Hyviä ehdokkaita Keski-Suomessa

Tässä sar­jas­sa käyn läpi vaalipi­ire­it­täin vihrei­den ehdokkai­ta, kos­ka niin moni on kään­tynyt puoleeni ja kysynyt, ketä voisi vaalipi­iris­sään äänestää. Olen myös aiem­mis­sa vaaleis­sa suositel­lut tun­temi­ani ehdokkai­ta. Kaikkia en voi tietenkään tun­tea. Val­in­ta­pe­rus­teena ei ole se, että esit­täisin omia kloone­jani, kos­ka eduskun­taryh­mässä on hyvä olla monipuolis­es­ti eri­laisia ihmisiä.  En ole myöskään tuke­mas­sa mitään omaa frak­tiotani puolueen sisäl­lä, sil­lä vihrei­den sisäl­lä ei täl­laisia suun­tau­tu­mis­ero­ja ole — enää. Pain­o­tan kykyä toimia päät­täjänä ja yritän nos­taa ehdokkai­ta, jot­ka eivät mei­dän vaal­i­jär­jestelmässämme pär­jää niin hyvin kuin pitäisi.


Kes­ki-Suo­mi ja eri­tyis­es­ti Jyväskylä on vihrei­den vah­vaa aluet­ta.  Vihreät ovat saa­neet mon­ta merkit­tävää toim­i­jaa Jyväskylän yliopis­ton kas­vat­ta­m­i­na, eri­tyis­es­ti puolue­si­h­teere­itä. Kansane­dus­ta­jaa Kes­ki-Suomes­ta ei kuitenkaan ole tul­lut vaalipi­irin pienu­u­den ja siitä aiheutu­van korkean äänikyn­nyk­sen vuok­si. Demografia toimii kuitenkin vihrei­den puoles­ta Kes­ki-Suomes­sakin. Nuoris­sa ikälu­okissa on paljon uusia vihre­itä ja van­husväestössä vähän.  Tämä voisi olla se ker­ta. Jat­ka lukemista “Hyviä ehdokkai­ta Keski-Suomessa”

Kestävyysvaje kuntoon suhdanteiden sen salliessa

Julkisen talouden vaje on peit­et­tävä niin pian kuin se suh­dan­teet huomioon ottaen on mah­dol­lista. Kreikan, Irlan­nin ja Por­tu­galin jäl­keen on ilmeistä, etteivät val­tioiden laina­pa­per­it ole enää riskit­tömiä sijoituk­sia, minkä vuok­si kaikkien val­tioiden, myös parhaimpi­en, korot nou­se­vat riskil­isän vuok­si. Jos val­tio velka­an­tuu, sen korot nou­se­vat entis­es­tään ja voi alkaa syöksykierre, joka ei ole ratkaistavissa.

Tilanteesta tulee uhkaa tul­la labi­ili niin, että odot­tam­a­ton ulkoinen häir­iö ajaa syyt­tömiäkin mai­ta tuhon tielle.  Jot­ta maa toisen­sa jäl­keen ei ajau­tu­isi tähän ansaan, tarvi­taan jät­timäi­nen vakaus­ra­has­to, joka kool­laan häivyt­tää kaik­ki epäi­lyt. Kos­ka jär­jeste­lyyn tul­laan liit­tämään myös sijoit­ta­jan vas­tuu, ylivelka­an­tu­mi­nen tulee val­ti­olle hyvin kalli­ik­si. Sik­si Suomen velka­an­tu­mi­nen on pysäytet­tävä niin pian kuin mah­dol­lista. Jat­ka lukemista “Kestävyys­va­je kun­toon suh­dan­tei­den sen salliessa”

Telaketjufeministejä???

Use­ampikin blogi­ni kom­men­toi­ja on sanonut, ettei vihrei­den suosit­tu­ja miese­hdokkai­ta (Ode ja Pekka Haav­is­to  — vihreille kak­soisvoit­to Hesarin hyväksymis­gallupis­sa) kan­na­ta äänestää, kos­ka nämä vetävät perässään telaketjufem­i­nis­te­jä. Tutk­i­taan nyt tuokin väite.

