Asuntojen vakuusarvoille katto menneestä hintatasosta

Aja­tus on epä­kyp­sä, mut­ta jul­kai­sen sen kuitenkin.

Vii­me aiko­jen pank­ki­krii­seis­tä kovin suu­ri osa on läh­te­nyt asun­to­kuplas­ta. Pan­kit ovat rahoit­ta­neet kohoa­via asun­to­jen hin­to­ja ottaen oste­tun asun­non vakuu­dek­si mel­kein täy­des­tä arvos­taan. Kun asun­to­kupla puh­ke­aa, vakuu­det eivät vas­taa­kaan lai­nan arvoa ja pank­ki jou­tuu vai­keuk­siin.  Rat­kai­suk­si on esi­tet­ty, että asun­to saa­daan ottaa vakuu­dek­si vain osas­ta arvo­aan, vaik­ka­pa vain 80 % kauppahinnasta.

Entä jos asun­to kel­pai­si vakuu­dek­si sadas­ta pro­sen­tis­ta sii­tä arvos­ta, joka sil­lä on ollut vähim­mil­lään vii­mei­sen kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na. Tämä voi olla yksit­täi­sen asun­non hin­nan­osal­ta vai­kea ope­ra­tio­na­li­soi­da, mut­ta lähel­le pää­see sil­lä, että osto­hin­taa ver­ra­taan asun­to­jen hin­tain­dek­siin. Jos hin­tain­dek­si on vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na ollut jos­kus 40 pro­sent­tia alem­pa­na kuin nyt, asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta kel­pai­si vakuu­dek­si vain 60 prosenttia.

Jos­kus kun Leo Törn­qvis­tin oppi­laa­na opis­ke­lin tilas­to­tie­det­tä, eko­no­met­ri­set mal­lit jakau­tui­vat ”taso­mal­lei­hin” ja ”pro­sent­ti­mal­lei­hin”. Pro­sent­ti­mal­leis­sa seli­tet­tiin pro­sen­tu­aa­li­sia muu­tok­si, asi­mer­kik­si hin­to­jen pro­sen­tu­aa­li­sia kysyn­nän ja tar­jon­nan pro­sen­tu­aa­li­sil­la muu­tok­sil­la, kun taas taso­mal­leis­sa seli­tet­tiin esi­mer­kik­si hin­ta­ta­soa kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la. Pro­sent­ti­mal­le­ja oli hel­pom­pi laa­tia, mut­ta rea­lis­mi oli nii­den kom­pas­tus­ki­vi. Pro­sent­ti­mal­lil­la on help­po väit­tää, että jon­kin hyö­dyk­keen hin­ta suh­tees­sa ylei­seen hin­ta­ta­soon nousee hamaan ikui­suu­teen kol­me pro­sent­tia vuo­des­sa, siis kak­sin­ker­tais­tuu 23 vuo­des­sa ja tuhat­ker­tais­tua 230 vuo­des­sa. Taso­mal­lin teki­jä ei teki­si täl­lais­ta vir­het­tä miten­kään. Eri­tyi­ses­ti subur­ban asun­to, jol­lai­sia voi­daan teh­dä lisää rajat­ta, ei voi olla kovin pal­jon raken­nus­kus­tan­nuk­sia kal­liim­pi pit­kään. Minun on vai­kea ymmär­tää, miten koko Yhdys­val­to­jen raha­mark­ki­nat saat­toi­vat men­nä tähän vipuun. Jopa täl­lä blo­gil­la olen havain­nut, että jot­kut eivät raken­na vain pro­sent­ti­mal­le­ja vaan myös ajat­te­le­vat niin. Pro­sent­ti­mal­lien käyt­tä­jä ajat­te­lee, että kun asun­to­jen suh­teel­li­set hin­nat ovat nous­seet sata vuot­ta, ne nouse­vat aina, kun taas taso­mal­lien käyt­tä­jä ajat­te­lee, että kun hin­nat ovat nous­seet sata vuot­ta, nii­den on pian pak­ko palau­tua jär­ke­väl­le tasolle.

48 vastausta artikkeliin “Asuntojen vakuusarvoille katto menneestä hintatasosta”

  1. Onko pank­ki­krii­sin läh­tee­nä todel­la ollut asun­to­kupla? Pikem­min­kin luu­li­sin, että yleen­sä (mah­dol­li­ses­ti nykyis­tä USA:n krii­siä lukuu­not­ta­mat­ta) kysees­sä ovat olleet kiin­teis­tö­kuplat, jois­sa eri­tyi­ses­ti kau­pal­lis­ten kiin­teis­tö­jen hin­nat ovat karan­neet. Ostos­kes­kuk­sen tai muun lii­ke­kiin­teis­tön arvo on pal­jon asuin­kiin­teis­töä vai­keam­min mää­ri­tel­tä­vä ja epäs­ta­bii­lim­pi. Asun­to­kupla on sit­ten tois­si­jai­nen seu­raus epä­var­muu­des­ta, lamas­ta ja työttömyydestä.

  2. Tämä sopi­vas­ti modi­fioi­tu­na on ihan jär­ke­vä ajatus.

  3. Myös vakuu­TUsar­von voi­si raja­ta esim. 60%:in . Tai sit­ten vakuu­tus­mak­sut alvil­li­sik­si. Tus­kin moni ostai­si “pime­ää” vakuutusta…

  4. Hul­luun ahneu­teen ei auta oikein mikään. Se mikä minus­ta on eri­koi­sin­ta niis­sä jenk­ki­pan­keis­sa on että ris­ki arvon las­kus­ta on kai pan­kil­la, eli asun­non omis­ta­ja voi kui­ta­ta lai­nan­sa luo­vut­ta­mal­la asun­non pan­kil­le, tun­ne­taan nimel­lä jingle mail. Tuon luu­li­si olleen riit­tä­vän kan­nus­tin kat­soa että vakuusar­vot on kun­nos­sa. Suo­mes­sa voi­si toimiakin.

  5. Riit­tää­kö 20 vuot­ta? Vai kan­nat­tai­si­ko suh­teut­taa (myös) raken­nus­kus­tan­nuk­siin, ja mil­lä ehdoil­la? Eri­tyi­ses­ti “kes­kus­ta-asun­nois­sa”, jois­sa sijain­nin hin­ta ker­tau­tuu suh­dan­tei­den mukaan, indek­sin pit­kä­ai­kai­sem­pi seu­ran­ta jo sinäl­lään voi­si kyl­lä antaa rea­lis­ti­sem­man poh­jan käy­väl­le vakuusarvolle.

    Läh­tö­koh­ta on joka tapauk­ses­sa var­sin hyö­dyl­li­nen, kun huo­mioi­daan, kuin­ka her­kik­si “asun­to­mark­ki­nat” ovat osoit­tau­tu­neet näi­tä kuplia kehit­tä­mään. Mikä tämän vai­ku­tus oli­si asun­to­mark­ki­noi­hin koko­nai­suu­des­saan, eli mm. hin­nan­muo­dos­tuk­seen ja suh­dan­ne­vaih­te­lui­hin, on vai­keam­pi kysymys.

