Tähän mennessä viereisessä palkissa oleva vetoomus vaalituesta on tuottanut yli sadalta lahjoittajalta noin 9200 euroa. Tämän lisäksi kirjojen ostajan ovat tukenee vaalikampaajaani nettomääräisesti yli 1400 eurolla. Aivan viime aikoina tulleet lahjoitukset ovat tehneet mahdolliseksi laajentaa vaalikampanjaa suunnitellusta ja tuoda edes vähän tasapuolista mahdollisuutta verrattuna rahakkaampiin kampanjoihin. Koskaan ennen en ole näin paljon taloudellista tukea vaaleihin saanut. Vieläkin ehtii, mutta ei kauan, koska rahat pitäisi ehtiä käyttää ennen vaaleja.
Koska tämä kirjoitus kopioituu muuallekin, laitan linkin vaalitukeen vielä alle
Johan nyt, kun valtakunnallisesti tunnettu ehdokas kerää huomattavasti pienemmän vaalituen kuin nuori ensikertalainen, Jussi Halla-aho.
No nillä mersumiehillähän oli niin hirveästi pätäkkää.
Cls,
Varmaan johtuu paljolti siitä, että Osmoa pidetään ehdokkaana, joka ei sisäänpääsyyn tarvitse pärstäänsä joka kadunkulmaan.
Halla-ahon potti linee jo lähemmäksi 60 000 ja se kertoo kyllä siitä, että sanomalle oli tilausta.
Halla-aho ansaitsee paikkansa monikulttuurisuuskuplan pääpuhkaisijana paremmin kuin kukaan. Eli ihan oikeaan osoitteeseen mielestäni rahavirta on kulkenut.
Osmo ei ole vielä “mestari” eikä muukaan hurmoslahkon päämies.
Pitäisiköhän harkita sirkusuralle lähtemistä, kun heti postauksen nähdessäni arvasin, että Halla-aho tuodaan esiin viimeistään kolmannessa kommentissa?
Oiotaan nyt Cls:n puheenvuoroa sen verran, että Halla-aho ei ole nuori (no, ok, miespuoliseksi kansanedustajaksi 39-vuotias olisi kyllä keskimääräistä vähemmän iäkäs) eikä ensikertalainen (oli ehdolla 2007 eduskuntavaaleissa samassa puolueessa ja vaalipiirissä).
Onnea joka tapauksessa Soininvaaran potista. Itsekin oli pakko pistää jonkin verran, vaikka koitin muuten lahjoittaa nuoremmille ja tuntemattomammille ehdokkaille.
Alex Stubbin vaalikassa kertyi 70.000 eurolla pelkästään yhdellä seminaarilla. Aika pikkusumman on Osmo kerännyt. Itse lahjoitin Osmolle joitakin kymppejä ja vastaavan summan annoin myös Leo Straniukselle sekä Husein Muhamedille.
Näin tässä vähän politiikoiden hyödyllisyyteen, mikä tulee tavallisen kansalaisen ääreen, niin Tuomiojan Erkki aikoinaan julkaisi sivullaan yhden linkin lähes kaikkien lehtien webbiosoitteeseen.
Laitetaanpa Ekin julkaisema linkki tähän (cookie ja javascript tulee olla “päällä”, ennen kuin pääsee valitsemaan linkkiä am. linkistä) :
http://www.onlinenewspapers.com/
Tämänkin blogin keskusteluissa on toistuvasti esiintynyt sellainen ajatus, että kun Ode on niin tunnettu tai suosittu, hän tulee valittua joka tapauksessa eikä omaa ääntään (tai muuta tukeaan) kannata tuhlata häneen vaan johonkin sellaiseen, jonka läpimeno on epävarmempaa tai jota haluaa nostaa esiin vastaisen varalle. Tämä on hirveän hölmö ajatus kahdesta syystä. Ensinnäkin jos moni ajattelee näin, ennustettu varma läpimenijä voikin jäädä rannalle. Liian laskelmoiva kannattaja voi kompastua omaan näppäryyteensä. Eikös Oden kannattajille käynyt jotenkin näin 1990-luvun alussa?
Toiseksi, äänimäärä vaikuttaa painoarvoon eduskunnassa. Ja kun näen, miten laajasta joukosta asioista Ode ymmärtää jotain, paljon tai jopa enemmän kuin juuri kukaan muu poliitikko, hän ansaitsee sitä painoarvoa paljon. Ja vielä lisää hän ansaitsee painoarvoa siitä, miten hän jaksaa tällä palstalla kuunnella toisella tavalla ajattelevia, selittää yhä uudelleen ja entistä paremmin omia kantojaan ja perustelujaan ja vieläpä uskaltaa aika ajoin muuttaa kantaansa, kun kuulee uusia tietoja tai ajattelee asioita uusiksi.
Eduskunnassa on liikaa yhden tai kahden ajatuksen ihmisiä, joiden ymmärrys kaikesta muusta on järkyttävää. Siellä on liikaa sosiaalisesti lahjakkaita seuramiehiä ja ‑naisia, jotka eivät jaksa perehtyä asioihin, kyseenalaistaa omia ja muiden mielipiteitä eivätkä ajatella mutkikkaita ajatuksia, vaan ovat muiden vietävissä. Eduskuntaan olisi hyvä saada yksi Ode ja hänelle mahdollisimman paljon painoarvoa.
Elina, ehkä kaikilla nyt ei ole kielipäätä niin paljon kuin sinulla tuntuu olevan.
Itse olin löytänyt Vihreistä jälleen monta hyvää ehdokasta. Soininvaaran tiesin takuujärkeväksi ja monessa vaalikoneessa hän nousi ykköseksi tai kärkeen. Vaikka muistan nuo ihmeelliset vaalit, jolloin Soininvaara ei (äänestäni huolimatta) noussut eduskuntaan, luotan kuitenkin hänen äänikuninkuuteensa, ja siksi tosiaan tuntui, että hänelle antamani ääni menisi jossain mielessä “hukkaan”.
Keksin kätevän tavan löytää sopiva vihreä ehdokas. Menin SAK:n työelämävaalikoneeseen. Siellä oli tuo kolmikantakysymys ja joku muu, joista olin aika äärimmäistä mieltä. Vastasin ainoastaan niihin ja katsoin, ketkä vihreät nousivat kärkeen. Ykkönen oli Ylikahri, kakkonen Soininvaara. Molemmat olivat jo valmiiksi vahvoilla listallani ja niinpä valitsin Ylikahrin. Äänestäkää nyt toki muut Soininvaaraa, että hänestä tulee valtakunnan ykkösääniharavia! Pääasia, että Vihreät saisivat todella monta paikkaa ja olisivat vahvoilla hallitusneuvotteluissa.