Itsenäinen maa tarvitsee oman keskuspankin?

Olen alka­nut epäil­lä, että Euron syn­nyt­tä­mi­nen on perus­tu­nut talous­teo­reet­ti­seen vir­hee­seen. Olen alka­nut epäil­lä, että itse­näi­nen val­tio tar­vit­see oman kes­kus­pan­kin sel­vi­täk­seen huo­nois­ta ajoista.

Japa­ni on maa­il­man vel­kai­sim­pia mai­ta. Sen val­tion vel­ka ylit­tää 200 pro­sent­tia BKT:sta eikä tsu­na­mi miten­kään hel­pot­ta­nut tilan­net­ta. Japa­nin luot­to­luo­ki­tus­ta on vähän alen­net­tu, mut­ta se on sil­ti var­sin hyvä. Maa saa lai­naa yhden pro­sen­tin korolla.

Mik­si kukaan ei ole huo­lis­saan Japa­nin nään­ty­mi­ses­tä vel­ka­taak­kan­sa alle?

Kos­ka Japa­ni on pää­asias­sa vel­kaa itsel­leen. Tai siis kes­kus­pan­kil­leen. Sete­li­ra­hoi­tus­ta on käy­tet­ty aika reip­paas­ti. Onko Japa­ni jou­tu­nut hype­rin­flaa­tioon, onko jenin arvo romah­ta­nut? Japa­nin ongel­ma­na on inflaa­tion sijas­ta deflaatio.

Sete­li­ra­hoi­tus on vaa­ral­li­nen ase vas­tuut­to­mien polii­tik­ko­jen käsis­sä mut­ta hyvä kei­no vas­tuul­li­sis­sa käsissä.

Atlan­tin (ja osin Kanaa­lin) toi­sel­ta puo­lel­ta euroop­pa­lai­sia on keho­tet­tu pai­na­maan rahaa, jos sitä ker­ran on lii­an vähän. Näin Yhdys­val­lois­sa­kin teh­dään. Ja Britanniassa.

Kan­sal­lis­val­tio voi näin teh­dä, kos­ka se vas­taa itse seu­rauk­sis­ta ja sik­si tekee sitä vain mal­til­li­ses­ti. Jos EKP avai­si pii­kin, jot­kut maat oli­si­vat per­so­ja tur­vau­tu­maan tähän kei­noon, kos­ka hai­tat jae­taan yhdessä.

Euro­mai­den osal­ta val­tioi­den bud­je­tin kaut­ta mene­väs­sä sete­li­ra­hoi­tuk­ses­sa on kak­si ongel­maa. Toi­nen on psy­ko­lo­gi­nen. Sak­sa­lai­set pel­kää­vät inflaa­tio­ta enem­män kuin rut­toa. On parem­pi, että kan­sa nään­tyy näl­kään kaduil­la kuin että kes­kus­pank­ki ostaa val­tion lai­no­ja. Toi­sen ongel­ma liit­tyy mai­den väli­seen tasa-arvoi­suu­teen. Jos EKP rahoit­taa yhtä maa­ta, mer­kit­see tämä jät­ti­mäis­tä tulon­siir­toa euro­mai­den välillä.

Nykyi­nen tilan­ne on labii­li. Aja­tel­laan, että yhtä maa­ta koh­tai­si suu­ri onnet­to­muus, vaik­ka­pa vaka­va maan­jä­ris­tys ja val­tio vel­kaan­tui­si rut­kas­ti. Tämä hei­ken­täi­si sen tilan­net­ta kah­ta kaut­ta. Velan mää­rä sinän­sä on taak­ka, mut­ta sitä lisäi­si kor­ko­jen nousu, kun val­tion lai­naan ei voi­si luot­taa. Jos kes­kus­pan­kin sete­li­pai­no on vii­me kädes­sä taka­na, korot pysy­vät mal­til­li­si­na, kuten ovat pysy­neet Yhdys­val­lois­sa ja Japa­nis­sa näi­den mai­den tol­kut­to­mas­ta vel­kaan­tu­mi­ses­ta huolimatta.

Tur­vau­tu­mi­nen sete­li­ra­hoi­tuk­seen oli­si huo­no jut­tu, mut­ta ei suo­ra­nai­nen kata­stro­fi, jol­lai­nen uhkaa nyt Italiaa.

Var­maan­kin pää­dym­me sii­hen, että EKP jou­tuu osta­maan joi­den­kin mai­den pape­rei­ta, eikä edes ihan vähän. Tämä on epis­tä vai onko? Jos nuo maat pys­ty­vät mak­sa­maan edes korot, mekin pää­sem­me niis­tä naut­ti­maan, kos­ka korot mak­se­taan omis­ta­ja­mai­den hallituksille.

76 vastausta artikkeliin “Itsenäinen maa tarvitsee oman keskuspankin?”

  1. riit­tää kun valuut­ta-alue on tar­peek­si homo­gee­ni­nen talous­ra­ken­teel­taan ja yhteis­kun­ta­jör­jes­tel­mäl­tään. Euroa­lue ei sitä ole. Väli­me­ren maat ovat aina perus­tu­neet 10 pros­san inflaa­tioon jon­ka oma valuut­ta mah­dol­lis­taa. Euros­sa kur­jis­ta­vat itsen­sä ja muut sii­nä samal­la kun yri­te­tään kan­taa vas­tuu­ta kuten on nyky­ään ter­mi pään pus­kaan työntämisellä.

  2. Yksi pai­na­vis­ta syis­tä euroon liit­ty­mi­ses­sä oli se, että Suo­mi alkoi näyt­tää lii­an pie­nel­tä kan­san­ta­lou­del­ta. Kun Soros tar­vit­si tas­ku­ra­haa, hän kävi kei­laa­mas­sa mar­kan nurin.

    Onko tämä vain näen­näi­nen perus­te, eli oli­si­ko sen kans­sa voi­tu tul­la toi­meen, kun Ruot­si ja jopa Islan­ti­kin tulevat?

  3. Aihees­ta on kir­joi­tet­tu hyvä kir­ja ‘Suo­men pank­ki 200 vuot­ta’ joka käsit­te­lee kes­kus­pank­ke­ja laa­jem­min­kin, jat­ko-osa tul­lee lähiviikkoina.

    Mikä­li kes­kus­pank­ki pää­tyi­si osta­maan eri val­tioi­den jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja, niin eikö oli­si parem­pi että oste­taan myös hyvien mai­den jouk­ko­vel­ka­kir­jo­ja. Eli vaik­ka­pa 30% joka val­tion BKT:sta.

    Sak­saa on help­po ymmär­tää, kun ajat­te­lee että kan­san­so­sia­lis­tien ääni­vyö­ry tuli nime­no­maan hype­rin­flaa­tion jäl­ki­mai­nin­geis­ta. Mut­ta mitä jos teh­täis mark­ki­noi­den rahoit­ta­mi­nen täl­lä ker­taa jär­ke­väs­ti ja jol­lain tapaa hallitusti?

    Mikä­li sete­liel­vy­tys pää­tyy lopul­ta vaka­va­rais­tet­tu­jen pank­kien hol­vei­hin eikä mark­ki­noil­le, niin se tap­paa inflaa­tio­pei­kon samal­la. Tätä var­ten oli ne mit­kä Base­lin sään­nök­set oli­vat­kaan, joi­ta on alet­tu ruk­kaa­maan, ja näyt­tä­vät ole­van hyväl­lä poh­jal­la, mut­ta tämän pro­ses­sin toi­meen­pa­no vie­nee vuosikymmenen.

  4. Mik­si kukaan ei ole huo­lis­saan Japa­nin nään­ty­mi­ses­tä vel­ka­taak­kan­sa alle?

    No eipä kukaan ollut pit­kiin aikoi­hin huo­lis­saan nois­ta PIIGS-mais­ta­kaan. Mark­ki­nat voi­vat olla yllät­tä­vän pit­kään väärässä.

    Ei täs­sä nyt koh­ta ker­ta­kaik­ki­aan auta muu kuin antaa huit­ha­pe­li­mai­den men­nä kon­kurs­siin. EKP voi sit­ten käyt­tää sete­li­pai­noa pank­ki­jär­jes­tel­män pelas­ta­mi­seen. Men­kööt kre­kut ja ita­lia­lai­set kon­kurs­siin, ei siel­lä kukaan kyl­mään kuole.

  5. niin ja ilmei­ses­ti Ita­lian lai­na­huu­to­kaup­pa onnis­tui vii­me tors­tai­na vain siten että krii­si­pan­kit merk­ka­si­vat lai­no­ja koval­la korol­la ekp:n anta­mal­la pro­sen­tin­kor­koi­sel­la rahal­la ja nyt myy­vät nuo lai­na­kir­jat ekp:lle. Mitäs muu­ta se on kuin val­tion sete­li­ra­hoi­tus­ta ja vie­lä niin että krii­si­pan­kit kää­ri­vät välis­tä hyvät bona­rit meklareille.

  6. Euron suu­ri lupaus oli sii­nä, että yhtei­ses­sä vakaas­sa valu­tas­sa kau­pan­käyn­ti oli­si ris­ki­tön­tä, ja rahaa­kin suu­ri vakaa talous­a­lue sai­si hal­val­la. Nyt olem­me saa­neet ensim­mäi­sen mer­kit­tä­vän las­ten­tau­din. Kont­rol­li pet­ti, ja lähes kaik­ki ryh­tyi­vät­kin otta­maan lai­naa alkue­räi­sen suun­ni­tel­man ja sopi­muk­sen vastaisesti.

    En tie­dä mitä iloa oli­si yhtei­ses­tä valuu­tas­ta, joka infla­toi­tui­si koko ajan, vaik­ka­pa Ita­lian tilan­teen mää­rää­mää vauh­tia. Jos maat hoi­ta­vat talout­taan itse­näi­ses­ti, oman “inflaa­tio­suun­ni­tel­man­sa” mukaan, niil­le sopii parem­min oma valuutta.

    Jokai­nen maa voi­si pitää vakaas­sa euros­sa itsel­lään tur­va­pus­ku­ria ole­mal­la vel­kaan­tu­mat­ta lii­kaa. Tila­päi­sen häi­riön iskies­sä noil­la varoil­la voi­si men­nä häi­riön yli.

    Pitem­pi­kes­toi­seen las­kuun pitäi­si rea­goi­da anta­mal­la esi­mer­kik­si palk­ko­jen las­kea. Palk­ko­jen nimel­li­sar­von pudo­tus on tosin val­tioil­le vie­lä liki yli­voi­mai­sen vai­ke­aa. Kos­ka val­tioi­den talous on pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kui­ten­kin mel­ko vakaa (useim­mi­ten jopa nouse­va), ehkä täl­lais­ta tar­vet­ta ei juu­ri esiin­tyi­si (ja pie­ni tar­ve meni­si ham­pai­den kiris­te­lyl­lä ja pie­nel­lä talous­e­lä­män kra­pu­lal­la ohi).

  7. Alan Greens­pan oli nuo­ruus­vuo­si­naan Ayn Ran­din ja Objek­ti­vis­min kan­nat­ta­ja sekä kir­joit­ti Ran­din kir­jaan luvun kultakannasta.

    Myö­hem­min edus­ta­ja Ron Pau­lin kysy­myk­seen hän vas­ta­si että itse­näi­sen kes­kus­pan­kin val­vo­man rahan val­ta­kun­nas­sa saa­vu­te­taan suu­rin piir­tein samat edut kuin kul­ta­kan­nas­sa tai hyödykerahakannassa.

    Euroo­pan poliit­ti­nen ja talou­del­li­nen inte­graa­tio on ollut sodat koke­neil­le libe­raa­leil­le, mm. Friedrich Haye­kil­le, tär­keä pro­jek­ti ja sik­si euro on saa­nut sel­lai­sen kan­na­tuk­sen mitä sil­lä jo 1970-luvul­ta läh­tien on ollut monis­sa piireissä. 

