Toimisiko euro ilman Saksaa?

Euro on vai­keuk­sis­sa, kos­ka olii­vi­vyö­hyk­keen maat ovat toi­mi­neet talou­del­li­ses­ti vas­tuut­to­mas­ti ja otta­neet lai­naa, kun yhteis­va­luut­taa kuu­lu­vat ovat sitä hal­val­la saa­neet. Omal­la valuu­tal­laan toi­mi­vat jou­tu­vat mak­sa­maan valuut­ta­kurs­si­ris­kin takia kor­keam­paa kor­koa. Vas­tae­si­merk­ki­nä on käy­tet­ty Ruot­sia, joka on saa­nut omas­ta valuu­tas­ta huo­li­mat­ta lai­nan­sa hal­val­la, mut­ta tämä joh­tuu sii­tä, että Ruot­si nos­taa lai­nan­sa euro­mää­räi­si­nä ja kan­taa itse kurs­si­ris­kin. Vapaamatkustaja. 

Toi­nen tapa sanoa asia on, että euroa­lue ei ole opti­maa­li­nen valuut­ta-alue, kos­ka sen kan­san­ta­lou­det ovat niin kovin eri­tah­ti­sia. Mikä maa on eni­ten eri­tah­ti­nen? Ilman muu­ta Sak­sa, joka sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la on pitä­nyt inflaa­tion­sa pie­ne­nä ja jon­ka vaih­to­ta­se on voi­mak­kaas­ti ylijäämäinen.

Kään­ne­tään ase­tel­ma toi­sin päin. Miten euro toi­mi­si ilman Sak­saa? Sil­lä, oli­si­ko Suo­mi euros­sa muka­na vai ei, ei ole kovin­kaan suur­ta mer­ki­tys­tä, pait­si tie­tys­ti meil­le suo­ma­lai­sil­le. Miten menes­tyi­si oliivieuro?

Ilman Sak­saa ja Sak­san suur­ta vaih­to­ta­seen yli­jää­mää oli­vii­eu­ron arvo oli­si var­maan­kin pal­jon alem­pi kuin nyt. Tämä oli­si hyväk­si Euroo­pan hei­koil­le mail­le, eikä mei­dän­kään vien­ti­teol­li­suu­tem­me asian­ti­laa sur­kut­te­li­si. Raha­po­li­tiik­ka oli­si löy­hem­pää. Kes­kus­pank­ki ostai­si val­tioi­den lai­no­ja, tas­a­puo­li­ses­ti nii­tä kaik­kia. Nykyeu­ros­sa kes­kus­pan­kin rahoi­tus­tu­ki val­tioil­le mer­kit­si­si mai­den välis­tä tulon­siir­toa hyvin asian­sa hoi­ta­neil­ta huo­nos­ti hoi­ta­neil­le, min­kä vuok­si sii­tä on niin vai­kea pääs­tä yksi­mie­li­syy­teen. Sii­nä suh­dan­ne­ti­lan­tees­sa, jos­sa Euroop­pa noin koko­nai­suu­des­saan on, kes­kus­pan­kin sete­li­ra­hoi­tus val­tioi­den pape­rei­ta osta­mal­la ei oli­si paha asia ollenkaan.

Ehkä kir­joi­tan täs­tä toi­sen postauksen.

69 vastausta artikkeliin “Toimisiko euro ilman Saksaa?”

  1. Osmon kom­men­tit ovat hyvin teo­reet­ti­sia eli ennus­tei­ta, kuten mui­den­kin talous­vii­sai­den vii­sau­det. Mark­ki­nat rea­goi­vat poliit­ti­siin pää­tök­siin, eivät teo­riit­ti­siin las­kel­miin. Katu­ta­sol­la ihmi­set toi­mi­vat sen mukaan, miten raha­va­rat sallivat. 

    Tee­pä Osmo ennus­te, mil­tä euro näyt­tää vuo­den pääs­tä. Vain vuo­den pääs­tä. Minä veik­kaan katu­ta­sol­ta, että euroa ei enää ole. Pää­se­li­tys on, että vel­kaa on niin pal­jon, että sitä ei enää hal­li­ta nume­roi­ta pyö­rit­tä­mäl­lä. Jos vel­kaa on euro ja vakuus on 10 sent­tiä, sil­lä ei mark­ki­na­ta­lous etene.

  2. Euro ei tule toi­mi­maan, ellei olii­vi­mai­ta lyö­dä ja lyö­dä lujaa, niin että todel­la sattuu. 

    Sak­sa­lai­set ovat käy­neet sisäi­sen deval­vaa­tion läpi, se on onnis­tu­nut, kos­ka on ollut poliit­tis­ta tah­toa ja poliit­tis­ta itse­ku­ria. Sisäi­sen deval­vaa­tion vuok­si Sak­sa on vau­ras. Ei sen vau­raus ole tul­lut mui­ta riis­tä­mäl­lä, vaan kivu­liail­la toi­mil­la ja ahkeruudella.

    Jos olii­vi­mai­ta ei lai­te­ta teke­mään töi­tä raho­jen eteen, Eurol­la ei ole tulevaisuutta.

  3. Ongel­ma on, ettei “olii­vi­mais­sa” pys­ty­tä teke­mään sisäis­tä deval­vaa­tio­ta kil­pai­lu­ky­vyn palaut­ta­mi­sek­si. Sak­san sisäi­nen deval­vaa­tio oli­si perut­ta­va ja saa­da deval­voi­dut­tua koko euro — eli koko euro alu­eel­le oli­si saa­ta­va inflaa­tio. Tämä voi­tai­siin toteut­taa lisää­mäl­lä liik­keel­lä ole­van rahan mää­rää kes­kus­pank­ki­ra­hoi­tuk­sel­la — mut­ta ei jaet­tai­si­kaan tätä rahaa asian­sa huo­nos­ti hoi­ta­neil­le, vaan kai­kil­le euro­mail­le esi­mer­kik­si vapaa­vuo­del­la euro­mai­den EU-jäsen­mak­sus­ta. Rahan mää­rä kas­vai­si eri­tyi­ses­ti Sak­sas­sa ja edel­ly­tys ope­raa­tiol­le oli­si, että rahat käy­tet­täi­siin palk­ka­liu­ku­miin ja sitä kaut­ta hyvän talou­den mai­den (Sak­san) mui­hin euro­mai­hin ver­ra­tun kil­pai­lu­ky­vyn las­ke­mi­seen. Kun euron arvo las­ki­si rahan pai­na­mi­sen seu­rauk­se­na mui­hin valuut­toi­hin näh­den, kaik­kien euro­mai­den kil­pai­lu­ky­ky para­ni­si. Ja esi­mer­kin Saks­san­kin kil­pai­lu­ky­ky säi­lyi­si euron ulko­puo­lel­la ole­viin näh­den nykyi­sel­lä hyväl­lä tasol­laan. Luu­li­si, ettei Sak­sa­kaan kovin vah­vas­ti vas­tus­tai­si täl­läis­ta elvy­tys­tä ja näin saa­tai­siin tasat­tua yhteis­va­luut­ta-alu­een kilpailukykyeroja.

  4. Ruot­si ei ole vapaa­mat­kus­ta­ja, vaik­ka lai­nai­si­kin euro­ja. Suo­mi­kin on käy­nyt kaup­paa dol­la­reil­la. Täl­lai­set ovat nor­maa­le­ja käy­tän­tö­jä monien valuut­to­jen tilan­tees­sa. Ruot­sin tyy­li ei hait­taa euroa eikä sitä tar­vit­se vastustaa.

    En sanoi­si, että heik­ko arvo­aan menet­tä­vä euro oli­si hyvä euro­mail­le. Tilan­tees­sa jos­sa jokin val­tio ei kyke­ne kuriin omas­sa talous­po­li­tii­kas­saan, täl­lai­nen ulkoi­nen pai­neen­las­ku voi­si toki olla joil­le­kin polii­ti­ses­ti ter­ve­tul­lut help­po kik­ka. Mut­ta pää­sään­tö­nä vakaa valuut­ta ja vas­tuul­li­set polii­ti­kot on parem­pi tilanne.

    Kes­kus­pan­kin ja vakaus­ra­has­to­jen vali­koi­va ja kont­rol­loi­ma­ton tuki eri val­tioil­le kaik­kien yhtei­sil­lä rahoil­la ei voi joh­taa hyvään lop­pu­tu­lok­seen, kos­ka tuos­sa mal­lis­sa pal­ki­taan huo­no talou­den­pi­to tois­ten varoil­la. Tiuk­ka talous­ku­ri on parem­pi politiikka.

    Tämän het­ken krii­sis­sä­kin uskon että mark­ki­nat uskoi­si­vat enm­män tiuk­ko­ja talous­ku­ri­pää­tök­siä kuin aikei­ta jataa vel­ka­ta­louk­sien tuke­mis­ta ikui­suuk­siin tila­päi­sin ja (!) pysy­vik­si­kin muu­tet­ta­vin järjestelyin.

  5. Kiin­nos­ta­va kysy­mys on myös se, miten Sak­sa pär­jäi­si ilman nykyeu­roa, jos­sa “olii­vi­maat” ovat muka­na? Sak­sa hyö­tyy olii­vi­mai­den euroa hei­ken­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta huomattavasti. 

    Pek­ka Kor­pi­sel­ta aihee­seen liit­ty­vä kom­ment­ti poli­tiik­ka­ra­dios­sa (0.27:00->):

    http://areena.yle.fi/audio/1321008388584

  6. Tie­de­mies:

    Sak­sa­lai­set ovat käy­neet sisäi­sen deval­vaa­tion läpi, se on onnis­tu­nut, kos­ka on ollut poliit­tis­ta tah­toa ja poliit­tis­ta itse­ku­ria. Sisäi­sen deval­vaa­tion vuok­si Sak­sa on vau­ras. Ei sen vau­raus ole tul­lut mui­ta riis­tä­mäl­lä, vaan kivu­liail­la toi­mil­la ja ahkeruudella.

    Täh? No mut­ta sit­ten­hän maa­il­man talous­on­gel­miin on yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, puo­li­te­taan pal­kat globaalisti.

  7. Osmo:

    Vas­tae­si­merk­ki­nä on käy­tet­ty Ruot­sia, joka on saa­nut omas­ta valuu­tas­ta huo­li­mat­ta lai­nan­sa hal­val­la, mut­ta tämä joh­tuu sii­tä, että Ruot­si nos­taa lai­nan­sa euro­mää­räi­si­nä ja kan­taa itse kurs­si­ris­kin. Vapaamatkustaja.

