Homekoulujen korjaus

Val­tion bud­je­tis­sa avus­tuk­sia home­kou­lu­jen kor­jauk­siin on vähen­net­ty romah­dus­mai­ses­ti nel­jään mil­joo­naan euroon. Se ei rii­tä alkuun­kaan. Tuol­la rahoi­tus­ta­sol­la ongel­man kor­jaa­mi­nen vei­si sato­ja vuosia.

Jos halu­taan kii­reh­tiä home­kou­lu­jen kor­jauk­sia, tuo nel­jän mil­joo­nan erä kan­nat­tai­si pois­taa koko­naan. Se sai­si kun­nat tart­tu­maan asi­aan heti, kun ne nyt jää­vät odot­ta­maan val­tion rahaa, jota ei tule kym­me­niin vuosiin. 

Toi­nen vaih­toeh­to tie­tys­ti on moni­kym­men­ker­tais­taa tuo määräraha. 

38 vastausta artikkeliin “Homekoulujen korjaus”

  1. kun­tien raken­nus­val­von­toi­neen pitäi­si kan­taa aihees­ta jotain vastuuta.

    Yli­pää­tään Suo­mes­sa kik­kail­laan ivan lii­kaa val­tion, EU:n, ESR:n, YM:n, Teke­sin ja ties kenen avus­tus­ten odot­te­lul­la — ja edel­leen puo­li­vil­lais­ten avus­tus­ten käsit­te­lyyn saa­daan kulu­maan aikaa. 

    Suo­mes­sa on amma­tim­mai­nen kon­sult­ti­jouk­ko laa­ti­mas­sa avus­tusa­no­muk­sia sen sijaan, että asioi­ta edis­tet­täi­siin. Samal­la osa kun­nis­ta ja yrit­tä­jis­tä kas­too hom­man ole­van hans­kas­sa kun­han avus­tuk­set on saa­tu — eikä lop­pu­tu­los ja tuot­ta­vuus ja hyö­dyt sit­ten enää kiin­nos­ta tippaakaan.

    Oli­si­ko “avus­tus” mal­lil­le jokin vaihtoehto?
    Jos­kus voi­si toi­mia “kil­pai­lu” — tyyl­liin ark­ki­teh­tuu­ri, utta muil­la aloil­la — tuo ongel­maan rata­kai­sueh­do­tus, par­haan teh­nyt saa rahaa ja muut saa­vat kopioi­da par­haan idean.

  2. Tuos­ta nel­jän mil­joo­nan koko­luo­kas­ta ja nuor­ten hyvin­voin­nis­ta tulee mie­leen, että pal­jon­ko­han vii­me­ai­kai­set bud­jet­ti­leik­kauk­set ovat osu­neet puo­luei­den nuo­ri­so­toi­min­taan? (ja muhin­kin puo­luei­ta lähel­lä ole­viin rahoituskanaviin)

  3. Moro!

    Home­kou­lu­jen, Home­sai­raa­loi­den, Home­kir­jas­to­jen ja Home­päi­vä­ko­tien koh­dal­la mie­ti­tyt­tää mis­tä home johtuu(siis muus­ta kuin kosteudesta)?

    Onko raken­ta­mi­nen ollut levä­pe­räis­tä, onko raken­nus­val­von­ta pet­tä­nyt onko kiin­teis­tö­jen huolto(katot ja rän­nit yms.) ala-arvoista?

    Myös voi miet­tiä, voi­si­ko rakennusfirmaa,(Yleensä 10 vuo­den takuu) raken­nus­val­von­taa tai isän­nöin­tiä (huol­toa) saa­da joten­kin vas­tuuseen laa­jas­ta Homeongelmasta?

    Näi­tä home­jut­tu­ja pitäi­si saa­da her­kem­min kärä­jil­le, niin eikö­hän alkai­si hom­mat pela­ta, eikä vain aina mak­saa joko kun­nan tai val­tion kukkarosta.

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  4. Ensim­mäi­nen vaih­toeh­to edel­lyt­tää että kan­san­edus­ta­jat voi­vat joten­kin muu­ten osoit­taa huo­les­tu­nei­suu­ten­sa täs­tä­kin ongel­mas­ta. Voi­si­ko tämän esi­mer­kik­si teh­dä niin että kun­tien val­tio­no­suu­det jae­taan 200 osaan jon­ka kukin edus­ta­ja saa nime­tä haluam­mal­laan tavalla?

  5. Monis­sa jul­kis­ra­ken­nuk­sis­sa pitäi­si siir­tyä puu­poh­jai­seen ker­ta­käyt­tö­ra­ken­ta­mi­seen tyy­liin rintamamiestalot.

    Jul­ki­sen raken­nuso­mai­suu­den yllä­pi­to­kult­tuu­ri, tek­ni­set raken­nus­rat­kai­sut, suo­ma­lai­nen ilmas­to ja jul­kis­ra­ken­nuk­sil­le osoi­te­tut ton­tit jot­ka pahim­mil­laan ovat suo­ra­nai­sia valu­ma-altai­ta eivät ker­ta kaik­ki­aan sovi yhteen.

    Raken­nuk­sen kip­paa­mi­nen läm­pö­voi­ma­laan lyhyeh­kön käyt­töiän päät­teek­si on Suo­men ilmas­tos­sa ihan toi­mi­va ajatus.

  6. Aina­kaan Joen­suus­sa kau­pun­gin inves­toin­ti­pai­ne on niin val­ta­va, ettei kor­jauk­siin ja uudis­ra­ken­nuk­siin yksin­ker­tai­ses­ti kye­tä riit­tä­väl­lä vauh­dil­la. Pää­omaa ei vaan ole riit­tä­väs­ti. Useil­la kou­luil­la toi­min­taa on siir­ret­ty pihal­le vuo­krat­tui­hin kui­va­pa­rak­kei­hin, joi­den vuo­kra­hin­ta tulee pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kal­lii­mak­si kuin kou­lu­jen korjaaminen.

    1. Jos maas­sa on lii­an vähän rahaa kou­lu­jen kor­jaa­mi­seen, sitä on lii­an vähän. Rahaa ei tule lisää sil­lä, että verio­ja kerä­tään kan­sa­lai­sil­ta val­tion bud­je­tin kaut­ta sen sijaan, että nii­tä kerät­täi­siin kun­tien bud­je­tin kautta.

  7. Homet­ta eli ei, niin vaa­ral­li­sia paik­ko­ja. Ympät­tä­vät taidot
    komen­taa joku Han­na Virk­ku­nen tai Mau­ri Pek­ka­ri­nen tai mikä
    Juk­ka Gus­tavs­son mil­loin­kin. Tai elin­kei­no­Hä­kä­mies. Joo,kasvattaja-venyttäjä-kutistaja tie­tei­li­jöi­den par­haan ylt´ymmärryksen mukaan.