    Nyt jot­kut libe­raa­lit ovat alka­neet katua kan­na­tus­taan täl­le pro­jek­til­le. Euros­ta on pal­jas­tu­nut että se on lop­pu­jen lopuk­si saman­lai­nen poliit­ti­nen raha kuin kaik­ki aiem­mat fiat-kokeilut.

    Fiat rahal­la käy­tän­nös­sä siir­re­tään resurs­se­ja jul­ki­sel­le vallalle.

  8. Ei itse­näi­nen val­tio tar­vit­se vält­tä­mät­tä omaa kes­kus­pank­kia. Val­tio pär­jää euroa­lu­ees­sa, jos se ei ole lii­al­li­ses­ti vel­kaan­tu­nut ja sil­lä on kilpailukykyä.

    Epäi­le­mät­tä EKP:n pitäi­si teh­dä agres­sii­vi­sem­min saman­lai­sia elvy­tys­toi­men­pi­tei­tä kuin Japa­nin ja USA:n kes­kus­pan­kit ovat teh­neet. Mut­ta vel­ka­kir­jo­jen mas­sii­vi­set osto-ohjel­mat eivät rat­kai­se euroa­lu­een valu­vias­ta syn­ty­nyt­tä ongel­maa: Euroa­lu­ees­sa on lii­an eri­lai­sia mai­ta. Toi­set ovat vah­vo­ja yli­jää­mä­mai­ta ja toi­set heik­ko­ja ali­jää­mä­mai­ta. Ei EKP­kään voi vuo­si­kym­me­niä rahoit­taa Ita­lian ja Espan­jan vel­kaan­tu­mis­ta Saksalle.

    Japa­nil­la on omat syyn­sä, mik­si se pors­kut­taa, vaik­ka Japa­nin val­tiol­la on pal­jon velkaa.

    Japa­nin val­tio on pää­osin vel­kaa Japa­nin kan­sa­lai­sil­le ja ins­ti­tuu­tioil­le. Toki myös Japa­nin kes­kus­pank­ki omis­taa Japa­nin val­tion vel­ka­pa­pe­rei­ta, mut­ta sil­lä ei ole niin suur­ta mer­ki­tys­tä kuin Osmo antaa ymmärtää.

    Japa­ni on ollut yli­jää­mä­maa. Japa­nil­la koko­nai­suu­des­saan (jul­ki­nen + yksi­tyi­nen sek­to­ri) on hyvin suu­ri net­to­va­ral­li­suus. Japa­ni koko­nai­suu­des­saan oli vii­me vuon­na maa­il­man suu­rin mui­den kan­san­ta­louk­sien luo­tot­ta­ja. Kii­na oli kakkossijalla.

    Sik­si euroa­lu­een val­tiot eivät voi vel­kaan­tua samal­la taval­la kuin Japa­nin valtio.

  9. Juho Laa­tu:

    Pitem­pi­kes­toi­seen las­kuun pitäi­si rea­goi­da anta­mal­la esi­mer­kik­si palk­ko­jen las­kea. Palk­ko­jen nimel­li­sar­von pudo­tus on tosin val­tioil­le vie­lä liki yli­voi­mai­sen vaikeaa. 

    Väis­tä­mät­tä kiin­nit­ti huo­mio­ta “anta­mal­la palk­ko­jen las­kea”. Pal­kat pysy­vät tie­tyl­lä tasol­la pitelemättäkin.

    Jos pal­kan alen­nus on niin mah­do­ton­ta, voi­si­ko joku hin­ta­sää­te­ly tai muu toi­mi ajaa saman asian? Deval­vaa­tio kun ei tule kyseeseen.

  10. Vih­doin­kin vaka­vas­ti otet­ta­vat polii­ti­kot alka­vat puhua tas­ta finans­si­ta­lou­den perus­on­gel­mas­ta. Kii­tos Osmo.

  11. Itse­käs­tä, popu­lis­tis­ta, ja lyhyt­nä­köis­tä val­tion jako­po­li­tiik­kaa har­joi­ta­va kan­sal­lis­val­tio tar­vit­see oman kes­kus­pan­kin siir­tä­mään val­tion toi­lai­lun kus­tan­nuk­sia mer­kan­ti­lis­ti­ses­ti tuon­ti­ta­va­roi­den hintoihin. 

    Euron idea­na oli, että täl­lai­ses­ta pääs­täi­siin eroon, mut­ta se on joten­kin unoh­tu­nut kaikilta.

  12. Huma­nis­te­ja ei tai­da kiin­nos­taa muu kuin puhu­mi­nen ja mie­li­ku­vien luominen.

    Ote­taan­pa esi­merk­ki sil­lan rakentamisesta.

    -Ark­ki­teh­ti tai muu kau­no­sie­lu vähät välit­tää toi­mii­ko sil­ta, pää­asia on mil­tä sil­ta näyttää.

    -Polii­ti­kol­le tai muul­le suplii­kis­ta elä­vil­le on tär­kein­tä, että sil­ta on mah­dol­li­sim­man yllät­tä­vä, jopa luon­non­la­ke­ja uhmaa­va. Näin koros­tuu polii­ti­kon nerous.

    -Insi­nöö­ri yrit­tää teh­dä tun­nol­li­ses­ti las­kel­mia jot­ta sil­ta toi­mi­si, mut­ta ei ole kovin kiin­nos­tu­nut mil­tä sil­ta näyttää

    Mitä yri­tän täl­lä esi­mer­kil­lä sanoa?
    Sitä, että minun kor­vis­sa­ni puheet jon­kun pik­ku­pan­kin kon­kurs­sis­ta sysäi­si­vät jon­kun domi­noe­fek­tin liik­keel­le on pelk­kää suun­piek­sen­tää ilman laskelmia.
    MISSÄ NE LASKELMAT VIIPYVÄT ??

    Ei kai talous­ne­rot ja muut huma­nis­tit vaan petkuta?

  13. Euroa tar­vi­taan juu­ri sen takia, että meil­lä on polii­tik­ko­ja kuten Osmo, jot­ka kuvit­te­le­vat että sete­li­ra­hoi­tus on rat­kai­su ongelmiin. 

    Mitä Japa­niin tulee, niin se maa on ollut syvis­sä vai­keuk­sis­sa jo pit­kään. Luul­ta­vas­ti sete­li­ra­hoi­tus on yksi syy sil­le, että Japa­ni on vii­väs­tyt­tä­nyt tar­peel­lis­ten ja vält­tä­mät­tö­mien muu­tos­ten tekemistä.

  14. Timo ei nyt tun­ne asi­aa. Euros­sa­han tätä sete­li­ra­hoi­tus­ta jo teh­dään ja polii­ti­kot päs­mä­röi talou­des­sa. Sik­si se menee­kin päin sei­niä. Kes­kus­pan­kin idea oli olla riip­pu­ma­ton toi­mi­ja. Nyt se on kaik­kea muu­ta kuin riip­pu­ma­ton. Mitä enem­män polii­ti­kot otta­vat nis­ka­lenk­kiä ja kan­ta­vat vas­tuu­ta sitä syvem­mäl­le suo­hon mennään.

  15. Leif Aal­to­nen kir­joit­ti: “Jos pal­kan alen­nus on niin mah­do­ton­ta, voi­si­ko joku hin­ta­sää­te­ly tai muu toi­mi ajaa saman asian?”

    Las­ken asian niin, että jos maan val­mis­ta­mat tuot­teet eivät käy enää (pysy­väs­ti) kau­pak­si enti­sil­lä hin­noil­la, kan­sa­lais­ten palk­ka mita­taan vakaa­na pysy­vi­nä euroi­na, ja ulko­maan­kaup­pa on vapaa­ta, he kulut­ta­vat enem­män kuin tienaavat.

    Jos pal­kat eivät las­ke, rahaa ei rii­tä kai­kil­le, joten osa jou­tuu työt­tö­mäk­si. Näin palk­kae­rot kas­va­vat, ja kes­ki­palk­ka las­kee työt­tö­mien hei­kon tulo­ta­son vuoksi.

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä syn­tyy uusia työ­paik­ko­ja huo­nom­pi­palk­kai­sil­le aloil­le. Van­hat kova­palk­kai­set, mut­ta nyt vähem­män tuot­ta­vat alat kuo­le­vat vähi­tel­len (työ­nan­ta­jan raho­jen lop­pues­sa) pois tai siir­ty­vät ulkomaille.

    Tuon vapaan kau­pan vaa­ti­muk­sen vuok­si hin­ta­sään­nös­te­ly (ehkä ylös­päin?) ja jot­kut muut val­tio­koh­tai­set mene­tel­mät eivät toi­mi kovin hyvin, tai ovat poliit­ti­sis­ta syis­tä mahdottomia.

    Tai ehkä jokin yli­mää­räi­nen viat­to­mal­ta näyt­tä­vä vero ajai­si asian ja pudot­tai­si palk­ko­jen reaa­li­ta­soa alas­päin pudot­ta­mat­ta nii­den nimel­lis­tä arvoa. Tämä on ehkä paras kek­si­mä­ni kik­ka, jos palk­ko­jen nimel­li­sar­voa ei voi las­kea. (Oikeat talous­asian­tun­ti­jat voi­vat kek­siä parempiakin.)

    On myös mah­dol­lis­ta, että osa työ­voi­mas­ta siir­tyy ulko­mail­le (vapaan liiik­ku­vuu­den Euroo­pas­sa). Samoin ahke­ruus ja inno­va­tii­vi­suus voi paran­tua työt­tö­myy­su­han surauk­se­na, ja näin pelas­taa osan uha­tuis­ta työ­pai­kois­ta kannattaviksi.

  16. DI:

    Mitä yri­tän täl­lä esi­mer­kil­lä sanoa?
    Sitä, että minun kor­vis­sa­ni puheet jon­kun pik­ku­pan­kin kon­kurs­sis­ta sysäi­si­vät jon­kun domi­noe­fek­tin liik­keel­le on pelk­kää suun­piek­sen­tää ilman laskelmia.
    MISSÄ NE LASKELMAT VIIPYVÄT ?? 

    Mitä las­kel­mil­la tekee, jos asia on jo ker­taal­lee tes­tat­tu ja todettu?

    Leh­man Brot­her­sin kaa­tu­mi­nen oli empii­ri­nen tes­ti, joka kyl­lä osoit­ti domi­noe­fek­tin sekä luot­to­la­man mah­dol­li­suu­den. Kyl­lä minä luo­tan aina enem­män empii­ri­seen tes­tauk­seen kuin las­kel­miin. Jos jokin asia on tes­tat­tu, sitä ei tar­vit­se enää laskeskella.

  17. Taas on pak­ko olla pit­käl­ti samaa miel­tä. Euro-krii­siin on kyl­lä kol­mas­kin rat­kai­su, annae­taan kapi­ta­lis­min toi­mia mut­ta val­tiot pelas­ta­vat syyttömät.
    Eli ongel­ma­maat eivät yksin­ker­tai­ses­ti mak­sa vel­ko­jaan, jol­loin ne eivät saa enää myös­kään lisää lai­naa, jol­loin nii­den on nopeas­ti saa­ta­va bud­jet­ti vähin­tään tasa­pai­noon tai yli­jää­mäi­sek­si. Siis että tulot riit­tää menoi­hin eikä mitään lai­naa tar­vit­se ottaa.
    Jot­kut pan­kit otta­vat köniin­sä, ja jot­kut voi­vat men­nä nurin. Teh­dään kuten Usas­sa, val­tio ottaa kon­kurs­si­kyp­sät pan­kit hal­lin­taan­sa ja ope­roi nii­tä ns. klas­si­sen pank­ki­toi­min­nan alal­la niin kau­an että taseet ovat kun­nos­sa ja pank­ki voi­daan myy­dä eni­ten tarjoavalle.
    Klas­si­nen pank­ki­toi­min­ta tar­koit­taa sitä että rahaa lai­na­taan, ja anne­taan yli­pään­sä ulos, vain sem­moi­siin koh­tei­siin jois­ta sen suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä saa takaisin.
    Näin mak­sa­ji­na oli­si­vat RIS­KI­si­joi­tuk­sia teh­neet pan­kit, RISKI toteu­tui­si. Tal­let­ta­jat, asun­to­lai­nan hal­ti­jat ja pie­ny­ri­tyk­set voi­si­vat jat­kaa elä­mää, ja ongel­ma­mai­den talous tuli­si ker­ral­la kuntoon.

