Telaketjufeministejä???

Useam­pi­kin blo­gi­ni kom­men­toi­ja on sano­nut, ettei vih­rei­den suo­sit­tu­ja mie­seh­dok­kai­ta (Ode ja Pek­ka Haa­vis­to  — vih­reil­le kak­sois­voit­to Hesa­rin hyväk­sy­mis­gal­lu­pis­sa) kan­na­ta äänes­tää, kos­ka nämä vetä­vät peräs­sään tela­ket­ju­fe­mi­nis­te­jä. Tut­ki­taan nyt tuo­kin väite.

Vih­rei­den lis­toil­la Hel­sin­gis­sä pyr­kii kol­me istu­vaa nais­kan­san­edus­ta­jaa, Anni Sin­ne­mä­ki, Johan­na Sumu­vuo­ri ja Outi Alan­ko-Kahi­luo­to. En miten­kään osaa pitää heis­tä ketään tela­ket­ju­fe­mi­nis­ti­nä, mut­ta yhtä kaik­ki, he ovat saa­neet paik­kan­sa ilman minun ääniä­ni. En ollut vii­me ker­ral­la muka­na. Kan­san­edus­ta­jan paik­kaa on kärk­ky­mäs­sä useam­pi­kin var­tee­no­tet­ta­va mie­seh­do­kas, jois­ta olen suo­si­tel­lut aiem­mas­sa pos­tauk­ses­sa Husein Muham­me­dia, mut­ta voi­sin suo­si­tel­la monia muitakin.

Nai­seh­dok­kais­ta lähim­pä­nä kan­san­edus­ta­ja­paik­kaa ovat Tuu­li Kousa ja Mari Puos­ka­ri. Kat­so­taan­pa hei­tä lähempää:

Tuuli KousaTuu­li Kousa. Mas­ter of Laws, opis­kel­lut Lon­don School of Eco­no­mic­sis­sa, jos­sa oli perä­ti koko oppi­las­kun­nan puheen­joh­ta­ja! Kova suo­ri­tus suo­ma­lai­sel­ta! Tuu­li on tur­han vaa­ti­ma­ton, kun ei tuo tätä meriit­ti­ään laa­jem­min esil­le.  Hänel­lä on komea ura yri­tys­maa­il­mas­sa. Täl­lä het­kel­lä hän on Gum­mer­rus Oy:n vies­tin­tä­pääl­lik­kö, sitä ennen vies­tin­tä­teh­tä­vis­sä Nes­te Oy:ssä. Joku voi­si kysyä, kan­nat­taa­ko näin lupaa­va ura yri­tys­maa­il­mas­sa vaih­taa tähän näh­den huo­no­palk­kai­seen duu­niin edus­kun­nas­sa, mut­ta edus­kun­nan kan­nal­ta on hyvä, että sin­ne pyr­kii myös nii­tä, jot­ka menes­tyi­si­vät hyvin yritysmaailmassa.

 

 

 

 

Mari Puos­ka­ri. Diplo­mi-insi­nöö­ri (kemia) , val­tuus­to­ryh­män puheen­joh­ta­ja ja vih­rei­den vara­pu­heen­joh­ta­ja. Femi­nis­ti? Pikem­min­kin hyvä jät­kä. Vas­taa vih­rei­den yhteis­työs­tä mui­den ryh­mien kans­sa val­tuus­tos­sa. Dema­rei­den mie­les­tä tulee lii­an­kin hyvin toi­meen kokoo­mus­lais­ten kans­sa. Kovan tason poliitikko.

Jos sai­sin ihan hir­veäs­ti ääniä niin, että se aut­tai­si edus­kun­taan toi­sen näis­tä tai vaik­ka molem­mat, ei se mikään huo­no jut­tu oli­si, pikem­min­kin päinvastoin.

 

 

 

205 vastausta artikkeliin “Telaketjufeministejä???”

  1. Min­kä­hän takia tela­ket­ju­mai­suus on lii­tet­ty juu­ri femi­nis­min omi­nai­suu­dek­si? Femi­nis­mi sen­tään on vain omien tasa-arvon ja pahim­mil­laan­kin omien etu­jen puolustamista. 

    Tela­ket­ju­tyyp­pe­jä on joka puo­lel­la, ja pahim­pia ovat ilman muu­ta kai­ken sor­tin “krii­ti­kot” ja muut ääri­vi­pel­tä­jät jot­ka todel­la haluai­si­vat murs­ka­ta ihan oikean tela­ket­jun alle kai­ken jos­ta eivät pidä. Maa­han­muut­ta­jat, vasem­mis­to, suvait­se­vat, vapaa­mie­li­set, tai­de… tela­ket­jun alle vaan!

  2. Tur­ha seli­tel­lä mus­taa valkoiseksi. 

    Vih­reä liit­to käy sotaa taval­lis­ta suo­ma­lais­ta mies­tä vastaan.

  3. Sen ver­ta seu­raan Hel­sin­gin kun­nal­lis­po­li­tiik­kaa että kiel­tä­mät­tä minua­kin pis­tää hymyi­lyt­tä­mään aja­tus että Hel­sin­gin vih­reät nai­set muo­dos­tai­si­vat jon­kun suku­puo­li­po­liit­ti­sen ääri­jär­jes­tön. Pikem­min­kin nei­dit ja rou­vat on kovin mal­til­li­sia yhdes­sä jos toi­ses­sa asiassa.

    Mut­ta ker­ro­taan nyt mis­tä tuo tus­ka minus­ta kumpuaa.

    Uudis­ta­jia on kah­den­lai­sia, on nii­tä jot­ka halu­aa kor­ja­ta nykyi­set jär­jes­tel­mät ja nii­tä jot­ka halu­aa kor­va­ta ne jol­lain muul­la. Uscah­nov var­maan koh­ta ker­too ettei se näin mene, mut­ta sil­ti­kin tar­jo­taan help­po­na esi­merk­kiä että sekä Key­nes että Marx näki saman­tyyp­pi­siä ongel­mia kapi­ta­lis­mis­sa, Key­nes halusi kor­ja­ta ne ja Marx kor­va­ta kapi­ta­lis­min sosialismilla.

    Ihan mis­sä tahan­sa uudis­tus­liik­kees­sä on sekä kor­jaa­jia että kor­vaa­jia. Syn­nyn­näis­kes­ki-ikäi­se­nä symp­paan kor­jaa­jia ja pidän kor­vaa­jia varal­li­si­na hul­lui­na, mut­ta toi­saal­ta ilman noi­ta radi­kaa­le­ja tus­kin oli­si kos­kaan saa­tu esi­mer­kik­si sosiaaliturvaa.

    Mut­ta, ja täs­sä ne esi­mer­kik­si femi­nis­teis­tä, mark­ki­na­li­be­raa­leis­ta, kom­ma­reis­ta, jne. vou­hot­ta­vat ovat aina vää­räs­sä, se ei mene niin että raja uudis­ta­jien ja radi­kaa­lien välil­lä menee ismeit­täin. Ja tämän takia se vaa­ral­li­sis­ta radi­kaa­leis­ta opeis­ta paa­saa­mi­nen on lähes aina yksin­ker­tai­ses­ti tyh­mää. On femi­nis­te­jä jot­ka halu­aa mur­taa koko suku­puo­li­jär­jes­tel­män, sit­ten on nii­tä jot­ka halu­aa että isät hoi­tai­si­vat enem­män lap­si­aan, ja kaik­kea tuol­ta välil­tä. Ihan samoin kuin on esi­mer­kik­si nii­tä jot­ka ovat sitä miel­tä että veroas­te voi­si olla vähän pie­nem­pi, ja nii­tä jot­ka halu­aa ajaa koko val­tion alas. Ja niin edelleen.

  4. Mie­les­tä­ni Hel­sin­gin vih­rei­den ehdo­kas­a­set­te­lu on todel­la hyvä ja voi­sin kuvi­tel­la äänes­tä­vä­ni aina­kin 5 eri ehdo­kas­ta siellä. 

    Tääl­lä Uudel­la­maal­la minul­la sen sijaan oli vai­keuk­sia löy­tää sopi­va ehdo­kas (eri­tyi­ses­ti met­ro­po­lia­lu­een rat­kai­su­jen suh­teen tääl­lä ei oikein mikään puo­lue tun­nu ole­van ihan ajan tasal­la), mut­ta annoin tääl­lä­kin ääne­ni vähi­ten huo­nol­le puo­lu­eel­le eli vihreille.

  5. Vih­reil­lä nai­sil­la, joi­hin ilmei­ses­ti suost­te­le­ma­si daa­mit eivät sit­ten kuu­lu, on aina­kin ohjel­mas­saan näin­kin arve­lut­ta­va pätkä: 

    Edus­kun­nas­sa on sata nais­ta [tavoi­te­ti­la]. Suku­puo­li­nä­kö­kul­ma huo­mioi­daan kai­kes­sa pää­tök­sen­teos­sa. Perus­kou­lut ovat tasa-arvo­suun­nit­te­lun pii­ris­sä ja suku­puo­li­nä­kö­kul­ma on läs­nä niin päi­vä­ko­dis­sa kuin koulussakin.

    Minus­ta järkyttävää! 

    Minä en aina­kaan halua lap­se­ni päi­vä­ko­tiin tai kou­luun mitään eri­tyis­tä suku­puo­li­nä­kö­kul­maa. Edus­kun­taan­kin haluan par­haat ihmi­set, en suin­kaan jotain tiet­tyä mää­rää naisia. 

    Sivuil­la jan­ka­taan myös jo aika­päi­viä kuo­pa­tus­ta nai­sen kah­dek­san­kym­men­sent­ti­ses­tä ver­sus mie­hen euro.

  6. Eli­na:

    Minä en aina­kaan halua lap­se­ni päi­vä­ko­tiin tai kou­luun mitään eri­tyis­tä sukupuolinäkökulmaa.

    Kuten että pojat kehit­tyy kes­ki­mää­rin hitaammin?

  7. Tus­kin suu­rin ongel­ma on femi­nis­tieh­dok­kais­sa, vaan vih­reän puo­lu­een aja­mas­sa koko­li­haa syö­vien hete­ro­mies­ten ja mer­su­kus­kien alis­ta­mi­ses­sa. Vaik­ka Vih­reis­tä löy­tyy­kin mie­hiä on Oikei­den Mies­ten mah­do­ton­ta hyväk­syä puo­luet­ta jos­sa pääs­te­tään ääneen nai­sia, jopa nuo­ria tytönheitukoita.

    http://www.studio55.fi/artikkeli/896979

  8. Vih­rei­den ei kan­nat­tai­si käyt­tää näi­tä hel­pos­ti vää­rin ymmär­ret­tä­viä sano­ja, kuten femi­nis­mi tai moni­kult­tuu­ri­suus. Pal­jon hel­pom­mal­la pää­si­si, kun sanoi­si aja­van­sa perus­tus­lais­sa mää­ri­tel­tyä tasa-arvoa. Nyt eräät vään­tä­vät nämä sanat juu­ri­kin niin, että Vih­reät ovat jon­kun puo­lel­la jotain tois­ta ryh­mää vas­taan. Jot­kut osta­vat nämä väit­teet enem­pää miet­ti­mät­tä ja pel­kää­vät, että jos äänes­tää Vih­rei­tä, niin mie­het pan­naan häk­kiin tai pää­tyy vähin­tään­kin elä­män­pi­tui­sel­le porkkanadietille. 

    Sinän­sä ihmeel­lis­tä, että mer­kit­tä­vien pul­ju­jen vaa­li­ko­neis­sa esiin­tyy kysy­myk­siä, jois­sa esi­mer­kik­si uskon­non mukaan rajoi­tet­tai­siin oikeuk­sia. Ehkä­pä tämä on tut­ki­joi­den ansa, jos­sa näkyy miten lait ovat kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kaal­le­kin pelk­kää paperia.

    Enem­män kui­ten­kin ihmet­te­len sitä, että täs­sä maas­sa pitää ruve­ta puo­lus­te­le­maan nii­tä, jot­ka aja­vat jon­kun ryh­män lain takaa­mia oikeuk­sia. Tai mik­si ihmees­sä eräät puo­lu­eet ovat edes alle­kir­joit­ta­neet perus­tus­lain, kun nyt ne eivät pys­ty nou­dat­ta­maan sitä, kun esi­mer­kik­si homot koput­ta­vat ovel­la ja kyse­le­vät oikeuk­sien­sa perään.

  9. Kuten että pojat kehit­tyy kes­ki­mää­rin hitaammin?

    Tämä on sel­lai­nen ampiais­pe­sä, johon en mie­lel­lä­ni käsiä­ni työn­nä, mut­ta totean vah­va­na mie­li­pi­tee­nä­ni sen, että on osat­ta­va hyväk­syä ja ymmär­tää pait­si suku­puo­lien kes­ki­näi­nen kes­ki­mää­räi­nen eri­lai­suus siel­lä mis­sä sitä ilme­nee, myös se, että suku­puo­lien sisäl­lä yksi­löi­den välil­lä esiin­tyy huo­mat­ta­vaa vaih­te­lua kehi­tys­ta­sos­sa, omi­nai­suuk­sis­sa, motii­veis­sa, syn­nyn­näi­sis­sä val­miuk­sis­sa ja sosi­aa­li­ses­sa taustassa.

    Sen sei­kan, että pojat kehit­ty­vät kes­ki­mää­rin hitaam­min kuin tytöt, otta­mi­nen lii­an yksi­sil­mäi­ses­ti jok­si­kin kou­luo­pe­tuk­sen suun­nit­te­lun jne. läh­tö­koh­dak­si on syr­ji­vää sekä nii­tä poi­kia koh­taan, jot­ka kehit­ty­vät yhtä nopeas­ti tai nopeam­min kuin tytöt kes­ki­mää­rin, että nii­tä tyt­tö­jä koh­taan, jot­ka kehit­ty­vät yhtä hitaas­ti tai hitaam­min kuin pojat kes­ki­mää­rin. Ja täl­lai­set tapauk­set eivät vält­tä­mät­tä vie­lä mene lain­kaan ns. epä­nor­maa­lin puolelle.

    1. Minä olen ehdot­ta­nut, että pojat meni­si­vät puo­li vuot­ta myö­hem­min kou­luun kuin tytöt. Voi­si esi­mer­kik­si teh­dä niin, että poi­kien oppi­vel­vol­li­suus alkai­si samaan aikaan kuin nyt, mut­ta tyt­tö­jen ikä­luok­ka pan­tai­siin poik­ki hei­nä­kuun alus­ta eikä tam­mi­kuun alusta.

  10. Saa­han sitä yksi­lö melu­ta mitä tahan­sa mut­ta lop­pu­pe­lis­sä on vaan kak­si vaih­toeh­toa : jaa tai ei. Tosin lain pykä­liin voi yrit­tää uit­taa yksi­lön näke­myk­siä. Sik­si­kö­hän lait ovat vaikeatajuisia.

  11. Tääl­lä Uudel­la­maal­la minul­la sen sijaan oli vai­keuk­sia löy­tää sopi­va ehdo­kas (eri­tyi­ses­ti met­ro­po­lia­lu­een rat­kai­su­jen suh­teen tääl­lä ei oikein mikään puo­lue tun­nu ole­van ihan ajan tasal­la), mut­ta annoin tääl­lä­kin ääne­ni vähi­ten huo­nol­le puo­lu­eel­le eli vihreille.

    Met­po­li­hal­lin­nol­le Uudel­la­maal­la koo­di­sa­na on seu­tu­hal­lin­to jol­la on vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to ja vero­tusoi­keus. Näin sik­si että omaa kun­taa kui­ten­kin pide­tään säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­se­na, poliit­ti­se­na rea­li­teet­ti­na ei ole kovin kor­rek­tia vaa­tia sen lak­kaut­ta­mis­ta, ja lisäk­si tuol­lais­ta on hel­pom­pi laa­jen­taa. Vii­mei­nen on ihan hyvä point­ti, muu­ten ero yhteen kun­taan on minus­ta ter­mi­no­lo­gi­nen, tuol­lai­nen met­ro­po­li­hal­lin­to on käy­tän­nös­sä minus­ta ihan sama asia kuin yksi iso kunta.

  12. tpyy­luo­ma
    Kuten että pojat kehit­tyy kes­ki­mää­rin hitaammin?

    Vain hyvä­us­koi­nen höl­mö kuvit­te­lee, että suku­puo­li­nä­kö­kul­ma tar­koit­tai­si moista. 

    Muu­ta­mia poi­min­to­ja vih­rei­den nais­ten ohjelmasta:

    Joh­to­pai­koil­la­kin val­lit­see tasa-arvo. Pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­sis­sa ja kun­nal­lis­ten toi­mie­lin­ten puheen­joh­ta­jis­tois­sa sovel­le­taan kiin­tiö­ajat­te­lua.”

    Mik­sei tätä sovel­le­ta tuo­miois­tuin­käy­tän­nös­sä, sik­si­kö että mie­het nyt vaan ovat luon­nos­taan rikol­li­sem­pia? Mik­sei nai­set ole sit­ten luon­nos­taan vähem­män pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tus­paik­ka­lai­sia? Lisäk­si vih­reis­tä minis­te­reis­tä 100% on nai­sia, eikö tasa-arvo­vaa­ti­muk­set kos­ke­kaan vih­rei­tä miehiä?

    Yksi­kin lyön­ti on lii­kaa. Nai­siin koh­dis­tu­val­le väki­val­lal­le on tul­lut loppu.” 

    Mies­ten ja nais­ten osuus lähi­suh­de­vä­ki­val­las­ta on nyky­ään aika­lail­la tasa-arvoi­ses­ti 50–50. Nai­set hak­kaa­vat lap­sia 50% enem­män kuin mie­het. Ainoas­taan puo­li­son tapois­sa mie­hil­lä on yliedustus. 

    vih­reät nai­set vaa­tii, että kou­luis­sa ja muis­sa jul­ki­sis­sa työ­pai­kois­sa on lou­naal­la tarjolla
    myös kas­vis­ruo­ka­vaih­toeh­to ja lisäk­si tulee olla
    yksi kas­vis­ruo­ka­päi­vä vähin­tään ker­ran viikossa.

    Että täm­möis­tä suvait­se­vai­suut­ta täl­lä kertaa.

    vih­reät nai­set vaa­tii, että viranomaisille
    tulee jär­jes­tää eri­tyis­tä kou­lu­tus­ta, jot­ta sek­sis­ti­nen todis­te­lu tun­nis­tet­tai­siin parem­min ja
    osoi­tet­tai­siin myös tuomioistuinperusteluissa
    kielletyksi. 

    Mitä ihmet­tä tämä edes yrit­tää sanoa? Ei kuu­los­ta kyl­lä yhtään hyvältä. 

    Tar­koit­taa­ko tuo tosi­aan sitä mitä arve­len, että rikok­ses­ta syy­te­tyl­tä pitää pois­taa mah­dol­li­suus puo­lus­tau­tua valit­se­mal­laan taval­la? Onko tuo edes oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen mukai­nen vaatimus?

    Ja samaa äly­tön­tä kiintiöajattelua:
    työn­te­ki­jä- ja työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt var­mis­ta­vat nais­ten osuu­den myös johtotehtävissä
    esi­mer­kik­si kiin­tiöi­den kautta.

    suku­puo­li­kiin­tiöt tule­vat val­tion omis­ta­mien yhtiöi­den hallituksiin.

    Vih­reät nai­set ovat vih­rei­den tasa-arvo­po­ruk­ka, mut­ta en minä nois­ta tavoit­teis­ta löy­dä tasa-arvoa, vaan nai­sen ase­man pön­kit­tä­mis­tä mies­ten kustannuksella.

  13. tpyy­luo­ma,

    Kyl­lä pelot­ta­val­ta tun­tuu, että päi­vä­ko­dis­sa­kin suku­puo­li­nä­kö­kul­man pitäi­si olla jat­ku­vas­ti läsnä. 

    Jos lap­si ei toi­mi ikä­ta­soi­ses­ti, mikä tie­tys­ti on todel­la laa­ja käsi­te, niin koros­tai­sin yksi­löl­lis­tä näkö­kul­maa sen sijaan, että lei­ma­taan kehi­tyk­sel­li­set ongel­mat suku­puo­les­ta johtuviksi. 

    Jokai­nen koke­nut kas­vat­ta­ja tie­tää, että pojat esim. oppi­vat kui­vik­si yleen­sä vähän tyt­tö­jä myö­hem­min. Ei sii­nä mitään “kai­kes­sa pää­tök­sen­teos­sa läs­nä ole­vaa suku­puo­li­nä­kö­kul­maa” tarvita. 

    Toi­von, että lap­se­ni näh­dään ensi­si­jai­ses­ti yksi­lö­nä eikä suku­puo­len­sa edustajana.

  14. tpyy­luo­ma: “Kuten että pojat kehit­tyy kes­ki­mää­rin hitaammin?”

    Vaih­de­taan­pa sano­ja ja sektoria:

    Ter­vey­den­huol­to on tasa-arvo­suun­nit­te­lun pii­ris­sä ja suku­puo­li­nä­kö­kul­ma on läs­nä niin ter­veys­kes­kuk­sis­sa kuin sairaaloissakin.

    Lausees­sa on ihan yhtä pal­jon jär­keä kuin alku­pe­räi­ses­sä jos kri­tee­rik­si ote­taan suku­puol­ten väli­set erot, mut­ta sosi­aa­li­sen suku­puo­len käsi­te ei, kii­tos lää­ke­tie­teen nyky­ti­lan, onnek­si ole ter­vey­den­huol­to­sek­to­ril­le kos­kaan juur­tu­nut niin että sen käyt­tö­kel­poi­suu­des­ta voi­tai­siin vaka­vis­saan edes vihjailla.

    Kas­va­tus­tie­de tie­tee­nä on taas sikä­li dif­fuusi ja nuo­ri lää­ke­tie­tee­seen ver­rat­tu­na että kou­lu­lai­tos ja päi­vä­ko­dit ovat puo­lus­tus­ky­vyt­tö­mäm­piä eri­lai­sil­le poliit­ti­sil­le agen­doil­le, tai rumas­ti sanot­tu­na poliit­ti­sel­le hyväk­si­käy­töl­le, jos­ta täs­sä on kysy­mys. Kukaan polii­tik­ko ei vaka­vis­saan halua puut­tua ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sen suku­puo­li­nä­kö­kul­maan, mut­ta kas­va­tus­tie­teen ammat­ti­lai­sen työ­hön puut­tu­mi­nen näyt­tää ole­van sallittua. 

    Onko­han mitään muu­ta poliit­tis­ta jär­jes­töä joka voi vapaas­ti ilmoit­taa tavoit­teek­seen päi­vä­ko­ti­las­ten ideo­lo­gi­sen indokt­ri­naa­tion ilman että se oli­si esit­tä­jän­sä poliit­ti­nen itsemurha ?

  15. Vai­ku­tel­man taka­na lie­nee Vih­reät nai­set, joka on monen mie­les­tä suo­ma­lai­sen tela­ket­ju­fe­mi­nis­min kova ydin. Kos­ka ole­tet­ta­vas­ti kaik­ki vih­reät nai­seh­dok­kaat ovat kyt­key­ty­nei­tä tuo­hon jär­jes­töön, tämä lei­maa myös nii­tä ehdok­kai­ta, jot­ka ovat asen­teil­taan “hyviä jätkiä”. 

    Mis­tä tämä vai­ku­tel­ma on sit­ten syn­ty­nyt? Epäi­le­mät­tä taus­tal­la on femi­nis­ti­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta tut­tu­jen ter­mien kuten hete­ro­nor­ma­tii­vi­nen ja pat­riar­kaat­ti vil­je­le­mi­nen. Lisäk­si Vih­reät nai­set ovat pön­kit­tä­neet suku­puol­ten välis­tä vas­tak­kai­na­set­te­lua syyl­lis­tä­mäl­lä suo­ma­lai­sia mie­hiä väki­val­tai­sik­si vaimonhakkaajiksi.

    Täl­lai­nen vas­tak­kai­na­set­te­lu on suu­rim­mal­le osal­le vie­ras aja­tus. Kuvaa­vaa on, että femi­nis­mi-kyse­lyis­sä enem­mis­tö nai­sis­ta on vas­tan­nut, ettei­vät he koe ole­van­sa femi­nis­te­jä. Tasa-arvoa kan­nat­ta­vat kaik­ki, mut­ta eivät femi­nis­mis­min kei­noin (kiin­tiöt vs. mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvo). 

    Vih­rei­den nais­ten poliit­ti­nen ohjel­ma on myös täyn­nä ristiriitaisuuksia. 

    Vih­reät nai­set ovat vaa­ti­neet kiin­tiöi­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin ja hal­lin­to­neu­vos­toi­hin. Kui­ten­kaan he eivät ole aja­neet suku­puo­li­kiin­tiöi­tä kor­kea­kou­lui­hin, jois­sa tun­ne­tus­ti opis­ke­li­joi­den enem­mis­tö on naisia. 

    Vas­taa­vas­ti Vih­reät nai­set ovat vaa­ti­neet segre­gaa­tion eli työ­elä­män suku­puo­lit­tu­neen jakau­tu­mi­sen pur­ka­mis­ta. Kui­ten­kin samaan aikaan Vih­reät nai­set ovat aja­neet vain maa­han­muut­ta­ja­nai­sil­le tar­koi­tet­tu­ja kie­li­kurs­se­ja ja uin­ti­vuo­ro­ja, mikä tie­ten­kin tar­koit­taa segre­gaa­tion voimistumista. 

    Esi­mer­kik­si ns. palk­ka­vi­nou­man (“nai­sen euro on 80 sent­tiä”) kor­jaa­mi­sek­si Vir­heät nai­set täl­lä­kin het­kel­lä vaa­ti­vat, että “mies­val­tais­ten alo­jen pal­kat pitää jää­dyt­tää sii­hen saak­ka, että nai­set ovat kuro­neet palk­kae­ron umpeen”. 

    Vaa­ti­mus on absur­di ja toteut­ta­mis­kel­vo­ton: mies­val­tais­ten alo­jen palk­ko­jen jää­dyt­tä­mi­nen poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä oli­si talou­del­li­nen kata­stro­fi. Näin väi­tän, vaik­ka itse siis työs­ken­te­len­kin nais­val­tai­sel­la alla.

  16. Tun­tuu­pas hyväl­tä, että juu­ri eilen kävin äänes­tä­mäs­sä näis­tä ehdok­kais­ta tois­ta — Tuu­lia. Toi­vot­ta­vas­ti pää­see edus­kun­taan omil­la ja sinun äänil­lä­si. Sin­ne tar­vi­taan tosi­aan Tuu­lin lai­sia, jot­ka tun­tu­vat ole­van peril­lä asias­ta kuin asias­ta, ja mie­li­pi­teet­kin on tosi jär­ke­viä. Hyvä Tuu­li ja Osmo!

  17. Eli­na, peri­aat­tees­sa samaa miel­tä että pitäi­si olla yksi­lö­koh­tais­ta, mut­ta tek­no­kraat­ti­ses­ti komp­paan Odea jär­jes­tel­mä­ta­sol­la kos­ka käy­tän­nös­sä jou­du­taan teke­mään aika kar­kei­ta valin­to­ja mal­liin min­kä ikäi­se­nä kou­luun. Muu­ten aiheen käsit­te­lyyn liit­tyen, oli­ko sul­la sitä kossua?

  18. Tapio Pel­to­nen kir­joit­taa taas täyt­tä asi­aa, ja haluan­kin nos­taa teks­tin vie­lä uudel­leen esiin mitään sii­hen lisää­mät­tä ja mitään sii­tä poistamatta:

    Tämä on sel­lai­nen ampiais­pe­sä, johon en mie­lel­lä­ni käsiä­ni työn­nä, mut­ta totean vah­va­na mie­li­pi­tee­nä­ni sen, että on osat­ta­va hyväk­syä ja ymmär­tää pait­si suku­puo­lien kes­ki­näi­nen kes­ki­mää­räi­nen eri­lai­suus siel­lä mis­sä sitä ilme­nee, myös se, että suku­puo­lien sisäl­lä yksi­löi­den välil­lä esiin­tyy huo­mat­ta­vaa vaih­te­lua kehi­tys­ta­sos­sa, omi­nai­suuk­sis­sa, motii­veis­sa, syn­nyn­näi­sis­sä val­miuk­sis­sa ja sosi­aa­li­ses­sa taustassa.

    Sen sei­kan, että pojat kehit­ty­vät kes­ki­mää­rin hitaam­min kuin tytöt, otta­mi­nen lii­an yksi­sil­mäi­ses­ti jok­si­kin kou­luo­pe­tuk­sen suun­nit­te­lun jne. läh­tö­koh­dak­si on syr­ji­vää sekä nii­tä poi­kia koh­taan, jot­ka kehit­ty­vät yhtä nopeas­ti tai nopeam­min kuin tytöt kes­ki­mää­rin, että nii­tä tyt­tö­jä koh­taan, jot­ka kehit­ty­vät yhtä hitaas­ti tai hitaam­min kuin pojat kes­ki­mää­rin. Ja täl­lai­set tapauk­set eivät vält­tä­mät­tä vie­lä mene lain­kaan ns. epä­nor­maa­lin puolelle.

  19. Nykyi­sin on pal­jon kaa­pis­ta tul­lei­ta mie­hiä joil­le nai­nen tai kou­lu­tyt­tö­kin on uhka. Täy­tyy­hän meil­lä olla kat­to kor­keal­la ja hyväk­sy­tään nämä­kin, tois­ten­sa seu­ras­sa viih­ty­vät vesselit.

  20. Sylt­ty: Tuo­miois­tuin­pe­rus­te­lut tar­koit­ta­vat tuo­miois­tui­men rat­kai­sul­leen anta­mia perus­te­lui­ta eivät­kä lii­ty syy­te­tyn puo­lus­tau­tu­mi­seen. Tuo koh­ta on kyl­lä aika epäin­for­ma­tii­vi­ses­ti muo­toil­tu, mut­ta voi­si vei­ka­ta kyseen ole­van esi­mer­kik­si ran­gais­tusas­tei­kon ala­pääs­tä anne­tun rais­kaus­tuo­mion perus­te­le­le­mis­ta sil­lä, että uhril­la oli mini­ha­me ja hän oli vapaa­eh­toi­ses­ti läh­te­nyt baa­ris­ta syy­te­tyn asuntoon.

    Kas­vis­ruo­ka­päi­vän ja vie­lä­pä kas­vis­ruo­ka­vaih­toeh­don (!) otta­mi­nen esil­le täs­sä yhtey­des­sä, ilmei­ses­ti esi­merk­ki­nä “sodas­ta taval­lis­ta suo­ma­lais­ta mies­tä vas­taan”, on kiin­nos­ta­vaa. Itse olen taval­li­nen suo­ma­lai­nen mies, mut­ta myös kas­vis­syö­jä. Pitäi­si­kö minun hakeu­tua ehey­tys­hoi­toon? Entä ovat­ko eri­lai­set alko­ho­li­ve­ro­jen koro­tuseh­do­tuk­set myös sotaa suo­ma­lais­ta mies­tä vas­taan, mie­het­hän naut­ti­vat alko­ho­lia pal­jon nai­sia enemmän?

  21. No ihan kah­vin voi­mal­la lyhyt kom­ment­ti: Se että nais­ten tur­paan­saa­mi­siin puu­tu­taan voi­mak­kaam­min tar­koit­taa käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si valis­tus­ta, hoi­toa väki­val­lan­te­ki­jöil­le, lisää tur­va­ko­te­ja, pie­nem­pää syy­te­kyn­nys­tä ja lisää resurs­se­ja per­he­vä­ki­val­taa tut­ki­vil­le polii­seil­le. Miten hem­me­tis­sä tämä on nai­sil­ta tur­paan saa­vien las­ten, mies­ten ja nais­ten etu­jen vas­tais­ta?

    Sii­hen aikaan kun iso­äi­ti rint­si­kat polt­ti oli ylei­nen ajat­te­lu­ta­pa että jos­sain on sau­na­köö­ri joka ihan yleis­tä nais­vi­haan­sa puh­kuen kek­sii tapo­ja teh­dä sis­ko­jen elä­mäs­tä hel­vet­tiä. Sit­tem­min suu­rin osa on tul­lut sii­hen tulok­seen ettei se ehkä ole noin yksin­ker­tais­ta. Onko mies­liik­keen ihan pak­ko käy­dä tuo sama läpi?

  22. Vaih­de­taan­pa sano­ja ja sektoria:

    Ter­vey­den­huol­to on tasa-arvo­suun­nit­te­lun pii­ris­sä ja suku­puo­li­nä­kö­kul­ma on läs­nä niin ter­veys­kes­kuk­sis­sa kuin sairaaloissakin.

    Lausees­sa on ihan yhtä pal­jon jär­keä kuin alku­pe­räi­ses­sä jos kri­tee­rik­si ote­taan suku­puol­ten väli­set erot, mut­ta sosi­aa­li­sen suku­puo­len käsi­te ei, kii­tos lää­ke­tie­teen nyky­ti­lan, onnek­si ole ter­vey­den­huol­to­sek­to­ril­le kos­kaan juur­tu­nut niin että sen käyt­tö­kel­poi­suu­des­ta voi­tai­siin vaka­vis­saan edes vihjailla.

    No itsea­sias­sa ihan oikea tilas­tol­li­nen ero on mies­ten ja nais­ten ter­veys­pal­ve­lui­den käy­tös­sä. Minus­ta se näyt­tää sil­tä että nais­ten ongel­mat pato­lo­gi­soi­daan ja mie­hiä ei hoi­de­ta, eli jon­kin­lai­nen suku­puo­li­tar­kas­te­lu voi­si olla ihan hyvä­kin idea.

    Onko­han mitään muu­ta poliit­tis­ta jär­jes­töä joka voi vapaas­ti ilmoit­taa tavoit­teek­seen päi­vä­ko­ti­las­ten ideo­lo­gi­sen indokt­ri­naa­tion ilman että se oli­si esit­tä­jän­sä poliit­ti­nen itsemurha ?

    Yrit­tä­jä­pai­not­tei­sis­ta päi­vä­ko­deis­ta huo­li­mat­ta oikeis­tol­le pyyh­kii ihan hyvin. 🙂

  23. toi­vot­ta­vas­ti tämä ei ole sek­sis­tis­tä mut­ta mie­he­nä täy­tyy sanoa, että vih­reis­sä pii­saa tajun­nan räjäyt­tä­vän kau­nii­ta nai­sia: monien mui­den lisäk­si aina­kin Mari Puos­ka­ri, Emma Kari ja tie­ten­kin aivan ihqu Johan­na Sumuvuori…

  24. Kyl­lä pelot­ta­val­ta tun­tuu, että päi­vä­ko­dis­sa­kin suku­puo­li­nä­kö­kul­man pitäi­si olla jat­ku­vas­ti läsnä.”
    … “Toi­von, että lap­se­ni näh­dään ensi­si­jai­ses­ti yksi­lö­nä eikä suku­puo­len­sa edustajana.”

    Suku­puo­li­nä­kö­kul­man miet­ti­mi­nen päi­vä­ko­dis­sa tar­koit­taa sitä että aktii­vi­ses­ti pyri­tään pois teois­ta ja käyt­täy­ty­mis­mal­leis­ta jot­ka ovat suku­puo­li­roo­li­si­don­nai­sia. Esim ruot­sis­sa on tut­kit­tu asi­aa ja huo­mat­tu että pie­nil­le pojil­le anne­taan sel­keäs­ti enem­män sosi­aa­lis­ta tilaa ja huo­mio­ta kuin tytöil­le, joi­den pitää käyt­täy­tyä kil­tis­ti, rau­hal­li­ses­ti ja olla hil­jem­paa… Eli itse näen että huo­mioi­mal­la asi­aa lap­sis­ta tulee ihmi­siä eikä tie­tyl­lä taval­la käyt­täy­ty­viä tyt­tö­jä ja poikia.

  25. tpyy­luo­ma kyse­lee vii­nan perään:

    Muu­ten aiheen käsit­te­lyyn liit­tyen, oli­ko sul­la sitä kossua?

    Ei sitä nyt enää ole. Saat tyy­tyä bisseen…

  26. Ihan vain taus­ta­tie­dok­si Timol­le ja tar­peen mukaan muil­le­kin, miten­kään kaik­ki Vih­reis­sä toi­mi­vat nai­set tai nai­seh­dok­kaat eivät kuu­lu Vih­rei­siin Nai­siin jär­jes­tö­nä tai sen pai­kal­li­syh­dis­tyk­siin, vaan usein esi­mer­kik­si ihan nor­mi-uni­sex-pai­kal­li­syh­dis­tyk­siin, monet myös peri­aat­tees­ta. (Sii­tä nyt sen pidem­mäl­le jat­ka­mat­ta, että heis­tä­kin, jot­ka nai­syh­dis­tyk­siin kuu­lu­vat, tus­kin “ihan kaik­ki” ovat valan­van­no­nei­ta telaketjufeministejä.)

    Kan­nat­taa kat­soa tar­kem­min, ennen kuin lei­maa, tai sal­lii itsel­leen lei­mat­ta­van, ole­tus­ten perusteella.

  27. Emma:

    Esim ruot­sis­sa on tut­kit­tu asi­aa ja huo­mat­tu että pie­nil­le pojil­le anne­taan sel­keäs­ti enem­män sosi­aa­lis­ta tilaa ja huo­mio­ta kuin tytöil­le, joi­den pitää käyt­täy­tyä kil­tis­ti, rau­hal­li­ses­ti ja olla hil­jem­paa… Eli itse näen että huo­mioi­mal­la asi­aa lap­sis­ta tulee ihmi­siä eikä tie­tyl­lä taval­la käyt­täy­ty­viä tyt­tö­jä ja poikia.”

    Vali­tet­ta­vas­ti suku­puo­li­roo­lit ja tem­pe­ra­ment­ti ovat kovin syn­nyn­näi­siä omi­nai­suuk­sia. Sik­si saman kat­raan sisa­ruk­set niin usein poik­kea­vat toi­sis­taan — usein van­hem­pien yllä­tyk­sek­si. Nykyih­mi­set usko­vat jopa lii­kaa kas­va­tuk­sen voimaan. 

    Väi­tän koke­muk­sen rin­ta­ää­nel­lä, että rau­hal­li­set pie­net pojat saa­vat yhtä vähän sosi­aa­lis­ta tilaa ja huo­mio­ta kuin rau­hal­li­set tytöt. Hor­mo­nit puo­les­taan selit­tä­vät hyvin pit­käl­ti erot käy­tök­ses­sä. Itse huo­maan tämän, kun olen parai­kaa hor­mo­ni­lää­ki­tyk­ses­sä: käy­tök­se­ni on muuttunut. 

    Näis­sä suku­puo­li­roo­le­ja sel­vit­tä­vis­sä gen­der-tut­ki­muk­sis­sa tut­ki­jan alku­pe­räi­nen hypo­tee­si vah­vis­tuu lähes sään­nös­tään. Arva­ten­kin tämä joh­tuu tie­teel­li­sen femi­nis­min eli gen­der-tut­ki­muk­sen rela­ti­vis­ti­ses­ta otteesta. 

    Femi­nis­tien mukaan tie­de ja tut­ki­mus ovat riip­pu­vai­sia tut­ki­jan läh­tö­koh­dis­ta, min­kä takia kaik­ki tut­ki­mus­me­to­dit ja ‑tulok­set on luo­tet­ta­vuu­del­taan sama­nar­voi­sia. He myös väit­tä­vät, että aiem­pi tut­ki­mus on pat­riar­kaa­lis­ten ja hete­ro­nor­ma­tii­vis­ten val­ta­ra­ken­tei­den vääristämää. 

    Olen­nais­ta tut­ki­muk­sel­le ei femi­nis­tien mukaan ole­kaan objek­tii­vi­suus ja vaan se, mil­lä tavoin tut­ki­mus­tu­lok­set ovat kyt­kök­sis­sä jo ole­mas­sao­le­viin val­ta­ra­ken­tei­siin: femi­nis­ti­sen tut­ki­muk­sen jul­ki­nen tavoi­te on näi­den sosi­aa­lis­ten raken­tei­den pal­jas­ta­mi­nen ja kyseenalaistaminen. 

    Vaik­ka täs­sä kriit­ti­ses­sä läh­tö­koh­das­sa on tiet­ty jujua, on se sil­ti täy­sin petol­li­nen alkua­se­tel­ma hyvän tie­teen tekemiselle.

  28. Minus­ta taas Anni Sin­ne­mä­ki todis­taa uusis­sa vaa­li­ku­vis­saan ole­van lihaa syö­vien hete­ro­mies­ten asial­la! Posee, jos­sa Anni nojaa taak­se­päin sei­nään, rin­nan pys­tys­sä, on kin suo­raan Gent­le­men Quar­ter­ly ‑jul­kai­sun sivuilta.

  29. Kun lama iski ja kaa­toi metalli‑, kone­pa­ja- ja raken­nus­teol­li­suu­den mies­val­tai­sia työ­paik­ko­ja kuin hei­nää, työ­mi­nis­te­ri Sin­ne­mäen ensim­mäi­siä aja­tuk­sia oli että asian suku­puo­li­vai­ku­tuk­sia pitää tar­kas­tel­la ja tus­kin oli mie­het mielessä!

    Schwa
    Kas­vis­ruo­ka­päi­vän ja vie­lä­pä kas­vis­ruo­ka­vaih­toeh­don (!) otta­mi­nen esil­le täs­sä yhtey­des­sä, ilmei­ses­ti esi­merk­ki­nä “sodas­ta taval­lis­ta suo­ma­lais­ta mies­tä vas­taan”, on kiin­nos­ta­vaa. Itse olen taval­li­nen suo­ma­lai­nen mies, mut­ta myös kas­vis­syö­jä. Pitäi­si­kö minun hakeu­tua eheytyshoitoon? 

    Mikä­si tun­net voi­ma­kas­ta halua pakot­taa muut samaan muot­tiin itse­si kans­sa, niin mitä pikimmiten.

