksi niistä paikoista, mis­sä las­ten kaltoinko­htelu saate­taan havai­ta ja siihen on velvol­lisu­us myöskin puuttua.

    Minä kan­natan kaikkia niitä tapo­ja, joil­la saadaan mah­dol­lisim­man moni pieni lap­si kokon­aan koti­hoitoon tai isom­pi tekemään lyhyem­pää päivää (kun­tal­isät, 6+6+6 ‑malli, hoitopaikkatakuu, hyvi­tyk­set hoit­o­mak­su­ista pois­saolon ajal­ta, yms). 

    Päivähoito-oikeu­den rajoit­tamista en kan­na­ta. Tässä suh­teessa päivähoitokeskustelu muis­tut­taa kovasti lap­si­pornokeskustelua. Puhutaan lapsen edus­ta, mut­ta toimen­pitei­den tulos olisi jotain ihan muu­ta, joka ei mitenkään lapsen etua palvele.

  122. Ai niin, tämä uno­h­tui: miten arvioitaisi­in esim. epäsään­nöl­listä pätkä- ja silp­putyötä tekevän free­lancerin lapsen tarvet­ta päivähoitoon?

  123. Läh­es kaikil­la syn­nyt­täjil­lä, joil­la on pieni esikoinen kotona, on mies. Miehel­lä on mah­dol­lisu­us pitää isyys­lomapäiviä, jos äidin sairaalas­saoloai­ka venyy tavanomaisesta. 

    Jos läs­näol­e­vaa isää ei ole, niin ovatko ihmiset todel­la niin vail­la verkos­to­ja, ettei lapsen hoito jotenkin lähipi­iris­sä onnis­tu? Toivon, että näin huonos­ti ei kenenkään kah­den pienen lapsen äidin asi­at ole. 

    Viime kädessä asia on tietysti las­ten­suo­jelulli­nen. Las­ten­suo­jelun piiris­sä on ns. hätäsi­joi­tus­per­heitä valmi­udessa ja lap­si sijoite­taan siis sel­l­aiseen tai ikävim­mässä tapauk­ses­sa las­tenkoti­in. Täl­lais­es­ta tilanteesta en kyl­läkään koskaan ole kuul­lut. Usein­han esikoinen on vielä kotona, kun äiti syn­nyt­tää seu­raavaa. Ei se mikään nor­mi ole, että parivuo­tias on päivähoi­dos­sa. Liki 70 pros­ent­tia Suomen alle kolmivuo­ti­aista hoide­taan kotona. 

    Edelleen nyt korostan, ettei sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta voi perustel­la täl­laisil­la täysin mar­gin­aal­isil­la tapauk­sil­la. Tämän tyyp­pinen tilanne kos­ket­taa var­masti hyvin har­vo­ja. Eli hyvin kaukaa nyt haet­tua mielestäni.

  124. Saaran kanssa olen kovasti samaa mieltä. Tarve­harkin­nan voi hoitaa kolmel­la tavalla:

    1) nyky­malli: van­hempia ohjataan neu­voin, taloudel­lisin kan­nus­timin sekä jois­sakin kun­nis­sa tekemäl­lä paluu päiväkoti­in helpok­si (hoitopaikkatakuu), mut­ta lop­ulliset päätök­set hoidon tarpeesta jätetään vanhemmille. 

    2) byrokraat­ti (esimerkik­si päiväkodin johta­ja) päät­tää, kuka halu­avista vapau­tu­van päiväkoti­paikan saa ja per­heen tilanteen muuttues­sa, onko päivähoidolle enää tarvet­ta. Tämä johtaa hel­posti mieli­v­al­taan, kun jokainen johta­ja arvot­taa per­hei­den tilantei­ta omista lähtökohdistaan.

    3) Luo­daan jokin malli, mis­sä on tarkasti määritel­ty, kuka on paikkaan oikeutet­tu, kuka ei. Tässä on se tilanne, että ihmis­ten tilanteet ovat niin mon­en­laisia, että mikään määritelmä ei kata jokaista tilan­net­ta ja var­masti löy­tyy väliinputoajia.

    Lop­pu­vi­imek­si kyse on ihmisku­vas­ta, luote­taanko van­hempi­en omaan hark­in­taan joka voi joskus pet­tää, vai jär­jestelmään, joka myöskin joskus pettää.

    Täy­tyy myös muis­taa se, että mit­tavaa tarve­hark­in­taa ei hoide­ta kuluit­ta, vaan kaiken­lais­ten todis­tusten ja selvi­tys­ten laa­timiseen ja arvioin­ti­in kuluu (työ)aikaa. Jois­sakin aku­uteis­sa tilanteis­sa ei oikein olisi varaa pistää las­ta odot­ta­maan. Tuet voidaan mak­saa aina takau­tu­vastikin, mut­ta las­ta ei takau­tu­vasti voi hoitaa eikä kasvattaa.

    Kun itse oman kolme­vuo­ti­aani kohdal­la mietin, jatkaako päivähoi­dos­sa vai ottaako koti­hoitoon, kysyin mielipi­det­tä sekä päiväkodista että neu­volas­ta. Vai­h­toe­htona oli­vat ilmainen seu­rakun­nan ker­ho lähempänä kotia ja hyvä tut­tu päiväkoti myös käve­ly­matkan päässä kotoa täy­del­lä hoit­o­mak­sul­la. Jos Tam­pereel­la olisi jo tuol­loin ollut hoitopaikkatakuu voimas­sa, olisin saat­tanut hyvinkin vali­ta toisin.

  125. Päivähoidon tarve­hark­in­taa parem­pi tapa on nos­taa van­hempi­en osu­ut­ta päivähoidon kus­tan­nuk­sista. Täl­löin raha ohjaa valintoja.

  126. Saara miet­tii:

    […]Avo­hoi­dos­sa ole­van, psyykkises­ti sairaan van­hem­man lap­si? Työt­tömän alkoholisti-yh:n huostaan­oton par­taal­la keikku­va lapsi?

    Alan nyt tois­taa itseäni pahem­man ker­ran, mut­ta mielestäni päivähoito ei ole ratkaisu siihen, jos lap­si ei saa tur­vaa ja hoivaa kotonaan. 

    Mikäli van­hempi ei kykene huole­hti­maan laps­es­taan päiväl­lä, niin mik­si hän olisi kykenevä huole­hti­maan tästä iltaisin ja viikonloppuisin?

    En tiedä sel­l­aisia psyykkisen oireilun ja alko­holis­min muo­to­ja, jot­ka ilmenevät vain vir­ka-aikana. Epäilen näin ollen vah­vasti, ettei näitä ole.

  127. Tuos­ta päivähoi­dos­ta sanois­in, että sen pääon­gel­ma on se, että sen käytöstä päät­tää taho, joka ei mak­sa kokon­aisuute­na sen kus­tan­nuk­sia. Jos van­hem­mat mak­saisi­vat päivähoidon kus­tan­nuk­set, ei tarvit­sisi pohtia, kenel­lä siihen on oikeus ja kenel­lä ei, kos­ka van­hem­mat tek­i­sivät sen oman tilanteen­sa mukaan päätöksen. 

    Jos äidille on esikoisen hoita­mis­es­ta paljon vaivaa, niin sit­ten per­heen pitää pohtia, onko se rahamäärä, joka säästetään lapsen ollessa kotona sen arvoista, että äiti palaa lop­pu­un. Kun viu­lut mak­saa joku muu, niin per­he ei tietenkään huomioi niitä muiden mak­samia kulu­ja päätök­sen­teossaan ja seu­rauk­se­na on se, että kun­nal­lises­sa päivähoidois­sa hoi­date­taan sel­l­aisia lap­sia, jot­ka eivät siel­lä olisi, jos van­hem­mat oli­si­vat joutuneet otta­maan koko touhun kus­tan­nuk­set huomioon asi­as­ta päätöstä tehdessään. 

    Jos per­heitä, jois­sa on pieniä lap­sia, halu­taan tukea, niin korote­taan sit­ten vaik­ka pien­ten las­ten lap­sil­isiä, mut­ta lopete­taan voimakkaasti sub­ven­toitu päivähoito. Tämän jäl­keen van­hem­mat voivat itse päät­tää, onko järkeväm­pää pan­na lap­si päivähoitoon vai pitää kotona ja otta­vat tätä päätöstä tehdessään huomioon koko touhun kus­tan­nuk­set. Moni työtön tai äitiys­lo­ma­l­la ole­va äiti ottaisi var­maan ennem­min käteen­sä sen rahan, mikä yhteiskunnal­ta nyt kuluu hänen lapsen­sa päivähoi­dos­sa pitämiseen. Yhteiskun­nalle taas näi­den kah­den pitäisi olla yhtä hyviä (molem­mis­sa lap­si tulee hoidet­tua ja molem­mis­sa rahaa kuluu yhtä paljon). Päivähoitopaikois­takaan ei olisi saman­laista pulaa, kos­ka markki­noille syn­ty­isi luon­nol­lis­es­ti paljon yksi­ty­isiä yrit­täjiä, jot­ka eivät nyt pääse niihin kun­nal­lisi­in sub­ven­tio­ra­hoi­hin käsik­si, mut­ta pää­si­sivät niihin van­hem­mil­ta tule­vi­in rahoi­hin käsiksi. 

    En näe kovin paljoa etua siitä, että yhteiskun­nan tuen saami­nen sido­taan siihen, että lap­si viedään kun­nal­liseen päivähoitoon. Logi­ik­ka tässä voi olla se, että täten saadaan suurem­pi osa äideistä työelämään (ja sitä kaut­ta yhteiskun­ta saa hei­dän vero­tu­lon­sa), mut­ta tässä ketjus­sa on kovasti puo­lus­tet­tu sitä, että päivähoitoon pitäisi saa­da lap­si viedä, vaikkei olisikaan pysyvässä työssä.

  128. @Elina

    Alan nyt tois­taa itseäni pahem­man ker­ran, mut­ta mielestäni päivähoito ei ole ratkaisu siihen, jos lap­si ei saa tur­vaa ja hoivaa kotonaan.

    Mikäli van­hempi ei kykene huole­hti­maan laps­es­taan päiväl­lä, niin mik­si hän olisi kykenevä huole­hti­maan tästä iltaisin ja viikonloppuisin?

    Lap­si ei ole esine, jon­ka hyv­in­voin­nista voi päät­tää tai hakea ratkaisua sormia napaut­ta­mal­la. Jokainen lap­si ansait­see per­heen ja joskus se per­he ei ole kovin täy­delli­nen. Tämä kallis lap­si tulee hel­posti todel­la kallis aikuinen.

    Niin kum­malliselta kuin se kuu­lostaakin, niin pk-seudul­la lap­si ja oire­hti­va per­he voi saa­da todel­la ammat­ti­taitoista apua juuri vaik­ka päivähoidon kaut­ta. Päivähoito on paik­ka, jonne lap­si yleen­sä vapaae­htois­es­ti tuo­daan, jokin muu vai­h­toe­hto on var­masti poikkeuk­set­ta syr­jivämpi juuri lapsen ja per­heen avun­saan­nin kannalta.

    Jos sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­teen kajo­taan, niin ehkä se pure­taan sieltä päästä, jos­sa ongelmia ei ole sen enem­pää per­heessä kuin taloudessa.

  129. Eli­na,

    Onko argu­ment­tisi siis, että kos­ka päivähoito­jär­jestelmän kon­tolle ei voi­da laskea koko las­ten­suo­jelun kokon­aisu­ut­ta, suo­jelua kaipaav­il­ta lap­sil­ta, joiden van­hempi on kotona, tulee evätä nykyi­nenkin oikeus päivähoitoon? Minä en näe tuos­sa perustelus­sa minkään­laista jär­jen hiven­tä. Mut­ta ehkä yrität sanoa jotakin muu­ta, ja minä vain tulk­it­sen väärin?

  130. En tiedä sel­l­aisia psyykkisen oireilun ja alko­holis­min muo­to­ja, jot­ka ilmenevät vain vir­ka-aikana. Epäilen näin ollen vah­vasti, ettei näitä ole. 

    Vir­ka-ajan ulkop­uolel­la kotona on myös se ter­ve työssäkäyvä vanhempi.

    Tästä las­ten­suo­jelunäkökul­mas­ta tulikin mieleeni erään net­ti­tu­tun tapaus. Hän oli ottanut esikoise­na koti­hoitoon äitiys­lo­man ajak­si ja päiväkodista oli luvat­tu, että tot­ta kai lap­si samaan päiväkoti­in takaisin pääsee. Tuli sit­ten aika hakea hoitopaikkaa, kun koit­ti töi­hin­paluu. Päiväkodin johta­ja sanoi äidille, ettei hän voi taa­ta hoitopaikkaa, kos­ka on niin paljon “huoli-lap­sia”, jot­ka ovat paikko­ja jaet­taes­sa etusijalla.

    Tämän tyyp­pinen tilanne kos­ket­taa var­masti hyvin harvoja. 

    Taitaa olla yhtä mar­gin­aa­li­nen tapaus kuin se säälit­tävä yhdek­sänkuinen vau­va, joka on kymme­nen tun­tia päivässä hoi­dos­sa joka iki­nen arkipäivä, vaik­ka van­hem­mat ovat kotona.

  131. Päivähoidon tarve­hark­in­taa parem­pi tapa on nos­taa van­hempi­en osu­ut­ta päivähoidon kus­tan­nuk­sista. Täl­löin raha ohjaa valintoja. 

    Tot­ta. En tosin ole ihan var­ma, että kuin­ka paljon ylimpiä hoit­o­mak­su­ja on varaa nos­taa ennen kuin varakkkaim­mat siirtävät lapsen­sa yksi­tyiseen päivähoitoon. Siinäkin on nimit­täin puolen­sa, että päivähoi­dos­sa on mon­en­lais­ten per­hei­den lapsia.

    Sitä sen sijaan en ymmär­rä, että koti­hoidon­tukea ja joitain mui­ta sosi­aalietuuk­sia ei ote­ta tulona huomioon, kun päivähoit­o­mak­sua määritetään.

  132. Eli­na:

    Edelleen nyt korostan, ettei sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta voi perustel­la täl­laisil­la täysin mar­gin­aal­isil­la tapauk­sil­la. Tämän tyyp­pinen tilanne kos­ket­taa var­masti hyvin har­vo­ja. Eli hyvin kaukaa nyt haet­tua mielestäni.

    Itsel­läni on koke­muk­sia vaikei­den per­he­olo­jen lap­sista sitä kaut­ta, että toimin vuo­den ajan luok­ka-avus­ta­jana ala-asteel­la. Kyseinen koulu ei kuulem­ma ollut lainkaan pahim­mas­ta päästä, mut­ta siel­läkin osa lap­sista oli kyl­lä ihan häm­men­tävän surke­as­sa tilanteessa. Jos miet­tii, minkä ver­ran täl­laisia tapauk­sia sit­ten on niis­sä “pahim­mis­sa” kouluis­sa, joi­ta on use­ampi kuin yksi per isom­pi paikkakun­ta, saa kyl­lä käsi­tyk­sen etteivät nämä eri­tyisen mar­gin­aal­isia nykyaikana ole.

    Ymmär­rän, että tämä keskustelu kos­kee alle kouluikäisiä lap­sia, mut­ta kaik­ki nuo kohtaa­mani ovat myös joskus olleet tarhaikäisiä, enkä oikein usko että per­hei­den ongel­mat tyyp­il­lis­es­ti alka­isi­vat vas­ta las­ten men­tyä kouluun.

    Vaikein tapaus tuona avus­ta­ja-aikanani oli 8‑vuotias ekalu­okkalainen, jolle yritet­ti­in jär­jestää kaiken­moista ter­api­aa ja muu­ta apua (eri­ty­isopet­ta­ja näki kovasti vaivaa asian eteen), mut­ta kaik­ki tyssäsi siihen, että yh-äitiä eivät poikansa asi­at olisi vähempää voineet kiin­nos­taa. Vaik­ka koulu ja päiväkoti, jos­sa poi­ka kävi koulun jäl­keen, eivät voineetkaan hänestä ottaa täyt­tä vas­tu­u­ta, hän pär­jäsi taku­ul­la huo­mat­tavasti parem­min päästessään edes arkipäivisin pois kotoaan. Huostaan­ot­toa yritet­ti­in; äiti vas­tusti (opet­ta­jan mukaan lap­sil­isien täh­den). Tapaus ei kuulem­ma mis­sään nimessä ollut ain­oa laatuaan.

    Minus­ta pahin­ta, mitä voidaan tehdä, on sulkea silmät siltä tosi­asial­ta että täl­laisia tapauk­sia on ole­mas­sa, eikä var­maankaan edes ihan pien­tä määrää. Se, että päiväkoti ei voi ottaa vas­tu­ulleen las­ten kokoaikaista suo­jelemista, ei mitenkään perustele sitä, mik­si työt­tömien ongelmaper­hei­den las­ten tulisi viet­tää kaik­ki aikansa lähinkon­tak­tis­sa van­hempi­in­sa. Osalle lap­sista tämä olisi aivan kohtu­u­ton ja epäilemät­tä yhteiskun­nal­lis­es­tikin merk­i­tyk­sel­lisel­lä taval­la aikanaan kostau­tu­va ran­gais­tus siitä, että on sat­tunut syn­tymään väärään perheeseen.