Vihrei­den lis­toil­la Helsingis­sä pyrkii kolme istu­vaa naiskansane­dus­ta­jaa, Anni Sin­nemä­ki, Johan­na Sumu­vuori ja Outi Alanko-Kahilu­o­to. En mitenkään osaa pitää heistä ketään telaketjufem­i­nistinä, mut­ta yhtä kaik­ki, he ovat saa­neet paikkansa ilman min­un ääniäni. En ollut viime ker­ral­la mukana. Kansane­dus­ta­jan paikkaa on kärkkymässä use­ampikin var­teenotet­ta­va miese­hdokas, joista olen suositel­lut aiem­mas­sa postauk­ses­sa Husein Muham­me­dia, mut­ta voisin suositel­la monia muitakin.

Naise­hdokkaista lähim­pänä kansane­dus­ta­japaikkaa ovat Tuuli Kousa ja Mari Puoskari. Kat­so­taan­pa heitä lähempää:

Jat­ka lukemista “Telaketjufem­i­nis­te­jä???”

Vaalikampanjani jalkautuu

Olen tavat­tavis­sa

  • Tänään lauan­taina klo 10:30–11:30 vaal­imökil­lä Kol­men sepän patsaalla
  • Tänään lauan­taina klo 12–13 Itäkeskuk­ses­sa Tallinnanaukiolla
  • Maanan­taina 11.4. klo 13–14 vaal­imökil­lä Kol­men sepän patsaalla
  • Tiis­taina 12.4. klo 15–16:30 vaal­imökil­lä Kol­men sepän patsaalla

Yleisön pyyn­nöstä min­ul­la on mukanani myytäväk­si myös jonkin ver­ran kirjojani.

Miten kokoomus järjestäisi kaupunkiseutujen hallinnon?

Olin eilen Suomen vaku­u­tusy­hdis­tyk­sen satavuo­tisjuhlil­la poli­it­tises­sa paneelis­sa. Siel­lä kokoomuk­sen Sari Sarko­maa sanoi, että kun­taraken­neu­ud­is­tuk­ses­ta ja sen mukana ter­vey­den­huol­lon organ­isoin­nista tulisi päät­tää hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa eikä lykätä asi­aa par­la­men­taariseen komiteaan. Olisi hyvä.

Tässä vain on pieni demokra­ti­ava­je. Jat­ka lukemista “Miten kokoomus jär­jestäisi kaupunkiseu­tu­jen hallinnon?”

Kiitos tukijoille!

Tähän men­nessä viereisessä palkissa ole­va vetoomus vaal­itues­ta on tuot­tanut yli sadal­ta lahjoit­ta­jal­ta noin 9200 euroa. Tämän lisäk­si kir­jo­jen osta­jan ovat tuke­nee vaa­likam­paa­jaani net­tomääräis­es­ti yli 1400 eurol­la.  Aivan viime aikoina tulleet lahjoituk­set ovat tehneet mah­dol­lisek­si laa­jen­taa vaa­likam­pan­jaa suun­nitel­lus­ta ja tuo­da edes vähän tas­a­puolista mah­dol­lisu­ut­ta ver­rat­tuna rahakkaampi­in kam­pan­joi­hin. Koskaan ennen en ole näin paljon taloudel­lista tukea vaalei­hin saanut. Vieläkin ehtii, mut­ta ei kauan, kos­ka rahat pitäisi ehtiä käyt­tää ennen vaaleja.

Kos­ka tämä kir­joi­tus kopi­oituu muuallekin, lai­tan linkin vaal­i­tu­keen vielä alle

  • Tue kam­pan­jaani verkkopankin kaut­ta tästä
  • Tuo mak­sullisel­la kam­pan­jaani tek­stivi­estil­lä: ohjeet tästä
  • Tue kam­pan­jaani osta­mal­la kir­ja SATA-komitea tästä

Hyviä ehdokkaita Hämeessä

Tässä sar­jas­sa käyn läpi vaalipi­ire­it­täin vihrei­den ehdokkai­ta, kos­ka niin moni on kään­tynyt puoleeni ja kysynyt, ketä voisi vaalipi­iris­sään äänestää. Olen myös aiem­mis­sa vaaleis­sa suositel­lut tun­temi­ani ehdokkai­ta. Kaikkia en voi tietenkään tun­tea. Val­in­ta­pe­rus­teena ei ole se, että esit­täisin omia kloone­jani, kos­ka eduskun­taryh­mässä on hyvä olla monipuolis­es­ti eri­laisia ihmisiä.  En ole myöskään tuke­mas­sa mitään omaa frak­tiotani puolueen sisäl­lä, sil­lä vihrei­den sisäl­lä ei täl­laisia suun­tau­tu­mis­ero­ja ole — enää. Pain­o­tan kykyä toimia päät­täjänä ja yritän nos­taa ehdokkai­ta, jot­ka eivät mei­dän vaal­i­jär­jestelmässämme pär­jää niin hyvin kuin pitäisi.

