Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.11.2011

Esi­tys­lis­taa pää­see luke­maan täs­tä

Paik­ka­ni tulee ole­maan tyh­jä, kos­ka itse olen edis­tä­mäs­sä suo­ma­lai­sen ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian vien­tiä Rau­mal­la ja vara­jä­se­ne­ni on kiin­ni töissään.

Esi­kau­pun­kia­luei­den renessanssi

Esi­kau­pun­kia­luei­ta käy­dään jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti läpi tar­koi­tuk­se­na kohen­taa van­ho­jen lähiöi­den ilmet­tä ja elin­voi­mai­suut­ta. Nyt käsit­te­lys­sä on kol­me raporttia.

1)      Rai­de­jo­ke­rin kehityskäytävä

Rai­de­jo­ke­rin tuloon varau­du­taan maan­käyt­töä kehit­tä­mäl­lä. Täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä se pitää teh­dä­kin. Näin myös rai­de­jo­ke­ris­ta teh­dään vält­tä­mät­tö­myys, kos­ka Joke­ri­lin­jan kysyn­tä nousee näil­lä toi­men­pi­teil­lä niin suu­rek­si, ettei sii­tä bus­seil­la selvitä.

2)      Oulun­ky­län kehittäminen

Aluet­ta tii­vis­te­tään ja paran­ne­taan lukui­sil­la hyvil­tä näyt­tä­vil­lä toi­mil­la. Jos kaik­ki tämä toteu­tuu, niin alu­ees­ta tulee aina­kin pal­jon parem­pi, ellei jopa hyvä. Kun on puhut­tu kun­tien väli­sen kil­pai­lun ter­veh­dyt­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta, täl­lai­nen toi­min­ta hyvien veron­mak­sa­jien hou­kut­te­le­mi­sek­si on oikein kan­na­tet­ta­vaa, vaik­ka pää­sään­töi­ses­ti tuos­sa kil­pai­lus­sa menes­tyy fuskaamalla.

3)      Laa­ja­sa­lon kehittäminen

Monis­ta hyvis­tä asiois­ta mie­len­kiin­toi­sin on Laa­ja­sa­lon­tien muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si – tai siis sen sel­vit­tä­mi­nen. Tuo Laa­ja­sa­lon hal­ko­va tur­ha moot­to­ri­tie on kum­mal­li­sim­pia asioi­ta Hel­sin­gin liikenneverkossa.

Kala­sa­ta­man keskus

(Pöy­däl­tä) Jät­ti­mäi­nen pää­tös, jon­ka kai­kis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta lau­ta­kun­ta ei voi miten­kään ottaa vas­tuu­ta. Koko­nai­suus on var­sin uska­lias. Kala­sa­ta­maan on kaik­ki­neen tulos­sa 25 000 asu­kas­ta, joten sen vai­ku­tus kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen on melkoinen.

Kaa­su­kel­lon­puis­ton kort­te­lei­den asemakaavaluonnos

Alue sijait­see edel­li­sen vie­res­sä, Kulos­aa­ren sil­lan ete­lä­puo­lel­la. Nyt käsit­te­lys­sä on koko alu­een kaa­va­luon­nos, sel­lai­nen, jota ennen kut­sut­tiin kaa­va­run­gok­si. Tämä poh­jal­ta teh­dään jouk­ko pos­ti­merk­ki­kaa­vo­ja. Koko alu­een toteu­tu­mi­nen ja sen ajan­koh­ta riip­puu ener­gia­lai­tok­sen toimenpiteistä.

Alue tulee pää­osin työ­paik­ka­ra­ken­ta­mi­seen. Työ­paik­ko­ja tulee täl­le Kulos­aa­ren sil­lan lii­ken­teen vai­vaa­mal­le alu­eel­le noin 1600 ja uusia asuk­kai­ta 200 – 400.

Teol­li­suus­ra­ken­nus asun­noik­si Vattuniementiellä

Taas ker­ran. Minua vähän risoo, että Laut­ta­saa­ren teol­li­suusa­lu­een muu­tos asui­na­lu­eek­si teh­dään tont­ti ton­til­ta ilman mitään yhte­näis­tä kau­pun­ki­ku­val­lis­ta ide­aa. Lop­pu­tu­los ei ole sel­lai­nen, jota tul­tai­siin ulko­mail­ta ihail­len kat­so­maan. Ei mikään hir­vi­tys, mut­ta mene­tet­ty mahdollisuus.

Tämä koh­de poik­ke­aa aiem­mis­ta, kos­ka van­haa raken­nus­ta ei pure­ta vaan suo­jel­laan ja suo­jel­tu­na muu­te­taan asuin­käyt­töön. Asuk­kai­ta tulee run­sas sata.

Rai­de-Joke­rin han­ke­pää­tök­sen valmistelu

Kus­tan­nus-hyö­ty­las­kel­mis­sa suh­de­lu­kua ei saa­da nouse­maan pal­jon yhden ylä­puo­lel­le. Vii­mek­si, kun noi­ta las­kel­mia yri­tet­tiin ava­ta, hyö­ty­puo­lel­le ei ollut las­ket­tu oikeas­taan mitään niis­tä teki­jöis­tä, joi­den vuok­si han­ket­ta aje­taan. Kyse on yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta enem­män­kin kuin lii­ken­tees­tä, mut­ta nuo lii­ken­nein­si­nöö­rien las­kel­mat sijoit­tu­vat aaval­le pree­rial­le, jos­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la ei ole merkitystä.

 

 

 

 

 

97 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.11.2011”

  1. Oulun­ky­läl­lä, Laa­ja­sa­lol­la ja Kala­sa­ta­mal­la­kin on yksi yhtei­nen nimit­tä­jä. On teh­tä­vä pää­tös, kos­ka alu­eet raken­ne­taan kau­pun­ki­mai­ses­ti. Nuo “kehit­tä­mis­hank­keet” ovat enem­män puu­has­te­lua. 😀 Kala­sa­ta­mas­ta ollaan ilmei­ses­ti teke­mäs­sä kau­pun­kia, mikä on hyvä asia.

    Itse en kan­na­ta kor­kei­ta talo­ja aina­kaan asuin­käyt­töön, kos­ka niis­tä on huo­no­ja koke­muk­sia monin pai­koin Euroo­pas­ta. Suo­mes­sa ei ole pulaa tont­ti­maas­ta, joten kor­kei­ta raken­nuk­sia ei voi perus­tel­la sil­lä­kään. Mut­ta jos joku halu­aa nii­tä raken­taa, niin antaa palaa. 

    Oma käsi­tyk­se­ni toi­mi­vas­ta kau­pun­ki­ti­las­ta on tii­vis, kuusi­ker­ros­ta ja umpi­pi­hat. Ennen kuin kehi­te­tään Oulun­ky­lää tai Laa­ja­sa­loa, menee vuo­si­kym­me­niä. Aloi­te­taan ensin vaik­ka Man­ner­hei­min tien poh­jois­pääs­tä. Laa­ja­sa­lon kehit­tä­mienn kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, mikä var­mas­ti on aika­naan kan­nat­ta­vaa 😉 , vaa­tii ensin Laa­ja­sa­lon kehit­tä­mi­sen kau­pun­gik­si. Se tar­koit­taa alu­eel­le ehkä 50 000 asu­kas­ta lisää, joten ei ole ihan ensim­mä­siiä asioita.

    Vat­tu­nie­mi on esi­merk­ki sekä hyväs­tä että huo­nos­ta. Hyvä sii­nä mie­les­sä, ettei raken­ne­ta mitään neu­vos­to­liit­toa. Huo­no sii­nä mie­les­sä, etten ymmär­rä mik­si kau­pun­gil­ta yleen­sä­kään kysy­tään, mitä talon sei­nien sisäl­lä on? Asia kuu­luu ton­tin ja raken­nuk­sen omistajalle.

    Olen lues­kel­lut mui­ta­kin rai­de­lii­ken­teen las­kel­mia, mm. VR:n las­kel­mia Lou­nais-Suo­mes­ta. Nii­tä vai­vaa aivan sama ongel­ma. On las­ket­tu vain, pal­jon­ko tar­vi­taan tukea. Sen sijaan pitää ope­tel­la las­ke­maan, mit­kä ase­ma­seu­dut tulee täy­den­nys­ra­ken­taa, jot­ta han­ke on kan­nat­ta­va. Niin se mual­la teh­dään. Tukien varaan raken­net­tu lii­ken­nöin­ti ei ole kes­tä­väl­lä pohjalla.

  2. Monis­ta hyvis­tä asiois­ta mie­len­kiin­toi­sin on Laa­ja­sa­lon­tien muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si – tai siis sen sel­vit­tä­mi­nen. Tupo Laa­ja­sa­lon hal­ko­va tur­ha moot­to­ri­tie on kum­mal­li­sim­pia asioi­ta Hel­sin­gin liikenneverkossa.

    Omi­tui­nen mota­rin­pät­kä joka vie­lä jat­kuu taas katu­na kum­mas­ta­kin pääs­tään. Auto­mää­rä on rei­lu 11 000 päi­väs­sä, saman ver­ran kuin Erot­ta­jal­la. Nää on näi­tä 70-luvun jään­tei­tä joi­ta tus­kin kenen­kään tulee ikä­vä. Eiku kis­kot kes­kel­le ja kaduk­si, ja taloa varteen.

    Tämä liit­tyy Kruu­nu­vuo­reen sitä kaut­ta että pitäi­si olla ne kis­kot jot­ta auto­mää­rä pysyy jat­kos­sa­kin aisois­sa. Ja laa­jem­min siten että kun Kan­ta­kau­pun­kia laa­jen­ne­taan Kruu­nu­vuo­reen niin Koi­ra­saa­ren­tien ja Laa­ja­sa­lon­tien vart­ta voi jat­kaa laa­jen­nus­ta edel­leen idem­mäk­si, tavoi­te­ti­la­na minus­ta että Hert­to­nie­mi — Kruu­nu­vuo­ri on yhte­näis­tä kaupunkialuetta.

  3. Monis­ta hyvis­tä asiois­ta mie­len­kiin­toi­sin on Laa­ja­sa­lon­tien muut­ta­mi­nen kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si – tai siis sen selvittäminen.”

    No vih­doin. Laa­ja­sa­lon­tien ympä­ris­tös­sä oli­si pal­jon hyvää gryn­dat­ta­vaa ja val­mis suo­ra reit­ti ratikalle.

    Samal­la voi­si muu­ten sel­vit­tää oli­si­ko rivi­ta­lo­ja mah­dol­li­suus muut­taa pien­ker­ros­ta­loik­si tai öky­ri­va­reik­si myön­tä­mäl­lä lisää raken­nusoi­keut­ta. Laa­ja­sa­los­sa on rivi­ta­lo­ja has­suis­sa pai­kois­sa, ja aika keh­nos­sa kun­nos­sa. Talo­yh­tiöt saat­tai­si­vat hyvin­kin halu­ta raken­taa uudet talot kor­jaus­kier­teen sijaan.

  4. Rai­de-Joke­rin han­ke­pää­tök­sen valmistelu

    Kus­tan­nus-hyö­ty­las­kel­mis­sa suh­de­lu­kua ei saa­da nouse­maan pal­jon yhden ylä­puo­lel­le. Vii­mek­si, kun noi­ta las­kel­mia yri­tet­tiin ava­ta, hyö­ty­puo­lel­le ei ollut las­ket­tu oikeas­taan mitään niis­tä teki­jöis­tä, joi­den vuok­si han­ket­ta aje­taan. Kyse on yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­ta enem­män­kin kuin lii­ken­tees­tä, mut­ta nuo lii­ken­nein­si­nöö­rien las­kel­mat sijoit­tu­vat aaval­le pree­rial­le, jos­sa yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­la ei ole merkitystä.

    Se ei ole lii­ken­nein­si­nöö­rin vika jos las­ken­ta­mal­li on hank­kee­seen sovel­tu­ma­ton­ta hut­tua, sii­nä YHTA­LIs­sa käy­tän­nös­sä kaik­ki hyö­dyt on mat­ka-aiko­ja eli se on teh­ty perus­te­le­maan mik­si kan­nat­taa käyt­tää pari­sa­taa mil­joo­naa mota­ri-inves­toin­tiin joka sääs­tää ehkä vii­si minuut­tia ajoai­kaa suun­taan­sa. Se on mark­ki­noin­ti- eikä analysointityökalu. 

    Hel­sin­gis­sä lii­ken­ne­hank­kei­ta teh­dään sik­si että saa­daan uusia asui­na­luei­ta, ja sen lii­ken­teen vai­ku­tus noi­den toi­mi­vuu­teen ja viih­tyi­syy­teen on se olen­nai­nen asia. Tuo on vaan sur­ke­aa taloustiedettä.

    Kuten täs­sä Rai­de-Joke­rin tapauk­ses­sa. Rap­pa­rin mukaan Jos Rai­de-Joke­rin kes­ki­no­peus kas­vaa 1km/h niin H/K nousee 0,5, eli nyky­ra­haan dis­kon­tat­tu­na täl­lä on rei­lun kym­me­nen mil­joo­nan euron hyöty.

    Ensin­nä­kin, mat­kus­ta­jien mat­ko­jen kes­ki­pi­tuus Joke­ril­la on 3,5km, jos nopeus nousee 25km/h -> 26km/h niin mat­kus­ta­jan mat­ka-aika sääs­tyy perä­ti 19 sekunt­tia suun­taan­sa, ei tuol­la ole yhtään mitään mer­ki­tys­tä. Toi­sek­si, nopeusen­nus­tei­den ja ‑ver­tai­lun vir­he­mar­gi­naa­li on hel­pos­ti 5km/h, käy­tän­nös­sä riip­puu ihan sii­tä pal­jon­ko lai­te­taan pysäk­ke­jä, miten se las­ke­taan (bus­seil­la jot­ka eivät nou­da­ta aikau­ta­lu­ja ei ole yksi­se­lit­teis­tä), jne. Esi­mer­kik­si Län­si­met­rol­la saa­tiin aika­hyö­ty­jä las­ke­mal­la se ilman Koi­vusaa­reen asemaa.

    Ehdo­tan että Rai­de-Joke­ri lisä­tään pit­kään lis­taan hank­kei­ta (Län­si­met­ro, Sei­nä­jo­ki — Oulu kak­sois­rai­de, Kehä I paran­nuk­set…), ja se kot­ti­kär­ryl­li­nen kär­rä­tään Lii­ken­ne­mi­ni­sis­te­ri­öön eväs­tyk­sell­lä että voi­sit­te­ko ystä­väl­li­ses­ti lisä­tä isoim­mal­la mah­dol­li­sel­la fon­til­la YHTA­LI-ohjeis­tuk­sen ensim­mäi­sel­le sivul­la “EI SOVELLU EIKÄ SOVELLETA RAIDE- TAI KAUPUNKILIIKENNEHANKKEISIIN”. Ja muu­ten­kin pitää näp­pin­nen eros­sa kaupunkisuunnitelusta.

  5. On muu­ten aika ras­kas lis­ta ja vali­tet­ta­vas­ti yksi tär­keä Vih­reä edus­ta­ja ei ole paikalla. 

    Mäke­län­ka­dun rai­tio­tien jat­ka­mi­nen Oulun­ky­lään pitäi­si olla prio­ri­teet­ti­na muka­na Oge­lin renes­sans­si­pro­jek­tis­sa. Lisä­kis­ko­ja tar­vi­taan vain noin 3 kilo­met­riä, joten ei ole edes kal­lis­ta — jos kis­kot jat­ke­taan alu­eel­le nyt heti, niin kau­pun­ki ehtii jopa saa­da rahaa maan arvonnoususta. 

    Lisäk­si kiin­nit­täi­sin huo­mion HSL:n run­ko­lin­jas­to­suun­ni­tel­man KIVIS-lin­jaan, joka kul­kee Mau­nu­lan läpi. Erin­omai­nen lin­ja, joka nos­tai­si Mau­nu­lan arvoa — ja taas­kin kau­pun­gin saa­maa tuot­toa lisään­ty­väs­tä rakentamisesta. 

    Itä­kes­kus­ta pitää alkaa kehit­tä­mään kau­pun­ki­na eikä hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen läpi­kul­ku­paik­ka­na. Tuol­lai­sen sil­lan jäl­kiä paik­kail­laan tule­vai­suu­des­sa pit­kään, eikä sil­ti saa­da hyvää aikaiseksi.

    1. Tyh­jä on myös RKP:n tuo­li. Täs­tä ei ole muu­ta huol­ta kuin infor­maa­tion välit­ty­mi­nen, sil­lä meil­lä ei käy­te­tä tila­päi­siä enem­mis­tö­jä hyväk­si. Her­ras­mies­ten lau­ta­kun­ta. Ja rouvasnaisten.

  6. Rai­de­jo­ke­rin hyö­ty-kus­tan­nus­suh­de saa­daan nouse­maan mer­kit­tä­väs­ti, jos yhtey­den nopeus­ta­soa nos­te­taan nykyi­ses­tä. Nyt on vie­lä aikaa ja mah­dol­li­suus tut­kia nopea ver­sio. Pysäk­ki­ver­kon kar­sin­ta ja hitai­den osuuk­sien radi­kaa­lim­mat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt auttavat.

