Homekoulujen korjaus

Val­tion bud­jetis­sa avus­tuk­sia home­k­oulu­jen kor­jauk­si­in on vähen­net­ty rom­ah­dus­mais­es­ti neljään miljoon­aan euroon. Se ei riitä alku­unkaan. Tuol­la rahoi­tus­ta­sol­la ongel­man kor­jaami­nen veisi sato­ja vuosia.

Jos halu­taan kiire­htiä home­k­oulu­jen kor­jauk­sia, tuo neljän miljoo­nan erä kan­nat­taisi pois­taa kokon­aan. Se saisi kun­nat tart­tumaan asi­aan heti, kun ne nyt jäävät odot­ta­maan val­tion rahaa, jota ei tule kym­meni­in vuosiin. 

Toinen vai­h­toe­hto tietysti on monikym­menker­tais­taa tuo määräraha. 

38 vastausta artikkeliin “Homekoulujen korjaus”

  1. kun­tien raken­nus­valvon­toi­neen pitäisi kan­taa aiheesta jotain vastuuta.

    Ylipäätään Suomes­sa kikkail­laan ivan liikaa val­tion, EU:n, ESR:n, YM:n, Tekesin ja ties kenen avus­tusten odot­telul­la — ja edelleen puo­livil­lais­ten avus­tusten käsit­te­lyyn saadaan kulumaan aikaa. 

    Suomes­sa on amma­tim­mainen kon­sult­ti­joukko laa­ti­mas­sa avus­tu­sanomuk­sia sen sijaan, että asioi­ta edis­tet­täisi­in. Samal­la osa kun­nista ja yrit­täjistä kas­too hom­man ole­van han­skas­sa kun­han avus­tuk­set on saatu — eikä lop­putu­los ja tuot­tavu­us ja hyödyt sit­ten enää kiin­nos­ta tippaakaan.

    Olisiko “avus­tus” mallille jokin vaihtoehto?
    Joskus voisi toimia “kil­pailu” — tyyl­li­in arkkite­htu­uri, utta muil­la aloil­la — tuo ongel­maan ratakaisue­hdo­tus, parhaan tehnyt saa rahaa ja muut saa­vat kopi­oi­da parhaan idean.

  2. Tuos­ta neljän miljoo­nan kokolu­okas­ta ja nuorten hyv­in­voin­nista tulee mieleen, että paljonko­han viimeaikaiset bud­jet­tileikkauk­set ovat osuneet puoluei­den nuoriso­toim­intaan? (ja muhinkin puoluei­ta lähel­lä ole­vi­in rahoituskanaviin)

  3. Moro!

    Home­k­oulu­jen, Home­sairaaloiden, Home­kir­jas­to­jen ja Home­päiväko­tien kohdal­la mieti­tyt­tää mis­tä home johtuu(siis muus­ta kuin kosteudesta)?

    Onko rak­en­t­a­mi­nen ollut lev­äperäistä, onko raken­nus­valvon­ta pet­tänyt onko kiin­teistö­jen huolto(katot ja rän­nit yms.) ala-arvoista?

    Myös voi miet­tiä, voisiko rakennusfirmaa,(Yleensä 10 vuo­den takuu) raken­nus­valvon­taa tai isän­nöin­tiä (huoltoa) saa­da jotenkin vas­tu­useen laa­jas­ta Homeongelmasta?

    Näitä home­jut­tu­ja pitäisi saa­da herkem­min käräjille, niin eiköhän alka­isi hom­mat pela­ta, eikä vain aina mak­saa joko kun­nan tai val­tion kukkarosta.

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  4. Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto edel­lyt­tää että kansane­dus­ta­jat voivat jotenkin muuten osoit­taa huolestuneisuuten­sa tästäkin ongel­mas­ta. Voisiko tämän esimerkik­si tehdä niin että kun­tien val­tiono­su­udet jae­taan 200 osaan jon­ka kukin edus­ta­ja saa nimetä halu­am­mal­laan tavalla?

  5. Monis­sa julk­israken­nuk­sis­sa pitäisi siir­tyä puupo­h­jaiseen ker­takäyt­törak­en­tamiseen tyyli­in rintamamiestalot.

    Julkisen raken­nu­so­maisu­u­den ylläpi­tokult­tuuri, tekniset raken­nus­ratkaisut, suo­ma­lainen ilmas­to ja julk­israken­nuk­sille osoite­tut ton­tit jot­ka pahim­mil­laan ovat suo­ranaisia val­uma-altai­ta eivät ker­ta kaikki­aan sovi yhteen.

    Raken­nuk­sen kip­paami­nen läm­pövoimalaan lyhyehkön käyt­töiän päät­teek­si on Suomen ilmas­tossa ihan toimi­va ajatus.

  6. Ainakaan Joen­su­us­sa kaupun­gin investoin­tipaine on niin val­ta­va, ettei kor­jauk­si­in ja uud­is­raken­nuk­si­in yksinker­tais­es­ti kyetä riit­täväl­lä vauhdil­la. Pääo­maa ei vaan ole riit­tävästi. Useil­la kouluil­la toim­intaa on siir­ret­ty pihalle vuokrat­tui­hin kuiv­a­parakkei­hin, joiden vuokrahin­ta tulee pitkäl­lä aikavälil­lä kalli­imak­si kuin koulu­jen korjaaminen.

    1. Jos maas­sa on liian vähän rahaa koulu­jen kor­jaamiseen, sitä on liian vähän. Rahaa ei tule lisää sil­lä, että veri­o­ja kerätään kansalaisil­ta val­tion bud­jetin kaut­ta sen sijaan, että niitä kerät­täisi­in kun­tien bud­jetin kautta.

  7. Homet­ta eli ei, niin vaar­al­lisia paikko­ja. Ympät­tävät taidot
    komen­taa joku Han­na Virkkunen tai Mau­ri Pekkari­nen tai mikä
    Juk­ka Gus­tavs­son mil­loinkin. Tai elinkeino­Häkämies. Joo,kasvattaja-venyttäjä-kutistaja tieteil­i­jöi­den parhaan ylt´ymmärryksen mukaan.