    Ei. Ruot­sin lai­noit­ta­jat kan­taa kon­kurs­si­ris­kin ja tämä ris­ki näkyy lai­nan hin­nois­sa. Jos euro­maat pelas­tas Ruot­sin vel­ko­jat jos Ruot­si menis kon­kurs­siin, niin sit se olis vapaamatkustaja.

    Vel­ko­jia kiin­nos­taa vaan se mil­lä toden­nä­köi­syy­del­lä ne saa min­kä­kin ver­ran lai­naa­mas­taan sum­mas­ta takas. Se on ihan sama tulee­ko ne tap­piot sil­leen, että valuu­ten kurs­si ale­nee, vai että tulee konkurssi.

    tpyy­luo­ma:

    Täh? No mut­ta sit­ten­hän maa­il­man talous­on­gel­miin on yksin­ker­tai­nen rat­kai­su, puo­li­te­taan pal­kat globaalisti.

    Palk­ko­jen puo­lit­ta­mi­nen ei oo yksin­ker­tais­ta. Yri­tä­pä vaik­ka ehdot­taa metal­li­lii­tol­le vaik­ka ihan 0% palkankorotuksia.

  8. Tun­tuu, että EU:ssa ei toi­mi mikään. Tuo­re suru-uuti­nen ker­too, että häk­ki­ka­na­lois­ta pää­tet­tiin luo­pua vuon­na 1999. 

    Vain Suo­mi, Sak­sa, Hol­lan­ti, Ruot­si, Tans­ka, Itä­val­ta ja Liet­tua luo­pu­ne­vat häk­ki­ka­na­lois­ta sovit­tuun aikaan vuo­den lop­puun mennessä.

    Sak­san auto­teol­li­suus oli­si ilman euroa Kiinassa.

  9. On eri­kois­ta että kun Reich edel­li­sen ker­ran yrit­ti raken­taa talou­del­lis­ta unio­nia Euroop­paan eli ns. Neu-Euro­pa, niin kaik­ki tajusi­vat että mui­den mai­den puo­lit­tain pako­tet­tu vien­ti Sak­saan kei­no­te­koi­sen kor­keal­la Reich­mark-kurs­sil­la köyh­dyt­tää vien­tiin osal­lis­tu­via maita.

    Nyt näi­den samo­jen mai­den edus­ta­jat pitä­vät suu­re­na vää­ryy­te­nä sitä, että kor­kean arvon omaa­val­la Eurol­la vie­dään Sak­saan niin tämä muka köyh­dyt­tää maat!

    Jopa neu­vos­to­liit­to­lai­set äly­si­vät että vien­ti on kus­tan­nus talou­del­le ja kaik­ki kau­pan hyö­dyt seu­raa­vat tuonnista.

    Eli kun öljyn hin­ta oli kor­keal­la niin neu­vos­to­liit­to­lai­set pys­tyi­vät osta­maan ulko­mail­ta enem­män samal­la tai pie­nem­mäl­lä vie­dyl­lä öljymäärällä.

  10. Se mik­si Neu­vos­to­lii­tos­sa lop­pu­jen lopuk­si ymmär­ret­tiin enem­män talous­tie­tees­tä kuin län­nes­sä 1930-luvul­ta läh­tien joh­tuu marxi­lai­sen talous­tie­teen juu­ris­ta klas­si­ses­sa poliit­ti­ses­sa taloustieteessä.

    Klas­si­kot hyl­kä­si­vät suo­ral­ta kädel­tä ali­ku­lu­tus-har­hat mak­ro­ta­lou­del­lis­ten suh­dan­tei­den aiheuttajina.

  11. Hyö­dy­ke­ra­han val­ta­kun­nas­sa lisään­ty­nyt teol­li­nen tuot­ta­vuus itsea­sias­sa las­kee lop­pu­tuot­tei­den hin­to­ja. Tätä ale­ne­vaa hin­tat­ren­diä ei pidä sanoa deflaatioksi.

    Tus­kin sak­sa­lai­sil­le on sil­lä mer­ki­tys­tä mikä on hyö­dyk­kei­den nimel­li­nen taso mis­sä­kin vaan enem­män rahan ostovoimalla.

    Deflaa­tio on nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa hyö­dyl­li­nen ilmiö ja kan­sa­lais­ten lisään­ty­nyt kulu­tus­ta­so seu­raa lisään­ty­nees­tä tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tis­ta eikä kulu­tus­ta­so kas­va kulu­tus­ta­soa nos­ta­mal­la jos taus­tal­la ei ole aitoa tulonmuodostusta.

  12. Enpä ole ennen kuul­lut­kaan Sak­san sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta. Voi­si­ko joku vähän valais­ta tarkemmin?

    Eikö Sak­sa nyt itse asias­sa ole teke­mäs­sä samaa kuin Koi­vis­to-Kull­berg 1991 eli pitä­mäs­sä kiin­ni kyn­sin ham­pain vah­vas­ta eurosta.

    Jäl­jet näh­tiin Suo­mes­sa. Nyt­kö sit­ten sama Euroopassa?

    Mut­ta aina­kin rivien välis­sä Osmol­la hyviä pointteja.

  13. Tie­de­mies:

    Sak­sa­lai­set ovat käy­neet sisäi­sen deval­vaa­tion läpi, se on onnis­tu­nut, kos­ka on ollut poliit­tis­ta tah­toa ja poliit­tis­ta itse­ku­ria. Sisäi­sen deval­vaa­tion vuok­si Sak­sa on vau­ras. Ei sen vau­raus ole tul­lut mui­ta riis­tä­mäl­lä, vaan kivu­liail­la toi­mil­la ja ahkeruudella. 

    Sak­sa on vau­ras. Hive­nen samoin Hel­sin­gin Sano­mien Sak­san kir­jeen­vaih­ta­ja, Kata­ri­na Baer, aloit­ti alku­vuon­na artik­ke­lin­sa otsi­kon: “Rikas Sak­sa on köy­hien maa”. 

    Juu­ri näin. Se on tämän uuden “vau­rau­den” hinta.

  14. tpyy­luo­ma: En ihan ymmär­rä point­tia­si. Sak­sa on pitä­nyt sisäi­sen inflaa­tion kuris­sa, ja se tuot­taa epä­ta­sa­pai­noa, kun muut ovat tör­sän­neet mene­mään. En nyt ihan ymmär­rä mik­si tämä oli­si sak­sa­lais­ten vika. Se on vähän niin­kuin ryyp­py­reis­sun jäl­keen syy­tet­täi­siin tak­si­kus­kia sii­tä, että on kova krapula.

    1. Sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la Sak­sa ajaa euron kurs­sia ylös, mikä ei sovi mil­le­kään muul­le maal­le. Jos sak­sal­la oli­si oma valuut­tan­sa, se ei hyö­tyi­si sisäi­ses­tä deval­vaa­tios­ta mitään vaan kär­si­si, kos­ka mar­kan kurs­si­nousu mitä­töi­si sen enem­män kuin koko­naan. Sak­sa hyö­tyy sii­tä, että olii­vi­vyö­hy­ke hil­lit­see euron kurssinousua.l

  15. TM, Sak­sa on pol­ke­nut pal­ko­ja ja tämä tuot­taa epä­ta­sa­pai­no­ja sii­nä kuin vaik­ka­pa joi­den­kin talouk­sien valuut­tain­ter­ven­tiot. Deval­vaa­tio on käy­tän­nös­sä kan­sal­li­nen pal­kan­alen­nus, ja toi­sin päin. Euron myö­tä nime­no­maan piti pääs­tä niis­tä deval­vaa­tio­kier­teis­tä, jos jot­kut har­ras­taa käy­tän­nös­sä palk­ka­sään­te­lyä niin sit­ten tuo on ihan sama asia.

  16. Kyse ei ole sii­tä, että “olii­vi­maat”, “maka­roo­nit” tai muut “ete­län pel­let” oli­si­vat toi­mi­neet eri­tyi­sem­män vastuuttomasti.

    Ete­lä-Euroo­pan maat ovat otta­neet hal­pa­kor­kois­ta lai­naa, kos­ka sitä on työn­net­ty ikku­nois­ta ja ovis­ta väit­tä­mäl­lä, että kaik­kien euro­mai­den luot­to­ris­kit oli­si­vat Sak­san tasolla.

    Samal­la taval­la Ken­tuc­ky pitäy­tyy vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen kil­pai­lul­li­ses­ti Kali­for­ni­aa hei­kom­pa­na ilman, että kyse oli­si “maa­jus­sien” tol­lou­des­ta tai erityisvastuuttomuudesta.

    Ete­lä-Euroo­pan mai­den val­tion­lai­no­jen kor­ko­jen nousua kur­kun­leik­kaa­val­le tasol­le ei ole aiheut­ta­nut mai­den vel­kaan­tu­mi­sas­te. Tilan­ne on syn­ty­nyt, kos­ka ne ovat käy­tän­nös­sä kat­sot­tu­na lai­nan­neet rahaa Sak­san valuutassa.

    Yli­pää­tään­kään poh­jim­mil­taan kyse ei ole vel­ka­krii­sis­tä. Kyse on valtakriisistä.

    Mark­ki­nat jää­ty­vät yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, että Euroo­pan kes­kus­pank­ki ei kyke­ne toi­mi­maan. Sik­si euroa­lue on nyt suu­rel­ta osin lui­su­nut likvi­di­teet­ti­la­maan, joka levi­ää parai­kaa koko alueelle.

    Tilan­tees­ta pää­see ulos tasan kah­ta reit­tiä. Joko euroa­lu­een on integroi­dut­ta­va poliit­ti­ses­ti tai nykyi­nen valuut­tau­nio­ni on purettava.

    Mut­ta kyse on myös legi­ti­mi­teet­ti­krii­si­tä. Poliit­ti­ses­ti epäyh­te­näi­nen tulos­n­siir­tou­nio­ni on niin ille­gi­tii­mi aja­tus, että täs­sä ollaan mat­kal­la joko muut­ta­maan perus­so­pi­mus­ta tai kas­san kaut­ta ulos.

    Bar­ro­so ei lii­oi­tel­lut pät­kää­kään tode­tes­saan, että käsil­lä on rat­kai­se­va het­ki, joka pakot­taa koko Euroo­pan päät­tä­mään yhden­nym­me­kö vai valit­sem­me­ko koh­ta­lok­sem­me merkitsettömyyden.