    Oli­si­pa valeo­pet­ta­jia ! Ja moneen lähtöön.

    Juk­ka Sjöstedt

  8. Pal­jon­ko­han se mak­saa että ei korjata?

    Lap­sil­la on edes­sä pit­kä lop­pue­lä­mä, ja jos home­kou­lus­ta tulee jokin elä­mää rajoit­ta­va teki­jä, niin kyl­lä se voi aika pal­jon mak­saa kun kou­lu­lai­sia­kin on aika paljon.

    Kun kun­ta­uu­dis­tus teh­dään, niin muu­ta­ma tuhat vir­ka­mies­tä voi­si uudel­leen­kou­lut­taa home­ta­lo­jen korjaajiksi.

    1. Home­kou­lut tulee kor­ja­ta ja nopeas­ti. Yri­tin sanoa, että tuo nel­jä mil­joo­naa on aivan lii­an pie­ni ja sen pois­ta­mi­nen koko­naan nopeut­tai­si nii­den korjaamista.

  9. Oli­si­ko täs­sä maas­sa homeon­gel­ma men­nyt aina­kin vähän hys­te­rian puo­lel­le? Nyky­ään näyt­tää sil­tä, että jos jos­sa­kin kat­to het­ken­kin vuo­taa, niin heti ollaan tuo­mit­se­mas­sa kysei­nen raken­nus homeon­gel­mai­sek­si ja vaa­di­taan sen pur­ka­mis­ta. Jos jokai­sen katon vuo­don jäl­keen raken­nuk­set oli­si puret­tu, täs­sä maas­sa ei oli­si yhtään yli sata­vuo­tias­ta rakennusta.

    Kun seu­raa TV:stä ja leh­dis­tös­tä home­vai­vo­jaan valit­ta­vien ihmis­ten ker­to­muk­sia, ei voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että aina­kin osa ongel­mis­ta on vähän samas­sa sar­jas­sa kuin säh­kö­al­ler­gia, enem­män kor­vien välis­sä, kuin “oikei­ta” sairauksia.

  10. JTS:
    kun­tien raken­nus­val­von­toi­neen pitäi­si kan­taa aihees­ta jotain vastuuta.

    Yli­pää­tään Suo­mes­sa kik­kail­laan ivan lii­kaa val­tion, EU:n, ESR:n, YM:n, Teke­sin ja ties kenen avus­tus­ten odot­te­lul­la – ja edel­leen puo­li­vil­lais­ten avus­tus­ten käsit­te­lyyn saa­daan kulu­maan aikaa. 

    Suo­mes­sa on amma­tim­mai­nen kon­sult­ti­jouk­ko laa­ti­mas­sa avus­tusa­no­muk­sia sen sijaan, että asioi­ta edis­tet­täi­siin. Samal­la osa kun­nis­ta ja yrit­tä­jis­tä kas­too hom­man ole­van hans­kas­sa kun­han avus­tuk­set on saa­tu – eikä lop­pu­tu­los ja tuot­ta­vuus ja hyö­dyt sit­ten enää kiin­nos­ta tippaakaan.

    Puhut asi­aa. Yrit­tä­jä­nä olen huo­man­nut, että jo pie­nes­sä­kin (10 h) yri­tyk­ses­sä suun­nit­te­lua­lal­la kan­nat­tai­si olla yksi hen­ki­lö pal­kat­tu­na pel­käs­tään saa­ta­vis­sa ole­vien avus­tus­ten kar­toit­ta­mis­ta ja hake­mis­ta varten.

  11. Eikö kukaan ajat­te­le lapsia?!

    No, jos ei lap­sia, mitä sitten?

    Kan­san­edus­ta­jil­le pitää vain ker­toa, että lap­set voi­vat saa­da läpi elä­män kes­tä­viä kroo­ni­sia ongel­mia homees­ta. Sit­ten pitää ker­toa, että äänes­tä­jät kyl­lä saa­vat sel­vil­le, miten edus­ta­jat ja puo­lu­eet ovat äänestäneet.

    Väit­tää­kö Soi­nin­vaa­ra, että tämä ei tepsi?

  12. Suu­rin osa sisäil­maon­gel­mis­ta ei suin­kaan joh­du homeis­ta vaan eri­lai­sis­ta muo­vi­poh­jai­sis­ta raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­ta, joi­ta on vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa käy­tet­ty. Samoin ilmas­toin­ti­lait­tei­den huol­lon lai­min­lyön­ti ja riit­tä­mä­tön tai toi­mi­ma­ton ilman­vaih­to aiheut­taa ongel­mia. Tähän vie­lä koneel­li­sen ilman­vaih­don tuo­ma sisäil­man kui­vuus niin jo on kum­ma jos ei oireilla.

    Esi­mer­kik­si tie­tyt PVC-muo­vi­ma­tot ja nii­den lii­mat voi­vat rea­goi­da lat­tia­ta­soit­teis­sa ole­vien muo­viyh­dis­tei­den kans­sa — vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä raken­ta­mi­ses­ta. Aineet kul­keu­tu­vat hitaas­ti muo­vi­ma­ton läpi sisäil­maan. Väi­tän lisäk­si, että näis­tä yhdis­teis­tä ei tun­ne­ta vie­lä puoliakaan!

    Täs­tä syys­tä oli­si teh­tä­vä stop­pi muo­vi­mat­to­jen ja eri­lais­ten teol­li­suus­ke­mi­kaa­lien käy­töl­le jul­kis­ra­ken­ta­mi­ses­sa. Puu­raa­ka-aineet, luon­no­nöl­jyt yms. ovat täy­sin käyt­tö­kel­poi­sia mate­ri­aa­le­ja, vaik­ka kaik­kien kulu­tus­kes­tä­vyys ei ole­kaan samal­la tasol­la teol­lis­ten mate­ri­aa­lien kanssa.

    Toi­nen perus­asia var­sin­kin uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa on antaa riit­tä­vät kui­vu­mi­sa­jat beto­ni­ra­ken­teil­le. Raken­ta­mi­sen äly­tön kii­re on joh­ta­nut sii­hen että yli 90% raken­ne­kos­teu­den sisäl­tä­vän beto­ni­lat­tian pääl­le voi­daan lait­taa muo­vi­mat­to. Näi­tä sit­ten ihme­tel­lään muu­ta­man vuo­den pääs­tä. Samoin maan­va­rai­nen lat­tia­ra­ken­ne on yksi type­rim­mis­tä kek­sin­nöis­tä suo­ma­lai­sen raken­ta­mi­sen historiassa.

