On aika hyvästellä kolmikanta

Hiil­amo ja Soin­in­vaara: On aika hyvästel­lä kolmikanta

(keskuste­lu­ti­laisu­us aiheesta illal­la Tikkurilassa)

Kolmikan­ta on eet­tis­es­ti kestämätön yhteiskun­nan vahvimpi­en etukoneis­to. On irvokas­ta, että yhteiskun­nan heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien asioista eivät itse asiano­saiset ole mukana päät­tämässä. Sata-komite­as­sa sisu­un­tuneet Osmo Soin­in­vaara ja Heik­ki Hiil­amo halu­a­vat uud­is­taa jär­jestelmän. Perus­tur­vas­ta on päätet­tävä eduskunnassa.

Sosi­aalipoli­ti­ikas­ta eli eläkkeistä, veroista ja jopa perus­tur­vas­ta on sovit­tu Suomes­sa per­in­teis­es­ti nk. kolmikan­ta­pe­ri­aat­teel­la eli työ­nan­ta­ja­jär­jestö­jen, työn­tek­i­jäjär­jestö­jen ja val­tion kesken.

- Val­tio on jäänyt kolmikan­nas­sa äänet­tömäk­si yhtiömiehek­si, jon­ka tehtävänä on pan­na täytän­töön työ­markki­na­jär­jestö­jen päätök­set. Kolmikan­nas­sa on eet­tis­es­ti arve­lut­tavaa, että ilman ään­tä jäävät ne, jot­ka eniten tukea tarvit­se­vat – lapset, sairaat, van­huk­set, syr­jäy­tyneet. Näin tapah­tui myös SATA-komite­as­sa ja niin kut­su­tus­sa sosi­aal­i­tu­pos­sa, tutkimus­pro­fes­sori Heik­ki Hiil­amo toteaa.

Soin­in­vaara ja Hiil­amo ovat yhtä mieltä siitä, että perus­tur­vas­ta on päätet­tävä eduskun­nas­sa. Vas­tuu heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien palveluista ja tuista kuu­luu poli­itikoille, eivätkä he saa piiloutua vas­tu­us­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen selän taakse. Mon­et tutk­i­jat ovat kiin­nit­täneet huomio­ta myös siihen, että eläk­er­a­ho­jen valvon­taa olisi laa­jen­net­ta­va demokraat­tisem­min mak­sajien eli palka­nsaa­jien ja yri­tys­ten edus­ta­jille, Soin­in­vaara toteaa.

- Kolmikan­nan kuu­luu nyky­muo­dos­saan jäädä men­neisyy­teen. Se on eet­tis­es­ti kestämätön yhteiskun­nan vahvimpi­en etukoneis­to ja rak­en­teena kansan­val­lan vas­tainen. Työ­markki­na­jär­jestöt sopikoot edelleen keskinäi­sistä asiois­taan, mut­ta se, mikä kos­kee laa­jem­pia joukko­ja, pitää jät­tää demokraat­tisen päätök­sen­teon val­taan, Hiil­amo painottaa.

___________________________________________________

Soininvaara ja Hiilamo esittelevät visionsa
uudesta Suomesta
Jäähyväiset kolmikannalle? ‑keskustelutilaisuudessa

tänään 14.4. klo 18.30–20 Tikkurilassa

(nais­resurssikeskus Pih­la­ja, Unikkotie 2 C, 2 krs.).

___________________________________________________
Lisäti­eto­ja:
Heik­ki Hiil­amo 040–358 7203 heikki@hiilamo.fi
Osmo Soin­in­vaara 045–121 4559 osmo@soininvaara.fi

19 vastausta artikkeliin “On aika hyvästellä kolmikanta”

  1. Onnea yri­tyk­selle! Tehkää tästä hal­li­tu­so­hjel­makysymys niin saat­te vis­si­in ainakin SDP:n vankku­mat­toman tuen…

  2. Mik­si ole­tusar­vona on se, että kukaan yksit­täi­nen ihmi­nen ei omas­ta halus­taankaan tunne mis­tään henkilöko­htaista vas­tu­u­ta, tai ainakin tarvet­ta tehdä oma­l­ta osaltaan jotakin?