  30. Ylem­pä­nä arvos­tel­laan vah­vas­ti Vih­reät nai­set ry:n (ja monien mui­den­kin taho­jen) ehdot­ta­mia suku­puo­li­kiin­tiöi­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin. Itse­kin pidän kiin­tiö­ajat­te­lua läh­tö­koh­tai­ses­ti pul­mal­li­se­na enkä ole innos­tu­nut sel­lai­ses­ta pörs­si- tai val­tio­nyh­tiöi­den joh­don­kaan kohdalla. 

    Toi­saal­ta en ole aivan var­ma, pal­jon­ko täs­sä täs­sä on sta­tus quon puo­lus­ta­mis­ta — kuin­ka moni vaa­tii muu­tos­ta esi­mer­kik­si kun­nal­li­sis­sa lau­ta- ja joh­to­kun­nis­sa käy­tös­sä ole­vaan kiin­tiöin­tiin, jon­ka mukaan enem­mis­tö­su­ku­puo­len osuus saa olla enin­tään 60 % paikoista?

    Niin tai näin, kor­kea­kou­luus­va­lin­to­jen ja yhtiöi­den hal­li­tus­va­lin­to­jen suo­ra ver­taa­mi­nen on mel­kois­ta hen­gen lais­kuut­ta. Yhtiöi­den hal­li­tuk­sen jäsen­ten valit­se­mi­nen on täy­del­li­sen läpi­nä­ky­mä­tön pro­ses­si. Kor­kea­kou­lu­tus­va­lin­nois­sa käy­tös­sä taas on sel­keät pää­sy­koe- tai yli­op­pi­las­koe­pis­tei­siin perus­tu­vat kri­tee­rit. Jos kokee tul­leen­sa valin­nas­sa syr­ji­tyk­si, voi tutus­tua kor­jat­tui­hin koe­pa­pe­rei­hin­sa, teh­dä oikai­su­vaa­ti­muk­sen yli­opis­tol­le tai vii­me kädes­sä valit­taa hal­lin­to-oikeu­teen. Tämä on läpi­nä­ky­vyy­del­tään ja avoi­muu­del­taan aivan eri pla­nee­tal­ta. (Voi toki olla, että näen­näi­ses­tä objek­tii­vi­suu­des­taan huo­li­mat­ta täl­lai­nen jär­jes­tel­mä taval­la tai toi­sel­la syr­jii tois­ta suku­puol­ta, mut­ta sii­tä on sit­ten käy­tä­vä eri keskustelu.)

  31. Scwa akir­joit­ti

    Kas­vis­ruo­ka­päi­vän ja vie­lä­pä kas­vis­ruo­ka­vaih­toeh­don (!) otta­mi­nen esil­le täs­sä yhtey­des­sä, ilmei­ses­ti esi­merk­ki­nä “sodas­ta taval­lis­ta suo­ma­lais­ta mies­tä vastaan”,…”

    Oli meil­lä­kin kan­sa­kou­lus­sa aika usein ruo­ka­na kesä- tai nok­kos­keit­toa. Ei sitä kas­vis­ruo­ak­päi­väk­si kut­sut­tu. Liha tai­si olla taval­lies­sa per­hees­sä 60-luvun alus­sa aika har­vi­nais­ta herkkua.

  32. En tie­dä femi­nis­mis­tä, mut­ta hyvän näköi­siä tun­tu­vat ole­van. Pär­jää­vät jopa kokoo­muk­sen nai­seh­dok­kail­le, joil­la on perin­tei­ses­ti ollut täs­sä suh­tees­sa yliote.

  33. Osmo:
    “Olen samaa miel­tä sii­tä, ettei sanaa femi­nis­mi pitäi­si käyt­tää, kos­ka lii­an moni ymmär­tää sen väärin.”

    Tähän­hän pitää kehit­tää muo­di­kas eufe­mis­mi. Oli­si­ko tes­tik­ke­li­kriit­ti­nen hyvä?

  34. Schwa: “Niin tai näin, kor­kea­kou­luus­va­lin­to­jen ja yhtiöi­den hal­li­tus­va­lin­to­jen suo­ra ver­taa­mi­nen on mel­kois­ta hen­gen lais­kuut­ta. Yhtiöi­den hal­li­tuk­sen jäsen­ten valit­se­mi­nen on täy­del­li­sen läpi­nä­ky­mä­tön pro­ses­si. Kor­kea­kou­lu­tus­va­lin­nois­sa käy­tös­sä taas on sel­keät pää­sy­koe- tai yli­op­pi­las­koe­pis­tei­siin perus­tu­vat kriteerit.”

    Pörs­siyh­tiö­kiin­tiöi­den rum­mut­ta­jat eivät suin­kaan vaa­di valin­ta­pro­ses­sin avoi­muut­ta, vaan juu­ri tie­tyn­lais­ta lop­pu­tu­los­ta, vaik­ka sit­ten lain voi­mal­la. Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän sitä hie­man eri­koi­se­na miten pal­jon tämä kysy­mys kiin­nos­taa nii­tä, jot­ka eivät kuu­lu sii­hen alle pro­sen­tin talous­e­liit­tiin, joil­le hal­li­tus­paik­ko­ja ropi­see. Kun­nis­sa kiin­tiöt ovan hie­man eri asia, sil­lä kun­nat ovat jul­ki­syh­tei­sö­jä, jot­ka käyt­tä­vät jul­kis­ta val­taa, joten kaik­ki­nai­nen väes­töl­li­nen edus­ta­vuus on toivottavaa

    Kyl­lä sen sil­ti aika hel­pos­ti näkee mis­tä suun­nas­ta tuu­li käy, jos ver­taa kes­ke­nään vaik­ka nii­tä kes­kus­te­lu­ja, joi­ta käy­dään mies­ten alie­dus­tuk­ses­ta yli­opis­tois­sa ja nais­ten alie­dus­tuk­ses­ta tek­nil­li­sis­sä. Kum­mas­ti tämä lais­sez fai­re ‑hen­ki saa val­taa nais­ten­kin kes­kuu­des­sa, jos hyö­ty­ji­nä ovat nai­set itse. Ja mik­si­pä ei sai­si, kun täs­sä asias­sa ihmi­set ovat kai mel­ko saman­lai­sia suku­puo­les­ta riippumatta.

    En mis­sään tapauk­ses­sa väi­tä, että juu­ri vih­reät nai­set tai Vih­reät nai­set ry oli­si­vat syyl­li­siä tähän, mut­ta sen sanon kyl­lä, että aika suu­ri osa tasa-arvo­pu­hees­ta on hei­kos­ti pei­tel­tyä nais­so­vi­nis­mia. Tämä ideo­lo­gia taas veto­aa kol­lek­ti­vis­ti­sen sor­re­tut-sor­ta­jat ‑jakon­sa täh­den eri­tyi­ses­ti vasem­mis­toon. Oikeis­tos­sa koros­tuu tämä indi­vi­dua­lis­ti­nen pär­jää­mi­sen eetos, johon on tie­tys­ti help­po noja­ta sit­ten, kun ne peli­kor­tit (per­heen varal­li­suus, sosi­aa­li­nen pää­oma, yksi­löl­li­nen älyk­kyys) on jo jaet­tu ja katsottu.

    En myös­kään väi­tä tie­tä­vä­ni, mitä asoil­le pitäi­si teh­dä. Osoi­tan vain mie­len­kiin­toi­sen epä­suh­dan. En voi sitä tie­ten­kään kenel­le­kään kos­kaan todis­taa, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­nen usko­muk­se­ni on se, että möly oli­si mel­koi­nen, jos kou­lu­pu­dok­kai­den suku­puo­li­ja­kau­ma oli­si vas­tak­kai­nen kuin mitä se todel­li­suu­des­sa on.

  35. Schwa: “Niin tai näin, kor­kea­kou­luus­va­lin­to­jen ja yhtiöi­den hal­li­tus­va­lin­to­jen suo­ra ver­taa­mi­nen on mel­kois­ta hen­gen laiskuutta.”

    Olet aivan oikeas­sa. Valin­ta­pro­ses­si ero­aa huo­mat­ta­vas­ti kor­kea­kou­lu­paik­ko­jen ja yhtiöi­den joh­to­por­taan välillä. 

    Vih­reät nai­set var­mas­ti perus­te­le­vat vaa­ti­mus­taan juu­ri sil­lä, että nais­ten enem­mis­tö­osuus opis­ke­li­jois­ta on vain oikeu­den­mu­kai­sen pro­ses­sin lop­pu­tu­los, kun taas yri­tys­ten hal­li­tuk­siin nous­taan herrahissillä. 

    En kui­ten­kaan kut­sui­si ver­taus­ta hen­gen lais­kuu­dek­si, sil­lä molem­mis­sa esi­mer­keis­sä on kyse tie­tyn­lai­sen lop­pu­tu­lok­sen vaa­ti­mi­ses­ta — aivan kuten Mikael M. tuos­sa tote­si­kin — eikä niin­kään valin­ta­pro­ses­sin muok­kaa­mi­ses­ta oikeudenmukaisemmaksi.

  36. Tuos­ta suku­puo­li­nä­kö­kul­mas­ta kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa, en ymmär­rä, mik­si sen koros­ta­mi­nen häi­rit­see niin kovas­ti. Tar­koi­tus on, että opet­ta­jat huo­mai­si­vat, jos tie­dos­ta­mat­taan koh­te­le­vat lap­sia suku­puo­len mukaan eri taval­la, ja osai­si­vat kor­ja­ta käytöstään.

    Kun taa­pe­roam­me vie­tiin ensim­mäis­tä ker­taa päi­vä­hoi­toon, ensim­mäi­nen kuu­le­ma­ni kom­ment­ti oli, että “pitää­kin ottaa auto­le­lut esiin, kun ryh­mään tulee poi­ka”. No, toki hän saa autoil­la leik­kiä, mut­ta pitää­kö sel­lai­nen tyr­kä­tä käteen suku­puo­len perusteella.

    Las­ten välil­lä on tilas­tol­li­sia suku­puo­len mukaan kor­re­loi­via ero­ja, mut­ta “tilas­to­poik­keuk­sil­le” tie­tyn nor­min mukai­nen koh­te­lu on ikä­vää. Jos hoi­ta­ja kat­soo kum­mal­li­ses­ti, kun poi­ka ottaa nuken käteen­sä, lap­si oppii nopeas­ti toi­mi­maan odo­tus­ten mukaan.

  37. Sylt­ty:
    “Mikä­si tun­net voi­ma­kas­ta halua pakot­taa muut samaan muot­tiin itse­si kans­sa, niin mitä pikimmiten.”

    Sinul­le on Sylt­ty jo moneen ker­taan vään­net­ty rau­ta­lan­gas­ta, että kas­vis­syön­ti on eko­lo­gi­sem­paa ja eet­ti­sem­pää, joten on täy­sin joh­don­mu­kais­ta, että ympä­ris­tö­puo­lue pyr­kii edis­tä­mään kas­vis­syön­tiä. Femi­nis­min kans­sa sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä eikä ketään ole pako­tet­tu kas­vis­syö­jäk­si. Oli­si syy­tä myös ymmär­tää, että eläin­te­noi­keu­det ovat loo­gi­nen seu­raus ihmi­soi­keuk­sis­ta, joten kas­vis­syön­ti on eet­ti­nen valinta.

  38. Joa­kim:

    Oli­si syy­tä myös ymmär­tää, että eläin­te­noi­keu­det ovat loo­gi­nen seu­raus ihmi­soi­keuk­sis­ta, joten kas­vis­syön­ti on eet­ti­nen valinta.

    Mikä se loo­gi­nen ongel­maa on sii­nä että syö pos­sua ja kan­nat­taa esi­mer­kik­si uskon­non­va­paut­ta tai oikeut­ta työhön?

  39. Las­ten välil­lä on tilas­tol­li­sia suku­puo­len mukaan kor­re­loi­via ero­ja, mut­ta “tilas­to­poik­keuk­sil­le” tie­tyn nor­min mukai­nen koh­te­lu on ikävää. 

    Näin­pä. Minua rau­hal­li­sen pojan ja vilk­kaan tytön äiti­nä tym­pii täs­sä asias­sa se, mis­tä monet pojat ja mie­het puhuvat…

    Tytön vilk­kaus alkaa olla, jos ei ihan aina ja joka pai­kas­sa hyväk­syt­tyä, niin joka tapauk­ses­sa asia, jos­ta puhu­taan hyväk­sy­väs­ti. Puhu­taan, kuin­ka tär­keä­tä on tuo­da vilk­kail­le tytöil­le hyviä roo­li­mal­le­ja, Pep­pi Pit­kä­tos­sus­ta alkaen. Rau­hal­li­set pojat taas… hei­dät mai­ni­taan yleen­sä jos­sain sivulauseessa. 

    Sik­si saman kat­raan sisa­ruk­set niin usein poik­kea­vat toi­sis­taan – usein van­hem­pien yllä­tyk­sek­si. Nykyih­mi­set usko­vat jopa lii­kaa kas­va­tuk­sen voimaan. 

    Näin­pä! Kyl­lä sitä jat­ku­vas­ti ihmet­te­lee, miten sitä onkin voi­nut syn­nyt­tää kak­si niin eri­lais­ta lasta.

    Ja rau­hal­li­suu­des­taan huo­li­mat­ta poi­ka kiin­nos­tui kai­vu­reis­ta jo kau­an ennen kuin oppi puhu­maan. Vil­kas tyt­tö taas samas­sa iäs­sä kai­voi kaik­kien työ­ko­nei­den seas­ta esiin vel­jen­sä ainoan nuken ja omi sen.

  40. Piia J. Häk­ki­nen: “Kun taa­pe­roam­me vie­tiin ensim­mäis­tä ker­taa päi­vä­hoi­toon, ensim­mäi­nen kuu­le­ma­ni kom­ment­ti oli, että “pitää­kin ottaa auto­le­lut esiin, kun ryh­mään tulee poi­ka”. No, toki hän saa autoil­la leik­kiä, mut­ta pitää­kö sel­lai­nen tyr­kä­tä käteen suku­puo­len perusteella.”

    Mut­ta ovat­ko suku­puo­li­roo­lio­do­tuk­set auto­maat­ti­ses­ti paha asia? Onko poi­ka­lap­sel­le hai­tak­si, jos hänet pue­taan sini­seen ja ehdo­te­taan auto­le­lu­ja? Kär­sii­kö lap­si, jos hänel­le tar­jo­taan vää­rän­lais­ta lelua käteen?

    Voi­ko olla jopa niin, että suku­puo­li­roo­lio­do­tuk­set ovat sii­nä­kin mie­les­sä haus­ka asia, että nii­tä voi sit­ten rik­koa? Se voi olla lap­sel­le (ja aikui­sel­le) nau­tin­to, kun saa osoit­taa yksi­löl­li­syyt­tään rik­ko­mal­la hänel­le ase­tet­tu­ja odotuksia. 

    Mie­les­tä­ni ennak­ko-odo­tuk­set tois­ten käy­tök­ses­tä (yms.) ovat aika har­mi­ton ja luon­nol­li­nen osa ihmi­sen elä­mää (jos nämä odo­tuk­set siis eivät ole leimaavia/rasistisia). Esi­mer­kik­si itse teen ihmis­ten vaa­te­tuk­sen ja ole­muk­sen perus­teel­la kai­ken­nä­köi­siä olet­ta­mia kyseis­ten hen­ki­löi­den arvo­maa­il­mas­ta ja elä­män­tyy­lis­tä. Jos­kus odo­tuk­set ovat pie­les­sä, mut­ta se on vain haus­kaa, kun huo­maa erehtyneensä. 

    Näki­sin, että ongel­mia syn­tyy lähin­nä sil­loin, jos odo­tuk­set (esim. suku­puo­li­roo­leis­ta) yhdis­ty­vät käsi­tyk­seen sii­tä, miten asioi­den pitäi­si olla. Poi­kien tulee olla mie­hek­käi­tä ja tyt­tö­jen hienovaraisia!

    Femi­nis­tit lii­oit­te­le­vat neut­raa­lien odo­tus­ten mer­ki­tys­tä. Sii­nä ei ole mitään pahaa, että ereh­tyy esi­mer­kik­si luu­le­maan les­bo-kol­le­gaan­sa hete­rok­si (näin kävi minul­le). Oli­si perin tyl­sää elää maa­il­mas­sa, jos­sa kaik­ki aina varoi­si­vat sanojaan.

  41. Emma:

    Suku­puo­li­nä­kö­kul­man miet­ti­mi­nen päi­vä­ko­dis­sa tar­koit­taa sitä että aktii­vi­ses­ti pyri­tään pois teois­ta ja käyt­täy­ty­mis­mal­leis­ta jot­ka ovat sukupuoliroolisidonnaisia.

    Ja toi­saal­la vaa­di­taan suku­puo­li­kiin­tiöi­tä joka puolelle?

    Tämä­hän on täy­sin ris­ti­rii­tais­ta. Ollaan häi­vyt­tä­mäs­sä kei­no­te­koi­ses­ti lap­sen suku­puol­ta, mut­ta koros­te­taan sitä jopa syr­jin­nän kei­noin aikuisilla. 

    Esim ruot­sis­sa on tut­kit­tu asi­aa ja huo­mat­tu että pie­nil­le pojil­le anne­taan sel­keäs­ti enem­män sosi­aa­lis­ta tilaa ja huo­mio­ta kuin tytöil­le, joi­den pitää käyt­täy­tyä kil­tis­ti, rau­hal­li­ses­ti ja olla hiljempaa… 

    Suh­tau­dun erit­täin krit­ti­ses­ti näi­hin femi­nis­ti­sen para­dig­man tut­ki­muk­sen tuo­tok­siin. Kysees­sä on toden­nä­köi­ses­ti epä­sys­te­maat­ti­nen obser­voin­ti ja sii­tä vede­tyt hyvin värit­ty­neet tulkinnat. 

    Sinän­sä tut­ki­mus­tu­los voi­kin pitää paik­kan­sa, mut­ta ei vält­tä­mät­tä sen takia, että pojil­le “anne­taan” enem­män tilaa, vaan he yksin­ker­tai­ses­ti otta­vat tilan hal­tuun­sa ja saa­vat enem­män huomiota. 

    En myös­kään tie­dä, “pitää­kö” tyt­tö­jen käyt­täy­tyä rau­hal­li­sem­min. He nyt yleen­sä vain sat­tu­vat käyt­täy­ty­mään. Jokin bio­lo­gi­nen jut­tu ihan.. nääs.

    1. Nais­tut­ki­mus­ta on hyvää ja huo­noa. Huo­noa on se, ettei­vät nais­tut­ki­jat ole toi­si­aan koh­taan kriit­ti­siä, jol­loin ne huo­not tut­ki­muk­set pää­se­vät lei­maa­maan koko alaa.

  42. Piia ker­too:

    Kun taa­pe­roam­me vie­tiin ensim­mäis­tä ker­taa päi­vä­hoi­toon, ensim­mäi­nen kuu­le­ma­ni kom­ment­ti oli, että “pitää­kin ottaa auto­le­lut esiin, kun ryh­mään tulee poi­ka”. No, toki hän saa autoil­la leik­kiä, mut­ta pitää­kö sel­lai­nen tyr­kä­tä käteen suku­puo­len perusteella.

    Koke­nut hoi­ta­ja tie­si, että 99 pro­sen­tin var­muu­del­la poi­ka pitää enem­män autois­ta kuin nukeis­ta. Aivan oikein­han tuo ajatteli. 

    Kai pojas­sa­si sen ver­ran munaa on, että osaa heit­tää auton nurk­kaan ja ottaa nuken tilal­le, jos nukeis­ta enem­män pitää. Kai­kes­ta sitä ongel­mia jak­se­taan­kin teh­dä suku­puo­li­sen­si­tii­vi­syy­den nimissä. 

    Ei lap­si väki­sin lei­ki esi­neil­lä, jois­ta ei ole kiin­nos­tu­nut. Eli tur­ha huoli.

  43. Emma:

    Suku­puo­li­nä­kö­kul­man miet­ti­mi­nen päi­vä­ko­dis­sa tar­koit­taa sitä että aktii­vi­ses­ti pyri­tään pois teois­ta ja käyt­täy­ty­mis­mal­leis­ta jot­ka ovat sukupuoliroolisidonnaisia.

    Onks sii­nä jotain pahaa, että suku­puo­let käyt­täy­ty­vät suku­puo­li­tyy­pil­li­seen tapaan? Mä luu­li­sin, että se olis vaan hyvä jut­tu niil­le suku­puo­lil­le ver­rat­tu­na sii­hen, että ne ei vois käyt­täy­tyä sukupuolityypillisesti.

    Piia J. Häkkinen:

    Las­ten välil­lä on tilas­tol­li­sia suku­puo­len mukaan kor­re­loi­via ero­ja, mut­ta “tilas­to­poik­keuk­sil­le” tie­tyn nor­min mukai­nen koh­te­lu on ikävää.

    Riip­puu tilan­tees­ta. Jos ei oo muu­ta infoa kuin suku­puo­li (esim. jos päi­vä­ko­tiin tulee uusi poi­ka­lap­si), niin onhan se hyvä, että ne auto­le­lut ote­taan esil­le, kos­ka voi olet­taa, että lap­si on niis­tä kiin­nos­tu­nut. Sit jos ei ole, niin ne voi­daan lait­taa takas kaappiin.

    Joa­kim:

    Oli­si syy­tä myös ymmär­tää, että eläin­te­noi­keu­det ovat loo­gi­nen seu­raus ihmi­soi­keuk­sis­ta, joten kas­vis­syön­ti on eet­ti­nen valinta.

    Ei ole. Ihmi­sel­lä on omi­nai­suuk­sia, jot­ka ero­aa eläi­mis­tä ja nii­den perus­teel­la voi erotella.

    Timo:

    Näki­sin, että ongel­mia syn­tyy lähin­nä sil­loin, jos odo­tuk­set (esim. suku­puo­li­roo­leis­ta) yhdis­ty­vät käsi­tyk­seen sii­tä, miten asioi­den pitäi­si olla. Poi­kien tulee olla mie­hek­käi­tä ja tyt­tö­jen hienovaraisia!

    Todel­la­kin!

  44. Suku­puo­li­nä­kö­kul­mas­ta päi­vä­ko­deis­sa: Kyse ei kai ole sii­tä ote­taan­ko suku­puo­li huo­mioon, vaan pikem­min­kin sii­tä mil­lä taval­la se ote­taan huo­mioon. Tämä on poli­tiik­ka ja bio­lo­gi­aa eikä minus­ta ole jär­ke­vää ummis­taa sil­mi­ään sil­tä. On tär­ke­ää tar­jo­ta kai­kil­le lap­sil­le mah­dol­li­suus oppia nii­tä asioi­ta joi­ta he halua­vat oppia. Tämä on nime­no­maan yksi­löl­li­sen hoi­don osa. Oli­si type­rää olla anta­mat­ta lap­sel­le mah­dol­li­suus leik­kiä jol­lain tie­tyl­lä taval­la kos­ka hän on poi­ka tai kos­ka hän on tyttö.

    Art­tu­ri B: Päi­vä­ko­dit ei vaan toi­mi sil­lä taval­la, että lap­sis­ta on tie­to­na vain suku­puo­li. Lait­tai­sit­ko itse lap­se­si päi­vä­ko­tiin käy­mät­tä siel­lä itse, kes­kus­te­le­mat­ta hen­ki­lö­kun­nan kans­sa tai ilmoit­ta­mat­ta lap­ses­ta­si mitään tie­to­ja henkilökunnalla?

  45. Timo Pyhä­lah­ti
    @Syltty: Miten niin tie­dät että suku­puo­li­vai­ku­tus­ten ana­lyy­si on aina nais­nä­kö­kul­man ottamista?

    Sii­tä että sitä har­ras­ta­vat pää­asias­sa femi­nis­tit tai nais­asi­aa aja­vat nai­set. Täl­löin on aivan sel­vää että näkö­kul­ma on nais­ten kol­lek­tii­vis­ten etu­jen ajaminen.

    Minä haluan että nais­jär­jes­töi­hin suh­tau­du­taan samal­la taval­la kuin mui­hin­kin etu­ryh­miin ja lob­ba­rei­hin. Ei EK ole palk­ka­duu­na­rin asial­la, ei SAK ole pörs­siyh­tiöi­den puo­les­ta­pu­hu­ja, mut­ta eivät­hän ne täm­möis­tä väi­tä­kään (aina­kaan niin suo­raan kuin feministit). 

    Tasa-arvon puo­les­ta­pu­hu­jien pää­pe­rus­te on kui­ten­kin aina että muka kaik­ki hyö­tyy. Ei hyö­dy. Esi­mer­kik­si jos tuo­miois­tuin­käy­tän­töä muu­te­taan siten, että tasa-arvoi­ses­ti lap­set mää­rä­tään entis­tä useam­min isäl­le, niin se on suo­raan äideil­tä pois.

    Joa­kim
    Sinul­le on Sylt­ty jo moneen ker­taan vään­net­ty rau­ta­lan­gas­ta, että kas­vis­syön­ti on eko­lo­gi­sem­paa ja eet­ti­sem­pää, joten on täy­sin joh­don­mu­kais­ta, että ympä­ris­tö­puo­lue pyr­kii edis­tä­mään kasvissyöntiä. 

    Edis­tä­mään, tar­koi­tat kai että pakottamaan? 

    Ja kun tie­de­tään että pojat ovat har­vem­min kas­vis­sy­jiä, niin se on suo­ra­nai­nen hyök­käys poi­kia vastaan. 

    En edes käsi­tä sitä, mik­si kes­kus­hal­lin­non pitäi­si teh­dä pää­tök­siä ruo­ka­lis­to­jen sisällöstä. 

    Sitä­pait­si vii­kot­tai­nen kas­vis­ruo­ka­päi­vä toden­nä­köi­ses­ti lisäi­si kou­lu­lais­ten vaih­toeh­tois­ta ruo­kai­lua (ham­pu­ri­lai­set, karkit).

    Tosi­aan­kin täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa huo­ma­taan: kun nai­set pär­jää­vät, on kyse läpi­nä­ky­väs­tä ja oikeu­den­mu­kai­ses­ta lop­pu­tu­lok­ses­ta. Kun taas mie­het pär­jää­vät, on kyse tie­ten­kin sala­myh­käi­ses­tä käh­min­näs­tä. Mies­ten alie­dus­tus kor­kea­kou­luis­sa ja ylie­dus­tus van­ki­lois­sa ja kodit­to­mis­sa on ihan ok, eikä sii­hen tar­vit­se puut­tua. Nais­ten alie­dus­tus pro­fes­so­rei­den virois­sa ja prös­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­sis­sa taas on huu­ta­va vääryys.

    On se kum­ma kun “se nyt vain on niin” on täy­sin hyväk­syt­tä­vä syy hei­kos­ti menes­ty­vien mies­ten koh­dal­la, mut­ta ei kos­ke talou­del­li­sen elii­tin kär­ki­pro­sen­tis­sa ole­via naisia.

    1. Syl­tyn ennak­ko­luu­lot suku­puo­li­nä­kö­koh­taa koh­taan ovat oikeu­tet­tu­ja tai sit­ten ei.
      On pie­ni ongel­ma mie­les­tä­ni se, että aina­kin vähän aikaa sit­ten STM:n tasa-arvo­yk­si­kön koko hen­ki­lö­kun­ta oli nai­sia. Toi­saal­ta vih­rei­den sisäi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa tilan­ne on huo­mat­ta­vas­ti tasa­pai­noi­sem­pi; käsi­tel­lään sekä nii­tä ilmiöi­tä, jot­ka alis­ta­vat nai­sia että nii­tä, jot­ka alis­ta­vat tai syr­jäyt­tä­vät mie­hiä. Tähän pääs­tään, kun nais­ten ase­ma para­nee niin,. että olleen kes­ki­mää­rin tasa-arvoisia.
      Mik­si vih­reil­lä on sit­ten erik­seen nais­jär­jes­tö? Kos­ka puoluelaki/puoluetuen sään­nöt sitä edel­lyt­tä­vät. Puo­lue­tues­ta on annet­ta­va mää­rä­osuus puo­lu­een nais­jär­jes­töl­le. Eki tul­lut vih­rei­den esi­tyk­se­nä. Muu­ten ei ehkä olisi.

  46. Schwa:

    Niin tai näin, kor­kea­kou­luus­va­lin­to­jen ja yhtiöi­den hal­li­tus­va­lin­to­jen suo­ra ver­taa­mi­nen on mel­kois­ta hen­gen lais­kuut­ta. Yhtiöi­den hal­li­tuk­sen jäsen­ten valit­se­mi­nen on täy­del­li­sen läpi­nä­ky­mä­tön prosessi. 

    Mitä läpi­nä­ky­mä­tön­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tus­ten valin­nas­sa on? Hal­li­tuseh­dok­kaat jul­kis­te­taan rei­lus­ti ennen yhtiö­ko­kous­ta ja yhtiö­ko­kouk­ses­sa jokai­nen osa­kas voi vie­lä teh­dä lisäeh­do­tuk­sia, jois­ta sit­ten äänes­te­tään avoimesti.

    Vaa­ti­mus suku­puo­li­kiin­tiöis­tä hal­li­tuk­siin päte­vyy­den sijaan on aivan absur­di ja louk­kaa vapaa­ta yrit­tä­mis­tä ja omistusoikeutta.

  47. seh­ta:

    Päi­vä­ko­dit ei vaan toi­mi sil­lä taval­la, että lap­sis­ta on tie­to­na vain sukupuoli.

    Joo tot­ta­kai. Ymmär­rät sil­ti var­maan, että jos­kus se tie­to suku­puo­les­ta on olen­nais­ta tie­too jon­ka poh­jal­ta kan­nat­taa toi­mia ja jos­kus ei.

    Esim. jos­kus päi­vä­ko­dis­sa ei tie­de­tä lap­sen lelupre­fe­rens­seis­tä hir­vees­ti, mut­ta suku­puo­li tie­de­tään, mikä ennus­taa lelupre­fe­rens­se­jä ja siks voi kan­nat­taa ottaa auto­le­lut esiin.

  48. Niin eri tavoin voi asiat kokea, kun vii­te­ke­hys ei ole tie­dos­ta­van suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen kuten Piialla. 

    Oli­sin vain pitä­nyt huo­maa­vai­se­na hoi­ta­jal­ta laa­jen­taa lelu­va­li­koi­maa, kun poi­ka tulee tyttöryhmään. 

    Koke­muk­se­ni mukaan pojat saat­ta­vat usein­kin leik­kiä­kin nukeil­la — jos­kin har­voin hoi­va­ten, vaan ana­to­mi­sen tie­don­haun mer­keis­sä. Tytöt sen sijaan jos­tain syys­tä eivät juu­ri­kaan kos­ke moot­to­ria­jo­neu­vo­jen pienoismalleihin. 

    Sel­lais­ta se on näi­den kama­lien suku­puo­li­roo­lien val­li­tes­sa, joi­hin yhteis­kun­nan vää­ris­ty­neet raken­teet pakot­ta­vat jo imeväisikäisenä.

  49. Osmo sel­keä­nä:

    Toi­saal­ta vih­rei­den sisäi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa tilan­ne on huo­mat­ta­vas­ti tasa­pai­noi­sem­pi; käsi­tel­lään sekä nii­tä ilmiöi­tä, jot­ka alis­ta­vat nai­sia että nii­tä, jot­ka alis­ta­vat tai syr­jäyt­tä­vät mie­hiä. Tähän pääs­tään, kun nais­ten ase­ma para­nee niin,. että olleen kes­ki­mää­rin tasa-arvoisia.

    Pääs­tään mihin? Täs­tä ei saa mitään tolkkua.

    Eki tul­lut vih­rei­den esi­tyk­se­nä. Muu­ten ei ehkä olisi.

    No hyvä, että sen­tään Eki pää­si mukaan…

  50. Timo kysyi: “Mut­ta ovat­ko suku­puo­li­roo­lio­do­tuk­set auto­maat­ti­ses­ti paha asia? Onko poi­ka­lap­sel­le hai­tak­si, jos hänet pue­taan sini­seen ja ehdo­te­taan auto­le­lu­ja? Kär­sii­kö lap­si, jos hänel­le tar­jo­taan vää­rän­lais­ta lelua käteen?”

    Lap­si voi kär­siä sii­nä vai­hees­sa, jos huo­maa ole­van­sa kiin­nos­tu­nut eri asiois­ta kuin ympä­ris­tö odot­taa hänen olevan. 

    Esi­mer­kik­si oli­sin itse halun­nut vali­ta ala-asteel­la tek­ni­sen käsi­työn, kun olin sii­tä enem­män kiin­nos­tu­nut. En keh­dan­nut kui­ten­kaan men­nä poi­ka­val­tai­seen ryh­mään, kun siel­lä oli vain muu­ta­ma muu tyt­tö ja annet­tiin ymmär­tää, että tyt­tö­jen on luon­te­vam­paa vali­ta teks­tii­li­kä­si­työt. Aikui­se­na minul­le on ollut täs­tä valin­nas­ta diplo­mi-insi­nöö­rin työs­sä­ni ihan kon­kreet­tis­ta hait­taa, kun pro­to­tyyp­pe­jä pitää välil­lä näprä­tä, ja nii­tä ei teh­dä virk­kaa­mal­la vaan niil­lä samoil­la työ­ka­luil­la, joi­ta tek­ni­sen työn tun­neil­la oli­si ope­tel­tu käyt­tä­mään. Toi­saal­ta ompe­lu­tai­dot­kin ovat olleet tar­peel­li­sia, joten ehkä vain pitäi­si opet­taa kaik­kea kaikille.

    Sinis­ten vaat­tei­den perus­teel­la las­ta voi­daan myös koh­del­la eri taval­la kuin punais­ten. On ollut has­sua huo­ma­ta, että taa­pe­roam­me luul­laan yleen­sä tytök­si, kun hänel­lä on aika neut­raa­lit vaat­teet pääl­lä, hän on luon­teel­taan rau­hal­li­nen ja kes­kit­tyy pit­kään leikkeihinsä.

  51. Tasa-arvo kysy­myk­sis­sä itseä­ni on alka­nut nyp­pi­mään mie­les­tä­ni syte­maat­ti­nen asen­ne, että jos jos­sa­kin asias­sa tilas­tois­sa mie­het ovat huo­nom­mas­sa asias­sa kuin nai­set — jos tätä yli­pää­tän­sä pide­tään ongel­ma­na — vika on luon­nol­li­ses­ti mie­his­sä, ja jos jos­sa­kin asias­sa nai­set ovat huo­nom­mas­sa ase­mas­sa kuin nai­set — vika on yhä edel­leen mie­his­sä. Esimerkkinä:

    [Tasa-arvo­val­tuu­tet­tu] Mäki­nen muis­tut­taa, että opis­ke­li­jois­sa on vank­ka nai­se­nem­mis­tö mut­ta pro­fes­so­reis­ta enem­mis­tö on edel­leen miehiä.”
    http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194667294505/artikkeli/tasa-arvovaltuutettu+otti+yliopistot+suurennuslasin+alle+ensimmaisena+tampereen+yliopisto.html

    Lai­na­tus­sa koh­das­sa mai­ni­taan itse asias­sa kak­si “tasa-arvo” asi­aa, mut­ta vain se toi­nen, yhteis­kun­na­li­sel­ta mer­ki­tyk­sel­tään pal­jon pie­nem­pää jouk­koa kos­ke­va­na vähä­pä­töi­sem­pi, koe­taan ongelmaksi.

    (En väi­tä että kir­joi­tuk­se­ni liit­tyi­si vih­rei­den ehdo­kas­a­set­te­luun Hel­sin­gin vaalipiirissä)

  52. Soi­nin­vaa­ra: “Toi­saal­ta vih­rei­den sisäi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa tilan­ne on huo­mat­ta­vas­ti tasa­pai­noi­sem­pi; käsi­tel­lään sekä nii­tä ilmiöi­tä, jot­ka alis­ta­vat nai­sia että nii­tä, jot­ka alis­ta­vat tai syr­jäyt­tä­vät mie­hiä. Tähän pääs­tään, kun nais­ten ase­ma para­nee niin,. että olleen kes­ki­mää­rin tasa-arvoisia.”

    Eivät­kö siis nai­set ole pääs­seet kes­ki­mää­rin tasa-arvoi­sik­si Vih­reis­sä vieläkään? 

    Yhteis­kun­nas­sa laa­jem­min nais­ten ase­ma sen sijaan on lähes kai­kil­la (tai kai­kil­la) kes­kei­sil­lä elä­män­laa­tuin­di­kaat­to­reil­la kes­ki­mää­rin parempi. 

    Jos taas val­lan­käy­tös­tä puhu­taan ja tar­kas­tel­laan ihmis­ten koko elä­män­kaar­ta ja kaik­kia elä­mä­na­luei­ta, en usko että nai­sil­la aina­kaan vähem­män val­taa on kes­ki­mää­rin Nyky-Suomessa:
    ‑yksi­tyi­se­lä­mä on todel­la van­kas­ti nais­ten hal­lus­sa keh­dos­ta hau­taan (äiti, von­kaus, vaimo),
    ‑jul­ki­nen puo­li on nais­ten kan­soit­ta­maa päi­vä­ko­dis­ta sos­sun kaut­ta vanhainkotiin,
    ‑nai­set hal­lit­se­vat talout­ta, jos nimit­täin talou­den tar­koi­tuk­sek­si ymmär­re­tään hyö­dyk­kei­den tuot­ta­mi­nen kulut­ta­jien halu­jen ja tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sek­si; nai­set nimit­täin kulut­ta­va kes­ki­mä­rin tut­ki­mus­ten mukaan jopa kol­mi­sen ker­taa mie­hiä enemmän,
    ‑nai­set käyt­tä­vät kor­keam­man kou­lu­tuk­sen tuo­maa val­taa jne.

    Mies­ten val­ta-ase­maa taas perus­te­laan lähin­nä sil­lä että minä ja sinä, jos olet mies, hyö­dym­me mie­his­tä val­lan hui­pul­la eri­lai­sis­sa ins­ti­tuu­tiois­sa. Olli­la tai Katai­nen joten­kin sätei­le­vät hyvä­osai­suut­ta ja val­taa mies­mas­soil­le ja ja nos­ta­vat nii­tä ansiot­ta ylös­päin. Jos näin oli­si, tulee mie­leen kysyä, mik­si mie­het sit­ten ovat niin sel­väs­ti nai­sia huono-osaisempia? 

    Lisäk­si väi­te­tään, että on eri­lai­sia arki­päi­väi­siä meka­nis­me­ja, jot­ka hei­ken­tä­vät nais­ten roh­keut­ta ja itse­luot­ta­mus­ta ja siten vai­ku­tus­val­taa. Se on var­maan­kin jos­sain mää­rin tot­ta, mut­ta eipä näy­tä vauh­tia pal­jon hait­taa­van. Mut­ta toki on syy­tä muis­taa, että molem­mil­la suku­puo­lil­la on omat kes­ki­mää­räi­set vah­vuu­ten­sa ja heikkoutensa. 

    Jokai­nen joka on pereh­ty­nyt niin hyvin femi­nis­miin kuin minä — vaik­ka sivuai­neo­pis­ke­luoi­keus aikoi­naan evät­tiin­kin vää­rän suku­puo­len takia — tie­tää, että femi­nis­min asia­lis­tal­la mies­ten ase­man paran­ta­mi­nen on on kai­kes­ta yllä mai­ni­tus­ta huo­li­mat­ta sijal­le Ö, pal­jon mies­ten her­jaa­mi­sen peräs­sä. (Pys­tyi­sin perus­te­le­maan näi­tä väit­tei­tä vaik­ka miten pal­jon, mut­ta en halua rasit­taa blo­gia mas­sa­pos­tauk­sil­la. Aihees­ta pitäi­si kir­joit­taa kir­ja. Sil­lä odo­tel­les­sa voi lukea vaik­ka Pasi Mal­min väi­tös­tä tai Mies vail­la tasa-arvoa ‑opus­ta.)

    Samaan aikaan, kun femi­nis­mi hal­lit­see suku­puol­ten tasa-arvoa kos­ke­vaa puhet­ta, Suo­mes­sa on menos­sa tren­di, joka hei­ken­tää mies­ten ase­maa enti­ses­tään. Minus­ta tuo tren­di saat­taa olla suu­rin ris­ki Suo­mel­le. Sik­si en voi ymmär­tää, kuin­ka vähän ja vähä­tel­len asias­ta puhutaan.

    Mitä pitäi­si teh­dä nyt vaa­lien alla? Pitäi­si­kö tukea femi­nis­miä ja sen tuot­ta­maa vää­rää yhteis­kun­ta-ana­lyy­siä ja tasa-arvo­po­li­tiik­kaa? Vai pitäi­si­kö pyr­kiä vai­kut­ta­maan sii­hen, että koko tasa-arvo­pu­he ja ‑poli­tiik­ka lope­te­taan? Eka vaih­toeh­to oli­si type­rää ja toka hyö­dy­tön­tä, femi­nis­mil­lä kun on lii­an vah­va edus­kun­nan vah­vis­ta­ma asema.

    Ainoak­si vaih­toeh­dok­si jää urput­taa eli yrit­tää luo­da vas­ta­dis­kurs­sia femi­nis­mil­le. Vaa­li­päi­väk­si täy­tyy vie­lä yrit­tää löy­tää ehdo­kas, jol­la on jär­ke­vä näke­mys tasa-arvo­po­li­tii­kas­ta ja mie­lel­lään vie­lä puo­lu­ees­ta, jos­sa mies­ten etu­jen ja var­sin­kin nuor­ten mies­ten mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvon lisää­mi­seen täh­tää­vä puhe on mah­dol­lis­ta. Ja vie­lä niin, että ei höpö­te­tä sii­tä, miten tasa-arvon lisää­mi­nen on aina kaik­kien etu.