    Eni­ten itseä­ni huo­les­tut­ta­vat demo­kra­tia­va­jees­ta syn­ty­vän legi­ti­mi­teet­ti­krii­sin sosi­aa­li­set seu­rauk­set. Euroo­pan on pak­ko demo­kra­ti­soi­tua huo­mat­ta­vas­ti entis­tä enemmän.

  17. Itse asias­sa vel­ka­krii­sin syy ei ole euro­jär­jes­tel­mä vaik­ka moni niin väit­tää. Vel­ka­krii­sin syy on yli­vel­kaan­tu­mi­nen, joka on mah­dol­lis­ta myös euron ulkopuolella. 

    Maa­il­man­his­to­rias­sa on näh­ty luke­mat­to­mia vel­ka­krii­se­jä ihan kan­sal­li­sil­la valuu­toil­la. Myös nämä on rat­kais­tu joko hätä­apu­pa­ke­teil­la tai vel­ka­sa­nee­rauk­sel­la. Tilan­ne on ollut täs­mäl­leen sama kuin nyt Euroopassa. 

    Euron ongel­mat liit­ty­vät ihan muu­al­le eli raha­po­li­tiik­kaan, joka ei vält­tä­mät­tä sovi kai­kil­le euro­mail­le samaan aikaan.

  18. Mart­ti Tulenheimo:

    Kyse ei ole sii­tä, että “olii­vi­maat”, “maka­roo­nit” tai muut “ete­län pel­let” oli­si­vat toi­mi­neet eri­tyi­sem­män vastuuttomasti.

    Ete­lä-Euroo­pan maat ovat otta­neet hal­pa­kor­kois­ta lai­naa, kos­ka sitä on työn­net­ty ikku­nois­ta ja ovis­ta väit­tä­mäl­lä, että kaik­kien euro­mai­den luot­to­ris­kit oli­si­vat Sak­san tasolla

    Kuka olis parem­pi arvioi­maan Ete­lä-Euroo­pan mai­den luot­to­ris­ke­jä ku ne maat ite? Jos joku lai­naa sul­le rahaa hal­val­la, niin ei se vas­tuu taka­sin­mak­sus­ta mihin­kään katoo.

  19. Myös Hesa­rin pää­kir­joi­tus­si­vul­la käsi­tel­tiin tänään aihet­ta. Tär­kein point­ti mie­les­tä­ni oli se, että euro on mah­dol­lis­ta­nut talous­e­lä­män pidem­mäl­le eden­neen inte­graa­tion kun yri­tys­ten ei ole tar­vin­nut euroa­lu­eel­la sisäi­ses­ti pela­ta useal­la valuut­ta­kurs­sil­la (tilan­ne para­ni­si toki, jos vie­lä vero­jär­jes­tel­mät­kin oli­si­vat kes­ke­nään yhteen­so­pi­via muu­ten­kin kuin arvon­li­sä­ve­ron suh­teen). Mah­dol­li­nen euron hajoa­mi­nen joh­tai­si täs­sä­kin suh­tees­sa todel­la han­ka­laan pesän­sel­vi­tyk­seen, joka ei oli­si min­kään eroa­van val­tion sisäi­nen asia.

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Euron+j%C3%A4tt%C3%A4minen+ei+olisi+halpaa/a1305549371027

    Euroop­pa hyö­tyi­si koko­nai­suu­te­na hyvin pal­jon sii­tä, jos valuu­tan lisäk­si myös vero­jär­jes­tel­mät har­mo­ni­soi­tai­siin (vero­ta­sot voi­si­vat toki olla pai­kal­li­sia). Nykyi­nen vero­jär­jes­tel­mä luo por­saan­rei­kiä, kuten “Double Irish — Dutch Sandwitch” (http://en.wikipedia.org/wiki/Double_Irish_Arrangement).

  20. En nyt ymmär­rä tuo­ta jut­tua. Sak­sas­sa reaa­li­pal­kat ovat kas­va­neet hitaam­min suh­tees­sa euroa­lu­een hin­ta­ta­soon, mut­ta myös Sak­san sisäi­nen hin­ta­ta­so on pysy­nyt mata­lam­pa­na. Yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kas­vu on ollut mitä­tön­tä Euroai­ka­na, se on totta.

    Mut­ta en edel­leen­kään ymmär­rä miten Sak­san palk­ka­malt­ti, kor­keam­pi sääs­tä­mi­sas­te, kor­kea tuot­ta­vuus jne, ovat joten­kin paho­ja asioi­ta, kun taas “Olii­vi­mai­den” inflaa­tio, jul­ki­sen sek­to­rin tur­poa­mi­nen, vas­tuu­ton jako­po­li­tiik­ka, jne, oikeut­ta­vat jon­kin­lai­seen uhristatukseen.

    Ajat­te­let­ko ken­ties, että kai­kil­la mail­la oli­si asiat parem­min, jos Sak­sa­lai­set­kin oli­si­vat tör­sän­neet? No, var­maan sii­nä mie­les­sä, että korot oli­si­vat olleet kor­keam­mat ja tämä oli­si pitä­nyt vähän suit­sia sil­le, kuin­ka pal­jon jul­ki­sia sek­to­rei­ta tur­vo­te­taan velaksi. 

    Mak­roe­pä­ta­sa­pai­no kyl­lä joh­ti sii­hen, että lai­naa sai (ja otet­tiin) hal­val­la, mut­ta täs­sä on syy­nä kyl­lä lähin­nä velan ris­kien läpi­nä­ky­mät­tö­myys, eikä se, että sak­sa­lai­set ovat pitä­neet pään­sä kylmänä.

    Ehkä minä­kin voi­sin teet­tää vaik­ka täys­re­mon­tin kämp­pää­ni ja jät­tää las­kut mak­sa­mat­ta, voi­sin­ko­han vedo­ta sii­hen, että sika­mai­nen remont­ti­fir­ma, on teh­nyt työ­tä kun minä olen vetä­nyt lonk­kaa, en var­ma­na maksa?

  21. Hyvä että näis­tä asiois­ta nyt puhu­taan. Lai­naan itseä­ni mel­kein puo­len vuo­den takaa.

    TL kir­joit­ti 7.6.2011 kel­lo 12:49: Minä näen edes­sä enää vain kär­jis­ty­viä krii­se­jä ja ryti­nää. Ehkä väli­me­ren maat irtau­tu­vat Euros­ta, tai Suo­mi irtaan­tuu Euros­ta? Miten oli­si kak­si valuut­taa, Ete­lä-Euro ja tiu­kem­man talous­ku­rin Pohjois-Euro?

    TL kir­joit­ti 10.8.2011 kel­lo 10:16 : Euroa­lue hajoaa.

    Kuten Tulen­hei­mo yllä tote­si, polii­tik­ko­jen kan­nat­tai­si pik­ku­hil­jaa olla erit­täin huo­lis­saan demo­kra­tian tilas­ta. Jos ette halua todis­taa jyt­ky­jä siel­lä sun täällä.

    Vie­lä vuo­si sit­ten pidin sotaa Euroo­pas­sa täy­sin mah­dot­to­ma­na asia­na. Nyt näen että se on mahdollista.

  22. Rogue:

    Kuka olis parem­pi arvioi­maan Ete­lä-Euroo­pan mai­den luot­to­ris­ke­jä ku ne maat ite? Jos joku lai­naa sul­le rahaa hal­val­la, niin ei se vas­tuu taka­sin­mak­sus­ta mihin­kään katoo.

    Öö? Mis­sä koh­taa oli puhet­ta vas­tui­den katoa­mi­ses­ta? Jouk­ko­vel­ka­kir­jo­jen luot­to­ris­ke­jä arvioi­vat luot­to­luo­kit­ta­jat ja luotonantajat.

    Kyse on sii­tä, että velat ovat euro­mää­räi­siä ja vel­ko­jen korot ovat karan­neet mak­su­ky­vyn ulot­tu­mat­to­miin — ei var­si­nai­ses­ti sii­tä, että mail­la oli­si eri­tyi­sen pal­jon velkaa. 

    Esi­mer­kik­si Iso-Bri­tan­nian val­tiol­la on vuo­des­ta 2005 läh­tien ja Rans­kan val­tiol­la vuo­des­ta 2001 läh­tien ollut enem­män vel­kaa kuin Espan­jan val­tiol­la oli vii­me vuonna.

    Espan­jan val­tion­lai­no­jen kohon­nut kor­ko­ta­so vain tekee Espan­jan velois­ta euro­mää­räi­si­nä huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­min mak­set­ta­via kuin vain muu­ta­ma vuo­si sitten.

  23. Ihme­tyt­tää tämä Sak­san ainai­nen koros­ta­mi­nen. Onhan Euros­sa muka­na mui­ta­kin hyvin menes­ty­nei­tä mai­ta kuten Itä­val­ta, Suo­mi, Hol­lan­ti ja Viro. Kun mukaan las­kee vie­lä mel­ko hyvin pär­jän­neet ja huo­nos­ti pär­jän­nei­den mai­den hyvät alu­eet, Sak­sa alkaa­kin äkkiä näyt­tää aika pie­nel­tä yksi­köl­tä. Ja eihän Sak­san joka alu­eel­la ja alal­la mene hyvin.

    Tar­koi­tan suo­rem­min sanot­tu­na sitä, että jat­ku­va jau­ha­mi­nen Sak­sas­ta tun­tuu ikään kuin kate­go­ria­vir­hel­tä, jota käy­te­tään, kun ollaan niin lais­ko­ja, että ei viit­si­tä puhua hiu­kan vai­keam­min hah­mo­tet­ta­vis­ta asiois­ta, kuten vaik­ka siel­lä tääl­lä pit­kin Euroop­paa hie­nos­ti pär­jää­väs­tä teknologiateollisuudesta. 

    Ei USA:ssakaan puhe pyö­ri kovin pal­jon sel­lais­ten “alkeel­lis­ten” kate­go­rioi­den kuin osa­val­tioi­den tasol­la. Siel­lä puhu­taan pal­jon enem­män alu­eel­li­sis­ta kes­kuk­sis­ta ja toi­saal­ta liit­to­val­tio­ta­son ilmiöistä.

  24. En ymmär­rä miten­kään, että Sak­sas­sa on jotain vikaa sik­si, että se on huo­leh­ti­nut kilpailukyvystään.
    Kysy­mys kuu­luu, että mik­si Suo­mi ei ole mat­ki­nut Sak­saa, kos­ka nii­den sisäi­nen deval­vaa­tio on ollut ilmei­ses­ti erit­täin toimiva.

