En tehnyt selostusta edellisen lautakunnan kokouksesta, koska selostettavaa ei ollut. Hyväksyimme kaiken mukisematta. Seuraavastakaan ei tule selostusta, koska en pääse kokoukseen, vaan sinne menee varajäseneni Kai Ovaskainen.
Koivusaaren osayleiskaavaluonnos
Tämä onkin sitten iso asia.
Alueelle suunnitellaan uusi kaupunginosa 4000 asukkaalle 1500 työpaikalle. Jo Koivusaari olisi itsenäinen kunta, se ei olisi mitenkään niitä pienimpiä. Pysäköintipaikkoja tulee parituhatta, vaikka kaupunginosasta tuleekin täydellisesti metroon nojaava. Jokseenkin kaikkialta on kävelyetäisyys metroasemalle.
Koivusaari rakentuu pitkälti täyttömaalle, jota tarvitaan miljoona kuutiota. Tähänkö se louhittava metrotunneli kipataan? Länsiväylä katetaan osittain.
Tällainen rakentaminen on kovin kallista. Alueen saattaminen rakentamiskelpoiseksi maksaa noin 188 Meuroa eli 800 €/k-m2. Todennäköisesti kaupunki silti pääsee tästä voitolle, koska rakennusoikeus alueella maksanee enemmän. Alueen rakentamisen varsinainen tarkoitus on palauttaa Helsingin puolelle osa Espoon kuorimasta kermasta.
Itseäni jäi arvelemaan se, jääkö tässä yksi päätös tekemättä. Valtio on tarjonnut Länsiväylää kaupungille kaduksi. Jos Länsiväylä tällä kohdin alennettaisiin kaduksi, voitettaisiin aivan valtavasti rakennusoikeutta ja moottoritien kahtia repimä Lauttasaari voitaisiin eheyttää.
Lauttasaarelaiset vastustava melkein yhtenä miehenä Koivusaaren rakentamista, koska asuntojen merimaisema häiriintyy. Vastustusta on tullut myös Espoosta. Länsiväylän maisemat pitäisi kuulemma rauhoittaa kansallismaisemana.
Lausunto pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian luonnoksesta
(Tuo otsikko toi taas sata ääntä Persuille)
Kaupungin lausunnon ydinkohta on, että melkein kaikkea, mitä strategialuonnoksessa esitetään tehtäväksi, tehdään jo, eikä haluttaisi tehdä toiseen kertaan. En osaa ottaa kantaa siihen, onko näin, mutta voisin hyvin kuvitella, että on.
Tässä sopeutumisessa on yksi polttava kysymys yli kaiken: paljonko meren pinta nousee? On valittu skenaarioista ne, joihin voidaan kohtuukustannuksin varautua ja unohdettu muut. Tätä voisi suositella myös puolustusvoimille. Oletetaan, ettei Venäjä hyökkää Suomeen ja luovutaan Puolustusvoimista. Tulisi halvemmaksi.
Tämä kysymys on hankala, sillä olen ymmärtänyt saamani suullisen tiedon niin, että skenaariot, joiden mukaan merenpinta nousisi paljon, ovat muuttuneet taas todennäköisemmiksi – siis eivät todennäköisiksi, mutta todennäköisemmiksi.
Pitäisikö Koivusaari sittenkin rakentaa ponttooneille?
Etelä-Haagan isonnevantien alueen asemakaavan muistutukset ja lausunnot
Lautakunta hyväksyi kaavan lausunnoille lähetettäväksi. Kaavaan on nyt tehty virastojen lausuntojen pohjalta vähäisiä tarkistuksia. Moni asukas on valittanut liian raskaasta rakentamisesta ja puistojen nakertamisesta, mutta niitä ei ole otettu huomioon. Muutoksista mainittakoon aiempaan keskusteluun liittyen, että asuintaloja saa korottaa, jos maantaso varataan autotalleille tai pysäköintihallille.
Minusta Koivusaaren nyt suunnittelukierroksella oleva rakennusoikeus on raa’asti alimitoitettu. Tarvitaan huomattavasti suurempia täyttöjä, jotta aseman rakentaminen Koivusaareen on taludellisesti kannattava.
Idea sinänsä on hyvä. Koivusaaren eteläpuolella olevat saaret ovat kävelyetäisyydellä asemasta, joten täyttö on ihan realistinen vaihtoehto.
Samoin ajatus alueen erottamisesta omaksi kunnakseen on hyvin todennäköisesti lähitulevaisuutta. 😉 Siitä tulee varmasti elinkelpoinen yksikkö, kuten Osmo totesikin.