    Ehdo­tan siis kyl­mäs­ti, että suku­puol­ten tasa-arvon suh­teen alet­tai­siin teh­dä poli­tiik­kaa tasa-arvoi­ses­ti eli hiu­kan nai­vis­ti­ses­ti sanot­tu­na par­haas­ta argu­men­tis­ta kil­pail­len. Mies­asi­aa aja­vien lei­maa­mi­nen änky­röik­si, kuten tääl­lä­kin moni tekee, kuu­luu tähän peliin. Mut­ta niin kuu­lui­si tämän väit­teen vah­va haas­ta­mi­nen myös val­lan kor­keim­mis­sa kammareissa. 

    Vaa­ti­mat­to­man mie­li­pi­tee­ni mukaan äänes­tys­pää­tös­tä teh­des­sä kan­nat­taa siis poh­tia, pys­tyy­kö puo­lue irtau­tu­maan femi­nis­ti­sen tasa-arvo­pu­heen hegemoniasta. 

    Lai­tan­pa lopuk­si puo­lu­eet jär­jes­tyk­seen tuos­ta näkö­kul­mas­ta: 1) Vasem­mis­to­liit­to, 2) Vih­reät, 3) Dema­rit, 4) RKP 5) Kokoo­mus, 6) Kes­kus­ta, 7) KD, 8) Per­sut 9) Piraatit.

  53. Tus­kin on ole­mas­sa auto­gee­niä ja nuk­ke­gee­niä. Autot ja nuket ovat olleet hyvin vähän aikaa ole­mas­sa ihmis­kun­nan his­to­rias­sa. Jos­tain autoil­la tai nukeil­la leik­ki­mi­nen siis opitaan.

  54. Sylt­ty:
    “Mies­ten ja nais­ten osuus lähi­suh­de­vä­ki­val­las­ta on nyky­ään aika­lail­la tasa-arvoi­ses­ti 50–50. Nai­set hak­kaa­vat lap­sia 50% enem­män kuin mie­het. Ainoas­taan puo­li­son tapois­sa mie­hil­lä on yliedustus.”

    Mark­ku Heis­ka­sen ja Eli­na Ruus­ka­sen tut­ki­muk­ses­sa “Tuhan­sien isku­jen maa. Mies­ten koke­ma väki­val­ta Suo­mes­sa” todet­tiin että

    Nai­sil­le aiheu­tui pari­suh­de­vä­ki­val­las­ta yli kak­si ker­taa useam­min fyy­si­siä vam­mo­ja kuin mie­hil­le ja yli kol­me ker­taa useam­min psyyk­ki­siä seurauksia.”

    ja

    Kun sekä nykyi­ses­sä ja enti­sis­sä pari­suh­teis­sa koet­tu väki­val­ta las­ke­taan yhteen, ero suku­puol­ten välil­lä on sel­vä: 22 pro­sent­tia kai­kis­ta haas­ta­tel­luis­ta mie­his­tä ja 35 pro­sent­tia nai­sis­ta oli koke­nut jos­kus nykyi­sen tai enti­sen puo­li­son teke­mää väki­val­taa, ja nai­sil­la eri­tyi­ses­ti psyyk­ki­set seu­rauk­set pari­suh­de­vä­ki­val­las­ta oli­vat ylei­sem­piä kuin miehillä.”

    Tosin nykyi­sen puo­li­son väki­val­lan koh­teek­si oli jou­tu­nut yhtä suu­ri osa sekä nai­sis­ta että miehistä.

    Suku­puol­ten las­ten kurit­ta­mi­ses­sa ei ole noin suuri.

  55. Tus­kin on ole­mas­sa auto­gee­niä ja nuk­ke­gee­niä. Autot ja nuket ovat olleet hyvin vähän aikaa ole­mas­sa ihmis­kun­nan historiassa.”

    Api­noil­la sel­lai­set gee­nit kui­ten­kin on, eli tyt­tö­api­nat leik­ki­vät sel­väs­ti mie­luum­min nukeil­la ja poi­ka-api­nat vas­taa­vas­ti autoil­la tai muil­la mekaa­ni­sil­la veh­keil­lä. Help­po on siis pää­tel­lä, että avain­sa­nat eivät ole täs­sä “nuk­ke” ja “auto” vaan joku muu, mitä ne edus­ta­vat. Help­po on myös pää­tel­lä, mikä tuo muu on — aina­kin nuk­kein kohdalla.

  56. Kal­le Narhulle, 

    Aiko­jen alus­ta mie­het ovat liik­ku­neet ja met­säs­tä­neet. Vil­li veik­kauk­se­ni on, että mies kek­si myös pyörän. 

    Nai­set puo­les­taan ovat aiko­jen alus­ta syn­nyt­tä­neet ja hoi­van­neet lap­sia. Kivi­kau­tis­ten tyt­tö­ruu­mis­ten vie­res­tä muu­ten on löy­ty­nyt eri­lai­sia nuk­ke­ja, joten olet täy­sin vää­räs­sä, ettei­kö nuk­ke­ja oli­si ollut kauan. 

    Auto­ja ei poi­kien vie­res­tä ole voi­nut löy­tyä, mut­ta var­mas­ti eri­lai­sia liik­kee­seen ja tais­te­luun liit­ty­viä lelu­ja kyllä. 

    Että sii­nä ne sinun auto- ja nuk­ke­gee­ni­si vain ovat ja jumit­ta­vat femi­nis­mis­tä­si huolimatta. 

    Anna pik­ku­po­jal­le puu­kau­ha, niin sii­tä tulee miek­ka, kei­häs tai sil­lä päri­sy­tel­lään matol­la vin­has­ti eteenpäin. 

    Anna pik­ku­ty­töl­le puu­kau­ha, niin sil­le ilmes­tyy lii­dul­la sil­mät ja suu ja sil­le sovi­tel­laan vaatteita. 

    Tätä ei opi­ta yhtään mistään! 

    Tie­tys­ti on lap­sia, jot­ka eivät näin toi­mi tai toi­mi­vat ihan päin­vas­toin. Ei se kui­ten­kaan tätä jokai­sen las­ten paris­sa toi­mi­van huo­mio­ta mitätöi.

  57. Lai­tan­pa lopuk­si puo­lu­eet jär­jes­tyk­seen tuos­ta näkö­kul­mas­ta: 1) Vasem­mis­to­liit­to, 2) Vih­reät, 3) Dema­rit, 4) RKP 5) Kokoo­mus, 6) Kes­kus­ta, 7) KD, Per­sut 9) Piraatit.”

    Tar­koit­taa­ko TomiA sanoa, että piraa­teis­sa ja perus­suo­ma­lai­sis­sa val­lit­see mies­dis­kurs­si, ja vasem­mis­to­lii­tos­sa ja vih­reis­sä nais­dis­kurs­si, ja että sii­nä välis­sä ole­vat puo­lu­eet dema­reis­ta kris­til­lis­de­mo­kraat­tei­hin ovat kan­nois­saan tur­val­li­sen neutreja? 😉

    Vai tar­koit­taa­ko hän sanoa, että vasem­mis­to­lii­tos­sa, vih­reis­sä ja dema­reis­sa tun­nis­te­taan gen­der-dis­kurs­sien ja tasa-arvo­nä­kö­kul­mien moni­nai­suus ja osa­taan kat­soa asioi­ta useam­mal­ta kan­nal­ta, kun taas kris­til­lis­de­mo­kraa­teis­sa, perus­suo­ma­lai­sis­sa ja piraa­teis­sa femi­nis­min dis­kurs­sit tun­nis­te­taan akko­jen höpö­tyk­sek­si ja osa­taan epä­olen­nai­si­na lait­taa syr­jään? En oli­si lait­ta­nut piraat­te­ja tuo­hon seuraan. 😉

  58. ” nai­set nimit­täin kulut­ta­vat kes­ki­mää­rin tut­ki­mus­ten mukaan jopa kol­mi­sen ker­taa mie­hiä enemmän “.
    Samaan aikaan kohis­taan sii­tä, että nais­ten euro on vain 80 senttiä.
    Kuka selit­täi­si tämän paradoksin?

  59. Ote­taan läh­tö­koh­dik­si, että pojat kehit­ty­vät kes­ki­mää­rin hitaam­min kuin tytöt, ja että oli­si hyvä, jos hitaam­min kehit­ty­vät aloit­tai­si­vat kou­lun vuot­ta myö­hem­min. Tuo tar­koit­taa luul­ta­vas­ti, että osa pojis­ta kehit­tyy hitaam­min ja osa ei, ja että osa tytöis­tä kehit­tyy hitaam­min ja osa ei, kui­ten­kin niin, että hitaam­min kehit­ty­vien osuus on pojis­ta suu­rem­pi kuin tytöistä.

    Tuo taas tar­koit­taa sitä, että mikä­li kaik­ki pojat pis­te­tään aloit­ta­maan kou­lun vuot­ta myö­hem­min, tilan­tees­ta kär­si­si­vät sekä nor­maa­li­vauh­tia kehit­ty­vät pojat että hitaam­min kehit­ty­vät tytöt. Paras­ta oli­si­kin, että vuo­den lyk­käys kou­lu­na­loi­tuk­ses­sa teh­täi­siin kehi­tys­vauh­din eikä suku­puo­len mukaan.

    Ylei­ses­ti ottaen päät­te­lyn “X:t ovat kes­ki­mää­rin jotain ver­rat­tu­na Y:ihin, ja sen takia jokais­ta X:ää pitää koh­del­la eri taval­la kuin jokais­ta Y:tä” pitäi­si aina soit­taa häly­tys­kel­lo­ja ja lujaa.

    Ant­ti K.

  60. Tar­koit­taa­ko TomiA sanoa …”

    Tar­koi­tin sanoa, sen min­kä kir­joi­tin — vähän tur­han pit­käs­ti tosin. Ethän sinä­kään näkö­jään jak­sa­nut sitä lukea 😉

    Sano­taan vie­lä tuo­hon väki­val­taan, vaik­ka ei asi­aan kuu­lu­kaan, että ainoa jär­ke­vät tapa yrit­tää saa­da tolk­ku asi­aan on näh­däk­se­ni meta-ana­lyy­sit, jol­loin yksit­täis­ten tut­ki­mus­ten vir­hei­den vai­ku­tuk­sen pitäi­si vähe­tä. Meta-ana­lyy­sien perus­teel­la tie­de­tään että lähi­suh­de­vä­ki­val­ta jakau­tuu kan­sain­vä­li­ses­ti (län­si­mais­sa) niin, että nai­set ovat hiu­kan väkivaltaisempia. 

    Toi­sia vai­et­tu­ja tosiasioita:
    ‑nai­set aloit­ta­vat väki­val­lan sel­väs­ti mie­hiä useammin.
    ‑vain toi­sen osa­puo­len tur­vau­tues­sa väki­val­taan, väki­val­tai­nen osa­puo­li on myös sel­väs­ti useam­min nai­nen kuin mies. 

    Minus­ta tämä ei ole ylei­sen elä­män­ko­ke­muk­sen perus­tel­la edes yllät­tä­vää, mut­ta niin vain täy­sin vas­tak­kai­nen val­he elää vah­vas­ti omaa elä­mään­sä femi­nis­ti­sen dis­kurs­sin ytimessä.

    1. TomiA
      Voi hyvin­kin olla, että mie­het ja nai­set ovat yhtä väki­val­tai­sia. Jos tapauk­sia las­ke­taan luku­mää­rän mukaan, lap­set ovat vie­lä väki­val­tai­sem­pia, tap­pe­le­vat lähes päi­vit­täin. Mies on kui­ten­kin vah­vem­pi, joten hänen väki­val­tan­sa on vaa­ral­li­sem­paa ja mies voi pitää nais­ta pelon val­las­sa väki­val­lan uhan takia. Har­va nai­nen pys­tyy siihen.

  61. Pii­al­le,

    Tai­dat nyt olla yli­herk­kä noi­den tul­kin­to­je­si kanssa. 

    Jos hoi­ta­ja vain sanoo, että ote­taan autot esiin, niin vään­nät sen “auton käteen tyrkyttämiseksi”. 

    Ja miten nyt ilmais­tiin, ettet voi­si aloit­taa tek­nis­tä työ­tä teks­tii­li­töi­den sijaan. Minä aina­kin aloi­tin ja kyse on vuo­des­ta ‑77. En huo­man­nut mitään outo­ja kat­sei­ta. Talt­ta vain joten­kin pysyi parem­min kädes­sä kuin virk­kuu­kouk­ku syys­tä jota en tie­dä ja ihan muka­vas­ti meni poi­ka­pai­not­tei­ses­sa ryhmässä. 

    Pal­jon kovem­pi jut­tu pojan oli­si ollut vali­ta teks­tii­li­työt. Ihmet­te­len tätä ini­nää nais­ten huo­nom­mas­ta ase­mas­ta. Kyl­lä pojan epä­kon­ven­tio­naa­li­set valin­nat ovat huo­mat­ta­vas­ti vaikeampia.

  62. Piia: “Lap­si voi kär­siä sii­nä vai­hees­sa, jos huo­maa ole­van­sa kiin­nos­tu­nut eri asiois­ta kuin ympä­ris­tö odot­taa hänen ole­van … Sinis­ten vaat­tei­den perus­teel­la las­ta voi­daan myös koh­del­la eri taval­la kuin punaisten.”

    Mie­len­kiin­toi­nen jut­tu: ennen van­haan — eten­kin elii­tin per­heis­sä — pik­ku­poi­kia koh­del­tiin kuin tyt­tö­jä. 1800-luvul­la pie­net pojat jopa puet­tiin suloi­siin mek­koi­hin ja hiuk­set lai­tet­tiin söpös­ti sapa­roil­le. Tapaa har­joit­ti­vat esi­mer­kik­si Venä­jän tsaa­rit kuten Alek­san­te­ri III, joka maa­laut­ti poi­kan­sa punai­ses­sa pit­si­me­kos­sa, ruset­ti pääs­sä 1880-luvulla. 

    Alla ole­vas­sa lin­kis­sä näkyy englan­ti­lai­nen poi­ka, joka on ajan tapaan puet­tu tytök­si vuon­na 1871.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d7/A173_1_047Michael_Cahne_Seymour.jpg

    Mie­his­ty­mi­nen” näil­lä pojil­la tapah­tui vas­ta var­hai­ses­sa mur­ro­siäs­sä, jon­ka jäl­keen tytöil­le tar­koi­te­tut vaat­teet jäi­vät käy­tös­tä pois ja pojat mukai­li­vat vaat­teil­laan aikui­sia miehiä. 

    Kun täl­lai­nen kään­tei­ses­ti suku­puo­lit­ta­va var­hais­kas­va­tus ei jät­tä­nyt 1800-luvun nuo­riin mie­hiin jäl­kiä, mik­si nyky­ai­ka­na mei­dän pitäi­si kan­taa niin suur­ta huol­ta pien­ten las­ten suku­puo­lit­ta­vas­ta kas­va­tuk­ses­ta esi­mer­kik­si lelu­jen tai vaat­tei­den värien suhteen?

  63. Juk­kaT, para­dok­sia ei ole. Nai­nen kulut­taa mie­hen ansait­se­mia raho­ja, mikä ei tie­ten­kään vie­lä vält­tä­mät­tä tar­koi­ta epä­ta­sa-arvoa, kos­ka nai­set käsit­tääk­se­ni teke­vät enem­män koti­töi­tä ja aina­kin ovat suu­rem­mal­la toden­nä­köi­syy­del­lä koto­na lap­sia hoi­ta­mas­sa kuin mies. Toden­nä­köi­ses­ti myös nai­nen on yleen­sä vas­tuus­sa kodin han­kin­nois­ta (aina­kin ruu­as­ta, usein muustakin). 

    Näin on hel­pos­ti saa­ta­vis­sa aikaan tilan­ne, jos­sa mies ansait­see enem­män rahaa, mut­ta nai­nen kulut­taa sitä enemmän. 

    Lisään tähän vie­lä lop­puun, että tuos­ta kai­kes­ta kir­joit­ta­mas­ta­ni huo­li­mat­ta toden­nä­köi­ses­ti sil­ti pätee se, että nai­nen kulut­taa myös itseen­sä (ei siis mihin­kään per­heen yhtei­siin han­kin­toi­hin) enem­män kuin mies. 

    Nois­ta teks­tii­li- vs. tek­ni­sis­tä töis­tä sanoi­sin, että tun­tui­si, että eten­kin teks­tii­li­töi­den opet­te­lun arvo nyky­ai­ka­na on aika mata­la, kos­ka vaat­teet ovat tul­leet niin hal­voik­si. Itse vaat­tei­den teko ei toden­nä­köi­ses­ti kan­na­ta juu­ri kos­kaan (jos antaa omal­le työl­leen mitään arvoa) ja kor­jaa­mi­sen kans­sa­kin on vähän niin ja näin. Sen sijaan oma­toi­mi­nen nik­ka­roin­ti koto­na on toden­nä­köi­ses­ti edel­leen talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Ei ehkä huo­ne­ka­lu­jen teke­mi­nen (IKEA on teh­nyt niis­tä niin hal­po­ja), mut­ta kai­ken­lai­nen remon­toin­ti. Remont­ti­mies mak­saa nyky­ai­ka­na­kin maltaita. 

    En tie­dä, mitä kou­luo­pe­tus nyky­ai­ka­na on, mut­ta aina­kin minun aika­na­ni (1980-luvul­la) se oli vähän lii­kaa yksit­täis­ten esi­nei­den teke­mis­tä noi­den koti­ta­lou­den kor­jaus­töi­den opet­te­lun sijaan. Esi­neet ovat hal­po­ja, kor­jaus kal­lis­ta ja tämän pitäi­si näkyä opetuksessakin.

  64. Juk­kaT: “” nai­set nimit­täin kulut­ta­vat kes­ki­mää­rin tut­ki­mus­ten mukaan jopa kol­mi­sen ker­taa mie­hiä enemmän “.
    Samaan aikaan kohis­taan sii­tä, että nais­ten euro on vain 80 senttiä.
    Kuka selit­täi­si tämän paradoksin?”

    Ilmei­ses­ti mie­hil­tä sääs­tyy jokai­ses­ta euros­ta noin 70 sent­tiä? Itse en tosin omal­la koh­dal­la­ni ole täl­lais­ta havainnut…;-)

  65. Suku­puo­li­nä­kö­kul­maa mie­tit­täes­sä olis hyvä pitää mie­les­sä, ettei oo mitään syy­tä aprio­ri olet­taa, että ns. suku­puo­li­neut­raa­lius tuot­tais koko­nai­suu­den parem­man lop­pu­tu­lok­sen ku se, et on ole­mas­sa jotain yksi­löl­le suku­puo­len perus­teel­la ase­tet­ta­via roo­lio­do­tuk­sia. Vas­taa­vas­ti ei oo myös­kään mitään syy­tä olet­taa, et nykyi­set roo­lio­do­tuk­set olis just optimaaliset. 

    Mut näil­lä suku­puo­li­neut­raa­liu­den fanit­ta­jil­la tun­tuu usein sekoit­tu­van omat pre­fe­rens­sit ja yhtei­nen etu kes­ke­nään. Ne ajat­te­lee et kos­ka nii­den mie­les­tä suku­puo­li­neut­raa­lius on kivaa ja ihquu, sen täy­tyy olla myös mui­den mie­les­tä kivaa ja ylei­ses­ti hyödyllistä.

    Eli voi olla, et useim­pien kan­nal­ta on hyvä, jos roo­le­ja ei hir­veel­lä pakol­la tupu­te­ta. Mut toi­saal­ta saat­taa olla myös hyvä, et jon­kin­lai­set alus­ta­vat roo­lit on ole­mas­sa, kuhan niis­tä poik­kea­mi­nen­kaan ei aiheu­ta kum­mem­pia sanktioita. 

    Point­ti oli siis, et kos­ka suku­puo­li­neut­raa­liut­ta ei oo iki­nä maa­il­man his­to­rias­sa val­lin­nu laa­jas­ti mis­sään yhtei­sös­sä, on täy­sin mah­do­ton sanoa min­kä­lai­sia seu­rauk­sia sil­lä olis, jos suku­puo­li­neut­raa­liut­ta ruvet­tais väki­sin puser­ta­maan eri­näi­siin yhteis­kun­nan ins­ti­tuu­tioi­hin las­ten kas­va­tuk­ses­ta lähtien.

  66. Jos joku ehdo­kas kan­nat­taa suku­puo­li­kiin­tiöi­tä pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin, se osot­taa vaka­vaa kyvyt­tö­myyt­tä ajatteluun. 

    a) Kysei­set kiin­tiöt olis luon­nol­li­ses­ti hir­vee­tä sukupuolisyrjintää

    b) Ne aiheut­tais täy­sin tur­haa tehot­to­muut­ta markkinoilla

    c) Kiin­tiöt ei ees tuot­tais nai­sil­le mitään kovin mai­nit­ta­vaa hyö­tyä. Okei, muu­ta­ma nai­nen enem­män istuis sit hal­li­tuk­sis­sa päte­väm­pien mies­ten kus­tan­nuk­sel­la, mut mil­lä hin­nal­la? No tie­tys­ti sil­lä, et kiin­tiöi­den käyt­töö­no­tos­ta läh­tien nais­ten “huo­nom­muus” olis kiveen­ha­kat­tu­na kaik­kien mie­lis­sä. Jokais­ta yhtiön hal­li­tuk­ses­sa istu­vaa nais­ta pidet­täis kiin­tiö­pi­mu­na ja nais­ten olis pal­jon vai­keem­pi ku ennen saa­da ketään usko­maan et ne on päte­viä tehtäväänsä. 

    Sum­ma sum­ma­rum, kiin­tiöt pörs­siyh­tiöi­den hal­li­tuk­siin syr­jis mie­hiä jär­jet­tö­mäs­ti ja tur­haan, eikä niis­tä olis hyö­tyä ku ehkä muu­ta­mal­le jo muu­ten­kin eliit­tiin kuu­lu­val­le naiselle.

    Johan­na Sumu­vuo­ri muu­ten aina­kin kan­nat­taa noi­ta kiin­tiöi­tä ja muis­taak­se­ni myös Alanko-Kahiluoto.

  67. Kal­le Narhu:
    Tus­kin on ole­mas­sa auto­gee­niä ja nuk­ke­gee­niä. Autot ja nuket ovat olleet hyvin vähän aikaa ole­mas­sa ihmis­kun­nan his­to­rias­sa. Jos­tain autoil­la tai nukeil­la leik­ki­mi­nen siis opitaan.

    Täs­sä abstrak­ti vii­me vuon­na Cur­rent Bio­lo­gy-leh­des­sä jul­kais­tus­ta artik­ke­lis­ta, joka mie­les­tä­ni valai­see asi­aa mel­ko hyvin:

    Sex dif­fe­rences in children’s toy play are robust and simi­lar across cul­tu­res [1] and [2]. They inclu­de girls ten­ding to play more with dolls and boys more with whee­led toys and pre­tend wea­pon­ry. This pat­tern is explai­ned by socia­liza­tion by elders and peers, male rejec­tion of oppo­si­te-sex beha­vior and inna­te sex dif­fe­rences in acti­vi­ty pre­fe­rences that are faci­li­ta­ted by speci­fic toys [1]. Evi­dence for bio­lo­gical fac­tors is cont­ro­ver­sial but moun­ting. For ins­tance, girls who have been expo­sed to high fetal andro­gen levels are known to make rela­ti­ve­ly mascu­li­ne toy choices [3]. Also, when pre­sen­ted with sex-ste­reo­ty­ped human toys, cap­ti­ve fema­le mon­keys play more with typical­ly femi­ni­ne toys, whe­reas male mon­keys play more with mascu­li­ne toys [1]. In human and non­hu­man pri­ma­tes, juve­ni­le fema­les demon­stra­te a grea­ter inte­rest in infants, and males in rough-and-tumble play. This sex dif­fe­rence in acti­vi­ty pre­fe­rences paral­lels adult beha­vior and may cont­ri­bu­te to dif­fe­rences in toy play [1]. Here, we pre­sent the first evi­dence of sex dif­fe­rences in use of play objects in a wild pri­ma­te, in chim­panzees (Pan tro­glo­dy­tes). We find that juve­ni­les tend to car­ry sticks in a man­ner sug­ges­ti­ve of rudi­men­ta­ry doll play and, as in children and cap­ti­ve mon­keys, this beha­vior is more com­mon in fema­les than in males.”

  68. Voi hyvin­kin olla, että mie­het ja nai­set ovat yhtä väki­val­tai­sia. Jos tapauk­sia las­ke­taan luku­mää­rän mukaan, lap­set ovat vie­lä väki­val­tai­sem­pia, tap­pe­le­vat lähes päi­vit­täin. Mies on kui­ten­kin vah­vem­pi, joten hänen väki­val­tan­sa on vaa­ral­li­sem­paa ja mies voi pitää nais­ta pelon val­las­sa väki­val­lan uhan takia. Har­va nai­nen pys­tyy siihen.”

    Väki­val­tai­suu­den mää­rä tie­tys­ti riip­puu väki­val­lan mää­ri­tel­mäs­tä (ope­ra­tio­na­li­soin­nis­ta). Jos nyt ote­taan vaik­ka polii­sin tie­toon tul­leet tör­keät väki­val­lan­teot tai mur­hay­ri­tyk­set, niin nai­set ovat joh­dos­sa. Jos puhu­taan väki­val­lan aloit­ta­mi­ses­ta, samoin. Jos puhu­taan sii­tä, onko varuil­laan väki­val­lan joh­dos­ta koto­naan, mie­het ovat useam­min. Toi­saal­ta lie­vis­sä polii­sin tie­toon tul­leis­sa tapauk­sis­sa mies on useam­min syyl­li­nen jne.

    Noi­ta voi sit­ten pyö­ri­tel­lä. Mal­til­li­nen kan­ta lie­nee, että väki­val­ta ja sen uhka kai­kis­sa muo­dois­saan jakau­tuu aika tasa suku­puol­ten välil­lä lähi­suh­teis­sa. Sel­lai­sen­kin joh­to­pää­tök­sen voi toki vetää, että nai­set ovat jon­kin ver­ran tai aika sel­väs­ti­kin väki­val­tai­sem­pia. Sen sijaan femi­nis­tien tyy­pil­lis­tä väi­tet­tä väki­val­lan pel­kis­te­tyn mie­hi­ses­tä luon­tees­ta ei voi vetää kuin femi­nis­tein omis­ta “tut­ki­muk­sis­ta”.

    Aja­tus sii­tä, että lähin­nä mies voi pitää nais­ta pelos­sa, ei siis ole myös­kään totta. 

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, miten tuol­lai­nen, var­sin ylei­nen käsi­tys syn­tyy. Olen nimit­täin aika var­ma, että ihmi­set yleen­sä tie­tä­vät sel­väs­ti enem­män pari­suh­tei­ta, jois­sa mies on varuil­laan tai pelois­saan kuin päin­vas­toin. Sil­ti aja­tel­laan, että jon­kin­lai­nen “perim­mäi­nen” todel­li­suus on muu­ta. Ilmiö on var­maan sukua vaik­ka sil­le, että huo­noil­le teil­le jou­tu­neen tytön takaa niin usein löy­de­tään syyk­si joku pahoil­le teil­le vie­koi­tel­lut poi­ka. “Lee­nuk­ka sai lois­ta­via arvo­sa­no­ja, kun­nes tutus­tui Reis­kaan, jota kave­rit­kin kut­sui­vat Rotaksi”.

  69. Ode
    “Mies on kui­ten­kin vah­vem­pi, joten hänen väki­val­tan­sa on vaarallisempaa ”

    Eli siis­pä nais­ten väki­val­lal­le ei tar­vit­se teh­dä mitään…? Tör­keäs­sä väki­val­las­sa pro­sen­tit ovat aika­lail­la 50–50, eten­kin kun mie­hen teke­mä pahoin­pi­te­ly tuki­taan hel­pom­min tör­keäk­si kuin nais­ten tekemä.

    Oikeus­po­liit­ti­nen
    tutkimuslaitos

    Ven­la Sal­mi & Mart­ti Leh­ti & Rei­no Sirén &
    Jan­ne Kivi­vuo­ri & Mik­ko Aaltonen

    Per­he­vä­ki­val­ta Suomessa 

    Yhdis­ty­neet kan­sa­kun­nat on määritellyt
    väki­val­lan suku­puo­li­pe­rus­tai­sek­si, jos se koh­dis­tuu suh­teet­to­man usein nai­siin (affects women dis­pro­por­tio­na­te­ly, Council of Euro­pe 2008, 6). 

    Edel­lä esi­tel­ty­jen tulos­ten perus­tel­laan näyt­tää sil­tä, että suo­ma­lai­nen per­he­vä­ki­val­ta koh­dis­tuu nai­suh­rien lisäk­si myös mie­hiin ja lap­siin. Myös nai­set käyt­tä­vät per­heis­sä väki­val­taa. Hei­dän käyt­tä­män­sä väki­val­ta koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti lap­siin, mut­ta myös puo­li­soi­hin. Mies­ten koke­ma pari­suh­de­vä­ki­val­ta ei joi­ta­kin poik­keuk­sia lukuun otta­mat­ta (Flink 2006) ole juu­ri­kaan saa­nut huo­mio­ta suo­ma­lai­ses­sa tutkimuksessa.

    ————–

    Ei lie­ne mikään ihme, että Ode­kin esit­tää tuol­lai­sia vähät­te­le­viä kom­ment­te­ja. Nal­le Kar­hun refe­roi­ma tut­ki­mus tai­taa­kin olla uraa­uur­ta­vaa täl­lä saralla.

    Nal­le Karhu
    “ero suku­puol­ten välil­lä on sel­vä: 22 pro­sent­tia kai­kis­ta haas­ta­tel­luis­ta mie­his­tä ja 35 pro­sent­tia nai­sis­ta oli koke­nut jos­kus nykyi­sen tai enti­sen puo­li­son teke­mää väkivaltaa,”

    Eipä hätää, sil­lä nuo­rem­pien suku­pol­vien myö­tä tähän epä­koh­taan saa­daan aivan var­mas­ti korjaus.

  70. Piia J Häkkinen:

    Lap­si voi kär­siä sii­nä vai­hees­sa, jos huo­maa ole­van­sa kiin­nos­tu­nut eri asiois­ta kuin ympä­ris­tö odot­taa hänen olevan.

    Var­mas­ti voi ja lap­si voi myös hyö­tyä sii­nä vai­hees­sa, kun huo­maa ole­vans kiin­nos­tu­nut samois­ta asiois­ta kuin ympä­ris­tö odot­taa hänen ole­van. Mil­lä perus­teel­la väi­tät, että toi­nen vai­ku­tus on tois­ta suurempi?

    Kal­le Nahu:

    Tus­kin on ole­mas­sa auto­gee­niä ja nuk­ke­gee­niä. Autot ja nuket ovat olleet hyvin vähän aikaa ole­mas­sa ihmis­kun­nan his­to­rias­sa. Jos­tain autoil­la tai nukeil­la leik­ki­mi­nen siis opitaan.

    hmmm… olis­ko­han?… hmmm… eiku… hmmmm… vai olis­ko se sit­ten­kin niin, että on gee­ne­jä, jot­ka vai­kut­taa nukeil­la ja autoil­la leikkimiseen?

    Ant­ti K:

    Tuo taas tar­koit­taa sitä, että mikä­li kaik­ki pojat pis­te­tään aloit­ta­maan kou­lun vuot­ta myö­hem­min, tilan­tees­ta kär­si­si­vät sekä nor­maa­li­vauh­tia kehit­ty­vät pojat että hitaam­min kehit­ty­vät tytöt.

    Ja hyö­ty­vät nor­maa­li­vauh­tia kehit­ty­vät tytöt ja pojat. Mil­lä perus­teel­la epä­nor­maa­lis­ti kehit­ty­vien hait­ta Osmon mal­lis­sa olis suu­rem­pi kuin nor­maa­lis­ti kehit­ty­vien hyö­ty? (Otat­han huo­mioon, että nor­maa­lis­ti kehit­ty­viä on enem­män kuin epä­nor­maa­lis­ti kehit­ty­viä täs­sä tapauk­ses­sa mis­sä nor­maa­lius mää­ri­tel­lään siten, että sen alle jää suu­rin osa jengistä.)

    Ylei­ses­ti ottaen päät­te­lyn “X:t ovat kes­ki­mää­rin jotain ver­rat­tu­na Y:ihin, ja sen takia jokais­ta X:ää pitää koh­del­la eri taval­la kuin jokais­ta Y:tä” pitäi­si aina soit­taa häly­tys­kel­lo­ja ja lujaa.

    Eli vas­tus­tat tilas­tol­lis­ta päät­te­lyä noin yleen­sä? Miks ihmees­sä? Ei kai vaan joh­du sii­tä, että lop­pu­tu­le­mat ei oo mieleisiä?

    ROgue:

    Suku­puo­li­nä­kö­kul­maa mie­tit­täes­sä olis hyvä pitää mie­les­sä, ettei oo mitään syy­tä aprio­ri olet­taa, että ns. suku­puo­li­neut­raa­lius tuot­tais koko­nai­suu­den parem­man lop­pu­tu­lok­sen ku se, et on ole­mas­sa jotain yksi­löl­le suku­puo­len perus­teel­la ase­tet­ta­via roo­lio­do­tuk­sia. Vas­taa­vas­ti ei oo myös­kään mitään syy­tä olet­taa, et nykyi­set roo­lio­do­tuk­set olis just optimaaliset.

    Just näin. Sul­ta muu­ten valuu nyky­ään aina huna­jaa, kun kom­men­toit tän­ne. Kii­tos siitä!

    Ama­töö­ri:

    Eli­na, kivat ad homi­ne­mit sulla.

    No jos joku aset­taa omat koke­muk­sen­sa todis­teeks jon­kun asian puo­les­ta, niin kyl­lä se on ihan ok arvioi­da sit nii­den koke­mus­ten yhtyet­tä todellisuuteen.

  71. Osmo:

    Mies on kui­ten­kin vah­vem­pi, joten hänen väki­val­tan­sa on vaarallisempaa

    Mitä ihmeen älyt­tö­myyk­siä sä nyt alat suoltaa?

    Eikö­hän tämä nyt oo empii­ri­nen kysy­mys kenen väki­val­ta on vaa­ral­li­sem­paa? Tus­kin se selit­tä­vä teki­jä on voi­ma, kos­ka sen puu­tet­ta voi kom­pen­soi­da aika hel­pos­ti käyt­tä­mäl­lä apu­vä­li­nei­tä tai valit­se­mal­la tais­te­lu­tan­te­reen­sa oikein. Luu­lis, että väki­val­lan vaa­ral­li­suus riip­puu eni­ten halus­ta ja suunnittelmallisuudesta.

  72. Sitä voi mita­ta sil­lä, kum­pi saa toi­sen hen­gil­tä. Mie­het tai­ta­vat johtaa.”

    Tois­tan: väki­val­tai­suut­ta voi mita­ta monel­la muul­la­kin taval­la kuten vaik­ka tör­keäl­lä väki­val­lal­la ja mur­hay­ri­tyk­sil­lä. Nai­set joh­ta­vat. No, var­maan olet mie­le­si täs­tä asias­ta päät­tä­nyt etkä fak­tois­ta enää sik­si välitä.

  73. tpyy­luo­ma:
    “Mikä se loo­gi­nen ongel­maa on sii­nä että syö pos­sua ja kan­nat­taa esi­mer­kik­si uskon­non­va­paut­ta tai oikeut­ta työhön?”

    Ei ole miel­tä vaa­tia eläi­mil­le kysei­siä oikeuk­sia, mut­ta sii­tä ei seu­raa oikeut­ta koh­del­la eläi­miä mie­li­val­tai­ses­ti. Kyse on sii­tä mikä oikeut­taa eet­ti­ses­ti rele­van­til­la taval­la koh­te­le­maan toi­sia yksi­löi­tä eri taval­la pelk­kien bio­lo­gis­ten jaot­te­lui­den poh­jal­ta. Aivan samaan tapaan laji­syr­jin­näl­le on vai­kea löy­tää oikeu­tus­ta kuin syr­jin­näl­le sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen tai suku­puo­len perusteella.

  74. Eli­na:
    “Suh­tau­dun erit­täin krit­ti­ses­ti näi­hin femi­nis­ti­sen para­dig­man tut­ki­muk­sen tuo­tok­siin. Kysees­sä on toden­nä­köi­ses­ti epä­sys­te­maat­ti­nen obser­voin­ti ja sii­tä vede­tyt hyvin värit­ty­neet tulkinnat.”

    Puh­das­ta ennak­ko­luu­loa, Eli­na hyvä. Erot tyt­tö­jen ja poi­kien saa­mas­ta eri­lai­ses­ta koh­te­lus­ta mm. kou­lus­sa ovat erit­täin hyvin doku­men­toi­dut. Myös erot perus­kou­lun anta­mis­ta tie­dol­li­sis­ta, tai­dol­li­sis­ta ja asen­teel­li­sis­ta jat­ko­val­miuk­sis­ta ovat selvät.

    Mate­ma­tii­kan osal­ta ennak­ko­luu­lo­jen kor­vaa­mi­sen tie­dol­la voi hel­pos­ti aloit­taa näis­tä: http://helsinki.academia.edu/MarkkuHannula/Papers/147079/What_should_maths_teachers_know_about_girls_and_boys
    http://tina.tkk.fi/tina_2001/images/hannula.pdf

  75. Art­tu­ri B: 

    No jos joku aset­taa omat koke­muk­sen­sa todis­teeks jon­kun asian puo­les­ta, niin kyl­lä se on ihan ok arvioi­da sit nii­den koke­mus­ten yhtyet­tä todellisuuteen.

    Mik­si Eli­nan koke­mus on mie­les­tä­si _todellisuus_ mut­ta Pii­an koke­mus ei? On toki sal­lit­tua ja suo­ta­vaa­kin ver­ra­ta toi­sen koke­mus­ta omaan­sa, mut­tei antaa ymmär­tää toi­sen koke­muk­sen perus­tu­van joten­kin har­hai­seen todel­li­suus­kä­si­tyk­seen, kun ne koke­muk­set poik­kea­vat toi­sis­taan. Kou­luis­sa on ero­ja — uskon, ettei Eli­nan kou­lus­sa ole aika­naan ollut ongel­mia täs­sä asias­sa, vaik­ka oma­kin koke­muk­se­ni muis­tut­taa enem­män Pii­an koke­mus­ta. Kol­man­nel­la luo­kal­la (80-luvul­la) meil­le vain ker­rot­tiin, että tytöt mene­vät teks­tii­li­kä­si­töi­hin, pojat tek­ni­seen ja näin myös tapah­tui — en edes tien­nyt, että oli­si ollut mah­dol­lis­ta vali­ta toi­sin ennen kuin oli lii­an myö­häis­tä “vaih­taa”. Pik­kusis­ko­ni koh­dal­la (90-luvul­la) osoit­tau­tui, ettei sitä valin­nan­mah­dol­li­suut­ta mei­dän kou­lus­sam­me käy­tän­nös­sä ollut­kaan: vaik­ka hän osa­si ilmais­ta tah­ton­sa oike­aan aikaan, kou­lun vas­taus oli kiel­tä­vä. Seli­tyk­se­nä oli kou­lun puu­työ­luo­kan rajal­li­nen kapa­si­teet­ti, jon­ka vuok­si kaik­ki haluk­kaat eivät mah­tu­neet ryh­mään “eikä ketään poi­kaa voi pakot­taa teks­tii­li­työ­hön vas­ten tah­to­aan” (mut­ta tytön siis voi).

  76. Sylt­ty:
    “Edis­tä­mään, tar­koi­tat kai että pakottamaan?”

    Ohi­tat jäl­leen argu­men­tit kas­vis­syön­nin puo­les­ta ja tois­te­let samaa “pakottamis”-fraasia, vaik­ka tuli jo todet­tua, että kei­nois­ta voi­daan olla eri miel­tä. On kum­mal­lis­ta, että olet kovin huo­lis­sa­si yhdes­tä bio­lo­gi­seen omi­nai­suu­teen perus­tu­vas­ta syr­jin­nän muo­dos­ta (suku­puo­li), mut­ta toi­ses­ta et (eläin­la­ji), vaik­ka kum­mat­kin ovat täy­sin epä­re­le­vant­te­ja omi­nai­suuk­sia eet­ti­ses­sä mie­les­sä. Oikeus yksi­lö­ar­voon on joka tapauk­ses­sa suu­rem­pi kuin oikeus teho­tuo­tet­tuun lihaan, vaik­ka miten kas­vis­ruo­ka­päi­väs­tä yrit­täi­sit teh­dä poi­kien syrjintäongelman.

  77. Osmo:

    Sitä voi mita­ta sil­lä, kum­pi saa toi­sen hen­gil­tä. Mie­het tai­ta­vat johtaa”

    Toi on aika sup­pee näkö­kul­ma jos puhu­taan pari­suh­de­vä­ki­val­las­ta. Ei nii­tä vai­mon­tap­po­ja kui­ten­kaan kovin mon­taa vuo­des­sa tapah­du. Kai­ken­lai­nen muu pari­suh­de­vä­ki­val­ta sen sijaan kos­ket­taa väes­töä mon­ta mit­ta­luok­kaa laajemmin. 

    Mut siin oon sun kaa samaa miel­tä, et mie­het ja nai­set ei kes­ki­näi­sen väki­val­lan suh­teen oo täy­sin saman­lai­ses ase­mas­sa, vaik tuo­mioi­ta tulis­kin suun­nil­leen yhtä pal­jon. Mies tus­kin kovin usein elää suh­tees­sa väki­val­lan pelos­sa tai ei sen uhan takia uskal­la läh­teä suh­tees­ta tms. Sil­ti tur­ha vähä­tel­lä nii­tä jut­tu­ja mitä tapah­tuu eikä nai­sia tart­tis vält­tä­mät­tä pääs­tää pie­nem­mil­lä tuo­mioil­la samois­ta teois­ta, kuten oon käsit­tä­ny et tapahtuu.

  78. Joa­kim:
    Kyse on sii­tä mikä oikeut­taa eet­ti­ses­ti rele­van­til­la taval­la koh­te­le­maan toi­sia yksi­löi­tä eri taval­la pelk­kien bio­lo­gis­ten jaot­te­lui­den poh­jal­ta. Aivan samaan tapaan laji­syr­jin­näl­le on vai­kea löy­tää oikeu­tus­ta kuin syr­jin­näl­le sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen tai suku­puo­len perusteella.

