Sektoritutkimusta ei pidä ajaa alas

TUTKAS jär­jes­ti edus­kun­nas­sa semi­naa­rin sek­to­ri­tut­ki­muk­sen tule­vai­suu­des­ta. Oli hyvä semi­naa­ri. Kuu­lim­me pal­jon mie­len­kiin­tois­ta Nor­jan ja Tans­kan pää­tök­sis­tä. En kui­ten­kaan ryh­dy refe­roi­maan nii­tä, vaan esi­tän lyhen­nel­män omas­ta kommenttipuheenvuorostani.

 Tut­ki­mus­ta käy­te­tään lii­an vähän

Aika­naan perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä yllä­tyin sii­tä, kuin­ka hei­kos­ti tut­ki­mus oli yhdis­tet­ty pää­tök­sen­te­koon, vaik­ka STM:n alai­suu­des­sa toi­mi nel­jä sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tos­ta: STAKES, Kan­san­ter­veys­lai­tos, Työ­ter­veys­lai­tos ja STUK. Osit­tain kyse oli osaa­mi­ses­ta. Tut­ki­mus­ta ei voi käyt­tää, ellei itsel­lä ole tut­ki­mus­osaa­mis­ta. Jou­duin jos­kus opas­ta­maan val­mis­te­li­jaa asian­omai­sen STA­KE­Sin tut­ki­jan pakeil­le, jot­ta tämä osai­si las­kea laki­uu­dis­tus­ten talous­vai­ku­tuk­set oikein. Tar­vit­tiin mikrosimulointia.

Yhtey­det kan­san­ter­veys­lai­tok­seen oli­vat pal­jon elä­väm­mät. Ehkä sik­si, että lää­kä­reil­lä on yleen­sä väi­tös­kir­ja taka­naan ja jon­kin­lai­nen tun­tu­ma tutkimukseen.

Minul­le tar­jou­tui tilai­suus pal­ka­ta Kan­san­ter­veys­lai­tok­sen pää­joh­ta­ja Jus­si Hut­tu­nen yli­joh­ta­jan sijai­sek­si minis­te­ri­öön. Tuo­na aika­na kaik­ki KTL:n tie­dot oli­vat käytettävissämme.

Tut­ki­mus lähem­mäs päätöksentekoa

Tulin vakuut­tu­neek­si, että tut­ki­mus­ta ei pidä vähen­tää, kos­ka hyvään tie­toon poh­jau­tu­vat pää­tök­set ovat pal­jon parem­pia. Var­si­nai­nen ongel­ma on kui­ten­kin minis­te­riöi­den kyvys­sä käyt­tää hyväk­si tut­ki­mus­tie­toa.  Tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta hen­ki­löi­tä tar­vi­taan minis­te­riöis­sä enem­män. Sekään ei rii­tä, vaan minis­te­riöi­den toi­min­taa tulee kohen­taa niin, että tie­to kul­kee orga­ni­saa­tioi­den sisäl­lä, kos­ka ei kai­kil­la voi olla tutkijakoulutusta.

VATT esi­merk­ki onnistumisesta

VATT suh­tees­sa val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­öön on mie­les­tä­ni lois­ta­va esi­merk­ki onnis­tu­mi­ses­ta. Tähän on osoit­tain syy­nä se, että VM:ssä on run­saas­ti tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta, joten tut­ki­mus­ta osa­taan käyttää.

Tosin kun minul­la oli vuo­si sit­ten muu­ta­man kuu­kau­den ajan työ­huo­ne VATT:ssa opin tie­tä­mään, että VATT:ssa on pal­jon  enem­män hyvää tut­ki­mus­ta, joka ei ole pääs­syt vai­kut­ta­maan pää­tök­sen­te­koon. Yhtä siel­lä ei kui­ten­kaan osa­ta. Sosi­aa­li­po­li­tii­kan ymmär­rys on heik­koa. Mut­ta niin oli aika­naan STA­KE­Sis­sa talou­den ymmär­rys. Oli­si­ko nämä kak­si pitä­nyt liit­tää toi­siin­sa sen sijaan, että STAKES yhdis­tet­tiin KTL:N kanssa?

Höl­lem­pään tulosohjaukseen

Jos tut­ki­mus saa­daan lähem­mäs pää­tök­sen­te­koa, sitä ei tar­vit­se ohja­ta niin voi­mak­kaas­ti kuin STM nyt ohjaa. Elä­vä kyt­ken­tä pää­tök­sen­te­koon ohjaa itses­tään rele­vant­tei­hin kohteisiin.

Sek­to­ri­tut­ki­mus­ta ei voi kor­va­ta tilaustutkimuksella

Yli­opis­tot ovat esit­tä­neet, että sek­to­ri­tut­ki­mus kor­vat­tai­siin tilaus­mää­rä­ra­hoil­la, joil­la val­tio tilai­si tut­ki­mus­ta yli­opis­toil­ta. Ei hyvä.

Minul­le esi­tel­tiin jos­kus suun­ni­tel­mia uudes­ta roko­tus­oh­jel­mas­ta, jon­ka oli mää­rä tul­la voi­maan vuo­sien pääs­tä. (On nyt jo tul­lut.) Poi­min sii­tä eril­leen ikäih­mis­ten ilmai­sen influens­sa­ro­ko­tuk­sen. Jos se on kan­nat­ta­vaa vuon­na 2008, se on var­maan­kin kan­nat­ta­vaa jo vuon­na 2002. Halusin kui­ten­kin tätä ennen tar­kis­taa, kum­paa van­hus­ten influens­sa­ro­ko­tus piden­tää, elä­mää vai kuo­le­maa. Soi­tin KTL:ään ja asia rat­ke­si vart­ti­tun­nis­sa. Influens­sa­ro­ko­tus lisää ter­vei­tä elin­vuo­sia. Mihin oli­si soit­ta­nut, jos KTL:ää ei oli­si, vaan oli­si vain suu­ri mää­rä tilaus­tut­ki­muk­sia. Tut­ki­muk­ses­sa olen­nais­ta ei  ole tut­ki­mus­ra­port­ti vaan kumu­loi­tu­va osaa­mi­nen. Sik­si Nokial­la on oma tut­ki­mus­lai­tok­sen­sa ja sik­si val­tio tar­vit­see sektoritutkimuslaitokset.