    Lii­ken­nein­si­nöö­rien sabluu­nat hyö­ty­jen arvioin­nis­sa pitäy­ty­vät lii­ken­ne­sys­tee­min sisäi­siin hyö­tyi­hin, kos­ka kau­pun­ki­ra­ken­ne­hyö­ty­jen arvot­ta­mi­ses­sa on tut­ki­mus­poh­jan suh­teen puut­tei­ta. Maa­käyt­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­nis­sa on osin muna-kana-ongelma. 

    Vii­me aikoi­na hank­kei­den arvot­ta­mis­kult­tuu­ri on muut­tu­nut jo osin arve­lut­ta­vak­si. Rai­de­jo­ke­rin kul­ku­muo­to­pa­ra­met­rit ovat esi­mer­kik­si jo ns hatus­ta vedettyjä.

  7. Aiheen vie­res­tä. Nas­ta­ren­gas­kausi on alka­nut, ja sitä myö­ten lii­ken­ne­me­lu on taas lisään­ty­nyt. Ilmiö­tä lisää vie­lä se, että ääni­aal­to­ja hil­lit­se­vät leh­det ovat pudon­neet puis­ta. Mik­sei kau­pun­kia­lueil­le saa­da esi­mer­kik­si 25 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sia tal­ven ajak­si. Jos autoi­li­jat eivät täs­tä moti­voi­du, ote­taan autos­te­reot uuteen käyt­töön. Tois­te­taan auton aiheut­ta­ma ren­gas- ja moot­to­ri­me­lu sel­lai­se­naan auton sisäl­le. Alkai­si ehkä hil­jai­sem­pi meno kiinnostaa.

  8. Mar­koV kom­men­toi edel­li­sen ksl-lis­tan koh­dal­la, että pitäi­si saa­da demo tuon Itä­kes­kuk­sen sil­lan ääni­mai­se­mas­ta, kun 4000 autoa tun­nis­sa pösöt­tää sii­tä läpi. 

    Mie­les­tä­ni idea on lois­ta­va ja lau­ta­kun­nas­sa kan­nat­tai­si pyy­tää moi­sen demon­straa­tion järjestämistä.

  9. Mik­sei kau­pun­kia­lueil­le saa­da esi­mer­kik­si 25 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sia tal­ven ajaksi.

    Tämä ei sit­ten kos­ke jouk­ko­lii­ken­net­tä, eihän?

  10. Vep­sä­läi­nen Sep­po:
    Rai­de­jo­ke­rin hyö­ty-kus­tan­nus­suh­de saa­daan nouse­maan mer­kit­tä­väs­ti, jos yhtey­den nopeus­ta­soa nos­te­taan nykyi­ses­tä. Nyt on vie­lä aikaa ja mah­dol­li­suus tut­kia nopea ver­sio. Pysäk­ki­ver­kon kar­sin­ta ja hitai­den osuuk­sien radi­kaa­lim­mat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt auttavat.

    Tar­ken­nuk­se­na että paran­taa kan­nat­ta­vuut­ta pape­ril­la, todel­li­suu­den kans­sa vähän niin ja näin. Ne radi­kaa­lim­mat lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt mak­saa ja pysäk­kien kar­sin­ta piden­tää käve­ly­mat­ko­ja. Joke­rin tar­koi­tus ei ole olla esi­mer­kik­si Itä­kes­kus — Pitä­jän­mä­ki välin nopea rai­deyh­teys, jos sel­lai­nen halu­taan teh­dä niin se pitää teh­dä paril­la eikä paril­la­kym­me­nel­lä pysä­kil­lä, ja mie­lel­lään val­miis­sa mota­ri- tai rata­käy­tä­vä. Otta­mat­ta nyt sen kum­mem­min kan­taa sii­hen oli­si­ko tuo hyvä han­ke, niin se on ihan eri han­ke jos sel­lai­seen ryhdytään.

    Jos sii­tä nyt halu­aa pape­ril­la kan­nat­ta­van niin las­kee sen Hel­sin­gin osuu­den erik­seen. Espoon puo­lel­la on kal­liim­mat raken­teet ja nih­keäm­min matkustajia.

    Lii­ken­nein­si­nöö­rien sabluu­nat hyö­ty­jen arvioin­nis­sa pitäy­ty­vät lii­ken­ne­sys­tee­min sisäi­siin hyö­tyi­hin, kos­ka­kau­pun­ki­ra­ken­ne­hyö­ty­jen arvot­ta­mi­ses­sa on tut­ki­mus­poh­jan suh­teen puut­tei­ta. Maa­käyt­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­nis­sa on osin muna-kana-ongelma.

    Joo, lii­ken­ne­väy­lät muut­taa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Tämän takia asia pitäi­si kat­soa niin päin että min­kä­lai­sen kau­pun­gin haluam­me ja saam­me? Las­kee tar­vit­ta­van lii­ken­neyh­tey­den sen kau­pun­gin­osan kus­tan­nuk­siin ja ver­taa sitä ver­tai­lu­kau­pun­giin jos­sa on toi­sen­lai­nen liikenneratkaisu.

    Vii­me aikoi­na hank­kei­den arvot­ta­mis­kult­tuu­ri on muut­tu­nut jo osin arve­lut­ta­vak­si. Rai­de­jo­ke­rin kul­ku­muo­to­pa­ra­met­rit ovat esi­mer­kik­si jo ns hatus­ta vedettyjä.

    Minus­ta tilan­ne ei ole hyvä, mut­ta kehi­tyk­sen suun­nas­ta olen jyr­käs­ti eri miel­tä, eli parem­paan päin on men­ty. Esi­mer­kik­si nuo Joke­rin todel­li­siin käve­ly­mat­koi­hin perus­ta­vat etäi­syy­det pysä­kil­le ovat loistavia.

    Mat­kus­ta­jaen­nus­teet teh­dään aika pit­käl­le puh­taas­ti nopeuk­sien perus­teel­la, empii­ri­nen todel­li­suus vaan ker­too että mat­kus­ta­jat eivät toi­mi kuin kel­lo. Eli eril­lai­set laa­tu­te­ki­jät kuten täs­mäl­li­syys, kul­kuo­mi­nai­suu­det, sel­keys, jne. ovat tut­ki­mus­ten­kin mukaan koko­nai­suu­de­saan mer­kit­tä­väm­piä kuin pelk­kä mat­ka-aika, joka minus­ta näyt­tää toi­mi­van pikem­min­kin binaa­rias­tei­kol­la tar­peek­si nopea — lii­an hidas. Sitä on vaan help­po mita­ta. Noi­den laa­tu­te­ki­jöi­den kik­kai­lu mal­liin mat­ka-ajan ker­toi­mi­na, lisä­mat­ka-aikoi­na, tms. on vähin­tään sot­kuis­ta, mut­ta se on sen mal­lin vika jos­sa mita­taan vää­rää asi­aa alunperinkin.

  11. Mik­ko:
    Mäke­län­ka­dun rai­tio­tien jat­ka­mi­nen Oulun­ky­lään pitäi­si olla prio­ri­teet­ti­na muka­na Oge­lin renes­sans­si­pro­jek­tis­sa. Lisä­kis­ko­ja tar­vi­taan vain noin 3 kilo­met­riä, joten ei ole edes kal­lis­ta – jos kis­kot jat­ke­taan alu­eel­le nyt heti, niin kau­pun­ki ehtii jopa saa­da rahaa maan arvonnoususta. 

    Lisäk­si kiin­nit­täi­sin huo­mion HSL:n run­ko­lin­jas­to­suun­ni­tel­man KIVIS-lin­jaan, joka kul­kee Mau­nu­lan läpi. Erin­omai­nen lin­ja, joka nos­tai­si Mau­nu­lan arvoa – ja taas­kin kau­pun­gin saa­maa tuot­toa lisään­ty­väs­tä rakentamisesta.

    Mus­ta prio­ri­tee­tit Mäke­län­ka­dun kis­koil­le on ensin­nä­kin lait­taa ne kun­toon, kar­sii nyt ensim­mäi­sek­si ne mer­kit­se­mät­tö­mät ja valo-ohjaa­mat­to­mat auto­väy­lät kis­ko­jen yli ihan jo tur­val­li­suu­den vuok­si. Ja toi­sek­si sit­ten ne kis­kot pikem­min­kin Mau­nu­laan ja Huo­pa­lah­den ase­man kaut­ta Meilahteen.

    Toi­mi­si muu­ten vie­lä hyvin yhteen sen KIVIS-bus­si­lin­jan kans­sa joka menee Kalasatamaan.

  12. Hyvä idea! Täl­lä autos­te­reo­lait­teel­la oli­si var­mas­ti kysyntää.

    Pik­ku­poi­ka­na oli tapa­na ajaa jopol­la samal­la taval­la kuin isot pojat prät­kil­lään — kor­kea­kier­rok­si­sen kak­si­tah­ti­moot­to­rin kiih­dy­tys vaih­ta­mi­si­neen tuo­tet­tiin vaan sil­loin itse (äääÄÄÄÄNNN-äääÄÄÄÄNNN-äääÄÄÄÄNNN-äääÄÄÄÄNNN-!)

    Nyky­ään kävi­si sel­lai­nen edel­leen kehi­tet­ty vir­tu­aa­li­maal­man efek­ti­ver­sio, jos­sa saan anee­mis­ta eko­kin­ne­riä­ni aja­mal­la kuvi­tel­man jos­tain isom­mas­ta kun kaja­reis­ta möy­ry­ää­kin autent­ti­siin kiih­dy­tyk­siin ja vaih­ta­mi­siin synk­ro­noi­tu ääni­syn­te­saa­tio rem­miah­de­tun vee­ka­sin ärjyn­näs­tä. Nas­ta­ren­ga­sää­net ovat vähän tyl­siä mut­ta hol­lywood-tyy­li­nen ren­ga­su­li­na oli­si ehdo­ton, kilt­ti per­hee­ni­sä voi­si lap­sia tar­haan vie­des­sä tun­tea ole­van­sa Ste­ve McQu­een Bullitissa!

    Ja pol­ku­pyö­räl­lä ajaes­sa haluai­sin kypä­rä­kuu­lok­kei­siin efek­tin har­ri­kan vee­kak­ko­ses­ta suo­ril­la put­kil­la! Lin­ja-autois­sa sen sijaan ei tai­da tar­vi­ta vir­tu­aa­li­ää­ni­mai­se­maa, dii­se­lin uri­na ja kori­ra­ken­tei­den koli­na kuu­luu muu­ten­kin aika sel­väs­ti sisälle…

  13. tpyy­luo­ma: Se ei ole lii­ken­nein­si­nöö­rin vika jos las­ken­ta­mal­li on hank­kee­seen sovel­tu­ma­ton­ta huttua, .…

    kär­rä­tään Lii­ken­ne­mi­ni­sis­te­ri­öön eväs­tyk­sell­lä että voi­sit­te­ko ystä­väl­li­ses­ti lisä­tä isoim­mal­la mah­dol­li­sel­la fon­til­la YHTA­LI-ohjeis­tuk­sen ensim­mäi­sel­le sivul­la “EI SOVELLU EIKÄ SOVELLETA RAIDE- TAI KAUPUNKILIIKENNEHANKKEISIIN”. Ja muu­ten­kin pitää näp­pin­nen eros­sa kaupunkisuunnitelusta.

    Kyl­lä tämä tilan­ne on täy­sin kes­tä­mä­tön. Tuol­la poru­kal­la ei todel­la­kaan sai­si olla val­ta päät­tää, mil­lai­nen kau­pun­ki Hel­sin­gis­tä raken­tuu. Lii­ken­ne­mää­rien kas­vaes­sa yhä laa­jem­mat Hel­sin­gin maa-alu­eet muut­tu­vat asu­mi­sen ja vir­kis­täy­ty­mi­sen kan­nal­ta epä­viih­tyi­sik­si. Eikö kaa­voit­ta­jil­la ole mitään asei­ta noi­ta huul­luuk­sia vastaan?

  14. tpyy­luo­ma:
    Toi­mi­si muu­ten vie­lä hyvin yhteen sen KIVIS-bus­si­lin­jan kans­sa joka menee Kalasatamaan.

    KIVIS-bus­si­lin­ja menee kyl­lä­kin Mau­nu­las­ta Pasi­lan kaut­ta Kamppiin.

  15. tpyy­luo­ma: Ja toi­sek­si sit­ten ne kis­kot pikem­min­kin Mau­nu­laan ja Huo­pa­lah­den ase­man kaut­ta Meilahteen. 

    Syys­tä että? Toki sekä Mau­nu­laan, että Oulun­ky­lään kan­nat­taa ajan myö­tä vetää jat­ko. Molem­mat ovat pituu­del­taan suu­rin­piir­tein saman ver­ran (3km).

    Oulun­ky­lään men­nes­sä mat­kan var­rel­la on noin 15000 asu­kas­ta ja 8000–9000 työ­paik­kaa. Mau­nu­laan men­nes­sä 8000 asu­kas­ta, 2000 työ­paik­kaa. Luvut eivät sisäl­lä Käpy­län asuk­kai­ta (arvioin, että molem­mat lin­jat tavoit­ta­vat Käpy­läs­sä hiu­kan eri popu­laa­tion, mut­ta about saman mää­rän asukkaita). 

    Mau­nu­lan ratik­ka on eri­tyi­sen ajan­koh­tai­nen, kun Tuusu­lan­väy­lä muu­te­taan bule­var­dik­si Paki­lan­tiel­le asti ja/tai Käpy­län ase­man­seu­tua tii­vis­te­tään merkittävästi. 

    Ja ehdo­ton kyl­lä Mäke­län­ka­dun nopeuttamiselle.

  16. Suun­ni­tel­mis­ta ei sel­viä min­kä­lais­ta asun­to­tuo­tan­toa renes­sans­sie­si­kau­pun­kei­hin on tar­koi­tus raken­taa. Sosi­aa­lis­ta vai kovan rahan?

    Miten­kö­hän suun­nit­te­li­joil­ta onnis­tuu täy­den­tää aluei­ta muut­ta­mat­ta nii­den pidet­tyä luon­net­ta? Vain hie­man kär­jis­täen vas­tak­kain ovat ammat­ti­suun­nit­te­li­ja­bes­serwis­se­rit ja pai­kal­li­sak­tii­vi­nim­byt. Jol­lain lail­la pitäi­si saa­da enem­mis­tön hil­jai­nen ääni­kin kuuluviin.

    Renes­sans­si on toki kan­na­tet­ta­va asia, mut­ta toteu­tuk­sen kans­sa pitää olla erit­täin tarkkana.

  17. Ode kir­joit­ti

    Kus­tan­nus-hyö­ty­las­kel­mis­sa suh­de­lu­kua ei saa­da nouse­maan pal­jon yhden yläpuolelle.” 

    Jos sitä ei mil­lään saa­da nouse­maan yhden ylä­puo­lell­le, niin ehkä se ei sitä todel­li­suu­des­sa olekaan.

    Ihmet­te­len, mik­si bus­si­jo­ke­ri toi­mii niin honos­ti (tääl­lä annet­tu­jen tie­to­jen mukaan). Eihän ole mikään ongel­ma pai­kan­seu­ran­nan avul­la ohjeis­taa bus­sia hidas­ta­maan, jos edel­li­nen on myö­häs­sä.- Rai­tio­vau­nul­la on etun­sa, mut­ta se on hidas, kos­ka sen täy­ty pysäh­tyä joka pysä­kil­lä. Jos taas rai­tio­vau­nu ei pysäh­dy joka pysä­kil­lä, tar­vi­taan ohi­tus­rai­ei­ta, ja oikeas­taan kysees­sä ei enää ole raitiovaunu.

    Otso Kive­käs piti Enem­mis­tö­säsn kokouk­ses­sa vii­me kes­ki­viik­ko­na hyvän alus­tuk­sen kaun­pun­ki­mo­ta­rei­den muut­ta­mi­ses­ta bulevardeiksi.(Aivan tois­ta ajan kans­sa kuun­nel­la alus­tus ja kes­kus­tel­la poru­kal­la kuin vain lukea.) Voi­daan väi­tel­lä sii­tä, onko Laa­ja­sa­lon­tie kau­pun­ki­mo­ta­ri vai ei ei, mut­ta täs­sä on hyvä aloi­tus­koh­de pilottihankkeelle.

    Oli­si aivan pai­kal­laan väl­jen­tää pykä­liä niin, että teol­li­suus-toi­mis­to­ra­ken­nuk­ses­sa yksit­täi­siä huo­neis­to­ja voi­tai­siin muut­taa asun­noik­si. Fýy­si­set puit­teet esim. Ara­bias­sa (jouk­ko­lii­ken­ne, talon ylei­nen melu­ta­so ja viih­ty­vyys, pal­ve­lui­den saa­ta­vuus, huo­neis­ton syvyys jne.) ovat kun­nos­sa. Tämä hel­pot­taa asioita.