    Olisi­pa vale­opet­ta­jia ! Ja mon­een lähtöön.

    Juk­ka Sjöstedt

  8. Paljonko­han se mak­saa että ei korjata?

    Lap­sil­la on edessä pitkä lop­puelämä, ja jos home­k­oulus­ta tulee jokin elämää rajoit­ta­va tek­i­jä, niin kyl­lä se voi aika paljon mak­saa kun koul­u­laisi­akin on aika paljon.

    Kun kun­tau­ud­is­tus tehdään, niin muu­ta­ma tuhat virkami­estä voisi uudelleenk­oulut­taa homet­alo­jen korjaajiksi.

    1. Home­k­oulut tulee kor­ja­ta ja nopeasti. Yritin sanoa, että tuo neljä miljoon­aa on aivan liian pieni ja sen pois­t­a­mi­nen kokon­aan nopeut­taisi niiden korjaamista.

  9. Olisiko tässä maas­sa home­on­gel­ma men­nyt ainakin vähän hys­ter­ian puolelle? Nykyään näyt­tää siltä, että jos jos­sakin kat­to het­kenkin vuo­taa, niin heti ollaan tuomit­se­mas­sa kyseinen raken­nus home­on­gel­maisek­si ja vaa­di­taan sen purkamista. Jos jokaisen katon vuodon jäl­keen raken­nuk­set olisi puret­tu, tässä maas­sa ei olisi yhtään yli satavuo­ti­as­ta rakennusta.

    Kun seu­raa TV:stä ja lehdis­töstä homevaivo­jaan valit­tavien ihmis­ten ker­to­muk­sia, ei voi vält­tyä vaikutel­mal­ta, että ainakin osa ongelmista on vähän samas­sa sar­jas­sa kuin sähköal­ler­gia, enem­män korvien välis­sä, kuin “oikei­ta” sairauksia.

  10. JTS:
    kun­tien raken­nus­valvon­toi­neen pitäisi kan­taa aiheesta jotain vastuuta.

    Ylipäätään Suomes­sa kikkail­laan ivan liikaa val­tion, EU:n, ESR:n, YM:n, Tekesin ja ties kenen avus­tusten odot­telul­la – ja edelleen puo­livil­lais­ten avus­tusten käsit­te­lyyn saadaan kulumaan aikaa. 

    Suomes­sa on amma­tim­mainen kon­sult­ti­joukko laa­ti­mas­sa avus­tu­sanomuk­sia sen sijaan, että asioi­ta edis­tet­täisi­in. Samal­la osa kun­nista ja yrit­täjistä kas­too hom­man ole­van han­skas­sa kun­han avus­tuk­set on saatu – eikä lop­putu­los ja tuot­tavu­us ja hyödyt sit­ten enää kiin­nos­ta tippaakaan.

    Puhut asi­aa. Yrit­täjänä olen huo­man­nut, että jo pienessäkin (10 h) yri­tyk­sessä suun­nit­telu­alal­la kan­nat­taisi olla yksi henkilö palkat­tuna pelkästään saatavis­sa ole­vien avus­tusten kar­toit­tamista ja hakemista varten.

  11. Eikö kukaan ajat­tele lapsia?!

    No, jos ei lap­sia, mitä sitten?

    Kansane­dus­ta­jille pitää vain ker­toa, että lapset voivat saa­da läpi elämän kestäviä kroon­isia ongelmia home­esta. Sit­ten pitää ker­toa, että äänestäjät kyl­lä saa­vat selville, miten edus­ta­jat ja puolueet ovat äänestäneet.

    Väit­tääkö Soin­in­vaara, että tämä ei tepsi?

  12. Suurin osa sisäil­maon­gelmista ei suinkaan johdu home­ista vaan eri­lai­sista muovipo­h­jai­sista raken­nus­ma­te­ri­aaleista, joi­ta on vuosikym­me­nien saatossa käytet­ty. Samoin ilmas­toin­ti­lait­tei­den huol­lon laimin­lyön­ti ja riit­tämätön tai toim­i­ma­ton ilman­vai­h­to aiheut­taa ongelmia. Tähän vielä koneel­lisen ilman­vai­h­don tuo­ma sisäil­man kuiv­u­us niin jo on kum­ma jos ei oireilla.

    Esimerkik­si tietyt PVC-muovi­ma­tot ja niiden liimat voivat reagoi­da lat­ti­ata­soit­teis­sa ole­vien muoviy­hdis­tei­den kanssa — vas­ta muu­ta­man vuo­den päästä rak­en­tamis­es­ta. Aineet kulkeu­tu­vat hitaasti muovi­ma­ton läpi sisäil­maan. Väitän lisäk­si, että näistä yhdis­teistä ei tun­neta vielä puoliakaan!

    Tästä syys­tä olisi tehtävä stop­pi muovi­mat­to­jen ja eri­lais­ten teol­lisu­uskemikaalien käytölle julk­israk­en­tamises­sa. Puu­raa­ka-aineet, luon­nonöljyt yms. ovat täysin käyt­tökelpoisia mate­ri­aale­ja, vaik­ka kaikkien kulu­tuskestävyys ei olekaan samal­la tasol­la teol­lis­ten mate­ri­aalien kanssa.

    Toinen perusa­sia varsinkin uud­is­rak­en­tamises­sa on antaa riit­tävät kuiv­u­misa­jat betoni­rak­en­teille. Rak­en­tamisen älytön kiire on johtanut siihen että yli 90% raken­nekos­teu­den sisältävän betoni­lat­t­ian päälle voidaan lait­taa muovi­mat­to. Näitä sit­ten ihme­tel­lään muu­ta­man vuo­den päästä. Samoin maan­varainen lat­tiarakenne on yksi type­r­im­mistä keksin­nöistä suo­ma­laisen rak­en­tamisen historiassa.

