Hiilamo ja Soininvaara: On aika hyvästellä kolmikanta
(keskustelutilaisuus aiheesta illalla Tikkurilassa)
Kolmikanta on eettisesti kestämätön yhteiskunnan vahvimpien etukoneisto. On irvokasta, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien asioista eivät itse asianosaiset ole mukana päättämässä. Sata-komiteassa sisuuntuneet Osmo Soininvaara ja Heikki Hiilamo haluavat uudistaa järjestelmän. Perusturvasta on päätettävä eduskunnassa.
Sosiaalipolitiikasta eli eläkkeistä, veroista ja jopa perusturvasta on sovittu Suomessa perinteisesti nk. kolmikantaperiaatteella eli työnantajajärjestöjen, työntekijäjärjestöjen ja valtion kesken.
- Valtio on jäänyt kolmikannassa äänettömäksi yhtiömieheksi, jonka tehtävänä on panna täytäntöön työmarkkinajärjestöjen päätökset. Kolmikannassa on eettisesti arveluttavaa, että ilman ääntä jäävät ne, jotka eniten tukea tarvitsevat – lapset, sairaat, vanhukset, syrjäytyneet. Näin tapahtui myös SATA-komiteassa ja niin kutsutussa sosiaalitupossa, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa.
Soininvaara ja Hiilamo ovat yhtä mieltä siitä, että perusturvasta on päätettävä eduskunnassa. Vastuu heikoimmassa asemassa olevien palveluista ja tuista kuuluu poliitikoille, eivätkä he saa piiloutua vastuusta työmarkkinajärjestöjen selän taakse. Monet tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota myös siihen, että eläkerahojen valvontaa olisi laajennettava demokraattisemmin maksajien eli palkansaajien ja yritysten edustajille, Soininvaara toteaa.
- Kolmikannan kuuluu nykymuodossaan jäädä menneisyyteen. Se on eettisesti kestämätön yhteiskunnan vahvimpien etukoneisto ja rakenteena kansanvallan vastainen. Työmarkkinajärjestöt sopikoot edelleen keskinäisistä asioistaan, mutta se, mikä koskee laajempia joukkoja, pitää jättää demokraattisen päätöksenteon valtaan, Hiilamo painottaa.
___________________________________________________
Soininvaara ja Hiilamo esittelevät visionsa
uudesta Suomesta Jäähyväiset kolmikannalle? ‑keskustelutilaisuudessa
tänään 14.4. klo 18.30–20 Tikkurilassa
(naisresurssikeskus Pihlaja, Unikkotie 2 C, 2 krs.).
___________________________________________________
Lisätietoja:
Heikki Hiilamo 040–358 7203 heikki@hiilamo.fi
Osmo Soininvaara 045–121 4559 osmo@soininvaara.fi
Onnea yritykselle! Tehkää tästä hallitusohjelmakysymys niin saatte vissiin ainakin SDP:n vankkumattoman tuen…
Miksi oletusarvona on se, että kukaan yksittäinen ihminen ei omasta halustaankaan tunne mistään henkilökohtaista vastuuta, tai ainakin tarvetta tehdä omalta osaltaan jotakin?
En osaa sanoa onko kolmikannasta luopuminen oikea mekanismi — ehkä se on — mutta Suomen läpirämettyneen ja kannustavuutensa menettäneen tulonsiirtojärjestelmän raivaaminen on kenties kaikkein tärkein uuden eduskunnan käsiin tuleva tehtävä. Tärkeämpi kuin vaikkapa suhtautuminen EU-vakausrahastoon. Tuli sitten lama, eläkepommi tai mikä hyvänsä, niistä selvitään vain joustavalla kekseliäisyydellä, työnteolla, ja kaikkien resurssien käyttöön saamisella. Jos vinossa olevat kannustimet halvauttavat yritteliäisyyden ja työnteon, kriisitkin on paljon vaikeampi läpäistä.
