Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Puolue­jako ei vas­taa enää lainkaan mielipi­de­jako­ja. Tärkein mielip­iteitä jaka­va akseli on arvolib­er­al­is­min ja arvokon­ser­vatismin välil­lä jos­sa kaik­ki puolueet, vihre­itä ja Perus­suo­ma­laisia luku­un otta­mat­ta ovat hyvin hajal­laan. Toinen akseli liit­tyy kysymyk­seen miten tulee suh­tau­tua tulo­ero­jen hyö­ty­i­hin ja hait­toi­hin. Tämän ”van­han akselin” osalta vain vasem­mis­toli­it­to on yht­enäi­nen. Suuret puolueet ovat hajal­laan sekä tulon­jako- että arvolib­er­al­is­mi­ak­selin osalta, mut­ta jonkin­lainen järjestys on ole­mas­sa: oikeal­ta vasem­malle: kokoomus – keskus­ta  — sdp/vihr/PerSu – vasem­mis­toli­it­to. Vihreät demar­it ja perus­suo­ma­laiset menevät tässä aika lail­la päällekkäin kuitenkin niin, että perus­suo­ma­la­si­sis­sa hajon­ta on hyvin suur­ta. Jat­ka lukemista “Vas­taako nykyi­nen puolue­jako suo­ma­lais­ten arvoja?”

Hiil­amo ja Soin­in­vaara: On aika hyvästel­lä kolmikanta

(keskuste­lu­ti­laisu­us aiheesta illal­la Tikkurilassa)

Kolmikan­ta on eet­tis­es­ti kestämätön yhteiskun­nan vahvimpi­en etukoneis­to. On irvokas­ta, että yhteiskun­nan heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien asioista eivät itse asiano­saiset ole mukana päät­tämässä. Sata-komite­as­sa sisu­un­tuneet Osmo Soin­in­vaara ja Heik­ki Hiil­amo halu­a­vat uud­is­taa jär­jestelmän. Perus­tur­vas­ta on päätet­tävä eduskunnassa.

Sosi­aalipoli­ti­ikas­ta eli eläkkeistä, veroista ja jopa perus­tur­vas­ta on sovit­tu Suomes­sa per­in­teis­es­ti nk. kolmikan­ta­pe­ri­aat­teel­la eli työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen, työn­tek­i­jäjär­jestö­jen ja val­tion kesken.

- Val­tio on jäänyt kolmikan­nas­sa äänet­tömäk­si yhtiömiehek­si, jon­ka tehtävänä on pan­na täytän­töön työ­markki­na­jär­jestö­jen päätök­set. Kolmikan­nas­sa on eet­tis­es­ti arve­lut­tavaa, että ilman ään­tä jäävät ne, jot­ka eniten tukea tarvit­se­vat – lapset, sairaat, van­huk­set, syr­jäy­tyneet. Näin tapah­tui myös SATA-komite­as­sa ja niin kut­su­tus­sa sosi­aal­i­tu­pos­sa, tutkimus­pro­fes­sori Heik­ki Hiil­amo toteaa.

Soin­in­vaara ja Hiil­amo ovat yhtä mieltä siitä, että perus­tur­vas­ta on päätet­tävä eduskun­nas­sa. Vas­tuu heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien palveluista ja tuista kuu­luu poli­itikoille, eivätkä he saa piiloutua vas­tu­us­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen selän taakse. Mon­et tutk­i­jat ovat kiin­nit­täneet huomio­ta myös siihen, että eläk­er­a­ho­jen valvon­taa olisi laa­jen­net­ta­va demokraat­tisem­min mak­sajien eli palka­nsaa­jien ja yri­tys­ten edus­ta­jille, Soin­in­vaara toteaa.

- Kolmikan­nan kuu­luu nyky­muo­dos­saan jäädä men­neisyy­teen. Se on eet­tis­es­ti kestämätön yhteiskun­nan vahvimpi­en etukoneis­to ja rak­en­teena kansan­val­lan vas­tainen. Työ­markki­na­jär­jestöt sopikoot edelleen keskinäi­sistä asiois­taan, mut­ta se, mikä kos­kee laa­jem­pia joukko­ja, pitää jät­tää demokraat­tisen päätök­sen­teon val­taan, Hiil­amo painottaa.

___________________________________________________

Soininvaara ja Hiilamo esittelevät visionsa
uudesta Suomesta Jäähyväiset kolmikannalle? ‑keskustelutilaisuudessa

tänään 14.4. klo 18.30–20 Tikkurilassa

(nais­resurssikeskus Pih­la­ja, Unikkotie 2 C, 2 krs.).

