Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?

Japa­nin talous on ollut pari­kym­men­tä vuot­ta kär­si­nyt nol­la­kas­vus­ta tai aina­kin hyvin hitaas­ta kas­vus­ta. Kui­ten­kin, jos aika­mat­kaa­ja voi­si suk­ku­loi­da vuo­sien 1990 ja 2012 välis­sä Japa­nis­sa, hän huo­mai­si Japa­nin kehit­ty­neen tavat­to­mas­ti. Onko Japa­nis­sa sit­ten­kin vika brut­to­kan­san­tuot­teen mit­ta­ris­sa tai tar­kem­min sen defla­toin­tiin käy­te­tys­sä hin­tain­dek­sis­sä, joka ei osaa mita­ta laa­dul­lis­ta paranemista. 

Hidas kas­vu on tuot­ta­nut Japa­nis­sa työt­tö­myyt­tä, mut­ta ehkä­pä sii­nä­kin on kyse raken­ne­muu­tok­ses­ta eikä kas­vun nopeu­des­ta? Laa­dul­li­sen muu­tok­sen etu­rin­ta­mas­sa on kaik­kial­la hyvin työl­lis­tet­ty luo­va luok­ka. Val­mis­ta­vas­sa teol­li­suu­des­sa on työt­tö­myyt­tä, mut­ta ehkä sii­nä onkin kyse saman­lai­ses­ta raken­ne­muu­tok­ses­ta kuin supis­tu­van maa­ta­lous­väes­tön ongel­mis­sa 1960-luvun Suomessa.

Tämä ana­lyy­si on hyvä teh­dä, sil­lä saman­lai­nen kehi­tys on ehkä Euroo­pal­la­kin edessä.

(Kap­pa­le on poi­mit­tu uuden kir­ja­ni käsi­kir­joi­tuk­ses­ta, jota parai­kaa pää höy­ry­ten vii­meis­te­len kus­tan­ta­jal­le luovutettavaksi)

65 thoughts on “Onko Japanin kasvu pysähtynyt vai väärin mitattu?”

  1. > hän huo­mai­si Japa­ni kehit­ty­neen tavattomasti

    Voi­si myös väit­tää, että Japa­ni ei ole juu­ri muut­tu­nut, vaan nime­no­maan yhtei­kun­nan jäyk­kyys pitää muu­tok­set pie­ni­nä. Toki kame­rat ovat muut­tu­neet digi­ka­me­roik­si ja “ikui­sis­ten työ­paik­ko­jen” filo­so­fias­ta on hie­man lip­sut­tu, mut­ta toi­saal­ta peli­sään­nöt ovat lähes samat kuin ne ovat “ikui­ses­ti” olleet.

    > Hidas kas­vu on tuot­ta­nut Japa­nis­sa työttömyyttä

    Älä nyt vain sano, että työl­li­syys säi­lyy vain talous­kas­vun avul­la. Tämä asen­ne ei sovi vihreille.

    > Laa­dul­li­sen muu­tok­sen etu­rin­ta­mas­sa on kaik­kial­la hyvin työl­lis­tet­ty luo­va luokka.

    Japa­ni­lai­nen yhteis­kun­ta on län­si­mai­seen ver­rat­tu­na yksi yhteen hit­sat­tu kone. Sik­si tuol­le “luo­val­le luo­kal­le” pitää löy­tää japa­ni­lai­nen tul­kin­ta. Ehkä kyse on sii­tä, hyö­dyn­tää­kö tuo Japa­nin höy­ry­ko­ne jär­jes­tel­mään integroi­tu­jen luo­vien yksi­löi­den kehi­tel­miä tehokkaasti.

    > Tämä ana­lyy­si on hyvä teh­dä, sil­lä saman­lai­nen kehi­tys on ehkä Euroo­pal­la­kin edessä.

    Japa­ni on kiin­nos­ta­va yhteis­kun­ta sik­si, että se on tekn­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti hyvin edis­ty­nyt, mut­ta sil­ti perus­ra­ken­teel­taan hyvin eri taval­la raken­tu­nut kuin län­si­mai­den teol­li­set yhtei­söt. Japa­nia kan­nat­taa tut­kia tar­kas­ti oppi­mis­mie­les­sä, mut­ta en usko että sen hyvät ja huo­not puo­let leviä­vät kovin hel­pos­ti muualle.

    Otin Japa­nin tilan­tee­seen vah­vas­ti kult­tuu­ril­li­sen näkö­kul­man, kos­ka uskon, että Japa­nin tapauk­ses­sa pelk­kä talou­den para­met­rien tut­ki­mi­nen ei rii­tä selit­tä­mään eroja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Japa­ni on var­mas­ti kehit­ty­nyt tavat­to­mas­ti 22 vuodessa.
    Mut­ta min­kä­lais­ta kehi­tys on ollut?
    Elin­ta­so on epäi­le­mät­tä kehit­ty­nyt tuo­na aika­na, mut­ta onko elin­ta­son nousu ollut seu­raus­ta talou­den tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta, vai mah­dol­li­ses­ti sii­tä, että tuo­na saman aika­na Japa­nin val­tion­vel­ka on kas­va­nut noin 60% yli 200% BKT:stä?
    Jos BKT deflaat­to­ri vää­ris­tää luke­maa, niin mik­si ongel­ma kos­ki­si vain
    Japa­nia? Eikö myös mui­den mai­den BKT:n kas­vu oli­si aliarvioitu?
    Jos näin on, niin eikö mais­sa, jois­sa talous­kas­vu on ollut nume­roi­den mukaan hyvää (vaik­ka Suo­mi?) ole täl­löin vuo­si­kausia kas­vet­tu vauh­dil­la, joka rei­lus­ti ylit­tää talous­kas­vun pit­kän ajan trendin?
    Jos näin on ollut, niin mik­si meil­lä ei ole koko tämän ajan ollut täys­työl­li­syys ja hui­keas­ti kas­va­vat pal­kat, ja mik­si inves­toin­tias­te on kui­ten­kin ollut “mal­til­li­nen”.
    jos työt­tö­myy­den kas­vus­sa on ollut kyse raken­ne­muu­tok­ses­ta, niin täl­löin­hän osa tuo­tan­nos­ta on ollut taan­tu­mas­sa, ja joku toi­nen osa talou­des­ta on taas kas­va­nut sel­lais­ta vauh­tia, että tähän men­nes­sä tuo epäi­le­mät­tä suu­ri uusien mil­jo­nää­rien luok­ka ei oli­si jää­nyt kenel­tä­kään huomaamatta.
    Jos talous­ka­vu on ollut nume­roi­ta nopeam­paa, niin mik­si kui­ten­kin kulu­tus­ta mit­taa­vat luke­mat kor­re­loi­vat hyvin viral­li­sen talous­kas­vun ja vel­kaan­tu­mi­sen kas­vun kans­sa? Eli mis­sä ovat ne kaik­ki uudet talot ja autot?
    Het­ki­nen: oli­ko niin, että uusia talo­ja ja auto­ja on sit­ten­kin myy­ty Suo­mes­sa vii­mei­sen 22 vuo­den aika­na hitaam­paa tah­tia, kuin jos­kus aiem­min? Vai onko auto­jen ja talo­jen laa­tu paran­tu­nut niin pal­jon, että vaik­ka nii­tä myy­dään­kin hitaam­paa tah­tia, on nii­den ´“oikea” arvo kas­va­nut niin nopeas­ti, että kap­pa­le­mää­räi­nen taan­tu­ma kään­tyy­kin laa­dul­li­ses­ti kor­ja­tuk­si nousuksi?

    Vai oli­si­ko sit­ten­kin niin, että omat sil­mät ja viral­li­set luke­mat ker­to­vat samas­ta asias­ta: me emme ole rikas­tu­neet viral­li­sia luku­ja nopeam­min, ja että yri­tyk­set seli­tel­lä asiat toi­sin­päin joh­tuu­kin huo­nos­ti pei­tel­lys­tä agendasta?

    jos talous­kas­vun vas­tus­ta­mi­nen ei ole äänes­tä­jil­le mie­leen, ker­ro­taan äänes­tä­jil­le, että talous­las­ku onkin talouskasvua.
    Se että olet työ­tön onkin vain sinun oma käsi­tyk­se­si ja seu­raus­ta sii­tä, että työt­tö­myy­den mää­ri­tel­mää oli­si pitä­nyt muut­taa maa­il­man muuttuessa.