Uusmaalaiselle Hiilamo on varmaan sopiva tuettava — tosin ainakin joku aika sitten webbisivunsa mukaan harmi kyllä ydinvoimaa vastaan (olisi nyt edes epäröivällä kannalla).
OS menee varmaankin joka tapauksessa läpi, mutta nyt olisi tärkeä katsoa keiden muiden samalla listalla olijoiden hyödyksi OS:n äänet valuvat. Siis ketkä ovat seuraavat läpimenijät. Semmoisella pitäisi olla myös vaikutuksensa Vihreiden linjauksiin puolueena.
No huh! Heitetäänkö tässä lasta pesuveden mukana vai haluavatko pojat vähän provosoida?
Perinteisesti on kai kolmikannassa sovittu työlainsäädännöstä ja työeläkkeistä. Sen sijaan perusturva on ollut hallituksen ja parlamentin aluetta.
Minusta tuntuu, että OS on saanut sieluunsa vamman SATA-komitean vaikeuksista. Uskon sinänsä OS:n SATA-kirjan kuvaukseen siitä, kuinka ay-puoli onnistui sosiaalitupossa koplaamaan perusturvan tason työttömyysturvaan ja yhdessä kokoomuksen kanssa estämään perusturvan muunkin kehittämisen. Tästä ei vain pidä syyttää kolmikantaa sinänsä, vaan sitä, että hallitus suostui sosiaalitupoon omalta osaltaan ja että SATA-komitean tehtäväksianto ja kokoonpano eivät sopineet yhteen.
Perusturvan vaikeuksista ei pidä syyttää kolmikantaa. Perusturvan kehittämisen esteenä on ensisijassa kokoomus, vähäisemmässä määrin demarit ja viimeksi se, että perinteinen perusturvapuolue keskusta ei sekään enään Vanhasen/Kiviniemen aikana ole ollut asiasta järin kiinnostunut.
Olen ihmetellyt, että miksi ammattiliitot ajavat vain työssäkäyvien jäsentensä etua? Ei ole kenellekään epäselvää miten työllisyyden käy kun palkkoja ajetaan ylös.
Olin paikalla, kun tilaisuus sattui sopivasti matkan varrelle ja aikaakin oli. Hiilamon esiintyminen+asiaosaaminen oli vakuuttavaa; täytyy toivoa, että hän pääsee eduskuntaan — tällaiselle kaverille olisi siellä tosiaan käyttöä! Hieman kyllä harmitti, kun olin jo ehtinyt ennakkoäänestää toista vihreiden ehdokasta Uudellamaalla (ns varma läpimenijä).
Olisihan se hienoa, että meillä Suomessa päästäisiin vihdoinkin eroon kekkoslovakialaisesta korporatismista ja siirryttäisiin aitoon parlamentaariseen demokratiaan Euroopan viimeisimpien joukossa. Luulenpa kuintenkin, että odottavan aika tulee tätä ihmettä vartotessa pitkäksi.
Höpö, höpö. Joka kerta, kun meillä olisi pitänyt tehdä jotain selkeitä rakenneuudistuksia, ay-liike on SAKihivuttanut pääministeriä työntämällä hänen päänsä vessanpyttyyn uhkailemalla mm. vuoden 1956 yleislakon toisinolla — tai pahimmillaan jopa uudella punakapinalla. Koomisinta on se, että EK ja muut suurteollisuuden (puna)paroonit hierovat suolaa haavoihin kannustamalla ay-mafioosoja hang-around jengiläisinä.
Hassu juttu muuten, että Ruotsissa LO, työnantajajärjestöt ja muut korporatistit on jo pitkään (aina) suljettu päätöksen teon ulkopuolle — vaikka moni meistä suomalaisista pitää juuri läntistä naapurimaatamme vähintän 4/5 sosialistisena valtiona. Ehkä meille on vain niin vaikea tunnustaa, että Suomi on ollut — ja monelta osalta on edelleenkin — täysin korporatistinen (lue: fasistinen) maa viimeistään jostain El Caudillo Kekkosen ja Korpilammen ajoista.