  18. Mitä ne “tar­peel­li­set ja väis­tä­mät­tö­mät muu­tok­set” ovat? Kuka pitää nii­tä “tar­peel­li­si­na ja väistämättöminä”?

  19. Kuin­ka ison osan Japa­nin jul­ki­ses­ta velas­ta BOJ omis­taa, ja pal­jon­ko se tulout­taa kor­ko­tu­lois­ta takai­sin val­tiol­le eli mis­sä mää­rin val­tion velan kor­ko­ja mak­se­taan val­tiol­le itselleen?

    Sete­li­ra­hoi­tus on vähän niin­kuin tak­ti­nen ydin­a­se mel­lak­ka­po­lii­sin käy­tös­sä. Voim­me kuvi­tel­la toki tilan­teen, jos­sa se on tar­peel­li­nen työ­ka­lu, mut­ta kun se on ker­ran otet­tu kaa­pis­ta, niin jäl­ki on her­käs­ti todel­la pahaa. Minä en uskoi­si sen­kal­tais­ta työ­ka­lua polii­tik­ko­jen käsiin, ja sik­si Euro on hyvä idea.

    Ongel­ma­na on lähin­nä se, että Euroo­pas­sa ei ole mitään sel­lai­sia ins­ti­tuu­tioi­ta ja perin­tei­tä, jot­ka oli­si­vat kehit­ty­neet tuot­ta­maan riit­tä­väs­ti infor­maa­tio­ta ja siir­tä­mään ne ajois­sa val­tioi­den vel­ko­jen kor­koi­hin. Sen­si­jaan korot oli­vat alhaal­la, kos­ka kaik­kea val­tion vel­kaa käsi­tel­tiin samal­la tavalla. 

    Meil­lä on vähän dilem­ma: Jos teh­dään bail out nyt, niin Euron legi­ti­mi­teet­ti mene­te­tään. 50 vuo­den pääs­tä mei­tä kiro­taan, joko sik­si että otim­me käyt­töön banaa­ni­va­luu­tan tai sik­si että siir­ryim­me hyvin­voin­tia tuhoa­vaan setelirahoituspolitiikkaan. 

    Jos ei teh­dä bail out­tia nyt, Euro voi reve­tä, kos­ka Kreik­ka ei aina­kaan pär­jää, ja Ita­lial­ta­kin voi men­nä kup­pi nurin. Väli­me­ren lem­peäs­sä ilmas­tos­sa ei oikein osa­ta teh­dä kivu­liai­ta pää­tök­siä, jot­ka sat­tu­vat nyt, mut­ta jois­ta hyö­ty kor­ja­taan vuo­si­kym­men­ten var­rel­la. Kysy­mys on lähin­nä sii­tä, löy­tyy­kö siel­tä poliit­tis­ta tah­toa, ja poh­joi­sem­mas­ta sel­kä­ran­kaa sanoa, että kivu­li­aat pää­tök­set on teh­tä­vä, ja sisäi­nen deval­vaa­tio edessä.

  20. Timo H:
    Jot­kut pan­kit otta­vat köniin­sä, ja jot­kut voi­vat­men­nä nurin. Teh­dään kuten Usas­sa, val­tio ottaa kon­kurs­si­kyp­sät pan­kit hal­lin­taan­sa ja ope­roi nii­tä ns. klas­si­sen pank­ki­toi­min­nan alal­la niin kau­an että taseet ovat kun­nos­sa ja pank­ki voi­daan myy­dä eni­ten tarjoavalle. 

    Näin var­maan Suo­mes­sa ja Sak­sas­sa, mut­ta miten­kä­hän val­tio pys­tyy pelas­ta­maan pan­kit sil­loin kun val­tio on jo yli­vel­kaan­tu­nut, kuten Ita­lia tai var­sin­kin Kreikka?

  21. Näh­ty on: Yksi pai­na­vis­ta syis­tä euroon liit­ty­mi­ses­sä oli se, että Suo­mi alkoi näyt­tää lii­an pie­nel­tä kan­san­ta­lou­del­ta. Kun Soros tar­vit­si tas­ku­ra­haa, hän kävi kei­laa­mas­sa mar­kan nurin 

    Näin­hän sii­nä kävi — täl­lä ker­taa euroa koe­pon­nis­te­taan ja kat­so­taan kenen poke­ri pitää. Jos Kreik­ka deval­vo­pi, joku tie­naa todel­la pal­jon… ja tie­tää, että samaa kik­kaa kan­nat­taa kokeil­la uudelleen.

    Tans­ka on täy­sin kyt­kök­ses­sä euroon, kuten Viro ennen liit­ty­mis­tään. Ruot­si on hie­man isom­pi ja moni­puo­li­sem­pi kan­san­ta­lous ja pää­osin siel­lä­kin men­nään euron tahdissa.

    Toi­saal­ta, USA:n pitäi­si deval­voi­da ja mak­sat­taa pari ostaan­sa muil­la. Krei­kan ja muu­ta­man muun maan ansios­ta las­kun mak­sat­ta­mi­nen euroil­la ei ole onnis­tu­nut kau­hean hyvin, vielä.

    Sak­sa-Rans­ka lii­tos­sa tan­dem­joh­ta­mi­nen ei ole onnis­tu­nut kovin hyvin. Pää­tök­set tule­vat lii­an hitaas­ti ja lii­aan pie­ni­nä. EKP ei ole nos­ta­nut inflaa­tio­ta eikä Euroop­paan ole saa­tu ros­ka­pank­kia, joka voi­si rea­li­soi­da kon­kurs­si­pe­siä. Sil­ti, ihan koh­tuul­li­ses­ti muut­tu­vis­sa tilan­teis­sa on pärjätty.

  22. Cati­li­na: Mitä ne “tar­peel­li­set ja väis­tä­mät­tö­mät muu­tok­set” ovat? Kuka pitää nii­tä “tar­peel­li­si­na ja väistämättöminä”?

    Yllä tai­det­tiin käyt­tää ter­miä “vält­tä­mä­tön”, mikä on toki mel­kein sama. Aina­kin Japa­nin koh­dal­la pank­kien taseis­sa maka­si vie­lä vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä luok­kaa sato­ja, ellei tuhan­sia, mil­jar­de­ja sel­lai­sia vel­ko­ja, jois­ta ei oltu mak­set­tu kor­ko­ja tai lyhen­nyk­siä vuo­siin tai vuo­si­kym­me­niin. Pan­kit oli­vat halut­to­mia kir­jaa­maan näi­tä luot­to­tap­pioi­ta, ja japa­ni­lai­set, kun ovat niin halut­to­mia noin muu­ten­kaan kei­kut­ta­maan venet­tä, vaan antoi­vat asian olla. 

    Kai sen noin­kin voi hoi­taa, mut­ta jos­sain koh­taa lie­nee vält­tä­mä­tön­tä tun­nus­taa, ettei lai­no­ja mak­se­ta takai­sin ja myön­tää että velat eivät muu­tu saa­ta­vik­si, niin sanotusti.

  23. juge: Jaa­has, ja sit­ten läh­ti Suo­men­kin kor­koe­ro Sak­saan kas­va­maan lujaa vauh­tiahttp://markets.ft.com/RESEARCH/Markets/Government-Bond-SpreadsSaa­daan aika pian näh­dä sys­tee­min sulaminen.

    Joo, Suo­mi ja Hol­lan­ti — Euroo­pan katastrofitaloudet.

    Ikä­vä huo­ma­ta, että pait­si sosi­aa­li­nen media on nos­ta­nut pin­taan rasis­mil­la mesoa­jat, uusin ryh­mä ovat talous­har­ma­ged­do­nil­la mehus­te­le­vat. Koko jär­jes­tel­mä kuu­lem­ma romah­taa, kukaan, var­sin­kaan val­tio ei saa olla vel­kaa kenel­le­kään ja ete­lä-euroop­pa­lai­set ovat abso­luut­ti­ses­ti pahoja.

    Alkaa olla ikä­vä asiantuntijavaltaa.

  24. Sak­saa on help­po ymmär­tää, kun ajat­te­lee että kan­san­so­sia­lis­tien ääni­vyö­ry tuli nime­no­maan hype­rin­flaa­tion jälkimainingeista.

    Sak­saa on help­po ymmär­tää, kos­ka asia on mie­li­ku­vis­sa näin. Mut­ta onko niin myös todella?

    1) Hype­rin­flaa­tio oli 1923, kun taas nat­sien val­taan­nousu tapah­tui koko­nais­ta 10 vuot­ta myö­hem­min. Esi­mer­kik­si Hit­ler kyl­lä yhdis­ti hype­rin­flaa­tion Tais­te­lu­ni-teok­ses­saan osak­si juu­ta­lais­ten sala­liit­toa, mut­ta se oli­kin kir­joi­tet­tu tuo­reel­taan 20-luvun puo­li­vä­lis­sä. Vuon­na 1933 inflaa­tio oli jo suun­nil­leen yhtä kau­kais­ta his­to­ri­aa kuin täl­lä het­kel­lä vaik­ka­pa jokin vuo­sien 2000–2001 IT-kupla.

    2) Sak­san 1930-luvun alun talous­vai­keuk­sien juu­ret oli­vat pikem­min­kin sel­lai­sis­sa asiois­sa kuin Wall Stree­tin vuo­den 1929 pörs­si­ro­mah­duk­sen aiheut­ta­mas­sa maa­il­man­laa­jui­ses­sa lamas­sa ja 1. maa­il­man­so­dan voit­ta­ja­val­to­jen Sak­sal­le aset­ta­mas­sa sota­kor­vaus­taa­kas­sa, jota ne eivät suos­tu­neet keventämään.

    3) Nat­sit eivät voit­ta­neet nii­tä vaa­le­ja, joi­den jäl­keen nousi­vat val­taan, vaan päin­vas­toin menet­ti­vät niis­sä noin kak­si mil­joo­naa ään­tä ja 34 kan­san­edus­ta­jaa ver­rat­tu­na edel­li­siin vain muu­ta­man kuu­kau­den takai­siin vaa­lei­hin. Hit­ler nousi täs­tä huo­li­mat­ta val­ta­kun­nan­kans­le­rik­si, kos­ka muut puo­lu­eet eivät kyen­neet sopi­maan kes­ke­nään uudes­ta hallituksesta.

    Mitä ne “tar­peel­li­set ja väis­tä­mät­tö­mät muu­tok­set” ovat? Kuka pitää nii­tä “tar­peel­li­si­na ja väistämättöminä”?

    Niin, eivät ne tosi­aan kovin tar­peel­li­sia ja väis­tä­mät­tö­miä voi olla, jos nii­tä ker­ran voi­daan lykä­tä vuo­si­kym­me­nes­tä toiseen.

  25. Näh­ty on:
    Yksi pai­na­vis­ta syis­tä euroon liit­ty­mi­ses­sä oli se, että Suo­mi alkoi näyt­tää lii­an pie­nel­tä kan­san­ta­lou­del­ta. Kun Soros tar­vit­si tas­ku­ra­haa, hän kävi kei­laa­mas­sa mar­kan nurin.

    Onko tämä vain näen­näi­nen perus­te, eli oli­si­ko sen kans­sa voi­tu tul­la toi­meen, kun Ruot­si ja jopa Islan­ti­kin tulevat?

    Ei kel­lu­vaa valuut­taa voi kei­la­ta nurin. Ongel­ma oli kiin­teäs­sä valuut­ta­kurs­sis­sa. Kun alkoi näyt­tää sil­tä, että deval­vaa­tio on tulos­sa, sijoit­ta­jil­le syn­tyy int­res­si ajaa valuut­ta pak­ko­de­val­vaa­tioon ja saa­da muka­vas­ti voittoa.