    Kun Pera vuon­na ‑90 oli tiis­tai­na päi­vä­kal­jal­la luke­mas­sa ilta­sa­no­mia oli työt­tö­myyt­tä tuol­loin, mut­ta kun Pera nyt on päi­vä­vii­nil­lä räplää­mäs­sä ipho­nea ei se enää ole oikeas­ti työt­tö­myyt­tä, vaan luo­vaa työ­tä, joka vir­heel­li­ses­ti tul­ki­taan työttömyydeksi.

    G. Orwell kään­tyy taas haudassaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. jos työt­tö­myy­den kas­vus­sa on ollut kyse raken­ne­muu­tok­ses­ta, niin täl­löin­hän osa tuo­tan­nos­ta on ollut taan­tu­mas­sa, ja joku toi­nen osa talou­des­ta on taas kas­va­nut sel­lais­ta vauh­tia, että tähän men­nes­sä tuo epäi­le­mät­tä suu­ri uusien mil­jo­nää­rien luok­ka ei oli­si jää­nyt kenel­tä­kään huomaamatta.

      Tai sit­ten se kas­vu on men­nyt kulut­ta­jil­le parem­pi­na tuot­tei­na. Mil­jo­nää­re­jä syn­tyy vain, jos kil­pai­luo­lo­suh­teis­sa on puut­tei­ta. Mut­ta on meil­lä myuös enem­män mil­jo­naa­re­jä. Mitä nii­den vihais­ten lin­tu­jen pörs­siar­vok­si kaavailtiinkaan?
      Pal­jon­ko mak­sai­sit nyt vuo­den 1990 mal­lia ole­vas­ta autos­ta, jos sai­sit sen uute­na? Peri­aat­tees­sa hin­na­ne­ro uuden ja van­han auton välil­lä pitäi­si kir­ja­ta kas­vuk­si, sil­la laa­dun para­ne­mi­nen on kas­vua sii­nä mis­sä määränkin.
      Pal­jon­ko mak­sai­sit uudes­ta vuo­den 1995 mal­lia ole­vas­ta kännykästä?
      Kas­vua ei pitäi­si olla se, pal­jon­ko tuo­te­taan uusia asun­to­ja vaan kuin­ka pal­jon asuin­pi­ny­ta­la­laa meil­lä on.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Japa­nin laa­dul­li­nen kehi­tys on teh­ty vel­kaan­tu­mal­la maa­il­ma­nen­nä­tys­lu­ke­miin. Vel­ka on kiih­ty­vään tah­tiin tikit­tä­vä pom­mi, jon­ka tule­vaa lau­keas­mis­ta nopeut­taa vie­lä Japa­ni­lais­ten nopea ikään­ty­mi­nen ja huol­to­suh­teen hei­ken­ty­mi­nen. Ikä­ra­ken­ne on teol­li­suus­mai­den heikoin. 

    Euroo­pal­la ei ole varaa saman­lai­seen kehitykseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai sit­ten se kas­vu on men­nyt kulut­ta­jil­le parem­pi­na tuot­tei­na. Mil­jo­nää­re­jä syn­tyy vain, jos kil­pai­luo­lo­suh­teis­sa on puut­tei­ta. Mut­ta on meil­lä myuös enem­män mil­jo­naa­re­jä. Mitä nii­den vihais­ten lin­tu­jen pörs­siar­vok­si kaavailtiinkaan?
    Pal­jon­ko mak­sai­sit nyt vuo­den 1990 mal­lia ole­vas­ta autos­ta, jos sai­sit sen uute­na? Peri­aat­tees­sa hin­na­ne­ro uuden ja van­han auton välil­lä pitäi­si kir­ja­ta kas­vuk­si, sil­la laa­dun para­ne­mi­nen on kas­vua sii­nä mis­sä määränkin.
    Pal­jon­ko mak­sai­sit uudes­ta vuo­den 1995 mal­lia ole­vas­ta kännykästä?
    Kas­vua ei pitäi­si olla se, pal­jon­ko tuo­te­taan uusia asun­to­ja vaan kuin­ka pal­jon asuin­pi­ny­ta­la­laa meil­lä on.

    Kos­ki­ko siis vää­rä BKT deflaat­to­ri vain Japania?

    Jos ei kos­ke­nut, niin onko Suo­men BKT:n kas­vu ollut “oikeas­ti” pal­jon nopeam­paa vii­mei­sen 22 vuo­den aika­na, kuin aikaisemmin?
    Onko tuo­tet­tu­jen asuin­ne­liöi­den mää­rä kas­va­nut vii­mei­sen 22 vuo­den aika­na nopeam­min, kuin sitä edel­tä­vän 22 vuo­den aikana?

    Kysy­myk­se­ni (johon et vas­tan­nut) kuu­lui: Onko laa­dul­li­nen kas­vu ollut niin nope­aa, että se on kään­tä­nyt “laa­dul­li­ses­ti kor­ja­tun” talous­kas­vun nopeam­mak­si vii­mei­sen 22 vuo­den aika­na, kuin aiemmin?

    Onko nyky­päi­vän työ­tön “eri asia” kuin enti­sa­jan työtön?
    Tuot­taa­ko nyky­päi­vän työ­tön joten­kin enem­män kan­san­ta­lou­del­le, kuin enti­sa­jan työtön?

    Mis­sä ovat tämän näky­mät­tö­män talous­kas­vun hedelmät? 

    Miten tämä näky­mä­tön talous­kas­vu aut­taa mak­sa­maan sinun suku­pol­ve­si eläk­keet, sai­raan­hoi­to­ku­lut ja valtionvelan?

    Onko meil­lä ollut oikeas­ti käyn­nis­sä mas­sii­vi­nen deflaa­tio koko ajan, vaik­ka tilas­tot näyt­tä­vät mal­til­lis­ta inflaatiota?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. > Pal­jon­ko mak­sai­sit uudes­ta vuo­den 1995 mal­lia ole­vas­ta kännykästä?

    Noi­hin aikoi­hin sai hyviä tuke­vas­ti raken­net­tu­ja pit­kän toi­min­ta-ajan perus­kän­ny­köi­tä täy­sin puhe- ja teks­ti­vies­tio­mi­nai­suuk­sin. Moni kai­pai­si juu­ri tuol­lais­ta perus­kän­nyk­kää ja toi­voo jopa van­ho­ja mal­le­ja tai vas­taa­via uusia uudel­leen myyntiin. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pal­jon­ko mak­sai­sit nyt vuo­den 1990 mal­lia ole­vas­ta autos­ta, jos sai­sit sen uute­na? Peri­aat­tees­sa hin­na­ne­ro uuden ja van­han auton välil­lä pitäi­si kir­ja­ta kas­vuk­si, sil­la laa­dun para­ne­mi­nen on kas­vua sii­nä mis­sä määränkin. 

    Onko blo­gis­ti kuul­lut hedo­nis­ti­ses­ta hintaindeksistä?
    Joh­ti­ko sen käyt­tö val­ta­vaan eroon bkt:n kas­vu­vauh­din mittaamisessa?
    Vai onko ero joi­tain pro­sent­tiyk­si­kön osia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. KariS:
    Japa­nin laa­dul­li­nen kehi­tys on teh­ty vel­kaan­tu­mal­la maa­il­ma­nen­nä­tys­lu­ke­miin. Vel­ka on kiih­ty­vään tah­tiin tikit­tä­vä pom­mi, jon­ka tule­vaa lau­keas­mis­ta nopeut­taa vie­lä Japa­ni­lais­ten nopea ikään­ty­mi­nen ja huol­to­suh­teen hei­ken­ty­mi­nen. Ikä­ra­ken­ne on teol­li­suus­mai­den heikoin. 

    Euroo­pal­la ei ole varaa saman­lai­seen kehitykseen. 

