Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2011

En teh­nyt selos­tus­ta edel­li­sen lau­ta­kun­nan kokouk­ses­ta, kos­ka selos­tet­ta­vaa ei ollut. Hyväk­syim­me kai­ken muki­se­mat­ta. Seu­raa­vas­ta­kaan ei tule selos­tus­ta, kos­ka en pää­se kokouk­seen, vaan sin­ne menee vara­jä­se­ne­ni Kai Ovaskainen.

Koi­vusaa­ren osayleiskaavaluonnos

Tämä onkin sit­ten iso asia.

Alu­eel­le suun­ni­tel­laan uusi kau­pun­gin­osa 4000 asuk­kaal­le 1500 työ­pai­kal­le. Jo Koi­vusaa­ri oli­si itse­näi­nen kun­ta, se ei oli­si miten­kään nii­tä pie­nim­piä. Pysä­köin­ti­paik­ko­ja tulee pari­tu­hat­ta, vaik­ka kau­pun­gin­osas­ta tulee­kin täy­del­li­ses­ti met­roon nojaa­va. Jok­seen­kin kaik­kial­ta on käve­lye­täi­syys metroasemalle.

Koi­vusaa­ri raken­tuu pit­käl­ti täyt­tö­maal­le, jota tar­vi­taan mil­joo­na kuu­tio­ta. Tähän­kö se lou­hit­ta­va met­ro­tun­ne­li kipa­taan? Län­si­väy­lä kate­taan osittain.

Täl­lai­nen raken­ta­mi­nen on kovin kal­lis­ta. Alu­een saat­ta­mi­nen raken­ta­mis­kel­poi­sek­si mak­saa noin 188 Meu­roa eli 800 €/k‑m2. Toden­nä­köi­ses­ti kau­pun­ki sil­ti pää­see täs­tä voi­tol­le, kos­ka raken­nusoi­keus alu­eel­la mak­sa­nee enem­män. Alu­een raken­ta­mi­sen var­si­nai­nen tar­koi­tus on palaut­taa Hel­sin­gin puo­lel­le osa Espoon kuo­ri­mas­ta kermasta.

Itseä­ni jäi arve­le­maan se, jää­kö täs­sä yksi pää­tös teke­mät­tä. Val­tio on tar­jon­nut Län­si­väy­lää kau­pun­gil­le kaduk­si. Jos Län­si­väy­lä täl­lä koh­din alen­net­tai­siin kaduk­si, voi­tet­tai­siin aivan val­ta­vas­ti raken­nusoi­keut­ta ja moot­to­ri­tien kah­tia repi­mä Laut­ta­saa­ri voi­tai­siin eheyttää.

Laut­ta­saa­re­lai­set vas­tus­ta­va mel­kein yhte­nä mie­he­nä Koi­vusaa­ren raken­ta­mis­ta, kos­ka asun­to­jen meri­mai­se­ma häi­riin­tyy. Vas­tus­tus­ta on tul­lut myös Espoos­ta. Län­si­väy­län mai­se­mat pitäi­si kuu­lem­ma rau­hoit­taa kansallismaisemana.

Lausun­to pää­kau­pun­ki­seu­dun ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­sen stra­te­gian luonnoksesta

(Tuo otsik­ko toi taas sata ään­tä Persuille)

Kau­pun­gin lausun­non ydin­koh­ta on, että mel­kein kaik­kea, mitä stra­te­gia­luon­nok­ses­sa esi­te­tään teh­tä­väk­si, teh­dään jo, eikä halut­tai­si teh­dä toi­seen ker­taan. En osaa ottaa kan­taa sii­hen, onko näin, mut­ta voi­sin hyvin kuvi­tel­la, että on.

Täs­sä sopeu­tu­mi­ses­sa on yksi polt­ta­va kysy­mys yli kai­ken: pal­jon­ko meren pin­ta nousee? On valit­tu ske­naa­riois­ta ne, joi­hin voi­daan koh­tuu­kus­tan­nuk­sin varau­tua ja unoh­det­tu muut. Tätä voi­si suo­si­tel­la myös puo­lus­tus­voi­mil­le. Ole­te­taan, ettei Venä­jä hyök­kää Suo­meen ja luo­vu­taan Puo­lus­tus­voi­mis­ta. Tuli­si halvemmaksi.

Tämä kysy­mys on han­ka­la, sil­lä olen ymmär­tä­nyt saa­ma­ni suul­li­sen tie­don niin, että ske­naa­riot, joi­den mukaan meren­pin­ta nousi­si pal­jon, ovat muut­tu­neet taas toden­nä­köi­sem­mik­si – siis eivät toden­nä­köi­sik­si, mut­ta todennäköisemmiksi.

Pitäi­si­kö Koi­vusaa­ri sit­ten­kin raken­taa ponttooneille?

Ete­lä-Haa­gan ison­ne­van­tien alu­een ase­ma­kaa­van muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Lau­ta­kun­ta hyväk­syi kaa­van lausun­noil­le lähe­tet­tä­väk­si. Kaa­vaan on nyt teh­ty viras­to­jen lausun­to­jen poh­jal­ta vähäi­siä tar­kis­tuk­sia. Moni asu­kas on valit­ta­nut lii­an ras­kaas­ta raken­ta­mi­ses­ta ja puis­to­jen naker­ta­mi­ses­ta, mut­ta nii­tä ei ole otet­tu huo­mioon. Muu­tok­sis­ta mai­nit­ta­koon aiem­paan kes­kus­te­luun liit­tyen, että asuin­ta­lo­ja saa korot­taa, jos maan­ta­so vara­taan auto­tal­leil­le tai pysäköintihallille.

 

 

 

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2011”

  1. Minus­ta Koi­vusaa­ren nyt suun­nit­te­lu­kier­rok­sel­la ole­va raken­nusoi­keus on raa’as­ti ali­mi­toi­tet­tu. Tar­vi­taan huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia täyt­tö­jä, jot­ta ase­man raken­ta­mi­nen Koi­vusaa­reen on talu­del­li­ses­ti kannattava.

    Idea sinän­sä on hyvä. Koi­vusaa­ren ete­lä­puo­lel­la ole­vat saa­ret ovat käve­lye­täi­syy­del­lä ase­mas­ta, joten täyt­tö on ihan rea­lis­ti­nen vaihtoehto. 

    Samoin aja­tus alu­een erot­ta­mi­ses­ta omak­si kun­nak­seen on hyvin toden­nä­köi­ses­ti lähi­tu­le­vai­suut­ta. 😉 Sii­tä tulee var­mas­ti elin­kel­poi­nen yksik­kö, kuten Osmo totesikin.