    Jos rin­nas­tat laji­syr­jin­nän ihmis­ten syr­jin­tään, mik­si koet oikeu­tet­tu­na kas­vien tap­pa­mi­sen (vai koet­ko?)? Kas­vit vs. eläi­met on myös “pelk­kä bio­lo­gi­nen jaottelu”.

  79. Rogue:

    Point­ti oli siis, et kos­ka suku­puo­li­neut­raa­liut­ta ei oo iki­nä maa­il­man his­to­rias­sa val­lin­nu laa­jas­ti mis­sään yhtei­sös­sä, on täy­sin mah­do­ton sanoa min­kä­lai­sia seu­rauk­sia sil­lä olis, jos suku­puo­li­neut­raa­liut­ta ruvet­tais väki­sin puser­ta­maan eri­näi­siin yhteis­kun­nan ins­ti­tuu­tioi­hin las­ten kas­va­tuk­ses­ta lähtien.

    Suku­puo­li­neut­raa­li kas­va­tus­han tar­koit­taa juu­ri­kin sitä, ettei väki­sin puser­re­ta ketään mihin­kään suku­puo­lit­tu­nee­seen muo­tiin, vaan anne­taan ihmis­ten tul­la sel­lai­sik­si kuin heil­le on luon­teen­omai­sin­ta (myös tyt­tö­mäis­ten tyt­tö­jen ja poi­ka­mais­ten poi­kien). Kysees­sä on siis aivan eri asia kuin pyr­ki­mys suku­puo­let­to­muu­teen, vaik­ka nämä kak­si asi­aa har­mil­li­sen usein sekoi­te­taan­kin keskenään.

  80. Huvit­ta­va huo­mio: Vih­reät Nai­set ry:n web­bi­si­vu­jen tämän het­ken ylim­mäi­nen ilmo on “Kau­han­var­res­ta tela­ket­juun — Kes­kus­te­lu­ti­lai­suus Helsingissä…”

    🙂

  81. Joa­kim:
    “Aivan samaan tapaan laji­syr­jin­näl­le on vai­kea löy­tää oikeu­tus­ta kuin syr­jin­näl­le sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen tai suku­puo­len perusteella.”

    Entä sit­ten pork­ka­nan oikeus olla jou­tu­mat­ta syödyksi? 

    Kysy­mys on toki minus­ta hul­lu, mut­ta itse­pä­hän sinä tun­nut pitä­vät älyl­lis­tä kehi­tys­ta­soa “täy­sin epä­re­le­vant­ti­na omi­nai­suu­te­na eet­ti­ses­sä mielessä”…

  82. Mark­ku Han­nu­la: “Puh­das­ta ennak­ko­luu­loa, Eli­na hyvä. Erot tyt­tö­jen ja poi­kien saa­mas­ta eri­lai­ses­ta koh­te­lus­ta mm. kou­lus­sa ovat erit­täin hyvin dokumentoidut.”

    Luin tut­ki­muk­se­si. Se oli läh­tö­koh­dil­taan mie­les­tä­ni tie­teen vas­tai­nen. Et usko objek­tii­vi­seen tie­tee­seen ja julis­tat tut­ki­muk­sen avoi­mek­si tavoit­teek­si nais­ten sor­re­tun yhteis­kun­nal­li­sen ase­man parantamisen.

    Edes se, että jou­duit tar­ken­ta­maan alku­pe­räis­tä hypo­tee­sia­si (“bio­lo­gi­sil­la teki­jöil­lä ei ole mitään vai­ku­tus­ta nais­ten mate­ma­tii­kan tai­to­jen oppi­mi­seen”) ei vakuuttanut.

    Pidän tut­ki­mus­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti nol­la­tut­ki­muk­se­na, jos joh­to­pää­tök­set julis­te­taan jo ennen tut­ki­mus­da­taan perehtymistä.

  83. Osmo:

    Sitä voi mita­ta sil­lä, kum­pi saa toi­sen hen­gil­tä. Mie­het tai­ta­vat johtaa.

    Just näin, eli ei mita­ta muskeleita.

    Mik­si Eli­nan koke­mus on mie­les­tä­si _todellisuus_ mut­ta Pii­an koke­mus ei?

    Eli­nan koke­muk­sis­ta mul­la ei oo mitään sen eri­tyi­sem­pää mie­li­pi­det­tä, joten en pys­ty vas­taa­maan kysy­myk­see­si. Pii­an koke­mus ei oo uskot­ta­va todis­te Eli­nan mai­nit­se­mis­ta syis­tä, eli siks, että Piia vai­kut­taa hen­ki­löl­tä, joka ei koke­muk­si­aan tar­kas­tel­les­sa ota huo­mioon, että hän on voi­nut vetää niis­tä vää­rät joh­to­pää­tök­set joh­tuen ennakkoluuloistaan.

  84. Saa­ra:

    Suku­puo­li­neut­raa­li kas­va­tus­han tar­koit­taa juu­ri­kin sitä, ettei väki­sin puser­re­ta ketään mihin­kään suku­puo­lit­tu­nee­seen muo­tiin, vaan anne­taan ihmis­ten tul­la sel­lai­sik­si kuin heil­le on luon­teen­omai­sin­ta (myös tyt­tö­mäis­ten tyt­tö­jen ja poi­ka­mais­ten poi­kien). Kysees­sä on siis aivan eri asia kuin pyr­ki­mys suku­puo­let­to­muu­teen, vaik­ka nämä kak­si asi­aa har­mil­li­sen usein sekoi­te­taan­kin keskenään”

    Mut on ihan mah­dol­lis­ta, et jon­kin­lai­sen muo­tin ole­mas­sao­lo on parem­pi, ku ettei muot­tia olis ollen­kaan. Näi­tä muot­te­ja on ole­mas­sa vaik­ka kuin­ka pal­jon ja on aina ollu. Useim­mat niis­tä liit­tyy mui­hin asioi­hin ku suku­puo­leen. Jos nyt joku vaa­tii, että suku­puo­leen koh­dis­tu­va muot­ti yhtäk­kiä pois­te­taan koko­naan, kysees­sä olis raju muu­tos jon­ka seu­rauk­sia ei voi tietää. 

    Roo­lei­hin pakot­ta­mis­ta en kan­na­ta, mut en auto­maat­ti­ses­ti oo sitä­kään miel­tä, et jon­kun roo­lin tar­joa­mi­nen olis vält­tä­mät­tä useim­pien yksi­löi­den kan­nal­ta huo­no jut­tu. Ts. kuten tuol­la edel­lä todet­tiin, on ihan ok tar­jo­ta pens­kal­le autoa, mut jos se heit­tää sen pois ja ottaa nuken ni mikäs siinä.

  85. Rogue: “Mies tus­kin kovin usein elää suh­tees­sa väki­val­lan pelossa”

    Kui­ten­kin tasa-arvo­ba­ro­met­rin mukaan mie­het ovat varuil­laan väki­val­lan takia per­he­pii­ris­sä noin kak­si ker­taa nai­sia useammin. 

    Pitäi­si olla aika varo­vai­nen noin niin­ku peri­aat­tees­sa, kun puhuu täl­lai­sis­ta asiois­ta, jois­sa kyse on perus­ta­vis­ta ihmi­soi­keuk­sis­ta ja ihmis­ten tur­val­li­suu­des­ta. Että ei ohjaa huo­mio­ta vää­riin asioi­hin ja siten tule aiheut­ta­neek­si kärsimystä. 

    Täs­sä mie­les­sä vää­riä tie­to­ja levit­tä­neil­lä femi­nis­teil­lä voi väit­tää ole­van las­ten ver­ta käsis­sään. Hehän väit­ti­vät asian­tun­ti­joi­na vuo­si­kym­me­net — ja tai­ta­vat väit­tää vie­lä­kin — että nai­sen väki­val­ta on mar­gi­naa­lis­ta tai jos ei oli­si­kaan niin sil­ti mie­hen syy­tä. Väi­te on täyt­tä potas­kaa mut­ta se on voi­nut sil­ti hai­tan­nut monen lap­sen aut­ta­mis­ta, kun väki­val­ta­ku­vio­ta ei ole vää­rän ana­lyy­sin takia tun­nis­tet­tu tai se on ymmär­ret­ty väärin.

  86. Rotwang ja Risto:
    Puhuin­kin epä­re­le­van­teis­ta bio­lo­gi­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Koke­mus­ky­kyi­syyt­tä voi­daan pitää rele­vant­ti­na omi­nai­suu­te­na jao­tel­la eläi­met ja kas­vit eet­ti­ses­sä mie­les­sä toi­sis­taan. Seu­raa­va kysy­mys on var­maan­kin, että entä hyt­tys­ten oikeu­det. Täs­sä on nyt kui­ten­kin aivan sel­vää se, että eläin­ten teho­tuo­tan­to on vää­rin ja kas­vis­ruo­ka­päi­väl­le on päte­vät eet­ti­set ja eko­lo­gi­set perus­teet. Lihan­syön­nis­sä on lähes aina kyse ainoas­taan hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta maku­nau­tin­nos­ta eli mitään ravit­se­muk­sel­lis­ta tar­vet­ta ei ole, mut­ta jokai­sen yksi­lön itsei­sar­vo menee täl­läis­ten esteet­tis­ten arvo­jen ohi.

  87. Ja miten nyt ilmais­tiin, ettet voi­si aloit­taa tek­nis­tä työ­tä teks­tii­li­töi­den sijaan. Minä aina­kin aloi­tin ja kyse on vuo­des­ta ‑77. En huo­man­nut mitään outo­ja katseita. 

    On muka­va lukea, että jo 70-luvul­la on ollut suku­puo­li­sen­si­tii­vi­siä kas­vat­ta­jia, jot­ka koh­te­le­vat lap­sia yksi­löi­nä eivät­kä suku­puo­len­sa edus­ta­ji­na. Toi­von omien­kin las­te­ni kas­va­van täl­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä ja että he ovat aikui­si­na ihan yhtä yllät­ty­nei­tä kuin Eli­na sii­tä, että miten suku­puo­lit­tu­nut­ta las­ten­kas­va­tus vie­lä jois­sain pai­kois­sa on. 

    Tytöt sen sijaan jos­tain syys­tä eivät juu­ri­kaan kos­ke moot­to­ria­jo­neu­vo­jen pienoismalleihin. 

    Jaa ei vai? Kyl­lä minun tyt­tä­re­ni “poi­kien leluil­la” leik­kii sii­nä mis­sä minä­kin lap­se­na niil­lä lei­kin. Emme kum­pi­kaan ehkä yhtä inten­sii­vi­ses­ti ja into­hi­moi­ses­ti kuin poi­ka­ni, mut­ta sil­ti. Emme­kä kyl­lä ole mitään poik­keuk­sia täs­sä asias­sa. Eräs­kin ystä­vä­ni muis­te­lee kovas­ti lap­se­na halun­neen­sa park­ki­ta­loa, mut­ta ei heil­le sel­lais­ta ostet­tu, kun per­hees­sä oli vain tyt­tö­jä (hänen tyt­tä­ril­leen on park­ki­ta­lo ostettu).

    Minus­ta on yllät­tä­vää, että jos­sain päi­vä­ko­dis­sa kai­ve­taan autot esil­le vas­ta sit­ten, kun ryh­mään tulee poi­ka. Minus­ta lap­sil­la pitää olla vapaan lei­kin aikaan moni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia lelu­ja tar­jol­la, jois­ta jokai­nen saa sit­ten vali­ta, mil­lä leik­kii. Muu­ten­kin päi­vä­ko­ti-ikäis­ten tyt­tö­jen ja poi­kien pitäi­si vie­lä leik­kiä yhdes­sä. Leik­kien eriy­ty­mi­sen aika tulee sit­ten eskarissa/alakoulussa.

    Itse vaat­tei­den teko ei toden­nä­köi­ses­ti kan­na­ta juu­ri kos­kaan (jos antaa omal­le työl­leen mitään arvoa) ja kor­jaa­mi­sen kans­sa­kin on vähän niin ja näin. 

    Aikas monet lapa­set tänä tal­ve­na kutoneena/paikanneena sekä las­ten vaat­tei­ta kor­jail­lee­na roh­ke­nen olla tois­ta mieltä.

  88. Joa­kim
    Ohi­tat jäl­leen argu­men­tit kas­vis­syön­nin puolesta

    Kos­ka ne eivät ole mie­les­tä­ni päteviä.

    Sinun mie­les­tä eläi­miä ei saa syö­dä, kos­ka se on eet­ti­ses­ti vää­rin, minun mie­les­tä­ni se ei ole eet­ti­ses­ti väärin. 

    Mik­si sinun argu­ment­ti­si­si oli­si niin pal­jon vah­vem­pi kuin minun, että sen perus­teel­la pitää alkaa teke­mään kes­kus­jo­toi­sia mää­räyk­siä kou­lu­jen ruo­ka­lis­tois­ta? Mun puo­les­ta kas­vis­syö­jät saa­vat vapaas­ti syö­dä kas­vik­sia, mut­ta aja­tus­mal­lia ei pidä läh­teä tuput­ta­maan muil­le, kaik­kein vähi­ten kes­kus­joh­toi­ses­ti lapsille.

    n kum­mal­lis­ta, että olet kovin huo­lis­sa­si yhdes­tä bio­lo­gi­seen omi­nai­suu­teen perus­tu­vas­ta syr­jin­nän muo­dos­ta (suku­puo­li), mut­ta toi­ses­ta et (eläin­la­ji)

    Ei tuos­sa ole mitään kum­mal­lis­ta. Kum­mal­lis­ta on sen­si­jaan mie­hen­men­tä­vä auk­ko logii­kas­sa­si, jon­ka mukaan ihmi­set ja pos­sut ovat samal­la viivalla. 

    Jos oikeas­ti olet tuo­ta miel­tä, niin mik­si et tee kaik­kea­si mas­sa­tu­hon­nan lopet­ta­mi­sek­si? Jos poh­jan­maal­la tar­hat­tai­siin ihmi­siä tapet­ta­vak­si, niin var­mas­ti moni, myös minä, oli­si val­mis tart­tu­maan vaik­ka asei­siin sen estämiseksi. 

    kum­mat­kin ovat täy­sin epä­re­le­vant­te­ja omi­nai­suuk­sia eet­ti­ses­sä mielessä

    Niin, SINUN mie­les­tä­si. Etiik­ka tai oikeu­den­mu­kai­suus ei ole mikään abos­luut­ti­nen asia kuten valonnopeus.

    Puhuin­kin epä­re­le­van­teis­ta bio­lo­gi­sis­ta ominaisuuksista. 

    Jopa niin epä­re­le­van­teis­ta, että nii­tä var­ten pitää olla laki­kiin­tiöt hal­li­tuk­sis­sa ja kaik­kea pitää tar­kas­tel­la noil­la perus­teil­la, myös väkivaltarikoksia?

    Kyl­lä, kuu­los­taa­pa todel­la epärelevantilta.

    Täs­sä on nyt kui­ten­kin aivan sel­vää se, että eläin­ten teho­tuo­tan­to on väärin 

    Edel­leen­kin vain sinun mie­les­tä­si. Minun mie­les­tä­ni se on oikein.

  89. Joa­kim,

    Jos siis vas­tus­tat koke­mus­ky­kyis­ten eläin­ten teho­tuo­tan­toa, kan­nat­tai­si ken­ties kes­kit­tyä vas­tus­ta­maan sitä ja jät­tää täl­lai­set laji­syr­jin­tä­ju­tut vähem­mäl­le. Sai­sit asial­le­si enem­män vas­ta­kai­kua ja jäi­si­vät nämä minun ja Ris­ton esit­tä­mät tyh­mät kysy­myk­set vähemmälle.

    Pie­ne­nä kom­ment­ti­na tähän kas­vis­ruo­ka­päi­vä­asi­aan, että ihmi­set rea­goi­vat yleen­sä erit­täin huo­nos­ti ylhääl­tä tule­vaan pak­koon ja syyl­lis­tä­mi­seen. Ei se tule iki­nä onnis­tu­maan, että kas­vis­ruo­kaa tupu­te­taan pakol­la. Ihmis­ten pitää itse se löy­tää ja teh­dä itse omat valin­tan­sa. Par­hai­ten asi­aa edis­täi­si mie­les­tä­ni se, että ruo­ka­lois­sa tar­jot­ta­va kas­vis­ruo­ka oli­si mais­tu­vam­paa ja ennen kaik­kea tar­peek­si pro­teii­ni­pi­tois­ta, jol­loin se myös pitäi­si nälän loi­tol­la. Täs­sä oli­si pal­jon opit­ta­vaa esim intia­lai­ses­ta kasvisruuasta.

  90. Joa­kim:

    Ei ole miel­tä vaa­tia eläi­mil­le kysei­siä oikeuk­sia, mut­ta sii­tä ei seu­raa oikeut­ta koh­del­la eläi­miä mielivaltaisesti.Kyse on sii­tä mikä oikeut­taa eet­ti­ses­ti rele­van­til­la taval­la koh­te­le­maan toi­sia yksi­löi­tä eri taval­la pelk­kien bio­lo­gis­ten jaot­te­lui­den poh­jal­ta. Aivan samaan tapaan laji­syr­jin­näl­le on vai­kea löy­tää oikeu­tus­ta kuin syr­jin­näl­le sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen tai suku­puo­len perusteella.

    Läh­de­tään vaik­ka sii­tä että Mai­jal­la on karit­sa. Mai­ja ruok­kii ja hoi­taa karit­saa, ja sii­tä kas­vaa lam­mas. Mai­ja tekee lam­paan vil­lois­ta pai­dan ja pis­tää lihat pataan. Mai­ja ei tee Matin kar­vois­ta ruk­ka­sia tai syö Mat­tia Pää­siäi­se­nä. Riip­pu­mat­ta sii­tä onko Mat­ti Mai­jan avio­mies vai kis­sa. Matin ja Mai­jan kes­ki­näi­nen suh­de on eril­lai­nen kuin Mai­jan ja karit­san suhde.

    Jos olet sitä miel­tä että Mai­jan pitäi­si suh­tau­tua karit­saan kuin lem­miik­kin­sä, niin sen kun. Mut­ta ei se nyt niin mene että ensin pos­tu­loi­daan eet­ti­nen kri­tee­ri, esi­mer­kik­si yksi­löl­li­syys, ja sit­ten argu­men­toi­daan että kos­ka Mai­ja ei nou­da­ta tätä hänel­le ulkoa ase­tet­tua kri­tee­riä niin Mai­ja on epä­re­hel­li­nen tai epä­joh­don­mu­kai­nen. Se ei käyt­täy­ty­mi­ses­tä pää­tel­len ole Mai­jan etti­nen kri­tee­ri, ja jos haluat sanoa että sen pitäi­si olla niin sit­ten se pitää perus­tel­la. Jos Mat­ti on Mai­ja lap­si niin kyl­lä hän toden­nä­köi­ses­ti rakas­taa sitä enem­män kuin naa­pu­rin kaka­raa, vaik­ka sekin on yksilö.

  91. Kyl­lä minun tyt­tä­re­ni “poi­kien leluil­la” leik­kii sii­nä mis­sä minä­kin lap­se­na niil­lä leikin.

    Riit­ta, en var­mas­ti väit­tä­nyt, ettei­vät­kö tytöt­kin saa­ta leik­kiä autoil­la. Mut­ta on vank­kaa tut­ki­muk­sel­lis­ta näyt­töä sii­tä, että tytöt jo 1‑vuotiaina valit­se­vat nuken ensi­si­jai­se­na vaih­toeh­to­na ja pojat tek­ni­siä vem­pai­mia, kun valin­taa ei ohja­ta mitenkään. 

    Kyse on myös sii­tä, miten lei­ki­tään. Tytöt enem­män jär­jes­te­le­vät esi­nei­tä esim. värin mukaan. Park­ki­ta­lon­kin vie­hä­tys saat­taa perus­tua enem­män tähän “aset­te­le­mi­sen” tar­pee­seen kuin autoil­la aja­mi­seen, jos­kin leik­kiin sekin voi kuulua. 

    Tuos­ta Pii­an esiin tuo­mas­ta tapauk­ses­ta ei voi miten­kään näil­lä tie­doin pää­tel­lä, oli­vat­ko autot jo olleet esil­lä ja pis­tet­ty kaap­piin tar­peet­to­mi­na vai eikö nii­tä lain­kaan ollut tytöil­le tar­jot­tu. Eli tur­ha jau­haa oikeas­taan siitä. 

    Kysees­sä muu­ten kai oli per­he­päi­vä­hoi­to, kos­ka tun­tuu kum­mal­li­sel­ta, että päi­vä­ko­ti­ryh­mään oli­si osu­nut vain tyt­tö­jä. Kodin tilois­sa on ymmär­ret­tä­vää, että kaik­kia lelu­ja ei jat­ku­vas­ti ole saatavilla.

    Muu­ten­kin päi­vä­ko­ti-ikäis­ten tyt­tö­jen ja poi­kien pitäi­si vie­lä leik­kiä yhdessä

    Mik­si?

    Jos tytöt pre­fe­roi­vat tyt­tö­jen seu­raa ja pojat poi­kien, niin mik­si nämä eivät sai­si leik­kiä yhdes­sä? Pakot­taa­ko pitäisi?

  92. Jän­nä muu­ten, että nämä lukui­sat tähän ket­juun kir­joit­ta­vat suku­puo­li­sen­si­tii­vi­set immei­set eivät miten­kään kom­men­toi­neet tätä Puos­ka­rin luon­neh­din­taa “hyväk­si jätkäksi”.

    Eli nai­nen on hyvä, kun hänes­sä on mie­hi­siä omi­nai­suuk­sia. Mie­heen tus­kin voi liit­tää mitään femi­nii­nis­tä omi­nai­suut­ta kehuskelumielessä. 

    Var­sin sovi­nis­ti­nen veto Osmol­ta minusta.

  93. Joa­kim:

    Koke­mus­ky­kyi­syyt­tä voi­daan pitää rele­vant­ti­na omi­nai­suu­te­na jao­tel­la eläi­met ja kas­vit eet­ti­ses­sä mie­les­sä toisistaan. 

    Mut­ta ei eläi­miä kes­ke­nään tai ihmi­siä ja eläi­miä? Miks ei? Mil­lä perus­teel­la sinä saat päät­tää mit­kä omi­nai­suu­det on rele­vant­te­ja ja mit­kä ei? Eiks olis parem­pi vaan antaa ihmis­ten itte arvot­taa asioita?

    Täs­sä on nyt kui­ten­kin aivan sel­vää se, että eläin­ten teho­tuo­tan­to on vää­rin ja kas­vis­ruo­ka­päi­väl­le on päte­vät eet­ti­set ja eko­lo­gi­set perusteet.

    Ei se oo kyl­lä mis­sään nimes­sä aivan sel­vää aika monelle.

    Riit­ta:

    On muka­va lukea, että jo 70-luvul­la on ollut suku­puo­li­sen­si­tii­vi­siä kasvattajia

    Siis jos ei kiin­ni­tä tur­haan huo­mio­ta suku­puo­leen, niin on suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen? Eiks sen pitäs men­nä just päin vastoin?

    Riit­ta:

    Jaa ei vai? Kyl­lä minun tyt­tä­re­ni “poi­kien leluil­la” leik­kii sii­nä mis­sä minä­kin lap­se­na niil­lä leikin.

    Ymmär­rät var­maan, että se, että joku tyt­tö kos­kee “poi­kien lelui­hin” ei ole todis­te sen puo­les­ta, että tytöt ei juu­ri­kaan kos­kis “poi­kien lelui­hin”? (vrt. mie­het on pidem­piä kuin nai­set, sil­ti jot­kut nai­set ovat pidem­pia kuin jot­kut miehet.)

    Riit­ta:

    Minus­ta on yllät­tä­vää, että jos­sain päi­vä­ko­dis­sa kai­ve­taan autot esil­le vas­ta sit­ten, kun ryh­mään tulee poika.

    Niin minus­ta­kin, jos ei jos­tain syys­tä ole todel­la vah­vaa syy­tä olet­taa, että uusi tulo­kas ei halua leik­kiä autoilla.

    Minus­ta lap­sil­la pitää olla vapaan lei­kin aikaan moni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia lelu­ja tar­jol­la, jois­ta jokai­nen saa sit­ten vali­ta, mil­lä leikkii. 

    Niin minus­ta­kin ja var­maan kai­kis­ta muis­ta­kin tähän kes­kus­te­luun osallistuneista.

    Muu­ten­kin päi­vä­ko­ti-ikäis­ten tyt­tö­jen ja poi­kien pitäi­si vie­lä leik­kiä yhdessä.

    Kos­ka sinus­ta aja­tus erik­seen leik­ki­vis­tä tytöis­tä ja pojis­ta on epä­miel­lyt­tä­vä, vai onko tähän joku ihan oikee­kin perustelu?

  94. Siis jos ei kiin­ni­tä tur­haan huo­mio­ta suku­puo­leen, niin on suku­puo­li­sen­si­tii­vi­nen? Eiks sen pitäs men­nä just päin vastoin? 

    Jeps, siis ettei anna ali­ta­jui­sen käsi­tyk­sen sii­tä, mil­lai­nen tytön/pojan kuu­luu olla ohja­ta teke­mi­si­ään. Yleen­sä sen, miten pal­jon näi­tä ennak­ko­kä­si­tyk­siä onkaan huo­maa, jos omat lap­set jois­sain suh­teis­sa poik­kea­vat “nor­mis­ta”.

    Kos­ka sinus­ta aja­tus erik­seen leik­ki­vis­tä tytöis­tä ja pojis­ta on epä­miel­lyt­tä­vä, vai onko tähän joku ihan oikee­kin perustelu? 

    Näin lukee kai­kis­sa kan­san­ta­jui­sis­sa las­ten kas­vua ja kehi­tys­tä käsit­te­le­vis­sä jutuis­sa, joi­ta olen luke­nut. Myös arki­ko­ke­mus vah­vis­taa tämän. Ei noi­ta vie­lä kave­rin suku­puo­li kiinnosta.

    Jos tytöt pre­fe­roi­vat tyt­tö­jen seu­raa ja pojat poi­kien, niin mik­si nämä eivät sai­si leik­kiä yhdes­sä? Pakot­taa­ko pitäisi? 

    Juu­ei. 😀 Kysy­mys on sii­tä, että pie­net lap­set eivät vie­lä vali­koi leik­ki­seu­raan­sa suku­puo­len perus­teel­la ellei hei­tä sii­hen ihan erik­seen ohja­ta. Esi­mer­kik­si rau­hal­li­set pojat hakeu­tu­vat hel­pos­ti mui­den rau­hal­lis­ten las­ten seu­raan, jot­ka tup­paa­vat ole­maan enim­mäk­seen tyttöjä.

    Oman suku­puo­len pre­fe­roin­ti tulee sit­ten vähän isom­pa­na (ja vas­tak­kai­sen sit­ten taas vie­lä isompana).

    Jän­nä muu­ten, että nämä lukui­sat tähän ket­juun kir­joit­ta­vat suku­puo­li­sen­si­tii­vi­set immei­set eivät miten­kään kom­men­toi­neet tätä Puos­ka­rin luon­neh­din­taa “hyväk­si jätkäksi”. 

    Kyl­lä minä sen huo­ma­sin, mut­ta minul­la ei ole tapa­na taker­tua Osmon joka sanaan, joka kan­taa jotain sivu­mer­ki­tys­tä. Sitä pait­si olen var­ma, että sana­va­lin­ta ei ollut tuol­lai­nen ihan vahingossa.

  95. Täs­sä haas­tat­te­lus­sa sanoo las­tenp­sy­kiat­ri Jari Sink­ko­nen aja­tuk­se­ni niin hyvin, etten itse­kään osaisi:

    Tyt­tö tyk­kää nukeis­ta, poi­ka pyssystä

    Jari Sink­ko­nen kri­ti­soi tut­ki­joi­ta, jot­ka kuvit­te­le­vat suku­puo­lel­le tyy­pil­lis­ten omi­nai­suuk­sien kehit­ty­vän siten, että las­ta pal­ki­taan hänen suku­puo­lel­leen omi­nai­ses­ta käy­tök­ses­tä ja ran­gais­taan epä­tyy­pil­li­ses­tä. Tytöt ja pojat sosi­aa­lis­tu­vat siten heil­le annet­tui­hin roo­lei­hin koto­na, päi­vä­hoi­dos­sa ja koulussa.

    Tytöil­tä edel­ly­te­tään kilt­teyt­tä, mut­ta kos­ka ”pojat ovat poi­kia” ‑asen­ne istuu tiu­kas­sa, pojat saa­vat val­la­ta itsel­leen suu­rem­man tilan, rie­hua ja remu­ta. Tämä tukee mies­ten yli­val­lan jat­ku­mis­ta yhteis­kun­nas­sa. Tap­pe­lu­lei­kit ja lelua­seet tuke­vat poi­kien käsi­tys­tä ris­ti­rii­to­jen rat­kai­se­mi­ses­ta voi­maa käyttämällä.

    Jari Sink­ko­nen roh­ke­nee esit­tää, että pojat tosi­aan ovat poi­kia, luon­nos­taan. Sil­lä hor­mo­nit hyr­rää­vät yhä, mie­hil­lä ja nai­sil­la oman­lai­sen­sa. Ei nii­den tuot­ta­ma lii­ke ja käy­tös ole kas­va­tuk­ses­ta kiinni.

    Lää­ke­tie­teen toh­to­ri ei innos­tu näke­myk­sis­tä, joi­den mukaan suku­puo­lien kah­tia­ja­ko on kult­tuu­rim­me kei­no­te­koi­nen keksintö.

    ”Väi­tän, että kes­kiar­vo­poi­ka valit­see leluik­seen toden­nä­köi­sem­min pys­syt ja kes­kiar­vo­tyt­tö nuket ennen kuin he tie­tä­vät suku­puo­les­taan yhtään mitään.”

    ”En usko tasa-arvoa edis­tet­tä­vän sil­lä, että poi­kia ohja­taan pois ste­reo­tyyp­pi­sis­tä poi­kien tou­huis­ta suku­puo­li­neut­raa­lei­hin leik­kei­hin. Tai sil­lä, että tyt­tö­jä kan­nus­te­taan luo­pu­maan nukeis­ta ja otta­maan lei­keis­sä joh­ta­mis­teh­tä­viä”, las­tenp­sy­kiat­ri sanoo.

  96. Sivu­men­nen sanot­tu­na yksi niis­tä asiois­ta, jois­sa en mene mukaan femi­nis­tien vaa­ti­muk­seen liit­tyy juu­ri­kin käsityöopetukseen.

    Minus­ta on oikein hyvä, että on erik­seen tek­ni­set ja teks­tii­li­työt, jois­ta sit­ten lap­si saa vali­ta. Täs­tä hyväs­tä useim­mis­sa taval­li­sis­sa per­heis­sä on yksi van­hem­pi, joka osaa kutoa tum­put ja pai­ka­ta housut ja toi­nen, joka sit­ten osaa nii­tä perin­tei­ses­ti mie­hi­sem­piä kädentöitä.

    Jos kai­kil­le ope­te­taan kou­lus­sa kaik­kea, käy äkkiä niin, että kukaan ei osaa mitään.

  97. Olen luke­nut Sink­ko­sen haas­tat­te­lu­ja pal­jon­kin ja aina alkaa ärsyt­tää. Hänen vies­tin­sä on ihan sel­vä: rau­hal­li­nen poi­ka­ni, joka inho­aa pys­sy- ja tap­pe­lu­leik­ke­jä ei ole mikään oikea poi­ka. Uskon, että hän tar­koit­taa ihan hyvää, mut­ta hänen maa­il­mas­saan ei pojan ole hyvä ero­ta normista.

    Eihän täs­sä kukaan ole pojil­ta rie­hu­mis­leik­ke­jä kiel­tä­mäs­sä, mut­ta pojil­la pitäi­si olla lupa olla myös rau­hal­li­sia sii­nä mis­sä tytöil­lä nyky­ään alkaa jo olla lupa riehuakin.

  98. Riit­ta:

    Aikas monet lapa­set tänä tal­ve­na kutoneena/paikanneena sekä las­ten vaat­tei­ta kor­jail­lee­na roh­ke­nen olla tois­ta mieltä. 

    Kau­an­ko menee lapa­sen kuto­mi­seen? Veik­kai­sin, että palk­ka­työ­tä teke­mäl­lä sai­sit monin­ker­tai­sen mää­rän rahaa ver­rat­tu­na sii­hen, mitä tuos­sa sääs­tät. Toki jos kyse on har­ras­tuk­ses­ta, niin sit­ten­hän asial­la ei ole merkitystä.

    Las­ten vaat­tei­den kor­jaa­mi­ses­ta taas sanoi­sin sen, että oma koke­muk­se­ni las­te­ni vaat­teis­ta on se, että ensin­nä­kin ne jää­vät lii­an pie­nik­si lähes aina ennen kuin ehti­vät edes juu­ri kulua. Toi­sek­si juu­ri nii­tä vähän käy­tet­ty­jä saa hal­val­la tai jopa ilmai­sek­si. Ehkä jon­kun reven­neen kal­liin takin kor­jaa­mi­nen voi­si olla talou­del­li­ses­ti kannattavaa. 

    Kun näi­tä ver­taa sii­hen, että remon­toi itse tai vain kor­jaa talou­den pie­niä tek­ni­siä viko­ja sii­hen ver­rat­tu­na, että joka pie­nen vian koh­dal­la hank­kii pai­kal­le kal­liin ammat­ti­mie­hen, on minus­ta aika sel­vää, kum­mas­ta on tosie­lä­mäs­sä enem­män hyötyä.

    Napin ompe­le­mi­nen on teks­tii­li­puo­len asia, joka kan­nat­taa kai­kil­le opet­taa perus­kou­lus­sa. Suun­nil­leen kaik­ki muu on niin hal­paa, ettei hom­ma ole sen vai­van väärtti. 

    Sinäl­lään muu­ten hie­man para­dok­saa­lis­ta on se, että nai­set opet­te­le­vat teks­tii­li­töi­tä, kun juu­ri heil­lä vaa­te­kaa­pit pul­lis­te­le­vat ker­ran tai kak­si käy­tet­ty­jä muo­ti­vaat­tei­ta, kun taas mie­het käyt­tä­vät vaat­tei­taan suun­nil­leen sii­hen asti kun­nes ne putoa­vat pois päältä.

  99. Art­tu­ri B:

    Ylei­ses­ti ottaen päät­te­lyn ‘X:t ovat kes­ki­mää­rin jotain ver­rat­tu­na Y:ihin, ja sen takia jokais­ta X:ää pitää koh­del­la eri taval­la kuin jokais­ta Y:tä’ pitäi­si aina soit­taa häly­tys­kel­lo­ja ja lujaa. 

    Eli vas­tus­tat tilas­tol­lis­ta päät­te­lyä noin yleen­sä? Miks ihmeessä?

    Ei, en vas­tus­ta tilas­tol­lis­ta päät­te­lyä. Tilas­tol­li­nen päät­te­ly vaan on päte­vää ainoas­taan tilas­to­jen tasolla. 

    On yksin­ker­tai­ses­ti tyh­mää esi­mer­kik­si koh­del­la jokais­ta mies­tä sydän- ja veri­suo­ni­sai­raa­na ja jokais­ta nais­ta ter­vee­nä sil­lä perus­teel­la, että mie­hil­lä on tilas­tol­li­ses­ti enem­män sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sia kuin naisilla.

    Ant­ti K.

  100. Kau­an­ko menee lapa­sen kuto­mi­seen? Veik­kai­sin, että palk­ka­työ­tä teke­mäl­lä sai­sit monin­ker­tai­sen mää­rän rahaa ver­rat­tu­na sii­hen, mitä tuos­sa säästät. 

    Ker­ro­pa minul­le, mil­lais­ta työ­tä voi­sin teh­dä telk­ka­ria kat­soes­sa. En aina­kaan sitä samaa, mis­tä minä nyky­ään palk­ka­ni saan. 😉

  101. Ant­ti Kääriäinen:

    On yksin­ker­tai­ses­ti tyh­mää esi­mer­kik­si koh­del­la jokais­ta mies­tä sydän- ja veri­suo­ni­sai­raa­na ja jokais­ta nais­ta ter­vee­nä sil­lä perus­teel­la, että mie­hil­lä on tilas­tol­li­ses­ti enem­män sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sia kuin naisilla

    Toi olis tyh­mää siks, kos­ka val­tao­sal­la mie­his­tä ei oo sydän- ja veri­suo­ni­sai­raut­ta. Jos val­tao­sal­la mie­his­tä olis sydän- ja veri­suo­ni­sai­raus, sun kan­nat­tais ilman muu­ta tie­toa olet­taa, et ran­dom mie­hel­lä on sydän- ja veri­suo­ni­sai­raus. Jos sul­la on laa­ti­kos­sa auto­ja ja nuk­ke­ja ja tiiät et enem­mis­tö pojis­ta tyk­kää enem­män autois­ta ku nukeis­ta, voit pää­tel­lä et sun kan­nat­taa ilman muu­ta tie­toa heit­tää ran­dom pojal­le mie­luum­min auto ku nuk­ke. Jos sun siis pitää sil­le yli­pää­tään jom­pi kum­pi heit­tää kysy­mät­tä kum­man se haluu.

    Tilas­tol­li­nen päät­te­ly on päte­vää tilas­to­jen tasol­la ja yksi­löi­den koh­dal­la tilas­tol­lis­ta päät­te­lyä voi­daan käyt­tää kas­vat­ta­maan jon­kin toi­min­non onnis­tu­mi­sen toden­nä­köi­syyt­tä. Val­tao­sa ihmi­sis­tä ei esim. haluu ottaa sun kaa pai­ni­mat­sia kadul­la. Tän tie­don perus­teel­la sun kan­nat­taa toi­mia siten, ettet hyök­käi­le ihmis­ten kimp­puun kadul­la, vaan annat nii­den olla rau­has­sa. Sii­tä huo­li­mat­ta, et siel tal­lus­te­lee muu­ta­ma sel­la­nen­kin yksi­lö, jot­ka haluis sen pai­ni­mat­sin ottaa.

  102. TomiA:

    Kui­ten­kin tasa-arvo­ba­ro­met­rin mukaan mie­het ovat varuil­laan väki­val­lan takia per­he­pii­ris­sä noin kak­si ker­taa nai­sia useammin. 

    Pitäi­si olla aika varo­vai­nen noin niin­ku peri­aat­tees­sa, kun puhuu täl­lai­sis­ta asiois­ta, jois­sa kyse on perus­ta­vis­ta ihmi­soi­keuk­sis­ta ja ihmis­ten tur­val­li­suu­des­ta. Että ei ohjaa huo­mio­ta vää­riin asioi­hin ja siten tule aiheut­ta­neek­si kärsimystä

    Joo, kuten sanoin, ei pidä vähä­tel­lä nais­ten teke­miä jut­tu­ja. Mut niin­ku aina muu­ten­kin, noi­den kyse­lyi­den anta­miin tulok­siin­kin kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la. Jos joku kyse­ly antaa tulok­sen, jol­le ei kek­si mitään jär­ke­vää seli­tys­tä, on syy­tä miet­tiä et vois­ko se kyse­ly tai ne tulok­set olla jol­lain taval­la flawed. Tai vois­ko nii­den tulos­ten tul­kin­nas­sa olla jotain ongel­mia. En vält­tä­mät­tä väi­tä et just tos­sa olis, mut kuitenkin.

    On vai­kee nähä, et miten mie­het ja nai­set vois olla samas­sa ase­mas­sa ton väki­val­ta­ku­vion ja eten­kin sen uhan osal­ta. Jot­ta nai­nen vois aiheut­taa mie­hel­le oleel­lis­ta väki­val­lan uhkaa, sen pitäis käy­tän­nös­sä olla seko­pää, joka aina välil­lä pamaut­te­lis ukko­aan jol­lain pais­tin­pan­nul­la tai muul­la asell­la yllät­täen pää­hän tms. Sit mies ikään­ku jou­tuis “tark­kai­le­maan selus­taan­sa”. Onks uskot­ta­vaa, et täl­las­ta kuvioo tapah­tuu pal­jon? Siis nii­den tilas­toi­tu­jen oikeu­teen men­nei­den tapaus­ten lisäks?

    Jos on ite fyy­si­ses­ti hei­kom­pi osa­puo­li, se fyy­si­sen uhan mah­dol­li­suus taval­laan lei­juu aina jos­sain mie­les­sä ilmas­sa esim. rii­ta­ti­lan­teis­sa. Siis noin niin­ku teo­reet­ti­sel­la tasol­la. En todel­la­kaan tar­ko­ta, et mie­his­tä kovin suu­ri osa piek­sis nai­si­aan. Asi­aa voi kela­ta sil­leen, et sen sijaan et tavis­mies asuu 50kg nai­sen kans­sa ni se asuis 150kg samoa­lai­sen pot­ku­nyrk­kei­li­jän kans­sa. Fyy­si­nen ero tavis­mie­hen ja nai­sen välil­lä on suun­nil­leen sama ku ero tavis­mie­hen ja ton samoa­lai­sen välil­lä. Kyl se samoa­lai­nen vaan käy­tän­nös­sä pys­tyy luo­maan sitä uhkaa eri taval­la ku 50kg nainen.

    Ja toki äskei­nen oli kär­jis­tys ja jois­sain suh­teis­sa voi­ma­suh­teet on vähän eri­lai­set. Mut kes­ki­mää­rin kui­ten­kin ukot aika pal­jon vahvempii.

  103. Hänen [Sink­ko­sen] vies­tin­sä on ihan sel­vä: rau­hal­li­nen poi­ka­ni, joka inho­aa pys­sy- ja tap­pe­lu­leik­ke­jä ei ole mikään oikea poika.

    Ja pöh!

    Luet omien lins­sie­si läpi, jois­sa hei­jas­tuu ehkä oma ali­ta­jui­nen huo­le­si pojan pär­jää­mi­ses­tä mies­ten maailmassa. 