    Minä näki­sin, että talous on sotaa, vah­vin voit­taa lopulta.

  25. Mart­ti Tulenheimo:

    Öö? Mis­sä koh­taa oli puhet­ta vas­tui­den katoamisesta?

    Mart­ti Tulenheimo:

    Kyse ei ole sii­tä, että “olii­vi­maat”, “maka­roo­nit” tai muut “ete­län pel­let” oli­si­vat toi­mi­neet eri­tyi­sem­män vastuuttomasti.

    Ete­lä-Euroo­pan maat ovat otta­neet hal­pa­kor­kois­ta lai­naa, kos­ka sitä on työn­net­ty ikku­nois­ta ja ovis­ta väit­tä­mäl­lä, että kaik­kien euro­mai­den luot­to­ris­kit oli­si­vat Sak­san tasolla

    Sanot että olii­vi­maat on otta­nu lainaa(ja siis näkö­jään lii­kaa), kos­ka sitä on saa­nu hal­val­la. Lisäks sanot ettei samat maat oo toi­mi­nu vas­tuut­to­mas­ti. Ja esi­tät, et lai­nan­o­ton on aiheut­ta­nu jot­kut tyy­pit, jot­ka on väit­tä­ny et olii­vi­mai­den­kin ris­kit olis Sak­san tasolla. 

    En nyt ymmär­rä miten ton vois tul­ki­ta muu­toin ku siten, et sun mie­les­tä vas­tuu älyt­tö­mäs­tä lai­na­no­tos­ta on jol­lain muul­la ku oliivimailla. 

    Kyse on sii­tä, että velat ovat euro­mää­räi­siä ja vel­ko­jen korot ovat karan­neet mak­su­ky­vyn ulot­tu­mat­to­miin – ei var­si­nai­ses­ti sii­tä, että mail­la oli­si eri­tyi­sen pal­jon velkaa

    Häh? Ilmei­ses­ti niil­lä on lii­kaa vel­kaa suh­tees­sa niit­ten mak­su­ky­kyyn, kun mark­ki­nat ei ker­ran usko et ne pys­tyy mak­sa­maan vel­ko­jaan takas.

  26. Tie­de­mies:
    En nyt ymmär­rä tuo­ta jut­tua. Sak­sas­sa reaa­li­pal­kat ovat kas­va­neet hitaam­min suh­tees­sa euroa­lu­een hin­ta­ta­soon, mut­ta myös Sak­san sisäi­nen hin­ta­ta­so on pysy­nyt mata­lam­pa­na. Yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kas­vu on ollut mitä­tön­tä Euroai­ka­na, se on totta.

    Mut­ta en edel­leen­kään ymmär­rä miten Sak­san palk­ka­malt­ti, kor­keam­pi sääs­tä­mi­sas­te, kor­kea tuot­ta­vuus jne, ovat joten­kin paho­ja asioi­ta, kun taas “Olii­vi­mai­den” inflaa­tio, jul­ki­sen sek­to­rin tur­poa­mi­nen, vas­tuu­ton jako­po­li­tiik­ka, jne, oikeut­ta­vat jon­kin­lai­seen uhristatukseen.

    Ajat­te­let­ko ken­ties, että kai­kil­la mail­la oli­si asiat parem­min, jos Sak­sa­lai­set­kin oli­si­vat tör­sän­neet? No, var­maan sii­nä mie­les­sä, että korot oli­si­vat olleet kor­keam­mat ja tämä oli­si pitä­nyt vähän suit­sia sil­le, kuin­ka pal­jon jul­ki­sia sek­to­rei­ta tur­vo­te­taan velaksi. 

    Mak­roe­pä­ta­sa­pai­no kyl­lä joh­ti sii­hen, että lai­naa sai (ja otet­tiin) hal­val­la, mut­ta täs­sä on syy­nä kyl­lä lähin­nä velan ris­kien läpi­nä­ky­mät­tö­myys, eikä se, että sak­sa­lai­set ovat pitä­neet pään­sä kylmänä.

    Ehkä minä­kin voi­sin teet­tää vaik­ka täys­re­mon­tin kämp­pää­ni ja jät­tää las­kut mak­sa­mat­ta, voi­sin­ko­han vedo­ta sii­hen, että sika­mai­nen remont­ti­fir­ma, on teh­nyt työ­tä kun minä olen vetä­nyt lonk­kaa, en var­ma­na maksa?

    Tie­de­mies:
    En nyt ymmär­rä tuo­ta jut­tua. Sak­sas­sa reaa­li­pal­kat ovat kas­va­neet hitaam­min suh­tees­sa euroa­lu­een hin­ta­ta­soon, mut­ta myös Sak­san sisäi­nen hin­ta­ta­so on pysy­nyt mata­lam­pa­na. Yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kas­vu on ollut mitä­tön­tä Euroai­ka­na, se on totta.

    Mut­ta en edel­leen­kään ymmär­rä miten Sak­san palk­ka­malt­ti, kor­keam­pi sääs­tä­mi­sas­te, kor­kea tuot­ta­vuus jne, ovat joten­kin paho­ja asioi­ta, kun taas “Olii­vi­mai­den” inflaa­tio, jul­ki­sen sek­to­rin tur­poa­mi­nen, vas­tuu­ton jako­po­li­tiik­ka, jne, oikeut­ta­vat jon­kin­lai­seen uhristatukseen.

    Kah­del­la kuvalla
    http://1.bp.blogspot.com/_ngczZkrw340/R91O5OyN_JI/AAAAAAAAEsk/kphwnbfDUfw/s400/germany+real+wages.jpg
    http://www.eurotrib.com/files/552/germanwages.jpg

    Ei tämä ole mikään Hol­lywood-lef­fa jos­sa on eko­ni­mi­sia hyvik­siä ja pahik­sia, reaa­li­palk­ko­jen jää­dyt­tä­mi­nen ei nyt vaan ole talou­del­li­ses­ti tervettä.

    Minus­ta sinä sanot että beg­gar thy neigh­bour ei ole mikään ongel­ma, kos­ka kaik­ki muut­kin voi köy­häil­lä. Loo­gi­nen ja absur­di joh­to­pää­tös tuos­ta on se että talous kas­vaa jos reaa­li­pal­kat sukeltaa.

  27. TL: Vie­lä vuo­si sit­ten pidin sotaa Euroo­pas­sa täy­sin mah­dot­to­ma­na asia­na. Nyt näen että se on mahdollista.

    Kuka sotii ketä vas­taan ja mitä luu­lee sil­lä sodal­la saa­vut­ta­van­sa? Saa­vut­tai­si­ko Sak­sa jotain val­taa­mal­la Väli­me­ren maat tai saa­vut­tai­si­vat­ko ne jotain val­taa­mal­la Saksan? 

    Pois­tai­si­ko Frank­fur­tin ja sitä myö­tä EKP:n pää­toi­mis­ton räjäyt­tä­mi­nen kyseis­ten mai­den taloushuolet?

  28. Mik­si Sak­sa­lais­ten palk­ka­malt­ti on “beg­gar thy neigh­bour”? Tätä en tajua. En myös­kään sitä, mik­si kor­keam­pi sääs­tä­mi­sas­te on “beg­gar thy neigh­bour”? Sak­san kes­ki­pal­kat ovat Suo­mea kor­keam­mat, onko Suo­mi­kin har­joit­ta­nut BTN-politiikkaa? 

    Sak­san vien­nis­tä luok­kaa kak­si kol­mas­osaa menee euroa­lu­een ulko­puo­lel­le. Täs­sä­kään en näe oikein tuo­ta BTN-mahdollisuutta. 

    Muu­ten, Espan­jas­sa­kin on reaa­li­pal­kat Sak­saa mata­lam­mat, onko sekin siis riis­tä­nyt muita?

  29. Kun työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus alit­taa palk­kaa­mis­kus­tan­nuk­set, tätä ei pal­ka­ta, tai jos on töis­sä, pis­te­tään kilo­met­ri­teh­taal­le. Työt­tö­män tuot­ta­vuus on nol­la, joten jos reaa­li­pal­kois­sa on malt­tia, niin vähem­män tuot­ta­vat­kin voi­vat olla töis­sä. Yleen­sä jos­tain kum­man syys­tä kaik­kien työn­te­ki­jöi­den tuot­ta­vuus tup­paa kas­va­maan ajan myö­tä, mut­ta työt­tö­mien tuot­ta­vuus jun­naa paikallaan.

    Täs­tä kyl­lä seu­raa minus­ta se, että reaa­li­palk­ko­jen yleis­ta­son kovat koro­tuk­set leik­kaa­vat tuot­ta­vuu­den kas­vul­ta sii­piä, jos ne teh­dään lii­an rajuik­si. Kan­san­ta­lou­des­sa reaa­li­pal­kat ovat vain yksi kom­pen­saa­tion muo­to, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tiet­ty kaik­kein tär­kein tapa, jol­la tuo­tan­to ikään­kuin muut­tuu elin­ta­sok­si. Mut­ta tulon­siir­rot eivät rikas­tu­ta kan­sa­kun­taa, vain tuo­tet­tu lisä­ar­vo voi niin tehdä.

  30. Ali­ku­lu­tus-har­ho­ja voi­si yrit­tää puh­kais­ta seu­raa­van­lai­sen argu­men­taa­tion mukaisesti:

    BKT-har­hat

    Seu­raa­vaa kir­jan­pi­dol­lis­ta iden­ti­teet­tiä tul­ki­taan yleen­sä ran­kas­ti väärin:

    Koti­mai­nen brut­to­tuo­tos + tuon­ti + tuo­te­ve­rot – tuki­palk­kiot = koti­mai­set kulu­tus­me­not + koti­mai­nen väli­tuo­te­käyt­tö + koti­mai­set inves­toin­nit (sis. varas­ton­muu­tok­sen) + vienti.

    Tai arvon­li­säyk­sen mielessä:

    Arvon­li­säys + tuon­ti + tuo­te­ve­rot – tuki­palk­kiot = koti­mai­set kulu­tus­me­not + koti­mai­set inves­toin­nit + vienti.