  6. Pan­keil­la oli­si kyl­lä tie­toa ja tai­toa mää­ri­tel­lä vakuusar­vot ym, mut­ta kun käy­tän­nös­sä val­tiot takaa­vat ris­kit, niin tot­ta­kai sit­ten ote­taan ris­kiä. Pahin­ta on, ettei täs­tä ora­van­pyö­räs­tä näy­tä ole­van pois­pää­syä. Sama tois­tuu aina uudelleen.
    Muis­tuu mie­leen 1990-luvun Espan­ja. Siel­lä oli kata­stro­faa­li­nen tilan­ne, kun hotel­le­ja ja loma-asun­to­ja ym. oli raken­net­tu hir­veät mää­rät, mut­ta elin­ta­son nous­tua Euroo­pas­sa loma­mat­ko­ja alet­tiin­kin teh­dä etääm­mäs. Hotel­lit oli­vat tyh­ji­nä, eikä oikein tie­det­ty mitä niil­le teh­dä. Onnek­si tuli sit­ten pie­ni lama, ja taas lomai­lu Espan­jas­sa alkoi mais­tua. Ja mitä teh­tiin — raken­net­tiin kah­ta kau­heam­min hotel­lei­ta ja loma­ky­liä yms. Ja mis­sä ollaan nyt? No, opti­mis­tia pitää aina olla, mut­ta voi­si sitä jotain oppia men­nees­tä­kin — var­sin­kin kun sii­tä ei ole kovin kau­an aikaa…

  7. Itse aja­tus­ta vie­lä ruo­ti­mat­ta tote­ai­sin vie­lä, että asun­to­jen loput­to­mas­ta hinn­an­nousus­ta ei ole ollut takei­ta myös­kään muu­ten kuin kol­lek­tii­vi­ses­sa mie­li­ku­vi­tuk­ses­sa. Kuplas­ta varoit­te­li­jat ovat muis­tu­tel­leet asun­to­jen hin­to­jen las­kus­ta monil­la eri las­kel­mil­la, ja niis­tä itsel­le­ni jäi jos­kus mie­leen, että vii­mei­sen sadan vuo­den aika­na asun­non suh­teel­li­nen hinn­an­nousu on ollut pro­sen­tin luok­kaa vuo­des­sa kun kaik­ki lama- ja kuplan­puh­kea­mis­vai­heet ote­taan huo­mioon. (Näi­tä luke­mia on ikä­vä hei­tel­lä ilman läh­det­tä, mut­ta uskoi­sin että aina­kin perus­i­deas­sa on perää jos ei tuos­sa tar­kas­sa lukemassa.)

    Asun­to­jen hin­nois­sa pätee myös moni muu asia, kuten se, että enem­män voi­daan raken­taa hal­vem­mal­la. Sii­nä mis­sä ennen asut­tiin töl­leis­sä kym­men­hen­ki­sel­lä per­heel­lä, nyt ollaan kak­sin­kin isos­sa talos­sa. Asu­mi­sen suh­teel­li­nen hin­ta elin­ta­soon näh­den on itse asias­sa siis las­ke­nut kai­ken aikaa (kuten min­kä tahan­sa muun­kin tuotantohyödykkeen).

    Hel­sin­gin seu­dul­la taas muis­te­len, että neliö­hin­nat ovat edes joten­kin seu­rail­leet palk­kain­dek­se­jä, mut­ta nyt nekin ver­tai­lu­koh­teet ovat karan­neet käsis­tä. Ja taval­laan vaik­ka tämä väit­tä­mä pitäi­si paik­kan­sa, se tar­koit­tai­si vain että hyvä­osai­sim­mil­la on edel­leen yhtä hyvät mah­dol­li­suu­det omis­tusa­su­mi­seen kuin ennen, eivät kui­ten­kaan parem­mat kuten voi­si elin­ta­son nous­tes­sa kuvitella.

    Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että asun­to­lai­noi­tuk­ses­sa jo ter­ve jär­ki (lyhyem­mät lai­na-ajat ja jär­jel­li­nen vakuusar­vo, edes se 80 oli­si jo joku pro­sent­ti­lu­ku näi­hin täys­lai­noi­hin ver­rat­taes­sa) aut­tai­si. Vaan mil­lä sään­te­lyl­lä puut­tui­si pan­kin myön­tä­mään laina-aikaan…sekään ei kuu­los­ta hyväl­tä vaihtoehdolta.

  8. Hil­lit­si­si var­mas­ti myös asun­to­jen hinn­an­nousua, jos sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat koho­aa voi­mak­kaas­ti, osta­jien oma­ra­hoi­tuso­suus kas­vai­si ja sitä kaut­ta kysyn­tä pienenisi.

  9. Asun­to­jen hin­nan­mää­ri­tyk­ses­sä on sijain­nil­la kes­kei­nen mer­ki­tys. Jos ihmi­set muut­ta­vat paik­ka­kun­nal­le ovat hin­nat nousus­sa, mikä­li ihmi­set muut­ta­vat pois tip­pu­vat hin­nat kuin kivi.

    Pro­ses­si on kui­ten­kin eri­tyi­sen demo­kraat­ti­nen, sil­lä lop­pu­tu­los on riip­pu­vai­nen sii­tä kuin­ka hyviä ehdok­kai­ta äänes­te­tään. Jos ihmi­set äänes­tä­vät joi­tain haja­ra­ken­ta­mi­seh­dok­kai­ta, niin sii­nä ei hin­nan­pu­do­tus ole ihme.

    Lai­na­nan­ta­ja­na voi­sin ottaa Köö­pen­ha­mi­na­lai­sen asun­non arvos­ta 101% vakuu­dek­si, mut­ta Itä-Suo­ma­lai­ses­ta 50% oli­si hankalaa.

  10. Toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla lai­nan koron sito­mi­nen vakuusar­voon — pie­nem­pi lai­na kor­ko mitä suu­rem­pi oma­ra­hoi­tuso­suus. Mut­ta kor­kea­suh­dan­tees­sa pan­kit kil­pai­le­vat lai­nan­an­nos­ta ja laman ris­kiä ei sil­loin osa­ta (tai bonuk­sia tavoi­tel­les­sa halu­ta) las­kea. Pank­kien stres­si­tes­te­jä teh­täes­sä täl­lai­nen las­ku­ta­pa pank­kien ris­keis­tä voi­si olla hyvä. Tai mie­lum­min sen pitäi­si näkyä suo­raan pan­kin kir­jan­pi­dos­ta: pal­jon­ko annet­tu lai­naa ja pal­jon­ko vakuuk­sien arvo on esi­te­tyn las­ken­ta­mal­lin mukaan.

  11. Mik­si esi­mer­kik­si tal­le­tuk­set vaa­ti­vat suo­jan? Mik­si pank­ki­sek­to­ria pide­tään joten­kin eril­li­se­nä toi­min­ta­na ja eri­lai­se­na poik­keuk­se­na muus­ta yri­tys­sek­to­ris­ta? Mitä jos vas­tuu tal­le­tuk­sis­ta oli­si tal­let­ta­jil­la, mik­si ei? Pitäi­si­kö rahas­to­si­joit­ta­jal­la olla jokin rahas­to­si­joi­tus­suo­ja? Ei tie­ten­kään. Ker­ty­neen varal­li­suu­den sijoit­ta­mi­nen eri koh­tei­siin on jokai­sen yksi­tyis­asia ja oman har­kin­nan paik­ka (mihin sen sijoit­taa, ostaa­ko kiin­teis­tö­jä, met­sää vai tal­let­taa­ko jne.), tal­le­tuk­set eivät ole poik­keus. Ja pank­ki­sek­to­ri naut­tii tur­haan val­tio­val­lan suojelusta.
    Täs­sä ehkä tar­vi­taan siir­ty­mä­kausi. Mut­ta tämä pank­kien eri­tyis­roo­li on purettava. 

    Asu­mi­nen on ihmis­ten pre­fe­rens­seis­sä yleen­sä ykkös­asia (laa­tu, sijain­ti, estet­tiik­ka ym.). Mihin Kimi Räik­kö­nen tar­vit­see kaik­kia nii­tä asun­to­ja ja neliöi­tä, joi­ta hän omis­taa? Ei mihin­kään. Kol­mio Vuo­saa­res­sa (tai Sveit­sis­sä) täyt­täi­si hänen tar­peen­sa. Mut­ta eipä täy­tä. Suo­mi on täyn­nä räik­kö­siä. Asu­mi­sel­la on suh­teel­li­ses­ti suh­tee­ton pai­noar­vo ihmi­sil­le. Sik­si — yhdis­tet­ty­nä pank­kien mah­dol­li­suu­teen tar­jo­ta luot­to­ja isol­la ris­kil­lä (jon­ka ‘takuu­na’ on vii­me­kä­des­sä tal­le­tus­suo­ja) — näi­tä kuplia syn­tyy ja puh­ke­aa, aika ajoin.

    Minus­ta läh­tö­koh­dan pitäi­si olla niin päin, että anne­taan pank­kien edel­leen mää­ri­tel­lä asun­non han­kin­nas­sa vakuusar­vo, mut­ta ottaa vas­taan myös ris­kit, ja tal­let­ta­jien tie­dos­taa tämä (se luo­to­tus­han on hei­dän rahaan­sa). Luke­koot tal­let­ta­jat pank­kien osa­vuo­si­kat­sauk­sia ja kiin­nos­tu­koot sijoituksistaan.