    :Ark­ki­teh­ti

  13. Spot­tu on oikeas­sa. Ongel­ma lau­ke­aa juu­ri nyt käsiin, kos­ka 60- ja 70-luvuil­la raken­net­tiin mm. pal­jon kou­lu­ja. Nii­den suun­nit­te­lu, raken­ta­mi­sen laa­tu ja käy­tet­ty tek­nii­ka oli ala-arvois­ta. Raken­ta­mal­la kevyem­min ja kier­rät­tä­mäl­lä raken­nuk­set läm­pö­ener­giak­si säästetään.

    Oma ongel­man­sa on nykyi­nen hyvää tar­koit­ta­va sään­te­ly, jon­ka tuot­ta­mia ongel­mia pui­daan parin kol­men kym­me­nen vuo­den pääs­tä. En ole kos­kaan näh­nyt toi­mi­vaa koneel­lis­ta ilman­vaih­toa. Muu­ta­man toi­mi­van pai­no­voi­mai­sen kylläkin. 😉

    Ihan perus­asiois­sa­kin men­nään met­sään. Ei pal­jon pää­tä pako­ta, kun näis­sä olo­suh­teis­sa raken­ne­taan tasa­kat­to­ja. Itse tasa­kat­to ei ole ongel­ma, mut­ta sit­ten pitäi­si käyt­tää oikei­ta mate­ri­aa­le­ja. Huhu­jen mukaan jos­sain Savos­sa on yksi enti­nen pank­ki, jos­sa on käy­tet­ty oikeas­ti kes­tä­viä ame­rik­ka­lai­sia tasakattomateriaaleja. 😉

    Joku heit­ti aikoi­naan, että jokai­sen talon pää­oven vie­reen pitää kiin­nit­tää laat­ta, jos­sa kis­san kokoi­sil­la kir­jai­mil­la nime­tään raken­nuk­sen ura­koi­nut yri­tys, vas­taa­va mes­ta­ri ja raken­nuk­sen suun­ni­tel­lut ark­ki­teh­ti (vast). Kan­na­tan esi­tys­tä! Esi­tys lie­nee hau­dat­tu Ark­ki­teh­ti­lii­ton ja gryn­de­rien pai­nos­tuk­ses­ta. Lain kus­tan­nus­vai­ku­tus neliö­tä koh­ti on joi­tain sen­tin osia, mut­ta se takuu­var­mas­ti paran­taa raken­ta­mi­sen laa­tua enem­män kuin pää­osa nykyi­ses­tä sääntelystä. 😀

  14. Home­kou­lut pitää tie­tys­ti kor­ja­ta, samal­la pitää kui­ten­kin ymmär­tää mik­si jat­ku­vas­ti syn­tyy uusia home­kou­lu­ja. Jos sai­rau­den syy­tä ei pois­te­ta niin saam­me kor­ja­ta loput­to­mas­ti aina vaan uusia kohteita.

    Kou­lu­jen homeon­gel­man aiheut­ta­ja on useim­mis­sa tapauk­sis­sa vää­rin toi­mi­va ilman­vaih­to. Tilat ovat ali­pai­nei­sia, usein pel­käl­lä pois­toil­man­vaih­dol­la varus­tet­tu­ja. Toi­miak­seen luok­ka­ti­lo­jen pitäi­si olla mie­luum­min­kin yli­pai­nei­sia (koneel­li­nen tulo ja pois­to) tai tasa­pai­nos­sa (pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to) ympä­ris­töön nähden. 

    Ali­pai­nei­suus on seu­raus­ta ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön aset­ta­mis­ta mää­räyk­sis­tä ja ohjeis­tuk­sis­ta joi­ta sovel­le­taan (on tukieh­to­jen vuok­si pak­ko sovel­taa) kaik­keen kun­tien raken­ta­mi­seen, vaik­ka nii­tä pitäi­si sovel­taa (siis teh­dä tar­vit­taes­sa nor­me­ja parem­paa) tapaus­koh­tai­ses­ti. Mää­räyk­set ovat vain minimi.

    Tek­ni­ses­ti oikein toi­mi­vat rat­kai­sut joh­ta­vat vaa­ti­viin (=tilaa­jan kan­nal­ta kal­lii­siin) jär­jes­tel­miin. Kun tilaa­ja­na on bud­jet­ti­ra­hoit­tei­nen orga­ni­saa­tio (kun­ta) jol­la on poliit­ti­ses­ti ohjat­tu pää­tök­sen­te­ko, sen on pak­ko yksin­ker­tais­taa tek­ni­siä rat­kai­su­ja pysyäk­seen bud­je­tis­sa (ja saa­dak­seen tuet). Lop­pu­tu­le­ma on toi­mi­ma­ton rakennus. 

    Ihan samoin toi­mii jul­ki­syh­tei­söt muus­sa­kin han­kin­nois­saan. Hel­sin­ki uusies­saan Suo­men­lin­nan laut­taa valit­si rat­kai­sun, jos­sa oli sel­lai­nen pik­ku ongel­ma, ettei lau­tan ohjaus toi­mi­nut lai­tu­riin ajet­taes­sa. Tai kun VR kil­pai­lu­taes­saan kalus­to­aan pää­tyy junaan jos­sa on sel­lai­nen pie­ni puu­te, ettei se toi­mi pakkasella. 

    Kun­tien ongel­ma on vai­kea. Val­tio edel­lyt­tää tukien­sa ehto­na tiet­ty­jen sään­tö­jen nou­dat­ta­mis­ta. Kun sään­tö­jä nou­da­te­taan, saa­daan sut­ta ja sekun­daa, joi­ta nyt Osmo­kin on sysää­mäs­sä takai­sin kunnille.

  15. pek­ka:
    Oli­si­ko täs­sä maas­sa homeon­gel­ma men­nyt aina­kin vähän hys­te­rian puo­lel­le? Nyky­ään näyt­tää sil­tä, että jos jos­sa­kin kat­to het­ken­kin vuo­taa, niin heti ollaan tuo­mit­se­mas­sa kysei­nen raken­nus homeon­gel­mai­sek­si ja vaa­di­taan sen pur­ka­mis­ta. Jos jokai­sen katon vuo­don jäl­keen raken­nuk­set oli­si puret­tu, täs­sä maas­sa ei oli­si yhtään yli sata­vuo­tias­ta rakennusta.

    Kun seu­raa TV:stä ja leh­dis­tös­tä home­vai­vo­jaan valit­ta­vien ihmis­ten ker­to­muk­sia, ei voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että aina­kin osa ongel­mis­ta on vähän samas­sa sar­jas­sa kuin säh­kö­al­ler­gia, enem­män kor­vien välis­sä, kuin “oikei­ta” sairauksia.

    On aivan var­mas­ti ihan oikei­ta home­kou­lu­ja ja talo­ja, jois­ta tulee ihan oikei­ta oireita. 