Perus­tut­ki­mus­ta ei pidä raja­ta koko­naan ulos

Esi­tys perus­tut­ki­muk­sen siir­tä­mi­ses­tä kor­kea­kou­lui­hin on oikean suun­tai­nen mut­ta yli­mi­toi­tet­tu. Tiuk­kaa rajaa ei voi teh­dä eikä pidäkään.

Tut­ki­mus­lai­tos­ten tulee ver­kot­tua tehok­kaam­min keskenään

Toi­mies­sa­ni aika­naan sek­to­ri­tut­ki­muk­sen neu­vot­te­lu­kun­nas­sa havait­sin, että kovin samo­jen aihei­den pii­ris­sä toi­mi­vat lai­tok­set eivät tun­ne tois­ten­sa toi­min­taa. Pääl­lek­käi­syyk­siä ei pidä väki­val­tai­ses­ti kar­sia, mut­ta vuo­ro­vai­kut­ta­mis­ta tulee lisätä.

Tulok­set julkisia

Val­tion tut­ki­mus­lai­tos­ten tut­ki­muk­sen tulee olla pää­sään­töi­ses­ti avoin­ta ja rapor­tit on saa­ta­va ilmai­sek­si netistä.

Ulko­puo­lel­ta saa­tu rahoi­tus pois tuottavuusohjelmasta

On jok­seen­kin pöh­köä, että ”tuot­ta­vuu­den” nimis­sä KTL tai STUK eivät  voi ottaa vas­taan hyvin­kin rahak­kai­ta teh­tä­viä ulko­mail­ta, kos­ka hen­ki­lö­työ­vuo­sien mää­rä kas­vai­si. Tämä onkin pää­tet­ty kor­ja­ta. Kos­ka asia on pää­tet­ty kor­ja­ta jo moneen ker­taan, nyt se pitäi­si myös korjata.

Raken­nusa­laa tuke­vaa tutkimusta

Val­tion tut­ki­mus­ra­hois­ta kovin suu­ri osa menee maa- ja met­sä­ta­lou­den hyväk­si, vaik­ka näi­den alo­jen kan­san­tuo­teo­suus on vaa­ti­ma­ton. Asi­aa voi perus­tel­la maa­ta­lou­den yri­tys­ra­ken­teel­la, joka ei itse pys­ty tut­ki­mus­ta rahoit­ta­maan toi­sin kuin teol­li­suus. Sama yri­tys­ra­ken­neon­gel­ma estää kehi­tys­työ­tä raken­nusa­lal­la. Pitäi­si­kö sitä­kin siis tukea val­tion rahoit­ta­mal­la tutkimuksella?

24 vastausta artikkeliin “Sektoritutkimusta ei pidä ajaa alas”

  1. Erit­täin hyvä kir­joi­tus, Ode. Saman­ta­pai­seen asi­aan kiin­nit­ti C.P.Snow huo­mio­ta kir­jas­saan “Kak­si kult­tuu­ria”, jos­ta muis­taak­se­ni jukais­tiin 70-luvul­la suo­men­nos mikä sisäl­si myös suo­ma­lais­ten älyk­kö­jen puheen­vuo­ro­ja. Sii­nä huo­li koh­dis­tui ennen kaik­kea vies­tin­nän ja vuo­ro­vai­ku­tuk­sen mah­dot­to­muu­teen (luonnon)tiedemiesten ja huma­nis­tis-juri­di­sen hal­li­non välil­lä sel­keäs­ti eri­lai­sen sivis­tyk­sen ja sii­tä joh­tu­van kie­lel­li­sen eriy­ty­nei­syy­den vuok­si. Sil­loin ato­mi­so­dan pel­ko oli todel­li­nen ja koros­ti lun­non­tie­tei­den ymmär­tä­mi­sen mer­ki­tys­tä. Nyky­ään myös jopa sosi­aa­li­puo­lel­la tun­nu­taan pyrit­tä­vän omaan muil­le vai­kea­sel­koi­seen kie­leen (KELA etu­ne­näs­sä) tie­to­tek­nii­kas­ta tai ter­vey­s­asiois­ta puhu­mat­ta­kaan. Syy­nä tai­taa olla oman val­ta-alu­een ja työ­pai­kan tur­vaa­mi­nen ja jon­kin­lai­nen päte­vyy­den osoit­ta­mi­nen, mikä ei perus­te­lu­na ole kovin kun­nioi­tet­ta­vaa yhteis­ten asioi­den hoi­dos­sa, vaik­ka­kin inhimillistä.Tämä kaik­ki hal­lin­non sisällä. 

    Itse­ään päät­tä­jik­si kut­su­vat ovat rajoit­tu­nei­suuk­si­neen sit­ten aivan oman mes­sun­sa väärt­ti koru­lausei­neen ja ver­tauk­si­neen, joil­la pei­tel­lään omaa vie­raan­tu­nei­suut­ta, sup­pe­aa todel­li­suus­kä­si­tys­tä ja vai­keuk­sia ymmär­tää asia­si­säl­löl­tään vai­kei­ta vies­te­jä hei­kon sivis­tyk­sel­li­sen val­miu­den vuoksi.

    P.S. Esit­te­ly­asia­kir­jois­sa pitäi­si kiel­tää ns. sivis­ty­sa­no­jen ja vie­ras­pe­räis­ten ilmai­su­jen ja sanon­ta­ta­po­jen käyt­tö. Saat­tai­si jopa sel­keyt­tää val­mi­te­li­joi­den ajattelua.

