Hajamietteitä vakausrahastosta

Ajat­te­lin ensin, että en kir­joit­tai­si mitään kaa­vail­lus­ta Euroo­pan vakaus­ra­has­tos­ta, mut­ta kun niin moni on sitä vaa­ti­nut ja kos­ka uuden edus­kun­nan ensim­mäi­nen pää­tös liit­tyy tähän, yri­tän haa­ru­koi­da, mitä ajat­te­len. Ihmeen var­mo­ja puheen­vuo­ro­ja asias­ta on sanot­tu, vaik­ka asia on talous­teo­reet­ti­ses­ti niin komplek­si, ettei sii­tä tie­de­tä oikein mitään ja vaik­ka sitä esi­tys­tä, joka Suo­men pitää hyväk­syä tai hylä­tä, ei ole vie­lä olemassa.

Sijoit­ta­jan vastuu

Krei­kan kupla syn­tyi siten, että sak­sa­lai­set ja rans­ka­lai­set pan­kit lai­na­si­vat rahaa EKP:sta mata­lal­la korol­la ja lai­na­si­vat sen eteen­päin Krei­kal­le kor­keal­la korol­la ja pani­vat ero­tuk­sen lii­vei­hin­sä. Vaik­ka näi­den pank­kien pää­oma pelas­tet­tai­siin, oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että tämä yli­kor­ko mene­tet­täi­siin. Tosin olen muis­ta­vi­na­ni, että kun jot­kut suo­ma­lai­set tahot kei­not­te­li­vat islan­ti­lais­ten pank­kien ris­ki­luo­toil­la, edus­kun­ta hyvää hyvyyt­tään taka­si näil­le sekä pää­oman että tuon riskikoron.

Dema­rien vaa­ti­mus pan­na pan­kit koko­naan vas­tuuseen niin, ettei lai­no­jen pää­omaa­kaan saa takai­sin, vaan pan­kit pelas­te­taan pää­omit­ta­mal­la, mer­kit­see käy­tän­nös­sä monien pank­kien ellei lähes nii­den kaik­kien sosia­li­soin­tia. Sik­si on ymmär­ret­tä­vää, että dema­rit kan­nat­ta­vat ja por­va­rit vas­tus­ta­vat. Suo­ma­lai­sil­le pan­keil­le tämä mer­kit­see vähän samaa kuin krei­kan lai­noit­ta­mi­nen sak­sa­lai­sil­le. Suo­ma­lai­sil­la ei ole juu­ri saa­ta­via Krei­kas­ta, mut­ta on Sak­sas­ta. Jul­ki­sen rahan pump­paa­mi­nen sak­sa­lai­siin pank­kei­hin mer­kit­see suo­ma­lais­ten­kin saa­ta­vien pelastamista.

Suo­men pank­ki­krii­si hoi­det­tiin val­tion mil­jar­dien mark­ko­jen lah­joi­tuk­sil­la. Pan­keil­ta ostet­tiin ros­ka­lai­no­ja täy­teen hin­taan. Omis­ta­jat sai­vat pitää omai­suu­ten­sa, muun muas­sa monen mer­kit­tä­vän kult­tuu­ri­sää­tiön tule­vai­suus pelas­tet­tiin näin.

Ole­te­taan, että pan­kin oma pää­oma on aluk­si 100 ja sen on men­nyt luot­to­tap­pioi­den vuok­si nol­laan. Pää­omit­ta­mi­nen voi­daan teh­dä monel­la tavalla:

a)      Val­tio sijoit­taa pank­kiin 100. Jos pank­ki saa mää­rä­ajas­sa mak­se­tuk­si sen takai­sin, pala­taan läh­tö­ruu­tuun. Näin tapah­tui Sak­sas­sa juu­ri jon­kin pan­kin kohdalla

b)      Val­tio sijoit­taa pank­kiin 100, oma­pää­oma on taas 100. Val­tio ja van­hat omis­ta­jat ovat molem­mat pan­neet 100 ja omis­ta­vat pan­kin puo­lik­si. Jos­tain minul­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä moni ajat­te­lee tätä ratkaisuksi.

c)       Val­tio sijoit­taa pank­kiin 100 ja oma­pää­oma on taas 100, mut­ta se on koko­naan val­tion. Van­ho­jen omis­ta­jien omai­suus on mitätön.

Key­ne­si­läi­syy­den loppu

On ilmei­sen vält­tä­mä­tön­tä saat­taa sijoit­ta­jat jon­kin­lai­seen vas­tuuseen val­tioil­la anta­mis­taan lai­nois­ta. Täl­lä on kui­ten­kin var­jo­puo­len­sa. Kaik­kien val­tioi­den lai­no­jen korot nouse­vat, myös Suo­men. Se tulee mak­sa­maan meil­le sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa; sitä enem­män, mitä anka­ram­pi on sijoit­ta­jan vastuu.

Sijoit­ta­jan vas­tuu tekee myös mah­dot­to­mak­si har­joit­taa elvyt­tä­vää key­ne­si­läis­tä poli­tiik­kaa, kos­ka sen seu­rauk­se­na val­tio ei vain vel­kaan­nu, vaan myös sen mak­sa­mat korot nouse­vat. Jos jokin ulkoi­nen häi­riö tuot­taa laman, ei voi kuin lamaan­tua. Ei hyvä. Sik­si tar­vi­taan mit­ta­va vakaus­ra­has­to pitä­mään val­tioi­den korot alhaal­la. Jot­ta huit­ha­pe­li­maat eivät voi­si elää kuin pel­los­sa, tar­vi­taan anka­rat sään­nöt estä­mään val­tioi­den aihee­ton­ta vel­kaan­tu­mis­ta ja vel­voit­ta­maan ne yli­jää­mäi­siin bud­jet­tei­hin hyvi­nä aikoi­na. Nämä rajoi­tuk­set tule­vat kos­ke­maan myös Suomea.

Kreik­ka, Irlan­ti ja Por­tu­ga­li ovat käy­tän­nös­sä menet­tä­neen val­tiol­li­sen itse­näi­syy­ten­sä. Ulko­puo­li­set päät­tä­vät nyt nii­den talous- ja sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta. Tie vie koh­den erit­täin kovaa kapi­ta­lis­mia. En ole yhtään var­ma, että se tie vie lopul­ta edes talou­del­li­seen kukois­tuk­seen. Jyrk­kien sosi­aa­lis­ten vas­ta­koh­tai­suuk­sien maat eivät ole menes­ty­neet lain­kaan niin hyvin kuin sosi­aa­li­seen tasa-arvoon täh­dän­neet hyvin­voin­ti­val­tiot. Jo pel­käs­tään kou­lu­tuk­ses­ta tin­ki­mi­nen voi käy­dä kalliiksi.

Voi­ko Suo­mi jää­dä ulkopuolelle

Pysy­väs­tä vakaus­ra­has­tos­ta päät­tä­mi­nen vaa­tii yksi­mie­li­syyt­tä. Jos Suo­mi päät­täi­si sit­keäs­ti äänes­tää aina vain vas­taan, kun­nes sai­si eri­va­pau­den jää­dä ulko­puo­lel­le, se var­maan­kin onnis­tui­si. Ei Euroo­pan talout­ta pääs­tet­täi­si sil­ti romah­ta­maan. Eikä tähän väliai­kai­seen jär­jes­te­lyyn­kään oli­si pak­ko läh­teä mukaan. Kos­to tuli­si var­mas­ti ja kova­na. Suo­mi on esi­mer­kik­si saa­nut pel­käs­tä sää­lis­tä mak­saa kan­sal­lis­ta tukea maa­ta­lou­del­leen. Jos haluat pääs­tä mak­sa­mas­ta kan­sal­lis­ta tukea, äänes­tä sopi­muk­sen hyväk­sy­mis­tä vastaan.

Mik­si Suo­men osuus takaus­vas­tuus­ta on maan kokoa suurempi?

Kos­ka väliai­kai­sen rahas­ton lai­noil­le halu­taan saa­da paras mah­dol­li­nen reit­taus ja mata­la kor­ko, AAA-mai­den osuus on suu­rem­pi. On kaik­kien etu, että lai­no­jen korot pysy­vät mata­li­na. Sil­loin takauk­sen lau­kea­mi­sen tar­ve jää pieneksi.

Jos takuu lau­kea­vat, pal­jon­ko Suo­mi voi menettää?

Varoi­tus, nyt seu­raa talous­po­liit­tis­ta harhaoppia.

Olen aika var­ma, että takaa­jat eivät jou­tui­si mak­su­mie­hik­si (kuin muo­dol­li­ses­ti). Asia hoi­det­tai­siin EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la. Tämä ei vält­tä­mät­tä aiheu­ta inflaa­tio­ta, kos­ka sete­li­ra­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta, kun sen syn­nyt­tä­mä kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Jos sete­li­ra­hoi­tus aiheut­tai­si aina inflaa­tio­ta, myös pank­kien ”pai­na­ma” raha, luot­toeks­pan­sio aiheut­tai­si sitä.