    Mut­ta ei voi tosi­aan­kaan olla ihmet­te­le­mät­tä onko vii­mei­sen 10 v aika­na sata­nut eri­tyi­sen pal­jon, vai ovat­ko talo­jen vesi­ra­ken­teet joten­kin muu­ten mys­ti­ses­ti pet­tä­neet juu­ri vii­me vuo­sien aikana.
    Kou­lu­ja, ja mui­ta jul­ki­sia raken­nuk­sia, on mel­ko tasai­ses­ti kai­kil­ta raken­ta­mi­sen aika­kausil­ta. Eikö ongel­ma­ta­pauk­sia pitäi­si myös ilme­tä tasai­ses­ti? Mis­tä tämä piik­ki? Ei voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta että jois­sain tapauk­sis­sa kyse on rahas­tuk­ses­ta. Pide­tään kon­sul­tit, home­koi­rat, ja ura­koit­si­jat kyl­läi­si­nä. Joko on ole­mas­sa “home­kor­jaus-ser­ti­fi­kaat­ti” jota ilman ei ker­ta­kaik­ki­aan pys­ty piikkaamaan…

  16. KariS:

    Toi­miak­seen luok­ka­ti­lo­jen pitäi­si olla mie­luum­min­kin ylipaineisia… 

    Aat­te­lit sit työn­tää kos­tean, läm­pi­män sisäil­man suo­raan kyl­mien sei­nien sisään? No, sais­han tol­lai ne home­kou­lut lahoa­maan maan­ta­sal­le nykyis­tä nopeammin…

  17. Kal­le:

    En ole kos­kaan näh­nyt toi­mi­vaa koneel­lis­ta ilman­vaih­toa. Muu­ta­man toi­mi­van pai­no­voi­mai­sen kylläkin. 

    Joo — eikö­hän kaik­ki mah­dol­li­set raken­nus­tek­ni­set ongel­mat Suo­mes­sa rat­kea sil­lä, että täs­tä eteen­päin raken­ne­taan vain ja ainoas­taan rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja alku­pe­räi­sin suun­ni­tel­min ja mate­ri­aa­lein. Kou­lu­ra­ken­nuk­sen­kin sai­si näp­pä­räs­ti aikai­sek­si lait­ta­mal­la riit­tä­vän mon­ta rin­ta­ma­mies­ta­loa riviin, jonoon ja pinoon.

    Aimut­ku kaik­kein pahim­mat homeon­gel­mat ovat juu­ri nime­no­maan sodan­jäl­kei­se­nä pula-aika­na jämä­ma­te­ri­aa­leis­ta har­tia­pank­ki­na raken­ne­tuis­sa rin­ta­ma­mies­ta­lois­sa… eiku niis­sä­hän on aina kai­kis­sa olo­suh­teis­sa ide­aa­li­ses­ti toi­mi­va pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to, hen­git­tä­vä raken­ne ilman mitään muo­ve­ja ja kaik­ki muut yli­voi­mai­sen laa­dun takaa­vat luonnonmukaisuudet.

  18. Perus­on­gel­ma­han on sii­nä, ettei jul­ki­nen val­ta yleen­sä kel­paa min­kään kiin­teän omai­suu­den hal­ti­jak­si. Tar­pei­den mukai­nen kor­jaa­mi­nen — saa­ti sit­ten enna­koi­va huol­to — on polii­ti­kon sil­mis­sä täyt­tä tur­huut­ta: onhan sitä nimit­täin huo­mat­ta­vas­ti kivem­pi vaik­ka raken­taa uusi har­joi­tus­jää­hal­li kuin pitää asian­mu­kais­ta huol­ta sen tusi­nas­ta las­ten­tar­has­ta ja kou­lu­ra­ken­nuk­ses­ta. Sil­lä ketä­pä äänes­tä­jä muis­taa — “rei­lua” hal­lin raken­ta­jaa vai­ko tyl­sää ikku­nan­po­kien maa­laa­mi­ses­ta huo­les­tu­nut­ta “kam­ree­ria”.

    Ilmei­ses­ti tähän ei ole mitään muu­ta kes­tä­vää rat­kai­sua kuin se, että kun­nat hank­ki­vat kiin­teis­tön­sä raken­nus­yh­tiöil­tä eli­kaa­ri­mal­lil­la. Täl­löin on ole­mas­sa aina­kin yksi taho, jota oikeas­ti kiin­nos­taa pitää raken­nus kunnossa.

    Alus­sa tie­tys­ti kus­tan­nuk­set voi­vat kir­pais­ta, kun samaan aikaan on vas­tat­ta­vi­na sekä van­ho­jen rapis­tu­maan pääs­sei­den mörs­kien pakon edes­sä teh­dyt hätä­re­mon­tit ja toi­saal­ta uusien kiin­teis­tö­jen elin­kaa­ri­mal­lin mukai­set vuo­si­mak­sut. Pidem­män pääl­le tämän pitäi­si kui­ten­kin olla huo­mat­ta­vas­ti kan­nat­ta­vam­paa kuin nykymenon.

  19. Mik­si tääl­lä koneel­lis­ta ilman­vaih­toa pelä­tään? Ilman­vaih­don tar­koi­tuk­sen luu­li­si ole­van itses­tään sel­vää, ilman vaih­to, ts tiet­ty mää­rä ilmaa sisään ja ilmaa ulos aikayk­sik­köä koh­ti. Parem­pi lop­pu­tu­los tulee kun ilma vaih­tuu aina samaa vauh­tia, riip­pu­mat­ta vaik­ka sisä- ja ulkoil­man läm­pö­ti­lae­ros­ta tai tuu­len suun­nas­ta ja voimakkuudesta.

  20. Jus­si Airak­si­nen:
    Useil­la kou­luil­la toi­min­taa on siir­ret­ty pihal­le vuo­krat­tui­hin kui­va­pa­rak­kei­hin, joi­den vuo­kra­hin­ta tulee pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kal­lii­mak­si kuin kou­lu­jen korjaaminen.

    Näi­tä olen aina miet­ti­nyt, että jos ne pahuk­sen para­kit osa­taan raken­taa siten, ettei­vät homeh­du, niin mik­sei sit­ten kou­lu­ja? Tai mik­sei kun­ta vaan voi­si ostaa parak­ke­ja kou­lu­ti­loik­si; niil­lä on joku las­ken­nal­li­nen käyt­töi­kä, jon­ka jäl­keen voi­si ostaa uuden para­kin tilalle.