  18. Mik­ko, Oulun­ky­läs­sä on jo rata, Mau­nu­lan suun­nal­la on enem­män poten­ti­aa­lia ja suht mas­sii­vi­nen bus­si­ral­li jota jär­keis­tää. Mul­la meni KIVIS ja KUHA kai sekaisin.

    af Heur­lin, pysäk­kien ohit­te­lu on yksi nii­tä asioi­ta jot­ka nime­no­maan tuot­taa epä­sään­nöl­li­syyyt­tä, joka joh­taa ruuh­kau­tu­mi­seen. 🙂 Kai se koko lin­ja­pi­tuus teo­rias­sa voi­si seis­tä kun yksi bus­si sei­soo pysä­kil­lä, mut­ta sit­ten ei ei ole yksi­kään bus­si aikataulussa.

  19. Mark­ku kir­joit­ti: “Ihmet­te­len, mik­si bus­si­jo­ke­ri toi­mii niin honos­ti (tääl­lä annet­tu­jen tie­to­jen mukaan). Eihän ole mikään ongel­ma pai­kan­seu­ran­nan avul­la ohjeis­taa bus­sia hidas­ta­maan, jos edel­li­nen on myöhässä.-”
    Mikä etu saa­vu­te­taan sil­lä että myö­häs­ty­neen bus­sin lisäk­si sitä seu­raa­vat bus­sit myös myö­häs­ty­vät? Ei ongel­ma ole se että myö­häs­ty­neen bus­sin jäl­keen tulee let­ka, se on vain oire aika­tau­lu­jen epä­rea­lis­ti­suu­des­ta. Tämä let­kaan­tu­mi­nen on ihan kan­sain­vä­li­ses­ti tun­net­tu ilmiö pit­kil­tä tii­viis­ti­lii­ken­nöi­dyil­tä bus­si­lin­joil­ta. Ainoa jär­ke­vä rat­kai­su ongel­maan on suu­rem­mat vau­nu­yk­si­köt ja har­vem­pi vuo­ro­vä­li, jol­loin myös etuu­det on hel­pom­min järjestettävissä.
    “Rai­tio­vau­nul­la on etun­sa, mut­ta se on hidas, kos­ka sen täy­ty pysäh­tyä joka pysä­kil­lä. Jos taas rai­tio­vau­nu ei pysäh­dy joka pysä­kil­lä, tar­vi­taan ohi­tus­rai­ei­ta, ja oikeas­taan kysees­sä ei enää ole raitiovaunu.”
    Kuka sanoo että rai­tio­vau­nun on pysäh­dyt­tä­vä joka pysä­kil­lä? Ei aina­kaan Hel­sin­gis­sä pysäh­dy. Täl­lä on mer­ki­tys­tä vain ruuh­kai­ko­jen ulko­puo­lel­la jol­loin mat­kus­ta­jia ei ole joka pysä­kil­lä. Lisäk­si rai­de­jo­ke­rin idea on nime­no­maan ne suu­rem­mat yksi­köt jol­loin voi­daan har­ven­taa vuoroväliä.

    Kan­nat­ta­vuus­las­kel­mis­sa on myös se ongel­ma että rai­tio­vau­nun nopeus on las­ket­tu suh­teel­li­sen rea­lis­ti­ses­ti mut­ta näi­tä ver­ra­taan bus­si­jo­ke­rin aika­tau­lu-aikoi­hin, ei toteu­tu­nei­siin matka-aikoihin.

  20. Mark­ku af Heur­lin: Eihän ole mikään ongel­ma pai­kan­seu­ran­nan avul­la ohjeis­taa bus­sia hidas­ta­maan, jos edel­li­nen on myöhässä.

    Lii­ken­ne­suun­nit­te­lun Nobel-pal­kin­to täs­tä. Kun yksi dösä jäi­si jäl­keen aika­tau­lus­taan, sen jäl­keen kaik­ki ajai­si myö­häs­sä. Nyt Joke­ri­lin­jal­la yhden bus­sin täyt­tyes­sä ja mat­kan­teon hidas­tues­sa takaa tulee tyh­jem­pi bus­si ohi, ts vuo­ro­vä­li on vii­den minuu­tin sijas­ta kym­me­nen minuu­tin tupla­bus­si­vuo­rot. MaH ‑mene­tel­mäl­lä aina johon­kin bus­siin tuli­si sika­na vii­vet­tä ja sen kans­sa mat­kus­ta­jia ihan sika­na. No, kaip­pa se kes­ki­mää­räi­nen bus­si­mat­kus­ta­jan cär­si­mys pysyi­si kum­min­kin samal­la tasolla.

  21. On muu­ten aika ras­kas lis­ta ja vali­tet­ta­vas­ti yksi tär­keä Vih­reä edus­ta­ja ei ole paikalla.”

    Toi­saal­ta esim. Kala­sa­ta­ma kai on niin iso asia, että se käsi­tel­lään perus­teel­li­ses­ti vie­lä kaupunginhallituksessa/valtuustossa? Ja muu­ten­kin, eikös ollut niin, että isois­sa asiois­sa luot­ta­mus­mies voi vain luottaa;)

  22. SRV ilmoit­ta­nut mate­ri­aa­lin mukaan halun­sa päät­tää enem­män itse miten ja min­kä näköis­tä Kala­sa­ta­maa raken­ne­taan, eli käy­tän­nös­sä ilmoit­ti kar­si­van­sa ark­ki­teh­tuu­ris­ta ja yksin­ker­tais­ta­van­sa tor­ne­ja. Män­nis­tö­hän jo ilmoit­ti, että hänel­le kel­paa kun­han raken­ne­taan jotain. Tai­si men­nä kau­pun­ki taas täkyyn ja vähi­tel­len val­tuus­to huo­maa yksi­tyi­sen raken­nus­fir­man muok­kaa­van kau­pun­kia omil­la ehdoil­laan. Riit­tää­kö kai­kil­le muil­le­kin puo­lueil­le tämä Män­nis­tön periaate?

    Tai­taa tul­la aika­moi­nen fias­ko täs­tä­kin, kun ark­ki­teh­ti­fir­ma­na on sama, joka suun­nit­te­li Verkkokauppa.comin bud­jet­ti­mar­ke­tin. Kysei­nen laf­ka ei ole onnis­tu­nut kor­keis­sa rakennuksissa.

    Ehdin jo luul­la, että ark­ki­teh­tuu­rin arvos­tus oli­si palaa­mas­sa kau­pun­kiin vuo­si­kym­me­nien kateis­sa olon jäl­keen, mut­ta tai­taa­kin sama meno jat­kua. Jos näin on, niin KSV voi lopet­taa komei­den havain­ne­ku­vien teh­tai­lun rahan­tuh­lauk­se­na ja käyt­tää mate­ri­aa­leis­saan Jako­mä­keä kuvaa­mas­sa kau­pun­gin kun­nian­hi­moa arkkitehtuurissa. 

    On se sää­li, että por­va­reis­ta tuli sotien jäl­keen näi­tä kapi­ta­lis­te­ja. Por­va­reis­ta jäi sen­tään jäl­jel­le komei­ta kivi­ta­lo­ja. Nämä nykyi­set eivät pal­joa kau­nis­ta tai komea­ta jäl­keen­sä jätä.

  23. Mark­ku af Heur­lin:
    Rai­tio­vau­nul­la on etun­sa, mut­ta se on hidas, kos­ka sen täy­ty pysäh­tyä joka pysä­kil­lä. Jos taas rai­tio­vau­nu ei pysäh­dy joka pysä­kil­lä, tar­vi­taan ohi­tus­rai­ei­ta, ja oikeas­taan kysees­sä ei enää ole raitiovaunu.

    Tätä jo monet kom­men­toi­vat, mut­ta lisään vie­lä, että jos meil­lä on run­ko­lin­ja (bus­si tai ratik­ka), eikä se jou­du pysäh­ty­mään joka pysä­kil­lä (mat­kus­ta­jia otta­maan tai jät­tä­mään), lin­jaus on teh­ty vää­rin ja/tai pysäk­ke­jä lii­an tiheässä.

    Bus­sil­la tie­tys­ti ohit­ta­mi­sen toden­nä­köi­syys on hitusen isom­pi, kos­ka mat­kus­ta­jia on yksi­kös­sä vähem­män. Lisäk­si jonou­tu­mi­ses­ta joh­tuen bus­si-Joke­ril­la ohi­tuk­sia var­maan tulee­kin, kun puo­li­tyh­jät bus­sit eivät pysäh­ty mat­kus­ta­jia jät­tä­mään, eikä edel­li­sen bus­sin tyh­jäk­si kerää­mäl­tä pysä­kil­tä ketään tie­tys­ti tule kyy­tiin. Ne eivät ole posi­tii­vi­sia ohi­tuk­sia, vaan pahen­ta­vat ongelmaa.

    Cle­pe:
    Mikä etu saa­vu­te­taan sil­lä että myö­häs­ty­neen bus­sin lisäk­si sitä seu­raa­vat bus­sit myös myö­häs­ty­vät? Ei ongel­ma ole se että myö­häs­ty­neen bus­sin jäl­keen tulee let­ka, se on vain oire aika­tau­lu­jen epärealistisuudesta. 

    Jonou­tu­mi­nen ei ole oire vain aika­tau­lu­jen epä­rea­lis­ti­suu­des­ta, vaan myös etua­jas­sa ajon sallimisesta.

    Näi­tä kah­ta asi­aa ei voi erot­taa toi­sis­taan. Aika­tau­lu­jen ruk­kaa­mi­nen pitä­väm­mäk­si vaa­tii myös etua­jas­sa aja­mi­sen kiel­tä­mi­sen, ja se on sama asia kuin hidas­taa myö­häs­sä ole­van bus­sin jäl­kei­siä bus­se­ja. Nimi­tys vain muut­tuu niin, että “myö­häs­sä” on “ajal­laan” ja “ajal­laan” on “etua­jas­sa”.

    Jonou­tu­mi­nen­han kas­vaa pik­ku hil­jaa sik­si, että yksi bus­si aika­naan myö­häs­tyi, kerä­si isom­man sii­vun mat­kus­ta­jia ja pääs­ti sik­si peräs­sään tule­van ohit­te­le­maan tyh­jiä pysäk­ke­jä. Sik­si kol­mas bus­si taas myö­häs­tyi. Mut­ta ei oli­si myö­häs­ty­nyt, jos sitä tois­ta bus­sia oli­si hidas­tet­tu ja se oli­si kerän­nyt enem­män sen kol­man­nen matkustajia.

    Se tyh­jien bus­sien hidas­ta­mi­nen on siis ensi­si­jais­ta toi­min­nan kan­nal­ta. Aika­tau­lu­jen ruk­kaa­mi­nen pitä­väm­mäk­si vai­kut­taa vain pal­ve­lu­ko­ke­muk­seen, ei jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­teen sinänsä.

  24. tpyy­luo­ma: Eli eril­lai­set laa­tu­te­ki­jät kuten täs­mäl­li­syys, kul­kuo­mi­nai­suu­det, sel­keys, jne. ovat tut­ki­mus­ten­kin mukaan koko­nai­suu­de­saan mer­kit­tä­väm­piä kuin pelk­kä mat­ka-aika, joka minus­ta näyt­tää toi­mi­van pikem­min­kin binaa­rias­tei­kol­la tar­peek­si nopea – lii­an hidas.

    Jos jokin asia yksit­täi­sil­lä ihmi­sil­lä toi­mii kuin binaa­rias­tei­kol­la, suu­rel­la mää­räl­lä ihmi­siä se muo­dos­taa jat­ku­van jakau­man. Sik­si mat­ka-ajan käsit­te­le­mi­nen jat­ku­va­na suu­ree­na on täy­sin perusteltua.

    tpyy­luo­ma: Noi­den laa­tu­te­ki­jöi­den kik­kai­lu mal­liin mat­ka-ajan ker­toi­mi­na, lisä­mat­ka-aikoi­na, tms. on vähin­tään sot­kuis­ta, mut­ta se on sen mal­lin vika jos­sa mita­taan vää­rää asi­aa alunperinkin.

    Onko sil­lä nyt mitään väliä mikä sen yhtei­sek­si arvo­te­tun suu­reen nimi on? Miten tulos muut­tuu, jos anne­taan jotain “laa­tu­pis­tei­tä” ver­rat­tu­na “koet­tuun mat­ka-aikaan”, jos ne kon­ver­toi­daan edel­leen samal­la tavoin? Aika on minus­ta ihan hyvä nimi, kos­ka se on luon­nol­li­ses­ti suh­deas­teik­ko ja jokai­sen hel­pos­ti käsi­tet­tä­vis­sä. Vai miten muu­ten voit ver­tail­la, min­kä ver­ran kan­nat­taa eri laa­tu­kri­tee­rei­hin inves­toi­da, jol­lei nii­tä yhteis­mi­tal­lis­te­ta ensin?

  25. Joke­rin lin­jauk­ses­ta — tämä ei oikeas­taan kos­ke Hel­sin­gin Ksv:tä, kun kyse on Espoon puo­les­ta, mutta -

    Espoon puo­li on kal­liim­pi ja hyö­dyt­tö­mäm­pi, kuten tpyy­luo­ma useas­ti jak­saa muis­tut­taa. Espoo­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta koko­naan unoh­taa, mut­ta minus­ta­kin oli­si syy­tä tut­kia Lep­pä­vaa­raan asti ulot­tu­va lin­jaus. Huo­pa­lah­teen päät­tä­mi­nen vei­si poh­jan pois aidol­ta seu­dun poi­kit­tais­run­ko­lin­jal­ta. Lep­pä­vaa­ra on sen­tään Espoon kau­pun­ki­mai­sin alue. Lin­jan voi­si jat­kaa vaik­ka Säte­riin mäen pääl­le, jos­sa on tyh­jää tilaa väliai­kai­sel­le kään­tö­pai­kal­le, ja Lep­pä­vaa­ra tuli­si katet­tua. Kal­liit sil­lat ja tun­ne­lit Espoos­sa väl­te­tään edel­leen kokonaan.

    Ensim­mäi­sis­sä liit­teis­sä ehdo­te­taan myös Rum­mun­lyö­jän­ka­dun pysä­kin pois­toa. Ei kos­ke­ta minua hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti, mut­ta minus­ta Lep­pä­vaa­ran amk:t ansait­si­si­vat oman pysäk­kin­sä. Olkoot vain alle 10 min pääs­sä ase­mal­ta; minus­ta niin iso­jen lai­tos­ten kuu­lui­si olla 3 min pääs­sä pysä­kis­tä. Turun­tiel­lä on sii­nä koh­das­sa hyvin tilaa lisärakentamisellekin.

    Se pysäk­kien opti­moin­ti­sel­vi­tys yli­pää­tään, vaik­ka ansio­kas sinän­sä (vih­doin todel­li­sia käve­ly­reit­te­jä), läh­ti minus­ta lii­kaa nyky­het­kes­tä eikä sii­tä, miten Joke­ri hyö­dyt­täi­si lisärakentamista.

    Vähän myös outoa, että herk­kyys­tar­kas­te­lu­na käsi­tel­ty Ota­nie­men lin­jaus antoi niin hei­kon tulok­sen. No, näkyy taas arvioin­ti­me­ne­tel­män heik­kous kau­pun­ki­ra­ken­teen suun­nit­te­lun kan­nal­ta. Vai onko las­ken­ta­mal­li taas hukan­nut koko­nai­sia opis­ke­li­ja­kam­puk­sia kuten Kum­pu­las­sa? Vie­lä­pä kam­pus­ta, joka tulee kas­va­maan ja tii­vis­ty­mään huo­mat­ta­vas­ti nykyi­ses­tä. Kuin­ka pal­jon ihan oikeas­ti Tapio­lan ja Lep­pä­vaa­ran väli­set mat­kat Espoo­ta tule­vai­suu­des­sa hyö­dyt­tä­vät, ver­rat­tu­na Ota­nie­men ja Lep­pä­vaa­ran välisiin?

    Tie­de­ra­tik­ka yhdes­sä parem­pien lip­pu­vyö­hyk­kei­den kans­sa toki lie­ven­tää Ota­nie­men ongel­maa, mut­ta on se sil­ti minus­ta vähän ongel­ma edelleen.

  26. Ero­tuo­ma­ri:
    Aiheen vie­res­tä. Nas­ta­ren­gas­kausi on alka­nut, ja sitä myö­ten lii­ken­ne­me­lu on taas lisääntynyt… 

    Ihmis­tä, joka ei kes­tä kau­pun­gin syk­keen muka­naan tuo­mia ääniä sano­taan maa­lai­sek­si. 😀 Ei kukaan ole pakot­ta­nut sinua­kaan asu­maan Helsingissä.

  27. Juha­ni Salo­vaa­ra: “Tai­si men­nä kau­pun­ki taas täkyyn ja vähi­tel­len val­tuus­to huo­maa yksi­tyi­sen raken­nus­fir­man muok­kaa­van kau­pun­kia omil­la ehdoillaan.”