 

 

 

38 vastausta artikkeliin “Hajamietteitä vakausrahastosta”

  1. Osmo kir­joit­ti:

    Olen aika var­ma, että takaa­jat eivät jou­tui­si mak­su­mie­hik­si (kuin muo­dol­li­ses­ti). Asia hoi­det­tai­siin EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la. Tämä ei vält­tä­mät­tä aiheu­ta inflaa­tio­ta, kos­ka sete­li­ra­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta kun sen syn­nyt­tä­mä kysyn­tä ylit­tää tarjonnan.

    Tar­koit­taa­ko tämä tava­ran kysyn­tää vai min­kä? No sai­si­vat­ko kan­sa­lai­set joten­kin sit­ten näi­tä sete­lei­tä lisää tuh­lat­ta­vak­seen? Vai meni­si­vät­kö ne PIGS-mail­le, jot­ka mak­sai­si­vat niil­lä vel­kan­sa sak­sa­lais- ja rans­ka­lais­pan­keil­le jot­ka sit­ten kät­ki­si­vät ne hol­vei­hin­sa? Ei kai mei­dän tulot lisään­tyi­si sete­li­pai­nan­nas­ta euroa­kaan? Miten kysyn­tä voi sii­tä kasvaa?

    Kau­his­ta­va aja­tus, tuo sete­li­pai­nan­ta. Ainoa min­kä minä sii­tä voin kuvi­tel­la seu­raa­van on että sen jäl­keen tulot eivät riit­täi­si hal­vim­paan­kaan puu­ro-peru­na-lin­jan ruokaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Pysy­väs­tä vakaus­ra­has­tos­ta päät­tä­mi­nen vaa­tii yksi­mie­li­syyt­tä. Jos Suo­mi päät­täi­si sit­keäs­ti äänes­tää aina vain vas­taan, kun­nes sai­si eri­va­pau­den jää­dä ulko­puo­lel­le, se var­maan­kin onnis­tui­si. Ei Euroo­pan talout­ta pääs­tet­täi­si sil­ti romahtamaan.”

    Käsit­tääk­se­ni on kyse euro-alu­ees­ta, ei EU-alu­ees­ta eikä koko Euroo­pas­ta ml. esim Norja.

    Ruot­si, Tans­ka, Bri­tan­nia, Tsek­ki ja Unka­ri jät­täy­tyi­vät EKVM:n ulko­puo­lel­le. Ruot­si sik­si, että se oli­si tar­koit­ta­nut puut­tu­mis­ta maan suve­ree­ni­teet­tiin mm. elä­ke­asiois­sa ja ‑iäs­sä.

    On kaik­kien etu, että lai­no­jen korot pysy­vät matalina.”

    Olen tois­ta miel­tä. Mie­luum­min koh­tuul­li­nen kor­ko ja lyhyt lai­na-aika. Mata­lien kor­ko­jen ja yli­pit­kien lai­na-aiko­jen takia asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä. Tuo­rei­den talous­uu­tis­ten mukaan sijoit­ta­jat ovat tämän takia vetä­neet sijoi­tuk­si­aan pois asun­to­sek­to­til­ta eli kupla on jo päällä:
    http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/omaraha/uutiset.jsp?oid=20110469949

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Nois­ta pank­kien pelas­tus­kei­nois­ta sanoi­sin, että c) on täy­sin toi­mi­ma­ton sik­si, että sii­nä ei ole pan­kin omis­ta­jil­le mitään hou­kut­te­le­vuut­ta nor­maa­liin kon­kurs­siin ver­rat­tu­na. Tie­ten­kin koh­taan c) pääs­tään sil­lä, että pan­kin anne­taan men­nä kon­kurs­siin ja sit­ten val­tio ostaa pan­kin sen vel­ko­jil­ta hin­taan 100, mut­ta tämän ongel­ma on sii­nä, että tuo ei ole enää pan­kin “pelas­ta­mis­ta”, vaan sii­nä tul­tai­siin koke­maan kaik­ki pan­kin romah­ta­mi­seen liit­ty­vät ongel­mat (tal­let­ta­jat vetäi­si­vät tal­le­tuk­sen­sa pois pan­kin alkaes­sa hor­jua, tar­vit­tai­siin laki­mies­ten armei­ja ja vuo­si­kausia aikaa koko sot­kun sel­vit­tä­mi­seen ja tämän aikaa oli­si epä­sel­vää, miten pank­ki oikein toimii). 

    Tämän vuok­si a) on pal­jon hou­kut­te­le­vam­pi vaih­toeh­to. Pank­ki siis ottaa val­tion osao­mis­ta­jak­si sik­si aikaa kun­nes saa mak­set­tua sen ulos. Ongel­ma täs­sä voi sit­ten olla se, että täl­lai­sen pan­kin kan­nat­taa pela­ta tuplaa ja kuit­tia. Jos se hävi­ää, hävi­tyt rahat oli­vat val­tion. Jos voit­taa, se saa val­tion ulos ja omis­tuk­sen­sa takai­sin. Val­tion pitäi­si siis ottaa osaa pan­kin pyö­rit­tä­mi­seen täl­lai­sen toi­min­nan estä­mi­sek­si. Tämä taas ei kuu­los­ta eri­tyi­sen järkevältä. 

    Perus­on­gel­ma minus­ta on se, että pan­kit ovat lii­an suu­ria kon­kurs­siin pääs­tet­tä­vik­si, eikä tähän ole oikein muu­ta rat­kai­sua kuin nii­den pilk­ko­mi­nen. Tämä tie­ten­kin aut­taa vas­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä ja sil­ti jou­dum­me sel­vit­tä­mään nyky­ti­lan­teen muil­la keinoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Vaik­ka näi­den pank­kien pää­oma pelas­tet­tai­siin, oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että tämä yli­kor­ko menetettäisiin. 

    Minun oikeu­den­mu­kai­suu­te­ni on vähän eri miel­tä. Tuo takaa sijoit­ta­jal­le ris­kit­tö­män tuo­ton joka tapauk­ses­sa. Kruu­na sinä häviät, klaa­va minä voitan.

    Jot­ta huit­ha­pe­li­maat eivät voi­si elää kuin pel­los­sa, tar­vi­taan anka­rat sään­nöt estä­mään val­tioi­den aihee­ton­ta vel­kaan­tu­mis­ta ja vel­voit­ta­maan ne yli­jää­mäi­siin bud­jet­tei­hin hyvi­nä aikoina. 

    Minä en kovin vah­vas­ti usko mark­ki­noi­den autu­aal­li­suu­teen, mut­ta jos jos­sa­kin, niin anka­rien sään­tö­jen por­saan­rei­kien löy­tä­mi­ses­sä mark­ki­nat ovat lyö­mät­tö­miä. En uskal­tai­si noin mer­kit­tä­vää asi­aa jät­tää sel­lai­sen har­hai­sen toi­veen varaan, että kukaan ei onnis­tui­si noi­ta sään­tö­jä kiertämään. 

    Täl­lä on kui­ten­kin var­jo­puo­len­sa. Kaik­kien val­tioi­den lai­no­jen korot nouse­vat, myös Suo­men. Se tulee mak­sa­maan meil­le sato­ja mil­joo­nia euro­ja vuo­des­sa; sitä enem­män, mitä anka­ram­pi on sijoit­ta­jan vastuu. 

    Tuol­la var­jol­la on hopea­reu­na. Vähem­män vel­ko­ja jäl­ki­pol­vien mak­set­ta­vak­si. Lähin­nä oli­sin sitä miel­tä, että ris­tiin­ta­kaus saa lai­na­ra­han kei­no­te­koi­sen hal­vak­si, ja sii­tä nyt on näh­ty vii­me vuo­si­na mitä se saa aikaiseksi.

    Sijoit­ta­jan vas­tuu tekee myös mah­dot­to­mak­si har­joit­taa elvyt­tä­vää key­ne­si­läis­tä poli­tiik­kaa, kos­ka sen seu­rauk­se­na val­tio ei vain vel­kaan­nu, vaan myös sen mak­sa­mat korot nousevat.

    Eikö tuo ole vähän lii­oit­te­lua? Eikö Ruot­si tai 70–80 luvun Suo­mi pys­ty har­joit­ta­maan key­ne­si­läis­tä poli­tiik­kaa, vaan sii­hen vaa­di­taan vähin­tään 10 maan ris­tiin­ta­kaus pahim­paan mikrolainatyyliin?

    Jos sete­li­ra­hoi­tus aiheut­tai­si aina inflaa­tio­ta, myös pank­kien ”pai­na­ma” raha, luot­toeks­pan­sio aiheut­tai­si sitä.

    Mis­tä tämä nykyi­nen parin pro­sen­tin inflaa­tio on sit­ten peräi­sin? Niis­tä muu­ta­mas­ta sete­lis­tä, min­kä kes­kus­pank­ki pai­naa enem­män vuosittain?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Bhjo­örn Wahl­roos sanoo tuo­rees­sa uuti­ses­sa, että Sak­san oli­si kai tun­nus­taa, että nimeo­maan sen pank­ki­sek­to­ri on syväs­sä kriisissä. 