    Olen Riitan kanssa yhtä mieltä siitä, että kun oikeus päivähoitoon on kaikil­la, kotona hoide­taan lähin­nä niitä lap­sia, joi­ta siel­lä todel­la myös halu­taan hoitaa. Jos oikeut­ta rajataan las­ten hyv­in­voin­tia puut­teel­lis­es­ti indikoivan muut­tu­jan perus­teel­la — jol­lainen van­hem­man kotona olo valitet­tavasti on, kos­ka kaik­ki van­hem­mat eivät ole kun­nol­lisia — tilanne muut­tuu joidenkin las­ten kannal­ta selvästi huonommaksi.

    Homokeskustelus­sa olit puolta­mas­sa sitä merk­in­tää lais­sa, joka kieltää per­heen ulkop­uolisen adop­tion homo­pareil­ta, vaik­ka mitään perustel­tua tietoa ei siitä olekaan, että homop­er­heessä asumis­es­ta seu­raisi lapselle mui­ta enem­män vaikeuk­sia. Vetosit siihen, että ei voi­da olla aivan var­mo­ja ettei mitään ongelmia lap­sille tule, ja että jos yksikin lap­si lakimuu­tok­sen seu­rauk­se­na jou­tu­isi kär­simään, se olisi liikaa. Täl­lä ker­taa sin­ua ei näytä lainkaan kiusaa­van, että use­ampikin kuin yksi lap­si jou­tu­isi päivähoito-oikeu­den menetet­tyään viet­tämään kaik­ki päivän­sä per­heessä, joka ei hän­tä kykene hoita­maan kuin korkein­taan välttävästi.

    Mikäli van­hempi ei kykene huole­hti­maan laps­es­taan päiväl­lä, niin mik­si hän olisi kykenevä huole­hti­maan tästä iltaisin ja viikonloppuisin?

    Mikäli van­hempi ei kykene huole­hti­maan laps­es­taan päivisin, iltaisin eikä viikon­lop­puisin, niin mil­lä perus­teel­la lapselle olisi parem­pi olla päivätkin hänen huol­let­ta­vanaan päiväkodin sijaan?

    Jos ollaan sitä mieltä, että päivähoitoon menee nyky­isin liikaa rahaa, tulisi harki­ta, ketkä ovat niitä lap­sia, jot­ka ovat nyky­isin päivähoi­dos­sa, mut­ta eivät oikeasti hyödy siitä mitenkään. Sit­ten voinee laa­tia suun­nitel­man, jol­la juuri nämä lapset saadaan varaa­mas­ta hoitopaikko­ja turhaan. Esit­tämäsi rajauk­set eivät kuitenkaan toi­mi toiv­o­tul­la taval­la, kos­ka mm. osa työt­tömien lap­sista todel­la kipeästi tarvit­see hoitopaikkaansa.

  133. Juha:

    Päivähoidon tarve­hark­in­taa parem­pi tapa on nos­taa van­hempi­en osu­ut­ta päivähoidon kus­tan­nuk­sista. Täl­löin raha ohjaa valintoja.

    Täl­löin ne kaikkein huonoimpi­en per­hei­den van­hem­mat tod.näk. jät­tävät lapsen­sa pois päivähoi­dos­ta, mut­ta laimin­lyövät myös itse näi­den hoidon entiseen tapaan.

    Tapauk­sia on kuulem­ma jo niin paljon, että vain pieni osa voidaan ottaa huostaan tai jär­jestää sijaiskotiin.

  134. Eli­na: moni psyykki­nen sairaus voi vaa­tia sitä, että aikuinen saa sairas­taa ja toipua. Täysipäiväi­nen las­ten­hoito ei ole lepoa.
    Esimerkik­si lievästi masen­tunut voi olla täysin kykenevä huole­hti­maan lapsen aamuista, illoista ja viikon­lopuista, mut­ta ei täysipäiväisesti.

  135. Kari Kosk­i­nen:

    “Kult­tuu­rit ovat tulleet ja men­neet, mut­ta niistä huoli­mat­ta ihmisen elämisen edel­ly­tyk­set ovat jatka­neet tasaista kasvuaan koko ihmiskun­nan his­to­ri­an ajan. Ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa tilanteen olen­nais­es­ti muuttuvan.”

    Ei pidä paikkaansa. Esim. Jared Dia­mondin kir­ja Col­lapse — How soci­etes choose to fail or suc­ceed erit­telee vinon pinon rom­ah­tanei­ta kult­tuure­i­ta, jot­ka ovat kadon­neet tuhot­tuaan itseltään elämisen edel­ly­tyk­set. Kult­tuurien “tulem­i­nen ja men­e­m­i­nen” on use­asti liit­tynyt juuri kult­tuurin edel­ly­tyk­si­in säi­lyt­tää biologi­nen elinkelpois­tuuten­sa. Hyvin pitkäl­lä aikavälil­lä ihmiskun­ta tosi­aan on keksinyt kaiken­laista ja tehostanut elämään­sä, mut­ta väli­in mah­tuu iso­jakin rom­ah­duk­sia. Rooma­laiset tekivät Lon­tooseen viemäriverkos­ton, jon­ka uut­ta tulemista imperi­u­min kuk­istu­misen jäl­keen odotelti­in 1300 vuotta.

    “Ja mik­si ajat­telet bio­di­ver­si­teetin ole­van minkään­lainen elinkelpoisu­u­den mittari?”

    Kos­ka se on jär­jestelmä, joka hoitaa ja säätelee itsen­sä. Kar­rikoiden: Irlan­nin perunarut­to ja miljoona nälkään kuol­lut­ta joh­tui perunanvil­je­lyn monokult­tuurista: koko saarel­la vil­jelti­in vain yhtä lajia, joka oli vas­tus­tuskyvytön tietylle sieni-infektiolle. 

    Samuli:

    “Mie­lenki­in­toista. Ensin san­ot syväl­lä rin­taäänel­lä, että bio­di­ver­si­teet­ti on elinkelpoisu­u­den perus­ta ja sit­ten tun­nus­tatkin, ettemme tiedäkään asioista vielä mitään.”

    En ole sanonut mitään rin­taäänel­lä, type­r­ää retori­ikkaa, kun nimeno­maan olen ker­tonut keskustel­e­vani dile­tant­ti­na. Kuten kir­joitin ylem­mäs, bio­di­ver­si­teet­ti on “itsesääte­lyjär­jestelmä”. Pienessä mit­takaavas­sa esim. jonkun jär­ven ekosys­teemi­in puut­tumi­nen on johtanut hal­lit­se­mat­tomi­in ongelmi­in, kos­ka pienenkään ekosys­teemien kaikkia mekanis­me­ja ei yksinker­tais­es­ti tun­neta. Tässä suh­teessa on helpom­pi luot­taa siihen, että bio­di­ver­si­teetin ylläpitämi­nen on kaikkien eliöi­den etu ainakin niin pitkään ennen kuin sen toim­inta tun­netaan paremmin.

    “Mitkä jät­timäisek­si kas­va­neet kult­tuu­rit ovat kuolleet maat­alouden monokult­tuurin vuoksi?”

    Esim. Lähi-idän aavikoituneet imperiumit.

    “Nämä eivät ole mitenkään yksiselit­teisiä asioi­ta. Hiilid­iok­sidin lisään­tymi­nen ilmake­hässä saa kasvit kas­va­maan nopeam­min. Aavikoi­tu­mista vas­taan voidaan tais­tel­la ja lisäk­si geen­ite­knolo­gial­la on mah­dol­lista kehit­tää parem­min kuiv­u­ut­ta kestäviä lajeja.”

    Tot­ta kyl­lä, mut­ta kasveil­la on kasvu­vyöhyk­keen­sä. Läm­pöti­lan noustes­sa lauhkei­den vyöhykkei­den lajien pitää matkus­taa pohjoiseen ja mon­et troop­pisetkin lajit läkähtyvät. Muu­tok­sen nopeus aset­ta­nee kyseenalaisek­si sen, mil­lä vauhdil­la ne ehtivät sopeu­tua. Sama hom­ma muil­la eliöil­lä. Aavikoi­tu­mista vas­taan tosi­aan voidaan tais­tel­la ja geen­ite­knolo­gias­ta löytää ratkaisu, kaikkea voi tapah­tua, konditionaalissa.

    “inhimil­lisen elämän tärkeim­mät mit­tar­it osoit­ta­vat globaalil­la tasol­la kaik­ki parempaan”

    Niin, vielä. Kasvu­un perus­tu­va talousjär­jestelmä on pre­des­ti­noitu tuhoonsa. Resurssit eivät yksinker­tais­es­ti riitä lop­ut­tomasti, kun korko­jen sijaan syödään pääo­maa. Keskeiset resurssit, kuten öljy on antanut vahvo­ja viit­teitä ehtymis­es­tään. Sitäkin olen­naisem­pia huo­lia ovat ilmas­ton­muu­tok­sen tai lajien joukko­sukupu­u­ton kaltaiset pros­es­sit, jot­ka saat­ta­vat pal­jas­tua ketjureaktioiksi.

    “Jos kaik­ki maail­man koskaan tuote­tut ydin­jät­teet liuotet­taisi­in maail­man meri­in, säteilyan­nos nousisi niin vähän, että sitä ei pystyt­täisi edes mittaamaan.”

    Tää on var­maan tot­ta. Kyse taitaa tosi­aan ennem­min olla poten­ti­aal­i­sista pitkäkestoi­sista paikalli­sista ympäristöon­gelmista kuin globaaleista, sori sekaannus.

    ps. miten ton hienon sinisen sitaat­ti­palkin saa kommenttiin?

  136. Saara:

    Tapauk­sia on kuulem­ma jo niin paljon, että vain pieni osa voidaan ottaa huostaan tai jär­jestää sijaiskotiin.

    Eli vähen­netään päivähoidon tukemista ja lisätään resursse­ja sijaiskoteihin?

  137. Jos sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­teen kajo­taan, niin ehkä se pure­taan sieltä päästä, jos­sa ongelmia ei ole sen enem­pää per­heessä kuin taloudessa. 

    Sil­loin väli­in­putoa­jik­si jäävät ne eri­ty­is­lapset, joiden tuen­tarpeen van­hem­mat ovat jo jol­lain tasol­la huo­man­neet, mut­ta jär­jestelmä vielä ei. Se, että jotkin asi­at lapsen kehi­tyk­sessä selvästi jätät­tävät, on minus­ta vali­di syy tuo­da lap­si päiväkoti­in, mis­sä lap­sia tarkkailee myös työn­tek­i­jä, jol­la on eri­ty­ispedakogi­ikan asiantun­te­mus­ta. Kaik­ki kun ei käy ilmi neu­volan testeissä.

    Jos puut­tuvia taito­ja ale­taan opetel­la ajois­sa, ei kurot­ta­va ero “nor­maalei­hin” lap­si­in pääse kas­va­maan liian isok­si ja säästöjä syn­tyy myöhemmin.

  138. Saara: “Täl­löin ne kaikkein huonoimpi­en per­hei­den van­hem­mat tod.näk. jät­tävät lapsen­sa pois päivähoi­dos­ta, mut­ta laimin­lyövät myös itse näi­den hoidon entiseen tapaan.

    Tapauk­sia on kuulem­ma jo niin paljon, että vain pieni osa voidaan ottaa huostaan tai jär­jestää sijaiskotiin.”

    Ahaa! Päiväkoti onkin se lap­sipoli­isi joka aut­taa nap­paa­maan pois per­heistä ne lapset, joi­ta tarvi­taan hoitoko­tien ja sijaisko­tien pyörit­tämiseen. Jär­jestelmä tarvit­see lap­sia tasaiseen tahtiin. 

    Eiköhän kuitenkin tätä varten voi­da löytää halvem­pi ja tarkoituk­sen­mukaisem­pi ratkaisu.

  139. Kir­joitin 30.11.2010 kel­lo 8:13, että sys­tee­mis­sä voisi olla tarveharkintaa. 

    Pidän nyt tämän, että sub­jek­ti­ivi­nen oikeus pitäisi purkaa, vaik­ka siinä ei Saaran mielestä ole jär­jen hiventä. 

    Päivähoito mak­saa alle kolmivuo­ti­aan kohdal­la yli 15 000 euroa vuodessa ja yli kolmivuo­ti­aankin osalta yli 10 000. 

    Per­heet mak­sa­vat tästä ylim­mässäkin mak­su­lu­okas­sa n. 3000 euroa ja yleen­sä tietysti vähem­män, kun toisel­la van­hem­mal­la ei ole tulo­ja. Suo­ranaisek­si eduk­si päivähoito muut­tuu sil­loin, kun koti­hoidon tukea ei enää saa, mut­ta lap­si saa kolme mak­su­ton­ta ate­ri­aa päivähoidossa. 

    Ei ole minus­ta syytä tar­jo­ta sadoille tuhan­sille lap­sille näin kallis palvelu vain sik­si, että joidenkin koti­olot ovat huonot, mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan. 

    Minus­ta täl­laises­sa jär­jestelmässä ei ole jär­jen hiventä.

    Täy­tyy nyt kaiken Saaran ja Riitan maalaile­man synkkyy­den keskel­lä muis­tut­taa, että val­taosa kodeista on aivan taval­lisia ja riit­tävän hyviä lapsen kas­vaa ja kehittyä. 

    Esim. lievästi masen­tunut äiti saat­taa voi­da paljon parem­min, kun on tarpeelli­nen ja hoitaa las­taan ja pakostikin kohtaa mui­ta ihmisiä päivän mit­taan. Mihin se masen­nus yksin kotona makaa­mal­la katoaa? Minus­ta ei ole itses­tään selvää, että lievästi masen­tunut äiti lääk­i­tyk­sen kanssa olisi sen huonom­pi vai­h­toe­hto kuin ryh­mähoito sem­minkin, jos kyse on lähin­nä hoivaa ja läheisyyt­tä tarvit­se­va parivuotias. 

    Mut­ta kuten san­ot­tu täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa tulisi käyt­tää hark­in­taa. Jos kotona ole­va van­hempi on tosi­aan niin sairas, ettei kykene hoita­maan las­ta, niin selvähän se, että lapselle tulee jär­jestää hoito muualla. 

    En kai minä nyt täl­laista mis­sään ole kiistänyt. Ei siihen, että sairaiden van­hempi­en lapset tarvit­se­vat hoitoa, sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta tarvita.

  140. Saara ker­too:

    Vaikein tapaus tuona avus­ta­ja-aikanani oli 8‑vuotias ekalu­okkalainen, jolle yritet­ti­in jär­jestää kaiken­moista ter­api­aa ja muu­ta apua (eri­ty­isopet­ta­ja näki kovasti vaivaa asian eteen), mut­ta kaik­ki tyssäsi siihen, että yh-äitiä eivät poikansa asi­at olisi vähempää voineet kiin­nos­taa.[…] Huostaan­ot­toa yritet­ti­in; äiti vas­tusti (opet­ta­jan mukaan lap­sil­isien tähden).

    Kuu­lostaa­pa epäam­mat­ti­maiselta asen­teelta tuol­lainen pahan­suopa juoruilu opet­ta­jan ja koulu­avus­ta­jan välil­lä. Lämpimäm­mäl­lä ja kun­nioit­tavam­mal­la asen­teel­la ehkä tämäkin yksin­huolta­ja olisi saatu tekemään yhteistyötä.

  141. Eli­na, suurin osa päivähoi­dos­sa ole­vista lap­sista on leik­ki-ikäisiä. Vaik­ka koti olisi kuin­ka hyvä, niin leik­ki-ikäi­nen lap­si tarvit­see jo muu­takin kuin van­hempiaan. Kaikkial­la neu­votaan, että lapsen elämään ei saisi tul­la kovin mon­ta isoa muu­tos­ta samanaikaises­ti. Päiväkotikaverei­den menet­tämi­nen, kun per­heeseen tulee pikku­sis­arus, van­hempi masen­tuu tai jää työt­tömäk­si on täl­lainen iso muu­tos. (Voihan niihin kaverei­hin yrit­tää säi­lyt­tää kon­tak­ti, mut­ta tuskin se toimii. Päivähoi­dos­sa ole­vat lapset eivät iltaisin enää kotoaan mihinkään lähde.)

    Se, että lapsel­la on oikeus päivähoitoon ja että tut­tu hoitopaik­ka ja tutut kaver­it säi­lyvät per­heen tilantei­den muuttues­sa on nimeno­maa lapsen etu, oli per­heessä ongelmia tai ei.

