Säästökohde: terveyskeskuslääkärin kirjoittamat todistukset

Ter­veyskeskus­lääkärien työstä menee huo­mat­ta­van paljon eri­laiseen paperiso­taan. Sen sijaan että jatke­taan valit­tamista, tehdään asialle jotain.

Sairauk­sien hoito on Suomes­sa säädet­ty liki mak­sut­tomak­si, mikä on ihan hyvä asia. Mik­si ja miten tämä on laa­jen­tunut koske­maan eri­laisia todis­tuk­sia? Sel­l­ainen käyn­ti lääkärin luona, jon­ka tarkoituk­se­na ei ole hoito vaan todis­tus, pitäisi säätää mak­sullisek­si niin, että mak­su peit­tää aiheutuneet kulut kokon­aan. Jat­ka lukemista “Säästöko­hde: ter­veyskeskus­lääkärin kir­joit­ta­mat todistukset”

Lounasetu ansiotulovähennykseen!

Suo­ma­laiset työ­paik­ka-alueet ovat tyl­siä, niis­sä kun ei ole sel­l­aisia mie­lenki­in­toisia lounaskup­pi­loi­ta kuin muual­la. Se johtuu siitä, että työ­nan­ta­ja saa sub­ven­toi­da omaa ruoka­paikkaa eli mak­saa osan palka­s­ta hal­pana lounaana työ­paikan omas­sa ruokalas­sa. Tämä oma ruokala on usein vajaakäyt­töistä tilaa, kos­ka sil­lä ei ole kun­non käyt­töä lounasa­jan ulkop­uolel­la. Jos lounastet­taisi­in ulkona, samat lounas­rav­in­to­lat oli­si­vat muu­na aikana muiden käytössä. Teo­ri­as­sa voidaan antaa lounas­setelil­lä sama sub­ven­tio rav­in­to­las­sa syömiseen, mut­ta jär­jestelmä on perin kankea ja pakot­taa lounas­ruokalat tahat­tomaan hin­takartel­li­in. Lounas mak­saa aina lounas­setelin ver­ran. Jat­ka lukemista “Lounase­tu ansiotulovähennykseen!”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.3.2012

Esi­tys­lista löy­tyy tästä.

Kaare­lan jäähalli

Ajat­telin palaut­taa valmis­teltavak­si niin, että pyöräti­et vas­taa­vat uusit­tu­ja ohjei­ta. Nyt fil­lar­it pakote­taan jalankulk­i­joiden sekaan. Risteyk­sis­säkin on toivom­isen varaa. Terkku­ja virastoon!

Jos lau­takun­nas­ta löy­tyy intoa, etsisin myös itse jäähallille toisen paikan, mut­ta urheiluhankkeil­la on taipumus men­nä läpi. Kovasti paljon täl­lainen vie maa­ta. Urheilu­ti­lat raken­netaan edelleen ikään kuin liiken­nevihreän keskelle, jol­loin hukkati­laa tulee paljon. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.3.2012”

Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilijalanjälki

Kovasti on taas julk­isu­udessa keskustel­tu Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan kaupunki­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maal­la asu­van. Olen kom­men­toin­ut asi­aa viimeis­teltävänä olevas­sa kir­jas­sani Vihreä poli­ti­ik­ka, jos­sa ratkaisen kaik­ki olen­naiset asi­at maail­mas­sa ja pari epäolen­nais­takin. Kir­joi­tan tästä aiheesta näin:

====

Vuon­na 2011 ilmestyi Aal­to-yliopis­ton tutk­i­joiden Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimus  Impli­ca­tions of urban struc­ture on car­bon con­sump­tion in met­ro­pol­i­tan areas, jon­ka mukaan, jos tuotan­non päästöt kohdis­te­taan kulu­tuk­sen mukaan, elämi­nen tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa ei tuo­ta pienem­pää hiil­i­jalan­jälkeä kuin maal­la. Kan­nat­taako kaupunki­raken­net­ta siis tiivistää? Tulos perus­tui siihen, että tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, vaikka­pa Töölössä, asuu keskimääräistä varakkaam­paa väkeä, jot­ka matkus­ta­vat paljon ulko­mail­la ja joiden ylelli­nen elämä muu­toinkin kas­vat­taa hiil­i­jalan­jälkeä. Jat­ka lukemista “Kaupunki­laisen ja maalaisen hiilijalanjälki”

Insinöörit, kertokaa valtiotieteilijälle!