    Eli siis jokai­nen hyö­dy­ke tai pal­ve­lu mikä maas­sa tuo­te­taan tai maa­han tuo­daan käy­te­tään johon­kin tar­koi­tuk­seen ! BKT-las­ken­nas­sa ei ole taka­na tämän syväl­li­sem­pää ajatusta.…

    Kir­jan­pi­dol­li­sis­ta iden­ti­tee­teis­tä ei voi vält­tä­mät­tä loo­gi­ses­ti joh­taa kausaa­li­sia suh­tei­ta. Esi­mer­kik­si koko­ko­nais­ky­syn­näs­tä koko­nais­tar­jon­taan kun ne tuos­sa kir­jan­pi­dos­sa kuvaa­vat vain saman ilmiön eri ilmenemismuotoja.

    Tuo­tan­to vai kulu­tus talou­den kas­vun lähteenä?

    J.S Mill tote­si ker­ran että sel­lai­set maat, jot­ka tuot­ta­vat pal­jon hyö­dyk­kei­tä ja pal­ve­lui­ta, myös kulut­ta­vat pal­jon hyö­dyk­kei­tä ja pal­ve­lui­ta. Tai kulut­ta­vil­la mail­la täy­tyy olla mui­ta resurs­se­ja, joi­ta rea­li­soi­mal­la tai joi­den tulo­vir­ral­la voi­daan kulut­taa enem­män kuin tuo­te­taan. Täl­lai­sia resurs­se­ja ovat luon­nol­li­ses­ti omis­tuk­set muis­sa mais­sa tai muil­ta mail­ta saa­dut lainat. 

    Toi­nen tär­keä nyky­ään his­to­rian hämä­riin unoh­tu­nut totuus on se, että hyö­dyk­kei­den kysyn­tä ei ole työ­voi­man kysyn­tää. Hyö­dyk­kei­den kysyn­tä ainoas­taan mää­rit­tää talou­den tuo­tan­to­ra­ken­teen, mut­ta uusien hyö­dyk­kei­den tuo­tan­to vaa­tii inves­toin­te­ja väli­vai­heen tuot­tei­den tuot­ta­mi­seen eli käy­tän­nös­sä pää­omain­ves­toin­te­ja. Täl­lai­sia voi­daan teh­dä ainoas­taan sääs­tä­mäl­lä eli tuot­ta­mal­la uut­ta pää­omaa. Finans­si­sek­to­ri ei ole itse­tar­koi­tus, vaan kei­no kana­voi­da varo­ja rahoi­tusy­li­jää­mäi­sil­tä sek­to­reil­ta niil­le, jot­ka noi­ta varo­ja tar­vit­se­vat eri tarkoituksiin. 

    Luon­nol­li­ses­ti eri­lai­set kit­ka­te­ki­jät aiheut­ta­vat jon­kin­lai­sia tila­päi­siä ongel­mia, kun talou­den tuo­tan­to suun­tau­tuu uusil­le alueil­le. Eli työt­tö­myyt­tä, hin­ta­suh­tei­den voi­ma­kas­ta muu­tos­ta yms. voi esiin­tyä. Joi­den­kin alo­jen tuo­tan­to kas­vaa ja joi­den­kin supis­tuu. Ihmis­ten tai­dot voi­vat osoit­tau­tua riit­tä­mät­tö­mik­si uuden­lai­ses­sa tilan­tees­sa, jot­ta nii­den perus­teel­la voi­tai­siin mak­saa aiem­paa tasoa vas­taa­vaa palkkaa. 

    Pal­kat voi­daan aja­tel­la erään­lai­se­na ennak­ko­na yhtei­sön jo alun­pe­rin tuot­ta­miin kulu­tus­hyö­dyk­kei­siin eli palk­ka­va­rain­to­dokt­rii­ni on jär­ke­vin tulon­ja­koa selit­tä­vä asia. Yhtei­sön palk­ka­va­rain­to kas­vaa tuo­tan­non laa­jen­tues­sa eli kun yksit­täis­tä työl­lis­tä koh­den on enem­män aiem­min teh­ty­jä sääs­tö­jä. FEE:n eko­no­mis­tin F. Har­pe­rin mukaan pal­kat nouse­vat vain tämän vuok­si, ei sik­si että lii­tot sai­si­vat suu­rem­man osuu­den jo tuo­te­tus­ta kakusta. 

    Jul­ki­nen kysyn­tä on itsea­sias­sa mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti (tiet­ty­jen sovit­tu­jen las­ken­ta­sään­tö­jen puit­teis­sa) jul­kis­ta tuo­tan­toa ja joh­taa laa­je­tes­saan jul­ki­sen val­lan suh­teel­li­sen suu­reen osuu­teen molem­min puo­lin alus­sa esiin­ty­vää identiteettiä. 

    Mut­ta jos jul­ki­sen val­lan käy­tös­sä on mel­kein koko­naan talou­den resurs­sit, niin mitä arvoa yksit­täi­sel­le kan­sa­lai­sel­le on sii­tä, että näin las­ket­tu tuo­tan­to kasvaisikin?

  31. Mart­ti Tulen­hei­mo:
    Kyse ei ole sii­tä, että “olii­vi­maat”, “maka­roo­nit” tai muut “ete­län pel­let” oli­si­vat toi­mi­neet eri­tyi­sem­män vastuuttomasti.

    Ete­lä-Euroo­pan maat ovat otta­neet hal­pa­kor­kois­ta lai­naa, kos­ka sitä on työn­net­ty ikku­nois­ta ja ovis­ta väit­tä­mäl­lä, että kaik­kien euro­mai­den luot­to­ris­kit oli­si­vat Sak­san tasolla.

    Eikös Kreik­ka sys­te­maat­ti­ses­ti vää­ren­tä­nyt talous­lu­ku­jaan saa­dak­seen luot­to­ris­kit näyt­tä­mään pienemmiltä?

  32. Tie­de­mies:
    Täs­tä kyl­lä seu­raa minus­ta se, että reaa­li­palk­ko­jen yleis­ta­son kovat koro­tuk­set leik­kaa­vat tuot­ta­vuu­den kas­vul­ta sii­piä, jos ne teh­dään lii­an rajuik­si. Kan­san­ta­lou­des­sa reaa­li­pal­kat ovat vain yksi kom­pen­saa­tion muo­to, pit­käl­lä aika­vä­lil­lä tiet­ty kaik­kein tär­kein tapa, jol­la tuo­tan­to ikään­kuin muut­tuu elintasoksi.

    Ei täs­sä ole kys­mys mis­tään yli­suu­ris­ta koro­tuk­sis­ta vaan sii­tä että reaa­li­pal­kat vuo­si­kym­me­nen tai kah­den aika­na edes nousi­si­vat. Kun tuot­ta­vuus samaan aikaan kas­vaa niin vien­nin pitää kas­vaa, mikä tar­koit­taa yli­jää­miä eli ali­jää­miä jos­sain muu­al­la. Sem­moi­nen poli­tiik­kaa jos­sa kau­niis­ti sanot­tu­na paran­ne­taan kil­pai­lu­ky­kyä (ei siis tuot­ta­vuut­ta) on mark­ki­na­häi­ri­köin­tiä joka joh­taa ongel­miin joko omas­sa tai muus­sa maas­sa. Maa­il­man­ta­lou­den tasol­la kil­pai­lu­ky­ky on nol­la­sum­ma­pe­liä. Asia toki kor­jaan­tui­si valuut­ta­kurs­sien kaut­ta, pait­si jos ollaan samal­la valuut­ta-alu­eel­la tai teh­dään valuuttainterventioita.

  33. Jos joten­kin euroon tulee ongel­mia ja mak­sa­jaa todel­la tar­vi­taan. niin kuka­han se lie?
    Toi­von. rttä Sak­sa jo mak­sa­nut “vel­kan­sa” ja lopet­taa tän leikin!

  34. Mitä pahaa on Sak­san kil­pai­lu­ky­vys­sä? Se on suh­teel­lis­ta ja se tekee jos­ta­kin toi­ses­ta maas­ta kil­pai­lu­ky­vyt­tö­män. Toi­sen täy­tyy A) vel­kaan­tua jat­ku­vas­ti, B) saa­da tulon­siir­to­ja, C) teh­dä rot­ta­koe, jos­sa ihmi­sil­lä ei ole varaa tuon­ti­tuot­tei­siin eikä edes koti­mai­siin, D) har­joit­taa protektionismia.

  35. Jos ainoa maa­il­maa pyö­rit­tä­vä voi­ma on oma napa ja etu, niin eikö oli­si hel­poin­ta teh­dä san­ka­ril­li­nen itsemurha.
    1200 euroa/kk riit­ti minulle.
    Köy­hä­kään insi­nöö­ri ei putoa niin kor­keal­ta, kuin yli­opis­to­vä­ki, joka vain nuk­kuu ruususen unta.

  36. Kil­pai­lu­ky­ky on nime­nä vää­rä, kos­ka pelk­kä­nä kil­pai­lu­na kyse on nol­la­sum­ma­pe­lis­tä. Mut­ta kun se kil­pai­lu ei ole kil­pai­lua, jos­sa yhden voit­to on toi­sen yhtä suu­ri häviö, vaan voit­ta­ja voit­taa enem­män kuin häviä­jä hävi­ää. Täl­lai­ses­sa pelis­sä kil­pai­lun rajoit­ta­mi­nen on hyvin­voin­nin tuhoamista. 

    Tämä näkö­kul­ma vain koros­tuu, jos tar­kas­te­lem­me pelk­kää Euroop­paa. Sak­san kil­pai­lu­ky­ky vähen­tää työ­paik­ko­jen ja tuo­tan­non siir­ty­mis­tä Kii­naan enem­män kuin se syö työ­paik­ko­ja Espan­jas­ta tai Krei­kas­ta. Sak­san vien­nis­tä kak­si kol­mas­osaa menee EU-alu­een ulko­puo­lel­le. Koko­nai­suu­te­na EU-alu­een kaup­pa­ta­se on osa­puil­leen nol­lil­la, jos Sak­sal­la oli­si hei­kom­pi kil­pai­lu­ky­ky, se oli­si anka­ras­ti pakkasella.

  37. Lisäyk­se­nä vie­lä edel­li­seen: Kun työ­väes­tö ikään­tyy, maas­sa pitäi­si­kin reaa­li­palk­ko­jen las­kea, sääs­tä­mi­sas­teen nous­ta, ja vien­nin olla yli­jää­mäi­nen, ja ajan yli tämän pitäi­si kor­jau­tua sit­ten kun on elä­ke­läi­siä, jot­ka elä­vät sääs­töil­lä ja tuon­ti­ta­va­roil­la. Se, että muis­sa mais­sa ei ole näin, ei ole kyl­lä sak­sa­lais­ten viak­si las­ket­ta­va, vaan nime­no­maan eri­tyi­ses­ti Ita­lian koh­dal­la täy­sin pähkähullua. 