    Ilmas­ton­muu­tok­seen pitää sopeu­tua. Vih­doin ymmär­re­tään, että nykyi­nen ilmas­to ei ole pysy­vä olo­ti­la. Kun sel­vi­te­tään, mihin suun­taan ilmas­to muut­tuu ja kuin­ka nopeas­ti, niin suun­ni­tel­mia on hel­pom­pi tehdä.

    Ne Haa­gan kaa­va­luon­nok­set, joi­ta olen näh­nyt, ovat lähin­nä puu­has­te­lua. Jos teh­dään kaa­vaa, niin teh­dään sit­ten kau­pun­ki­mai­nen kaa­va saman tien. Ei uut­ta kaa­vaa tar­vit­se toteut­taa heti, mut­ta se antaa mah­dol­li­suu­den. Alu­een raken­nus­kan­nan pää­osa alkaa olla sii­nä iäs­sä, ettei muu­tos vie kovin pit­kää aikaa.

    1. Kal­le,
      Olen ymmär­tä­nyt (nyt tämä perus­tuu taas muis­ti­ku­viin, huo­men­na se ker­ro­taan lau­ta­kun­nal­le tar­kem­min) täyt­tö­aluei­ta on vähän han­ka­la laa­jen­taa, kos­ka tulee syvem­pää tai siis aina­kin kova poh­ja on syvemmällä.

  2. Jaa Koi­vusaa­ri­ko on nyt jo men­ny kaa­voi­tuk­ses­sa läpi?

    Laut­ta­saa­re­lai­se­na en todel­la­kaan haluai­sia tuo­ta uut­ta aluet­ta raken­net­ta­van, enkä sen tuo­maa väes­tö­kas­vua saa­rel­le. Vat­tu­nie­meä­kin raken­ne­taan jo ihan tar­peek­si (lue liikaa).

  3. HKR:lle on sem­moi­nen ongel­ma ettei Van­taa huo­li enää maa­mas­so­ja ja samaan aikaan Kruu­nu­vuo­ren ja Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen lyk­kään­tyy 2015 alka­vak­si, maa­mas­so­ja tai­taa olla pari mil­joo­naa kuu­tio­met­riä vuo­des­sa. Edel­li­nen ulko­muis­tis­ta, joku kor­jat­koon jos olen väärässä.

    Tuo­ta­kin ongel­maa hel­pot­tai­si kun raken­ta­mis­ta aikais­tet­tai­siin, tosin var­si­nai­nen hyö­ty oli­si että saa­tai­siin lisää asun­to­ja rai­tei­den var­teen nopeam­min. Ja kun sitä maa­ta on rie­sak­si saak­ka niin se ei var­maan hait­tai­si vaik­ka Koi­vusaa­ri oli­si pari met­riä korkeampi.

    Minä en ymmär­rä mik­sei Län­si­väy­läl­lä Hel­sin­gin rajal­la voi olla taa­ja­ma­merk­ki (50km/h nopeus­ra­joi­tus), ei pal­joa mak­sa eikä ajoa­jois­sa tun­nu kun se tulp­pa on joka tapauk­ses­sa kan­ta­kau­pun­gin katu­verk­ko. Melu­ta­so suu­rin­piir­tein puo­lit­tuu. Ja saman­tien jos koko Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa oli­si katu sen var­teen mah­tui­si val­ta­va mää­rä toi­mi­ti­lo­ja ja asun­to­ja, täs­tä on KSV teet­tä­nyt opis­ke­li­ja­työ­nä ihan sel­vi­tyk­sen­kin. Laut­ta­saa­re­lais­ten tus­kaa uusis­ta naa­pu­reis­ta lie­vit­täi­si se että samal­la pois­tui­si meluongelma.

  4. Tuo pari mil­joo­naa kuu­tio­met­riä on deka­dil­la yläkanttiin:

    Yli­jää­mä­mas­sat ovat raken­nus­töi­den vuok­si poistettavia
    puh­tai­ta mai­ta, joi­ta ei voi hyö­dyn­tää työ­maal­la. Hel­sin­gis­sä muodostuu
    vuo­sit­tain noin 0,6 milj. m3 yli­jää­mä­mas­so­ja, jois­ta kau­pun­gin työmailta
    (kadut, puis­tot) tulee noin 60 %. Mas­sois­ta noin 70 % on routivaa
    kohee­sio­maa­ta (silt­ti, savi) ja 30 % kit­ka­mai­ta (sora, hiek­ka, moreenit).
    Kit­ka­maat voi­daan hyö­dyn­tää maa­ra­ken­ta­mi­ses­sa ilman esikäsittelyä,
    kohee­sio­mai­ta ei. Kohee­sio­mai­den käsit­te­ly­me­ne­tel­mä­nä on yleensä
    kiin­teyt­tä­mi­nen semen­til­lä, kal­kil­la tai voimalaitostuhkalla.

    Mut­ta 0,2M m3 maa­ta­kin on pari heh­taa­ria kym­me­nen met­rin tasai­se­na pinoa.

    Ja ongel­ma siis:

    Lyhyen aika­vä­lin (0–5 vuot­ta) hyö­ty­käyt­tö — sijoi­tus­mah­dol­li­suu­det ovat
    rajalliset

    Suu­rien täyt­tö­hank­kei­den (Jät­kä­saa­ri, Kala­sa­ta­ma) mas­sa­lin­jauk­set on
    teh­ty. Jät­kä­saa­ren täy­töt toteu­te­taan muun muas­sa Länsimetron
    lou­heel­la, yli­jää­mä­mail­la (kit­ka­maa) ja pur­ku­ma­te­ri­aa­leil­la (pur­ku­be­to­ni,
    pur­kuas­falt­ti, voi­ma­lai­tos­tuh­ka). Vas­taa­vas­ti Kala­sa­ta­man täytöt
    toteu­te­taan alu­eel­le varas­toi­duil­la yli­jää­mä­mail­la, purkumateriaaleilla
    sekä lou­heel­la. Muut mer­kit­tä­vät täyt­tö­hank­keet (Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta,
    Her­ne­saa­ri ja Koi­vusaa­ri) käyn­nis­ty­vät vas­ta rei­lun 5 vuo­den kuluttua.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2011/HKR_2011-03–22_Ytlk_11_El/DA012D71-5CC3-45EE-BBB9-AD9F988C9CB9/Lausunto_Kauko_Koskisen_ym_valtuustoaloitteesta,_j.html

  5. Komp­paan täs­sä Pyy­luo­maa. Län­si­väy­län muut­ta­mi­nen kaduk­si mah­dol­lis­tai­si paut­tia­ral­laa 450 000 k‑m2 lisää raken­net­ta­vaa, johon sai­si asun­to­ja noin 10 000 asuk­kaal­le nykyi­sen Koi­vusaa­ri ‑suun­ni­tel­man lisäk­si ja toi­mis­to­ja rapiat päälle. 