Ilmastonmuutokseen pitää sopeutua. Vihdoin ymmärretään, että nykyinen ilmasto ei ole pysyvä olotila. Kun selvitetään, mihin suuntaan ilmasto muuttuu ja kuinka nopeasti, niin suunnitelmia on helpompi tehdä.
Ne Haagan kaavaluonnokset, joita olen nähnyt, ovat lähinnä puuhastelua. Jos tehdään kaavaa, niin tehdään sitten kaupunkimainen kaava saman tien. Ei uutta kaavaa tarvitse toteuttaa heti, mutta se antaa mahdollisuuden. Alueen rakennuskannan pääosa alkaa olla siinä iässä, ettei muutos vie kovin pitkää aikaa.
Kalle,
Olen ymmärtänyt (nyt tämä perustuu taas muistikuviin, huomenna se kerrotaan lautakunnalle tarkemmin) täyttöalueita on vähän hankala laajentaa, koska tulee syvempää tai siis ainakin kova pohja on syvemmällä.
Jaa Koivusaariko on nyt jo menny kaavoituksessa läpi?
Lauttasaarelaisena en todellakaan haluaisia tuota uutta aluetta rakennettavan, enkä sen tuomaa väestökasvua saarelle. Vattuniemeäkin rakennetaan jo ihan tarpeeksi (lue liikaa).
Ei, Koivusaari on vasta huomenna. Mutta kyllä se tulee menemään läpi.
HKR:lle on semmoinen ongelma ettei Vantaa huoli enää maamassoja ja samaan aikaan Kruunuvuoren ja Koivusaaren rakentaminen lykkääntyy 2015 alkavaksi, maamassoja taitaa olla pari miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Edellinen ulkomuistista, joku korjatkoon jos olen väärässä.
Tuotakin ongelmaa helpottaisi kun rakentamista aikaistettaisiin, tosin varsinainen hyöty olisi että saataisiin lisää asuntoja raiteiden varteen nopeammin. Ja kun sitä maata on riesaksi saakka niin se ei varmaan haittaisi vaikka Koivusaari olisi pari metriä korkeampi.
Minä en ymmärrä miksei Länsiväylällä Helsingin rajalla voi olla taajamamerkki (50km/h nopeusrajoitus), ei paljoa maksa eikä ajoajoissa tunnu kun se tulppa on joka tapauksessa kantakaupungin katuverkko. Melutaso suurinpiirtein puolittuu. Ja samantien jos koko Länsiväylä Lauttasaaressa olisi katu sen varteen mahtuisi valtava määrä toimitiloja ja asuntoja, tästä on KSV teettänyt opiskelijatyönä ihan selvityksenkin. Lauttasaarelaisten tuskaa uusista naapureista lievittäisi se että samalla poistuisi meluongelma.
Tuo pari miljoonaa kuutiometriä on dekadilla yläkanttiin:
Mutta 0,2M m3 maatakin on pari hehtaaria kymmenen metrin tasaisena pinoa.
Ja ongelma siis:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2011/HKR_2011-03-22_Ytlk_11_El/DA012D71-5CC3-45EE-BBB9-AD9F988C9CB9/Lausunto_Kauko_Koskisen_ym_valtuustoaloitteesta,_j.html
Komppaan tässä Pyyluomaa. Länsiväylän muuttaminen kaduksi mahdollistaisi pauttiarallaa 450 000 k-m2 lisää rakennettavaa, johon saisi asuntoja noin 10 000 asukkaalle nykyisen Koivusaari -suunnitelman lisäksi ja toimistoja rapiat päälle.
Lauttasaarelaisetkin saisivat sen hiljaisemman kotiympäristön.
Entisenä Espoolaisena ja Länsiväylää pitkin Helsinkiin ahkerasti matkanneenna täytyy sanoa, että upeat maisemat tuolla on, varmaan pääkaupunkiseudun kauneimpia. Otaniemen ”hammaskalusto” jo pilaa upeaa merimaisemaa ja samoin taitaa käydä Koivusaaren kohdalla.
Jos meren pinta uhkaa nousta kovin paljon, ollaan täällä Itämeren rannikolla siitä hyvässä asemassa, että Tanskan salmet ovat kapeita. Pahempiin skenaarioihin varautuminen tarkoittaa siis käytännössä padon (tai vaikka kolmen, jos ei haluta jäädä yhden padon varaan) rakentamista noihin salmiin. Lisäksi tarvitaan gigawatin tai parin verran ylimääräistä sähköntuotantokapasiteettia pumppaamaan jokien tuomaa vettä pois Itämerestä. Kokonaisuus tulee takuuvarmasti halvemmaksi kuin suureen pinnannousuun varautuminen jokaisessa rannikkokaupungissa erikseen.
