Miten säästetään tuleviin eläkkeisiin?

Aiem­mis­sa kes­kus­te­luis­sa on sivut­tu elä­ke­sääs­tä­mis­tä, miten kan­sa­kun­ta voi varau­tua elä­ke­läis­ten mää­rän kasvuun?

Mitä ei pidä teh­dä on, että minun suku­pol­ve­ni kerää elä­ke­mak­su­ja ja varas­toi rahat isoon kirs­tuun, jos­ta seu­raa­vat suku­pol­vet otta­vat rahaa mei­dän eläk­kei­dem­me mak­suun. Seu­raa­vat suku­pol­vet osai­si­vat kyl­lä pai­naa ne sete­lit itse­kin. Rahaa ei voi siir­tää suku­pol­vel­ta toi­sel­le kan­san­ta­lou­den mit­ta­kaa­vas­sa. Suvun sisäl­lä tie­tys­ti voi, mut­ta se on eri asia. Seu­raa­va suku­pol­vi jou­tuu joka tapauk­ses­sa omal­la työl­lään tuot­ta­maan ne tava­rat ja pal­ve­lut, joi­ta kas­va­va elä­ke­läis­mää­rä tar­vit­see, eikä tätä pape­ri­lap­pu­ja varas­toi­mal­la voi muuk­si muut­taa. Näk­ki­lei­pää voi­si ehkä varas­toi­da, mut­ta ei vanhustenhoitopalveluja.

Toi­sek­si huo­noin vaih­toeh­to on, että jokai­nen sääs­tää tyy­nyn alle itse omat elä­ke­ra­han­sa. Näin tapah­tuu mones­sa maas­sa. Se aiheut­taa kan­san­ta­lou­del­lis­ta häi­riö­tä. Six­ten Kork­ma­nin mukaan tämä pak­ko­sääs­tä­mi­nen on syy­nä Kii­nan jär­kyt­tä­vään vaih­to­ta­seen yli­jää­mään. Kun kii­na­lai­set sääs­tä­vät pank­ki­ti­lil­le, pan­kit tai kes­kus­pank­ki jou­tuu lai­naa­maan rahat ulkomaille.

Hen­ki­lö­koh­tai­sen elä­ke­sääs­tä­mi­sen vähän kehit­ty­neem­pi vaih­toeh­to on yksi­tyi­nen rahas­toi­va elä­ke­sääs­tä­mi­nen. Toi­sin kuin suo­ma­lai­ses­sa seka­jär­jes­tel­mäs­sä, se jou­tuu sääs­tä­mään koko tule­van elä­ke­vas­tui­den mää­rän, eli ihan hir­veäs­ti. huo­mat­ta­va osa maa­il­man raha­mark­ki­noi­ta ter­ro­ri­soi­vis­ta jät­ti­ra­has­tois­ta on eläkerahaa.

Elä­ke­ra­haa ei inves­toi­da sete­lei­hin (kts. ensim­mäi­nen koh­ta) vaan niil­lä oste­taan kiin­teis­tö­jä ja teh­tai­ta ja mitä nyt onkin myy­tä­vä­nä. Ole­tus on, että seu­raa­vat suku­pol­vet luo­pu­vat omas­ta kulu­tuk­ses­taan elä­ke­läis­ten hyväk­si ja osta­vat sen reaa­lio­mai­suu­den, jota elä­ke­ra­has­tois­sa on. Roh­kea ole­tus, sil­lä ostet­ta­vaa tulee myyn­tiin yhtä aikaa aika pal­jon. Kovin sääs­tä­väi­siä pitää seu­raa­vien suku­pol­vien olla. (Tähän sääs­tä­väi­syy­teen hei­tä voi moti­voi­da vain sil­lä, että vie­dään heil­tä oikeus kol­lek­tii­vi­ses­ti rahoi­tet­tuun eläkkeeseen!)

Län­sieu­roop­pa­lai­nen mal­li on val­tiol­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä, joka ei rahas­toi ollen­kaan. Seu­raa­va suku­pol­vi on vas­tuus­sa edel­lis­ten elä­ke­tur­vas­ta. Tämä käy päin­sä, jos suku­pol­vet ovat suun­nil­leen saman­ko­koi­sia. Meil­lä on osit­tain rahas­toi­va seka­jär­jes­tel­mä tasoit­ta­mas­sa suu­ris­ta ikä­luo­kis­ta tule­vaa eläkepommia. 

 

 

117 vastausta artikkeliin “Miten säästetään tuleviin eläkkeisiin?”

  1. Kyl­lä rahaa siir­re­tään suku­pol­vel­ta toi­sel­le, vaik­ka ei pitäi­si. Nyt eläk­keel­le jää­vät ovat vuo­si­kym­me­niä mak­sa­neet alhai­sia elä­ke­mak­su­ja, mut­ta saa­vat pal­jon parem­pia eläk­kei­tä kuin nuo­rem­mat. Näil­le pyra­mi­di­hui­jauk­sen mak­sa­ja­luo­kal­le mak­sut tule­vat vie­lä nouse­maan, kun taas eläk­keet pienenevät.

    Täs­sä nai­sen euro on var­maan jotain euro­viis­kyt. Mak­sa­vat samal­la pro­sen­til­la vähän pie­nem­mäs­tä pal­kas­ta, mut­ta saa­vat mel­kein samaa elä­ket­tä yli 5 vuot­ta kauemmin.

  2. Osmo:

    Rahaa ei voi siir­tää suku­pol­vel­ta toi­sel­le kan­san­ta­lou­den mittakaavassa. 

    Kulu­tus­ta ei voi siir­tää suku­pol­vel­ta toi­sel­le maa­il­man­ta­lou­den mit­ta­kaa­vas­sa, mut­ta Suo­men kokoi­nen val­tio pys­tyy siir­tä­mään sitä suku­pol­vel­ta toiselle.

    Suvun sisäl­lä tie­tys­ti voi, mut­ta se on eri asia.

    Se on ihan sama asia, jos Suo­mi on riit­tä­vän pie­ni toi­mi­ja maailmantaloudessa.

    Seu­raa­va suku­pol­vi jou­tuu joka tapauk­ses­sa omal­la työl­lään tuot­ta­maan ne tava­rat ja pal­ve­lut, joi­ta kas­va­va elä­ke­läis­mää­rä tar­vit­see, eikä tätä pape­ri­lap­pu­ja varas­toi­mal­la voi muuk­si muuttaa.

    Ei jou­du. Se voi ostaa ne tava­rat ja pal­ve­lut ulko­mail­ta sil­lä varal­li­suu­del­la mitä se elä­köi­ty­vä suku­pol­vi on säästänyt.

    Näin tapah­tuu mones­sa maas­sa. Se aiheut­taa kan­san­ta­lou­del­lis­ta häiriötä.

    öööö.… ei. Jos ihmi­set sääs­tää lii­kaa, niin se aiheut­taa häi­riöi­tä ja jos ne sääs­tää lii­an vähän niin se aiheut­taa häi­riöi­tä, mut­ta itse se sääs­tä­mi­nen ei aiheu­ta häiriöitä.

    huo­mat­ta­va osa maa­il­man raha­mark­ki­noi­ta ter­ro­ri­soi­vis­ta jät­ti­ra­has­tois­ta on eläkerahaa.

    !?!?! Miten ne terrorisoi?

    Seu­raa­va suku­pol­vi on vas­tuus­sa edel­lis­ten elä­ke­tur­vas­ta. Tämä käy päin­sä, jos suku­pol­vet ovat suun­nil­leen samankokoisia.

    Eteen­kin tämä käy päin­sä nii­den ensim­mäis­ten mie­les­tä, jot­ka ei jou­du mak­sa­maan kenen­kään eläk­kei­tä ja jot­ka saa seu­raa­van suku­pol­ven mak­sa­mat eläkkeet.

  3. Suo­men nykyi­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä on suu­ren luo­kan puhal­lus eten­kin suur­ten ikä­luok­kien tas­kui­hin. Käsit­te­len asi­aa nykyis­ten neli­kymp­pis­ten ja nuo­rem­pien näkökulmasta.

    1) Me mak­sam­me työ­ural­lam­me kes­ki­mää­rin pal­jon suu­rem­pia elä­ke­mak­su­ja pal­kas­tam­me kuin van­hem­mat ikäluokat
    2) Me pää­sem­me eläk­keel­le vuo­sia myö­hem­min kuin van­hem­mat ikäluokat
    3) Meil­le mak­se­taan täs­tä “pal­kin­to­na” pie­nem­piä eläk­kei­tä kuin van­hem­mil­le ikä­luo­kil­le (elin­ai­kai­nen kart­tu­ma vs. vii­mei­set vuo­det eläk­keen las­ku­pe­rus­tee­na, elin­ai­ka­ker­roin jne.)

  4. Mie­les­tä­ni on tör­ke­ää, että jär­jes­tel­mäs­säm­me ei ole elä­ke­kat­toa. Vaik­ka oli­si teh­nyt mil­lä pal­kal­la töi­tä, ei se mie­les­tä­ni tar­koi­ta, että elä­ke­päi­vi­nään­kin on oikeu­tet­tu pal­jon suu­rem­paan kor­vauk­seen kuin kes­ki­mää­räi­nen pal­kan­saa­ja. Yli­pää­tän­sä parem­pi­tu­loi­sil­la ihmi­sil­lä on omai­suut­ta, jota voi rea­li­soi­da van­huu­den­päi­vil­lä. Vai pitää­kö val­tion tukea sitä, että hyvä­tu­lois­ten jäl­ki­pol­vil­le jää mah­dol­li­sim­man suu­ri perintö?

  5. Jok­kis:

    Vaik­ka oli­si teh­nyt mil­lä pal­kal­la töi­tä, ei se mie­les­tä­ni tar­koi­ta, että elä­ke­päi­vi­nään­kin on oikeu­tet­tu pal­jon suu­rem­paan kor­vauk­seen kuin kes­ki­mää­räi­nen palkansaaja.

    Jär­jes­tel­mä, jos­sa sekä eläk­keis­sä, että elä­ke­mak­suis­sa oli­si kat­to, oli­si luul­ta­vas­ti suu­ri­tu­lois­ten mie­leen, sitä var­mem­min mitä pitem­pi aika hei­dän omiin elä­ke­päi­viin­sä on.

    Kat­to eläk­keis­sä ilman vas­taa­vaa kat­toa elä­ke­mak­suis­sa oli­si vain elä­ke­jär­jes­tel­män kaa­puun puet­tu lisä­progres­sio vero­tuk­ses­sa. Vaik­ka en ottai­si­kaan kan­taa, että suu­ri­tu­lois­ten vero­tuk­sen kiris­tys oli­si ehdot­to­mas­ti vää­rin, en sil­ti­kään pys­tyi­si ymmär­täi­si, mik­si se pitäi­si teh­dä jäl­leen uudel­la instumentilla.

    (Sel­lai­nen aspek­ti tie­tys­ti on, että joku meis­tä nuo­rem­mis­ta voi hyvin­kin aja­tel­la, että suu­nil­leen mikä tahan­sa tulon­siir­to nykye­lä­ke­läi­sil­tä nuo­rem­mil­le suku­pol­vil­le oli­si OK)

  6. Pitäi­si romut­taa koko epä­oi­keu­den­mu­kai­nen jär­jes­tel­mä. Eikä ne elä­keyh­tiö-pank­kii­rit edes halua mak­saa mitään eläk­kei­tä, nii­tä pakol­la otet­tu­ja mil­jar­de­ja on kiva pitää omi­na leluina.
    Ihmi­nen on libe­raa­li eläin (jopa Suomalainen).

  7. Jok­kis:
    Mie­les­tä­ni on tör­ke­ää, että jär­jes­tel­mäs­säm­me ei ole elä­ke­kat­toa. Vaik­ka oli­si teh­nyt mil­lä pal­kal­la töi­tä, ei se mie­les­tä­ni tar­koi­ta, että elä­ke­päi­vi­nään­kin on oikeu­tet­tu pal­jon suu­rem­paan kor­vauk­seen kuin kes­ki­mää­räi­nen pal­kan­saa­ja. Yli­pää­tän­sä parem­pi­tu­loi­sil­la ihmi­sil­lä on omai­suut­ta, jota voi rea­li­soi­da van­huu­den­päi­vil­lä. Vai pitää­kö val­tion tukea sitä, että hyvä­tu­lois­ten jäl­ki­pol­vil­le jää mah­dol­li­sim­man suu­ri perintö?

    Val­tion _tukea_ on siis se, että val­tio armol­li­ses­ti ei ryös­tä sinua?

    Yleen­sä nyt ihmi­set vaan halua­vat jät­tää lap­sil­leen. Marx tajusi tämän myös, ja niin­pä likvi­doi­ta­vien lis­tal­la oli­kin aika kär­jes­sä “por­va­ril­li­nen perheinstituutio”.

  8. Art­tu­rin kom­ment­tiin liit­tyen, Suo­men kokoi­nen talous pys­tyy kai peri­aat­tees­sa “arbit­ree­raa­maan” (eli hyö­dyn­tä­mään iso­jen talouk­sien aikaan­saa­mia epä­ta­sa­pai­no­ti­lo­ja). Käy­tän­nös­sä, tosin, on kai epä­to­den­nä­köis­tä, että juu­ri ja vain Suo­mi onnis­tu näi­tä talou­den epä­ta­sa­pai­no­ti­lo­ja hyödyntämään.

  9. Mie­les­tä­ni on tör­ke­ää, että jär­jes­tel­mäs­säm­me ei ole eläkekattoa.

    Elä­ke­kat­to lähes väis­tä­mät­tä joh­taa myös elä­ke­mak­su­kat­toon. Se yhtä­lö ei toi­mi, jos­sa elä­ke­mak­su menee suo­raan ver­ran­nol­li­se­na palk­kaan mut­ta eläk­keel­lä on kat­to. Ei aina­kaan sii­nä tilan­tees­sa, jos­sa kat­to lai­te­taan mil­le­kään yhteis­kun­nan talou­den kan­nal­ta mer­ki­tyk­sel­li­sel­le korkeudelle.

    Elä­ke­mak­su voi­si hyvin olla mak­si­mis­saan vain tie­tyn suu­rui­nen, ja sil­lä sit­ten rahoi­tet­tai­siin jokin mini­mie­lä­ke. Tämä kui­ten­kin osin joh­tai­si rahas­toi­vaan jär­jes­te­lyyn, jos­sa rahas­toin­ti teh­täi­siin yksi­tyis­tä kaut­ta — hyvi­ne ja huo­noi­ne puo­li­neen. Huip­pu­joh­ta­jien tuu­ril­la saa­tu­ja älyt­tö­män suu­ria eläk­kei­tä se ei pois­tai­si. Siir­ty­mä­vai­he voi­si olla vähän han­ka­la, kun uusil­la pie­nem­mil­lä mak­suil­la pitäi­si rahoit­taa van­ho­ja eläkkeitä.

    Jos halu­taan elä­ke­kat­toa, voi­si olla hyvä ker­toa vähän enem­män­kin sys­tee­mis­tä, asial­la kun saat­taa olla mie­len­kiin­toi­sia sivuvaikutuksia.

  10. Jos­ko tämä oli pudon­nut erhees­tä tahi vir­hees­tä, niiin lähetän
    uudel­leen ‑jos sopii ? Ja asiaa:

    Hen­ken­sä piti­mik­si kaik­ki per­heen­jä­se­net ja siis per­heet pon­nis­te­li­vat kons­te­ja hok­sa­ten ja tai­to­jaan jus­tee­ra­ten. Työ­nan­ta­ja ei voi­nut vii­ta­ta tie­tä kassalle,vaan hän vas­ta­si työn­te­ki­jän­sä hen­gen ja ruumiin
    ihmi­sar­voi­sis­ta edel­ly­tyk­sis­tä ‑hau­dan
    poh­jal­le saak­ka. Näin oli­vat mar­jat läpi vuo­si­sa­to­jen ennen 1800-luvul­la alka­nut­ta elinkeino“vapautta” (sää­ty­jen lak­kau­tus­ta), eli hui­jaa­mi­sen roh­mua­mi­sen ja pet­kut­ta­mi­sen kun­ni­aan­ko­ho­tus ajan­jak­soa, jota yhä eläm­me ‑kituu­tam­me mie­let tyhjinä. 

    Tuo­reem­paa ohjel­ma­ju­lis­tus­ta arvok­kaam­man puo­les­ta on Isän­maal­li­sen Kan­san­liik­keen suun­tauk­sis­sa ja van­ha­suo­ma­lai­sen puo­lu­een sosi­aa­li­sen vas­tuun vaa­ti­muk­sis­sa ‑aika jämp­tis­ti 100 vuot­ta taak­se­päin. Se Paa­si­ki­vi oli muu­ten nuo­re­na mie­he­nä näi­tä rah­vaan oikeuk­sien vaatijoita. 

    Nyt ihan tuoreesti
    vii­mei­siä työ­suh­de­tur­via ja pienyritysten
    suo­jia iso­ja moni­kan­sal­li­sia vas­taan vaa­di­taan pois Italiasta.Berlusconi ‑kun­nian ja ihmis­ku­rin mies, pakotettiin
    sivuun. Mut­ta ei Ita­lia vau­raut­taan pois anna eikä ihmi­si­ään pro­le­ta­ri­soi. Voi­ton maksimoinnin
    paho­lais­kir­jat jou­ta­vat roviol­le ja MBA
    nar­sis­tit jou­ta­vat savudesinfioitaviksi.

    Tämä nykyi­nen Ilma­ri tel Var­ma onkin
    var­jo­pank­ki­mail­maa. Siel­lä mm. Yri­tys­val­taa­ja ottaa väliaikaislainan,ostaa Mehi­läi­sen tai osas­ton HYKS:iä,siirtää velan osto­koh­teel­le. Inves­toin­ti­pank­kii­ri Wahl­roos pie­nii lai­nan pala­sik­si ja myy ne kor­ko­saa­mi­si­neen Ilma­ril­le. Se mak­saa mieluusti,bondi on osa­ket­ta vakaam­pi. Lisäk­si se 0,1 milj. euron
    pala­si­na on hel­pos­ti myy­tä­vis­sä vaik­ka elä­ke­suo­ri­tus­ten kuu­kausi­mak­sui­hin. Ihan kivaa sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa tai ‑taitoa/taidetta.

    Elä­ke­lai­tos­ten rahas­tot Suo­mes­sa­kin ovat jo use­aan ker­taan olleet lisää­mäs­sä saa­mi­si­aan Mehiläiseltä/Terveystalolta/Esperiltä jne kun fir­maa on myy­ty sijoit­ta­ja­ryh­mäl­tä seu­raa­val­le nouse­vin velkavivutuksin. 