Lehdis­tössä on vaa­dit­tu väl­jem­pää kaavoitus­ta ja kymme­nen metrin välin jät­tämistä jalka­käytävän ja seinän väli­in, ettei lumi putoaisi jalankulk­i­jan niskaan. Mei­dän talos­samme on peltikat­toon laitet­tu kymme­nen sent­tiä korkean seinämät jar­rut­ta­maan lumen putoamista, joten tämä osat­ti­in sata vuot­ta sit­ten, mut­ta eivät nekään aina riitä. Jat­ka lukemista “Insinöörit, ker­tokaa valtiotieteilijälle!”

Miten kiinteistön arvo määrätään verotuksessa?

Jok­seenkin kaik­ki veroasiantun­ti­jat suosit­ta­vat kiin­teistöveron osu­u­den korot­tamista, kos­ka kiin­teistövero­tus ei vääristä kan­nustei­ta ja kos­ka se hillit­see asun­to­jen hin­nan nousua. Yleen­sä ekon­o­mistien suosi­tuk­sis­sa pain­ote­taan maapo­h­jan verot­tamista ja vähem­män itse raken­nuk­sen verot­tamista. Vero ei vaiku­ta maapo­h­jaan mitään, mut­ta rak­en­tamis­es­ta se voi jar­rut­taa. Niukkaan kaupunki­maa­han kohdis­tu­va vero on erään­laista ansiot­toman arvon­nousun verot­tamista – JOS vero­tuk­ses­sa käytet­ty maan arvo vas­taa sen markki­na-arvoa. Jat­ka lukemista “Miten kiin­teistön arvo määrätään verotuksessa?”

Onko kotihoidon tuen lyhentäminen säästötoimi?

Kehys­neu­vot­teluis­sa on esil­lä aja­tus lyhen­tää koti­hoidon tuki kah­teen vuo­teen. Tämä kos­kee lehti­ti­eto­jen mukaan 9 000 las­ta, jot­ka siis halu­taan päivähoitoon ja van­hem­mat töi­hin ja mak­samaan vero­ja. Mon­es­sa lehdessä on ihme­tel­ty, aikooko val­tio säästää vai lisätä meno­ja lyhen­tämäl­lä koti­hoidon tukea. Asia on moni­ta­hoinen. Jat­ka lukemista “Onko koti­hoidon tuen lyhen­tämi­nen säästötoimi?”

Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?

Kun neu­vos­toli­it­to rom­ahti ja markki­na­t­alous alkoi vir­itä Venäjälle, sähköstä alet­ti­in per­iä mak­sua. Tuol­loin julk­isu­udessa ihme­telti­in, että ei kai sairaaloidenkin pidä mak­saa sähköstä. Eiväthän leikkaus­salit toi­mi ilman. 

Tämä esimerk­ki tulee aina mieleen, kun ale­taan puhua eri­tyte­ty­istä ALV-kan­noista. Kir­joil­la, ter­vey­den­huol­lol­la ja julkisel­la liiken­teel­lä (ja nyt myös sanomale­hdil­lä) on alin, yhdek­sän pros­entin alv-kan­ta, elin­tarvikkeil­la 12% ja kaikel­la taval­lisel­la yleinen arvon­lisäverokan­ta 23 %. Jos kaik­ki yht­enäis­tet­täisi­in 22 pros­en­tik­si, val­tio net­toaisi yli mil­jardin ja vero­tuk­sen hait­tavaiku­tuk­set väheni­sivät. Jat­ka lukemista “Mik­si arvon­lisäverossa on eri verokantoja?”

BMH myy kolmen Tyrannosauruksen yksikön Ruotsiin.

Mälaren­er­gi Ab rak­en­taa maail­man suurim­man kier­rä­tyspolt­toainet­ta käyt­tävän voimalaitok­sen Ruotsin Västeråsi­in. Voimalaitok­ses­sa polte­taan lajitel­tua jätet­tä 450 000 ton­nil­la. Voimalaitok­sen teho on 167 MW, mis­tä 65 % läm­pöä ja 35 % sähköä. BMH toimit­taa laitok­seen kiin­teää kier­rä­tyspolt­toainet­ta (SRF) valmis­ta­van yksikön, johon sisäl­tyy kolme Tyran­nosaurus-murskain­ta. Toim­i­tuk­sen arvo on 18 miljoon­aa euroa, mikä vas­taa liki kol­mannes­ta yhtiön edel­lisen vuo­den liike­vai­h­dos­ta. Hyvin meni suo­ma­laisel­la teol­lisu­udel­la muutenkin. Met­so toimit­taa kat­ti­lan. Kuten aiem­minkin on ollut puhet­ta, olen BMH:n hal­li­tuk­sen jäsen. Jat­ka lukemista “BMH myy kol­men Tyran­nosauruk­sen yksikön Ruotsiin.”