    Ei var­maan ole mikään uusi asia, että kau­pun­gin vir­ka­mie­het ja rakennuttajat/grynderit ovat hyvää pataa kes­ke­nään ja sopi­vat sii­tä, mitä teh­dään. Näin on aina ollut ja… Sitä joku saat­tai­si pitää arve­lut­ta­va­na, miten lähel­le vir­ka­mie­het ja gryn­de­rit ovat toi­si­aan tul­leet iso­jen koh­tei­den val­mis­te­lus­sa — tie­to siir­tyy puo­lel­ta toi­sel­le ja yhteis­työs­sä teh­dään pit­käl­le­me­ne­viä suun­ni­tel­mia ja val­mis­tel­laan asioi­ta. Mitään kil­pai­lua on tule­vai­suu­des­sa­kaan tur­ha odot­taa rakentamisalalla.

  28. Jonou­tu­mi­nen­han kas­vaa pik­ku hil­jaa sik­si, että yksi bus­si aika­naan myö­häs­tyi, kerä­si isom­man sii­vun mat­kus­ta­jia ja pääs­ti sik­si peräs­sään tule­van ohit­te­le­maan tyh­jiä pysäk­ke­jä. Sik­si kol­mas bus­si taas myö­häs­tyi. Mut­ta ei oli­si myö­häs­ty­nyt, jos sitä tois­ta bus­sia oli­si hidas­tet­tu ja se oli­si kerän­nyt enem­män sen kol­man­nen matkustajia

    Tie­tääk­se­ni ainoa käy­tän­nös­sä kan­sain­vä­li­ses­ti tut­kit­tu ja toi­mi­va mal­li on saa­da myö­häs­ty­nyt bus­si aika­tau­luun kiin­ni (niin hul­lul­ta kuin kuu­los­taa­kin). Kos­ka auto­saa­ta­nan lisäk­si käy­tän myös jouk­ko­lii­ken­net­tä, niin tie­dän tämän mal­lin ole­van myös käy­tän­nös­sä Joke­ri-lin­jal­la käy­tös­sä. Käy­tän­nös­sä toi­mii siten, että täy­si ja/tai myö­häs­sä ole­va bus­si ei ota uusia mat­kus­ta­jia, vaan ainoas­taan las­kee enti­siä pois.

  29. Espoon puo­li on kal­liim­pi ja hyö­dyt­tö­mäm­pi, kuten tpyy­luo­ma useas­ti jak­saa muistuttaa. 

    Tapio­laan­han on nyt aika suu­ret suun­ni­tel­mat. Sin­ne pitäi­si tul­la kor­keah­ko­ja uusia asuin­ta­lo­ja ja lii­ke­kes­kus on käsit­tääk­se­ni menos­sa laa­jal­ti uusik­si. Län­si­met­ron luu­li­si lisää­vän Tapio­lan mer­ki­tys­tä myös vaih­to­paik­ka­na. Toi­vot­ta­vas­ti vaih­to Rai­de-Joke­riin suun­ni­tel­laan hyvin. Lep­pä­vaa­raan­kin raken­ne­taan edel­leen koko ajan lisää, kuten oikein ja hyväk­si on. Rai­de-Joke­rin typis­tä­mi­nen Hel­sin­gin osuu­teen oli­si mie­les­tä­ni perin lyhyt­nä­köis­tä. Nois­sa uusis­sa sel­vi­tyk­sis­sä mai­nos­tet­tu ver­kos­to­mai­suus kär­si­si aika lail­la. Tiet­ty jos se on raken­ta­mi­sen aloit­ta­mi­sen edel­ly­tys sen takia, että Espoo on kaa­ta­nut rahan­sa met­roon, niin voi kai Espoon osuut­ta lykätä.

  30. Elmo Allén: Jos jokin asia yksit­täi­sil­lä ihmi­sil­lä toi­mii kuin binaa­rias­tei­kol­la, suu­rel­la mää­räl­lä ihmi­siä se muo­dos­taa jat­ku­van jakau­man. Sik­si mat­ka-ajan käsit­te­le­mi­nen jat­ku­va­na suu­ree­na on täy­sin perusteltua.

    Onko sil­lä nyt mitään väliä mikä sen yhtei­sek­si arvo­te­tun suu­reen nimi on? Miten tulos muut­tuu, jos anne­taan jotain “laa­tu­pis­tei­tä” ver­rat­tu­na “koet­tuun mat­ka-aikaan”, jos ne kon­ver­toi­daan edel­leen samal­la tavoin? Aika on minus­ta ihan hyvä nimi, kos­ka se on luon­nol­li­ses­ti suh­deas­teik­ko ja jokai­sen hel­pos­ti käsi­tet­tä­vis­sä. Vai miten muu­ten voit ver­tail­la, min­kä ver­ran kan­nat­taa eri laa­tu­kri­tee­rei­hin inves­toi­da, jol­lei nii­tä yhteis­mi­tal­lis­te­ta ensin? 

    Menee nört­tei­lyk­si.

    Ensin­nä­kin, ihan sub­jek­ti­viis­ta miel­ty­myk­sis­tä riip­pu­mat­ta lie­nee sel­vää että kol­men minuu­tin mat­ka-ajan piden­nyk­sen vai­ku­tus on eri jos mat­ka on 10 minuut­tia, 30 minuut­tia, tai kak­si tun­tia. Yksi nousu­vas­tus vakio­na ei ota tuo­ta miten­kään huo­mioon. Jos­kus muu­ten käy­te­tään ker­toi­mia­kin, esi­mer­kik­si brit­tien mal­leis­sa on eri ker­toi­met käve­ly- ja odo­tus­ta­jal­le, ja jäl­kim­mäi­sel­le vie­lä eri arvo kul­ku­neu­von täs­mäl­li­syy­den mukaan.

    Toi­sek­si, yhteis­mi­tal­lis­ta­mi­nen on ongel­mal­lis­ta jos pal­ve­lun tulee täyt­tää ollak­seen käy­tet­tä­vä joi­tain mini­mieh­to­ja. Ole­te­taan esi­mer­kik­si että päi­vä­ko­din hou­kut­te­le­vuus mää­räl­lis­te­tään antaa­mal­la 0 — 5 rahaa pal­ve­lun ja 0 — 3 sijain­nin mukaan. Täten sijain­ti saa arvon nol­la vaik­ka se sijait­si­si toi­sel­la puo­len Suo­mea joten erin­omai­nen kai­nuu­lai­nen päi­vä­ko­ti hou­kut­te­leee Espoo­lai­sia vii­den rahan edes­tä? Asi­aa voi sen sijaan lähes­tyä vaik­ka­pa niin että mikä ehto­jouk­ko tulee täyt­tyä jot­ta 10% kokee päi­vä­ko­din hou­kut­te­le­vak­si, mil­lä ehto­jen arvoil­la 20%, jne.

    Kol­man­nek­si, kun se yhteis­mit­ta­ri on euro niin mik­si ensin muu­te­taan vaik­ka pal­ve­lu­ta­so minuu­teik­si joka sit­ten ajan arvol­la ker­to­mal­la muu­te­taan euroik­si, kun voi­si muut­taa ihan suo­raan euroik­si? Esi­mer­kik­si maa­nar­von nousua ei saa las­kea kos­ka se näkyy osin aika­sääs­töis­sä. No ottaa sen osan pois aika­sääs­töis­tä ja las­kee maa­nar­von ihan raha­na, mm. sik­si että käy­tet­ty ajan arvo on sama Uts­joel­ta Eiraan ja maa­nar­von nousu taas tus­kin on.

    Nel­jän­nek­si, aja­nar­voil­la las­ke­mi­ses­ta seu­raa kaik­kea muu­ta­kin has­sua joh­tuen mm. sii­tä että kul­ku­muo­to-osuu­det muut­tuu kun mat­ka-ajat muut­tuu. Esim. las­ken­taoh­jei­den mukaan autos­sa vie­te­tyn työ­ajon arvo on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin junas­sa vie­te­tyn, ja sinän­sä ihan jär­ke­vä perus­te­lu täl­le on että junas­sa voi parem­min teh­dä töi­tä eli se ei ole yhtä suu­res­sa mää­rin huk­ka-aikaa. Täs­tä seu­raa sit­ten että kan­nat­taa panos­taa enem­män auto­mat­ko­jen kuin juna­mat­ko­jen nopeut­ta­mi­seen, kos­ka sil­lä on suu­rem­pi yleis-yhteis­kun­nal­li­nen hyö­ty. Tosin tuo sit­ten nos­taa auto­mat­ko­jen osuut­ta, mikä ihan sii­tä samas­ta syys­tä että junas­sa voi työs­ken­nel­lä vähen­tää tuot­ta­vuut­ta eli on yhteis­kun­nal­li­nen haitta.

  31. Kim­mo: Tie­tääk­se­ni ainoa käy­tän­nös­sä kan­sain­vä­li­ses­ti tut­kit­tu ja toi­mi­va mal­li on saa­da myö­häs­ty­nyt bus­si aika­tau­luun kiin­ni (niin hul­lul­ta kuin kuu­los­taa­kin). Kos­ka auto­saa­ta­nan lisäk­si käy­tän myös jouk­ko­lii­ken­net­tä, niin tie­dän tämän mal­lin ole­van myös käy­tän­nös­sä Joke­ri-lin­jal­la käy­tös­sä. Käy­tän­nös­sä toi­mii siten, että täy­si ja/tai myö­häs­sä ole­va bus­si ei ota uusia mat­kus­ta­jia, vaan ainoas­taan las­kee enti­siä pois.

    Noin­han sitä yri­te­tään. Se käy­tän­nös­sä toi­mi­va mal­li on kui­ten­kin se että teh­dään lin­ja sel­lai­sek­si että siel­tä mini­moi­daan häi­riöt ja aje­taan aika­tau­lus­sa. Tuo vaa­tii omia väy­lä, vuo­ro­vä­lin joka voi­daan toteut­taa, rea­lis­tis­ta aika­tau­lua, jne. Voi tuon teh­dä bus­sil­la­kin, se vaan mak­saa ihan yhtä pal­jon kuin kis­kot, ja vuo­ro­vä­liä rajoit­taa bus­sin koko.

    Vaih­toeh­to­mal­li on Hel­sin­gin bus­si­lii­ken­tees­tä tut­tu kin­taal­la viit­ta­mi­nen aika­tau­luil­le, joka kyl­lä tuot­taa kor­keam­mat kes­ki­no­peu­det bus­seil­le, vaan ei mat­kus­ta­jil­le. Esi­mer­kik­si niin että ajoit­tain käyt­tä­mä­ni lii­tyn­tä­lin­ja on yleen­sä 0 — 4 minuut­tia etua­jas­sa, ja mat­kus­ta­jat tähän tot­tu­nee­na tulee pysä­kil­lä 5 minuut­tia etua­jas­sa. Bus­sil­la kes­tää ko. pysä­kil­tä ase­mal­le noin 3 minuut­tia, ajo­ta­val­la ja aika­tau­lul­la jota nou­de­te­taan se oli­si ehkä 3,5 minuuttia.

  32. Kal­le: Ihmis­tä, joka ei kes­tä kau­pun­gin syk­keen muka­naan tuo­mia ääniä sano­taan maa­lai­sek­si. Ei kukaan ole pakot­ta­nut sinua­kaan asu­maan Helsingissä.

    Ovat­ko­han nuo köl­ni­läi­set enem­män maa­lai­sia sit­ten, kun hei­dän kau­pun­kin­sa on otta­nut aktii­vi­sen asen­teen lii­ken­teen melun­tor­jun­taa kohtaan:
    http://www.stadt-koeln.de/mediaasset/content/pdf57/108.pdf

    Olin kevääl­lä tuol­la mes­suil­la ja ihmet­te­lin todel­la­kin miten rau­hal­li­nen kau­pun­gin ääni­maa­il­ma oli. Tei­den pin­nat oli­vat huo­mat­ta­vas­ti sileäm­mät ja ajo­neu­vo­kan­ta luon­nol­li­ses­ti uudem­pi. Kat­se­lin lisäk­si Googlen street viewel­lä, että kehä-/si­sään­ajo­väy­lil­lä nopeus­ra­joi­tuk­set oli­vat 70 km/h (en toki jokais­ta tar­kas­ta­nut). Meil­lä Hel­sin­gis­sä esim. Tuusu­lan­väy­läl­lä 100 — 80 km/h. Kor­keat ajo­no­peu­det kun yhdis­tää kar­kea­pin­tai­siin tei­hin, niin lop­pu­tu­los on tie­tys­ti sen mukai­nen. Nas­ta­ren­kai­den ansios­ta saam­me ren­gas­me­lun lisäk­si vie­lä hen­git­tää asfalttia.

  33. Ero­tuo­ma­ril­le.
    Olen aina ihme­tel­lyt ihmi­siä, jot­ka muut­ta­vat kau­pun­kiin, len­to­ken­tän lähel­le, moottoritien/junanradan var­rel­le, sata­man lähel­le jne alka­vat sit­ten valit­taa melus­ta. Kal­le tai­si antaa oikean diag­noo­sin. Minus­ta sel­lai­set yksi­löt ovat vähä­jär­ki­siä. On eria­sia, mikä­li asu­neet aiem­min ja sit­ten tulee jotain uut­ta melua. Toki voi aina yrit­tää vai­kut­taa asioi­hin, mut­ta jos tie­tää jutun muut­taes­saan, on kyl­lä ihan tur­ha valittaa.

  34. Maal­li­kon mie­les­tä kaik­ki vii­me vuo­sien suu­ret jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keet kuten joke­ri tai Lah­den oiko­ra­ta ovat jär­jes­tään ylit­tä­neet ennus­te­tut käyttäjämäärät.

    Luu­len että näin käy myös län­si­met­ron ja kehä­ra­dan valmistuessa. 

    Tpyy­luo­ma tai joku muu asi­aan vih­kiy­ty­nyt voi­si ker­toa onko näin oikeas­ti, vai onko tämä vain näköharhaa?

    Jos näin tosi­aan käy, niin onko las­ken­ta­mal­leis­sa jotain vikaa? Huo­noil­la mal­leil­la jää jär­ke­viä inves­toin­te­ja toteut­ta­mat­ta, eli huka­taan rahaa.

  35. tpyy­luo­ma: Vaih­toeh­to­mal­li on Hel­sin­gin bus­si­lii­ken­tees­tä tut­tu kin­taal­la viit­ta­mi­nen aika­tau­luil­le, joka kyl­lä tuot­taa kor­keam­mat kes­ki­no­peu­det bus­seil­le, vaan ei matkustajille. 

    Tuo on tot­ta. Mai­nos­tan jäl­leen aja­tus­ta­ni, että bus­sien kes­ki­no­peuk­sien käyt­tä­mi­nen ana­lyy­seis­sa tuli­si kiel­tää ja sen sijaan käyt­tää 95 % toteutumia.

  36. Mik­ko H: Tapio­laan­han on nyt aika suu­ret suun­ni­tel­mat. Sin­ne pitäi­si tul­la kor­keah­ko­ja uusia asuin­ta­lo­ja ja lii­ke­kes­kus on käsit­tääk­se­ni menos­sa laa­jal­ti uusiksi. 

    Nuo Tapio­lan “suu­ret” suun­ni­tel­mat nos­ta­vat Tapio­lan kes­kuk­sen asu­kas­mää­rän noin samaan luok­kaan Ruusu­tor­pan kans­sa. Hel­sin­ki­läi­sil­le: Ruusu­torp­pa on se Lep­pä­vaa­ran ase­man ete­lä­puo­lel­la ole­va vii­mei­sen 10-vuo­den aika­na raken­tu­nut alue kehän län­si­puo­lel­la. Ei siis järin tii­vis­tä sen­kään jälkeen.

  37. Nas­ta­ren­kai­den ansios­ta saam­me ren­gas­me­lun lisäk­si vie­lä hen­git­tää asfalttia

    Nas­ta­ren­kaat syö­vät asvalt­tia pal­jon vähem­män kuin ras­kas liikenne.

  38. Kau­pun­geis­sa on asut­tu tuhan­sia vuo­sia. Autoil­la niis­sä ajet­tu joi­ta­kin vuo­si­kym­me­niä. Aluk­si autot toi­vo­tet­tiin ter­ve­tul­leik­si kau­pun­kei­hin, mut­ta vii­mei­set vuo­si­kym­me­net on askel aske­leel­ta pyrit­ty eroon auto­jen aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta. Lii­ken­ne­me­lu ei ole mikään vähä­pä­töi­nen yksit­täi­sen hen­ki­lön ongel­ma, joka rat­ke­aa sil­lä että kysei­nen hen­ki­lö muut­taa maal­le. (Itse asias­sa ei sel­lais­ta maa-aluet­ta­kaan enää ole, mis­sä ei kuu­lui­si lii­ken­teen uli­na tai moot­to­rin muri­na). Lii­ken­ne­me­lu tekee val­ta­via maa-alo­ja kel­vot­to­mak­si asuin- ja vir­kis­tys­käyt­töön. Eivät edes autoi­li­jat itse halua asua moot­to­ri­tien var­res­sa tai kuun­nel­la itse aiheut­ta­maan­sa moot­to­ri- ja ren­gas­me­lua sin­ne auton ohjaa­moon. Kävi vain mie­les­sä­ni, että oli­si ehkä rei­lua että se joka aiheut­taa myös kär­sii. Vähän samal­la taval­la kuin toi­voi­sin koi­ra­no­mis­ta­jan joka ei sii­voa kak­ko­ja pois astu­van kak­kaan ennem­min kuin syyttömän.