    Laut­ta­saa­re­lai­set­kin sai­si­vat sen hil­jai­sem­man kotiympäristön.

  6. Enti­se­nä Espoo­lai­se­na ja Län­si­väy­lää pit­kin Hel­sin­kiin ahke­ras­ti mat­kan­neen­na täy­tyy sanoa, että upeat mai­se­mat tuol­la on, var­maan pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­neim­pia. Ota­nie­men “ham­mas­ka­lus­to” jo pilaa upe­aa meri­mai­se­maa ja samoin tai­taa käy­dä Koi­vusaa­ren kohdalla.

  7. Jos meren pin­ta uhkaa nous­ta kovin pal­jon, ollaan tääl­lä Itä­me­ren ran­ni­kol­la sii­tä hyväs­sä ase­mas­sa, että Tans­kan sal­met ovat kapei­ta. Pahem­piin ske­naa­rioi­hin varau­tu­mi­nen tar­koit­taa siis käy­tän­nös­sä padon (tai vaik­ka kol­men, jos ei halu­ta jää­dä yhden padon varaan) raken­ta­mis­ta noi­hin sal­miin. Lisäk­si tar­vi­taan gigawa­tin tai parin ver­ran yli­mää­räis­tä säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia pump­paa­maan jokien tuo­maa vet­tä pois Itä­me­res­tä. Koko­nai­suus tulee takuu­var­mas­ti hal­vem­mak­si kuin suu­reen pinn­an­nousuun varau­tu­mi­nen jokai­ses­sa ran­nik­ko­kau­pun­gis­sa erikseen.

  8. Tämä kysy­mys on han­ka­la, sil­lä olen ymmär­tä­nyt saa­ma­ni suul­li­sen tie­don niin, että ske­naa­riot, joi­den mukaan meren­pin­ta nousi­si pal­jon, ovat muut­tu­neet taas toden­nä­köi­sem­mik­si – siis eivät toden­nä­köi­sik­si, mut­ta todennäköisemmiksi.”

    Entä jos tuos­sa tilan­tees­sa pis­tet­täi­siin ne loput­kin Tans­kan sal­met umpeen? Radi­kaa­lin puo­lei­nen kei­no­han tuo on, mut­ta voi­si kuvi­tel­la, että kui­ten­kin tek­ni­ses­ti teh­tä­vis­sä. Hel­sin­ki ei ole ainoa kau­pun­ki Itä­me­ren rannalla.…

    (voi olla että Soi­nin­vaa­ran “pal­jon” tar­koit­ti kui­ten­kin hie­man pie­nem­pää nousua)

    1. Ris­to, Osaat­ko sanoa, nos­tai­si­ko vai las­ki­si­ko Tans­kan sal­mien patoa­mi­nen Itä­me­ren pin­taa? Sil­loin­han Itä­me­reen las­ke­vat joet eivät pää­si­si vir­taa­maan eteen­päin Atlanttiin.
      Kun vesi ei vaih­tui­si enää kos­kaan, Itä­me­ri tuhoutuisi.

  9. Aika type­rää toi­saal­la raken­taa täyt­tö­maal­le ja toi­saal­la kai­vel­la kana­via. Hesas­ta raken­nus­maa lop­pu­nut? En usko.

    Kes­tä­vä kehi­tys ja ener­gian­sääs­tö? Ei kos­ke hesareita.

    1. Pete
      Uskoi­sit­ko mark­ki­na­ta­lou­teen. Jos nois­ta ton­teis­ta ollaan val­miit mak­sa­maan vaa­dit­tu sum­ma vaik­ka Huit­sin Neva­das­ta sai­si maa­ta ilmai­sek­si, eikö se osoi­ta, että sijain­ti­hyö­ty on niin suu­ri, että täyt­tä­mi­nen kan­nat­taa. Hel­sin­gis­sä maan val­taa­mi­nen meres­tä on muu­ten­kin tul­lut tavaksi.
      Ener­gian sääs­tö tulee sii­tä met­ros­ta ver­rat­tu­na sii­hen, että siel­tä Huit­sin Neva­das­ta pitäi­si ajaa kah­del­la hen­ki­lö­au­tol­la päi­vit­täin töihin.
      Täyt­tö ei itse asias­sa ole ongel­ma vaan pikem­min­kin rat­kai­su ongel­maan. Johon­kin ne yli­jää­mä­mas­sar pitää kipata. 

  10. Kan­na­tan läm­pi­mäs­ti Koi­vusaa­ren raken­ta­mis­ta. Samoin kuu­den­kym­pin rajoi­tus­ta kaik­kial­la Hel­sin­gin sisään­tu­lo­teil­lä auto­maat­ti­sel­la val­von­nal­la höystettynä.

  11. Se kai sii­tä ideas­ta.… (ensim­mäi­sen vas­ta­väit­teen perus­teel­la — jo vaka­vas­ti sai­raan itä­me­ren koh­ta­lo ei tai­tai­si sii­nä krii­sis­sä pal­joa pai­naa, mut­ta oli­si­han se suo­lai­sem­pi, jos veden pää­vir­ta ei oli­si ulospäin.)

  12. En tie­dä mis­sä uto­pia­lan­dis­sa se Osmo oikeen asuu, mut­ta nois­ta asun­nois­ta tulee aivan jär­kyt­tä­vän kal­lii­ta, enkä oikeen tun­ne ketään hyvä­tu­lois­ta, jol­la ei oli­si autoa tai perä­ti kak­si. Ei se auto­mää­rä aina­kaan alu­eel­la vähe­ne kai­ken tuon raken­ta­mi­sen myötä.

    1. Alu­eel­le tulee 2000 auto­paik­kaa. Minul­la on jokin käsi­tys sii­tä, mitä asun­nois­ta ran­ta­ton­teil­la mak­se­taan. Niis­tä tulee kal­lii­ta, mut­ta sil­ti halut­tu­ja. Voi olla vai­kea saa­da nii­tä mah­tu­maan aravarajoihin.