    Itse kat­se­lin Irlan­nin auto­jen rekis­te­röin­ti­ti­las­to­ja ja aikas hul­va­ton­ta on. Sak­sa­lais­mer­kit Audi, VW, BMW, Merce­des lis­to­jen kär­ki­si­joil­la. Sak­sa­lai­set pan­kit anta­vat ulko­mail­la edul­li­sia auto­luot­to­ja, myös Suo­mes­sa. Näin ne tuke­vat Sak­san teollisuutta.

    Wahl­roos sanoo Taloussanomissa:

    Euroo­pan yti­me­nä esiin­ty­vän Sak­san pank­ki­jär­jes­tel­mä on alu­een kon­kurs­si­kyp­sin. Suu­ri pul­ma on se jul­ki­nen salai­suus, että sak­sa­lai­set osa­val­tio­pan­kit ovat syvis­sä vai­keuk­sis­sa ja että Com­merz­ban­kin pörs­si­kurs­si on 30 pro­sent­tia sen subs­tans­siar­vos­ta. Tämä ker­too mel­ko sel­vää tarinaa.

    – Val­tion­vel­ka­krii­siä ei saa­da rat­kais­tua ilman, että tun­nus­te­taan Sak­sas­sa ole­van val­ta­van suu­ria ongel­mia. Monet maan pan­keis­ta, osa­val­tio­pan­kit ja Com­merz­bank, ovat ras­kaas­ti alt­tii­ta ongel­ma­val­tioi­den pul­mil­le ja edel­leen ongel­ma­val­tioi­den pul­mil­le altiil­le instituutioille.

    Poik­keuk­se­na sak­sa­lais­pank­kien jou­kos­sa on hänen mukaan­sa Deutsche Bank.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Krii­sia­pu perus­tuu aja­tuk­seen, että näin väl­te­tään vel­ka­sa­nee­raus ja sitä seu­raa­va pank­ki­krii­si. Mark­ki­nat ovat tois­ta miel­tä. Pig-mai­den (eri­tyi­ses­ti Krei­kan) velat on jo hin­noil­tel­tu sanee­raus­hin­noin. Nykyi­nen poli­tiik­ka joh­taa vain krii­sin pit­kit­ty­mi­seen. Parin vuo­den kulues­sa vel­ka­sa­nee­raus on edes­sä joka tapauk­ses­sa ja täl­löin tar­vi­taan taas lisää veron­mak­sa­jien rahaa pankkitukeen.

    Pig-mai­den lai­nois­sa ovat kiin­ni enää kor­ke­aa tuot­toa janoa­vat ris­ki­si­joit­ta­jat sekä mädät pan­kit. Ensim­mäi­siä ei tar­vit­se pal­ki­ta ris­ki­no­tos­ta. Ne osaa­vat sen kyl­lä hin­noi­tel­la itse­kin. Jäl­kim­mäi­siä taa­sen ei voi pelas­taa muu­ten kuin otta­mal­la ne val­tion haltuun.

    Key­ne­si­läi­syys ei lopu sijoit­ta­ja­vas­tuuseen. Hyvin talou­ten­sa hoi­ta­nut val­tio voi vel­kaan­tua mal­til­li­ses­ti elvyt­tääk­seen talout­ta. Ei sen ris­ki­li­sä täs­tä nouse, sil­lä tila­päi­nen velan­ot­to ei lisää miten­kään val­tion konkurssiriskiä.

    EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­ses­ta olen täy­sin eri miel­tä. Miten vakaa­ta hin­ta­ta­soa vaa­ti­va kes­kus­pank­ki voi­si sen jäl­keen enää olla uskot­ta­va toi­mi­ja raha­mark­ki­noil­la? Sitä pait­si val­tioi­den sete­li­ra­hoi­tus on EKP:n sään­nöis­sä kielletty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ole­te­taan, että pan­kin oma pää­oma on aluk­si 100 ja sen on men­nyt luot­to­tap­pioi­den vuok­si nol­laan. Pää­omit­ta­mi­nen voi­daan teh­dä monel­la tavalla:”

    d) Val­tio ottaa (kon­kurs­si­kyp­sän) pan­kin väliai­kai­ses­ti hal­tuun­sa, höy­lää pois pan­kin vel­ka­kir­jo­jen hal­ti­joi­den saa­ta­vis­ta tasai­ses­ti pois sen 100 yksi­kön ver­ran (suh­teel­li­sen pie­ni pro­sent­tio­suus ottaen huo­mioon oman pää­oman ja taseen suh­teen), ja jakaa näil­le vas­ti­neek­si pan­kin osak­keet? Vel­kat­rim­mauk­sen jäl­keen pan­kil­la on taas omaa pää­omaa se 100 yksikköä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. OS: Dema­rien vaa­ti­mus pan­na pan­kit koko­naan vas­tuuseen niin, ettei lai­no­jen pää­omaa­kaan saa takaisin,…

    Ymmär­tääk­se­ni dema­rit eivät ole esit­tä­neet täl­lais­ta. Urpi­lai­nen on puhu­nut epä­mää­räi­ses­ti ja sil­loin, kun on tivat­tu yksi­tyis­koh­tia, hän on vii­tan­nut lai­na-aiko­jen piden­nyk­siin ja koron alentamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Monin pai­koin ihan jär­ke­vää kes­kus­te­lua. Tuos­ta huit­ha­pe­li mai­den val­tioi­den vas­tuus­ta olen hiu­kan eri miel­tä. Esim. Irlan­nin ongel­ma ei ollut hol­ti­ton jul­ki­sen sek­to­rin vel­kaan­tu­mi­nen vaan yksi­tyi­sen sek­to­rin vel­kaan­tu­mi­nen, joka kuplan puh­jet­tua kaa­tui (ja osin tar­koi­tuk­sel­la siir­ret­tiin) jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Sama kyt­kös on hyvin sel­vä myös Espan­jas­sa. Ei se vas­tuu­ton val­tio ollut se perus syy­pää kuin ehkä sii­nä muo­dos­sa, että ei riit­tä­väs­ti hil­lin­nytn ja jar­rut­ta­nut yksi­tyis­tä sek­to­ria sil­loin, kun sii­hen oli­si ollut syy­tä. Sak­sa­lais­ten alhai­nen kulu­tus myös osal­taan ruok­ki tätä, kos­ka hehän nii­tä hal­po­ja lai­no­ja ongel­ma mai­hin jake­li­vat. Mik­si eivät kuluttaneet/investoineet Saksassa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo:

    Vaik­ka näi­den pank­kien pää­oma pelas­tet­tai­siin, oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että tämä yli­kor­ko menetettäisiin.

    Aivan. Kai­kis­ta oikeu­den­mu­kai­sin­ta oli­si, että pan­kit menet­tä­vät myös pääomat.

    Tosin olen muis­ta­vi­na­ni, että kun jot­kut suo­ma­lai­set tahot kei­not­te­li­vat islan­ti­lais­ten pank­kien ris­ki­luo­toil­la, edus­kun­ta hyvää hyvyyt­tään taka­si näil­le sekä pää­oman että tuon riskikoron.

    Ja täs­tä voi var­maan­kin pää­tel­lä yhtä sun tois­ta polii­tik­ko­jen kan­nus­ti­mis­ta ja liikkumavarasta.

    Dema­rien vaa­ti­mus pan­na pan­kit koko­naan vas­tuuseen niin, ettei lai­no­jen pää­omaa­kaan saa takai­sin, vaan pan­kit pelas­te­taan pää­omit­ta­mal­la, mer­kit­see käy­tän­nös­sä monien pank­kien ellei lähes nii­den kaik­kien sosialisointia.

    Var­maan­kin, mut­ta tämä ei tar­koi­ta että val­tio ei voi­si sen jäl­keen myy­dä pan­kit mark­ki­noil­le. Tar­koi­tus on nol­la­ta pann­kien omis­ta­jien ja vel­ko­jien saa­ta­vat, ei ryh­tyä pyö­rit­tä­mään pankkitoimintaa.

    Jul­ki­sen rahan pump­paa­mi­nen sak­sa­lai­siin pank­kei­hin mer­kit­see suo­ma­lais­ten­kin saa­ta­vien pelastamista.

    Var­mas­ti, mut­ta suo­ma­lais­ten saa­ta­via ei pidä pelas­taa, vaan nii­den suo­ma­lais­ten jot­ka ovat sijoit­ta­neet huo­nos­ti pitää menet­tää sijoi­tuk­sen­sa ja pää­omien siir­ryt­tä­vä niil­le, jot­ka osaa­vat sijoit­taa paremmin.

    Täl­lä on kui­ten­kin var­jo­puo­len­sa. Kaik­kien val­tioi­den lai­no­jen korot nouse­vat, myös Suomen.

    Yri­tät­kö sanoa, että jos val­tiot eivät takaa tois­ten­sa lai­no­ja, niin koko­nai­suu­te­na val­tioil­le lai­naa­mi­nen tulee ris­kialt­tiim­mak­si? Luu­len, että tapah­tuu just päin vas­toin. Jos jokai­nen maa on itse vas­tuus­sa kulu­tuk­ses­taan, ne ei kulu­ta niin pal­joo ja koko­nai­suu­te­na val­tioil­le lai­naa­mi­sen ris­kit pienenee.

