Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.3.2012

Kru­unuvuoren­ran­nan val­ot ‑kil­pailu

Kil­pailun osal­lis­tu­jik­si hyväksytään neljä ulko­maista osallistujaa.
Mik­si pimeässä Suomes­sa ei ole valo-osaamista?

 Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Tästä on enem­män tai vähem­män hyväl­lä men­estyk­sel­lä yritet­ty jauhaa kom­pro­mis­sia. Nyt kyse on siitä, pitääkö luon­nos­ta muut­taa vai hyväksytäänkö jatko­pon­sia siitä, miten lop­ullista yleiskaavaa tulee muut­taa suh­teessa luonnokseen.

Town­house-rak­en­t­a­mi­nen Helsingissä

Ongel­ma on esteet­tömyy­dessä. Toinen ongel­ma on siinä, paljonko halukkai­ta kolmik­er­roksisi­in pien­taloi­hin Suomes­sa on. Asun­noista tulee väk­isin iso­ja, min­imis­sään 175 ker­rosneliötä. Jos kun­toa riit­tää, nämä ovat varsin toimin­nal­lisia. Kymmenet miljoonat keskieu­roop­palaiset eivät voi olla väärässä!

Esteet­tömyy­teen liit­tyy kak­si ongel­maa. Olisi halu­ja nos­taa ensim­mäi­nen ker­ros 80 cm kadun yläpuolelle, jot­ta ikkunoista ei voisi suo­raan kurkkia sisään. On aika hal­paa tehdä pyörä­tuo­lille nos­to­laite, joka selviää tästä. Vähän yli kymp­pi­ton­nil­la saa lait­teen, jos­sa por­taat kään­tyvät hissi­ta­sok­si, joka sit­ten nos­taa pyörä­tuolin ylös. Kar­va­hat­tumalli olisi sel­l­ainen, jos­sa tuu­likaapin lat­tial­la on nos­tosaso ja sen alla vipu­var­ret, jot­ka yhdel­lä pyöriväl­lä liik­keel­lä nos­ta­vat tason ylös ja por­taiden ver­ran eteenpäin.

Kohtu­uhin­nal­la kolmik­er­roksis­es­ta asun­nos­ta ei saa esteetön­tä niin, että pyörä­tuo­lil­la pääsee joka ker­rokseen. Saa, mut­ta vie tilaa ja maksaa.

Jätkäsaaren torni­hotel­li

Pyysin tämän pöy­dälle, mut­ta en aio tehdä vas­tae­si­tys­tä. kaupung­in­hal­li­tus ja val­tu­us­to ratkaiskoot.

Kok­sikadun asemakaava

Katu­verkkoa pan­naan parem­paan uskoon esimerkik­si ratikkaa varten. Kaa­va-alueen ulkop­uolelle jää turhan tun­tu­inen Kalasa­ta­mankatu. Var­maan senkin var­alle on jokin suun­nitel­ma, joka selvin­nee kokouksessa.

 Lapin­lah­den sairaalan suo­jelukaavas­ta tehty muis­tu­tus ja lausunnot

Muis­tut­ta­jat eivät halua aitaan port­tia alueen pohjois­päähän, kos­ka se toisi puis­toon liikaa väkeä. Tässä sitä taas ollaan, revi­iri vain yleinen käyt­tö. Esit­telijä pitää pään­sä portin suhteen.

 

Turvetuotanto maksakoon vesistöpäästöistään!

Turve­tuotan­to on aivan jär­jen­vas­tainen tapa pila­ta suo­ma­laisia vesistöjä. Enti­nen val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viina­nen on kiin­nit­tänyt asi­aan kiitet­tävästi huomio­ta. Ensin teol­lisu­us ja taa­ja­mat puhdis­ta­vat jäteveten­sä suurin kus­tan­nuksin ja sit­ten turvesuo tekee tyhjäk­si sen kaiken. Jat­ka lukemista “Turve­tuotan­to mak­sakoon vesistöpäästöistään!”