  2. - On fik­sua pitää yllä myös käy­tän­nön hal­lin­to­työ­tä ja sys­te­maat­ti­ses­ta ei-kau­pal­li­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta hyö­ty­viä kau­pal­li­sia alo­ja pal­ve­le­vaa tut­ki­mus­ta. Perus­tut­ki­muk­sen ja kau­pal­lis­ta kiin­nos­tus­ta herät­tä­vien alo­jen lisäk­si tar­vi­taan myös täl­lais­ta sel­vem­min käy­tän­nön tar­pei­siin täh­tää­vää tutkimusta.

    - Lai­tos­ten luku­mää­rä kuu­los­ti hie­man suu­rel­ta. Voi­si­ko nii­tä yhdis­tää isom­mik­si (mut­ta edel­leen samal­la filo­so­fial­la toi­mi­vik­si)? Näin pääl­lek­käi­syyk­siä­kin pois­tui­si ja syner­gia­hyö­tyä ehkä syntyisi.

    - Tut­ki­mus­tu­los­ten vapaa saa­ta­vuus ja ahke­ra levi­tys on täl­lä sek­to­ril­la oleel­lis­ta. Voi­si myös tie­toi­ses­ti panos­taa sii­hen, että saa­vu­te­tut tulok­set ja tut­ki­muk­sen koh­dea­lu­eet­kin teh­dään mah­dol­li­sim­man ymmär­ret­tä­vik­si kai­kil­le (hal­lin­nol­le, yri­tyk­sil­le, kansalaisille).

  3. mihin tut­ki­muk­seen perus­tui Sipoon varas­ta­mi­nen? Sitä muis­taak­se­ni perus­tel­tiin vain sil­lä, että kun yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on lecäh­tä­nyt län­teen niin myös itään pitää saa­da lähiöitä.

    Aikai­sem­min oltiin hau­kut­tu län­ti­siä kun­tia vas­tuun kan­ta­mi­ses­ta ja ker­man kuo­rin­nas­ta ja sit­ten syy­tet­tiin Sipoo­ta sii­tä kun se ei kan­na vas­tuu­ta eikä kuo­ri kermoja.

    Minä jut­te­lin sipoo­lii­tok­sen aikoi­hin yhden ison kokoo­mus­vai­kut­ta­jan kans­sa ja hän tuu­ma­si että kyse on vain ja ainoas­taan vas­ta­ve­dos­ta Espool­le hyvien veron­mak­sa­jien kalastelussa.

    Pie­leen meni, sin­ne tulee met­ro ja saman­lais­ta mat­toa kuin vuo­saa­res­sa on. Hie­no suoritus.

  4. Tuos­ta voi myös vetää joh­to­pää­tök­sen, että minis­te­ri ilman tut­ki­jaou­lu­tus­ta on hyö­dy­tön? Voi olla, että olet oikeassa.

    VATT tekee hyvin asen­teel­lis­ta tut­ki­mus­ta, joten en kyl­lä pitäi­si sitä minään onnis­tu­mi­sen mit­ta­puu­na. 😀 Sep­po Hon­ka­poh­jan kom­men­tit suo­ma­lais­ten kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den tasos­ta kan­nat­taa ottaa vaka­vas­ti. On mui­ta­kin tapo­ja tut­kia talout­ta kuin marxilainen. 😉

  5. Sta­ke­sia ja KTL:ää ei aina­kaan oli­si pitä­nyt yhdis­tää. Kysei­ses­sä seka­si­kiös­sä työs­ken­te­le­vä­nä voin ker­toa, että hal­lin­non mää­rä on fuusion jäl­keen monin­ker­tais­tu­nut ja var­si­nai­sen tut­ki­muk­sen teke­mi­nen vähen­ty­nyt, kun aika menee eri­lais­ten osa­vuo­si­seu­ran­to­jen ja toi­min­ta­suun­ni­tel­mien teke­mi­seen. Edel­leen, vaik­ka fuusios­ta tai­taa olla jo 3 vuot­ta, THL:ssä on kak­si eri poruk­kaa: sisäi­siä suun­ni­tel­mia väsää­vät kehittämis“päälliköt” ja nyt jo vähem­mis­tö­nä ole­vat tutkijat.

    Jos sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tok­sia yllä­pi­de­tään, nii­den pitäi­si nime­no­maan olla kapeal­le sek­to­ril­le erkois­tu­nei­ta huip­pu­yk­si­köi­tä, jos­sa oli­si vain sen ver­ran hen­ki­lö­kun­taa, että kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa ja asiat suju­vat jou­he­vas­ti ilman tur­haa byrokratiaa.

  6. -erit­täin hyvä kirjoitus

    täs­sä esi­merk­ki taas sääs­tä­mi­ses­tä tule­viin eläk­kei­siin kun tätä­kään alaa ei saa tule­vat leik­kaus­lis­tat koskea.…

    -no mis­tä me säästetään?

  7. Kau­nii­ta sano­ja sek­to­ri­tut­ki­muk­ses­ta, mut­ta täs­sä yhtey­des­sä tut­ki­ja­kan­sa­lai­sen miel­tä edel­leen kai­her­taa se tapa, jol­la Meren­tut­ki­mus­lai­tos lak­kau­tet­tiin. Sii­nä oli vireä ja elin­voi­mai­nen sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tos, joka haki ansioi­tu­nees­ti ulko­puo­lis­ta rahoi­tus­ta ja tuot­ti tie­teel­li­ses­ti kor­kea­ta­soi­sia jul­kai­su­ja. Yhdis­tä­mi­nen Ilma­tie­teen lai­tok­sen ja Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen kans­sa lobat­tiin alun perin läpi nime­no­maan sel­lai­sil­le vir­ka­mie­hil­le, joil­la ei ollut itsel­lään tut­ki­ja­kou­lu­tus­ta eikä min­kään­lais­ta kykyä arvioi­da lai­tok­ses­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen tasoa. Sen sijaan tut­ki­jois­ta koos­tu­neen kan­sain­vä­li­sen arvioin­ti­pa­nee­lin huo­miot jäi­vät vail­le painoarvoa. 