  26. Suo­mi on nyt jo jon­kun vuo­den naut­ti­nut poik­keuk­sel­li­sen alhai­ses­ta kor­ko­ta­sos­ta, kos­ka rahaa siir­tyy krii­si­mai­den vel­ka­pa­pe­reis­ta suo­ma­lai­siin vel­ka­pa­pe­rei­hin. Oli­si ehkä rei­lua, että vähän täs­tä hyö­dys­tä annet­tai­siin takai­sin krii­si­mail­le yhtei­ses­ti taat­tu­jen euro­bon­dien muodossa.

  27. juge:
    Jaa­has, ja sit­ten läh­ti Suo­men­kin kor­koe­ro Sak­saan kas­va­maan lujaa vauhtia

    Minun mie­les­tä­ni täl­lä­het­kel­lä se on Sak­sa, joka saa lii­an hal­val­la lainaa.

    http://tinyurl.com/cfzcyqc

  28. EKP ostaa koko ajan Ita­lian vel­ka­kir­jo­ja. Väi­te­tään­hän, että EKP vähen­si osto­ja vii­me vii­kol­la tar­koi­tuk­sel­la, jol­loin Ita­lian kor­ko nousi yli seit­se­män ja ajoi Ber­lusco­nin eroon.

  29. sylt­ty, tuo kor­ko ker­too sii­tä että mui­den mai­den vel­ka­pa­pe­rei­ta pais­ko­taan lai­taan täl­lä het­kel­lä. Ja ekp on se joka ostaa. Tuo ei ole suo­raan se kor­ko jol­la lai­naa maa saa, se mää­räy­tyy lai­na­huu­to­kau­pas­sa ja nousee sitä kor­keam­mak­si mitä vähem­män on merk­ka­jia kuten Ita­lian­kin koh­dal­la nähtiin. 

    Ita­lian pitäis ensi vuon­na uudis­taa lai­no­jaan 300 mrd edes­tä. Nyt kor­ko nousi huu­to­kau­pas­sa yli kuu­den vii­den mil­jar­din osal­ta. Eipä hyväl­tä näy­tä. Jokai­nen tajua että sys­tee­mi­nen krii­si on edes­sä ja Suo­mi saa sii­tä osan­sa kun val­tion­lai­nat ei kiin­nos­ta jat­kos­sa ketään. Ainoa joka nii­tä vois mer­ka­ta on ervv mut­ta kun se ei saa­nut itse­kään merk­ki­noil­ta rahaa edes 3 mil­jar­din edes­tä. Miten hitos­sa se pys­tyi­si kerää­mään sato­ja miljardeja?

    Ja Pet­ri, sinä var­maan sijoi­tat näke­myk­se­si mukai­ses­ti, mitään pahaa ei voi tapahtua.

    Minä sijoi­tan toi­sin. Rans­kan luot­to­luo­ki­tuk­sen las­ku on tulos­sa ihan pian ja voi käy­dä niin että edes Suo­mi ei saa vel­ka­pa­pe­rei­taan kaupaksi.

  30. Eikös euro­mail­le ase­tet­tu vel­voi­te pitää jul­ki­nen vel­ka kuris­sa, kor­kein­taan joku %-osuus BKT:sta? Mut­ta sii­tä ei ole pidet­ty kiin­ni, Kreik­ka on jopa sor­meil­lut tilas­to­ja saa­dak­seen lisää vel­kaa. Mil­lai­nen Euroop­pa ja euro meil­lä oli­si, jos sään­tö­jä oli­si noudatettu?

  31. Tom­mi Uscha­nov: Hype­rin­flaa­tio oli 1923, kun taas nat­sien val­taan­nousu tapah­tui koko­nais­ta 10 vuot­ta myö­hem­min. Esi­mer­kik­si Hit­ler kyl­lä yhdis­ti hype­rin­flaa­tion Tais­te­lu­ni-teok­ses­saan osak­si juu­ta­lais­ten sala­liit­toa, mut­ta se oli­kin kir­joi­tet­tu tuo­reel­taan 20-luvun puo­li­vä­lis­sä. Vuon­na 1933 inflaa­tio oli jo suun­nil­leen yhtä kau­kais­ta his­to­ri­aa kuin täl­lä het­kel­lä vaik­ka­pa jokin vuo­sien 2000–2001 IT-kupla. 

    Niin­pä. Nat­sit nousi­vat val­taan oikeas­taan vuo­sien 1929–1932 deflaa­tion ja mas­sa­työt­tö­myy­den jäl­ki­mai­nin­geis­sa, mut­ta jos­tain syys­tä tätä ei Sak­sas­sa niin hyvin nyt muisteta.

  32. Mis­sä­hän muu­ten mah­ta­vat olla ne talous­vii­saat ja net­ti­kom­men­taat­to­rit, jot­ka vie­lä pari vuot­ta sit­ten finans­si­krii­sin ensi­hyö­ky­jen vyö­ryes­sä pääl­le oli­vat vakaas­ti sitä miel­tä, että val­tiot voi­vat — ja itsea­sias­sa nii­den kan­nat­taa vel­kaan­tua — voi­mak­kaas­ti elvy­tyk­sen nimis­sä. Tätä muis­taak­se­ni perus­tel­tiin sel­lai­sil­la vii­sauk­sil­la kuin, ettei val­tio voi men­nä iki­nä kon­kurs­siin, kos­ka sil­lä on veron­kan­to-oikeus ja että siten val­tiol­le lai­naa­mi­nen on aina turvallista.

    Kaik­kia epäi­li­jöi­tä syy­tet­tiin ylei­ses­ti talout­ta ymmär­tä­mät­tö­mik­si höl­möik­si, jot­ka vain maa­lai­le­vat tur­han­päi­väi­siä piru­ja sei­nil­le. Talou­den tasa­pai­no­tus­ta ja uudis­tuk­sia vaa­ti­nei­ta hau­kut­tiin eri­to­ten “älyt­tö­mis­tä” mie­li­pi­teis­tään, joi­den nou­dat­ta­mi­nen oli­si joh­ta­nut piden­ty­nee­seen lamaan ja kau­he­aan työttömyyteen.

    No, ehkä­pä nämä talous­vii­saat ovat kal­jal­la nurk­ka­pu­bis­sa aiem­pien talous­vii­sai­den (joi­den mukaan USAn mark­ki­noil­la ei ole asun­to­kuplaa ja ettei kak­sois­va­jees­ta ole mitään ongel­maa, kos­ka Greens­pan) kans­sa ihmet­te­le­mäs­sä, että miten­käs täs­sä näin kävi.

    Itse tyy­dyn totea­maan, että “mitäs me jo pari vuot­ta sit­ten sanottiin…”

  33. Hyvi­nä aikoi­na tääl­lä on esi­tet­ty neu­vo­ja ja näke­myk­siä talou­den­pi­dos­ta. Nyt talous on päin p:ttä, mut­ta hyviä neu­vo­ja ei enää ole. Hau­li­kol­la ammu­taan kaik­kiin suun­tiin. Talous­tie­de ei ole tie­det­tä, se tie­tää, mitä tapah­tui ja ennus­taa tule­vaa. Sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä oikean tie­teen kanssa. 

    Pää­on­gel­ma on se, että pan­kit ovat jaka­neet ahneuk­sis­saan löy­hä­kä­ti­ses­ti rahaa ihmi­sil­le, jot­ka ovat tuh­lan­neet ne mihin sat­tuu. Talous ei voi kas­vaa ääret­tö­mäs­ti äärel­li­sel­lä alueella. 

    Roo­man klu­bin ennus­teet toteu­tu­vat. Mer­ke­lin sanoin sanoin sanon, että edes­sä on maa­il­man­so­tien jäl­keen pahin tilan­ne. Ulos­pää­syä ei ole, ennen­kuin poh­ja­mu­dat on kyn­net­ty. Sen jäl­keen maa­il­ma on aivan toi­sen näköi­nen kuin nyt.

  34. Totuu­den nimes­sä täy­tyy myön­tää että on ole­mas­sa sel­lai­sia taho­ja, joi­den mukaan Euroo­pas­sa on vapaa­eh­toi­ses­ti kah­lit­tu val­tion elvytysmahdollisuuksia.

    Elvyt­tä­mi­nen ei täl­lai­sen kat­son­to­kan­nan mukaan epä­on­nis­tu sik­si että se joh­taa val­tion mas­sii­vi­seen vel­kaan­tu­mi­seen vaan epä­on­nis­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä että pai­no­ko­neen ei anne­ta lau­laa täysillä.

    Elvy­tys ei siis ole uskot­ta­va kun sitä ei jat­ke­ta lop­puun asti ja mik­roa­gen­tit sääs­tä­vät yli opti­maa­li­sen kun tie­tä­vät val­tion pyr­ki­vän nou­dat­ta­maan sel­lais­ta bud­jet­ti­ra­joi­tet­ta yli ajan johon ei sisäl­ly kier­ro­sa ole­van raha­mää­rän nope­aa kasvua.

    Mut­ta mis­sä tilan­tees­sa nii­den mus­tin heli­kop­te­rien pudot­ta­mien raha­säk­kien vai­ku­tus on sit­ten ollut optimaalisin? 🙂

  35. Kun en juu­ri mitään mitään asiois­ta käsi­tä, niin mik­si EKP ei todel­la jaa fyrk­kaa kuten Japa­nin tai USA:n kes­kus­pan­kit? Sak­san pelot? Kuin­ka kau­an tom­mos­ta jut­tua voi jat­kaa? Eikö jos­kus tule lop­pu? USA:n vel­ka on minul­le aivan käsit­tö­män suu­ri, mut­tei se näy­tä ketään pelot­ta­van. Tie­ten­kin sen peri­mi­nen vii­me kädes­sä tai­taa tie­tys­ti olla vai­kea. Har­va läh­tee nii­tä kivää­ri kädes­sä peri­mään. Tätä­kö tää on? Ota pirus­ti vel­kaa. pidä armei­ja kun­nos­sa ja hom­ma ok?

  36. Minus­ta unio­nis­mis­ta kan­nat­taa mak­saa hie­man. Yli kuusi­kym­men­tä vuot­ta ja Sak­sa — Rans­ka maa­ot­te­lua ei ole käy­ty asein! 🙂 Minus­ta se on hin­tan­sa väär­ti. Terä­su­nio­nin perus­ta oli tur­val­li­suus, vaik­ka kei­not ovat olleet taloudelliset. 

    Nykyi­sel­lä EU-infral­la olem­me pää­ty­neet tilan­tee­seen, jos­sa ainoa joh­ta­mis­me­to­di näyt­tää ole­van joh­ta­mi­nen panii­kis­ta paniik­kiin. 🙁 Niil­le mail­le, kuten Suo­mi, jot­ka ovat mak­sa­jan roo­lis­sa, tii­viim­pi unio­ni on parem­pi rat­kai­su. Pitää pääs­tä rea­goin­nis­ta ennakointiin.

    Suo­ma­lai­sil­lek­kin se sopii. Se tar­koit­taa vero­tuk­sen yhte­näis­tä­mis­tä ja käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa veroas­teen las­kua pit­käl­lä aikavälillä. 😉

  37. jou­ni lund­qvist, talous­vii­sail­la on ihan hyvät ohjeet tilan­teen hoi­ta­mi­sek­si mut­ta se ei käy polii­ti­koil­le enkä kek­si sii­hen mitään muut syy­tä kuin että pank­ki­sek­to­ril­la on lii­kaa val­taa sanoa Sak­san ja Rans­kan polii­ti­koil­le mitä tehdään.