    Päivähoito mak­saa alle kolmivuo­ti­aan kohdal­la yli 15 000 euroa vuodessa ja yli kolmivuo­ti­aankin osalta yli 10 000.

    Per­heet mak­sa­vat tästä ylim­mässäkin mak­su­lu­okas­sa n. 3000 euroa ja yleen­sä tietysti vähem­män, kun toisel­la van­hem­mal­la ei ole tulo­ja. Suo­ranaisek­si eduk­si päivähoito muut­tuu sil­loin, kun koti­hoidon tukea ei enää saa, mut­ta lap­si saa kolme mak­su­ton­ta ate­ri­aa päivähoidossa. 

    Juu, olenkin ollut huo­maav­inani, että kun päivähoito-oikeu­den rajoit­tamista ehdote­taan lapsen edun nimis­sä niin tosi­asi­as­sa lapsen etu ei kiin­nos­ta lainkaan, vaan ajatel­laan vain rahaa. Kuka­pa ei säälisi sitä kuvit­teel­lista yhdek­sänkuista vau­vaa, joka viet­tää kaik­ki arkipäivät päiväkodissa? 

    Kir­joitin 30.11.2010 kel­lo 8:13, että sys­tee­mis­sä voisi olla tarveharkintaa. 

    Tarve­hark­in­ta toimii aina viiv­el­lä, ensin tarve pitää huo­ma­ta ja määrit­tää, sit­ten vielä päätös tehdä. Lapsen tilanne voi tänä aikana huonontua.

  142. Riit­ta:

    Juu, olenkin ollut huo­maav­inani, että kun päivähoito-oikeu­den rajoit­tamista ehdote­taan lapsen edun nimis­sä niin tosi­asi­as­sa lapsen etu ei kiin­nos­ta lainkaan, vaan ajatel­laan vain rahaa. 

    Se, että pohdi­taan sitä voisiko päivähoitoon käytet­tävän rahan käyt­tää parem­min ei tarkoi­ta sitä, että välitetään vain rahasta.

    Suun­nilleen kaikil­la on varaa mak­saa las­ten päivähoidon kus­tan­nuk­set, jos niiden vero­ja alen­netaan samas­sa suh­teessa. Sit­ten ihmiset pääsee tekeen val­in­to­ja sopivim­man päivähoit­o­muo­to­jen välil­lä. Tässä mielessä kun­nal­lisen päivähoidon monop­o­lin purkami­nen on myös las­ten edun puol­lus­tamista. Tiet­ty se ei paran­na joka ikisen lapsen ase­maa, mut­ta eihän se nyt ookkaan pointtina.

    Ei se lap­si jon­ka ase­ma huononee oo yhtään sen tär­keem­pi kuin ne lapset joiden ase­ma paranee.

  143. Vielä yksi näkökul­ma. Päivähoito-oikeudel­la on myös “pelote­vaiku­tus”. Eräässä per­heessä koti­van­hempi sairas­tui epilep­si­aan. Hän sai huo­mat­ta­van nopeasti kunnal­ta tur­varan­nek­keen, jol­la pystyy kut­sumaan apua, jos kohtaus iskee sil­loin, kun hän on yksin las­ten kanssa.

    Veikkaan, että kun­nas­sa ei olisi toimit­tu sen tur­varan­nek­keen myön­tämisen kanssa yhtä nopeasti, ellei olisi ollut riskiä siitä, että per­heen yksi- ja neliv­uo­ti­aat olisi tuo­tu päivähoitoon.

    Esim. lievästi masen­tunut äiti saat­taa voi­da paljon parem­min, kun on tarpeelli­nen ja hoitaa las­taan ja pakostikin kohtaa mui­ta ihmisiä päivän mittaan. 

    No eihän kukaan hän­tä velvoitakaan viemään las­taan päivähoitoon. Ei tässä kukaan mitään päiväkoti­pakkoa ole ajamassa.

  144. alek­sis salusjärvi:

    Ei pidä paikkaansa. Esim. Jared Dia­mondin kir­ja Col­lapse – How soci­etes choose to fail or suc­ceed erit­telee vinon pinon rom­ah­tanei­ta kult­tuure­i­ta, jot­ka ovat kadon­neet tuhot­tuaan itseltään elämisen edellytykset. 

    No nyt taidan ymmärtää, mis­tä sinä tuon “spen­g­ler­iläisyy­den” repäisit. Minus­ta sotket perus­teet­tomasti kak­si asi­aa, eli ihmiskun­nan ja yksit­täiset kult­tuu­rit. Se, että yksit­täi­nen kult­tuuri tuhoaa itsen­sä syys­tä tai tois­es­ta on ihan eri asia kuin puhua siitä, että ihmiskun­nal­la elämisen edel­ly­tyk­set tuhoutu­vat tai muut­tuvat edes huonom­paan suuntaan.

    Yksit­täiset val­takun­nat ja kult­tuu­rit (kuten nyt vaik­ka anti­ikin Rooma) toki voivat kuol­la pois, mut­ta se ei muu­ta sitä tosi­asi­aa, että ihmis­ten elämisen edel­ly­tyk­set ovat nyt ver­rat­tomasti parem­mat kuin 100 vuot­ta sit­ten. Ja sata vuot­ta sit­ten ne oli­vat parem­mat kuin rooma­laisa­jal­la. Ja niin edespäin, aina siihen asti, kun mitään kult­tuure­ja alkoi kehit­tymään. Yksit­täisiä taka­pakke­ja on toki tul­lut, ja tullee edelleen, mut­ta tren­di osoit­taa vah­vasti siihen suun­taan, että maa­pal­lon elinkelpoisu­us (ihmisen kannal­ta) on paran­tunut koko ajan.

    Eikä tässä nyt ole mitään sen suurem­paa syytä odot­taa suur­ta rom­ah­dus­ta kuin mitä Rooman val­takun­nan aikaankaan; meil­lä ei ole muu­ta pelät­tävää kuin että taivas putoaa niskaamme.

    Ja mik­si ajat­telet bio­di­ver­si­teetin ole­van minkään­lainen elinkelpoisu­u­den mittari? 

    Kos­ka se on jär­jestelmä, joka hoitaa ja säätelee itsensä. 

    Minus­ta tämä ei tarkoi­ta mitään. Ei bio­di­ver­si­teet­ti ole mikään jär­jestelmä. Ekosys­tee­mi (joka on jär­jestelmä) kyl­lä “säätelee” itseään *), mut­ta bio­di­ver­si­teet­ti on vain yksi muut­tu­ja, ei mikään itseis­ar­vo. Eikä ole mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la oikein sanoa, että suurem­pi bio­di­ver­si­teet­ti olisi parem­pi asia per se.

    Kasvu­un perus­tu­va talousjär­jestelmä on pre­des­ti­noitu tuhoonsa. Resurssit eivät yksinker­tais­es­ti riitä lop­ut­tomasti, kun korko­jen sijaan syödään pääomaa. 

    Ei pidä paikkaansa. Talous ei ole nollasummapeliä.

    ps. miten ton hienon sinisen sitaat­ti­palkin saa kommenttiin? 

    http://www.soininvaara.fi/2010/08/29/mustavalkoisesta-puuttuu-vihreys/#comment-80773

    Kari

    *) Tästä voi kyl­lä tul­la totaalisen väärä mieliku­va, kos­ka mitään tietoista toim­intaa­han moinen “sääte­ly” ei ole. Ehkä parem­pi olisi sanoa, että ekosys­tee­mi on huo­mat­ta­van laa­jal­la alueel­la stabiili.

  145. Eli­na:

    Pidän nyt tämän, että sub­jek­ti­ivi­nen oikeus pitäisi purkaa, vaik­ka siinä ei Saaran mielestä ole jär­jen hiventä.

    Tarkku­ut­ta! Arvostelu­ni kos­ki esit­tämääsi perustelua ja tekemiäsi rajauk­sia, ei mielipi­det­täsi sub­jek­ti­ivisen oikeu­den purkamistarpeesta.

    Ei ole minus­ta syytä tar­jo­ta sadoille tuhan­sille lap­sille näin kallis palvelu vain sik­si, että joidenkin koti­olot ovat huonot, mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan.

    En minä ole aset­tunut (ainakaan vielä) vas­tus­ta­maan aja­tus­ta, että sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus tulisi purkaa. Vas­tus­tan vain sitä, että se puret­taisi­in esit­tämäl­läsi taval­la, kos­ka tämä huonon­taisi jo valmi­ik­si huonos­sa ase­mas­sa ole­vien las­ten tilan­net­ta. Tosin nyt taisit lisätä esi­tyk­seesi päivähoitoon oikeut­tavista tilanteista työssäkäyn­nin ja opiskelun lisäk­si myös sairau­den. Hyvä, mut­ta tarve­harkin­nan käytän­nön ongel­mat ovat edelleen jäljellä.

    Kuu­lostaa­pa epäam­mat­ti­maiselta asen­teelta tuol­lainen pahan­suopa juoruilu opet­ta­jan ja koulu­avus­ta­jan välil­lä. Lämpimäm­mäl­lä ja kun­nioit­tavam­mal­la asen­teel­la ehkä tämäkin yksin­huolta­ja olisi saatu tekemään yhteistyötä.

    Pahan­suopaa on lähin­nä mainit­se­masi asen­teen olet­ta­mi­nen ja täl­laisen ole­tuk­sen käyt­tämi­nen lyömäaseena keskustelus­sa, ilman että olet itse ollut tilanteessa läs­nä tai edes esität tarken­tavia kysymyk­siä asiasta.

    Kyseinen eri­ty­isopet­ta­ja oli suo­ras­taan häm­mästyt­tävän ammat­ti­mainen, pitkäpin­nainen, läm­min ja rak­en­ta­va. Sil­lä, mikä sin­un perus­tee­ton mielip­i­teesi tästä yksit­täis­es­tä henkilöstä on, ei ole mitään vaiku­tus­ta siihen tosi­asi­aan, että moni lap­si elää täl­läkin het­kel­lä van­hempi­en­sa ter­ror­in ja jopa suo­ranaisen vihan kohteena. Sekä psyykkisen että fyy­sisen. Päivähoito-oikeu­den pois­t­a­mi­nen täl­laisil­ta tapauk­sil­ta ei myöskään taku­ul­la tuo­ta lisää sitä “läm­mintä ja kun­nioit­tavaa asen­net­ta” näi­den per­hei­den van­hempia kohtaan, jota esität ongel­man ratkaisuksi.

    En kai minä nyt täl­laista mis­sään ole kiistänyt. Ei siihen, että sairaiden van­hempi­en lapset tarvit­se­vat hoitoa, sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeut­ta tarvita.

    Et ole kuitenkaan esit­tänyt ajatuk­sia siihen, miten sairau­den tila todet­taisi­in, ja mil­lä perustein päivähoidon tarve sairaustapauk­sis­sa arvioitaisi­in. Ainakin äkkiä ajatellen tämä kuu­lostaa siltä, että las­ta riepoteltaisi­in paikas­ta toiseen aina sen mukaan, mikä kotona ole­van van­hem­man sen­hetki­nen tila sat­tuisi ole­maan. Joskus ei ehkä paikkaa löy­dy heti kun sitä tarvi­taan, joskus se löy­tyy niin kaukaa että van­hem­man moti­vaa­tio kul­jet­tamiseen lop­puu, jne. Vaik­ka ei lop­puisikaan, lapsen kannal­ta jatku­vu­us ja sosi­aalisen ympäristön pysyvyys olisi huo­mat­ta­van tärkeää.

    Mainit­se­mani poi­ka oli luku­vuo­den alus­sa aivan mah­do­ton. Selvä tarkkistapaus, kuten muu­ta­ma muukin samal­ta luokalta; mut­ta tarkkailu­lu­okat oli­vat jo täyn­nä. Kun tilanne muut­tui ylipääsemät­tömän han­kalak­si, min­ut määrät­ti­in hänen henkilöko­htaisek­si avus­ta­jak­seen ja menin hänen mukanaan myös päiväkoti­in koulun jäl­keen. Sil­loin asi­at alkoi­vat sujua parem­min. Ei tarvit­tu kuin yksi pysyvä ja luotet­ta­va ihmiskon­tak­ti (tosin viikon­lop­un aikana, jol­loin yhteys katke­si, poi­ka oli yleen­sä taan­tunut aika pitkän matkan). Tietenkään päiväkodit eivät yleen­sä voi kohdis­taa eri­ty­ishuomio­ta yhteen yksilöön, eivätkä sik­si (kuten itsekin sanoit) voi ottaa las­ten­suo­je­lute­htäviä hoitaak­seen. Mut­ta lapselle on tästä huoli­mat­ta paras­ta olla joka päivä samas­sa paikas­sa, samo­jen ihmis­ten seuras­sa, siten että hän voi luot­taa paikan ole­van aina ole­mas­sa ja että hän itse on sinne aina ter­ve­tul­lut. Lapselle on kohtu­ut­toman rankkaa sopeu­tua vai­htele­vi­in tilanteisi­in ja eri­laisi­in sosi­aal­isi­in ympyröi­hin aina sen mukaan, miten hänen huolta­jaansa elämä heittelee.

    Jos nyt ei juu­tu­ta pelkästään ongelmaper­heisi­in, niin free­lancerei­den lapset voisi­vat hel­posti joutua saman­laiseen hul­lun­myl­lyyn. Ainakaan perus­tur­va­jär­jestelmää emme ole osan­neet laa­tia sel­l­aisek­si, että siitä olisi tarkoite­tul­la taval­la apua myös epäsään­nöl­listä työtä tekeville, joil­la on usei­ta työ­nan­ta­jia ja työn ja palkkioiden määrä vai­htelee kausit­tain. Min­ul­la ei ole kovin suur­ta luot­ta­mus­ta siihen, että päivähoidon tarve­harkin­nas­sa onnis­tut­taisi­in sen paremmin.

  146. Riit­ta:

    …olenkin ollut huo­maav­inani, että kun päivähoito-oikeu­den rajoit­tamista ehdote­taan lapsen edun nimis­sä niin tosi­asi­as­sa lapsen etu ei kiin­nos­ta lainkaan, vaan ajatel­laan vain rahaa.

    Minä menetän har­voin itsekon­trol­li­ni, mut­ta näis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa joku esi­in­tyy tin­kimät­tömänä las­ten edun puo­lus­ta­jana (kuten Eli­na homokeskustelus­sa), mut­ta tosi­asialli­nen moti­ivi onkin raha tai sateenkaariper­he-ter­min inhoami­nen muun homokam­mon ohel­la, tai mikä mil­loinkin, itse­hillinnästä tulee hyvin vaikeaa.

  147. Juha:

    Ahaa! Päiväkoti onkin se lap­sipoli­isi joka aut­taa nap­paa­maan pois per­heistä ne lapset, joi­ta tarvi­taan hoitoko­tien ja sijaisko­tien pyörit­tämiseen. Jär­jestelmä tarvit­see lap­sia tasaiseen tahtiin.

    Eiköhän kuitenkin tätä varten voi­da löytää halvem­pi ja tarkoituk­sen­mukaisem­pi ratkaisu.

    Pahoit­telu­ni, Juha hyvä, mut­ta en tajun­nut lainkaan mitä yrität sanoa. Oliko tämä jonkin­laista iro­ni­aa? Miten niin “jär­jestelmä tarvit­see lap­sia”? Tietääk­seni lap­sia, jot­ka tarvit­si­si­vat jär­jestelmää (sijaisko­tia tai huostaan­ot­toa) olisi moninker­tais­es­ti enem­män siihen näh­den, kuin­ka mon­taa voidaan auttaa.

    Huostaan­ot­topäätök­set ovat aina vaikei­ta, kos­ka toisaal­ta oman van­hem­man läheisyys on lapselle tärkeää, vaik­ka van­hempi olisi kuin­ka kelvo­ton. Toisaal­ta, jos van­hempi on hyvin kelvo­ton, lapselle on kuitenkin hyvin epäter­veel­listä olla yksi­no­maan hänen huol­let­ta­vanaan. En ole mikään eri­ty­isas­iantun­ti­ja täl­lä alal­la, mut­ta rajat­a­pauk­sis­sa pitäisin parhaana, että lap­si voi (osa­puolten niin toivoes­sa) asua koton­aan van­hempi­en­sa kanssa, mut­ta hänel­lä on myös kodin ulkop­uo­li­nen ja siitä riip­puma­ton, luotet­ta­va, kestävä ja mieluiten päivit­täin tois­tu­va aikuiskontakti.

    Kaipa tätä varten voisi luo­da myös jonkin päiväko­tien kanssa rin­nakkaisen jär­jestelmän, mut­ta sehän se vas­ta mak­saisikin man­sikoi­ta. En ymmär­rä, mik­seivät päiväkodit, joiden tehtävä on hoitaa lap­sia päivisin, voisi hoitaa lap­sia päivisin. Etenkin niitä lap­sia, joille tämä hoito on ensiar­voisen tärkeää.