    Täs­sä tapauk­ses­sa oli­si juu­ri­kin toi­vo­nut, että tie­teel­lis­tä asian­tun­te­mus­ta oli­si oikeas­ti arvos­tet­tu pää­tök­sen­teon tuke­na. Ja Vih­reät­hän äänes­ti­vät kaik­ki lak­kaut­ta­mi­sen puo­les­ta, Erk­ki Pul­liais­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Sen jäl­keen ei ole tämä tut­ki­ja Vih­rei­tä äänes­tä­nyt. Toi­si­naan kan­sa muistaa.

  8. Tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saa­nei­ta hen­ki­löi­tä tar­vi­taan minis­te­riöis­sä enem­män. Sekään ei rii­tä, vaan minis­te­riöi­den toi­min­taa tulee kohen­taa niin, että tie­to kul­kee orga­ni­saa­tioi­den sisäl­lä, kos­ka ei kai­kil­la voi olla tutkijakoulutusta.”

    Tut­ki­ja­kou­lu­tuk­sen saa­nut ei ole vält­tä­mät­tä hyvä pää­tä­jä ‚koor­di­noi­ja, junailija

    Olen tör­män­nyt ongel­maan, jos­sa tut­ki­ja­na toi­mi­nees­ta on teh­ty junai­li­ja ja asioi­den ete­ne­mi­nen on juut­tu­nut pil­kun pyö­ri­tyk­seen tai hen­ki­lön näke­myk­sen kapea-alaisuuteen

    Tämä on tie­tys­ti riip­pu­vai­nen hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta, mut­ta tut­ki­jak­si vali­koi­tu­vat tie­tyil­lä omi­nai­suuk­sil­la varus­te­tut ihmiset,

    Tut­ki­jat­kin ova vain ihmi­siä omi­ne arvo­maa­il­moi­neen, joten ei eten­kään yhteis­kun­nal­li­nen tut­ki­mus ole arvoneutraalia.
    Tut­ki­muk­sia­kin pitää arvoi­da sen teh­nee hen­ki­lön ja hänen sidos­ryh­mien­sä valossa

    Sinän­sä on kan­na­tet­ta­vaa, että pää­tök­sen­te­ko perus­tui­si edes jon­kin ver­ran tutkimukseen.

  9. Tie­teel­li­nen tie­to, mitä se onkaan, var­sin­kin yhteis­kun­ta­tie­teis­sä? Hypo­tee­sit kor­vaa­vat kovaa aineis­toa, mikä sit­ten ver­ho­taan moni­mut­kai­siin kie­li­kou­ke­roi­hin. Samal­la arvot uju­te­taan mukaan tosi­asioi­hin. Paras­ta on se, että “tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen” teki­jät eivät usein edes näe mitään suur­ta ongel­maa asias­sa. Ide­aa­lein tilan­ne oli­si se, että tär­keim­mis­tä hank­keis­ta saa­tai­siin useam­man tahon toi­sis­taan riip­pu­mat­ta teke­mää tut­ki­mus­ta. Yli­opis­to­sek­to­ri­han ei täl­lä het­kel­lä kyke­ne ajan puut­tees­ta, tie­to­suo­ja­syis­tä ja kan­nus­tin­syis­tä joh­tuen “tar­kas­ta­maan” teh­ty­jä sek­to­ri­tut­ki­muk­sia. On huvit­ta­vaa toi­si­naan, kun tie­deyh­tei­sön sisäi­sis­sä ver­kois­sa ale­taan per­kaa­maan jota­kin tut­ki­mus­ta. Tur­han usein teh­dyn tut­ki­muk­sen arvo ei yli­tä ves­sa­pa­pe­rin arvoa.

  10. Tepa,

    Ehdo­tin lii­tok­sien­kin mah­dol­li­suu­den tut­ki­mis­ta, mut­ta jos näyt­tää toden­nä­köi­sel­tä, että uudis­tuk­siin men­nään byro­kra­tian ehdoil­la eikä tut­ki­muk­sen ehdoil­la, on tosi­aan jär­ke­väm­pi unoh­taa kaik­ki uudis­tuk­set. Kuvai­le­ma­si byro­kra­tia voi tosi­aan tap­paa tehok­kaas­ti tulok­sen­teon. Jos aiem­pien muu­tos­ten ongel­mia ei tun­nus­te­ta, ris­ki voi olla lii­an suu­ri. Haja­nai­suu­den ja mah­dol­li­sen nurk­ka­kun­tai­suu­den ja pääl­lek­käi­syy­den aiheut­ta­mat ongel­mat pitää tie­ten­kin ottaa myös vaakakuppiin.

  11. Tut­ki­mus on help­po alue sääs­töil­le, kos­ka se ei kos­ke välit­tö­mäs­ti kuin pien­tä mää­rää ihmi­siä. Sen lisäk­si asial­li­nen tut­ki­mus on idioot­ti­mai­nen sääs­tö­koh­de, kos­ka ulkois­tet­tu tut­ki­mus ei vas­taa koo­tul­la asian­tun­te­muk­sel­la tehtyä.

    Täs­sä voi­si taas muis­tut­taa, että talou­del­li­sen menes­tyk­sen eväät löy­ty­vät vaih­dan­nas­ta ja eri­kois­tu­mi­ses­ta. Sama pätee tut­ki­muk­seen. Ei ole sel­lais­ta eri­koi­sa­laa kuin “tut­ki­mus”, vaan tut­ki­joi­den­kin pitää eri­kois­tua johonkin.

    Suo­mes­sa teh­dään kyl­lä pal­jon sur­ke­aa höpö­hö­pö­tut­ki­mus­ta. Jos sitä teh­dään sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tok­sis­sa, sii­tä pitää pääs­tä eroon. Rat­kai­su ei kui­ten­kaan ole höpö­hö­pön ulkois­ta­mi­nen toh­to­rio­pis­ke­li­joi­den har­joi­tus­työ­nä teh­tä­väk­si. Yli­opis­tois­sa tee­tet­ty tut­ki­mus on usein laa­dul­taan var­sin vaih­te­le­vaa. Ammat­ti­tai­toi­nen alaan eri­kois­tu­nut koke­nut tut­ki­ja tekee nopeam­min ja parem­paa jäl­keä vähem­mäl­lä byrokratialla.