    Onko Japa­ni kan­sa­kun­ta­na net­to­mää­räi­ses­ti maa­il­ma­nen­nä­tys­vel­kai­nen tai yli­pää­tän­sä ollen­kaan vel­kai­nen? Val­tiol­la on koh­tuul­li­sen pal­jon myös omia varo­ja (yksi USA:n liitt­to­val­tion vel­ka­kir­jo­jen suu­rim­mis­ta hal­ti­jois­ta) ja velas­ta aina­kin pari vuot­ta sit­ten vain 6% oli ulko­maa­lais­ten sijoit­ta­jien käsis­sä.

    Val­tion vel­kaa se koti­mai­nen­kin on, mut­ta se ei ole vel­kaa ulos­päin kan­sa­kun­ta­na; se ei ole vel­kaa jos­ta pitäi­si kor­ko­ja mak­saa (jos Japa­nin val­tion nii­tä edes tar­vit­si­si juu­ri mak­saa) kan­san­ta­lou­des­ta pois. 

    Japa­nin koh­dal­la sel­väs­ti suu­rin yksit­täi­nen vel­ko­ja on muu­ten pai­kal­li­nen pos­ti­pank­ki, jon­ka omis­ta­ja 100%:n omis­tuso­suu­del­la on Japa­nin val­tio. Ei lie­ne val­tion­va­rain­mi­nis­te­riöi­den pahim­pia uhka­ku­via, miten sel­vi­tä koron­mak­sus­ta — itselleen.

    Muu­toin: Japa­nil­la on talous­on­gel­man­sa, mut­ta mer­kit­tä­vä osa brut­to­kan­san­tuot­teen kenh­non­nä­köi­ses­tä kehi­tyk­ses­tä joh­tuu sii­tä, että työi­käis­ten japa­ni­lais­ten mää­rä on ollut sekä abso­luut­ti­ses­ti, että suh­tees­sa koko väes­töön, las­kus­sa. Tämä tuo omat ongel­man­sa (mut­ta kuten maas­sa vie­ral­leet voi­vat tode­ta, ei mitään yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­män romah­dus­ta), muit­ta se ei ole var­si­nai­ses­ti talous­jär­jes­tel­män vika.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Japa­nis­sa väes­tön ikään­ty­mi­nen on Suo­men mittakaavassa. 

    Japa­ni oli pit­kään USA:n suu­rin luo­tot­ta­ja, vekaan­tu­mis­ta voi­daan näh­dä myös elä­ke­pus­ku­rei­den raken­ta­mi­se­na ja maan sisäi­se­nä velkaantumisena.

    Työ­voi­man mää­rän kehi­tys Japa­nis­sa kan­nat­taa myös tar­kois­taa. Jos työ­voi­ma pie­ne­nee, BKT tus­kin pal­joa kasvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Air­to: Jos talous­ka­vu on ollut nume­roi­ta nopeam­paa, niin mik­si kui­ten­kin kulu­tus­ta mit­taa­vat luke­mat kor­re­loi­vat hyvin viral­li­sen talous­kas­vun ja vel­kaan­tu­mi­sen kas­vun kanssa?

    Kos­ka kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siin liit­tyy samat laa­dun mit­ta­mi­sen ongel­mat kuin BKT:n defla­toin­nis­sa käy­tet­tyi­hin hintaindekseihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pal­jon­ko mak­sai­sit nyt vuo­den 1990 mal­lia ole­vas­ta autos­ta, jos sai­sit sen uute­na? Peri­aat­tees­sa hin­na­ne­ro uuden ja van­han auton välil­lä pitäi­si kir­ja­ta kas­vuk­si, sil­la laa­dun para­ne­mi­nen on kas­vua sii­nä mis­sä määränkin.

    Onko laa­dun arvioi­mi­nen näin yksin­ker­tais­ta? Uutus­tuot­teis­sa ihmi­set mak­sa­vat osan sii­tä sta­tuk­ses­ta, että he saa­vat kuu­lua tek­no­lo­gian etu­rin­ta­maan. Van­hat autot ovat tämän sta­tusar­von kadottaneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Onko laa­dun arvioi­mi­nen näin yksin­ker­tais­ta? Uutus­tuot­teis­sa ihmi­set mak­sa­vat osan sii­tä sta­tuk­ses­ta, että he saa­vat kuu­lua tek­no­lo­gian etu­rin­ta­maan. Van­hat autot ovat tämän sta­tusar­von kadottaneet.
      Sovi­taan sit­ten, että pal­jon­ko mak­sai­sit vii­me vuo­den mal­lis­ta uute­na suh­tees­sa vuo­den 1990 autoon uutena.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Juho Laa­tu:
    > Pal­jon­ko mak­sai­sit uudes­ta vuo­den 1995 mal­lia ole­vas­ta kännykästä?

    Noi­hin aikoi­hin sai hyviä tuke­vas­ti raken­net­tu­ja pit­kän toi­min­ta-ajan perus­kän­ny­köi­tä täy­sin puhe- ja teks­ti­vies­tio­mi­nai­suuk­sin. Moni kai­pai­si juu­ri tuol­lais­ta perus­kän­nyk­kää ja toi­voo jopa van­ho­ja mal­le­ja tai vas­taa­via uusia uudel­leen myyntiin. 

    Nokian 2110 jul­kais­tiin noi­hin aikoi­hin. 30 tun­nin val­miusai­ka ei vas­taa minun käsi­tys­tä­ni pit­kän toi­min­ta-ajan kän­ny­käs­tä. Ja hin­ta ilman min­kään­lais­ta inflaa­tio­kor­jaus­ta oli nykyis­ten kal­leim­pien puhe­li­mien luok­kaa. Ja, ne, jot­ka noi­ta perus­pu­he­li­mia todel­la kai­paa­vat, löy­tä­vät nii­tä kyl­lä muu­ta­mal­la kym­pil­lä kau­pas­ta. Pöly‑, vesi­suo­jat­tu­na ja monen vii­kon valmiusajalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Osmo:

    Hidas kas­vu on tuot­ta­nut Japa­nis­sa työt­tö­myyt­tä, mut­ta ehkä­pä sii­nä­kin on kyse raken­ne­muu­tok­ses­ta eikä kas­vun nopeudesta?

    Ei kai työt­tö­myys ole mikään vält­tä­mä­tön seu­raus raken­ne­muu­tok­ses­ta? Nor­maa­lis­ti työ­paik­ko­ja tuhou­tuu ja syn­tyy suun­nil­leen samaa vauh­tia. Jos tämä vauh­ti kiih­tyy, niin työt­tö­myys ei lisään­ny. Jos työ­paik­ko­ja tuhou­tuu enem­män kuin nii­tä syn­tyy, niin koko­nais­tuo­tan­non kas­vu hidas­tuu ellei ne uudet syn­ty­vät työ­pai­kat ole poik­keuk­sel­li­sen tuottavia.

    Oli miten oli, niin jos olis enem­män koko­nais­ky­syn­tää, niin sit nii­tä työ­paik­ko­ja syn­tyis enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Japa­nin per capi­ta-BKT kas­voi 1990–2010 17 pro­sent­tia ja BKT 20 pro­sent­tia. Voi­han siel­lä olla jotain mit­taa­mis­ky­sy­myk­siä, mut­ta ei lie­ne suu­ri yllä­tys, jos vii­den­nek­sen kas­vu talou­del­li­ses­sa toi­me­liai­suu­des­sa pis­täi­si aika­mat­kaa­jan sil­mään. Vuo­tui­se­na kas­vu­na­han tuo on toki heik­koa, alta prosentin.

    (Luvut on cons­tant 2000 $US, katoin ne Maa­il­man­pan­kin tie­to­pal­ve­lus­ta, ja näem­mä Googlen Public Data-sovel­lus käyt­tää sitä lähteenä)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Muis­tan kuul­lee­ni väit­teen, että Japa­nin BKT suh­tees­sa työi­käi­sen väes­tön mää­rään on kas­va­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä vas­taa­vaa tai jopa parem­paa tah­tia kuin muis­sa kehit­ty­neis­sä mais­sa. Samaan aikaan työi­käi­sen väes­tön mää­rä on kui­ten­kin vähen­ty­nyt väes­tön koko­nai­suu­des­saan kas­vaes­sa, joten lop­pu­tu­lok­se­na on ollut suun­nil­leen nollakasvu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. BKT:n kas­vun sijas­ta voi­tai­siin mita­ta ihmis­ten onnel­li­suut­ta, joka oli­si pal­jon parem­pi mittari.