    Riip­puen sii­tä mihin koh­taan tätä jakau­maa sijoit­tuu val­tion­lai­nan korot joko nousee tai las­kee. Väi­tän, että Suo­mi sijoit­tuu tämän jakau­man vas­tuun­tun­toi­sem­piin mai­hin, jol­loin sen lai­nan­ko­rot laskee.

    Sijoit­ta­jan vas­tuu tekee myös mah­dot­to­mak­si har­joit­taa elvyt­tä­vää key­ne­si­läis­tä poli­tiik­kaa, kos­ka sen seu­rauk­se­na val­tio ei vain vel­kaan­nu, vaan myös sen mak­sa­mat korot nousevat.

    Ei tie­ten­kään. Jos Keyn­si­läi­nen talous­po­li­tiik­kaa tuho­aa tule­vai­suu­den tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä, niin sen har­joit­ta­mi­nen vai­keu­tuu, mut­ta tämä­hän on hyvä asia. Jos taas Keyn­si­läi­nen talous­po­li­tiik­kaa kas­vat­taa tule­vai­suu­den tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä, niin val­tioil­la on yhä vähem­män varaa olla nou­dat­ta­mat­ta täl­lais­ta talouspolitiikkaa.

    Eli sijoit­ta­jan vas­tuu pakot­taa polii­ti­kot toi­mi­maan oikein.

    Kreik­ka, Irlan­ti ja Por­tu­ga­li ovat käy­tän­nös­sä menet­tä­neen val­tiol­li­sen itse­näi­syy­ten­sä. Ulko­puo­li­set päät­tä­vät nyt nii­den talous- ja sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta. Tie vie koh­den erit­täin kovaa kapitalismia.

    Jos polii­ti­kot ovat tois­ten polii­tik­ko­jen armoil­la tie vie sin­ne min­ne toi­set polii­ti­kot halua­vat. Jos taas polii­ti­kot ovat mark­ki­noi­den armoil­la tie vie sin­ne, mis­sä tule­vai­suu­den velan­mak­su­ky­ky on mah­dol­li­sim­man suu­ri. Jos se on kovaa kapi­ta­lis­mia, niin entä sitten?

    Jyrk­kien sosi­aa­lis­ten vas­ta­koh­tai­suuk­sien maat eivät ole menes­ty­neet lain­kaan niin hyvin kuin sosi­aa­li­seen tasa-arvoon täh­dän­neet hyvin­voin­ti­val­tiot. Jo pel­käs­tään kou­lu­tuk­ses­ta tin­ki­mi­nen voi käy­dä kalliiksi.

    No sit mark­ki­nat ei ohjaa mai­ta jyrk­kiin sosi­aa­li­siin vas­ta­koh­tai­suuk­siin. (Kos­ka jos polii­ti­kot tekee huo­no­ja pää­tök­siä, niin korot nousee.)

    Kos­ka väliai­kai­sen rahas­ton lai­noil­le halu­taan saa­da paras mah­dol­li­nen reit­taus ja mata­la kor­ko, AAA-mai­den osuus on suu­rem­pi. On kaik­kien etu, että lai­no­jen korot pysy­vät mata­li­na. Sil­loin takauk­sen lau­kea­mi­sen tar­ve jää pieneksi.

    Ei se tie­ten­kään ole kaik­kien etu. Se on nii­den etu joi­den etu on velan­o­ton lisään­ty­mi­nen näis­sä mais­sa ja nii­den mene­tys joil­le velan­ot­to on pahas­ta. Mitä suu­rem­mat vas­tuut Suo­mel­la on sitä huo­nom­pi jut­tu se on Suomelle.

    Varoi­tus, nyt seu­raa talous­po­liit­tis­ta harhaoppia.

    Erit­täin aiheel­li­nen varoi­tus. Hatun­nos­to siitä!

    Olen aika var­ma, että takaa­jat eivät jou­tui­si mak­su­mie­hik­si (kuin muo­dol­li­ses­ti). Asia hoi­det­tai­siin EKP:n setelirahoituksella.

    Eli mak­su­mie­hek­si jou­tui­si ne joil­la on euro­ja. Se on tie­tys­ti tot­ta, että tämä ryh­mä ei oo just sama kuin ne jot­ka ovat taan­neet lai­nat, mut­ta kyl­lä se nyt suht samaan osuu…

    Tämä ei vält­tä­mät­tä aiheu­ta inflaa­tio­ta, kos­ka sete­li­ra­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta, kun sen syn­nyt­tä­mä kysyn­tä ylit­tää tarjonnan.

    Ei. Rahan arvo mää­räy­tyy kysyn­nän ja tar­jon­nan suh­tees­ta. Jos sete­li­ra­hoi­tus lisää tar­jon­taa, niin sil­loin tar­jon­ta lisään­tyy suh­tees­sa kysyn­tään ja rahan arvo las­kee. Jos sete­li­ra­hoi­tus lisäis kysyn­tää tasan yhtä pal­jon kuin se lisää tar­jon­taa, niin sil­loin ei tulis inflaatioo.

    Toi­saal­ta se taas tar­kot­tai­si sitä, että sitä mukaa kun kysyn­tä las­kis niin rahaa pitäs imu­roi­da pois mark­ki­noil­ta ja mil­lä resurs­seil­la tämä imu­roin­ti sit­ten teh­täs, jos se raha alun perin olis annet­tu mark­ki­noil­le ilmaseks?

    Jos sete­li­ra­hoi­tus aiheut­tai­si aina inflaa­tio­ta, myös pank­kien ”pai­na­ma” raha, luot­toeks­pan­sio aiheut­tai­si sitä.

    Ja niin se otta­kai aiheuttaakin.

    Samu­li Saarelma:

    tar­vit­tai­siin laki­mies­ten armei­ja ja vuo­si­kausia aikaa koko sot­kun sel­vit­tä­mi­seen ja tämän aikaa oli­si epä­sel­vää, miten pank­ki oikein toimii).

    Tus­kin. Eikö­hän se pank­ki myy­täis aika nopees­ti jol­le­kin toi­sel­le pan­kil­le. (vrt. Lehman)

    eikä tähän ole oikein muu­ta rat­kai­sua kuin nii­den pilkkominen.

    Vali­tet­ta­vas­ti tämä­kään ei auta, kos­ka sil­lä ei oo oikein mitään väliä menee­kö yks 10 mil­jar­din pank­ki nurin vai 10 mil­jar­din pank­kia. Niin kau­an kuin ne on altii­na samoil­le ris­keil­le ei oo hir­vees­ti väliä miten isois­sa yksi­köis­sä ne on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Evert: “Björn Wahl­roos sanoo tuo­rees­sa uuti­ses­sa, että Sak­san oli­si kai tun­nus­taa, että nimeo­maan sen pank­ki­sek­to­ri on syväs­sä kriisissä.”

    Sivu­juon­tee­na, samai­nen hen­ki­lö _ei_ sano DI:n haas­tat­te­lus­sa ettei EU:ssa voi­da toteut­taa muu­ta maa­il­maa tiu­kem­paa pankkisäätelyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mik­ko:

    Sitä pait­si val­tioi­den sete­li­ra­hoi­tus on EKP:n sään­nöis­sä kielletty.

    Joo, mut­ta EKP voi ostaa val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja mark­ki­noil­ta joka on sama asia. Yhdyn tcrowin näke­myk­seen tiuk­ko­jen sään­tö­jen toi­mi­vuu­des­ta käytännössä.

    Krei­kan työt­tö­myy­sas­te muu­ten nousi juu­ri yli 15%. Vähän vai­kea mak­saa vel­ko­ja jos ei ole veronmaksajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Asia hoi­det­tai­siin EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la. Tämä ei vält­tä­mät­tä aiheu­ta inflaa­tio­ta, kos­ka sete­li­ra­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta, kun sen syn­nyt­tä­mä kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Jos sete­li­ra­hoi­tus aiheut­tai­si aina inflaa­tio­ta, myös pank­kien ”pai­na­ma” raha, luot­toeks­pan­sio aiheut­tai­si sitä.”

    Taa­tus­ti aiheut­taa inflaa­tio­ta. Sete­li­ra­hoi­tus on käy­tän­nös­sä vero, joka koh­dis­tuu raha­no­mis­ta­jiin ja pal­kan­saa­jiin. Pal­kat ovat nimit­täin jäyk­kiä: jos inflaa­tio kiih­tyy, pal­kat laa­haa­vat aluk­si peräs­sä, sil­lä pal­kan­ko­ro­tuk­set on jo sovittu.

    Lisäk­si on huo­mioi­ta­va, että kaik­ki sete­li­ra­ha kul­kee pank­kien kaut­ta ja siten voi­mis­taa pank­kien luo­ton­laa­jen­nus­ta: rahan mää­rä M1 kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti suh­tees­sa pai­net­tui­hin sete­lei­hin. Eten­kin näin käy sil­loin, kun kiih­ty­vä inflaa­tio vähen­tää kätei­sen rahan kysyntää.