Ehkä asiaa voi lähestyä niinki, että kolmikantayhteistyö on hyvä juttu silloin, kun käsitellään kolmikannan sisäisiä asioita (tai ehkä avuksi suvereenille valtiolle silloin kun käsitellään noiden kahden muun asioita). Ja vastaavasti kolmikanta on huono vastuunkantaja silloin kun keskustellaan tuon kolmion ulkopuolelle jäävistä asioista.
Jos rajaviivat piirretään tarpeeksi selkeiksi, tulee myös toiminta ja oikeiden painoarvojen asettaminen eri kommentoijien sanomisille helpommaksi. Poliittisessa debatissa noita rajoja ovat eri puolueet venytelleet vähän eri tavoin. Järki voittakoon.
SATA-komitean koostumis saattoi tosiaan olla hieman vääränlainen. Seuraava kierros voi olla parempi.
Kolmikanta ei nyt ole mikään suomalainen keksintö. Se on vanha ILO:n periaate, jos oikein ymmärrän.
Kolmikannalla Liinamaan vakautusopimuksissa muuten aika pitkään kustannettiin Pekka Kuusen 60-luvun ssoiaalipoltiikassa esittämiä ajatuksia. Eli malitlliset palkakorotukset, ja sosiaaliturvaa uudistettiin työnantajamaksuja korottamalla ja lisäämällä työnantajien sosiaalisia velvoitteita. (mm. työterveyshuolto., pakka äitiysloman ajalta.)Jos oikein ymmärrän.
Nykymuodossaan kolmikanta on ehkä tiensä päässä.
Korporatismissa on puolensa ja puolensa, mutta olennainen kysymys lienee, mitä tilalle. Kolmikantaa voi monesta syyttää, mutta kaksi argumenttia useimmiten unohtuu.
1: Demokratian ongelma on nykyisyyden maksimointi. Seuraavissa vaaleissa lienee noin 100 000 eläkeläistä enemmän kuin nyt, ja jo tällä hetkellä huudot taitetusta indeksistä luopumisesta ovat herättäneet useat populistit unestaan. Ei väliä, vaikka jo nykyisillä termeillä nuorten eläkemaksutaakka nousee valtavasti. Yleistäen sanottuna vanhenemisen kustannusten jakautuvat korporatistisen eläkejärjestelmän ja parlamentaarisen hyvinvointivaltion (lähinnä hoivamenojen kasvu) kesken ja toiseen on luotu rahastot jotka kattavat edes osan menonlisäyksestä, toisella on vaje ja velka. Tässä asiassa korporatismilla on paremmat näytöt enkä todellakaan usko, että eläkeläisäänestäjien määrän kasvaessa asiat muuttuisivat.
2: Funktionaalinen tulonjako on revennyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana rajusti työnantajan suuntaan. Työelämän laadullisia parannuksia on ollut vaikea saada aikaan lakiteitse, kun kokonaisratkaisuja ei ole ollut. Toimiva kolmikanta on ainoa tie näiden kehityskulkujen kontrolloimiseksi. Jos työnantaja- ja työntekijäjärjestöt toimisivat itsenäisinä lobbareina valtiovaltaa kohti eivätkä yrittäisi tehdä sopimuksia, olisi työrauhattomuus ja korruptioriski jotain aivan muuta kuin nyt.
Mä olen toki jäävi kommentoimaan näitä asioita, olen töissä STTK:ssa. Mutta toivoisin silti että asiaa katsottaisiin hiukan kauempaa, kokonaisuus huomioon ottaen.
Oikeinko tosissaan pitäisi korporaatioyhteiskuntaa alkaa ihan aktiivisestikin luoda?
Miksi? Mitä hyödytään siitä, että yritykset saavat vapaasti sanella kaiken?
Ehdotus on samaa luokkaa sen kanssa, että eduskunta pitäisi lakkauttaa, koska siellä on niitä korruptoituneita poliitikkoja. Tälle idealle löytyykin sitten jostain syystä vähemmän kannatusta poliitikkojen keskuudessa.