”Tämä kysymys on hankala, sillä olen ymmärtänyt saamani suullisen tiedon niin, että skenaariot, joiden mukaan merenpinta nousisi paljon, ovat muuttuneet taas todennäköisemmiksi – siis eivät todennäköisiksi, mutta todennäköisemmiksi.”
Entä jos tuossa tilanteessa pistettäisiin ne loputkin Tanskan salmet umpeen? Radikaalin puoleinen keinohan tuo on, mutta voisi kuvitella, että kuitenkin teknisesti tehtävissä. Helsinki ei ole ainoa kaupunki Itämeren rannalla….
(voi olla että Soininvaaran ”paljon” tarkoitti kuitenkin hieman pienempää nousua)
Risto, Osaatko sanoa, nostaisiko vai laskisiko Tanskan salmien patoaminen Itämeren pintaa? Silloinhan Itämereen laskevat joet eivät pääsisi virtaamaan eteenpäin Atlanttiin.
Kun vesi ei vaihtuisi enää koskaan, Itämeri tuhoutuisi.
Aika typerää toisaalla rakentaa täyttömaalle ja toisaalla kaivella kanavia. Hesasta rakennusmaa loppunut? En usko.
Kestävä kehitys ja energiansäästö? Ei koske hesareita.
Pete
Uskoisitko markkinatalouteen. Jos noista tonteista ollaan valmiit maksamaan vaadittu summa vaikka Huitsin Nevadasta saisi maata ilmaiseksi, eikö se osoita, että sijaintihyöty on niin suuri, että täyttäminen kannattaa. Helsingissä maan valtaaminen merestä on muutenkin tullut tavaksi.
Energian säästö tulee siitä metrosta verrattuna siihen, että sieltä Huitsin Nevadasta pitäisi ajaa kahdella henkilöautolla päivittäin töihin.
Täyttö ei itse asiassa ole ongelma vaan pikemminkin ratkaisu ongelmaan. Johonkin ne ylijäämämassar pitää kipata.
Kannatan lämpimästi Koivusaaren rakentamista. Samoin kuudenkympin rajoitusta kaikkialla Helsingin sisääntuloteillä automaattisella valvonnalla höystettynä.
Se kai siitä ideasta…. (ensimmäisen vastaväitteen perusteella – jo vakavasti sairaan itämeren kohtalo ei taitaisi siinä kriisissä paljoa painaa, mutta olisihan se suolaisempi, jos veden päävirta ei olisi ulospäin.)
En tiedä missä utopialandissa se Osmo oikeen asuu, mutta noista asunnoista tulee aivan järkyttävän kalliita, enkä oikeen tunne ketään hyvätuloista, jolla ei olisi autoa tai peräti kaksi. Ei se automäärä ainakaan alueella vähene kaiken tuon rakentamisen myötä.
Alueelle tulee 2000 autopaikkaa. Minulla on jokin käsitys siitä, mitä asunnoista rantatonteilla maksetaan. Niistä tulee kalliita, mutta silti haluttuja. Voi olla vaikea saada niitä mahtumaan aravarajoihin.
Vähän taas mikrotalousoppia. Siltä osin, kun tuonne ei tehdä hintasäännösteltyä tuotantoa, nuo kalliit perustamiskustannukset eivät vaikuta asuntojen myyntihintoihin mitään. Ne, myydään eniten tarjoaville – ei huutokaupalla, mutta käytännössä päästään suunnilleen samaan tulokseen kuin huutokaupassa. Se paljonko huutokaupassa niistä kannattaa tarjota, ei riipu siitä, kenelle se raha menee.
Olettakaamme, että talojen rakentamiskustannukset ovat 2000 euroa neliötä. Tuolla alueella voisi olettaa asuntojen hintojen asettuvan jonnekin 5000 euron tietämille. Jaettavaksi jää siis 3000 euroa rakennusliikkeen ja tontin omistajan kesken. Tuosta 3000 eurosta menetetään rakennuskelpoiseksi saattamiseen 800 euroa, joten jaettavaksi jää 2200 euroa. Menettelee. Vähän tulee katetta sille metrollekin.
Luonnoksissa myös länsiväylä on katettu ja sen päälle on rakennettu useita kerrostaloja. Nämä taisi puuttua tuosta 2000 autopaikasta, kun kerran kyse oli Koivusaaresta?