    Orga­ni­soi­ja­lii­ke­mie­het ovat kuo­hi­neet voit­to­ja laa­rei­hin­sa ja lisän­neet akti­viit­te­jaan. Eikä mis­sään asias­ta puhu­ta, ei kuis­ka­ta. Ilma­ri­nen saa sna­dia kor­koa täl­tä sairas-raihnas-yritykseltä,jonka nimi on jotain hert­tais­ta ja omis­ta­ja­ryh­mä toi­sen­sa perään pois­tuu yhä vel­kai­sem­mas­ta pesäs­tä uusi­ne mil­joo­ni­neen. Lakia­siain­toi­mis­tot jot­ka näi­tä raas­tu­vis­sa päte­viä pape­rei­ta laa­ti­vat, roh­kai­se­vat uusia
    sijoi­tus­kier­rok­sia sanoen suo­ma­lais­ten rakas­ta­van vero­ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen ja hyvin­voin­ti­val­tion yllä­pi­tä­mi­seen. Joka yllä­pi­to alkaa olla vain lavas­te, jon­ka taka­na röyh­keät ja ete­vät täyt­tä­vät tas­ku­jaan. Ja kun­ni­aa­kin satelee.

    Tar­ja Halo­nen pal­kit­si Suo­men Lei­jo­nan Komen­ta­ja­nau­hoil­la 2008 Björn Save­nin joka Ruot­sis­ta käsin Industri Kapi­tal sijoit­ta­ja­ryh­mä­nä, osti Mehi­läi­sen ja MedO­ne lää­kä­riyh­tiöt (ja Tra­de­kan eli Siwat/Valintatalot) Varman
    ja sijoi­tus­ra­has­to­jen lainoittamana. 

    Niis­tä eläk­keis­tä ? Lope­ta oitis työnteko,kun eläk­kei­tä tois­tai­sek­si vie­lä maksetaan.
    Juk­ka Sjöstedt

  11. Moro Osmo!

    On ole­mas­sa sii­voo­jia, autoa­sen­ta­jia, insi­nöö­re­jä yms. ammat­te­ja sit­ten on ole­mas­sa eläl­ke­läi­set jot­ka kaik­ki on sama­nar­voi­sia eli eläkeläisiä.

    Eli teh­dään ensin vai­hees­sa niin että raken­ne­taan elä­ke­kat­to vaik­ka 3000 euroo / kuu­kau­des­sa, ja mini­mie­lä­ke 1500 euroa /kuukaudessa.

    Sit­ten toi­ses­sa vai­hees­sa teh­dään vain yksi elä­ke joka voi­si olla esim. 2000 euroa / kuu­kau­des­sa tämä tie­ty­si vain niil­le joil­la on yli 35 vuot­ta työ­elä­mää. Muil­le hie­man por­tait­tain alem­pi eläke.

    Luu­len vähän että elä­ke­ra­hat rupe­aa riit­tä­mään, eikä edes tar­vi nos­taa eläkeikää! 

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  12. Kei­not suun­nil­leen tunnetaan:

    - elä­ke­si­joi­tus­ten tuot­to­vaa­ti­mus 6% /vuosi (kes­ki­mää­rin) — huh, huh

    - maa­han­muu­ton lisää­mi­nen, vähin­tään 10 000 hen­keä / vuo­si töi­hin ja vero­ja maksamaan

    - elä­keiän tosia­sial­li­nen nos­to, mie­len­ter­veys ja sel­kä­vai­vo­jen puo­lit­ta­mi­nen lisää työs­sä­oloa 1,5 vuot­ta kes­ki­mää­rin, tämän lisäk­si alai­kä­ra­ja 64 v (joka rokot­taa elä­ket­tä vaa­ti­mat­to­mat 10% pysyvästi)

    - tyt­tö­myy­den pitä­mi­nen asiois­sa, käy­tän­nös­sä kas­vu­yri­tys­ten synnyttäminen

    Kiin­nos­ta­vaa on, että Perus­suo­ma­lai­set vatus­ta­vat näis­tä jok­seen­kin kaik­kea ja myös eläk­kei­den leik­kaa­mis­ta. Seu­rauk­se­na on ‘krei­kat’, jol­loin pitää deval­voi­da luo­mu­pe­ru­nat pois elä­ke­läis­ten ruokavaliosta.

    Suo­mes­sa osa-aika­työ­tä teke­vät _kokoaikaiset_ opis­ke­li­jat, joka on jok­seen­kin käsit­tä­mä­tön­tä heil­le itsel­leen ja yhe­tis­kun­nal­le. Kau­pan osa-aika­hom­miin, myy­mä­lä­var­ti­joik­si, sii­vuo­us­kei­koil­le ja ham­pu­ri­lai­sia teke­mään pitäi­si sada ikäih­mi­siä — siis sii­nä olo­muo­dos­sa, että vero­tu­lot lisään­ty­vät ja hei­dän näkö­kul­mas­taan tulo­ja ei lei­ka­ta eläkkeistä/asumistuesta.

    Karua menoa. Tie­tys­ti voi­daan aja­tel­la, että aikui­nen ihmi­nen vel­vo­te­taan huo­leh­ti­maan ikään­ty­neis­tä van­hy­uk­sis­taan koto­naan, jos muu­ta työ­tä ei ole. Sub­jek­tii­vi­nen oikeus van­hain­ko­tiin siis poistetaan.

    Tänä vuon­na syn­ty­neen eli­ni­käen­nus­te on tyt­tö­vau­val­le 100 vuotta.

  13. Eri­ko­koi­set eläk­keet tasoit­tu­vat vii­meis­tään van­hain­ko­dis­sa tai ter­veys­kes­kuk­ses­sa. 2500 euroa tai 1000 euroa net­to­na kuus­sa tuot­taa saman­lai­sen pal­ve­lun ja käyt­töön jää sen jäl­keen molem­mil­la sama sum­ma. Peri­kun­ta vaan hätäi­lee, että kun­ta vie van­huk­sen rahat. Kuten viekin. 

    Jos ei ole yksi­tyi­ses­sä hoi­dos­sa, omai­suus kan­nat­taa huka­ta ennen van­hain­ko­tia, joko myy­dä omai­suus ukko­mus­ta­lai­sel­le ja jakaa rahat peril­li­sil­le tai pis­tää ne muu­ten menemään.

    1. Jou­ni,
      Omai­suut­ta ei kan­na­ta huka­ta, sil­lä Suo­ö­es­sa pit­käis­hoi­don mak­sut mää­räy­ty­vät tulo­jen, vzz­nei­vät omai­suu­den perusteella

  14. Poliit­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­säm­me aktii­vi­set elä­ke­läi­set ovat esim SDP:n ja mui­den­kin puo­lui­e­den suu­rin äänes­tä­jä­ryh­mä nyt ja tulevaisuudessa.

    Uudel­leen­va­lin­taa halua­va polii­tik­ko ei leik­kaa nykye­lä­ke­läi­sil­tä mitään ennen kuin demen­toi­tu­vat lii­kaa äänes­tääk­seen suosikkejaan. 

    Työs­sä­ole­vis­ta äänes­tä­jis­tä ei kukaan puo­lue piit­taa. Lii­an pie­ni ääni­pot­ti. Onnek­si 40 vuo­den kulut­tua suu­ret ikä­luo­kat ovat enää nyky­ve­te­ra­nien kal­tai­nen muis­to men­nees­tä ja uudis­tuk­sia voi­daan tehdä.

    Todel­li­nen väliin­pu­toa­ja ovat 1955 — 1980 syn­ty­neet, jot­ka mak­sa­vat aivan kaiken.

  15. Seu­raa­va suku­pol­vi on vas­tuus­sa edel­lis­ten elä­ke­tur­vas­ta. Tämä käy päin­sä, jos suku­pol­vet ovat suun­nil­leen samankokoisia.

    Tuos­sa menee pari ihan olen­nais­ta mut­kaa suo­rak­si. Suku­pol­vien koko vai­kut­taa vain epä­suo­ras­ti, var­si­nai­nen para­met­ri on työs­sä­oli­joi­den ja elä­ke­läis­ten mää­räl­li­nen suh­de. Vaik­ka suku­pol­vien koko pysyi­si sama­na, tilan­ne voi muut­tua mer­kit­tä­väs­ti­kin työs­sä- ja eläk­keel­lä­oloa­jan muuttuessa.

    Lisä­ky­sy­myk­sek­si tulee eläk­kei­den mää­räy­ty­mi­sen perus­te. Jos tuot­ta­vuus kas­vaa jat­ku­vas­ti, eläk­keet voi­vat olla run­saam­pia, kos­ka työs­sä ole­vat suku­pol­vet ovat edel­tä­ji­ään tuottavampia.

    Minul­la oli­si­kin ehdo­tus elä­ke­jär­jes­tel­män uusimiseksi:

    1. Eläk­keen ver­tai­lu­lu­ku on eläk­keel­le­jää­mis­het­kel­lä nyky­mal­lin mukai­nen elä­ke, jota nos­te­taan ansio­ta­soin­dek­sil­lä vuosittain.

    2. Elä­ke­läi­sil­le jaet­ta­va sum­ma on vakio­pro­sent­ti palk­ka­sum­mas­ta. Sum­ma jyvi­te­tään koh­dan 1 ver­tai­lu­lu­ku­jen mukaisesti.

    3. Ala­ra­ja­na on jokin sopi­va elin­kus­tan­nusin­dek­siin sidot­tu takuueläke.

    Mak­su­puo­lel­la sys­tee­mi oli­si sama kuin nyky­ään. Saa­ja­puo­lel­la sys­tee­min kan­nus­te­vai­ku­tus esi­mer­kik­si työ­urien piden­tä­mi­seen on sama kuin nyky­ään. Vali­tus lei­ka­tus­ta indek­sis­tä lop­puu, kos­ka pal­kan­ko­ro­tuk­set tule­vat suo­raan palk­ka­sum­man kaut­ta elä­ke­läis­ten pus­siin. Ansio­ta­soin­dek­sin käyt­tä­mi­nen ver­tai­lu­lu­vus­sa taas pitää van­hem­mat suku­pol­vet kyy­dis­sä mukana.

    Mal­li pitää elä­ke­pom­min kuris­sa, kos­ka sii­nä ele­tään suu säk­kiä myö­ten. Se on suku­pol­vi­neut­raa­li, kos­ka sii­nä ei tar­vit­se teh­dä jär­jes­tel­mään iso­ja muu­tok­sia. Se ei myös­kään tee kovin jyrk­kiä muutoksia.

  16. Osmo:

    Ole­tus on, että seu­raa­vat suku­pol­vet luo­pu­vat omas­ta kulu­tuk­ses­taan elä­ke­läis­ten hyväk­si ja osta­vat sen reaa­lio­mai­suu­den, jota elä­ke­ra­has­tois­sa on.

    Mik­si se omai­suus pitäi­si rea­li­soi­da? Huo­no­ja inves­toin­te­ja minus­ta, jos ne itses­sään eivät tuo­ta mitään. Eivät­kö ne inves­toin­nit ole teh­ty sen takia, että talous on kas­va­nut sel­lai­sek­si, joka pys­tyy yllä­pi­tä­mään ne eläkeläiset?

  17. Peri­aat­tees­sa Osmo on oikeas­sa, tule­vat suku­pol­vet mak­sa­koon mei­dän suur­ten ikä­luok­kien eläkkeet.

    Ongel­man muo­dos­taa se, että me olem­me tai­ta­mat­to­mien polii­tik­ko­jem­me (jois­ta Osmo on suu­ren­moi­nen esi­merk­ki) ja oman ahneu­tem­me kaut­ta mitoit­ta­neet ne tule­vat eläk­keet vää­rin. Olem­me teh­neet tämän “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan” vel­ka­ra­hal­la, siis tulon­siir­rot suu­rem­mik­si kuin omat resurs­sim­me riit­ti­vät. Jul­kis­ta vel­kaa on vii­mei­sen kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na teh­ty sato­ja mil­jar­de­ja jot­ta suu­ret ikä­luo­kat ovat saa­neet itsel­leen ja lap­sil­leen halua­man­sa palvelut. 

    Jot­ta Osmon aja­tus oli­si rei­lu, mei­dän pitäi­si sosia­li­soi­da kaik­ki suur­ten ikä­luok­kien omai­suus ja mak­saa jul­ki­nen vel­ka pois, sitä ei tuli­si siir­tää jäl­ki­pol­vil­le. Jos siir­räm­me, sil­loin tulee tin­kiä sen vel­kao­suu­den ver­ran eläk­keis­täm­me. Tai­taa olla lii­an vai­ke­aa Osmol­le­kin hyväk­syä, tois­ten sii­vel­lä (siis nii­den tule­vien mak­sa­jien) kun ollut muka­va elää ja teh­dä vas­tuu­ton­ta politiikkaa.

  18. Käsit­tääk­se­ni Suo­men nykyi­nen mal­li on mate­maat­ti­ses­ti hie­no, jopa niin hie­no, ettei sitä oikeas­ti ymmär­tä­viä ihmi­siä ole kovin mon­taa. Sen heik­kous on tila­päi­sek­si tar­koi­tet­tu­jen rahas­to­jen tuo­ma val­ta. Sii­tä ei halu­ta luopua.

  19. Tule­vai­suu­des­sa eläk­keet riit­tä­vät yhä huo­nom­min kaik­keen, ja tämä kan­nat­taa muis­taa kun eri­lai­sia mal­le­ja hahmotellaan.

    Eläk­kei­den reaa­li­ta­son alen­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä, että kun työ­voi­maa pois­tuu, niin tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta on yhä vähem­män, ja kysyn­nän ja tar­jon­nan lain takia hin­nat nouse­vat. Lisäk­si öljyn hin­nan nousu tulee leviä­mään kaik­kiin tuot­tei­siin kun­nes säh­kö­au­tot ovat massatuotannossa.

  20. Oli jär­jes­tel­mä mikä tahan­sa, niin eläk­keet ja van­hus­ten hoi­to mak­se­taan aina työs­sä­ole­vien työn tulok­ses­ta. Tämän takia eläk­kei­den taso ja pituus pitäi­si pitää koh­tuul­li­si­na. Nykyi­sel­lään tämä kyl­lä sit­ten kor­va­taan ruh­ti­naa­li­si­na perin­töi­nä, kos­ka elä­ke­läis­ten ei tar­vit­se käyt­tää omai­suut­taan elä­mi­seen­sä ja hoitoonsa.
    Noil­la perin­nöil­lä sit­ten kuusi­kymp­pi­si­nä ei lie­ne enää sen suu­rem­paa mer­ki­tys­tä jäl­keen tule­val­le pol­vel­le. Mie­les­tä­ni oli­si parem­pi, että tuo­ta omai­suut­ta käy­tet­täi­siin myös sen omis­ta­jan hyväk­si. Samoin minus­ta elä­ke­läi­sel­lä­kin pitäi­si olla mah­dol­lis­ta kohot­taa elin­ta­so­aan esim. osa-aikai­sel­la työn­teol­la. Se paran­tai­si samal­la myös hei­dän elämänlaatuaan.

  21. Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 1980 oli noin 13 % palkasta
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 1990 oli noin 15%
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 2010 oli 22%
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 2012 on 22.5%

    Suu­ret ikä­luo­kat ovat pors­kut­ta­neet työ­uran­sa pie­nil­lä elä­ke­mak­suil­la, Me nuo­rem­mat saam­me mak­saa vie­lä kovem­pi elä­ke­mak­su­ja että Osmo saa muka­vat elä­ke­päi­vät. Ei mikään ihme että suu­ret ikä­luo­kat eivät suos­tu edes kes­kus­te­le­maan elä­ke­jär­jes­tel­män oikeudenmukaistamisesta.

    Suo­ras­taan itket­tää Jutan tois­te­le­ma “oikeu­den­mu­kai­suus”, kun nime­no­maan SDP on ollut torp­paa­mas­sa elä­keiän nos­toa nyt kun se vie­lä kos­ket­tai­si edes joten­kin suu­ria ikä­luok­kia. Tosin SDP;n kan­nat­ta­jat tai­ta­vat olla juu­ri­kin kyseis­tä ikä­luok­kaa… “Oikeu­den­mu­kai­suut­ta meil­le, ei nuorille” ?

  22. Elä­ke­läis­ten elte­lä­muut­toon liityen.Valitettavasti ajat­te­lul­taan kes­ke­ne­räi­nen! Suu­ri osa eläk­keel­le siir­ty­vis­tä ja siel­lä ole­vis­ta ei talou­dell­ses­ti pys­ty mil­lään sete­lil­lä pois­tu­maan suo­mes­ta. Tämän estää suo­raan vero­tus jol­la peri­tään pie­nes­tä­kin eläk­kees­tä koh­tuu­ton lähdevero.Miksi asi­aan ei ole puu­tut­tu. useis­sa mais­sa vero­muo­toa eläk­keis­tä ei ole jon­ka joh­dos­ta myös vapaa liik­ku­mi­nen esim.EU alu­eel­la on mahdollista.Onko tämä joku ran­gais­tus­muo­to pois­muut­ta­mi­sen estä­mi­sek­si vai pelk­kää peri­kan­sal­lis­ta kateutta?

  23. Heik­ki:

    Lisäk­si öljyn hin­nan nousu tulee leviä­mään kaik­kiin tuotteisiin

    Kehi­tys­pes­si­mis­tit jak­sa­vat saar­na­ta öljyn hin­nan nousun tuhoi­suut­ta talou­del­le. Kohu­tun Peak-Oilin vai­ku­tus on pal­jon vähäi­sem­pi mones­ta­kin syystä:

    - Kan­san­ta­louk­sien öljyin­ten­sii­vi­syys on las­ke­nut tasais­ta tah­tia 1970-luvul­ta alkaen ja las­ku jat­kuu. BKT-mil­joo­nan vaa­ti­ma öljy­mää­rä on las­ke­nut vuo­des­ta 1980 vuo­teen 2008 alle neljännekseen

    - Kon­ven­tio­naa­li­sen raa­ka­öl­jyn hin­nan nousu tekee kan­nat­ta­vik­si val­ta­vat mää­rät uusia öljy­va­ro­ja (öljy­hiek­ka, öljy­lius­ke) jat­ka vie­lä bonuk­se­na sijait­se­vat poliit­ti­ses­ti vakaam­mil­la alueil­la (esim Kanada)

    - öljyn hin­nan nousu tekee vaih­toeh­toi­sis­ta kei­nois­ta tuot­taa lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta kan­nat­ta­via (CTL, GTLBTL)

  24. Kes­kus­te­lu vero­tuk­sen keven­tä­mi­ses­tä saa uuden ulot­tu­vuu­den, kun muis­te­taan elo­ke­tur­va­mak­sun korotuspaine.