    1. Olen vaku­ut­tunut siitä, että pahoin­pidel­lyt lapset löy­det­täisi­in siinäkin tapauk­ses­sa, e3ttä päivähoito-oikeus olisi vain puolipäivää sil­loin, kun toinen van­hem­mista on kotona. Lapsen etu ei pääsään­töis­es­ti voi vaa­tia kokopäivähoitoa, kos­ka ei perusk­oulukaan ole kokopäiväinen.

  148. alek­sis, vas­taan vielä ker­ran lyhyesti. Kun kir­joi­tan siitä, mitä oikeasti on tapah­tunut ihmisen eli­nolo­suhtei­den (ruuansaan­ti, ter­veys, jne.) suh­teen, san­ot, että tämä on nyt, mut­ta entäpä tule­vaisu­udessa. Kun sit­ten speku­loin tule­vaisu­u­den kehi­tyk­sel­lä, vastaat:“kaikkea voi tapah­tua, konditionaalissa”. 

    En siis todel­lakaan tiedä, minkälaista keskustelua halu­at käy­dä. Nyky­isi­in tren­dei­hin voimme tutus­tua täysin mitat­tavina fak­toina. Tule­vaisu­us taas on aina ja kaikissa asiois­sa epä­var­maa. Sin­un alku­peräi­nen väit­teesi oli se, että maa­pal­lo on menos­sa ihmisen eli­nolo­suhtei­den kannal­ta huonom­paan. Kumpaa tämä nyt kos­ki, nyky­istä mitat­tua tietoa vai tule­vaisu­udel­la speku­loin­tia? Jos nyky­istä, niin sit­ten sin­un todel­lakin pitäisi pystyä vas­taa­maan niihin argu­ment­tei­hi­ni, jot­ka osoit­ta­vat kehi­tyk­sen olleen posi­ti­ivista. Jos taas tule­vaisu­u­teen, niin sit­ten sin­un tulee kyl­lä hyväksyä min­unkin argu­menteis­sani kon­di­tion­aalin käyt­tö, kos­ka sin­un on itsesikin niin pakko tehdä.

  149. Olen aika pitkälti Eli­nan kanssa samaa mieltä, että on aika kallista touhua pyörit­tää rankasti sub­ven­toitua päivähoito­jär­jestelmää sil­lä perus­teel­la, että lapsen­suo­jelullisil­ta ongelmil­ta säästytään. Tämä jotenkin imp­likoi, että val­taosa van­hem­mista ei ole lainkaan kiin­nos­tunut sen oman lapsen­sa hyv­in­voin­nista, mut­ta kilt­ti isoveli val­tio kyl­lä pitää huol­ta kaikista. 

    Jos esikoiselle hoitoon jäämi­nen äidin jäädessä äity­is­lo­ma­lle on hyödyl­listä, niin mik­si van­hem­mat eivät niin tek­isi? Vai onko väärin, että tätä päätöstä tehdessään van­hem­mat joutu­vat pohti­maan täysimääräis­es­ti myös sen kään­töpuolen, eli tuon 15 000 euron vuosikus­tan­nuk­sen, kun kotona äidin ja vau­van kanssa ollessa touhu ei mak­sa kellekään mitään? 

    Kuten jo kir­joitin, jos pien­ten las­ten per­hei­den mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia halu­taan paran­taa, niin lisätään sit­ten pieniä lap­sia koske­via lap­sil­isiä. Kyl­lä lap­sien hyv­in­voin­nista kiin­nos­tuneet van­hem­mat panevat sen lapsen­sa päiväkoti­in, vaik­ka jou­tu­isi­vat sen kus­tan­nuk­set kokon­aan mak­samaan. Tai jos eivät pane, niin mil­lä ihmeel­lä val­tio tietää, että kyl­lä se päiväkodis­sa ajan viet­tämi­nen on sille lapselle sen hin­nan arvoista?

    Ja jos ne har­vat ongel­mat­a­pauk­set on kyl­lä järkeväm­pää hoitaa aivan muil­la keinoin kuin sil­lä, että taataan kaikille raskaasti sub­ven­toitu päivähoitopaikka.

  150. Lapsen etu ei pääsään­töis­es­ti voi vaa­tia kokopäivähoitoa, kos­ka ei perusk­oulukaan ole kokopäiväinen. 

    Tot­ta, mut­ta perusk­oul­u­laiset eroa­vat päiväkoti-ikäi­sistä siinä, että he eivät enää nuku päiväu­nia. Kos­ka puolipäivähoito on han­kala sovit­taa vielä päiväu­nia nukku­vien las­ten päiväryt­mi­in, päiväkodeis­sa yleisem­min suositel­laan hoitovi­ikon lyhen­tämistä esimerkik­sio kolmipäiväiseksi.

    Puolipäivähoito on minus­ta ok, jos siir­tymi­nen kokopäivähoi­dos­ta puolipäivähoitoon pystytään hoita­maan niin, että 1) lapsen päiväkotiryh­mä ja ‑kaver­it eivät siir­rossa vai­h­du, 2) lapsen päiväryt­mi pysyy lapselle sopi­vana ja 3) samas­sa hoitopaikas­sa kokopäivähoi­dos­sa ole­vien las­ten hoito ei tästä huonone.

    Kakkosko­h­ta vaatii vielä tarken­nus­ta. Eskareil­la ja koul­u­laisil­la päivä päät­tyy puo­lil­tapäivin ja he lähtevät tuol­loin koti­in. Leik­ki-ikäiset ja varsinkin nuorem­mat menevät tuol­loin päiväu­nille. Minus­ta olisi kohtu­u­ton­ta pistää väsynyt 3–4 ‑vuo­tias lap­si kävelemään koti­in, kun kaver­it menevät lev­olle ja alka­vat kuun­nel­la sat­ua. Pienem­mät voivat nukkua unen­sa vaunuis­sa, mut­ta isom­mat eivät.

    Lisäk­si pitää ottaa huomioon myös sen koti­hoi­dos­sa ole­van sis­aruk­sen päiväryt­mi. Kos­ka kotona ja päiväkodis­sa nou­date­taan samaa päiväryt­miä, siinä vai­heessa kun esikoinen olisi jo valmis koti­matkalle, kuopuk­sen kanssa vas­ta tehdään lähtöä hakemaan. 

    Me emme päässeet aina kuopuk­sen kanssa suosi­tusten mukaises­ti hake­maan esikoista ennen kolmea, kos­ka sil­loin oli­si­vat kuopuk­sen päiväunet jääneet liian lyhyik­si tai väli­pala syömät­tä. Kun päiväkodis­sa asi­as­ta keskustelti­in, sanoin, etten rupea kuo­pus­ta joka päivä tämän vuok­si itket­tämään, vaan halu­an antaa mah­dol­lisim­man paljon huomio­ta esikoiselle, kun tämän hoitopäivän jäl­keen kohtaan.

  151. Rauhoitu Saara,

    Olen var­masti kym­menis­sä täl­lä blogilla ole­vis­sa kom­menteis­sä puoltanut pien­ten las­ten koti­hoitoa nimeno­maan kehi­tyk­sel­li­sistä syistä. 

    Nyt kun yhden ker­ran otan esi­in myös taloudel­lisen aspek­tin, niin se tekee min­ut pelkän rahan ajattelijaksi? 

    Mik­si jokin jär­jestelmä ei voisi olla yhtä aikaa haitalli­nen ja kallis? Eivät esi­in otta­mani näkökul­mat mitenkään ole toisen­sa poissulkevia. 

    (Tuo­hon Saaran väit­tämään homokam­mostani en edes viit­si vas­ta­ta, niin ala-arvoinen se on.)

  152. Var­masti pahoin­pidel­lyt lapset löy­de­tään puolipäiväisessäkin hoi­dos­sa, siinä Osmo on täysin oikeassa. 

    Mut­ta tule­vatko pahoin­pidel­lyt lapset lainkaan päivähoidon piiri­in? Kyseessähän on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus ei sub­jek­ti­ivi­nen pakko. 

    Eli en lainkaan ole vaku­ut­tunut, että ne “pahim­mat tapauk­set” seuloutu­vat juuri päivähoidon kaut­ta. Uskon, että lapsen suku, muu lähipi­iri ja naa­pu­rus­to on ihan yhtä ratkai­sevas­sa ase­mas­sa lapsen kaltoinko­htelun havain­noin­nin suh­teen kuin päiväkoti. 

    Käsit­tääk­seni päiväkodeista tehdään hyvin vähän las­ten­suo­jeluil­moituk­sia mui­hin kanavi­in näh­den. Mut­ta tätä en ole tarkistanut. 

    Parem­pi ratkaisu kuin sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus: 

    Neu­vola­toim­intaa voisi tehostaa siten, että ter­vey­den­hoita­jien tarkas­tuk­sia olisi esim. kolme ker­taa vuodessa ja yhdel­lä ker­ral­la näistä olisi lap­si­in erikois­tunut psykolo­gi paikalla arvioimas­sa las­ta ter­vey­den­hoita­jan ohella. 

    Mikäli las­ta ei kut­sun­nois­sa saataisi koskaan paikalle, niin voisi olla käytössä erään­lainen “kevyt” las­ten­suo­jeluil­moi­tus ter­vey­den­huol­lon tahol­ta, joka velvot­taisi las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaiset ottaa­maan lapsen tilanteesta selvää ilman, että lähtöko­htana kuitenkaan on mikään kaltoinkohteluepäily.

  153. Saara,

    Mainit­se­mani poi­ka oli luku­vuo­den alus­sa aivan mah­do­ton. Selvä tarkkistapaus, kuten muu­ta­ma muukin samal­ta luokalta; mut­ta tarkkailu­lu­okat oli­vat jo täynnä.

    Tarkkailu­lu­okat lopetet­ti­in jo 80-luvul­la eli lienet vähin­tään viisikymp­pinen ihmi­nen, mikäli olet koulu­avus­ta­jana ollut tähän aikaan. 

    Ker­to­muk­ses­sasi oli muutenkin omi­tu­isuuk­sia: mikä on huostaan­oton yritys? 

    Kun­nan sosi­aalilau­takun­ta tekee huostaan­ot­topäätök­sen sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den lausun­to­jen poh­jal­ta. Mikäli huolta­ja tätä vas­tus­taa, niin asia vahvis­te­taan (tai ollaan vahvis­ta­mat­ta) hallinto-oikeudessa. Sil­lä ei ole sinän­sä mitään merk­i­tys­tä, mitä mieltä huolta­ja on. Jos huostaan­ot­to kat­so­taan tarpeel­lisek­si, se toteutetaan viime kädessä poliisivoimin. 

    Eli mikä ihmeen “huostaan­ot­toa yritet­ti­in”..? Eivät ne yri­tyk­sik­si jää, jos päätös on voimas­sa ja jos päätöstä ei ole ei huostaan­ot­toa voi “yrit­tääkkään”.

    Toisek­si tun­tuu nimeno­maan pahan­tah­toiselta vih­jailul­ta, että joku äiti halu­aisi pitää lapsen­sa vain lap­sil­isän takia. Lap­sil­isä yksin­huolta­jako­ro­tuk­sel­la on 146 euroa kuus­sa. Se kat­taa ehkä lapsen kulut, jos syöt­tää vaa­ti­ma­ton­ta ruokaa, ostaa vaat­teet kirp­pik­siltä ja lap­si ei har­ras­ta mitään, ei saa polkupyörää, luis­timia, joul­u­lahjo­ja jne. 

    Mut­ta ei lap­sil­isäl­lä tien­aa­maan pääse kukaan. Ja mis­tä opet­ta­ja näin päät­teli? Äitikö ihan itse oli sanonut, että ei väl­itä pen­skas­ta paskan ver­taa, mut­ta kun­han saa lapsilisän. 

    Ei kovin uskottavaa!

    Äidin vas­tar­in­ta ter­a­pi­oi­hin ym. näh­den tuskin johtuu siitä, että hän viis veisaa laps­es­taan. Ehkä hän on hädis­sään — häpeää riit­tämät­tömyyt­tään, pelkää seu­rauk­sia, esim. juuri huostaan­ot­toa tai on vain muuten vira­nomais­val­tavas­tainen. Välin­pitämätön vaikutel­ma voi olla erään­lainen defen­si­ivi­nen reak­tio pikem­minkin kuin että äiti ei lainkaan välit­täisi lapsestaan. 

    Annoit kuvan ammat­tikas­vat­ta­jan asi­at­tomas­ta suh­tau­tu­mis­es­ta pojan äiti­in, sik­si vas­tasin kuten vas­tasin. Jos annet­tu kuva oli väärä, niin hyvä niin.

  154. Olen var­masti kym­menis­sä täl­lä blogilla ole­vis­sa kom­menteis­sä puoltanut pien­ten las­ten koti­hoitoa nimeno­maan kehi­tyk­sel­li­sistä syistä. 

    Pien­ten las­ten koti­hoito on Suomes­sa jo eri­no­maisen hyvin tuet­tua, suurin osa alle kolme­vuo­ti­aista on koti­hoi­dos­sa, samoin suuri osa leikki-ikäisistä.

    Et ole vielä pystynyt ainakaan min­ua vaku­ut­ta­maan siitä, että nyt päivähoi­dos­sa ole­vien las­ten siirtämi­nen väk­isin koti­hoitoon, palvelisi juuri näi­den siir­ret­tävien las­ten etua. Sen sijaan olet kyl­lä leiman­nut jokaisen tilanteen, mis­sä siir­to olisi lapsen edun vas­taista mar­gin­aalisek­si tai vai­en­nut kokonaan.

    Kun tarpeek­si mon­ta mar­gin­aal­ista ryh­mää pis­tetään yhteen, niin ryh­män koko kas­vaa ihan merkit­täväk­si. Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, että niiden las­ten osu­us päivähoitoikäi­sistä, jot­ka täl­lais­es­ta pakkosi­ir­rosta oikeasti hyö­ty­i­sivät on varsin mar­gin­aa­li­nen. Hei­dät saa­nee koti­hoitoon helpom­minkin, esimerkik­si luo­ma­l­la hoitopaikkatakuu.

    Kun pelkkiä tilas­to­ja kat­so­taan, niin niiden mukaan lapset tekevät päivähoi­dos­sa pidem­pää päivää ja viikkoa, mitä nämä lapset oikeasti tekevät, kos­ka kukaan ei kiel­lä hake­mas­ta las­ta aikaisem­min kuin on sovit­tu tai pitämästä ylimääräisiä vapaapäiviä. Sen sijaan sovit­tua pidem­mistä päivistä ja ylimääräi­sistä hoitopäivistä tulee kyl­lä sanomista. 

    Neu­vola­toim­intaa voisi tehostaa siten, että ter­vey­den­hoita­jien tarkas­tuk­sia olisi esim. kolme ker­taa vuodessa ja yhdel­lä ker­ral­la näistä olisi lap­si­in erikois­tunut psykolo­gi paikalla arvioimas­sa las­ta ter­vey­den­hoita­jan ohella. 

    Yritätkö ihan tosis­sasi väit­tää, että tuos­sa tulisi kaik­ki sel­l­ainen ilmi, mikä käy ilmi päivit­täisessä kanssakäymisessä? Entä mitä sit­ten, jos jotain ilme­nee, joka vaatii tukea, mut­tei vielä huostaan­ot­toa. Nykyisel­lään täl­laiset lapset saa­vat tukea kasvu­un­sa päiväkodista, mut­ta taitaisi moni täl­lainen lap­si jäädä päiväkoti­in viemät­tä, jos viem­i­nen samal­la leimaisi van­hem­man jotenkin huonok­si vanhemmaksi.

  155. Saara:

    Kun tilanne muut­tui ylipääsemät­tömän han­kalak­si, min­ut määrät­ti­in hänen henkilöko­htaisek­si avus­ta­jak­seen ja menin hänen mukanaan myös päiväkoti­in koulun jälkeen. 

    Onko täl­laisia jär­jeste­ly­itä ole­mas­sa? En ole koskaan kuul­lutkaan, että koul­u­laiset meni­sivät koulupäivän jäl­keen päiväkotiin. 

    Tarkoititko iltapäiväk­er­hoa, joka on samoissa tiloissa?

  156. Riit­ta:

    Et ole vielä pystynyt ainakaan min­ua vaku­ut­ta­maan siitä, että nyt päivähoi­dos­sa ole­vien las­ten siirtämi­nen väk­isin koti­hoitoon, palvelisi juuri näi­den siir­ret­tävien las­ten etua. 

    Oli­pa olk­iukko­jen olk­iukko. Kukaan ei minus­ta ole tässä keskustelus­sa puhunut kenenkään väk­isin siirtämis­es­tä yhtään mihinkään. Minus­ta keskustelu on koskenut vain sitä, kuka touhun mak­saa, eli onko kaikil­la oikeus rankasti sub­ven­toitu­un päivähoitoon vai ei. Vaik­ka päivähoito ei olisi rankasti sub­ven­toitua, niin kukaan ei kiel­lä van­hempia pane­mas­ta las­taan päivähoitoon oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Tämä olisikin vaikeaa, ottaen huomioon, että päivähoidon tar­joami­nen on täysin sal­lit­tu elinkeino.