    Pai­no vah­vas­ti sanal­la ehkä eli älä pillastu. 

    Sink­ko­sen vies­ti on, että täti­kult­tuu­ri — onhan eten­kin var­hais­kas­va­tus, mut­ta myös kou­lu­maa­il­ma nais­ten aluet­ta — syö monen taval­li­sen pojan mah­dol­li­suut­ta olla se aina pol­vet ruvel­la ole­va seik­kai­li­ja ja taistelija. 

    Ennen jo alle kou­lui­käi­set pojat juok­si­vat pit­kin met­siä tai katu­ja pie­nes­tä pitäen vail­la kont­rol­lia. Nyt­hän naa­ras­hau­kan kat­seen alta pää­see jos­kus kym­men­vuo­ti­aa­na, jos silloinkaan. 

    Oli­si­ko täs­sä vähin­tään yksi syy nuor­ten mies­ten syrjäytymiseen?

    Mut­ta Sink­ko­sen puo­les­ta vannon: 

    Ei var­mas­ti arem­pi tai vain aivan toi­sen­lai­ses­ti suun­tau­tu­nut poi­ka ole hänel­le vää­rän­lai­nen. Halu­aa vain puo­lus­taa poi­kuut­ta, joka on jää­nyt näi­den suku­puo­li­sen­si­tii­vis­ten tie­dos­ta­jien jal­koi­hin parem­man kerran.

  104. Jos sul­la on laa­ti­kos­sa auto­ja ja nuk­ke­ja ja tiiät et enem­mis­tö pojis­ta tyk­kää enem­män autois­ta ku nukeis­ta, voit pää­tel­lä et sun kan­nat­taa ilman muu­ta tie­toa heit­tää ran­dom pojal­le mie­luum­min auto ku nukke. 

    Mik­sei sitä poi­kaa voi pyy­tää itse hake­maan halua­maan­sa lelua? Sii­tä­hän täs­sä on kysymys.

  105. Osmo: “Mari Puos­ka­ri. Diplo­mi-insi­nöö­ri (kemia) , val­tuus­to­ryh­män puheen­joh­ta­ja ja vih­rei­den vara­pu­heen­joh­ta­ja. Femi­nis­ti? Pikem­min­kin hyvä jätkä.”

    Luon­neh­din­ta hyväs­tä jät­käs­tä liit­tyy yleen­sä nai­siin, jot­ka ovat saa­neet koh­dus­sa yli­mää­rän tes­tos­te­ro­nial­tis­tus­ta, ovat saa­neet jon­kin­ta­son mies­tyy­pin aivot ja käyt­täy­ty­vät sik­si poi­ka­mai­ses­ti — ja sik­si heis­tä aikui­si­na tulee­kin usein kiih­ko­fe­mi­nis­te­jä, kos­ka aito­jen nais­ten mal­li ahdis­taa heitä.

    Tämä Puos­ka­ri esiin­tyy kuu­kau­den syö­jät­tä­re­nä Virei­den Nais­ten leh­des­sä 1/2010. Pari lai­naus­ta tuo­reel­ta äidiltä:
    — onko sul­la jotain hyviä femi­nis­ti­siä kasvatusvinkkejä?
    — lap­si on nyt kuu­kau­den ikäi­nen ja pys­tyy hyvin ole­maan isän­sä kans­sa välil­lä ilto­ja kah­des­taan. Onnek­si (!) poi­ka huo­lii tuttipullon.
    — (Hel­sin­gin) tasa-arvo­suun­ni­tel­ma ei tietenkään
    ole niin radi­kaa­li kuin Vih­reät haluaisivat.

    Sää­lik­si käy­vät nämä tut­ti­pul­loil­la kas­va­te­tut vau­vat. Juu­ri näis­tä kas­vaa nii­tä pahoin­voi­via ja syr­jäy­ty­nei­tä nuoria…

  106. Riit­ta luulee: 

    Kysy­mys on sii­tä, että pie­net lap­set eivät vie­lä vali­koi leik­ki­seu­raan­sa suku­puo­len perus­teel­la ellei hei­tä sii­hen ihan erik­seen ohjata.

    Ihan pie­net eivät, kos­ka he eivät vie­lä ryh­mä­leik­ke­jä lei­ki. On yhden­te­ke­vää, kuka vie­res­sä hiek­ka­kak­kua kehit­te­lee. Mut­ta kyl­lä vali­koin­ti näkyy jo kol­men, nel­jän van­ha­na pai­not­tuen vah­vas­ti omaan sukupuoleen. 

    Näin aina­kin sil­loin, kun valin­nan­va­raa on. Tie­tys­ti jos vii­si­vuo­ti­aan ainoa ikä­to­ve­ri piha­pii­ris­sä on eri suku­puol­ta ole­va, niin hom­ma luis­taa. Mut­ta kyl­lä päi­vä­ko­deis­sa tas­a­puo­li­sen tar­jon­nan val­li­tes­sa näkyy, että tytöt löy­tä­vät toi­sen­sa kuten myös pojat. 

    Ja mitään ohjaus­ta sii­hen ei tarvita. 

    (Sinun tapauk­ses­sa­si täy­ty­nee taas koros­taa, että poik­keuk­sia toki löytyy. )

  107. Sylt­ty:
    On vai­kea kes­kus­tel­la kans­sa­si, kun et perus­te­le mie­li­pi­tei­tä­si. Vie­lä rau­ta­lan­gas­ta: Afrik­ka­lai­sia pidet­tiin ennen eläi­mi­nä. Jos tämä oli­si edel­leen voi­mas­sa, niin afrik­ka­lai­sia voi­tai­siin teho­tuot­taa val­koi­sen mie­hen tar­pei­siin? Et näy­tä ymmär­tä­vän, että kyse on mää­rit­te­lys­tä, jos­sa yksi­löt on nipu­tet­tu bio­lo­gi­sen omi­nai­suu­den takia mie­li­val­tai­siin ryh­miin sii­tä käsin miten mää­rit­te­li­jä kokee hyö­ty­vän­sä ryh­mien yksi­löis­tä. Ihmis- ja ei-ihmi­se­läin­ten välil­lä on eet­ti­ses­ti loo­gi­nen kyt­kös. Voit olla sitä miel­tä että ihmi­siä­kin voi teho­tuot­taa eikä sii­nä ole sinän­sä mitään vää­rää, mut­ta et voi vali­ta ihmis­ten ja eläin­ten välil­lä joko-tai. Kyse ei ole abso­luut­ti­ses­ta etii­kas­ta, mut­ta kos­ka nol­la­po­ten­ti­aa­li­na pide­tään ihmi­soi­keuk­sia, niin ei ole joh­don­mu­kais­ta olla laa­jen­ta­mat­ta eet­tis­tä tar­kas­te­lua kos­ke­maan myös eläimiä.

  108. Rogue, 51% on myös valtaosa.

    Pitäi­sit­kö aiheel­li­se­na koh­te­lun X ulot­ta­mis­ta kaik­kiin mie­hiin, jos 49% vas­tus­taa sitä ja 51% kan­nat­taa? Entä jos suh­de on 25%/75% Mihin vedät rajan? Val­tao­sa-käsit­teen käyt­tä­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä edel­lyt­tää tar­ken­nus­ta, jot­ta sano­ma­si voi ottaa vakavasti.

  109. tpyy­luo­ma:
    Täs­sä on vaa­dit­tu suku­puo­lis­ta tasa-arvoa, mut­ta onko mitään syy­tä mik­si yli­pä­tään ihmis­ten väli­seen tasa-arvoon liit­ty­viä kri­tee­rei­tä ei pidä sovel­taa ei-ihmi­se­läi­miin (pois­lu­kien ne kri­tee­rit, joi­ta ei voi­da soveltaa)?

  110. Riit­ta, alku­pe­räi­nen point­ti­ni oli se, että ne lapa­set, jot­ka teks­tii­li­työ­tun­tien oppien vuok­si osaat teh­dä ja joi­ta tar­vi­taan ehkä yhdet tal­ves­sa, ovat talou­del­li­sel­ta arvol­taan per­heen talou­del­le käy­tän­nös­sä mer­ki­tyk­set­tö­mät. Sen sijaan jos vaik­ka­pa vii­kon­lo­pus­sa lai­ta­tat uuden lat­tian omin voi­min, kos­ka vasa­ra ja saha pysy­vät kädes­sä, voit sääs­tää mer­kit­tä­väs­ti­kin rahaa ver­rat­tu­na sii­hen, että hank­ki­sit pai­kal­le ammat­ti­mie­hen. Vie­lä enem­män toden­nä­köi­ses­ti sääs­täi­si yksin­ker­tai­sil­la put­ki­töil­lä, joi­ta vali­tet­ta­vas­ti ei aina­kaan minun aika­na­ni tek­ni­sis­sä töis­sä ope­tet­tu, vaan pää­pai­no oli eri­nä­köis­ten koris­te-esi­nei­den väsää­mi­sel­lä, joka var­maan on lap­sil­le kiin­nos­ta­vam­paa kuin put­ken­pät­kien juot­ta­mi­nen yhteen, mut­ta jol­la ei sit­ten myö­hem­min elä­mäs­sä tee niin­kään paljoa.

    Yllä ole­va on siis omaa koke­mus­ta­ni. Omas­sa talou­des­sa­ni teks­tii­li­töis­tä on riit­tä­nyt hyvin se, että irron­neet napit on osat­tu ommel­la pai­koil­leen. Sen sijaan mitä eri­lai­sim­pia tek­ni­siä kor­jauk­sia jou­tuu teke­mään vähän väliä. Kum­man­kin koh­dal­la ovat toki vaat­teet Made in Chi­na ja huo­ne­ka­lut IKEAsta. 

    Mut­ta var­maan tv:tä kat­soes­sa har­ras­tuk­sek­si kuto­mi­nen menee ihan hyvin.

  111. Pitäi­sit­kö aiheel­li­se­na koh­te­lun X ulot­ta­mis­ta kaik­kiin mie­hiin, jos 49% vas­tus­taa sitä ja 51% kan­nat­taa? Entä jos suh­de on 25%/75% Mihin vedät rajan?”

    Vas­taus löy­tyy sii­tä, mikä on jär­ke­vää, teho­kas­ta. Ole­te­taan kou­lu, jos­sa ei oli­si mah­dol­lis­ta tie­tää yksi­löis­tä muu­ta kuin joi­ta­kin ylei­siä kate­go­rioi­ta, joi­hin yksi­löt kuu­lu­vat (ken­gän nume­ro, suku­puo­li, kir­joi­tus­tai­to jne). 

    Nyt pitäi­si päät­tää ope­tet­tai­siin­ko yksilöitä
    ‑kaik­kia samal­la tavalla,
    ‑satun­nai­sel­la taval­la vai
    ‑ikään kuin heil­lä oli­si joi­ta­kin noi­hin kate­go­rioi­hin toden­nä­köi­ses­ti kuu­lu­via ope­tuk­sen onnis­tu­mi­sen kan­nal­ta tär­kei­tä piirteitä.

    Vas­taus on tie­tys­ti selvä. 

    Toi­ses­sa ääri­pääs­sä on täy­sin yksi­löl­li­nen ope­tus. Sel­lais­ta ei kui­ten­kaan voi perus­kou­lus­sa har­ras­taa. Yksi­löl­li­syyt­tä koh­ti kyl­lä pyri­tään juh­la­pu­heis­sa ja sel­vi­tyk­sis­sä, mut­ta kus­tan­nus­ten kas­vaes­sa suun­ta on ollut päinvastainen.

    Jär­ke­vää oli­si sik­si löy­tää sel­lai­set kate­go­riat, joi­hin kes­ki­mää­rin kuu­lu­vien piir­tei­den hyö­dyn­tä­mi­nen ede­saut­tai­si oppi­mis­ta. Suku­puo­li on lähes var­mas­ti yksi parhaista.

    Suun­ta on siis kui­ten­kin pois suku­puo­len hyö­dyn­tä­mi­ses­tä. Ehkä sii­hen on hyvä syy. 

    Pal­jon on kui­ten­kin kir­jal­li­suut­ta, jos­sa epäil­lään, että suun­ta on vää­rä ja eri­tyi­ses­ti huo­nom­min oppi­va suku­puo­li, hyö­tyi­si sukupuolinäkökulmasta.

  112. Rogue:

    Mut on ihan mah­dol­lis­ta, et jon­kin­lai­sen muo­tin ole­mas­sao­lo on parem­pi, ku ettei muot­tia olis ollen­kaan. Näi­tä muot­te­ja on ole­mas­sa vaik­ka kuin­ka pal­jon ja on aina ollu. Useim­mat niis­tä liit­tyy mui­hin asioi­hin ku suku­puo­leen. Jos nyt joku vaa­tii, että suku­puo­leen koh­dis­tu­va muot­ti yhtäk­kiä pois­te­taan koko­naan, kysees­sä olis raju muu­tos jon­ka seu­rauk­sia ei voi tietää.

    Kuu­los­taa aika.. suh­teet­to­man varautuneelta.

    Maa­il­ma on täyn­nä eri­lai­sia ihmi­syy­den mal­le­ja, joi­ta kas­va­va ihmi­nen voi itseen­sä imeä ja omak­sua. Mal­lien lisäk­si ei tar­vi­ta erik­seen muot­te­ja (= kon­ser­va­tii­vis­ten ihan­tei­den mukai­sik­si jär­jes­tel­ty­jä mal­lien ryp­päi­tä). Sano yksi­kin syy, mik­si tar­vit­tai­si, mut­ta älä sel­lai­sia syi­tä, jot­ka joh­tu­vat vain sii­tä ihmis­ten ennak­ko­luu­los­ta että muo­tit­to­muus on pahaksi.

  113. Onnek­si (!) poi­ka huo­lii tuttipullon. 

    Minun lap­se­ni eivät kum­pi­kaan huo­li­neet. Se tar­koit­ti sit­ten sitä, että puo­leen vuo­teen en ollut eros­sa vau­vas­ta ker­ral­laan kuin kor­kein­taan rei­lun tun­nin. En kyl­lä usko, että vähän pidem­pi ero sil­loin täl­löin oli­si vau­vaa miten­kään vahin­goit­ta­nut (ja kuo­puk­sen tapauk­ses­sa esi­koi­nen oli­si saat­ta­nut jopa arvos­taa vähän pidem­pää kah­den­kes­kis­tä aikaa äidin kanssa). 

    Sää­lik­si käy­vät nämä tut­ti­pul­loil­la kas­va­te­tut vau­vat. Juu­ri näis­tä kas­vaa nii­tä pahoin­voi­via ja syr­jäy­ty­nei­tä nuoria… 

    Se, että vau­va sil­loin täl­löin saa mai­toa pul­los­ta ei tee hänes­tä vie­lä “tut­ti­pul­loil­la kas­va­tet­tua”. Itsea­sias­sa vain sel­lai­nen äiti, joka yli­pää­tän­sä tie­tää, että vau­va voi hyl­kiä pul­loa, on imet­tä­nyt pit­kään ja onnis­tu­nees­ti. Itse osa­sin pelä­tä ja varoa sitä, ettei vau­va vain tykäs­tyi­si pul­loon, mut­ta sii­tä ei kukaan varoit­ta­nut, että täy­si­me­tet­ty vau­va ei vält­tä­mät­tä pul­loa lain­kaan huo­li ja sitä on tosi­aan ihan kiin­ni vau­vas­sa sen ensim­mäi­set puo­li vuotta. 

    Mut­ta kyl­lä vali­koin­ti näkyy jo kol­men, nel­jän van­ha­na pai­not­tuen vah­vas­ti omaan sukupuoleen. 

    Juu, mut­ta kuten on mones­ti todet­tu, kor­re­laa­tio ei ole sama asia kuin kausa­li­teet­ti. Suku­puo­li ei vie­lä täs­sä iäs­sä ole se perim­mäi­nen syy, vaan yhtei­set mie­len­kiin­non koh­teet ja yhteen­so­pi­vat temperamentit.

    Minus­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa yhdet puhu­vat aidois­ta, toi­set aidan­sei­päis­tä. Ei tar­koi­tus ole muut­taa sitä enem­mis­töä lap­sis­ta, jot­ka käyt­täy­ty­vät suku­puo­lel­leen tyy­pil­li­ses­ti, vaan olla muut­ta­mat­ta nii­tä lap­sia, joi­den käy­tös on tyy­pil­li­sem­pää vas­tak­kai­sel­le sukupuolelle.

    Täs­sä on oikeas­taan aika kuvaa­va kom­ment­ti, vaik­ka esi­merk­ki itses­sään on triviaali:

    Kai pojas­sa­si sen ver­ran munaa on, että osaa heit­tää auton nurk­kaan ja ottaa nuken tilal­le, jos nukeis­ta enem­män pitää. 

    Toi­set lap­set ovat täs­sä suh­tees­sa arem­pia, toi­set roh­keam­pia. Mones­sa pai­kois­sa suku­puo­li­roo­lien ja ‑odo­tus­ten rik­ko­mi­nen vaa­tii sel­lais­ta roh­keut­ta, jota ei kai­kil­ta lap­sil­ta (ja aikui­sil­ta­kaan) löydy.

  114. TomiA,

    Ole­tat ensin kou­lun, jos­sa ihmis­ten per­soo­nal­li­suu­des­ta ei voi tie­tää yhtään mitään (ei todel­li­nen), sit­ten kou­lun jos­sa per­soo­nal­li­suus ote­taan täy­del­li­ses­ti huo­mioon joka tilan­tees­sa (ei myös­kään todel­li­nen), ja päät­te­let, että kos­ka jäl­kim­mäi­nen ei ole mah­dol­lis­ta, on tyy­dyt­tä­vä ensim­mäi­seen vaih­toeh­toon. Miten­käs oli­si, jos valit­tai­siin­kin kol­mas vaih­toeh­to — sel­lai­nen joka on parem­min sidok­sis­sa tosielämään?

    Nykyi­ses­sä perus­kou­lus­sa luo­kan­opet­ta­ja saa yhtä sun tois­ta infor­maa­tio­ta ope­tet­ta­vis­taan. Ei hänen tar­vit­se sok­ko­na kate­go­ri­soi­da oppi­lai­ta suku­puo­len mukaan. Avoin mie­li riit­täi­si: jos joku poi­ka halu­aa men­nä teks­tii­li­kä­si­työ­tun­neil­le ompe­le­maan Bar­bien vaat­tei­ta (todel­li­nen tapaus omil­ta kou­lua­joil­ta­ni ja kave­ris­ta tuli sit­tem­min menes­ty­vä muo­ti­suun­nit­te­li­ja), se hänel­le sal­lit­ta­koon. Samoin kuin puu­kä­si­työt niis­tä kiin­nos­tu­neel­le tytöl­le. En todel­la ymmär­rä, miten täl­lai­nen voi kenen­kään mie­les­tä olla joten­kin huo­no asia.

    Jär­ke­vää oli­si sik­si löy­tää sel­lai­set kate­go­riat, joi­hin kes­ki­mää­rin kuu­lu­vien piir­tei­den hyö­dyn­tä­mi­nen ede­saut­tai­si oppi­mis­ta. Suku­puo­li on lähes var­mas­ti yksi parhaista.

    Kate­go­ria­pe­ri­aat­tees­ta­si olen samaa miel­tä, jos ker­ran on sääs­tö- tai muis­ta syis­tä yli­pään­sä jär­jes­tää mas­sao­pe­tus­ta yksi­löl­li­syy­den pai­not­ta­mi­sen sijaan, mut­ta mik­si poi­ka­mai­nen tyt­tö ei voi­si halu­tes­saan aset­tua poi­ka­ka­te­go­ri­aan ja päin vastoin?

  115. Joa­kim:

    tpyy­luo­ma:
    Täs­sä on vaa­dit­tu suku­puo­lis­ta tasa-arvoa, mut­ta onko mitään syy­tä mik­si yli­pä­tään ihmis­ten väli­seen tasa-arvoon liit­ty­viä kri­tee­rei­tä ei pidä sovel­taa ei-ihmi­se­läi­miin (pois­lu­kien ne kri­tee­rit, joi­ta ei voi­da soveltaa)?

    Puhui­sin mie­luum­min hyveis­tä tai paheis­ta täs­sä yhtey­des­sä. Vrt. esim. miten per­he­vä­ki­val­taa on saa­tu kit­ket­tyä. Sem­moi­sia­kin sana­hir­viöi­tä on viri­tel­ty kuin oikeus fyy­si­seen kos­ke­mat­to­muu­teen, mut­ta ei se että per­heen­jä­se­niä ei saa pies­tä minus­ta vaa­di sen kum­mem­pia kri­te­ree­jä. Se nyt vaan on meis­tä vas­ten­mie­lis­tä, var­sin­kin jos on kyse hei­kom­mis­ta. Tuo on riit­tä­vä syy, ja mik­sei sama päti­si eläin­teen asial­li­seen kohteluunkin.

    Toki esi­mer­ki­ki nais­ten tai mus­tien tasa-arvon yhtey­des­sä on jos­kus aikoi­naan vään­net­ty sii­tä­kin että onko nai­set tai mus­tat vas­taa­via kuin val­koi­set mie­het vaik­ka­pa hen­ki­sil­tä kyvyil­tään. Mut­ta kun ei orjuu­des­sa nyt oikeas­ti ollut kyse sii­tä että tar­kas­tel­tu­aan kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä omis­ta­ja päät­ti että tuo tai­taa parem­min sovel­tua orjak­si, se oli vain teko­syy itsek­käil­le tar­peil­la saa­da pal­ve­li­joi­ta. Ja eril­lai­set uskon­nol­li­set näke­myk­set nais­ten ase­mas­ta on ihan sama asia, kotior­jat­te­jel­le nyt kek­si­tään joku perus­te­lu ihan mis­tä sen hel­poi­ten löytää.

  116. kos­ka nol­la­po­ten­ti­aa­li­na pide­tään ihmi­soi­keuk­sia, niin ei ole joh­don­mu­kais­ta olla laa­jen­ta­mat­ta eet­tis­tä tar­kas­te­lua kos­ke­maan myös eläi­miä’ (Joa­kim)
    Pide­tään? Kuka pitää, kuka ei. Minul­le oikeu­det ovat reto­riik­kaa, joka voi olla enem­män tai vähem­män hyödyllistä.

  117. Joa­kim
    On vai­kea kes­kus­tel­la kans­sa­si, kun et perus­te­le mielipiteitäsi.

    Sinä­kö perus­te­let? Mikä ihmeen perus­te­lu on “teho­tuo­tan­to on eet­ti­ses­ti vää­rin”??? Se on täy­sin perus­te­le­ma­ton arvo­lause, joka ei minun mie­les­tä pidä paikkaansa.

    Vie­lä rau­ta­lan­gas­ta: Afrik­ka­lai­sia pidet­tiin ennen eläi­mi­nä. Jos tämä oli­si edel­leen voi­mas­sa, niin afrik­ka­lai­sia voi­tai­siin teho­tuot­taa val­koi­sen mie­hen tarpeisiin? 

    Mitä oikein yri­tät sanoa? Sitä­kö, että jos me kaik­ki oltai­siin sitä miel­tä että afrik­ka­lai­set ovat eläi­miä, mei­dän mie­les­tä nii­den riis­tä­mi­nen oli­si ihan oikein? No eikö tuo riis­to sisäl­ly tuo­hon, että nii­tä pide­tään eläiminä?

    Et näy­tä ymmär­tä­vän, että kyse on mää­rit­te­lys­tä, jos­sa yksi­löt on nipu­tet­tu bio­lo­gi­sen omi­nai­suu­den takia mie­li­val­tai­siin ryh­miin sii­tä käsin miten mää­rit­te­li­jä kokee hyö­ty­vän­sä ryh­mien yksilöistä.

    No mikä on oma asen­tee­si kiin­tiöi­hin? Var­mas­ti vas­tus­tat nii­tä kos­ka suku­puo­li on täy­sin epä­re­le­vant­ti asia joh­ta­jao­mi­nai­suuk­sien rinnalla.

    Voit olla sitä miel­tä että ihmi­siä­kin voi teho­tuot­taa eikä sii­nä ole sinän­sä mitään vää­rää, mut­ta et voi vali­ta ihmis­ten ja eläin­ten välil­lä joko-tai.

    Logiik­ka­si perus­teel­la et voi myös­kään vali­ta hyt­ty­sen tap­pa­mi­sen ja ihmi­sen tap­pa­mi­sen välil­lä, vaan kum­man­kin on olta­va yhtä sal­lit­tua tai kiellettyä. 

    Jos loo­gi­ses­ti pää­dyt tuol­lai­seen joh­to­pää­tök­seen, alkuo­le­tuk­se­si ovat täyt­tä puu­ta­hei­nää, eivät­kä ylei­ses­ti hyväksyttävissä.

  118. Saa­ra:

    Maa­il­ma on täyn­nä eri­lai­sia ihmi­syy­den mal­le­ja, joi­ta kas­va­va ihmi­nen voi itseen­sä imeä ja omaksua.

    Toki on ja usein ne mal­lit on erit mie­hil­le ja naisille.

    mut­ta älä sel­lai­sia syi­tä, jot­ka joh­tu­vat vain sii­tä ihmis­ten ennak­ko­luu­los­ta että muo­tit­to­muus on pahaksi.

    ? Miks tää syy rajat­tas tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le? Kai se nyt on ihan mah­dol­lis­ta, että mei­dän kult­tuu­ri on kehit­ty­ny sel­lai­seks, että muo­tit on hyväksi?

    Saa­ra:

    mut­ta mik­si poi­ka­mai­nen tyt­tö ei voi­si halu­tes­saan aset­tua poi­ka­ka­te­go­ri­aan ja päin vastoin?

    Tot­ta­kai voi jos se seu­lo­mi­nen ei oo lii­an kal­lis­ta, mitä se tus­kin on.

  119. Kate­go­ria­pe­ri­aat­tees­ta­si olen samaa miel­tä, jos ker­ran on sääs­tö- tai muis­ta syis­tä yli­pään­sä jär­jes­tää mas­sao­pe­tus­ta yksi­löl­li­syy­den pai­not­ta­mi­sen sijaan, mut­ta mik­si poi­ka­mai­nen tyt­tö ei voi­si halu­tes­saan aset­tua poi­ka­ka­te­go­ri­aan ja päin vastoin? 

    Ja mik­si yli­pää­tään nime­tä kate­go­riat tyt­tö- ja poikakategorioiksi? 

    Minä puhun esi­mer­kik­si las­ten­vaa­teo­sas­tol­la punai­ses­ta ja sini­ses­tä puo­les­ta. Aina välil­lä tulee haet­tua punai­sel­ta puo­lel­ta pojal­le jotain piris­tys­tä ja sini­sel­tä puo­lel­ta tytöl­le jotain rau­hal­li­sem­man väris­tä. Poi­ka voi tykä­tä punai­ses­ta pai­das­ta, mut­ta kukaan itse­ään kun­niot­ta­va pik­ku­poi­ka ei pue “tyt­tö­jen vaateita”.

  120. Kyl­lä­pä kes­kus­te­lu kar­ka­si käsis­tä alku­pe­räi­sen aiheen ulko­puo­lel­le. Koros­tan siis, että haluan ihmi­sen yksi­löl­li­siä vah­vuuk­sia tuet­ta­van sen sijaan, että ase­te­taan hänet johon­kin muot­tiin, joka on mää­ri­tel­ty hänen ulkois­ten omi­nai­suuk­sien­sa perus­teel­la. Riit­ta ja Saa­ra ymmär­si­vät pointtini.

    Ihmi­nen on lau­mae­läin, ja useim­piin meis­tä vai­kut­ta­vat ympä­ris­tön odo­tuk­set. Niin­pä arvok­kai­ta kyky­jä voi jää­dä käyt­tä­mät­tä, jos esim. tyt­tö ei tuo mate­maat­tis­ta puol­taan esiin, kos­ka ympä­ris­tö kan­nus­taa­kin toi­mi­maan toisin.

    Ant­ti Kää­riäi­nen toi esiin muot­tiin aset­ta­mi­sen ongel­mal­li­suu­den. On vaa­ti­vam­paa koh­del­la ihmi­siä yksi­löi­nä kuin jon­kin ulkoi­sen ryh­mä­jaon perus­teel­la, mut­ta se on rei­lum­paa ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sem­paa. En minä­kään kan­na­ta kou­lu­na­loi­tusiän jaka­mis­ta suku­puo­len perus­teel­la. Voi­sin kan­nat­taa sen jaka­mis­ta yksi­löl­lis­ten tes­tien perusteella.

  121. Art­tu­ri:

    Saa­ra:
    Maa­il­ma on täyn­nä eri­lai­sia ihmi­syy­den mal­le­ja, joi­ta kas­va­va ihmi­nen voi itseen­sä imeä ja omaksua.

    Toki on ja usein ne mal­lit on erit mie­hil­le ja naisille.

    Eivät ole. Minun sana­kir­jas­sa­ni nuo, mis­tä puhut, ovat muot­te­ja. Yksit­täi­set mal­lit, jois­ta muo­tit koos­tu­vat, eivät ole suku­puo­lit­tu­nei­ta aina­kaan yleen­sä (poik­keus­ta­pauk­sis­sa kyl­lä). Niin­pä mie­he­nä ja nai­se­na voi olla mil­joo­nil­la eri­lai­sil­la tavoil­la (eri­lais­ten mal­lien eri­lai­sia yhdis­tel­miä on loput­to­mas­ti). Muo­tit, eli kon­ser­va­tii­vi­sia arvo­ja mukai­le­vas­ti muo­dos­tu­neet mal­lien koko­nai­suu­det, ovat tuon ole­mi­sen ohjaa­mi­seen tur­hia; kult­tuu­ri ja omat fysio­lo­gi­set omi­nai­suu­det kyl­lä ohjaa­vat ihmis­tä kas­va­maan sel­lai­sek­si, mil­lai­nen hänen on hyvä olla. Mut­ta vain sii­nä tapauk­ses­sa, että hän­tä ei pyri­tä tun­ke­maan muot­tiin, jon­ka kans­sa tuo hänel­le luon­te­vin omi­nai­suuk­sien kir­jo ei ole täy­del­li­sen yhtenevä.

    mut­ta älä sel­lai­sia syi­tä, jot­ka joh­tu­vat vain sii­tä ihmis­ten ennak­ko­luu­los­ta että muo­tit­to­muus on pahaksi.

    ? Miks tää syy rajat­tas tar­kas­te­lun ulko­puo­lel­le? Kai se nyt on ihan mah­dol­lis­ta, että mei­dän kult­tuu­ri on kehit­ty­ny sel­lai­seks, että muo­tit on hyväksi?

    Kir­jai­mel­li­ses­ti tul­ki­ten ei oikein. Jos muot­te­ja pide­tään äärim­mäi­sen tär­kei­nä, jopa yhteiskuntamme/kulttuurimme yllä­pi­tä­mi­sen kan­nal­ta olen­nai­si­na, nii­den nou­dat­ta­mi­nen estää kehit­ty­mi­sen. Oli­si kui­ten­kin aika naii­via kuvi­tel­la, että olem­me juu­ri mei­dän elin­ai­ka­nam­me kehit­ty­neet evo­lu­tii­vi­seen huip­puum­me, joten eikö­hän sal­li­ta kehit­ty­mi­nen jatkossakin.

  122. Riit­ta:

    Ja mik­si yli­pää­tään nime­tä kate­go­riat tyt­tö- ja poikakategorioiksi?

    Täs­sä tapauk­ses­sa ihan kes­kus­te­lun yksinkertaistamiseksi.

    Itse en var­maan tuol­lais­ta nimeä­mis­tä har­ras­tai­si omien las­te­ni seu­ras­sa. Pyr­ki­sin kyl­lä vält­tä­mään kate­go­ri­soin­tia muu­ten­kin. Mik­si pitää yleen­sä­kään tuo­da esiin, että nyt siir­rym­me sil­le ja sil­le puo­lel­le — oli­pa puo­li nimet­ty miten tahan­sa? Toi­voi­sin tule­vai­suu­den ihmis­ten puo­lien valit­se­mi­sen sijaan hah­mot­ta­van maa­il­maa koko­nai­suu­te­na, jos­sa kaik­ki osat ovat toi­sis­taan riip­pu­vai­sia ja tuke­vat toisiaan.

  123. Sil­mäi­lin tätä Han­nu­lan lin­kit­tä­mää kir­jas­ta. Han­nu­la ottaa läh­tö­koh­dak­seen femi­nis­ti­sen para­dig­man näil­tä osin: 

    * Femi­nis­ti­nen tut­ki­mus tie­dos­taa epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den, jos­ta nai­set kärsivät
    suku­puo­len­sa vuoksi
    * Tut­ki­muk­sen pää­mää­rä on paran­taa nais­ten elämää
    * Femi­nis­ti­nen tut­ki­mus liit­tää nai­seu­den ja suku­puo­len kes­kei­si­nä kaikkiin
    elämänalueisiin

    Sinän­sä posi­tii­vis­ta, että tämä sel­keäs­ti ker­ro­taan, jol­loin luki­ja voi aset­taa teks­tin oike­aan kontekstiinsa. 

    Kri­ti­soi­ma­ni obser­voin­nin epä­tie­teel­li­ses­tä ja hyvin tul­kin­nan­va­rai­ses­ta luon­tees­ta ker­too kui­ten­kin mm. Han­nu­lan seu­raa­va joh­to­pää­tös fysii­kan tunnilta:

    Opet­ta­ja tuo luok­kaan äänen omi­nai­suuk­sia mit­taa­van lait­teen, jota oppi­laat saa­vat kokeil­la mik­ro­fo­niin ään­te­le­mäl­lä. Tes­ti­hen­ki­löik­si vali­koi­tuu vain poi­kia ja Han­nu­lan pää­tel­mä on: “yksi­kään tyt­tö ei saa­nut kokeil­la laitetta”. 

    Minus­ta näin on oikeu­tet­tua sanoa vain, jos opet­ta­ja on kiel­tä­nyt tyt­tö­jä kokei­le­mas­ta lai­tet­ta ja on todis­tet­ta­vis­sa, että tämä on tapah­tu­nut juu­ri sii­tä syys­tä, että kysees­sä on tyttö.

    Minul­le tulee mie­leen, että pojat nyt ovat olleet kiin­nos­tu­neem­pia ja aktii­vi­ses­ti hakeu­tu­neet mik­ro­fo­nin ääreen. Mik­si jota­ku­ta hyvin halu­kas­ta poi­kaa oli­si pitä­nyt syr­jiä vain sen takia, että saa­daan jokin suku­puo­li­kiin­tiö täy­teen tes­taa­jien osalta?

  124. Minä en halua kou­luun mah­dol­li­sim­man yksi­löl­lis­tä ope­tus­ta tai edes jat­ku­vaa pyr­ki­mys­tä sitä koh­ti. Yksi­löl­li­syy­den koros­ta­mi­sel­la­kin on nimit­täin ongelmansa. 

    Ensin­nä­kään yksi­löl­li­syys ei siis ole teho­kas­ta enkä halua että kaik­ki veroeu­ro­ni mene­vät kou­lu­tuk­seen tuke­mi­seen. En siis halua että luok­ka­ko­ko esi­mer­kik­si tipu­te­taan kol­meen oppi­laa­seen tai että jokais­ta oppi­las­ta koh­den on vii­si apuo­pet­ta­jaa. Kyl­lä veroil­le on muu­ta­kin käyttöä.

    Toi­sek­si yksi­löl­li­syy­den toteut­ta­mi­sen tren­di vaa­tii, että kou­lu ja opet­ta­ja tun­tee oppi­laa­na aina vain paremmin. 

    Pyr­ki­mys koh­ti yhä yksi­löl­li­sem­pää ope­tus­ta siis tar­koit­tai­si yhä syväl­li­sem­pää tie­toa oppi­lais­ta, mikä puo­les­taan tar­koit­tai­si psy­ko­lo­gi­sia tes­te­jä, van­hem­pien kuu­lus­te­lu­ja jne. Ei kukaan aikui­nen haluai­si työ­pai­kal­leen täl­lais­ta yhä syvem­mäl­le sie­luun porau­tu­vaa kier­ret­tä, jon­ka objek­tii­vi­suu­des­ta eli rei­luu­des­ta ei edes voi olla mitään takeita. 

    Hyväl­tä kuu­los­ta­van yksi­löl­li­sen koh­te­lun vas­ta­puo­le­na on siis vapau­den mene­tys sil­loin, kun muut alka­vat hyö­dyn­tää tie­toa yksi­lös­tä omiin tai yhteis­kun­nan tar­koi­tuk­siin. Tie­to­han on val­taa tai tar­kem­min sanot­tu­na yhteis­kun­nal­li­nen tie­to syn­tyy val­lan­käy­tös­tä ja vah­vis­taa sitä.

    Toki kai­ken­lai­set luo­kit­te­lut ovat myös val­lan­käyt­töä. Tämän vaa­ran moni tun­tuu tajua­van pal­jon parem­min. Vaa­ra on kui­ten­kin pie­nem­pi, kos­ka näi­tä luo­kit­te­lu­ja vas­taan tai nii­den muut­ta­mi­sek­si voi käy­dä poliit­tis­ta kamppailua.

    Esi­merk­ki:

    Kou­lu jakaa tie­tyn ryh­män mie­les­tä tytöt ja pojat omiin kate­go­rioi­hin­sa lii­an jäy­käs­ti. Tämä ryh­mä kamp­pai­lee kou­lui­hin muu­tok­sen, jon­ka jäl­keen tren­di on vähen­tää suku­puo­len mer­ki­tys­tä. Näin­hän on vii­ma vuo­si­na käynyt. 

    Jos sen sijaan jokai­nen opis­ke­li­ja oli­si jaet­tu yksi­löl­lis­ten tes­tein perus­teel­la tiet­tyi­hin kate­go­rioi­hin, ei poliit­ti­sel­le kamp­pai­lul­le oli­si sel­ke­ää koh­det­ta, kos­ka arvioin­ti perus­tui­si asian­tun­ti­ja­val­taan, koh­dis­tui­si yksi­löl­li­syy­den suo­jas­sa ole­viin asioi­hin ja eri­lai­se­na eri yksi­löi­hin. Mitä muu­ta vas­taan voi­si tuol­lai­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä käy­tän­nös­sä pro­tes­toi­da kuin koko sys­tee­min lopettamista?

    Kun selit­tää asioi­ta täl­lais­ten dia­lek­tis­ten kär­jis­tys­ten kaut­ta, saat­taa luki­jal­le syn­tyä käsi­tys, että en pidä syn­tee­siä mah­dol­li­se­na. Näin­hän ei ole vaan uskon, että pitää jat­kos­sa­kin jakaa todis­tuk­sia ja teh­dä mui­ta yksi­löl­li­siä arvioi­ta, mut­ta jakaa oppi­lai­ta myös luok­kiin esim. iän mukaan. Mut­ta antaa olla, kun lip­sah­ti taas jo ihan lii­an pitkäksi.

  125. Saa­ra:

    Itse en var­maan tuol­lais­ta nimeä­mis­tä har­ras­tai­si omien las­te­ni seurassa.

    Kiel­täi­sit siis lap­sel­ta­si elä­män tosi­asiat? Toi­sel­la puo­lel­la nyt on tyt­tö­jen vaat­tei­ta ja toi­sel­la poi­kien. Mik­si sitä pitäi­si joten­kin pei­tel­lä? Pelot­ta­vaa kasvatusfilosofiaa…

    Pitäi­si­kö nais­ten- ja mies­ten­vaa­teo­sas­toil­le­kin olla jokin eufis­mi vai kaik­ki rie­vut vain yhteen kasaan? Entä, kun lap­si oppii luke­maan ja näkee aivan itse, että Stoc­kan opas­tau­lus­sa lukee nais­ten­vaat­teet? Sii­nä voi men­nä tis­si vää­rään kurk­kuun. Elä­män tosi­asiat kun on jos­kus koh­dat­ta­va, vaik­ka roik­kui­si tie­dos­ta­vas­sa kan­to­lii­nas­sa kouluikään. 

    Minä muu­ten aina­kin haluan ostaa juh­la­kor­set­ti­ni nais­ten alus­vaa­teo­sas­tol­ta enkä ton­kia mies­ten kal­sa­ri­ka­so­ja tämän erit­täin suku­puo­li­sen­si­tii­vi­sen tuot­teen löytämiseksi. 

    Elä­köön se pie­ni ero!

  126. Minus­ta näin on oikeu­tet­tua sanoa vain, jos opet­ta­ja on kiel­tä­nyt tyt­tö­jä kokei­le­mas­ta lai­tet­ta ja on todis­tet­ta­vis­sa, että tämä on tapah­tu­nut juu­ri sii­tä syys­tä, että kysees­sä on tyttö. 

    Näin. Pää­si­vät­kö­hän myös arem­mat ja hil­jai­sem­mat pojat kokei­le­maan? Sai­vat­ko ne, jot­ka aktii­vi­sim­min kiin­nos­tuk­sen­sa toi­vat esiin, opet­ta­jan kai­ken huomion?

  127. Mik­si pitää yleen­sä­kään tuo­da esiin, että nyt siir­rym­me sil­le ja sil­le puo­lel­le – oli­pa puo­li nimet­ty miten tahansa? 

    Olet­kos kos­kaan käy­nyt las­ten­vaa­teo­sas­tol­la lap­sen kanssa? 😀 

    Samas­ta syys­tä, kun siir­ry­tään vihan­nes­osas­tol­ta lei­pä­osas­ton kaut­ta maito-osastolle…

  128. Eli­na:

    Minul­le tulee mie­leen, että pojat nyt ovat olleet kiin­nos­tu­neem­pia ja aktii­vi­ses­ti hakeu­tu­neet mik­ro­fo­nin ääreen. Mik­si jota­ku­ta hyvin halu­kas­ta poi­kaa oli­si pitä­nyt syr­jiä vain sen takia, että saa­daan jokin suku­puo­li­kiin­tiö täy­teen tes­taa­jien osalta?