    Suur­ten ikä­luok­kien elä­köi­ty­mi­nen ostaa elä­ke­tur­va­mak­sua luok­kaa 4 %. 2008 talous­krii­si lisä­si nos­to­pai­net­ta 0,5 pro­sent­tia, luul­ta­vas­ti euro­krii­sin lai­neet sijoit­tu­vat alle pro­sen­tin kokoluokkaan.

    Vajaas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä pal­kan­saa­jan elä­ke­tur­van­mak­sua on nos­tet­ta­va noin 5 %, mie­lum­min alkaen heti. Osa kor­tuk­ses­ta tulee suo­raan työn­te­ki­jäl­le, loput työ­nan­ta­jal­le pal­kan sivukustanuukseksi.

    Elä­kemk­su­jen nousu aina­kin estää palk­ka­tu­lo­jen vero­tuk­sen kiris­tä­mis­tä jatkossa.

  25. 1) Me mak­sam­me työ­ural­lam­me kes­ki­mää­rin pal­jon suu­rem­pia elä­ke­mak­su­ja pal­kas­tam­me kuin van­hem­mat ikäluokat 

    Täs­tä Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen kuvas­ta näkyy mai­nios­ti, miten pal­kas­ta mak­set­ta­vat elä­ke­mak­sut ovat nous­seet. Vuon­na 1965 duu­nin aloit­ta­nut suu­ri-ikä­luok­ka­lai­nen mak­soi alkuun vain 5 % elä­ke­mak­sua. Nyky­ään men­nään 22 % kiep­peil­lä ja pelk­kää nousua on luvassa.

    http://62.236.128.117/Binary.aspx?Item=59971

  26. Solowin mal­lis­sa kai­kel­la pää­omal­la tms. on sama pois­tu­mis­no­peus eli nopeus, jol­la se hap­pa­nee ja sama tuot­to. Mal­lia voi vähän paran­nel­la niin, että on eri nopeu­del­la hap­pe­ne­vaa pää­omaa, joil­la on eri­lai­nen raja­tuot­ta­vuus. Hitaas­ti hap­pa­ne­va ei tuo­ta niin pal­joa, mut­ta säi­lyy pidem­pään käyt­tö­kel­poi­se­na. Mal­lis­ta sai­si var­maan mur­jot­tua jon­kun ehdon sil­le, mitä pitäi­si teh­dä, jos seu­raa­va suku­pol­vi on pie­nem­pi kuin edel­li­nen, esi­mer­kik­si pitäi­si­kö sääs­tää enem­män ja mihin se pitäi­si investoida. 

    Esi­mer­kik­si kivi­ta­lot eivät mene pahak­si; jos elä­köi­ty­vä suku­pol­vi oli­si raken­tu­nut enem­män kivi­ta­lo­ja (suur­ten ikä­luok­kien koh­dal­la se ei ole enää mah­dol­lis­ta), niin seu­raa­va suku­pol­vi voi­si asua niis­sä ja käyt­tää vas­taa­vat resurs­sit van­huk­sien hoi­toon tms. Nyt sen­si­jaan on inves­toi­tu ehkä lii­kaa pape­ri­ko­nei­siin (myy­ty, arvot­to­mia), jää­hal­lei­hin, moot­to­ri­tei­hin (kulu­vat) jne, joil­la seu­raa­va suku­pol­vi ei tee mitään, eikä saa niis­tä mitään jaet­ta­vaa aikaiseksi.

  27. Rahaa ei voi siir­tää suku­pol­vel­ta toi­sel­le kan­san­ta­lou­den mit­ta­kaa­vas­sa. Suvun sisäl­lä tie­tys­ti voi, mut­ta se on eri asia. Seu­raa­va suku­pol­vi jou­tuu joka tapauk­ses­sa omal­la työl­lään tuot­ta­maan ne tava­rat ja pal­ve­lut, joi­ta kas­va­va elä­ke­läis­mää­rä tar­vit­see, eikä tätä pape­ri­lap­pu­ja varas­toi­mal­la voi muuk­si muuttaa 

    En ole täs­tä samaa miel­tä. Rahan tai sano­taan parem­min­kin reaa­li­sen tuo­tan­non voi käyt­tää nyt joko tuot­ta­maan kulu­tus­ta­va­roi­ta ja ‑pal­ve­lui­ta tai sit­ten sen voi inves­toi­da uuteen tuo­tan­toon, väes­tön kou­lut­ta­mi­seen tai tek­no­lo­gian kehi­tyk­seen. Tämä jäl­kim­mäi­nen on kyl­lä kulu­tuk­sen siir­tä­mis­tä tule­vai­suu­teen. Sii­nä tin­gi­tään kulu­tuk­ses­ta nyt, jot­ta tule­vai­suu­des­sa voi­si samoil­la resurs­seil­la (työ, raa­ka-aineet, ener­gia, jne.) tuot­taa enem­män hyvinvointia. 

    Se toi­mii sel­väs­ti­kin yksi­lön koh­dal­la, enkä näe mitään syy­tä, mik­sei se toi­mi­si myös val­tion tai koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa. Onhan täy­sin sel­vää, että mei­dän nyky­tuo­tan­tom­me on huo­mat­ta­vas­ti tehok­kaam­paa kuin mitä se oli kivi­kau­del­la ja tämä on pit­käl­ti sen ansio­ta, että mei­tä edel­tä­vät ihmi­set ovat kehit­tä­neet tie­det­tä, teh­neet kek­sin­tö­jä, raken­ta­neet infra­struk­tuu­ria ja tuo­tan­to­lai­tok­sia, joi­ta me sit­ten voim­me tuo­tan­nos­sam­me hyödyntää.

  28. Ris­to:

    Kat­to eläk­keis­sä ilman vas­taa­vaa kat­toa elä­ke­mak­suis­sa oli­si vain elä­ke­jär­jes­tel­män kaa­puun puet­tu lisä­progres­sio vero­tuk­ses­sa. Vaik­ka en ottai­si­kaan kan­taa, että suu­ri­tu­lois­ten vero­tuk­sen kiris­tys oli­si ehdot­to­mas­ti vää­rin, en sil­ti­kään pys­tyi­si ymmär­täi­si, mik­si se pitäi­si teh­dä jäl­leen uudel­la instumentilla.

    Se oli­si “epä­rei­lu” lisä­progres­sio sii­nä tapauk­ses­sa, että jär­jes­tel­mä oli­si koko­naan rahastoiva. 

    Nyt kui­ten­kin suu­ret ikä­luo­kat ovat “ansain­neet” koh­tuul­li­sen pie­nil­lä elä­ke­mak­suil­la katot­to­man eläk­keen. Taas seu­raa­va suku­pol­vi jou­tuu mak­sa­maan suu­ria elä­ke­mak­su­ja joil­la kate­taan yli­suu­ret eläkkeet. 

    Fak­ta on se, että tapah­tuu jom­pi kum­pi näis­tä, kos­ka jär­jes­tel­mä ei muu­ten kestä:

    1. Inflaa­tio syö suu­ret eläkkeet
    2. Eläk­keil­le lai­te­taan eläkekatto

    Epäi­len ensim­mäis­tä, kos­ka kukaan polii­tik­ko ei uskal­la lei­ka­ta suo­raan eläkkeitä…

  29. ennen vaa­le­ja otit itse­kin puheek­si että jos­tain saa­ta­va lisää verotuloja/säästöjä,niin täs­sä yksi ehdotus.

    sanoit että asun­to­lai­no­jen korkovähennystä(oma asun­to) oli­si hyvä asteit­tain pie­nen­tää koh­ti nol­la vähennystä.

    mitä jos aloi­te­taan sii­tä että sijoi­tusa­sun­non osta­ja ei saa kor­ko­vä­hen­nys­tä ollenkaan.

    nyt on se (hullunkurinen)tilanne että jos ostaa velak­si sijoitusvuokra-asunnon,niin verot­ta­ja hyväk­syy 100%:sti lai­nan korot vähennykseksi,eli käy­tän­nös­sä vuo­kra­lai­nen mak­saa asun­non vuokrallaan.(yksinkertaistaen)

    kun taas omas­sa asun­nos­sa asu­va ei saa vähen­tää kuin 29% velan koroista.

  30. Minul­la on käsi­tys, että edus­kun­ta voi sää­tää lake­ja. joil­la asia voi­daan muut­taa mihin mil­loin­kin halu­taan. kun­han perus­tus­la­kia kun­nioi­te­taan tahi sitä muu­te­taan. mut­tei kai takau­tu­vas­ti. Sekin tiet­ty mahdollista.
    Nuo­ri­so näyt­tä itke­vän eläk­keis­tä ja valit­ta­van, että saa­va poruk­ka on mak­sa­nut niis­tä lii­an vähän. Luu­lee­ko poruk­ka, että aika­naan päät­tä­jät tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti mää­rä­si­vät pro­sen­tit pie­nek­si tie­täen ongel­man nyt?? Eikö­hän sil­loin uskot­tu sil­lois­ten luku­jen riittävän?
    Nykyi­nen poruk­ka (siis ne “mak­sa­jat”) tulee var­maan saa­maan sika­van­hem­mil­taan kes­ki­mää­rin aika koh­tuul­li­set perin­nöt, joil­la var­maan pyx­ty­vät ehkä lie­ven­tä­mään tus­kaan­sa isois­ta eläkemaksuista.
    Eihän näin kai­kil­la, mut­ta kos­ka kaik­ki oli­si kai­kil­le sama? Itke­vät­kö nyt ne, jot­ka ovat ensim­mäi­set suvus­saan pääs­seet “kun­non” hommiin?

    1. MIVa
      Kyl­lä ne sää­ti­vät pro­sen­tit tahal­laan lii­an pie­nik­si. Ne sää­det­tiin anta­maan 40 pro­sen­tin elä­ke suh­tees­sa lop­pu­palk­kaan, Yhdes­sä yös­sä tuo muu­tet­tiin 60 pro­sen­tik­si eikä mak­su­ja muu­tet­tu 1,5‑kertaisiksi. Tämä muu­tos teh­tiin takau­tu­vas­ti, joten takau­tu­vat muu­tok­set ovat siis mahdollisia.

  31. Tiedemies:“Esimerkiksi kivi­ta­lot eivät mene pahak­si; jos elä­köi­ty­vä suku­pol­vi oli­si raken­tu­nut enem­män kivi­ta­lo­ja (suur­ten ikä­luok­kien koh­dal­la se ei ole enää mah­dol­lis­ta), niin seu­raa­va suku­pol­vi voi­si asua niis­sä ja käyt­tää vas­taa­vat resurs­sit van­huk­sien hoi­toon tms. ”

    Tie­de­mies voi­si käy­dä kat­so­mas­sa 1930-luvul­la, 1940-luvul­la, 1950-luvul­la, 1960-luvul­la raken­net­tu­ja kivi­ta­lo­ja, kun nii­tä remon­toi­daan. Van­hois­sa kivi­ta­lois­sa ei ole muu­ta kun­nol­lis­ta kuin kan­ta­vat raken­teet — joi­den osuus raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta on luok­kaa 10–20%. Kaik­ki muu pitää sään­nöl­li­sin välia­join kor­ja­ta ja uusia. Ja kun van­ha pitää myös pur­kaa, van­ho­jen raken­nus­ten kun­nos­sa­pi­to mak­saa pidem­män pääl­le pal­jon enem­män kuin nii­den raken­ta­mi­nen. Suu­ruus­luo­kat ovat raken­nuk­sen kes­ki­mää­räi­sen elin­kaa­ren aika­na jotain sel­lais­ta kuin raken­ta­mi­nen 1, kun­nos­sa­pi­to tms. 10, raken­nuk­sen sisäl­lä tapah­tu­va toi­min­ta 100. Eli infra­struk­tuu­ri, vaik­ka oli­si kal­lis­ta, on lop­pu­jen lopuk­si hyvin pie­ni asia talou­des­sa — se, mitä ihmi­set teke­vät, on tär­ke­ää. Eli sikä­li Osmon alus­tus oli aivan oikeas­sa. Se, että Suo­men armei­ja käyt­ti Tal­vi­so­dan aikui­sia säi­lyk­kei­tä ja vaat­tei­ta 50 seu­raa­vaa vuot­ta on toki esi­merk­ki sii­tä, että voi­daan varas­toi­da hyö­dyk­kei­tä, mut­ta ehkä ei ole sovel­let­ta­vis­sa maa­il­maan yleisemmin.

  32. Kan­na­tan elä­ke­kat­toa ja sen muka­naan tuo­maa elä­ke­mak­su­jen kat­toa. Se vähen­tää yhteis­kun­nan jär­jes­tel­mien kaut­ta tehot­to­mas­ti kul­ke­vaa rahaa, mikä on hyvä asia. 🙂 Tot­ta kai siir­ty­mä­vai­he on ongel­mal­li­nen, mut­ta niin se oli nyky­jär­jes­tel­mään­kin siirryttäessä.

    Kat­to tai ei, niin val­tion työ­suh­tees­sa ole­vat häviä­vät oleel­li­ses­ti mui­hin ver­rat­tu­na. En ymmär­rä, mik­si val­tion elä­ket­tä naut­ti­va jou­tuu mak­sa­maan veron­sa Suo­meen, vaik­ka asuu muu­al­la EU:ssa? Vero­tusoi­keu­den siir­ty­mi­nen vähi­tel­len EU:lle ei ole aina­kaan huo­no asia täl­tä­kään kan­nal­ta suomalaisille. 😉

    1. Tuo val­tion eläk­kei­den ja työ­eläk­kei­den eri­lai­nen koh­te­lu joh­tuu juristeista.
      Juris­tien mukaan työ­eläk­keet (ne pakol­li­set siis) ovat yksi­tyi­siä eläk­kei­tä, joi­ta pitää ver­ra­ta hen­ki­lö­koh­tai­seen sääs­tä­mi­seen, kun taas val­tion eläk­keet ovat val­tion eläk­kei­tä, joi­ta muu­al­la mel­kein kaik­ki eläk­keet ovat, lukuun otta­mat­ta hen­ki­lö­koh­tai­sia lisäeläkkeitä.

  33. uusi kas­vo tääl­lä: “nyt on se (hul­lun­ku­ri­nen) tilan­ne että jos ostaa velak­si sijoitusvuokra-asunnon,niin verot­ta­ja hyväk­syy 100%:sti lai­nan korot vähen­nyk­sek­si, eli käy­tän­nös­sä vuo­kra­lai­nen mak­saa asun­non vuokrallaan.(yksinkertaistaen)”

    Ei pitäi­si yksin­ker­tais­taa lii­kaa — tämä pätee vain, jos asun­non­vuo­kraus kat­so­taan elin­kei­no­toi­min­nak­si — vuo­krat­ta­via asun­to­ja on olta­va enem­män kuin yksi.

  34. Ruot­sis­sa teh­tiin joku elä­ke­uu­dis­tus 2000-luvun ensi vuo­si­na. Oli­ko­han se niin, että jäl­ki­pol­vet takaa­vat eläk­keen vain noin 3000 euroon asti ja sen yli­me­ne­vä osuus on elä­ke­läi­sen omaa ris­kiä eli sijoi­tus­poh­jai­nen. Pidän täs­tä ajat­te­lus­ta — sii­nä nuo­rem­paa pol­vea ei lai­te­ta kan­ta­maan supe­re­läk­keis­tä ris­kiä, vaan ris­ki on elä­ke­läi­sel­lä. Toi­mi­si­ko Suomessa?
    Mihin muu­ten perus­tuu se perus­tus­lain mukai­nen seli­tys, että teh­ty­jä elä­ke­pää­tök­siä ei voi muut­taa? Omai­suu­den suo­ja se ei voi olla, kos­ka elä­ke ei meil­lä perus­tu sääs­töi­hin kuten Sak­sas­sa, vaan sovit­tui­hin sään­töi­hin. Etuuk­sia luu­li­si voi­van muuttaa?

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    uusi kasvo
    Nyt meno jotain vähän pieleen.

    kävin pan­kis­sa kysy­mäs­sä ja var­mis­tin verottajalta:
    jos otan lai­nan ja ostan sijoi­tusa­sun­non niin pää­piir­teis­sään asiat menee näin:

    vuo­kra on pää­oma­tu­loa jos­ta verot­ta­ja hyväk­syy vähen­nyk­sek­si pää­oma lai­nan korot ‚siis kaikki.ilman omavastuuta.

    käy­tän­nös­sä 120 000euron lai­nas­ta n.650e/kk vuo­kral­la jou­dun itse lait­ta­maan net­to­ra­haa n.120–200e/kk ja vuo­kra­lai­nen mak­saa loput.

    otet­tu huo­mioon vas­tik­keet jne.

    ja vähen­nyk­siin saa lait­taa lisäk­si käyn­nit yhtiökokouksissa(omalla autolla),remonttitarvikkeet jne.
    ‑ilman omavastuuta

    suu­ri yllä­tys oli itsel­le­kin kun asia selvisi.
    suo­mes­sa on asiat hyvin kun tähän­kin on varaa.…siis tuo­hon verovähennykseen

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    uusi kasvo
    Nyt meno jotain vähän pieleen.

    -mitä las­kel­mas­sa meni pieleen?
    asiat var­mis­tet­tu verot­ta­jal­ta ja pankista.

  37. uusi kas­vo tääl­lä: erot­ta­ja hyväk­syy 100%:sti lai­nan korot vähennykseksi,eli käy­tän­nös­sä vuo­kra­lai­nen mak­saa asun­non vuokrallaan.(yksinkertaistaen)

    kun taas omas­sa asun­nos­sa asu­va ei saa vähen­tää kuin 29% velan koroista.

    Nyt sot­ket kes­ke­nään kak­si asi­aa. Kuin­ka suu­ren osan koros­ta hyväk­sy­tään vähen­net­tä­väk­si TULOSTA ja kuin­ka suu­ri on vähen­nys­pro­sent­ti VEROSTA. Oman asun­ton­sa korois­ta vähen­nys­kel­vol­lis­ta on yhä100 %. Vähen­nys on sen suu­rui­nen kuin oli­si tulo­ve­ro tuon suu­rui­ses­ta pääomatulosta.

    Vuo­kra­nan­ta­jal­la asia on täs­mäl­leen samal­la taval­la. Jos hänel­lä on kor­ko­me­no­ja 500 euroa kuus­sa ja vuo­kra­tu­loa yhtiö­vas­tik­keen vähen­tä­mi­sen jäl­keen 600 euroa, tuo 500 euroa vähen­ne­tään 600 euros­ta, ja vero­tet­ta­vaa voit­toa (pää­oma­tu­loa) jää sata euroa. 