  3. En osaa sanoa onko kolmikan­nas­ta luop­umi­nen oikea mekanis­mi — ehkä se on — mut­ta Suomen läpirämet­tyneen ja kan­nus­tavuuten­sa menet­täneen tulon­si­ir­to­jär­jestelmän raivaami­nen on ken­ties kaikkein tärkein uuden eduskun­nan käsi­in tule­va tehtävä. Tärkeämpi kuin vaikka­pa suh­tau­tu­mi­nen EU-vakaus­ra­has­toon. Tuli sit­ten lama, eläke­pom­mi tai mikä hyvän­sä, niistä selvitään vain jous­taval­la kek­seliäisyy­del­lä, työn­te­ol­la, ja kaikkien resurssien käyt­töön saamisel­la. Jos vinos­sa ole­vat kan­nus­timet hal­vaut­ta­vat yrit­teliäisyy­den ja työn­teon, kri­isitkin on paljon vaikeampi läpäistä.

    Uus­maalaiselle Hiil­amo on var­maan sopi­va tuet­ta­va — tosin ainakin joku aika sit­ten web­bi­sivun­sa mukaan har­mi kyl­lä ydin­voimaa vas­taan (olisi nyt edes epäröiväl­lä kannalla). 

    OS menee var­maankin joka tapauk­ses­sa läpi, mut­ta nyt olisi tärkeä kat­soa kei­den muiden samal­la listal­la oli­joiden hyödyk­si OS:n äänet val­u­vat. Siis ketkä ovat seu­raa­vat läpi­meni­jät. Sem­moi­sel­la pitäisi olla myös vaiku­tuk­sen­sa Vihrei­den lin­jauk­si­in puolueena.

  4. No huh! Heit­etäänkö tässä las­ta pesuve­den mukana vai halu­a­vatko pojat vähän provosoida?

  5. Per­in­teis­es­ti on kai kolmikan­nas­sa sovit­tu työlain­säädän­nöstä ja työeläkkeistä. Sen sijaan perus­tur­va on ollut hal­li­tuk­sen ja par­la­mentin aluetta.

    Minus­ta tun­tuu, että OS on saanut sielu­un­sa vam­man SATA-komitean vaikeuk­sista. Uskon sinän­sä OS:n SATA-kir­jan kuvauk­seen siitä, kuin­ka ay-puoli onnis­tui sosi­aal­i­tu­pos­sa koplaa­maan perus­tur­van tason työt­tömyys­tur­vaan ja yhdessä kokoomuk­sen kanssa estämään perus­tur­van muunkin kehit­tämisen. Tästä ei vain pidä syyt­tää kolmikan­taa sinän­sä, vaan sitä, että hal­li­tus suos­tui sosi­aal­i­tupoon oma­l­ta osaltaan ja että SATA-komitean tehtäväk­sianto ja kokoon­pano eivät sopi­neet yhteen.

    Perus­tur­van vaikeuk­sista ei pidä syyt­tää kolmikan­taa. Perus­tur­van kehit­tämisen esteenä on ensisi­jas­sa kokoomus, vähäisem­mässä määrin demar­it ja viimek­si se, että per­in­teinen perus­tur­va­puolue keskus­ta ei sekään enään Vanhasen/Kiviniemen aikana ole ollut asi­as­ta järin kiinnostunut.

  6. Olen ihme­tel­lyt, että mik­si ammat­tili­itot aja­vat vain työssäkäyvien jäsen­ten­sä etua? Ei ole kenellekään epä­selvää miten työl­lisyy­den käy kun palkko­ja aje­taan ylös.

  7. Olin paikalla, kun tilaisu­us sat­tui sopi­vasti matkan var­relle ja aikaakin oli. Hiil­a­m­on esiintyminen+asiaosaaminen oli vaku­ut­tavaa; täy­tyy toivoa, että hän pääsee eduskun­taan — täl­laiselle kaver­ille olisi siel­lä tosi­aan käyt­töä! Hie­man kyl­lä har­mit­ti, kun olin jo ehtinyt ennakkoäänestää toista vihrei­den ehdokas­ta Uudel­la­maal­la (ns var­ma läpimenijä).