  12. Toi­vot­ta­vas­ti tämä ei mene pahas­ti off topic ja tähän ei tar­vit­se kom­men­toi­da, mut­ta tan­gee­raa sikä­li, että saman sukuis­ta poh­din­taa oli, kun vään­sim­me kät­tä Kim­mo Sasin heh­kut­ta­mas­ta sha­ria laista.

    Sha­ria laki kiel­tää koron kis­kon­nan. Asun­to­lai­naa saa kyl­lä kier­re­tys­ti eli pank­ki ostaa lai­nan koh­tee­na ole­van asun­non ja lisää hin­taan sopi­vak­si kat­so­man­sa koron. Asia­kas sit­ten ostaa täl­lä hin­nal­la asun­non pan­kil­ta. Nero­kas­ta eikö totta.

    Sit­ten jos sal­li­taan tämä­kin vie­lä, kun on puhut­tu, että mitä jos Suo­mi kiel­täy­tyi­si Irlanti-luototuksesta.

    Sak­sal­la ja muil­la isoil­la EU-val­tioil­la on niin pal­jon kiin­ni rahaa Irlan­nis­sa, että Suo­men tuki on hyt­ty­sen pie­ru nii­den rin­nal­la. Sak­sa ja muut tuke­vat ilman Sumea­kin ja näyt­tä­vät när­hen munat Suo­mel­le. Se jos joku ottai­si­ko vltio­va­rain­mi­nis­te­ri Katai­sen egon päälle.

    p.s. Sak­sa voi­si vih­doin mak­saa vel­kan­sa Suo­mel­le eli Lapin polt­ta­mi­sen. Sota-ajan ihmi­set ovat vie­lä­kin kat­ke­ria täs­tä. Suo­mi oli ainoa, joka mak­soi vel­kan­sa. Katai­sen pitää sun­nun­tain puhe­lin­kon­fe­rens­sis­sa ottaa asia esille.

  13. Koko län­si­mai­nen yhteis­kun­ta­han perus­tuu pro­sent­ti­mal­lil­le, eli jat­ku­val­le kas­vul­le. Onko sit­ten ihme, ettei huo­no­ja ske­naa­rioi­ta halu­ta edes aja­tel­la saa­ti ottaa huomioon.

  14. Sanoi­sin, että tuo mal­li­si joh­tai­si nouse­vien hin­to­jen tilan­tees­sa sii­hen, että oma asun­to oli­si koko ajan ensios­ta­jan ulot­tu­mat­to­mis­sa. Sääs­tet­ty­ään vähän lisää, oli­si se raha­mää­rä, mitä hin­nas­ta pitää itse mak­saa, myös nous­sut, kos­ka aiem­paan asun­non hin­taan sidot­tu lai­nan osuus ei voi­si kas­vaa, vaan koko hinn­an­no­su pitäi­si kat­taa omil­la säästöillä. 

    Se voi­si kyl­lä hil­li­tä hin­to­jen rajua nousua, kos­ka nämä ensios­ta­jat kar­siu­tui­si­vat äkkiä mark­ki­noil­ta, mut­ta minus­ta se tun­tuu sil­ti var­sin epä­rei­lul­ta systeemiltä.

  15. Kun pan­kit tie­tä­vät, että val­tiot mak­sa­vat tap­piot kai­kis­sa tapu­kis­siia niin asun­to­jen vakuusar­voil­la ei ole mer­ki­tys­tä, kos­ka yhteis­kun­nan tar­joa­ma vakuus on parempi.

  16. Pro­sent­ti­mal­lien käyt­tä­jä ajat­te­lee, että kun asun­to­jen suh­teel­li­set hin­nat ovat nous­seet sata vuot­ta, ne nouse­vat aina, kun taas taso­mal­lien käyt­tä­jä ajat­te­lee, että kun hin­nat ovat nous­seet sata vuot­ta, nii­den on pian pak­ko palau­tua jär­ke­väl­le tasolle.”

    Eni­ten raken­nus­ten arvoa ja asu­mi­sen kulu­ja nos­ta­vat rakennusmääräykset.
    Piti het­ken aikaa miet­tiä tuo­ta sinun Vapaa­vuo­ren kehu­ja enne kuin oival­sin, että Vapaa­vuo­ri­han vain edus­taa uuden­lais­ta rahas­tus­mal­lia, jos­sa pyri­tään rahast­maan myös van­haa asuntokantaa.
    Eli tuo jäte­ve­sia­se­tus, tosin ei Vapaa­vuo­ren ajat­te­le­ma, mut­ta samaa sukua.
    Uusi kor­jaus­ten ilmoi­tus­vel­vol­li­suus on joh­ta­nut rahas­tusau­to­maat­tiin , joka hyö­dyt­tää isän­nöit­si­jöi­den busi­ness­ta ja eri­lai­sia epä­mää­räi­siä tarkastusfirmoja .
    Samoin nuo pakol­li­set tarkastus/korjaussuunnitelmat tar­joa­vat uuden rahastuslähteen.
    Tuol­lai­sen remon­tin tar­kas­tuk­sen kus­tan­nus on n 100–150 euroa mut­ta sii­tä peri­tään nyky­ään 500‑1000 euroa.
    Tämä tar­koit­taa, että pie­ni­tu­loi­nen ei voi teh­dä pie­nin­tä­kään remont­tia tar­kas­tus­ku­lu­jen pelos­sa, joten se ede­saut­taa slum­mien syntymistä.

    Parem­pi väki taas kapi­ta­li­soi kal­lii­ta remont­te­ja ja kal­lii­ta remon­tin byro­kra­tia­ku­lu­ja hintoihin

    Samoin ener­gia­mää­räyk­set ovat joh­ta­neet raken­ta­mis­ku­lu­jen nousuun.

    Eli nyt yhteis­kun­ta vedät­tää hin­to­ja ylöspäin

  17. No, asun­to­jen hin­nat eivät näy­tä palau­tu­van jär­ke­väl­le tasol­le… eikä niil­lä näy­tä ole­van sel­vää yhteyt­tä raken­nus­kus­tan­nuk­siin­kaan (jois­ta taas piru­kaan ei ota sel­vää, niin pal­jon hämä­rää on rakentamisessa).
    Ja miten uusien asun­to­jen vakuusar­vo määritetään?
    Sel­vin­tä oli­si kiin­teä pro­sent­ti kai­kil­le — sel­lai­nen oli ennen van­haan — esim. 75%.
    Ja jos/kun kupla puh­ke­aa, lisä­va­kuut­ta ei tar­vi­ta, vaan lisä­ai­kaa — hin­nat palau­tu­vat aikai­sem­mal­le tasol­le aika nopeasti.

  18. Siis taas ovat yri­tyk­set, täs­sä tapauk­ses­sa pan­kit, niin tyh­miä, että kor­keam­man tie­don omaa­vat jou­tu­vat ker­to­maan nii­le, kuin­ka hei­dän asioi­ta pitää hoi­taa. “Kyl­lä me tie­däm­me, mikä on hyväk­si sinul­le” Var­mas­ti toi­set pan­kit ovat olleet ahneu­den sokai­se­mia ja jot­kut har­haan­joh­ta­neet asiak­kai­taan, mut­ta samaa voi sanoa myös jois­tain asiak­kais­ta. Tätä ei voi kui­ten­kaan yleis­tää, suu­irn osa molem­mis­ta on ollut ihan rehel­lis­tä väkeä. Jokai­ses­sa yri­tyk­ses­sä jou­du­taan miet­ti­mään, kenel­le anne­taan luot­toa. Ei put­ki­lii­ket­tä vaa­di­ta vaa­ti­maan mitään vakuuk­sia asiak­kail­taan. Sil­ti put­ki­lii­ke kyl­lä miet­tii, pitä­si­kö­hän jola­tin pyy­tää käteis­mak­su. Joil­lain subur­bia-alueil­la halu­taan asua mie­luum­min kuin toi­sel­la. Joku pre­fe­rens­si on sil­lä­kin joka halu­aa asua Katajanokalla.
    Pank­ki voi tie­ten­kin saa­da aikaan enem­män vahin­koa kuin yksit­täi­nen put­ki­lii­ke, mut­ta polii­ti­kot ja val­tio­ko­neis­tot ne vas­ta ovat­kin läpi his­to­rian vahin­goit­ta­neet kan­sa­lai­sia kuvi­tel­les­saan suu­res­sa vii­sau­des­saan teke­vän­sä hyvää. Noin ihan esi­mer­kin vuok­si voi kysyä, miten pal­jon USAn pank­ki­krii­siin vai­kut­ti val­tion halu saa­da nos­tet­tua omis­tusa­su­jien osuut­ta, ei ehkä sinän­sä aina huo­no asia, mut­ta useat toi­men­pi­teet joh­ti­vat­sur­kei­siin seu­rauk­siin. Pank­ki­val­von­nas­sa oli jotain 12.000 hen­keä. Oli­si­ko pitä­nyt olla 15.000 vai 50.000? Vai ottaa DDR-tyy­li käyt­töön val­von­nan mää­räs­sä ja sit­ten­kään DDR:n menes­tyk­ses­tä ei pal­jon lau­lu­ja voi lau­laa (tosin jot­kut vih­reät ennen mui­noin enti­ses­sä elä­mäs­sään lau­loi­vat­kin). (Lii­an hyvä paik­ka jät­tää T‑kortti käyt­tä­mät­tä. Älä itke, Iines)