    2. En tie­dä mis­sä uto­pia­lan­dis­sa se Osmo oikeen asuu, mut­ta nois­ta asun­nois­ta tulee aivan jär­kyt­tä­vän kalliita

      Vähän taas mik­ro­ta­lous­op­pia. Sil­tä osin, kun tuon­ne ei teh­dä hin­ta­sään­nös­tel­tyä tuo­tan­toa, nuo kal­liit perus­ta­mis­kus­tan­nuk­set eivät vai­ku­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin mitään. Ne, myy­dään eni­ten tar­joa­vil­le — ei huu­to­kau­pal­la, mut­ta käy­tän­nös­sä pääs­tään suun­nil­leen samaan tulok­seen kuin huu­to­kau­pas­sa. Se pal­jon­ko huu­to­kau­pas­sa niis­tä kan­nat­taa tar­jo­ta, ei rii­pu sii­tä, kenel­le se raha menee.
      Olet­ta­kaam­me, että talo­jen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat 2000 euroa neliö­tä. Tuol­la alu­eel­la voi­si olet­taa asun­to­jen hin­to­jen aset­tu­van jon­ne­kin 5000 euron tie­tä­mil­le. Jaet­ta­vak­si jää siis 3000 euroa raken­nus­liik­keen ja ton­tin omis­ta­jan kes­ken. Tuos­ta 3000 euros­ta mene­te­tään raken­nus­kel­poi­sek­si saat­ta­mi­seen 800 euroa, joten jaet­ta­vak­si jää 2200 euroa. Menet­te­lee. Vähän tulee katet­ta sil­le metrollekin.

  13. Luon­nok­sis­sa myös län­si­väy­lä on katet­tu ja sen pääl­le on raken­net­tu usei­ta ker­ros­ta­lo­ja. Nämä tai­si puut­tua tuos­ta 2000 auto­pai­kas­ta, kun ker­ran kyse oli Koivusaaresta?

    Lisäk­si työ­paik­ko­ja oli arvioi­tu Koi­vusaa­reen 1500. Kaik­ki kun­nia jouk­ko­lii­ken­teel­le, mut­ta pikai­nen epäi­lys on, että se tar­koit­taa vähin­tään­kin 1000 autoa lisää aamu­ruuh­kaan myös tämän suun­ni­tel­man osal­ta. Lopul­li­nen sal­do lie­nee n. 4000 autoa lisää tuk­ki­maan liikennettä.

    Täy­tyy tosin myön­tää, että näis­tä osa suun­tau­tu­nee myös Espoon suun­taan, min­ne ruuh­kia ei ole, aina­kaan vielä.

    Hin­ta­ta­son voi­nee kukin arvioi­da, kun kat­soo Vat­tu­nie­men uusien talo­jen hin­to­ja jot­ka ovat valmistuneet/valmistumassa nie­men kär­keen meren äärel­le. Ei tai­da olla ihan nor­mi­työ­läi­sen palk­ka­pus­sil­la ostettavia.

  14. Tans­kan sal­mien patoa­mi­nen vaa­ti­si tosi­aan mer­kit­tä­vää veden pump­paus­ta, net­to­vir­taus on kes­ki­mää­rin 500 kuu­tio­ki­lo­met­riä vuo­des­sa ulos­päin. Ja jos halut­tai­siin jol­lain tavoin simu­loi­da veden luon­nol­lis­ta vaih­tu­mis­ta, vaa­dit­ta­vat pump­paus­mää­rät kas­vai­si­vat enti­ses­tään. Toi­nen suun­ta toki saa­tai­siin ilmaiseksi.

    Pelk­kä tuo net­to­vir­taus vaa­ti­si gigawa­tin luok­kaa pump­paus­te­hoa (plus häviöt), jos kor­keus­e­ro oli­si vaik­ka­pa vii­si met­riä. Kaik­ki­aan vaa­dit­tai­siin aivan käsit­tä­mä­tön mää­rä ener­gian­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia; tätä ei oli­si mitään jär­keä toteut­taa mil­lään muul­la kuin ydinvoimalla.

    Luu­len tosin, että Tans­kan sal­met joka tapauk­ses­sa pado­taan, mikä­li veden pin­nan odo­te­taan nouse­van usei­ta met­re­jä lyhyel­lä aika­vä­lil­lä ja mikä­li nykyi­sen kal­tai­nen tek­no­lo­gi­nen sivi­li­saa­tio on vie­lä nois­sa olois­sa olemassa.

  15. En ymmär­rä täs­tä juu­ri mitään, mut­ta eikös Itä­me­ren pin­ta ole kor­keam­mal­la kuin Pohjanmeren/Atlantin ja sitä enem­män mitä idem­mäk­si men­nään, eli eikö tuos­sa voi­si käy­dä niin­kin että tuo ero pienenee?

  16. Lisäk­si työ­paik­ko­ja oli arvioi­tu Koi­vusaa­reen 1500. Kaik­ki kun­nia jouk­ko­lii­ken­teel­le, mut­ta pikai­nen epäi­lys on, että se tar­koit­taa vähin­tään­kin 1000 autoa lisää aamu­ruuh­kaan myös tämän suun­ni­tel­man osal­ta. Lopul­li­nen sal­do lie­nee n. 4000 autoa lisää tuk­ki­maan liikennettä.

    Jaa‑a. Kaa­va­se­los­tuk­ses­sa todetaan:
    Ennus­te­vuon­na 2035 lii­ken­net­tä on Län­si­väy­läl­lä Koi­vusaa­ren itä­puo­lel­la 67 000 ajon/vrk eli noin 10 pro­sent­tia enem­män kuin vuon­na 2009. Koi­vusaa­reen län­si­puo­lel­la lii­ken­net­tä on vas­taa­vas­ti 78 000 ajon/vrk.

    Vas­ki­lah­den­ka­dun lii­ken­ne­mää­rä on ennus­te­vuon­na 12 700 ajon/vrk, mikä vas­taa esi­mer­kik­si Sär­ki­nie­men­tien poh­jois­osaa vuon­na 2009.
    Suu­rin osa tuos­ta lii­ken­tees­tä on nykyi­siä Kata­ja­har­jun liit­ty­män käyt­tä­jiä. Koi­vusaa­ren puis­to­ka­dun lii­ken­ne­mää­rä on 9 000 ajon/vrk, mikä
    vas­taa esi­mer­kik­si Tall­ber­gin Puis­to­tie­tä vuon­na 2009…

    Koi­vusaa­ren syn­nyt­tä­mä lii­ken­ne jakau­tuu liki­main puo­lik­si Län­si­väy­län itä- ja län­si­suun­nan kes­ken. Nykyi­set Kata­ja­har­jun liit­ty­män käyt­tä­jät siir­tä­vät Koi­vusaa­ren eri­ta­so­liit­ty­män pain­opis­teen länsihaaroille.
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-04–07_Kslk_09_El/F25EC36E-7420411E-8A8A-43ECB7A9AC77/OYK_Koivusaari_selostus.pdf

    Eli on tuo 4 000 aamu­ruuh­kaan var­maan ylä­kant­tiin, jouk­ko­lii­ken­teen osuus on suu­rin nime­no­maan työ­mat­ka­lii­ken­tees­sä ja sijoit­te­lu on sinän­sä ker­ran­kin esi­mer­kil­li­nen suh­tees­sa metroasemaan. 

