Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2010

Töö­lön pysäköintihalli

Herä­si kysy­mys, että jos ker­ran lai­te­taan hal­li, eikö sii­hen voi­si teh­dä kol­man­nen­kin ker­rok­sen, jol­loin pasik­ka­mää­rä nousi­si 600:sta 850:een. Tätä voi hyvin har­ki­ta, jos samal­la pää­te­tään, että paik­ko­ja pois­te­taan maan pääl­tä. Tar­pei­ta on: oli­si ihan kiva vapaut­taa Töö­lön­to­ri autoil­ta ihmi­sil­le. Tope­liuk­sen­ka­dun ratik­ka ja suun­ni­tel­lut pyö­rä­tiet vie­vät pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Minä haluai­sin alu­eel­le poh­jois-ete­lä­suun­tai­sen piha­ka­dun, jos­ta tuli­si rau­hai­sa reit­ti jalan­kul­ki­joil­le.  Pyy­sin pöydälle.

Minä olen yleen­sä vas­tus­ta­nut pysä­köin­ti­paik­ko­jen lisäys­tä, koska

a)      työ­paik­ka­lii­ken­teel­le ei pidä antaa park­ki­paik­ko­ja, jot­tei katu­verk­ko ruuhkautuisi.

b)      kal­lii­ta paik­ko­ja asui­na­lueil­le, kos­ka on vää­rin pakot­taa asuk­kaat osta­maan kal­lii­ta paik­ko­ja enem­män kuin nämä halua­vat ostaa tai jos pai­kat ovat maan­pääl­lä, ne pilaa­vat alu­een käy­tet­tä­vyyt­tä ja estetiikkaa.

Sitä vas­taan minul­le ei ole, että asui­na­lueil­la sinän­sä on auto­paik­ko­ja, jos mak­sa­ja löy­tyy ja jos autot eivät vie tilaa. Jos pai­kat ovat maan alla ja mak­sa­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta, kum­pi­kaan vas­tus­ta­va argu­ment­ti ei päde.

Kuus­mie­hen­tien joukkoliikennekatu

Ole­mas­sa ole­van kadun vie­reen raken­ne­taan eril­li­nen bussikatu/ratikkaväylä Joke­ri 2:lle. Nykyis­tä Kuus­mie­hen­tie­tä ei halu­ta käyt­tää, kos­ka se ei kes­täi­si bus­sien pai­noa ja kos­ka bus­sit ja ton­til­lea­jo­ka­tu eivät oikein sovi ryt­mil­tään toisiinsa.

Tan­ko­vai­nion asemakaava

Nykyi­sin teh­dään hyvän­lai­sia kaa­vo­ja, pal­jon huo­lel­li­sem­min suun­ni­tel­tu­ja kuin ennen.  Koh­ta­lai­sen tiivistä.

ker­ros­ta­lo­ja 8950 k‑m2. Kort­te­li­te­hok­kuus noin 0,72

asuin­pien­ta­lot 8950 k‑m2, tehok­kuus 0,53

Eril­lis­pien­ta­lo­ja 7360 , tehok­kuus 0,36

Ker­ros­ta­loa­sun­to­jen mini­mi­kes­ki­ko­ko 55 neliö­tä, vähin­tään kol­man­nes vähin­tään kol­mioi­ta, asuin­pien­ta­lois­sa kes­ki­ko­ko vähin­tään 90 neliö­tä. Oma­ko­ti­ta­lois­ta tulee tie­tys­ti vähän isompia.

Täl­lä tehok­kuu­del­la suun­nil­leen tul­ta­neen Öster­sun­dom tekemään.

Kai­ta­lah­den­tien ete­lä­osan ase­ma­kaa­van muutosehdotus

Aika iso lah­joi­tus annet­tiin ton­ti­no­mis­ta­jil­le. Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta tul­laan raken­ta­maan var­sin tehok­kaas­ti. Tämä on van­haa oma­ko­tia­luet­ta, eikä sen muut­ta­mi­nen ker­ros­ta­loa­lu­eek­si ole ollut edes harkinnassa.

35 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2010”

  1. Jos pysä­köin­ti­paik­ko­ja voi­daan vähen­tää, aina­kin kaik­ki vino­py­sä­köin­ti­pai­kat pitäi­si hetim­mi­ten pois­taa t.s. palaut­taa nor­maa­lik­si kadun­var­si­py­sä­köin­nik­si. Vino­py­sä­köin­ti ei vain sovi kadun var­teen, pysä­köin­ti­pai­kal­le ehkä.

  2. OS: “Minä haluai­sin alu­eel­le poh­jois-ete­lä­suun­tai­sen piha­ka­dun, jos­ta tuli­si rau­hai­sa reit­ti jalankulkijoille.”

    Töö­lön­to­rin­ka­tu, tiet­ty. Töö­lön­to­ri on muu­ten­kin sym­paat­ti­nen ja ihmi­sen mit­ta­kaa­vaan raken­net­tu, kool­taan kai jotain kol­mas­osa Haka­nie­men toris­ta ja mur­to-osa jos koko aukio huo­mioi­daan. Orien­taa­tio kesän ilta-aurin­koon on mukava.

    Pysä­köin­ti­luo­lien käyt­tö pelk­kään pysä­köin­tiin on tuh­laus­ta, sin­ne kan­nat­taa lait­taa muu­ta­kin varas­to­ti­laa kuten fil­la­rien tal­vi­säi­ly­tys­tä, Itel­lan auto­ma­ti­soi­tu paket­tien­ja­ko­pis­te yms. Jos pihat ovat ahtai­ta, por­tit han­ka­lia tai hie­no fil­la­ri hou­kut­te­lee var­kai­ta on käte­väm­pää säi­lyt­tää sitä park­ki­luo­las­sa jos sel­lai­nen sat­tuu vie­res­sä olemaan.

    Niin, ja luo­lat pitää ehdot­to­mas­ti integroi­da jul­ki­seen lii­ken­tee­seen eli varauk­set Pisa­raan ja Töö­lön met­roon jot­ta työ­kei­kal­ta tul­les­sa voi jät­tää auton hal­liin ja käy­dä asioi­mas­sa julkisilla.

  3. Osmo: “…oli­si ihan kiva vapaut­taa Töö­lön­to­ri autoil­ta ihmisille…”

    Herää kysy­mys mik­si? Mik­si tori pitäi­si vapaut­taa ihmis­ten autois­ta? Sinän­sä hvyä idea, mut­ta toril­le pitää löy­tää muu­ta käyt­töä, jos se ei ole parkkipaikka.

    Hel­sin­gis­sä ei ole yhtään toi­mi­vaa, edes kesäl­lä toi­mi­vaa toria sen perin­tei­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä. Lähin ympä­ri­vuo­ti­nen on Turus­sa. Hel­sin­gin kaup­pa­to­ri on ihan kiva, mut­ta se ei ole tori, jol­la alu­een tuot­ta­jat kil­pai­le­vat elin­tar­vik­kei­den laadulla. 

    Töö­lön tori on hie­man syr­jäs­sä, joten en ole var­ma sen veto­voi­mas­ta. Toi­mi­via tore­ja on lähem­pä­nä­kin, esi­mer­kik­si Tam­mi­saa­res­sa. Se on vain pari ker­taa vii­kos­sa. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta kokeil­la oike­aa toria Töö­lös­sä esi­mer­kik­si ker­ran viikossa?

    Kuusi­mie­hen­tie­tä ymmär­rän yhä vähem­män. Täy­si huk­kaan hei­tet­tyä rahaa. Teh­kää spå­raa edes mtri tuol­la summalla.