  19. Ricca­do,
    Ei pan­kit nii­tä tal­le­tuk­sia lai­naa edel­leen, tie­dät­hän sen. Vaan tal­le­tuk­siam­me vas­taan pank­ki voi antaa lähes kym­men­ker­tai­sen mää­rän lai­naa. Mitä enem­män lai­naa anne­taan sen enem­män kor­ko­tu­lo­ja pan­kil­le. Ja mitä kal­liim­mat asun­not sen enem­män kan­sa­kun­nas­sa varal­li­suut­ta:). Ris­ki lii­an isois­ta lai­nois­ta on lai­na­nan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia, ei tallettajan.

    Täl­lä het­kel­lä ei ole muu­ta paik­kaa tal­le­tuk­sil­le kuin liikepankit.

    Pitäi­si var­mas­ti­kin olla val­tio­val­lan suo­je­le­ma pank­ki yks­tyi­sil­le tal­le­tuk­sil­le ilman kor­koa. Ja ris­ki­tal­let­ta­jat tal­let­ta­koot yksi­tyi­seen pank­kiin, joka ei saa val­tion suojelua.

  20. Noin ihan esi­mer­kin vuok­si voi kysyä, miten pal­jon USAn pank­ki­krii­siin vai­kut­ti val­tion halu saa­da nos­tet­tua omis­tusa­su­jien osuutta, ”

    USA:n asun­to­kupla­han oli suu­ri puhal­lus, orga­ni­saat­to­rei­na Clin­ton ja tehos­ta­jan Bush.
    Pai­kal­lis­pan­kit myön­si­vät lai­nat ja myi­vät lai­nat eteen­päin Fan­ny Mael­le ja Fred­dy-jol­le­kin, jot­ka oli­vat val­tio­ve­toi­sia kiinteistörahoitusyhtiöitä.
    Nämä taas pake­toi­vat lai­no­ja myi­vät nii­tä sit­ten pan­keil­le , nii­den hal­lit­se­mil­le rahas­toil­le ja sijoit­ta­jil­la ympä­ri maa­il­man eli ris­kit siir­ret­tiin USA:n ulkopuolelle.
    Ei tuos­ta vakuusar­vo­jen sään­te­lys­tä ole mitään hyö­tyä, jos vas­tuut voi näin käte­väs­ti siir­tää mui­den harteille.

    Hyö­ty­jiä oli­vat nuo Bus­hin tuki­joi­den omis­ta­mat pik­ku­pan­kit, jot­ka jakoi­vat rahaa hol­tit­to­mas­ti ja sai­vat val­tion avus­tuk­sel­la siir­ret­tyä vas­tuun­sa USA:n ulkopuolelle .

    Ei täl­lai­seen mikään sään­te­ly pure, kos­ka kär­si­jä ja hyö­dyn saa­ja ovat eri orga­ni­saa­tio ja/tai yksilö.

  21. Ensia­sun­non osta­jat pysy­vät nyt­kin aika hyvin pois­sa mark­ki­noil­ta, kun asun­to­jen hin­toi­hin pum­pa­taan ilmaa tuke­mal­la omis­tusa­su­mis­ta eri kei­noil­la. Tämä sekä tekee asun­nois­ta kal­liim­pia että sit­ten välil­li­ses­ti nos­taa vuo­kria, jol­loin sii­hen omaan asun­toon sääs­tä­jäl­le jää vähem­män, mis­tä säästää.

    Kan­na­tan Oden ehdo­tus­ta, noin läh­tö­koh­tai­ses­ti. Mut­ta kyl­lä asun­to­ve­lan kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­to on akuu­tim­pi kysy­mys. Sen voi­si teh­dä por­ras­te­tus­ti vaik­ka 20 vuo­den aika­na, ei taa­tus­ti kaa­tai­si yhtään kenen­kään talout­ta, ja vähän ker­ras­saan kor­jai­si tämän idioot­ti­mai­sen tulon­siir­ron vuo­kral­la asu­vil­ta velat­to­man asun­non omistajille.

  22. Aikai­sem­min esi­tet­tiiin, että pank­ke­ja ei voi ajaa hallitusti.
    Leh­man Brot­her­sin kon­kurs­si tuli yllä­tyk­se­nä eikä etu­kä­teis­va­roi­tuk­sia juu­ri ollut, esim 2007 tulos oli erit­täin hyvä ja vas­ta kesä­kuus­sa 2008 tuli julk­si­uu­teen enim­mäi­siä indikaattoreita

    Leh­man Brot­her­sin notee­raus päät­tyi 12.9.2008 eli sil­loin se oli konkurssitilassa.
    15.9 LB hakeu­tui yrityssaneeraukseen
    17.9 Barclays osti Poh­jois-ame­ri­kan toiminnot
    22.9 Nomu­ra osti Aasian ja Tyy­ne­ne­me­ren toiminnot
    23.9 Nomu­ra osti Euroo­pan ja Lähi-idän toiminnot

    Eli suu­ri pank­ki oli lyö­ty lihoik­si 10 päi­väs­sä ja osat kyke­ni­vät hoi­ta­maan enti­siä teh­tä­vi­ään lähes katkottomasti

  23. Jype kir­joit­ti 27.11.2010 kel­lo 22:37:

    Toi­nen vaih­toeh­to voi­si olla lai­nan koron sito­mi­nen vakuusarvoon

    Kyl­lä­hän vakuu­det jo nyt vai­kut­ta­vat, ja hyvil­lä vakuuk­sil­la voi halu­tes­saan ulos­mi­ta­ta itsel­leen pan­kil­ta alhai­sem­man koron ja päin­vas­toin huo­noil­la saa kor­keam­man koron.

    On sit­ten toi­nen asia, että tämä avaus puut­tui­si suo­ra­nai­ses­ti vain pank­ki­sek­to­rin toimeentuloon.

    Miten voi­daan estää hin­ta­kuplien syn­ty­mi­nen, jos ihmis­ten pre­fe­rens­sit nyt vain ovat, kuten Ricca­don­kin kom­ment­tia tul­kit­sen, sel­lai­set, että asu­mi­seen lai­te­taan aina kaik­ki raha, joka iki­nä liikenee?

    Jos, Soi­nin­vaa­ran usein käyt­tä­mää ilmai­sua lai­na­tak­se­ni, nos­te­taan molem­mat jalat tuke­vas­ti ilmaan, voi­si tie­tys­ti har­ki­ta kor­keam­paa kor­ko­ta­soa, jota sovel­let­tai­siin vain asun­to­mark­ki­noil­la… Mitä rea­lis­ti­sem­pia vaih­toeh­to­ja on?

    Yhte­nä vaih­toeh­to­na asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nyk­sen pois­tos­ta on blo­gil­la kes­kus­tel­tu sään­nöl­li­ses­ti, esi­mer­kik­si tääl­lä. Se voi­si Soi­nin­vaa­ran esit­tä­mäl­lä taval­la toteu­tet­tu­na vai­kut­taa hin­to­jen nousua hil­lit­se­väs­ti 14 vuo­den ajan — mitä sen jäl­keen tai lisäksi?