    Sivul­ta 45 löy­tyy mat­ka-aika­kart­ta, kii­tet­tä­vää että näi­tä nyky­ään teh­dään, joka on kyl­lä kui­ten­kin karua kat­sot­ta­vaa. Met­ron var­si län­teen ja idäs­sä tuon­ne Kulos­aa­ren nur­kil­le vie­lä toi­mii, mut­ta muut suun­nat oikein ei. 

    Edes­men­neel­lä Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­lau­ta­kun­nal­le oli sel­lai­nen idean tyn­kä että Joke­ri voi­si jat­kaa Wes­ten­dis­tä itään Län­si­väy­lää ja mik­sei sit­ten vaik­ka Pasi­laan. Pisa­ra, olet­taen että Haka­nie­meen saa­daan suju­va vaih­toeh­to ja tuo on sem­moi­nen yksi­tyis­koh­ta että jos tuo­ta ei saa teh­tyä niin mel­kein unoh­tai­sin koko Pisa­ran, tulee hel­pot­ta­maan län­ti­sen suuun­nan yhteyk­soä Pasi­laan ja edel­leen pohjoiseen.

    Ensia­pu­na kui­ten­kin jos sai­si edes bus­sin välil­le Pasi­la — Ruo­ho­lah­ti, se nyt on met­ro-juna vaih­don kaut­ta todel­la hidas ja han­ka­la, ohjaa vaik­ka bus­sin 69 Kam­pin sijas­ta Ruo­ho­lah­teen. Se bus­si tosin jumit­taa Nor­dens­kiöl­din- ja Mec­he­li­nin­ka­dun ruuh­kiin, jos ja kun saa­daan Tope­liuk­sen­ka­dul­le kis­kot ja Pasi­lan sil­ta kun­toon niin tuo­ta voi­si ajaa ratikallakin.

  17. On valit­tu ske­naa­riois­ta ne, joi­hin voi­daan koh­tuu­kus­tan­nuk­sin varau­tua ja unoh­det­tu muut. Tätä voi­si suo­si­tel­la myös puo­lus­tus­voi­mil­le. Ole­te­taan, ettei Venä­jä hyök­kää Suo­meen ja luo­vu­taan Puo­lus­tus­voi­mis­ta. Tuli­si halvemmaksi.”

    Tämä nyt oli täl­lai­nen haus­ka täky, johon tie­sit että tar­tu­taan, mut­ta jos on höl­möm­piä luki­joi­ta niin sel­ven­ne­tään. Meren­pin­nan nousul­la ja sil­lä, miten Hel­sin­gin kau­pun­ki sii­hen varau­tuu, ei ole riip­pu­vuus­suh­det­ta toi­siin­sa. Meren­pin­ta nousee tai jät­tää nouse­mat­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin toi­men­pi­teis­tä riip­pu­mat­ta. Sen sijaan jos Suo­mi lopet­taa armei­jan, ris­ki sil­le että Venä­jä hyök­kää tän­ne kas­vaa huo­mat­ta­vas­ti. Onhan hyök­käyk­sen talou­del­li­nen ja inhi­mil­li­nen hin­ta hyök­kää­jäl­le pal­jon pie­nem­pi, jos puo­lus­tus­ta ei ole.

    Toki tie­sit tämän, mut­ta olen tosikko..

  18. Itä­me­ren veden­pin­nan­kor­keu­teen, Poh­jan­me­reen ver­rat­tu­na, vai­kut­taa mah­dol­li­set ilman­pai­ne-erot sekä mur­to­ve­den ja suo­lai­sen meri­ve­den tihey­se­rot. Jos Atlan­til­la — Poh­jan­me­rel­lä veden pin­ta nousee, koho­aa vass­taa­vas­ti myös Itä­me­ren vesi. Osmo jät­ti spe­ku­laa­tion­sa avoi­mek­si, mut­ta ennus­tei­den koho­tuk­set ovat luok­kaa muu­ta­ma kym­me­nen sent­ti­met­riä sadan vuo­den aika­na. Ihan viit­tä met­riä ei tar­vit­se vähään aikaan pumpata.

  19. OS: “Jos Län­si­väy­lä täl­lä koh­din alen­net­tai­siin kaduk­si, voi­tet­tai­siin aivan val­ta­vas­ti raken­nusoi­keut­ta ja moot­to­ri­tien kah­tia repi­mä Laut­ta­saa­ri voi­tai­siin eheyttää.”

    Tämä pitäi­si ottaa tavoit­teek­si. Samal­la oli­si mah­dol­lis­ta luo­da nau­ha­mai­nen työ­paik­ka-alue jota pal­ve­li­si Ruo­ho­lah­ti-Koi­vusaa­ri ‑ratik­kas­hutt­le, niin hyvin met­roa­se­miin integroi­tu­na kuin mah­dol­lis­ta. Sivu­tuot­tee­na kor­jaan­tui­si Var­man toi­mis­to­kort­te­lien syr­jäi­syys. Jos tah­toa löy­tyi­si, maa­ta voi­si täyt­tää vähän myös Ruo­ho­lah­des­sa Län­si­väy­län poh­jois­puo­lel­la, melu­val­li­ra­ken­nuk­set paran­tai­si­vat ääni­mai­se­maa Hie­ta­nie­men puo­lei­sel­la rannalla.

  20. Ete­lä-Suo­men maan­nousu on muu­ta­mia mil­le­jä vuo­des­sa, val­ta­me­rien pinn­an­nousu myös muu­ta­mia mil­le­jä (~4) vuo­des­sa ja vii­me aika­nut tasaan­tu­nut. Sataan vuo­teen tuos­ta tulee vaak­sa, sen pitem­mäl­le ei kan­na­ta las­kea. Ker­ta­luok­kaa suu­rem­mat muu­tok­set vaa­ti­si­vat Grön­lan­nin jää­ti­köi­den sula­mis­ta, mikä vei­si tuhan­sia vuo­sia, vaik­ka uskoi­si­kin näi­hin läm­pe­ne­mis­höm­pö­tyk­siin. Ei ne “esti­moi­jat” siis ihan jär­jis­sään ole.
    Onhan aivan äly­tön­tä, että jos­sain Perk­kaal­la suun­ni­tel­laan kol­men met­rin kau­hus­ke­naa­rioi­ta raken­ta­mi­sel­le, kun saman alu­een voi suo­ja­ta muu­ta­man met­rin pitui­sel­la padolla.
    Minul­la on täs­sä vaa­lien alla todel­li­nen äänes­ty­son­gel­ma, kun vaa­lioh­jel­mas­sa­si on pal­jon hyvää, mut­ta vih­rei­den ilmas­to-ener­gia-hömp­pä uhkaa romut­taa kai­ken. Olen aja­tel­lut, että vih­reis­sä saa itse aja­tel­la ja olla jär­ke­vä joten järk­kää­mäl­lä sinut edus­kun­taan saa siel­tä pois jon­kun vähem­män ratio­naa­li­sen kis­sa- tai kuk­ka­hat­tu- tai kas­vis­tou­hot­ta­jan. Sai­sit­ko vaa­li­tee­ma­si­vul­le­si myös ener­gia­po­liit­ti­sen kom­men­tin, jos­sa sel­vit­täi­sit miten me jat­kos­sa sel­viäm­me täl­lai­sis­ta normaalitalvista?