Lisäksi työpaikkoja oli arvioitu Koivusaareen 1500. Kaikki kunnia joukkoliikenteelle, mutta pikainen epäilys on, että se tarkoittaa vähintäänkin 1000 autoa lisää aamuruuhkaan myös tämän suunnitelman osalta. Lopullinen saldo lienee n. 4000 autoa lisää tukkimaan liikennettä.
Täytyy tosin myöntää, että näistä osa suuntautunee myös Espoon suuntaan, minne ruuhkia ei ole, ainakaan vielä.
Hintatason voinee kukin arvioida, kun katsoo Vattuniemen uusien talojen hintoja jotka ovat valmistuneet/valmistumassa niemen kärkeen meren äärelle. Ei taida olla ihan normityöläisen palkkapussilla ostettavia.
Tanskan salmien patoaminen vaatisi tosiaan merkittävää veden pumppausta, nettovirtaus on keskimäärin 500 kuutiokilometriä vuodessa ulospäin. Ja jos haluttaisiin jollain tavoin simuloida veden luonnollista vaihtumista, vaadittavat pumppausmäärät kasvaisivat entisestään. Toinen suunta toki saataisiin ilmaiseksi.
Pelkkä tuo nettovirtaus vaatisi gigawatin luokkaa pumppaustehoa (plus häviöt), jos korkeusero olisi vaikkapa viisi metriä. Kaikkiaan vaadittaisiin aivan käsittämätön määrä energiantuotantokapasiteettia; tätä ei olisi mitään järkeä toteuttaa millään muulla kuin ydinvoimalla.
Luulen tosin, että Tanskan salmet joka tapauksessa padotaan, mikäli veden pinnan odotetaan nousevan useita metrejä lyhyellä aikavälillä ja mikäli nykyisen kaltainen teknologinen sivilisaatio on vielä noissa oloissa olemassa.
En ymmärrä tästä juuri mitään, mutta eikös Itämeren pinta ole korkeammalla kuin Pohjanmeren/Atlantin ja sitä enemmän mitä idemmäksi mennään, eli eikö tuossa voisi käydä niinkin että tuo ero pienenee?
Jaa-a. Kaavaselostuksessa todetaan:
Ennustevuonna 2035 liikennettä on Länsiväylällä Koivusaaren itäpuolella 67 000 ajon/vrk eli noin 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Koivusaareen länsipuolella liikennettä on vastaavasti 78 000 ajon/vrk.
Vaskilahdenkadun liikennemäärä on ennustevuonna 12 700 ajon/vrk, mikä vastaa esimerkiksi Särkiniementien pohjoisosaa vuonna 2009.
Suurin osa tuosta liikenteestä on nykyisiä Katajaharjun liittymän käyttäjiä. Koivusaaren puistokadun liikennemäärä on 9 000 ajon/vrk, mikä
vastaa esimerkiksi Tallbergin Puistotietä vuonna 2009…
Koivusaaren synnyttämä liikenne jakautuu likimain puoliksi Länsiväylän itä- ja länsisuunnan kesken. Nykyiset Katajaharjun liittymän käyttäjät siirtävät Koivusaaren eritasoliittymän painopisteen länsihaaroille.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-04-07_Kslk_09_El/F25EC36E-7420-411E-8A8A-43ECB7A9AC77/OYK_Koivusaari_selostus.pdf
Eli on tuo 4 000 aamuruuhkaan varmaan yläkanttiin, joukkoliikenteen osuus on suurin nimenomaan työmatkaliikenteessä ja sijoittelu on sinänsä kerrankin esimerkillinen suhteessa metroasemaan.
Sivulta 45 löytyy matka-aikakartta, kiitettävää että näitä nykyään tehdään, joka on kyllä kuitenkin karua katsottavaa. Metron varsi länteen ja idässä tuonne Kulosaaren nurkille vielä toimii, mutta muut suunnat oikein ei.
Edesmenneellä Helsingin joukkoliikennelautakunnalle oli sellainen idean tynkä että Jokeri voisi jatkaa Westendistä itään Länsiväylää ja miksei sitten vaikka Pasilaan. Pisara, olettaen että Hakaniemeen saadaan sujuva vaihtoehto ja tuo on semmoinen yksityiskohta että jos tuota ei saa tehtyä niin melkein unohtaisin koko Pisaran, tulee helpottamaan läntisen suuunnan yhteyksoä Pasilaan ja edelleen pohjoiseen.