    Veik­kaan, että täl­lai­seen jou­du­taan pakon sane­le­ma­na lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Jut­tel­bin raken­nuk­sil­la töis­sä ole­van ystä­vä­ni kans­sa ja hän sanoi suo­raan, että nykyi­sin on mah­do­ton­ta raken­taa hyvin. Jos haluat teh­dä työ­si niin hyvin, että olet sii­hen itse tyy­ty­väi­nen, seu­raa­val­la vii­kol­la ei töi­tä vält­tä­mät­tä ole. Pitää siis teh­dä huti­loi­den, jot­ta koko ket­ju pysyy tyy­ty­väi­se­nä, tilaa­jaa lukuu­not­ta­mat­ta. Toi­sek­seen raken­nus­mää­räyk­set pakot­ta­vat sel­lai­siin raken­tei­sin, jos­sa talois­ta on teh­tä­vä tii­vii­tä kuin pul­lot ja eris­tei­tä lisäil­lään jopa kym­me­niä sent­te­jä, kun joku on jos­sain maa­gi­ses­ti päät­tä­nyt, että raken­nus­ten pitää olla X pro­sent­tia ener­gia­te­hok­kaam­pia kuin ennen eikä var­si­nai­sia oikei­ta tek­ni­siä rat­kai­su­ja ole toteut­ta­maan näi­tä päi­vä­unia. Ja jos oli­si, niin se taas oli­si ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että hal­vim­mal­la taval­la tehdään.

  21. kse: Jätit tar­koi­tuk­sel­la pois sen jat­kon, eli koneel­li­nen tulo ja pois­to sil­loin kun on yli­pai­neis­teit­tu tila, ja se pois­to esim käy­tä­vil­tä jol­loin vir­taus on nor­maa­li, ulko­sei­näs­tä pois. 

    Ali­pai­neis­tus kun imee kor­vausil­man nii­den sei­nien kuat­ta eri­lai­sis­ta epä­jat­ku­vuus­koh­dis­ta, esim ikku­noi­den pie­lis­tä, ja se kor­vausil­man kyl­mä syn­nyt­tää kon­des­sia joka kas­te­lee seinät. 

    Home­ta­lo­ja syn­ny­te­tään myös tämän ihmeel­li­sen lumen­pu­do­tus­vim­man suo­rauk­se­na. Lun­ta saa nor­maa­lin asuin- tai kou­lu­ra­ken­nuk­sen katol­la olla liki kak­si met­riä eikä raken­ne sii­tä romah­da. Sel­lai­sia mää­riä lun­ta ei saa­tu edes vii­me tal­ve­na. Sil­ti katoil­le haa­lit­tiin ties mitä lumon­pu­dot­ta­ja­sak­kia, ja nyt katot on täyn­nään rei­kiä ja vesi valuu raken­tei­siin. Lumen pudo­tuk­sen ymmär­tää joi­den­kin hal­lien ja mar­ket­tien katoil­ta, mut­ta muut raken­nuk­set kyl­lä kestää.

  22. Käsit­tääk­se­ni koneel­li­sis­sa on ollut esim. sel­lai­sia ongel­mia, että osa niis­tä on vähän ali­pai­nei­sia tms, ja sik­si jos­kus raken­teet alka­vat imeä ulkoa kosteutta.

  23. Tämä kou­lu­jen kor­jaus on aika­moi­nen ongel­ma ilman val­tion mää­rä­ra­ho­jen aiheut­ta­mia pul­lon­kau­lo­ja­kin. Kuo­pios­sa paria uusin­ta lähiö­tä lukuu­not­ta­mat­ta mel­kein kaik­ki kou­lut ovat rei­lut sata vuot­ta van­ho­ja puu­kou­lu­ja (kak­si van­haa kivi­kou­lua­kin, toki), tai 70-luvul­la “laa­duk­kaas­ti” raken­net­tu­ja betonielementtikouluja.

    Kum­pi­kin raken­nus­tyyp­pi on nyt samaan aikaan suur­ten remont­tien tar­pees­sa, mikä tar­koit­taa kai 90% koko kau­pun­gin kou­lu­ti­lois­ta. Kaik­kia ei tie­ten­kään jo väis­tö­ti­la­tar­peen vuok­si voi kor­ja­ta samaan aikaan, joten pala­pe­liä yri­te­tään sit­ten rat­koa eteen­päin vuo­si ker­ral­laan miet­tien mikä kou­lu kor­ja­taan vuo­rol­laan ja min­ne se väis­tää (yleen­sä han­ka­lan mat­kan päähän).

  24. Suo­men yli­opis­to­jen osal­ta tapah­tui ihme: vuo­si­kym­men­nes­sä kaik­kien yli­opis­to­jen tilat kor­jat­tiin tai raken­net­tiin uusiksi.

    Kan­sain­vä­li­ses­ti tämä panos­tus yli­opis­toi­hin on merkittävä!

    Osa rat­kai­sua oli pal­jon par­jat­tu Senaat­ti-kiin­teis­tö, jol­la oli perin­teis­tä bud­jet­tiy­li­opis­to­hal­lin­toa enem­män kiin­nos­tus­ta tilo­jen­sa yllä­pi­toon ja elin­kaa­ria­jat­te­luun kun­nos­tuk­ses­sa. Hait­ta­na ovat toki tilo­jen vuo­krat, kun bvuo­kra­lai­sel­la ei ole pal­joa aitoa valinnanvaraa.

    Nykyi­sin kun­nat vuo­kraa­vat kou­lut — home­kou­lu­jen kior­jaus kiih­tyy, kun kou­lu­toi­men­joh­ta­ja ilmoit­taa, että euroa­kaan vuo­kia ei mak­se­ta ennen­kuin tilat ovat kun­nos­sa, yli­jää­mä­ra­hat mene­vät kuu­kausit­tain kouluruokaan.

    Vaik­ka kun­nis­sa käy­dään sisäis­tä pel­le­rupla­kaup­paa hin­noit­te­luis­sa, niin jotain sil­lä rahan kier­rä­tyk­sel­lä oli­si saa­ta­va aikaan toi­min­nan ohjeuksessakin.

  25. Tie­de­mies:
    Käsit­tääk­se­ni koneel­li­sis­sa on ollut esim. sel­lai­sia ongel­mia, että osa niis­tä on vähän ali­pai­nei­sia tms, ja sik­si jos­kus raken­teet alka­vat imeä ulkoa kosteutta.

    Ei ali­pai­ne ole mikään ongel­ma vaan se on täy­sin suun­ni­tel­tu omi­nai­suus, jon­ka tar­koi­tus on pitää huo­li sii­tä, ettei ilma kos­kaan kul­je sisäl­tä ulos­päin raken­tei­den läpi. Kor­vausil­mal­le pitää tie­tys­ti jär­jes­tää hai­ta­ton reit­ti sisäl­le esim. ikku­nan­po­kien kaut­ta vaik­ka raken­teis­sa oli­si­kin asian­mu­kai­set ilma- ja höyrysulut.

