En näh­nyt MTV3:n aamu-TV:tä per­jan­taina, joten en tiedä, mis­sä muo­dos­sa haas­tat­telu­ni tuli ulos. Mon­es­sa vies­timessä se on kuitenkin uuti­soitu, että olisin ehdot­tanut, että van­huk­set voisi­vat niin halutes­saan hakeu­tua hoitoon myös Suomen ulkop­uolelle hoitosetelin turvin. Jat­ka lukemista “Van­huk­set Thaimaan aurinkoon?”

Esi­tys­lis­taa pääsee luke­maan tästä

Paikkani tulee ole­maan tyhjä, kos­ka itse olen edis­tämässä suo­ma­laisen ympäristöte­knolo­gian vien­tiä Rau­mal­la ja vara­jäse­neni on kiin­ni töissään.

Esikaupunkialuei­den renessanssi

Esikaupunkialuei­ta käy­dään jär­jestelmäl­lis­es­ti läpi tarkoituk­se­na kohen­taa van­ho­jen lähiöi­den ilmet­tä ja elin­voimaisu­ut­ta. Nyt käsit­telyssä on kolme raport­tia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.11.2011”

Vas­tauk­seni HS-raadille

1)      Kyl­lä

Tai jos ei parhaat, niin joukon hyviä nyt joka tapauk­ses­sa. Eri­tyisen hyödyl­lisiä voit­ta­jat ja ehdokkaat ovat niille, jot­ka eivät seu­raa kir­jal­lisu­ut­ta ja ehdi luke­maan kaikkia arvostelu­ja. Tietysti käsi­tys hyvästä kaunokir­jal­lisu­ud­es­ta on makua­sia, mut­ta lajis­saan laadukkai­ta kir­jo­ja kärk­isi­joille yltävät aina ovat. Ehdokkai­ta koske­va keskustelu val­ot­taa asi­aa lisää ker­toes­saan minkä kir­jal­lisu­u­den lajin edus­ta­jas­ta on kyse. Laila Hirvisaaren kir­jan luon­nehd­in­ta prins­es­sasaduk­si toimii joillekin varoituk­se­na ja toisille main­ok­se­na. Hyvä näin. Jat­ka lukemista “Aut­ta­vatko kir­jal­lisu­us­palkin­not luk­i­joi­ta löytämään vuo­den parhaat teokset?”

Aiem­mis­sa keskusteluis­sa on sivut­tu eläkesäästämistä, miten kansakun­ta voi varautua eläkeläis­ten määrän kasvuun?

Mitä ei pidä tehdä on, että min­un sukupol­veni kerää eläke­mak­su­ja ja varas­toi rahat isoon kirstu­un, jos­ta seu­raa­vat sukupol­vet otta­vat rahaa mei­dän eläkkei­demme mak­su­un. Seu­raa­vat sukupol­vet osaisi­vat kyl­lä painaa ne setelit itsekin. Rahaa ei voi siirtää sukupolvelta toiselle kansan­talouden mit­takaavas­sa. Suvun sisäl­lä tietysti voi, mut­ta se on eri asia. Seu­raa­va sukupolvi joutuu joka tapauk­ses­sa oma­l­la työl­lään tuot­ta­maan ne tavarat ja palve­lut, joi­ta kas­va­va eläkeläis­määrä tarvit­see, eikä tätä paper­i­lap­pu­ja varas­toimal­la voi muuk­si muut­taa. Näkkileipää voisi ehkä varas­toi­da, mut­ta ei van­hus­ten­hoitopalvelu­ja. Jat­ka lukemista “Miten säästetään tule­vi­in eläkkeisiin?”

En pääse kok­ouk­seen, kun olen Rau­mal­la edis­tämässä suo­ma­laista ympäristöte­knolo­gian vientiä.

Sipoo HSL:ään

Lob­bauk­selle vaiku­tusalt­ti­in poli­itikot piden­sivät nyky­is­ten liiken­nöi­jien monop­o­lioikeuk­sia alueel­laan vuo­teen 2017, joten HSL pääsee paran­ta­maan Sipoon aika heikkoa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­soa vas­ta sen jäl­keen. Nyt tule­vat kuitenkin voimaan liput. Ker­tal­ip­pu­ja bus­seis­sa ei myy­dä, mut­ta matkako­r­tit kelpaavat.

Ratkaisu on liiken­nöi­jille siiv­ot­toman edulli­nen, kos­ka ne saa­vat saman hin­nan matkus­ta­jaa kohden kuin nytkin, mut­ta matkus­ta­jan mak­sama halvem­pi lipun­hin­ta tietysti tuo lisää matkus­ta­jia. Inhoan kansane­dus­ta­jia, jot­ka tekevät täl­laista. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tuk­sen lista 22.11.2011”

Olen alka­nut epäil­lä, että Euron syn­nyt­tämi­nen on perus­tunut talous­te­o­reet­tiseen virheeseen. Olen alka­nut epäil­lä, että itsenäi­nen val­tio tarvit­see oman keskus­pankin selvitäk­seen huonoista ajoista.

Japani on maail­man velka­isimpia mai­ta. Sen val­tion vel­ka ylit­tää 200 pros­ent­tia BKT:sta eikä tsuna­mi mitenkään helpot­tanut tilan­net­ta. Japanin luot­tolu­ok­i­tus­ta on vähän alen­net­tu, mut­ta se on silti varsin hyvä. Maa saa lainaa yhden pros­entin korolla.

Mik­si kukaan ei ole huolis­saan Japanin nään­tymis­es­tä velkataakkansa alle? Jat­ka lukemista “Itsenäi­nen maa tarvit­see oman keskuspankin?”

Euro on vaikeuk­sis­sa, kos­ka oli­ivivyöhyk­keen maat ovat toim­i­neet taloudel­lis­es­ti vas­tu­ut­tomasti ja otta­neet lainaa, kun yhteis­val­u­ut­taa kuu­lu­vat ovat sitä hal­val­la saa­neet. Oma­l­la val­u­u­tal­laan toimi­vat joutu­vat mak­samaan val­u­ut­takurssiriskin takia korkeam­paa korkoa. Vas­taes­imerkkinä on käytet­ty Ruot­sia, joka on saanut omas­ta val­u­u­tas­ta huoli­mat­ta lainansa hal­val­la, mut­ta tämä johtuu siitä, että Ruot­si nos­taa lainansa euromääräis­inä ja kan­taa itse kurssiriskin. Vapaa­matkus­ta­ja. Jat­ka lukemista “Toimisiko euro ilman Saksaa?”