  24. Osmon tar­koi­tus on siis tor­jua asun­to­kupla, joka joh­taa kus­tan­nuk­siin val­tiol­le eli meil­le, kos­ka me mak­sam­me pan­kit pys­tyyn kuplan puhjetessa.

    Oli­si­ko yksin­ker­tai­sin­ta nos­taa pank­kien vakuus­tal­le­tus­ten arvoa eli hil­li­tä luot­toeks­pan­sio­ta? Van­ha temppu.

    Pan­kit jou­tui­si­vat teke­mään kun­non kes­kus­pank­ki­tal­le­tuk­sia anta­mien­sa asun­to­lai­no­jen suh­tees­sa => Raha kal­lis­tui­si asun­to­jen kal­lis­tues­sa suh­tees­sa enem­män kuin asun­not => Oma­ra­hoi­tuso­suus nousi­si => Kupla ei paisuisi. 

    Rahas­to­ja voi­si pur­kaa lai­na­kan­nan aletessa.

  25. Valit­ta­ja:
    “Ricca­do,
    Ei pan­kit nii­tä tal­le­tuk­sia lai­naa edel­leen, tie­dät­hän sen. Vaan tal­le­tuk­siam­me vas­taan pank­ki voi antaa lähes kym­men­ker­tai­sen mää­rän lainaa.”
    Tie­dän tämän. Olen kyl­lä aikoi­naan luke­nut oman raa­mat­tu­ni, Luc­kett: Money and Ban­king. Mut­ta vii­me­kä­des­sä asia palau­tuu pank­kien ja tal­le­tus­ten eri­tyis­a­se­maan yrityssektorilla.

  26. Koko ongel­ma­han tulee oikeas­taan sii­tä, että pää­oman­muo­dos­tus rahoi­te­taan lyhy­tai­kai­sel­la lai­noi­tuk­sel­la. Kan­sa­lais­ten sääs­töt pan­keis­sa ovat oikeas­taan lai­no­ja pan­keil­le eikä nii­tä sai­si sanoa tal­le­tuk­sik­si. Tal­le­tuk­sen pitäi­si olla ainoas­taan tal­le­lo­ke­ros­sa ole­vaa tavaraa… 🙂

    Jos taval­li­set pan­kit lai­noit­ta­vat asun­to­lai­no­ja, kiin­teis­tö­ke­hi­tys­bis­nes­tä ja mui­ta raken­ta­mi­seen liit­ty­viä hank­kei­ta, jois­sa suu­ri mää­rä rahaa on sidot­tu pit­käk­si aikaa kiin­ni nii­hin, niin ei ole ihme että tal­let­ta­jien jouk­ko­pa­ko voi aiheut­taa vaka­via seu­rauk­sia. Ja tähän voi riit­tää pie­ni­kin epävarmuus.

    Ope­ra­tio­naa­li­sem­pi mal­li oli­si Sak­san tai Tans­kan mal­li. Tans­kas­sa asun­to­luo­to­tuk­ses­ta vas­taa­vat käy­tän­nös­sä Hypo­teek­ki­pan­kit, jot­ka myön­tä­vät asun­to­luot­to­ja ja lai­naa­vat nii­tä vas­taan pit­kän aika­vä­lin jouk­ko­vel­ka­kir­ja­mark­ki­noil­la. Tans­kas­sa on maan kokoon näh­den erit­täin mer­kit­tä­vä MBS-mark­ki­na (MBS=Mortage Bac­ked Secu­ri­ty). Näin pää­oman­muo­dos­tus­ta ei tar­vit­si­si rahoit­taa lyhy­tai­kai­sel­la lai­noi­tuk­sel­la. Pää­i­dea on vie­lä se, että nuo MBS:t pysy­vät lai­nat myön­tä­neen Hypo­pan­kin tasees­sa (ns. Cove­red Bond). Eli vaik­ka se pake­toi­si ja möi­si nii­tä edel­leen, niin sil­lä oli­si int­res­si pitää huol­ta vakuuk­sis­ta, luo­to­not­ta­jan taus­tan tar­kis­ta­mi­ses­ta yms.

    Jos­kus mui­nai­suu­des­sa oli­si ollut ennen­kuu­lu­ma­ton­ta että pan­kit rahoit­tai­si­vat eri­lai­sia pit­kän aika­vä­lin inves­toin­ti­hank­kei­ta. Täl­lai­set oli­si rahoi­tet­tu oman pää­oman ehtoi­sil­la instru­men­teil­la tai jouk­ko­vel­ka­kir­joil­la. Pan­kit oli­si­vat huo­leh­ti­neet vain mak­su­jen siir­ros­ta, tili­pal­ve­luis­ta sekä anta­neet lyhy­tai­kais­ta kaup­pa­luo­to­tus­ta, jos­sa vakuu­te­na oli­si ollut osta­jan kauppatavarat.

  27. Jul­kai­se­kin täs­sä ilmai­sek­si (poik­keuk­sel­li­ses­ti) oman talous­tie­teel­li­sen teoreemani: 

    Tätä kysy­myk­seen ei voi löy­tää patent­ti­rat­kai­sua esi­te­tyl­lä taval­la. Rahan­teos­sa etu­ke­no pik­ku­hil­jaa kas­vaa, kun­nes taas läväh­de­tään naa­ma edel­lä lätäk­köön. Tämä on toi­saal­ta myös talous­kas­vun käyttövoima.

  28. Ris­ki lii­an isois­ta lai­nois­ta on lai­na­nan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia, ei tal­let­ta­jan.” Kaik­kien. Mikä täs­sä on niin vai­kea ymmärtää?

  29. Ris­ki lii­an isois­ta lai­nois­ta on lai­na­nan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia, ei tal­let­ta­jan.” Kaik­kien. Mikä täs­sä on niin vai­kea ymmärtää?

    No, vai­ke­aa on ymmär­tää tuo tal­let­ta­jan riski.

    Meil­lä­hän on tal­le­tus­suo­ja, joka vie­lä nousee vuo­den vaih­tees­sa sataan tuhan­teen euroon. Täl­lä perus­teel­la en ymmär­rä taval­li­se­na kan­sa­lai­se­na, mik­si tois­ten lai­na-asiat nyt minun ris­ki­ni oli­si. Jos tal­le­tus­suo­jaa ei oli­si, niin asia oli­si toi­nen. Lai­nan anta­jan on tar­kas­tet­ta­va, että lai­nan saa­ja pys­tyy lai­nan mak­sa­maan takai­sin ja lai­nan vakuus on riit­tä­vä. Lai­na­not­ta­jan taas jär­keil­tä­vä, onko lai­na koh­tuul­li­nen tuloi­hin ja ostet­ta­vaan koh­tee­seen nähden.

    Sii­nä olet oikeas­sa, että tois­ten sös­si­mi­nen kaa­tuu viat­to­mien nis­kaan. Sitä­kö tarkoitat?

  30. Ongel­man rat­kai­suk­si on ehdo­tet­tu myös ‘tal­le­tus­pank­kien’ (vakuus, alhai­nen tuot­to) ja inves­toin­ti­pank­kien (ris­ki ja mah­dol­li­nen kor­kea tuot­to, ei vakuut­ta) erot­ta­mis­ta, mut­ta tämä lie­nee tek­ni­ses­ti aika mah­do­ton­ta. Kun pan­keil­la (tai dii­le­re­dil­lä) ei ole perä­lau­taa, he voi­vat lopul­ta myy­dä myös ‘kuol­lei­ta sieluja’…

  31. Evert the NeverRest: 

    Sit­ten jos sal­li­taan tämä­kin vie­lä, kun on puhut­tu, että mitä jos Suo­mi kiel­täy­tyi­si Irlanti-luototuksesta. 

    Mitä jär­keä tuos­sa oli­si? Suo­mi saa mil­jar­din lai­naa jol­lain 2–3 % korol­la, ja lai­naa sen edel­leen Irlan­nil­le 5–6 % korol­la, puh­das­ta tuot­toa Suo­mel­le 20–30 mil­joo­naa vuo­des­sa, noin hyvil­lä ehdoil­la ei lai­nan takai­sin­mak­sul­la ole mitään kii­ret­tä, sen kun mak­sa­vat vaan kor­koa täs­tä ikuisuuteen.