  8. Olisi­han se hienoa, että meil­lä Suomes­sa päästäisi­in vih­doinkin eroon kekko­slo­va­kialais­es­ta kor­po­ratismista ja siir­ryt­täisi­in aitoon par­la­men­taariseen demokra­ti­aan Euroopan viimeisimpi­en joukos­sa. Luu­len­pa kuin­tenkin, että odot­ta­van aika tulee tätä ihmettä var­totes­sa pitkäksi.

  9. Per­in­teis­es­ti on kai kolmikan­nas­sa sovit­tu työlain­säädän­nöstä ja työeläkkeistä. Sen sijaan perus­tur­va on ollut hal­li­tuk­sen ja par­la­mentin aluetta. 

    Höpö, höpö. Joka ker­ta, kun meil­lä olisi pitänyt tehdä jotain selkeitä raken­neu­ud­is­tuk­sia, ay-liike on SAK­i­hivut­tanut päämin­is­ter­iä työn­tämäl­lä hänen pään­sä ves­san­pyt­tyyn uhkaile­mal­la mm. vuo­den 1956 yleis­lakon toisi­nol­la — tai pahim­mil­laan jopa uudel­la punakap­inal­la. Koomis­in­ta on se, että EK ja muut suur­te­ol­lisu­u­den (puna)paroonit hierovat suo­laa haavoihin kan­nus­ta­mal­la ay-mafiooso­ja hang-around jengiläisinä.

    Has­su jut­tu muuten, että Ruot­sis­sa LO, työ­nan­ta­ja­jär­jestöt ja muut kor­po­ratis­tit on jo pitkään (aina) sul­jet­tu päätök­sen teon ulkop­uolle — vaik­ka moni meistä suo­ma­lai­sista pitää juuri län­tistä naa­puri­maatamme vähin­tän 4/5 sosial­is­tise­na val­tiona. Ehkä meille on vain niin vaikea tun­nus­taa, että Suo­mi on ollut — ja mon­elta osalta on edelleenkin — täysin kor­po­ratisti­nen (lue: fasisti­nen) maa viimeistään jostain El Caudil­lo Kekkosen ja Kor­pil­am­men ajoista.

  10. Ehkä asi­aa voi läh­estyä niin­ki, että kolmikan­tay­hteistyö on hyvä jut­tu sil­loin, kun käsitel­lään kolmikan­nan sisäisiä asioi­ta (tai ehkä avuk­si suveree­nille val­ti­olle sil­loin kun käsitel­lään noiden kah­den muun asioi­ta). Ja vas­taavasti kolmikan­ta on huono vas­tu­unkan­ta­ja sil­loin kun keskustel­laan tuon kolmion ulkop­uolelle jäävistä asioista.

    Jos rajavi­ivat piir­retään tarpeek­si selkeik­si, tulee myös toim­inta ja oikei­den pain­oar­vo­jen aset­ta­mi­nen eri kom­men­toi­jien sanomisille helpom­mak­si. Poli­it­tises­sa debatis­sa noi­ta rajo­ja ovat eri puolueet venytelleet vähän eri tavoin. Jär­ki voittakoon.

    SATA-komitean koos­t­u­mis saat­toi tosi­aan olla hie­man väärän­lainen. Seu­raa­va kier­ros voi olla parempi.

  11. Kolmikan­ta ei nyt ole mikään suo­ma­lainen keksin­tö. Se on van­ha ILO:n peri­aate, jos oikein ymmärrän. 

    Kolmikan­nal­la Liina­maan vakau­tu­sopimuk­sis­sa muuten aika pitkään kus­tan­net­ti­in Pekka Kuusen 60-luvun ssoiaalipolti­ikas­sa esit­tämiä ajatuk­sia. Eli mal­itl­liset palka­ko­ro­tuk­set, ja sosi­aal­i­tur­vaa uud­is­tet­ti­in työ­nan­ta­ja­mak­su­ja korot­ta­mal­la ja lisäämäl­lä työ­nan­ta­jien sosi­aal­isia velvoit­tei­ta. (mm. työter­veyshuolto., pak­ka äitiys­lo­man ajalta.)Jos oikein ymmärrän.

    Nyky­muo­dos­saan kolmikan­ta on ehkä tien­sä päässä.