    Nyky­mit­tauk­ses­sa saat­taa olla myös laa­dul­li­nen ongel­ma, sil­lä BKT:n kas­vu tar­koit­taa nopeam­paa rahan­kier­toa, jota voi kum­mas­ti vauh­dit­taa eri­lai­sil­la halpatuotteilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Mil­jo­nää­rien sot­ke­mi­nen asi­aan teki hom­mas­ta aika sekavan.

    Suo­mes­sa mer­kit­tä­viä tulo­ja saa­vat ihmi­set, joi­den a) työ­nan­ta­ja toi­mii glo­baa­lil­la mark­ki­nal­la b) myy­vät elä­män­työn­sä ker­ral­la tai c) ovat val­tion kans­sa höy­näyt­tä­neet ei omia rajo­jaan vah­ti­vaa omistajaa.

    Jos myy jää­te­löä Munk­ki­vuo­ren ostos­kes­kuk­ses­sa, ansio­tu­lo­jen mah­dol­li­suus ja vas­tuu on aika pal­jon pie­nem­pi kuin, jos joh­taa glo­baa­lia Veikka&maukka ket­jua, joka toi­mii noin sadas­sa maas­sa. Käsit­tääk­se­ni täs­tä joh­tu­va tuloe­ro on oikeutetua.

    Toi­sen­lai­sa näke­myk­siä nykyi­sen kan­sa­lais­pal­kan riit­tä­vyy­des­tä voi kat­sel­la täältä:
    http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1435197

    Sii­nä yrit­te­li­jäät nuo­ret suun­taa­vat ener­gian opti­maal­siel­la taval­la, joka taa­tus­ti ei näy BKT:ssä eikä ollut mah­dol­lis­ta esi­me­rik­si vuon­na 1952.

    Suu­ren vir­ka­mie­his­tön yllä­pi­tä­mi­nen on sama asia kuin kansalaispalkka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. KKK: Onko laa­dun arvioi­mi­nen näin yksin­ker­tais­ta? Uutus­tuot­teis­sa ihmi­set mak­sa­vat osan sii­tä sta­tuk­ses­ta, että he saa­vat kuu­lua tek­no­lo­gian etu­rin­ta­maan. Van­hat autot ovat tämän sta­tusar­von kadottaneet.

    Jois­sa­kin tuot­teis­sa sta­tus on hyvin tär­keä osa hin­taa. Väi­tän kui­ten­kin, että autot ovat täs­tä eri­tyi­sen huo­no esi­merk­ki. Yhte­nä perus­te­lu­na on se, että autot käy­te­tään yleen­sä talou­del­li­sen käyt­töi­kän­sä lop­puun ennen romut­ta­mis­ta. Toi­se­na perus­te­lu­na on se, että jos van­hat kon­struk­tiot oli­si­vat tek­no­lo­gi­ses­ti yhtä hyviä kuin uudet, val­mis­ta­jat muun­te­li­si­vat vain ulkoa­sua ja kes­kit­täi­si­vät tuo­te­ke­hi­tys­pa­nos­tuk­set tuo­tan­non tehos­ta­mi­seen. Nyt tuo­te­ke­hi­tyk­seen menee mel­koi­nen mää­rä rahaa, jota ei ilman tulok­sia kan­nat­tai­si käyttää.

    Vas­tak­kai­se­na esi­merk­ki­nä toi­mi­vat vaat­teet; niil­lä yleen­sä oli­si talou­del­lis­ta käyt­töi­kää vaik­ka kuin­ka pal­jon jäl­jel­lä, mut­ta ne hei­te­tään pois esteet­ti­sis­tä syis­tä (epä­muo­di­kas, pus­sit pol­vis­sa, hel­pos­ti pai­kat­ta­va rei­kä). Nii­den tek­no­lo­gi­seen tuo­te­ke­hi­tyk­seen ei käy­te­tä kovin pal­jon rahaa, ja kehi­tys­pa­nok­set mene­vät nime­no­maan markkinointiin.

    Ja ehkä vie­lä kol­man­te­na esi­merk­ki­nä voi­si olla toi­mis­to­pa­pe­ri. Sen­kään koh­dal­la tuo­te­ke­hi­tys­pa­nos­tuk­set eivät ole suu­ria, mut­ta myös­kään mark­ki­noin­tiin ei käy­te­tä kovin isoa osaa lii­ke­vaih­dos­ta. Kun­han tun­ge­taan puu­ta toi­seen pää­hän ja ote­taan aane­lo­sia toi­ses­ta pääs­tä ulos.

    Tek­no­lo­gia­tuot­teet ovat pää­sään­töi­ses­ti koko ajan suo­ri­tus­ky­kyi­sem­piä, ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piä, hal­vem­pia ja muka­vam­pia käyt­tää. Van­ha tek­no­lo­gia har­vem­min tar­jo­aa mitään sel­lais­ta, mitä ei voi­si uudel­la tek­no­lo­gial­la teh­dä tehokkaammin.

    Se on sit­ten toi­nen jut­tu, miten esi­mer­kik­si muka­vuu­den lisään­ty­mi­nen lei­vo­taan BKT:hen. Jos minun suk­se­ni luis­ta­vat uudel­la voi­teel­la parem­min kuin van­hal­la, niin se on kovin haus­kaa. Mut­ta eipä sii­tä oikein BKT:tä revi­tä. Käy vain niin, että van­han voi­teen myy­jä ei tee voi­det­ta ja uuden voi­teen myy­jä tekee. Sama tar­ve, sama työ­mää­rä, sama tulos.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. ja toi­voo jopa van­ho­ja mal­le­ja tai vas­taa­via uusia uudel­leen myyntiin.”

    1995 nokian huip­pu­mal­li oli 2110. Ainut syy sii­hen, että sen akul­la saat­toi pär­jä­tä työ­päi­vän oli sii­nä että puhe­lut oli niin hem­me­tin kalliita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Ris­to: Val­tion vel­kaa se koti­mai­nen­kin on, mut­ta se ei ole vel­kaa ulos­päin kan­sa­kun­ta­na; se ei ole vel­kaa jos­ta pitäi­si kor­ko­ja mak­saa (jos Japa­nin val­tion nii­tä edes tar­vit­si­si juu­ri mak­saa) kan­san­ta­lou­des­ta pois. 

    Japa­nin val­tion­vel­ka on koti­maas­ta otet­tua. Ja jot­ta val­tio saa vel­kaa sen kes­kus­pan­kin on teh­tä­vä monia kysee­na­lai­sia temp­pu­ja: mani­pu­loi­ta­va jenin kurs­sia, pidet­tä­vä kor­ko­ta­so nol­las­sa jne. 

    Kaik­ki nuo tem­put lii­an kau­an jat­ket­tui­na rapaut­ta­vat talou­den todel­lis­ta kes­tä­vyyt­tä. Nyt temp­pu­ta­lout­ta on har­joi­tet­tu yli 20 vuot­ta. Yhden­kin osa­sen pet­tä­mi­nen saat­taa koko maan konkurssiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Oli­si­ko jotain teke­mis­tä val­tion velan­o­ton kanssa. 

    Val­tio vel­kaan­tuu taval­laan itsel­leen eli japa­ni­lai­set osta­vat val­tion vel­ka­bon­de­ja. Val­tion obli­kaa­tiot oli­vat Suo­mes­sa­kin aikoi­naan halut­tu­ja säästö/sijoituskohteita.

    Kysy­mys kuu­luu, jos­ko tämä on japa­ni­lais­ta pyra­mi­di­hui­jaus­ta, niin miten pit­käl­le se voi mennä.

    p.s. japa­ni­lai­set tie­de­mie­het sai­vat vii­me kau­del­la pyy­dys­tet­tyä vain 270 koe­ka­nii­nia (valas­ta), kun tavoi­te oli 900. Pitäi­si­kö­hän Suo­men antaa heil­le ensi kau­del­le tutkimusapua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Vaik­ka ei muu­ten inflaa­tio-peik­koa niin pel­käi­si­kään, niin eikö täs­sä tapauk­ses­sa ala olla jo hype­rin­flaa­tion ainek­set kasas­sa? Kun vel­ka­ra­ken­nel­ma lopul­ta hajo­aa, niin kes­kus­pan­kin pitää sit­ten pai­naa rahaa ja sitä pitää teh­dä pit­kään ja hartaasti.