    Omas­sa asun­nos­saan asu­van osal­ta menet­te­ly ero­aa vain sii­nä, että omas­ta asun­nos­ta saa teh­dä tuon tulon­han­kin­ta­vä­hen­nyk­sen vaik­ka asun­to­tu­lo ei ole vero­tet­ta­vaa. Niin­pä omis­tusa­su­mis­ta suo­si­taan aivan räi­keäs­ti vuo­kral­la asu­mi­seen nähden.

  38. öljyn hin­nan nousu tekee vaih­toeh­toi­sis­ta kei­nois­ta tuot­taa lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta kannattavia

    Öljyä käy­te­tään hyvin pal­jon muu­hun­kin nime­no­maan hyvin kes­kei­seen asiaan.

  39. uusi kas­vo tääl­lä:
    mitä jos aloi­te­taan sii­tä että sijoi­tusa­sun­non osta­ja ei saa kor­ko­vä­hen­nys­tä ollenkaan. 

    Onko aja­tuk­se­na tosi­aan­kin sel­lai­nen, ettei kukaan käyt­täi­si lai­naa sijoi­tusa­sun­toon vaan ainoas­taan ne raha­rik­kaat, joil­la riit­tää pätäk­kää, sai­si­vat pitää vuokra-asuntoja? 

    Ainoas­taan hin­ta­sään­nös­te­le­lyl­lä (btw monen vasem­mis­to­lai­sen lem­pi­kei­no nro 1) tai pom­mit­ta­mal­la saa­tai­siin vuo­kra-asun­to­jen mää­rä alas yhtä tehokkaasti. 

    Koko aja­tus­kin on täy­sin jär­je­tön ja mie­les­tä­ni ker­too lähin­nä sii­tä, ettei aja­tuk­sen esit­tä­jä ole oikein ymmär­tä­nyt vero­vä­hen­nys­ten tarkoitusta.

  40. Ja kos­ka Osmon totea­mus omis­tusa­sun­non tuke­mi­ses­ta ei kui­ten­kaan mene peril­le, niin täs­sä sii­tä numeroita…

    Ole­te­taan, että asun­to mak­saa 200 000 euroa, kor­ko on 3 % ja asun­non yllä­pi­to­ku­lut 300 e/kk.

    Täl­löin asun­non koko­nais­kuu­kausi­kus­tan­nuk­set ovat 800 e/kk. Sekä asu­kas että vuo­kra­nan­ta­ja saa­vat korot vähen­net­tyä verois­sa (28 %), joten net­to­mak­set­ta­vaa jää 660 e/kk. Lyhen­nyk­set­hän eivät ole kuluja!

    Täs­sä vai­hees­sa kum­pi­kin on tasan samal­la vii­val­la. Mut­ta vuo­kra­nan­ta­ja tar­vit­see oman vai­van­nä­kön­sä ynnä monen­lais­ten mui­den asioi­den kat­ta­mi­sek­si rahaa. Niin­pä hän lait­taa hin­ta­lap­puun 900 e/kk, jol­loin voit­to­ja jää vähen­nys­kel­pois­ten erien jäl­keen 240 e/kk.

    Ja täs­sä tulee se ero omis­tusa­su­mi­sen ja vuo­kra-asu­mi­sen välil­lä. Vuo­krai­sän­tä mak­saa yo. voi­tos­ta 28 % veroa (siis noin 70 e/kk), jota omis­tusa­su­mi­sen koh­dal­la ei mak­se­ta. Tämä on se las­ken­nal­li­sen asun­to­tu­lon puut­tu­va vero.

    Toi­nen — ja usein pal­jon mer­kit­tä­väm­pi — veroe­ro on asun­non myyn­ti­voi­ton käsit­te­ly. Vuo­kra-asun­nos­sa myyn­ti­voi­tos­ta mak­se­taan vero, omis­tusa­sun­nos­sa pää­osin ei. Tämä­kin tekee omis­tusa­sun­nos­ta vuo­kra-asu­mis­ta edul­li­sem­paa vero­tuk­sel­li­sis­ta syistä.

    Joten fis­kaa­li­ses­ti todel­la on niin, että vuo­kra-asu­mi­nen on vero­te­tum­paa kuin omis­tusa­su­mi­nen. Mut­ta sit­ten onkin jo vai­keam­pi vas­ta­ta sii­hen kysy­myk­seen, miten asia korjataan. 

    Asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den pois­to suo­si­si vuo­kra-asun­to­ja. Täs­sä esi­mer­kis­sä ero vuo­kra-asun­non hyväk­si oli­si 70 euroa kuus­sa. Ilmiö ei kui­ten­kaan oli­si sym­met­ri­nen, kos­ka se sat­tui­si vain asuntovelallisiin.

    Vuo­kra-asun­to­jen luo­vu­tus­voi­ton verot­ta­mi­sen pois­ta­mi­nen taas lait­tai­si vuo­kra-asun­not eriar­voi­seen ase­maan mui­hin sijoi­tuk­siin nähden.

    Oli­si kon­sep­tu­aa­li­ses­ti hel­poin­ta verot­taa asu­mis­tu­loa, mut­ta sii­nä tulee vas­taan kak­si ongel­maa. Ensim­mäi­nen on käy­tän­nön ongel­ma asu­mis­tu­lon mää­rit­te­lys­sä, kos­ka vuo­kra-asun­nois­ta tule­va näin las­ket­tu voit­to vaih­te­lee erit­täin pal­jon mark­ki­noi­den mukaan. Välil­lä vuo­kra-asun­to­ja on tar­jol­la nega­tii­vi­sil­la voi­toil­la. Pitäi­si­kö täl­löin hyvit­tää rahaa omistusasujille?

    Ja toi­nen ongel­ma on se, että oikeas­taan omis­tusa­su­ja jät­tää vero­ja mak­sa­mat­ta työs­tä, jon­ka tekee itse. Jos kor­jaan fil­la­ri­ni itse, en myös­kään sil­loin mak­sa veroa. Täs­sä pii­lee myös perus­e­ro omis­tus- ja vuo­kra-asun­non kus­tan­nus­ten välil­lä; jos omis­tan asun­to­ni, kan­nan ris­ki­ni itse ja hoi­dan pul­ma­ti­lan­teet itse.

    Lopul­ta vas­taan tulee vie­lä se pul­ma, että jos vuo­kra-asu­mi­ses­ta teh­dään omis­tusa­su­mis­ta edul­li­sem­paa, Hele­na omis­taa Heli­nän asun­non vuo­kraa sen Heli­näl­le oma­kus­tan­nus­hin­taan. Heli­nä puo­les­taan omis­taa Hele­nan asun­non ja vuo­kraa sen Hele­nal­le omakustannushintaan…

  41. Fak­ta on se, että tapah­tuu jom­pi kum­pi näis­tä, kos­ka jär­jes­tel­mä ei muu­ten kestä:
    1. Inflaa­tio syö suu­ret eläkkeet
    2. Eläk­keil­le lai­te­taan eläkekatto
    Epäi­len ensim­mäis­tä, kos­ka kukaan polii­tik­ko ei uskal­la lei­ka­ta suo­raan eläkkeitä…

    Koh­dan 1 variant­ti on sopi­va indek­si. Tämä lei­kat­tu on vain alkusoit­toa. Eikö­hän sitä jat­ke­ta van­haan tapaan; jär­jes­tel­mää hei­ken­ne­tään tasai­sin välein ja indek­seil­lä hoi­de­taan jo eläk­keel­lä ole­vien elä­ket­tä alaspäin.

    Koh­ta 2 kaa­tuu raha­pu­laan. Jos nyt sovi­taan, että lai­te­taan elä­ke­leik­ku­ri vaik­ka­pa 3000 euron tule­viin eläk­kei­siin, niin se sääs­tää rahaa jos­kus tule­vai­suu­des­sa. Mut­ta tämän muka­naan tuo­ma mak­su­kat­to hävit­tää tulo­ja jo nyt.

    Ja kun vie­lä on niin, että tuo 3000 euron elä­ke vaa­tii nyky­sys­tee­mil­lä (siis suur­ten ikä­luok­kien jäl­kei­sel­lä) noin 6000 euron kuu­kausi­palk­kaa uran lop­pu­puo­lel­la, niin se ei monel­ta leikkaa.

    Mik­si­kö se mak­su­leik­ku­ri? Jos halu­taan oikeas­ti elä­ke­sum­miin vai­kut­ta­va leik­ku­ri, se pitää lait­taa kes­ki­tu­loi­sil­le. Esi­mer­kik­si 2000 euron elä­ke­kat­to. Tuo taas tuo leik­ku­rin pii­riin niin ison osan kan­sas­ta, että sen koko­luo­kan progres­sion kiris­tys (jos ei lei­ka­ta mak­su­ja) ei onnistu.

    Jär­ke­vin­tä oli­si sitoa eläk­kei­den kehi­tys elä­ke­mak­su­jen kehi­tyk­seen (palk­ka­sum­man kehi­tyk­seen) ja rahas­toi­dul­ta osal­taan rahas­to­jen tuot­toon. Jär­ke­vä ei kui­ten­kaan yleen­sä ole sama kuin poliit­ti­ses­ti realistinen.

  42. Hyvä kes­kus­te­lu­na­vaus Osmolta. 

    Aihe­pii­riin liit­tyen välil­lä kum­mas­tut­taa elä­ke­kes­kus­te­lus­sa esi­tet­ty: jo eläk­keel­lä ole­vien eläk­kei­tä suo­jaa kuu­lem­ma perus­oi­keus­ta­soi­nen omai­suu­den suoja? 

    Minus­ta on mel­kois­ta omai­suu­den suo­jan ana­lo­gis­ta venyt­tä­mis­tä, jos lupaus sii­tä, että tule­vil­la suku­pol­vil­la tulee riit­tä­mään kykyä, halua ja mah­dol­li­suuk­sia mak­saa jo eläk­keel­lä ole­vien nykyi­sen tasoi­set eläk­keet, on perus­tus­lail­lis­ta omai­suu­den suo­jaa naut­ti­va seik­ka. Ja tämä tilan­tees­sa, jos­sa nuo­rem­mil­ta suku­pol­vil­ta itsel­tään on jo käy­tän­nös­sä lei­kat­tu oma elä­ke­tur­va elinaikakertoimella. 

    Tähän tule­vien eläk­kei­den riit­tä­mät­tö­myy­teen toki mm. ps-tilien jul­ki­nen rum­mu­tus perus­tu­nee. Yri­te­tään saa­da ihmi­set itse sääs­tä­mään eläk­keen­sä, kos­ka tule­va elä­ke ei tule mah­dol­lis­ta­maan toi­meen­tu­loa. Eri­tyi­sen has­sua on muu­ten se, että omai­suu­den suo­ja on näi­den ps-sopi­muk­sien koh­dal­la jok­seen­kin tun­te­ma­ton. Lain­sää­tä­jä voi laki­sää­teis­tä elä­kei­kää tai pää­oma­tu­lo­ve­ro­pro­sent­tia korot­ta­mal­la käy­tän­nös­sä sosia­li­soi­da vaik­ka kaik­ki ps-sääs­töt omaan käyt­töön­sä vain lakia muut­ta­mal­la. Uudel­la lail­la on takau­tu­va vai­ku­tus teh­tyi­hin sopi­muk­siin eikä epäe­dul­li­nen lain­muu­tos ole ps-tili­so­pi­muk­sen purkuperuste. 

    Aika veli­kul­tia ne perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan papat. Omai­suu­den suo­ja on niin kovin tul­kin­nan­va­rai­nen asia näkö­jään — mil­loin se on voi­mas­sa ja mil­loin taas ei.

  43. Vihe­rins­si: Lyhen­nyk­set­hän eivät ole kuluja!

    Ellei kyse ole as.oy:n otta­mas­ta lai­nas­ta, jon­ka lyhen­ny­se­rän as.oy tulout­taa kir­jan­pi­dos­saan. Täl­löin myös rahoi­tus­vas­tik­keen osa­na mak­set­ta­va lyhen­nys­tä vas­taa­va mää­rä on osak­kaal­le verovähennyskelpoinen.

  44. Hyvä että Osmo tuo var­maan­kin ensim­mäis­tä ker­taa esil­le kan­san­ta­lou­den reaa­li­va­rat, jos­kin epäsuorasti.

    Entis­ten maa­ta­lous­ai­ko­jen syy­tin­ki­so­pi­mus­ta voi­si pitää erään­lai­se­na eläk­kee­nä kun aiem­pi suku­pol­vi omis­taa reaa­li­va­rat, joi­ta käy­te­tään tuo­tan­nos­sa ja jos­sain vai­hees­sa luo­puu itse nii­den hyö­dyn­tä­mi­ses­tä mui­den hyväk­si. Täs­sä on tär­ke­ää koros­taa että eläk­keel­lä ole­va saa osuu­den tuo­tan­non tulo­vir­ras­ta omis­ta­juu­den perus­teel­la, ei sik­si että hän osal­lis­tui­si tuotantoon.

    Onko Osmon mie­les­tä joten­kin teho­ton­ta että kaik­ki mik­roa­gen­tit itse omis­ta­vat tuo­tan­nos­sa käy­tet­ty­jä varo­ja epä­suo­ras­ti arvo­pa­pe­rien kaut­ta? Siis ver­rat­tu­na jako­jär­jes­tel­mään, jos­sa elä­ke­läi­set eivät itse ole vält­tä­mät­tä hank­ki­neet näi­tä arvopapereita. 

    Kaik­ki tuo­tan­to, myös pal­ve­lut, tar­vit­se­vat panok­si­na aiem­min tuo­tet­tu­ja varo­ja. Kier­tä­vä pää­oma eli kan­san­ta­lou­den tilin­pi­don väli­tuo­te­käyt­tö on myös vara.

    Nykyi­sen talous­tie­teen suu­rin ongel­ma on kes­kit­ty­mi­nen vir­toi­hin eikä taus­tal­la ole­van tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin tason selvittämiseen…

  45. hap­po­sai:
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 1980 oli noin 13 % palkasta
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 1990 oli noin 15%
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 2010 oli 22%
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 2012 on 22.5%

    Suu­ret ikä­luo­kat ovat pors­kut­ta­neet työ­uran­sa pie­nil­lä elä­ke­mak­suil­la, Me nuo­rem­mat saam­me mak­saa vie­lä kovem­pi elä­ke­mak­su­ja että Osmo saa muka­vat elä­ke­päi­vät. Ei mikään ihme että suu­ret ikä­luo­kat eivät suos­tu edes kes­kus­te­le­maan elä­ke­jär­jes­tel­män oikeudenmukaistamisesta.

    Suo­ras­taan itket­tää Jutan tois­te­le­ma “oikeu­den­mu­kai­suus”, kun nime­no­maan SDP on ollut torp­paa­mas­sa elä­keiän nos­toa nyt kun se vie­lä kos­ket­tai­si edes joten­kin suu­ria ikä­luok­kia. Tosin SDP;n kan­nat­ta­jat tai­ta­vat olla juu­ri­kin kyseis­tä ikä­luok­kaa… “Oikeu­den­mu­kai­suut­ta meil­le, ei nuorille” ? 

    Niin ja tuo­hon pääl­le vie­lä nuor­ten työ­eläk­kei­tä leik­kaa­va elin­ai­ka­ker­roin. Nuo­ret osta­vat huo­nom­paa elä­ke­tur­vaa kal­liim­mal­la, se on niin vää­rin, että sie­täi­si häve­tä. Jos ihmi­sil­lä on yhtään tolk­kua ja oikeu­den­mu­kai­suut­ta, ei edes keh­dat­tai­si puhua elä­keiän nos­tos­ta tai tule­vien työ­eläk­kei­den leik­kauk­sis­ta ilman että kos­ket­tai­siin samal­la nykyi­siin, mak­sus­sa ole­viin, työeläkkeisiin.

  46. Osmon mukaan ole­tus on, että seu­raa­vat suku­pol­vet luo­pu­vat kulu­tuk­ses­taan elä­ke­läis­ten hyväk­si ja osta­vat sen rea­lio­mai­suu­den, jota elä­ke­ra­has­tois­sa on. Osmo toteaa:“Rohkea ole­tus, sil­lä ostet­ta­vaa tulee myyn­tiin yhtä aikaa aika paljon”.

    Osmo perus­taa kir­joi­tuk­sen­sa var­maan­kin sii­hen tosia­si­aan, että nyt on kerät­ty pus­ku­rei­ta suur­ten ikä­luok­kien eläk­kei­siin ja mak­se­tut elä­ke­me­not kään­ty­vät suu­rem­mik­si kuin kerät­tä­vät elämaksut.

    Mut­ta mitä sano­vat Elä­ke­tur­va­kes­kuk­ses­sa teh­dyt tuo­reet las­kel­mat vuo­sil­le 2011–2080 (raport­ti 05/2011)?

    Tot­ta. Vuon­na 2010 työ­elä­ke­mak­su­tu­lot oli­vat liki­main yhtä suu­ret kuin työ­elä­ke­mak­su­me­not ja täs­tä eteen­päin menot tule­vat sel­väs­ti ylit­tä­mään maksutulot. 

    Mut­ta mak­su­tu­lo­jen lisäk­si kerä­tyis­tä rahas­tois­ta saa­daan sijoi­tus­tuot­to­ja. Elä­ke­me­not jää­vät las­kel­mien mukaan kui­ten­kin jat­ku­vas­ti vuo­teen 2080 asti pie­nem­mik­si kuin elä­ke­mak­su­tu­lo­jen ja sijoi­tus­tuot­to­jen yhteissumma.

    Kun elä­ke­ra­has­to­jen varat oli­vat vuo­den 2010 lopus­sa 92,2 mil­jar­dia euroa, las­kel­mien mukaan vuo­den 2080 lopus­sa ne oli­si­vat 355,1 mil­jar­dia euroa. Eli seu­raa­vien suku­pol­vien ei tar­vit­si­si­kaan varau­tua osta­maan elä­ke­ra­has­to­jen omaisuuksia. 

    Mik­si? Kos­ka las­kel­mien ole­tuk­sil­la seu­raa­vien suku­pol­vien saa­mat pal­kat ja eläk­keet tule­vat ole­maan pal­jon parem­mat kuin suur­ten ikä­luok­kien naut­ti­mat pal­kat ja eläkkeet.