    Kysees­sä on saman­kal­tai­nen ongel­ma kuin nais­ten väi­te­tys­sä palk­ka­kuo­pas­sa (jota kuu­lem­ma ei enää ole, mut­ta suht. lähi­men­nei­syy­des­sä olen kui­ten­kin ollut todis­ta­mas­sa sen käy­tän­nön ilme­me­nis­muo­to­ja ja ihmet­te­li­sin kyl­lä, jos nii­tä yllä­pi­tä­neet hen­ki­löt oli­si­vat muu­ta­mas­sa vuo­des­sa täy­sin kään­tä­neet takkinsa).

    Palk­ka­kuo­pan väi­te­tään (ja uskon itse­kin tähän) joh­tu­van aina­kin sii­tä, että nai­set kes­ki­mää­rin eivät vaa­di pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja mui­ta etu­ja yhtä asser­tii­vi­ses­ti kuin mie­het. Samoin tuos­sa esi­mer­kis­sä tytöt eivät pyr­ki­neet mik­ro­fo­nin ääreen yhtä kärk­kääs­ti, ja jäi­vät sit­ten ilman. Tämä ei minus­ta suo­raan ker­ro sii­tä, että tytöt halusi­vat tuo­ta koke­mus­ta poi­kia vähem­män. Ehkä heil­le ei vain ole yhtä luon­teen­omais­ta tal­loa mui­den haluk­kai­den var­pail­le omaa etu­aan ajaak­seen. Joku poi­ka, joka objek­tii­vi­ses­ti mitat­tu­na on jota­ku­ta tyt­töä vähem­män kiin­nos­tu­nut mik­ro­fo­ni­ko­ke­muk­ses­ta, saat­taa kui­ten­kin ryn­niä sin­ne mui­den poi­kien muka­na sil­kas­ta kil­pai­lu­vie­tis­tä. Ryn­ni­mi­sen teho ei siis ole oikea tapa mita­ta kiinnostusta.

    Voi­daan väit­tää, että maa­il­mas­sa nyt vain täy­tyy ede­tä kyy­när­päät edel­lä tai ei saa­vu­ta tavoit­tei­taan, mut­ta onko sel­lai­nen maa­il­ma juu­ri se, mitä me haluam­me raken­taa ja edistää?

    Ja vie­lä sama toi­sin­päin, ettei­vät mies­puo­li­set luki­jat tun­ne jää­neen­sä huo­miot­ta: se, että mies on las­ten­sa huol­ta­ja­na usein tois­si­jai­ses­sa ase­mas­sa nai­seen näh­den, ei var­mas­ti kaik­kien mies­ten koh­dal­la joh­du mie­hen kiin­nos­tuk­sen puut­tees­ta. Joka niin väit­tää, kat­soo asioi­ta lii­an suoraviivaisesti.

  129. Edel­li­nen kom­ment­ti­ni ei sit­ten sisäl­lä pii­lo­vies­tiä, että kan­nat­tai­sin suku­puo­li­kiin­tiöi­tä (eikä tämä vies­ti sisäl­lä pii­lo­vies­tiä, että en kannata).

  130. Pitäi­si­kö nais­ten- ja mies­ten­vaa­teo­sas­toil­le­kin olla jokin eufis­mi vai kaik­ki rie­vut vain yhteen kasaan? 

    Ei tar­vit­se. Mur­ro­siäs­sä tapah­tuu sem­moi­sia jän­niä muu­tok­sia, joi­den vuok­si nai­sil­le ja mie­hil­le eivät enää samat vaat­teet pääl­le sovi. Sik­si ne on ihan hyvä kau­pas­sa ero­tel­la toisistaan.

    Se sijaan pie­net lap­set voi­vat val­lan mai­nios­ti käyt­tää osit­tain samo­ja arki­vaat­tei­ta — ihan sen mukaan mis­tä nyt sat­tu­vat tyk­kää­mään. Esi­mer­kik­si pojal­le mie­lei­nen vih­reä tuu­li­pu­ku löy­tyi kau­pas­ta “punai­sel­ta puo­lel­ta” ja en tosi­aan­kaan men­nyt hänel­le sano­maan, että ostet­tiin tyt­tö­jen vaate.

  131. Riit­ta:

    Mur­ro­siäs­sä tapah­tuu sem­moi­sia jän­niä muu­tok­sia, joi­den vuok­si nai­sil­le ja mie­hil­le eivät enää samat vaat­teet pääl­le sovi.

    Jaa?

    Kyl­lä se Kii­nan Mao-puku sopi ihan hyvin joka kii­na­lai­sii­kal­le. Var­maan sitä sai eri­ko­koi­si­na, mut­ta mal­li oli mitä mai­nioin kum­mal­le­kin sukupuolelle. 

    Eli kuvit­te­let­ko, että eri­lai­sia suku­puo­lit­tu­nei­ta vaat­tei­ta käy­te­tään vain sik­si, että nais­ten ja mies­ten var­ta­lon mal­li jon­kin ver­ran poik­ke­aa kes­ki­mää­rin toisistaan? 

    Hame esim. var­mas­ti sopii ihan kai­kil­le vain vyö­tä­rö­nym­pä­rys­tä muu­tel­len. Osmol­le suo­sit­te­len 120-sent­tis­tä mallia. 

    Eri­lai­sia vaat­tei­ta käy­te­tään, kos­ka ulkoi­ses­ti­kin halu­taan koros­taa suku­puo­li-iden­ti­teet­tiä (kau­hea sana suku­puo­li­sen­si­tii­vi­sil­le, sori). 

    Tytöt nyt yleen­sä halua­vat tyt­tö­jen vaat­tei­ta ja pojat poi­kien. Tai jos joku ei tätä hyväk­sy, niin aina­kin van­hem­mat halua­vat tuo­da esiin lap­sen­sa suku­puo­len eri tun­nus­mer­kein, jois­ta vaa­te­tus ei ole vähäisin.

  132. Eli­na, en kiel­täi­si lap­sil­ta­ni elä­män tosi­asioi­ta, kuten sitä että ihmi­siä on aina­kin kah­ta, kes­ki­mää­rin toi­sis­taan poik­kea­vaa suku­puol­ta. Enkä sitä, että las­ten vaat­teis­sa kaa­voi­tus ei ole eri suku­puo­lil­le eri­lais­ta, kuten aikuis­ten kuteis­sa on. Tai sitä, että kaa­voi­tuse­rois­ta huo­li­mat­ta — tai juu­ri niis­tä joh­tuen — mies voi halu­ta käyt­tää kor­set­tia ja nai­nen kal­sa­rei­ta, eikä sii­nä ole mitään paheksuttavaa.

    Luo­kit­te­lu­ja pyr­ki­sin kui­ten­kin luo­maan mah­dol­li­sim­man sääs­te­li­ääs­ti ja käy­tän­nön­lä­hei­ses­ti. Las­ten vaat­tei­ta ei ole tar­peen erot­taa suku­puo­len mukaan toi­sis­taan, joten tuo luo­kit­te­lu on tur­ha (ei sitä miten­kään eri­tyi­ses­ti pimit­tää­kään tar­vit­se, mut­ta mik­si­pä sitä toi­saal­ta tar­peet­to­mas­ti koros­ta­maan­kaan). Mah­dol­li­set tule­vat lap­se­ni siis vael­ta­koot suku­puo­les­taan riip­pu­mat­ta vapaas­ti koko las­ten­vaa­teo­sas­ton alu­eel­la. Tämä ei onnis­tuak­seen edel­ly­tä kaik­kien vaat­tei­den kaa­ta­mis­ta yhteen kasaan.

  133. Suo­men kie­li kai­paa kipeäs­ti mu-käsi­tet­tä

    Aivan lii­an usein sii­tä, että en kan­na­ta esi­mer­kik­si perin­teis­ten suku­puo­li­roo­li­mal­lien iskos­ta­mis­ta las­ten kal­loi­hin, pää­tel­lään minun kan­nat­ta­van suku­puo­len kiel­tä­mis­tä ja pii­lot­ta­mis­ta. Minä­pä en kan­na­ta kum­paa­kaan, vaan neut­raa­lia suh­tau­tu­mis­ta, joka ei lii­oin kiel­lä eikä koros­ta. Tätä täl­lä mus­ta­val­koi­sel­le kyllä/ei ‑logii­kal­le raken­tu­val­la suo­men kie­lel­lä ajat­te­le­vien on usein äärim­mäi­sen vai­kea ymmär­tää, jopa sen jäl­keen kun olen asian useam­paan ker­taan selostanut.

    Tämä ei ollut suun­nat­tu Eli­nal­le muu­ten kuin sii­nä mie­les­sä, että voi­sit yrit­tää seu­raa­val­la ker­ral­la muistaa.

  134. TomiA:
    Mitä­hän meta-ana­lyy­se­ja tar­koi­tat? Mai­nit­se­mas­sa­ni tut­ki­muk­ses­sa sano­taan että myös ulko­mais­ten tut­ki­mus­ten mukaan pari­suh­de­vä­ki­val­las­ta aiheu­tuu useam­min vam­mo­ja nai­sil­le kuin miehille.
    Kyl­lä tämä vaan kovas­ti näyt­tää sil­tä että mie­het ovat pari­suh­tees­sa­kin väki­val­tai­sem­pia. (En kui­ten­kaan väi­tä että vain nai­sia pitäi­si suo­jel­la siltä.)

  135. Eli­na tietää:

    Eri­lai­sia vaat­tei­ta käy­te­tään, kos­ka ulkoi­ses­ti­kin halu­taan koros­taa suku­puo­li-iden­ti­teet­tiä (kau­hea sana suku­puo­li­sen­si­tii­vi­sil­le, sori).

    Suku­puo­li ei kyl­lä­kään ole lähi­main­kaan ainoa asia, mitä ihmi­set vaa­te­tuk­sel­laan ilmai­se­vat. Kaik­ki eivät myös­kään halua lain­kaan koros­taa suku­puol­taan, ja jot­kut taas eivät halua teh­dä sitä perin­teis­ten nor­mien mukai­ses­ti, vaan ilmai­se­vat per­soo­nal­li­suut­taan suku­puo­len lisäk­si. Juu­ri täs­tä syys­tä joku nais­puo­li­nen löy­tää parem­min itsel­leen sopi­via vaat­tei­ta mies­ten osas­tol­ta (kun­han saa mitat sopi­maan) ja jos­kus myös päin vas­toin. Ja hyvin usein myös sekä että.

    Toki on ihmi­siä, joil­le suku­puo­len ilmai­se­mi­nen on vaa­te­tuk­sen ensi­si­jai­nen vies­tin­näl­li­nen funk­tio, mut­ta kyl­lä­pä se suku­puo­li onkin hur­jan tär­ke­ää, jos sitä pide­tään ainoa­na vies­ti­mi­sen arvoi­se­na piir­tee­nä ihmi­ses­sä! Itsel­le­ni ihmi­syk­si­löis­sä on tär­ke­ää per­soo­nal­li­suus, ei suku­puo­li. Suku­puo­li-iden­ti­teet­ti­kin on minul­le ihan neut­raa­li, taval­li­nen sana. Olen­ko sukupuolisensitiivinen?

  136. Piia:

    Riit­ta ja Saa­ra ymmär­si­vät pointtini.

    miten se sat­tui­kin niin, että vaan ne jot­ka on sun kans­sa samaa miel­tä ymmär­si point­ti­si? Var­maan vaan sattumaa…

  137. Kyl­lä tämä vaan kovas­ti näyt­tää sil­tä että mie­het ovat pari­suh­tees­sa­kin väkivaltaisempia.”

    Sil­tä voi näyt­tää, jos ei ole asi­aan pereh­ty­nyt ja ajat­te­lee sik­si perin­teis­ten ste­reo­ty­pioi­den varassa. 

    Sanon nyt noin vii­den­nen ker­ran, että on ole­mas­sa väki­val­lan mit­taus­ta­po­ja, joi­den perus­tel­la mie­het ovat väki­val­tai­sem­pi ja sit­ten on päin­vas­toin. Sik­si kan­nat­taa ehkä luot­taa meta-ana­lyy­sei­hin (ks. alla) tai ei aina­kaan luot­taa yhteen tai kah­teen tutkimukseen.

    Jos syyl­li­syys­ky­sy­myk­set kiin­nos­taa, on aika oleel­li­nen se tie­to, että aina­kin Jenk­ki­löis­sä nai­set aloit­ta­va pari­suh­de­vä­ki­val­lan noin kol­me ker­taa mies­tä useam­min. Suo­ma­lai­sil­ta nuo­ril­ta kun on kysyt­ty, tytöt näyt­täi­si­vät ole­van vie­lä huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin kol­me ker­taa väki­val­tai­sem­pia. Kyse ei nyt kui­ten­kaan ole tur­piin vetä­mi­ses­tä vaan enem­pi läi­mäyt­te­lys­tä ja sen sel­lai­ses­ta, johon syyl­lis­tyy pie­ni vähem­mis­tö tytöistä.

    Ja kyl­lä syyl­li­syys­ky­sy­mys­ten pitäi­si kiin­nos­taa, jos tar­koi­tuk­se­na on suun­ni­tel­la täs­mä­toi­men­pi­tei­tä väki­val­lan kit­ke­mi­sek­si tosi­asioi­den eikä pro­pa­gan­dan varassa. 

    Mitä­hän meta-ana­lyy­se­ja tarkoitat?”

    Jotain täl­lai­sia:
    SUMMARY: This bib­lio­grap­hy exa­mi­nes 271 scho­lar­ly inves­ti­ga­tions: 211 empi­rical stu­dies and 60 reviews and/or ana­ly­ses, which demon­stra­te that women are as phy­sical­ly aggres­si­ve, or more aggres­si­ve, than men in their rela­tions­hips with their spouses or male part­ners. The aggre­ga­te sample size in the reviewed stu­dies exceeds 365,000.
    http://www.csulb.edu/~mfiebert/assault.htm

    ja

    Psyc­ho­lo­gist John Arc­her reviewed hundreds of stu­dies and conclu­ded, “Women were slight­ly more like­ly than men to use one or more act of phy­sical aggres­sion and to use such acts more frequent­ly.” [Source: John Arc­her: Sex dif­fe­rences in aggres­sion between hete­ro­sexual part­ners: A meta-ana­ly­tic review. Psyc­ho­lo­gical Bul­le­tin, Vol. 126, No. 5, pages 651–680]”

  138. Saa­ra:

    Las­ten vaat­tei­ta ei ole tar­peen erot­taa suku­puo­len mukaan toisistaan

    ?! No kai ne ero­tel­laan siks, että asiak­kaat haluu, että ne ero­tel­laan. Ihan samal­la taval­la kuin halua­vat, että haju­ve­det myy­dään deo­do­rant­tien eikä peru­noi­den kans­sa samal­la osastolla.

  139. Saa­ra:

    Kaik­ki eivät myös­kään halua lain­kaan koros­taa suku­puol­taan [vaat­teil­la]

    Eivät var­mas­ti!

    Mitä ilmei­sim­min tämä suku­puo­li­nen koros­ta­mi­nen kui­ten­kin on kes­kiös­sä vai miten perus­te­let nais­ten- ja mies­ten­vaa­teo­sas­to­jen eril­li­sen olemassaolon?

  140. Saa­ra fysii­kan tun­nin menosta: 

    Ryn­ni­mi­sen teho ei siis ole oikea tapa mita­ta kiinnostusta.

    Parem­pia kei­no­ja ote­taan vas­taan… Anna tulla!

  141. Saa­ra:

    Rogue, 51% on myös valtaosa.

    Pitäi­sit­kö aiheel­li­se­na koh­te­lun X ulot­ta­mis­ta kaik­kiin mie­hiin, jos 49% vas­tus­taa sitä ja 51% kan­nat­taa? Entä jos suh­de on 25%/75% Mihin vedät rajan? Val­tao­sa-käsit­teen käyt­tä­mi­nen täs­sä yhtey­des­sä edel­lyt­tää tar­ken­nus­ta, jot­ta sano­ma­si voi ottaa vakavasti”

    Mis­tä­kö­hän ihmees­tä kek­sit et mä pitäi­sin tol­las­ta aiheel­li­se­na? Se mun kom­ment­ti­han oli vas­taus Ant­ti K:lle, joka ymmärs yleis­tys­ten ja tilas­to­jen käy­tön idean täy­sin vää­rin. Tar­ko­tus oli osottaa,et jos enem­mis­töl­lä jos­tain popu­laa­tios­ta on joku omi nai­suus X, niin ilman muu­ta tie­toa kan­nat­taa olet­taa et popu­laa­tioon kuu­lu­val­la ran­dom tyy­pil­lä on X. Ihan eri asia on sit­ten, tart­tee­ko tän loo­gi­sen pää­tel­män joh­taa mihin­kään toi­min­taan. Riip­puu täy­sin tilanteesta.

    Antin epä­loo­gi­ses­sa vas­tae­si­mer­kis­sä­hän sii­tä, että pie­nel­lä vähem­mis­töl­lä on jokin omi­nai­suus X,vedettiin joh­to­pää­tös, et kaik­kia pitäis koh­del­la ikään­ku niil­lä olis X.

  142. Saa­ra:

    Kuu­los­taa aika.. suh­teet­to­man varautuneelta.

    Maa­il­ma on täyn­nä eri­lai­sia ihmi­syy­den mal­le­ja, joi­ta kas­va­va ihmi­nen voi itseen­sä imeä ja omak­sua. Mal­lien lisäk­si ei tar­vi­ta erik­seen muot­te­ja (= kon­ser­va­tii­vis­ten ihan­tei­den mukai­sik­si jär­jes­tel­ty­jä mal­lien ryp­päi­tä). Sano yksi­kin syy, mik­si tar­vit­tai­si, mut­ta älä sel­lai­sia syi­tä, jot­ka joh­tu­vat vain sii­tä ihmis­ten ennak­ko­luu­los­ta että muo­tit­to­muus on pahaksi.”

    No mä en ite teh­ny oikees­taan mitään eroa “mal­lien” ja “muot­tien” välil­le. Pikem­min­kin näki­sin, et kysees­sä on vaan jat­ku­mo, jos­sa sitä mal­lia tupu­te­taan hei­kom­min tai voi­mak­kaam­min. Mah­do­ton sit­ten veden­pi­tä­väs­ti todis­taa, kuin­ka vah­vo­jen ja min­kä­lais­ten mallien/muottien tuput­ta­mi­nen on opti­maa­lis­ta. Mut mun argu­ment­ti oli, ettei oo mitään syy­tä olet­taa, et mallittomuus/muotittomuus olis parem­pi koko­nai­suu­den kan­nal­ta ku se et nii­tä tarjotaan.

    Yks esim.

    Tosi voi­ma­kas muot­ti, mihin pik­ku­poi­kia “pai­nos­te­taan”, on se, et toi­sia ei saa lyödä/potkia yms. Ilman tätä muot­tia pens­kat olis ihan hel­ve­tin väki­val­ta­sii. Aina­kin pojat. Tän muo­tin osa­na on myös ns. “her­ras­mies­nor­mi”, eli se, et eten­kään tyt­tö­jä ei saa lyö­dä ja et tyt­tö­jen lyö­mi­ses­tä seu­raa häpe­ää yms. sosi­aa­li­sia sank­tioi­ta. Tän muo­tin ansios­ta pojat koh­dis­taa toi­siin­sa vähem­män väki­val­taa ku koh­dis­tais muu­ten ja tyt­töi­hin vie­lä pal­jon vähemmän.

  143. Piia J. Häkkinen:
    “Koros­tan siis, että haluan ihmi­sen yksi­löl­li­siä vah­vuuk­sia tuet­ta­van sen sijaan, että ase­te­taan hänet johon­kin muot­tiin, joka on mää­ri­tel­ty hänen ulkois­ten omi­nai­suuk­sien­sa perusteella. 

    Niin­pä arvok­kai­ta kyky­jä voi jää­dä käyt­tä­mät­tä, jos esim. tyt­tö ei tuo mate­maat­tis­ta puol­taan esiin, kos­ka ympä­ris­tö kan­nus­taa­kin toi­mi­maan toisin.”

    Suku­puo­li ei ole ulkoi­nen muot­ti, vaan sisäi­nen. Mies­ten ja nais­ten aivot ovat kes­ki­mää­rin niin eri­lai­set ja toi­mi­vat niin eri taval­la, että on suo­ras­taan rikol­lis­ta jät­tää se otta­mat­ta huo­mioon yhteis­kun­nal­li­ses­sa päätöksenteossa. 

    Jokai­sel­le pitää tie­tys­ta antaa mah­dol­li­suus toteut­taa omia yksi­löl­li­siä vah­vuuk­si­aan ja tai­pu­muk­si­aan, mut­ta jos kas­va­tuk­sen tavoit­teek­si ase­te­taan 50/50 ‑lop­pu­tu­los, arvok­kai­ta kyky­jä tuh­la­taan kym­me­niä ker­to­ja enem­män kuin mitä mah­dol­li­nen suku­puo­lis­te­reo­ty­pia tekee.

  144. Saa­ra:

    Oli­si kui­ten­kin aika naii­via kuvi­tel­la, että olem­me juu­ri mei­dän elin­ai­ka­nam­me kehit­ty­neet evo­lu­tii­vi­seen huip­puum­me, joten eikö­hän sal­li­ta kehit­ty­mi­nen jatkossakin.”

    Joten­kin tun­tuu et sun pitäis astua ulos laa­ti­kos­ta ja miet­tiä koko jut­tu uudel­leen. Tos­sa kehi­tyk­ses­sä­hän on nime­no­maan kyse sii­tä, et aika­sem­mat suku­pol­vet on kehit­tä­ny kai­ken­lai­sia “mal­le­ja” ja “muot­te­ja”, joi­ta ne siir­tää seu­raa­val­le pol­vel­le, joka taas vuo­ros­taan jalos­taa nii­tä mal­le­ja ja muot­te­ja eteen­päin. Ei minä tai sinä tie­de­tä, mikä on min­kä­kin asian suh­teen opti­maa­li­nen pis­te, mut omi­tuis­ta väit­tää, ettei nois­ta val­miis­ta mal­leis­ta ja muo­teis­ta olis ku haittaa.

  145. Art­tu­ri:

    Piia:
    Riit­ta ja Saa­ra ymmär­si­vät pointtini.

    miten se sat­tui­kin niin, että vaan ne jot­ka on sun kans­sa samaa miel­tä ymmär­si point­ti­si? Var­maan vaan sattumaa…

    Miten sat­tui­kin niin, että kuvit­te­let Pii­an poin­tin ymmär­tä­nei­den ole­van hänen kans­saan samaa mieltä? 😉

  146. Art­tu­ri:

    Saa­ra:
    Las­ten vaat­tei­ta ei ole tar­peen erot­taa suku­puo­len mukaan toisistaan

    ?! No kai ne ero­tel­laan siks, että asiak­kaat haluu, että ne ero­tel­laan. Ihan samal­la taval­la kuin halua­vat, että haju­ve­det myy­dään deo­do­rant­tien eikä peru­noi­den kans­sa samal­la osastolla.

    Vedä­pä hen­keä ja lue uudel­leen. Minun ei ole tar­peen tule­vil­le lap­sil­le­ni selos­taa, kuin­ka jot­kut vaat­teet ovat “poi­kien” ja toi­set taas “tyt­tö­jen”, joten en tee sitä, vaan tar­joan heil­le mie­luum­min tupla­mää­rän vali­koi­maa. Tava­ra­ta­lon osas­toin­tia ei tämän vuok­si ole tar­peen muuttaa.

  147. Eli­na:

    Saa­ra fysii­kan tun­nin menosta:

    Ryn­ni­mi­sen teho ei siis ole oikea tapa mita­ta kiinnostusta.

    Parem­pia kei­no­ja ote­taan vas­taan… Anna tulla!

    Valit­sin sana­ni huo­nos­ti, jos tulin impli­koi­neek­si, että minul­la oli­si parem­pi kei­no tie­dos­sa. Hen­ki­lö­koh­tai­sen kiin­nos­tuk­sen mää­rän mit­taa­mi­nen siten, että se oli­si ver­rat­ta­vis­sa jon­kun toi­sen kiin­nos­tuk­seen on pirul­li­sen vaikeaa.

    Pari­suh­tees­sa­ni on ajan myö­tä muo­dos­tu­nut jon­kin­lai­nen intui­tii­vi­ses­ti toi­mi­va mene­tel­mä, jon­ka avul­la kyke­nem­me rat­kai­se­maan suh­teen sisäi­siä motii­vi­konflik­te­ja samaan tapaan kuin yksi­lö rat­kai­see omi­aan: vaih­toeh­dois­ta vali­taan se, joka mak­si­moi yhtei­sen hyvän. Mut­ta olem­me kyl­lä vie­lä hyvin kau­ka­na sii­tä, että täs­tä voi­tai­siin sovel­taa jon­kin­lai­nen luo­tet­ta­va ylei­nen mittari.

    Muo­toi­len uudel­leen: kiin­nos­tuk­sen mit­taa­mi­nen yksioi­koi­ses­ti ryn­ni­mi­sen tehol­la ei anna luo­tet­ta­via tulok­sia. Kään­täen ja filo­so­fi­sem­min: haluam­me­ko me sel­lai­sen yhteis­kun­nan, jos­sa pär­jää par­hai­ten ryn­ni­mäl­lä ja mui­den var­pail­le tal­lo­mal­la (omas­ta mie­les­tä­ni olem­me täl­lä tiel­lä jo lii­an­kin pitkällä)?

  148. Eli­na, mie­het ja nai­set ovat kes­ki­mää­rin var­ta­lol­taan niin eri kokoi­sia ja ‑muo­toi­sia, että eri osas­tot voi mai­nios­ti perus­tel­la jo sil­lä. Samas­ta syys­tä peti­te-osas­to­ja ja liik­kei­tä­kin on erik­seen pie­nil­le nai­sil­le, vaik­ka he ovat ihan yhtä nai­sia kuin muut­kin nai­set. Samoin löy­tyy myy­mä­löi­tä isoil­le ja pyö­reil­le nai­sil­le. Ja kai­pa nor­mis­ta poik­kea­van muo­toi­sil­le mie­hil­le­kin on erik­seen tarjontaa.

  149. ?! No kai ne ero­tel­laan siks, että asiak­kaat haluu, että ne erotellaan. 

    Ja minä kun olen aja­tel­lut, että ilkeä kapi­ta­lis­ti halu­aa myy­dä samaan per­hee­seen ensin vaa­lean­si­ni­set ja sit­ten vaa­lean­pu­nai­set pot­ku­housut ja näin mak­si­moi­da “lisä­ar­von”. Myös isom­mis­sa las­ten­vaat­teis­sa on usein jokin poi­ka­mai­nen tai tyt­tö­mäi­nen kuvio, jol­le en ole kek­si­nyt muu­ta syy­tä kuin kier­rä­tyk­sen vaikeuttamisen.

    Itse asias­sa olen sitä miel­tä, että muu­ta­man vii­kon (koot 44–56) tai kuu­kau­den (koko 62) ajan käy­tös­sä ole­vien vaat­tei­den koo­daa­mi­nen suku­puo­len mukaan alkaa olla jo ympä­ris­tö­ri­kos. 😉 Pie­niä sööt­te­jä mek­ko­ja ei lasketa…

  150. Tytöt nyt yleen­sä halua­vat tyt­tö­jen vaat­tei­ta ja pojat poikien. 

    Taas menee kor­re­laa­tio ja kausa­li­teet­ti sekai­sin… Lap­set halua­vat sel­lai­sia vaat­tei­ta, mis­sä on hei­tä miel­lyt­tä­vät värit ja kuo­sit. Se, löy­tyy­kö vaa­te tyt­tö­jen vai poi­kien puo­lel­ta on heil­le yhden­te­ke­vää kun­nes joku opet­taa ter­mit “tyt­tö­jen väri” ja “poi­kien väri”.

  151. mut­ta jos kas­va­tuk­sen tavoit­teek­si ase­te­taan 50/50 ‑lop­pu­tu­los

    Kuka sel­lai­sen tavoit­teen on asettanut?

  152. Rogue kir­joit­ti 13.4.2011 kel­lo 19:51

    Antin epä­loo­gi­ses­sa vas­tae­si­mer­kis­sä­hän sii­tä, että pie­nel­lä vähem­mis­töl­lä on jokin omi­nai­suus X,vedettiin joh­to­pää­tös, et kaik­kia pitäis koh­del­la ikään­ku niil­lä olis X.

    Niin. Mun point­ti­han oli, että ylei­ses­ti ottaen päät­te­lyn “X:t ovat kes­ki­mää­rin jotain ver­rat­tu­na Y:ihin, ja sen takia jokais­ta X:ää pitää koh­del­la eri taval­la kuin jokais­ta Y:tä” pitäi­si aina soit­taa häly­tys­kel­lo­ja ja lujaa. Tuol­lai­ses­ta päät­te­lys­tä mies­ten koh­te­le­mi­nen sydän- ja veri­suo­ni­sai­rai­na sen takia, että sydän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det ovat ylei­sem­piä mie­hil­lä kuin nai­sil­la, on hyvä kärjistys.

    Mut­ta kos­ka vai­ku­tat kan­nat­ta­van aja­tus­ta, että jon­kin mie­li­val­tai­sen ryh­mään kuu­lu­mi­sen ja ole­tet­tu­jen ryh­män omi­nai­suuk­sien perus­teel­la kan­nat­taa koh­del­la yksi­lö­jä, niin osaat­ko vas­ta­ta tähän: Kuin­ka mon­ta pro­sent­tia Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jis­ta pitää olla rasis­te­ja, jot­ta jokais­ta Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jaa kan­nat­taa koh­del­la rasistina? 

    Mun näh­däk­se­ni jokais­ta ihmis­tä kan­nat­taa koh­del­la nii­den omi­nai­suuk­sien mukaan, jot­ka hänel­lä on, ei nii­den, jot­ka hänel­lä pitäi­si joi­hin­kin ole­tet­tu­jen ja mie­li­val­tais­ten ryh­miin kuu­lu­mis­ten perus­teel­la olla. 

    Ant­ti K.

  153. Saa­ra:

    Eli­na, mie­het ja nai­set ovat kes­ki­mää­rin var­ta­lol­taan niin eri kokoi­sia ja ‑muo­toi­sia, että eri osas­tot voi mai­nios­ti perus­tel­la jo sillä.

    Kes­ki­mää­räi­nen mies ja kes­ki­mää­räi­nen nai­nen ovat pal­jon lähem­pä­nä kool­taan ja muo­dol­taan toi­si­aan kuin mini­nai­set ja 180-sent­ti­set, sata­ki­loi­set amatsonit. 

    Väi­tät­kö tosis­sa­si, että sol­mio sopii paremm­min mie­hen var­ta­lol­le ja pit­si puo­les­taan nai­sen muo­doil­le? Mik­si ken­gis­sä ei ole yhtei­siä mal­le­ja koos­ta 35 kokoon 46 kapeal­la ja leveäl­lä lestillä?

    Minä­pä kerron:

    Vaa­te on vies­ti. Suku­puo­li on kes­keis­tä täs­sä vies­tis­sä. Vies­tiä voi tie­tys­ti pal­jon muu­ta­kin: urhei­lul­li­suut­ta, bohee­miut­ta, sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta, juh­laa ja arkea. 

    Asul­la voi myös häi­vyt­tää tar­peen tul­len suku­puol­taan, kuten nais­ten bis­nes­pu­keu­tu­mi­ses­sa teh­dään. Mut­ta mies­ten- ja nais­ten­vaat­teet ovat erik­seen pää­osin aivan muis­ta syis­tä kuin kokoe­rois­ta johtuen. 

    Minun ei ole tar­peen tule­vil­le lap­sil­le­ni selos­taa, kuin­ka jot­kut vaat­teet ovat “poi­kien” ja toi­set taas “tyt­tö­jen”,..

    Ei var­mas­ti ole! Tulet huo­maa­maan, että he hok­saa­vat sen aivan itse sii­nä parivuotiaina.

  154. Riit­ta järkeilee:

    Lap­set halua­vat sel­lai­sia vaat­tei­ta, mis­sä on hei­tä miel­lyt­tä­vät värit ja kuosit.

    Kyl­lä vain! Tyt­tö­jä yleen­sä miel­lyt­tä­vät eri­lai­set “prin­ses­sa­mai­set” jutut ja poi­kia kai­ken­lai­set san­ka­ri- ym. hirviökuvat.

    Tie­tys­ti on pal­jon aivan neut­raa­le­ja mal­le­ja, väre­jä ja kuo­se­ja. Nii­tä minä olen suo­si­nut yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, etten pidä pai­no­ku­vis­ta enkä koris­teis­ta vaat­teis­sa. Täs­sä ei ole mitään ideo­lo­gis­ta suku­puo­li­neut­raa­liut­ta, vaan kyse on puh­taas­ti esteet­ti­sis­tä mieltymyksistäni.

  155. Saa­ra,

    Olit­kin jo kir­joit­ta­nut vaat­tei­den vies­tin­näl­li­ses­tä funk­tois­ta, mut­ta en huo­man­nut sitä ennen kuin kir­joi­tin kom­ment­ti­ni klo 8.18.

    Eli tuli pääl­lek­käi­syyt­tä, sori.

  156. Tyt­tö­jä yleensä 

    Yleen­sä vaan ei aina. 😉 Niin­pä puhun edel­leen sini­ses­tä puo­les­ta ja punai­ses­ta puolesta. 

    Täs­tä tulee muu­ten mie­leen taan­noi­nen kes­kus­te­lu erääl­lä vauvapalstalla.

    Kes­kus­te­lu­na­vaus: “Miten­hän sii­hen pitäi­si suh­tau­tua, kun poi­ka­ni haluai­si käyt­tää vaa­lean­pu­nais­ta? Tulee­ko­han sii­tä sano­mis­ta päi­vä­ko­dis­sa, jos suostun?”

    Eri­näi­nen mää­rä kes­kus­te­lua sii­tä, mis­sä menee raja epä­so­vin­nai­sen pukeu­tu­mi­sen suhteen.

    Lop­pu­pää­tel­mä: “Ovat nämä nykyäi­dit sit­ten kum­mal­li­sia, kun pakot­ta­vat jos­tain ideo­lo­gi­ses­ta syys­tä poi­kan­sa käyt­tä­mään vaaleanpunaista.”

  157. Saa­ra:

    Miten sat­tui­kin niin, että kuvit­te­let Pii­an poin­tin ymmär­tä­nei­den ole­van hänen kans­saan samaa mieltä?

    Niin siis mun point­ti oli just, että mä en kuvit­te­le, että Pii­an poin­tin ymmär­tä­neet olis samaa miel­tä Pii­an kanssa.

    Yri­tin iro­ni­soi­da Pii­an käsi­tys­tä sii­tä, että hänen mie­les­tään ne tyy­pit, jot­ka on sen kans­sa samaa miel­tä on kans ymmär­tä­neet hänen point­tin­sa ja päin vastoin.

    Mun mie­les­tä on toden­nä­köi­sem­pää, että useat kir­joit­ta­jat on ymmär­tä­neet Pii­an poin­tin ihan hyvin riip­pu­mat­ta sii­tä näkee­kö Piia hei­dän kan­tan­sa oman­sa mukai­se­na vai ei.

    Saa­ra:

    Valit­sin sana­ni huo­nos­ti, jos tulin impli­koi­neek­si, että minul­la oli­si parem­pi kei­no tiedossa.

    öööö… jos väit­tää, että joku jut­tu teh­dään huo­nos­ti nyky­ään, niin kyl­lä se aina­kin minus­ta impli­koi, että se voi­tai­siin teh­dä paremmin.

    haluam­me­ko me sel­lai­sen yhteis­kun­nan, jos­sa pär­jää par­hai­ten ryn­ni­mäl­lä ja mui­den var­pail­le tallomalla 

    No var­maan­kin tämä riip­puu sii­tä min­kä­lai­nen yhteis­kun­ta sii­tä tulee? Jos joku tiet­ty mää­rä ryn­ni­mis­tä on hyväk­si, niin sit­ten halu­taan se mää­rä rynnimistä.

    Riit­ta:

    Ja minä kun olen aja­tel­lut, että ilkeä kapi­ta­lis­ti halu­aa myy­dä samaan per­hee­seen ensin vaa­lean­si­ni­set ja sit­ten vaa­lean­pu­nai­set pot­ku­housut ja näin mak­si­moi­da “lisä­ar­von”.

    Niin sitä saat­taa luul­la, jos on ennak­ko­luu­lo­ja kapi­ta­lis­te­ja koh­taan ja uskoo kulut­ta­jien ole­van pölvästejä.

    Myös isom­mis­sa las­ten­vaat­teis­sa on usein jokin poi­ka­mai­nen tai tyt­tö­mäi­nen kuvio, jol­le en ole kek­si­nyt muu­ta syy­tä kuin kier­rä­tyk­sen vaikeuttamisen.

    No tus­kin se syi­den kek­si­mi­nen nyt niin vai­kee­ta voi olla. Eli­na­han jo täs­sä­kin ket­jus­sa esit­ti yhden hyvin uskot­ta­van syyn: jen­gi halu­aa vies­tiä vaat­teil­laan sukupuolestaan.

    Itse asias­sa olen sitä miel­tä, että muu­ta­man vii­kon (koot 44–56) tai kuu­kau­den (koko 62) ajan käy­tös­sä ole­vien vaat­tei­den koo­daa­mi­nen suku­puo­len mukaan alkaa olla jo ympäristörikos. 

    ?!!?!? No onks yleen­sä­kin rikol­lis­ta sel­lai­nen mikä tuot­taa ihmi­sil­le mie­li­hy­vää? Jos van­hem­mat saa sii­tä iloa, että ne saa pukea lap­sen­sa suku­puo­les­ta vies­ti­viin vaat­tei­siin niin kuka sinä oot niil­le sano­maan, että se on vää­rin? Ihan sama ku mä tuli­sin dis­saa­maan sun jotain mie­li­hy­vää tuot­ta­via kulutusvalintoja.

    Taas menee kor­re­laa­tio ja kausa­li­teet­ti sekaisin

    häh? Eihän kukaan oo väit­tä­ny mitään kausa­li­tee­tis­ta, niin miten se voi men­nä kor­rel­laa­tion kans­sa seka­sin? Vai väi­tät­kö sä, että sen lisäks, että tyt­tö­jen vaat­teet kor­rel­loi tyt­tö­jen halu­jen kans­sa, että täs­sä on joku kausaliteetti?

    Ant­ti Kääriäinen:

    Mun näh­däk­se­ni jokais­ta ihmis­tä kan­nat­taa koh­del­la nii­den omi­nai­suuk­sien mukaan, jot­ka hänel­lä on, ei nii­den, jot­ka hänel­lä pitäi­si joi­hin­kin ole­tet­tu­jen ja mie­li­val­tais­ten ryh­miin kuu­lu­mis­ten perus­teel­la olla.

    Ymmär­rät var­maan, että infor­maa­tion hank­ki­mi­sel­la on hin­tan­sa. Infoo han­ki­taan lisää niin kau­an kuin sen infon hank­ki­mi­ses­ta hyö­tyy enem­män kuin sii­tä on kus­tan­nuk­sia. Sit jos kus­tan­nuk­set ylit­tää hyö­dyt, niin toi­mi­taan sen jo tie­det­tä­vän infon perusteella.

    Esim. jos oot baa­ris­sa ja haluai­sit löy­tää kump­pa­nin. Huo­maat kiin­nos­ta­van nai­sen jol­la on sor­mus vasem­mas­sa nimet­tö­mäs­sä. Nyt voit toki men­nä sel­vit­tä­mään, että onko hän kihloissa/naimisissa tai sit­ten voit vaan olet­taa, että ryh­mäl­lä nai­set baa­ris­sa-sor­mus vasem­mas­sa nimet­tö­mäs­sä ei oo kiin­nos­tu­nut tapaa­maan uusia kumppaniehdokkaita.

  158. Riit­ta:

    …kun­nes joku opet­taa ter­mit “tyt­tö­jen väri” ja “poi­kien väri”.

    Sinä olet aina­kin tehok­kaas­ti opet­ta­nut suku­puo­lit­tu­neen väri­jaot­te­lun puhu­mal­la sini­ses­tä ja punai­ses­ta puo­les­ta lastenvaateosastolla. 

    Mitä luu­let las­te­si päät­te­le­vän sini­sel­lä puo­lel­la? Ahaa.. tääl­lä on poi­kien vaat­tei­ta. Ja nyt vai­keam­pi: entä punai­sel­la puo­lel­la? Ahaa.. tääl­lä on tyt­tö­jen vaatteita. 

    Pie­nes­tä koos­taan huo­li­mat­ta lap­set eivät ole äly­kää­piöi­tä, vaan ihan itse päät­te­le­vät asioita. 

    Ihmet­te­len muu­ten vähän sitä Tam­pe­reen tar­jon­taa las­ten­vaat­tei­den suh­teen. Kyl­lä tääl­lä sta­dis­sa löy­tyy pojil­le ja tytöil­le suun­nat­tu­ja vaat­tei­ta ihan kai­kis­sa väreis­sä. Vaa­lean­pu­nai­nen puut­tuu poi­kien mal­leis­ta ja tun­nel­ma on muu­ten­kin tum­mem­pi, mut­ta kyl­lä vaik­ka­pa kirk­kaan­pu­nais­ta ja vii­nin­pu­nais­ta löy­tyy, kuten tytöil­le tum­man­si­nis­tä, vio­let­tia, rus­ke­aa ja vihreää.