    Sosi­aa­li­set indi­kaat­to­rit ovat jo Japa­nis­sa kehit­ty­neet sel­väs­ti huo­nom­paan suun­taan ilmei­ses­ti kas­vun puut­teen takia.
    http://www.nytimes.com/2010/04/22/world/asia/22poverty.html

    Pit­käl­lis­ten ongel­mien perus­syi­tä mie­tit­täes­sä käsi­tyk­se­ni mukaan val­ta­käh­min­tää pai­not­ta­va poliit­ti­nen kult­tuu­ri par­la­men­tis­sa, jos­sa kipeät pit­kän aika­vä­lin rat­kai­sut ovat vai­kei­ta, sekä yri­tys­ten jäyk­kä ja uudis­tus­ky­vy­tön hal­lin­noin­ti­koo­di ovat kes­kei­siä syitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. B.J: 1995 nokian huip­pu­mal­li oli 2110. Ainut syy sii­hen, että sen akul­la saat­toi pär­jä­tä työ­päi­vän oli sii­nä että puhe­lut oli niin hem­me­tin kalliita. 

    Tot­ta että 2110:n (vuo­del­ta 1994) akku­jen kes­to oli vie­lä vaa­ti­ma­ton. Pit­kän toi­min­ta-ajan perus­mal­leil­la tar­koi­tin enem­män 6110:aa (1997) ja sii­tä aina paran­tuen jat­ku­moa mal­liin 6310 (2001) ja sen peril­li­siin asti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Käsit­tääk­se­ni Japa­ni ei pai­na sete­lei­tä, vaan myy vel­ka­kir­jo­ja kan­sa­lai­sil­leen. Sete­lit aiheut­tai­si­vat rajun inflaa­tion. Val­tion obli­kaa­tiot eivät sitä tee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Käsit­tääk­se­ni Japa­ni ei pai­na sete­lei­tä, vaan myy vel­ka­kir­jo­ja kan­sa­lai­sil­leen. Sete­lit aiheut­tai­si­vat rajun inflaa­tion. Val­tion obli­kaa­tiot eivät sitä tee.

      Evert, tuo­ta noin. “Sete­li­ra­hoi­tus” on juu­ri vel­ka­kir­jo­jen myy­mis­tä. Jos kan­sa­lai­nen ostaa vel­ka­kir­jan, ja antaa “sete­lei­tä” val­tiol­le ja val­tio mak­saa “sete­leil­lä” opet­ta­jan pal­kan, on kansalaise3lla vel­ka­kir­ja ja opoet­ta­jal­la “sete­lit”. Kun kan­sa­lai­nen myy vel­ka­kir­jan “sete­lei­tä” vas­taan vaik­ka Kii­nal­le, on sekä opet­ta­jal­la että kan­sa­lai­sel­la “sete­lit”.
      Jos sete­li­ra­hoi­tus edel­lyt­täi­si sete­lien pai­na­mis­ta, ei Suo­mes­ta lak­kau­tet­tai­si paperitehtaita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Japa­nis­ta oli­si aina­kin hyvä ottaa mal­lia sii­nä, miten yri­tyk­sen sisäl­lä palk­ka­luo­kat pide­tään lähel­lä toi­si­aan ja yri­tyk­set eivät pako­ta ala­por­ras­ta hake­maan asu­mis­tu­kea ja sitä kaut­ta eriar­vois­ta yhteis­kun­taa. Pal­kan kun jakaa tasai­sem­min, niin sii­tä riit­tää useam­mal­le ja ei tar­vi­ta suur­ta sos­su­kas­saa. Mut­ta ei meil­lä, vai mis­tä ker­too Fins­kin sop­pa ja muut yri­tys­joh­to­jen ahneu­det? Koh­ta var­maan tulee aida­tut asui­na­lu­eet var­tioi­neen, näin on jo käy­nyt Virossa.

    Mitä tulee talou­den hitaa­seen kas­vuun kehit­ty­neis­sä mais­sa, kuten Japa­ni ja Suo­mi, niin näis­sä mais­sa tulee vas­taan se, että kai­kil­la on jo kaik­kea. Minun­kin pitäi­si heit­tää ikku­nas­ta kaik­ki romp­peet pel­lol­le ja polt­taa ne, jot­ta kukaan ei pää­si­si kier­rät­tä­mään nii­tä. Tai sit­ten uskoa mai­nok­sia ja päi­vit­tää sta­tuk­se­ni uusil­la tava­roil­la, jot­ta kel­pai­sin vie­lä jol­le­kin. Autoi­lua­kin pitäi­si har­ras­taa aktii­vi­ses­ti. En vain usko mai­nos­ten viet­te­lyk­siä tai tava­roi­den tuo­miin sta­tuk­siin, saa kel­va­ta näin. Fil­la­ri­kin toi­mii hen­ki­lö­kul­jet­ti­me­na omil­la matkoilla.

    Hävit­tä­mäl­lä van­hat, minä tai minun tava­rois­ta kier­rä­tyk­sen kaut­ta hyö­ty­vä, jou­tui­sim­me mene­mään kaup­paan osta­maan uudet möö­pe­lit ja astiat. Nyt emme syn­ny­tä pal­joa kysyn­tää tava­ral­le, kun pär­jääm­me laa­duk­kail­la van­hoil­la. Tämän takia nyky­ään kau­pas­ta saa heik­ko­laa­tuis­ta ja kier­rä­tys­kes­kuk­sis­sa on van­haa ja kes­tä­vää laa­tu­ta­va­raa. Rahat menee olo­huo­nees­sa eli kau­pun­gil­la tai sit­ten har­ras­tuk­siin. Tekee hyvää omal­le talou­del­le ja pai­kal­lis­ta­lou­del­le. Koo­mis­ta pelo­tel­la kaup­pa­ta­seil­la, kun sen sai­si plus­sal­le yhteis­kun­nan kulu­tus­ta ja kaa­voi­tus­ta muut­ta­mal­la. Yhteis­kun­nan pää­mää­riä muut­ta­mal­la katoai­si myös muut jul­ki­sen talou­den vajeet. 

    Tar­peet on tyy­dy­tet­ty ja nyt kau­pas­ta tar­vit­see hakea enää ruo­kaa sään­nöl­li­ses­ti. Kenen mie­les­tä on vai­kea ostaa lah­jo­ja, kun saa­jal­la on jo kaik­kea? Kulu­tus­ta­va­ran kysyn­tä sak­kaa, jos ei tule uusia ihmi­siä, joil­la ei ole mitään. Suo­mes­sa suht köy­häl­lä­kin on jo perus­ta­va­rat, jos ei puhu­ta asunn­ot­to­mis­ta ym. Nyt vie­lä mark­ki­noin­ti luo kysyn­tää, mut­ta entäs sit­ten kun suur­ten ikä­luok­ki­nen omai­suus alkaa siir­ty­mään nuo­rem­mil­le. Perin­tö­ve­rot lähel­le 100% ja nuo­ri­pol­vi kerää­mään omat omai­suu­ten­sa? Ympä­ris­tö kiit­tää ja ei muu­ten­kaan toimisi.

    Pal­jon­ko­han kaup­pa­ta­seen ali­jää­mä joh­tuu sii­tä sta­tusar­vos­ta, jos­ta ihmi­set halua­vat mak­saa, saa­dak­seen kau­niim­man vai­mon tai rik­kaam­man mie­hen? Enää ei vis­siin kai­va­ta roman­tiik­kaa, vaan blingblin­giä, vai mitä se nyt onkaan. Tar­vi­taan aika pal­jon inves­toin­ti­tuot­tei­den vien­tiä, jos tämä sta­tuk­sen osta­mien kiih­tyy. Tän­ne­hän tuo­daan kal­lis­ta kulu­tus­ta­va­raa ja toi­saal­ta pal­jon krää­sää, kun suo­ma­lai­sel­la tava­ral­la ei hin­ta/s­ta­tus-suh­de koh­taa nousuk­kai­den sil­mis­sä ja toi­saal­ta kor­va­taan mui­ta tar­pei­ta shop­pai­lul­la. Nyt bul­kin ja Noki­aan liit­ty­vän vien­nin las­ket­tua tilas­tot mene­vät pak­ka­sel­le. Kulut­tai­si­vat koti­mais­ta ja opet­te­li­si­vat roman­tiik­kaa ilman rahal­la ostet­tua sta­tus­ta, niin talous­kin tervehtyisi.