Ensiapuna kuitenkin jos saisi edes bussin välille Pasila – Ruoholahti, se nyt on metro-juna vaihdon kautta todella hidas ja hankala, ohjaa vaikka bussin 69 Kampin sijasta Ruoholahteen. Se bussi tosin jumittaa Nordenskiöldin- ja Mechelininkadun ruuhkiin, jos ja kun saadaan Topeliuksenkadulle kiskot ja Pasilan silta kuntoon niin tuota voisi ajaa ratikallakin.
”On valittu skenaarioista ne, joihin voidaan kohtuukustannuksin varautua ja unohdettu muut. Tätä voisi suositella myös puolustusvoimille. Oletetaan, ettei Venäjä hyökkää Suomeen ja luovutaan Puolustusvoimista. Tulisi halvemmaksi.”
Tämä nyt oli tällainen hauska täky, johon tiesit että tartutaan, mutta jos on hölmömpiä lukijoita niin selvennetään. Merenpinnan nousulla ja sillä, miten Helsingin kaupunki siihen varautuu, ei ole riippuvuussuhdetta toisiinsa. Merenpinta nousee tai jättää nousematta Helsingin kaupungin toimenpiteistä riippumatta. Sen sijaan jos Suomi lopettaa armeijan, riski sille että Venäjä hyökkää tänne kasvaa huomattavasti. Onhan hyökkäyksen taloudellinen ja inhimillinen hinta hyökkääjälle paljon pienempi, jos puolustusta ei ole.
Toki tiesit tämän, mutta olen tosikko..
Itämeren vedenpinnankorkeuteen, Pohjanmereen verrattuna, vaikuttaa mahdolliset ilmanpaine-erot sekä murtoveden ja suolaisen meriveden tiheyserot. Jos Atlantilla – Pohjanmerellä veden pinta nousee, kohoaa vasstaavasti myös Itämeren vesi. Osmo jätti spekulaationsa avoimeksi, mutta ennusteiden kohotukset ovat luokkaa muutama kymmenen senttimetriä sadan vuoden aikana. Ihan viittä metriä ei tarvitse vähään aikaan pumpata.
Ihan järjissään olevat ovat saaneet huomattavasti korkeampia estimaatteja merenpinnan nousulle.
OS: ”Jos Länsiväylä tällä kohdin alennettaisiin kaduksi, voitettaisiin aivan valtavasti rakennusoikeutta ja moottoritien kahtia repimä Lauttasaari voitaisiin eheyttää.”
Tämä pitäisi ottaa tavoitteeksi. Samalla olisi mahdollista luoda nauhamainen työpaikka-alue jota palvelisi Ruoholahti-Koivusaari -ratikkashuttle, niin hyvin metroasemiin integroituna kuin mahdollista. Sivutuotteena korjaantuisi Varman toimistokorttelien syrjäisyys. Jos tahtoa löytyisi, maata voisi täyttää vähän myös Ruoholahdessa Länsiväylän pohjoispuolella, meluvallirakennukset parantaisivat äänimaisemaa Hietaniemen puoleisella rannalla.
Etelä-Suomen maannousu on muutamia millejä vuodessa, valtamerien pinnannousu myös muutamia millejä (~4) vuodessa ja viime aikanut tasaantunut. Sataan vuoteen tuosta tulee vaaksa, sen pitemmälle ei kannata laskea. Kertaluokkaa suuremmat muutokset vaatisivat Grönlannin jäätiköiden sulamista, mikä veisi tuhansia vuosia, vaikka uskoisikin näihin lämpenemishömpötyksiin. Ei ne ”estimoijat” siis ihan järjissään ole.
Onhan aivan älytöntä, että jossain Perkkaalla suunnitellaan kolmen metrin kauhuskenaarioita rakentamiselle, kun saman alueen voi suojata muutaman metrin pituisella padolla.
Minulla on tässä vaalien alla todellinen äänestysongelma, kun vaaliohjelmassasi on paljon hyvää, mutta vihreiden ilmasto-energia-hömppä uhkaa romuttaa kaiken. Olen ajatellut, että vihreissä saa itse ajatella ja olla järkevä joten järkkäämällä sinut eduskuntaan saa sieltä pois jonkun vähemmän rationaalisen kissa- tai kukkahattu- tai kasvistouhottajan. Saisitko vaaliteemasivullesi myös energiapoliittisen kommentin, jossa selvittäisit miten me jatkossa selviämme tällaisista normaalitalvista?
Ihan tutkimisen arvoinen ajatus padota joitain lahtia. Alankomaista ja osasta Saksaa siitä on kokemuksia useammalta vuosisadalta.