    Tan­ko­vai­nio kuu­luu samaan luok­kaan. En ymmär­rä ker­ros­ta­lo­jen tekoa “ruu­tu­kaa­van” ulko­puo­lel­le. Vain spur­gut asu­vat muu­al­la Euroo­pas­sa ker­ros­ta­lois­sa kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­la. Onko Suo­mi muut­tu­mas­sa spur­gu­jen yhteiskunnaksi?

  4. Töö­lön­to­ri on tosi­aan nykyi­sel­lään aika masen­ta­va näky. Kai ne pel­ti­leh­mät voi­si­vat lai­dun­taa jos­sa­kin vähem­män­kin pra­meal­la paikalla. 

    Eikö­hän toril­le­kin syn­ny riit­tä­väs­ti jär­ke­vää käyt­töä heti kun autot katoavat.

  5. Pysä­köin­ti­luo­lien käyt­tö pelk­kään pysä­köin­tiin on tuh­laus­ta, sin­ne kan­nat­taa lait­taa muu­ta­kin varas­to­ti­laa kuten fil­la­rien tal­vi­säi­ly­tys­tä, Itel­lan auto­ma­ti­soi­tu paket­tien­ja­ko­pis­te yms. Jos pihat ovat ahtai­ta, por­tit han­ka­lia tai hie­no fil­la­ri hou­kut­te­lee var­kai­ta on käte­väm­pää säi­lyt­tää sitä park­ki­luo­las­sa jos sel­lai­nen sat­tuu vie­res­sä olemaan.

    Niin, ja luo­lat pitää ehdot­to­mas­ti integroi­da jul­ki­seen lii­ken­tee­seen eli varauk­set Pisa­raan ja Töö­lön met­roon jot­ta työ­kei­kal­ta tul­les­sa voi jät­tää auton hal­liin ja käy­dä asioi­mas­sa julkisilla.

    Yksin­ker­tai­ses­ti kan­na­tan! Toi­vot­ta­vas­ti täl­lai­nen ajat­te­lu voi­si löy­tää laa­jem­paa­kin kohdetta.

  6. Herää kysy­mys mik­si? Mik­si tori pitäi­si vapaut­taa ihmis­ten autois­ta? Sinän­sä hvyä idea, mut­ta toril­le pitää löy­tää muu­ta käyt­töä, jos se ei ole parkkipaikka.

    Torin reu­nal­la asu­nee­na väit­täi­sin torin ja torin lai­to­jen n. 20–30 pysä­köin­ti­pai­kan muo­dos­tu­van puo­lik­si asu­kas­py­sä­köin­nis­tä ja puo­let toril­la asioi­vien autois­ta. Lisäk­si tie­tys­ti tori­kaup­pi­aat pysä­köi­vät myös auton­sa alueella.

    Töö­lön tori on aivan fan­tas­ti­nen paik­ka, mut­ta sen elä­män­lan­ka on aika ohut. Jäte­tään nyt ihan vaan rau­haan tämä tori ideo­lo­gi­sil­ta uudel­leen­jär­jes­te­lyil­tä. Torin pitää toi­mia myös hie­man huo­nom­mal­la kelil­lä, ellei sit­ten tori­kaup­piai­ta halu­ta elät­tää kau­pun­gin varois­ta sen suu­rim­man osaa vuotta.

  7. Tule­van pysä­köin­ti­lai­tok­sen naa­pu­ris­sa asu­va­na, mut­ta auto­paik­kaa kai­paa­mat­to­ma­na tämä asia kiin­nos­taa kovas­ti. Lähi­kort­te­leis­sa (ns. Care­lia-kort­te­li, jos­sa herä­tel­lään myös uudel­leen hen­kiin kort­te­li­pi­ha-aja­tus­ta) asi­aa seu­ra­taan tii­viis­ti, onhan väläy­tel­ty myös mah­dol­li­suut­ta, että pysä­köin­ti­lai­tok­sen yksi sisään­käyn­ti tuli­si kort­te­lin alueelle.

    Alu­eel­la on akuut­ti pysä­köin­ti­paik­ka­pu­la ja var­sin­kin Sta­dio­nin tapah­tu­mien aika­na autot val­loit­ta­vat myös jal­ka­käy­tä­vät (ilmei­ses­ti park­ki­sak­ko on hal­pa hin­ta lyhyes­tä käve­ly­mat­kas­ta). Eten­kin pit­kä­ai­kais­säi­ly­tyk­sen paik­ko­ja kai­va­taan, sil­lä kaik­ki töö­lö­läi­set auto­no­mis­ta­jat eivät suin­kaan käy­tä auto­jaan päi­vit­täin; tämän havait­si erin­omai­sen hyvin vii­me tal­ve­na, jol­loin Töö­lön­ka­tu oli täyn­nä lumi­val­lei­hin hau­tau­tu­nei­ta seisokkeja.

    Mut­ta jos ja kun pysä­köin­ti­lai­tos raken­ne­taan, täy­tyy ottaa huo­mioon, että jo täl­lä het­kel­lä jalan­kul­ki­joi­den (saa­tik­ka pyö­räi­li­jöi­den!) tur­val­li­suus on nyky­lii­ken­ne­mää­räl­lä uhat­tu­na. Vaik­ka Töö­lön­ka­dul­la on nopeus­ra­joi­tus 30 km/h Rune­ber­gin­ka­dun ris­teyk­ses­tä kes­kus­taan päin, sitä nou­dat­taa todel­la har­va autoi­li­ja. Reit­ti on eten­kin ammat­ti­au­toi­li­joi­den suo­sios­sa, sil­lä Töö­lön­ka­tua ajaen vält­tää käte­väs­ti Man­ner­hei­min­tien valot ja ruuh­kat, eikä näi­tä kii­rei­siä kul­jet­ta­jia nopeus­ra­joi­tuk­set pidät­te­le edes ris­tey­sa­lueil­la. Kun lii­ken­teen mää­rä tulee vie­lä tun­tu­vas­ti lisään­ty­mään pysä­köin­ti­lai­tok­sen ajo­ram­pin sijoit­tues­sa Töö­lön­ka­dun puo­lel­le, ei alu­een asuk­kai­den viih­ty­vyys täs­tä aina­kaan lisään­ny, vaan jalan­kul­ki­jat kär­si­vät auto­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tie­tys­ti voi aja­tel­la, että mitä niil­lä varak­kail­la töö­lö­läis­mum­moil­la on väliä, mut­ta juu­ri tuon kadun­pät­kän jal­ka­käy­tä­viä kävel­lään sin­ne Töö­lön­to­ril­le ja kaup­paan, Fin­nai­rin bus­si­py­sä­kil­le jne.. laa­jal­ta alu­eel­ta. Kun Töö­lön­ka­dun yli Tykis­tön­ka­dun ris­teyk­ses­sä ei pää­se nyt­kään kuin tuu­ril­la, miten tulee käy­mään tule­vai­suu­des­sa lii­ken­teen lisään­tyes­sä? Samaa pät­kää kul­ke­vat myös pie­net Töö­lön ala-asteen oppi­laat, hei­dän­kin tur­val­li­suu­ten­sa tulee ottaa suun­nit­te­lus­sa huomioon.

    Mitä taa­sen tulee Töö­lön­to­riin, auto­jen hää­tä­mi­nen on tuhan­nen taa­lan paik­ka saa­da tori elä­vöi­tet­tyä esim. maa­ti­la­to­rik­si. Lähin oikea tori tosi­aan on Turus­sa, sen maa­lais­ten­ri­veis­tä sopi­si ottaa oppia lähiruokabuumissa.