___________________________________________________
Lisäti­eto­ja:
Heik­ki Hiil­amo 040–358 7203 heikki@hiilamo.fi
Osmo Soin­in­vaara 045–121 4559 osmo@soininvaara.fi

Ajat­telin ensin, että en kir­joit­taisi mitään kaavail­lus­ta Euroopan vakaus­ra­has­tos­ta, mut­ta kun niin moni on sitä vaat­in­ut ja kos­ka uuden eduskun­nan ensim­mäi­nen päätös liit­tyy tähän, yritän haarukoi­da, mitä ajat­te­len. Ihmeen var­mo­ja puheen­vuoro­ja asi­as­ta on san­ot­tu, vaik­ka asia on talous­te­o­reet­tis­es­ti niin kom­plek­si, ettei siitä tiede­tä oikein mitään ja vaik­ka sitä esi­tys­tä, joka Suomen pitää hyväksyä tai hylätä, ei ole vielä olemassa.

Sijoit­ta­jan vastuu

Kreikan kupla syn­tyi siten, että sak­salaiset ja ran­skalaiset pankit laina­si­vat rahaa EKP:sta mata­lal­la korol­la ja laina­si­vat sen eteen­päin Kreikalle korkeal­la korol­la ja pani­vat ero­tuk­sen liivei­hin­sä. Vaik­ka näi­den pankkien pääo­ma pelastet­taisi­in, olisi oikeu­den­mukaista, että tämä yliko­rko menetet­täisi­in. Tosin olen muis­tavinani, että kun jotkut suo­ma­laiset tahot keinot­te­liv­at islanti­lais­ten pankkien riskilu­o­toil­la, eduskun­ta hyvää hyvyyt­tään takasi näille sekä pääo­man että tuon riskiko­ron. Jat­ka lukemista “Hajami­et­teitä vakausrahastosta”

Ei poikkeuslu­paa Östersundomiin

Hak­i­ja Öster­sun­domista halu­aa poikkeamis­lu­paa rak­en­taak­seen 267 neliön omakoti­talon ton­tilleen Öster­sun­domis­sa. Huonos­ti on kaupun­ki suun­nitelmis­taan ker­tonut, jos maan­omis­ta­ja tekee noin epäit­sekkään hake­muk­sen tule­van metroase­man viereen. Ei myön­netä, ei voi­da myön­tää mis­sään tapauk­ses­sa.  Vuo­den alus­ta lau­takun­ta muuten päät­tää nämä asi­at lopullisesti.

Sto­ra Enson suo­jelukaa­va Kata­janokalla Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.4.2011”

Pakotin itseni kuun­tele­maan Radio 1:n vaali­tentin, jos­sa kahdek­san puolueen edus­ta­jat huu­si­vat kil­paa. Ei ihme, että ihmisil­lä on poli­itikoista huono käsitys.

Kun aihei­ta on paljon ja esi­in­tyjiä kahdek­san, puheen­vuoro­jen on olta­va lyhy­itä. Kol­menkymme­nen sekun­nin puheen­vuorois­sa ei voi esit­tää kuin yksinker­tais­tet­tu­ja totuuk­sia, ei mitään järkevää ja ymmär­ret­tävää perustelua. Ihmiset, jot­ka kah­den kesken osoit­tau­tu­vat ihan järke­viksi, anta­vat täl­laises­sa keskusteluys­sa itses­tään varsin huonon käsi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Hirveää kuultavaa”

Pil­vi Torstin kam­pan­jaryh­mä on ideoin­ut oheisen tapah­tu­man, jos­sa neljä kansane­dus­ta­jae­hdokas­ta kom­men­toi netis­sä videoitavas­sa ohjel­mas­sa livenä maikkarin päämin­is­teri­tent­tiä ja osal­lis­tuu Maikkarin net­tichat­ti­in. Kan­nat­taa vilka­ista keskivi­ikkona 13.4.2011 klo 20–22 osoit­teessa  http://ju.fi. En tiedä, mitä tästä tulee, mut­ta kaikkea kivaa kan­nat­taa kokeil­la. Jos olette netin ääressä tuol­loin, vilkaiskaa­pa. Osal­lis­tua voi itsekin chat­taa­mal­la. Jat­ka lukemista “Mie­lenki­in­toinen net­tidemokra­ti­akokeilu päämin­is­teri­tentin aikana”