  47. Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 1980 oli noin 13 % palkasta
    Työ­elä­ke­mak­sut vuon­na 1990 oli noin 15%”

    Pää­osa elä­ke­tur­vas­ta tuli tuolloin
    kan­sa­ne­läk­kees­tä, joka ei ole muka­na nois­sa eläkenaksuluvuissa.
    Ensim­mäi­nen täy­den työ­elä­ke­tur­van saa­nut jäi eläk­keel­le vas­ta 2000 luvun alus­sa, mut­ta kan­sa­ne­lä­ket­tä hän ei enää saanutkaan

  48. Suu­ret ikä­luo­kat muut­ti­vat san­koin jou­koin Ruotsiin.
    Eri­tyi­se­ti muut­to oli voi­mis­saan 60–70-lukujen taitteessa

    Tämä näkyy mm 70-luvun alhai­se­na syn­ty­vyy­te­nä, suur­ten ikä­luok­kien lap­set syn­ny­tet­tiin Ruotsissa

    Muut­to­lii­ke tyreh­tyi vas­ta 1980-luvulla

    Takai­sin­muut­toa­kin on ollut, mut­ta paluu­muut­ta­jien­kin elä­ke­tur­vas­ta vas­taa osan/kokonaan Ruotsi

    Suur­ten ikä­luok­kien rasi­tus elä­ke­jär­jes­tel­mäll eon myyt­ti, sil­lä heis­tä n 80000 asuu vie­lä Ruot­sis­sa eikä palaa Suo­meen vero­tuk­sen vuoksi

  49. Kyl­lä ne sää­ti­vät pro­sen­tit tahal­laan lii­an pie­nik­si. Ne sää­det­tiin anta­maan 40 pro­sen­tin elä­ke suh­tees­sa lop­pu­palk­kaan, Yhdes­sä yös­sä tuo muu­tet­tiin 60 pro­sen­tik­si eikä mak­su­ja muu­tet­tu 1,5‑kertaisiksi.”

    Teo­ria, kes­ki­mää­räi­nen elä­ke oli vuon­na 2010 n 1650 euroa ja kes­ki­mää­räi­nen palk­ka n 3200 euroa eli kor­vaus­ta­so on vain n 50 % ja tuo­ta tel-mak­sua on rukat­tu moneen ker­taan mak­su­jen kattamiseksi

    Tuol­la 70-luvun pää­tök­sel­lä oli vain ohi­me­ne­vä vaikutus.
    Suu­rin syy mak­su­jen het­kit­täi­seen jäl­keen­jään­tiin oli lama, aivan kuin mon­ta ker­taa myöhemminkin

  50. Tuos­sa mie­len­kiin­toi­nen tut­ki­mus suur­ten ikä­luok­kien vai­ku­tuk­ses­ta: Suu­ret ikä­luo­kat ovat itse asias­sa estä­neet elä­ke­me­no­jen paisumisen.
    Vas­ta kun suu­ret ikä­luo­kat ovat pää­osin mul­lan alla niin elä­ke­mak­sut nouse­vat huip­puun­sa vuon­na n 2030

    Ilman suu­ria ikä­luok­kia oli­sim­me jo nyt täl­lä tasolla

    http://www.stakes.fi/yp/2011/4/elo.pdf

  51. Lii­an van­ha:
    Suu­rin syy mak­su­jen het­kit­täi­seen jäl­keen­jään­tiin oli lama, aivan kuin mon­ta ker­taa myöhemminkin

    Jär­jes­tel­mä, joka vaa­tii toi­miak­seen 50 vuot­ta lama­ton­ta toi­min­taym­pä­ris­töä, ei ole mil­lään talou­del­li­sel­la mit­ta­ril­la toteutettavissa.

  52. Vihe­rins­si: Täl­löin asun­non koko­nais­kuu­kausi­kus­tan­nuk­set ovat 800 e/kk. Sekä asu­kas että vuo­kra­nan­ta­ja saa­vat korot vähen­net­tyä verois­sa (28 %), joten net­to­mak­set­ta­vaa jää 660 e/kk. Lyhen­nyk­set­hän eivät ole kuluja!

    tähän vie­lä korjaus:asukas saa vähen­tää velan korois­ta 28% omas­sa tuloverotuksessaan.

    vuo­kra­nan­ta­ja saa vähen­tää pääomatulosta(vuokra)kaikki velan korot siis 100%,ei mitään 28%.

    ymmär­rän osmon poin­tin että meil­le omas­sa asun­nos­sa asu­vil­le on annet­tu tuo 28%:n velan korkovähennys,mutta poliit­ti­set päät­tä­jät ovat näin teh­neet kos­ka ilmei­ses­ti on tut­kit­tua tie­toa että mikä­li ihmi­nen asuu omas­sa asun­nos­sa niin tulon­siir­to­ja ei tapah­du niin pal­jon kuin vuoka-asumisessa,?

    mut­ta pitää­kö val­tion sub­ven­toi­da sijoi­tusa­sun­non osta­jaa niin että velan korot saa vähen­tää 100%:sti?siis pääomatulosta.

    tämä­kin on poliit­ti­nen päätös.

    1. uusi­kas­vo
      Vie­lä ker­ran. Molem­mat saa­vat vähen­tää kaik­ki kor­ko­me­not vero­tuk­ses­saan, mut­ta tulois­taan ei verois­taan. Kum­pi­kaan ei vähen­nä sataa pro­sent­tia verois­taan. Kos­ka vähen­nys tapah­tuu pää­oma­tu­los­ta, jon­ka veroas­te on 28%, molem­mat saa­vat vero­tuk­ses­saan 28 %:n vähen­nyk­sen. Tosin vuo­kra­nan­ta­ja vain, jos vuo­kra­tu­lo on vähin­tää kor­ko­me­non suu­rui­nen, omis­tusa­su­ja, vaik­ka mitään pää­oma­tu­loa ei ole.

  53. Kävin kat­so­mas­sa, kun mei­dän kadul­la 75-vuo­tias pap­pa kävi pai­kal­le tilat­tu­na ammat­ti­lai­se­na kaa­ta­mas­sa pari isoa piha­koi­vua han­ka­las­ta pai­kas­ta. Kaa­dot onnis­tui­vat ja kave­ri pilk­koi kir­veel­lä puut pika­vauh­tia polt­to­puuk­si. Kehui teh­neen­sä samaa työ­tä työk­seen jo 60-vuot­ta, eikä hänel­lä ollut vie­lä mitään suun­ni­tel­mia jää­dä joutilaaksi.

    Yksi nuo­rem­pi naa­pu­ri vähän her­mos­tui, kun pap­pa aloit­ti moot­to­ri­sa­hal­la työt kau­pun­kia­lu­eel­la jo heti kuu­den jäl­keen aamul­la. Ja aamui­set koi­rien ulkoi­lut­ta­jat­kin oli­vat ihmeissään.

    Polii­tik­ko­jen pitäi­si­kin kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta sii­hen, miten elä­ke­läi­sil­le saa­tai­siin heil­le sopi­via jous­ta­via työpaikkoja. 

    Yri­tin jokin aika sit­ten saa­da tie­toa sii­tä, että kuin­ka moni elä­ke­läi­nen tekee Suo­mes­sa töi­tä. Mut­ta asi­aa ei edes tilas­toi­da. Sii­tä oli vain arvauksia. 

    Se, että asias­ta ei edes vai­vau­du­ta teke­mään tilas­to­ja, ker­too sii­tä, että asia ei kiin­nos­ta poliitikkoja. 

    Toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin se aika on jo jää­nyt, jol­loin aja­tel­tiin, että pysy­kööt elä­ke­läi­set eläk­keel­lä, jot­ta nuo­rem­mat saa­vat työ­tä. Se ver­ran rivak­kaa papan tou­hu oli, että aika har­va nyky­nuo­ri pys­tyy samaan tehokkuuteen.

  54. Osmo: “uusi­kas­vo
    Vie­lä ker­ran. Molem­mat saa­vat vähen­tää kaik­ki kor­ko­me­not vero­tuk­ses­saan, mut­ta tulois­taan ei veroistaan.”

    Sijoi­tusa­sun­non osta­ja saa vähen­tää korot pääomatuloistaan.
    Elin­kei­no­naan asun­to­ja vuo­kraa­va saa vähen­tää kaik­ki kulut, myös osto­hin­nan eli siis lai­nan lyhennykset.

    1. Elin­kei­no­naan asun­toa vuo­kraa­va ei saa vähen­tää lai­nan lyhen­nyk­siä. Jos omis­taa kiin­teis­tön, saa vähen­tää pois­tot, mut­ta asun­to-osak­keen omis­ta­jal­le ei koi­du edes mitään pois­tet­ta­vaa. Asun­non kulu­mi­ses­ta joh­tu­vat remon­tit saa vähentää.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo val­tion eläk­kei­den ja työ­eläk­kei­den eri­lai­nen koh­te­lu joh­tuu juristeista…

    Peri­aat­tees­sa juris­tit ovat oikeas­sa, mut­ta EU:ssa tuo aiheut­taa eriar­voi­suut­ta, jota ei voi pitää hyväk­syt­tä­vä­nä. Eli tämä tul­kin­ta on ok vain, jos eläk­keel­lä ole­va val­tion vir­ka­mies muut­taa EU:n ulkopuolelle.

  56. Asun­to­lai­naa?

    Pää­oma­tu­lo­ja saa­va hen­ki­lö, voi vähen­tää asun­to­lai­nan kor­ko­me­not pää­oma­tu­lois­ta. Kor­ko­vä­hen­nys ei siis tapah­du suo­raan verois­ta. Jos esi­mer­kik­si mak­sat kor­ko­me­no­ja 5000 euroa vuo­des­sa, mut­ta saat pää­oma­tu­lo­ja saman 5000 euroa vuo­des­sa, et mak­sa pää­oma­tu­lo­ve­roa ollen­kaan, kos­ka kor­ko­me­not kumoa­vat täs­sä esi­mer­kiks­sä pää­oma­tu­lot. Pörs­si­sää­tiöl­lä on sel­keä esi­merk­ki tästä.

    Pelk­kiä palk­ka­tu­lo­ja tai vain vähäi­siä pää­oma­tu­lo­ja saa­va hen­ki­lö, jol­la on asun­to­lai­naa, voi hoi­taa lai­nan kor­ko­me­no­jen hyvi­tyk­sen samal­la taval­la kuin elä­ke­va­kuu­tuk­ses­sa, eli ali­jää­mä­hy­vi­tyk­se­nä. Tämä tar­koit­taa sitä, että enin­tään 5000 euron kor­ko­me­nois­ta saat vähen­tää suo­raan ansio­tu­lo­ve­rois­ta 28 %, eli enim­mil­lään 1400 euroa. Puo­li­soil­la vero­vä­hen­ny­soi­keus on tuplat, eli 10 000 euron kor­ko­me­nois­ta 2800 euroa. Ensia­sun­no­nos­ta­ja saa vähen­tää 30 % ensim­mäis­ten 10 vuo­den ajan (alle neli­kymp­pi­nen ensia­sun­no­nos­ta­ja on myös vapau­tet­tu varainsiirtoverosta).”
    lai­naus saituri.org

    var­maan puhu­taan samas­ta asiasta,mutta edel­leen vel­ka­ra­hal­la oste­tun sijoi­tusa­sun­non korot saa vähen­tää 100%:sti pääomatulosta.yo esimerkki.

    ja omas­sa asun­nos­sa asu­va saa tämän ali­jää­mä­hy­vi­tyk­sen jon­ka suu­ruus on 28% lai­nan koroista.
    yo esimerkki.

    eli käy­tän­nös­sä kan­nat­tai­si perus­taa sijoi­tus oy,jonka nimiin ostai­si asun­non ja muut­tai­si sii­hen vuo­kral­le itse.saisi aina­kin näp­pä­räs­ti korot täy­si­mää­räi­ses­ti val­tion piikkiin.…tosin myyn­nin vero­va­paus pois­tui­si tulevaisuudessa.

    mut­ta eikö­hän sii­hen­kin löy­tyi­si por­saan­rei­kä kun tule­vai­suu­des­sa ajai­si oy:n alas ja jakai­si fir­man omai­suu­den ulos ja sit­ten asun­to oli­si omis­sa nimis­sä sen 2v ja vero­va­paus tulisi.

    var­maan jot­kut varak­kaat näin keplottelevatkin.
    se täs­tä aiheesta.

    1. Tuo omas­sa asun­nos­sa vuo­kral­la olo ei kan­na­ta ollenkaan.
      Ole­te­taan, että vuo­kra on 500 euroa ja korot 500 euroa, Jäte­tään siis yhtiö­vas­ti­ke pois.

      1) Omas­sa asun­nos­sa. Vero­vä­hen­nys korois­ta 28% eli 140 €/kk
      2) Vuo­kral­la omas­sa asunnossa
      Vuo­kra 500 €/kk, ei oikeu­ta vähennykseen.
      Vuo­kraus Oy Vuo­kra­tu­loa 500 €/kk ja kor­ko­me­no­ja 500 €/kk. Ei vero­tet­ta­vaa tuloa, kos­ka koron vähen­ny­soi­keus leik­kaa tulon .

      Jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to on 140 €/kk epäedullisempi.
      Juu­ri täs­tä syys­tä ei kan­na­ta asua vuokralla.

      Itsea­sias­sa ja A vuo­kraa asun­non B:lle vuo­kra­na 500 €/kk, se kan­nat­tai­si vuo­krauk­sen sijaan “myy­dä” B:lle sopi­muk­sel­la, että kun B muut­taa pois, hän on vel­vol­li­nen ja oikeu­tet­tu myy­mään sen samaan hin­taan takai­sin. Rahaa ei käy­tet­täi­si, kos­ka A lai­noit­tai­si kau­pan koko­naan ja niin­pä B mak­saa­kin vuo­kran sijas­ta 500 €/kk kor­koa A:lle. Kor­ko on vähen­nys­kel­pois­ta, vuo­kra ei ole. Molem­mat ovat englan­nik­si rent, kos­ka niil­lä ei ole olen­nais­ta eroa. Pait­si siis tämä vähennysoikeus.

  57. uusi kas­vo täällä,

    Mik­si ver­taat asun­to­si­joit­ta­jan ja omas­sa asun­nos­sa asu­van hen­ki­lön vero­tus­ta kes­ke­nään? Mitä täs­sä oikein ver­ra­taan? Onko omas­sa asun­nos­sa asu­vaa hen­ki­löä joten­kin kiel­let­ty osta­mas­ta sijoi­tusa­sun­toa vel­ka­ra­hal­la? Sijoi­tusa­sun­nos­sa ei voi asua.

    Jos epä­neut­raa­le­ja vero­tus­ti­lan­tei­ta halu­taan löy­tää, pitää ver­ra­ta saman­kal­tai­sia tilan­tei­ta toi­siin­sa. Esi­mer­kik­si valin­ta: asuu­ko vuo­kral­la vai omas­sa asun­nos­sa on rele­vant­ti vero­tuk­sen vertailutilanne. 

    Verot­ta­ja ei muu­ten­kaan hyväk­sy noi­ta esit­tä­miä­si itse­kont­ra­hoin­ti­ti­lan­tei­ta. Verot­ta­ja osaa kyl­lä verot­taa mah­dol­li­set hyö­dyt joko pei­tel­ty­nä osin­ko­na tai suo­raan hyö­dyn­saa­jan ansiotulona.

  58. Jär­jes­tel­mä, joka vaa­tii toi­miak­seen 50 vuot­ta lama­ton­ta toi­min­taym­pä­ris­töä, ei ole mil­lään talou­del­li­sel­la mit­ta­ril­la toteutettavissa.”

    Sitä­hän työ­elä­ke­jär­je­tel­mä ei juu­ri vaadikaan.Yritysten ja kan­sa­lais­ten talou­del­lis­ta ase­maa voi­daan paran­taa laman aika­na esim työ­elä­ke­mak­su­jen alennuksella

    Vuon­na 1970 TEL eläk­keit­ten osuus oli vain n 15 % mak­se­tuis­ta eläk­keis­tä, KELAn mak­sa­ma kan­sa­ne­lä­ke oli puo­let mak­se­tuis­ta eläk­keis­tä, joten TEL mak­su­jen het­kit­täi­sel­lä tasol­la ei ollut suur­ta vai­ku­tus­ta eläkejärjestelmään

  59. Tuo val­tion eläk­kei­den ja työ­eläk­kei­den eri­lai­nen koh­te­lu joh­tuu juristeista…”

    Tuo tul­kin­ta on mah­dol­lis­ta­nut val­tion työn­te­ki­jöi­den eroar­voi­sen koh­te­lun esim vuo­den 2005 uudis­tuk­ses­sa val­tiol­ta ulkois­te­tut , 50-luvul­la syn­ty­neet, ase­tett­tiin täy­sin eriar­voi­seen ase­maan ver­rat­tu­na yksi­tyi­seen sek­to­riin, jul­ki­seen sek­to­riin, 40-luvul­la syn­ty­nei­siin, tai 50-luvun jäl­keen syn­ty­nei­sin verrattuna

    Kysees­sä on räi­keä ihmi­soi­keus­loik­kaus ja syrjintä

  60. pai­naa ne sete­lit itse­kin. Rahaa ei voi siir­tää suku­pol­vel­ta toiselle”

    Ei nii­tä sääs­tö­jä lai­te­ta itse rahaan, sete­liin, vaan tuon rahan arvoon, velal­li­sen vel­kaan. – Jos rahan arvo riip­pui­si vain kiin­teäs­tä omai­suu­des­ta, voi­sim­me yhtä hyvin siir­tyä kultakantaan.

    Kun elä­ke­läi­nen nos­taa sääs­tön­sä, oikeas­taan kulut­taa sen, voi hän koh­den­ne­tus­ti, kor­va­mer­ki­tys­ti, vaa­tia velal­li­sel­ta suo­ri­tus­ta juu­ri itsel­leen (tai kenel­le tuo vel­ka on aiko­jen kulues­sa siirtynyt).

  61. -eilen sovit­tu raa­mi­rat­kai­su kun­ta­työn­te­ki­jöi­den kes­ken ei aina­kaan paran­na sääs­tä­mis­tä tule­viin eläk­kei­siin kos­ka sekä val­tion että kun­tien pal­kan­ko­ro­tus­va­ra työ­nan­ta­ja­na on täl­lä het­kel­lä tasan nol­la %.(ele­tään velaksi)

    jos työ­nan­ta­ja lai­naa rahaa sel­vi­täk­seen juok­se­vis­ta kuluis­ta niin on aika vai­kea näh­dä että työn­te­ki­jöi­den palk­kaa voi­si nos­taa täs­sä tilanteessa.

    mut­ta jos pal­kat nouse­vat niin sil­loin joko lisä­tään tuloja(siis nos­te­taan veroja),vähennetään väkeä tai ote­taan lisää syö­mä­vel­kaa tai kaik­ki yhdessä.

    mah­toi­ko­han J.Ollila tar­koit­taa että Suo­mes­sa on 150000henkeä tuot­ta­mat­to­mis­sa töis­sä-siis jul­ki­sel­la puolella,uskon niin.

    tätä ei vaan saa sanoa ääneen.ainakaan polii­tik­ko tai muu yhteis­kun­nan joh­ta­va henkilö.