    Mitä kau­pun­gin elä­män ja syk­keen tulee, se nime­no­maan kato­aa siel­tä mis­sä on pal­jon yksi­tyi­sau­to­ja. Ver­taa ennen autois­tu­mis­ta raken­net­tua Kaup­pa­to­ria tai Haka­nie­men hal­lia Pris­man park­ki­hal­lei­hin tai kehä­tei­den moni­ta­so­ris­teyk­siin. Ensin mai­ni­tut täyn­nä elä­mää ja viih­tyi­syyt­tä, jäl­kim­mäi­set kama­lia louk­ko­ja jois­ta halu­taan äkkiä pois.

  39. Kim­mo: Nas­ta­ren­kaat syö­vät asvalt­tia pal­jon vähem­män kuin ras­kas liikenne.

    Tuo­ta noin, ajaa­ko ras­kas lii­ken­ne kesäl­lä vähem­män kuin tal­vel­la, vai onko se vain minun har­ho­ja­ni, että tiet kulu­vat nopeam­min talvella?

  40. a_l, myös ysi­ra­tik­ka ylit­ti sil­le ase­te­tut mat­kus­ta­ja­mää­räen­nus­teet komeasti.

    Ennus­te­mal­leis­sa todel­la on vikaa ja pal­jon­kin, läh­tien nyt vaik­ka sii­tä että koko Emme-ohjel­maa ei ole suun­ni­tel­tu jouk­ko­lii­ken­net­tä vaan auto­lii­ken­net­tä var­ten. Lisäk­si sen ennus­teet perus­tu­vat lii­ak­si sii­hen, mil­lai­sia ole­tus- ja odo­tusar­vo­ja kuka­kin halu­aa sin­ne syöttää.

    Emme ei myös­kään ole kovin fik­su. Kun val­tuus­toa­loit­tees­sa esi­te­tiin ratik­ka­lin­jaa Kum­pu­lan kam­puk­sen tun­tu­mas­ta Pasi­laan, Emme ei löy­tä­nyt sil­le mat­kus­ta­jia, kos­ka se ei tie­dä, että Kum­pu­las­sa on 12 000 hen­gen kam­pus. Vir­ka­mie­het vas­ta­si­vat että Emme ei anna mat­kus­ta­jia ja lau­ta­kun­ta uskoi. Nämä nyt vain esi­merk­ke­jä mainitakseni.

    Luot­ta­mus­mies, joka Emme-ennus­tee­seen luot­taa, ei ole luot­ta­muk­sen arvoinen.

  41. Museo­vi­ran­omai­sia ei voi paro­dioi­da, aamun Hesa­ris­sa erin­omai­ses­ta artik­ke­lis­ta Laa­ja­sa­lon­tien muut­ta­mi­ses­ta bulevardiksi:

    Sanan­sa voi olla sanot­ta­va­na myös museoviranomaisilla.

    Kau­pun­gin­museon kult­tuu­riym­pä­ris­tös­tä vas­taa­va pääl­lik­kö Anne Mäki­nen ver­taa Laa­ja­sa­lon moot­to­ri­ka­tua toi­seen autoi­lu­huu­man muo­to­ku­vaan, Makkarataloon.

    Ilman muu­ta sil­lä on his­to­rial­lis­ta arvoa”

    Laa­ja­sa­los­sa kuo­pa­taan autoi­lu­his­to­ri­aa”, HS Kau­pun­ki 23.11.2011, http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/1135269908744?ref=lk_dl_1

  42. Esi­mer­kik­si niin että ajoit­tain käyt­tä­mä­ni lii­tyn­tä­lin­ja on yleen­sä 0 – 4 minuut­tia etua­jas­sa, ja mat­kus­ta­jat tähän tot­tu­nee­na tulee pysä­kil­lä 5 minuut­tia etuajassa. 

    Tuon tuos­ta luem­me bus­si­kus­kien vali­tus­ta, miten hei­dän kireät aika­tau­lut ovat syy­nä mm. lii­ken­neon­net­to­muuk­siin. Käy­tän var­sin usein Joke­ria ja kän­ny­kän GPS:n mukaan enem­mis­tö kul­jet­ta­jia aja­vat täy­sin sään­nön­mu­kai­ses­ti 10–30km/h yli­no­peut­ta läpi linjan. 

    Mikä lie­nee sit­ten oikein munan ja kanan jär­jes­tys näis­sä aika­tau­lu­ky­sy­myk­sis­sä — lii­an lyhyet tupakkatauot?

  43. Kau­pun­geis­sa on asut­tu tuhan­sia vuo­sia. Autoil­la niis­sä ajet­tu joi­ta­kin vuo­si­kym­me­niä. Aluk­si autot toi­vo­tet­tiin ter­ve­tul­leik­si kau­pun­kei­hin, mut­ta vii­mei­set vuo­si­kym­me­net on askel aske­leel­ta pyrit­ty eroon auto­jen aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta. Lii­ken­ne­me­lu ei ole mikään vähä­pä­töi­nen yksit­täi­sen hen­ki­lön ongel­ma, joka rat­ke­aa sil­lä että kysei­nen hen­ki­lö muut­taa maal­le. (Itse asias­sa ei sel­lais­ta maa-aluet­ta­kaan enää ole, mis­sä ei kuu­lui­si lii­ken­teen uli­na tai moot­to­rin murina). 

    Kun­nioi­tan mie­li­pi­det­tä­si, mut­ta olet toi­von mukaan sen ver­ran joh­don­mu­kai­nen (ja täy­si­jär­ki­nen), että sinua häi­rit­see yhtä lail­la bus­sien ja rai­tio­vau­nu­jen mete­li. Ei tain­nut muku­la­ki­vil­lä liik­ku­va hevos­vau­nu­kaan muu­ten olla ihan äänetön..

  44. Kau­pun­kien pit­kä tuhan­sien vuo­sien mit­tai­nen his­to­ria on sitä, että kas­vun myö­tä pal­jon tilaa, melua ja saas­tei­ta tuot­ta­via toi­min­to­ja on siir­ret­ty kau­pun­gin ulko­puo­lel­le ja nämä kor­vat­tu parem­min kau­pun­kiin sovel­tu­vil­la toi­min­noil­la. Har­joi­tus­teh­tä­väk­si jätän sen miet­ti­mi­sen, miten tämä liit­tyy autoiluun.

  45. Kim­mo: Nas­ta­ren­kaat syö­vät asvalt­tia pal­jon vähem­män kuin ras­kas liikenne.

    Kes­kus­te­lin TTK:n asfalt­tei­hin eri­kois­tu­neen tut­ki­jan kans­sa nas­ta­ren­kais­ta. Tuos­ta kes­kus­te­lus­ta sain sen kuvan, että juu­ri nas­ta­ren­kaat estä­vät hil­jai­sen asfal­tin käy­tön kau­pun­ki­mo­ta­reil­la. Jos­tain syys­tä sak­sa­lais­ten perus rae­ko­ko pin­noit­teis­sa on puo­let suo­ma­lai­ses­ta. Laa­ja tut­ki­mus tal­vi­ren­kai­den vai­ku­tuk­sis­ta on alka­nut http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi/

  46. Kal­le ja MIVa esit­ti­vät käsi­tyk­sen­sä, että kau­pun­ki­lai­sil­la ei ole oikeut­ta valit­taa melus­ta. Tuo häm­men­tä­vä aja­tus tois­tuu sään­nöl­li­ses­ti näil­la pals­toil­la. Onko siis niin, etta asuk­kaat eivät saa paran­taa eli­no­lo­suh­tei­taan, kos­ka asu­vat kau­pun­gis­sa? Saa­ko maal­le vetää nopeam­pia laa­ja­kais­tayh­teyk­siä tai vaa­tia parem­paa tien­pi­toa vai pitää­kö siel­lä­kin tyy­tyä val­lit­se­viin olo­suh­tei­siin. Voi­ko tilan­net­taan mis­sään paran­taa muu­ten kuin muut­ta­mal­la pois?

    Melu ei ole mikään kau­pun­gin perus­o­mi­nai­suus, jota ei voi­si pois­taa ilman, että kau­pun­ki menet­täi­si jotain mer­kit­tä­vää. Sen aiheut­ta­jat, kuten liik­ku­mi­nen, raken­ta­mi­nen ja teol­li­suus kuu­lu­vat tie­ten­kin kau­pun­kiin, mut­ta jos lii­al­li­sen äänen syn­ty­mis­tä tai sen hait­to­ja voi­daan vähen­tää, niin kai niin saa tehdä?

    Hen­ki­lö­au­to ei mie­les­tä­ni ole kau­pun­ki­no­peuk­sil­la mer­kit­tä­vä melun läh­de. Muut moot­to­ria­jo­neu­vot mopois­ta ras­kaa­seen lii­ken­tee­seen ja koneet ruo­ho­leik­ku­ris­ta leh­ti­pu­hal­ti­meen saa­vat aikaan yleen­sä huo­mat­ta­vas­ti enem­män hai­rit­se­vää ään­tä kuin yksit­täi­nen auto. Auto­jen äänis­tä tulee ongel­ma yleen­sä vas­ta kun nii­tä kul­kee samaa väy­lää tuhan­sia tun­nis­sa ja var­sin­kin, jos nopeu­det nouse­vat maantielukemiin.

    1. Kau­pun­kia­lu­eel­la (max 40km/h) auton ongel­ma ei ole melu vaan tila. Isom­mil­la nopeuk­sil­la melu on ongel­ma, eri­tyi­ses­ti nasta-aikana.

  47. Osmo:

    Kau­pun­kia­lu­eel­la (max 40km/h) auton ongel­ma ei ole melu vaan tila. Isom­mil­la nopeuk­sil­la melu on ongel­ma, eri­tyi­ses­ti nasta-aikana. 

    Tila on ongel­ma mut­ta myös melu on ongel­ma. Esi­mer­kik­si Hämeen­tien tai Mäke­län­ka­dun reu­nas­sa ei kun­nol­la kuu­le puhet­ta esi­mer­kik­si mat­ka­pu­he­li­mes­ta. Sinus­ta tämä ei ole haitta?

    Kau­pun­kia­lueil­la (ei ehkä ihan kan­ta­kau­pun­gis­sa) on pal­jon väy­liä joil­la nopeus­ra­joi­tus on 50 ja reaa­li­no­peus 55–60 km/h. Län­nes­sä nyt vaik­ka esi­mer­kin­omai­o­ses­ti Paciuk­sen­ka­tu, Ram­sayn­ran­ta. Kesäi­sin jos oikein pin­nis­te­lee on vaik­ka­pa Kuusi­saa­ren kau­niil­la ulkoi­lu­rei­til­lä (Ram­sayn­ran­ta — Kuusi­saa­ren­tie, 50km/h) mah­dol­lis­ta satun­nai­ses­ti kuul­la puhet­ta auto­lii­ken­teen pau­hul­ta ruuh­ka-aikaan. Tal­vi­sin ei onnis­tu kii­tos nas­to­jen. Ei täl­lais­ta lii­ken­teen hait­taa pitäi­si sal­lia kau­pun­gis­sa, var­sin­kin kun tuo­ta reit­tiä ei ole pak­ko kenen­kään ajaa. Bus­sit­kin kul­ke­vat sii­nä hyvin ja pois­lu­kien auto­jen melu­hait­ta pyö­rä­olo­suh­teet ovat var­sin hyvät. 

    Nämä hai­tat tuli­si sisäl­lyt­tää autoi­lun kus­tan­nuk­siin ja veloit­taa ne autoi­li­joil­ta. Muu­ten mark­ki­na­ta­lous ei toi­mi, kun voi teh­dä hait­taa aiheut­ta­via valin­to­ja mak­sa­mat­ta niis­tä. Tör­key­den hui­pen­tu­ma on, että läpia­joau­toi­li­jat saa­vat vie­lä vero­vä­hen­nyk­siä­kin. Kepu, smp ja öljy­teol­li­suus kiittää.

  48. Kau­pun­kia­lu­eel­la (max 40km/h) auton ongel­ma ei ole melu vaan tila. Isom­mil­la nopeuk­sil­la melu on ongel­ma, eri­tyi­ses­ti nasta-aikana.”

    Tar­koit­ta­net tilal­la bus­sien ja kuor­ma-auto­jen kokoa ja nii­den vaa­ti­maa tilaa lii­ken­tees­sä ja park­kee­rauk­ses­sa (esim. huol­toa­jo). Kyl­lä bus­sien ja kuor­ma-auto­jen moot­to­ri­me­lu­kin ylit­tää monin­ver­roin taval­li­sen hen­ki­lö­au­ton ren­gas­me­lun myös tal­vi­ren­kail­la ja kor­keam­mil­la nopeuksilla.

    Tar­kas­te­lin täs­sä erää­nä arki­päi­vä­nä (kun sat­tu­mal­ta oli aikaa) Man­ner­hei­min­tien lii­ken­net­tä Fin­lan­dia­ta­lon seu­tu­vil­la. Yli puo­let ohia­ja­neis­ta autois­ta oli bus­se­ja, kuorma‑, jake­lu- tai paket­ti­au­to­ja. Nii­den melu ja tilan­tar­ve on se lii­ken­neym­pä­ris­töä hal­lit­se­va ele­ment­ti aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­tan kes­kei­sim­mäl­lä sisääntuloväylällä.

    Jos taa­sen tar­koi­tat hen­ki­lö­au­to­jen tilan­tar­vet­ta pysä­köi­ty­nä, niin se on kes­kus­tan osal­ta jo pois­tet­tu kun pysä­köin­ti on lähes tyys­tin luolissa.

  49. Danie­lin vies­tiin sinän­sä ei lisät­tä­vää, mut­ta EMMEä isom­pi ongel­ma on se mitä niil­lä tulok­sil­la teh­dään. Lii­ken­ne-ennus­teet on ihan hyö­dyl­li­siä työ­ka­lu­ja, mut­ta ne ennus­teet ovat epä­var­mo­ja ja mitään lopul­lis­ta vas­taus­ta sii­hen mitä kan­nat­taa teh­dä niis­tä ei saa. Sama jut­tu kuin tut­ki­mus­ten kann­sa muu­ten­kin, nii­tä pitää osa­ta lukea ja käyttää.

    Lisäk­si mal­lin­ta­mi­nen on vai­kea eri­koi­sa­la jos sitä halu­taan teh­dä hyvin, mitä ei toi­saal­ta kukaan vaa­di, niin se vaa­ti­si aikaa ja resurs­se­ja. Kuu­lem­ma kau­pun­gin orga­ni­saa­tiois­sa on EMME-nai­nen ja EMME-mies jois­ta toi­nen on vuo­rot­te­lu­va­paal­la ja toi­nen ilmei­ses­ti muu­ten vähän vaih­te­le­vas­ti käytettävissä.

    Luot­ta­mus­mies­ten valin­ta on minus­ta tämä: Joko sii­hen mal­lin­ta­mi­seen panos­te­taan sekä resurs­se­ja että luot­ta­mus­mies­ten aikaa, eli opet­te­lee luke­maan nii­tä tulok­sia ja myös tekee niin aja­tuk­sel­la. Tai sit­ten anne­taan niil­le mal­leil­le pie­nem­pi pai­noar­vo päätöksenteossa.

  50. Yksit­täi­nen hen­ki­lö­au­to ei ole mer­kit­tä­vä melun­läh­de ver­rat­tu­na vaik­ka­pa bus­siin, mut­ta kun nii­tä hen­ki­lö­au­to­ja on tuhan­sia. Hen­ki­lö­au­toi­lun ongel­mat eivät ole laa­dul­li­sia, ei auto sinän­sä ole mikään ongel­ma, vaan mää­räl­li­siä, eli nii­tä auto­ja on lii­kaa jos­sain pai­kas­sa johon­kin aikaan. Puhu­taan sit­ten melus­ta, saas­teis­ta tai ruuhkista.

  51. Laa­ja­sa­los­sa kuo­pa­taan autoi­lu­his­to­ri­aa”, HS Kau­pun­ki 23.11.2011, http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupunki/artikkeli/1135269908744?ref=lk_dl_1

    Hyvin kiin­nos­ta­va jut­tu. Ehkä kau­pun­ki­bu­le­var­dit saa­vat­kin nyt tuul­ta alleen ja samal­la kuo­pa­taan se höl­mö idea, jos­sa Haka­mäen­tie yhdis­tyy moot­to­ri­ka­dul­la län­si­pääs­tään Turun­väy­lään ja itä­pääs­tään Lah­den­väy­lään. Se on aika 60-luku­lai­sel­ta hais­kah­ta­va tuu­lah­dus muu­ten­kin. Samal­la Tuusu­lan­väy­län jat­keen Haka­mäen­tiel­le voi­si pois­taa yleiskaavasta.

  52. Mik­ko:

    Nuo Tapio­lan “suu­ret” suun­ni­tel­mat nos­ta­vat Tapio­lan kes­kuk­sen asu­kas­mää­rän noin samaan luok­kaan Ruusu­tor­pan kanssa. 