    Talous­kas­vuun usko­vil­le var­maan herää­kin kysy­mys, että mitäs sit­ten kun useim­mas­sa maa­il­man maas­sa on tilan­ne sama eli perus­tar­peet on tyy­dy­tet­ty ja useam­pi huo­maa, ettei lisä­ta­va­ra tuo iloa? Jos ilmas­to ja ympä­ris­tö sat­tui­si kes­tä­mään vie­lä jon­kun vuo­si­kym­me­nen. Pai­kal­li­nen pal­ve­lu­ta­lous ja vien­ti­tu­loa turis­te­ja tuo­mal­la, insi­nöö­rit sit­ten myy­vät konei­tan­sa sin­ne mis­sä tar­vi­taan? Huo­no hom­ma vaan, että Suo­mes­sa pis­te­tään mil­jar­dit sii­hen, että oste­taan veden­kei­tin ulko­mail­ta, eikä lai­te­ta näi­tä­kin raho­ja uuden tek­no­lo­gian kehittämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. JTS: Toi­sen­lai­sa näke­myk­siä nykyi­sen kan­sa­lais­pal­kan riit­tä­vyy­des­tä voi kat­sel­la täältä:
    http://areena-beta.yle.fi/ng/areena/tv/1435197
    Sii­nä yrit­te­li­jäät nuo­ret suun­taa­vat ener­gian opti­maal­siel­la taval­la, joka taa­tus­ti ei näy BKT:ssä eikä ollut mah­dol­lis­ta esi­me­rik­si vuon­na 1952.

    Hie­noa, tämä Y‑sukupolvi osaa lep­pois­taa, mikä on maa­pal­lon kan­nal­ta hyvä juttu 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. KariS: Japa­nin val­tion­vel­ka on koti­maas­ta otet­tua. Ja jot­ta val­tio saa vel­kaa sen kes­kus­pan­kin on teh­tä­vä monia kysee­na­lai­sia temp­pu­ja: mani­pu­loi­ta­va jenin kurs­sia, pidet­tä­vä kor­ko­ta­so nol­las­sa jne. 

    Ei, ei vel­kaon­gel­mis­sa ole­van val­tion tapa saa­da rahoi­tus­ta ole nol­la­kor­kois­ten lai­no­jen tar­joa­mi­nen (vil­kai­se vaik­ka Kreik­kaa kos­ke­via talous­uu­ti­sia). Nol­la­kor­ko­ta­so on merk­ki sii­tä, että yksi­tyi­set tahot (yksi­tyi­set hen­ki­löt tai yri­tyk­set) eivät halua kulut­taa tai inves­toi­da lamao­lois­sa ja mie­lum­min anta­vat rahat val­tio­le vaik­ka ole­mat­to­mal­la korolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Japa­ni on säi­lyt­tä­nyt työl­li­syy­den aika hyvin vaik­ka kas­vu on ollut vähäistä.Työttömyys on kas­va­nut 1990 2 % nykyi­seen n 5 % :iin

    Työl­li­syy­sas­te on säi­ly­nyt 70 % tietämissä.

    Mut­ta vuo­tui­nen työ­ai­ka on lyhen­ty­nyt OECD mai­den ver­tai­lus­sa suh­teel­li­ses­ti pal­jon, perä­ti 20 % vuo­den 1970 tasos­ta kun taas USA:n työ­ai­ka on kas­va­nut 20 % .

    Hei­kon kas­vun ja tuot­ta­vuu­den nousun aiheut­ta­ma työn vähe­ne­mä on kom­pen­soi­tu työ­ai­kaa lyhentämällä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Ei suve­ree­ni val­tio, jol­la on oma kes­ku­pank­ki, voi men­nä kon­kurs­siin. Ei ole mui­ta vel­ko­jia kuin val­tio itse. Näis­sä vel­ka­ju­tuis­sa näkyy niin sel­väs­ti se, ettei ymmär­re­tä sitä, mitä se raha on — siis kier­ros­sa ole­va raha.
    Val­tio voi olla vel­kaa itsel­leen vaik­ka kuin­ka pal­jon ja luo­da rahaa sil­lä taval­la kier­toon. Näin yksi­tyis­ten ei tar­vit­se vel­kaan­tua ja talous pyö­rii. Oleel­li­nen kysy­mys on se, mihin val­tio tuon luo­man­sa rahan sijoit­taa. Pank­kei­hin? Infraan? Puh­taan ener­gian tuo­tan­non kehittämiseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Evert

    Val­tio vel­kaan­tuu taval­laan itsel­leen eli japa­ni­lai­set osta­vat val­tion vel­ka­bon­de­ja. Val­tion obli­kaa­tiot oli­vat Suo­mes­sa­kin aikoi­naan halut­tu­ja säästö/sijoituskohteita.
    Kysy­mys kuu­luu, jos­ko tämä on japa­ni­lais­ta pyra­mi­di­hui­jaus­ta, niin miten pit­käl­le se voi mennä.”

    Rahan pai­na­mis­ta varo­taan sik­si, että sii­nä on inflaa­tio­ris­ki ts. raha ei mene­tä arvo­aan heti, vaan iflaa­tio kiih­tyy rahan pai­na­mi­sen takia. 

    Japa­ni voi­si myös kerä­tä nuo rahat verot­ta­mal­la, kan­sa on vara­kas, mut­ta pelä­tään talou­den hyytymistä.

    Kun ohjaus­ko­rot on nol­las­sa ja reaa­li­kor­koa on jär­ke­vää edel­leen las­kea, kes­kus­pan­kin kan­nat­taa ostaa vakaa­ta finans­si­po­li­tiik­kaa har­joit­ta­van val­tion velkakirjoja.

    Japa­nin­kin kan­nat­tai­si teh­dä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia talou­teen­sa, jot­ta sen vel­ka­suh­de BKT:hen ei nousi­si Japa­nil­le­kin kes­tä­mät­tö­mäl­le tasolle. 

    Jos Japa­ni hel­pot­tai­si tuon­nin estei­tä, tuon­ti lisään­tyi­si, jenin kurs­si heik­ke­ni­si ja Japa­nin vien­ti myös piristyisi.

    Tulp­pa on heil­lä sii­nä, että he van­han kan­san tapaan ham­straa­vat valuut­taa. Lii­ka sääs­tä­mi­nen joh­taa sii­hen, että talous ei kasva.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Menee vähän arvauk­sen puolelle.
      Minun käsit­tääk­se­ni Japa­nin elä­ke­jär­jes­tel­mä on kovin hai­ve­röi­nen, jos sitä on lain­kaan. Sik­si kan­sa­lai­set ovat sääs­tä­neet sukan­var­teen elä­ke­päi­vi­ään var­ten. Jot­ta täl­lai­nen sääs­tö ei tuot­tai­si tol­ku­ton­ta vaih­to­ta­seen yli­jää­mää (kuten se nyt tuot­taa Kii­nas­sa) val­tion pitää vel­kaan­tua yhtä pal­jon. Käte­vin­tä on siis, että japa­ni­lai­set sääs­tä­vät lai­naa­mal­la val­tiol­le. Onko siis val­tio konkurssikypsä?

      Ei sen kon­kurs­si­kyp­sem­pi kuin kaik­ki ne val­tiot, joil­la on val­tiol­li­nen tai jul­ki­sen val­lan takaa­ma elä­ke­jär­jes­tel­mä, jol­la on vatuu­vel­kaa aivan tol­kut­to­mas­ti, pal­jon enem­män kuin Japa­nin val­tiol­le on velkaa.