  8. Torin elä­mää voi­si “tii­vis­tää”. Esi­mer­kik­si Parii­sis­sa monet torit on avoin­na vain tiet­tyi­nä päi­vi­nä. Esim. La ja Ke ruo­kaa, Pe kirp­pa­ri­ka­maa, Su tivo­li yms. amma­tin­har­joit­ta­jia, Ti ja To vaik­ka len­to­park­ki­na. Tämä takai­si kai­kil­le jota­kin. Ei me halu­ta vain auto­ja tai ruo­kaa tai sirkushuveja…

  9. Toki oli­si hie­noa, että Töö­löm­to­ri vapau­tui­si sil­le, mil­le torit on tar­koi­tet­tu, eli mie­le­ni­la­muk­sil­le. Tölö unga socia­lis­ter voi­si siir­tää sin­ne mui­den­kin haa­rao­sa­to­jen­sa vap­pu­toi­min­not. Koko oli­si sopi­va nykyaktiiveille. 

    Vaka­vas­ti puhuen auto­va­paa tila on aina posi­tii­vis­ta. Täs­sä tilas­sa voi­daan toki har­joit­taa kaup­paa, mut­ta ehkä kau­pan har­joit­ta­mi­nen ulkoil­mas­sa ei ole täy­sin nyky­ai­kaa, vaik­ka idea oli­si­kin, että tuot­ta­jat toi­si­vat tuot­teen­sa ja autent­ti­tuu­ten­sa kau­pun­ki­lais­ten ihail­ta­vak­si viikottain. 

    Ken­ties sin­ne voi­si lait­taa vaik­ka­pa pari penk­kiä, muu­ta­man puun ja laa­ti­kon, korok­keen jol­ta ker­toa mie­li­pie­ti­tään. Satoi tai paistoi.

  10. Kim­mol­la on ihan hyvä huo­mio tuos­ta tori­myy­jien pysä­köin­nis­tä, mut­ta mik­sei sitä voi hoi­taa niin että auto on pysä­köi­ty toril­le kojun taak­se tai vaan vara­ta nii­tä erik­seen. Asiak­kai­den pysä­köin­nin kan­nal­ta kiek­ko­pai­kat on pal­jon parem­pi jär­jes­te­ly kuin asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­kat jot­ka tup­paa­vat ole­maan varat­tui­na kel­lon ympä­ri samal­le autol­le. Minus­ta jon­kin­lai­nen pie­ni vihe­ra­lue voi­si olla ihan hyvä siel­lä toril­la, siis sem­moi­nen mis­sä voi istus­kel­la ja syö­dä toril­ta osta­man­sa eväät.

  11. Minus­ta jon­kin­lai­nen pie­ni vihe­ra­lue voi­si olla ihan hyvä siel­lä toril­la, siis sem­moi­nen mis­sä voi istus­kel­la ja syö­dä toril­ta osta­man­sa eväät.

    Why not, sen tak­sia­se­man voi­si hel­pos­ti hää­tää sii­tä kadun var­teen, samoin rati­kan kään­tö­rai­det­ta en tai­da kos­kaan näh­nyt käy­tet­tä­vän. Eikä tuo kiek­ko­paik­ka­kaan meno huo­no aja­tus ole, jos ker­ta asu­kas­pai­kat saa­daan maan alle. 

    Tori­kaup­piai­den ajo­neu­vot on saman­lai­nen tee­ma vähän joka toril­la, enkä tie­dä onko sii­hen mitään vii­sas­ten kiveä, tai pitää­kö edes olla­kaan. Jol­lain tapaa vaan toi­voi­sin autot pois myyn­ti­pis­tei­den välit­tö­mäs­tä lähei­syy­des­tä, sii­hen kun eivät oikein sovi.

  12. @jari

    Torin elä­mää voi­si “tii­vis­tää”. Esi­mer­kik­si Parii­sis­sa monet torit on avoin­na vain tiet­tyi­nä päi­vi­nä. Esim. La ja Ke ruo­kaa, Pe kirp­pa­ri­ka­maa, Su tivo­li yms. amma­tin­har­joit­ta­jia, Ti ja To vaik­ka len­to­park­ki­na. Tämä takai­si kai­kil­le jota­kin. Ei me halu­ta vain auto­ja tai ruo­kaa tai sirkushuveja…

    Tori tai­taa elää aika pit­käl­le vaki­tuis­ten kaup­piai­den ja eri­tyi­ses­ti vaki­tuis­ten asiak­kai­den varas­sa. On erit­täin haas­ta­vaa pitää näin pie­ni tori elos­sa myös tal­vel­la, kun pai­kal­le ei ole saman­lais­ta suur­ta asia­kas­vir­ta kuin vaik­ka kaup­pa­to­ril­le on. 

    Näki­sin ennem­min (vaik­ka en ide­aa­si sinäl­lään vas­tus­taen), että toril­le on taat­ta­va ympä­ri­vuo­ti­nen ihmis- ja tulo­vir­ta, ja sitä kaut­ta kaup­piail­le lei­pä. Ilman sitä ei tule sirkushuvejakaan.

  13. Kim­mo: “On erit­täin haas­ta­vaa pitää näin pie­ni tori elos­sa myös tal­vel­la, kun pai­kal­le ei ole saman­lais­ta suur­ta asia­kas­vir­ta kuin vaik­ka kaup­pa­to­ril­le on.”

    Täy­del­li­ses­sä maa­il­mas­sa sekä Pisa­ra että Töö­lön met­roish toteu­tu­vat, Töö­lön­to­rin alla on “lip­pu­hal­li”, jos­ta läh­tee por­taat sekä juna- että met­roa­se­mil­le ja asia­kas­vir­ta on taattu. 

    Epä­suo­tui­sas­sa ilmas­tos­sa sin­nit­te­le­vän torin sijaan kan­nat­tai­si ottaa mal­lia New Yor­kin Colum­bus Circlen Who­le Foods Mar­ke­tis­ta, sijain­ti tiet­ty torin alla lip­pu­hal­lin sijaan. Maan­pääl­lis­ten osien pitäi­si sit­ten integroi­tua siros­ti ympä­ris­töön­sä, mie­lum­min niin että Rune­ber­gin­ka­dun suun­taan tuli­si vähän melu­val­lia mut­ta puis­to­mai­suus jää jäljelle.

  14. Asues­sa­ni Etu-Töö­lös­sä 80-luvul­la, oli koko alue pal­jon elä­väm­pi. Tun­tu­ri­ka­dul­la oli jopa pie­ni kaup­pa­hal­li, pik­ku­kaup­po­ja ja lef­fa­teat­te­rei­ta riit­ti. Tori­kin oli aivan toimiva. 

    Tämä näi­vet­ty­mi­men ei tie­tys­ti ole vain Töö­lön, vaan monien mui­den­kin kau­pun­gi­no­sien ongelma.

    Joi­tain vuo­sia sit­ten (?) teh­tiin torien hin­ta­ver­tai­lu ja yli­voi­mai­ses­ti kal­leim­mak­si osoit­tau­tui Töö­lön­to­ri eli eivät ihmi­set ilmei­ses­ti ole val­mii­ta mak­sa­maan rei­pas­ta yli­hin­taa vain sii­tä ilos­ta, että on ole­mas­sa tori. 