    Ehdo­tuk­se­si oli todel­la­kin har­haop­pia. Onnek­si EKP on aina­kin teo­reet­ti­ses­ti poliit­ti­ses­ti riip­pu­ma­ton. Lop­pu­tu­lok­se­na sete­li­ra­hoi­tuk­sel­le oli­si arva­ten­kin pirul­li­nen stag­flaa­tio, johon edes key­ne­si­läi­nen finans­si­po­li­tiik­ka ei pure.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Tuo­ta esi­merk­kiä voi­si hie­man tarkentaa/kehittää. Jos pank­ki perus­te­taan pää­omal­la 100, se ottaa tal­let­ta­jil­ta 800, ja antaa lai­na­not­ta­jil­le 800, jon­ka jäl­keen lai­na­not­ta­jat jät­tä­vät 100 maksamatta.

    Euroo­pas­sa on muis­taak­se­ni Irlan­nis­ta alkun­sa saa­neet tal­let­ta­jien jät­ti­ta­kuut, eli mikä­li luot­to­tap­pioi­ta tulee edel­leen, niin val­tio jou­tuu joka tapauk­ses­sa maksamaan.

    Olen yhä vah­vem­min sitä miel­tä, että rat­kai­su on kasa­ta vakaus­ra­has­to yhdis­tel­mäl­lä: Pai­ne­taan rahaa, mut­tei käy­te­tä sitä ilman äärim­mäis­tä tar­vet­ta. Tämä vai­kut­taa par­haal­ta tie­tä­mäl­tä­ni kei­nol­ta tais­tel­la sekä domi­noe­fek­tiä, että inflaa­tio­ta vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Haas­ta­va aihe, mie­len­kiin­tois­ta kes­kus­te­lua, var­sin­kin tuo Wahl­roo­sin kom­ment­ti. Nois­ta Katai­sen tiu­kois­ta henk­se­leis­tä ja vöis­tä sen ver­ran, että aut­ta­vat­ko ne oikeas­ti kysei­siä krii­si­mai­ta, vai oli­si­ko hal­lit­tu vel­ka­sa­nee­raus kui­ten­kin nii­den kan­nal­ta parem­pi rat­kai­su uuteen alkuun pää­se­mi­sek­si? Maa­il­man­so­tien väli­nen Sak­sa lie­nee äärim­mäi­nen esi­merk­ki val­tios­ta, jon­ka vyö on vedet­ty lii­an tiu­kal­le. Sinän­sä mel­ko surul­lis­ta, että Por­tu­ga­lin kal­tai­nen kah­des­ti 70–80 ‑luvuil­la IMF:n syliin ajau­tu­nut val­tio on kel­puu­tet­tu euroon mukaan. Katai­nen ja Kivi­nie­mi on onnis­tu­nut hor­jut­ta­maan aina­kin alle­kir­joit­ta­neen luot­ta­mus­ta sii­hen, että hal­li­tus pyr­kii kan­sa­lais­ten kan­nal­ta par­haa­seen mah­dol­li­seen lop­pu­tu­lok­seen. Sen ver­ran ris­ti­rii­tai­sia ja jopa sur­ku­hu­pai­sia kom­ment­te­ja molem­mat ovat aiheen tii­moil­ta esit­tä­neet. Eri­tyi­ses­ti huvit­taa tuo Katai­sen tois­tu­va pul­lis­te­lu, joka pää­tyy aina vain löpe­röm­piin lop­pu­tu­lok­siin, sekä Kivi­nie­men kyky esit­tää jopa sama­na päi­vä­nä täy­sin ris­ti­rii­tai­sia kom­ment­te­ja suh­tees­sa teh­tyi­hin päätöksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Vakaus­ra­has­to­sys­tee­mi on komplek­si­nen, mut­ta ehkä lop­pu­tu­los on kui­ten­kin että pan­kit saa­vat rahan­sa ja ennen pit­kää PG-maat vel­ka­sa­nee­ra­taan. Ne ket­kä eivät saa raho­jaan takai­sin, nekin tie­de­tään. Mut­ta ehkä sil­loin on jo uusi nousu­kausi menos­sa ja ehkä sil­loin on hyvä selit­tää, että ilman näi­tä uhrauk­sia nousu­kaut­ta ei oli­si kos­kaan tullutkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vakaus­jär­jes­tel­män pää­koh­dat on muu­ten kuvat­tu VM:n web­bi­si­vuil­la. Siel­lä tämän doku­men­tin sivul­la 6 esi­te­tään var­sin asial­li­seen sävyyn mik­si VM ei pidä hyvä­nä lait­taa vel­kaan­tu­nei­ta mai­ta heti vel­ka­sa­nee­rauk­seen. Pää­syy­nä on pel­ko mark­ki­noi­den (yli)reagoinnista, sama jota Katai­nen­kin on esit­tä­nyt eri vaa­li­ten­teis­sä: että reak­tios­ta seu­raa­vat luot­to­tap­piot, kor­ko­jen nousu ja talous­la­ma syö­vät eväät kes­tä­vyys­va­jees­ta ja elä­ke­pom­mis­ta selviämiseen. 

    Asia var­maan­kin on näin, mut­ta itseä­ni mie­ti­tyt­tää eikö moi­nen laman pel­ko vie pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä ojas­ta ker­ta­kaik­ki­seen allik­koon. Leh­mann Brot­hers’is­ta alka­nut krii­si joh­ti kui­ten­kin vain noin 10% GDP-mene­tyk­seen Suo­men osal­ta, aika pie­ni kuop­pa kas­vu­käy­ris­sä pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kat­soen. Kun talous on pää­osin psy­ko­lo­gi­aa [1], ja rahan arvo­kin perus­tuu ainoas­taan sii­hen että kaik­ki usko­vat yhdes­sä rahan ole­van arvo­kas­ta, sopi­mus­ten rapaut­ta­mi­sel­la ker­ta toi­sen­sa jäl­keen voi olla ker­ta­kaik­ki­sen arvaa­mat­to­mat seu­rauk­set. Maa­il­man­laa­jui­nen ver­sio Sak­san inflaa­tios­ta? Ajau­tu­mi­nen Neu­vos­to­lii­ton ajoil­ta tut­tuun tehot­to­muu­teen ja köy­hyy­teen kun mark­ki­na­me­ka­nis­mi pykä­lä ker­ral­laan menee rik­ki ja lak­kaa ohjaa­mas­ta resurs­sien allo­koin­tia? Kunin­gas Kroi­sok­sen kek­si­män ‘rahan’ lopul­li­nen romah­dus, ja palaa­mi­nen 2500 vuo­den jäl­keen vaihdantatalouteen?

    No, tur­haa peloit­te­lua Katai­sen pelot­te­lus­ta vas­tak­kai­seen suun­taan ehkä, mut­ta kuka luot­taa val­tion­va­rain­mi­nis­te­rien kykyyn pitää yllä min­kään­lai­sia sopi­muk­siin perus­tu­via pakot­tei­ta PIGS-mai­ta koh­taan kun muis­tis­sa on miten hel­pos­ti vakaus­so­pi­mus muut­tui ves­sa­pa­pe­rik­si, tai kuin­ka ei mon­taa­kaan minuut­tia tar­vit­tu Maa­strich­tin sopi­muk­sen no-bai­lout ‑pykä­lien kier­tä­mi­seen. Ja tcrow­nin sanoin: 

    mut­ta jos jos­sa­kin, niin anka­rien sään­tö­jen por­saan­rei­kien löy­tä­mi­ses­sä mark­ki­nat ovat lyömättömiä. 

    Ehkä on parem­pi ottaa vas­taan lama, selät­tää se, ja pitää sitä kaut­ta kui­ten­kin voi­mas­sa usko mark­ki­na­me­ka­nis­min toi­min­taan jatkossa?

    ————————————————-
    [1] Nousu­kausi seu­raa kun ihmi­set jos­tain syys­tä usko­vat että nousu­kausi seu­raa, jol­loin he innos­tu­vat pais­ki­maan ahke­ras­ti töi­tä — ja kas, sii­tä seu­ra­si nousukausi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Mik­ko:

    Pig-mai­den lai­nois­sa ovat kiin­ni enää kor­ke­aa tuot­toa janoa­vat ris­ki­si­joit­ta­jat sekä mädät pankit.

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin ongel­ma­mai­den lai­no­jen hal­ti­ja on EKP (Euroo­pan kes­kus­pank­ki). Kum­paan kate­go­ri­aan sen haluat laskea?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Vakaus­jär­jes­tel­män pää­koh­dat on muu­ten kuvat­tu VM:n web­bi­si­vuil­la. Siel­lä tämän doku­men­tin sivul­la 6 esi­te­tään var­sin asial­li­seen sävyyn mik­si VM ei pidä hyvä­nä lait­taa vel­kaan­tu­nei­ta mai­ta heti velkasaneeraukseen.

    Esi­tän edel­leen kysy­myk­sen, mitä tapah­tuu kah­des­sa vuo­des­sa että vel­ka­jär­jes­te­lyyn voi­daan ruveta?