  32. Jos, Soi­nin­vaa­ran usein käyt­tä­mää ilmai­sua lai­na­tak­se­ni, nos­te­taan molem­mat jalat tuke­vas­ti ilmaan, voi­si tie­tys­ti har­ki­ta kor­keam­paa kor­ko­ta­soa, jota sovel­let­tai­siin vain asuntomarkkinoilla…

    Tämän tyy­lis­tä rat­kai­sua olen itse­kin poh­dis­kel­lut. Itsea­sias­sa pidän tätä jopa vähän vähem­män epä­rea­lis­ti­se­na kuin Osmon esit­tä­mää vakuusar­von rajoit­ta­mi­sen mal­lia. Vakuusar­vo on puh­taas­ti lai­na­nan­ta­jan ja otta­jan väli­nen asia. Jos pank­ki pitää vakuut­ta parem­pa­na kuin mitä lain rajoi­te antaa myö­den, pan­kin­joh­ta­jan pöy­tä­laa­ti­kos­ta löy­tyy alta aikayk­si­kön pie­ni yri­tys, joka myy lai­na­va­kuuk­sia nimel­li­seen hintaan.

    Sen sijaan kes­kus­pank­ki voi­si kyl­lä jul­kais­ta asun­to­mark­ki­na­kor­ko­käy­rän, johon jokai­nen lai­na, jon­ka vakuu­te­na on asun­to, pitää sitoa. Pank­ki on vel­vol­li­nen mak­sa­maan kes­kus­pan­kil­le (tai val­tio verot­taa) mark­ki­na­ko­ron ja asun­to­lai­no­ko­ron ero­tuk­sen, jot­ta mar­gi­naa­leil­la kik­kai­lu ei onnistu.

    Ja myös tämä aja­tus on sit­ten täy­sin luon­nok­sen asteel­la, odo­tan mie­len­kiin­nol­la argu­ment­te­ja mik­si tämä ei toimi.

    1. Minun aja­tuk­se­ni oli, että jos pank­ki antaa lai­nan yli tuon vakuusazrvo0limitin, yli­me­ne­vä osa on taseis­sa vakuu­det­to­ma­na luot­to­na ja vai­u­kut­tai­si vaka­va­rai­suus­sään­tö­jen kaut­ta luottoekspansioon.

  33. Koko ongel­ma­han tulee oikeas­taan sii­tä, että pää­oman­muo­dos­tus rahoi­te­taan lyhy­tai­kai­sel­la lai­noi­tuk­sel­la. Kan­sa­lais­ten sääs­töt pan­keis­sa ovat oikeas­taan lai­no­ja pan­keil­le eikä nii­tä sai­si sanoa talletuksiksi.”

    Perin­tei­nen otto­lai­naus on enää pie­ni osa pank­kien rahoituksesta.
    Pan­kit saa­vat nyky­ään luo­da eli pai­naa rahaa itse eli kuten Suo­men Pank­ki asi­aa kuvaa:

    Yksin­ker­tai­sim­mil­laan raha syn­tyy seu­raa­vas­ti. Pank­ki myön­tää asiak­kaal­leen lai­nan, sano­taan 10 000 euroa. Pank­ki mer­kit­see kir­jan­pi­toon­sa velan asiak­kaal­le (=asiak­kaan tal­le­tus) ja vas­taa­van saa­mi­sen asiak­kaal­ta. Kun asia­kas mak­saa lai­nan­sa pois, hänen on jär­jes­tet­tä­vä jos­tain tilil­leen vas­taa­va sum­ma, jol­loin sekä saa­mi­set että velat kumo­taan pan­kin kirjanpidosta.”

    Pank­ki ei voi luo­da rahaa rajat­to­mas­ti, ei aina­kaan EU-mais­sa , mut­ta kun pan­kit toi­mi­vat glo­baa­lis­sa ympä­ris­tös­sä niin rahan teko voi­daan siir­tää libe­raa­lim­paan ympäristöön.

    Samoin ris­ke­jä voi­daan siir­tää alu­eel­le ‚jos­sa tap­piot toden­nä­köi­ses­ti kor­va­taan kyse­le­mät­tä eli EU-alueelle

  34. Riit­tä­vän kehit­ty­nyt MBS-mark­ki­na ja vaa­ti­mus että lai­nat ovat edel­leen luo­ton myön­tä­neen Hypo­pan­kin tasees­sa riit­täi­si hyvin.

    Euroo­pas­sa ei ole ilmei­ses­ti tul­lut yhtään sel­lais­ta tapaus­ta jos­sa Pfand­brie­fe-tyyp­pi­sen vel­ka­kir­jan omis­ta­ja ei oli­si saa­nut raho­jaan (Pfand­brie­fe on ns. Cove­red Bond).

    Suu­rin ongel­ma on siis se pit­kä­ai­kais­ten pro­jek­tien rahoi­tus lyhy­tai­kai­sel­la luo­to­tuk­sel­la. Se tekee pank­ki­toi­min­nas­ta ris­kialt­tiin muul­le kansantaloudelle…

  35. Kat­se­lin noi­ta Irlan­nin lai­na­lu­ku­ja, kaik­ki­aan asun­to­luot­to­ja oli n 120 mil­jar­din euron edestä.
    utta hämmästyttävääoli,ettähoitamattomialainoja oli­vain n 40000 talou­del­la n 800000 lai­naot­ta­ja­ta­lou­des­ta ja hoi­ta­mat­to­mia lai­no­ja oli vain n 7–8 ‚iljar­dia eli 5–6 %.
    Sekin on suu­ri luku ja voi kaa­taa pie­niä kan­sal­li­sia pank­ke­ja mut­ta ei suu­ria , eten­kin kun toteu­tu­nut on ollut pie­nem­pi kuin ennuste 

    Selit­sy, jon­ka mukaan Irlan­nin vai­keu­det joh­tu­vat asun­to­lai­no­jen mak­sa­mat­ta jää­mi­ses­tä ovat suu­res­ti liioiteltuja.
    Ja kun tuki­pa­ket­ti on 85 miljardia+mitä Irlan­nin hal­li­tus on jo mak­sa­nut niin tun­tuu sil­tä, että rahaa syy­de­tään aivan mui­den tap­pioi­den mak­sa­mi­seen kuin asun­to­lai­nois­ta syntyneiden.

    Kun tuo Leh­man Brot­hers tapaus­kin osoit­ti, ei mak­su­lii­ken­ne hal­vau­du pank­kien kaa­tues­sa vaan pank­ki voi­daan pilk­koa nopeas­ti­kin kil­pai­li­joi­den kesken.
    Kun kukaan polii­tik­ko, Kivi­nie­mi tai Katai­nen ei ole kyen­nyt tai edes yrit­tä­nyt selit­tää tuo­ta ongel­man laa­je­ne­mis­me­ka­nis­mia niin pitää käsit­tää, että ao hen­ki­lö ei ymmär­rä asias­ta mitään tai ei uskal­la ker­toa kaik­kea totuutta

  36. Kes­kus­te­lua tähän asti luke­mat­to­ma­na ja oikeas­taan kir­joi­tus­ta­kin luke­mat­ta voi­sin heti ensim­mäi­sek­si kom­men­toi­da, että pan­kit pitäi­si lait­taa itse kan­ta­maan otta­man­sa riskit.

    Sitä­kin voi­si miet­tiä, onko jär­ke­vää, että pan­kit saa­vat pai­naa rahaa.

  37. -Lii­an vanha:

    Asun­to­luot­to­jen lisäk­si kysees­sä voi olla mui­ta kiin­teis­tö­bis­nek­siin liit­ty­viä lai­no­ja, jois­sa on ongelmia.

    Ja ehkä pan­kit tahal­laan vet­kut­te­le­vat lai­nan luo­kit­te­le­mi­ses­sa ongel­ma­lai­nak­si, jot­ta luot­to­tap­pioi­ta ei tar­vit­se kir­ja­ta alas.

    Pan­keis­sa on se ongel­ma että ne eivät oikeas­ti kes­tä suu­ria luot­to­tap­pioi­ta suh­tees­sa varo­jen koko­nai­sar­voon kos­ka nii­den oma pää­oma on aika pie­ni suh­tees­sa koko­nais­vas­tui­hin. Kyl­lä 5–9% luot­to­tap­piot pyyh­käi­se­vät pois suu­ren osan omas­ta pääomasta.