    Ei siel­lä minus­ta kui­ten­kaan häi­rit­se­väs­ti ole auto­ja. Tosin nyt olen siel­lä har­vak­sel­taan käy­nyt — vii­mek­si jos­kus kesäl­lä. Tori­kah­vi­la oli pys­tys­sä ja pari mar­ja­myy­jää ja juu­res­kaup­pias. Ja tie­tys­ti roma­ni hai­ta­rin kans­sa kuu­luu nyky­ään Hel­sin­gin katukuvaan…

    En kiin­nit­tä­nyt autoi­hin mitään huo­mio­ta, mikä tar­koit­taa sitä, ettei­vät ne minua häirinneet.

  15. Sii­hen Töö­lön­to­rin asia­kas­vir­taan tosi­aan­kin vai­kut­tai­si Pisa­ra, yksi kes­toih­met­te­lyn aihe minul­le on miten sitä ei näh­dä kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti, ydin­kes­kus­ta nyt kui­ten­kin on sii­nä mis­sä se on osit­tain sik­si että siel­lä on Rau­ta­tie­as­ma. Samoin myös Tope­liuk­sen­ka­dun ratik­ka, joka myös edel­lyt­tää jokusen park­ki­pai­kan pois­toa eli sil­le hal­lil­le on kyl­lä käyt­töä. Töö­lön­to­ris­ta muo­dos­tui­si aika vil­kas läpi­kul­ku­paik­ka, vähän niin kuin Haka­nie­mi. Jos oli­si Pisa­ra niin Elie­li­nau­kion bus­sia­se­man voi­si myös siir­tää Töö­löön, mie­luum­min tosin Kisa­hal­lin park­kik­sel­le teh­tä­vään rakennukseen.

    Sitä torin tilan­käyt­töä miet­ti­sin sitä­kin kaut­ta että mah­dol­li­siin maa­na­lai­siin tiloi­hin oli­si hyvä saa­da luon­non­va­loa, joten­kin niin että oli­si vaik­ka lasi­kat­tei­nen auk­ko lip­pu­hal­liin johon voi­si toki tul­la myös liiketilaa.

  16. Lee­na: “…sil­lä Töö­lön­ka­tua ajaen vält­tää käte­väs­ti Man­ner­hei­min­tien valot ja ruuhkat…”

    Tämän aiheut­taa vir­heel­li­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­lu. Pää­väy­lät, kuten Mans­ku, pitää saa­da vetä­mään kun­nol­la. Sil­loin sivu­ka­dut rau­hoit­tu­vat. Näin­hän se muu­al­la teh­dän, mut­ta Hel­sin­gis­sä on pää­ta­voi­te estää henkilöautoliikenne.

    Töö­lö­läi­sil­le ensi arvoi­sen tär­ke­ää on mm. Mans­kun bus­si­kais­to­jen pois­ta­mi­nen. Sil­lä lii­ken­net­tä saa­daan parem­min vetä­väk­si. Samoin sat­saa­mi­nen Mans­kun ali­kul­kui­hin, joil­la saa­daan pois suo­ja­tei­tä, vai­kut­taa heit sivu­ka­duil­la. Yri­tä selit­tää tuo hel­sin­ki­läi­sel­le “lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jal­le”, jon­ka maka­roo­niin se ei yksin­ker­tai­ses­ti sovi. 😀 😀 😀

    Ajan tuos­ta ohi aina sil­loin täl­löin ja täy­syy myön­tää, etten ole kos­kaan huo­man­nut min­kään­lais­ta tori­toi­min­taa Töö­lön toril­la. Täy­tyy ottaa oikein asiak­si ja käy­dä katsomassa. 

    Joku kir­joit­ti, että Töö­lös­sä oli aikai­sem­min kaup­pa­hal­li. Onko sel­vi­tet­ty, mik­si kaup­pa­hal­lit ovat hävin­neet Suo­mes­ta (vain Haka­nie­mi enää laa­du­kas)? Muu­al­la ne tun­tu­vat voi­van ihan hyvin ja Tuk­hol­mas­sa­kin on raken­net­tu uusia vie­lä 90-luvul­la (Söde­ri).

  17. Tämän aiheut­taa vir­heel­li­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­lu. Pää­väy­lät, kuten Mans­ku, pitää saa­da vetä­mään kun­nol­la. Sil­loin sivu­ka­dut rauhoittuvat.

    No kun nii­tä nime­no­maan ei saa vetä­mään. Kak­si kais­taa suun­taan­sa, vil­kas ris­teä­vä lii­ken­ne, jalan­kul­ki­jat, jne. vaa­tii lii­ken­ne­va­lot jon­ka jäl­keen se pää­väy­lä vetää suu­rin piir­tein yhtä hyvin kuin ihan nor­maa­li katu. Tai jopa huo­nom­min. Se mitä sinä ajat takaa vaa­ti­si käy­tän­nös­sä eri­ta­so­liit­ty­mät, jalan­kul­ku­tun­ne­lit, ja sil­ti­kin se väy­lä ruuh­kau­tui­si vii­meis­tään liit­ty­mis­sä. Ihan jo esteet­ti­sis­tä syis­tä tuom­mois­ta ei vaan teh­dä, tyr­mät­tiin Hel­sin­gis­sä jo 60-luvulla.

    Töö­lön­ka­dun­kin nopeu­det saa rahoi­tet­tua raken­teel­li­sin jär­jes­te­lyin, koro­te­tut suo­ja­tiet, lii­ken­neym­py­rät, jne. Tai sit­ten valoil­la, mut­ta tuo hidas­taa kaik­kea liikennettä.

  18. Esim. La ja Ke ruo­kaa, Pe kirp­pa­ri­ka­maa, Su tivo­li yms. amma­tin­har­joit­ta­jia, Ti ja To vaik­ka lentoparkkina.

    Erin­omai­nen point­ti, että tilan ei tar­vit­se olla joka päi­vä samas­sa käy­tös­sä. Hyvin­hän tori voi olla pysä­köin­ti­käy­tös­sä sel­lai­si­na päi­vi­nä kuin muu­ta toi­min­taa ei ole, mut­ta tie­tyt päi­vät oli­si sil­ti varat­tu muu­hun käyttöön.

  19. Kyl­lä Mans­kul­la aut­taa pal­jon, kun tur­hat bus­sit jäte­tään pois. Ei bus­se­ja kan­na­ta ajat­taa Hel­sin­gin nie­mel­le. Pää­te­py­sä­kit vii­meis­tään Matin­ky­lään, Pasi­laan ja Herttoniemeen.

  20. Kyl­lä Mans­kul­la aut­taa pal­jon, kun tur­hat bus­sit jäte­tään pois. Ei bus­se­ja kan­na­ta ajat­taa Hel­sin­gin nie­mel­le. Pää­te­py­sä­kit vii­meis­tään Matin­ky­lään, Pasi­laan ja Herttoniemeen.”

    Mik­tä­hän ne tur­hat bus­si on ja mitk’ä niis­tä kul­ke­vat Mans­kua. Mati­ky­lön bus­sit kul­ke­vat Län­si­väy­lää. Her­to­nie­meen pää­tyv’t Itä­väy­län bus­sit. Pasi­laan Tuusu­lan­tei­tä kulkevat,

    Bus­si on myös­kin jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ja vaih­do­ton yhteys on sekä nopeam­pi että mukavampi.