  21. Ihan tut­ki­mi­sen arvoi­nen aja­tus pado­ta joi­tain lah­tia. Alan­ko­mais­ta ja osas­ta Sak­saa sii­tä on koke­muk­sia useam­mal­ta vuosisadalta.

    Ei pidä aja­tel­la yksi­no­maan merien yleis­tä pin­na­nousua. Kova tuu­li ja mata­la­pai­ne yhdes­sä vei­vät v. 2005 osan Kaup­pa­to­ris­ta veden alle.

  22. Osmo, aina­kaan meri­kar­tan mukaan sii­nä ei ole kovin syvää. Poh­jan laa­dus­ta on toki vai­kea sanoa mitään. Eikö ole hel­pom­paa läjit­tää lou­he lähel­le met­ro­työ­maa­ta kuin vie­dä se kauas?

    1. Kal­le, ei ole niin hir­veän help­po teh­tä­vä löy­tää Pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta paik­ko­ja, johon läjit­tää mil­joo­na kuu­tio­ta maamassoja.

  23. tpyy­luo­ma: “Minä en ymmär­rä mik­sei Län­si­väy­läl­lä Hel­sin­gin rajal­la voi olla taa­ja­ma­merk­ki (50km/h nopeus­ra­joi­tus), ei pal­joa mak­sa eikä ajoa­jois­sa tun­nu kun se tulp­pa on joka tapauk­ses­sa kan­ta­kau­pun­gin katu­verk­ko. Melu­ta­so suu­rin­piir­tein puo­lit­tuu. Ja saman­tien jos koko Län­si­väy­lä Laut­ta­saa­res­sa oli­si katu sen var­teen mah­tui­si val­ta­va mää­rä toi­mi­ti­lo­ja ja asun­to­ja, täs­tä on KSV teet­tä­nyt opis­ke­li­ja­työ­nä ihan sel­vi­tyk­sen­kin. Laut­ta­saa­re­lais­ten tus­kaa uusis­ta naa­pu­reis­ta lie­vit­täi­si se että samal­la pois­tui­si meluongelma.”

    Oli­si­ko ollut niin että KSV on lunas­ta­nut diplo­mi­työn aihees­ta; oli miten oli, mik­sei asi­aa ole jo aikaa sit­ten sel­vi­tet­ty vir­ka­työ­nä ja vie­ty eteen­päin lau­ta­kun­taan ja val­tuus­toon? Tulee mie­leen raken­nus­vi­ras­to, joka leh­ti­tie­to­jen mukaan vir­ka­mies­työ­nä vii­vyt­tää luot­ta­mus­mies­ten pää­tös­tä teras­sien aukio­loai­ko­jen piden­tä­mi­ses­tä… Miten vir­ka­mies­val­tai­suus voi­kin joh­taa dynaa­mi­suu­den täy­del­li­seen puutteeseen;)

  24. Mark­ku af Heur­lin: “Ihan tut­ki­mi­sen arvoi­nen aja­tus pado­ta joi­tain lah­tia. Alan­ko­mais­ta ja osas­ta Sak­saa sii­tä on koke­muk­sia useam­mal­ta vuosisadalta.”

    Jos ver­taa vaik­ka sii­hen mitä Venet­sias­sa on teh­ty, Hel­sin­gin ran­nois­ta iso osa oli­si var­sin help­po eris­tää saa­res­ta saa­reen kul­ke­vin padoin. Samal­la saa­tai­siin var­sin hie­no saa­ris­to­kau­pun­ki, pal­jon parem­pi kuin Kuopiossa…

  25. Vil­le:

    Oli­si­ko ollut niin että KSV on lunas­ta­nut diplo­mi­työn aihees­ta; oli miten oli, mik­sei asi­aa ole jo aikaa sit­ten sel­vi­tet­ty vir­ka­työ­nä ja vie­ty eteen­päin lau­ta­kun­taan ja valtuustoon?

    Juu teh­ty KSV:lle, joka tekee hom­mi­aan, ja kai­kis­ta kiti­näs­tä­ni huo­li­mat­ta minus­ta hyvin, rajal­li­sil­la resurs­seil­la. Asi­aa voi­si edis­tää jou­tui­sam­min­kin jos oli­si rahaa.

    Nii­den löy­tä­mis­tä pitäi­si aut­taaa sel­lai­set alus­ta­vat luvut kuin 16 000 asu­kas­ta ja 13 000 työ­paik­kaa, eli n. 800 000 ker­ros­ne­liö­tä, mikä tar­koit­taa maa­nar­voil­la 300 — 1000 € ker­ros­ne­liöl­tä 240 — 800 mil­joo­naa euroa. Eikö­hän tuol­la pari suun­nit­te­li­jaa palk­kaa. Maa­poh­jan omis­taa val­tio kun se on moot­to­ri­tie. Tie­hal­lin­toa tämä ei juu­ri kiin­nos­ta, kos­ka hei­dän kan­nal­taan tila on ilmais­ta, mut­ta val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö­tä luu­li­si kiinnostavan. 

    Kar­kea arvio koko mota­rin­var­sien raken­ta­mis­po­ten­ti­aa­lis­ta Kehä I saak­ka on noin yhdek­sän mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä, vas­taa noin 120 000 asun­toa. Mun yleis­tä ruti­naa aihees­ta ja link­ke­jä http://tolkku.blogspot.com/2011/02/kaupunkibulevardit.html

  26. Vil­le kirjoitti

    Mark­ku af Heur­lin: “Ihan tut­ki­mi­sen arvoi­nen aja­tus pado­ta joi­tain lah­tia. Alan­ko­mais­ta ja osas­ta Sak­saa sii­tä on koke­muk­sia useam­mal­ta vuosisadalta.”

    Jos ver­taa vaik­ka sii­hen mitä Venet­sias­sa on teh­ty, Hel­sin­gin ran­nois­ta iso osa oli­si var­sin help­po eris­tää saa­res­ta saa­reen kul­ke­vin padoin. Samal­la saa­tai­siin var­sin hie­no saa­ris­to­kau­pun­ki, pal­jon parem­pi kuin Kuopiossa…”

    Venet­si­aa, meren tytär­tä ei ole padot­tu. Kanaa­leil­ta on suo­ra yhteys mereen, ja nousu­ve­den aikaan (aqua alta) vesi nousee jal­ka­käy­tä­vil­le. Jos­kus tul­vien aikaan San Marcon toril­la on kul­jet­tu gondoleilla.