    Ongel­ma­han rake­ai­si itses­tään jos 

    - lope­te­taan val­tioi­den tuke­mi­nen kokonaan
    — ekp ker­too etu­kä­teen että se tulee pää­omit­ta­maan ongel­miin jou­tu­via pank­ke­ja tar­vit­taes­sa mää­rät­tö­mäs­ti omis­tus­ta vastaan
    — jäsen­maat, jois­sa ongel­ma­pank­ke­ja on, sää­tä­vät pika­vauh­tia lait joi­den tur­vin ekp voi hoi­taa kriis­pan­kin pää­omi­tuk­sen väkisin

    Seu­rauk­se­na rahoi­tus­sek­to­ri pysyi­si pys­tys­sä, raha­lii­ken­ne ei häi­riin­tyi­si, ongel­maat eroai­si­vat euros­ta ja pank­kien omis­ta­jat menet­täi­si­vät sijoituksensa.

    Koko häs­säk­kä oli­si vuo­de­sa ohi ja pääs­täi­siin taas kasvu-uralle.

  38. Tom­mi Uscha­nov kirjoitti:

    2) Sak­san 1930-luvun alun talous­vai­keuk­sien juu­ret oli­vat pikem­min­kin sel­lai­sis­sa asiois­sa kuin Wall Stree­tin vuo­den 1929 pörs­si­ro­mah­duk­sen aiheut­ta­mas­sa maa­il­man­laa­jui­ses­sa lamas­sa ja 1. maa­il­man­so­dan voit­ta­ja­val­to­jen Sak­sal­le aset­ta­mas­sa sota­kor­vaus­taa­kas­sa, jota ne eivät suos­tu­neet keventämään.”

    Itse asias­sa Sak­san sota­kor­vaus­taak­kaa keven­net­tiin ati oikeas­taan suh­teu­tet­tiin maan mak­su­ky­kyyn. mm. 1924 (Yhdys­val­tain ulko­minsís­te­rin mukaan nime­tyl­lä) Dawe­sin suun­ni­tel­mal­la. Yksi­tyis­koh­tia en tunne.

  39. Vuo­den 2010 lopus­sa Japa­nin kes­kus­pan­kil­la oli 8 pro­sent­tia Japa­nin val­tion velkakirjoista.

  40. Kal­le: Niil­le mail­le, kuten Suo­mi, jot­ka ovat mak­sa­jan roo­lis­sa, tii­viim­pi unio­ni on parem­pi rat­kai­su. Pitää pääs­tä rea­goin­nis­ta ennakointiin. 

    Tii­viim­pi unio­ni on parem­pi rat­kai­su vain, jos olii­vi­maat alis­te­taan unio­nis­sa vasal­li­val­tion ase­miin. Ikä­vä kyl­lä Espan­ja ja Ita­lia ovat niin suu­ria, että nii­den ääni tuli­si kuu­lu­maan enkä kyl­lä lue Rans­kaa­kaan talou­den­pi­don A‑ryhmän maaksi.

  41. Val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­nen on mah­dol­lis­ta vain jos a) yksi­tyi­set sääs­tä­vät enem­män (ja val­tio tuh­laa) tai b) pai­ne­taan rahaa eli vel­kaa ote­taan keskuspankilta. 

    Ricar­do­lai­nen ekvi­va­lens­si sanoo, että fis­kaa­li­po­li­tii­kan ei pitäi­si juu­ri­kaan toi­mia, aivan kuten Austrian selit­ti. Sik­si elvy­tys­tä voi teh­dä vain pai­na­mal­la rahaa eli saa­mal­la aikaan inflaatiota.

    Jos kes­kus­pank­ki on riit­tä­vän “uskot­ta­va” inflaa­tion suh­teen, edes rahan pai­na­mi­nen ei auta, kos­ka val­tioi­den usko­taan jou­tu­van mak­sa­maan velat kes­kus­pan­kil­le takai­sin ja kes­kus­pan­kin palaut­ta­van inflaa­tion matalaksi. 

    Meil­lä ei edes ole kysyn­tä­puo­lel­la lamaa tulos­sa tai menos­sa, vaan kaik­ki krii­sit joi­ta täs­sä on ollut, ovat olleet likvi­di­teet­ti­krii­se­jä, joko pank­kien tai val­tioi­den. Reaa­li­puo­len vai­ku­tuk­set ovat olleet aivan häm­mäs­tyt­tä­vän pie­niä ver­rat­tu­na raha­puo­len jyri­nään. Jos ver­taa vuo­den 1929 pörs­si­ro­mah­dus­ta, ja pörs­si­ro­mah­dus­ta syk­sys­tä 2007, niin erot eivät ole kovin suu­ret; OK, 29–32 kurs­sit tuli­vat alas 90 pro­sent­tia, nyt on tul­tu vuo­des­ta 2007 vas­ta alle 70 pro­sent­tia, eli hin­to­jen pitäi­si pudo­ta vie­lä kol­man­nek­seen nykyi­ses­tä, mut­ta kui­ten­kin; Vuon­na 31 lama oli jo päällä. 

    Raha­po­li­tiik­ka on toi­mi­nut aivan häm­men­tä­vän hyvin. Sen huo­no puo­li on sii­nä, että kun se toi­mii hyvin, niin huo­no poli­tiik­ka muu­ten saa tilaa kukois­taa. Mata­lat korot ruok­ki­vat popu­lis­mia ja velanottoa. 

    Minul­la on keret­ti­läi­nen kysy­mys: Mitä jos ne kas­va­neet sprea­dit eivät ker­ro­kaan mak­su­häi­riöi­den odo­tuk­sis­ta vaan inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta ja sii­tä, että Sak­san usko­taan irtau­tu­van Eurosta?

  42. Rahaa pai­na­mal­la mai­den talous­on­gel­mat kuo­siin? Vaik­ka olen huma­nis­ti, muis­te­len erään fysii­kan perus­to­tuu­den ole­van “ener­gi­aa ei syn­ny tyh­jäs­tä”. Näin maal­lik­ko­na kuvit­te­len, että sama pätee myös raha-asioi­hin aina­kin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä. Käsit­tääk­se­ni täs­tä on myös varoit­ta­via esi­merk­ke­jä eri­lais­ten el Pre­si­den­te­jen meuh­kaa­mi­sen jäljiltä.

    Yhteis­va­luu­tal­la on pal­jon hyviä puo­lia, joten sies­ta­maat pitää pot­kia ulos sys­tee­mis­tä heti. Pää­se­vät takai­sin, jos oppi­vat ole­maan. Se on huo­no bän­di, jos­sa osa soit­ta­jis­ta vetää puo­les­sa tempossa.

  43. MIVa:

    mik­si EKP ei todel­la jaa fyrk­kaa kuten Japa­nin tai USA:n keskuspankit? 

    Sak­san hype­rin­flaa­tio­pe­lot eivät toki oli ainoa syy. Sete­li­ra­hoi­tus (jon­kun maan vel­ka­kir­jo­jen suo­ra osto) on sel­keäs­ti EU:n valuut­tau­nio­nia ja EKP:tä kos­ke­vien perus­so­pi­mus­ten vas­tais­ta. Nykyi­nen ongel­ma­mai­den vel­ka­kir­jo­jen osto ei ole var­si­nais­ta sete­li­ra­hoi­tus­ta kos­ka vel­ka­kir­jo­ja oste­taan vas­ta jäl­ki­mark­ki­noil­ta ja EKP vetää vas­taa­van mää­rän rahaa pois muus­ta rahoituksesta.

    Euroa­lu­een tilan­ne siis poik­ke­aa kai­kis­ta muis­ta valuu­tois­ta ja val­tioi­den vel­ka­kir­jois­ta. Muu­al­la (USA, Japa­ni) on kes­kus­pank­ki joka toi­mii “Len­der of Last Resort”-periaatteella vas­ta­ten val­tioi­den vel­ka­kir­jois­ta. Vel­ko­ja tie­tää siis saa­van­sa rahan­sa takai­sin, jos ei muu­ten niin raha­pai­non tulok­se­na enem­män tai vähem­män arvo­aan menet­tä­nees­sä valuutassa.

    Euroa­lu­eel­la EKP ei siis ole Len­der of Last Resort, kos­ka perus­so­pi­muk­set sen kiel­tä­vät. Sel­lai­nen toi­min­ta oli­si luon­nol­li­ses­ti mas­sii­vi­nen rahan­siir­to poh­joi­ses­ta ete­lään ja moraa­li­ka­don aiheut­ta­ja (vaik­kei hype­rin­flaa­tio­ta syntyisikään).

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta, voi olla, että EKP jou­tuu kui­ten­kin mui­den vaih­toeh­to­jen puut­tues­sa sopi­muk­sis­ta välit­tä­mät­tä ryh­ty­mään Len­der of Last Resor­tik­si ja osta­maan ongel­ma­mai­den vel­ka­pa­pe­rei­ta rajatta.
    Six­ten Kork­man puhui täs­tä pit­kään tämän vii­kon MOTis­sa. Löy­tyy var­maan Yle-Areenasta.

  44. Ongel­maa­han ei oli­si syn­ty­nyt alun­pe­rin, jos EKP oli­si heti alkuun toden­nut, että se ei kos­kaan, mis­sään tilan­tees­sa mak­sa pen­niä­kään val­tioi­den vel­ka­kir­jois­ta. Täl­löin nii­den mai­den, joi­den epäil­lään jou­tu­van vai­keuk­siin, ei oli­si ollut mah­dol­lis­ta saa­da lai­naa niin hyvin ehdoin kuin sai­vat. Kaik­kial­la kyl­lä sanot­tiin, että muu­ten mitään bail-out­te­ja ei sit­ten tul­la tekemään.

    Tämä krii­si on ikään­kuin tes­ti, pitää­kö EKP ja perus­so­pi­mus kutin­sa, vai oli­ko se pelk­kää puhet­ta. Jos ete­lä bai­lou­ta­taan, niin se oli pelk­kää puhet­ta, ja euron voi­si yhtä hyvin hylä­tä. Minus­ta on oudon lyhyt­nä­köis­tä aja­tel­la, että euros­ta oli­si pel­käl­lä puheel­la tul­lut oikea valuut­ta. Sel­vää on, että kos­ka vel­kaan­tu­mi­nen on näin ollut mah­dol­lis­ta, rahoi­tus­mark­ki­nat eivät ole toi­mi­neet niin­kuin piti.

    Täs­sä koh­taa kysyy aika kovaa poliit­tis­ta tah­toa pitäy­tyä sii­nä, että lai­te­taan se Euro toi­mi­maan. Moraa­li­ka­don estä­mi­sen kan­nal­ta vakuus­ra­has­to on ongel­mal­li­nen, kos­ka se luo sys­tee­min, jol­la bai­lou­teis­ta tulee auto­maat­ti. Sik­si Euroa vas­tus­te­taan. Toi­saal­ta aja­tel­laan, että tiu­kas­sa lin­jas­sa pitäy­ty­mi­nen joh­tai­si talou­del­li­siin vai­keuk­siin, eikä niin voi­da teh­dä. Mut­ta mikään kun­non ins­ti­tuu­tio ei syn­ny pel­käl­lä puheel­la, vaan se täy­tyy todel­la luo­da koval­la työl­lä ja jos­kus vähän kivu­li­aas­ti­kin syn­nyt­tää. Euron koh­dal­la nyt on kyse sii­tä, että täl­lai­nen ins­ti­tuu­tioi­den kehi­tys on tul­lut sii­hen kivu­li­aa­seen vaiheeseen. 

    Lyhyt­nä­köi­nen jako­po­li­tiik­ka ja tym­peä euro­vas­tai­nen popu­lis­mi eivät ede­sau­ta kehitystä.

  45. Tie­de­mies:

    Minul­la on keret­ti­läi­nen kysy­mys: Mitä jos ne kas­va­neet sprea­dit eivät ker­ro­kaan mak­su­häi­riöi­den odo­tuk­sis­ta vaan inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta ja sii­tä, että Sak­san usko­taan irtau­tu­van Eurosta?

    No sit se näkys inflaa­tio­suo­jat­tu­jen bon­dien ja inflaa­tio­suo­jaa­mat­to­mien bon­dien hintaeroissa.