    Minus­ta kyse lapsen edun sijaan on ennem­minkin siitä, että onko etu niin suuri, että se oikeut­taa nykyisenkaltaisen sub­ven­tion. Tai ei edes tuos­ta, vaan oikeas­t­aan vain siitä, että onko niiden lap­sis­taan välit­tämät­tömien van­hempi­en las­ten niin iso, että sub­ven­tio on oikeutet­tu. Lap­sis­taan välit­tävät van­hem­math­an huomioi­vat lapsen­sa edun joka tapauksessa.

  157. Kari:

    Se, että yksit­täi­nen kult­tuuri tuhoaa itsen­sä syys­tä tai tois­es­ta on ihan eri asia kuin puhua siitä, että ihmiskun­nal­la elämisen edel­ly­tyk­set tuhoutu­vat tai muut­tuvat edes huonom­paan suuntaan. 

    Hyvä point­ti. Se, mitä “kult­tuuril­la” voidaan nykyään tarkoit­taa, ei suo­raan ver­taudu sato­jen vuosien takaiseen aikaan, kun yhteiskun­nat eliv­ät paljon pienem­mässä vuorovaiku­tuk­ses­sa. Mä olen tässä rin­nas­tanut aika yksioikois­es­ti län­si­maisen nykykult­tuurin yhdek­si his­to­ri­al­lisek­si kult­tuurik­si, vaik­ka se on levin­nyt kaikille man­tereille ja kielialueille. Nykyisen suo­ma­laisen kult­tuurin ympäristöon­gel­mat eivät oikein ole irrotet­tavis­sa maail­man ongelmista edes paikalli­sis­sa mittakaavoissa.

    Mitä tulee kuvaa­maasi kehi­tyk­seen, löy­tyy siihen myös poikkeuk­sia. 1800-luvul­la mon­et län­si­maiset mer­im­iehet karka­si­vat laivois­taan elääk­seen kutakuinkin kivikautista kult­tuuria Tyy­nen­meren vier­aan­varais­ten kan­so­jen paris­sa “parati­i­sisaar­il­la”. Hei­dän näkökul­mas­taan elämisen edel­ly­tyk­set eivät siis olleet kulke­neet sivistyk­sen myötä parem­paan. Vas­taavia esimerkke­jä löy­tyy lähempääkin, olen­naista lie­nee se, miten elinkelpoisu­us määritel­lään. Pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta siihen, että keskiar­vois­ta­vat mit­tar­it eivät ota huomioon sitä, että yksit­täisil­lä yhteisöil­lä voi elämän edel­ly­tyk­set koos­t­ua hyvin eri­lai­sista aineksista. 

    Ei bio­di­ver­si­teet­ti ole mikään jär­jestelmä. Ekosys­tee­mi (joka on jär­jestelmä) kyl­lä “säätelee” itseään *), mut­ta bio­di­ver­si­teet­ti on vain yksi muut­tu­ja, ei mikään itseis­ar­vo. Eikä ole mil­lään objek­ti­ivisel­la mit­tar­il­la oikein sanoa, että suurem­pi bio­di­ver­si­teet­ti olisi parem­pi asia per se 

    Hyvä täs­men­nys. Tarkoitin vain, että mah­dol­lisim­man laa­ja diver­si­teet­ti mah­dol­lis­taa mah­dol­lisim­man monipuolisia ekosys­teeme­jä. Olen siinä käsi­tyk­sessä, että mas­si­ivisi­akin ekosys­teeme­jä, kuten koral­lir­i­ut­to­ja, on tuhou­tu­mas­sa mitä moni­tu­isim­mista syistä. Sitä, mihin kaik­keen ne vaikut­ta­vat, ei tiede­tä, ja on mah­dol­lista, että jonkin keskeisen ekosys­teemin vau­ri­oi­tu­mi­nen syn­nyt­tää ker­ran­nais­vaiku­tuksi­na katas­tro­fe­ja. Sik­si voita­nee suht tur­val­lis­es­ti sanoa lonkaltakin, että mah­dol­lisim­man laa­ja bio­di­ver­si­teet­ti on hyvä “henki­vaku­u­tus”.

    Samuli:

    Olet aivan oike­as­sa, keskustelun epämääräisyy­det juon­tu­vat epämääräis­es­ti käyt­tämistäni käsit­teistä. Nykya­jan ympäristöon­gel­mat ovat koke­muk­sel­lis­es­ti hyvinkin abstrak­te­ja ja perika­toen­nus­tuk­set val­is­tunei­ta arvauk­sia. On var­maan ihan tot­ta, että elämisen edel­ly­tyk­set ovat vääjäämät­tömästi paran­tuneet, jos mit­tarik­si ote­taan esim. elinikiä. Tot­ta myös sekin, että pieleen meneviä asioi­ta on mah­dol­lista oikaista. Samaan aikaan tuu­tataan tutkimuk­sia, joiden mukaan ihmiskun­ta on tärvel­lyt elämän­sä edel­ly­tyk­siä peru­ut­ta­mat­toma­l­la taval­la. Mitä se tarkoit­taa käytän­nössä, vai­htelee sen mukaan keneltä kysytään. Suh­teel­lisen laa­ja kon­sen­sus val­lit­see kuitenkin esim. sen suh­teen, että suuri hiilid­iok­sid­in­tuot­to ilmake­hään syn­nyt­tää lop­putu­lok­se­na itseään ruokki­van hal­lit­se­mat­toman kasvi­huoneilmiön, joka tekee tästä pla­nee­tas­ta suures­sa määrin asuinkelvot­toman hukut­taen kokon­aisia val­tioi­ta mereen. Speku­laa­tiot esim. sen suh­teen, tuleeko sula­van tun­dran metaa­nipäästöt tekemään sen jo nykyti­lanteessa vai­htel­e­vat. Jot­ta tämän asian speku­lati­ivi­nen luonne koros­tu­isi, täy­tyy samaan syssyyn sanoa, että 70-luvul­la kaavailti­in hiilid­iok­sidin mas­si­ivista lisäämistä ilmake­hään lääk­keek­si tulos­sa ole­valle seu­raavalle jääkaudelle.

    Jot­ta näistä ske­naar­i­oista voisi keskustel­la kon­di­tion­aalin ulkop­uolel­la, tarvit­taisi­in joko tiedey­hteisön laa­jasti hyväksymiä tutkimuk­sia tai konkreet­tisia havain­to­ja. Itsel­läni on jälkim­mäisiä lähin­nä Suomen ran­nikon Itämer­estä, jon­ka kehi­tys lyhyel­lä aikavälil­lä on ollut järkyt­tävä esim. levien lisään­tymisen, kalas­ton kehi­tyk­sen ja samen­tu­misen suh­teen. Syön paljon mer­estä pyytämääni kalaa. Saal­is­määris­sä ja ympäristömyrkyis­sä mitat­tuna pidän Itämeren elinkelpoisu­uske­hi­tys­tä negati­ivise­na. Itämeren tule­va kehi­tys vaikut­taa rehevöi­tymisen suh­teen myös negati­iviselta. Globaalis­sa mit­takaavas­sa Itämeri on tietysti vain yksi lätäkkö eikä sen tuot­ta­mas­ta kalamäärästä riipu mon­enkaan ihmisen hen­ki. Itämeren ranto­jen ihmiset elävät ter­veemp­inä, kyl­läisemp­inä ja pidem­pään vuosi vuodelta. Silti per­suk­sis­sani tuta­jaa kuti­na, että tästä huoli­mat­ta Itämeren elinkelpoisu­uske­hi­tys ihmiselle (vaiko ken­ties vain min­ulle?) on negativiinen.

  158. Eli­na,

    Tässä vas­tauk­sia kysymyk­si­in, jot­ka jäivät ker­to­muk­ses­sani askarruttamaan.

    Tarkkailu­lu­ok­ka-ihmette­lyysi en oikein osaa vas­ta­ta, kos­ka muis­te­len kyseisen eri­ty­isopet­ta­jan pahoitelleen, ettei näitä muu­ta­maa oppi­las­ta saatu tarkkik­selle, joka olisi hänen mielestään ollut heille sopi­va ympäristö. Hei­dät oli sijoitet­tu eri­ty­isopetuk­seen (pien­ryh­mä), johon puolestaan eivät mah­tuneet kaik­ki oppimis­vaikeuk­sien kanssa paini­vat, kos­ka nämä muu­ta­mat rasav­il­lit (oikeasti pitäisi sanoa sekopäät, mut­ta sil­loin kuu­lostan siltä kuin en välit­täisi heistä, mikä ei ole tot­ta) vara­si­vat paikko­ja. Oppimis­vaikeuk­sia heil­lä ei ollut. Ryh­mä­dy­nami­ik­ka aiheut­ti hyvin suur­ta tehot­to­muut­ta, kun jonkin ver­ran kär­jistäen luok­ka-asteen fik­suim­mat ja vaikeim­mat oppi­laat joudut­ti­in pitämään hitaimpi­en kanssa samas­sa ryh­mässä. Ehkä muistin väärin, ja opet­ta­jan pahoit­telu koskikin sitä, että tarkkik­set oli lopetet­tu. Tämä tapah­tui Tam­pereel­la 90-luvun lopussa.

    Huostaan­ot­toa yritet­ti­in saa­da tehtyä äidin kanssa yhteisym­mär­ryk­sessä, kos­ka väk­isin tehty­jen oli havait­tu vaikut­ta­van kiel­teis­es­ti lapsen oloi­hin. Tästä syys­tä ainakaan sinä aikana kun itse olin kuviois­sa, huostaan­oto­ssa ei edet­ty. Sijais­per­het­tä muis­taak­seni etsit­ti­in mut­ta ei löydetty.

    Päiväkoti­jär­jeste­ly oli poikkeuk­selli­nen. Lap­si ei pystynyt ole­maan kovin pitkää päivää koulus­sa, joten opet­ta­ja oli jotenkin saanut jär­jestet­tyä hänelle päivähoitopaikan parin iltapäivä­tun­nin ajak­si. Kyseessä oli siis ihan päiväkoti, ei kerho.

    Toisek­si tun­tuu nimeno­maan pahan­tah­toiselta vih­jailul­ta, että joku äiti halu­aisi pitää lapsen­sa vain lap­sil­isän takia. Lap­sil­isä yksin­huolta­jako­ro­tuk­sel­la on 146 euroa kuus­sa. Se kat­taa ehkä lapsen kulut, jos syöt­tää vaa­ti­ma­ton­ta ruokaa, ostaa vaat­teet kirp­pik­siltä ja lap­si ei har­ras­ta mitään, ei saa polkupyörää, luis­timia, joul­u­lahjo­ja jne.

    No ruokaa se poi­ka ei tain­nut ainakaan kovin sään­nöl­lis­es­ti koton­aan saa­da. Voi olla, että hän itse myös liioit­teli tilan­net­ta kysyt­täessä (en kyl­lä itse usko tätä), mut­ta kyl­lä hänel­lä aina koulus­sa kova nälkä oli — etenkin maanan­taisin. Yrit­ti joskus pyytää, että pää­sisi vielä päivän lopuk­si uudelleen syömään.

    Vaat­tei­ta hänelle ymmärtääk­seni han­kki­vat jotkut suku­laiset. Har­ras­tusvä­lineistä ei puhet­takaan, saati joululahjoista.

    Mut­ta ei lap­sil­isäl­lä tien­aa­maan pääse kukaan. Ja mis­tä opet­ta­ja näin päät­teli? Äitikö ihan itse oli sanonut, että ei väl­itä pen­skas­ta paskan ver­taa, mut­ta kun­han saa lapsilisän.

    Kyl­lä tämä tapaus kaiken­laista sel­l­aista suus­taan päästeli, jota ei uskoisi huolta­jan voivan sanoa; mm. että ei suos­tu kul­jet­ta­maan poikaa vaival­la han­kit­tuun ter­api­aan, kos­ka ben­si­i­ni mak­saa liikaa. Tai että ei todel­lakaan aio lukea lapselleen kir­jo­ja (olimme koulus­sa havain­neet, että poi­ka naut­ti tästä ja oli hyvin kiin­nos­tunut tiety­istä tari­noista). Lap­sil­isäasi­aa en ollut itse kuule­mas­sa, enkä ole var­ma oliko tämä henkilön oma ilmoi­tus. Mut­ta enpä ihmettelisi, vaik­ka hän ei olisi tehnyt tulo/menolaskelmia yhtä huolel­lis­es­ti kuin sinä tuos­sa (= ollenkaan). Hän toden­näköis­es­ti tui­jot­ti lähin­nä sitä, minkä ver­ran rahaa tilille tulee.

    Äidin vas­tar­in­ta ter­a­pi­oi­hin ym. näh­den tuskin johtuu siitä, että hän viis veisaa laps­es­taan. Ehkä hän on hädis­sään — häpeää riit­tämät­tömyyt­tään, pelkää seu­rauk­sia, esim. juuri huostaan­ot­toa tai on vain muuten vira­nomais­val­tavas­tainen. Välin­pitämätön vaikutel­ma voi olla erään­lainen defen­si­ivi­nen reak­tio pikem­minkin kuin että äiti ei lainkaan välit­täisi lapsestaan.

    Tot­ta kai kaik­ki psykososi­aaliset ongel­mat viime kädessä kumpua­vat henkilöko­htais­es­ta hädästä ja trage­di­as­ta. Mut­ta tämän ymmärtämi­nen ei näi­den ihmis­ten lap­sia paljon auta, kun tilanne on pääl­lä. Oli­vat­pa syyt maini­tun henkilön käytök­seen mitä hyvän­sä, käytän­nössä todel­la näyt­ti siltä kuin hän ei lainkaan välit­täisi, ja näis­sä asiois­sa käytän­tö ratkaisee. Tämä äiti olisi tarvin­nut vuosien ter­api­aa, taloudel­lista neu­vo­nan­ta­jaa, katkaisuhoitoa ja ties mitä kaikkea, ja tietenkin myön­teinen lop­putu­los olisi edel­lyt­tänyt hänen omaa sitou­tu­mis­taan näi­hin. Vaik­ka hän­tä olisi ter­ve­htymi­nen kiin­nos­tanutkin, siihen olisi men­nyt usei­ta vuosia. Laps­es­ta huole­htimi­nen ja hänen kas­vat­tamisen­sa ei voi odot­taa niin kauan.

    Sain tosi­aan sen kuvan, että tämä tapaus ei kuitenkaan ollut niin paha, että huostaan­ot­toa olisi ryhdyt­ty tekemään vas­toin huolta­jan tah­toa. Ei vaik­ka poi­ka tuli välil­lä koulu­un var­ta­lo täyn­nä suuria mustelmia ja veren­purkau­mia. Pahempiakin tapauk­sia kuulem­ma oli — niitä, jot­ka otet­ti­in huostaan mitään kyselemättä.

    Minä en pysty­isi kestämään sel­l­aista aja­tus­ta, että täl­lais­ten per­hei­den lapset eivät edes päivähoitoon pää­sisi muuten kuin van­hempi­en vaivan­näköä edel­lyt­tävän tarve­harkin­nan kaut­ta (joka efek­ti­ivis­es­ti merk­it­see, että eivät pääse).

  159. Kukaan ei minus­ta ole tässä keskustelus­sa puhunut kenenkään väk­isin siirtämis­es­tä yhtään mihinkään. 

    Sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den pois­t­a­mi­nen, mitä Eli­na ajaa, tarkoit­taa juurikin tätä pakkosiirtua.

    Lap­sis­taan välit­tävät van­hem­math­an huomioi­vat lapsen­sa edun joka tapauksessa. 

    … niis­sä rajois­sa, minkä per­heen käytet­tävis­sä ole­vat rahavarat anta­vat myöten. 

    No ruokaa se poi­ka ei tain­nut ainakaan kovin sään­nöl­lis­es­ti koton­aan saa­da. Voi olla, että hän itse myös liioit­teli tilan­net­ta kysyt­täessä (en kyl­lä itse usko tätä), mut­ta kyl­lä hänel­lä aina koulus­sa kova nälkä oli – etenkin maanantaisin. 

    Päiväkodis­sa, kokopäivähoi­dos­sa, täl­lainen lap­si saa kolme ate­ri­aa (aamu­pala, lounas, väli­pala), puolipäivähoi­dos­sa ja koulus­sa vain lounaan.

    Yrit­ti joskus pyytää, että pää­sisi vielä päivän lopuk­si uudelleen syömään. 

    Pääsikö? Nämä ovat sen ver­ran mar­gin­aal­isia tapauk­sia, että täl­laisen mah­dol­lisu­u­den jär­jestämi­nen lie­nee vain asen­nekysymys. Laitoskeit­tiöis­sä men­nee päivit­täin paljon ruokaa haaskiin.