    1. Jor­ma Olli­la sanoi, että yksi­tyi­sis­sä yri­tyk­sis­sä on tuo­tan­non mää­rään näh­den töis­sä 150 000 ihmis­tä liikaa.

  62. esi­merk­ki.
    ‑täl­lä het­kel­lä elä­ke­mak­su on n.22% palkasta,eli jos tie­naa 10 000e/vuosi,niin elä­keyh­tiöl­le tulou­te­taan 2200e/vuosi.

    jos ihmi­nen työs­ken­te­lee 30v,niin sil­loin hän on “säästänyt“pakollista elä­ke­mak­sua 66 000e.

    jää eläk­keel­le 62v->nostaa elä­ket­tä kuo­le­maan­sa asti ka.17v(elinajanodote ka.)

    elä­ke on n.45% pal­kas­ta eli 4500e/vuosi,silloin elä­ket­tä mak­se­taan 17vuottaX4500e=76500e
    eli ero­tus on rei­lut kymp­pi­ton­ni jon­kun muun maksettavaksi.

    esi­mer­kis­tä pois­tet­tu inflaatiot,ym koro­tuk­set jne jne.

    -ei tosi­aan käy kateek­si tei­tä polii­ti­koi­ta kun tuo yhtä­lö on aika mahdoton.…en tosin tie­dä oli­ko esi­mer­kin 30v.työelämää alle vai yli keskiarvon.

    eri miel­tä asiois­ta ollaan mut­ta tämä blo­gi on erinomainen!

  63. uusi kas­vo tääl­lä: ‑ei tosi­aan käy kateek­si tei­tä polii­ti­koi­ta kun tuo yhtä­lö on aika mahdoton….en tosin tie­dä oli­ko esi­mer­kin 30v.työelämää alle vai yli keskiarvon.

    Jos esi­merk­ki­kas­sa­vir­ta­si elä­ke­mak­sut rahas­toi­daan, ja niil­le voi kerä­tä kor­koa, ei vuo­tui­sen koron tar­vit­se olla kuin vajaa 0.7% jot­ta mak­sut kat­tai­si­vat eläkkeen.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    jarkko
    tar­koit­ta­net reaa­li­kor­koa, nimel­lis­kor­ko­na vähän yli neljä

    Yksin­ker­tais­tin tar­kas­te­lua. Kun alku­pe­räi­ses­sä las­kus­sa ei inflaa­tio­ta huo­mioi­tu, tein minä­kin oma­ni ilman sitä, jol­loin reaa­li­kor­ko = nimel­lis­kor­ko. Rea­lis­ti­sem­mas­sa las­kel­mas­sa toki niin kuin sanot.

  65. Jaak­ko Hir­vo­nen: Jos esi­merk­ki­kas­sa­vir­ta­si elä­ke­mak­sut rahas­toi­daan, ja niil­le voi kerä­tä kor­koa, ei vuo­tui­sen koron tar­vit­se olla kuin vajaa 0.7% jot­ta mak­sut kat­tai­si­vat eläkkeen

    -nousee ne eläkkeetkin,kuten myös eläk­kei­den rahastointi,eläkeyhtiö hal­lin­noin­ti ja kaik­ki muut kulut jne jne.

    -sen takia jätin pois inflaa­tiot yms.

    käy­tän­nös­sä kai pitää nos­taa elä­ke­mak­su­ja kohtuudella,pidentää työuria(sekä alku että loppupäästä)ja jos sekään ei rii­tä niin elä­ke­kart­tu­maa pitää laskea,tai kuten muu­ta­mas­sa krii­si­maas­sa on tehty:laskea eläkkeitä

    tämä las­ke­mi­nen ei tosin kos­ke ns.suuria ikä­luok­kia jot­ka ovat nut elä­keiän kyn­nyk­sel­lä mut­ta me nuo­rem­mat saam­me “nauttia“tulevaisuudessa
    var­mas­ti näis­tä “eduis­ta”.

  66. -vie­lä jatkoa,kun tämä mehiläinen(lääkärifirma)“keissi“nousi esiin.

    -onko Suo­mi ainoa eu-maa joka hyväk­syy kor­ko­vä­hen­nyk­sen 100%:sti pääomatuloista?

    -oli­si var­maan oma jut­tun­sa tämä verotus,mutta liit­tyy tie­tys­ti jol­lain tapaa myös tule­viin eläk­kei­siin ja var­sin­kin rahoitukseen.

  67. käy­tän­nös­sä kai pitää nos­taa elä­ke­mak­su­ja kohtuudella,pidentää työuria(sekä alku että loppupäästä)ja jos sekään ei rii­tä niin elä­ke­kart­tu­maa pitää laskea,tai kuten muu­ta­mas­sa krii­si­maas­sa on tehty:laskea eläkkeitä”

    Työ­urien piden­tä­mi­nen edel­lyt­tää, että lisään­ty­väl­le työ­voi­mal­la on kysyn­tää eli työ­pai­kat lisään­ty­vät olennaisetsi

    Ongel­mal­li­sek­si sen tekee koh­taan­to-ongel­ma eli kun työ­nan­ta­jien työ­voi­man kysyn­tä koh­dis­tuu 25–45-vuotiaaseen työ­voi­maan niin tar­jon­ta lisään­tyy tämän ikä­alu­een ulkopuolisessa

    Meil­lä on jo nyt n 90000 yli 50-vuo­tias­ta työ­tön­tä ja vas­taa­vas­ti 27000 alle 25 vuo­tias­ta työtöntä

    Kun tilan­ne on jat­ku­nut jo 20 vuot­ta niin tuo Osmon väi­te, että aina ilmaan­tuu yrit­tä­jä ‚joka työl­lis­tää kai­ken työ­voi­man antaa edel­leen odot­taa toteutumistaan

    Ehkä suu­rin syy toteu­tu­mat­to­muu­teen on, että työn­nat­jal­le ilmai­sen työ­voi­man tar­jon­ta kas­vaa voimakkaasti .

    Työk­kä­ris­sä ole­va väki kun ei kel­paa enää työ­nan­ta­jil­le ja yhä har­vem­min työl­lis­te­tään avoi­mil­le mark­ki­noil­le työk­kä­rin asiakasta
    Vie­lä 2008 työk­kä­rin mark­ki­nao­suus n 50 % mut­ta 2011 enää 20 % luokkaa

    Työk­kä­ris­tä onkin tul­lut pak­ko­työ­lai­tos, joka tar­jo­aa ilmais­ta orja­työ­voi­maa yrityksille

    Kun työk­kä­reis­sä’ on liki 400000 työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si luo­ki­tel­tua niin meil­lä on jo val­ta­va poten­ti­aa­li eli liki 17 % käy­tet­tä­vis­sä ole­vas­ta työ­voi­mas­ta on syr­jäy­tet­ty orjatyömarkkinoille.

    1. Lii­an van­ha muis­taa sda­no­mi­se­ni taas ker­ran vää­rin. En ole sano­nut, että kaik­ki työl­lis­te­tään vaan että työt­tö­myy­as­te ei rii­pu työ­voi­man mää­räs­tä. Niin­pä, jos jouk­ko hyviä työn­te­ki­jöi­tä vetäy­tyy työ­mark­ki­noil­ta, työl­lis­ten mää­rä pie­ne­nee sen sijaan, että työ­nan­ta­jat meni­si­vät etsi­mään kes­ki­kal­ja­kup­pi­lois­ta ihmi­siä töihin.
      Se, että ikään­ty­nei­den on vai­kea saa­da töi­tä joh­tuu sii­tä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat sopi­neet eläk­kei­den rahoi­tus­mal­lin sel­lai­sek­si, että ikään­ty­nyt­tä ei kan­na­ta pal­ka­ta. Niin makaa kuin petaa.

  68. Osmo on oikeas­sa. Jos ei löy­dy hyvää teki­jää, ei sitä tee­te­tä jol­lain kadul­ta kis­kais­tul­la työt­tö­mäl­lä, vaan se jää koko­naan tekemättä.

    Esi­mer­kik­si käy vaik­ka­pa joku teh­da­sin­ves­toin­ti. Jos suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä­toi­mit­ta­ja ei löy­dä sopi­vaa poruk­kaa toteut­ta­maan toi­mek­sian­toa mää­rä­ajas­sa, niin ei sitä teh­dä mil­lään kor­tis­tos­ta pal­ka­tul­la poru­kal­la, vaan sit­ten saksalaiser/kiinalaiset/japanilaiset kil­pai­li­jat toteut­ta­vat sen. 

    Sama­ten jos jol­le­kin kehi­tys­pro­jek­til­le ei löy­dy päte­vää toteut­ta­jaa, niin ei sitä taas­kaan tee­te­tä työt­tö­mil­lä vaan sen toteut­ta­mis­ta lykä­tään myö­hem­pään aikaan tai sitä ei toteu­te­ta ollen­kaan. Esi­mer­kik­si pie­net tuo­te­pa­ran­nuk­set ovat tyy­pil­li­ses­ti sel­lai­sia että ne voi­daan jol­la­kin aika­vä­lil­lä aivan hyvin jät­tää tekemättäkin.

  69. Osmo
    “Se, että ikään­ty­nei­den on vai­kea saa­da töi­tä joh­tuu sii­tä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat sopi­neet eläk­kei­den rahoi­tus­mal­lin sel­lai­sek­si, että ikään­ty­nyt­tä ei kan­na­ta pal­ka­ta. Niin makaa kuin petaa.”

    Puh­das arvaus, mut­ta oli­si­ko­han kyse sii­tä, että eläk­kei­den rahoit­ta­mi­sen kan­nal­ta rep­pa­nak­si syr­jäy­ty­vä 25-vuo­tias tulee n. 3 ker­taa kal­liim­mak­si kuin rep­pa­nak­si syr­jäy­ty­vä 50-vuo­tias, kos­ka työ­vuo­sia mene­te­tään n. kol­min­ker­tai­nen määrä?

    1. Kyl­lä, 25-vuo­ti­aa­na työ­ky­vyt­tö­mäk­si tle­va on kol­me ker­taa kal­liim­pö kuin 50-vuo­ti­aa­ne työ­ky­vyt­tö­mäk­si tule­va., Sit­ten pitää enää arva­ta toden­nä­köi­syyk­siä. Jot­kut tule­vat työ­ky­vyt­tö­mik­si 25-vuo­tiai­na, mut­ta onnet­to­muus­ta­pauk­sia lukuun otta­mat­ta työ­hö­not­ta­ja pys­tyy ennus­ta­man työkyvyttömyysriskin.

  70. Se, että ikään­ty­nei­den on vai­kea saa­da töi­tä joh­tuu sii­tä, että työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat sopi­neet eläk­kei­den rahoi­tus­mal­lin sel­lai­sek­si, että ikään­ty­nyt­tä ei kan­na­ta pal­ka­ta. Niin makaa kuin petaa.”

    Ikään­ty­neen pois­pot­ki­men on vie­lä­kin kal­limm­paa esim sii­tä eräs­sä jos­sa minut pot­kais­tiin pihal­le irti­sa­no­mis­ku­lut oliavt 16 mil­joo­naa mut­ta TVR las­ku tuleeo­le­man 50 mil­joo­naa, näin sat­tu­mal­ta laskelmat

    Yli­mää­räi­set elä­ke­mak­sut oli­si­vat mur­to-osa tästä

    Uuden amma­tin opet­te­lu 60-vuo­ti­aa­na ei ole kan­nat­ta­vaa kenel­le­kään, kuka­pa työ­nan­ta­ja palk­kai­si kou­lu­tet­ta­van, jol­la on 2–5 vuot­ta työ­uraa jäljellä ??

  71. yöl­lis­ten mää­rä pie­ne­nee sen sijaan, että työ­nan­ta­jat meni­si­vät etsi­mään kes­ki­kal­ja­kup­pi­lois­ta ihmi­siä töihin.”

    Osmo halu­aa näkö­jään lei­ma­ta ja hal­ven­taa työt­tö­miä, on tot­ta, että työt­tö­mien jou­kos­sa ovat ne 30000–50000 pult­sa­ria, mut­ta kun työt­tö­mäk­si työn­ha­ki­jak­si on rekis­te­röi­ty­nyt n 400000 hen­ki­löä, niin yleis­tä­vä viit­tauk­se­si työt­tö­miin on ala-arvoinen .

    Alko­ho­li on eni­ten oneg­ma­na 30–40-vuotiailla eli par­haas­sa työiäs­sä ole­vil­la työttömillä.

    Alko­ho­lis­tin ura on muu­ten­kin selkeä:25 ikä­vuo­teen men­nes­sä on sel­vin­nyt, onko nuo­res­ta tul­lut alko­ho­lis­ti ja 40 ikä­vuo­teen men­nes­sä on sel­vin­nyt onko hen­ki­lö rai­tis­tu­nut vai kuollut.

    Alko­ho­lis­mi ei ole ikään­ty­nei­den eikä kou­lu­tet­tu­jen ongelma

  72. Eikä ikään­ty­neen työl­lis­ty­mi­nen ole mis­sään sidok­sis­sa elä­ke­mak­sui­hin, Osmo vain halu­aa levit­tää ay-vas­tais­ta propagandaansa

    Ohes­sa lai­naus TEM tut­ki­muk­ses­ta, mut­ta kos­ka se ei pal­ve­le Osmon arvo­maa­il­maa niin hän ei ole sii­hen tukeutunut 

    .Hyvä esi­merk­ki sii­tä miten päät­tä­jän arvo­maa­il­ma ohit­taa tut­ki­muk­sen, joka ei pal­ve­le päät­tä­jän tarkoitusperiä

    http://www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf

    Sak­sa­lais­ten ikään­ty­nei­den työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sien on todet­tu las­ke­van sel­väs­ti 45 ikä­vuo­des­ta läh­tien, jol­loin myös työt­tö­myys­jak­sot pite­ne­vät (Fre­richs & Nae­ge­le 1997). Ikään­ty­neet myös osal­lis­tu­vat vähemmän
    amma­til­li­seen kun­tou­tuk­seen ja näin hei­dän työ­ky­kyn­sä saat­taa edel­leen heiketä.
    Hen­ken­sin, Spren­ger­sin ja Taze­laa­rin (1996) tulok­set Hol­lan­nis­sa osoit­ti­vat, että ikään­ty­nei­den pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien työl­lis­ty­mi­nen on vai­ke­aa. Paluu työ­elä­mään nor­maa­lis­ti toi­mi­vien työ­mark­ki­noi­den kaut­ta tapah­tui ikään­ty­neil­lä lähin­nä ensim­mäi­sen työt­tö­myys­vuo­den aika­na. Teki­jät tote­si­vat, että jos ikään­ty­nei­tä halu­taan takai­sin työ­elä­mään, inter­ven­tiot on aloi­tet­ta­va ajois­sa. Suu­ri este ikään­ty­nei­den työl­lis­ty­mi­sel­le ovat työ­nan­ta­jien kiel­tei­set asen­teet ja jopa syrjintä.”

    1. Ongel­ma on nimel­tään vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vastuu.
      Jos palk­kaa kol­me­kymp­pi­sen, toden­nä­köi­syys, että tämä jäi­si työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le seu­raa­van kym­me­nen vuo­den aika­na, on aika pie­ni, mnut­ta jos palk­kaa vii­si­kymp­pi­sen, se onkin jo pal­jon suu­rem­pi. Iso työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan sen eläk­keen käy­tän­nös­sä itse. Mitä opim­me täs­tä. Älä palk­kaa vii­si­kymp­pis­tä, jos sinul­la on fiur­mas­sa­si yli 50 työntekijää.

  73. Alko­ho­lis­mi ei ole ikään­ty­nei­den eikä kou­lu­tet­tu­jen ongelma

    ——–

    Ei pidä kyl­lä paik­kaan­sa. Suo­mea koh­taa tule­vai­suu­des­sa ennen­nä­ke­mä­tön elä­ke­läis­ten alko­ho­li­soi­tu­mi­sen aal­to kun se monen ris­ki­ku­lutt­jan vii­mei­nen pidä­ke eli työ lop­puu. Moni van­hus­ten mur­tu­ma­vam­ma tulee kän­nis­sä kaatumisesta.

  74. Iso työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan sen eläk­keen käy­tän­nös­sä itse. Mitä opim­me täs­tä. Älä palk­kaa vii­si­kymp­pis­tä, jos sinul­la on fiur­mas­sa­si yli 50 työntekijää.”

    Mis­sään tut­ki­muk­ses­sa ei mai­ni­ta asias­ta ja yli 60-vuo­ti­aan ris­ki jää­dä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le on mini­maa­li­nen, kos­ka pro­ses­si vei aikaa ja työ­an­ta­jan mak­su­vel­voi­te lop­puu 63-ikävuoteen
    Eli peri­aat­tees­sa 60-vuo­tia­den työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suus pitä­si olla suu­rem­pi kuin 50-vuotiaan ?

    Mut­ta ei ole jos­tain syystä ???

  75. Iso työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan sen eläk­keen käy­tän­nös­sä itse. Mitä opim­me täs­tä. Älä palk­kaa vii­si­kymp­pis­tä, jos sinul­la on fiur­mas­sa­si yli 50 työntekijää.”
    Heh raha ei mer­kit­se oikeas­taan mitään, minun­kin YT-jou­kos­sa suu­rin osa irti­sa­no­tuis­ta oli ikään­ty­nei­tä ja näin las­kel­man kuluista

    Irti­sa­no­mis­kor­vauk­set oli­vat 16 mil­joo­naa euroa ja TVR las­ku lisä­päi­vis­tä ja työt­tö­myys­kor­vauk­sis­ta ja työt­tö­myys­kor­vauk­sen elä­ke­mak­suis­ta arvioi­tiin 50 mil­joo­nak­si euroksi

    Eli eivät jät­ti­ku­lut työ­nan­ta­jaa hidastaneet.