    Jul­ki­nen sek­to­ri tosin on vel­kaan­tu­nut Sak­sas­sa­kin vähän lii­an rajusti.

  38. Ihan noin suo­ra­vii­vai­nen ei Sak­san tilan­ne ole. Jos muis­tat­te, Sak­sa oli pit­kään “Euroo­pan sai­ras mies”. Työt­tö­myys oli kor­keal­la, joten ei ihme, että reaa­li­pal­kat eivät nousseet.

  39. Tie­de­mies:
    Mik­si Sak­sa­lais­ten palk­ka­malt­ti on “beg­gar thy neigh­bour”? Tätä en tajua. En myös­kään sitä, mik­si kor­keam­pi sääs­tä­mi­sas­te on “beg­gar thy neigh­bour”? Sak­san kes­ki­pal­kat ovat Suo­mea kor­keam­mat, onko Suo­mi­kin har­joit­ta­nut BTN-politiikkaa?

    Älä nyt viit­si, riip­puu tie­ten­kin mis­tä ne palk­kae­rot joh­tuu, jos ne joh­tuu aluu­eel­lis­ta tuot­ta­vuuse­rois­ta niin hyvä niin kos­ka sil­loin kaup­pa tasa­pai­not­tuu. Jos taas kor­keam­man tuot­ta­vuu­den alue pus­kee palk­ko­ja alas niin se tuot­taa epä­ta­sa­pai­noa, esi­mer­ki niin että Suo­mes­sa teh­dään TUPO.

    Tilan­ne on lyhyes­ti se että olii­vi­maat eivät voi las­kea nimel­lis­palk­ko­ja kos­ka sil­loin tulot ovat vie­lä pie­nem­mät suh­tees­sa vel­koi­hin. Reaa­li­palk­ko­ja ei voi las­kea kos­ka ei ole inflaa­tio­ta. Inflaa­tio­ta ei ole kos­ka sak­sa­lai­sil­la on trau­ma. Euros­ta eroa­mis­ta vas­tus­taa kovi­ten sak­sa­lai­nen teol­li­suus, kos­ka D‑Markka ja sen vah­vis­tu­mi­nen söi­si hei­dän kil­pai­lu­ky­kye­tun­sa. Eli olii­vien tulee kär­siä, kos­ka kun mitään jär­ke­vää ei saa teh­dä niin aina voi moralisoida.

    1. Mik­si Sak­san yli­jää­mät hait­ta­vaat muita.
      Pek­ka Kor­pi­nen esit­ti tämän varan­to­jen kaut­ta radiohaastattelussaan.
      Euros­ta on tul­lut reser­vi­va­luut­ta ja mui­den mai­den kan­sa­lö­ai­set ja kes­kus­pan­kin ham­straa­vat sitä. Ulko­mail­la ole­vat eurot ovat saa­ta­via euro­mail­ta. Jon­kun on siis olta­va eura­lu­eel­la vel­kaa. Kun lisäk­si Sak­sa on voi­mak­kaas­ti yli­jää­mäi­nen, mui­den on olta­va vel­kaa entis­tä enem­män. Itsea­sia­sias­sa aika yksin­ker­tais­ta, vaik­ka sitä ei tule ajattelleeksi.
      Asian voi sanoa ymmär­ret­tä­väm­min valuut­ta­kurs­sien kautta.
      Kun euros­ra on tul­lut reser­vi­va­luut­ta, euron asr­vo on nous­sut teh­den tuo­tan­nos­ta kil­pai­lu­ky­vy­tön­tä euro­mais­sa. Sama vika vai­vaa Yhdys­val­to­ja. Kun lisäk­si Sak­sa pitää suur­ta yli­jää­mää ja alen­taa palk­ko­jaan suh­tees­sa tuot­ta­vuu­teen, euron arvo nousee lisää, teh­dän tuo­tan­nos­ta olii­vi­vyö­hyk­keel­lä täy­sin kannattamatonta.
      Se, että oliii­vyö­hyk­keen vai­keu­det pai­na­vat euroa alas tekee mah­dol­li­sek­si Sak­sal­le lisä­tä yli­jää­mään­sä. Jos meil­lä oli­si jokai­sel­la maal­la oma kel­lu­va valuut­tan­sa, Sak­san mark­ka ampai­si­si niin kor­keal­le, että yli­jää­mät sulai­si. Näin on käy­nyt Sveit­sis­sä, jon­ka teiol­li­suus on kaa­tu­mas­sa kor­ke­aan fran­gin arvoon.
      Jos Sak­sa ja Hol­lan­ti muo­dos­tai­si­vat oman rahayk­sik­kön­sä, sano­taan nyt vaik­ka lut­he­rin, Suo­men ei kan­nat­tai­si liit­tyä sii­hen, kos­ka sii­tä tuli­si niin kal­lis, ettei mei­dän vien­tim­me kes­täi­si sitä.

  40. Samu­li Saa­rel­ma: Kuka sotii ketä vas­taan ja mitä luu­lee sil­lä sodal­la saavuttavansa? 

    En pidä sotaa toden­nä­köi­se­nä, mut­ta näen nyt sen mahdollisuuden.

    Kun­han olot kur­jis­tu­vat riit­tä­väs­ti riit­tä­vän mon­ta vuot­ta, ja ihmi­set koke­vat että heil­lä ei ole enää demo­kraat­tis­ta pää­tös­val­taa omaan elä­mään­sä, voi syn­tyä tilan­ne että val­taan pää­se­vät hie­man fasis­ti­sem­mat poliitikot.

    Ja kuin­ka liit­to­val­tio sit­ten vas­taa tuol­lais­ten fasisti/rasisti/natsi/terroristi ‑sepa­ra­tis­tien pyr­ki­myk­siin? Jos ei media­pro­pa­gan­da enää rii­tä, tar­vi­taan kät­tä pidempää.

    Jos Euroo­pan yhte­näi­syyt­tä pitää jat­ku­vas­ti tur­va­ta vie­rai­den val­tioi­den mel­lak­ka­po­lii­seil­la ja media­sen­suu­ril­la, onko se enää tur­vaa­mi­sen arvoinen?

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun väki ikään­tyy kai­kis­sa mais­sa, kaik­kien mai­den ulko­maan­kau­pan pitäi­si olla ylijäämäinen? 

    Jos ei elä­kei­kiä nos­te­ta, eläk­kei­tä lei­ka­ta, tai vero­ja koro­te­ta, niin pak­ko sen on näin men­nä jokai­ses­sa maas­sa erik­seen. Jos kai­kis­sa mais­sa ikään­ny­tään, niin sil­loin mak­su­taa­kan on kes­ki­mää­rin nous­ta­va. Tai sääs­tä­mi­sas­teen on nous­ta­va, kos­ka työ­voi­maa voi kyl­lä kor­va­ta pää­omal­la. Mut­ta nii­den, jot­ka ovat töis­sä, ja koh­ta jää­mäs­sä eläk­keel­le, täy­tyy joten­kin tie­na­ta enem­män kuin kulut­ta­vat, tai jäl­keen­päin tule­vat mak­sa­vat. Jos koko kan­san­ta­lous on täs­sä jamas­sa, niin sil­loin se pätee koko kansantalouteen. 

    Tämä­kin on ihan yksin­ker­tai­nen tosia­sia. Euroa pur­ka­mat­ta ei voi­da teh­dä oikein mitään sil­le, että Kii­na imu­roi Euro­ja laa­rei­hin­sa. Se pitää Euron osto­voi­man kor­kea­na suh­tees­sa RMB:hen, tämä on toki ongel­ma täs­sä suhteessa. 

    Ei Ita­lian tai edes Krei­kan vel­ka ole miten­kään abso­luut­ti­ses­ti kes­tä­mät­tö­mäl­lä tasol­la. Esi­mer­kik­si Bel­gian val­tion­vel­ka oli 90-luvun puo­li­vä­lis­sä yhtä iso kuin Krei­kal­la nyt suh­tees­sa BKT:hen. USA:ssa liit­to­val­tion vel­ka­taak­ka oli 120 pro­sent­tia BKT:sta vuon­na 1945. Vel­ka­taak­ka on ongel­ma, kos­ka sitou­muk­set kuten eläk­keet tms. tule­vat koh­ta mak­suun ja kas­vun eväi­tä ei juu­ri ole. 

    Sak­sa ei “pidä” suur­ta yli­jää­mää mil­lään poliit­ti­sel­la pako­tuk­sel­la. Siel­lä on nou­da­tet­tu palk­ka­malt­tia, kun se on yksi Euroo­pan rik­kaim­pia mai­ta. Muut ovat kiri­neet pal­kois­sa, mut­ta eivät tuot­ta­vuu­des­sa. Ja ne pal­kat ovat peräi­sin jul­ki­sen sek­to­rin pal­kois­ta, jot­ka ovat nau­ret­ta­van kovat. Väi­te, jon­ka mukaan jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­me­no­jen leik­kaa­mi­nen ei muka aut­tai­si vel­ka­taa­kan kar­si­mi­ses­sa, on kyl­lä ihan pöh­kö. Eivät ne palk­ka­me­not itse­ään takai­sin mak­sa, eten­kään mais­sa, jois­sa veron­kier­to on yleistä.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun väki ikään­tyy kai­kis­sa mais­sa, kaik­kien mai­den ulko­maan­kau­pan pitäi­si olla ylijäämäinen? 

    Käsi­tyk­se­ni mukaan ei se Adam Smith aikoi­naan tar­koit­ta­nut sitä, että varal­li­suut­ta syn­tyy vain vien­nil­lä — eten­kin kun ote­taan huo­mioon, että euroa­lue ei ole ihan pieni.

    1. Kan­san­ta­lou­teen yli­jää­mää syn­tyy kui­ten­kin vain vien­nis­tä. Vau­raut­ta sen sijaan voi syn­tyä ilman vien­tiä. Yli­jää­mää ei voi olla kaikilla.

  43. Osmo:

    Euros­ta on tul­lut reser­vi­va­luut­ta ja mui­den mai­den kan­sa­lö­ai­set ja kes­kus­pan­kin ham­straa­vat sitä. Ulko­mail­la ole­vat eurot ovat saa­ta­via euro­mail­ta. Jon­kun on siis olta­va eura­lu­eel­la velkaa. 

    Jos euro­jen kysyn­tä kas­vaa, niin oikee reak­tio sii­hen on, että kes­kus­pank­ki antaa lisää euro­ja markkinoille.