      Ne jot­ka sano­vat, että jokai­sen maan pitäi­si teh­dä kuin Kii­na ja hank­kia val­ta­va ulko­mai­nen yli­jää­mä elä­ke­vas­tuun kat­teek­si, voi­si­vat miet­tiä, miten tämä toi­mii maa­il­man­laa­jui­ses­ti, kos­ka mai­den yli- ja ali­jää­mät sum­mau­tu­vat nollaksi. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Tar­koi­tan siis että jenin kurs­si heik­ke­ni­si ver­rat­tu­na tilan­tee­seen, jos­sa tuon­tia ei hel­po­tet­tai­si. Sel­lai­nen fakii­ri en ole, että pys­tyi­sin sano­maan mitä jenin kurs­sil­le abo­so­luut­ti­ses­ti tuol­loin tapahtuisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Jou­ni:
    Muis­tan kuul­lee­ni väit­teen, että Japa­nin BKT suh­tees­sa työi­käi­sen väes­tön mää­rään on kas­va­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä vas­taa­vaa tai jopa parem­paa tah­tia kuin muis­sa kehit­ty­neis­sä mais­sa. Samaan aikaan työi­käi­sen väes­tön mää­rä on kui­ten­kin vähen­ty­nyt väes­tön koko­nai­suu­des­saan kas­vaes­sa, joten lop­pu­tu­lok­se­na on ollut suun­nil­leen nollakasvu.

    Hyvin mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma, jos­ta en ole aikai­sem­min kuul­lut. Lop­pu­pe­leis­sä vain työi­käi­nen väes­tön­osa on tuot­ta­vaa, joten BKT kasvu/hlö pitäi­si aina mita­ta täs­tä näkökulmasta.

    Mitä tulee Soi­nin­vaa­ran tee­maan näky­mät­tö­mäs­tä kas­vus­ta, niin näin se juu­ri on. BKT-mit­ta­rit ovat erit­täin huo­no­ja mit­taa­maan laa­dul­lis­ta kehi­tys­tä ja tosia­sias­sa eläm­me huo­mat­ta­vas­ti vau­raam­paa elä­mää nyt kuin vaik­ka 50 vuot­ta sit­ten. Jos aja­tel­laan asi­aa vaik­ka niin perus­ta­va­na­lai­sen asian kaut­ta kuin syö­pä­hoi­to, niin 50 vuot­ta sit­ten maa­il­man rik­kain­kaan ihmi­nen ei saa­nut lähel­lä­kään saman­ta­sois­ta hoi­toa kuin nyky­ään saa pit­kä­ai­kais­työ­tön. Sama pätee mil­tei kaik­keen tuo­tan­toon mis­sä tuo­te­ke­hi­tyk­sel­lä on kes­kei­nen rooli.

    Tämän tuo­te­ke­hi­tyk­sen aiheut­ta­man laa­dul­li­sen tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen ulko­puo­lel­le on jää­nyt käy­tän­nös­sä vain muu­ta­mia asioi­ta, esim. asu­mi­nen ja sekin pit­käl­ti vain muut­to­vir­rois­ta joh­tu­vaa. Sii­nä mis­sä omis­tusa­sun­to esim Kal­lios­sa oli vie­lä 50 vuot­ta sit­ten käy­tän­nös­sä kaik­kien työ­tä­te­ke­vien hel­sin­ki­läis­ten tavoi­tet­ta­vis­sa, niin nyky­ään tämä “unel­ma” on karan­nut mata­la­palk­kai­sen väes­tön­osan ulot­tu­mat­to­miin. Hie­man koomista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Mitä enem­män käy­te­tään pal­ve­lui­ta, sitä han­ka­lam­pi on mita­ta erik­seen volyy­min kasvua.

    On vai­kea erot­taa mak­se­tus­ta raha­suo­ri­tuk­ses­ta sitä hin­ta- laa­tu­kom­po­nent­tia. Tosin kulut­ta­jat­han teke­vät sitä päivittäin! 🙂

    Huip­pu­tek­no­lo­gian sisäl­tö vaan muut­tuu niin nopeas­ti ajas­sa että hin­ta­muu­tok­sen las­ke­mi­nen suh­teel­li­sen saman­kal­tai­sel­le tuo­te­ryh­mäl­le voi olla vaikeaa. 

    Talous­kas­vua oli aiem­min hel­pom­min mita­ta kun puhut­tiin öljy­tyn­ny­rien mää­ris­tä, tuo­te­tun säh­kön tuo­tan­to­mää­ris­tä per vuo­si, hii­li tai teräs­ton­neis­ta tai vil­ja­sa­don mää­räs­tä. Sil­loin pys­tyi sano­maan että pal­ve­lut­han ovat ihmis­ten toi­nen tois­ten­sa pai­to­jen pese­mis­tä eikä ihmis­kun­nan kulu­tus syn­ny pal­ve­luis­ta vaan fyy­sis­ten hyö­dyk­kei­den tuo­tan­nos­ta. Alkeel­li­ses­sa tuo­tan­non tilas­sa ei erik­seen kau­pi­tel­la toi­nen toi­sil­leen pal­ve­lui­ta vaan ne tuo­te­taan itse koti­ta­lou­den piirissä.…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kun pal­ve­lut siir­ty­vät mark­ki­na­tuon­non pii­riin ja ihmi­set voi­vat eri­kois­tua aiem­paa tuot­ta­vam­man jalos­tuk­sen ansios­ta, niin koh­ta tulee jul­ki­suu­teen nii­tä joi­ta mie­les­tä pal­ve­lut tuo­ta­vat tulon kan­san­ta­lou­teen eikä teol­li­suut­ta enää niin tarvita…

    Sehän vaan saastuttaa.. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Sinän­sä olen tuos­ta teks­tin perus­a­ja­tuk­ses­ta samaa miel­tä, että kehi­tys­tä tapah­tuu, vaik­ka se ei näy BKT-mit­ta­ris­sa. Sii­tä huo­li­mat­ta myös BKT-kehi­tyk­seen liit­ty­vät ongel­mat täy­tyy huomioida.

    Vrt. Vaik­ka maa­ta­lou­den työl­li­syys­mer­ki­tys on nyky­ään pie­nem­pi, sen huol­to­var­muus ja ympä­ris­tö­mer­ki­tys kan­nat­taa huomioida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Osmo,

    se toi­mii vain sil­loin kun jos­sain on joku maan­osa jon­ka inves­toin­tias­te ja tuo­tan­to­pää­oman mää­rä on riittämätön.

    Täl­löin sin­ne rahoi­tusy­li­jää­män­sä sijoit­ta­neet aut­tai­si­vat maan tuo­tan­non kas­vat­ta­mi­ses­sa ja sai­si­vat myö­hem­min tuloja.

    Loo­gis­ta oli­si että myö­hem­min tuo ulko­maan­kau­pan yli­jää­mä sulai­sia pois ja kan­sa­kun­ta eläi­si osin ulko­mai­sil­la omaisuustuloilla.

    Koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa tämä ei tie­tys­ti toi­mi jos kaik­ki oli­si­vat samal­la kehi­ty­sas­teel­la. Kulu­tus syn­tyy vain nykyi­ses­tä tuo­tan­nos­ta, vähäi­ses­sä mää­rin varas­to­jen pur­ka­mi­ses­ta ja ei kos­kaan raha­va­ro­jen siir­ros­ta eri ajan­het­kien välillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Panu,

    tot­ta­kai val­tio voi men­nä kon­kurs­siin. Se kon­kurs­si tar­koit­taa vain sitä että se ei voi saa­da käyt­töön­sä kaik­kia nii­tä resurs­se­ja joi­ta se tar­vit­si­si vel­voit­tei­den­sa hoi­ta­mi­seen. Tie­tys­ti lupauk­set voi aina pet­tää jos tar­ve tai hyö­ty lupaus­ten rik­ko­mi­ses­ta on riittävä… 

    On ollut mones­ti tilan­tei­ta että kan­sa­lai­set eivät ole suos­tu­neet käyt­tä­mään val­tion liik­keel­le las­ke­maa viral­lis­ta rahaa jos inflaa­tio on ollut val­ta­vaa lii­al­li­sen rahan­luo­mi­sen vuoksi..