    Mark­ki­nao­do­tuk­sia inflaa­tiol­le ei kan­na­ta yrit­tää pää­tel­lä mis­tään kul­lan hin­nas­ta sun muis­ta tee­leh­dis­tä, ku meil­lä on noi inflaa­tio­suo­ja­tut bondit.

    Mark­ki­nao­do­tuk­sen näkee suo­raan niistä.

  46. kse, TM, tei­dän mie­les­tä sil­lä että finans­si­krii­sis­tä ei ole tul­lut pahem­paa reaa­li­ta­lou­den krii­siä (nyt on vain 10% työt­tö­myys käy­tän­nös­sä koko OECD:ssä) ei ilmei­ses­ti ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa että val­tiot ovat velkaantuneet?

  47. En, ymmär­rä miten val­tion tai yksi­tyis­ten vel­ko­ja voi­daan hoi­taa sete­lei­tä pai­na­mal­la tai muil­la vip­pas­kons­teil­la. Kun on elet­ty yli varo­jen, sitä ei kik­kai­luil­la hoi­de­ta. Euroo­pal­la on edes­sä pit­kä ja kivi­nen tie palaut­taa kulu­tus tulo­jen tasolle. 

    Pahin vaih­toeh­to on, että pää­syyl­li­nen kata­stro­fiin eli pank­ki­jär­jes­tel­mä romah­taa. Se voi olla nyt aika lähel­lä. Sata var­maan poliit­ti­sia vas­tuun­kan­ta­jia ei löy­dy. Minus­ta Ita­lia ja Kreik­ka saa­vat men­nä kon­kurs­siin. Se iskee jokai­seen meis­tä. Oltiin aika­naan kovin inno­kai­ta EU:sta ja myö­hem­min raha­lii­tos­ta. Sitä saa mitä tilaa.

  48. Tun­tuu että tääl­lä on puu­rot ja vel­lit sekaisin.

    Hei­te­tään ensin kysymys:
    Mitä se pal­jon puhut­tu raha on?

    Lyhyt vas­taus: Se on nyky­sys­tee­mis­sä rahal­lis­tet­tua vel­kaa. Toi­sin sanoen, jos kukaan ei ole vel­kaa, ei ole myös­kään rahaa kier­ros­sa. Raha ei ole mitään fyy­sis­tä käy­tet­tä­vää omai­suut­ta, vaik­ka se tas­kus­sa sil­tä ehkä tuntuukin.

    http://rahajatalous.wordpress.com/

    Raha ja Talous-blo­gi ker­too mel­ko seik­ka­pe­räi­ses­ti rahan ole­muk­ses­ta ja sii­tä mik­si val­tion velal­la tai kier­ros­sa ole­van rahan mää­räl­lä ei ole mitään teke­mis­tä inflaa­tion kanssa.

    Oikeas­taan perus­ta­vaan laa­tua ole­va muu­tos rahoi­tus­mark­ki­noi­hin tar­vi­taan: Rahan luo­mi­se­ses­ta (eli pank­ki­lai­nas­ta) ei pidä periä kor­koa — var­sin­kaan val­tiol­ta. Vain kulut jär­jes­tel­mien pyö­rit­tä­mi­ses­tä (mikä voi­si olla val­tioi­den vas­tuul­la). Raha on ainoa resurs­si maa­il­mas­sa, joka on täy­sin vir­tu­aa­li­nen ja jon­ka mää­rä ei rii­pu mis­tään fyy­si­ses­tä asias­ta. Sitä ei siis kos­kaan pitäi­si olla lii­an vähän. Talou­del­li­nen menes­ty­mi­nen oli­si siis vain ja ainoas­taan omas­ta toi­me­liai­suu­des­ta kiinni.

    Kan­nat­taa hie­man astua ulos talous­kie­mu­roi­den sisäl­tä ja kat­soa hom­maa ulko­puo­lel­ta; mikä on tär­ke­ää? Mihin täs­sä pyri­tään? Miten hom­ma kan­nat­tai­si hoi­taa fik­sus­ti? Ei aina­kaan finans­si­sek­to­rin ehdoilla…

  49. jou­ni lundqvist:

    Pahin vaih­toeh­to on, että pää­syyl­li­nen kata­stro­fiin eli pank­ki­jär­jes­tel­mä romahtaa.

    Miten se on pank­ki­jär­jes­tel­män vika, että Euroo­pan val­tiot ovat elä­neet yli varo­jen­sa ja vel­kaan­tu­neet liikaa?
    Euroop­pa­lai­nen pank­ki­val­von­ta on vie­lä eri­tyi­ses­ti hou­ku­tel­lut pank­ke­ja kerää­mään val­tio­lai­no­ja tasee­seen­sa (ne las­ket­tiin aiem­min täy­sin riskittömiksi).
    Toki pan­kit ja muut ins­ti­tu­tio­naa­li­set sijoit­ta­jat ovat suos­tu­neet lai­naa­maan lii­an hal­val­la, mut­ta kyl­lä pää­syyl­li­siä ovat val­tiot ja poliitikot.

  50. Euroon men­tiin kak­sois­va­luu­tal­la. Oli mark­ka ja euro.

    Mikä estäi­si otta­mat­ta rin­nak­kais­va­luu­tan euron rin­nal­le. Se avai­si aivan uusia mah­dol­li­suuk­sia. Oma kes­kus­pank­ki hoi­tai­si suve­ree­ni­ses­ti oman rin­nak­kais­va­luu­tan asioita.

  51. tpyy­luo­ma:
    kse, TM, tei­dän mie­les­tä sil­lä että finans­si­krii­sis­tä ei ole tul­lut pahem­paa reaa­li­ta­lou­den krii­siä (nyt on vain 10% työt­tö­myys käy­tän­nös­sä koko OECD:ssä) ei ilmei­ses­ti ole mitään teke­mis­tä sen kans­sa että val­tiot ovat velkaantuneet?

    Toki­han yli­vel­kaan­tu­nei­den val­tioi­den lai­na­ra­haan perus­tu­va elvy­tys aut­taa aikan­sa — ihan samal­la taval­la kuin kra­pu­la­ryyp­py aut­taa pit­käk­si venäh­tä­neen pik­ku­jou­lu­ris­tei­lyn jäl­kei­seen kam­mot­ta­vaan oloon ja käsien täri­nään. Jos­tain kum­man syys­tä vain kra­pu­la­ryyp­pyä ei yleen­sä suo­si­tel­la käy­päi­sek­si hoi­to­ta­vak­si ylen­mää­räi­seen viihteelläoloon.

    Väli­me­ren por­sas­mai­den jat­ku­va kra­pu­la­ryy­pyil­lä piden­net­ty ryyp­py­put­ki on nyt joh­ta­nut sii­hen, että pääl­lä on kroo­ni­sen mak­sa­tu­leh­duk­sen lisäk­si vie­lä oras­ta­va hai­ma­tu­leh­dus, mut­ta poti­laat eivät vie­lä­kään oikein haluai­si lopet­taa sopan vetoa ja läh­teä lans­sil­la päi­vys­tyk­seen, kos­ka se takuu­var­mas­ti mer­kit­si­si ensin teho­hoi­toon jou­tu­mis­ta ja sit­ten vii­nan juon­nin lopet­ta­mis­ta lop­pue­lä­mäk­si — jos siis hen­gis­sä halu­aa selvitä.

    Siis perus­on­gel­ma­han on ollut se, että val­tiot ovat elä­neet kuin siat vatu­kos­sa ja vakaus‑, kas­vu- ja her­ra­ties­mi­tä-sopi­muk­sil­la on pyy­hit­ty taka­mus­ta ei pel­käs­tään maña­na-mais­sa vaan myös Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa. Ehkä täs­tä käy­tän­nös­sä täy­sin rik­kol­li­ses­ta vas­tuut­to­muu­des­ta oli­si sel­vit­ty ajan kans­sa suh­teel­li­sen kui­vin var­pain, mut­ta finans­si­krii­si osoit­ti kuin­ka hei­koil­la eväil­lä Euroop­paa vie­tiin… no, (…sen­su­roi­tu…)

    Eli siis mie­les­tä­ni hom­ma oli jo pahas­ti kural­la ennen finans­si­krii­siä­kin ja kos­ka nii­tä aiem­pia tyri­mi­siä ei oltu hoi­det­tu ajois­sa jär­ke­väs­ti, niin — täs­sä sitä nyt ollaan. Ei minul­la ole tar­jo­ta mitään ide­aa sii­tä, miten hom­man oli­si voi­nut hoi­taa vähäi­sin ongel­min. Kyl­lä tosia­sia on ennem­min se, että hom­ma oli­si kan­nat­ta­nut 2008 vetää poh­ji­aan myö­den sel­väk­si ennem­min kuin teh­dä mitä nyt teh­tiin. Kyse­hän oli kui­ten­kin vain rahoi­tus­mark­ki­noi­den epä­luot­ta­mus­ti­lan­tees­ta eikä mis­tään reaa­li­ta­lou­den ktasroofista.

    Se mitä val­tiot ovat tähän men­nes­sä teh­neet on vain takuu sii­tä, että tupla-veen toi­nen dip­pi on monin ver­roin syvem­pi ja finans­si­krii­si-II tulee ole­maan kaik­kien krii­sien äiti. Mei­naan, että ei tämä toden­nä­köi­ses­ti vain Euroo­paan rajoi­tu vaan seu­raa­vak­si voim­me jän­nä­tä romah­taa­ko Kii­nan rahoi­tus­sek­to­ri ennen vai jäl­keen USAn luottoluokitusta.

  52. Yksi sel­vä indi­kaa­tio sii­tä, mikä maña­na-mais­sa mät­tää löy­tyy eri­lai­sis­ta kilpailukyky‑, talou­den vapaus, yri­tys­ten perus­ta­mi­sen help­pous, inno­vaa­tio, leh­dis­tön­va­paus, kor­rup­tio, demo­kra­tia yms. ‑indi­kaat­to­reis­ta: sii­nä mis­sä Poh­jois-Euroo­pan maat ovat näis­sä yleen­sä kär­ki­mai­den jou­kos­sa, sijoit­tu­vat pos­su­maat vali­tet­ta­van usein samaan köö­riin mm. Kir­gii­sian ja Bur­ki­na Fason kanssa.

    Täs­sä mie­les­sä Väli­me­ren banaa­ni­val­tiot eivät edus­ta edes hyvää kehi­tys­maa­ta­soa vaan enem­min tuos­sa­kin jou­kos­sa pee­saa­vat keskivertoa.

    Jos talou­des­ta käy­tä­vä jul­ki­nen kes­kus­te­lu oli­si edes vähäi­ses­sä mää­rin jär­jel­lis­tä, niin kai­kil­le oli­si ilman muu­ta sel­vää mitä pos­suk­ka­mais­sa pitäi­si teh­dä asioi­den saa­mi­sek­si takai­sin — tai no, ehkä ensim­mäis­tä ker­taa hyvin pit­kään aikaan — rat­tail­le — eli siis libe­ra­li­soi­ta­va talout­ta oikein ran­kal­la kädellä.

    Itse en jak­sa uskoa, että tämä kriisi(kään) joh­taiis mihin­kään jär­ke­viin pää­tök­siin — ennem­min täs­sä tulee käy­mään niin, että maña­na-maat tule­vat EUn kaut­ta maña­na­soi­maan Pohjois-Euroopankin.

    Sivu­huo­mio­na muu­ten sel­lai­nen jän­nä jut­tu, että Irlan­nis­sa talou­den supis­tu­mi­nen oli kuu­le­ma saa­tu pysäh­ty­mään ja kaik­ki talou­den kas­vun mer­kit oli­vat ilmas­sa (tie­dä sit­ten miten vii­meis­ten kään­tei­den jäl­keen asia on). Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että kaik­ki “vii­saat” oli­vat toden­neet, että Irlan­nin vel­ka­taak­ka ja vyön­ki­ris­tys ovat mah­dot­to­mia ja että maa tulee joka tapauk­ses­sa ajau­tu­maan sel­vi­tys­ti­laan. Oli­si­ko­han täl­lä mitään teke­mis­tä sen kans­sa, että monien em. kil­pai­lu­ky­ky­mit­ta­rien mukai­sil­la lis­toil­la Irlan­ti on kär­ki­pääs­sä? No, ei kait voi… lisään­ty­nyt sää­te­ly­hän mei­dät pelas­taa eikä mikään paha ja ahne liberalismi.