    1. Jos euro­jen kysyn­tä kas­vaa, niin oikee reak­tio sii­hen on, että kes­kus­pank­ki antaa lisää euro­ja markkinoille.

      Niin oli­si­kin. Art­tu­ri. Kir­joi­ta tuo var­muu­den vuok­si vie­lä saksaksi.

  44. Sak­san reaa­li­palk­ko­jen pai­nu­mi­nen on voi­nut hyvin joh­tua Sak­so­jen inte­graa­tios­ta. Ei ensim­mäi­nen suku­pol­vi, joka yhdis­ty­nees­sä Sak­sas­sa on kou­lu­tet­tu, miten­kään vält­tä­mät­tä ole vie­lä saa­vut­ta­nut Län­si-Sak­san tuot­ta­vuut­ta. Tämän gäpin pitäi­si pai­naa tuot­ta­vuut­ta ja sitä kaut­ta reaa­li­palk­ko­ja, vaik­ka työt­tö­myyt­tä oli­si­kin ollut.

  45. Minun point­ti­ni on, että jos halu­taan, että tule­vil­la suku­pol­vil­la on eväät nykyis­ten elät­tä­mi­seen kun ne ovat eläk­keel­lä, niin nykyis­ten pitää sääs­tää jol­la­kin tavalla. 

    Ensik­sin­kin: ei tar­vi­ta yli­jää­mäis­tä vien­tiä. Voi­daan esi­mer­kik­si kas­vat­taa esi­mer­kik­si pää­oma­va­ran­toa niin, että myö­hem­mil­lä suku­pol­vil­la on enem­män pää­omia nos­ta­mas­sa tuot­ta­vuut­ta niin, että yli­jää­mä voi­daan jakaa eläkeläisille. 

    Mut­ta, kun pää­oma hap­pa­nee, nyky­päi­vän koneet eivät ole vält­tä­mät­tä 25 vuo­den pääs­tä kovin hyviä. Nii­den ylen­mää­räi­nen raken­ta­mi­nen voi olla huo­no idea. Toi­nen vaih­toeh­to on teh­dä yli­jää­mäis­tä vien­tiä, jol­loin voi­daan myö­hem­min ostaa kulu­tet­ta­va tava­ra, ja mik­sei pal­ve­lui­ta­kin, ulkomailta. 

    Ei tie­ten­kään ole niin, että kan­san­ta­lou­den pitäi­si panos­taa vain toi­seen. Joka tapauk­ses­sa, kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa tar­vi­taan kor­keam­paa sääs­tä­mi­sas­tet­ta. Jos ja kun esi­mer­kik­si elä­keyh­tiöt omis­ta­vat isot sii­vut fir­mois­ta, niin reaa­li­palk­ko­jen sijaan voi­daan tulois­ta iso osa mak­saa elä­keyh­tiöi­hin. Ne voi­vat sijoit­taa yli­jää­miä sekä ulko­mail­le että nii­hin koneisiin. 

    Kas­va­va sääs­tä­mi­sas­te noin ylei­ses­tiot­taen pai­naa kor­ko­ja alas­päin. Sak­sa­lai­set ovat sääs­tä­neet tar­peek­si niin, että muu­al­la sääs­tä­mis­ha­lut ovat jää­neet vähäisemmiksi. 

    Ei mui­den ole mikään pak­ko olla vel­kaa enem­pää, oli­si­vat­han he voi­neet jät­tää velkaantumatta.

    1. Tie­de­mies,
      Muis­ta nyt kui­ten­kin, että maa­il­man­ta­lou­des­sa yli- ja ali­jää­mien sum­ma on nol­la ja että euron muut­tu­mi­nen reser­vi­va­luu­tak­si tar­koit­taa, että euro­mai­den yli- ja ali­jää­mien sum­ma on nega­tii­vi­nen. Jos kaik­ki euroo­pan­maat oli­si­vat yli­jää­mäi­siä ja euro edel­leen siis kas­va­mas­sa mää­rin reser­vi­va­luut­ta, euron arvo nousi­si niin kor­keak­si, että yli­jää­mät leik­kau­tui­si­vat pois.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kan­san­ta­lou­teen yli­jää­mää syn­tyy kui­ten­kin vain vien­nis­tä. Vau­raut­ta sen sijaan voi syn­tyä ilman vien­tiä. Yli­jää­mää ei voi olla kaikilla. 

    Adam Smit­hin teos ei ollut nimel­tään Kan­so­jen kaup­pa­ta­seen yli­jää­mäs­tä vaan Kan­so­jen varal­li­suu­des­ta — vel­voit­teis­ta voi­daan sel­vi­tä omal­la­kin valuu­tal­la, ilman ulko­maan valuut­taa. Esim. eläk­keet mak­se­taan eurois­sa ja nii­hin tar­vit­ta­va varal­li­suus voi­daan tuot­taa euroa­lu­een sisäl­lä — vaik­ka Smith suo­si­kin vientiä.

  47. Tuos­ta reser­vi­va­luu­tas­ta. Mik­si kukaan ulko­maa­lai­nen kan­sa­lai­nen ham­strai­si nii­tä euro­ja (siis käteis­tä)? Ymmär­rän, että zim­babwe­lai­sen kan­nat­taa pitää tal­le­tuk­sen­sa euro­pan­kis­sa euroi­na, mut­ta eihän täl­löin eurot ole pois­tu­neet mihin­kään euroalueelta. 

    Kes­kus­pank­kien koh­dal­la tilan­ne voi olla toi­nen, mut­ta se, että ne sul­lo­vat hol­vin­sa täy­teen euro­ja, tar­koit­taa vain sitä, että euro­maat ovat saa­neet ostet­tua ulko­mail­ta tava­raa vain pai­na­mal­la pape­ri­lap­pu­ja. Eikö tämän pitäi­si olla hyvä eikä huo­no asia? Eten­kin siis kun nii­den hol­veis­sa loju­vien pape­ri­lap­pu­jen arvo koko ajan vähi­tel­len laskee. 

    Enkä myös­kään ymmär­rä noi­ta kan­nat­ta­mat­to­muus­jut­tu­ja. Jos kurs­sil­la X tuo­tan­to ei mene ulko­mail­la kau­pak­si, niin sii­tä vaan palk­ko­ja alem­mas. Kun pal­kat las­ke­vat, tuot­teet mene­vät ulko­mail­la kau­pak­si, mut­ta luon­nol­li­ses­ti sit­ten tuon­ti­ta­va­rat ovat kal­liim­pia (tai siis sil­lä pal­kal­la saa nii­tä vähem­män). Miten tämä ero­aa sii­tä, että oli­si las­ket­tu valuu­tan arvoa ja saa­tu ihan sama tulos (vien­ti vetäi­si parem­min, mut­ta pal­kal­la sai­si vähem­män tuontitavaroita)?

  48. Osmo, EKP voi pai­naa rahaa kii­na­lai­sil­le ja venä­läi­sil­le, ja tekee­kin niin aika-ajoin. En ole seu­ran­nut, onko se nyt vii­me­ai­koi­na teh­nyt tukios­to­ja, mut­ta kyl­lä nii­tä men­nei­syy­des­sä on teh­ty, esi­mer­kik­si dol­la­ria on ostettu. 

    Minun kes­kei­nen point­ti­ni yllä kyl­lä piti olla se, että palk­ka­malt­ti ja sääs­tä­väi­syys joh­ta­vat sii­hen, että jotain jää kulut­ta­mat­ta reaa­li­puo­lel­la. Se voi olla vien­ti­tuot­tei­ta, mut­ta se voi toki olla myös pää­oman muo­dos­tu­mis­ta. Niin tai näin, se on vält­tä­mä­tön­tä, tai aina­kin fik­sua, jos tule­vai­suu­des­sa ole­te­taan ole­van suh­tees­sa vähem­män työn­te­ki­jöi­tä. Ei sii­tä voi Sak­saa minus­ta paheksua.

  49. Samu­li Saarelma:

    Jos kurs­sil­la X tuo­tan­to ei mene ulko­mail­la kau­pak­si, niin sii­tä vaan palk­ko­ja alem­mas. Kun pal­kat las­ke­vat, tuot­teet mene­vät ulko­mail­la kau­pak­si, mut­ta luon­nol­li­ses­ti sit­ten tuon­ti­ta­va­rat ovat kal­liim­pia (tai siis sil­lä pal­kal­la saa nii­tä vähem­män). Miten tämä ero­aa sii­tä, että oli­si las­ket­tu valuu­tan arvoa ja saa­tu ihan sama tulos (vien­ti vetäi­si parem­min, mut­ta pal­kal­la sai­si vähem­män tuontitavaroita)?

    No aina­kin se, että täs­sä sisäi­sen deval­vaa­tion mal­lis­sa lai­no­jen reaa­liar­vo kas­vaa. Mikä ei ole koti­mai­sen kysyn­nän kan­nal­ta eri­tyi­sem­min hyvä, var­sin­kaan jos vel­kaan­tu­mi­nen oli jo val­miik­si ongel­ma. Ei lie­ne hyvä hyvä vel­kai­sil­le yrityksillekään.

  50. Sisäi­sen deval­vaa­tion mal­lis­sa reaa­li­kor­ko ei kas­va, kos­ka nimel­lis­kor­ko las­kee. Sil­loin kun Suo­mes­sa oli vie­lä oma mark­ka, nimel­lis­ko­rot hui­te­li­vat kym­me­nen pro­sen­tin tun­tu­mas­sa ja lai­no­jen reaa­li­ko­rot oli­vat vii­den pro­sen­tin luok­kaa. Inflaa­tiopree­mio on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yleen­sä isom­pi kuin inflaa­tio, kos­ka sii­nä on ris­ki­li­sää mukana.

  51. TM, pie­nem­pi reaa­li­kor­ko ei auta jos lai­no­ja pitää lyhen­tää, mikä tai­si olla Ris­ton pointti.

  52. Eikö se nimel­lis­kor­ko ase­tu juu­ri sen mukai­ses­ti, että huo­mioi sen inflaa­tion aiheut­ta­man lai­nan pää­oman arvon alen­tu­mi­sen? Mitä kor­keam­pi inflaa­tio, sitä kor­keam­mat korot ja siten sitä suu­rem­pi osa lai­na-aika­na mak­se­taan kor­ko­ja ja sitä pie­nem­pi osa lyhen­nyk­siä. Eikö lai­na­not­ta­jal­le ole yhden­te­ke­vää se, mikä osa lai­nan­hoi­to­mak­suis­ta on lyhen­nys­tä ja mikä korkoa? 