    :Arkkite­hti

  13. Spot­tu on oike­as­sa. Ongel­ma laukeaa juuri nyt käsi­in, kos­ka 60- ja 70-luvuil­la raken­net­ti­in mm. paljon koulu­ja. Niiden suun­nit­telu, rak­en­tamisen laatu ja käytet­ty tekni­ika oli ala-arvoista. Rak­en­ta­mal­la kevyem­min ja kier­rät­tämäl­lä raken­nuk­set läm­pöen­er­giak­si säästetään.

    Oma ongel­mansa on nykyi­nen hyvää tarkoit­ta­va sään­te­ly, jon­ka tuot­tamia ongelmia puidaan parin kol­men kymme­nen vuo­den päästä. En ole koskaan näh­nyt toimi­vaa koneel­lista ilman­vai­h­toa. Muu­ta­man toimi­van pain­ovoimaisen kylläkin. 😉

    Ihan perusasiois­sakin men­nään met­sään. Ei paljon päätä pako­ta, kun näis­sä olo­suhteis­sa raken­netaan tasakat­to­ja. Itse tasakat­to ei ole ongel­ma, mut­ta sit­ten pitäisi käyt­tää oikei­ta mate­ri­aale­ja. Huhu­jen mukaan jos­sain Savos­sa on yksi enti­nen pank­ki, jos­sa on käytet­ty oikeasti kestäviä amerikkalaisia tasakattomateriaaleja. 😉

    Joku heit­ti aikoinaan, että jokaisen talon pääoven viereen pitää kiin­nit­tää laat­ta, jos­sa kissan kokoisil­la kir­jaimil­la nimetään raken­nuk­sen urakoin­ut yri­tys, vas­taa­va mes­tari ja raken­nuk­sen suun­nitel­lut arkkite­hti (vast). Kan­natan esi­tys­tä! Esi­tys lie­nee hau­dat­tu Arkkite­htili­iton ja gryn­de­rien pain­os­tuk­ses­ta. Lain kus­tan­nus­vaiku­tus neliötä kohti on joitain sentin osia, mut­ta se taku­u­var­masti paran­taa rak­en­tamisen laat­ua enem­män kuin pääosa nykyis­es­tä sääntelystä. 😀

  14. Home­k­oulut pitää tietysti kor­ja­ta, samal­la pitää kuitenkin ymmärtää mik­si jatku­vasti syn­tyy uusia home­k­oulu­ja. Jos sairau­den syytä ei pois­te­ta niin saamme kor­ja­ta lop­ut­tomasti aina vaan uusia kohteita.

    Koulu­jen home­on­gel­man aiheut­ta­ja on useim­mis­sa tapauk­sis­sa väärin toimi­va ilman­vai­h­to. Tilat ovat ali­paineisia, usein pelkäl­lä pois­toil­man­vai­h­dol­la varustet­tu­ja. Toimi­ak­seen luokkatilo­jen pitäisi olla mielu­um­minkin yli­paineisia (koneelli­nen tulo ja pois­to) tai tas­apain­os­sa (pain­ovoimainen ilman­vai­h­to) ympäristöön nähden. 

    Ali­paineisu­us on seu­raus­ta ympäristömin­is­ter­iön aset­tamista määräyk­sistä ja ohjeis­tuk­sista joi­ta sovel­letaan (on tukiehto­jen vuok­si pakko soveltaa) kaik­keen kun­tien rak­en­tamiseen, vaik­ka niitä pitäisi soveltaa (siis tehdä tarvit­taes­sa norme­ja parem­paa) tapausko­htais­es­ti. Määräyk­set ovat vain minimi.

    Teknis­es­ti oikein toimi­vat ratkaisut johta­vat vaa­tivi­in (=tilaa­jan kannal­ta kalli­isi­in) jär­jestelmi­in. Kun tilaa­jana on bud­jet­ti­ra­hoit­teinen organ­isaa­tio (kun­ta) jol­la on poli­it­tis­es­ti ohjat­tu päätök­sen­teko, sen on pakko yksinker­tais­taa teknisiä ratkaisu­ja pysyäk­seen bud­jetis­sa (ja saadak­seen tuet). Lop­putule­ma on toim­i­ma­ton rakennus. 

    Ihan samoin toimii julk­isy­hteisöt muus­sakin han­k­in­nois­saan. Helsin­ki uusies­saan Suomen­lin­nan laut­taa val­it­si ratkaisun, jos­sa oli sel­l­ainen pikku ongel­ma, ettei lau­tan ohjaus toimin­ut lai­turi­in ajet­taes­sa. Tai kun VR kil­pailu­taes­saan kalus­toaan pää­tyy junaan jos­sa on sel­l­ainen pieni puute, ettei se toi­mi pakkasella. 

    Kun­tien ongel­ma on vaikea. Val­tio edel­lyt­tää tukien­sa ehtona tiet­ty­jen sään­tö­jen nou­dat­tamista. Kun sään­töjä nou­date­taan, saadaan sut­ta ja sekun­daa, joi­ta nyt Osmokin on sysäämässä takaisin kunnille.

  15. pekka:
    Olisiko tässä maas­sa home­on­gel­ma men­nyt ainakin vähän hys­ter­ian puolelle? Nykyään näyt­tää siltä, että jos jos­sakin kat­to het­kenkin vuo­taa, niin heti ollaan tuomit­se­mas­sa kyseinen raken­nus home­on­gel­maisek­si ja vaa­di­taan sen purkamista. Jos jokaisen katon vuodon jäl­keen raken­nuk­set olisi puret­tu, tässä maas­sa ei olisi yhtään yli satavuo­ti­as­ta rakennusta.

    Kun seu­raa TV:stä ja lehdis­töstä homevaivo­jaan valit­tavien ihmis­ten ker­to­muk­sia, ei voi vält­tyä vaikutel­mal­ta, että ainakin osa ongelmista on vähän samas­sa sar­jas­sa kuin sähköal­ler­gia, enem­män korvien välis­sä, kuin “oikei­ta” sairauksia.

    On aivan var­masti ihan oikei­ta home­k­oulu­ja ja talo­ja, joista tulee ihan oikei­ta oireita. 