    Vaik­ka asuk­kai­ta ei hir­veäs­ti täs­sä vai­hees­sa tuli­si­kaan, niin Tapio­la on sil­ti vaih­to­paik­ka Rai­de-Joke­ril­ta met­roon ja var­maan sil­lä lii­ke­kes­kuk­sen uusi­mi­sel­la tavoi­tel­laan myös jotain asia­kas­mää­riä. Voi­pi tie­tys­ti jää­dä tavoitteluksi.

    Kuin­ka pie­niä nykyi­sen Bus­si-Joke­rin mat­kus­ta­ja­mää­rät muu­ten oikeas­ti ovat Espoon osuu­del­la? Itse en ole näh­nyt kuin kuvaa­ja­käy­riä asias­ta, ja pie­nem­piä­hän ne ovat kuin Hel­sin­gin puo­lel­la, mut­ta sil­ti näyt­täi­si­vät aivan koh­tuul­li­sil­ta esim. osaan nykyi­sis­tä rai­tio­lin­jois­ta verrattuna.

    tpyy­luo­ma:

    Museo­vi­ran­omai­sia ei voi paro­dioi­da, aamun Hesa­ris­sa erin­omai­ses­ta artik­ke­lis­ta Laa­ja­sa­lon­tien muut­ta­mi­ses­ta bulevardiksi: 

    No huh. Suo­jel­laan­ko seu­raa­vak­si Män­ty­mäen parkkikenttä?

  53. Mik­ko H: Tapio­laan­han on nyt aika suu­ret suun­ni­tel­mat. — Toi­vot­ta­vas­ti vaih­to Rai­de-Joke­riin suun­ni­tel­laan hyvin. 

    Tapio­lan pro­jek­ti­pääl­li­kön mukaan Joke­rin tulo “mah­dol­lis­te­taan” suun­ni­tel­mis­sa. Mitä sit­ten käy­tän­nös­sä tar­koit­taa, sitä että “no kai se sin­ne joten­kin mah­tuu” vai että “suun­ni­tel­mis­sa on otet­tu huo­mioon rai­de-Joke­ril­le toi­mi­va ter­mi­naa­li ja käve­ly­rei­tit, ja suun­ni­tel­ma kis­ko­jen sijain­nis­ta on val­mii­na”, en tie­dä. Epäi­len kyy­ni­ses­ti edellistä.

    Minus­ta asia on kyl­lä sen ver­ran tär­keä, että Tapio­lan suun­ni­tel­mat oli­si Joke­rin tule­vai­suu­den osal­ta pitä­nyt kier­rät­tää HSL:ssäkin, samal­la tavoin kuin HSL pää­si lausu­maan kär­ke­vän kri­tiik­kin­sä Senaa­tin­to­rin ympä­ris­tön ratikkasuunnitelmista.

  54. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­kia­lu­eel­la (max 40km/h) auton ongel­ma ei ole melu vaan tila. Isom­mil­la nopeuk­sil­la melu on ongel­ma, eri­tyi­ses­ti nasta-aikana.

    Ilmei­ses­ti lähiöt eivät ole enää kau­pun­kia, kos­ka nii­den läpi voi­daan ajaa 80 km/h 8 kais­taa samanaikaisesti?

    Melu­mal­lin­nuk­set ker­to­vat huo­mat­ta­vas­ta ongel­mas­ta (235 000 ihmis­tä melua­lueil­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la). Mitään mit­tauk­sia ei kui­ten­kaan teh­dä, jot­ta näh­täi­siin esim. melun vaih­te­lu eri vuo­den-/vuo­ro­kau­de­nai­koi­na. Kau­pun­gin ympä­ris­tö­tar­kas­ta­ja on teh­nyt aloit­teen melu­mit­taus­pis­tei­den sijoit­ta­mi­ses­ta ilman­laa­dun mit­taus­pis­tei­den yhtey­teen. Mää­rä­ra­ho­ja tuo­hon ei kui­ten­kaan myön­net­ty. Itsel­le­ni tulee täs­tä lähin­nä mie­leen, että asias­ta halu­taan vaieta.

    Ylei­ses­ti tek­nii­kan paris­sa on sel­lai­nen sään­tö, että jos haluat jotain kehit­tää, sinun pitää pys­tyä mit­taa­maan sitä. Itseä­ni kiin­nos­tai­si tut­ki­mus mis­sä ver­rat­tai­siin Hel­sin­kiä mui­hin vas­taa­viin kau­pun­kei­hin. Sel­lai­nen mutu itsel­lä on, että tulos oli­si var­mas­ti var­sin heikko.

  55. Mar­ko V:Ylei­ses­ti tek­nii­kan paris­sa on sel­lai­nen sään­tö, että jos haluat jotain kehit­tää, sinun pitää pys­tyä mit­taa­maan sitä. Itseä­ni kiin­nos­tai­si tut­ki­mus mis­sä ver­rat­tai­siin Hel­sin­kiä mui­hin vas­taa­viin kau­pun­kei­hin. Sel­lai­nen mutu itsel­lä on, että tulos oli­si var­mas­ti var­sin heikko.

    Täs­sä on pari ihan oikeis­ti ilmas­tos­pe­si­fis­tä jut­tua. Ensim­mäi­nen on nas­ta­ren­kaat, eli enem­män melua tal­vel­la. Toi­nen on lii­ken­ne­vih­reän käyt­tä­mi­nen melusuo­ja­na, eli suo­jaa huo­nom­min tal­vel­la kun leh­det putoavat.

  56. Mää­rä­ra­ho­ja tuo­hon ei kui­ten­kaan myön­net­ty. Itsel­le­ni tulee täs­tä lähin­nä mie­leen, että asias­ta halu­taan vaieta.

    Tus­kin­pa kukaan halu­aa mita­ta sitä tosi­seik­kaa, että kes­kus­tan kovim­mat melu­läh­teet ovat jär­jes­tyk­ses­sä bus­si, kuor­ma-auto ja rai­tio­vau­nu. Tähän saak­ka kei­sa­ril­la on hie­not vaat­teet, ja hyvä niin!

  57. Kim­mo: Tus­kin­pa kukaan halu­aa mita­ta sitä tosi­seik­kaa, että kes­kus­tan kovim­mat melu­läh­teet ovat jär­jes­tyk­ses­sä bus­si, kuor­ma-auto ja rai­tio­vau­nu. Tähän saak­ka kei­sa­ril­la on hie­not vaat­teet, ja hyvä niin!

    No onhan se mal­lin­net­tu, kato siel­tä melu­kar­tas­ta joka tän­ne­kin on lin­kat­tu jokusen kerran.

  58. Kim­mo: On tuo ihan mitat­tu­kin. Alle 50 km nopeu­des­sa hen­ki­lö­au­ton moot­to­ri on suu­rem­pi melun­läh­de kuin ren­kaat. Osmo on sii­nä ihan oikeassa.

    Hen­ki­lö­au­ton moot­to­rin ääni­ta­so on nois­sa kau­pun­ki­no­peuk­sis­sa n.15 dB alem­pi (muis­te­taan se dB astei­kon loga­rit­mi­suus) kuin bus­sien/­kuor­ma-auto­jen iso­jen die­se­lei­den, niin ei tuos­sa tar­vi­ta kuin hie­man kau­pun­ki­lais­jär­keä ymmär­tääk­seen tuon saman kuin sinä.

    Hen­ki­lö­au­to­jen melu­hai­tat alka­vat noin 80 km/h nopeuk­sis­ta kun ren­gas­me­lu nousee.

  59. tpyy­luo­ma: Täs­sä on pari ihan oikeis­ti ilmas­tos­pe­si­fis­tä jut­tua. Ensim­mäi­nen on nas­ta­ren­kaat, eli enem­män melua tal­vel­la. Toi­nen on lii­ken­ne­vih­reän käyt­tä­mi­nen melusuo­ja­na, eli suo­jaa huo­nom­min tal­vel­la kun leh­det putoavat.

    Toi­saal­ta, mil­loin­kaan ei ole Kau­pun­gis­sa niin hil­jais­ta kuin lumi­py­ryn jäl­keen. Poruk­ka ajaa varo­vas­ti ja kinok­set syö­vät kai­kein äänen.

    Edel­leen, ajo­no­peu­det lie­ne­vät kes­kei­sin kei­no vai­kut­taa melu­ta­son ale­ne­mi­seen. Tätä nykyä esi­kau­pun­ki on pilat­tu jat­ku­val­la lii­ken­teen humi­nal­la. Oikeas­ti kes­kus­tan hil­jai­sim­mil­la kaduil­la on jo hil­jai­sem­paa kuin Nuuk­sios­sa, edes len­to­rei­tit eivät aja yli.

  60. Hen­ki­lö­au­ton moot­to­rin ääni­ta­so on nois­sa kau­pun­ki­no­peuk­sis­sa n.15 dB alem­pi (muis­te­taan se dB astei­kon loga­rit­mi­suus) kuin bus­sien/­kuor­ma-auto­jen iso­jen die­se­lei­den, niin ei tuos­sa tar­vi­ta kuin hie­man kau­pun­ki­lais­jär­keä ymmär­tääk­seen tuon saman kuin sinä.”

    Tämän mukaan kuor­ma-/lin­ja-auton äänen inten­si­teet­ti oli runs­taa 30 ker­taa hen­ki­lö­au­ton. Voko ero olla näin suu­ri, kun moot­to­rien (maksimi)tehot ovat 3–400 hv ja 100- 200 hv.

    Oli­si kiva näh­dä mit­taus­tu­lok­set eikä vain arvuu­tel­la. Ääni-inten­si­tee­tit voi las­kea yhteen, mut­ta ei äänen­voi­mak­kuuk­sia. Ja näh­dä myös äänen spektrit.

  61. Jus­si: Edel­leen, ajo­no­peu­det lie­ne­vät kes­kei­sin kei­no vai­kut­taa melu­ta­son ale­ne­mi­seen. Tätä nykyä esi­kau­pun­ki on pilat­tu jat­ku­val­la lii­ken­teen humi­nal­la. Oikeas­ti kes­kus­tan hil­jai­sim­mil­la kaduil­la on jo hil­jai­sem­paa kuin Nuuk­sios­sa, edes len­to­rei­tit eivät aja yli.

    Onko tääl­lä lakiop­pi­nei­ta? Val­tio­neu­vos­ton pää­tös melun­tor­jun­nas­ta 993/1992 on tul­lut voi­maan 1.1.1993. Itseä­ni kiin­nos­tai­si tie­tää ovat­ko vir­ka­mie­het syyl­lis­ty­neet rikok­seen rik­koes­saan tie­toi­ses­ti tuos­sa pää­tök­ses­sä ase­tet­tu­ja ohjearvoja? 

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920993

  62. Mar­ko V: Onko tääl­lä lakiop­pi­nei­ta? Val­tio­neu­vos­ton pää­tös melun­tor­jun­nas­ta 993/1992 on tul­lut voi­maan 1.1.1993. Itseä­ni kiin­nos­tai­si tie­tää ovat­ko vir­ka­mie­het syyl­lis­ty­neet rikok­seen rik­koes­saan tie­toi­ses­ti tuos­sa pää­tök­ses­sä ase­tet­tu­ja ohjearvoja? 

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920993

    Kyl­lä, välit­tö­mäs­ti vaan häk­ki hei­lu­maan kos­ka ei ole ymmär­ret­ty eva­kuoi­da Hel­sin­gin lisä­ki mui­ta­kin kir­kon­ky­liä jois­sa nuo ohjear­vot ylit­ty­vät. Se miten lii­ken­ne jär­jes­te­tään sin­ne väliai­kai­seen kota­ma­joi­tuk­seen ilman moot­to­ria­jo­neu­vo­ja tulee sel­vit­tää viipymättä.

  63. Mark­ku a.H.:

    Tämän mukaan kuor­ma-/lin­ja-auton äänen inten­si­teet­ti oli runs­taa 30 ker­taa hen­ki­lö­au­ton. Voko ero olla näin suu­ri, kun moot­to­rien (maksimi)tehot ovat 3–400 hv ja 100- 200 hv.

    Eihän moot­to­rin tai ajo­neu­von mak­si­mi­te­hol­la (suo­ri­te­tun mak­si­mi­työn mää­räl­lä) ole mitään kor­re­laa­tio­ta sen tuot­ta­maan meluun. 

    1 hevos­voi­man (rik­ki­näi­nen) moot­to­ri­sa­ha tuot­taa iloi­ses­ti yli 120dB::tä ja toi­saal­ta RS6 öky­au­di 580 hevos­voi­mal­la alit­taa var­muu­del­la tiu­kim­mat­kin melunormit.

    Kes­kei­siä kysy­myk­siä ovat mm.:

    - die­sel­moot­to­rin (itse­syt­ty­mi­nen) otto-/ben­sii­ni­moot­to­ria kovem­pi omi­nais­me­lu, jota ei voi ainoas­taan pako­kaa­su­ää­niä vai­men­ta­mal­la hiljentää.

    - moot­to­rin sijain­ti joko avo­nai­ses­sa tilas­sa (kuor­ma-auto) tai läm­pö­kuor­man kan­nal­ta erit­täin vai­keas­sa pai­kas­sa auton peräs­sä (lin­ja-auto). Tie­däm­me kuin­ka usein bus­sit ovat syt­ty­neet pala­maan ja täs­sä on juu­ri sen koli­kon toi­nen puoli.

    - ajo­neu­vo­kan­ta, jos­sa uusim­mat lin­ja-autot ovat mer­kit­tä­vän hil­jai­sia ver­rat­tu­na 10 vuot­ta van­hoi­hin, sekä ajo­neu­vo­jen huol­to. Vas­taa­vaa suur­ta eroa ja kehi­tys­tä ei ole kevyem­mäs­sä ajoneuvokannassa.

    - edel­li­seen liit­tyen melu­nor­mit ja nii­den käy­tän­nön toteu­tu­mi­nen liikenteessä.

    - muut mekaa­ni­set äänet. Täy­tyy muis­taa, että ään­tä tuot­taa eri­tyi­ses­ti kulu­nut jousi­tus, pai­neil­ma­jar­rut ja pai­neil­man tuot­to, jne. 

    - Melua tuot­taa myös ras­kaan ajo­neu­von ren­kaat (yllä­tys, yllä­tys) sekä suu­rem­mis­sa nopeuk­sis­sa Turun tuo­mio­kirk­koon ver­rat­ta­vis­sa ole­va ilman­vas­tus­ker­roin ja aerodynamiikka. 

    Uskal­lan väit­tää, ettei pie­neh­kön lin­ja-auton tai kuor­ma-auton kori­pa­jan resurs­sei­hin kuu­lu lain­kaan aero­dy­na­miik­ka, melun­hal­lin­ta, jne. Nämä ovat erit­täin kal­lii­ta asioi­ta tut­kia ja kehit­tää, ja nos­tai­si­vat äkkiä lin­ja-auton kus­tan­nuk­set samal­le spekt­ril­le kuin len­to­ko­neet ja nii­den suunnittelu.

  64. Kim­mo: “Nas­ta­ren­kaat syö­vät asvalt­tia pal­jon vähem­män kuin ras­kas liikenne.”

    No, sit­ten tei­den ren­ga­su­rien luu­li­si ole­van ras­kaan­lii­ken­teen rai­de­le­vey­del­lä. Vaan kun eivät ole.

  65. No, sit­ten tei­den ren­ga­su­rien luu­li­si ole­van ras­kaan­lii­ken­teen rai­de­le­vey­del­lä. Vaan kun eivät ole.

    Kat­so­han uudes­taan. Rau­ta­tien­to­ril­la pari­pyö­rän uril­le on pai­nu­nut jopa laatoituksetkin.

  66. Kyös­ti kir­joit­ti minun suu­hu­ni jotain, mitä en ole kir­joit­ta­nut. Kir­joi­tin, että joku muut­taa jos­tain kau­pun­kiin (tms:een), ja alkaa sit­ten valit­ta­maan. Kir­joi­tin nime­no­maan, että jos on ollut aiem­min pai­kal­la ja hait­ta tul­lut sit­ten, valit­ta­mi­nen ymmärrettävää.
    Minus­ta koko jut­tu on yksin­ker­tais­ta rat­kais­ta, mikä­li val­tuus­tos­sa riit­tä­vä kan­na­tus (ei kai ihan vie­lä). Aina­han voi­daan voi­mak­kaas­ti rajoit­taa yksi­tyi­sau­toi­lua, siir­tyä trol­ley­bus­sei­hin tai vas­taa­viin, pois­taa kadun­var­si­py­sä­köin­ti­pai­kat tai teh­dä niis­tä tosi arvok­kai­ta nos­ta­mal­la tun­ti­tak­saa ja mak­su koko vuo­ro­kau­del­ta jne. Kei­no­ja­han on, jos enem­mis­tö niin haluaa.

  67. MIVa:
    Kyös­ti kir­joit­ti minun suu­hu­ni jotain, mitä en ole kir­joit­ta­nut. Kir­joi­tin, että joku muut­taa jos­tain kau­pun­kiin (tms:een), ja alkaa sit­ten valittamaan. 