  53. Art­tu­ri, inflaa­tio­suo­ja­tuis­ta bon­deis­ta ei nyt ole apua. Jos Sak­san bun­de­ja pide­tään ver­tai­lu­koh­ta­na, niin nii­den hin­ta on alhai­sem­pi kuin mui­den. Tämä voi kuvas­taa ris­kiä, mut­ta se voi kuvas­taa myös käsi­tys­tä, että jokin muu tuot­taa eron tulevaisuudessa. 

    Inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta pää­tel­len Sak­san val­tion bun­deil­la on nega­tii­vi­nen arvo. Mut­ta jos ole­te­taan­kin, että Sak­sa mak­saa ne jol­la­kin Euroa arvok­kaam­mal­la valuu­tal­la, niin ero muut­tuu jär­ke­väk­si. Muu­ten­kin näyt­täi­si sil­tä, että mark­ki­nao­do­tuk­set sano­vat että Sak­san inflaa­tio oli­si mata­lam­pi kuin muu­al­la. En oikein näe miten tämä voi­si muu­ten olla mah­dol­lis­ta kuin että usko­taan ole­van toden­nä­köis­tä että siel­lä on vähän ajan pääs­tä eri valuut­ta kuin muu­al­la Euroopassa…

  54. pek­ka: Miten se on pank­ki­jär­jes­tel­män vika, että Euroo­pan val­tiot ovat elä­neet yli varo­jen­sa ja vel­kaan­tu­neet liikaa?

    Se on siten pank­ki­jär­jes­tel­män vika, että val­tion­lai­no­ja, kuten nyt vaik­ka PIGS-mai­den bon­de­ja, on saa­nut kir­ja­ta tasei­siin täy­sin ris­kit­tö­mi­nä. Pank­ki­jär­jes­tel­mäs­sä kai­kii on pit­käl­ti kiin­ni sii­tä, mil­tä asiat näyt­tä­vät, ja näin pank­kien vaka­va­rai­suus on saa­tu näyt­tä­mään parem­mal­ta kuin se on ollut. So. val­tiot ovat saa­neet rahaa lii­an hal­val­la, ja vika on pankkijärjestelmässä.

    Mut­ta taas ker­ran pal­jas­tuu, että toi­sin kuin päi­vän popu­lis­ti­nen vii­saus sanoo, vika ei ole sii­nä, että sään­te­lyä on lii­an vähän tai pal­jon, vaan sii­tä, että sää­del­lään vää­riä asioita. 

    On muu­ta­ma peu­ka­lo­sään­tö, joi­ta sää­dös­ten laa­ti­joi­den pitäi­si nou­dat­taa, mut­ta jota ei ole nou­da­tet­tu. Ensim­mäi­nen on se, että jos ris­kiä sub­ven­toi­daan, niin sitä ote­taan lii­kaa. Toi­nen, tähän liit­ty­vä, on se, että jos ris­ki voi­daan siir­tää jol­le­kin muul­le, niin sitä ote­taan lii­kaa. (lii­kaa = enem­män kuin on tehokasta)

    Tal­le­tus­suo­jat, vaka­va­rai­suus­sää­dös­ten mik­ro­ma­na­ge­roin­nit, jne, niil­lä tämä krii­si on saa­tu aikaan, ja ne ovat (osal­taan) mah­dol­lis­ta­neet val­tioi­den mas­sii­vi­sen velkaantumisen.

    Tah­toi­sin tähän koh­taan lisä­tä kui­ten­kin yhden kiis­teen, ja ehkä aiem­min esit­tä­mää­ni rajun­puo­leis­ta “olii­vi­mai­den” kri­tiik­kiä jon­kin ver­ran myös peh­men­tää. Yhden­kään Euroo­pan maan vel­ka ei ole täl­lä het­kell­lä miten­kään hir­mui­sen hälyt­tä­väl­lä tasol­la, ehkä Kreik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta. Edes nimel­li­nen kor­ko­ta­so ei ole mie­let­tö­män kor­kea. Esi­mer­kik­si Bel­gian val­tion vel­kaan­tu­mi­nen oli 90-luvun puo­li­vä­lis­sä pal­jon pahem­pi kuin mitä Ita­lial­la on nyt. Ita­lian vel­ka­taak­ka ei ole mer­kit­tä­väs­ti kas­va­nut suh­tees­sa kan­san­ta­lou­teen. Espan­jaa­kaan ei voi syyt­tää huo­nos­ta talou­den­pi­dos­ta, sen vel­ka­taak­ka puto­si nopeam­min kuin Suo­men, ja saa­vut­ti sen ennen kriisiä. 

    Vika on sii­nä, että vaik­ka vel­kaa on saa­tu “mak­set­tua” (ts. kas­vu on teh­nyt sii­tä vähem­män akuut­tia) hyvi­nä aikoi­na, raken­teel­li­siin ongel­miin ei ole puu­tut­tu. Nois­sa mais­sa on meka­nis­me­ja, jot­ka räjäh­tä­vät jul­ki­sen sek­to­rin sil­mil­le kun tulee huo­no­ja aiko­ja. Kyse ei ole mis­tään ihme elvy­tyk­ses­tä, kuten yllä kva­si-key­ne­si­läi­sit­täin(*) anne­taan ymmär­tää, vaan peri­aat­tees­sa kai­ken­lai­sis­ta sel­lai­sis­ta jutuis­ta, jois­ta lan­ke­aa val­tiol­le mak­set­ta­vaa vaik­ka mitään jaet­ta­vaa ei edes synny.

    (*) Sanon “kva­si-key­ne­si­läi­nen” sik­si, että jos­tain syys­tä näi­hin ei tun­nu kos­kaan kuu­lu­van se, että hyvi­nä aikoi­na kovaa nousua jar­ru­tel­tai­siin veron­ko­ro­tuk­sil­la ja lai­no­ja mak­set­tai­siin pois.

    1. Suo­mes­sa key­ne­si­läi­syys on ollut juu­ri sitä, että jul­ki­nen sek­to­ri on suu­rim­man osan ajas­ta vah­vas­ti yli­jää­mäi­nen, jot­ta lama-aikoi­na on mil­lä elvyttää.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa key­ne­si­läi­syys on ollut juu­ri sitä, että jul­ki­nen sek­to­ri on suu­rim­man osan ajas­ta vah­vas­ti yli­jää­mäi­nen, jot­ta lama-aikoi­na on mil­lä elvyttää. 

    En kyl­lä ole ihan samaa miel­tä. Suo­men jul­ki­nen vel­ka on lisään­ty­nyt koko ajan. “Yli­jää­mäk­si” las­ket ilmei­ses­ti elä­ke­ra­has­toin­nit tms, mut­ta minä en kyl­lä nii­tä las­ki­si. Tai jos ne las­ke­taan plus­sak­si, niin sit­ten pitää kyl­lä velak­si las­kea kaik­ki elä­ke­si­tou­muk­set, tule­vat sosi­aa­li­me­not jne. Täl­lä taval­la las­kien vel­ka­taak­ka on sato­ja miljardeja.

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mes­sa key­ne­si­läi­syys on ollut juu­ri sitä, että jul­ki­nen sek­to­ri on suu­rim­man osan ajas­ta vah­vas­ti yli­jää­mäi­nen, jot­ta lama-aikoi­na on mil­lä elvyttää.

    Minus­ta Key­nes juu­ri tar­koit­ti täl­läis­ta toi­min­taa. Myös suh­dan­ne­vaih­te­lui­den tasoit­ta­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että jul­kis­ta talout­ta kiris­te­tään kor­kea­suh­dan­teen aikana.

  57. Tie­de­mies: Se on siten pank­ki­jär­jes­tel­män vika, että val­tion­lai­no­ja, kuten nyt vaik­ka PIGS-mai­den bon­de­ja, on saa­nut kir­ja­ta tasei­siin täy­sin riskittöminä. 

    Tar­koi­tuk­se­ni oli sanoa, että täs­sä nykyi­ses­sä krii­sis­sä pan­kit eivät ole pää­syyl­li­nen. Pank­ki­jär­jes­tel­män sään­te­ly­osuus ja sen fak­ti­ses­ti aset­ta­ma pako­te haa­lia val­tion­lai­no­ja pank­kien tasei­siin on val­tioi­den ja polii­tik­ko­jen luo­mus, ei pank­kien omaa toimintaa.

  58. Osmon mie­les­tä inflaa­tiou­han lisäk­si EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­sen toi­se­na ongel­ma­na on mai­den väli­sen tasa-arvon järk­ky­mi­nen. Osmo toteaa:“Jos EKP rahoit­taa yhtä maa­ta, mer­kit­see tämä jät­ti­mäis­tä tulon­siir­toa euro­mai­den välillä.”

    Mikä on tämä jät­ti­mäi­nen tulon­siir­to? Tulon­siir­to tie­ten­kin tapah­tuu, jos EKP:n lai­noit­ta­ma maa ei mak­sa lai­no­jan­sa takai­sin. Mut­ta jos maa mak­saa lai­nan­sa takai­sin, tulon­siir­toa ei tapah­du, ellei sit­ten lai­noi­tuk­sen vuok­si syn­ny koko euroa­lu­een kat­ta­vaa inflaatiota.

    Val­tion­lai­no­jen osto­jen lisäk­si kan­nat­tai­si kiin­nit­tää huo­mio­ta myös sii­hen, että EKP hyväk­syy kaik­kien euro­val­tioi­den lai­nat vakuu­dek­si riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä maan tilan­ne on. 

    Monil­la pan­keil­la alkaa olla rahoi­tus tiu­kil­la. Tämä on joh­ta­nut sii­hen, että jot­kut pan­kit haa­li­vat nyt eri­lai­sil­la vaih­to­so­pi­muk­sil­la euro­val­tioi­den bon­de­ja itsel­leen. Bon­dit kan­ne­taan vakuu­dek­si EKP:lle, joka lai­naa nii­tä vas­taan rahaa pankeille.

    Täl­lä taval­la EKP:lle kasaan­tuu ris­ke­jä. Jos euro­maa jou­tuu vel­ka­sa­nee­rauk­seen ja pank­ke­ja kaa­tuu, saat­taa EKP kär­siä tap­pioi­ta myös sii­tä, että hyväk­syi krii­si­maan vel­ka­pa­pe­rei­ta vakuudeksi. 

    Eli jo pel­käs­tään se, että EKP nyt hyväk­syy kaik­kien euro­mai­den vel­ka­pa­pe­rit vakuu­dek­si, saat­taa aiheut­taa suur­ta eriar­voi­suut­ta euro­mai­den välille.

  59. Samaan aikaan Brit­tein saa­ril­la, mai­nio kir­joi­tus aihees­ta EU:n ulko­puo­li­suu­den edut:

    Except in the fan­ta­sy world of the Euroscep­tics, it is hard to ima­gi­ne a self-exclu­ded Bri­tain dic­ta­ting single mar­ket terms to eurozo­ne mem­bers, especial­ly when they have seen a eurozo­ne bai­lout effec­ti­ve­ly help keep Bri­tish banks and the Bri­tish eco­no­my afloat.

    http://www.prospectmagazine.co.uk/2011/11/cameron%E2%80%99s-euro-dilemma/

  60. Sep­po S:
    Osmon mie­les­tä inflaa­tiou­han lisäk­si EKP:n sete­li­ra­hoi­tuk­sen toi­se­na ongel­ma­na on mai­den väli­sen tasa-arvon järk­ky­mi­nen. Osmo toteaa:”Jos EKP rahoit­taa yhtä maa­ta, mer­kit­see tämä jät­ti­mäis­tä tulon­siir­toa euro­mai­den välillä.”