    Toi­sek­si, tuo VM:n pape­ri läh­tee ole­tuk­ses­ta, että “kon­ser­va­tii­vi­set” sijoit­ta­jat eivät ymmär­rä, että Krei­kan val­tion vel­ka­kir­jois­sa ei ole pää­oman menet­tä­mi­sen ris­kiä. Jos joku kon­ser­va­tii­vi­nen varain­hoi­ta­ja ei ymmär­rä, että kak­si­nu­me­roi­siin tuot­to­lu­kui­hin liit­tyy väis­tä­mät­tä pää­oman menet­tä­mi­sen ris­ki, tuon varain­hoi­ta­jan esi­mie­hel­le oli­si syy­tä pikim­mi­ten ker­toa, että alai­nen ei ole teh­tä­vien­sä tasal­la ja ansait­see potkut. 

    Vii­mei­sek­si VM esit­tää, että tuo edel­li­nen mie­li­ku­vi­tuso­len­to, joka ei ymmär­rä, että krei­kan val­tion lai­na­pa­pe­reis­sa voi menet­tää pää­omaan­sa, siir­tää kai­ken rahan­sa Sak­san vel­ka­kir­joi­hin, jon­ka seu­rauk­se­na kaik­ki muut val­tiot pait­si Sak­sa jou­tu­vat mak­sa­maan mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­paa kor­koa kuin nyky­ään. Kaik­ki on mark­ki­noi­den lau­ma­käyt­täy­ty­mi­ses­sä mah­dol­lis­ta, mut­ta minä en ymmär­rä mik­si mark­ki­nat eivät erot­te­li­si mui­ta hyviä mai­ta kuin Sak­san. Sitä pait­si Sak­sa ei ole hyvä maa sii­nä vel­ka­jär­jes­te­ly­ti­lan­tees­sa, kos­ka sil­loin Sak­sa jou­tuu itse pelas­ta­maan pank­kin­sa eikä muut EU-maat kuten tois­tai­sek­si on käynyt.

    On sel­vää, että jon­kin EU-maan vel­ka­jär­jes­te­lyis­tä seu­raa mas­sii­vi­nen pank­ki­krii­si, ja sii­tä seu­raa, että käy­tän­nös­sä koko rahoi­tus­sek­to­ri jou­du­taan enem­män tai vähem­män kan­sal­lis­ta­maan tai muu­ten pelas­ta­maan. Mut­ta se ei ole mikään har­ma­ged­don, reaa­li­ta­lous pys­tyy jat­ka­maan toi­min­taan­sa kun­han val­tio takaa mak­su­lii­ken­teen, tal­le­tus­ten, joh­dan­nais­ten ja mui­den “uti­li­ty” pank­ki­tuot­tei­den nor­maa­lit liik­keet. (Min­kä vuok­si pank­ke­ja ei voi pääs­tää kon­kurs­siin, se kun lyö nuo kaik­ki jumiin)

    Tus­kin. Eikö­hän se pank­ki myy­täis aika nopees­ti jol­le­kin toi­sel­le pan­kil­le. (vrt. Lehman)

    Leh­ma­nis­ta myy­tiin par­haat palat nopeas­ti, mut­ta itse sot­ku ei minun par­haan ymmär­ryk­se­ni mukaan ole vie­lä­kään sel­vä. Minun mie­les­tä­ni sii­nä ollaan oikeas­sa, että tuol­lai­sia oikei­ta kon­kurs­se­ja ei noin isoil­le pan­keil­le ole varaa pääs­tä syn­ty­mään. Sii­nä ollaan vää­räs­sä, ettei­kö mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja oli­si kuin veron­mak­sa­jien piik­ki auki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Katai­nen jat­kaa tut­tua Suo­ma­lais­ta poliit­tis­ta artikulointia:

    1) On vain yksi vaihtoehto
    2) Kaik­ki ovat kans­sa­ni samaa mieltä
    3) Nekin jot­ka ovat eri miel­tä ovat itsea­sias­sa samaa mieltä
    4) Ja jos et vie­lä­kään ole samaa miel­tä niin olet joko a) häi­rik­kö jota ei pidä kuun­nel­la b) vas­tuu­ton c) epäi­sän­maal­li­nen d) kaik­kia edellä

    Ja tämä kaik­ki pitää esit­tää huu­taen mah­dol­li­sim­man poi­ka­mai­sel­la möreäl­lä äänel­lä niin johan on uskottavaa.

    Luul­ta­vas­ti Katai­nen kom­men­toi­si tähän­kin että todel­li­suu­des­sa Deutsche Ban­kin Euroo­pan pää­e­ko­no­mis­ti Tho­mas Mayer on hänen kans­saan samaa mieltä:

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/04/10/nain-eu-pahentaa-velkakriisia/20115017/12

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Dema­rien vaa­ti­mus pan­na pan­kit koko­naan vas­tuuseen niin, ettei lai­no­jen pää­omaa­kaan saa takaisin…

    Tämä on minul­le kyl­lä uuti­nen, mis­sä Dema­rit on täl­lais­ta vaa­ti­nut? En ole kuul­lut vaik­ka olen kuun­nel­lut joki­ki­sen poli­tii­ka­ra­dion ja kaik­ki vaa­li­väit­te­lyt. Tuo­mio­ja, Hei­nä­luo­ma ja Urpi­lai­nen ovat kyl­läs­ty­mi­seen asti tois­ta­neet että ‘myös pan­kit pitää saa­da osal­taan vastuuseen’.

    Esim. eili­nen tent­ti, niin­kuin Aamu­leh­ti­kin otsi­koi, minä­kin käsi­tin että Urpi­lai­nen vaa­ti että lai­no­jen kor­ko­ja alen­ne­taan ja mak­suai­kaa piden­ne­tään ja pan­kit kär­si­vät tämän voi­ton ale­ne­man nahoissaan.

    Minua ei pät­kää­kään hait­taa että kom­mun, eikun dema­rei­ta, hau­ku­taan mut­ta uskot­ko sinä täl­lais­ten levit­te­lyn tuo­van vai vie­vän ääniä Vihreiltä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. BRG, Täs­sä on se ongel­ma, että dema­rit eivät sano sel­keäs­ti mitä he tar­koit­ta­vat. Minus­ta Tuo­mio­ja on sano­nut, että velal­lis­ta ei pidä aut­taa vaan se pitää pan­na vel­ka­sa­nee­rauk­seen ja pää­omit­taa pank­ke­ja oma­pää­omaeh­toi­sel­la rahal­la. Minus­ta tämä tar­koit­taa, että jos velal­li­nen on mak­su­ky­vy­tön, pank­ki menet­tää myös pää­oman ja siir­tyy enem­män tai vähem­män yhteis­kun­nan omistukseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Mik­ko:

    Krii­sia­pu perus­tuu aja­tuk­seen, että näin väl­te­tään vel­ka­sa­nee­raus ja sitä seu­raa­va pank­ki­krii­si. Mark­ki­nat ovat tois­ta miel­tä. Pig-mai­den (eri­tyi­ses­ti Krei­kan) velat on jo hin­noil­tel­tu sanee­raus­hin­noin. Nykyi­nen poli­tiik­ka joh­taa vain krii­sin pit­kit­ty­mi­seen. Parin vuo­den kulues­sa vel­ka­sa­nee­raus on edes­sä joka tapauk­ses­sa ja täl­löin tar­vi­taan taas lisää veron­mak­sa­jien rahaa pankkitukeen.

    The Eco­no­mist näyt­tää ole­van samoil­la lin­joil­la kans­sa­si. This news­pa­per has repea­ted­ly argued that the debts of Greece, Ire­land and Por­tu­gal are unpay­able and must be restruc­tu­red. With all three count­ries now being “rescued”, the poli­ticians at Europe’s core should start work imme­dia­te­ly on an order­ly restruc­tu­ring of their debt. That will requi­re a bold­ness that Europe’s policy­ma­kers have lacked.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. tpyy­luo­ma:
    “Joo, mut­ta EKP voi ostaa val­tioi­den vel­ka­kir­jo­ja mark­ki­noil­ta joka on sama asia. Yhdyn tcrowin näke­myk­seen tiuk­ko­jen sään­tö­jen toi­mi­vuu­des­ta käytännössä.”

    EKP on venyt­tä­nyt roo­li­aan yli tar­peen osta­mal­la ongel­ma­mai­den vel­ka­kir­jo­ja. Tätä ei ole syy­tä jat­kaa, sil­lä EKP:n toi­min­taan ei kuu­lu val­tioi­den rahoittaminen. 

    pek­ka:
    “Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin ongel­ma­mai­den lai­no­jen hal­ti­ja on EKP (Euroo­pan kes­kus­pank­ki). Kum­paan kate­go­ri­aan sen haluat laskea?”

    Tar­koi­tin yksi­tyi­siä rahoit­ta­jia. Eihän EKP:a vakaus­ra­has­tol­la olla pelastamassa.

    Vakaus­me­ka­nis­mia kasa­taan lyhyen täh­täi­men ongel­miin, mut­ta samal­la on unoh­tu­nut sen pit­kän aika­vä­lin seu­rauk­set. Olet. maa on vie­lä mak­su­ky­kyi­nen, mut­ta hol­ti­ton talou­den­pi­to on aja­mas­sa maan tule­vai­suu­des­sa ongelmiin.