    Kuten jo kir­joi­tin, niin ongel­man perus­syy on pit­kä­kes­tois­ten pro­jek­tien lai­noit­ta­mi­nen lyhy­tai­kai­sel­la rahoituksella. 

    Jos lai­noi­tus perus­tui­si vain MBS-mark­ki­noil­ta kerät­tyi­hin varoi­hin niin ainoas­taan sijoit­ta­jat ja pan­kin osak­kee­no­mis­ta­jat kär­si­si­vät mah­dol­li­ses­ta asun­to­lai­no­jen hoi­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä. Muu­hun mak­su­lii­ken­tee­seen tai toi­min­toi­hin niil­lä ei oli­si vaikutusta.

  38. Minun aja­tuk­se­ni oli, että jos pank­ki antaa lai­nan yli tuon vakuusazrvo0limitin, yli­me­ne­vä osa on taseis­sa vakuu­det­to­ma­na luot­to­na ja vai­u­kut­tai­si vaka­va­rai­suus­sään­tö­jen kaut­ta luottoekspansioon.”

    Kuka mää­rit­tää sen vakuusarvon?

    Min­kä vakuusar­vo­li­mii­tin? (pai­no sanal­la min­kä) Luot­toeks­pan­sio toi­mii vähän lii­an­kin hyvin. MV=PT. Kuka se M on nyky­ään ja mitä oikeuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia sil­lä on näi­nä päivinä?

  39. Ricar­do:
    “Mik­si esi­mer­kik­si tal­le­tuk­set vaa­ti­vat suo­jan? Mik­si pank­ki­sek­to­ria pide­tään joten­kin eril­li­se­nä toi­min­ta­na ja eri­lai­se­na poik­keuk­se­na muus­ta yrityssektorista?”

    Mik­si FDIC-jär­jes­tel­mä otet­tiin käyt­tön yhdys­val­lois­sa 1933? Kos­ka olis­sa, mis­sä usko pank­kei­hin on vähis­sä, hyvin­kin hoi­de­tut pan­kit voi­vat men­nä nurin, jos pel­ko ajaa ihmi­set nos­ta­maan tal­le­tuk­sen­sa ulos ja jos/kun pan­kit vas­ta­vuo­rit­ses­ti kerää­vät pakol­la rahaa takai­sin omil­ta velal­li­sil­taan (yri­tyk­sil­tä), niin nämä­kin mene­vät nurin (vaik­ka yri­tys­toi­min­ta oli­si ollut ter­veel­lä pohjalla). 

    Ant­ti:
    “Mitä jär­keä tuos­sa oli­si? Suo­mi saa mil­jar­din lai­naa jol­lain 2–3 % korol­la, ja lai­naa sen edel­leen Irlan­nil­le 5–6 % korol­la, puh­das­ta tuot­toa Suo­mel­le 20–30 mil­joo­naa vuo­des­sa, noin hyvil­lä ehdoil­la ei lai­nan takai­sin­mak­sul­la ole mitään kii­ret­tä, sen kun mak­sa­vat vaan kor­koa täs­tä ikuisuuteen.”

    Min­kä takia Irlan­ti ei saa vapail­ta mark­ki­noil­ta luot­toa 5-&% korol­la. Kos­ka ei usko­ta, että tuo oli­si riit­tä­vä hin­ta huo­mioon ottaen ris­kin (sii­tä­kään huo­li­mat­ta, että tois­ten EU-mai­den ole­te­taan toden­nä­köi­ses­ti aut­ta­van Irlan­tia). Vel­kaa on jo pal­jon, ja lisää ker­tyy nope­aan tah­tiin, kun talous ala­mias­sa. Ali­jää­män takia yri­te­tään sääs­tö­jä, mikä toi­saal­ta kuris­taa talout­ta entisestään.

    Eli miten sinä olet niin kovin var­ma, että irlan­ti­lai­set pys­ty­vät mak­sa­maan nii­tä kor­ko­ja ikui­suuu­ten asti — tai edes kovin mon­taa vuotta?

  40. Täl­lä 20 vuo­den sään­nöl­lä Suo­mes­sa oli­si vuo­si­na 2003–2009 asun­to­jen hin­nas­ta vain n. 40% käy­nyt vakuu­te­na. Jenk­kien datal­la oli­si vii­mei­sen vuo­si­sa­dan vakuusar­vot pyö­ri­neet sii­nä 40–60% hujakoilla.

    Aika pie­nel­tä kuu­los­taa. En tie­dä onko vakuusar­vot nime­no­maan se koh­ta mihin pitäi­si puuttua.

    Täl­lais­ta his­to­ria­da­taan perus­tu­vaa pank­ki­sek­to­rin hil­lit­se­mis­tä har­ras­te­taan jo ihan vaka­vas­ti. Base­lis­sa poh­di­taan vas­ta­sykli­siä pää­oma­vaa­ti­muk­sia pan­keil­le. Jos lainakanta/BKT ‑suh­de kas­vaa tren­diä nopeam­min, ase­te­taan kor­keam­pia pää­oma­vaa­ti­muk­sia pan­keil­le. Aja­tuk­se­na on lähin­nä vah­vis­taa pank­kien pus­ku­rei­ta krii­sin varal­ta, mut­ta samal­la täl­lai­nen meka­nis­mi voi hil­li­tä lai­na­kan­nan hol­ti­ton­ta kasvua.
    (kts. Uusin Euro&Talous, http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/2010/et_3_2010.htm, Raha­po­li­tii­kan toi­meen­pa­no finans­si­krii­sin aika­na (PDF)
    Juk­ka Vauh­ko­nen: Basel III ‑uudis­tus paran­taa pank­kien ris­kin­kan­to­ky­kyä , sivul­ta 27).

  41. Ja ehkä pan­kit tahal­laan vet­kut­te­le­vat lai­nan luo­kit­te­le­mi­ses­sa ongel­ma­lai­nak­si, jot­ta luot­to­tap­pioi­ta ei tar­vit­se kir­ja­ta alas.

    Pan­keis­sa on se ongel­ma että ne eivät oikeas­ti kes­tä suu­ria luot­to­tap­pioi­ta suh­tees­sa varo­jen koko­nai­sar­voon kos­ka nii­den oma pää­oma on aika pie­ni suh­tees­sa koko­nais­vas­tui­hin. Kyl­lä 5–9% luot­to­tap­piot pyyh­käi­se­vät pois suu­ren osan omas­ta pääomasta.”

    Regu­laat­to­rin­han pitää puut­tua tuo­hon 1 ongel­maan ja 2 Irlan­nin koh­dal­la ollaan huo­lis­saan sak­sa­lais­ten ja rans­ka­lais­ten pank­kien tule­vai­suu­des­ta vaik­ka ne suh­tees­sa Irlan­nin ongel­miin ovat jät­ti­läi­siä ja oma pää­oma ei noil­la tap­pioil­la ole uhattuna ?

    Epäi­len­pä, että Katai­nen vedät­tää mei­tä samal­la taval­la kuin Vii­na­nen 90-luvulla.
    Ei Vii­na­sen (Ahon ja mui­den tie­tys­ti ) tavoit­tee­na ollut mikään muu kuin KOP:n omis­ta­jien omai­suu­den pelas­ta­mi­nen, tämä­hän on tul­lut ilmi myöhemmin .
    Nyt pelas­te­taan sak­sa­lais­ten ja rans­ka­lais­ten omaisuutta.
    Eikö­hän tuos­ta Sone­ran 4 mil­jar­dis­ta vie­lä riittäisi ??

  42. Täs­sä on kes­kus­tel­tu asun­to­lai­nan kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­des­ta. Huo­maut­tai­sin ystä­väl­li­ses­ti, että asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys ei ole tuki vuo­kral­la asu­vil­ta omis­tusa­su­jil­le. Sen sijaan se tekee omis­tusa­su­mi­ses­ta tasa-arvoi­sen vuo­kra-asu­mi­sen kanssa.