  12. Kor­po­ratismis­sa on puolen­sa ja puolen­sa, mut­ta olen­nainen kysymys lie­nee, mitä tilalle. Kolmikan­taa voi mon­es­ta syyt­tää, mut­ta kak­si argu­ment­tia useim­miten unohtuu.

    1: Demokra­t­ian ongel­ma on nyky­isyy­den mak­si­moin­ti. Seu­raavis­sa vaaleis­sa lie­nee noin 100 000 eläkeläistä enem­män kuin nyt, ja jo täl­lä het­kel­lä huu­dot taite­tus­ta indek­sistä luop­umis­es­ta ovat herät­täneet use­at pop­ulis­tit unes­taan. Ei väliä, vaik­ka jo nyky­isil­lä ter­meil­lä nuorten eläke­mak­su­taak­ka nousee val­tavasti. Yleistäen san­ot­tuna van­hen­e­misen kus­tan­nusten jakau­tu­vat kor­po­ratis­tisen eläke­jär­jestelmän ja par­la­men­taarisen hyv­in­voin­ti­val­tion (lähin­nä hoiva­meno­jen kasvu) kesken ja toiseen on luo­tu rahas­tot jot­ka kat­ta­vat edes osan menon­lisäyk­ses­tä, toisel­la on vaje ja vel­ka. Tässä asi­as­sa kor­po­ratismil­la on parem­mat näytöt enkä todel­lakaan usko, että eläkeläisäänestäjien määrän kas­vaes­sa asi­at muuttuisivat.

    2: Funk­tion­aa­li­nen tulon­jako on reven­nyt viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana rajusti työ­nan­ta­jan suun­taan. Työelämän laadullisia paran­nuk­sia on ollut vaikea saa­da aikaan lakiteitse, kun kokon­ais­ratkaisu­ja ei ole ollut. Toimi­va kolmikan­ta on ain­oa tie näi­den kehi­tyskulku­jen kon­trol­loimisek­si. Jos työ­nan­ta­ja- ja työn­tek­i­jäjär­jestöt toimi­si­vat itsenäis­inä lob­bareina val­tio­val­taa kohti eivätkä yrit­täisi tehdä sopimuk­sia, olisi työrauhat­to­muus ja kor­rup­tioris­ki jotain aivan muu­ta kuin nyt. 

    Mä olen toki jäävi kom­men­toimaan näitä asioi­ta, olen töis­sä STTK:ssa. Mut­ta toivoisin silti että asi­aa kat­sot­taisi­in hiukan kauem­paa, kokon­aisu­us huomioon ottaen.

  13. Oikeinko tosis­saan pitäisi kor­po­raa­tioy­hteiskun­taa alkaa ihan akti­ivis­es­tikin luoda?
    Mik­si? Mitä hyödytään siitä, että yri­tyk­set saa­vat vapaasti sanel­la kaiken?

    Ehdo­tus on samaa luokkaa sen kanssa, että eduskun­ta pitäisi lakkaut­taa, kos­ka siel­lä on niitä kor­rup­toitunei­ta poli­itikko­ja. Tälle ide­alle löy­tyykin sit­ten jostain syys­tä vähem­män kan­na­tus­ta poli­itikko­jen keskuudessa.
    (Enim­mäk­seen puhutaan oikeis­to­lai­sista poli­itikoista, kos­ka ammat­tili­itot ovat paho­ja ja aiheut­ta­vat lakko­ja eikä esim. EK, jolle TUPO ei enää kel­paa ja joka halu­aa palaut­taa työn­tek­i­jöi­den oikeu­den 1700-luvulle.)

  14. Perus­tur­va kuu­luu eduskun­nalle eikä ay-liike ole sitä kyseenalais­tanutkaan. Kai perus­tur­van koro­tuk­selle ei oikein löy­tynyt sijaa, kun vero alen­net­ti­in hal­li­tu­so­hjel­maa enem­män ja vielä velak­si. Hal­li­tus on tehnyt veroratkaisut ihan oma­toimis­es­ti eikä tupo­jakaan ole nyt ollut, kun ennen­hän niis­sä sovit­ti­in myös veroista.