    Mut­ta ei voi tosi­aankaan olla ihmettelemät­tä onko viimeisen 10 v aikana satanut eri­tyisen paljon, vai ovatko talo­jen vesir­ak­en­teet jotenkin muuten mys­tis­es­ti pet­täneet juuri viime vuosien aikana.
    Koulu­ja, ja mui­ta julk­isia raken­nuk­sia, on melko tasais­es­ti kaik­il­ta rak­en­tamisen aikakausil­ta. Eikö ongel­mat­a­pauk­sia pitäisi myös ilmetä tasais­es­ti? Mis­tä tämä piik­ki? Ei voi vält­tyä ajatuk­selta että jois­sain tapauk­sis­sa kyse on rahas­tuk­ses­ta. Pide­tään kon­sul­tit, home­koirat, ja urakoit­si­jat kyl­läis­inä. Joko on ole­mas­sa “home­ko­r­jaus-ser­ti­fikaat­ti” jota ilman ei ker­takaikki­aan pysty piikkaamaan…

  16. KariS:

    Toimi­ak­seen luokkatilo­jen pitäisi olla mielu­um­minkin ylipaineisia… 

    Aat­telit sit työn­tää kostean, lämpimän sisäil­man suo­raan kylmien seinien sisään? No, sais­han tol­lai ne home­k­oulut lahoa­maan maan­tasalle nyky­istä nopeammin…

  17. Kalle:

    En ole koskaan näh­nyt toimi­vaa koneel­lista ilman­vai­h­toa. Muu­ta­man toimi­van pain­ovoimaisen kylläkin. 

    Joo — eiköhän kaik­ki mah­dol­liset raken­nustekniset ongel­mat Suomes­sa ratkea sil­lä, että tästä eteen­päin raken­netaan vain ja ain­oas­taan rin­ta­mami­estalo­ja alku­peräisin suun­nitelmin ja mate­ri­aalein. Koulu­raken­nuk­senkin saisi näp­pärästi aikaisek­si lait­ta­mal­la riit­tävän mon­ta rin­ta­mami­estaloa rivi­in, jonoon ja pinoon.

    Aimutku kaikkein pahim­mat home­on­gel­mat ovat juuri nimeno­maan sodan­jälkeisenä pula-aikana jämä­ma­te­ri­aaleista har­ti­a­pankki­na raken­ne­tuis­sa rin­ta­mami­estalois­sa… eiku niis­sähän on aina kaikissa olo­suhteis­sa ideaalis­es­ti toimi­va pain­ovoimainen ilman­vai­h­to, hen­git­tävä rakenne ilman mitään muove­ja ja kaik­ki muut ylivoimaisen laadun takaa­vat luonnonmukaisuudet.

  18. Peru­songelma­han on siinä, ettei julki­nen val­ta yleen­sä kel­paa minkään kiin­teän omaisu­u­den halti­jak­si. Tarpei­den mukainen kor­jaami­nen — saati sit­ten ennakoi­va huolto — on poli­itikon silmis­sä täyt­tä turhu­ut­ta: onhan sitä nimit­täin huo­mat­tavasti kivem­pi vaik­ka rak­en­taa uusi har­joi­tusjäähal­li kuin pitää asian­mukaista huol­ta sen tusi­nas­ta las­ten­tarhas­ta ja koulu­raken­nuk­ses­ta. Sil­lä ketäpä äänestäjä muis­taa — “reilua” hallin rak­en­ta­jaa vaiko tyl­sää ikku­nan­pok­ien maalaamis­es­ta huolestunut­ta “kam­ree­ria”.

    Ilmeis­es­ti tähän ei ole mitään muu­ta kestävää ratkaisua kuin se, että kun­nat han­kki­vat kiin­teistön­sä raken­nusy­htiöiltä elikaari­mallil­la. Täl­löin on ole­mas­sa ainakin yksi taho, jota oikeasti kiin­nos­taa pitää raken­nus kunnossa.

    Alus­sa tietysti kus­tan­nuk­set voivat kir­paista, kun samaan aikaan on vas­tat­tavina sekä van­ho­jen rapis­tu­maan pääs­sei­den mörskien pakon edessä tehdyt hätäre­mon­tit ja toisaal­ta uusien kiin­teistö­jen elinkaari­mallin mukaiset vuosi­mak­sut. Pidem­män päälle tämän pitäisi kuitenkin olla huo­mat­tavasti kan­nat­tavam­paa kuin nykymenon.

  19. Mik­si tääl­lä koneel­lista ilman­vai­h­toa pelätään? Ilman­vai­h­don tarkoituk­sen luulisi ole­van itses­tään selvää, ilman vai­h­to, ts tiet­ty määrä ilmaa sisään ja ilmaa ulos aikayk­sikköä kohti. Parem­pi lop­putu­los tulee kun ilma vai­h­tuu aina samaa vauh­tia, riip­pumat­ta vaik­ka sisä- ja ulkoil­man läm­pöti­laeros­ta tai tuulen suun­nas­ta ja voimakkuudesta.

  20. Jus­si Airaksi­nen:
    Useil­la kouluil­la toim­intaa on siir­ret­ty pihalle vuokrat­tui­hin kuiv­a­parakkei­hin, joiden vuokrahin­ta tulee pitkäl­lä aikavälil­lä kalli­imak­si kuin koulu­jen korjaaminen.

    Näitä olen aina miet­tinyt, että jos ne pahuk­sen parak­it osa­taan rak­en­taa siten, etteivät home­hdu, niin mik­sei sit­ten koulu­ja? Tai mik­sei kun­ta vaan voisi ostaa parakke­ja koulu­tiloik­si; niil­lä on joku lasken­nalli­nen käyt­töikä, jon­ka jäl­keen voisi ostaa uuden parakin tilalle.