Salattu sopimus

Minä olen näh­nyt sen salaisen vaku­us­sopimuk­sen, tai siis selail­lut sitä. Tosin on san­ot­ta­va, että ilman oikeusti­eteen koulu­tus­ta siitä ei paljon ymmär­rä eikä suo­ma­laisen oikeusti­eteen koulu­tuskaan auta, vaan pitäisi tutus­tua amerikkalaiseen. Salaamiseen on aivan perustel­tu syy. Syyn ker­tomi­nen on vaikea­ta, kos­ka sil­loin tulisi pal­jas­ta­neek­si juuri sen, mitä salataan. Salaami­nen ei johdu suo­ma­lai­sista vaan muista. Sil­lä suo­jel­laan mui­ta sopimuskump­panei­ta, joi­ta on usei­ta. Jat­ka lukemista “Salat­tu sopimus”

Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle

Kun ihmisil­lä on vähän rahaa, eikö kan­nat­taisi kaavoit­taa sinne, mis­sä maa on hal­paa? Tätä ehdot­ti Mat­ti Van­hanen, joka vas­tusti asumisen keskit­tämistä rato­jen var­sille, kos­ka maa on siel­lä niin kallista. Aja­tus on luon­nolli­nen, mut­ta täysin virheelli­nen. Maa on asemien lähel­lä kallista, kos­ka se on halut­tua. Siitä tulee halvem­paa, jos sitä on enem­män, eikä tässä kaik­ki. Jos kaavoite­taan lähelle asemia, maa halpe­nee myös kaukana asemista. Tämä on hyvä käy­dä läpi vähän tarkem­min, sil­lä Mat­ti Van­hanen ei ole yksin vaa­ti­mas­sa rak­en­tamista huonoille paikoille, jot­ta saataisi­in halpo­ja asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taa kaavoit­taa vain hyvien yhteyk­sien varrelle”

Ei tontteja VVO:lle

Helsin­gin Sanomis­sa käsitelti­in tänään tont­tien antamista Helsingis­sä VVO:lle. Yhtiöl­lä on sisäl­lä kolme viras­ton sille varaa­maa tont­tia. Minus­ta asia on Helsin­gin kannal­ta täysin yksiselit­teinen. Helsin­gin ei pidä antaa yhtään tont­tia VVO:lle, eri­tyis­es­ti ei Jätkäsaares­ta. Jat­ka lukemista “Ei tont­te­ja VVO:lle”

Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?

Japanin talous on ollut parikym­men­tä vuot­ta kärsinyt nol­lakasvus­ta tai ainakin hyvin hitaas­ta kasvus­ta. Kuitenkin, jos aika­matkaa­ja voisi sukku­loi­da vuosien 1990 ja 2012 välis­sä Japanis­sa, hän huo­maisi Japanin kehit­tyneen tavat­tomasti. Onko Japanis­sa sit­tenkin vika brut­tokansan­tuot­teen mit­taris­sa tai tarkem­min sen defla­toin­ti­in käyte­tyssä hin­tain­dek­sis­sä, joka ei osaa mita­ta laadullista parane­mista. Jat­ka lukemista “Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?”

Liikennesuunnitelma JOS Pisara on joskus käytettävissä

Täl­laista muun muas­sa käsitelti­in HSL:n hal­li­tuk­sen iltakoulussa.

Pis­ararataan pan­taisi­in pohjois­es­ta ja lännestä kaupunki­radoil­ta tule­va metro­mainen liikenne, vuoroväli jotain 6–8 min­u­ut­tia. Lännestä men­täisi­in Oop­per­an pysäkin kaut­ta keskus­taan ja Hakaniemen torin kaut­ta Pasi­laan ja sieltä pohjoiselle kaupunki­radalle. Pohjois­es­ta tul­taisi­in toisin päin Hakaniemen­torin kaut­ta Oop­per­an pysäkille ja sieltä län­tiselle kaupunki­radalle. Jat­ka lukemista “Liiken­nesu­un­nitel­ma JOS Pis­ara on joskus käytettävissä”

Automaattimetroa ei tule

Län­simetron asemia louhi­taan lyhyem­mik­si kuin van­hal­la metro­radal­la. Ase­man pitu­us on kak­si yksikköä. Ajatuk­se­na oli automa­ti­soi­da metro niin, että vuoroväli voidaan alen­taa neljästä min­uutista alim­mil­laan sataan sekun­ti­in. Kun nyt tun­nis­sa voi men­nä 15 x 3 = 45 yksikköä, automaat­timetrol­la niitä voi kulkea siis 36 x 2 = 72.