  160. Jos lap­si tulee koulu­un var­ta­lo täyn­nä selviä pahoin­pite­lyn merkke­jä, koulun velvol­lisu­us on tehdä välit­tömästi rikosil­moi­tus ja saat­taa lap­si lääkärin tutkimuksiin. 

    Poli­isi ottaa puolestaan heti yhteyt­tä päivys­tävi­in las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaisi­in ja täl­laises­sa tapauk­ses­sa toden­näköis­es­ti täyt­tyvät kiireel­lisen huostaan­oton kriteerit. 

    Jokin lenk­ki tässä nyt siis on pahasti laimin­lyönyt asiansa, jos jääti­in vain odot­tele­maan ja ihmettelemään.

    Yhteisym­mär­ryk­sel­lä äidin kanssa ei tule olla mitään merk­i­tys­tä, jos las­ta on hakat­tu, heit­el­ty pitkin seiniä tms. Poli­isi sit­ten selvit­tää, onko äiti pahoin­pitelijä. Voihan tek­i­jä olla joku muukin, vaikka­pa äidin miesys­tävä, eli kyl­lä äidil­lä oikeustur­va on kuten kaikil­la muil­lakin rikok­ses­ta epäilyillä. 

    Ensisi­jaista kuitenkin on on saa­da lap­si tur­vaan eli hätäsi­joituk­seen. Eli ensin hutk­i­taan ja sit­ten vas­ta tutk­i­taan, kun tilanne on noin vakava.

  161. Riit­ta ehdo­tuk­ses­tani psykolo­gin läs­näolosta neuvolatarkastuksissa: 

    Yritätkö ihan tosis­sasi väit­tää, että tuos­sa tulisi kaik­ki sel­l­ainen ilmi, mikä käy ilmi päivit­täisessä kanssakäymisessä?

    Lap­si­in erikois­tuneel­la psykologilla on käytet­tävis­sään keino­va­likoima, jol­la voi pal­jas­tua jotain, mikä nimeno­maan ei näy jokapäiväisessä kanssakäymisessä. 

    Laimin­lyö­ty tai pahoin­pidel­ty lap­si voi olla vain esimerkik­si hie­man vetäy­tyvä ja hyvin “kilt­tikin” hoidossa. 

    Ei lähi­hoita­ja-koulu­tus anna kovin hyviä valmiuk­sia huo­ma­ta lapsen olo­suhtei­den puut­tei­ta, mikäli ne eivät ole ilmi­selviä: likaisu­ut­ta, poikkeavaa nälkäisyyt­tä, aina aamuisin viinal­ta tuok­sah­ta­va, lapselle räy­häävä van­hempi ym. Muut asi­at ilman asian­mukaista koulu­tus­ta ovat yleisen fik­su­u­den ja elämänkoke­muk­sen varassa. 

    Ja seit­semän­nen ker­ran: sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus on aivan liian raskas insti­tuu­tio las­ten­suo­jelullise­na välineenä. 

    On las­ket­tu, että jos sub. pho puret­taisi­in, pääkaupunkiseudul­la säästet­täisi­in jopa 40 miljoon­aa euroa. Täl­lä rahal­la jär­jestelee jo las­ten­suo­jelua, neu­vola- ja ker­ho­toim­intaa aika pitkälle. 

    Entä mitä sit­ten, jos jotain ilme­nee, joka vaatii tukea, mut­tei vielä huostaanottoa.

    Niin kuin muutenkin vas­taavis­sa tilanteis­sa reagoidaan avo­huol­lon toimen­pitein tai sijoituksin. Mallis­sani olisi siis mah­dol­lisu­us anoa päivähoitopaikkaa, jos van­hempi­en psykososi­aa­li­nen tilanne, sairaus tai vam­ma vaikeut­taa merkit­tävästi lapsen hoitoa. 

    Eli­na ei vas­taa kaik­keen ja Riit­ta syyttää: 

    […] tai vai­en­nut kokonaan.

    Tak­er­rut niin syvälle konkre­ti­aan ja jotkut argu­ment­tisi ovat niin kum­mallisia, ettei min­ul­la ole oikein niihin mitään san­ot­tavaa. Kir­joi­tat muun muassa:

    Minus­ta olisi kohtu­u­ton­ta pistää väsynyt 3–4 ‑vuo­tias lap­si kävelemään koti­in, kun kaver­it menevät lev­olle ja alka­vat kuun­nel­la sat­ua. Pienem­mät voivat nukkua unen­sa vaunuis­sa, mut­ta isom­mat eivät.

    Ensin­näkään 3–4 ‑vuo­ti­aat har­voin nukku­vat enää päiväu­nia muuten kuin päiväkodis­sa, jos­sa se kat­so­taan kokopäivähoidon raskau­den vuok­si vält­tämät­tömäk­si tämänkin ikäiselle. Ja jos nyt tämän ikäi­nen vielä ne unen­sa tarvit­see, niin eiköhän lapsen voi ryt­mit­tää yöu­nille niin, että jak­saa puolelta päivin kävel­lä koti­in ja nukkua sit­ten siel­lä unensa. 

    Riitan ongel­mat jatkuvat: 

    Lisäk­si pitää ottaa huomioon myös sen koti­hoi­dos­sa ole­van sis­aruk­sen päiväryt­mi. Kos­ka kotona ja päiväkodis­sa nou­date­taan samaa päiväryt­miä, siinä vai­heessa kun esikoinen olisi jo valmis koti­matkalle, kuopuk­sen kanssa vas­ta tehdään lähtöä hakemaan. 

    Huoh, ei voi muu­ta kuin sanoa, että vaikea­ta on. 

    Eiköhän sen kuopuk­sen sit­ten voi lait­taa vähän aikaisem­min unille tai jotain. Mik­si ihmeessä kotona ja päiväkodis­sa pitäisi olla sama rytmi? 

    Eli en nyt näe rel­e­vant­ti­na sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den puoltamis­pe­rus­teena päiväu­nien ryt­mi­tyk­sen haastet­ta Tampereella. 

    Jos nyt kak­sikin las­ta tekee kohta­laisen tiuhaan, niin tulee varautua jonkin­laisen organ­isoin­tikyvyn tarpeeseen. Ihan kaikkea ei täl­läkään het­kel­lä hoide­ta yhteiskun­nan puoles­ta sub­jek­ti­ivis­es­ta päivähoito-oikeud­es­ta huolimatta.

  162. Riit­ta:

    Sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den pois­t­a­mi­nen, mitä Eli­na ajaa, tarkoit­taa juurikin tätä pakkosiirtua. 

    Miten ihmeessä? Eihän oikeu­den pois­t­a­mi­nen tarkoi­ta pakon tekemistä. Suomen sys­tee­mi on erit­täin poikkeuk­selli­nen maail­mas­sa, mut­ta ei tämä tarkoi­ta sitä, etteikö muual­la maail­mas­sa olisi päiväkote­ja tai perhepäivähoitoa. 

    niis­sä rajois­sa, minkä per­heen käytet­tävis­sä ole­vat rahavarat anta­vat myöten. 

    Aivan kuten kaikissa muis­sakin asiois­sa! Lapselle oste­taan polkupyörä, viedään hänet jalka­pal­lo­har­joituk­si­in, pian­otun­nille jne. sen mukaan, miten per­heen rahat riit­tävät. Point­ti tässä on se, että minus­ta per­he on se oikea taho päät­tämään siitä, onko jokin asia siihen kulu­van rahan arvoista, kos­ka nor­maal­i­ta­pauk­sis­sa van­hem­mat edus­ta­vat parhait­en lapsen etua.
    (minus­ta ne tässä ketjus­sa esi­in­tuo­dut ongel­mat­a­pauk­set, jois­sa van­hem­mat vähät välit­tävät laps­es­taan, ovat harv­inaisia poi­ikeuk­sia, mut­ta olen valmis muut­ta­maan kan­taani, jos joku esit­tää anek­doot­tien sijaan tilastoja).

    Kaik­ki se val­i­tus hoitopaikko­jen riit­tämät­tömyy­destä johtuu ennen kaikkea siitä, että kun­nat koit­ta­vat min­i­moi­da niiden tar­jon­nan, kos­ka hom­ma mak­saa niin paljon. Jos touhu olisi yksi­ty­is­ten pyörit­tämää, ne eivät tietenkään min­i­moisi tar­jon­taa, kos­ka jokainen hoitoon tuo­tu lap­si toisi niille voit­toa. Juuri tämä on seu­raus­ta sub­jek­ti­ivis­es­ta päivähoito-oikeud­es­ta. Kos­ka touhu on van­hem­mille niin hal­paa, hei­dän kan­nat­taa pitää hoitopaikas­ta kiin­ni, vaikkeivät sitä tarvit­sisikaan, jos jou­tu­isi­vat siitä täy­den hin­nan mak­samaan. Kun­ta taas koit­taa tehdä tar­jon­nan mah­dol­lisim­man han­kalak­si, jot­ta jou­tu­isi tuot­ta­maan päivähoitoa mah­dol­lisim­man vähän. Vaik­ka usein olen Art­turin kanssa eri puo­lil­la markki­na­t­alouden suh­teen, niin tässä asi­as­sa se tun­tuu minus­ta paljon järkeväm­mältä julkiseen tuotan­toon verrattuna. 

    Eniten päivähoitoa tarvit­se­vat van­hem­mat, jot­ka käyvät molem­mat töis­sä. Näil­lä kyl­lä on hom­maan varaa (tai jos ei ole esimerkik­si sik­si, että päivähoitoa tarvit­see use­ampi lap­si), niin voi olla järkeväm­pää, että toinen van­hem­mista on kotona lap­sia hoita­mas­sa. Tätä tilan­net­ta voi vielä paran­taa siten, että lap­siper­heille annetaan verohelpotuksia. 

    Työt­tömän tai äitiys­lo­ma­l­la ole­van lapset eivät minus­ta tarvitse muiden rahoil­la kus­tan­net­tua kokopäivähoitoa mis­sään tapauk­ses­sa. Jos van­hem­mat pitävät touhua sen arvoise­na (esim. saadak­seen oman elon­sa lep­poisam­mak­si), niin minus­ta he voivat sit­ten mak­saa sen omas­ta taskustaan.
    Jos las­ten sosi­aal­is­tu­mi­nen vaatii jotain, niin ehkä voitaisi­in jär­jestää kun­nan rahoil­la jotain muu­ta­man tun­nin ker­ho­ja. Tämä on taku­ul­la halvem­paa kuin kokopäivähoidon jär­jestämi­nen. Tämä on peri­aat­teessa se, mitä perusk­oulu­na tar­jo­taan vähän van­hem­mille lap­sille. En näe mitään eri­ty­istä syytä, mik­si nuorem­pi­en las­ten pitäisi olla oikeutet­tu­ja pidem­pään kodin ulkop­uoliseen hoitoon.

  163. Eli­na:

    Mut­ta tule­vatko pahoin­pidel­lyt lapset lainkaan päivähoidon piiri­in? Kyseessähän on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus ei sub­jek­ti­ivi­nen pakko.

    hihi­hi­hi­hi… pitäsköhän päivähoi­dos­sakin siir­tyä MikaelaNylanderoikeuteen…

    Riit­ta:

    Sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den pois­t­a­mi­nen, mitä Eli­na ajaa, tarkoit­taa juurikin tätä pakkosiirtua.

    huoh…pitäskö nyt sit kek­siä vielä uusi ter­mi tälle sun pakkosi­ir­rolle? Riittapakkosiirto?

    Uud­estaan: jos sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus lopete­taan, niin joka iki­nen lap­si ei hyödy muu­tok­ses­ta. Kukaan ei väitä näin. Se, että joku lap­si jos­sain voi kär­siä muu­tok­ses­ta ei ole argu­ment­ti sub­jek­ti­ivisen päivähoidon puoles­ta. Pitää pun­ni­ta hyödyt sekä haitat.

  164. Päivähöi­don syvin merk­i­tys on mah­dol­lis­taa äidin työssäkäyn­ti. Äiti saa siis päivähoi­dos­ta taloudel­lista hyö­tyä. On epäreilua, että me muut mak­samme jot­ta äiti saa rahaa. Päivähoit­o­mak­su­ja on korotet­ta­va. Ei kaikkea hyö­tyä äidille!

  165. Eli en nyt näe rel­e­vant­ti­na sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den puoltamisperusteena 

    Nämä oli­vat perustelu­ja sille, mik­si nykyjär­jestelmässä per­heet val­it­se­vat osavi­ikkoisen (esimerkik­si 3pv viikos­sa) eikä puolipäiväistä hoitoa, kun saa­vat vapaasti valita. 

    Ensin­näkään 3–4 ‑vuo­ti­aat har­voin nukku­vat enää päiväu­nia muuten kuin päiväkodis­sa, jos­sa se kat­so­taan kokopäivähoidon raskau­den vuok­si vält­tämät­tömäk­si tämänkin ikäiselle. 

    Se aamupäivä päiväkodis­sa on lapselle ihan yhtä rank­ka, on koti­in­lähtö lounaan jäl­keen tai vas­ta viideltä ja lap­si tuol­loin on lep­o­hetken­sä ansain­nut. Koti­olois­sa päivän voikin ryt­mit­tää niin, että lap­si ei tuo­ta lep­o­hetkeä tarvitse, mut­ta päiväkodit toimi­vat kokopäivähoi­dos­sa ole­vien ehdoil­la, niin kuin pitääkin.

  166. Laimin­lyö­ty tai pahoin­pidel­ty lap­si voi olla vain esimerkik­si hie­man vetäy­tyvä ja hyvin “kilt­tikin” hoidossa.

    Ei lähi­hoita­ja-koulu­tus anna kovin hyviä valmiuksia 

    Päiväkodeis­sa on jokaises­sa ryh­mässä joko las­ten­tarhanopet­ta­ja tai vähin­tään varhaiskas­vatuk­seen erikois­tunut sosiono­mi. Tämän lisäk­si kiertävä eri­ty­is­las­ten­tarhanopet­ta­ja tarkkailee kaikkia lap­sia ja pyrkii löytämään ja havait­se­maan ongel­mat­a­pauk­set. Tutun las­ten­tarhanopet­ta­jan mukaan myös se, että lap­si on poikkeuk­sel­lisen kilt­ti herät­tää epäi­lyk­siä, että kaik­ki ole kunnossa.

    Jos kel­to havait­see lapsen käytök­sessä jotain kum­mallista, niin hän haas­tat­telee sekä työn­tek­i­jöitä että lapsen van­hempia ja jatkaa tarkkailua. En tiedä, mitä sit­ten tapah­tuu, jos lapsen käytöstä selit­tävät koti­olot. Eri­ty­is­lapsen tapauk­ses­sa jos­sain vai­heessa saat­taa tul­la ehdo­tus siir­rosta inte­groitu­un eri­ty­is­ryh­mään tai muista tuk­i­toimista. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa van­hem­mat ovat toden­näköis­es­ti itsekin jotain havain­neet ja aloit­ta­neet neu­volan kanssa asioiden setvimistä.

    Eri­ty­is­las­ten havait­semises­sa ja tun­nistamises­sa päiväkoti on siis myös tärkeä paik­ka. Varsinkin esikoisen suh­teen on usein vaikea van­hempi­en itse tun­nistaa, mikä on nor­maalia uhmaa, mikä jotakin muu­ta. Neu­volan ruti­initesteis­säkään ei kaik­ki käy ilmi.

  167. Samuli Saarel­ma:

    Eniten päivähoitoa tarvit­se­vat van­hem­mat, jot­ka käyvät molem­mat töis­sä. Näil­lä kyl­lä on hom­maan varaa (tai jos ei ole esimerkik­si sik­si, että päivähoitoa tarvit­see use­ampi lap­si), niin voi olla järkeväm­pää, että toinen van­hem­mista on kotona lap­sia hoita­mas­sa. Tätä tilan­net­ta voi vielä paran­taa siten, että lap­siper­heille annetaan verohelpotuksia.

    Itse yksinker­tais­taisin alle kolmivuo­ti­aiden las­ten osalta jär­jestelmää (koti­hoidon tuki, yksi­tyisen hoidon tuki, kun­nalli­nen päivähoito) niin, että huolta­jat saisi­vat tietyn arvoisen las­ten­hoitosetelin, jol­la voisi val­in­tansa mukaan joko ostaa hoitoa (yksi­tyiseltä tai kunnal­ta) tai ostaa vält­tämät­tömyys­tarvikkei­ta (ruo­ka jne), jos halu­a­vat hoitaa lapsen­sa itse kotona. Tuon voisi toki mak­saa ihan rahanakin (kun­han van­hem­mil­la ei ole päi­hdeon­gel­maa tai vas­taavaa). Sum­man suu­ru­u­den jätän auki, mut­ta alus­ta­va aja­tus olisi se, että yhteiskun­nan kokon­aiskus­tan­nuk­set eivät ainakaan nousisi nykyisestä.