  21. Kal­le tai­taa myös olla epä­tie­toi­nen sii­tä, että bus­seil­la ja rati­koil­la tulee mans­kua pit­kin enem­män ihmi­siä kuin yksi­tyi­sau­toil­la. Jos siis halut­tai­siin edis­tää enem­mis­tön kul­ke­mis­ta mans­kul­la, niin kiel­let­täi­siin tie yksi­tyi­sau­toil­ta, ei bus­seil­ta. Lähes yhtä jär­je­tön ehdo­tus kuin bus­sien kiel­tä­mi­nen manskulla.

  22. Kal­le tai­taa myös olla epä­tie­toi­nen sii­tä, että bus­seil­la ja rati­koil­la tulee mans­kua pit­kin enem­män ihmi­siä kuin yksityisautoilla.

    Ero ei tai­da olla suu­ri ja koko muun pk-seu­dun osal­ta suh­de on hyvin sel­keäs­ti autoi­luun päin kal­lel­laan. Sitä en sit­ten tei­dä ovat­ko yksi­tyi­sau­to­ja tai yri­tys­ten ja rahoi­tus­yh­tiöi­den omis­ta­mia. Tot­ta­pa toki, suu­rin osa on kyl­lä nii­tä kal­lii­ta länsiautoja.

    @ M af H: Nopeus ja muka­vuus ovat ter­me­jä, joi­ta on tapa­na liit­tää autoi­luun, ei jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Haus­ka kuul­la, että samat adjek­tii­vit sopi­vat nyky­ään myös suo­raan bussiliikenteeseen.

  23. Kim­mo, Mans­kua ajaa hen­ki­lö­au­to­ja jotain 30 000 päi­väs­sä. Rai­tio­vau­nu­lin­joil­la 3, 4, 7 ja 10 on kul­la­kin noin 30 000 — 40 000 mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä. En osaa sanoa kuin­ka suu­ri osa nois­ta on Mans­kul­la kyy­dis­sä, mut­ta arve­li­sin että joka tapauk­ses­sa rati­kois­sa lie­nee noin kak­si ker­taa enem­män ihmi­siä kuin hen­ki­lö­au­tois­ta. Bus­se­ja Mans­kul­la on ehkä 4 000 päi­väs­sä (150 huip­pu­tun­nis­sa suun­taan­sa), jos nyt arva­taan vaik­ka 18 mat­kus­ta­jaa per bus­si kes­ki­mää­rin niin tuo on noin 70 000 päivässä.

    Kui­ten­kin Kal­le on minus­ta ihan oikeas­sa sii­nä että bus­sien mää­rää Mank­sul­la oli­si ihan hyvä vähen­tää, ihan jo melun ja ilman­laa­dun vuok­si. Minä vaan näen tämän niin päin että sii­tä voi­si sit­ten teh­dä rau­hal­li­sem­man pää­ka­dun mal­liin Bule­var­di, eli jät­täi­si autoil­le kais­tan suun­taan­sa jos bus­sit sai­si pois. Ter­mi­naa­li Töö­löön Pisa­ra-ase­man yhtey­teen, hei­lu­ri­na Pasi­laan, tai Haka­nie­meen, tms. oli­si jouk­ko­lii­ken­teel­li­ses­ti­kin ihan hyvä vaihtoehto.

  24. @tpyyluoma

    Minä vaan näen tämän niin päin että sii­tä voi­si sit­ten teh­dä rau­hal­li­sem­man pää­ka­dun mal­liin Bule­var­di, eli jät­täi­si autoil­le kais­tan suun­taan­sa jos bus­sit sai­si pois. 

    En jos­tain syys­tä ole kos­kaan koke­nut Man­ner­hei­min­tie­tä kovin kes­kei­sek­si tee­mak­si. Var­mas­ti maa­lais­serk­ku tulee kau­pun­kiin stok­kal­le juu­ri sitä pit­kin, mut­ta mans­kun tuk­koi­suu­teen vai­kut­taa lähes yksin sii­hen pur­kau­tu­va poi­kit­tais­lii­ken­ne, ja sen kapa­si­tee­tin jat­ku­va lasku. 

    Kes­kus­ta­tun­ne­li ja sisä­ti­lois­sa toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li, jos­sa vaih­to rai­teil­le, ja Mans­ku oli­si jo kovin eri­nä­köi­nen. Onko sii­nä sit­ten mitään jär­keä, onkin ihan toi­nen kysymys.

  25. Kim­mollw

    @ M af H: Nopeus ja muka­vuus ovat ter­me­jä, joi­ta on tapa­na liit­tää autoi­luun, ei jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Haus­ka kuul­la, että samat adjek­tii­vit sopi­vat nyky­ään myös suo­raan bussiliikenteeseen.”

    Ne eivät sovi vain nyky­ään bus­si­lii­ken­tee­seen. ne voat sopi­neet niin kau­an kuin minä muis­tan. Lukio­lai­se­na 60-luvun lopul­la luin venä­läi­si klas­si­koi­ta bus­sis­sa Hel­sin­kiin. 1972 pää­sin 15 minuu­tis­sa bus­sil­la lin­ja-autoa­se­mal­ta Souk­kaan Espoo­seen, kun uudet lii­ke­nen­jär­jes­te­lyt nos­ti­vat nopeuksia.

    Autos­sa on ruuh­ka-aikan ruuh­kas­sa ja ennen van­haan tal­vel­la oli kylmää.

  26. @Markku af Heurlin

    Lukio­lai­se­na 60-luvun lopul­la luin venä­läi­si klas­si­koi­ta bus­sis­sa Hel­sin­kiin. 1972 pää­sin 15 minuu­tis­sa bus­sil­la lin­ja-autoa­se­mal­ta Souk­kaan Espoo­seen, kun uudet lii­ke­nen­jär­jes­te­lyt nos­ti­vat nopeuksia.

    Aika kul­taa muis­tot. Nuo­re­na mie­he­nä minä pot­kin bus­se­ja ja toi­set nuo­ret hen­ki­lö­au­to­ja. Nyky­ään kyl­mää on enää bussissa.

  27. Töö­lö­läi­sil­le ensi arvoi­sen tär­ke­ää on mm. Mans­kun bus­si­kais­to­jen pois­ta­mi­nen. Sil­lä lii­ken­net­tä saa­daan parem­min vetäväksi 

    Mis­sä­hän itse asut? Minä oasun täs­sä Mei­lah­den puo­lel­la, mut­ta väit­täi­sin, että Man­ner­hei­min­tie “vetää” vähän lii­an­kin hyvin. Auto­lii­ken­ne nykyi­sel­lään­kin tekee alu­een lähes käyt­tö­kel­vot­to­mak­si, mut­ta suu­rem­pi syy totea­muk­see­ni on se, että olen tuos­sa pät­käl­lä näh­nyt vii­mei­sen vuo­den sisään kak­si _vakavaa_ ylia­joa. Ei hyvä.

    Olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä: tuos­sa koh­din lii­ken­ne­suun­nit­te­lu todel­la­kin on epä­on­nis­tu­nut. Ei oli­si iki­nä pitä­nyt raken­taa kah­ta+ auto­kais­taa suuntaansa. 

    Ja alu­eel­la sään­nöl­li­ses­ti autoi­le­va­na en voi kuin ihme­tel­lä tuo­ta nuri­se­mis­ta lii­ken­teen hei­kos­ta suju­vuu­des­ta. Autol­la liik­ku­mi­nen sujuu todel­la hyvin. Ainoa ongel­ma on park­ki­paik­ko­jen löy­tä­mi­nen, ja sehän on lähin­nä hinnoitteluongelma.