    Jos omis­tan asun­non ja vuo­kraan sen vie­raal­le, saan vähen­tää asun­non ostoon käy­te­tyn lai­nan korot vuo­kra­tu­los­ta, jos­ta mak­san pää­oma­ve­roa. Kun saan vähen­tää myös omis­tusa­sun­to­ni veron pää­oma­tu­los­ta, saan omas­ta talos­ta­ni saman edun kuin sai­sin vie­raal­le vuo­kraa­mas­ta­ni. Jos veroe­tu pois­tet­tai­siin, vaih­tai­sin naa­pu­rin kans­sa talo­ja. Mak­sai­sim­me toi­sil­lem­me vuo­kraa ja kum­pi­kin meis­tä voi­si vähen­tää pank­ki­lai­nan korot nimel­li­ses­tä vuo­kra­tu­los­ta. Verot­ta­ja ei sai­si pen­niä­kään. Lop­pu­tu­lok­se­na sai­sim­me saman veroedun.

    1. Eras­to­te­nes aleksandrialainen:
      Jos asut­te omis­tusa­sun­nois­san­ne, tei­dän EI KANNATA men­nä tois­ten­ne asun­toi­hin ris­tiin, vaik­ka niin sai­sit­te­kin kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den lai­noi­hin­ne. Jou­tui­sit­te nimit­täin mak­sa­maan vas­taa­vas­ti pää­oma­tu­loa mark­ki­na­hin­tai­ses­ta vuo­kras­ta. Verot­ta­ja ei ole tyh­mä, Vuo­kra mää­rä­tään vero­tuk­ses­sa todel­li­sen vuo­kra­ta­son mukai­sek­si. Täs­tä on oikeus­ta­paus, jos­sa kak­si hen­keä vaih­toi­vat asun­to­ja kes­ke­nään, kos­ka työ­pai­kat ja asun­not oli­vat vää­ril­lä paik­ka­kun­nil­la. Verot­ta­ja mää­rä­si molem­mil­le tuloa käy­väs­tä vuokrasta.
      Aivan sii­tä riip­pu­mat­ta, hok­sai­si­ko verot­ta­ja tuon, esi­merk­ki­si tar­koi­tus oli väit­tää, että kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus sai­si omis­tus- ja vuo­kra-asu­mi­sen sama­nar­voi­sek­si. Yleen­sä vuo­kraa mak­se­taan käy­vän tason mukai­ses­ti ja sil­loin vuo­kra-asu­mi­ses­ta menee enem­män veroa. Vuo­kra-asu­mi­nen ja omis­tusa­su­mi­nen tuli­si­vat tasa­ve­roi­sek­si vas­ta, kun omis­tusa­su­jaa vero­tet­tai­siin asun­to­tu­los­ta. Sil­loin toki kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus­kin on pai­kal­laan, kun on jokin tulo, jos­ta se vähen­ne­tään tulon­hank­ki­mis­ku­lu­na. Tulon­hank­ki­mis­ku­lu on vähän han­ka­la perus­tel­la, jos tule ei ole verotettavaa.

  43. Minun aja­tuk­se­ni oli, että jos pank­ki antaa lai­nan yli tuon vakuusazrvo0limitin, yli­me­ne­vä osa on taseis­sa vakuu­det­to­ma­na luot­to­na ja vai­u­kut­tai­si vaka­va­rai­suus­sään­tö­jen kaut­ta luottoekspansioon.

    Minä suh­tau­tui­sin kyl­lä läh­tö­koh­tai­sen skep­ti­ses­ti jokai­seen sel­lai­seen ide­aan, joka pitää sisäl­lään impli­siit­ti­sen ole­tuk­sen, että pank­kien vaka­va­rai­suus­sään­nök­set joten­kin vai­kut­tai­si­vat pank­kien toimintaan.

  44. Eras­to­te­nes aleksandrialainen:

    Jos omis­tan asun­non ja vuo­kraan sen vie­raal­le, saan vähen­tää asun­non ostoon käy­te­tyn lai­nan korot vuo­kra­tu­los­ta, jos­ta mak­san pää­oma­ve­roa. Kun saan vähen­tää myös omis­tusa­sun­to­ni veron pää­oma­tu­los­ta, saan omas­ta talos­ta­ni saman edun kuin sai­sin vie­raal­le vuo­kraa­mas­ta­ni. Jos veroe­tu pois­tet­tai­siin, vaih­tai­sin naa­pu­rin kans­sa talo­ja. Mak­sai­sim­me toi­sil­lem­me vuo­kraa ja kum­pi­kin meis­tä voi­si vähen­tää pank­ki­lai­nan korot nimel­li­ses­tä vuo­kra­tu­los­ta. Verot­ta­ja ei sai­si pen­niä­kään. Lop­pu­tu­lok­se­na sai­sim­me saman veroedun. 

    Niin, ette jou­tui­si mak­sa­maan sii­tä vuo­kra­tu­los­ta veroa. Mitä täl­lä on väliä, kun omas­sa asun­nos­sa asu­va ei jou­du mak­sa­maan hän­kään mitään veroa mis­tään vuokratulosta? 

    Asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nyk­ses­sä on point­ti juu­ri sii­nä, että asun­to­lai­nal­li­nen saa vähen­tää kor­ko­me­not palk­katulo­jen­sa verois­ta. Tämä ei tuon mal­li­si ris­tii­no­mis­ta­vil­ta vuo­kra-asu­jil­ta onnis­tu. On tot­ta, jos vuo­kran­ne ovat yhtä suu­ria kuin kor­ko­me­not, niin ette jou­du mak­sa­maan täs­tä som­pai­lus­tan­ne enää pää­oma­tu­lo­ve­roa, mut­ta jou­dut­te kyl­lä mak­sa­maan kor­kon­ne täy­si­mää­räi­ses­ti (tai mak­sat­te sen vuo­kran, joka menee naa­pu­rin pan­kil­le). Jos asui­sit­te omis­sa asun­nois­san­ne, mak­sai­sit­te vain osan kor­ko­me­nois­tan­ne, kos­ka osan sai­sit­te vähen­tää ansiotuloverotuksessanne.

    Nyky­sys­tee­mi siis todel­la­kin suo­sii omis­tusa­su­jaa vuo­kra-asu­jaan ver­rat­tu­na. Ongel­ma sii­nä on se, että hyö­dyn saa­jia on niin iso osa kan­sas­ta, että sen pois­ta­mi­sen ehdot­ta­mi­nen on poliit­ti­ses­ti vai­ke­aa. Näin, vaik­ka jos vähen­nys pois­tet­tai­siin, oli­si val­tiol­la varaa las­kea ylei­ses­ti tulo­ve­roa sen ver­ran, kuin saa lisä­tu­loa vähen­nyk­sen poistossa. 

    Itse kan­na­tan vähen­nyk­sen vähit­täis­tä pois­ta­mis­ta. Kun pois­to teh­dään tar­peek­si pit­käl­lä siir­ty­mä­ajal­la, ei kenen­kään talous pys­ty romah­ta­maan vain sen vuok­si, että oli vetä­nyt sen tiu­kal­le kuin viu­lun kie­len ottaen huo­mioon verovähennyksen.

  45. ..asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta kel­pai­si vakuu­dek­si vain 60 prosenttia.”

    Tuo tode­nä­köi­ses­ti joh­tai­si vain sii­hen, että vuo­kral­la asu­mi­nen lisään­tyi­si ja mark­ki­noil­la toi­mi­si­vat pää­osin ulko­puo­li­set, sijoit­ta­vat, jot­ka eivät itse asun­to­ja käy­tä. ja kupla syn­tyi­si kuten ennekin.

    Var­ma ja paras tapa imu­roi­da mark­ki­noil­ta pois koko arvon­nousu, vuo­sit­tain, maa­ve­rol­la. Tai mie­lum­min koko sijain­nin arvo, tai ehkä 75% maan hin­nas­ta, jot­ta asun­non osta­jat ostai­si­vat vain pel­kän rakennuksen.

  46. saa­da lail­li­nen lai­na on aina ollut val­ta­va ongel­ma asiak­kail­le, jot­ka ovat talou­del­li­sia tar­pei­ta. Kysy­mys luot­to ja vakuu­det ovat jotain, että asiak­kaat ovat aina huo­lis­saan, kun hakee lai­naa oikeu­tet­tu lai­na­nan­ta­ja, olem­me teh­neet eroa luo­ton­an­non alal­la, ota yhteyt­tä jo tänään sähköpostitse:
    leena.pellervoyritys@gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.