    Samuli Saarel­ma:

    Jos las­ten sosi­aal­is­tu­mi­nen vaatii jotain, niin ehkä voitaisi­in jär­jestää kun­nan rahoil­la jotain muu­ta­man tun­nin ker­ho­ja. Tämä on taku­ul­la halvem­paa kuin kokopäivähoidon jär­jestämi­nen. Tämä on peri­aat­teessa se, mitä perusk­oulu­na tar­jo­taan vähän van­hem­mille lap­sille. En näe mitään eri­ty­istä syytä, mik­si nuorem­pi­en las­ten pitäisi olla oikeutet­tu­ja pidem­pään kodin ulkop­uoliseen hoitoon.

    Yli kolme­vuo­ti­aille, jot­ka jo kaipaa­vat leikkikavere­i­ta, tuol­lainen päiväk­er­ho olisi min­unkin mielestäni sopi­va ratkaisu. Lisäk­si tarvit­taisi­in tietenkin (mak­sullista) aamu- ja iltapäivähoitoa niille lap­sille, joiden molem­mat van­hem­mat ovat töissä.

    Kir­joitin muuten aiheesta omas­sa blo­gis­sani reilu vuosi sit­ten: http://mariakcu.blogspot.com/2009/11/hoivaa-kasvatusta-ja-opetusta-lapsille.html

  168. Työt­tömän tai äitiys­lo­ma­l­la ole­van lapset eivät minus­ta tarvitse muiden rahoil­la kus­tan­net­tua kokopäivähoitoa mis­sään tapauk­ses­sa. Jos van­hem­mat pitävät touhua sen arvoise­na (esim. saadak­seen oman elon­sa lep­poisam­mak­si), niin minus­ta he voivat sit­ten mak­saa sen omas­ta taskustaan. 

    Minä en kyl­lä halua asua yhteiskun­nas­sa, mis­sä las­ten (ja nyt tarkoi­tan leik­ki-ikäisiä enkä niitä pieniä, jot­ka eivät tarvitse kuin hoivaa) oikeus ammat­ti­taitois­es­ti jär­jestet­tyyn varhaiskas­vatuk­seen on kiin­ni van­hempi­en var­al­lisu­ud­es­ta. Lep­poisam­paa se mei­dän elomme sil­loin oli, kun esikoinen oli päiväkodista lomalla.

  169. Riit­ta:

    Minä en kyl­lä halua asua yhteiskun­nas­sa, mis­sä las­ten (ja nyt tarkoi­tan leik­ki-ikäisiä enkä niitä pieniä, jot­ka eivät tarvitse kuin hoivaa) oikeus ammat­ti­taitois­es­ti jär­jestet­tyyn varhaiskas­vatuk­seen on kiin­ni van­hempi­en varallisuudesta. 

    Kuten jo kir­joitin, jos jotain tuol­laista varhaiskas­va­tus­ta yhteiskun­nan rahoil­la tar­jo­taan, niin siinä en näe sub­jek­ti­iviselle oikeudelle perustelua muu­ta kuin muu­ta­malle tun­nille päivässä. Ehkä samal­la tavoin kuin nyt perusk­oulun ensilu­okkalaiset ovat koulussa. 

    Siinä lainaa­mas­sani kohdas­sa kir­joitin kokopäivähoi­dos­ta. Oletko todel­lakin sitä mieltä, että pikku­lapset ehdot­tomasti tarvit­se­vat van­hempi­en var­al­lisu­ud­es­ta riip­pumat­ta tuota? 

    Muut­taisin siis nykysys­teemin niin, että lap­sille taataan se sub­jek­ti­ivi­nen oikeus vaik­ka rahamäärään, joka vas­taa 3–4 tun­nin päivähoidon jär­jestämistä päiväkodis­sa (tai san­o­taan sitä osu­ut­ta, mikä siitä nyky­isin mak­se­taan). Jää sit­ten van­hempi­en päätet­täväk­si, panevatko he lapsen­sa “ammat­ti­taitoiseen varhaiskas­vatuk­seen” vai onko heille tuo raha per­heelle muuten käytet­tynä tärkeäm­pää ja parem­pi on pitää lap­si toisen van­hem­man hoita­mana kotona tai jopa vali­ta joku kol­mas vai­h­toe­hto. Jos van­hem­mat halu­a­vat tuo­ta enem­män per­heen ulkop­uolista päivähoitoa, niin voivat sit­ten mak­saa sen omas­ta taskustaan. 

    Tämä säästäisi yhteiskun­nan raho­ja, ja nämä rahat voitaisi­in käyt­tää vaik­ka niihin las­ten­suo­je­lu­toimen­piteisi­in, joi­ta tässä keskustelus­sa on tul­lut esi­in tai vaik­ka yleiseen lap­siper­hei­den tukemiseen. 

    Min­un perusa­jatuk­seni on edelleen se, että van­hem­mat tietävät parhait­en, mikä hei­dän lapselleen on hyödyk­si ja etenkin, onko johonkin asi­aan rahan pane­m­i­nen per­heen kannal­ta paras ratkaisu. Monel­la se voi olla päivähoidon käyt­tö (etenkin jos molem­mil­la van­hem­mil­la on pysyvä työ­paik­ka), mut­ta joil­lakin se on joku toinen ratkaisu. Tuo­ta sin­un ilmaus­tasi käyt­täen, minus­ta ei ole kiva asua yhteiskun­nas­sa, joka luulee tietävän­sä van­hempia itseään parem­min, miten hei­dän tulisi lap­si­in­sa panos­taa. Tuo voi päteä joi­hinkin hult­tio­ta­pauk­si­in, mut­ta tun­tuu ennem­minkin loukkauk­selta suurelle val­taos­alle vanhemmista. 

    Lopuk­si kysy­isin sin­ul­ta, että mitkä per­hei­den asi­at sinus­ta sit­ten saa­vat olla kiin­ni van­hempi­en var­al­lisu­ud­es­ta? Käsit­tääk­seni yksi tärkeim­mistä ympäristötek­i­jöistä las­ten kehi­tyk­sen kannal­ta on kaveripi­iri. Jos van­hem­mil­la ei ole varaa kalli­il­la alueel­la asumiseen, vaan joutu­vat asumaan slum­mis­sa, jos­sa las­ten ystäväpi­iri koos­t­uu erinäköi­sistä ongel­mat­a­pauk­sista, täl­lä var­masti on vaiku­tus­ta hei­dän kehi­tyk­selleen. Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että “hyvän” kaveripi­irin han­kkimi­nen lapselleen on läh­es ain­oa asia, minkä van­hem­mat voivat akti­ivis­es­ti tehdä lapsen kas­vatuk­sen hyväk­si (siis kun­han nyt huole­hdi­taan ihan perusasioista kotona).

  170. Eli­na:

    Yhteisym­mär­ryk­sel­lä äidin kanssa ei tule olla mitään merk­i­tys­tä, jos las­ta on hakat­tu, heit­el­ty pitkin seiniä tms…

    Ker­toma­l­la, miten asioiden omas­ta mielestä tulisi olla, ei voi automaat­tis­es­ti muut­taa sitä, miten asi­at ovat. Jos nämä ilmeisen vas­tu­ulliset ammat­ti­laiset oli­vat tämän pojan suh­teen täl­laises­sa pulas­sa (huostaan­ot­to­ja ei pystyt­ty tekemään enem­pää — oli siis niin paljon vielä pahempia tapauk­sia, jot­ka tarvit­si­vat huostaan­ot­toa kipeäm­min), on syytä olet­taa että saman­laisia tapauk­sia löy­tyy muitakin. En kuitenkaan jää nyt enem­pää asi­as­ta jankkaa­maan. Koen saa­neeni tietooni ne ajatuk­set ja kan­nat, joi­ta alun­perin lähdin kyselemään.

    Pahoit­te­lut myös siitä homokam­mo-heitostani, ja pieni kor­jaus: en väit­tänyt enkä usko, että sinä et lainkaan välit­täisi lap­sista. Puu­tu­in vain siihen, että aiem­mas­sa ketjus­sa pid­it äärim­mäisen tärkeänä, ettei yksikään lap­si joudu aiem­paa huonom­paan ase­maan — ja tässä keskustelus­sa sil­lä ei ollutkaan mielestäsi saman­laista merk­i­tys­tä. Se, että ilmoitet­tu moti­ivi ei enää toisen aiheen kohdal­la päde, herät­tää tietenkin epäi­lyk­sen, että todel­liset moti­iv­it ovatkin mui­ta kuin ilmoitet­tu­ja. Tästä huoli­mat­ta en pidä hyvänä ihmis­ten loukkaamista, ja olisin voin­ut esit­tää asiani rakentavammin.

  171. Samuli Saarel­ma:

    Eniten päivähoitoa tarvit­se­vat van­hem­mat, jot­ka käyvät molem­mat töissä.

    Minus­ta päivähoito tulisi nähdä ensisi­jais­es­ti las­ten tarpei­den täyt­tämisenä — ei van­hempi­en. Lap­si ei voi vali­ta van­hempiaan, ja hänen eli­nolo­jen­sa tulisi mah­dol­lisim­man vähän riip­pua siitä, että yhteiskun­ta halu­aa koulut­taa hult­tioalko­holis­tiäi­tiä viemäl­lä tältä etuuk­sia, joi­ta tämän kat­so­taan käyt­tävän väärin.

  172. Sori Osmo.
    Olin jo ehtinyt päät­tää, etten vihre­itä enää äänestä (yli 20 vuo­den jäl­keen). Tun­tu­i­v­at ole­van niin tuuliajolla.
    Sit­ten sinä tulit tar­jolle. Ehkä sittenkin…
    Ja nyt Uusi Suo­mi ja jel­lona! Tuo sin­un puolueesi taitaa olla ihan täysin hukassa.

  173. Käsit­tämätön val­in­ta tosi­aan tämä Suomilei­jona kuvaa­maan suvait­se­vaisu­u­den ja avoimuu­den uut­ta Suomea. 

    Vaaku­na sym­bol­isoi vihol­lisen murskaamista. Mat­ti Klin­gen mukaan lei­jo­nan jalkoi­hin jäävä käyrä sapeli kuu­luu mon­goleille ja mah­dol­lis­es­ti myös turkki­laisille eli kansakun­nille, jot­ka 1500-luvul­la koet­ti­in uhkana.

    Toinen asia on sit­ten verkkole­hti Uuden Suomen nimen omimi­nen poli­it­tiseen käyt­töön. Laiton­ta­han se ei ole, kuten Her­lin väit­tää, mut­ta mautonta. 

    Luovu­us ei ole nyt vihreis­sä ollut kukkeimmillaan.

  174. Otan­pa tois­taisek­si takaisin tuon, etteikö uuden Suomen käyt­tö tässä yhtey­dessä voisikin olla laitonta. 

    Tavaramerk­ki Uusi Suo­mi onkin suo­jat­tu myös viestin­nän ja main­on­nan osalta laa­jasti, ei vain verkko­me­di­an nimenä. 

    Nyt teille otti ohraleipä, jos Her­lin alkaa käy­dä oikeut­ta ja saat­te hyvässä lykyssä kovat kor­vaus­vaa­teet niskaanne. Her­lin­il­lä on niin paljon mas­sia, että ei pelkää lähteä käräjille, vaik­ka tapaus ei olisi ihan selvä.

  175. Saara:

    Minus­ta päivähoito tulisi nähdä ensisi­jais­es­ti las­ten tarpei­den täyt­tämisenä – ei vanhempien. 

    No, olemme sit­ten eri mieltä asi­as­ta. Kuten jo kir­joitin, alle kouluikäi­nen lap­si ei tarvitse kokopäiväistä kodin ulkop­uolista hoitoa. Tätä tarvi­taan vain siihen, että van­hem­mat voivat käy­dä kokopäivä­työssä. Jos pystyt perustele­maan min­ulle, mikä lapsen tarve täyt­tyy kokopäivähoidol­la muu­ta­man tun­nin päivit­täiseen ker­ho­het­keen ver­rat­tuna, olen valmis muut­ta­maan kantaani.

    Itse olen melkein ennem­minkin päin­vas­taista mieltä. Pienen lapsen kannal­ta olisi parem­pi, että hän olisi van­hempansa kanssa pääosan ajas­ta ja kokopäiväi­nen päivähoito on järkevää vain sik­si, että se mah­dol­lis­taa van­hempi­en työssäkäyn­nin ja sitä kaut­ta parem­man mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin per­heelle ja sitä kaut­ta myös lapselle (per­heel­lä varaa asua rikkaam­mal­la alueel­la ja sitä kaut­ta lapsel­la parem­man sosi­aalisen luokan lap­sista muo­dos­tu­va kaveripiiri). 

    Alko­holis­ti­van­hempi­in vetoami­nen on tässä minus­ta red her­ring, kos­ka kaikille lap­sille taat­ta­van kokopäivähoidon käyt­tämi­nen täl­lais­ten poikkeuk­sel­lis­ten ongel­mat­a­pausten hoita­miseen on erit­täi­ni kallis tapa.

  176. Eli­na:

    Otan­pa tois­taisek­si takaisin tuon, etteikö uuden Suomen käyt­tö tässä yhtey­dessä voisikin olla laitonta.

    Tavaramerk­ki Uusi Suo­mi onkin suo­jat­tu myös viestin­nän ja main­on­nan osalta laa­jasti, ei vain verkko­me­di­an nimenä. 

    Infor­maa­tio-oikeu­den emer­i­tus­pro­fes­sori Kemp­pinen näyt­täisi ole­van kanssasi samoil­la lin­joil­la, siis että se on sekä laiton­ta eit­tä mautonta:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/12/kissalan-tytot.html

    Sinän­sä sil­lä ei nähdäk­seni ole oikeas­t­aan merk­i­tys­tä, onko tuo Uusi Suo­mi “suo­jat­tu”, eli rek­isteröi­ty, vai ei (kiis­tat­ta Uusi Suo­mi on vaki­in­runut tavaramerk­ki). Olen­naista on kaiketi se, onko tuos­sa sekoit­tumisen vaara. Jel­lon­al­la tietysti on sit­ten vielä omat pykälänsä.

    No, ainakin saadaan julk­isu­ut­ta. Eri asia on tietenkin se, onko tuol­lainen julk­isu­us kovin tavoiteltavaa vaal­i­työssä. Olisi mukavaa, jos keski­tyt­täisi­in asioi­hin tuol­laisen pelleilyn sijaan.

    Kari

  177. Aika uhkarohkea pelili­ike Vihreiltä tosi­aan. Mut­ta tätä on poli­ti­ik­ka. Herät­tivät ainakin kas­apäin huomiota.

    Sym­bol­ien merk­i­tyk­set ovat har­voin kiveen hakat­tu­ja. Jos Vihreät sitou­tu­isi­vat Suomilei­jon­aansa pitkäk­si ajak­si, ja saisi­vat sen merk­i­tyk­siä ajan myötä muokat­tua ratkai­sev­asti myön­teiseen suun­taan, pitäisin ideaa lois­ta­vana. Teko toimisi sil­loin erään­laise­na rasistien aseis­tari­isun­tana. Mut­ta pahoin pelkään, että lei­jon­al­la rat­sas­t­a­mi­nen jää lyhyek­si mainostempuksi.

    Sopii toivoa, ettei sano­jen “uusi Suo­mi” käyt­töä ole mah­dol­lista rajoit­taa ihan niin laa­jasti kuin Her­lin väit­tää. Nämä tavaramerkkien suo­jauk­set ja niiden mus­ta­sukkainen var­tioin­ti saa­vat joskus aika nau­ret­tavia mit­ta­suhtei­ta — esimerkkinä taan­noinen kohu siitä, kuin­ka Deutche Telekom yrit­ti rek­isteröidä itselleen magen­ta-värin yksi­noikeudel­la. Joku raja sentään!

  178. Onhan noi­ta väre­jä rek­isteröi­ty. Muun muas­sa Faz­erin sin­istä värisävyä ei saa käyt­tää muis­sa suklaissa. 

    Juridises­sa mielessä on tosi­aan sama onko tavaramerk­ki vaki­in­tunut vai rek­isteröi­ty. Rek­isteröin­nil­lä vain vält­tää sen mah­dol­lisen todis­telun siitä, että merk­ki on vakiintunut. 

    Ihan kuten suulli­nen sopimus on oikeu­den edessä yhtä pätevä kuin kir­jalli­nenkin. Suullisen sopimuk­sen toteen­näyt­tö vain voi olla hankalaa.

    Vihrei­den kam­pan­jatun­nus ei ole Uusi Suo­mi, vaan uusi Suo­mi. En tiedä riit­tääkö tämä tuo­maan tarvit­tavaa erot­tuvu­ut­ta verkkole­hden logoon. N. Her­lin on ottanut esi­in nimeno­maan sen, että on mah­dol­lista mieltää Uusi Suo­mi vihrei­den kam­pan­jan osak­si ja sitä hän ei tietenkään halua. 

    Mie­lenki­in­toista, miten tässä käy. 