Ei pidä ajatella yksinomaan merien yleistä pinnanousua. Kova tuuli ja matalapaine yhdessä veivät v. 2005 osan Kauppatorista veden alle.
Osmo, ainakaan merikartan mukaan siinä ei ole kovin syvää. Pohjan laadusta on toki vaikea sanoa mitään. Eikö ole helpompaa läjittää louhe lähelle metrotyömaata kuin viedä se kauas?
Kalle, ei ole niin hirveän helppo tehtävä löytää Pääkaupunkiseudulta paikkoja, johon läjittää miljoona kuutiota maamassoja.
tpyyluoma: ”Minä en ymmärrä miksei Länsiväylällä Helsingin rajalla voi olla taajamamerkki (50km/h nopeusrajoitus), ei paljoa maksa eikä ajoajoissa tunnu kun se tulppa on joka tapauksessa kantakaupungin katuverkko. Melutaso suurinpiirtein puolittuu. Ja samantien jos koko Länsiväylä Lauttasaaressa olisi katu sen varteen mahtuisi valtava määrä toimitiloja ja asuntoja, tästä on KSV teettänyt opiskelijatyönä ihan selvityksenkin. Lauttasaarelaisten tuskaa uusista naapureista lievittäisi se että samalla poistuisi meluongelma.”
Olisiko ollut niin että KSV on lunastanut diplomityön aiheesta; oli miten oli, miksei asiaa ole jo aikaa sitten selvitetty virkatyönä ja viety eteenpäin lautakuntaan ja valtuustoon? Tulee mieleen rakennusvirasto, joka lehtitietojen mukaan virkamiestyönä viivyttää luottamusmiesten päätöstä terassien aukioloaikojen pidentämisestä… Miten virkamiesvaltaisuus voikin johtaa dynaamisuuden täydelliseen puutteeseen;)
Markku af Heurlin: ”Ihan tutkimisen arvoinen ajatus padota joitain lahtia. Alankomaista ja osasta Saksaa siitä on kokemuksia useammalta vuosisadalta.”
Jos vertaa vaikka siihen mitä Venetsiassa on tehty, Helsingin rannoista iso osa olisi varsin helppo eristää saaresta saareen kulkevin padoin. Samalla saataisiin varsin hieno saaristokaupunki, paljon parempi kuin Kuopiossa…
Ville:
Juu tehty KSV:lle, joka tekee hommiaan, ja kaikista kitinästäni huolimatta minusta hyvin, rajallisilla resursseilla. Asiaa voisi edistää joutuisamminkin jos olisi rahaa.
Niiden löytämistä pitäisi auttaaa sellaiset alustavat luvut kuin 16 000 asukasta ja 13 000 työpaikkaa, eli n. 800 000 kerrosneliötä, mikä tarkoittaa maanarvoilla 300 – 1000 € kerrosneliöltä 240 – 800 miljoonaa euroa. Eiköhän tuolla pari suunnittelijaa palkkaa. Maapohjan omistaa valtio kun se on moottoritie. Tiehallintoa tämä ei juuri kiinnosta, koska heidän kannaltaan tila on ilmaista, mutta valtiovarainministeriötä luulisi kiinnostavan.
Karkea arvio koko motarinvarsien rakentamispotentiaalista Kehä I saakka on noin yhdeksän miljoona kerrosneliötä, vastaa noin 120 000 asuntoa. Mun yleistä rutinaa aiheesta ja linkkejä http://tolkku.blogspot.com/2011/02/kaupunkibulevardit.html
Ville kirjoitti
”Markku af Heurlin: “Ihan tutkimisen arvoinen ajatus padota joitain lahtia. Alankomaista ja osasta Saksaa siitä on kokemuksia useammalta vuosisadalta.”
Jos vertaa vaikka siihen mitä Venetsiassa on tehty, Helsingin rannoista iso osa olisi varsin helppo eristää saaresta saareen kulkevin padoin. Samalla saataisiin varsin hieno saaristokaupunki, paljon parempi kuin Kuopiossa…”
Venetsiaa, meren tytärtä ei ole padottu. Kanaaleilta on suora yhteys mereen, ja nousuveden aikaan (aqua alta) vesi nousee jalkakäytäville. Joskus tulvien aikaan San Marcon torilla on kuljettu gondoleilla.
Yhteys mereen myös puhdistaa kanavat. Niiden vesi on kirkkaampaa kuin saattaa uskoa. Venetsia on hiljalleen vaipumassa mereen – mutta Kultaisen kuoleman kaupunki se on ollut neljättä sataa vuotta.