    Veikkaan, että täl­laiseen joudu­taan pakon sanele­m­ana lähivu­osikym­meninä. Jut­tel­bin raken­nuk­sil­la töis­sä ole­van ystäväni kanssa ja hän sanoi suo­raan, että nyky­isin on mah­do­ton­ta rak­en­taa hyvin. Jos halu­at tehdä työsi niin hyvin, että olet siihen itse tyy­tyväi­nen, seu­raaval­la viikol­la ei töitä vält­tämät­tä ole. Pitää siis tehdä hutiloiden, jot­ta koko ketju pysyy tyy­tyväisenä, tilaa­jaa luku­unot­ta­mat­ta. Toisek­seen raken­nus­määräyk­set pakot­ta­vat sel­l­aisi­in rak­en­teisin, jos­sa taloista on tehtävä tiivi­itä kuin pul­lot ja eris­teitä lisäil­lään jopa kym­meniä sent­te­jä, kun joku on jos­sain maagis­es­ti päät­tänyt, että raken­nusten pitää olla X pros­ent­tia ener­giate­hokkaampia kuin ennen eikä varsi­naisia oikei­ta teknisiä ratkaisu­ja ole toteut­ta­maan näitä päiväu­nia. Ja jos olisi, niin se taas olisi ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että halvim­mal­la taval­la tehdään.

  21. kse: Jätit tarkoituk­sel­la pois sen jatkon, eli koneelli­nen tulo ja pois­to sil­loin kun on yli­paineis­teit­tu tila, ja se pois­to esim käytäviltä jol­loin vir­taus on nor­maali, ulko­seinästä pois. 

    Ali­paineis­tus kun imee kor­vausil­man niiden seinien kuat­ta eri­lai­sista epä­jatku­vu­usko­hdista, esim ikkunoiden pielistä, ja se kor­vausil­man kylmä syn­nyt­tää kon­dessia joka kastelee seinät. 

    Homet­alo­ja syn­nytetään myös tämän ihmeel­lisen lumen­pu­do­tusvim­man suo­rauk­se­na. Lun­ta saa nor­maalin asuin- tai koulu­raken­nuk­sen katol­la olla liki kak­si metriä eikä rakenne siitä rom­ah­da. Sel­l­aisia määriä lun­ta ei saatu edes viime tal­ve­na. Silti katoille haalit­ti­in ties mitä lumon­pu­dot­ta­jasakkia, ja nyt katot on täyn­nään reik­iä ja vesi val­uu rak­en­teisi­in. Lumen pudo­tuk­sen ymmärtää joidenkin hal­lien ja mar­ket­tien katoil­ta, mut­ta muut raken­nuk­set kyl­lä kestää.

  22. Käsit­tääk­seni koneel­li­sis­sa on ollut esim. sel­l­aisia ongelmia, että osa niistä on vähän ali­paineisia tms, ja sik­si joskus rak­en­teet alka­vat imeä ulkoa kosteutta.

  23. Tämä koulu­jen kor­jaus on aikamoinen ongel­ma ilman val­tion määrära­ho­jen aiheut­tamia pul­lonkaulo­jakin. Kuo­pios­sa paria uus­in­ta lähiötä luku­unot­ta­mat­ta melkein kaik­ki koulut ovat reilut sata vuot­ta van­ho­ja puuk­oulu­ja (kak­si van­haa kivikoulu­akin, toki), tai 70-luvul­la “laadukkaasti” raken­net­tu­ja betonielementtikouluja.

    Kumpikin raken­nustyyp­pi on nyt samaan aikaan suurten remont­tien tarpeessa, mikä tarkoit­taa kai 90% koko kaupun­gin koulu­tiloista. Kaikkia ei tietenkään jo väistöti­latarpeen vuok­si voi kor­ja­ta samaan aikaan, joten palapeliä yritetään sit­ten ratkoa eteen­päin vuosi ker­ral­laan miet­tien mikä koulu kor­jataan vuorol­laan ja minne se väistää (yleen­sä han­kalan matkan päähän).

  24. Suomen yliopis­to­jen osalta tapah­tui ihme: vuosikym­men­nessä kaikkien yliopis­to­jen tilat kor­jat­ti­in tai raken­net­ti­in uusiksi.

    Kan­sain­välis­es­ti tämä panos­tus yliopis­toi­hin on merkittävä!

    Osa ratkaisua oli paljon par­jat­tu Senaat­ti-kiin­teistö, jol­la oli per­in­teistä bud­jet­tiyliopis­to­hallintoa enem­män kiin­nos­tus­ta tilo­jen­sa ylläpi­toon ja elinkaari­a­jat­telu­un kun­nos­tuk­ses­sa. Hait­tana ovat toki tilo­jen vuokrat, kun bvuokralaisel­la ei ole paljoa aitoa valinnanvaraa.

    Nyky­isin kun­nat vuokraa­vat koulut — home­k­oulu­jen kior­jaus kiihtyy, kun koulu­toimen­jo­hta­ja ilmoit­taa, että euroakaan vuokia ei mak­se­ta ennenkuin tilat ovat kun­nos­sa, yli­jäämära­hat menevät kuukausit­tain kouluruokaan.

    Vaik­ka kun­nis­sa käy­dään sisäistä pelleru­plakaup­paa hin­noit­teluis­sa, niin jotain sil­lä rahan kier­rä­tyk­sel­lä olisi saata­va aikaan toimin­nan ohjeuksessakin.

  25. Tiedemies:
    Käsit­tääk­seni koneel­li­sis­sa on ollut esim. sel­l­aisia ongelmia, että osa niistä on vähän ali­paineisia tms, ja sik­si joskus rak­en­teet alka­vat imeä ulkoa kosteutta.

    Ei ali­paine ole mikään ongel­ma vaan se on täysin suun­nitel­tu omi­naisu­us, jon­ka tarkoi­tus on pitää huoli siitä, ettei ilma koskaan kul­je sisältä ulospäin rak­en­tei­den läpi. Kor­vausil­malle pitää tietysti jär­jestää hai­ta­ton reit­ti sisälle esim. ikku­nan­pok­ien kaut­ta vaik­ka rak­en­teis­sa olisikin asian­mukaiset ilma- ja höyrysulut.