    Suomen vaaku­nan käyt­töoikeus on hyvinkin rajat­tu val­ti­ol­lise­na sym­bol­i­na. Tun­tuu kum­malliselta, että lupa on herunut puolueelle. Mut­ta kai tämä asia nyt on kun­nos­sa, tietääkö Osmo?

  179. Jos joku rek­isteröi yri­tyk­sen nimeltä Puh­das Vesi, se ei tarkoi­ta, etteikö kukaan muu saisi väit­tää myymään­sä vet­tä puh­taak­si. Se, että vihreät tavoit­tel­e­vat vaa­likam­pan­jas­saan uut­ta Suomea, ei voi louka­ta Uuden Suomen oikeuk­sia, mut­ta tuos­ta julis­teesta voi olla mon­ta mieltä.
    Jos vaatii eril­listä lupaa käyt­tää vaaku­naa, sil­loin kai myös lipun käyt­tö vaal­i­main­ok­ses­sa pitäisi olla kielletty.
    Saako lipun kuitenkin maala­ta pos­keen­sa kun menee futismaaotteluun?

  180. Tot­ta, onhan vaal­i­main­ok­sis­sa useinkin Suomen lippu. 

    Yksi­tyisessä tavaramerkissä ei saa käyt­tää Suomen vaaku­naa tai lip­pua ilman lupaa, mut­ta ilmeis­es­ti puolueen kam­pan­jatun­nuk­set eivät rin­nas­tu tähän.

    Karin linkit­tämä infor­maa­tio-oikeu­den emer­i­tus­pro­fes­sori Kemp­pinen on kyl­lä tästä eri mieltä. En äkkipäätä saanut kyl­lä perusteluista selvää.

  181. Kyl­lä minäkin ymmär­rän ja hyväksyn, etteivät muut lehdet saa ottaa Uusi Suo­mi ‑nimeä. Mut­ta kyl­lä samo­ja sano­ja pitää voi­da käyt­tää muis­sa yhteyk­sis­sä kuin lehden nimenä. T‑Mobilehan yrit­ti estää omas­taan täysin poikkeav­ienkin toimi­alo­jen yri­tyk­siä käyt­tämästä magen­taa väriä logois­saan (mm. hol­lan­ti­lainen radiokana­va Slam FM).

    Vihrei­den Suomilei­jona ei tai­da olla täs­mälleen saman­lainen kuin Suomen vaaku­nas­sa, mil­lä vält­tynee käyttöoikeuskiistoilta.

  182. Eli­na:

    Vihrei­den kam­pan­jatun­nus ei ole Uusi Suo­mi, vaan uusi Suomi.

    Kyl­lä ainakin 6.12. Hesarin koko­sivun ilmoituk­ses­sa lei­jo­nan alla keskel­lä sivua on nimeno­man “Uusi Suo­mi”, ei “uusi Suo­mi”. Samoin näköjään http://www.vihreät.fi.

  183. Osmo Soin­in­vaara:

    Jos joku rek­isteröi yri­tyk­sen nimeltä Puh­das Vesi, se ei tarkoi­ta, etteikö kukaan muu saisi väit­tää myymään­sä vet­tä puh­taak­si. Se, että vihreät tavoit­tel­e­vat vaa­likam­pan­jas­saan uut­ta Suomea, ei voi louka­ta Uuden Suomen oikeuk­sia, mut­ta tuos­ta julis­teesta voi olla mon­ta mieltä. 

    Tietenkin näin, mut­ta kyl­lä min­un nähdäk­seni tässä asi­as­sa on mah­dol­lista puoltaa toisen­lais­takin tulk­in­taa. Uuden Suomen verkkopalvelus­sa esimerkik­si on varsin paljon poli­ti­ikkaa käsit­tele­viä artikkelei­ta ja “poli­it­tisia” blo­ge­ja. Voidaan pitää perustel­tuna, että nimen asso­sioimi­nen tiet­tyyn puolueeseen liit­tyväk­si heiken­tää esimerkik­si näi­hin liit­tyvän toimin­nan uskottavuutta.

    Kat­so, esim.:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotanmyrkkyoppi

    Jos vaatii eril­listä lupaa käyt­tää vaaku­naa, sil­loin kai myös lipun käyt­tö vaal­i­main­ok­ses­sa pitäisi olla kielletty.
    Saako lipun kuitenkin maala­ta pos­keen­sa kun menee futismaaotteluun? 

    Tässä kai olen­nainen kysymys on se, että voiko vaaku­nan käyt­tämi­nen johtaa sel­l­aiseen mieliku­vaan, että kyseessä on Suomen val­tion kamp­pa­ni­as­ta (tms.). Pos­keen maala­tus­sa sinili­pus­sa tuskin on täl­laista sekaan­tu­misen vaaraa, mut­ta val­ton viral­lisen vaaku­nan käytössä saat­taa hyvinkin olla. Tulkinnanvaraista.

    Kari

  184. Karin linkit­tämä infor­maa­tio-oikeu­den emer­i­tus­pro­fes­sori Kemp­pinen on kyl­lä tästä eri mieltä. En äkkipäätä saanut kyl­lä perusteluista selvää.

    Eiköhän siinä lain­mukaisu­uskysymyk­sessä Kemp­pinen ole vain moraalisen närkästyk­sen val­las­sa esit­tänyt blogimerk­in­tänä lausun­non jota ei virkavas­tu­ul­la tuo­ma­ri­na esittäisi.

    Eri tavar­alu­okas­sa saa käyt­tää samaa nimeä uudelleen, kos­ka Tavaramerkki­lain tarkoit­ta­maa sekaan­nuk­sen vaaraa ei ole. Sik­si Suomes­sa saa esim. myy­dä sekä Karhu-olut­ta että Karhu-lenkki­tossu­ja. Jos Vihreät oli­si­vat nimen­neet sanomale­hden Uudek­si Suomek­si, *se* olisi ollut lain vastaista.

    Lisäk­si laki puhuu tavaramerkkien käytöstä nimeno­maan elinkeino­toimin­nas­sa, poli­it­tista kam­pan­jaa tuskin las­ke­taan semmoiseksi.

    Ja vielä, oikeuskäytän­nön mukaan yleis­nimet naut­ti­vat tavaramerkkeinä käytet­tynä vähäisem­pää suo­jaa. Uusi Suo­mi tavaramerkkinä ei voi vaa­tia että sana ‘uusi’ olisi aina kor­vat­ta­va vaik­ka sanal­la ‘uuden­lainen’ tai ‘mod­erni’ kun halu­taan puhua van­han Suomen vas­tako­hdas­ta. Sil­lä taval­la yleiskie­len sano­ja ei voi monopolisoida.

  185. Osmo:

    pekka. Virke aloite­taan aina isol­la kirjaimella. 

    En nyt viitan­nut Hesarin ilmoituk­sen “leipätek­stin” virkkeisi­in (jois­sa Uusi Suo­mi on kaikissa virk­keen alus­sa), vaan vihreän lei­jo­nan “kuvatek­sti­in”.

    Kaipa tuo­ta kuvatek­stiäkin voi pitää jonkin­laise­na otsikkona ja puo­lus­tel­la isoa alkukir­jain­ta sil­lä, mut­ta jos Vihreät olisi oikeasti halun­nut korostaa, että kyse ei ole tavaramerkkilo­ukkauk­ses­ta, olisi tuos­sa Hesarin main­ok­ses­sa voin­ut olla edes näön vuok­si vaik­ka yksi “uusi Suo­mi”, vaik­ka siinä lei­jo­nan alla.

  186. Osmo, virk­keessä on myös aina predikaat­ti. Sitä ei tuos­sa Vihrei­den verkko­sivul­la ole, joten kyse ei selvästikään ole virk­keestä. Sitä voi tietenkin pitää otsikkona, johon pätee sama kuin virk­keeseen, mil­lä perus­teel­la iso alkukir­jain on perusteltavis­sa, vaik­ka sanois­ikin käytet­tävän ter­min ole­van pienel­lä kirjoitettava.

    Olen Karin kanssa samaa mieltä, että tuos­ta poli­it­tisen puolueen isku­lauseesta tulee selvä assosi­aa­tio paljon poli­it­tisia blo­ge­ja sisältävään Uusi Suo­mi ‑lehteen. En ihmettele, että Her­lin on tästä nyreissään.

  187. “pekka. Virke aloite­taan aina isol­la kirjaimella.”

    Tässä on taha­ton­ta tai tahal­lista komi­ikkaa. Main­os­toimis­tot ja main­oslauseet, muuten, nou­dat­ta­vat kieliop­pia vain sattumalta.

    Kam­pan­ja sinän­sä on mil­teipä nerokas, mis­tä todis­taa sekin, että siitä keskustel­laan tääl­lä ja kym­menis­sä muis­sa blo­geis­sa ja koh­ta muual­la mediassa.

    Ei porukalle jää keskustelus­ta mieleen mietinnät mah­dol­li­sista oikeudel­li­sista kiemuroista vaan epäilys siitä, voisiko Vihreät sit­tenkin olla isän­maalli­nen puolue. 

    Koke­muk­seni mukaan tuskin voivat. Isän­maal­lisu­us on keskimäärin noin viiden­nen luokan kysymys. Mut­ta väliäkö sillä! 

    Ja voihan puolue myös muut­taa itseään vaalikampanjoilla.

    Kam­pan­jan main­oslause, jos siitä nyt jotain pitää sanoa, on ilmeis­es­ti lain­vas­tainen, kun ker­ran Kemp­pinen niin sanoo. Eli hyvässä lykyssä riita saadaan pysymään medi­as­sa viikko­tolkul­la tai sit­ten saadaan isot otsikot, kun oikeus sen kieltää. Ja eikähön sit­ten valiteta? 

    Että Her­linkö määrää uud­es­ta Suomesta?!

  188. Ehkä olisi vihreiltä ollut kyl­lä ove­lam­paa kir­joit­taa sana uusi vaal­i­main­ok­seen pienel­lä, mut­ta kyl­lä tämä toim­inta min­un siu­nauk­seni silti saa. Rahapi­ir­it ovat mielestäni keskimäärin eri jengiä kuin vihreät, johon tämä kohu tuo vielä vahvis­tus­ta. Ihme kyl­lä kun Hesaria ei ottanut aivoon sanan­va­pauslei­jo­nan “lainaami­nen” vihrei­den vaal­i­main­ok­ses­sa. Mikä muuten on verkkole­hti Uusi Suo­mi? Olen kyseisel­lä sivus­tol­la joskus tain­nut käy­dä, mut­ta en näe siel­lä tarvet­ta enää ainakaan use­am­min vierail­la, sil­lä niin alatyylistä kom­men­toin­tia Hesari uuti­soi Uusi Suo­mi nimen omis­ta­jan Niklas Her­lin­in käyttäneen.

  189. haus­ka kam­pan­ja virheiltä ja var­masti tun­tei­ta herät­tävä détourne­ment. oudol­ta kuu­lostaa että sana­parin uusi Suo­mi käyt­töoikeus olisi yksi­no­maan Niklas Her­lin­il­lä. Ihan kaikkea ei sen­tään voi ostaa.

    Vaik­ka eihän sitä tiedä. Näin IPR:stä puhut­taes­sa muis­tu­isi mieleen, että briteis­sä jopa “Lon­too 2012” samoin kuin monien sen muun­nok­sien käyt­tämi­nen olisi tiukasti säädelty.

  190. Estet­tis­es­ti vihrei­den lei­jon­akam­pan­ja on kam­mot­ta­va. Miel­ley­htymien tasol­la pyritään ilmeis­es­ti luo­maan vas­takkainaset­telua per­sui­hin, jot­ka ovat pait­si tun­net­tu­ja suomilei­jon­al­o­gon käyt­täjiä myös Uuden Suomen keskuste­lut ja blog­it val­lan­nut­ta porukkaa. Näin se nykyään menee, kokoomuskin on työväenpuolue.

    Main­os­toimis­tot ovat tehneet poli­ti­ikas­ta pelleilyä ja täl­laiset facelift-oper­aa­tiot langet­ta­vat var­jon­sa aivan asial­lis­tenkin poli­itikko­jen harteille. Vihrei­den viesti on main­ok­sen perus­teel­la tulkit­tavis­sa niin, että suo­mi kuu­luu suomenkielisille suo­ma­laisille myös koulutet­tu­jen kaupunki­lais­ten mielestä ja human­is­titkin ovat valmi­ita esim. näin itsenäisyyspäivän kun­ni­ak­si ver­estämään tais­telu­am­munta­muis­to­ja int­tikaverei­den kanssa. Eli good­bye nyn­ny­puolueelle, ja ter­ve­tu­loa maskuli­iniset arvot ja honkien humina.

    Tässä vaal­i­to­hi­nas­sa kan­nat­taa kulkea valit­tu polku lop­pu­un. Kam­pan­jan pönkit­tämi­nen onnis­tunee armei­jan maastopukuku­osil­la, joka käytän­nössä on jo tei­dän — vihreä ja isän­maalli­nen. Vaa­likahvien sijaan SA-INTin sop­patykeistä hernekeit­toa, ja joku nät­ti nais­puo­li­nen varus­mies kan­nat­taa mak­saa otta­maan tuo vihreä lei­jona isona tatuointi­na olka­päähän. Kolin kansal­lis­maise­maku­via uno­hta­mat­ta. Niin, ja Markus Drake kan­nat­taa kus­tan­taa puolueen rahoil­la jon­nekin kauko­maa­han seu­raavak­si puolek­si vuodeksi.

  191. Kemp­pinen näköjään jatkaa aiheesta:
    http://kemppinen.blogspot.com/2010/12/naissa-merkeissa.html

    Itse olen edelleen samal­la kan­nal­la, jol­la olen ollut tämän asian suh­teen alus­ta asti: kysymys on sekä moraalis­es­ti (=miten lain­säädän­nön tulisi olla) että juridis­es­ti (=miten lain­säädän­tö ja sen toteu­tus tässä tapauk­ses­sa tosial­lis­es­ti tapah­tuu) ns. rajat­a­paus. Voidaan minus­ta perustel­lusti pää­tyä eri ratkaisui­hin, sekä Uuden Suomen että vaaku­nan tapauksessa.

    Tämän voi tulki­ta mm. niin, että minus­ta nykyi­nen lain­säädän­tö on tältä osin varsin hyvin toteutettu.

    Kari

  192. Panu Laturi ker­too, että juris­tit ovat näyt­täneet vihreää val­oa slo­ganille nimeno­maan sen takia, että sana­paria uusi Suo­mi ei käytetä erisnimenä. 

    Kuitenkin Vihreän Lan­gan sivuil­la sitä käytetään, jos ei varsi­nais­es­ti eris­ni­menä, niin erisnimenomaisesti: 

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-otti-is%C3%A4nmaallisen-symbolin-vaaliaseeksi

    Kaikkein olen­nais­in­ta ei käsit­tääk­seni juridis­esa mielessä ole tämä eris­ni­mi ver­sus kak­si yleiskie­len sanaa peräkkäin, vaan käyt­tö­tarkoi­tus ja konteksti. 

    On tot­ta kuten Mikko Kivi­ran­ta sanoo, että tavaramerkki­la­ki on kum­munnut tarpeesta säädel­lä elinkeinotoimintaa. 

    On kuitenkin ajateltavis­sa, että puolueen markki­noin­ti on rin­nastet­tavis­sa em. käsit­teeseen. Näin mm. Kemp­pinen ajattelee. 

    Ennakko­ta­pauk­sis­sa ei ole edes tarvit­tu täysin samaa sana­paria tuomion nap­sah­tamisek­si. Maskun kalus­te­ta­lo käyt­ti taan­noin main­oslauset­ta “hul­lut ale päivät”. Tästä älähti Stock­mann, joka kat­soi, että ilmaisu “hul­lut päivät” on vaki­in­tunut hei­dän käytössään. Vaik­ka sana­parin väli­in oli ujutet­tu sana “ale”, niin käräjäoikeus langet­ti Maskulle sakot. 

    Tässä tapauk­ses­sa on tietysti merkit­tävää, että kil­pailu­a­reena oli yhteinen huonekalu­jen osalta.

  193. Osmo:

    lasse, Min­ul­la on uudel­la­maal­la hyvä ehdokas suositeltavak­si, mut­ta huo­masin juuri, ettei hän ole vielä julkaissut ehdokkuuttaan.

    Eilen STT julka­isi seu­raa­van uutisen:
    “Kir­joit­tanut STT 15.01.2011 14:57
    Pro­fes­sori ja köy­hyys­tutk­i­ja Heik­ki Hiil­amo on päät­tänyt lähteä mukaan eduskun­tavaa­lik­il­paan. Vihrei­den mukaan Hiil­amo läh­tee ehdolle Uuden­maan vaalipiiristä.”

    Jos ulkop­uo­li­nen saa arva­ta, niin Hiil­amo on tuo mar­rasku­us­sa mainit­se­masi ehdokas Uudellamaalla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.