    Sivu­huo­mau­tuk­se­na voi­si tie­tys­ti mai­ni­ta sen, että pai­no­voi­mai­nen ilman­vaih­to aiheut­taa myös ali­pai­neen — siis sil­loin kun se sat­tuu toi­mi­maan, niin kuin on toi­vot­tu. Lisäk­si, jos sei­nien raken­ne on nk. hen­git­tä­vä, niin kor­vausil­ma tulee vähän mis­tä sat­tuu ja monas­ti siel­tä mis­tä ei pitäisi.

  26. Tar­koi­tuk­se­ni ei ollut puhua koneel­lis­ta ilman­vaih­toa vas­taan. Lähin­nä vaan tote­sin, että pelk­kä huip­pui­mu­ri ei rat­kai­se ongel­mia, vaan jois­san tapauk­sis­sa voi jopa pahen­taa niitä.

  27. JTS:
    Suo­men yli­opis­to­jen osal­ta tapah­tui ihme: vuo­si­kym­men­nes­sä kaik­kien yli­opis­to­jen tilat kor­jat­tiin tai raken­net­tiin uusiksi.

    Kan­sain­vä­li­ses­ti tämä panos­tus yli­opis­toi­hin on merkittävä!

    Osa rat­kai­sua oli pal­jon par­jat­tu Senaat­ti-kiin­teis­tö, jol­la oli perin­teis­tä bud­jet­tiy­li­opis­to­hal­lin­toa enem­män kiin­nos­tus­ta tilo­jen­sa yllä­pi­toon ja elin­kaa­ria­jat­te­luun kunnostuksessa. 

    Tulok­sia voi­kin sit­ten tul­la ihmet­te­le­mään vaik­ka Ota­nie­meen, jos­sa esim. yhden lyhyen kadun var­rel­la löy­tyy vai­vat­ta pari työ­näy­tet­tä. Vuo­ri­mie­hen­tie 5:ssä remont­ti val­mis­tui pari­sen vuot­ta sit­ten — ja nyt ihmi­set ovat taas jou­tu­mas­sa evak­koon, kun talos­sa ale­taan piik­kaa­maan sei­niä auki jot­ta sel­viäi­si mik­si homeon­gel­mat eivät kadon­neet­kaan minnekään.

    Toi­nen ongel­ma­ta­paus löy­tyy kadun alku­pääs­tä (Aal­lon puu­laf­ka), jos­sa kait ollaan vie­lä pakol­li­ses­sa oireh­ti­joi­ta syyl­lis­tä­väs­sä vai­hees­sa ennen kuin mah­dol­li­sia viko­ja suos­tu­taan sel­vit­te­le­mään. No, onhan VM 1:n remon­tis­ta toki vähem­män aikaa eli sii­nä mie­les­sä ymmärrettävää.

    Kum­mat­kin raken­nuk­set remon­toin­tiin peri­aat­teel­la “run­ko jäte­tään pys­tyy ja kaik­ki muu pure­taan” muut­ta­mal­la mm. kop­pi­kont­to­rit iha­nik­si avo­kont­to­reik­si. Perin­poh­jai­sis­ta muu­tok­sis­ta huo­li­mat­ta tulos on kui­ten­kin tilo­jen osal­ta aika­moi­nen kom­pro­mis­si sen suh­teen miten van­hat raken­teet ovat veny­neet uuteen käyttöön.

    Rahaa on siis taa­tus­ti pala­nut samaa luok­kaa kuin jos molem­mat mörs­kät oli­si suo­raan puret­tu ja raken­net­tu uudet tilal­le — ja nyt kukaan ei taa­tus­ti­kaan vie­lä tie­dä kuin­ka pal­jon rahaa tulee vie­lä pala­maan, että nois­ta home­pe­sis­tä saa­daan edes joten­kin ter­veel­li­set työympäristöt.

    No, Senaat­ti­riis­tä­jil­lä täs­sä on tus­kin mitään hätää — vuo­kra­lai­nen­han sen las­kun lopul­ta mak­saa muo­dos­sa tai toisessa…

    Hait­ta­na ovat toki tilo­jen vuo­krat, kun bvuo­kra­lai­sel­la ei ole pal­joa aitoa valinnanvaraa. 

    Joo. Onhan se kiva kun vuo­si­kausia ollaan etsit­ty ja toteu­tet­tu jat­ku­vas­ti uusia sääs­tö­koh­tei­ta ja tehos­tet­tu toi­min­taa nään­nyk­siin asti, niin koko­nais­ku­lut sen kun vain jat­ku­vas­ti nouse­vat kii­tos ala­ti kohoa­vien vuo­krien. Ilmes­tis­ti koh­ta ollaan tilan­tees­sa, jos­sa vii­mei­set­kin tut­ki­jat täy­tyy irti­sa­noa ja val­tion tuki­mus­ra­hat siir­tää suo­raan lyhen­tä­mät­tö­mä­nä Senaat­ti­riis­tä­jien tilille.

  28. Tie­de­mies:
    Tar­koi­tuk­se­ni ei ollut puhua koneel­lis­ta ilman­vaih­toa vas­taan. Lähin­nä vaan tote­sin, että pelk­kä huip­pui­mu­ri ei rat­kai­se ongel­mia, vaan jois­san tapauk­sis­sa voi jopa pahen­taa niitä. 

    Mjooo… Oma point­ti­ni oli lähin­nä sii­nä, ettei vika ole ali­pai­nees­sa per se vaan että vika löy­tyy yleen­sä ihan jos­tain muus­ta koh­taa. Oli se sit­ten tuk­kiu­tu­neis­sa kor­vausil­ma­vent­tii­leis­sä, hata­ris­sa raken­teis­sa, vää­rin­sää­de­tys­sä ilman­vaih­dos­sa tms.

    Tuli­pa tuos­sa vil­kais­tua refe­rens­sik­si oman asun­non asuk­kaa­no­pas­ta ja sii­nä ker­rot­tiin, että huo­neis­to­koh­tai­nen ilman­vaih­to on sää­det­ty siten, että koneel­li­ses­ti tuo­tet­tu­na sisään pää­see 10% vähem­män ilmaa kuin pois­to­puo­li imee. Ts. tuo puut­tu­va 10% tulee käy­tän­nös­sä (toi­vot­ta­vas­ti…) ovien ja ikku­noi­den tii­vis­tei­den ohi.

  29. Muu­ta­mia huo­mio­ta edel­lä ole­viin kirjoituksiin:

    Tosi­aan, raken­nuk­sen on hyvä olla hie­man ali­pai­nei­nen, jot­tei läm­min ja sitä kaut­ta huo­mat­ta­vas­ti kos­team­pi sisäil­ma pää­se raken­tei­siin ja sitä kaut­ta ker­ry­tä kos­teut­ta nii­hin. Se, että ulkoa vuo­taa kyl­mää kui­vaa ilmaa, ei aiheu­ta sisäil­maon­gel­mia, ellei raken­teis­ta tule jota­kin muu­ta ilman muka­na (kuten kivi­vil­la­pö­lyä tms..)