    Nii­tä bus­se­ja voi­si toki minus­ta­kin vähen­tää, mut­ta ei nyt ihan heti tule mie­leen, että mil­lä se lii­ken­ne saa­tai­siin parem­min­kaan väli­tet­tyä. Ne bus­sit kul­jet­ta­ne­vat kui­ten­kin ruuh­ka­tun­nis­sa suun­taan­sa kol­mi­sen tuhat­ta mat­kus­ta­jaa (=noin Län­si­väy­län auto­lii­ken­teen ver­ran). Bus­sien pois­ta­mi­nen ei sinäl­lään ole rat­kai­su, kos­ka meil­le ihmi­sil­le ei oikein ole tar­jo­ta vaih­toeh­toi­sia­kaan liik­ku­mis­ta­po­ja — auto­lii­ken­net­tä ei voi lisä­tä, ja rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen kehi­tys on syväjäässä.

    Sep­po ja kump­pa­nit var­maan­kin ehdot­ta­vat met­roa, mut­ta se taas hei­ken­täi­si pal­ve­lu­ta­soa merkittävästi.

    Ei, kyl­lä töö­lö­läi­sil­le ensiar­voi­sen tär­ke­ää oli­si saa­da tuo­ta tol­ku­ton­ta auto­jen läpia­jo­lii­ken­net­tä vähennettyä.

    Kari

  28. Kari, minus­ta Man­ner­hei­min­tiel­lä ongel­ma on enem­män kaa­hai­lu eli huip­pu­no­peu­det kuin auto­jen mää­rä sinän­sä. Hesa­ri pari vuot­ta sit­ten mit­tai­li nii­tä muis­taak­se­ni Sibe­lius­puis­ton koh­dal­la, 60 — 80 km/h oli ihan tyy­pil­lis­tä. Tuo tuot­taa pal­jon melua ja myös onnet­to­muuk­sia. Ja täs­tä syyt­täi­sin kyl­lä lii­ken­ne­va­lo-ohjaus­ta, tuo on se mitä niis­tä vih­reis­tä aal­lois­ta seuraa.

    Mitä jos teh­täi­siin sem­moi­nen radi­kaa­li auton­pot­ki­mis­toi­men­pi­de kuin nol­la­vii­ve­va­lot rati­kan ryt­min mukaan? Tämä tuot­tai­si noin 25km/h kes­ki­no­peu­den lii­ken­ne­vir­ral­le ja parin­kym­me­nen sekun­nin pysäh­dyks­sen noin 500 met­rin välein mikä hil­lit­si­si huip­pu­no­peuk­sia. Seu­rauk­se­na esi­mer­kik­si välil­lä Erot­ta­ja — Töö­lön­tul­li välil­lä auto­lii­ken­ne hidas­tui­si ‑5 km/h tun­nis­sa nykyi­ses­tä 20km/h kes­ki­no­peu­des­ta joka niil­lä vih­reil­lä aal­loil­la on saavutettu (*).

    *) Lii­ken­teen suju­vuus Hel­sin­gis­sä 2009, sivu 22, http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/a7f23e004a1723cfad7fed3d8d1d4668/Liikenteen_sujuvuus_Helsingissa+_raportti_2009.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=a7f23e004a1723cfad7fed3d8d1d4668

  29. tpyy­luo­ma:

    Kari, minus­ta Man­ner­hei­min­tiel­lä ongel­ma on enem­män kaa­hai­lu eli huip­pu­no­peu­det kuin auto­jen mää­rä sinän­sä. Hesa­ri pari vuot­ta sit­ten mit­tai­li nii­tä muis­taak­se­ni Sibe­lius­puis­ton koh­dal­la, 60 – 80 km/h oli ihan tyy­pil­lis­tä. Tuo tuot­taa pal­jon melua ja myös onnet­to­muuk­sia. Ja täs­tä syyt­täi­sin kyl­lä lii­ken­ne­va­lo-ohjaus­ta, tuo on se mitä niis­tä vih­reis­tä aal­lois­ta seuraa. 

    Minus­ta tuo on var­sin pit­käl­le sen tien pro­fii­lis­ta joh­tu­va ilmiö. Sii­nä kui­ten­kin on sitä leveyt­tä sen ver­ran pal­jon, että tuol­lai­nen 60 — 80 km/h on ihan “luon­te­va” nopeus, niin toki­han sii­nä sil­loin kaa­hai­lu lisään­tyy. Sen lisäk­si leveys aiheut­taa sen, että tien ylit­tä­mi­nen valot­to­mis­sa ris­teyk­sis­sä tulee han­ka­lam­mak­si (ja valo­liit­ty­mis­sä taas väli­tys­ky­vyn vuok­si odo­tusa­jat tule­vat pidem­mik­si, mikä lisää mm. punai­sia päin kävelemistä).

    Näh­däk­se­ni Man­ner­hei­min­tie ei pro­fii­lil­taan vas­taa nykyi­siä suunnitteluperiaatteita.

    En kyl­lä tie­dä, miten se vih­reä aal­to tuo­hon vai­kut­taa, kun sehän kui­ten­kin on mitoi­tet­tu tiet­tyyn nopeus­ta­soon, eli nopeus­ra­joi­tus­ten mukaan. Tar­koi­tit­ko pää­suun­nan lepo­vih­re­ää, eli sitä että pää­suun­ta “jäte­tään” vih­reäk­si sil­loin kuin kysyn­tää ei ole sivusuunnilta?

    Tuo on vähän kak­si­piip­pui­nen jut­tu. Toi­nen vaih­toeh­to on sää­tää kaik­ki suun­nat lepo­pu­nai­sel­le. Näin aina­kin aiem­min toi­mit­tiin mm. Kehä III:lla (en ole vähään aikaan käy­nyt). Sii­nä­kin syn­tyy vain sel­lai­nen ongel­ma, että autoi­li­jat tot­tu­vat sii­hen, että valot vaih­tu­vat kui­ten­kin vih­reäk­si vii­meis­tään pysäy­tys­vii­val­la, eivät­kä enää hil­jen­nä punai­siin. Sit­ten ryti­see, kun siel­tä sivusuun­nal­ta tulee­kin auto tai jalan­kul­ki­ja, eikä se valo vaihdukaan.

    Mitä jos teh­täi­siin sem­moi­nen radi­kaa­li auton­pot­ki­mis­toi­men­pi­de kuin nol­la­vii­ve­va­lot rati­kan ryt­min mukaan? Tämä tuot­tai­si noin 25km/h kes­ki­no­peu­den lii­ken­ne­vir­ral­le ja parin­kym­me­nen sekun­nin pysäh­dyks­sen noin 500 met­rin välein mikä hil­lit­si­si huippunopeuksia. 

    Var­mak­si en sano, mut­ta vah­va aavis­tuk­se­ni on, ettei tuo tuli­si onnis­tu­maan kovin hyvin pel­käs­tään lii­ken­ne­va­lo­jen ajoi­tuk­sia sää­tä­mäl­lä. Syi­nä esi­mer­kik­si sel­lai­set sei­kat, että jalan­kul­ki­joil­le tar­vi­taan var­sin pit­kät yhte­näi­set vih­reät ajat (leveä tie) ja siel­tä lop­puu äkkiä tila niil­tä autojonoilta.