    Sivuhuo­mau­tuk­se­na voisi tietysti maini­ta sen, että pain­ovoimainen ilman­vai­h­to aiheut­taa myös ali­paineen — siis sil­loin kun se sat­tuu toim­i­maan, niin kuin on toiv­ot­tu. Lisäk­si, jos seinien rakenne on nk. hen­git­tävä, niin kor­vausil­ma tulee vähän mis­tä sat­tuu ja monas­ti sieltä mis­tä ei pitäisi.

  26. Tarkoituk­seni ei ollut puhua koneel­lista ilman­vai­h­toa vas­taan. Lähin­nä vaan totesin, että pelkkä huip­puimuri ei ratkaise ongelmia, vaan jois­san tapauk­sis­sa voi jopa pahen­taa niitä.

  27. JTS:
    Suomen yliopis­to­jen osalta tapah­tui ihme: vuosikym­men­nessä kaikkien yliopis­to­jen tilat kor­jat­ti­in tai raken­net­ti­in uusiksi.

    Kan­sain­välis­es­ti tämä panos­tus yliopis­toi­hin on merkittävä!

    Osa ratkaisua oli paljon par­jat­tu Senaat­ti-kiin­teistö, jol­la oli per­in­teistä bud­jet­tiyliopis­to­hallintoa enem­män kiin­nos­tus­ta tilo­jen­sa ylläpi­toon ja elinkaari­a­jat­telu­un kunnostuksessa. 

    Tulok­sia voikin sit­ten tul­la ihmettelemään vaik­ka Otaniemeen, jos­sa esim. yhden lyhyen kadun var­rel­la löy­tyy vai­vat­ta pari työnäytet­tä. Vuorim­iehen­tie 5:ssä remont­ti valmis­tui parisen vuot­ta sit­ten — ja nyt ihmiset ovat taas jou­tu­mas­sa evakkoon, kun talos­sa ale­taan piikkaa­maan seiniä auki jot­ta selviäisi mik­si home­on­gel­mat eivät kadon­neetkaan minnekään.

    Toinen ongel­mat­a­paus löy­tyy kadun alkupäästä (Aal­lon puu­laf­ka), jos­sa kait ollaan vielä pakol­lises­sa oire­hti­joi­ta syyl­listävässä vai­heessa ennen kuin mah­dol­lisia viko­ja suos­tu­taan selvit­telemään. No, onhan VM 1:n remon­tista toki vähem­män aikaa eli siinä mielessä ymmärrettävää.

    Kum­matkin raken­nuk­set remon­toin­ti­in peri­aat­teel­la “runko jätetään pystyy ja kaik­ki muu pure­taan” muut­ta­mal­la mm. kop­pikont­torit ihaniksi avokont­tor­eik­si. Per­in­po­h­jai­sista muu­tok­sista huoli­mat­ta tulos on kuitenkin tilo­jen osalta aikamoinen kom­pro­mis­si sen suh­teen miten van­hat rak­en­teet ovat venyneet uuteen käyttöön.

    Rahaa on siis taa­tusti palanut samaa luokkaa kuin jos molem­mat mörskät olisi suo­raan puret­tu ja raken­net­tu uudet tilalle — ja nyt kukaan ei taa­tustikaan vielä tiedä kuin­ka paljon rahaa tulee vielä pala­maan, että noista home­pe­sistä saadaan edes jotenkin ter­veel­liset työympäristöt.

    No, Senaat­tiri­istäjil­lä tässä on tuskin mitään hätää — vuokralainen­han sen laskun lop­ul­ta mak­saa muo­dos­sa tai toisessa…

    Hait­tana ovat toki tilo­jen vuokrat, kun bvuokralaisel­la ei ole paljoa aitoa valinnanvaraa. 

    Joo. Onhan se kiva kun vuosikau­sia ollaan etsit­ty ja toteutet­tu jatku­vasti uusia säästöko­htei­ta ja tehostet­tu toim­intaa nään­nyk­si­in asti, niin kokon­aisku­lut sen kun vain jatku­vasti nou­se­vat kiitos alati kohoavien vuokrien. Ilmestisti koh­ta ollaan tilanteessa, jos­sa viimeisetkin tutk­i­jat täy­tyy irti­sanoa ja val­tion tukimus­ra­hat siirtää suo­raan lyhen­tämät­tömänä Senaat­tiri­istäjien tilille.

  28. Tiedemies:
    Tarkoituk­seni ei ollut puhua koneel­lista ilman­vai­h­toa vas­taan. Lähin­nä vaan totesin, että pelkkä huip­puimuri ei ratkaise ongelmia, vaan jois­san tapauk­sis­sa voi jopa pahen­taa niitä. 

    Mjooo… Oma point­ti­ni oli lähin­nä siinä, ettei vika ole ali­paineessa per se vaan että vika löy­tyy yleen­sä ihan jostain muus­ta kohtaa. Oli se sit­ten tukki­u­tuneis­sa kor­vausil­mavent­ti­ileis­sä, hataris­sa rak­en­teis­sa, väärin­sääde­tyssä ilman­vai­h­dos­sa tms.

    Tuli­pa tuos­sa vilka­istua ref­er­enssik­si oman asun­non asukkaanopas­ta ja siinä ker­rot­ti­in, että huoneis­toko­htainen ilman­vai­h­to on säädet­ty siten, että koneel­lis­es­ti tuotet­tuna sisään pääsee 10% vähem­män ilmaa kuin poistop­uoli imee. Ts. tuo puut­tu­va 10% tulee käytän­nössä (toiv­ot­tavasti…) ovien ja ikkunoiden tiivis­tei­den ohi.

  29. Muu­tamia huomio­ta edel­lä ole­vi­in kirjoituksiin:

    Tosi­aan, raken­nuk­sen on hyvä olla hie­man ali­paineinen, jot­tei läm­min ja sitä kaut­ta huo­mat­tavasti kosteampi sisäil­ma pääse rak­en­teisi­in ja sitä kaut­ta ker­ry­tä kos­teut­ta niihin. Se, että ulkoa vuo­taa kylmää kuiv­aa ilmaa, ei aiheuta sisäil­maon­gelmia, ellei rak­en­teista tule jotakin muu­ta ilman mukana (kuten kivivil­lapö­lyä tms..)