    A) Vakaus­ra­has­to on ole­mas­sa, joten sijoit­ta­jat jat­ka­vat val­tion lai­noit­ta­mis­ta, sil­lä rahas­to vii­me kädes­sä on toden­nä­köi­ses­ti takaa­mas­sa lai­nat. Maan vel­ko­jen korot eivät nouse, eikä maan tar­vit­se alkaa vie­lä leikkauksiin/uudistuksiin. Mikään poliit­ti­nen sopi­mus ei voi pakot­taa suve­ree­nia val­tio­ta. Lopul­ta maa romah­taa vakuus­ra­has­ton syliin.

    B) Vakaus­ra­has­toa ei ole, joten mitään takauk­sia ei ole. Sijoit­ta­jat eivät enää halua lai­noit­taa maa­ta, joten kor­ko­ta­so alkaa nous­ta. Se on maal­le sel­keä sig­naa­li huo­nos­ta luot­ta­muk­ses­ta ja pakot­taa maan itse pis­tä­mään talou­ten­sa kuntoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Reaa­li ja illuusio­ta­lou­den suh­de on jää­nyt epäselväksi.Kuinka kiin­teä yhteys reaa­li­ta­lou­del­la ja spe­ku­laa­tio­ta­lou­del­la pitää olla? Omas­sa ajat­te­lus­sa­ni rahoi­tuk­sen talou­del­li­sin ja ihmis­tä hyö­dyt­tä­vin teh­tä­vä on rahoit­taa reaa­li­ta­lout­ta. Kat­tee­ton usko reaa­li­ta­lou­des­ta irtaan­tu­nei­den raha­mark­ki­noi­den kykyyn jat­ku­vas­ti luo­da uut­ta talout­ta on usko­ma­ton usko­mus­jär­jes­tel­mä. Ok. ymmär­rän että on vas­tat­ta­va juu­ri nyt ole­viin ongel­miin. Mut­ta miten? Luo­mal­la tie­tä ulos spe­ku­la­tii­vi­sen rahan ja vero­pa­ra­tii­sien talou­des­ta. Key­ne­si­läi­syy­des­tä ei sii­hen ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Tuo­mio­ja oli kyl­lä huo­noin valin­ta argu­ment­ti­si taak­se. Hän on esiin­ty­nyt kai­kis­sa haas­tat­te­luis­sa koros­te­tun hil­li­tys­ti ja itse oli­sin ihan argu­men­taa­tion tason puo­les­ta toi­vo­nut että hän oli­si ollut ten­teis­sä Katais­ta haas­ta­maas­sa Urpi­lai­sen sijaan. Esim. http://www.tuomioja.org:

    Vel­ko­jen uudel­leen­jär­jes­te­ly, jos­sa kaik­ki luot­to­ja anta­neet pan­kit ja muut menet­tä­vät osan saa­ta­vis­taan, ei ole kivu­ton eikä help­po tie sekään. Se voi sil­ti olla mones­sa suh­tees­sa sekä toi­mi­vam­pi että oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin nyt valit­tu kituut­te­lun tie, jol­loin hyvää rahaa hei­te­tään huo­non perään. Mato­kuu­rin vel­ka­maat ovat toki itse ansain­neet, mut­ta pitää kui­ten­kin kat­soa sen perään, ettei poti­las­ta tape­ta vaan se saa rea­lis­ti­sen mah­dol­li­suu­den toi­pu­mi­seen. Se on myös koko Euroo­pan talou­del­le eduksi.”

    En väi­tä että tie­täi­sin abso­luut­ti­ses­ti par­haan vaih­toeh­don, tie­dän vain etten tule äänes­tä­mään puo­luet­ta joka taas ker­ran julis­taa ettei vaih­toeh­to­ja ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo­mio­jan ajat­te­lu on pun­nit­tua asian­tun­te­vaa ja tasa­pai­nois­ta. Olen ollut hänen kans­saan useam­mas­sa panee­lis­sa, ja minul­le on tul­lut vah­vas­ti se käsi­tys, että hänen mie­les­tään tukee käy­te­tyt rahat pitää ohja­ta pank­kien pää­omit­ta­mi­sen eikä velal­li­sen tuke­mi­sen kaut­ta. Näin voi hyvin aja­tel­la, se joh­taa pank­kien omis­tus­poh­jan muut­tu­mi­seen ja on har­kin­na­nar­voi­nen vaihtoehto.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Huit­ha­pe­li­mail­le on jo nyt sään­nöt, mut­ta nii­tä ei halut­tu val­voa eri­näi­sis­tä poliit­ti­sis­ta syis­tä. Uudet entis­tä tiu­kem­mat sään­nöt euro­mail­le oli­si hyvä asia, aina­kin jos sään­nöt ja nii­den val­von­ta saa­daan toi­mi­vam­mik­si kuin tähän men­nes­sä on saatu.

    Toi­saal­ta, jos oli­si hyvät sään­nöt ja tiuk­ka kuri, nykyi­sen kal­tai­sia ongel­mia­kaan ei syn­tyi­si. Eikä oli­si var­maan­kaan syn­ty­nyt nyt­kään, jos aiem­pia sään­tö­jä oli­si val­vot­tu. Pelk­kä hyvä kuri­kin oli­si siis ollut ja ehkä on tule­vai­suu­des­sa­kin riit­tä­vä ratkaisu.

    Jos perus­te­taan uusi yhtei­nen mit­ta­va vakuus­ra­has­to, se antaa huit­ha­pe­li­mail­le myös entis­tä parem­mat mah­dol­li­suu­det teh­dä uusia kuplia. Siis jos ne eivät väli­tä nois­ta sään­nöis­tä tai sään­tö­jä ei val­vo­ta ja pako­te­ta. Naa­pu­rei­den takaus­ten varas­sa on kiva ottaa lai­naa. Niin kau­an kuin EU-maat ovat suve­ree­ne­ja talou­del­li­sia yksi­köi­tä, yksit­täis­ten mai­den vel­ko­jen kuit­taus yhteis­vas­tuul­li­ses­ti on hie­man vinos­sa sei­so­va rakenne.

    Eli, tiuk­ka kuri yhteis­tä valuutt­taa käyt­tä­vil­le mail­le on hyvä asia. Yhteis­vas­tuu yksit­täis­ten mai­den velois­ta hou­kut­te­lee vää­rin­käy­tök­siin. Toi­mii vähän samoin kuin puo­li­tut­tu­jen kave­rei­den lai­no­jen takauk­set taval­lis­ten (enem­män tai vähem­män vas­tuul­lis­ten) kan­sa­lais­ten koh­dal­la. Myös pan­kit voi­vat luo­tot­taa jat­kos­sa huit­ha­pe­lei­ta entis­tä vapaa­kä­ti­sem­min, jos takaa­ji­na on vaka­va­rai­sia ja vel­kan­sa mak­sa­via henkilöitä/maita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Mik­si pank­kien sosia­li­soi­mi­nen auto­maat­ti­ses­ti aiheut­tai­si koron nos­ton. Pan­kit sosia­li­soi­daan, jot­ta rahoi­tus­sek­to­ri yli­pää­tään toi­mi­si. Sosia­li­soin­ti mini­moi kus­tan­nuk­sia veron­mak­sa­jil­le ja antaa sen kuu­lui­san kan­nus­ti­men sijoit­ta­jil­le. Suo­ma­lai­nen tapa pelas­taa pan­kit lisää jul­ki­sen velan mää­rää ja tule­vien ongel­mien laajuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Krei­kan tilan­ne vai­kut­taa muu­ten juu­ri nyt mel­ko toi­vot­to­mal­ta HS:n eili­sen net­ti- ja tämän päi­väi­sen print­ti­ju­tun perus­teel­la. Vel­ka­sa­nee­rauk­seen ollaan menos­sa Olli Rei­nin seis­tes­sä komen­to­sil­lal­la kuin Tita­nicin kap­tee­ni. Lisä­sy­säyk­sen tilan­teen heik­ke­ne­mi­sel­le on anta­nut sel­keäs­ti maas­sa talou­den toi­min­tae­del­ly­tyk­siä tuhon­neet EU:n mää­rää­mät lii­an tiu­kat vyöt ja henk­se­lit. Krei­kan val­tion­lai­no­jen lyhyet korot ovat nous­seet jo 20 pros. pin­taan, mut­ta se ei ole kui­ten­kaan vai­kut­ta­nut mer­kit­tä­väs­ti esim. Suo­men mak­sa­maan lai­na­ra­han hintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Eikö vakaus­ra­has­ton vas­ta­pai­no­na voi­si olla erään­lai­nen pank­kien mää­rä­ai­kai­nen sosia­li­soin­ti vaka­va­rai­suus­sään­nös­ten vähit­täi­sen nos­ta­mi­sen muo­dos­sa ? Käy­tän­nös­sä siis pan­keil­la ei oli­si mah­dol­li­suut­ta osin­gon­ja­koon ennen kuin oma pää­oma on nos­tet­tu riit­tä­väl­le tasolle.