    Mikä on tämä jät­ti­mäi­nen tulon­siir­to? Tulon­siir­to tie­ten­kin tapah­tuu, jos EKP:n lai­noit­ta­ma maa ei mak­sa lai­no­jan­sa takai­sin. Mut­ta jos maa mak­saa lai­nan­sa takai­sin, tulon­siir­toa ei tapah­du, ellei sit­ten lai­noi­tuk­sen vuok­si syn­ny koko euroa­lu­een kat­ta­vaa inflaatiota.

    Val­tion­lai­no­jen osto­jen lisäk­si kan­nat­tai­si kiin­nit­tää huo­mio­ta myös sii­hen, että EKP hyväk­syy kaik­kien euro­val­tioi­den lai­nat vakuu­dek­si riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä maan tilan­ne on. 

    Monil­la pan­keil­la alkaa olla rahoi­tus tiu­kil­la. Tämä on joh­ta­nut sii­hen, että jot­kut pan­kit haa­li­vat nyt eri­lai­sil­la vaih­to­so­pi­muk­sil­la euro­val­tioi­den bon­de­ja itselleen.Bondit kan­ne­taan vakuu­dek­si EKP:lle, joka lai­naa nii­tä vas­taan rahaa pankeille.

    Täl­lä taval­la EKP:lle kasaan­tuu ris­ke­jä. Jos euro­maa jou­tuu vel­ka­sa­nee­rauk­seen ja pank­ke­ja kaa­tuu, saat­taa EKP kär­siä tap­pioi­ta myös sii­tä, että hyväk­syi krii­si­maan vel­ka­pa­pe­rei­ta vakuudeksi. 

    Eli jo pel­käs­tään se, että EKP nyt hyväk­syy kaik­kien euro­mai­den vel­ka­pa­pe­rit vakuu­dek­si, saat­taa aiheut­taa suur­ta eriar­voi­suut­ta euro­mai­den välille.

    Mitä on EKP:n tap­pio? Mis­sä se näkyy? Mitä ovat EKP:n ris­kit? Mitä EKP menet­tää jos joku ei mak­sa vel­kaan­sa sille?

    Niin.

    EKP ei voi men­nä kon­kurs­siin tai teh­dä tap­pio­ta kos­ka se LUO rahan, ei lai­naa. Ei rahas­ta pitäi­si olla puu­tet­ta. Koko ongel­ma joh­tuu sii­tä, ettei näh­dä met­sää puilta.
    Maa­il­mas­sa on puu­tet­ta ainoas­taan raa­ka-aineis­ta. Raha on pelk­kää rahal­lis­tet­tua vel­kaa, eikä sil­lä pitäi­si olla arvoa sinänsä.

  61. tie­de­mies:

    Inflaa­tio-odo­tuk­sis­ta pää­tel­len Sak­san val­tion bun­deil­la on nega­tii­vi­nen arvo.

    Ja? Mei­naat­ko, että aina ku val­tion lai­no­jen reaa­li­kor­ko menee nega­tii­vi­seks, niin se tar­koit­taa sitä, että mark­ki­nat odot­taa saa­van­sa mak­sut jois­sain muus­sa valuu­tas­sa ku niis­sä mis­sä lai­nas­sa on sovittu?

    Vai vois­ko tää joh­tua sit­ten­kin sii­tä, että niil­le rahoil­le saa par­haan ole­te­tun tuo­ton niis­tä val­tion bon­deis­ta, vaik­ka se reaa­li­tuot­to onkin nega­tii­vi­nen? Joten­kin­han sitä pitää kulu­tus­ta pys­tyä siirtämään.

  62. Tie­de­mies:
    Inflaa­tio on tulon­siir­to vel­ko­jil­ta velallisille.

    Ja tämä on tilan­tees­sa jos­sa velal­li­set on yli­vel­kaan­tu­neet mak­su­ky­vöt­tö­myy­teen saak­ka huo­no idea koska?

  63. Se on huo­no idea kos­ka se siir­to tapah­tuu koko talou­des­sa, ei vain siel­lä mis­sä se on teho­kas­ta. Vel­kaa on aika pirus­ti enem­pi kuin krei­kan tai edes ita­lian vel­ka. Suu­ri vel­ka­taak­ka on esim se, joka pan­keil­la on tallettajille.

  64. tie­de­mies:
    Se on huo­no idea kos­ka se siir­to tapah­tuu koko talou­des­sa, ei vain siel­lä mis­sä se on teho­kas­ta. Vel­kaa on aika pirus­ti enem­pi kuin krei­kan tai edes ita­lian vel­ka. Suu­ri vel­ka­taak­ka on esim se, joka pan­keil­la on tallettajille.

    No sitä vel­kaa on kyl­lä lii­kaa kulut­ta­jil­le ja/tai val­tioil­la OECD-mais­sa yli­pään­sä, ja tuo impli­koi että oli­si ole­mas­sa joku kei­no koh­den­taa tuo siir­to eli teh­dä vel­ka­jär­jes­te­ly­jä ilman suu­rem­pia oheis­va­hin­ko­ja. Minus­ta­kin pitäi­si olla, mut­ta kun ei ole.

  65. Kyl­lä minul­la­kin on omas­ta mie­les­tä­ni “lii­kaa vel­kaa”. Itse­hän hyö­tyi­sin sii­tä, jos inflaa­tio pis­tet­täi­siin jyl­lää­mään ja pank­kia kiel­let­täi­siin korot­ta­mas­ta minun lai­na­ni kor­ko­ja. Mut­ta ei se niin meni­si. Jos inflaa­tio nos­te­taan kuu­teen pro­sent­tiin, niin pank­ki nos­taa lai­nan koron kah­dek­saan. Tulo­ni nousi­si­vat sen kuusi pro­sent­tia vuo­des­sa, mut­ta lai­nan­hoi­to­ku­lut liki tuplaantuisivat.

    Väi­te, että inflaa­tio hoi­tai­si kulut­ta­jien velat, ei ole vaan sekään totta.

  66. Tie­de­mies:

    Vel­kaa on aika pirus­ti enem­pi kuin krei­kan tai edes ita­lian vel­ka. Suu­ri vel­ka­taak­ka on esim se, joka pan­keil­la on tallettajille.

    Ja entä sit­ten? Hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta syis­tä­ni itse­kin elän kor­keam­mal­la sääs­tä­mi­sas­teel­la, kuin oli­si pak­ko. En minä sil­ti kuvit­te­le, että täl­läi­se­nä aina­kin mil­tei lama-aika­na, tämä oli­si euro- tai kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti siu­nauk­sel­lis­ta ja ylei­sen edun mukaista.

  67. Kyt­ty­rä: Itse­näi­nen maa tar­vit­see oman keskuspankin?

    Kyt­ty­rä: Mitä on EKP:n tap­pio? Mis­sä se näkyy? Mitä ovat EKP:n ris­kit? Mitä EKP menet­tää jos joku ei mak­sa vel­kaan­sa sille?

    Niin.

    EKP ei voi men­nä kon­kurs­siin tai teh­dä tap­pio­ta kos­ka se LUO rahan, ei lai­naa. Ei rahas­ta pitäi­si olla puu­tet­ta. Koko ongel­ma joh­tuu sii­tä, ettei näh­dä met­sää puilta.
    Maa­il­mas­sa on puu­tet­ta ainoas­taan raa­ka-aineis­ta. Raha on pelk­kää rahal­lis­tet­tua vel­kaa, eikä sil­lä pitäi­si olla arvoa sinänsä.

    Jep, näin­hän se menee.
    http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/02/keskuspankkiraha-ja-valtion-kulutus/

  68. Ny hyvä­hän se on toki on että sinä­kin Osmo heräät totuu­teen, mut­ta nyt “hevo­nen on jo läh­te­nyt tal­lis­ta” ja vie­lä­pä pahem­man ker­ran. Miten nyt, läh­det­kö eteen­päin Pää­vo Väry­sen ja Timo Soi­nin vii­toit­ta­maan tietä?

  69. Key­ne­si­läi­nen ajat­te­lu perus­tuu sii­hen, että sääs­tä­mi­nen on joten­kin huo­no asia. Mut­ta sääs­tä­mi­nen ei ole mitään muu­ta kuin lykät­tyä kulut­ta­mis­ta, ja huol­to­ta­sei­den­ti­tee­tin vuok­si sääs­töt inves­toi­daan, ellei rahaa lai­te­ta pat­jan väliin. Niin­kuin ei ole laitettu.

    Yksit­täi­sen ihmi­sen syyl­lis­tä­mi­nen sääs­tä­mi­ses­tä on mie­li­puo­lis­ta. Niin­kau­an kun raha­po­li­tiik­ka onnis­tuu pitä­mään inflaa­tion nol­lan ylä­puo­lel­la, sääs­tä­mi­nen pai­naa reaa­li­kor­koa alas­päin, ja inves­toin­ti­ky­syn­nän pitäi­si kas­vaa. Ainoas­taan inves­toin­ti­ky­syn­tä tuot­taa lisää hyvin­voin­tia, kulu­tus­han mää­ri­tel­män nojal­la kulut­taa sitä, eli on muil­ta pois!

  70. Tie­de­mies:

    Key­ne­si­läi­nen ajat­te­lu perus­tuu sii­hen, että sääs­tä­mi­nen on joten­kin huo­no asia.

    EIhän sii­nä muu­ten mitään, jos talous ei ole kysyn­nän puut­tees­ta joh­tu­vas­sa lamas­sa, kuten nyt.

    Mut­ta sääs­tä­mi­nen ei ole mitään muu­ta kuin lykät­tyä kuluttamista

    = lykät­ty mah­dol­li­suus työllistää

    ja huol­to­ta­sei­den­ti­tee­tin vuok­si sääs­töt inves­toi­daan, ellei rahaa lai­te­ta pat­jan väliin. Niin­kuin ei ole laitettu.

    Sukan­var­teen­han ne nime­no­maan on lai­tet­tu. Tur­val­li­se­na pidet­ty­jen val­tioi­den (USA, Sak­sa, Japa­ni) val­tion­vel­ko­jen kor­ko­ta­sot näyt­tä­vät kuin­ka vähään tuot­toon ovat tyy­ty­väi­siä ihmi­set, jot­ka tar­vit­se­vat sääs­töi­hin­sä ISON sukan. Hul­lua­han se oli­si Suo­mes­sa­kaan monen inves­toi­da, kun van­ha­kaan kap­si­teet­ti ei ole täy­des­sä käy­tös­sä (BKT on alle vuo­den 2008 huip­pu­jen) ja ennus­mer­kit tule­vas­ta huonoja.

  71. Kes­kus­te­lun joh­to­pää­tök­set: 1) euroop­pa­lai­set, var­sin­kin ete­län sel­lai­set, ovat lais­ko­ja. 2) Pan­kit eivät voi olla vas­tuus­sa huo­nois­ta sijoi­tuk­sis­ta, kos­ka pan­keil­la ei ole tie­toa sijoit­ta­mi­ses­ta. 3) Raha­po­li­tiik­ka ei voi olla löy­sää, kos­ka raha on tär­keäm­pi kuin reaa­li­ta­lous. 4) Inflaa­tio­ta tulee enna­kol­ta tor­jua, oli työt­tö­myys mitä tahan­sa. 5) Yri­tyk­set eivät rea­goi niin­kään kysyn­tään, vaan ilmoi­tuk­seen rahan painamisesta.6) Ricar­don ekvi­va­lens­si pitää paik­kan­sa huo­li­mat­ta sii­tä, että mies itse­kin tor­jui aja­tuk­sen. 7) Key­nes on sano­nut, että sääs­tä­mi­nen on läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­no asia. 8) Jos oli­si jotain jär­ke­vää teke­mis­tä, oli­si syy­tä lopet­taa tämän kes­kus­te­lun seuraaminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.