    Joku sanoi, että “hen­git­tävä” rakenne päästää ilmaa läpi.
    Fak­ta: Tiivistä taloa ei ole ole­mas­sakaan. Muovi­hu­putet­tu talo vuo­taa paik­ka paikoin siinä mis­sä hen­git­täväkin. Hen­git­tävyys ymmär­retäänkin mon­esti väärin: kuvitel­laan että ilma pääsee rak­en­teen läpi. Ei suinkaan. Hen­git­tävien mate­ri­aalien omi­naisu­us on kyky sitoa kos­teut­ta itseen­sä ilman, että mate­ri­aali kas­tuu. Esimerkik­si puun kos­teuspi­toisu­us voi olla huo­mat­ta­va ilman merkkiäkään kas­tu­mis­es­ta. Toisin on esimerkik­si kivivil­lan kanssa, joka kas­tuu jo melko pienel­lä kos­teuspros­en­til­la. Tästä syys­tä kivivil­lan kanssa täy­tyy käyt­tää kos­teussulku­na muovia, jot­ta sisäil­man kos­teus ei pääse vil­lak­er­roksi­in. Hen­git­tävässä rak­en­teessa muovin tilal­la on ILMAN­sulku, joka estää ilmavir­ran rak­en­teen läpi, mut­ta sal­lii kos­teu­den siir­tymisen puolelta toiselle dif­fu­soi­tu­mal­la. Tämä tasaa sisäti­lan kos­teu­solo­suhtei­ta ja kas­tu­misen vaara vähenee.

    Nykyrak­en­tamises­sa luote­taan liikaa betonin home­htu­mat­to­muu­teen ja muovin pitävyy­teen. Samal­la yritetään saa­da “huolto­va­paut­ta” keinotekoisil­la kemi­al­lisil­la mate­ri­aaleil­la, joiden keskinäis­es­tä reagoin­nista ei tiede­tä juuri mitään.

    Sateen suo­jas­sa ole­va maas­ta irti pidet­ty kui­va puu kestää vuosi­tuhan­sia. Nämä kak­si asi­aa pätevät kaikessa rak­en­tamises­sa mate­ri­aali­in kat­so­mat­ta: Irti maas­ta ja sateelta suo­jas­sa. Sik­si ne työ­maa­parak­itkin toimivat.

  30. kse: Tulok­sia voikin sit­ten tul­la ihmettelemään vaik­ka Otaniemeen, jos­sa esim. yhden lyhyen kadun var­rel­la löy­tyy vai­vat­ta pari työnäytet­tä. Vuorim­iehen­tie 5:ssä remont­ti valmis­tui parisen vuot­ta sit­ten – ja nyt ihmiset ovat taas jou­tu­mas­sa evakkoon, kun talos­sa ale­taan piikkaa­maan seiniä auki jot­ta selviäisi mik­si home­on­gel­mat eivät kadon­neetkaan minnekään.

    Toinen ongel­mat­a­paus löy­tyy kadun alkupäästä (Aal­lon puu­laf­ka), jos­sa kait ollaan vielä pakol­lises­sa oire­hti­joi­ta syyl­listävässä vai­heessa ennen kuin mah­dol­lisia viko­ja suos­tu­taan selvittelemään. 

    Juuri näin, ja Vuorim­iehen­tie 5:ssä vielä tuon evakkopäätök­senkin ollessa jo voimas­sa, on istutet­tu oirei­den takia pois siir­ret­ty­jen tilalle tuor­e­i­ta uhre­ja odot­ta­maan oirei­den ilmestymistä. Ja kum­masti on porukkaa siir­tynyt muiden työ­nan­ta­jien palveluk­seen tuos­ta raken­nuk­ses­ta — taisi vauhti kiihtyä kovem­mak­si kuin tuor­ei­den tutk­i­joiden vir­ta Aal­to yliopis­tol­ta, kun nor­sun­lu­u­tornin paukapäät rupe­si­vat “usko­maan” työntekijöitä.

    Vuorim­iehen­tie 1:ssä kuulem­ma jonkun por­taan alla sijait­se­va ilman­vai­h­to­jär­jestelmän ilman­ot­tokam­mio “läh­es umpeenkas­vanut” ja ongel­maa on hau­dat­tu maton alle mm. koit­ta­mal­la vaien­taa asi­aa oma-aloit­teis­es­ti tutk­in­ut­ta (ja mikro­bi­en merkke­jä näyt­teistä löytänyt­tä) henkilöä.

    Huhu­ja ongelmien syistä on ainakin seuraavasti:
    ‑raken­nusten sijain­ti kalliopainan­teessa, johon vesi kerään­tyy ja pus­kee rakenteisiin
    ‑rak­en­tamisen aikana paikoilleen jäte­tyt perus­tusten muottilaudat
    ‑ilmas­toin­ti­jär­jestelmän suun­nit­telu­virheet (jos on ker­ran todis­te­tusti onnis­tut­tu lait­ta­maan viemärin tuule­tushor­mi ja ilman­ot­to vierekkäin, voi vain kuvitel­la miten päte­viä suun­nit­telijoi­ta on ollut asialla…)

    Todis­te­tusti (Vuorim­iehen­tie 5) on tapah­tunut yläpo­h­jan vuo­tamisia talvisin ja ainakin yhtä neu­vot­teluhuonet­ta on kuiv­ail­tu ja siinä saatu raju­jakin reak­tioi­ta sisäil­malle. Maal­likko sanoisi että mikro­bikasvua, mut­ta viralli­nen totu­us on ettei tiede­tä mikä on syynä.