    Joku sanoi, että “hen­git­tä­vä” raken­ne pääs­tää ilmaa läpi.
    Fak­ta: Tii­vis­tä taloa ei ole ole­mas­sa­kaan. Muo­vi­hu­pu­tet­tu talo vuo­taa paik­ka pai­koin sii­nä mis­sä hen­git­tä­vä­kin. Hen­git­tä­vyys ymmär­re­tään­kin mones­ti vää­rin: kuvi­tel­laan että ilma pää­see raken­teen läpi. Ei suin­kaan. Hen­git­tä­vien mate­ri­aa­lien omi­nai­suus on kyky sitoa kos­teut­ta itseen­sä ilman, että mate­ri­aa­li kas­tuu. Esi­mer­kik­si puun kos­teus­pi­toi­suus voi olla huo­mat­ta­va ilman merk­kiä­kään kas­tu­mi­ses­ta. Toi­sin on esi­mer­kik­si kivi­vil­lan kans­sa, joka kas­tuu jo mel­ko pie­nel­lä kos­teus­pro­sen­til­la. Täs­tä syys­tä kivi­vil­lan kans­sa täy­tyy käyt­tää kos­teus­sul­ku­na muo­via, jot­ta sisäil­man kos­teus ei pää­se vil­la­ker­rok­siin. Hen­git­tä­väs­sä raken­tees­sa muo­vin tilal­la on ILMAN­sul­ku, joka estää ilma­vir­ran raken­teen läpi, mut­ta sal­lii kos­teu­den siir­ty­mi­sen puo­lel­ta toi­sel­le dif­fusoi­tu­mal­la. Tämä tasaa sisä­ti­lan kos­teuso­lo­suh­tei­ta ja kas­tu­mi­sen vaa­ra vähenee.

    Nyky­ra­ken­ta­mi­ses­sa luo­te­taan lii­kaa beto­nin homeh­tu­mat­to­muu­teen ja muo­vin pitä­vyy­teen. Samal­la yri­te­tään saa­da “huol­to­va­paut­ta” kei­no­te­koi­sil­la kemial­li­sil­la mate­ri­aa­leil­la, joi­den kes­ki­näi­ses­tä rea­goin­nis­ta ei tie­de­tä juu­ri mitään.

    Sateen suo­jas­sa ole­va maas­ta irti pidet­ty kui­va puu kes­tää vuo­si­tu­han­sia. Nämä kak­si asi­aa päte­vät kai­kes­sa raken­ta­mi­ses­sa mate­ri­aa­liin kat­so­mat­ta: Irti maas­ta ja sateel­ta suo­jas­sa. Sik­si ne työ­maa­pa­ra­kit­kin toimivat.

  30. kse: Tulok­sia voi­kin sit­ten tul­la ihmet­te­le­mään vaik­ka Ota­nie­meen, jos­sa esim. yhden lyhyen kadun var­rel­la löy­tyy vai­vat­ta pari työ­näy­tet­tä. Vuo­ri­mie­hen­tie 5:ssä remont­ti val­mis­tui pari­sen vuot­ta sit­ten – ja nyt ihmi­set ovat taas jou­tu­mas­sa evak­koon, kun talos­sa ale­taan piik­kaa­maan sei­niä auki jot­ta sel­viäi­si mik­si homeon­gel­mat eivät kadon­neet­kaan minnekään.

    Toi­nen ongel­ma­ta­paus löy­tyy kadun alku­pääs­tä (Aal­lon puu­laf­ka), jos­sa kait ollaan vie­lä pakol­li­ses­sa oireh­ti­joi­ta syyl­lis­tä­väs­sä vai­hees­sa ennen kuin mah­dol­li­sia viko­ja suos­tu­taan selvittelemään. 

    Juu­ri näin, ja Vuo­ri­mie­hen­tie 5:ssä vie­lä tuon evak­ko­pää­tök­sen­kin olles­sa jo voi­mas­sa, on istu­tet­tu oirei­den takia pois siir­ret­ty­jen tilal­le tuo­rei­ta uhre­ja odot­ta­maan oirei­den ilmes­ty­mis­tä. Ja kum­mas­ti on poruk­kaa siir­ty­nyt mui­den työ­nan­ta­jien pal­ve­luk­seen tuos­ta raken­nuk­ses­ta — tai­si vauh­ti kiih­tyä kovem­mak­si kuin tuo­rei­den tut­ki­joi­den vir­ta Aal­to yli­opis­tol­ta, kun nor­sun­luu­tor­nin pau­ka­päät rupe­si­vat “usko­maan” työntekijöitä.

    Vuo­ri­mie­hen­tie 1:ssä kuu­lem­ma jon­kun por­taan alla sijait­se­va ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män ilman­ot­to­kam­mio “lähes umpeen­kas­va­nut” ja ongel­maa on hau­dat­tu maton alle mm. koit­ta­mal­la vai­en­taa asi­aa oma-aloit­tei­ses­ti tut­ki­nut­ta (ja mik­ro­bien merk­ke­jä näyt­teis­tä löy­tä­nyt­tä) henkilöä.

    Huhu­ja ongel­mien syis­tä on aina­kin seuraavasti:
    ‑raken­nus­ten sijain­ti kal­lio­pai­nan­tees­sa, johon vesi kerään­tyy ja pus­kee rakenteisiin
    ‑raken­ta­mi­sen aika­na pai­koil­leen jäte­tyt perus­tus­ten muottilaudat
    ‑ilmas­toin­ti­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lu­vir­heet (jos on ker­ran todis­te­tus­ti onnis­tut­tu lait­ta­maan vie­mä­rin tuu­le­tus­hor­mi ja ilman­ot­to vie­rek­käin, voi vain kuvi­tel­la miten päte­viä suun­nit­te­li­joi­ta on ollut asialla…)

    Todis­te­tus­ti (Vuo­ri­mie­hen­tie 5) on tapah­tu­nut ylä­poh­jan vuo­ta­mi­sia tal­vi­sin ja aina­kin yhtä neu­vot­te­lu­huo­net­ta on kui­vail­tu ja sii­nä saa­tu raju­ja­kin reak­tioi­ta sisäil­mal­le. Maal­lik­ko sanoi­si että mik­ro­bi­kas­vua, mut­ta viral­li­nen totuus on ettei tie­de­tä mikä on syynä.

    Voi vain arvail­la min­kä suu­rui­sia ovat ongel­mien ja nii­den sel­vit­te­lyn (mm. kon­sul­teil­ta tila­tut tut­ki­muk­set, joil­la ei löy­det­ty syi­tä) suo­rat kus­tan­nuk­set puhu­mat­ta­kaan välil­li­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta jot­ka aiheu­tu­vat sai­ras­pois­sao­lois­ta, työ­te­hon las­kus­ta, hen­ki­löi­den uusiin haas­tei­siin hakeu­tu­mi­sis­ta jne.