    Osa-aikae­lä­ke olis ollut työ­nan­ta­jan kan­nal­ta hal­vin tai nuo­rem­pien irti­sa­no­mi­nen, mut­ta sii­hen ei halut­tu mennä

    Eikä pien­ten­kään yri­tys­ten yli 50-vuo­tiai­den työl­lis­tä­mis­ha­luk­kuus ole sen suurempi

  76. Ei pidä kyl­lä paik­kaan­sa. Suo­mea koh­taa tule­vai­suu­des­sa ennen­nä­ke­mä­tön elä­ke­läis­ten alko­ho­li­soi­tu­mi­sen aal­to kun se monen ris­ki­ku­lutt­jan vii­mei­nen pidä­ke eli työ loppuu”
    Tuo­han on suu­ri etu, se paran­taa huol­to­suh­det­ta­kun eläk­keel­le siir­ty­nyt ryyp­pää itsen­sä hen­gil­tä paris­sa vuodessa.

    Alko voi­si antaa elä­ke­läis­alen­nuk­sen esim 70 % niin huol­to­suh­deon­gel­ma rat­ke­ai­si nopsaan

    Tosia­sias­sa alko­ho­lin­ku­lu­tus pola­ri­soi­tuu työttömyys/eläkeläisyyden alkaes­sa eli suu­rin osa vähen­tää juomista.Se joh­tuu sii­tä, että enää ei ole tilai­suuk­sia , joiss­sa juodaan

    Vaa­ra­vyö­hyk­kees­sä ovat yleeen­sä kou­lut­ta­mat­to­mat mie­het ja naiset .

  77. Lii­an van­ha:
    Eikä pien­ten­kään yri­tys­ten yli 50-vuo­tiai­den työl­lis­tä­mis­ha­luk­kuus ole sen suurempi 

    Ei pidä kyl­lä paik­kaan­sa aina­kaan asian­tun­ti­ja-aloil­la. Lapio­hom­mis­sa jois­sa koke­muk­sel­la ei ole juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä ja ihan yhtä päte­viä haki­joi­ta on jonos­sa 100 kpl, tilan­ne on luon­nol­li­ses­ti aivan erilainen.

    Jos työn­ha­ki­jal­la on rele­vant­tia koke­mus­ta ja tuot­ta­vuu­teen näh­den jär­ke­vä palk­ka­pyyn­tö, niin pie­nem­mät fir­mat var­mas­ti palk­kaa­vat mie­lel­lään koke­nei­ta työntekijöitä.

    Tilan­ne usein asian­tun­ti­ja­hom­mis­sa sel­lai­nen, että kun 5‑kymppinen irti­sa­no­taan isos­ta fir­mas­ta käy­tän­nös­sä työ­uran­sa hui­pul­la, niin ei samal­la pal­kal­la työl­lis­ty­tä pik­ku­fir­moi­hin rivi­mie­hen hom­miin. Esi­mer­kik­si isos­ta teo­li­suus­fir­mas­ta pää­suun­nit­te­li­jan tai pro­jek­ti­pääl­li­kön hom­mis­ta YT-kier­rok­sel­la irti­sa­not­tu kave­ri nyt vaan ei miten­kään työl­lis­ty samal­la pal­kal­la pie­nen suun­nit­te­lu­toi­mis­ton rivimieheksi. 

    Täs­sä on vain ikä­vä kouk­ku, kos­ka jos uudes­sa työ­pai­kas­sa jou­tuu tin­ki­mään rei­lus­ti pal­kas­ta, 500 päi­vää päi­vä­ra­hoil­la alkaa kuu­los­ta­maan hou­kut­te­le­val­ta vaih­toeh­dol­ta. Mut­ta tuon 500 päi­vän jäl­keen työn­ha­ki­ja hap­pa­nee käsiin, se on pit­kä aika hui­lail­la eikä työ­nan­ta­jat yleen­sä kat­se­le tuol­lai­sia haki­joi­ta kovin­kaan hyvällä.

    Mekin olem­me pal­kan­neet 5‑kymppisiä työn­te­ki­jöi­tä ja aivan var­mas­ti mei­dän tar­joa­mam­me palk­ka on ollut useam­pia sata­sia mata­lam­pi kuin edel­li­ses­sä työpaikassa.

    En nyt väi­tä että pie­net fir­mat palk­kai­si­vat innos­ta kil­juen 5‑kymppisiä, mut­ta pie­nem­mil­lä yri­tyk­sil­lä ei ole vas­taa­via talou­del­li­sia kan­nus­tei­ta olla palk­kaa­mat­ta kuin suu­rem­mil­la yrityksillä.

    6‑kymppisen palk­kaa­mi­ses­sa taas ei ole yhden­kään työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta mitään jär­keä, sem­moi­nen käy ainoas­taan väliai­kai­siin kii­re­hom­miin. 6‑kymppinenhän jää eläk­keel­le heti kun on oppi­nut talon tavoille.

    Tosia­sias­sa alko­ho­lin­ku­lu­tus pola­ri­soi­tuu työttömyys/eläkeläisyyden alkaes­sa eli suu­rin osa vähen­tää juomista.Se joh­tuu sii­tä, että enää ei ole tilai­suuk­sia , joiss­sa juodaan

    No ei minun tun­te­mil­la­ni alko­ho­lis­teil­la ole ryy­pis­ke­ly kos­kaan ollut työ­pai­kan tilai­suuk­sis­ta kiin­ni vaan toi­sin­päin, niin kau­an kun on pitä­nyt käy­dä töis­sä, hom­ma on pysy­nyt joten­kin hans­kas­sa ja vikot tis­su­tel­tu ja ainoas­taan vii­kon­lo­put juo­tu kunnolla. 

    Sitä­pait­si alko­ho­lis­min kehit­ty­mi­seen tar­vi­taan kyl­lä pal­jon, pal­jon enem­män kupit­te­lua mitä kes­ki­mää­räi­nen työ­paik­ka tar­jo­aa. Lähi­pii­rii­ni kuu­luu kol­me alko­ho­lis­tia, joten olen kyl­lä näh­nyt miten se hom­ma toi­mii ja etenee.

    Toi­mi­tus­joh­ta­jat ja teol­li­suu­den osto- ja myyn­ti­mie­het edus­tus­kek­ke­rei­neen ovat sit­ten var­maan poik­keus tähän ryhmään.

  78. Jät­ti­ku­lut eivät estä­neet irti­sa­no­mas­ta. Väi­te onkin, että nii­den pel­ko estää palkkaamasta.”

    Ei Suo­mi ole ainoa maa jos­sa irä­ra­sis­mi vallitsee.
    Yri­tät vain pata­mus­ta­na por­va­ri­na kään­tää ongel­man työn­te­ki­jän syyksi

    Tuos­sa tem:n ver­tai­lus­sa on muka­na myös mai­ta, jois­sa jät­ti­ku­lu­ja ei ole eikä ikään­ty­nei­den työl­lis­ty­mi­nen ole sen parempi

    Tuo ikään­ty­nei­den syrjäytyminen/syrjäyttäminen on yleis­maa­il­mal­li­nen ongel­ma eikä syi­den jou­kos­ta löy­ty­nyt talou­del­lis­ta estet­tä mer­kit­tä­vim­pein syi­den joukosta

    Mää­rä­ai­kai­sis­sa töis­sä noi­ta kulu­ris­ke­jä ei ole, mut­ta eivät nekään työl­lis­tyi­sen kana­va­na ole sen ylei­sem­piä kuin tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vat uudet sopimukset 

    Eikä +60-vuo­ti­aan palk­kauk­ses­sa ole enää ris­kiä jät­ti­ku­luis­ta, joten hei­dän työl­lis­ty­mi­sen­sä pitäi­si olla normaalia ??

    Ja jos jät­ti­ku­lu­ja todel­la halut­tai­sin väis­tää niin kukaan yli 50-vuo­tias ei oli­si töis­sä mut­ta jos­tain syy­tä yri­tyk­set pitä­vät ihmi­siä töis­sä sii­hen saak­ka, että saa­vat pot­kia hei­dät pois kal­lii­den kulu­jen kanssa.

    Näin­hän EK ja Laa­tu­nen väit­tä­vät ja pyr­ki­vät tilas­toil­la osoittamaan ??

    1. En syyt­tä­nyt työn­te­ki­jöi­tä vaan lain­sää­dän­töä Japa­nis­sa ikään­ty­neet ovat var­sin hyvin töis­sä — myös elä­kea­jan jäl­keen — kos­ka sile3lä lain­sää­dän­tö on toisenlainen.
      Työn­te­ki­jä, joka on pal­kat­tu, kan­nat­taa kyl­lä pitää, ja tähän suo­ma­lai­nen lain­sää­dän­tö yksi­puo­li­ses­ti täh­tää teh­des­sään var­hai­se­läk­keel­le siir­ty­mi­sen kal­liik­si. Samal­la se mer­kit­see, ettei ikään­ty­nyt­tä kan­na­ta palkata.

  79. Mie­tis­ke­lin tuo­ta työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­keen riskia.

    Uudel­len työl­lis­ty­väl­le voi teh­dä lää­kä­rin­tar­kas­tuk­sen, joka ker­too ris­kin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta työkyvyttömyydestä

    Työt­tö­myy­des­tä siir­ty­vät ovat teh­neet repa­lei­sen työ­uran ja heil­lä on jo mer­kit­tä­viä sairauksia 

    Toi­nen mer­kit­tä­vä ris­ki­te­ki­jä on ammt­ti esim raken­nus­mies­ten ja met­su­rien ris­ki jää­dä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le on kor­keam­pi kuin esim asinatuntijoiden

    Työ­ky­vyt­tö­myys­ris­ki on nyky­ään hyvin ennus­tet­ta­vis­sa eikä se enää lii­ty ikään kovin­kaan suo­ras­ti, joten työ­ky­vyt­tö­myys ei ole mer­kit­tä­vä kus­tan­nus­ris­ki ja se on ennen­kaik­kea hal­lit­ta­va riski.

    Esit­täm­säi väi­te ikään liit­ty­väs­tä ylei­ses­tä kor­keas­ta työ­ky­vyt­tö­myys­risks­tä on pelk­kää EK-propagandaa

  80. En syyt­tä­nyt työn­te­ki­jöi­tä vaan lain­sää­dän­töä Japa­nis­sa ikään­ty­neet ovat var­sin hyvin töis­sä – myös elä­kea­jan jäl­keen – kos­ka sile3lä lain­sää­dän­tö on toisenlainen.

    Japa­ni on toi­sen­lai­sen työ­kult­tuu­ril­tan. Japa­nin työ­mark­ki­noi­den tun­ne­tuin eri­tyis­piir­re on eli­ni­käis­ten työ­suh­tei­den mal­li. Se koros­taa työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan molem­min­puo­lis­ta sitou­tu­mis­ta sekä ete­ne­mis­tä työs­sä ja palk­kauk­ses­sa senio­ri­teet­tiin painottuen.
    Senio­ri­tee­tin kun­nioi­tus on edel­leen kor­kea kau­ko-Idäs­sä, myös japa­ni ulkopuolella.
    Minä toi­min siel­lä 35–45-vuotiaana pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä ja minua kat­sel­tiin nok­ka­vart­ta pit­kin , kos­ka minua pidet­tiin lii­an nuo­re­na tehtävään.Sen sijaan yli 65-vuo­ti­aat alai­set naut­ti­vat suur­ta arvon­an­toa ikän­sä vuoksi

    On vain vahin­ko, ettem­me elä kauko-Idässä

    Mut­ta kyl­lä se Japa­ni­kin muut­tuu, ikäih­mis­ten työt­tö­myys on kas­vus­sa ja ikäih­mi­sil­le tar­jo­taan hant­ti­hom­mia pie­nel­lä palkalla.

    Eikä ikään­ty­neen työll­siyys kos­ke kuin mei­hiä Japanissakaan

    Kan­nat­tai­si pysyä ajan her­mol­la eikä ker­ra­ta van­ho­ja juttuja

    1. Japa­nis­sa elä­keiän saa­vut­ta­nut sol­mii työ­nan­ta­jan kans­sa uuden työ­so­pi­muk­sen, jos­sa palk­ka on alem­pi ja töi­tä vähem­män. Kun palk­ka tulee eläk­keen pääl­le, jär­jes­te­ly on edul­li­nen kai­kil­le osa­puo­lil­le, myös valtiolle.

  81. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Niin­pä, jos jouk­ko hyviä työn­te­ki­jöi­tä vetäy­tyy työ­mark­ki­noil­ta, työl­lis­ten mää­rä pie­ne­nee sen sijaan, että työ­nan­ta­jat meni­si­vät etsi­mään kes­ki­kal­ja­kup­pi­lois­ta ihmi­siä töihin. 

    Eikö sin­ne sit­ten tule yhtä hyviä työn­te­ki­jöi­tä tilal­le? Tie­ten­kin uudet työn­te­ki­jät ovat koke­mat­to­mia, kun koke­mus siir­tyy eläk­keel­le, mut­ta noin muu­toin, suu­ren ikä­luok­kien ajas­ta ikä­luo­kan yli­op­pi­las- ja kor­kea­kou­lu­tus­pro­sent­ti on nous­sut mas­sii­vi­ses­ti. Ovat­ko nyky­ajan kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat jopa kes­ki­mää­rin fik­sum­pia? (se voi­si riip­pua esi­mer­kik­si sää­ty­kier­ron kehityksestä)

    Pal­jon isom­man ongel­man huol­to­suh­teel­le muo­dos­taa pal­ve­luam­mat­te­ja lou­hi­va auto­maa­tio. Aja­tel­laan nyt jota­kin pos­tin­ja­ke­lua­kin. Säh­köi­nen vies­tin­tä vähen­tää las­ku­ja ja kir­jei­tä­kin sen ver­ran, että Itel­la jou­tuu ilmoit­ta­maan, että joka päi­vä aina­kaan syr­jä­seu­duil­la ei pos­tia jae­ta, kos­ka hin­to­ja­kaan ei voi loput­to­miin nos­taa. Lajit­te­lun hoi­taa enim­mäk­seen kone, ja nyt uusim­pa­na uutuu­te­na paket­te­ja­kin maa­ni­tel­laan hake­maan automaatista. 

    Hei­tän hatus­ta­ni, että tuos­sa hävi­ää kym­me­ni­sen tuhat­ta työ­paik­kaa kym­me­nes­sä vuo­des­sa (var­maan muka­vas­ti niin, että väkeä elä­köi­tyy ja uut­ta ei ote­ta), mikä tie­tys­ti oli­si sinäl­lään tilas­tol­lis­ta heit­te­lyä, mut­ta kos­ka ten­dens­si on var­mas­ti kai­kil­la muil­la­kin aloil­la vas­taa­va, pitää­kö jo kysyä, min­kä alan se kaik­ki työ­voi­ma pitäi­si “syö­dä”?

  82. Ja et kyen­nyt selit­tä­mään, mik­si yri­tyk­set odot­ta­vat, että ikään­ty­nyt täyt­tää put­ki-iän ja sit­ten sanee­raa­vat hei­dät ulos .

    Tämä­hän on EK:n pää­väit­tä­mä mik­si put­ki pitäi­si poistaa.,

    Jos fir­mat ovat val­miit kerää­mään vala­tavt kulut put­ki­tuk­ses­ta niin mik­si he pel­kää­vät yli 50 vuo­ti­aan työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä ? Se ris­ki­hän on pal­jon pie­nem­pi ja kulu­kin koh­tuul­li­sem­pi kuin tuos­sa putkituksessa ?

    Ei tain­nut EK/Laatusen pro­pa­gan­dao­sas­tol­ta löy­tyä sopi­vaa vastausta ??

    1. Ei put­ki­tuk­ses­ta tule vie­lä­kään val­ta­via kulu­ja, kos­ka aina voi­daan sopia kul­tai­ses­ta käden­pu­ris­tuk­ses­ta, joka tulee irti­sa­no­mis­ta hal­vem­mak­si. Jos työn­te­ki­jä ero­aa “omas­ta aloit­tees­taan”, yri­tys ei jou­du mak­sa­maan kuin sen kädenpuristuksen.

  83. Jos työn­te­ki­jä ero­aa “omas­ta aloit­tees­taan”, yri­tys ei jou­du mak­sa­maan kuin sen kädenpuristuksen.”

    Nokias­ta ja mones­ta muus­ta­kin läh­det­tiin noin, mut­ta vain nuoret.Minun ikäi­se­ni antoi­vat työ­nan­ta­jan irti­sa­noa itsensä.

    Enkä usko, että mis­sään muussa

    Minul­le­kin tar­jot­tiin ao sop­pa­ria mut­ta en suos­tu­nut ja minut irti­sa­not­tiin T&T syistä

    Rii­tau­tin vie­lä irti­sa­no­mi­sen ja sain sit­ten vie­lä­kin parem­man korvauksen.

    Kysyin asi­aa TVR:stä , tie­si­vät sys­tee­min ja aikoi­vat hakea pää­tök­sen KO saak­ka jos on tarvis.
    Ensim­mäi­set las­kut kun läh­te­vät 2012–3

    Kysees­sä on lain kier­to ja tosia­sial­li­nen tar­koi­tus rat­kai­see oikeudessa

    Näi­hin sop­pa­rei­hin liit­tyy juri­di­ses­ti­kin arve­lut­ta­via piirteitä

    Sys­tee­mi kun pelaa miten sitä minul­le­kin aluk­si tar­joil­tiin: Teh­dään salai­nen pape­ri, jos­sa lukee todel­la että hen­ki­lö on kiel­täy­ty­nyt tar­jo­tus­ta työstä .

    Mut­ta työn­te­ki­jä saa käteen­sä pape­rin, jos­sa hänet on irti­sa­not­tu tuo­tan­nol­li­sis­ta ja talou­del­li­sis­ta syis­tä ja hän saa työkkäristä/kassasta nor­maa­lit kor­vauk­set irti­sa­no­mis­kor­vauk­sen lisäksi 

    Teko täyt­tää jo petok­sen tunnusmerkit.Mni teki höl­möyk­si­sään ao tem­pun, mut­ta petos­tuo­mio on uhkana

    Työ­nan­ta­ja sit­ten vetää tuon salai­sen pape­rin esiin kun TVR:n las­ku tulee ja yrit­tää väis­tää maksuvelvollisuuden

    Mut­ta kuten sanoin, TVR aikoi olla tiuk­ka­na ja aikoi ajaa las­kut läpi oikeu­den kautta

  84. Japa­nis­sa elä­keiän saa­vut­ta­nut sol­mii työ­nan­ta­jan kans­sa uuden työ­so­pi­muk­sen, jos­sa palk­ka on alem­pi ja töi­tä vähem­män. Kun palk­ka tulee eläk­keen pääl­le, jär­jes­te­ly on edul­li­nen kai­kil­le osa­puo­lil­le, myös valtiolle.”