    Olen­nai­sim­mat pää­tök­set, sekä tur­val­li­suu­den että mui­den tavoit­tei­den kan­nal­ta, on kui­ten­kin teh­ty jo sii­nä vai­hees­sa, kun ne liit­ty­mät on fyy­si­ses­ti suun­ni­tel­tu. Tai­tai­si vaa­tia olen­nai­ses­ti koko tien raken­ta­mi­sen uusik­si, jos mitään oikeas­ti kun­nol­li­sia paran­nuk­sia haluttaisiin 🙁

    Kari

  30. En kyl­lä tie­dä, miten se vih­reä aal­to tuo­hon vai­kut­taa, kun sehän kui­ten­kin on mitoi­tet­tu tiet­tyyn nopeus­ta­soon, eli nopeus­ra­joi­tus­ten mukaan. Tar­koi­tit­ko pää­suun­nan lepo­vih­re­ää, eli sitä että pää­suun­ta “jäte­tään” vih­reäk­si sil­loin kuin kysyn­tää ei ole sivusuunnilta?

    Tar­koi­tan että vih­reä aal­to var­maan las­kee kes­ki­no­peuk­sia mut­ta ei vält­tä­mät­tä huip­pu­no­peuk­sia. Esi­mer­kik­si niin että aal­toon juu­ri mukaan kerin­nyt ker­ki­ää kyl­lä kerä­tä mota­ri­no­peu­teen ennen kuin parin valon pääs­tä jymäh­tää punai­siin. Se että tuom­moi­ses­sa ajo­ta­vas­sa ei ole mitään jär­keä ei muu­ta asi­aan mihinkään.

    Var­mak­si en sano, mut­ta vah­va aavis­tuk­se­ni on, ettei tuo tuli­si onnis­tu­maan kovin hyvin pel­käs­tään lii­ken­ne­va­lo­jen ajoi­tuk­sia sää­tä­mäl­lä. Syi­nä esi­mer­kik­si sel­lai­set sei­kat, että jalan­kul­ki­joil­le tar­vi­taan var­sin pit­kät yhte­näi­set vih­reät ajat (leveä tie) ja siel­tä lop­puu äkkiä tila niil­tä autojonoilta.

    Voi­pi olla ettei onnis­tu, mut­ta en minä kyl­lä nii­tä pit­kiä jalan­kul­ki­ja­vih­rei­tä ymmär­rä ongel­mak­si. Jos Man­ner­hei­min­tien suun­tai­sen lii­ken­teen pis­tää kul­ke­maan jol­lain tasa­vä­lil­lä niin kyl­lä tuos­sa nyt on riit­tä­väs­ti aikaa pit­kil­le­kin poi­kit­tai­sil­le vihreille.

    Sinän­sä samaa miel­tä sii­tä että Man­ner­hei­min­tie on lii­an suo­ra ja leveä, ja kun vaik­ka Erot­ta­ja — Töö­lön tul­li ei nyt ole kui­ten­kaan kuin kol­mi­sen kilo­met­riä niin ei sen raken­ta­mi­nen koko­naan uudes­taan nyt ihan älyt­tö­mäs­ti mak­sai­si. Auto­puo­lu­een ilok­si todet­ta­koon että tämä voi­si tar­koit­taa ehkä tun­ne­lin­pät­kää­kin sen ali. Man­ner­hei­min­tien pitäi­si olla kau­pun­gin pää­ka­tu, ei motarinvarsi.

  31. Tpyy­luo­ma:

    Tar­koi­tan että vih­reä aal­to var­maan las­kee kes­ki­no­peuk­sia mut­ta ei vält­tä­mät­tä huip­pu­no­peuk­sia. Esi­mer­kik­si niin että aal­toon juu­ri mukaan kerin­nyt ker­ki­ää kyl­lä kerä­tä mota­ri­no­peu­teen ennen kuin parin valon pääs­tä jymäh­tää punai­siin. Se että tuom­moi­ses­sa ajo­ta­vas­sa ei ole mitään jär­keä ei muu­ta asi­aan mihinkään. 

    Useam­mas­ta kuin kah­des­ta tai kol­mes­ta syys­tä, minus­ta tun­tuu han­ka­lal­ta vas­ta­ta tähän.

    Vih­re­ää altoa käy­te­tään — tai aina­kin tuli­si käyt­tää — lähin­nä ruuh­ka­lii­ken­tees­sä. Sil­loin tuo “kaa­hai­lu” ei ole ongel­ma, kos­ka siel­lä on nii­tä auto­ja “tuk­kee­na”, kiih­dyt­te­lyä vähem­män. Sen ei siis läh­tö­koh­tai­ses­ti pitäi­si olla liikenneturvallisuusongelma.

    Mut­ta täs­sä alka­vat ongel­mat vas­taa­mi­seen kitey­ty­mään: (1) minä en tie­dä mis­tä ajan­koh­das­ta ja pai­kas­ta tar­kal­leen puhut, (2) minä en tie­dä, miten Man­ner­hei­min­tien ajoi­tuk­set on raken­net­tu. Ja lisäk­si (3) olen ylei­ses­ti uusis­ta “kor­jauk­sis­ta” höpis­syt aika­naan pal­jon­kin ja aina on tul­lut niin pal­jon lun­ta tupaan, että minul­le­kin riit­tää. Rea­li­tee­tit huo­mioon ottaen, valot toi­mi­vat Hel­sin­gis­sä paa­osin oikein. En minä­kään ylei­ses­ti löy­dä suu­rem­pia ongel­mia, vaik­ka “sil­lä sil­mäl­lä” aina nii­tä katsonkin.

    Yhteen­kyt­ken­nän (/vihreän aal­lon) puo­les­ta sanon sen, että se lisää auto­lii­ken­teen väli­tys­ky­kyä ja vähen­tää tur­hia pysäh­ty­mi­siä mer­ki­tä­väs­ti. Eli v***ttaa auto­ja vähem­män ja vähen­tää pääs­tö­jä. Ja ennen­kuin lyöt minuoa omil­la argu­men­teil­la­ni pää­hän, totean, että kysyn­tään ei tuli­si vai­kut­taa valoil­la — sii­tä tulee suu­rem­pia hait­to­ja kuin hyötyjä.

    Ei ole perus­tee­ton­ta väit­tää, ettei­kö auto­lii­ken­net­tä suo­sit­tai­si lii­kaa esi­mer­kik­si Man­ner­hei­min­tiel­lä. Mut­ta sitä ei voi kor­ja­ta valo­jen ajoi­tuk­sil­la. Pää­sään­töi­ses­ti: jos ne kään­net­täi­siin mal­lia “vit­tu­mai­nen autoi­li­jal­le” ‑asen­toon, niin me oli­sim­me vain ilkei­tä ihmi­sil­le, mut­ta emme sai­si mitään hyö­ty­jä (samat hai­tat pie­nem­mäl­lä automäärällä).

    Voi­pi olla ettei onnis­tu, mut­ta en minä kyl­lä nii­tä pit­kiä jalan­kul­ki­ja­vih­rei­tä ymmär­rä ongel­mak­si. Jos Man­ner­hei­min­tien suun­tai­sen lii­ken­teen pis­tää kul­ke­maan jol­lain tasa­vä­lil­lä niin kyl­lä tuos­sa nyt on riit­tä­väs­ti aikaa pit­kil­le­kin poi­kit­tai­sil­le vihreille. 

    No sai­si­han sen niin­kin mene­mään, mut­ta jouk­ko­lii­ken­teen (rati­kan) suh­teen pitäi­si sit­ten saa­da mitoi­tus “toi­mi­maan”. Ja niin kau­an kuin pysäk­kia­jat ovat mitä sat­tuu, tuo ei ole edes teo­rias­sa mah­dol­lis­ta. Ja sit­ten on vie­lä ne bus­sit — autois­ta puhu­mat­ta­kaan. Voi­sin minä tuos­ta ihan esi­merk­ki­ta­pauk­sen­kin rak­ken­taa. Eiku Hei! Sel­lai­sen­han minä, ja muut, väsä­sim­me­kin, ja sen pitäi­si olla edel­leen (?) Heu­re­kas­sa *) näytillä.