    Val­tion kan­nal­ta jär­ke­vä tut­ki­mus voi olla aika hyvä sijoi­tus. Jos vaik­ka­pa sosi­aa­li­tu­ki­jär­jes­tel­mää tut­ki­mal­la voi­daan saa­vut­taa nykyi­nen taso pro­mil­len hal­vem­mal­la, sii­hen kan­nat­taa lait­taa aika mon­ta ihmis­tä tut­ki­maan asiaa.

    Tosin sil­lä­hän ei sinän­sä ole väliä, teh­dään­kö tut­ki­mus­ta suo­raan val­tiol­la vai jos­sain yli­opis­tos­sa. Olen­nai­sem­paa on se, että tut­ki­muk­sen rahoi­tuk­sen ja arvos­tuk­sen pitää olla sil­lä taval­la kun­nos­sa, että hyvät tut­ki­jat suos­tu­vat teke­mään sitä. Voi­han asian jär­jes­tää yli­opis­ton yhtey­teen­kin, mut­ta tilaus­työ­nä se ei toimi.

    Val­tio voi­si myös olla sil­lä taval­la poik­ki­tie­teel­li­nen, että asioi­ta lai­tet­tai­siin tut­ki­maan vähän eri alo­jen edus­ta­jat. Täl­lä pää­si­si vähän sot­ke­maan monil­la aloil­la val­lit­se­vaa kou­lu­kun­tiin lin­noit­tau­tu­mis­ta. Sosi­aa­li­po­li­tii­kan tut­ki­jal­le voi­si lait­taa kave­rik­si mate­maat­ti­sen mal­lin­nuk­sen asiantuntijan.

    Tai entä jos val­tio perus­tai­si oikein kun­non tut­ki­musins­ti­tuu­tin? Palk­ka ja resurs­sit sitä tasoa, että pai­kois­ta tapel­laan. Ja toi­saal­ta myös vaa­ti­mus­ta­so sitä tasoa, että tulos­ta tulee.

  12. Sama yri­tys­ra­ken­neon­gel­ma estää kehi­tys­työ­tä raken­nusa­lal­la. Pitäi­si­kö sitä­kin siis tukea val­tion rahoit­ta­mal­la tutkimuksella?”

    Mikään yri­tys­ra­ken­neon­gel­ma ei estä kehi­tys­työ­tä rakennusalalla.

    Raken­nusa­lan ei yksin­ker­tai­ses­ti tar­vit­se kil­pail­la tut­ki­mal­la ja kehit­tä­mäl­lä teol­li­suut­taan, kun se voi kää­riä hir­mui­set voi­tot tuot­ta­mal­la pelk­kää bulk­kia. Yri­tys­ten sat­sauk­set tuo­te­ke­hi­tyk­seen oli­si pelk­kää rahan­huk­kaa kun teke­mäl­lä “sitä mitä on aina teh­ty” ja kes­kit­ty­mäl­lä pelk­kään kat­teen mak­si­moin­tiin pär­jää parem­min. Kat­ten mak­si­moin­ti sit­ten tapah­tuu hyvin mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sin kei­noin, jois­ta hyvä “yhteis­työ” vir­ka­mies­ten ja päät­tä­jien kans­sa on yksi esimerkki. 

    Hel­sin­gin kau­pun­ki tukee tuo­ta raken­nusa­lan jämäh­tä­nei­syyt­tä omal­la toi­min­nal­laan erit­täin voi­mak­kaas­ti, ja Osmo on tuos­sa tuke­mies­sa yksi näky­vim­piä polii­tik­ko­ja. Mikä lie syy, mene ja tie­dä, voi olla jopa pelk­kää “hyvän­tah­tois­ta idiotismia”. 

    Täl­lä vii­kol­la uuti­soi­tiin asun­to­hin­noil­taan maa­il­man 20 kal­lei­ta kau­pun­kia. Hel­sin­ki oli komeas­ti 13. sijal­la. Edel­lään sel­lai­sia pik­ku­kau­pun­ke­ja kuin Lon­too, Hong Kong, Parii­si, Mos­ko­va, New York, Tokio, Roo­ma jne. Lis­tal­le ei mah­du yhtään poh­jois­mais­ta kau­pun­kia, eikä yhtään muu­ten­kaan Hel­sin­kiä vas­taa­vaa paik­kaa. Ainoa seli­tys Hel­sin­gin muka­nao­lol­le tuos­sa seu­ras­sa on raken­nus­liik­kei­den räi­keä yli­hin­noit­te­lu, jon­ka taas mah­dol­lis­taa ala-arvoi­nen kaa­voi­tua- ja maankäyttöpolitiikka.

    Jos val­tio­ve­tois­ta tut­ki­mus­ta raken­nusa­lal­le halu­taan, tuli­si tut­ki­mus koh­dis­taa näi­hin raken­ta­mis­ta ohjaa­viin (lue kil­pai­lua rajoit­ta­viin) vir­ka­ko­neis­toi­hin ja poliit­ti­seen pää­tök­sen­teon mal­lei­hin, joi­den seu­rauk­se­na alan tel­li­suus voi lais­taa oman tut­ki­muk­sen ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen. Tut­ki­muk­sen voi­si aloit­taa vaik­ka sii­tä, miten Hel­sin­ki ei pys­ty kaa­voit­ta­maan edes itse itsel­leen aset­ta­mien tavoit­tei­den mukai­sia mää­riä asuntotuotantoon

    1. KariS
      En ole kiimn­teis­tö­lau­ta­kun­nas­sa v aan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa. Har­kit­sin kyl­lä kiin­teis­tö­lau­ta­kun­taa­kin, mut­ta tote­sin, että urak­ka oli­si niin jät­ti­mäi­nen, ettei sii­hen yksi­tyis­yrit­tä­jä voi läh­teä run­saan sata­sen kokouks­palk­kioil­la. Ehkä sit­ten eläk­keel­lä. Jos sil­loin vie­lä jaksan.