Siemens, jol­ta metron automa­ti­soin­ti on tilat­tu, on nyt ilmoit­tanut ettei se pystykään tekemään,  mitä on luvan­nut. Van­hoi­hin metro­ju­ni­in ei kuulem­ma onnis­tu. Tulee ihan Olk­ilu­o­to 3 mieleen. Asi­aan liit­tyvät sopimu­soikeudel­liset asi­at ovat oma lukun­sa, ehkä niihin puu­tu, kos­ka en jak­sa muis­tel­la, mitkä tiedot ovat julk­isia ja mitkä eivät. Fak­ta kuitenkin on, ettei automaat­timetroa tule, ei ainakaan läh­eskään aio­tus­sa aikataulus­sa. Jat­ka lukemista “Automaat­timetroa ei tule”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.3.2012

Kaare­lan jäähalli

Pan­ti­in men­emään. Jos nyt ajatel­laan, että jäähalle­ja pitää olla (??) niin muu­takaan paikkaa ei oikein löy­dy. Tai jos löy­tyy, sillekin on käyt­töä, kos­ka näitä halle­ja on jonok­si asti tulossa.

Pyöräteitä on ton­tin molem­mil­la puo­lil­la. Se Hämeen­lin­nan tien viertä kulke­va para­nee, kos­ka aivan raivos­tut­ta­va risteys pois­tuu ja muut­tuu aliku­luk­si, mut­ta pysyy yhdis­tet­tynä väylänä. Se on kuitenkin ollut olo­suhteil­taan aika hyvä, ja tästä muu­tok­ses­ta on päätet­ty aiem­min. Pyörävirkamiehillä on urput­tamista siitä tois­es­ta puoles­ta, mut­ta se ei taas kuu­lu kaa­va-alueeseen. Asi­aa koske­va liiken­nesu­un­nitel­ma tulee myöhem­min. Tilaa kuulem­ma on kelvol­liseen ratkaisu­un riit­tävästi. Olemme toiveikkai­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 6.3.2012”

Jätkäsaaren hotellitorni

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa olisi ollut valmius päät­tää asi­as­ta jo tänään, mut­ta pyysin sen pöy­dälle ihan sik­si, että niil­lä, jot­ka ymmär­ret­tävästi olet­ti­vat tämän jäävän pöy­dälle, olisi aikaa reagoi­da asi­aan jo lau­takun­tata­sol­la. Tätä on kuitenkin pyy­det­ty val­tu­us­ton päätet­täväk­si, mikä on pyyn­tönä kohtu­ulli­nen. Jos me emme tätä päästä eteen­päin, se ei koskaan tule val­tu­us­ton päätettäväksi. 

Oma käsi­tyk­seni asi­as­ta on, että kaupun­ki olisi kau­ni­impi ilman tor­nia, mut­ta asi­aan liit­tyy merkit­täviä elinkei­nop­o­li­it­tisia näköko­htia, joiden pohtimi­nen ei kuu­lu lau­takun­nalle vaan kaupung­in­hal­li­tuk­selle.  Meille näitä elinkei­nop­o­li­it­tisia näköko­htia ei edes esitel­ty, joten meil­lä ei ole edel­ly­tyk­siä ratkaista asi­aa. Kaupung­in­hal­li­tus on oikea paik­ka tehdä asi­as­ta tosi­asialli­nen päätös — olet­taen tietysti, että val­tu­us­to on mah­dol­lis­es­ta myön­teis­es­tä päätök­ses­tä samaa mieltä. Val­tu­us­tol­ta ei kysytä mitään, jos kaupung­in­hal­li­tus painaa peukalon alas.

Mik­si niin iso? Jat­ka lukemista “Jätkäsaaren hotellitorni”