    Niin, ja se nel­jäs “ongel­ma”. Ideoi­ta, ja jopa rat­kai­su­ja, on kyl­lä suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä, mut­ta nii­tä ei voi­da nykyi­sel­lä ohjauk­sel­la teh­dä. Ja minä en ole puo­lu­ee­ton, kos­ka edus­ta­mal­la­ni yri­tyk­sel­lä on ole­mas­sa ne tavat teh­dä paremmin 🙂

    Sum­ma sum­ma­rum. Sam­mak­ko­pers­pek­tii­vis­tä ilman parem­paa tie­toa en läh­de Mans­kun valo-oah­jaus­ta kri­ti­soi­maan, sem­min­kin kuin yksit­täis­ten liit­ty­mien suh­teen se näyt­tää toi­mi­van suh­teel­li­sen hyvin. Ongel­ma on ihan muussa.

    Kari

    *) http://www.heureka.fi/portal/suomi/nayttelyt/alykasta_liikennetta/ohjatkaa_liikennetta/

  32. Minus­ta tuo on var­sin pit­käl­le sen tien pro­fii­lis­ta joh­tu­va ilmiö. Sii­nä kui­ten­kin on sitä leveyt­tä sen ver­ran pal­jon, että tuol­lai­nen 60 – 80 km/h on ihan “luon­te­va” nopeus, niin toki­han sii­nä sil­loin kaa­hai­lu lisään­tyy. Sen lisäk­si leveys aiheut­taa sen, että tien ylit­tä­mi­nen valot­to­mis­sa ris­teyk­sis­sä tulee han­ka­lam­mak­si (ja valo­liit­ty­mis­sä taas väli­tys­ky­vyn vuok­si odo­tusa­jat tule­vat pidem­mik­si, mikä lisää mm. punai­sia päin kävelemistä).”

    Kari, pitäi­si­kö siis mie­luum­min läh­teä ruk­kaa­maan sitä psy­ko­lo­gis­ta leveyt­tä? Muis­taak­se­ni joku ehdot­te­li sel­lais­ta rat­kai­sua, jos­sa bus­sit lai­te­taan toi­sel­le puo­lel­le kah­teen kais­taan ja autot toi­sel­le puo­lel­le kah­teen kais­taan. Auttaisikohan?

  33. Mik­ko Särelä,

    Otta­mat­ta kan­taa, oli­si­ko tuo muu­ten jär­ke­vää Man­ner­hei­min­tiel­le tai ei, niin kyl­lä­hän tuo epäi­le­mät­tä nii­tä nopeuk­sia las­ki­si. On tun­net­tua, että yksi­suun­tai­sil­la kaduil­la aje­taan kovem­paa kuin kak­si­suun­tai­sil­la. Ja Mans­ku­han on nykyi­sel­lään oikeas­taan kak­si yksi­suun­tais­ta katua.

    Ja ylei­sem­min­kin, tiet pitäi­si mah­dol­li­suuk­sien mukaan suun­ni­tel­la siten, että tur­val­li­nen nopeus vas­tai­si autoi­li­jan “oikeak­si” koke­maa. Man­ner­hei­min­tie ei täl­tä osin ole kovin­kaan onnistunut.

    Kari

  34. Kari, en minä vih­rei­tä aal­to­ja sinän­sä vas­tus­ta ja ymmär­rän ylei­sel­lä tasol­la hyö­dyt, mut­ta kun Man­ner­hei­min­tiel­le todel­li­nen kes­ki­no­peus on 20km/h, ja ole­te­taan vaik­ka nopeu­dek­si 40km/h ja valo­jen välik­si 500 met­riä, niin tuo on sama kuin joka valo aiheut­tai­si 45 sekun­tin viivästyksen. 🙂

  35. Kim­mo:

    @Markku af Heurlin

    Lukio­lai­se­na 60-luvun lopul­la luin venä­läi­si klas­si­koi­ta bus­sis­sa Hel­sin­kiin. 1972 pää­sin 15 minuu­tis­sa bus­sil­la lin­ja-autoa­se­mal­ta Souk­kaan Espoo­seen, kun uudet lii­ke­nen­jär­jes­te­lyt nos­ti­vat nopeuksia.

    Aika kul­taa muis­tot. Nuo­re­na mie­he­nä minä pot­kin bus­se­ja ja toi­set nuo­ret hen­ki­lö­au­to­ja. Nyky­ään kyl­mää on enää bussissa.”

    Tämä vaa­tii hie­man tar­ken­nus­ta. Hel­mi­sen lin­jan bus­sit Läh­de­ran­nas­ta Hän­meen­ky­län kaut­ta Hel­sin­kiin oli­vat muka­via ja läm­pi­miä. Tie­ten­kin tal­vel­la minul­la oli tal­vi­aat­teet eikä muka­na läm­pö­mit­ta­ria. Tosi­aan luin Kara­mazo­vin vel­jek­set bus­sis­sa syk­syl­lä 69. — Täs­tä minul­la on var­ma muis­ti­ku­va — Toi­sen lii­ken­nöit­si­jän, Gerk­ma­nin Hämeen­ky­län lii­ken­teen kalus­tos­ta ei voi puhua sama­na päivänä. 

    Rati­kat ja sini­set bus­sit oli­vat aika kyl­miä, mut­ta ne jou­tui­vat avaa­maan oven­sa vain minuu­tin tai aprin välein toi­sin kuin maa­seu­tu­lii­ken­teen bussit.

    Lisäk­si minul­la on hyvin var­ma muis­ti­ku­va sii­tä, että jos­kus syk­syl­lä 1972 — uusi lii­ken­ne­tun­ne­li oli juu­ri avat­tu — läh­din per­jan­tai­na ruuh­ka-aikaan klo 16.10 Sou­kan ja Suo­me­no­jan välil­lä asu­van ystä­vä­ni luo ja olin 16.25 hänen ovel­laan. Mat­ka yli­opis­tol­ta Sil­ta­vuo­ren­pen­ke­reen lai­tok­sil­ta kävel­len oli vie­nyt kauemmin.

    En oikein pidä sii­tä, että muis­ti­ku­via­ni lii­ken­ne­vä­li­neis­tä esi­te­ty­ään vain ajan kul­taa­mik­si, vaik­ka kaik­kea en voi­kaan eksak­tis­ti muistaa. 

    En esim. muis­ta­nut, kuin­ka heik­koon kun­toon saa­toin itse­ni jos­kus juo­da. Tämä oli jär­kytt­vä tie­to, kun se minul­le 35 vuot­ta myö­hem­min kerrottiin.

    Mai­nit­ta­koon samal­la, että lukio­lai­sai­ka­na saa­toin hyvin lukea bus­sis­sa, mut­ta 20-vuo­ti­aa­na opis­ke­li­ja­na se jo tuot­ti vai­keuk­sia. Teks­ti hyp­pe­li silmissä.

    Minul­la ei ole ollut tar­peen pot­kia sen enem­pää bus­se­ja kuin hen­ki­lö­au­to­ja­kaan. Tosin auton­ajon opet­te­le­mi­seen kuu­lui muu­ta­ma pelitirysäys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.