  13. Vihe­rins­si:
    Tai entä jos val­tio perus­tai­si oikein kun­non tut­ki­musins­ti­tuu­tin? Palk­ka ja resurs­sit sitä tasoa, että pai­kois­ta tapel­laan. Ja toi­saal­ta myös vaa­ti­mus­ta­so sitä tasoa, että tulos­ta tulee. 

    Kan­na­tan aja­tus­ta val­tion kor­kean pro­fii­lin tut­ki­musins­ti­tuu­tis­ta. Tuo poik­ki­tie­teel­li­syys oikein toteu­tet­tu­na on jotain, mihin kau­pal­li­set lai­tok­set har­voin kyke­ne­vät. Samoin val­tion rahoi­tus mah­dol­lis­taa hypo­tee­sien tes­taa­mi­sen eri taval­la kuin kau­pal­li­sel­la puo­lel­la: hypo­tee­sit voi­vat olla vil­lim­piä, ja liit­tyä epä­sek­sik­käi­siin aloi­hin kuten vaik­ka pit­kä­ai­kais­ten mie­len­ter­veys­häi­riöi­den kuntoutukseen.

    Pal­jon on kuul­tu poliit­tis­ta hymi­nää sii­tä, kuin­ka inno­vaa­tiot, kou­lu­tus ja tut­ki­mus ovat tär­kei­tä — ja toi­sel­la kädel­lä lei­ka­taan samaan aikaan resurs­se­ja. Empii­ri­sen koke­muk­se­ni mukaan val­tion tut­ki­joi­den pal­kat pysy­vät kuo­pas­sa vuo­des­ta toi­seen; lisä­rie­mua tuot­ta­vat eri­lais­ten tuot­ta­vuu­den seu­ran­ta­jär­jes­tel­mien ja mui­den ö‑luokan reis­tai­le­vien tie­to­ko­ne­so­vel­luk­sien käyt­tö (kun sih­tee­rit on ulkois­tet­tu), jat­ku­vat orga­ni­saa­tio­uu­dis­tuk­set, ikui­nen epä­var­muus oman työn jat­ku­mi­ses­ta jne jne, kiih­ty­väl­lä tahdilla. 

    Ei ihme, ettei tut­ki­jan ura nykyi­sel­lään saa jokais­ta nuor­ta hoo­sian­naa huu­ta­maan. Kor­kean pro­fii­lin tut­ki­mus­lai­tos toi­si tut­ki­juu­teen sär­mää, ja kai­va­tun lisä­pot­kun aidos­ti uusil­le inno­vaa­tioil­le, joil­la voi­si olla myös kan­sain­vä­lis­tä arvoa. Yksin­ker­tais­taen poli­tii­kan anteek­si talou­den kie­lel­le: täl­lä mel­ko koh­tuul­li­sel­la sijoi­tuk­sel­la oli­si var­sin kor­kea odo­tusar­vo, ja saa­vu­tet­tu­ja tulok­sia kel­pai­si retos­tel­la puo­lu­een kuin puo­lu­een sau­nail­lois­sa omi­na ansioina.

  14. Moro Osmo!

    Tut­ki­muk­set voi olla tosi hyviä, mut kun ne ei näy pää­tök­sen­teos­sa. Joten voim­me aivan hyvin lopet­taa tur­hat ja rahaa vie­vät tuki­mus­lai­tok­set kuten: STAKES, Kan­san­ter­veys­lai­tos, Työ­ter­veys­lai­tos ja mitä nii­tä nyt onkaan.

    Pääl­lek­käi­syyt­tä on myös pal­jon ja usein Tut­ki­mus­lai­tok­set on vain suo­ja­työ­paik­ko­ja ja veron­mak­sa­jien rasit­tei­ta. (Lume­tut­ki­mus)

    Tut­ki­muk­set jos mit­kä voi­tai­siin ulkois­taa ja teh­dä ns. täs­mä­tu­ki­mus­ta jot­ka myös vai­kut­tai­si­vat pää­tö­ken­te­koon , näin sääs­tet­täi­siin mil­joo­nia euroja.

  15. Todel­lis­ta tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­tie­toa hyö­dyn­ne­tään yleen­sä nopeas­ti. Sit­ten on kai­ken­lais­ta muu­ta tut­ki­mus­ta, joka on teki­jän­sä näköistä.

    Luu­len­pa, että tut­ki­mus­tie­toa ei niin pal­jon “hyö­dyn­ne­tä”, kos­ka nime­no­maan ymmär­re­tään miten tut­ki­mus­ta teh­dään. Taju­taan, että sosi­aa­li- ja talous­tie­teel­li­set tut­ki­muk­set eivät edus­ta mitään objek­tii­vis­ta tie­toa edes sii­nä mää­rin, että nii­den varaan voi­si mitään raken­taa. Näis­tä tut­ki­muk­sis­ta intoi­le­vat juu­ri ne, jot­ka eivät ymmär­rä, että tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta saa­daan juu­ri sel­lai­sia kuin tar­ve vaatii.

    On vie­lä erik­seen ihan nol­la­tut­ki­muk­set, jois­ta maik­ka­ri sit­ten uuti­soi: Nyr­ki­nis­ku kas­voi­hin tuot­taa kipua.

  16. Ihan vaan oma­na aja­tuk­se­na noin lähes 40 vuo­den taval­li­se­na ihmi­se­nä (TKK/Otaniemi) olen ollut mon­ta ker­taa ihmeis­sä­ni lukies­sa­ni eri­lai­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta kir­joi­tet­tu­ja artik­ke­lei­ta. Toki pitää olla aka­tee­mi­nen vapaus ja kaik­ki saa tut­kia, mitä halua­vat, mut­ta oli­si­ko aina­kin sil­loin, kun nii­hin menee yhtei­siä raho­ja, joten­kin jol­la­kin oikeus pik­ka­sen edes ohja­ta koh­tei­ta. On vaan jos­kus tun­tu­nut, että on tut­kit­tu oikein hie­nos­ti jut­tua, jon­ka joku oli­si ker­to­nut ihan noin lon­kal­ta. Eli vah­tii­ko kukaan, miten vero­va­ro­ja käy­te­tään tut­ki­muk­seen? Oli­si­ko edes tarpeellista?.