    Niin kuin ker­roin, aika muut­tu japa­nis­sa­kin ja yhä har­vem­pi jat­kaa ikään­ty­nee­nä töissä

    Ja nuo pit­kät työ­urat kos­ke­vat vain osaa miehistä

    Japa­nis­sa ”NEET” ja ”FREETER” –ryh­mät ovat uusia työn­te­ki­jä­ryh­miä Edel­li­set ovat työn ja kou­lu­tuk­sen ulko­puo­lel­la ole­via nuo­ria, jäl­kim­mäi­set taas vaki­tui­sen työn ulko­puo­lel­la ole­via osa-aika­töi­tä teke­viä­ja nopeas­ti työ­paik­kaa vaih­ta­via nuoria

    Samoin tuo pit­kä työ­ura ja elä­ke­työs­ken­te­ly on mah­dol­li­nen enää suu­ris­sa fir­mois­sa, pik­ku­fir­mat ovat län­si­mais­tu­neet eikä pit­kiä työ­uraia enää ole

  85. Kun ikään­ty­nei­tä irti­sa­no­taan put­keen, niin sil­loin aika har­voin käy­te­tään sel­lai­sia kul­tai­sia käden­pu­ris­tuk­sia, joi­den saa­mi­sek­si hen­ki­lön pitää itse sanoa itsen­sä irti. 

    Sil­loin­han yri­tys vapau­tuu tie­tyis­tä vas­tuis­ta. Mut­ta jos hen­ki­lö irti­sa­nou­tuu itse, hän saa 90 päi­vän karens­sin ja myös kul­tai­sen käden­pu­ris­tuk­sen raha­sum­ma vähen­tää ansio­si­don­nai­sen maksupäiviä.

    Jos ikään­ty­nyt on työ­ky­kyi­nen, mut­ta ei enää löy­dä uut­ta työ­paik­kaa, niin put­keen irti­sa­no­mi­ses­ta aiheu­tuu isol­le työ­nan­ta­jal­le kus­tan­nus, joka voi hel­pos­ti nous­ta 30.000 euroon ja yli­kin. Näin suu­rek­si mak­su kui­ten­kin nousee vain usean sadan työn­te­ki­jän yri­tyk­sien koh­dal­la. Tämän työ­nan­ta­jan oma­vas­tuu­mak­sun perii työttömyysvakuutusrahasto.

    Itse olin ker­ran päät­tä­mäs­sä sii­tä, että emme irti­sa­no­neet ikään­ty­nyt­tä hen­ki­löä, kos­ka tie­sim­me, että sii­tä aiheu­tui­si toden­nä­köi­ses­ti iso jäl­ki­kus­tan­nus yri­tyk­sel­le. Hen­ki­lön työ­pa­nos oli hei­ken­ty­nyt, mut­ta kat­soim­me sil­ti edul­li­sem­mak­si pitää hen­ki­lö työs­sä kuin irti­sa­noa hänet. Jos vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu­ta ei oli­si ollut, oli­sim­me välit­tö­mäs­ti irti­sa­no­neet hänet.

    Monet työ­nan­ta­jat eivät kui­ten­kaan halua pitää puo­li­te­hol­la työs­ken­te­le­viä hen­ki­löi­tä töis­sä. Jos töi­tä ei ole, on usein parem­pi sanoa yli­mää­räi­set irti nopeas­ti. Tosin tilan­teet vaihtelevat.

  86. Itse olin ker­ran päät­tä­mäs­sä sii­tä, että emme irti­sa­no­neet ikään­ty­nyt­tä hen­ki­löä, kos­ka tie­sim­me, että sii­tä aiheu­tui­si toden­nä­köi­ses­ti iso jäl­ki­kus­tan­nus yritykselle.”

    Aiva tur­haan säästitte

    Sel­vit­te­lin näi­tä kuluja/tuottoja vii­mei­se­nä teh­tä­vä­nä ja kulu­jen vas­ta­pai­no­na ovat säästöt

    Kun las­ke­taan palk­ka, sivu­ku­lut ja työ­pis­teen kulut niin kes­ki­tu­loi­sen kulut ovat n 50000 euroa vuodessa

    Vaik­ka irti­sa­no­mis­ku­lut ovat kor­keat niin sil­ti takai­sin­mak­suai­ka on alle 2 vuotta .

    Tuo­tan­nol­li­sen inves­toin­nin takai­sin­mak­suai­ka on 3–5 vuo­teen useas­ti pitempikin

    Yri­tyk­sen ei kan­na­ta teh­dä mitään muu­ta kuin sanee­ra­ta , jos fir­ma vain eläi­si sillä .

    Ihmis­ten sanee­raus on edel­leen lii­an hal­paa Suomessa

  87. Olen samaa miel­tä sii­tä, että ikään­ty­neen irti­sa­no­mi­nen on nykyi­sil­lä kus­tan­nuk­sil­la pää­asial­li­nen rat­kai­su. Mut­ta joi­ta­kin poik­keus­ti­lan­tei­ta on.

    Jos vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu pois­tet­tai­siin, niin se epäi­le­mät­tä aut­tai­si hiu­kan ikään­ty­nei­den työt­tö­mien työl­lis­ty­mis­tä uudel­leen. Mut­ta toi­saal­ta myös ikään­ty­nei­den irti­sa­no­mi­set lisään­tyi­si­vät. Joten toi­men­pi­teel­lä ei ehkä oli­si suur­ta mer­ki­tys­tä ikään­ty­nei­den työllisyyteen.

    Jos lisäk­si pois­tet­tai­siin elä­ke­put­ki eli ikään­ty­nei­den ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­kor­vauk­sen lisä­päi­vät, niin tus­kin ikään­ty­nei­den irti­sa­no­mi­set sii­tä suu­res­ti vähentyisivät. 

    Elä­ke­put­ken pois­to aiheu­tui­si sen, että monet irti­sa­no­tut ikään­ty­neet oli­si­vat ensin 500 päi­vää ansio­si­don­nai­sel­la työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la ja sit­ten pel­käl­lä työ­mark­ki­na­tuel­la (lisä­päi­vien sijas­ta) ennen van­huuse­läk­keel­le siirtymistään.

    Työ­nan­ta­jien kus­tan­nuk­set pie­ne­ni­si­vät elä­ke­put­ken pois­ta­mi­ses­ta. Ja ne kus­tan­nus­sääs­töt oli­si­vat pois irti­sa­not­tu­jen ikään­ty­nei­den työn­te­ki­jöi­den toi­meen­tu­los­ta. Työ­urat eivät toi­men­pi­tees­tä juu­ri­kaan pidentyisi.

    1. Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vasuu­ta ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa pois­taa, mut­ta se voi­si olla pal­jon lie­vem­pi, jos työ­suh­de on alka­nut 50-vuotiaana.
      Vas­tuu kas­vaa line­aa­ri­ses­ti yri­tyk­sen koon kas­vaes­sa 50 työn­te­ki­jäs­tä 750 työn­te­ki­jään. (Raja on nyt tosin euro­mää­räi­nen) Samal­la tava­la se voi­si kas­vaa line­aa­ri­se­ti työ­suh­teen piden­tyes­sä vaik­ka nol­las­ta 20 vuo­teen. Nyt se nousee jon­kin lyhyen ajal­li­sen kyn­nyk­sen jäl­keen suo­raan sataan prosenttiin.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vasuu­ta ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa pois­taa, mut­ta se voi­si olla pal­jon lie­vem­pi, jos työ­suh­de on alka­nut 50-vuotiaana.

    Kyl­lä sen voi­si pois­taa — mah­dol­li­set edut ja hai­tat voi­daan (ja pitäi­si) jär­jes­tää toi­sel­la tavalla.
    Mil­lä yleen­sä­kään perus­tel­laan sitä, että vii­mei­nen työ­suh­de oli­si joten­kin eri­lai­nen kuin muut?
    Kun työn­te­ki­jän pois­pot­ki­mi­seen liit­ty­vä vas­tuu muu­toin on kol­lek­tii­vi­nen, mik­si se elä­ke­ta­pah­tu­maan joh­ta­vas­sa tilan­tees­sa on toisin?
    Vain sik­si, että iäkäs­tä tai sai­ras­ta ei vahin­gos­sa­kaan otet­tai­si töihin?

  89. Lii­an van­ha:

    Vaik­ka irti­sa­no­mis­ku­lut ovat kor­keat niin sil­ti takai­sin­mak­suai­ka on alle 2 vuotta.

    Vai­kea kuvi­tel­la, miten irti­sa­not­tu “tie­naa” fir­mal­le kulun­sa kah­des­sa vuo­des­sa, kun hänet on irti­sa­not­tu. Rahaa ei tule takai­sin vaik­ka fir­ma irti­sa­noi­si kaik­ki työn­te­ki­jän­sä (tämä on vähän nii­kuin asuntotulo).

  90. Työ­urat eivät toi­men­pi­tees­tä juu­ri­kaan pidentyisi.”

    Ainoa kei­no piden­tää työ­uria on työ­paik­ko­jen lisääminen.Työn tar­jon­ta ylit­tää jat­ku­vas­ti kysyn­nän ja niin­pä työ­rat jää­vät työt­tö­myy­den vuok­si lyhyeksi

    Meil­lä on kor­kea nuo­ri­so­työt­tö­myys ja kor­kea ikään­ty­nei­den työt­tö­myys ja par­haas­sa työiäs­sä­kin ovat usein työttömänä

    Jos vain työ­voi­man tar­jon­taa lisä­tään niin työ­urat lyhe­ne­vät entisestäänkin

    Meil­lä kes­kus­tel­laan jul­ki­suu­des­sa EK:n pro­pa­gan­dan ehdoilla

    1. Lii­an vanha
      Onko sinus­ta silk­kaa sat­tu­maa, että Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa on enem­män työ­paik­ko­ja kuin Suo­mes­sa. Kyl­lä työ­voi­man tar­jon­ta tuot­taa kysyntää.

  91. Samal­la tava­la se voi­si kas­vaa line­aa­ri­se­ti työ­suh­teen piden­tyes­sä vaik­ka nol­las­ta 20 vuo­teen. Nyt se nousee jon­kin lyhyen ajal­li­sen kyn­nyk­sen jäl­keen suo­raan sataan prosenttiin.

    Viit­si­si­kö joku nyt vie­lä vään­tää rau­ta­lan­gas­ta sen, mik­si mitään irti­sa­no­mis­suo­jaa tai ‑kus­tan­nuk­sia yli­pää­tään pitäi­si olla? Mitä kama­laa tapah­tui­si, jos sitä ei olisi?

    Asia on help­po näh­dä työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan väli­se­nä vas­tak­kai­na­set­te­lu­na, mut­ta sitä se ei ole. Kal­liit irti­sa­no­mis­kus­tan­nuk­set vähen­tä­vät ihmis­ten liik­ku­vuut­ta työ­paik­ko­jen välil­lä ja sitä kaut­ta tehok­kuut­ta. Tämä taas vähen­tää työ­paik­ko­jen koko­nais­mää­rää ja palkkasummaa.

    Oikeas­ti vas­tak­kai­na­set­te­lu on työ­voi­man sisäl­lä. Saman alan työn­te­ki­jät kil­pai­le­vat samois­ta työ­pai­kois­ta. Töis­sä ole­vil­le tiu­kat suo­ja­sään­nök­set ovat hyvä asia, työt­tö­mil­le huo­no. Ja kos­ka mei­dän kai pitäi­si olla kaik­kein eni­ten huo­lis­sam­me työt­tö­mis­tä, oli­si loo­gis­ta ajaa pikem­min hei­dän kuin työl­lis­ten asiaa.

    Mitä tulee vir­kaiän muka­na para­ne­vaan irti­sa­no­mis­suo­jaan, niin sehän nime­no­maan semen­toi työs­sä­oli­jat töi­hin ja työt­tö­mät työt­tö­mik­si. Ei kovin solidaarista.

    Yri­tyk­set ovat yri­tyk­siä. Nii­den teh­tä­vä on hoi­taa oma hom­man­sa mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti ja kas­vaa mah­dol­li­sim­man isoik­si. Ne kan­ta­vat yhteis­kun­ta­vas­tuun­sa mak­sa­mal­la palk­ko­ja ja vero­ja. Yhteis­kun­nan hom­ma taas on jär­jes­tää tur­va­ver­kot sii­hen kun­toon, että siel­tä pon­nah­de­taan takaisin.

  92. Suh­tees­sa ei nois­sa mais­sa ole enem­pää työpaikkoja

    Työl­li­syy­sas­te on Sak­sas­sa 71.1 %,Rans­kas­sa 63,8% ja Suo­mes­sa 68,1 % (Euros­tat 2010)

    Ikään­ty­nei­den ‚55–64-vuotiaiden ‚työl­li­syy­sas­te oli Sak­sa 57,7 %,Rans­ka 39,7 % ja Suo­mi 56,2 %
    EU 27 46,3 % ja EU 15 48,4 %

    Eli ei noi­ta työ­paik­ko­ja suh­tees­sa väki­lu­kuun ole juu­ri enem­pää, enem­män­kin vähemmän

    1. Lii­an vanha
      Yri­tin irvail­la sinul­le sii­tä, kun sanoit työ­paik­ko­jen syn­ty­mi­sen ole­van riip­pu­ma­ton­ta työ­voi­man tar­jon­nas­ta, että sil­loin ei pitäi­si olla mitään syy­tä sii­hen, että isos­sa maas­sa on abso­luut­ti­ses­ti enem­män työ­paik­ko­ja kuin pie­nis­sä. Tilas­to­lu­kusi osoit­ti, että työ­paik­ko­ja on syn­ty­nyt eri mai­hin suun­nil­leen työ­voi­man tar­jon­nan suhteessa.

  93. Vai­kea kuvi­tel­la, miten irti­sa­not­tu “tie­naa” fir­mal­le kulun­sa kah­des­sa vuo­des­sa, kun hänet on irtisanottu. ”

    Sääs­töt vai­kut­ta­vat vii­mei­sel­le rivil­le samal­la taval­la kuin tuotot

  94. Tilas­to­lu­kusi osoit­ti, että työ­paik­ko­ja on syn­ty­nyt eri mai­hin suun­nil­leen työ­voi­man tar­jon­nan suhteessa.”

    Tuo ei pidä tar­kaan ottaen paik­kaan­sa, sil­lä myös työn tar­jon­ta jous­taa työ­paik­ko­jen mää­rän kasvaessa/vähentyessä esim lama-aikoi­na osa työ­voi­mas­ta vetäy­tyy työ­mark­ki­noil­ta ja päinvastoin

    Yksin­ker­tais­tat asioi­ta asenteellisesti

  95. Rans­ka ja Sak­sa ja yleen­sä EU ovat kult­tuu­ril­taan ja kou­lu­tus­ta­sol­taan lähel­lä toi­si­aan, joten työi­käi­ses­tä väes­tös­tä voi hyvin 75–80 % osal­lis­tua työelämään.

    Mut­ta jos kysyn­tää ei ole niin osa väes­tös­tä pas­si­voi­tuu ja puu­has­te­lee muuta,mutta oli­si pie­nel­lä panos­tuk­sel­la val­mis työelämään

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan väis­tä vaih­te­lua kuvaa työt­tö­myy­den vaih­te­lu esim nyt Suo­mes­sa­kin on tilan­ne, jos­sa on liki 400000 suo­ma­lais­ta on työt­tö­mä­nä esim 80-luvun lopul­la luku oli alle 80000 .

    Ja kysyn­nän ero­ja tasoit­taa mysö muut­to­lii­ke sil­län 300000 hen­keä muut­taa paik­ka­kun­taa, monet työn perässä.

    Tun­ne­tuin kysyn­nän ja tar­jon­nan aiheut­ta­ma muut­to­lii­ke oli70-80-luku­jen tait­tees­sa kun Ruot­sis­sa oli suu­ri kysyn­tä eikä tar­peek­si tar­jon­taa ja Suo­mes­sa taas suu­ri yli­tar­jon­ta työvoimasta

    Mark­ki­na­ta­lou­des­sa kysyn­tä on se moot­to­ri joka pis­tää reurs­sien han­kin­nan liikkeelle

  96. Lii­an van­ha: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa kysyn­tä on se moot­to­ri joka pis­tää reurs­sien han­kin­nan liikkeelle

    Tämä on kysy­mys munas­ta ja kanas­ta. Kysyn­tää työl­le ei syn­ny, jos hin­ta on lii­an kor­kea ja hin­ta tup­paa nouse­maan niin työs­sä kuin kai­kes­sa muus­sa­kin kau­pan ole­vas­sa asias­sa, jos ei ole tar­jon­taa. On siis makua­sia, mitä tuos­sa pitää moottorina.

    Lausee­si on jos­sain mää­rin jär­ke­vä, jos se muu­te­taan muotoon:“Kysyntä anne­tul­la hin­nal­la on moot­to­ri…”, mut­ta täl­löin pitää huo­ma­ta se, että annet­tu hin­ta riip­puu tarjonnasta. 

    Työ­mark­ki­noil­la mark­ki­na­ta­lous ei toi­mi sil­loin, jos jom­mal­la kum­mal­la puo­lel­la on mono­po­li. Osto­mo­no­po­li on mones­sa jul­ki­sen sek­to­rin työs­sä ja niis­sä työn­te­ki­jät voi­vat kil­pai­lut­taa työ­nan­ta­jaa mel­kein­pä vain sil­lä, että läh­te­vät maas­ta. Näil­lä aloil­la usein työn tar­jon­nan las­ku vain pai­naa palk­ko­ja alas­päin, mut­tei vähen­nä kysyn­tää, kos­ka työn­te­ki­jöil­lä ei aina­kaan lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ole mah­dol­lis­ta kil­pai­lut­taa työ­nan­ta­jaa. Toi­saal­ta palk­ko­jen nos­to ei juu­ri­kaan lisää tar­jon­taa, kos­ka koko kysei­sen alan työ­voi­ma on jo sen mono­po­lia pitä­vän työ­nan­ta­jan palveluksessa. 

    Myyn­ti­mo­no­po­li taas on joil­lain sel­lai­sil­la aloil­la, joil­la ammat­ti­liit­toi­hin kuu­luu val­tao­sa työn­te­ki­jöis­tä ja he ovat saa­neet jun­tat­tua pai­koil­leen yleis­si­to­van tes:in. Tääl­lä taas työn kysyn­nän kas­vu ei las­ke palk­ko­ja ja luo uusia työ­paik­ko­ja, kos­ka pal­kat eivät voi jous­taa alas­päin. Tämä taas pit­käl­lä täh­täi­mel­lä joh­taa sii­hen, että työ­nan­ta­jat siir­tä­vät tuo­tan­non muu­al­le ja työ­pai­kat vähi­tel­len häviä­vät. Näin on käsit­tääk­se­ni käy­nyt esim. Suo­men paperiteollisuudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.