Kun olen itse ollut taksiveneessä helmikuun lumimyrskyssä Venetsian laguunilla en oikein jaksa innostua näistä Pohjolan Venetsia – visioista.
Off topic:
Lapsena kuvittelin Venetsian nimen tulevan siitä, että siellä kuljetaan veneillä.
Markku af H. – kyllä siellä Italiassa kovasti rakennetaan patoja ym. tulvaportteja Venetsian ympärille, ja aika paljon on jo valmiinakin. On herättänyt huolestusta Venetsian laguunin eliöstön elinolosuhteiden suhteen, mutta Berlusconin hallinto ei sellaisesta ole piitannut…
Eivät Venetsian padot toki niin massiivisia ole kuin Japanin rannikolla (siellä suuri osa rannikosta on korkein muurein eristetty merestä tsunameja estämään, vaan ei ne muurit ihan olleet tarpeeksi korkeita sittenkään).
Venetsiassa tehdään laguunin suulle tulvaportti. Muistaakseni tulvien syy on tuulet jotka joskus talvisin pakkaa vettä Adrianmeren perukkaan. Eli ihan vastaava juttu kuin Pietarissa tai Helsingissä.
Ilmastonmuutos kyllä nostaa vedenpintaakin, mutta suurempi riski lienee kuitenkin epätavallisten sääilmiöiden yleistyminen. Jos Helsingissä nyt ihan oikeasti haluttaisiin johonkin katastrofiskenaarioon varautua niin luontevia padon paikkoja olisi esimerkiksi Kustaanmiekka, eikä niinkään jotkut Tanskan salmet.
Tulvapadoista tulee mieleen Italian pontisten soiden kuivattaminen, joka ilmeisesti oli varsin onnistunut projekti (vaikka sen aikaisesta Italian hallinnosta ei liene poliittisesti korrektia sanoa mitään positiivista…). Kun ei tavoitella teknisesti liian kunninanhimoisia ratkaisuita, saadaan aikaan jotain toimivaa. Mistä tulee mieleen, että Pisara-tunnelin suunnitteluun ja toteutukseen toivottavasti panostetaan tähänastista enemmän ennen kuin se rakennetaan. Vihreiden veljespuolue Saksassa on kovasti vastustanut Stuttgartin rautatietunneliratkaisua, syystäkin. Kannattaa ottaa oppia.
Tätä en tiennytkään. Venetsiaan (josa kävi n vv 1998 ja 2004) tosiaan on rakenteilla on suuri avattava tulvapatojen järjestelmä, josta käytetään lyhennystä MOSE. (Mose on Mooses italaksi, ja Moosehan jakoi Punaisen meren vedet.) Työ on aloitettu 2008 (?) ja sen pitäisi valmistua tänä vuonna. Padot siis suljetaan vain tulvan uhatessa.
Kustannuarvio on 4,7 miljardia euroa.
http://en.wikipedia.org/wiki/MOSE_project
Periaatteesa Laajalahti/Huopalahti voitaisin sulkea Lauttasaaen kohdalle rakennettaviin padoin. Mutta on sellaisessa mieltä, sitä en osaa sanoa. Helsingin nimeen suojelemiseksi Kustaanmiekan slamen sulkeminen ei riitä.
Koivusaari ja varsinkin tuo maininta ”Länsiväylän maisemista” vaatii mielestäni tarkennusta.
Koivusaarihankkeessa on kyse merentäyttöjen ohella julkisen, nyt kaikille avoimien merimaisemien yksityistämisestä. Nämä maisemat on toistaiseksi nähtävissä niin henkilöauton, vielä paremmin bussin ikkunasta Länsiväylältä, kuin myös sen molemmin puolin kulkevilta kevyen liikenteen väyliltä. No, väki metroon maan alle, niin maisemat saa rauhassa raiskata. Vai saako? Kuka antaa luvan?
Kalliot, somerikko ja luonnonrannat ”säästetään”, mutta nykyiset suunnitelmat paljastavat, että tuo on lähinnä pelkkää silmänlumetta. Massiivinen, 3m tulvakorkeuden huomioiva rakentaminen tulee niiden osalta väkisinkin aivan liian lähelle.
Miettikääpä, miltä esim. tuo upea eteläkärki tulevaisuudessa näyttäisi 3m korkean keinoniemen vieressä? Nykysuunnitelmat ulottavat uuden täyttömaaniemen nykyisestä NJK:n aallonmurtajasta peräti 140m etelään ja siirtävät Vaskilahdenkin puolella aallonmurtajan 50m nykyistä etelämmäs? Miksi ihmeessä ei voitaisi pysyä niiden takana?