    Yhteys mereen myös puh­dis­taa kana­vat. Nii­den vesi on kirk­kaam­paa kuin saat­taa uskoa. Venet­sia on hil­jal­leen vai­pu­mas­sa mereen — mut­ta Kul­tai­sen kuo­le­man kau­pun­ki se on ollut nel­jät­tä sataa vuotta.

    Kun olen itse ollut tak­si­ve­nees­sä hel­mi­kuun lumi­myrs­kys­sä Venet­sian laguu­nil­la en oikein jak­sa innos­tua näis­tä Poh­jo­lan Venet­sia — visioista.

  27. Off topic:

    Lap­se­na kuvit­te­lin Venet­sian nimen tule­van sii­tä, että siel­lä kul­je­taan veneillä.

  28. Mark­ku af H. — kyl­lä siel­lä Ita­lias­sa kovas­ti raken­ne­taan pato­ja ym. tul­va­port­te­ja Venet­sian ympä­ril­le, ja aika pal­jon on jo val­mii­na­kin. On herät­tä­nyt huo­les­tus­ta Venet­sian laguu­nin eliös­tön eli­no­lo­suh­tei­den suh­teen, mut­ta Ber­lusco­nin hal­lin­to ei sel­lai­ses­ta ole piitannut…
    Eivät Venet­sian padot toki niin mas­sii­vi­sia ole kuin Japa­nin ran­ni­kol­la (siel­lä suu­ri osa ran­ni­kos­ta on kor­kein muu­rein eris­tet­ty meres­tä tsu­na­me­ja estä­mään, vaan ei ne muu­rit ihan olleet tar­peek­si kor­kei­ta sittenkään).

  29. Venet­sias­sa teh­dään laguu­nin suul­le tul­va­port­ti. Muis­taak­se­ni tul­vien syy on tuu­let jot­ka jos­kus tal­vi­sin pak­kaa vet­tä Adrian­me­ren peruk­kaan. Eli ihan vas­taa­va jut­tu kuin Pie­ta­ris­sa tai Helsingissä.

    Ilmas­ton­muu­tos kyl­lä nos­taa veden­pin­taa­kin, mut­ta suu­rem­pi ris­ki lie­nee kui­ten­kin epä­ta­val­lis­ten sää­il­miöi­den yleis­ty­mi­nen. Jos Hel­sin­gis­sä nyt ihan oikeas­ti halut­tai­siin johon­kin kata­stro­fis­ke­naa­rioon varau­tua niin luon­te­via padon paik­ko­ja oli­si esi­mer­kik­si Kus­taan­miek­ka, eikä niin­kään jot­kut Tans­kan salmet.

  30. Tul­va­pa­dois­ta tulee mie­leen Ita­lian pon­tis­ten soi­den kui­vat­ta­mi­nen, joka ilmei­ses­ti oli var­sin onnis­tu­nut pro­jek­ti (vaik­ka sen aikai­ses­ta Ita­lian hal­lin­nos­ta ei lie­ne poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia sanoa mitään posi­tii­vis­ta…). Kun ei tavoi­tel­la tek­ni­ses­ti lii­an kun­ni­nan­hi­moi­sia rat­kai­sui­ta, saa­daan aikaan jotain toi­mi­vaa. Mis­tä tulee mie­leen, että Pisa­ra-tun­ne­lin suun­nit­te­luun ja toteu­tuk­seen toi­vot­ta­vas­ti panos­te­taan tähä­nas­tis­ta enem­män ennen kuin se raken­ne­taan. Vih­rei­den vel­jes­puo­lue Sak­sas­sa on kovas­ti vas­tus­ta­nut Stutt­gar­tin rau­ta­tie­tun­ne­li­rat­kai­sua, syys­tä­kin. Kan­nat­taa ottaa oppia.

  31. Tätä en tien­nyt­kään. Venet­si­aan (josa kävi n vv 1998 ja 2004) tosi­aan on raken­teil­la on suu­ri avat­ta­va tul­va­pa­to­jen jär­jes­tel­mä, jos­ta käy­te­tään lyhen­nys­tä MOSE. (Mose on Moo­ses ita­lak­si, ja Moo­se­han jakoi Punai­sen meren vedet.) Työ on aloi­tet­tu 2008 (?) ja sen pitäi­si val­mis­tua tänä vuon­na. Padot siis sul­je­taan vain tul­van uhatessa.

    Kus­tan­nuar­vio on 4,7 mil­jar­dia euroa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/MOSE_project

    Peri­aat­tee­sa Laajalahti/Huopalahti voi­tai­sin sul­kea Laut­ta­saa­en koh­dal­le raken­net­ta­viin padoin. Mut­ta on sel­lai­ses­sa miel­tä, sitä en osaa sanoa. Hel­sin­gin nimeen suo­je­le­mi­sek­si Kus­taan­mie­kan sla­men sul­ke­mi­nen ei riitä.

  32. Koi­vusaa­ri ja var­sin­kin tuo mai­nin­ta “Län­si­väy­län mai­se­mis­ta” vaa­tii mie­les­tä­ni tarkennusta. 

    Koi­vusaa­ri­hank­kees­sa on kyse meren­täyt­tö­jen ohel­la jul­ki­sen, nyt kai­kil­le avoi­mien meri­mai­se­mien yksi­tyis­tä­mi­ses­tä. Nämä mai­se­mat on tois­tai­sek­si näh­tä­vis­sä niin hen­ki­lö­au­ton, vie­lä parem­min bus­sin ikku­nas­ta Län­si­väy­läl­tä, kuin myös sen molem­min puo­lin kul­ke­vil­ta kevyen lii­ken­teen väy­lil­tä. No, väki met­roon maan alle, niin mai­se­mat saa rau­has­sa rais­ka­ta. Vai saa­ko? Kuka antaa luvan?

    Kal­liot, some­rik­ko ja luon­non­ran­nat “sääs­te­tään”, mut­ta nykyi­set suun­ni­tel­mat pal­jas­ta­vat, että tuo on lähin­nä pelk­kää sil­män­lu­met­ta. Mas­sii­vi­nen, 3m tul­va­kor­keu­den huo­mioi­va raken­ta­mi­nen tulee nii­den osal­ta väki­sin­kin aivan lii­an lähelle. 