  159. Käsit­te­len Osmon väi­tet­tä kirjoituksessani…

    Ovat­ko vih­reät nai­set telaketjufeministejä?

    http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69579-ovatko-vihreat-naiset-telaketjufeministeja

    Osmo kuvai­lee Mari Puos­ka­ria hyväk­si jät­käk­si. Kui­ten­kin Syö­jä­tär leh­des­sä (1/2006)Puoskari kir­joit­taa seuraavasti:

    “Haluai­sin itse toi­mia puo­lu­ees­sa, joka avoi­mes­ti kan­nat­taa femi­nis­miä. Vih­reän lii­ton peri­aa­teoh­jel­maan tuli­si kir­ja­ta käsi­te femi­nis­mi. Sisäl­löl­li­ses­ti vih­rei­den pitäi­si näen­näi­sen suku­puo­li­neut­raa­liu­den sijaan pyr­kiä tie­toi­ses­ti pur­ka­maan yhteis­kun­nan pat­riar­kaa­li­sia raken­tei­ta. Tasa-arvo ei ole todel­la­kaan toteu­tu­nut edes Suo­mes­sa. Suku­puo­les­ta joh­tu­va palk­ka­syr­jin­tä ja lasi­kat­toil­miö sekä väki­val­ta ovat edel­leen nais­ten arkipäivää.”

  160. Eli­na:

    Saa­ra:
    Eli­na, mie­het ja nai­set ovat kes­ki­mää­rin var­ta­lol­taan niin eri kokoi­sia ja ‑muo­toi­sia, että eri osas­tot voi mai­nios­ti perus­tel­la jo sillä.

    Kes­ki­mää­räi­nen mies ja kes­ki­mää­räi­nen nai­nen ovat pal­jon lähem­pä­nä kool­taan ja muo­dol­taan toi­si­aan kuin mini­nai­set ja 180-sent­ti­set, sata­ki­loi­set amatsonit.

    Ver­taa ihan vain taval­li­sen kokoi­sia nai­sia pie­niin nai­siin; heil­lä mit­tae­ro­ja on vähem­män ja osas­tot ovat sil­ti erikseen.

    Väi­tät­kö tosis­sa­si, että sol­mio sopii paremm­min mie­hen var­ta­lol­le ja pit­si puo­les­taan nai­sen muodoille?

    Outo kysy­mys. Väi­tät­kö itse tosis­sa­si, että luu­lit minun väit­tä­neen noin?

    Puhuin osas­toin­nis­ta, jon­ka voi perus­tel­la mitoi­tuse­roil­la, ja joka siis toden­nä­köi­ses­ti oli­si mie­hil­le ja nai­sil­le erik­seen, vaik­ka he käyt­täi­si­vät muu­ten täy­sin saman­nä­köi­siä vaat­tei­ta. Mie­hil­lä har­tiat ovat suh­teel­li­ses­ti pal­jon leveäm­mät, nai­sil­la taas lan­tio. Ja onpa joil­la­kin nai­sil­la rin­nat­kin. Nämä edel­lyt­tä­vät niin suu­ria kaa­va­tek­ni­siä muu­tok­sia, että on ihan aiheel­lis­ta sanoa mit­tae­ro­jen ole­van huo­mat­ta­via myös sii­nä tapauk­ses­sa että pituus oli­si sama.

    Minä­pä kerron:
    Vaa­te on vies­ti. Suku­puo­li on kes­keis­tä täs­sä viestissä.

    No minul­le suku­puo­li ei ole ihmi­ses­sä kovin kes­keis­tä, kuten jo ker­roin, enkä siten pidä sitä kes­kei­se­nä pukeu­tu­mi­ses­sa­kaan (ja pukeu­dun täs­tä huo­li­mat­ta jos­kus nai­sel­li­suut­ta­ni koros­ta­vas­ti). Mut­ta toki on ihmi­siä, joil­le suku­puo­li on hyvin mer­ki­tyk­sel­li­nen asia. Ei voi esi­mer­kik­si muka olla mies­puo­li­sen kans­sa kave­ri, jos sat­tuu ole­maan nai­nen, tai päin vas­toin, ja joku mies ei pys­ty ole­maan nai­sen alai­nen. Sit­ten on nai­sia, jot­ka koh­te­le­vat mie­hiä peli­nap­pu­loi­na, joi­ta ohjail­laan nai­sel­li­sel­la vie­hä­tys­voi­mal­la jne.

    Oma inte­rak­tio­ni ihmis­ten kans­sa perus­tuu hei­dän per­soo­nal­li­suu­tee­na ja sii­hen, että pyrin koh­te­le­maan kaik­kia sama­nar­voi­si­na ja kun­nioit­ta­maan hei­dän ihmi­syyt­tään. Mie­heys ja nai­seus kaik­ki­ne ilme­ne­mis­muo­toi­neen ovat kurio­si­teet­te­ja — ihan haus­ko­ja sel­lai­sia, mut­ta eivät äärim­mäi­sen olen­nai­sia — min­kä vuok­si pys­tyn suh­tau­tu­maan samal­la kun­nioi­tuk­sel­la nii­hin­kin ihmi­siin, joi­den suku­puo­li ei ole sel­keäs­ti määriteltävissä.

    Coco Cha­nel pukeu­tui vaat­tei­siin, jot­ka oli­si­vat löy­ty­neet tava­ra­ta­los­sa mies­ten osas­tol­ta (jos sil­loin oli­si ollut tava­ra­ta­lo­ja — vai oli­ko nii­tä?). Nykyi­sin hänen luo­maan­sa tyy­liä pide­tään nai­sel­li­suu­den hui­pen­tu­ma­na. Maa­il­ma muut­tuu. Jäy­kät kate­go­ri­soin­nit ja ihmis­ten arvot­ta­mi­nen sil­lä perus­tel­la, kuin­ka hyvin he näi­tä kate­go­rioi­ta nou­dat­ta­vat, ovat kehi­tys­tä jar­rut­ta­via, tasa­päis­tä­viä ja turhia.

    En siis vas­tus­ta sitä, jos itse haluat nai­se­na pukeu­tua nai­sel­li­ses­ti ja saat sii­tä nau­tin­toa; sehän on vain hie­no jut­tu. Toi­von vain, että et nai­seut­ta­si pön­kit­tä­mään tar­vit­se kaik­kien mui­den­kin vään­täy­ty­mis­tä samaan muo­tiin, jon­ka sisäl­lä sit­ten kil­pail­laan kuka sitä toteut­taa par­hai­ten. Et sinä ole yhtään vähem­pää nai­nen, vaik­ka naa­pu­ris­sa­si nai­nen pukeu­tui­si hop­pa­ri­ku­tei­siin ja mies dragiin.

    Mut­ta mies­ten- ja nais­ten­vaat­teet ovat erik­seen pää­osin aivan muis­ta syis­tä kuin kokoe­rois­ta johtuen.

    Jos nyt jär­ke­väs­ti puhu­taan, niin ei lie­ne mitään tapaa veri­fioi­da täl­lais­ta väit­tä­mää. “Pää­osin aivan muis­ta syis­tä”. Jätän omaan arvoonsa.

    Minun ei ole tar­peen tule­vil­le lap­sil­le­ni selos­taa, kuin­ka jot­kut vaat­teet ovat “poi­kien” ja toi­set taas “tyt­tö­jen”,..

    Ei var­mas­ti ole! Tulet huo­maa­maan, että he hok­saa­vat sen aivan itse sii­nä parivuotiaina.

    Se on sit­ten asia erik­seen, ja toki puen esim. tytön röy­he­löi­hin, jos hän sel­lai­ses­ta pitää. Mut­ta kyl­lä­hän sel­lai­sia­kin lap­sia on, jot­ka eivät tätä mai­nit­se­maa­si asi­aa “hok­saa”, jos van­hem­mat eivät sitä lap­sil­leen erik­seen ope­ta. Ja sit­ten on vie­lä nii­tä, joi­den kal­loon se ei mene vaik­ka kuin­ka opetettaisiin.

  161. Ant­ti Kääriäinen:

    Mun point­ti­han oli, että ylei­ses­ti ottaen päät­te­lyn “X:t ovat kes­ki­mää­rin jotain ver­rat­tu­na Y:ihin, ja sen takia jokais­ta X:ää pitää koh­del­la eri taval­la kuin jokais­ta Y:tä” pitäi­si aina soit­taa häly­tys­kel­lo­ja ja lujaa. Tuol­lai­ses­ta päät­te­lys­tä mies­ten koh­te­le­mi­nen sydän- ja veri­suo­ni­sai­rai­na sen takia, että sydän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det ovat ylei­sem­piä mie­hil­lä kuin nai­sil­la, on hyvä kärjistys.

    Ei se ollu hyvä kär­jis­tys, kos­ka kär­jis­tit ihan eri asi­aa ku mis­tä oli kyse ja sisäl­ly­tit samal­la kär­jis­tyk­seen yli­mää­rä­sen loo­gi­sen virheen. 

    Kyse oli sii­tä, et jos enem­mis­to ryh­mäs­tä A tyk­kää asias­ta X ja enem­mis­tö ryh­mäs­tä B tyk­kää asias­ta Y ja vaih­toeh­toi­na on vain X ja Y, ni ilman muu­ta tie­toa kan­nat­taa olet­taa et ran­dom A tyk­kää asias­ta X ja ran­dom B tyk­kää asias­ta Y. Se, miten nii­tä kan­nat­taa sit­ten tän perus­teel­la koh­del­la, riip­puu luke­mat­to­mis­ta muis­ta sei­kois­ta. Mut toi ole­tus kan­nat­taa sil­ti aina tehä, ennen ku saa tar­ken­ta­vaa tietoa. 

    Mut­ta kos­ka vai­ku­tat kan­nat­ta­van aja­tus­ta, että jon­kin mie­li­val­tai­sen ryh­mään kuu­lu­mi­sen ja ole­tet­tu­jen ryh­män omi­nai­suuk­sien perus­teel­la kan­nat­taa koh­del­la yksi­lö­jä, niin osaat­ko vas­ta­ta tähän: Kuin­ka mon­ta pro­sent­tia Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jis­ta pitää olla rasis­te­ja, jot­ta jokais­ta Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jaa kan­nat­taa koh­del­la rasistina?

    Sä et nyt vaan ymmär­rä luke­maas. Toden­nä­köi­syyk­sien poh­jal­ta voi tehä ja väis­tä­mät­tä tehään­kin läh­tö­ole­tuk­sia, mut ei nii­den ole­tus­ten tart­te aina joh­taa mihin­kään toi­min­taan. Sitä pait­si mun point­ti oli, ettei voi­da var­mas­ti tie­tää mit­kä mallit/muotit on hyö­dyl­li­siä ja mit­kä ei. Saa­ti et voi­tais tie­tää, et se sun ja Saa­ran uto­pia, jos­sa ele­tään muo­tit­to­mas­sa tyh­jiös­sä, olis parem­pi ku se et näi­tä muotteja/malleja on ole­mas­sa. Osa niis­tä muoteista/malleista voi olla huo­no­ja, mut osa hyviä. Näi­hin voi ja var­maan kan­nat­taa­kin pyr­kiä vai­kut­ta­maan, mut se ei tar­ko­ta et nii­den pois­ta­mi­nen olis optimi.

    Mun näh­däk­se­ni jokais­ta ihmis­tä kan­nat­taa koh­del­la nii­den omi­nai­suuk­sien mukaan, jot­ka hänel­lä on, ei nii­den, jot­ka hänel­lä pitäi­si joi­hin­kin ole­tet­tu­jen ja mie­li­val­tais­ten ryh­miin kuu­lu­mis­ten perus­teel­la olla. 

    Joo toi­han olis tosi kiva. Vaa­tii vaan sen naii­vin ole­tuk­sen et meil olis täy­del­li­nen infor­maa­tio. Ole­tuk­sia ja yleis­tyk­siä tehään sen tie­don poh­jal­ta mitä oma­taan just sen takia, et infor­maa­tio on kau­ka­na täydellisestä.

  162. Art­tu­ri:

    Niin siis mun point­ti oli just, että mä en kuvit­te­le, että Pii­an poin­tin ymmär­tä­neet olis samaa miel­tä Pii­an kanssa.

    Piia sanoi minun ymmär­tä­neen point­tin­sa. -> Sinä kuvit­te­let minun ole­van samaa miel­tä Pii­an kanssa.

  163. Art­tu­ri:

    Saa­ra:
    Valit­sin sana­ni huo­nos­ti, jos tulin impli­koi­neek­si, että minul­la oli­si parem­pi kei­no tiedossa.

    öööö… jos väit­tää, että joku jut­tu teh­dään huo­nos­ti nyky­ään, niin kyl­lä se aina­kin minus­ta impli­koi, että se voi­tai­siin teh­dä paremmin.

    Niin. Oli tar­koi­tus impli­koi­da, että uskon parem­pia­kin kei­no­ja voi­van löy­tyä. Mut­ta ei, että sel­lai­nen oli­si täl­lä het­kel­lä minul­la tiedossa.

  164. Rogue:

    No mä en ite teh­ny oikees­taan mitään eroa “mal­lien” ja “muot­tien” välil­le. Pikem­min­kin näki­sin, et kysees­sä on vaan jat­ku­mo, jos­sa sitä mal­lia tupu­te­taan hei­kom­min tai voimakkaammin. 

    Minä teen eron, kos­ka kysees­sä on kak­si eri asi­aa. Esim. “mie­hek­kyys” on muot­ti, joka sisäl­tää pal­jon eri­lai­sia mal­le­ja — ei siis ole mitään yksit­täis­tä mal­lia joka kuvai­si sitä tyh­jen­tä­väs­ti. Yksi näis­tä mal­leis­ta on monen mie­les­tä “hete­ro­sek­su­aa­li­suus”. Täs­tä joh­tuen homo­sek­su­aa­lia ei pide­tä läh­tö­koh­tai­ses­ti yhtä mie­hek­kää­nä kuin hete­roa, vaik­ka monil­ta muil­ta omi­nai­suuk­sil­taan (esim. fyy­si­nen voi­ma) hän voi sel­lai­nen ollakin.

    Mah­do­ton sit­ten veden­pi­tä­väs­ti todis­taa, kuin­ka vah­vo­jen ja min­kä­lais­ten mallien/muottien tuput­ta­mi­nen on opti­maa­lis­ta. Mut mun argu­ment­ti oli, ettei oo mitään syy­tä olet­taa, et mallittomuus/muotittomuus olis parem­pi koko­nai­suu­den kan­nal­ta ku se et nii­tä tarjotaan.

    Oma kan­ta­ni on, että mal­le­ja toki tar­vi­taan, ja muot­tien­kaan ole­mas­sao­loa ei voi koko­naan vält­tää, mut­ta erik­seen koros­ta­maan ja var­tioi­maan nii­tä ei kan­na­ta läh­teä. Kat­so­taan esi­merk­ki­si valossa:

    Yks esim.
    Tosi voi­ma­kas muot­ti, mihin pik­ku­poi­kia “pai­nos­te­taan”, on se, et toi­sia ei saa lyödä/potkia yms. Ilman tätä muot­tia pens­kat olis ihan hel­ve­tin väki­val­ta­sii. Aina­kin pojat. Tän muo­tin osa­na on myös ns. “her­ras­mies­nor­mi”, eli se, et eten­kään tyt­tö­jä ei saa lyö­dä ja et tyt­tö­jen lyö­mi­ses­tä seu­raa häpe­ää yms. sosi­aa­li­sia sank­tioi­ta. Tän muo­tin ansios­ta pojat koh­dis­taa toi­siin­sa vähem­män väki­val­taa ku koh­dis­tais muu­ten ja tyt­töi­hin vie­lä pal­jon vähemmän.

    Väki­val­tai­suu­den ylei­nen kiel­to on mal­li, ja ihan hyvä sel­lai­nen. Tuo her­ras­mies­mei­nin­ki puo­les­taan on moni­mut­kai­sem­pi, eli lähen­te­lee jo muot­tia. Parem­pi vaih­toeh­to sil­le oli­si mie­les­tä­ni yksin­ker­tai­sem­pi mal­li: “Älä lyö heikompaasi”.

    Mai­nit­se­ma­si her­ras­mies­nor­mi nimit­täin jät­tää hei­kot mie­het vapaak­si riis­tak­si (ja täl­lai­nen tilan­ne­han monis­sa kou­luis­sa kuu­lem­ma onkin; fyy­si­ses­ti hei­kon ja/tai peh­meä­luon­tei­sen nuo­ren mie­hen osa voi olla äärim­mäi­sen kova). Her­ras­mies­pe­ri­aa­te impli­koi, että mies on aina nais­ta vah­vem­pi, ja mie­het kes­ke­nään suun­nil­leen tasa­vah­vo­ja, eivät­kä mie­het sik­si tar­vit­se suo­jaa. Huo­maat­ko, mil­lä taval­la tämä on yhtey­des­sä myös tuo­hon ylei­seen mie­hey­den muot­tin? “Olla mies” mer­kit­see muo­tin mukaan myös “olla voi­ma­kas” ja “olla kova”. Mut­ta tosie­lä­mäs­sä näin ei aina ole, joten parem­pi oli­si luo­pua moi­sis­ta ide­aa­leis­ta ja pitäy­tyä yksin­ker­tai­sis­sa ja yleis­pä­te­vis­sä malleissa.

    Mal­lit ovat kuin lego­pa­li­koi­ta, jot­ka sopi­vat par­haim­mil­laan jokai­seen yksit­täi­seen tilan­tee­seen. Muo­tit puo­les­taan ovat pali­kois­ta teh­ty­jä val­mii­ta raken­nel­mia, jot­ka sopi­vat vain nor­mien mukai­siin tilan­tei­siin, ja rajaa­vat samal­la kai­ken enem­män tai vähem­män poik­kea­van ulkopuolelleen.

  165. Ihmet­te­len muu­ten vähän sitä Tam­pe­reen tar­jon­taa las­ten­vaat­tei­den suh­teen. Kyl­lä tääl­lä sta­dis­sa löy­tyy pojil­le ja tytöil­le suun­nat­tu­ja vaat­tei­ta ihan kai­kis­sa väreissä. 

    Löy­tyy toki, mut­ta yleis­vai­ku­tel­ma on punai­nen tai sini­nen, kun kau­kaa kat­soo. Yleen­sä kau­niim­mat (ja jos­tain syys­tä pojal­le mie­lei­sem­mät) sävyt vih­reäs­tä löy­ty­vät siel­tä tyt­tö­jen puolelta.

    Mitä luu­let las­te­si päät­te­le­vän sini­sel­lä puo­lel­la? Ahaa.. tääl­lä on poi­kien vaat­tei­ta. Ja nyt vai­keam­pi: entä punai­sel­la puo­lel­la? Ahaa.. tääl­lä on tyt­tö­jen vaatteita. 

    Tie­ten­kin, mut­ta huo­maa­vat myös, että siel­tä sini­sel­tä puo­lel­ta voi löy­tyä myös jotain tytöl­le sopi­vaa — ja toi­sin päin.

    Kes­kus­te­lu poi­kien puo­lel­la: “Ai, sinä et tyk­kää mis­tään näis­tä väreis­tä… men­nääs tuon­ne punai­sel­le puo­lel­le kat­so­maan, löy­tyi­si­kö siel­tä mitään poi­kien vaa­tet­ta. Tyk­käät­kö täs­tä vih­reäs­tä tuulipuvusta?”

  166. Niin sitä saat­taa luul­la, jos on ennak­ko­luu­lo­ja kapi­ta­lis­te­ja koh­taan ja uskoo kulut­ta­jien ole­van pölvästejä. 

    Mei­naat­ko, ettei kos­kaan mis­sään kävi­si niin päin, että tar­jon­ta luo kysyn­tää ja että poruk­ka ostaa sitä mitä on tar­jol­la? Kysy­mys­hän on vaat­teis­ta, jot­ka jää­vät muu­ta­mas­sa vii­kos­sa pieniksi.

    Eli­na­han jo täs­sä­kin ket­jus­sa esit­ti yhden hyvin uskot­ta­van syyn: jen­gi halu­aa vies­tiä vaat­teil­laan sukupuolestaan. 

    Kyl­lä se vies­ti­mi­nen onnis­tuu vähem­mäl­lä­kin kuin pis­tä­mäl­lä joka suk­kaan ja kaik­kiin housui­hin joku kuvio. 😀

    Sitä pait­si aina­kaan mei­dän poi­ka ei vies­ti niil­lä kuvioil­laan suku­puo­les­taan, vaan rak­kau­des­taan kai­vu­rei­hin ja mui­hin työkoneisiin.

  167. Laas­a­sen ja Hami­lon teks­tien luke­mi­nen sai ajat­te­le­maan Vih­rei­den jul­ki­suus kuvaa laa­jem­min. On se sur­keak­si men­nyt, jos Vih­rei­den ima­gon kes­kei­set koh­dat on kiih­ko­mie­li­syys sekä tasa-arvon ja arvo­li­be­ra­lis­min hylkiminen. 

    Kuva on tie­tys­ti epä­rei­lu mut­ta niin­hän poliit­ti­nen lei­maa­mi­nen aina on. Tot­ta toi­nen puo­li kai kuitenkin. 

    Yksi syy se, että femi­nis­mi tup­paa nykyi­sel­lään saas­tut­ta­maan kai­ken mihin kos­kee, kuten vaik­ka Amnes­tyn, jon­ka Suo­men jaos­toon alka­nut täy­sin vas­toin alku­pe­räis­tä ide­aan­sa vaa­tia kovem­pia ja enem­män ran­gais­tuk­sia (nai­siin koh­dis­tu­vis­ta rikok­sis­ta). Mui­ta­kin syi­tä toki on, mut­ta tämä liit­tyy otsikkoon.

    Tämä­kin on mie­li­ku­va ja epä­rei­lu sel­lai­nen mut­ta ei tyys­tin. Femi­nis­miin kuu­luu sel­lais­ta radi­ka­lis­mia, joka on käy­tän­nös­sä libe­ra­lis­min ja tasa-arvon vas­tais­ta, aggres­sii­vis­ta ja seksististä.

    Olen aika var­ma ja toi­von, että femi­nis­min vas­tus­ta­mi­nen lisään­tyy vuo­si vuo­del­ta — jos lii­ke ei onnis­tu muut­tu­maan ja vies­ti­mään muu­tok­ses­taan kansalle. 

    En usko, että Vih­reät onnis­tu­vat luo­vi­maan kovin suu­reen menes­tyk­seen täs­sä vas­ta­tuu­les­sa, johon se ei voi itse pal­joa­kaan vai­kut­taa. Hiu­kan käy sää­lik­si. Jos siis satun ole­maan oikeassa.

  168. Saa­ra:

    Piia sanoi minun ymmär­tä­neen point­tin­sa. -> Sinä kuvit­te­let minun ole­van samaa miel­tä Pii­an kanssa.

    Ei.

    Piia sanoi sinun ymmär­tä­neen point­tin­sa -> minä kuvit­te­len, että Piia kuvit­te­lee sinun ole­van hänen kans­saan samaa mieltä.

    Lisäk­si kuvit­te­len, että jos Piia kuvit­te­lee jon­kun ole­van samaa miel­tä kans­saan, että hän on myös ymm­rä­tä­nyt Pii­an poin­tin ja jos Piia kuvit­te­lee jon­kun ole­van hänen kans­saan eri miel­tä hän ei ole ymmär­tä­nyt Pii­an pointtia.

    Saa­ra:

    Mut­ta tosie­lä­mäs­sä näin ei aina ole, joten parem­pi oli­si luo­pua moi­sis­ta ide­aa­leis­ta ja pitäy­tyä yksin­ker­tai­sis­sa ja yleis­pä­te­vis­sä malleissa.

    Ei ollen­kaan vält­tä­mät­tä. Voi hyvin olla, että koko­nai­suu­te­na ihmis­ten etu on se, että mie­hiä yri­te­tään kan­nus­taa ole­maan voi­mak­kai­ta ja kovia.

    Riit­ta:

    Mei­naat­ko, ettei kos­kaan mis­sään kävi­si niin päin, että tar­jon­ta luo kysyntää

    No riip­puu var­maan mitä tar­koit­taa ole­mas­sa ole­mi­sel­la. Onko kysyn­tä ole­mas­sa, jos sitä ei voi havai­ta? Minus­ta on. (Eli iPa­dil­le on kysyn­tää ennen kuin sitä on kek­sit­ty, kos­ka sit­ten kun se on kek­sit­ty ihmi­set halu­aa niitä.)

    Jos taas ajat­te­let, että asial­le jol­la ei oo tar­jon­taa ei voi myös­kään olla kysyn­tää, niin sit­ten tie­tys­ti tar­jon­ta luo aina kysyntää.

    poruk­ka ostaa sitä mitä on tarjolla? 

    Tot­ta­kai ostaa! Eihän sel­lais­ta voi ostaa mitä ei oo tarjolla.

    Kyl­lä se vies­ti­mi­nen onnis­tuu vähem­mäl­lä­kin kuin pis­tä­mäl­lä joka suk­kaan ja kaik­kiin housui­hin joku kuvio.

    Kuka sinä oot päät­tä­mään mui­den ihmis­ten puo­les­ta miten voi­mak­kaas­ti ne saa vies­tiä vaatteillaan?

    Sitä pait­si aina­kaan mei­dän poi­ka ei vies­ti niil­lä kuvioil­laan suku­puo­les­taan, vaan rak­kau­des­taan kai­vu­rei­hin ja mui­hin työkoneisiin.

    Ja mil­tä luu­let, että sinun pojas­ta tun­tuis, jos joku joka nyt vaan sat­tuis vas­tus­ta­maan kai­vu­ri­vaat­tei­ta kiel­täis sitä vies­ti­mäs­tä rakkaudestaan?

    Miks sun pitäs saa­da päät­tää mit­kä vies­tit vaat­teil­la on sopi­via ja mit­kä ei ja miten voi­mak­kai­na nii­tä vies­te­jä saa lähettää?

  169. Mut­ta kyl­lä­hän sel­lai­sia­kin lap­sia on, jot­ka eivät tätä mai­nit­se­maa­si asi­aa “hok­saa”, jos van­hem­mat eivät sitä lap­sil­leen erik­seen opeta. 

    Jos et las­ta­si ihan umpios­sa kas­va­ta, niin toi­set lap­set kyl­lä huo­leh­ti­vat tuon asian opet­ta­mi­ses­ta. Sik­si minus­ta on tär­ke­ää, että jos lap­si pue­taan epä­so­vin­nai­ses­ti, niin lap­si on itse valin­nut ne “vää­räl­tä” osas­tol­ta oste­tut vaat­teet ja muut asusteet.

  170. Ja mil­tä luu­let, että sinun pojas­ta tun­tuis, jos joku joka nyt vaan sat­tuis vas­tus­ta­maan kai­vu­ri­vaat­tei­ta kiel­täis sitä vies­ti­mäs­tä rakkaudestaan? 

    Sinul­ta meni nyt point­ti ohi. Kyse on sii­tä, että lap­si vies­tii omis­ta miel­ty­myk­sis­tään eikä suin­kaan julis­ta ole­van­sa poi­ka. Eivät kai­vu­rit ole hänel­le “poi­kien jut­tu”, vaan hänen oma juttunsa.

  171. Art­tu­ri:

    Voi hyvin olla, että koko­nai­suu­te­na ihmis­ten etu on se, että mie­hiä yri­te­tään kan­nus­taa ole­maan voi­mak­kai­ta ja kovia.

    Tus­kin­pa voi. Ihmis­la­jin alkuai­koi­na tämä on voi­nut olla oikeas­ti hyö­dyl­lis­tä, nyky­ään ei.

    Sinä kun sel­väs­ti vai­ku­tat ole­van kiin­nos­tu­nut bis­nes­ju­tuis­ta, niin eikö ole tul­lut luet­tua yhtään kir­jaa, jos­sa ker­ro­taan diver­si­tee­tin yli­voi­mai­suu­des­ta tasa­päi­syy­teen näh­den (har­mi että en juu­ri nyt muis­ta nimel­tä mitään; voin kyl­lä yrit­tää muis­tel­la)? On suun­na­ton etu nyky-yhteis­kun­nas­sa, että kaik­ki mie­het eivät ole (eivät­kä yri­tä­kään olla) kovia ja voi­mak­kai­ta, eivät­kä kaik­ki nai­set peh­mei­tä ja heik­ko­ja. Tämä on minus­ta vas­taa­van luo­kan megait­ses­tään­sel­vyys kuin vaik­ka­pa se, että sisä­siit­toi­suus on hai­tal­lis­ta geeniperimälle.

    Suu­rem­pi vari­aa­tio mah­dol­lis­taa laa­jem­man skaa­lan ja mää­räl­li­ses­ti enem­män inno­vaa­tioi­ta (tar­koi­tan täs­sä inno­vaa­tiol­la ihan mitä tahan­sa uuden­lais­ta toi­min­ta­ta­paa, ide­aa, aatet­ta, kek­sin­töä, tuo­tet­ta, pal­ve­lua, you name it; kaik­kea mitä ihmi­se­lä­mään sisäl­tyy). Kult­tuu­ri­nen sisä­siit­toi­suus voi olla yhtä pahas­ti kuo­le­mak­si kuin geneettinenkin.

  172. Riit­ta:

    Jos et las­ta­si ihan umpios­sa kas­va­ta, niin toi­set lap­set kyl­lä huo­leh­ti­vat tuon asian opet­ta­mi­ses­ta. Sik­si minus­ta on tär­ke­ää, että jos lap­si pue­taan epä­so­vin­nai­ses­ti, niin lap­si on itse valin­nut ne “vää­räl­tä” osas­tol­ta oste­tut vaat­teet ja muut asusteet.

    Juu, siis viit­ta­sin juu­ri lap­siin, jot­ka mui­den “opet­ta­mi­ses­ta” huo­li­mat­ta halua­vat pukeu­tua suku­puo­lel­leen epätyypillisesti.

  173. Seu­raa­van kom­men­tin minul­ta Saa­ra halusi jät­tää omaan arvoon­sa, kos­ka asial­le­ni ei ole hänen mie­les­tään perustetta. 

    Mut­ta mies­ten- ja nais­ten­vaat­teet ovat erik­seen pää­osin aivan muis­ta syis­tä kuin kokoe­rois­ta johtuen.

    Saa­ras­ta ne siis ovat erik­seen nais­ten ja mies­ten kes­ki­mää­räi­sis­tä var­ta­lon mit­ta­suh­de-erois­ta johtuen. 

    Tämä oli­kin minul­ta epä­mää­räi­nen kan­nan­ot­to, myön­nän.. kos­ka luu­lin, että edel­li­sis­sä puheen­vuo­rois­sa näke­myk­se­ni oli­si tul­lut selväksi. 

    Perus­te­len siis: 

    Vaa­te­teol­li­suu­del­le tus­kin on ongel­ma tuot­taa teks­tii­li­val­mis­tei­ta, jot­ka täyt­tä­vät perus­teh­tä­vän kum­man­kin suku­puo­len osal­ta: läm­mit­tää ja nor­miem­me mukai­ses­ti peit­tää genitaalialueet. 

    Nämä voi­vat hyvin olla vain ihmis­ten vaat­tei­ta, joi­ta sit­ten on eri mitoi­tuk­sel­la saa­ta­va­na. Aika yksin­ker­tais­ta minusta? 

    Mut­ta, kun tämä ei rii­tä. Me haluam­me vies­tit­tää suku­puol­tam­me ja kors­kim­min sanoen sek­su­aa­li­suut­ta valin­noil­lam­me. Mik­si Anna Morin­gil­la muu­ten oli­si sol­mio vaalikuvassa? 

    Sekoi­tat mie­les­tä­ni kes­kus­te­lun kan­nal­ta tär­kei­tä käsitteitä: 

    Nai­sel­li­suus on ihan eri asia kuin nai­seus. Ja mie­huus on ihan eri asia kuin miehekkyys. 

    Ei nor­mi-Eila Kan­ga­sa­lal­ta halua vält­tä­mät­tä nai­sel­li­suut­ta koros­taa, mut­ta halu­aa kui­ten­kin vaat­tei­den ole­van nais­ten vaatteita. 

    Tätä fak­taa sinun täy­sin mar­gi­naa­li­set drag-esi­merk­ki­si eivät muu­ta. Sinun sel­väs­ti erit­täin kapeat pii­ri­si kos­ket­ta­vat ehkä pro­mil­lea täs­tä kansakunnasta. 

    Ei sitä­kään, vedän edel­li­sen takaisin. 

    Jos vie­lä olet epä­var­ma sii­tä, että vaat­teen tär­kein (läm­mön ja sivey­den lisäk­si) teh­tä­vä on mää­rit­tää sukupuolta, 

    niin kuvit­te­le­pa vaik­ka tätä: 

    Osmo menee luen­noi­maan Dipo­liin ilmas­to­se­mi­naa­riin Sal­sa-hamees­sa ja röyhelöpaidassa. 

    Miten käy?

    (Ja nyt en kan­nus­ta Osmoa kokei­le­maan tätä aina­kaan vaa­lien alla…)

  174. Riit­ta ker­too ostosreissusta: 

    Kes­kus­te­lu poi­kien puo­lel­la: “Ai, sinä et tyk­kää mis­tään näis­tä väreis­tä… men­nääs tuon­ne punai­sel­le puo­lel­le kat­so­maan, löy­tyi­si­kö siel­tä mitään poi­kien vaatetta.

    ?!?

    Etkö ymmär­rä, että vies­tit vah­vas­ti lap­sel­le näil­lä väri-kate­go­rioil­la­si mis­sä men­nään? Lap­se­si tus­kin ovat niin tyh­miä, ettei punai­nen puo­li oli­si tie­dos­sa tyt­tö­jen puolena. 

    Ja vaik­ka oli­si­vat äitiin­sä tul­leet 😉 , niin koh­ta hif­faa­vat. Sanoit, mitä sanoit. 

    Kai­ken tie­tys­ti kruu­naa, jos sanot, että löy­tyis­kö siel­tä “toi­sen” värin puo­lel­ta jotain sinul­le sopi­vaa… eli oli­si­ko siel­lä poi­kien vaatteita. 

    Huoh!

    Anek­doot­ti­na muu­ten kai­kil­le, jot­ka epäi­le­vät kas­va­tus­me­to­de­ja­ni lii­an suku­puo­li­si­don­nai­na: Tyt­tö täy­sin oma-alot­tei­ses­ti valit­si tänään kuu­den­nenl­le luo­kal­le tek­ni­set työt teks­tii­lin sijaan. En sano­nut sanaa­kaan asi­aan. Tätä ennen ovat olleet sekaryhmät. 

    Arve­lee ole­van­sa ainoa tyt­tö, mut­ta ei kuu­lem­ma hait­taa yhtään. 

    Ei sitä eri­tyis­tä suku­puo­li­sen­si­tii­vi­syyt­tä mihin­kään tar­vi­ta. Tar­vi­taan vain roh­keut­ta ja itsenäisyyttä.

  175. Sylt­ty:
    Teet kes­kus­te­lun mah­dot­to­mak­si, kos­ka otat yksit­täi­sen väit­teen sen sijaan, että luki­sit perus­te­lu­ni sil­le. Ja hyt­ty­se­si­mer­kil­lä­si yri­tät vie­dä kes­kus­te­lua sivu­rai­teil­le, vaik­ka tähän­kin jo täs­sä ket­jus­sa puu­tuin. Jos mie­les­tä­si jokin on perus­te­le­ma­ton arvo­lause, niin kes­kus­te­lu sujui­si parem­min, jos samas­sa yhtey­des­sä esit­täi­sit väit­teel­le­si perustelun.

    Herää kysy­mys, että mik­si haluat tasa-arvoa mie­hil­le? Tämän­hän voi­si vain kui­ta­ta, että ei sii­nä mitään vää­rä ole, vaik­ka mie­hiä ei huo­mioi­da — kyse on vain sinun arvois­ta­si ja mie­li­pi­teis­tä­si ja joku toi­nen on niis­tä eri mieltä.

  176. Minun lap­suu­den koto­na elet­tiin nais­ten val­ta­kaut­ta pit­kään kun­nes äiti­ni antoi myön­ny­tyk­sen per­heen ainoal­le pojal­le eli minulle.

    Äiti nimit­täin sanoi, että nyt kun muut sisa­ruk­se­ni ovat pois­sa (sis­ko­ni) pai­kal­ta täs­tä tilai­suu­des­ta, niin annan sinul­le yhden kara­mel­lin tei­dän las­ten yhtei­ses­tä kara­mel­li­laa­ti­kos­ta mui­den sisa­rus­te­ni tietämättä.

  177. Eli­na,

    jos luet tar­kem­min, havait­set että en suin­kaan väit­tä­nyt kan­ta­si ole­van vail­la perus­tei­ta. Sanoin, että väit­tä­mää, jon­ka mukaan eril­li­set osas­tot joh­tu­vat pää­osin nime­no­maan sii­tä, mis­tä sinä sanot nii­den joh­tu­van, eikä juu­ri lain­kaan sii­tä, mis­tä minä sanon nii­den joh­tu­van (vaik­ka minul­ta löy­tyy perus­te­lut sii­nä mis­sä sinul­ta­kin), ei voi­da veri­fioi­da. Oli­si kai pitä­nyt sanoa fal­si­fioi­da. Tar­koi­tan, että et voi mil­lään meto­dil­la oikeas­ti mita­ta sitä, kum­man esit­tä­mät asiat ovat juu­ri tämän kysei­sen osas­toi­hin jaka­mi­sen pää­asial­li­nen aiheut­ta­ja (mis­tä yli­pään­sä tie­dät, ettei­vät kum­man­kin esit­tä­mät syyt voi miten­kään olla suun­nil­leen tasois­sa?). Asias­ta on täs­tä syys­tä var­sin päh­kä­hul­lua kinastella.

    Osmoa en kehot­tai­si pukeu­tu­maan sal­sa­ha­mee­seen, kos­ka se oli­si räi­keäs­sä ris­ti­rii­das­sa hänen kui­van huu­mo­rin­ta­jun­sa ja äärim­mäi­sen asia­kes­kei­syy­ten­sä kans­sa. Samas­ta syys­tä en kehot­tai­si myös­kään per­soo­nal­li­suu­del­taan vas­taa­vaa nais­ta pukeu­tu­maan sal­sa­ha­mee­seen. Kuten huo­maat, suku­puo­li on täs­sä­kin asias­sa minul­le tois­si­jais­ta. Ja huo­maa, että puhun omas­ta suh­tau­tu­mi­ses­ta­ni — en sii­tä, miten ihmi­set kes­ki­mää­rin tai yleen­sä suhtautuvat.

  178. Eli­na:

    …kai­kil­le, jot­ka epäi­le­vät kas­va­tus­me­to­de­ja­ni lii­an sukupuolisidonnaisina…

    Minä en aina­kaan juu­ri­kaan epäi­le kas­va­tus­me­to­de­ja­si, vaan asen­net­ta­si. Rivie­si väleis­tä pais­taa perin­tei­sis­tä suku­puo­li­nor­meis­ta poik­kea­vien ihmis­ten hal­vek­sun­ta. Tämä näkyy mm. sana­va­lin­nois­sa­si ja tavas­sa­si vähek­syä nii­tä ongel­mia, joi­ta kal­tais­te­si asen­noi­tu­mi­ses­ta näil­le ihmi­sil­le seu­raa. Et tun­nu halua­van antaa ihmis­ten olla sel­lai­sia kuin he sat­tu­vat ole­maan, vaan pii­kit­te­lyn, vähät­te­lyn ja nolaa­mi­sen kei­noin (hie­no­va­rai­ses­ti, mut­ta kui­ten­kin) yri­tät ohjail­la poik­kea­via luo­pu­maan omas­ta poik­kea­vuu­des­taan. Eten­kin nor­mis­ta poik­kea­via mie­hiä (nais­ten suh­teen vai­ku­tat sallivammalta).

    En usko tämän eri­tyi­sem­min vahin­goit­ta­van omia lap­sia­si, mut­ta mui­den ihmis­ten poik­kea­vien las­ten ja vai­ku­tus­pii­ris­sä­si ole­vien poik­kea­vien aikuis­ten suh­teen en ole yhtä varma.

    Jään odot­ta­maan vas­ta­kri­tiik­kiä! Olet­han lempeä! 🙂

  179. Eli­na, olen jo aikaa sit­ten huo­man­nut, että lap­se­ni ovat pal­jon minua fik­sum­pia, mut­ta vaat­tei­den väri­koo­dauk­sen aina­kin esi­koi­nen oppi päi­vä­ko­dis­sa ja kuo­pus oppi­nee pika­puo­liin vel­jel­tään. Minä en sitä (aina­kaan tie­toi­ses­ti) heil­le opeta.

  180. Joa­kim, luu­li­sin, että useim­mat oppo­nen­teis­ta­si ovat hie­man ihmeis­sään sii­tä, että esi­tät eläi­noi­keu­det jon­kun­lai­si­na loo­gi­si­na jat­kei­na ihmi­soi­keuk­sil­le, perus­te­lui­na mm. yksi­lön koke­mus­ky­kyi­syys ja mie­li­val­tai­nen bio­lo­gi­nen jaot­te­lu. Kun tuo on perus­te­lusi, niin minun mie­les­tä­ni ei ole perus­tee­ton­ta pyy­tää loo­gis­ta perus­te­lua sil­le, mik­si hyt­ty­nen ei ole yksi­löl­li­syy­ten­sä tai pie­nen, mut­ta ole­mas­sao­le­van koke­mus­ky­kyi­syy­ten­sa vuok­si loo­gi­ses­ti tasa-arvoi­nen ihmi­se­läi­men kans­sa, jos ker­ran nuo ovat nii­tä rele­vant­te­ja jaotteluja.

    Minun mie­les­tä­ni eläin­ten huo­no koh­te­lu on vää­rin, kos­ka se minun mie­les­tä­ni on vää­rin, ei min­kään pseu­do­tie­teel­li­sen loo­gi­sen päät­te­ly­ket­jun tulok­se­na. Samas­ta syys­tä en pidä kovin vää­rä­nä hyt­tys­ten tap­pa­mis­ta tai luo­mu­ka­nan­mu­nien tuo­tan­toa. Mut­ta jos sinä haluat esit­tää argu­ment­ti­si tuol­lai­sen pseu­do­tie­teel­li­sen höm­pän avul­la, niin sei­so sit­ten sen logii­kan taka­na lop­puun asti, ja anna hyt­tys­ten elää ja syö­dä ensi kesä­nä. Tai kuten todet­tu, perus­te­le “loo­gi­ses­ti” mik­si hyt­ty­nen koke­va­na eläi­nyk­si­lö­nä ei ansait­se samo­ja oikeuk­sia kuin ihmi­set. Minun (usein­kin vir­heel­li­sel­lä) logii­kal­la­ni kun jos läh­de­tään eet­ti­ses­tä aksioo­mas­ta “kai­kil­la koke­vil­la yksi­löil­lä pitää olla samat oikeu­det” pää­dy­tään sii­hen, että ihmi­sil­lä ja hyt­ty­sil­lä on samat oikeudet.