(Enimmäkseen puhutaan oikeistolaisista poliitikoista, koska ammattiliitot ovat pahoja ja aiheuttavat lakkoja eikä esim. EK, jolle TUPO ei enää kelpaa ja joka haluaa palauttaa työntekijöiden oikeuden 1700-luvulle.)
Perusturva kuuluu eduskunnalle eikä ay-liike ole sitä kyseenalaistanutkaan. Kai perusturvan korotukselle ei oikein löytynyt sijaa, kun vero alennettiin hallitusohjelmaa enemmän ja vielä velaksi. Hallitus on tehnyt veroratkaisut ihan omatoimisesti eikä tupojakaan ole nyt ollut, kun ennenhän niissä sovittiin myös veroista.
Hallitus siis itse painottu veronalennuksia perusturvaa tärkeämmäksi. Ay-liike on sopinut ansioturvasta yhdessä työantajien kanssa, muttei puuttunut päätöksiin perusturvasta.
Ai? Kyllä ainakin Lauri Ihalainen totesi aikoinaan mahtipontisesti, että SAK:lle kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka.
OS :
#
Vastuu heikoimmassa asemassa olevien palveluista ja tuista kuuluu poliitikoille, eivätkä he saa piiloutua vastuusta työmarkkinajärjestöjen selän taakse.
#
No kenelle kuuluu vastuu siitä, että mitä em. ryhmiä koskeviin lakeihin kirjataan. Vai onko niin, että AY sanelee lainkin kirjaimen minkä eduskunta myöhemmin sokkona äänestää voimaan tai hylkää.
Vastuuhan eduskunnalla on jo olemassa, kun äänestää esim. toimeentulotuki- tai työttömyysturva lakien puolesta miten sitten äänestääkään. Kun se on niin, että lakia ei muut säädä kuin eduskunta, lait jotka määrittävät köyhimpien aseman. Turha on ruveta ottamaan enempää vastuuta eduskunnassa kuin mitä sille on säädetty.
anonyymi: “Oikeinko tosissaan pitäisi korporaatioyhteiskuntaa alkaa ihan aktiivisestikin luoda?”
— eipä tarvitse sitä luoda, siinähän kolmikannassa nyt eletään — ja kolmikannassa on vain kaksi kantaa, valtio hyväksyy sen mitä työmarkkinajärjestöt ovat sopineet — ja nehän sopivat sitä, mitä työnantajat esittävät.
anonyymi: “Miksi? Mitä hyödytään siitä, että yritykset saavat vapaasti sanella kaiken?”
— viittaan yllä sanomaani.
Työmarkkinajärjestöillä ei ole mitään mandaattia neuvotella muista kuin työmarkkina-asioista — ei kummallakaan puolella.
“rakenteena kansanvallan vastainen” No onko Neuvostoliiton romahduksen jälkeen valtaannoussut uusliberalismi kansanvallan vastainen, jos ja kun uusliberalismissa valta halutaan suurimpien firmojen toimitusjohtajille?
“Vastuu heikoimmassa asemassa olevien palveluista ja tuista kuuluu poliitikoille, eivätkä he saa piiloutua vastuusta työmarkkinajärjestöjen selän taakse.” Uusliberalistipoliitikkoja ei kiinnosta ihmiset, vaan yritystoiminnan edistäminen. Heidän mielestään yritystoiminnan edistäminen on ihmisten hyvinvoinnin edistämistä.
Teillä siellä Vihreissä on ay-liikkeeseen sama näkökulma kuin yritysjohtajilla. Te ette tajua että duunariay-liike edistää markkinataloutta. Ay-liikkeen avulla neuvottelijat ovat enemmän tasavahvoja.
Lisäksi ei kannata paljoa luottaa valtavirran taloustieteen erilaisiin funktioihin joissa x‑akselilla on määrä Q ja y‑akselilla hinta P. Nämä olettavat täydellisen kilpailun, eli markkinat joissa voittoa ei tule ollenkaan. Luuletteko että kapitalisti haluaa edistää markkinataloutta kohti täydellistä kilpailua???