    Var­maan puo­let kau­pun­geis­sa (siis sel­lai­sis­sa, jois­sa jotain melu­hait­taa on) asu­vis­ta on muu­al­ta muut­ta­nei­ta. Kyl­lä heil­lä­kin on oikeus muut­taa maa­il­maa ympä­ril­lään sii­nä mis­sä niil­lä­kin, jot­ka ovat pai­kal­laan odot­ta­neet maa­il­man muut­tu­van. Luon­nol­li­ses­ti demo­kra­tias­sa muu­tok­set tapah­tu­vat demo­kraat­ti­sen kaa­van mukaan, mut­ta tyy­ty­mät­tö­myy­des­tä­hän muu­tok­set usein saa­vat alkun­sa. Jos tar­koi­tat valit­ta­mi­sel­la tyh­jää jur­nu­tus­ta, niin sit­ten ollaan samaa mieltä.

  68. tpyy­luo­ma: Kyl­lä, välit­tö­mäs­ti vaan häk­ki hei­lu­maan kos­ka ei ole ymmär­ret­ty eva­kuoi­da Hel­sin­gin lisä­ki mui­ta­kin kir­kon­ky­liä jois­sa nuo ohjear­vot ylittyvät. 

    Kir­joi­tuk­ses­ta­si saa sen kuvan, että et näe mitään ongel­maa sii­nä, että demo­kraat­ti­ses­ti vali­tun poliit­ti­sen päät­tä­jän alle­kir­joit­ta­mal­le ase­tuk­sel­le vii­ta­taan kin­taal­la. Ker­toi­sit­ko mitä vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia meil­le kan­sa­lai­sil­le täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa enää jää? Siis mui­ta kuin tuo mai­nit­se­ma­si evakuointi.

  69. Mar­ko V: Kir­joi­tuk­ses­ta­si saa sen kuvan, että et näe mitään ongel­maa sii­nä, että demo­kraat­ti­ses­ti vali­tun poliit­ti­sen päät­tä­jän alle­kir­joit­ta­mal­le ase­tuk­sel­le vii­ta­taan kin­taal­la. Ker­toi­sit­ko mitä vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia meil­le kan­sa­lai­sil­le täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa enää jää? Siis mui­ta kuin tuo mai­nit­se­ma­si evakuointi.

    No esi­mer­kik­si vaa­tii niil­tä päät­tä­jil­tä toi­mia melun vähen­tä­mi­sek­si jot­ka myös vähen­tä­vät melua, eikä nor­me­ja jot­ka on niin älyt­tö­män tiuk­ko­ja ettei nii­tä käy­tän­nös­sä voi nou­dat­taa, eli ne eivät vähen­nä melua. Tuloksia!

    Perus­ta­van­laa­tui­nen ongel­ma on se että jos läh­de­tään sii­tä että asun­to­ja ei saa raken­taa alueil­la jois­sa on melua, niin ne pitää raken­taa jon­ne­kin kes­kel­lä met­sää. Ja tuo tuot­taa kym­men­ker­tai­sia mää­riä lii­ken­net­tä, eli sitä melua.

    Bus­seis­ta ja muus­ta ras­kaas­ta lii­ken­tees­tä sen ver­ran että sitä kan­nat­ta vähen­tää, eli kor­va­ta bus­sien tapauk­ses­sa rai­de­lii­ken­teel­lä tuon­kin takia kau­pun­geis­sa. Ääri­ta­pauk­se­na Hämeen­tien lii­ken­tees­tä vii­des­osa on bus­se­ja, eli ne ovat suu­rin melun ja pääs­tö­jen läh­de. Mut­ta toi­saal­ta bus­se­ja on Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa kol­mel­la väy­läl­lä, eli tuo hait­ta on pai­kal­li­nen, esi­mer­ki­ki Poh­jois­ran­nas­sa tai Mec­he­li­nin­ka­dul­la ei käy­tän­nös­sä ole busseja.

  70. Kyös­ti: Var­maan puo­let kau­pun­geis­sa (siis sel­lai­sis­sa, jois­sa jotain melu­hait­taa on) asu­vis­ta on muu­al­ta muut­ta­nei­ta. Kyl­lä heil­lä­kin on oikeus muut­taa maa­il­maa ympä­ril­lään sii­nä mis­sä niil­lä­kin, jot­ka ovat pai­kal­laan odot­ta­neet maa­il­man muuttuvan. 

    Ei tämä kyl­lä niin­kään voi toi­mia, että ensin oste­taan edul­li­nen asun­to len­to­me­lua­lu­eel­ta tai vilk­kaan kadun var­res­ta, jon­ka jäl­keen ale­taan vaa­tia näi­den melui­sien toi­min­to­jen kiel­tä­mis­tä tai muu­al­le siirtämistä. 

    Melu on sivu­vai­ku­tus toi­min­nos­ta jol­la on sen teki­jäl­le jokin muu arvo, ellei muu­ta niin viih­ty­mi­nen. Näin ollen myös melun vähen­tä­mi­nen tuot­taa jol­le­kin haittaa.

  71. MIVA:

    Kei­no­ja­han on, jos enem­mis­tö niin haluaa

    Näet­kö mitään para­dok­sia sii­nä, että var­mas­ti itse­kin haluai­sit yllä­pi­tää ja puo­lus­taa jotain sinul­le tär­ke­ää, vaik­ka et mie­li­pi­teis­sä­si edus­tai­si abso­luut­tis­ta enemmistöä?

  72. Mar­ko V: Kir­joi­tuk­ses­ta­si saa sen kuvan, että et näe mitään ongel­maa sii­nä, että demo­kraat­ti­ses­ti vali­tun poliit­ti­sen päät­tä­jän alle­kir­joit­ta­mal­le ase­tuk­sel­le vii­ta­taan kin­taal­la. Ker­toi­sit­ko mitä vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia meil­le kan­sa­lai­sil­le täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa enää jää? 

    Vas­taan vaik­kei kysy­tä. Aika usein paras vai­ku­tus­mah­dol­li­suus on itse­reflek­tio eli äänes­tä­jän näke­mys on vir­heel­li­nen jos tämä kuvit­te­lee että läh­tö­koh­tai­ses­ti vai­kei­ta tai jopa ei-rat­kais­ta­vis­sa ole­via ongel­mia rat­kais­taan osaop­ti­moin­ti ker­ral­laan. Hal­lin­non vika on jos sää­de­tään ase­tuk­sia (tai ohjear­vo­ja) joi­ta ei ole mah­dol­lis­ta noudattaa.

    Mitä lii­ken­ne­me­luun tulee, sii­hen on jo Hel­sin­kiin sovel­tu­va skaa­lau­tu­va rat­kai­su, ja proof-of-concept ‑toteu­tus ete­läi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kun asuk­kai­ta on sel­lai­nen 20000 neliö­ki­lo­met­ril­lä, vähe­nee melu mer­kit­tä­väs­ti. Ajo­no­peu­det­kin pysy­vät pää­sään­töi­ses­ti kuris­sa pas­sii­vi­sin kei­noin, pait­si mitä nyt lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­vi­ras­to yrit­tää nii­tä aktii­vi­ses­ti nos­taa kol­mioi­ta ripottelemalla.

  73. Kim­mo: Kat­so­han uudes­taan. Rau­ta­tien­to­ril­la pari­pyö­rän uril­le on pai­nu­nut jopa laatoituksetkin.

    Sekä nas­ta­ren­kaat että ras­kas lii­ken­ne aiheut­taa uria, ero on sii­nä että nas­ta­ren­kaat aiheut­taa pin­nan kulu­mis­ta kun taas ras­kas lii­ken­ne aiheut­taa pääl­lys­teen ja raken­ne­ker­ros­ten tii­vis­ty­mis­tä ja painumista.

    Kulu­mi­ses­sa syn­ty­vä aines on hai­tal­lis­ta katu­pö­lyä, sen takia nas­ta­ren­kais­ta halu­taan eroon.

    http://files.kotisivukone.com/nasta.palvelee.fi/tiedostot/kirjallisuustutkimus_heikkinen_nasta_syyskuu11.pdf

  74. tpyy­luo­ma: No esi­mer­kik­si vaa­tii niil­tä päät­tä­jil­tä toi­mia melun vähen­tä­mi­sek­si jot­ka myös vähen­tä­vät melua, eikä nor­me­ja jot­ka on niin älyt­tö­män tiuk­ko­ja ettei nii­tä käy­tän­nös­sä voi nou­dat­taa, eli ne eivät vähen­nä melua. Tuloksia!

    Itse mie­tin tämän asian niin, että kau­pun­gin teh­tä­vä­nä on ajaa asuk­kai­den­sa etua ja esi­mer­ki­ki­si val­voa että val­tion väy­lien var­rel­la melun­tor­jun­ta­toi­met ovat riittävät. 

    Täs­sä esi­merk­ki melun­suo­jauk­ses­ta Tuusu­lan­väy­läl­tä, jos­sa nopeus­ra­joi­tus on muis­taak­se­ni 100 km/h.Raja-arvot ylit­ty­vät yli kym­men­ker­tai­ses­ti, eikä ihme. 

    http://g.co/maps/mvv3k

    Täs­sä vas­taa­van kal­tai­nen väy­lä Esse­nin esikaupunkialueella:

    http://g.co/maps/syz5a

    Huo­mat­kaa kes­ki­pien­ta­reel­la ole­va huo­mat­ta­van kor­kea toden­nä­köi­ses­ti melua absor­boi­va meluai­ta. Tuo käy­tän­nös­sä vähin­tään puo­lit­taa melun. Koko­nai­suu­teen kun yhdis­tää hil­jai­sem­man asfal­tin tien melu on toden­nä­köi­ses­ti luok­kaa kol­me ker­taa pie­nem­pi kuin meil­lä esim. kehä ykkö­sel­lä. Eli mul­le on käy­tän­nös­sä ihan tur­ha yrit­tää selit­tää, että ongel­mia ei pys­tyt­täi­si ratkaisemaan.

  75. a_l: Ei tämä kyl­lä niin­kään voi toi­mia, että ensin oste­taan edul­li­nen asun­to len­to­me­lua­lu­eel­ta tai vilk­kaan kadun var­res­ta, jon­ka jäl­keen ale­taan vaa­tia näi­den melui­sien toi­min­to­jen kiel­tä­mis­tä tai muu­al­le siirtämistä. 

    Kyse oli kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta ja sin­ne muut­ta­mi­ses­ta yleen­sä ja olo­suh­tei­siin vai­kut­ta­mi­ses­ta. Jos tar­koi­tat tuol­la “vaa­ti­mi­sel­la” sitä, että oli­si oikeu­tet­tu auto­maat­ti­ses­ti hil­jai­sem­paan eli­nym­pä­ris­töön, niin olen toki samaa miel­tä. Mut­ta jos demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon kaut­ta voi­daan melua vähen­tää, niin toki sii­hen saa osal­lis­tua ja vai­kut­taa vaik­ka oli­si jos­kus muuttanutkin.

    a_l: Melu on sivu­vai­ku­tus toi­min­nos­ta jol­la on sen teki­jäl­le jokin muu arvo, ellei muu­ta niin viih­ty­mi­nen. Näin ollen myös melun vähen­tä­mi­nen tuot­taa jol­le­kin haittaa. 

    Itse­kin kir­joi­tin että melu on yleen­sä seu­raus­ta jos­tain kau­pun­kiin kuu­lu­vas­ta toi­min­nas­ta. Sitä en tul­lut aja­tel­leek­si, että melu itses­sään voi saa­da jon­kun viih­ty­mään parem­min. En usko, että tuo näkö­kan­ta saa pal­jon­kaan kan­na­tus­ta, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä­kin. Yhtä lail­la melua lisää halua­vat voi­vat yrit­tää ajaa asio­taan yhtei­sös­sä ihan sii­tä riip­pu­mat­ta ovat­ko muut­ta­neet kau­pun­kiin vai asu­neet siel­lä koko ikänsä.

    1. Van­taan len­to­ken­tän len­to­me­lua­lu­een osal­ta olen­nais­ta on, että sitä halu­taan laa­jen­taa alueil­le, joil­la ei pitä­nyt olla melua ollen­kaan, Oma­ko­ti­ta­lo oli siis ensin ja melu sen jälkeen.‘Mutta noin ylei­ses­ti, Josd on jokin toi­min­to, joka vaa­ti pos­ket­to­man pal­jon tilaa suh­tees­sa hylö­tyyn­sä. se on oikeu­tet­tua siir­tää pois kau­pun­gin kas­vaes­sa. Töö­lös­sä esi­mer­kik­si lai­dun­net­tiin leh­miä, mut­ta vaik­ka leh­mien lai­dun­ta­mi­nen oli ensin, se jou­tui väistymään.
      Ei voi olla niin, että hyvin vähä­pä­töi­sen syyn takia joku voi raja­ta asu­mi­ses­ta pois neliö­kil­lo­met­reit­täin aluet­ta, vaik­ka oli­si­kin ollut ensin. Kun­non edul­li­suus­ver­tai­lu tuot­taa oikean tulok­sen, eikä sii­nä kat­so­ta, kuka oi ensin.

  76. Cle­pe: perus­sään­tö tien kulu­mi­seen on nel­jään potens­sin sään­tö, jos­sa akse­li­pai­non kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen nos­taa tien kulu­tus­ta 16 kertaa.

    Vähän laa­jem­min kulu­tuk­ses­ta ja hai­tois­ta, niin Ruot­sis­sa­han ollaan herät­ty rai­de­lii­ken­teen hiuk­kas­pääs­töi­hin, jos­sa eri­tyi­ses­ti tunneliliikenne/metro on ykkös­tap­pa­ja, mitä tulee hai­tal­li­siin hiuk­kas­pääs­töi­hin. Suo­mes­sa tämä kes­kus­te­lu lie­nee tabu.

  77. Kim­mo:
    toki niin, mut­ta sel­vit­täi­sin, mikä poliit­ti­nen puo­lue ajaa samaa aatos­ta ja äänes­täi­sin sitä kunnallis/valtiollisissa vaa­leis­sa. En läh­ti­si itke­mään asias­ta leh­dis­sä tai netissä.
    Minus­ta se on tur­haa, kos­ka vain poli­tii­kot voi­vat fak­til­li­ses­ti jotain teh­dä. Olen­ko väärässä?

  78. Tämä on taas vähän juu­pas-eipäs keskustelua.

    Rai­de­jo­ke­ri voi­daan toteut­taa ilmei­ses­ti aikai­sin­taan 2020-luvul­la. Sii­hen asti pitää sel­vi­tä bus­sil­la ja paran­taa bus­siyh­tey­den toimivuutta.Bussijokerin pysä­kin­vä­li muu­ten on liki­mää­rin sama kuin ehdo­te­tun raidejokerin.

    Otso Kivek­kääl­lä (ja muil­la) on var­tee­no­tet­ta­via aja­tuk­sia kau­pun­ki­mo­ta­rei­den muut­ta­mi­ses­ta bule­var­deik­si. Onko­han Kehä I aika muut­taa bule­var­dik­si seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä? Vas­taus tähän vai­kut­taa rat­kai­se­vas­ti rai­de­jo­ke­rin linjaukseen.

    Täl­lai­set kes­kus­te­lu­pals­tat ovat kylän­ne­ro­jen, kuten minun luvat­tu­ja mai­ta. Joil­le­kin (yksityis)auto on Per­ke­leen kek­sin­tö ja asen­ne on kuin rait­tiusin­toi­li­jan suh­de alko­ho­liin. Itse olen sitä miel­tä, että auto on hyvä ren­ki, mut­ta huo­no isän­tä. Eli sama suh­de kuin viinaankin.

  79. Kim­mo:
    Vähän laa­jem­min kulu­tuk­ses­ta ja hai­tois­ta, niin Ruot­sis­sa­han ollaan herät­ty rai­de­lii­ken­teen hiuk­kas­pääs­töi­hin, jos­sa eri­tyi­ses­ti tunneliliikenne/metro on ykkös­tap­pa­ja, mitä tulee hai­tal­li­siin hiuk­kas­pääs­töi­hin. Suo­mes­sa tämä kes­kus­te­lu lie­nee tabu.

    Kyl­lä tätä on tut­kit­tu meil­lä­kin. HS uuti­soi tuol­loin, että jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den sisä­ti­lois­ta met­ros­sa pien­hiuk­ka­sia oli yli­voi­mai­ses­ti eni­ten. Rai­tio­vau­nuis­sa taas huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin busseissa.

  80. Mark­ku a.H.

    Onko­han Kehä I aika muut­taa bule­var­dik­si seu­raa­val­la vuosikymmenellä? 

    Mil­lä taval­la tämä edis­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä tai sen kulkutapaosuutta?

  81. Kim­mo: Et ilmei­ses­ti luke­nut lin­kit­tä­mää­ni raport­tia. Sivul­la 23 lukee:
    “Näis­tä urau­tu­mis­me­ka­nis­meis­ta kulu­ma on sel­väs­ti nas­ta­ren­kai­den aiheut­ta­maa, mut­ta defor­maa­tion ja tii­vis­ty­mi­sen eri muo­dot eivät rii­pu nas­ta­ren­kai­den käytöstä.”