    Hal­li­tus siis itse pain­ot­tu veronalen­nuk­sia perus­tur­vaa tärkeäm­mäk­si. Ay-liike on sopin­ut ansio­tur­vas­ta yhdessä työan­ta­jien kanssa, mut­tei puut­tunut päätök­si­in perusturvasta.

  15. Perus­tur­va kuu­luu eduskun­nalle eikä ay-liike ole sitä kyseenalaistanutkaan. 

    Ai? Kyl­lä ainakin Lau­ri Iha­lainen tote­si aikoinaan mahtipon­tis­es­ti, että SAK:lle kuu­luu kaik­ki pait­si ulkopolitiikka.

  16. OS :
    #
    Vas­tuu heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien palveluista ja tuista kuu­luu poli­itikoille, eivätkä he saa piiloutua vas­tu­us­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen selän taakse.
    #

    No kenelle kuu­luu vas­tuu siitä, että mitä em. ryh­miä koske­vi­in lakei­hin kir­jataan. Vai onko niin, että AY sanelee lainkin kir­jaimen minkä eduskun­ta myöhem­min sokkona äänestää voimaan tai hylkää.

    Vas­tu­uhan eduskun­nal­la on jo ole­mas­sa, kun äänestää esim. toimeen­tu­lo­tu­ki- tai työt­tömyys­tur­va lakien puoles­ta miten sit­ten äänestääkään. Kun se on niin, että lakia ei muut säädä kuin eduskun­ta, lait jot­ka määrit­tävät köy­himpi­en ase­man. Turha on ruve­ta otta­maan enem­pää vas­tu­u­ta eduskun­nas­sa kuin mitä sille on säädetty.

  17. anonyy­mi: “Oikeinko tosis­saan pitäisi kor­po­raa­tioy­hteiskun­taa alkaa ihan akti­ivis­es­tikin luoda?”
    — eipä tarvitse sitä luo­da, siinähän kolmikan­nas­sa nyt eletään — ja kolmikan­nas­sa on vain kak­si kan­taa, val­tio hyväksyy sen mitä työ­markki­na­jär­jestöt ovat sopi­neet — ja nehän sopi­vat sitä, mitä työ­nan­ta­jat esittävät.

    anonyy­mi: “Mik­si? Mitä hyödytään siitä, että yri­tyk­set saa­vat vapaasti sanel­la kaiken?”
    — viit­taan yllä sanomaani.

    Työ­markki­na­jär­jestöil­lä ei ole mitään man­daat­tia neu­votel­la muista kuin työ­markki­na-asioista — ei kum­mal­lakaan puolella.

  18. “rak­en­teena kansan­val­lan vas­tainen” No onko Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­sen jäl­keen val­taan­nous­sut uus­lib­er­al­is­mi kansan­val­lan vas­tainen, jos ja kun uus­lib­er­al­is­mis­sa val­ta halu­taan suurimpi­en fir­mo­jen toimitusjohtajille?
    “Vas­tuu heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien palveluista ja tuista kuu­luu poli­itikoille, eivätkä he saa piiloutua vas­tu­us­ta työ­markki­na­jär­jestö­jen selän taakse.” Uus­lib­er­al­is­tipoli­itikko­ja ei kiin­nos­ta ihmiset, vaan yri­tys­toimin­nan edis­tämi­nen. Hei­dän mielestään yri­tys­toimin­nan edis­tämi­nen on ihmis­ten hyv­in­voin­nin edistämistä.

    Teil­lä siel­lä Vihreis­sä on ay-liik­keeseen sama näkökul­ma kuin yri­tysjo­hta­jil­la. Te ette tajua että duu­nar­i­ay-liike edis­tää markki­na­t­alout­ta. Ay-liik­keen avul­la neu­vot­teli­jat ovat enem­män tasavahvoja. 

    Lisäk­si ei kan­na­ta paljoa luot­taa val­tavir­ran talousti­eteen eri­laisi­in funk­tioi­hin jois­sa x‑akselilla on määrä Q ja y‑akselilla hin­ta P. Nämä olet­ta­vat täy­del­lisen kil­pailun, eli markki­nat jois­sa voit­toa ei tule ollenkaan. Luulet­teko että kap­i­tal­isti halu­aa edis­tää markki­na­t­alout­ta kohti täy­del­listä kilpailua???

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.