  181. Hen­ry Laasanen:
    “Osmo kuvai­lee Mari Puos­ka­ria hyväk­si jät­käk­si. Kui­ten­kin Syö­jä­tär leh­des­sä (1/2006)Puoskari kir­joit­taa seuraavasti:

    Haluai­sin itse toi­mia puo­lu­ees­sa, joka avoi­mes­ti kan­nat­taa femi­nis­miä. Vih­reän lii­ton peri­aa­teoh­jel­maan tuli­si kir­ja­ta käsi­te femi­nis­mi. Sisäl­löl­li­ses­ti vih­rei­den pitäi­si näen­näi­sen suku­puo­li­neut­raa­liu­den sijaan pyr­kiä tie­toi­ses­ti pur­ka­maan yhteis­kun­nan pat­riar­kaa­li­sia raken­tei­ta. Tasa-arvo ei ole todel­la­kaan toteu­tu­nut edes Suo­mes­sa. Suku­puo­les­ta joh­tu­va palk­ka­syr­jin­tä ja lasi­kat­toil­miö sekä väki­val­ta ovat edel­leen nais­ten arkipäivää.”

    Hen­ry. Yleis­si­vis­tyk­ses­sä­si tai­taa olla pie­ni auk­ko. Suo­mes­sa on kak­si kan­san­kirk­koa evan­ke­lis-lute­ri­lai­nen ja orto­dok­si­nen. Mari Puos­ka­ri näyt­tää ole­van kotoi­sin Poh­jois-Kar­ja­las­ta, jos­sa orto­dok­si­sen kir­kon kult­tuu­ri­vai­ku­tus on suurta.

    Nykyi­sin Kons­tan­ti­no­po­lin ja Uuden Roo­man ark­ki­piis­pa­na ja Eku­mee­ni­se­na Pat­riark­ka­na toi­mii pat­riark­ka Bar­to­lo­meos (sivii­li­ni­mel­tään Dimit­rios Arhon­do­ris), s. 29.2.1940 Imbrok­sen (Imv­rok­sen) saa­rel­la Turkissa.

    Idäs­sä idän kir­kon kult­tuu­ri­vai­ku­tus on ole­mas­sa ja se on hyvä tun­nus­taa, vaik­kei uskoi­si­kaan kir­jai­mel­li­ses­ti. On luon­nol­lis­ta, että mur­ro­si­käi­set kapi­noi­vat ja kil­teil­lä tytöil­lä tuo kapi­noin­ti­vai­he näin keit­tiöp­sy­ko­lo­gi­ses­ti aja­tel­tu­na tul­lee vähän myö­hem­mäl­lä iällä. 

    Sehän on sinän­sä hyvä, että tuo jos­sain vai­hees­sa tulee, kos­ka muu­ten­han he eivät vält­tä­mät­tä kos­kaan aikuis­tu. Marin kir­joi­tus on vuo­del­ta 2006. Hänen uudet kir­joi­tuk­sen­sa vai­kut­ta­vat pal­jon kyp­sem­mil­tä. Hen­ry, on kui­ten­kin nau­ret­ta­vaa väit­tää ettei pat­riar­kaat­tia ja sen kult­tuu­ri­vai­ku­tus­ta idäs­sä oli­si olemassa.

    Jul­ki­nen hal­lin­to sen sijaan on hyvin mat­riar­kaa­li­nen pre­si­dent­ti, pää­mi­nis­te­ri, kor­keim­man oikeu­den pre­si­dent­ti ja monen puo­lu­een puheen­joh­ta­jat ovat naisia. 

    Tuon vas­ta­pai­no­na taas yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la monen yri­tyk­sen hal­li­tuk­set ovat mies­pai­not­tei­sia ja rahaa tie­naa­mas­sa näil­le mat­riar­koil­le val­tio­per­heem­me yhteis­ten meno­jen kat­teek­si. Per­heyh­tei­sök­sem­me näyt­tää jos­sain mie­les­sä muo­dos­tu­neen koko­nai­nen valtio. 

    Itse koen, että pat­riar­kaa­li­nen ja mat­riar­kaa­li­nen val­ta on maas­sam­me mel­ko­lail­la tasa­pai­nos­sa, jos­kin liu­ku­ma on ollut mat­riar­kaa­li­seen suun­taan. Onko se ongel­ma. On se pat­riar­kaa­li­sen val­lan hei­koim­mil­le ja hei­tä sinä puo­lus­tat. On sinän­sä hyvin roh­ke­aa ottaa tuo todel­li­nen asia esille.

  182. Saa­ra, murs­kaa­vaa Eli­nan luon­nea­na­lyy­sia­si värit­tää se, että olet­te eri miel­tä asiois­ta. Eri­tyi­ses­ti pahek­sun väi­tet­tä­si “perin­tei­sis­tä suku­puo­li­nor­meis­ta poik­kea­vien ihmis­ten hal­vek­sun­nas­ta”. Sel­lais­ta täy­tyy Eli­nan teks­tiin luki­jan kuvi­tel­la, ei sitä siel­lä ole.

    Pii­ki­käs Eli­na kyl­lä on — ja haus­ka. Pidän sii­tä että hän ei valu­ta pelk­kää poliit­ti­ses­ti kor­rek­tia litur­gia­vir­taa jo sata ker­taa (nais­ten­leh­ti­asian­tun­ti­joi­den jutuis­ta ja puo­lueoh­jel­mis­ta :p) lausut­tui­ne lauseineen. 

    Mitä kiis­ta­na­lai­seen asi­aan tulee, olen Eli­nan kans­sa samoil­la lin­joil­la. En kui­ten­kaan tun­nus­ta että sen takia luki­sin Eli­naa vää­rin; en minä teis­tä muis­ta­kaan sai­si aikaan kovin kama­lia luon­neh­din­to­ja sik­si että olen kans­san­ne eri mieltä.

  183. Eri­tyi­ses­ti pahek­sun väi­tet­tä­si “perin­tei­sis­tä suku­puo­li­nor­meis­ta poik­kea­vien ihmis­ten hal­vek­sun­nas­ta”. Sel­lais­ta täy­tyy Eli­nan teks­tiin luki­jan kuvi­tel­la, ei sitä siel­lä ole. 

    En minä­kään sel­lais­ta siel­tä löy­dä. Sen sijaan Eli­nan maa­il­mas­sa ei pidä olla “nös­sö”: ole­mas­sao­le­via nor­me­ja saa ja pitää­kin rik­koa, mut­ta vain jos oma roh­keus sii­hen riittää. 

    En tie­dä, onko tuo vält­tä­mät­tä huo­no­kaan asia. Arem­man lap­sen voi olla hel­pom­pi olla “kuin muut”, vaik­ka jou­tui­si­kin sii­tä hyväs­tä sit­ten toi­mi­maan toi­sin, mitä oikeas­taan haluaisi.

  184. JOa­kim
    Teet kes­kus­te­lun mah­dot­to­mak­si, kos­ka otat yksit­täi­sen väit­teen sen sijaan, että luki­sit perus­te­lu­ni sille.

    Sori vaan, mut­ta perus­te­lusi ovat puu­ta­hei­nää, kos­ka se mis­tä läh­det liik­keel­le ovat arvo­lausei­ta, ei mitään logii­kan abso­luut­ti­sia totuuksia.

    Jos mie­les­tä­si jokin on perus­te­le­ma­ton arvolause

    Ei arvo­ja voi lop­pu­kä­des­sä perus­tel­la mitenkään.

    Herää kysy­mys, että mik­si haluat tasa-arvoa miehille?

    Sik­si kos­ka se on minul­le itseisarvo.

    Tämän­hän voi­si vain kui­ta­ta, että ei sii­nä mitään vää­rä ole, vaik­ka mie­hiä ei huo­mioi­da – kyse on vain sinun arvois­ta­si ja mie­li­pi­teis­tä­si ja joku toi­nen on niis­tä eri mieltä.

    No näin­hän mm. asae­vel­vol­li­suu­den suh­teen toi­mi­taan kokoajan. 

    Et nyt tai­da oikein ymmär­tää, että arvot ovat mielipiteitä,eivät kiveen hakat­tu­ja abso­luut­ti­sia totuuk­sia. Ei jos­sain Afga­nis­ta­nis­sa ole tasa-arvoa ja se on nii­den mie­les­tä ihan hyvä juttu.

  185. Anna-Lii­sa,

    Edel­li­nen huo­mau­tuk­se­ni, joka on luon­nea­na­lyy­sis­ta kau­ka­na (sii­nä­hän ker­ro­taan, mil­lai­sen kuvan minä Eli­nan teks­teis­tä olen saa­nut) perus­tuu mui­hin­kin Eli­nan teks­tei­hin kuin tähän yhteen, mm. homo­jen adop­tio-oikeus­kes­kus­te­lus­sa hänen ter­mi­no­lo­gian­sa mie­les­tä­ni oli värit­ty­nyt­tä mai­nit­se­maa­ni suuntaan.

    Minä­kin pidän Eli­nas­ta noin ylei­ses­ti ottaen kovas­ti, enkä muu­ten oli­si tuo­ta vai­vau­tu­nut­kaan kir­joit­ta­maan. Uskoi­sin, että Eli­na­kin sen tie­tää. Ja niin halu­tes­saan kek­sii kyl­lä vähin­tään yhtä “murs­kaa­vaa” (höpö höpö) tava­raa vastineeksi.

  186. Mun näh­däk­se­ni jokais­ta ihmis­tä kan­nat­taa koh­del­la nii­den omi­nai­suuk­sien mukaan, jot­ka hänel­lä on, ei nii­den, jot­ka hänel­lä pitäi­si joi­hin­kin ole­tet­tu­jen ja mie­li­val­tais­ten ryh­miin kuu­lu­mis­ten perus­teel­la olla. ’
    Tähän vie­lä: se, että joi­den­kin ryh­mien rajoil­ta voi löy­tyä raja­ta­pauk­sia, joi­den sijoit­ta­mi­nen voi olla vähän mie­li­val­tais­ta, ei tee ryh­mis­tä ole­tet­tu­ja ja mielivaltaisia.

  187. No mut­ta, tääl­lä­hän käy­dään ihan pää­osin sivis­ty­nyt­tä asia­kes­kus­te­lua pukeu­tu­mi­sen suku­puo­lit­tu­nei­suu­des­ta, val­las­ta, ja muus­ta­kin. Odo­tin pahempaa.

    Eli­na vänk­kää rie­mas­tut­ta­vas­ti ja osu­vas­ti sii­tä, että vaa­te on vies­ti (anteek­si­pyyn­tö­ni Soininvaaralle):

    Hame esim. var­mas­ti sopii ihan kai­kil­le vain vyö­tä­rö­nym­pä­rys­tä muu­tel­len. Osmol­le suo­sit­te­len 120-sent­tis­tä mallia.

    …mut­ta menet­tää kui­ten­kin pis­tei­tä tai­teel­li­ses­ta vai­ku­tel­mas­ta puke­mal­la olkiu­kol­le solmion:

    Väi­tät­kö tosis­sa­si, että sol­mio sopii paremm­min mie­hen var­ta­lol­le ja pit­si puo­les­taan nai­sen muodoille?

    …ja yrit­tää myö­hem­min koh­tuul­li­sel­la menes­tyk­sel­lä pai­ka­ta mokaa ker­to­mal­la, mik­si mao­lai­set uni­sex-vaat­teet ovat ok:

    Nämä voi­vat hyvin olla vain ihmis­ten vaat­tei­ta, joi­ta sit­ten on eri mitoi­tuk­sel­la saatavana.

    Astei­kol­la yhdes­tä kym­me­neen, asia­si­säl­tö 7,5, tai­teel­li­nen vai­ku­tel­ma 4, jos­kin otak­sun, että Eli­na ei jäl­kim­mäi­sen kate­go­rian pis­teil­le juu­ri pai­noar­voa pane.

    Sii­tä, että vaa­te on vies­ti, on joka tapauk­ses­sa pääs­syt syn­ty­mään jon­ki­nas­tei­nen kon­sen­sus. Nos­tai­sin kui­ten­kin esil­le täs­sä myös Saa­ran point­tia sääs­te­liäi­syy­des­tä luo­kit­te­lu­jen luo­mi­ses­sa ja ylläpitämisessä.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että kos­ka vaat­teet ilmi­sel­väs­ti herät­tä­vät näin­kin suu­ria into­hi­mo­ja, ja kos­ka niil­lä raken­ne­taan asia­pe­rus­teet­to­mia yhteis­kun­nal­li­sia val­ta-ase­tel­mia (“vaat­teet teke­vät mie­hen”, ja (yleen­sä väi­te­tään, että) eri­tyi­ses­ti joh­ta­vien nais­po­lii­tik­ko­jen pukeu­tu­mi­nen on tark­kaa­kin tar­kem­mas­sa syy­nis­sä, eivät­kä Mao-puvut­kaan sopi­ne kai­kil­le), on edus­kun­nan pää­tök­sen­teon arvo­poh­jan neut­raa­liu­den ja läpi­nä­ky­vyy­den var­mis­ta­mi­sek­si kan­san­edus­ta­jien yhte­näi­sek­si työ­asuk­si mää­rät­tä­vä vaatteettomuus.

    Muu­hun joh­to­pää­tök­seen ei voi­ne vaat­tei­den (kan­ta­mien (piilo)viestien) val­taa kos­ke­van kes­kus­te­lun perus­teel­la tulla. 😛

    (Oli­sin ehdot­ta­nut mie­hil­le kilt­tiä ja nai­sil­le Suo­men kul­ta­kau­den sym­bo­li­na Elo­ve­na-tytön asua, mut­ta tus­kin nekään oli­si­vat kai­kil­le kel­van­neet. Sitä pait­si vaih­toeh­to­jen rajaa­mi­nen kah­teen oli­si rajan­nut muot­tiin sopi­mat­to­mien itseil­mai­sua. Ainoak­si “tas­a­puo­li­suu­den” toteut­ta­vak­si pukeu­tu­mis­vaih­toeh­dok­si jäi siis alastomuus.)

  188. Mikä kis­sa­tap­pe­lu tääl­lä on meneillään? 🙂

    Saa­raa tai­taa hier­tää, että Eli­na argu­men­toi pal­jon parem­min sano­mi­sen­sa ja on niin­kuin Anna-Lii­sa sanoi tosi haus­ka kirjoittaja. 

    En nyt savus­te­ta Eli­naa ulos eihän?

  189. Art­tu­ri B kirjoitti:

    kivat ad hominemit

    No jos joku aset­taa omat koke­muk­sen­sa todis­teeks jon­kun asian puo­les­ta, niin kyl­lä se on ihan ok arvioi­da sit nii­den koke­mus­ten yhtyet­tä todellisuuteen.

    Art­tu­ri B, mie­len­kiin­nos­ta ja var­muu­den vuok­si, haluat­ko täs­men­tää: mene­mät­tä kenen­kään per­soo­nal­li­suu­den arvioi­mi­seen enää sen tar­kem­min, tar­koi­tat­ko puhee­na ole­vas­sa kom­men­tis­sa vie­lä näky­vää osuut­ta, vai sii­tä sit­tem­min pois­tet­tua teks­tio­suut­ta, ja jos jäl­kim­mäis­tä, olet­ko tosissasi?

  190. Ama­töö­ri (ilmei­ses­ti joka asias­sa) sanoo: 

    Astei­kol­la yhdes­tä kym­me­neen, asia­si­säl­tö 7,5, tai­teel­li­nen vai­ku­tel­ma 4, jos­kin otak­sun, että Eli­na ei jäl­kim­mäi­sen kate­go­rian pis­teil­le juu­ri pai­noar­voa pane.

    Otak­sut täy­sin väärin!

    Hyvin pal­jon pyrin kiin­nit­tä­mään tääl­lä­kin kir­joit­taes­sa­ni huo­mio­ta niin sana­va­lin­toi­hin kuin kie­liop­piin ja ennen kaik­kea vält­tä­mään eri­lai­sia kulu­nei­ta fraaseja. 

    Yri­tän aina ilmais­ta itseä­ni tuo­rees­ti ja mah­dol­li­sim­man täs­mäl­li­ses­ti. Huu­mo­ria­kin sil­loin täl­löin ripot­te­len mukaan, kos­ka se on vain luon­tee­ni mukais­ta — ei mitään väki­sin vääntämistä. 

    Mut­ta ilmei­ses­ti tämä on epä­on­nis­tu­nut pahem­man ker­ran mielestäsi?

    Mut­ta numeroarviointiin: 

    Sinun sisäl­tö­si blo­gin kes­kus­te­lui­hin on tun­tu­nut ole­van hyök­käi­ly minua vas­taan ja tai­teel­li­nen vai­ku­tel­ma­kin on työs­sä­ni teke­mä­ni teks­tin sti­li­soin­nin koke­muk­sel­la perin huono. 

    Kek­si­sit­kö ihan jotain omaa sanot­ta­vaa, kun seu­raa­van ker­raan klik­kaat tän­ne­päin? En ole juu­ri­kaan muu­ta antia sinul­ta huo­man­nut kuin Eli­na-viha.. (heh, viha on nyt muo­ti­sa­na eli sor­ruin tavanomaisuuteen)

    Eli:

    Asia­si­säl­tö nelo­nen, tai­teel­li­ses­ta vai­ku­tel­mas­ta vito­nen — säälistä. 

    Tule­pa tän­ne seu­raa­van ker­ran vähän uudel­la asen­teel­la tai pois­tu takavasemmalle.

  191. No johan nyt.

    Eli­na kom­men­toi­koon itse, koki­ko palaut­tee­ni louk­kaa­vak­si. Jos koki, pyy­dän anteek­si jo etu­kä­teen. Veik­kauk­se­ni on kui­ten­kin, että uhka­ku­vat Eli­nan kyy­nel­sil­mäi­ses­tä blo­gi­paos­ta ovat kovas­ti ylimitoitettuja.

  192. Riit­ta:

    Sinul­ta meni nyt point­ti ohi. 

    Luu­let vaan. Sinä haluat rajoit­taa lap­sien vies­ti­mis­tä vaat­teil­laan (tai van­hem­pien vies­ti­mis­tä lap­sien­sa vaat­teil­la) vies­tei­hin, jot­ka miel­lyt­tää sinua ja minä kyse­len, että miks sinun pitäs saa­da päät­tää sii­tä mitä vies­te­jä lähetetään.

    Eiks olis parem­pi, että anne­taan vaan kaik­kien vies­tiä vaat­teil­laan nii­tä jut­tu­ja mitä ne halu­aa vies­tiä oli se sit­ten suku­puol­taan tai rak­kaut­ta kaivinkoneisiin?

    Saa­ra:

    Tus­kin­pa voi. Ihmis­la­jin alkuai­koi­na tämä on voi­nut olla oikeas­ti hyö­dyl­lis­tä, nyky­ään ei.

    äh… mä sanoin epä­tar­kas­ti. En mä tar­kot­ta­nut, että tos­sa oli nyt olen­nais­ta se kovuus ja voi­mak­kuus, vaan yli­pään­sä se, että kan­nus­te­taan johon­kin, eli yri­te­tään vai­kut­taa sen iden­ti­tee­tin muo­vau­tu­mi­seen. Mun mie­les­tä ei oo ollen­kaan sel­vää, että min­kään­lai­nen iden­ti­tee­tin muok­kaus olis aina huo­nom­paan suuntaan.

    Sit jos oot sitä miel­tä, että nykyi­sin iden­ti­teet­tiä muo­ka­taan ulko­puo­lel­ta lii­kaa, niin sun pitäs pys­tyä vähän haa­ru­koi­maan sitä opti­maa­lis­ta iden­ti­tee­tin muok­kaus­mää­rää. Jos sul­la ei oo mitään perus­tei­ta sil­le opti­maa­li­sel­le mää­räl­lä, niin mil­lä perus­teel­la nyky­me­no olis joten­kin väärin?

    Suu­rem­pi vari­aa­tio mah­dol­lis­taa laa­jem­man skaa­lan ja mää­räl­li­ses­ti enem­män innovaatioita

    Ei vält­tä­mät­tä. Mitä suu­rem­mat mark­ki­nat sitä suu­rem­pi kan­nus­tin inno­voi­da sil­le mark­ki­nal­le. Toi­sek­seen sii­tä moni­muo­toi­suu­des­ta voi olla kans hait­taa sikä­li mikä­li jos mui­den pre­fe­rens­sit on yhte­ne­vät. Eli siis jos muut tyk­kää sii­tä, että jen­gi on vaik­ka koh­te­liai­ta, niin sii­tä on sit hait­taa, jos jen­gil­lä on pal­jon vari­aa­tioo sii­nä miten koh­te­liai­ta ne on ver­rat­tu­na sii­hen, että ne olis vaan kohteliaita.

    Joa­kim:

    Herää kysy­mys, että mik­si haluat tasa-arvoa mie­hil­le? Tämän­hän voi­si vain kui­ta­ta, että ei sii­nä mitään vää­rä ole, vaik­ka mie­hiä ei huo­mioi­da – kyse on vain sinun arvois­ta­si ja mie­li­pi­teis­tä­si ja joku toi­nen on niis­tä eri mieltä.

    Juu­ri täs­tä täs­sä onkin kysy­mys. Suun­nil­leen kaik­ki on yhtä miel­tä sii­tä, että mies on yhtä arvo­kas kuin nai­nen­kin. Sen sijaan suun­nil­leen kukaan ei ole yhtä miel­tä sii­tä, että eläin on yhtä arvo­kas kuin ihmi­nen. Kum­pi­kaan mie­li­pi­de ei ole epä­loo­gi­nen. Jot­kut vaan pitä­vät ihmi­siä eriar­voi­si­na eläin­ten kans­sa, mut­ta sama­nar­voi­si­na keskenään.

    Saa­ra:

    Sanoin, että väit­tä­mää, jon­ka mukaan eril­li­set osas­tot joh­tu­vat pää­osin nime­no­maan sii­tä, mis­tä sinä sanot nii­den joh­tu­van, eikä juu­ri lain­kaan sii­tä, mis­tä minä sanon nii­den joh­tu­van (vaik­ka minul­ta löy­tyy perus­te­lut sii­nä mis­sä sinul­ta­kin), ei voi­da verifioida.

    No voi­daan sitä aina­kin vähän miet­tiä, että kum­paa hypo­tee­sia todel­li­suus vas­taa parem­min? Onko niis­sä kau­pois­sa, jois­sa on mies­ten vaat­teet koon mukaan nais­ten vaat­teet siel­lä mies­ten vaat­tei­den seas­sa koon mukaan? Onko iso­jen nais­ten vaat­teet mies­ten vaat­tei­den ostas­tol­la ja pie­nien mies­ten vaat­teet nais­ten osastolla?

    Vai­kut­taa sil­tä, että Eli­na on huo­mat­ta­vas­ti enem­män oikeessa.

    Osmoa en kehot­tai­si pukeu­tu­maan sal­sa­ha­mee­seen, kos­ka se oli­si räi­keäs­sä ris­ti­rii­das­sa hänen kui­van huu­mo­rin­ta­jun­sa ja äärim­mäi­sen asia­kes­kei­syy­ten­sä kanssa.

    Mut­ta gra­fii­tin har­maa­seen jak­ku­pu­kuun suo­sit­te­li­sit? Tää menee nyt jo vähän lii­an pit­käl­le tämä itse­päi­syys, että vaat­teil­la vies­ti­mi­nen ei olis ihan tosi olen­nai­nen asia mei­dän kult­tuu­ris­sa ja että vaat­teil­la vies­ti­tään usein nimen omaan suku­puol­ta tai suku­puo­li­suu­den koke­mus­ta tai mitä ikinä…

    Saa­ra:

    Rivie­si väleis­tä pais­taa perin­tei­sis­tä suku­puo­li­nor­meis­ta poik­kea­vien ihmis­ten halveksunta.

    Veik­kaan syy­pääk­si luki­jan kor­vien väliä.

    Riit­ta:

    En minä­kään sel­lais­ta siel­tä löy­dä. Sen sijaan Eli­nan maa­il­mas­sa ei pidä olla “nös­sö”: ole­mas­sao­le­via nor­me­ja saa ja pitää­kin rik­koa, mut­ta vain jos oma roh­keus sii­hen riittää.
    En tie­dä, onko tuo vält­tä­mät­tä huo­no­kaan asia. Arem­man lap­sen voi olla hel­pom­pi olla “kuin muut”, vaik­ka jou­tui­si­kin sii­tä hyväs­tä sit­ten toi­mi­maan toi­sin, mitä oikeas­taan haluaisi.

    Mä oon täs­tä varo­vas­ti samaa mieltä.

    Ama­töö­ri:

    tar­koi­tat­ko puhee­na ole­vas­sa kom­men­tis­sa vie­lä näky­vää osuut­ta, vai sii­tä sit­tem­min pois­tet­tua teks­tio­suut­ta, ja jos jäl­kim­mäis­tä, olet­ko tosissasi?

    En tiiä mitä on pois­tet­tu ja mitä on jäljellä.

    Mä tar­ko­tan siis sitä, että jos joku syö suklaa­ta ja fluns­sa pahe­nee ja vetää täs­tä joh­to­pää­tök­sen, että fluns­san pahe­ne­mi­nen aiheu­tui suklaan sisäl­tä­mäs­tä soke­ris­ta, niin mun mie­les­tä se aiheut­taa aika voi­mak­kaan epäi­lyn tän tyy­pin kyvys­tä vetää yli­pään­sä joh­to­pää­tök­siä syis­tä ja seurauksista.

  193. tcrown ja Syltty:
    Voim­me sopia, että oikeus X kuu­luu ryh­män S jäse­nil­le, mut­ta tämä on sel­lai­se­naan mie­li­val­tai­nen sopi­mus. Perus­tel­lum­man poh­jan antaa vaik­ka se, että S jäse­nil­lä on omi­nai­suus Y, joten sovi­taan täl­tä poh­jal­ta oikeu­det X kai­kil­le. Jos on ryh­mä T, joil­la on myös omi­nai­suus Y, niin sil­loin oikeu­den X tuli­si kuu­lua myös T:n jäse­nil­le. Y:kin on mie­li­val­tai­nen, mut­ta Y voi olla esi­mer­kik­si hyvin­voin­tiin liit­ty­vä, jos­ta monet ovat samaa miel­tä ja sopi­mus syn­tyy helposti.

    Usein aja­tel­laan, että ihmis­ten yksi­lö­ar­vo läh­tee sii­tä, että olem­me tun­te­via ja koke­via yksi­löi­tä ja täl­lä perus­teel­la voi­daan sopia jokai­sel­le “suo­ja” eli ihmi­soi­keu­det. Hyt­ty­siä aja­tel­len loo­gi­sin­ta oli­si elää pyhäl­lä hen­gel­lä, mut­ta kos­ka se ei ole mah­dol­lis­ta, niin on jous­tet­ta­va jos­tain. Toi­saal­ta uti­li­ta­ris­ti­ses­sa lähes­ty­mis­ta­vas­sa ei kai­kil­la yksi­löil­lä tar­vit­se olla samo­ja oikeuk­sia. Hyt­tys­ten osal­ta men­nään vie­lä ehkä har­maal­le alu­eel­le, mut­ta tuo­tan­toe­läin­ten koh­dal­la on aina­kin sel­vää, että teho­tuo­tan­to on vää­rin, jos läh­tö­koh­dak­si ote­taan kokemuskykyisyys.

    Jos läh­tö­koh­dak­si ote­taan jouk­ko satun­nai­sia arvo­ja sel­lai­se­naan perus­te­le­mat­ta, niin kaik­ki vaa­ti­muk­set ja kes­kus­te­lut esi­mer­kik­si suku­puol­ten väli­ses­tä tasa-arvos­ta on aika tur­haa, kun ei ole mitään mihin tukeu­tua. Toi­saal­ta jos joku halu­aa olla vaik­ka nihi­lis­ti, niin sii­nä­hän ei sinän­sä mitään vää­rä ole ja kes­kus­te­lu päät­tyy myös silloin.

  194. Eli­na kirjoitti:

    Otak­sut täy­sin väärin!

    Hyvä, myön­nän siis ollee­ni täy­sin väärässä.

    Ama­töö­ri (ilmei­ses­ti joka asias­sa) sanoo

    Otak­sut myös itse täy­sin vää­rin. 😉 Vas­ta­han minä kehuin (vil­pit­tö­mäs­ti) rie­mas­tu­nee­ni teks­tis­tä­si yksin pai­koin, ja ärsyyn­ty­nee­ni toi­sin. Lähin­nä minua ärsyt­tää tiet­ty aggres­sii­vi­suus kes­kus­te­lu­ta­vas­sa­si, ja sii­nä­kin lähin­nä ajoit­tain näky­väm­min pin­nal­le kilah­ta­va hen­ki­löön­käy­vyys. Osin sik­si, että tun­nis­tan myös itses­sä­ni poten­ti­aa­lin saman­lai­seen, ja koe­tan sitä raken­ta­van kes­kus­te­lun hen­ges­sä omal­ta osal­ta­ni tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti hil­li­tä. (Olet myös mel­ko kär­käs kehot­ta­maan mui­ta poistumaan.)

    Huo­maat­kos, Eli­na, käy­tin yllä vain lie­vän pro­vo­soi­via ilmai­su­ja (vän­kä­tä, pai­ka­ta mokaa), jot­ka tus­kin vetä­vät ver­to­ja monil­le itse käyt­tä­mis­tä­si, ja kuin­ka voi­mak­kaas­ti itse nii­hin täs­sä kon­teks­tis­sa rea­goit­kaan. Näet siis, miten kes­kus­te­lun tyy­li vai­kut­taa tuloksiin.

    Net­ti­kes­kus­te­lu kär­jis­tää ilman­kin. Voim­me tääl­lä hei­tel­lä aggres­sii­vi­sia kom­ment­te­ja toi­sis­ta kes­kus­te­li­jois­ta mie­lin mää­rin, mut­ta vie­kö se kes­kus­te­lua mihin­kään? Huu­mo­ris­ta se ei minun kir­jois­sa­ni mene, monet muut aspek­tit kom­men­teis­ta­si sen sijaan kyllä.

    Se, että olen nyt muu­ta­mas­sa kom­men­tis­sa arvos­tel­lut juu­ri sinun kont­ri­buu­tioi­ta­si, on lähin­nä epä­on­nis­ta sat­tu­maa eli per­soo­nien yhteen- ja epäyh­teen­so­pi­vuut­ta: tar­tut näkö­kul­miin, jot­ka ovat (myös minun mie­les­tä­ni) kiin­nos­ta­via, mut­ta teet sen jos­kus sel­lai­sel­la tyy­lil­lä, joka ei (jäl­leen minun mie­les­tä­ni) kai­kil­ta osin tee oikeut­ta aiheel­le. Onnis­tuit siis ärsyt­tä­mään minul­ta muu­ta­man peräk­käi­sen kom­men­tin ihan itsel­le­si, mut­ta mis­tään Eli­na-vihas­ta ei mie­les­tä­ni ole kyse. Anteek­si vain jos otit itseesi.

    Yri­täm­me­kö siis uudel­leen uusil­ta jalan­si­joil­ta? Lupaan yrit­tää seu­raa­val­la ker­ral­la kek­siä jotain parem­paa sanot­ta­vaa, mut­ta en takaa onnistuvani.

    Emme sil­ti lie­ne täs­sä­kään ihan otsik­koai­heen ulko­puo­lel­la, vaik­ka olem­me­kin käy­neet vähän “kes­kus­te­lua kes­kus­te­lus­ta”. Mie­les­tä­ni dia­lo­gin käy­mi­sen tavois­ta kes­kus­te­le­mi­sel­la on tiet­ty paik­kan­sa, jos aihee­na ovat tela­ket­jul­li­set näkemykset. 😉

  195. Art­tu­ri B, siis tie­dät. En edel­leen­kään läh­de kes­kus­te­le­maan yksit­täi­sis­tä esi­mer­keis­tä, kos­ka juu­ri sitä haluan täs­sä kart­taa. Sen sijaan sanon pari sanaa itse periaatteesta.

    Lyhyes­ti, mie­les­tä­ni läh­tö­koh­ta­si ad homi­nem ‑kes­kus­te­luun on kes­tä­mä­tön. Aina voi­daan esit­tää (huom, kaik­ki esi­mer­kit täy­sin kuvit­teel­li­sia) vaik­ka­pa, että “sanot noin, kos­ka ideologiasi/puolueesi/sukupuolesi blaablaa”, tai “sanot noin, kos­ka äiti­si pudot­ti sinut pääl­le­si lap­se­na”, tai “sanot noin, kos­ka pidät muna­mie­hes­tä / inhoat muna­mies­tä”, jne. jne. Aina, olet­taen “sopi­vas­ti” infor­maa­tio­ta, voi­daan kek­siä kenes­tä tahan­sa jokin näp­pä­rä ja näen­näi­ses­ti asi­aan lii­tet­tä­vis­sä ole­va tri­vi­aa­li yhteys hen­ki­lö­his­to­rias­ta asias­sa B mie­li­pi­tee­seen kes­kus­te­lus­sa A (joko posi­tii­vi­se­na tai negaa­tio­na), mut­ta vie­kö se kes­kus­te­lua johon­kin rakentavaan?

    Mie­les­tä­ni ei vie, eikä var­sin­kaan sil­loin, jos läh­tö­koh­ta­na­kaan ei ole pyr­kiä ymmär­tä­mään, miten hen­ki­lö X ehkä on pää­ty­nyt ajat­te­le­maan asias­ta A toi­sel­la taval­la kuin itse, vaan tätä kuvi­tel­tua yhteyt­tä halu­taan käyt­tää vain kep­pi­he­vo­se­na sen osoit­ta­mi­seen, että se toi­nen on vää­räs­sä (kos­ka se on tyh­mä) ja itse on oikeas­sa (kos­ka osa­si hauk­kua sitä tois­ta tyh­mäk­si). Yhteen­ve­to­na, tuon­kal­tai­set “dia­lo­gin” kei­not (eivät juu­ri sisäl­lä raken­ta­vaa argu­men­taa­tio­ta puhee­na ole­vas­ta asias­ta A ja) vie­vät kes­kus­te­lun mie­les­tä­ni aivan tur­han nopeas­ti sel­lai­sel­le sivu­rai­teel­le, jos­sa itse asi­aa kos­ke­vat argu­men­tit ovat jo kau­an sit­ten unoh­tu­neet, kun huo­mio on suun­nat­tu kes­kus­te­li­joi­den omi­nai­suuk­sien ruo­ti­mi­seen, ja ovat näin mel­ko hyö­dyt­tö­miä raken­ta­vaan pyr­ki­väl­le keskustelulle.

    (Enpä oli­si heti usko­nut, että ad homi­nem ‑argu­ment­tien “hyö­dyl­li­syy­des­tä” ns. pää­si­si näin­kin pal­jon kom­men­toi­maan. En viit­si täs­tä kui­ten­kaan enää pidem­min jatkaa.)

  196. Art­tu­ri:

    Sit jos oot sitä miel­tä, että nykyi­sin iden­ti­teet­tiä muo­ka­taan ulko­puo­lel­ta lii­kaa, niin sun pitäs pys­tyä vähän haa­ru­koi­maan sitä opti­maa­lis­ta iden­ti­tee­tin muok­kaus­mää­rää. Jos sul­la ei oo mitään perus­tei­ta sil­le opti­maa­li­sel­le mää­räl­lä, niin mil­lä perus­teel­la nyky­me­no olis joten­kin väärin?

    Sanoi­sin, että enem­män on kyse laa­dus­ta kuin mää­räs­tä. Raken­ta­vat muok­kaus­pyr­ki­myk­set (kan­nus­tus, vaih­toeh­to­jen tar­joa­mi­nen) voi­vat olla jees; epä­ra­ken­ta­vat (hyl­jek­sin­tä, iva) puo­les­taan eivät.

    Suu­rem­pi vari­aa­tio mah­dol­lis­taa laa­jem­man skaa­lan ja mää­räl­li­ses­ti enem­män innovaatioita

    Ei vält­tä­mät­tä. Mitä suu­rem­mat mark­ki­nat sitä suu­rem­pi kan­nus­tin inno­voi­da sil­le markkinalle.

    Mut­ta usein mitä suu­rem­pi kan­nus­tin, sitä huo­nom­min inno­voin­ti onnistuu.

    Toi­sek­seen sii­tä moni­muo­toi­suu­des­ta voi olla kans hait­taa sikä­li mikä­li jos mui­den pre­fe­rens­sit on yhte­ne­vät. Eli siis jos muut tyk­kää sii­tä, että jen­gi on vaik­ka koh­te­liai­ta, niin sii­tä on sit hait­taa, jos jen­gil­lä on pal­jon vari­aa­tioo sii­nä miten koh­te­liai­ta ne on ver­rat­tu­na sii­hen, että ne olis vaan kohteliaita.

    Minä en pidä älyt­tö­män kiin­nos­ta­vi­na tar­kas­te­lu­ja, jot­ka toi­mi­vat ainoas­taan nyky­het­kes­sä. Mil­lä meka­nis­mil­la arvioi­sit tie­tyn pre­fe­rens­sin voi­van ajan myö­tä muut­tua, jos suun­nil­leen kaik­kien pre­fe­rens­si on sama ja kaik­kia myös sekä tue­taan että pai­nos­te­taan nou­dat­ta­maan tätä preferenssiä?

    Esi­tit kysy­myk­siä kos­kien tuo­ta mies­ten ja nais­ten vaat­tei­den osas­toin­tia. Vas­ta­ky­sy­mys: jos mie­het ja nai­set pukeu­tui­si­vat tyy­lil­li­ses­ti täy­sin samal­la taval­la, oli­si­ko hei­dän vaat­teil­leen kui­ten­kin eri osastot?

  197. Voim­me sopia, että oikeus X kuu­luu ryh­män S jäse­nil­le, mut­ta tämä on sel­lai­se­naan mie­li­val­tai­nen sopi­mus. Perus­tel­lum­man poh­jan antaa vaik­ka se, että S jäse­nil­lä on omi­nai­suus Y, joten sovi­taan täl­tä poh­jal­ta oikeu­det X kaikille.

    Kuten mel­kein heti seu­raa­vas­sa lausees­sa its­kein toteat, nuo ovat täs­mäl­leen yhtä mie­li­val­tai­sia sopimuksia.

    Y:kin on mie­li­val­tai­nen, mut­ta Y voi olla esi­mer­kik­si hyvin­voin­tiin liit­ty­vä, jos­ta monet ovat samaa miel­tä ja sopi­mus syn­tyy helposti.

    Niin, yleen­sä aksioo­mik­si pyri­tään valit­se­maan väit­tei­tä, jois­ta ei olla eri miel­tä. Aksioo­ma “kaik­ki tun­te­vat oliot ovat sama­nar­voi­sia” ei tuo­ta todel­la­kaan täy­tä. Itsea­sias­sa uskal­lan väit­tää, että kukaan ei ajat­te­le noin.

    Usein aja­tel­laan, että ihmis­ten yksi­lö­ar­vo läh­tee sii­tä, että olem­me tun­te­via ja koke­via yksilöitä

    No, minun mie­les­tä­ni ihmi­sen yksi­lö­ar­vo läh­tee sii­tä, että ihmi­sel­lä on yksi­lö­ar­vo. Myös tajut­to­mil­la ja koo­ma­po­ti­lail­la, vaik­ka nuo eivät tun­te­via ja koke­via yksi­löi­tä olekaan.

    Hyt­ty­siä aja­tel­len loo­gi­sin­ta oli­si elää pyhäl­lä hen­gel­lä, mut­ta kos­ka se ei ole mah­dol­lis­ta, niin on jous­tet­ta­va jostain. 

    Eli kun tämä sinun logiik­ka­si ava­taan, niin kaik­ki koke­vat yksi­löt ovat tasa-arvoi­sia, mut­ta nyt olet valin­nut sit­ten mie­li­val­tai­ses­ti jon­kun jou­kon, joka sinul­la on oikeus tap­paa vain sik­si, että ne sat­tu­vat häi­rit­se­mään elä­mää­si. Pätee­kö sama esi­mer­kik­si pihal­la mou­rua­vaan kul­ku­kis­saan? Ja todet­ta­koon, että logiik­ka, jon­ka mukaan on ok tap­paa häi­rit­se­vät yksi­löt, mut­ta on vää­rin koh­del­la hiu­kan huo­nos­ti nii­tä yksi­löi­tä, jot­ka pitä­vät sinut hen­gis­sä? Muis­tu­tan, että se olet sinä, joka on loo­gi­suut­ta vaa­ti­nut täs­sä keskustelussa.

    Toi­saal­ta uti­li­ta­ris­ti­ses­sa lähes­ty­mis­ta­vas­sa ei kai­kil­la yksi­löil­lä tar­vit­se olla samo­ja oikeuksia. 

    Ei tie­ten­kään. Kun uti­li­taa­ri­nen ana­lyy­si yhdis­te­tään aksioo­maan “kaik­ki tun­te­vat oliot ovat sama­nar­voi­sia”, niin mala­ria­lääk­keen syö­mis­tä voi­kin pika­puo­liin ver­ra­ta holokaustiin.

    Jos läh­tö­koh­dak­si ote­taan jouk­ko satun­nai­sia arvo­ja sel­lai­se­naan perustelematta, 

    Tuo satun­nai­suus on täy­sin oma olkiuk­ko­si. Läh­tö­koh­dak­si ote­taan ne arvot, mitä ihmi­sil­lä on. Ne ovat kau­ka­na satun­nai­sis­ta. Mie­li­val­tai­sia ne kyl­lä ovat, ei nii­tä mis­tään ojek­tii­vi­sis­ta aksioo­mis­ta voi johtaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.