    Jos inflaa­tio on 0% ja reaa­li­kor­ko 2%, on nimel­lis­kor­ko 2%. Jos lai­naa ei lyhen­ne­tä (tai voit aja­tel­la tämän niin, että ote­taan uut­ta lai­naa van­han tilal­le), mak­se­taan siis 2% kor­ko­me­noa joka vuo­si. Jos inflaa­tio on 10% ja reaa­li­kor­ko 2%, on nimel­lis­kor­ko 12%. Joka vuo­si siis se lai­na­pää­oman reaa­liar­vo las­kee 10%, mut­ta toi­saal­ta jou­dut kää­ri­mään kokoon 10% enem­män kor­ko­mak­su­ja. Jos haluat mak­saa tuon saman 2% lai­nan reaa­liar­vos­ta kor­ko­me­no­ja vuo­des­sa, niin jou­dut kas­vat­ta­maan lai­nan pää­omaa 10%:lla vuo­des­sa, eli lai­nan reaa­liar­vo pysyy sama­na aivan kuten tuos­sa 0%:n inflaa­tion tapauk­ses­sa­kin. Lop­pu­tu­los on siis sama. Ja siis kor­kean inflaa­tion tapauk­ses­sa tulee vie­lä tuo TM:n mai­nit­se­ma ris­kipree­mio päälle. 

    Ainoas­taan sii­nä tapauk­ses­sa, että men­nään tar­peek­si deflaa­tion puo­lel­le ja nimel­lis­kor­ko las­kee nol­laan, voi täl­lä olla mer­ki­tys­tä, kos­ka tuo nol­la on kova raja, jon­ka alle ei voi men­nä (minä en ala mak­saa sinul­le rahaa sii­tä, että otat raha­ni lai­naan, vaan ennem­min­kin sul­lon ne pat­jan alle). Sii­nä tapauk­ses­sa lai­no­jen reaa­li­set hoi­to­ku­lut voi­vat nousta.

  53. Asia on niin­kuin Samu­li yllä sanoi. Ja myös se on tot­ta, mitä sanot­tiin deflaa­tio­ra­jaa vas­taan pus­ke­mi­ses­ta. Inflaa­tio­po­li­tiik­ka aut­taa­kin lähin­nä lyhyel­lä aika­vä­lil­lä val­tioi­den bon­dien mak­suun, kos­ka nii­den euro­mää­rä on tie­dos­sa nyt, inflaa­tio leik­kaa niis­tä osan. Uuden bon­dien myyn­ti­hin­ta kyl­lä sit­ten sukel­taa kun inflaa­tio-odo­tuk­set nouse­vat, mut­ta sii­nä välis­sä velal­li­nen kyl­lä toki hyötyy.

    Eli siis, kiin­teä­kor­koi­ses­sa lai­nas­sa velal­li­nen kyl­lä hyö­tyy jos inflaa­tio nousee. Nii­tä vain ei tai­da kovin pit­ki­nä olla kuin valtioilla.

  54. Samu­li Saarelma:

    Sisäi­sen deval­vaa­tion mal­lis­sa reaa­li­kor­ko ei kas­va, kos­ka nimel­lis­kor­ko laskee

    ¨¨ja jos Suo­men tie oli­si sisäi­sen deval­vaa­tion tie niin pal­jon­ko luu­li­sit vaik­ka asun­to­lai­no­jen nimel­lis­kor­ko­jen las­ke­van nykyi­ses­tä? Krei­kas­sa ne näyt­täi­si­vät ole­van ennem­min jos­sain 4–5%:n haa­ru­kas­sa, mut­ta kovin alhai­sek­si sie­lä­kin sai­si­vat korot las­kea pitem­mäs­sä­kin lai­nas­sa, että se kom­pen­soi­si edes 30% pää­oman reaa­li­kas­vun (palk­ka­leik­kauk­sen) — enkä todel­la­kaan suo­ral­ta kädel­tä näe, mikä oli­si se meka­nis­mi, joka korot vetäi­si alas. Jol­lei kor­ko ole kin­teä, niin sen­kin täy­tyy olla jokin yhdis­tel­mä vii­te­ko­ros­ta pan­kin mar­gi­naa­lis­ta, jos­sa vii­te­ko­rot ovat jo val­miik­si alhaalla.

    Nega­tii­vi­sia euri­bo­re­ja sinä­kään et ennus­ta, ja mik­si ne rea­goi­si­vat Kreik­ka­lai­siin palk­ka­leik­kuk­siin yli­pää­tän­sä miten­kään? Ei ole ole­mas­sa enää eril­lis­tä kreik­ka­lais­ta (tai por­tu­ga­li­lais­ta, jne…) kor­ko­mark­ki­naa. Jos oli­si, niin aina­kaan yhtä pahaan sot­kuun ei oli­si ajau­dut­tu­kaan. Eri­näi­sil­lä Euroo­pan reu­na-alui­el­la oli­si pitä­nyt olla vii­me vuo­si­kym­me­nen lopul­la pal­jon kor­keam­mat korot, mut­ta kun ei ollut, niin ei ollut.

  55. Ris­to, ver­taus pitää luon­nol­li­ses­ti teh­dä deval­vaa­tioon, ei sii­hen, mis­sä nyt ollaan, eli ei ole mitään deval­vaa­tio­ta näkö­pii­ris­sä. Jos näyt­täi­si sil­tä, että Suo­mi saat­tai­si deval­voi­da, niin luon­nol­li­ses­ti korot hyp­päi­si­vät kor­keal­le. Juu­ri niin­hän sil­loin mark­ka-aikaan asiat olivat. 

    Et siis voi ver­tail­la “ei voi tul­la deval­vaa­tio­ta” ja “ei sisäis­tä deval­vaa­tio­ta” ‑tilan­teen lai­na­kor­ko­ja “ei voi tul­la deval­vaa­tio­ta” ja “sisäi­nen deval­vaa­tio”. Tuo­ta jäl­kim­mäis­tä pitää ver­ra­ta “deval­vaa­tio toden­nä­köi­nen” ja “ei sisäis­tä deval­vaa­tio­ta” ‑tilan­tee­seen.

    Tuo ensim­mäi­nen on se tilan­ne, jos­ta halu­taan pois, kos­ka sii­nä talous on vien­nin kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­den vuok­si jähmettynyt.

  56. Tie­de­mies:

    Eli siis, kiin­teä­kor­koi­ses­sa lai­nas­sa velal­li­nen kyl­lä hyö­tyy jos inflaa­tio nousee. Nii­tä vain ei tai­da kovin pit­ki­nä olla kuin valtioilla.

    Olen anta­nut itse­ni ymmär­tää, että muu­al­la päin maa­il­maa vaih­tu­va­kor­koi­set asun­to­lai­nat ovat mer­kit­tä­väs­ti ylei­sem­piä kuin tääl­lä Suo­mes­sa. Jopa niin, että vaih­tu­va­kor­koi­nen lai­na on se kummallisuus.

  57. Edel­li­ses­sä tie­tys­ti piti olla, että muu­al­la kiin­teä­kor­koi­set ovat yleisiä.

  58. tcrown, tar­koit­ta­net, että kiin­teä­kor­koi­set lai­nat ovat ylei­sem­piä. Tämä voi olla tot­ta, mut­ta yleen­sä kiin­teä­kor­koi­suus on suht rajat­tu (yleen­sä alle 5 vuot­ta), eikä suin­kaan kes­tä koko asun­to­lai­nan lop­puun. Tai jos kes­tää, niin sit­ten sii­hen on pank­ki lyö­nyt niin pal­jon ris­ki­mar­gi­naa­lia, jol­loin kor­ko on sit­ten pie­nen inflaa­tion aikaan jär­kyt­tä­vän korkea.

  59. Samu­li, noin siis Suo­mes­sa. Muu­al­la pit­kät­kin asun­to­lai­nat ovat kiin­tei­tä, ja vie­lä niin, että niis­sä on takai­sin­mak­suop­tio. Eli jos korot las­ke­vat, voit mak­saa lai­nan pois ja ottaa uuden edul­li­sem­mal­la korol­la. Ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä jos­sain vai­hees­sa pan­kit kek­si­vät, että oikeas­taan nois­ta pitäi­si pääs­tä eroon, pake­toi­vat ne ja myi­vät elä­keyh­tiöil­lem­me. Ellen vää­rin muis­ta, Mic­hael Lewi­sin Liar’s Poker ker­too tuon mark­ki­nan alkutaipaleesta.

  60. Samu­li Saarelma:

    Tämä voi olla tot­ta, mut­ta yleen­sä kiin­teä­kor­koi­suus on suht rajat­tu (yleen­sä alle 5 vuot­ta), eikä suin­kaan kes­tä koko asun­to­lai­nan loppuun.Tai jos kes­tää, niin sit­ten sii­hen on pank­ki lyö­nyt niin pal­jon ris­ki­mar­gi­naa­lia, jol­loin kor­ko on sit­ten pie­nen inflaa­tion aikaan jär­kyt­tä­vän korkea.

    Koi­ta­pa kuuk­ke­loi­da 30 year mor­ta­ge (ylei­siä jen­keis­sä), nii­tä on sekä kiin­teäl­lä, että vaih­tu­val­la korol­la. Nykyi­set kiin­teät 30‑v korot voi­vat olla jotain 3–4%, ei mie­les­tä­ni miten­kään jär­kyt­tä­vän korkea.

  61. pek­ka:
    Koi­ta­pa kuuk­ke­loi­da 30 year mor­ta­ge (ylei­siä jen­keis­sä), nii­tä on sekä kiin­teäl­lä, että vaih­tu­val­la korol­la. Nykyi­set kiin­teät 30‑v korot voi­vat olla jotain 3–4%, ei mie­les­tä­ni miten­kään jär­kyt­tä­vän korkea. 

    Kuuk­ke­loin: USA:n 30:n vuo­den lai­nat ennä­ty­sal­haal­la, eli 3.98%:ssa. Eli juu­ri nyt lai­na­ko­rot ovat pit­kän las­kusuh­dan­teen vuok­si het­kek­si dipan­neet alle 4%:n. En nyt tätä kut­sui­si 3–4%:ksi. Ja tuo siis USA:ssa, joka on yksi maa­il­man vakaim­mis­ta talouk­sis­ta, eikä siel­lä siis ole odo­tet­ta­vis­sa mitään hir­vit­tä­vää inflaatiota.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.