    Näin estet­täi­siin se että kun vakaus­ra­has­toa aika­naan jou­du­taan käyt­tä­mään vel­ko­jen uudel­leen­jär­jes­te­lyn yhtey­des­sä, mer­kit­tä­vä osa on jo valu­nut pan­keis­ta ulos osin­koi­na vain sik­si ettei riit­tä­viä ris­ki­va­rauk­sia ole tar­vin­nut tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Asi­aa poh­dit­tua­ni olen tul­lut sii­hen tulok­seen että EU paket­ti pitää kaa­taa ja tai­tet­tu indek­si poistaa. 🙂

    Tuo että pääs­tään eroon kan­sal­li­ses­ta maa­ta­lous­tues­ta on riit­tä­vä perus­te änkyröidä.

    Tai­te­tun indek­sin suh­teen logiik­ka­ni on taas seu­raa­va. Elä­ke­mak­sut kas­vaa joka tapauk­sess­sa. Mitä tapah­tuu pal­koil­le ja hinnoille?

    A) Omis­ta­jat tin­kii tuo­tois­taan ja mak­saa vaan enem­män työ­voi­mas­ta. Näin jos uskoo Jou­lu­puk­kiin tai että lisä­ar­von voi vaan ulos­mi­ta­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sil­la, ja minul­le on kum­man­kin suh­teen epäi­lyk­se­ni. Eli ei.

    B) Työ­nan­ta­jat siir­tää kohon­neet elä­ke­mak­sut hin­toi­hin. Täs­sä tapauk­ses­sa tasain­dek­si nousee vähem­män kuin tai­tet­tu kos­ka inflaa­tion pai­noar­vo on pie­nem­pi. Eli eläk­keet ja siten elä­ke­mak­sut nousee vähemmän.

    C) Työ­nan­ta­jat mak­sa­vat elä­ke­mak­su­jen nousun ver­ran vähem­män pal­kaa. Täs­sä tapauk­ses­sa tasain­dek­si nousee vähem­män kuin tai­tet­tu kos­ka palk­ko­jen pai­noar­vo on suu­rem­pi. Eli eläk­keet ja siten elä­ke­mak­sut nousee vähemmän.

    D) Työ­nan­ta­jat palk­kaa vähem­män väkeä, mis­tä taas seu­raa että pal­kat nouse­vat vähem­män kos­ka työn tar­jon­ta kas­vaa suh­tees­sa kysyn­tään. Täs­sä tapauk­ses­sa tasain­dek­si nousee vähem­män kuin tai­tet­tu kos­ka palk­ko­jen pai­noar­vo on suu­rem­pi. Eli eläk­keet ja siten elä­ke­mak­sut nousee vähemmän.

    Timo Soi­ni, vää­ri­nym­mär­ret­ty nero!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Tämä koko sot­ku ei joh­du mis­tään muus­ta kuin sii­tä, että sys­tee­mis­sä itses­sään on vikaa. Rahas­ta on tul­lut lii­an mää­rää­vä reaa­li­ta­lou­den ohjaa­ja. Tähän asi­aan pitäi­si uhra­ta ajatus.

    Mis­sään vai­hees­sa mis­sään uuti­ses­sa ei kukaan ole kysee­na­lais­ta­nut nykyi­sen­kal­tai­sen raha­jär­jes­tel­män mielekkyyttä:
    ‑Mitä raha oikeas­ti on ja mitä sil­lä teh­dään ja mis­tä se tulee?

    Yksin­ker­tai­sin rat­kai­su oli­si se, että rahan­luon­tioi­keus ote­taan pan­keil­ta pois ja val­tiot hoi­ta­vat sen itse. EU-tasol­la täs­sä pitäi­si tie­ten­kin olla tiu­kat peli­sään­nöt. Se joh­taa sii­hen että val­tion ei tar­vit­se kos­kaan ottaa vel­kaa eikä sen tar­vit­se mak­saa rahas­ta kor­koa. Sen sijaan val­tio voi antaa lai­naa korol­la pan­keil­le ja muil­le toi­mi­joil­le ja pitää kor­ko­tu­lot itse. Tämä luul­ta­vas­ti nos­tai­si kor­ko­ja hie­man, mut­ta se vähen­täi­si val­tion meno­ja mil­jar­di­tol­kul­la ja lisäi­si val­tion tulo­ja hurjasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Ode ei ole eri­tyi­sem­min kun­nos­tau­tu­nut talous­mie­he­nä. Eili­ses­sä Hesa­ris­sa oli J.P. Roo­sin hyvä kir­joi­tus ja tämän päi­väi­ses­sä Jonas Spoh­rin erin­omai­nen kom­ment­ti. Talous­sa­no­mis­sa on tuo­tu esil­le Nou­riel Rou­bi­nin kan­taa http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/04/15/roubini-kreikan-velkasaneeraus-on-vain-ajan-kysymys/20115420/12. Itse olen sitä miel­tä, että nykyi­sen euron valu­vi­kaa ei saa­da kor­ja­tuk­si min­kään­lai­sin toi­men­pi­tein ellei talou­del­li­ses­ti parem­min menes­ty­viä kan­san­ta­louk­sia halu­ta sopeut­taa huo­nim­min menes­ty­nei­den tasol­le (heio­koim­man len­kin peri­aa­te). Ita­lia­lai­set, por­tu­ga­li­lai­set ja kreik­ka­lai­set ovat sies­toi­neen tot­tu­neet elä­mään aivan toi­sen­lais­ta elä­mää kuin sak­sa­lai­set ja suo­ma­lai­set työ­nar­ko­maa­nit. Nii­den talouk­sien ja työn tuot­ta­vuu­den nos­ta­mi­nen Sak­san ja Suo­men tasol­le ei ole miten­kään mah­dol­lis­ta. Sik­si olen sitä miel­tä, että euro vaa­tii uudel­leen jär­jes­te­lyn. Nämä Ete­lä-Euroo­pan maat täy­tyy saa­da taval­la tai toi­sel­la euron ulko­puo­lel­le tai sit­ten Suo­men on kai­vet­ta­va mar­kan pai­no­laa­tat esille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Minus­ta tähän Euroo­pan kil­pai­lu­ky­kyyn euron avul­la Aasian mai­den ja Ame­ri­kan kans­sa liit­tyy mel­koi­nen har­ha. Euroop­pa­han on ollut jo ennen euroa vapaa­kaup­pa-alue johon nyt­kin mm. Iso-Bri­tan­nia, Ruot­si, Tans­ka ja Nor­ja­kin kuu­lu­vat. Nykyi­sen tie­to­tek­nii­kan aika­na eri­lai­sis­ta valuu­tois­ta ei kovin suur­ta hait­taa kau­pan­käyn­nil­le ole. Jokai­nen euro­maa käy nyt­kin ulko­maan­kaup­paa itse ja yri­tyk­set kil­pai­le­vat niin euroa­lu­een ulko­puo­lis­ten kuin sii­hen kuu­lu­vien­kin mai­den kans­sa. Ainoat euros­ta hyö­ty­jät ovat euron loban­neet yli­kan­sal­li­set yri­tyk­set. Niis­tä ei pit­käl­lä täh­täi­mel­lä ole Euroo­pan hyvin­voin­nion edis­tä­jik­si. Ne siir­te­le­vät tuo­tan­to­aan jat­ku­vas­ti hal­vem­man työ­voi­man ja vähi­ten ympä­ris­tö- ym. nor­me­ja omaa­viin mai­hin. Nii­den voi­tot eivät hyö­dy­tä aina­kaan kehi­tys­mai­ta kuten Yrjö Tuo­kon artik­ke­lis­ta käy ilmi. http://www.kepa.fi/uutiset/7601. Eri val­tioi­den rajat, kult­tuu­rit, talous jne. ovat muo­tou­tu­neet tuhan­sien vuo­sien aika­na luke­mat­to­mis­sa sodis­sa. On aivan absur­dia aja­tel­la, että muu­ta­mis­sa vuo­sis­sa muu­ta­mien poli­tik­ko­jen pää­tök­sil­lä näis­tä val­tiois­ta muo­dos­tet­tai­siin yhte­näi­nen, saman valuu­tan talous­a­lue. Teh­ty­jen vir­hei­den kor­jaus tie­ten­kin aina mak­saa. Yleen­sä on niin, että mitä aikai­sem­min vir­heet tun­nus­te­taan ja kor­ja­taan, niin sen hal­vem­mak­si nii­den kor­jaa­mi­nen tulee. Sama voi­daan aja­tel­la lää­ke­tie­teel­li­ses­ti: pai­seet täy­tyy hoi­taa pie­ni­nä eikä antaa nii­den levi­tä koko krop­paan, jol­loin ne eivät ehkä ole enää hoidettavissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Minä:

    The Eco­no­mist näyt­tää ole­van samoil­la lin­joil­la kans­sa­si. “This news­pa­per has repea­ted­ly argued that the debts of Greece, Ire­land and Por­tu­gal are unpayable…”

    Ja nyt myös prof. Holm­ström. Kyse ei ole mak­su­val­miuson­gel­mas­ta vaan mak­su­ky­vyt­tö­myy­des­tä. Krei­kan rahoi­tus­ti­lan­ne on kes­tä­mä­tön. Se ei voi jär­ke­vil­lä vero­pro­sen­teil­la hank­kia tulo­ja, joil­la se sel­viäi­si veloistaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.