  17. Minun mie­les­tä­ni nykyi­ses­tä sek­to­ri­tut­ki­muk­ses­ta pitää luo­pua. Tilal­le pitää saa­da riip­pu­ma­ton­ta sektoritutkimusta.

    Perus­te­len asian huo­men­na lau­an­tai­na, jol­loin todis­tan, että sek­to­ri­tut­ki­mus tuot­taa tut­ki­mus­tu­lok­sia, jot­ka sopi­vat hal­li­no­na­lan, ao. minis­te­riön, etu­jär­jes­tön ja toi­mia­lan poliit­ti­siin intresseihin

  18. Usein, kun tilan­ne on sta­bii­li, sek­to­rin eri­tyis­osaa­mi­nen tuot­taa hyvää syväl­lis­tä tie­toa. Mut­ta muu­tos­ti­lan­tees­sa rajoit­tu­nei­suus sek­to­rin val­lit­se­viin dokt­rii­nei­hin saat­taa olla vaka­va haitta.

    Kävin kuun­te­le­mas­sa erään val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­hen esi­tys­tä euro­krii­sis­tä. Esi­tys oli ensi­tun­tu­mal­ta erin­omai­nen. Mut­ta sil­ti jäi kal­va­maan tun­ne, että jotain jäi puuttumaan.

    Vas­ta jäl­keen­päin tajusin, että hän ei esi­mer­kik­si esit­tä­nyt näke­myk­siä opti­maa­li­sis­ta valuut­ta-alueis­ta eikä ver­tai­lu­ja Japa­nin ja USA:n tilanteisiin.

    Vir­ka­mies oli juos­sut EU:n kokouk­sis­sa vuo­si­kausia ja var­maan­kin eri euro­mai­den vas­taa­vat huip­pu­vir­ka­mie­het ajat­te­le­vat suu­rin piir­tein samal­la taval­la. Tilan­ne pit­kit­tää euro­krii­sin voittamista.

  19. Tut­ki­muk­set jos mit­kä voi­tai­siin ulkois­taa ja teh­dä ns. täs­mä­tu­ki­mus­ta jot­ka myös vai­kut­tai­si­vat pää­tö­ken­te­koon , näin sääs­tet­täi­siin mil­joo­nia euroja.”

    Tilaus­tut­ki­mus­ten ongel­ma on var­sin­kin talou­del­li­sis­sa ja yhteis­kun­nal­li­sis­sa asiois­sa, että niil­lä pyri­tään vah­vis­ta­maan tilaa­jan jo esit­tä­mää mielipidettä.

    Tilaus­tut­ki­mus ei ole riip­pu­ma­ton­ta tutkimusta

  20. Minun mie­les­tä­ni nykyi­ses­tä sek­to­ri­tut­ki­muk­ses­ta pitää luo­pua. Tilal­le pitää saa­da riip­pu­ma­ton­ta sektoritutkimusta.”

    Perus­te­len tämän seu­raa­val­la esi­mer­kil­lä. Sitee­raan Ete­lä-Suo­men Sano­mia 16.3.2009:

    Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la ei suos­tu ker­to­maan, mikä taho on hyö­ty­nyt ruu­an hin­nan rajus­ta nousus­ta. Ant­ti­lan vii­me vuon­na perus­ta­ma työ­ryh­mä tut­ki, onko ruu­an hin­nan nousu siir­ty­nyt tuot­ta­jal­le, teol­li­suu­del­le, kau­pal­le vai kul­jet­ta­jal­le. Sen sijaan työ­ryh­mä ryh­tyy nyt poh­ti­maan, miten kulut­ta­jat saa­daan hyväk­sy­mään hin­nan nousu.
    — Emme hae syyl­li­siä, mitä kenen­kin tas­kuun on men­nyt. Tie­dän kyl­lä vas­tauk­sen, mut­ta en suos­tu vas­taa­maan, kos­ka se ei vie han­ket­ta­ni eteen­päin, minis­te­ri Ant­ti­la sanoi Radio Voi­man haas­tat­te­lus­sa vie­rail­les­saan Lahdessa.”

    Radio Voi­man lähe­tyk­ses­sä esiin­tyi myös MTK:n enti­nen puheen­joh­ta­ja Esa Här­mä­lä. He oli­vat saa­pu­neet Lah­teen yhtei­sel­lä kuljetuksella.

    Seu­raa­va esi­merk­ki valais­see, mik­si minis­te­ri kiel­täy­tyi ker­to­mas­ta tut­ki­tut­ta­maan­sa tie­toa ruu­an hinnanmuodostuksesta.

    10.11.2011 Maa- ja Met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tos MTT jul­kai­si rei­kä­lei­vän hin­nan koos­tu­muk­sen. Tut­ki­muk­sen mukaan kau­pan ase­ma vah­vis­tu­nut ruo­ka­ket­jus­sa ja tuot­ta­jan ase­ma on heikentynyt.

    Tut­ki­muk­ses­sa on esi­merk­ki­nä suo­ma­lai­sen ruu­an iko­ni ruis­rei­kä­lei­pä. Tut­ki­muk­sen esit­te­ly­kal­vos­sa kuva­taan, miten vuon­na 2000 tuot­ta­jan osuus ruis­rei­kä­lei­vän hin­nas­ta oli 4,9 ja vuon­na 2011 se oli enää 4,0 prosenttia.

    Osoit­ti­ko tämä siis, että “alku­tuo­tan­non osuus kulut­ta­ja­hin­nas­ta on pie­nen­ty­nyt”, kuten kyseis­tä asi­aa tul­ki­taan esittelykalvossa.