    Voi vain arvail­la minkä suu­ruisia ovat ongelmien ja niiden selvit­te­lyn (mm. kon­sul­teil­ta tilatut tutkimuk­set, joil­la ei löy­det­ty syitä) suo­rat kus­tan­nuk­set puhu­mat­takaan välil­li­sistä kus­tan­nuk­sista jot­ka aiheutu­vat sairaspois­saoloista, työte­hon laskus­ta, henkilöi­den uusi­in haasteisi­in hakeu­tu­mi­sista jne.

  31. Homet­alo­ja syn­nytetään­myös tämän ihmeel­lisen lumen­pu­do­tusvim­man suo­rauk­se­na. Lun­ta saa nor­maalin asuin- tai koulu­raken­nuk­sen katol­la olla liki kak­si metriä eikä rakenne siitä rom­ah­da. Sel­l­aisia määriä lun­ta ei saatu edes viime tal­ve­na. Silti katoille haalit­ti­in ties mitä lumon­pu­dot­ta­jasakkia, ja nyt katot on täyn­nään reik­iä ja vesi val­uu rak­en­teisi­in. Lumen pudo­tuk­sen ymmärtää joidenkin hal­lien ja mar­ket­tien katoil­ta, mut­ta muut raken­nuk­set kyl­lä kestää. 

    No kun maalaisjär­jen käyt­tö vas­tuukysymyk­sis­sä on lop­punut — jos joku kävelee aidatun alueen sisälle ja saa lumet tai jäät pääl­len­sä, niin vas­tuu on silti kiinteistön/taloyhtiön. Sik­si lumet pitää pois­taa mah­dol­lisim­man nopeasti, oli se lumikuor­man kannal­ta vält­tämätön­tä tai ei.

  32. JTS: “Nyky­isin kun­nat vuokraa­vat koulut – home­k­oulu­jen kior­jaus kiihtyy, kun koulu­toimen­jo­hta­ja ilmoit­taa, että euroakaan vuokia ei mak­se­ta ennenkuin tilat ovat kunnossa ”

    Mis­sähän näin tapah­tuu? Ei ainakaan val­tion­avus­tuk­sil­la raken­net­tu­jen koulu­jen osalta Suomes­sa. Eikä ole tul­lut vas­taan muu­toinkaan, pait­si niiden hätäavuk­si tarkoitet­tu­jen parakkien osalta.
    Ja kos­ka kun­nat omis­ta­vat koulut, kun­nat vas­taa­vat myös niiden kun­nos­s­api­dos­ta. Mik­si val­tion rahal­la pitäisi olla jokin rooli tässä asiassa?

  33. KariS: Homet­alo­ja syn­nytetään myös tämän ihmeel­lisen lumen­pu­do­tusvim­man suo­rauk­se­na. Lun­ta saa nor­maalin asuin- tai koulu­raken­nuk­sen katol­la olla liki kak­si metriä eikä rakenne siitä rom­ah­da. Sel­l­aisia määriä lun­ta ei saatu edes viime talvena.

    Myös viime tal­ve­na rom­ahti use­am­man mar­ketin, urheiluhallin yms kat­to vaik­ka lumikuormien ei niin kri­it­tisel­lä tasol­la pitänyt vielä olla.

  34. On käsit­tämätön­tä, että “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme” päät­täjät pokkana istu­vat isos­sa salis­sa ja tekevät täl­laisia päätök­siä. Se joka painaa “jaa” nap­pu­laa tuol­laisen leikkauk­sen yhtey­dessä tulisi pois­taa itse itsen­sä takavasem­malle ja häipyä vähin äänin poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teosta. Poli­it­ti­nen kikkailu täl­laisel­la asial­la ja yleen­säkin ter­veys­meno­jen kar­simises­sa tulisi lail­la kieltää. Min­is­terik­si nimit­tämi­nen tekee nykyään riv­ipoli­itikos­ta, Poh­jan­maal­la on täl­läkin het­kel­lä tilanne pääl­lä Kaustisella.
    Kikkil­laan ja odote­taan huonom­paa huomista…

  35. antti:

    Myös viime tal­ve­na rom­ahti use­am­man mar­ketin, urheiluhallin yms kat­to vaik­ka lumikuormien ei niin kri­it­tisel­lä tasol­la pitänyt vielä olla.

    Noiden iso­jän­nevälis­ten raken­nusten osalta on suun­nit­telu­o­hjei­ta tiuken­net­tu juuri kos­ka onnet­to­muuk­sia on sat­tunut. Isot jän­nevälit ovat ongel­mallisia, kos­ka ne mitoite­taan yleen­sä min­imin mukaan (tai ovat jo valmi­ik­si rak­en­teel­lisil­la ääri­ra­joil­la) ja sit­ten kun käytetään epäkelpoa mate­ri­aalia tai tehdään työ huonos­ti, ei ole ihme, että rak­en­teet eivät kestä. Mut­ta säästö hal­val­la tekemis­es­tä on niin suuri, että muu­ta­ma raken­nus vuodessa saa rom­ah­taakin. Jos kaik­ki talot Suomes­sa tehtäisi­in kestämään hir­mumyrsky ja maan­järistys (kuten vaik­ka Uudessa See­lan­nis­sa) kärvis­telisimme var­maankin tuplas­ti nyky­istä kalli­impi­en neliöhin­to­jen kanssa…

  36. Van­hat kyläk­oulut takaisin! Niitähän on kylil­lä tyhjil­lään, kun keskuskylälle on raken­net­tu se tasakat­toinen betoni­laatikko, joka nyt aiheut­taa kaiken­moista sairaut­ta. Minkähän takia raha ratkaisee las­ten ter­vey­denkin kus­tan­nuk­sel­la. Muu­ta­man vuo­den päästä nämä samat lapset on sit­ten päät­tämässä mei­dän nyky­is­ten päät­täjien van­hus­ten­hoi­dos­ta. Mitenkähän mei­dän sit­ten käy? Päät­täjien tulisi muis­taa tekevän­sä tule­vaisu­u­den Suomea, joka ei kyl­lä täl­lä tem­poil­e­val­la “soutaa — huopaa” menol­la ole mikään hyvinvointiyhteiskunta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.