Lintuhorisontista piirretyt viistoilmakuvat ovat hienoja, mutta eivät kerro sitä, miltä nämä paikat ihmisen havaintokorkeudelta katseltuna jatkossa näyttäisivät. Suunnitelmissa, jos niitä Vihreätkään yleensä kannattavat, on vielä aika paljon parannettavaa!
rjalonen,
Eikö tuon perusteella kaikki rakentaminen ole maiseman yksityistämistä.
Riippuu paikasta ja osin myös rakentamistavasta. Maan alle rakentamisen ei voi juurikaan väittää yksityistävän maisemia, ellemme tarkastele asiaa kastematojen ja maamyyrien vinkkelistä!
Koivusaaren tapauksessa hävitetään ns. jokamiehen nautintaoikeus kauniisiin, avariin näkymiin, aina avomeren ulapalle saakka kulkureittinsä (Länsiväylä) varrelta Helsingissä.
Helsingin pyrkimyksenä on kaupata oikeus kauniiseen merimaisemaan ja pitkiin näkymiin aina aavalle ulapalle osalle Koivusaarisuunnitelman ”Länsiranta I” ja ”Länsiranta II” tulevia osakkeenomistajia. Osayleiskaavaluonnoksen selosteessa kaunokielellä kuvatut ”pehmeästi polveilevat niemenkärjet” peittävät kuitenkin näkymät (tai suurimman osan niistä) muilta. Ongelmaksi näen tässä sen, että aiemmin ilmainen oikeus avariin maisemiin estetään pysyvästi ja siirretään (toki maksua vastaan) harvoille edunsaajille. Tätä tarkoitin yksityistämisellä.
Merentäytöillä ja täyttömaalle rakentamisella syntyy rajoitettu etu, mutta (maiseman rajauksen myötä) laajempi, pysyvä haitta, josta useampi kärsii. Ao. väylät toistaiseksi upeine maisemineen ovat monen työmatkalaisen (käsittääkseni yli 40 000 henkeä) päivittäisessä käytössä.
Rakentaminen ei ehkä sinänsä ole tässä se oleellinen ongelma, vaan sen laajuus ja toteutustapa: maisemallisesti upean, ainutlaatuisen kulkuväylän näkymien peittäminen. Esimerkiksi Riihilahden rantatie on osa opastettua maisemareittiä ja Länsiväylän eteläpuolella kulkeva kevyen liikenteen väylä on puolestaan osa valtakunnallista pyörämatkailureittiä.
Nykyisessä suunnitelmassa ihmetyttää myös hieman se, miksi sen keskikohta (ns. ”Toimistokaaren” vieressä, luoteispuolella) on jätetty ihan tyhjilleen? Merkittävin ongelma kaikista on kuitenkin itse Länsiväylä. Se täällä olisi metron sijaan pitänyt siirtää maan alle!
Lisäyksenä edelliseen toteaisin tosin, että autotekniikan kehittyessä päästöttömämpään suuntaan, niin pakokaasujen kuin melunkin osalta, autoliikenteen haitat pienenevät tulevaisuudessa.
Mainittu projekti, jossa Länsiväylä Ruoholahden ja Keilaniemen välissä muutetaan bulevardiksi oli minun diplomityö Aalto Yliopistossa viime vuonna. Se löytyy tästä:
http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources.html
Se ei ollut KSV:n tilaama työ, vaan oma aloitus Koivusaaren kilpailun jälkeen. Kilpailun ohjelmän mukaan, ainoa vaihtoehto oli rakentaa kansi. Eli jos kilpailusta ei tullut ehdotuksia, missä mottoritie muutetaan kaduksi, se ei ollut koska tällaisia ideoita eivät ole yleisiä kaupunkisuunnittelun piirillä, vain siksi, että KSV ei halunnut ja arkkitehdit yrittävät yksinkertaisesti voitta kilpailun.
Highway-to-boulevard toteutuja esimerkkejä on jo monta maailmalla (Seoul, Nantes, San Francisco, New York, Milwaukee… katsokaa minun diplomityössä) ja olen esittänyt tätä projektia KSV:lla, mutta silti Helsingin liikennesuunnittelu viranomaiset eivät halua tutkia tätä vaihtoehtoa.
Toivotaan että yhdessä, Osmon ja muiden aktiivisten helsinkilaisten avulla, voidaan tuoda järkevyys KSV:lle ja tehdä Helsingista niin hyvä, kestävä ja innovatiivinen kaupunki kuin sen ansaitsee olla.
Carlos Lamuela
carlos.lamuela(äät)gmail.com