    Myös erääs­sä toi­ses­sa rapor­tis­sa lukee näin (http://www.nvfnorden.org/lisalib/getfile.aspx?itemid=601, sivu 14):
    “Rut­ting due to abra­sion of the pave­ment sur­face by stud­ded tyres.”

    Nel­jän­nen potens­sin sään­tö kos­kee defor­maa­tio­ta ja tii­vis­ty­mis­tä. Ras­kaat ajo­neu­vot eivät aiheu­ta pal­joa abraa­sio­ta kos­ka ren­kai­den kumi­seos on peh­meäm­pi kuin päällyste.

    Met­ron pääs­töis­tä: On myös mon­ta muu­ta syy­tä vält­tää met­ro­jär­jes­tel­miä ja eri­tyi­ses­ti tunnelirakentamista.

  82. Kyös­ti:
    Itse­kin kir­joi­tin että melu on yleen­sä seu­raus­ta jos­tain kau­pun­kiin kuu­lu­vas­ta toi­min­nas­ta. Sitä en tul­lut aja­tel­leek­si, että melu itses­sään voi saa­da jon­kun viih­ty­mään parem­min. En usko, että tuo näkö­kan­ta saa pal­jon­kaan kan­na­tus­ta, mut­ta voin toki olla väärässäkin. 

    Alkaa men­nä hie­man jank­kaa­mi­sen puo­lel­le, mut­ta täs­men­nän vie­lä kom­ment­tia­ni, kun se näkö­jään jäi epäselväksi. 

    En väi­tä että kukaan naut­ti­si melus­ta sinän­sä, vaan että se on mui­den toi­min­to­jen oheis­tuo­te. Viih­ty­mi­sel­lä tar­koi­tin kon­sert­te­ja, ravin­to­la­te­ras­se­ja jne jot­ka ovat ikui­nen kiistanaihe.

    Toki melun­tor­jun­ta on tär­ke­ää, mut­ta hyvin tiuk­ko­jen nor­mien pil­kun­tark­ka val­von­ta käy­tän­nös­sä vaa­tii kai­ken ään­tä tuot­ta­van toi­min­nan kiel­tä­mis­tä. Kom­pro­mis­se­ja täs­sä­kin tarvitaan.

    ***

    Blo­gis­til­le pik­ku­jou­lu­hen­ki­nen kysy­mys: Miten pää­kau­pun­gin yölii­ken­ne saa­daan toi­mi­vak­si? Täl­lä het­kel­lä ainoa jär­ke­väs­sä ajas­sa saa­ta­va kul­ku­neu­vo on pimeä tak­si. Tak­si­lii­ken­teen tar­ve­har­kin­ta oli­si voi­tu jät­tää 1980-luvul­le ja voi­si kai HSL yölii­ken­net­tä­kin kehittää.

  83. Daniel Feder­ley: Kyl­lä tätä on tut­kit­tu meil­lä­kin. HS uuti­soi tuol­loin, että jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den sisä­ti­lois­ta met­ros­sa pien­hiuk­ka­sia oli yli­voi­mai­ses­ti eni­ten. Rai­tio­vau­nuis­sa taas huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin busseissa. 

    Kii­tos, löy­sin­kin artik­ke­lin. Pitoi­suu­den oli­vat tosi­aan meil­lä­kin nel­jä ker­taa kor­keam­mat kuin katuil­mas­sa. Ja myr­kyl­li­syys­hän on todet­tu tut­ki­muk­sis­sa ole­van sel­väs­ti pahem­paa kuin katuhiukkasten.
    Ongel­ma rat­ken­nee rajoit­ta­mal­la yksityisautoilua.

  84. OS:lle,
    jos Sinus­ta Van­taan len­to­kent­tä on hyö­dy­tön ja vie lii­kaa tilaa alu­ee­na ja melu­na vie­lä pal­jon enem­män, niin haluat­ko sen siir­ret­tä­väk­si vaik­ka Ina­riin tai jon­ne­kin vas­taa­vaan paik­kaan? Mal­min ken­tän siir­tä­mi­nen näyt­tää, miten pal­jon haluk­kai­ta kun­tia yleen­sä löy­tyy. Joten­kin tun­tuu, että jot­kut ihmi­set halua­vat asua kau­pun­gis­sa, mut­ta siel­lä ei saa olla melua, auton­per­ke­lei­tä, koli­se­via rati­koi­ta, ei tie­ten­kään lähis­töl­lä len­to­kent­tää ei sata­maa ja mie­lel­lään kaik­ki raken­ta­mi­nen­kin oli­si kiel­let­ty. Insi­nöö­ri­nä en tätä käsi­tä. Siis ihmi­nen tulee jon­ne­kin asu­maan ja sit­ten alkaa valit­taa kai­kes­ta. Kyl­lä kai on oikeu­tet­tua kysyä, mitä helk­ka­ria ovat tul­leet? Jos nyky Suo­mes­sa joku ei tajua, että kau­pun­gis­sa on liki­main noi­ta kaik­kia, niin ylä­pääs­sä on vikaa. Toki voi yrit­tää vai­kut­taa kaik­kien asioi­den paran­ta­mi­seen asial­li­ses­ti, mut­ta äly­tön nari­na kau­pun­gin nor­maa­leis­ta jutuis­ta on syvältä.
    Kun itse olen aika pal­jon kesäi­sin maa­seu­dul­la, en rupea siel­lä itke­mään, ettei ole tar­jol­la sitä tai tätä tahi naa­pu­rin trak­to­ri yms lait­teet pitä­vät sil­loin täl­löin pirul­lis­ta melua ja junat­kin saa­ma­rit koli­se­vat vähän väliä (Savon rataan mat­kaa n. 150m). Ei siel­lä tun­nu vakio asuk­kaat­kaan vaa­ti­van meluai­to­ja junan­ra­dal­le tahi isom­mil­le maan­teil­le edes kes­kus­tas­sa. Mis­tä ihmees­tä tän­ne pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on muut­ta­nut jen­giä, joka itkee kaikesta????????
    OS:n ali­tui­nen vali­tus auto­jen vie­mäs­tä tilas­ta on minus­ta tur­haa nari­naa. Muut­ta­kaa pykä­liä ja lopet­ta­kaa vaa­ti­muk­set park­ki­pai­kois­ta. Kyl­lä ihmi­set hom­man joten­kin hoi­ta­vat. Kun vie­lä kadun­var­si­py­sä­köin­ti teh­dään tosi arvok­kaak­si park­ki­mak­suil­la niin eivät­kö­hän auto­saa­ta­nat ala vähen­tyä pilaa­mas­ta ilmaa ja vie­mäs­tä tilaa.En vain aina ymmär­rä tota tila-ongel­maa (Nää park­kia­lu­eet käsi­tän), mut­ta kadun­var­sil­la ole­vat autot ei kai siel­lä vie raken­nus­ti­laa, vai?

  85. Kim­mo: “Mil­lä taval­la tämä edis­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä tai sen kulkutapaosuutta?”

    Myl­ly­pu­ron met­roa­se­man ympä­ris­tön tii­vis­tä­mi­nen tulee ensim­mäi­se­nä mie­leen, nykyi­sel­lään kehä I tuot­taa jok­seen­kin asuin­kel­vot­to­man melua­lu­een juu­ri­kin jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta par­haal­le poten­ti­aa­li­sel­le asuinalueelle.

  86. spot­tu:
    Mitä lii­ken­ne­me­luun tulee, sii­hen on jo Hel­sin­kiin sovel­tu­va skaa­lau­tu­va rat­kai­su, ja proof-of-concept ‑toteu­tus ete­läi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kun asuk­kai­ta on sel­lai­nen 20000 neliö­ki­lo­met­ril­lä, vähe­nee melu merkittävästi. 

    Hie­noa, että kan­ta­kau­pun­gin osal­ta lii­ken­teen meluon­gel­mat on rat­kais­tu. Tuo­ta 20000 asu­kas­ta km2 on var­mas­ti aika vai­kea toteut­taa tääl­lä esi­kau­pun­kien puu­tar­ha­kau­pun­gi­no­sis­sa, joi­ta mas­sii­vi­set kau­pun­ki­mo­ta­rit hal­ko­vat. Oli­si­ko sul­la rat­kai­sua, mil­lä mekin sai­sim­me inhi­mil­li­sen elinympäristön?

  87. Mik­ko, har­joi­tus­teh­tä­vä­si on help­po. Tie­tys­ti siten, että todel­la häi­rit­se­vä bus­si­lii­ken­ne lope­te­taan kan­ta­kau­pun­gis­sa koko­naan ja hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen aiheut­ta­maa pie­nem­pää häi­riö­tä vähen­ne­tään raken­ta­mal­la keskustatunneli. 🙂 

    Tava­ra­lii­ken­tee­seen ei tai­da oikein pys­tyä vai­kut­ta­maan enem­pää, kuin nykyi­set huol­to­tun­ne­lit kat­ta­vat jo ison osan. Kes­kus­ta­tun­ne­li voi hiu­kan vähen­tää vie­lä tava­ra­lii­ken­teen osuutta. 

    Ihan pik­ku jut­tu­na voi miet­tiä jät­tei­den lajit­te­lun lopet­ta­mis­ta, jol­loin jäte­kul­je­tuk­set tehos­tu­vat. Bio­jät­tei­den osal­ta siir­ty­mi­nen moder­nei­hin talous­koh­tai­siin jäte­myl­lyi­hin on lähi­tu­le­vai­suu­des­sa nopea tapa vähen­tää tur­hia kuljetuksia.

  88. Mar­ko V: Oli­si­ko sul­la rat­kai­sua, mil­lä mekin sai­sim­me inhi­mil­li­sen elinympäristön?

    No ei ole jos puu­tar­ha­kau­pun­gin­osa-asu­mi­sen ide­aa­li on oma­ko­ti­ta­lo väl­jäl­lä ton­til­la ja kak­si autoa ulko-oven edes­sä. Kau­pun­ki­kau­pun­kia vaan lisää.

  89. spot­tu: No ei ole jos puu­tar­ha­kau­pun­gin­osa-asu­mi­sen ide­aa­li on oma­ko­ti­ta­lo väl­jäl­lä ton­til­la ja kak­si autoa ulko-oven edes­sä. Kau­pun­ki­kau­pun­kia vaan lisää.

    Iso tont­ti on enem­män­kin rasi­te Hel­sin­gis­sä. Har­val­la on aikaa ja int­res­siä kök­kiä ton­til­la. Tääl­lä on pal­jon muu­ta­kin teke­mis­tä. Jul­ki­set kul­kee ja lähi­kaup­pa vie­res­sä. Aika vähäi­sel­lä auton käy­töl­lä sel­vi­ää. Kah­ta ei aina­kaan tar­vi­ta. Itse haluan lisäk­si tar­jo­ta lap­sel­le­ni veh­reän ympä­ris­tön mis­sä tem­mel­tää ja harrastaa. 

    Tuol­la kau­pun­ki­kau­pun­gil­la tar­koit­ta­net Ete­lä-Hel­sin­kiä. Hin­to­ja kun kat­se­lin, näyt­ti niis­sä ole­van mini­mis­sään sata­nen lii­kaa mei­dän varal­li­suu­teen näh­den. Jos nor­maa­leil­la per­heil­lä ei ole varaa, niin ovat ilmei­ses­ti sit­ten sel­lai­sia ker­man­kuo­rin­ta-asun­to­ja sit­ten. Muis­taak­se­ni et kan­nat­ta­nut kau­pun­ki­bu­le­var­dia Haa­gaan etkä Hert­to­nie­meen. Ts. lähiöi­den meluon­gel­mat ongel­mat eivät pal­jon kiin­nos­ta. Vai kuinka?

  90. Mar­ko V: “Ts. lähiöi­den meluon­gel­mat eivät pal­jon kiin­nos­ta. Vai kuinka?”

    Ei eri­tyi­sem­min. Melu on lähiö­ra­ken­teen väis­tä­mä­tön seu­raus. Mitä Hert­to­nie­meen tulee, äänes­täi­sin omil­la vero­ra­hoil­la­ni Itä­väy­län maa­han kai­va­mi­sen puo­les­ta, en bule­var­di­soin­nin. Bule­var­dil­le parem­pi paik­ka oli­si laak­son poh­jal­la Itä­väy­län itäpuolella.

    Se varal­li­suu­des­ta puut­tu­va sata­nen kor­jau­tui­si raken­ta­mal­la lisää Ete­lä-Hel­sin­kiä, esi­mer­kik­si Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta-Hert­to­nie­mi ‑välil­le kuten muis­taak­se­ni tpyy­luo­ma taan­noin ehdot­ti, mut­ta sil­loin pitää luo­pua Kirk­ko­sal­men­tien ja Jus­saa­ren­ku­jan met­sä­kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä joka on sinän­sä sym­paat­ti­nen mut­ta nykyi­sin kovin vää­räs­sä pai­kas­sa. Tul­li­saa­ri oli­si vähin­tään yhtä hie­no hen­ki­rei­kä kuin Kaivopuisto.

  91. Kal­le: Hel­sin­ki ei lopu Ruo­ho­lah­den sil­taan, ei Haka­mäen­tien ris­teyk­seen, eikä Kala­sa­ta­maan. Ulo­te­taan tuo tii­viin kau­pun­gin vyö­hy­ke kehä I:lle asti, niin ale­taan olla jär­ke­vis­sä mitois­sa tii­vii­den toi­min­to­jen osalta. 

    Mis­tä kis­kot rahat Län­si­väy­län, Turun­väy­län, Hämeen­lin­nan­väy­län, Tuusu­lan­väy­län, Lah­den­tien ja Itä­väy­län tun­ne­loi­mi­seen? Hin­ta aliar­vioi­tu­na noin sata mil­joo­naa kilo­met­ri ja kilo­met­re­jä tulee sel­lai­set 50. 

    Hin­ta­la­puk­si tuol­lai­set run­saat vii­si mil­jar­dia. Kukas tän maksaa?

  92. spot­tu:
    Mar­ko V: “Ts. lähiöi­den meluon­gel­mat eivät pal­jon kiin­nos­ta. Vai kuinka?”

    Ei eri­tyi­sem­min. Melu on lähiö­ra­ken­teen väis­tä­mä­tön seuraus. 

    Noil­la alueil­la asu­vat ihmi­set ovat toden­nä­köi­ses­ti täy­sin syyt­tö­miä kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen. Lisäk­si Euroo­pan kart­taa kun kat­soo niin val­tao­sas­sa kau­pun­geis­ta tai­taa löy­tyä esi­kau­pun­kia­lu­eet. Ylem­pä­nä ole­vas­sa esi­mer­kis­sä yri­tin osoit­taa, että tuol­lais­ten aluei­den läpi­kul­ku voi­daan toteut­taa myös vähem­mäl­lä hai­tal­la, kun mitä Hel­sin­gis­sä nyt on saa­tu aikai­sek­si. Suu­rin ongel­man aiheut­ta­ja on mie­les­tä­ni se, että Hel­sin­gin kes­kus­ta ei ole lähel­lä­kään maan­tie­teel­lis­tä kes­kus­taa. Uusi kes­kus­ta voi­tai­siin luo­da esim. Haka­mäen­tien ja Met­sä­län­tien välil­le hyvien rai­deyh­teyk­sien pää­hän. Nykyi­ses­tä “kes­kus­tas­ta” voi­tai­siin teh­dä vanhakaupunki.

  93. Pyö­räi­li­jä­utoi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:
    Hyvä idea! Täl­lä autos­te­reo­lait­teel­la oli­si var­mas­ti kysyntää.

    Nyky­ään kävi­si sel­lai­nen edel­leen kehi­tet­ty vir­tu­aa­li­maal­man efek­ti­ver­sio, jos­sa saan anee­mis­ta eko­kin­ne­riä­ni aja­mal­la kuvi­tel­man jos­tain isom­mas­ta kun kaja­reis­ta möy­ry­ää­kin autent­ti­siin kiih­dy­tyk­siin ja vaih­ta­mi­siin synk­ro­noi­tu ääni­syn­te­saa­tio rem­miah­de­tun vee­ka­sin ärjyn­näs­tä. Nas­ta­ren­ga­sää­net ovat vähän tyl­siä mut­ta hol­lywood-tyy­li­nen ren­ga­su­li­na oli­si ehdo­ton, kilt­ti per­hee­ni­sä voi­si lap­sia tar­haan vie­des­sä tun­tea ole­van­sa Ste­ve McQu­een Bullitissa! 

    Totuus on täri­nää ihmeellisempää:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/prom+prom+tekoporinaa+audi+ja+bmwmiehille/a2096563

    Kun autot ovat muu­ten hil­jai­sia ja moot­to­rit­kin käy­vät vähin äänin, tar­joa­vat val­mis­ta­jat moot­to­rifrii­keil­le huvit­ta­van lisä­omi­nai­suu­den: auton moot­to­ris­ta ohjaa­moon tule­vaa ään­tä saa kas­va­tet­tua ja muo­kat­tua auton omil­la kaiuttimilla.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.