    Tut­ki­muk­ses­sa alku­tuo­tan­to tar­koit­taa koti­mais­ta alku­tuo­tan­toa ja vil­je­li­jää. Ei ole kovin pit­kä aika, kun esi­mer­kik­si Fazer lei­poi kai­ken ruis­lei­pän­sä tuon­ti­ru­kii­seen, kos­ka koti­mais­ta myl­ly­laa­dun ruis­ta ei ollut saa­ta­vis­sa. Nyt on ollut hyvä­laa­tui­nen ruis­sa­to, ja koti­mai­sen rukiin osuus ruis­lei­väs­sä on hui­pus­sa eli 60 prosentissa.

    Jos minis­te­ri Sirk­ka-Lii­sa Ant­ti­la oli­si selos­ta­nut ruis­lei­vän hin­ta­ra­ken­net­ta, se oli­si ollut hie­man noloa, kun juu­ri sinä vuon­na oli 0‑vuosi. Samaan aikaan minis­te­riä ja MTK yhdes­tä suus­ta julis­ti­vat, miten maa­ta­lous työl­lis­tää suo­raan ja välil­li­ses­ti 300.000 suomalaista.

    MTT:n tut­ki­muk­ses­sa koti­mai­sen alku­tuot­ta­jan osuus on neli­sen pro­sent­tia. Suu­res­ta osas­ta rei­kä­lei­väs­tä vas­taa ulko­mai­nen alku­tuot­ta­ja, jon­ka panos näkyy kal­vo­sar­jan “myl­lyn osuus” ‑sii­vus­sa.

    Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö on esi­merk­ki härs­keim­mäs­tä pääs­tä. Siel­lä poliit­ti­nen ja jopa kor­po­ra­ti­vis­ti­nen joh­to mää­rit­tää mitä tut­ki­mus­ta teh­dään ja mitä EI teh­dä ja jos teh­dään niin esi­te­tään vain ne tulok­set, jot­ka sopi­vat omiin tarkoitusperiin.

    Ei täl­lai­nen maa­pe­rä voi olla hedel­mäl­lis­tä laa­duk­kaan ja riip­pu­mat­to­man tut­ki­muk­sen kannalta. 

    Olen var­ma että joka sek­to­ril­la on omat Gali­lein­sa jopa Val­tion­va­rain­mi­nis­te­riöl­lä. Vai mik­si siel­lä puhut­taes­sa euro­krii­sis­tä käy­te­tään ter­veys­tut­ki­muk­sen ter­me­jä: tar­tun­ta­vaa­ra, infek­toi­tua, saas­tua jne.

    Täs­tä syys­tä sek­to­ri­tut­ki­muk­sen napa­nuo­rat pitäi­si kat­kais­ta ja perus­taa riip­pu­ma­ton sek­to­ri­tut­ki­mus­ten orga­ni­saa­tiot vaik­ka alan opi­nah­jo­jen yhteyteen.

  21. Hyvä ja tär­kä kommentti.

    Työn­ja­ko tut­ki­mus­lai­tos­ten ja tie­dey­li­opis­to­jen pal­ve­lu­yk­si­köi­den on kehi­tet­tä­vä. Samal­la on huo­leh­dit­ta­va, ettei­vät sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tok­sen nuu­kah­da suojatyöpaikoiksi.

    His­to­rial­li­ses­ti eril­li­siä tut­ki­mus­lai­tok­sia on ollut aika pal­jon. Raken­teel­li­nen kehit­tä­mi­nen on sik­si tarpeen.

    Tut­ki­mus­tie­toon per­su­tu­va pää­tök­sen­te­ko poli­tii­kas­sa on hyö­dyl­li­sem­pää kan­sa­lai­sil­le kuin satun­nais­ten ideoi­den toteut­ta­mi­nen. Tie­don lsiäk­si poli­tii­kal­le jää sil­ti roo­lin­sa päätöksenteossa.

  22. Suo­mes­sa sek­to­ri­tut­ki­mus­lai­tok­set ovat suu­ria ja työl­lis­tä­vät pal­jon ihmi­siä. Esi­mer­kik­si Työ­ter­veys­lai­tos työl­lis­tää Suo­mes­sa ihmi­siä lähes yhtä pal­jon kuin vas­taa­va lai­tos USA:ssa, puhu­mat­ta­kaan Tans­kass­ta tai Ruot­sis­ta, jos­sa vas­taa­va lai­tos lope­te­tiin osin poliit­ti­sis­ta syistä.Varmasti on pal­jon hyvää tut­ki­mus­ta, mut­ta ehkä jon­kin sek­to­rin tut­ki­muk­sen aika on aja­nut ohi. Toi­voi­si, että VATT:n tut­ki­mus­ta kun­tien tehok­kuu­des­ta pal­ve­lu­jen tuot­ta­ja­na käy­tet­täi­siin parem­min hyväk­si mm. kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa. Nyt­hän se on aktii­vi­ses­ti unoh­det­tu, kos­ka tulok­set näyt­tä­vät vähän “vää­ril­tä” hal­li­tuk­sen ideoi­den suh­teen (tut­ki­muk­sen mukaan tehok­kaim­pia pal­ve­lun tuot­ta­jia ovat 5000–20000 asuk­kaan kunnat).

    Enti­se­nä sek­to­ri­tut­ki­ja­na kan­na­tan kyl­lä perus­tut­ki­muk­sen siir­tä­mis­tä yli­opis­toi­hin. Myös­kin voi­si ehkä joi­ta­kin lai­tok­sia lak­kaut­taa ja liit­tää nii­tä yhteen. No, näin­hän on tehtykin.
    Jul­ki­soi­keu­del­li­nen yhtei­sö voi­si olla parem­pi kuin suo­raan bud­jet­ti­lai­tos. Bud­jet­ti­ra­hoi­tus jäy­kis­tää ja lais­kis­taa tut­ki­joi­ta tyy­liin ” ei voi­da mitään teh­dä kun ei ole virkoja”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.