    Miet­ti­kää­pä, mil­tä esim. tuo upea ete­lä­kär­ki tule­vai­suu­des­sa näyt­täi­si 3m kor­kean kei­no­nie­men vie­res­sä? Nyky­suun­ni­tel­mat ulot­ta­vat uuden täyt­tö­maa­nie­men nykyi­ses­tä NJK:n aal­lon­mur­ta­jas­ta perä­ti 140m ete­lään ja siir­tä­vät Vas­ki­lah­den­kin puo­lel­la aal­lon­mur­ta­jan 50m nykyis­tä ete­läm­mäs? Mik­si ihmees­sä ei voi­tai­si pysyä nii­den takana? 

    Lin­tu­ho­ri­son­tis­ta piir­re­tyt viis­toil­ma­ku­vat ovat hie­no­ja, mut­ta eivät ker­ro sitä, mil­tä nämä pai­kat ihmi­sen havain­to­kor­keu­del­ta kat­sel­tu­na jat­kos­sa näyt­täi­si­vät. Suun­ni­tel­mis­sa, jos nii­tä Vih­reät­kään yleen­sä kan­nat­ta­vat, on vie­lä aika pal­jon parannettavaa!

  33. Riip­puu pai­kas­ta ja osin myös raken­ta­mis­ta­vas­ta. Maan alle raken­ta­mi­sen ei voi juu­ri­kaan väit­tää yksi­tyis­tä­vän mai­se­mia, ellem­me tar­kas­te­le asi­aa kas­te­ma­to­jen ja maa­myy­rien vinkkelistä! 

    Koi­vusaa­ren tapauk­ses­sa hävi­te­tään ns. joka­mie­hen nau­tin­ta­oi­keus kau­nii­siin, ava­riin näky­miin, aina avo­me­ren ula­pal­le saak­ka kul­ku­reit­tin­sä (Län­si­väy­lä) var­rel­ta Helsingissä.

    Hel­sin­gin pyr­ki­myk­se­nä on kau­pa­ta oikeus kau­nii­seen meri­mai­se­maan ja pit­kiin näky­miin aina aaval­le ula­pal­le osal­le Koi­vusaa­ri­suun­ni­tel­man “Län­si­ran­ta I” ja “Län­si­ran­ta II” tule­via osak­kee­no­mis­ta­jia. Osay­leis­kaa­va­luon­nok­sen selos­tees­sa kau­no­kie­lel­lä kuva­tut “peh­meäs­ti pol­vei­le­vat nie­men­kär­jet” peit­tä­vät kui­ten­kin näky­mät (tai suu­rim­man osan niis­tä) muil­ta. Ongel­mak­si näen täs­sä sen, että aiem­min ilmai­nen oikeus ava­riin mai­se­miin este­tään pysy­väs­ti ja siir­re­tään (toki mak­sua vas­taan) har­voil­le edun­saa­jil­le. Tätä tar­koi­tin yksityistämisellä.

    Meren­täy­töil­lä ja täyt­tö­maal­le raken­ta­mi­sel­la syn­tyy rajoi­tet­tu etu, mut­ta (mai­se­man rajauk­sen myö­tä) laa­jem­pi, pysy­vä hait­ta, jos­ta useam­pi kär­sii. Ao. väy­lät tois­tai­sek­si upei­ne mai­se­mi­neen ovat monen työ­mat­ka­lai­sen (käsit­tääk­se­ni yli 40 000 hen­keä) päi­vit­täi­ses­sä käytössä.

    Raken­ta­mi­nen ei ehkä sinän­sä ole täs­sä se oleel­li­nen ongel­ma, vaan sen laa­juus ja toteu­tus­ta­pa: mai­se­mal­li­ses­ti upean, ainut­laa­tui­sen kul­ku­väy­län näky­mien peit­tä­mi­nen. Esi­mer­kik­si Rii­hi­lah­den ran­ta­tie on osa opas­tet­tua mai­se­ma­reit­tiä ja Län­si­väy­län ete­lä­puo­lel­la kul­ke­va kevyen lii­ken­teen väy­lä on puo­les­taan osa val­ta­kun­nal­lis­ta pyörämatkailureittiä. 

    Nykyi­ses­sä suun­ni­tel­mas­sa ihme­tyt­tää myös hie­man se, mik­si sen kes­ki­koh­ta (ns. “Toi­mis­to­kaa­ren” vie­res­sä, luo­teis­puo­lel­la) on jätet­ty ihan tyh­jil­leen? Mer­kit­tä­vin ongel­ma kai­kis­ta on kui­ten­kin itse Län­si­väy­lä. Se tääl­lä oli­si met­ron sijaan pitä­nyt siir­tää maan alle!

  34. Lisäyk­se­nä edel­li­seen tote­ai­sin tosin, että auto­tek­nii­kan kehit­tyes­sä pääs­töt­tö­mäm­pään suun­taan, niin pako­kaa­su­jen kuin melun­kin osal­ta, auto­lii­ken­teen hai­tat pie­ne­ne­vät tulevaisuudessa.

  35. Mai­nit­tu pro­jek­ti, jos­sa Län­si­väy­lä Ruo­ho­lah­den ja Kei­la­nie­men välis­sä muu­te­taan bule­var­dik­si oli minun diplo­mi­työ Aal­to Yli­opis­tos­sa vii­me vuon­na. Se löy­tyy tästä:

    http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources.html

    Se ei ollut KSV:n tilaa­ma työ, vaan oma aloi­tus Koi­vusaa­ren kil­pai­lun jäl­keen. Kil­pai­lun ohjel­män mukaan, ainoa vaih­toeh­to oli raken­taa kan­si. Eli jos kil­pai­lus­ta ei tul­lut ehdo­tuk­sia, mis­sä mot­to­ri­tie muu­te­taan kaduk­si, se ei ollut kos­ka täl­lai­sia ideoi­ta eivät ole ylei­siä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pii­ril­lä, vain sik­si, että KSV ei halun­nut ja ark­ki­teh­dit yrit­tä­vät yksin­ker­tai­ses­ti voit­ta kilpailun.

    Highway-to-bou­le­vard toteu­tu­ja esi­merk­ke­jä on jo mon­ta maa­il­mal­la (Seoul, Nan­tes, San Francisco, New York, Milwau­kee… kat­so­kaa minun diplo­mi­työs­sä) ja olen esit­tä­nyt tätä pro­jek­tia KSV:lla, mut­ta sil­ti Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu viran­omai­set eivät halua tut­kia tätä vaihtoehtoa. 

    Toi­vo­taan että yhdes­sä, Osmon ja mui­den aktii­vis­ten hel­sin­ki­lais­ten avul­la, voi­daan tuo­da jär­ke­vyys KSV:lle ja teh­dä Hel­sin­gis­ta niin hyvä, kes­tä­vä ja inno­va­tii­vi­nen kau­pun­ki kuin sen ansait­see olla.

    Car­los Lamuela
    carlos.lamuela(äät)gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.