Vihreil­lä on Hämeessä yksi kansane­dus­ta­ja, Kir­si Ojan­suu, joka hakee jatkokaut­ta ja on siinä toki vahvoil­la. Hänen ohel­laan halu­an tuo­da esille kak­si muu­ta ehdokasta.

Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen

Tutus­tu­in Eero Yrjö-Koskiseen kauan tukiryh­mäni jäse­nenä. Jos vaikutel­ma pitää pukea adjek­ti­iveik­si, mieleen tule­vat sanat hark­it­se­va ja viisas.

Eerol­la oli komea kan­sain­vä­li­nen ura joka sojot­ti yläil­moi­hin. Hän aloit­ti YK:n kehi­tysy­hteistyöte­htävis­sä Bolivi­as­sa ja siir­tyi Europar­la­mentin valiokun­tasi­h­teerik­si Brys­seli­in. Kaikkien yllä­tyk­sek­si Eero kuitenkin ryhtyi down­shif­taa­maan ja palasi Suomeen Luon­non­suo­jeluli­iton toimin­nan­jo­hta­jak­si. Kun­nal­lispoli­ti­ikkaan hän osal­lis­tuu Riihimäen val­tu­us­tossa. Hän on hyvä ehdokas eri­tyis­es­ti niille, jot­ka toivo­vat vihrei­den keskit­tyvän enem­män luonnonsuojeluun.

Eeron koti­sivuille tästä Jat­ka lukemista “Hyviä ehdokkai­ta Hämeessä”

Pakollinen ruotsi lukiossa riittää

Kun kysymys pakko­ruot­sista näyt­tää ole­van näi­den vaalien keskeisiä kiis­tanai­hei­ta, on kohtu­ullista että julk­istan oman kan­tani. Minus­ta toisen koti­maisen pitäisi olla vapaae­htoinen perusk­oulus­sa ja pakolli­nen lukios­sa niin, että sen voi myös aloit­taa lukios­sa, jol­loin mitään puss­in­perää ei tule. Kie­len voi aloit­taa myös lukios­sa. Min­un aikanani “lyhyt kieli” aloitet­ti­in lukion ensim­mäisel­lä. Jat­ka lukemista “Pakolli­nen ruot­si lukios­sa riittää”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2011

En tehnyt selostus­ta edel­lisen lau­takun­nan kok­ouk­ses­ta, kos­ka selostet­tavaa ei ollut. Hyväksy­imme kaiken mukise­mat­ta. Seu­raavas­takaan ei tule selostus­ta, kos­ka en pääse kok­ouk­seen, vaan sinne menee vara­jäse­neni Kai Ovaskainen.

Koivusaaren osayleiskaaval­u­on­nos

Tämä onkin sit­ten iso asia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 7.4.2011”

Haitat verolle

Tämä on osa eduskun­tavaalio­hjel­maani, jota kehitetään inter­ak­ti­ivis­es­ti koti­sivuil­lani.

Ensi vaa­likaudel­la päästään korot­ta­maan vero­ja sen lisäk­si, että kar­si­taan meno­ja. Verot yleen­sä vääristävät käyt­täy­tymistä; ne vähen­tävät sitä toim­intaa, johon ne kohdis­tu­vat. Joskus kauan sit­ten Ruotsin val­lan aikana säädet­ti­in ikku­navero. Ajatelti­in, että ison talon pitää mak­saa paljon vero­ja ja pienen vähän vero­ja, ja hyvä tapa mita­ta talon koko on laskea mon­tako ikku­naa siinä on. Vero johti siihen, että isoonkin taloon laitet­ti­in vähän ikkunoi­ta. Poh­ja­maal­la ei kuitenkaan halut­tu näyt­tää köy­hiltä. Sik­si vähäikku­naisi­in öky­taloi­hin maalat­ti­in valeikkunoi­ta. Tämä tapa elää edelleen van­has­sa raken­nuskan­nas­sa. Jat­ka lukemista “Hai­tat verolle”