  31. Home­ta­lo­ja syn­ny­te­tään­myös tämän ihmeel­li­sen lumen­pu­do­tus­vim­man suo­rauk­se­na. Lun­ta saa nor­maa­lin asuin- tai kou­lu­ra­ken­nuk­sen katol­la olla liki kak­si met­riä eikä raken­ne sii­tä romah­da. Sel­lai­sia mää­riä lun­ta ei saa­tu edes vii­me tal­ve­na. Sil­ti katoil­le haa­lit­tiin ties mitä lumon­pu­dot­ta­ja­sak­kia, ja nyt katot on täyn­nään rei­kiä ja vesi valuu raken­tei­siin. Lumen pudo­tuk­sen ymmär­tää joi­den­kin hal­lien ja mar­ket­tien katoil­ta, mut­ta muut raken­nuk­set kyl­lä kestää. 

    No kun maa­lais­jär­jen käyt­tö vas­tuu­ky­sy­myk­sis­sä on lop­pu­nut — jos joku käve­lee aida­tun alu­een sisäl­le ja saa lumet tai jäät pääl­len­sä, niin vas­tuu on sil­ti kiinteistön/taloyhtiön. Sik­si lumet pitää pois­taa mah­dol­li­sim­man nopeas­ti, oli se lumi­kuor­man kan­nal­ta vält­tä­mä­tön­tä tai ei.

  32. JTS: “Nykyi­sin kun­nat vuo­kraa­vat kou­lut – home­kou­lu­jen kior­jaus kiih­tyy, kun kou­lu­toi­men­joh­ta­ja ilmoit­taa, että euroa­kaan vuo­kia ei mak­se­ta ennen­kuin tilat ovat kunnossa ”

    Mis­sä­hän näin tapah­tuu? Ei aina­kaan val­tio­na­vus­tuk­sil­la raken­net­tu­jen kou­lu­jen osal­ta Suo­mes­sa. Eikä ole tul­lut vas­taan muu­toin­kaan, pait­si nii­den hätä­avuk­si tar­koi­tet­tu­jen parak­kien osalta.
    Ja kos­ka kun­nat omis­ta­vat kou­lut, kun­nat vas­taa­vat myös nii­den kun­nos­sa­pi­dos­ta. Mik­si val­tion rahal­la pitäi­si olla jokin roo­li täs­sä asiassa?

  33. KariS: Home­ta­lo­ja syn­ny­te­tään myös tämän ihmeel­li­sen lumen­pu­do­tus­vim­man suo­rauk­se­na. Lun­ta saa nor­maa­lin asuin- tai kou­lu­ra­ken­nuk­sen katol­la olla liki kak­si met­riä eikä raken­ne sii­tä romah­da. Sel­lai­sia mää­riä lun­ta ei saa­tu edes vii­me talvena.

    Myös vii­me tal­ve­na romah­ti useam­man mar­ke­tin, urhei­lu­hal­lin yms kat­to vaik­ka lumi­kuor­mien ei niin kriit­ti­sel­lä tasol­la pitä­nyt vie­lä olla.

  34. On käsit­tä­mä­tön­tä, että “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tam­me” päät­tä­jät pok­ka­na istu­vat isos­sa salis­sa ja teke­vät täl­lai­sia pää­tök­siä. Se joka pai­naa “jaa” nap­pu­laa tuol­lai­sen leik­kauk­sen yhtey­des­sä tuli­si pois­taa itse itsen­sä taka­va­sem­mal­le ja häi­pyä vähin äänin poliit­ti­ses­ta pää­tök­sen­teos­ta. Poliit­ti­nen kik­kai­lu täl­lai­sel­la asial­la ja yleen­sä­kin ter­veys­me­no­jen kar­si­mi­ses­sa tuli­si lail­la kiel­tää. Minis­te­rik­si nimit­tä­mi­nen tekee nyky­ään rivi­po­lii­ti­kos­ta, Poh­jan­maal­la on täl­lä­kin het­kel­lä tilan­ne pääl­lä Kaustisella.
    Kik­kil­laan ja odo­te­taan huo­nom­paa huomista…

  35. ant­ti:

    Myös vii­me tal­ve­na romah­ti useam­man mar­ke­tin, urhei­lu­hal­lin yms kat­to vaik­ka lumi­kuor­mien ei niin kriit­ti­sel­lä tasol­la pitä­nyt vie­lä olla.

    Noi­den iso­jän­ne­vä­lis­ten raken­nus­ten osal­ta on suun­nit­te­luoh­jei­ta tiu­ken­net­tu juu­ri kos­ka onnet­to­muuk­sia on sat­tu­nut. Isot jän­ne­vä­lit ovat ongel­mal­li­sia, kos­ka ne mitoi­te­taan yleen­sä mini­min mukaan (tai ovat jo val­miik­si raken­teel­li­sil­la ääri­ra­joil­la) ja sit­ten kun käy­te­tään epä­kel­poa mate­ri­aa­lia tai teh­dään työ huo­nos­ti, ei ole ihme, että raken­teet eivät kes­tä. Mut­ta sääs­tö hal­val­la teke­mi­ses­tä on niin suu­ri, että muu­ta­ma raken­nus vuo­des­sa saa romah­taa­kin. Jos kaik­ki talot Suo­mes­sa teh­täi­siin kes­tä­mään hir­mu­myrs­ky ja maan­jä­ris­tys (kuten vaik­ka Uudes­sa See­lan­nis­sa) kär­vis­te­li­sim­me var­maan­kin tuplas­ti nykyis­tä kal­liim­pien neliö­hin­to­jen kanssa…

  36. Van­hat kylä­kou­lut takai­sin! Nii­tä­hän on kylil­lä tyh­jil­lään, kun kes­kus­ky­läl­le on raken­net­tu se tasa­kat­toi­nen beto­ni­laa­tik­ko, joka nyt aiheut­taa kai­ken­mois­ta sai­raut­ta. Min­kä­hän takia raha rat­kai­see las­ten ter­vey­den­kin kus­tan­nuk­sel­la. Muu­ta­man vuo­den pääs­tä nämä samat lap­set on sit­ten päät­tä­mäs­sä mei­dän nykyis­ten päät­tä­jien van­hus­ten­hoi­dos­ta. Miten­kä­hän mei­dän sit­ten käy? Päät­tä­jien tuli­si muis­taa teke­vän­sä tule­vai­suu­den Suo­mea, joka ei kyl­lä täl­lä tem­poi­le­val­la “sou­taa — huo­paa” menol­la ole mikään hyvinvointiyhteiskunta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.