    Toi­nen asia on koko­naan se miten kan­sa­lai­set miel­tä­vät esim. elä­ke­lu­pauk­sen. Onko se kan­sa­lais­ten kan­nal­ta sääs­tä­mis­tä vai käsi­te­tään­kö jär­jes­tel­mä tulon­siir­to­jen ja vero­jen koko­nai­suu­te­na jos­ta on mah­dol­lis­ta saa­da jotain tai sit­ten ei… 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ne jot­ka sano­vat, että jokai­sen maan pitäi­si teh­dä kuin Kii­na ja hank­kia val­ta­va ulko­mai­nen yli­jää­mä elä­ke­vas­tuun kat­teek­si, voi­si­vat miet­tiä, miten tämä toi­mii maa­il­man­laa­jui­ses­ti, kos­ka mai­den yli- ja ali­jää­mät sum­mau­tu­vat nollaksi. 

    Mei­naat­ko Osmo, että talous on lopul­ta nol­la­sum­ma­pe­liä? Mie­les­tä­ni se ei ole sitä, vaik­ka tar­kas­tel­laan asi­aa maa­il­man­kau­pan kan­nal­ta. Maa­il­man­ta­lou­den kas­vaes­sa vaih­to­ta­sei­den sum­man on olta­va nol­lan sijaan posi­tii­vi­nen. Tätä las­ku­toi­mi­tus­ta tie­ten­kin sekoit­taa valuut­ta-aluei­den monenkirjavuus. 

    Jos aja­tel­laan esim. Suo­men talous­kas­vua, niin eihän se ole mil­tään kan­sa­kun­nal­ta vas­taa­vas­ti pois. Luu­li­si saman päte­vän myös glo­baa­lis­ti. Var­ma häviä­jä on vain muu luomakunta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Tie­ten­kään maa­il­man­kaup­pa tai talous ei ole nol­la­sum­ma­pe­liä, mut­ta toi­sen vien­ti on aina toi­sen tuontia…

    Jos las­ke­taan yhteen vaih­to­ta­seet niin sum­man pitää­kin olla nol­la, mut­ta jos las­ke­taan yhteen vien­nit ja tuon­nit niin saa­daan aikaan tosi iso luku.

    Samoin tapah­tuu Suo­men sisäl­lä. Jos esi­mer­kik­si Kai­nuus­sa kulu­te­taan enem­män kuin siel­lä tuo­te­taan niin tämä kulu­tus rahoi­te­taan tulon­siir­roil­la muis­ta maakunnista. 

    Toi­saal­ta myös jos­sain kau­pun­gis­sa on mah­dol­lis­ta kulut­taa enem­män kuin siel­lä tuo­te­taan sik­si että kau­pun­gin asuk­kail­la on omis­tuk­ses­saan eri­lai­sia tulo­ja tuot­ta­via varo­ja muu­al­la maassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Länk­kä­rei­den tyy­li hauk­kua Japa­ni­lais­ta yhteis­kun­taa on suo­ras­taan sur­ku­hu­pai­saa. Japa­ni on län­si­mai­ses­sa medias­sa ollut jon­kin­lai­ses­sa maa­nis-depres­sii­vi­ses­sä tilas­sa koh­ta kak­si vuosikymmentä. 

    Itse Japa­nis­sa joi­ta­kin ker­to­ja käy­nee­nä totean, ettei näy aina­kaan pai­kan­pääl­lä. Eikä näy tilas­tois­sa­kaan, jos nii­tä lue­taan län­si­mais­ten tilas­to­sil­mä­la­sien läpi: työt­tö­myys lie­nee jotain 5 pro­sent­tia. Toki se on Japa­ni­lai­sel­le yhteis­kun­nal­le paljon. 

    Tuo 5 pro­sent­tia on kui­ten­kin kehit­ty­neel­le yhteis­kun­nal­le mel­koi­sen hyvä saa­vu­tus. Ja tämä maas­sa, jos­sa pät­kä­työt on muis­taak­se­ni lail­la kielletty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Menee vähän arvauk­sen puolelle.
    Minun käsit­tääk­se­ni Japa­nin elä­ke­jär­jes­tel­mä on kovin hai­ve­röi­nen, jos sitä on lain­kaan. Sik­si kan­sa­lai­set ovat sääs­tä­neet sukan­var­teen elä­ke­päi­vi­ään var­ten. Jot­ta täl­lai­nen sääs­tö ei tuot­tai­si tol­ku­ton­ta vaih­to­ta­seen yli­jää­mää (kuten se nyt tuot­taa Kii­nas­sa) val­tion pitää vel­kaan­tua yhtä pal­jon. Käte­vin­tä on siis, että japa­ni­lai­set sääs­tä­vät lai­naa­mal­la val­tiol­le. Onko siis val­tio konkurssikypsä? 

    Saat­taa olla, kun käsit­tääk­se­ni ker­ran Japa­nin talou­den toi­min­ta on pit­käl­ti perus­tu­nut tähän velan­ot­toon (hal­paan koti­mai­seen rahaan) ja nyt kun sääs­tö­as­te on tul­lut alem­mas (kts. link­ki alla), saat­taa tämä stra­te­gia käy­dä han­ka­lam­mak­si. Toki myös japa­ni­lai­set yksi­tyis­yri­tyk­set ovat lait­ta­neet voit­to­jaan pank­kei­hin ollen osa tätä sys­tee­miä, mut­ta ne tie­dä riit­tää­kö sekään enää.

    http://www.clearonmoney.com/dw/doku.php?id=investment:commentary:2011:12:31-japan_household_savings_rate_remained_very_low_in_2010

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Panu Hei­no­nen:

    Ei suve­ree­ni val­tio, jol­la on oma kes­ku­pank­ki, voi men­nä kon­kurs­siin. Ei ole mui­ta vel­ko­jia kuin val­tio itse. Näis­sä vel­ka­ju­tuis­sa näkyy niin sel­väs­ti se, ettei ymmär­re­tä sitä, mitä se raha on – siis kier­ros­sa ole­va raha.

    Toki voi men­nä kon­kurs­siin. Val­tiot joi­den talous on kural­la (ja joil­la on oma kes­kus­pank­ki) jou­tu­vat usein otta­maan vel­kaa ulko­maan valuu­tas­sa (yleen­sä dollareissa).
    Ei se oma rahan­pa­no­ko­ne pys­ty tai­ko­maan taaloja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:“Sete­li­ra­hoi­tus” on juu­ri vel­ka­kir­jo­jen myymistä. 

    Näin on, mut­ta kenel­le? — kes­kus­pan­kil­le tie­ten­kin. Kes­kus­pank­ki saa vel­ka­kir­jan ja val­tio saa fyr­kat mak­saa opet­ta­jien pal­kat. Samal­la kes­kus­pan­kin raha­pe­rus­ta kas­vaa ja, jos sete­li­ra­hoi­tus­ta teh­dään suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa, niin kor­kea inflaa­tio­han sii­tä seu­raa. Ever­tin kom­ment­ti oli kyl­lä ihan ymmär­ret­tä­vä ja jär­ke­vä, sen sijaan Soi­nin­vaa­ran hie­man hapui­le­va. Japa­ni­lai­set näh­tä­väs­ti vie­lä luot­ta­vat val­tion mak­su­ky­kyyn, kun luo­tot­ta­vat val­tio­ta laajamittaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Tar­kis­tin asian Wiki­pe­dias­ta ja se vas­taa minun käsi­tys­tä­ni setelirahoituksesta:

    Sete­li­ra­hoi­tuk­sel­la tar­koi­te­taan tilan­net­ta, jos­sa kes­kus­pank­ki rahoit­taa valtiota/valtioita uut­ta rahaa pai­na­mal­la. Käy­tän­nös­sä kes­kus­pank­ki mer­kit­see taseen­sa vas­taa­vaa-puo­lel­le val­tiol­le mer­kit­se­män­sä velan sekä taseen­sa vas­tat­ta­vaa-puo­lel­le uusien sete­lien arvon, jot­ka luo­vu­te­taan val­tion käyt­töön. Nyky­ään ei uusia sete­lei­tä luon­nol­li­ses­ti­kaan tar­vit­se pai­naa, vaan rahoi­tus mer­ki­tään suo­raan kes­kus­pan­kin tasee­seen nume­roi­na ja rahat luo­vu­te­taan val­tion käyt­töön tilisiirtona.”

    Täs­sä tapauk­ses­sa mää­rä kas­vaa, mut­ta sii­nä Japa­nis­sa ei käsit­tääk­se­ni toi­mi­ta näin, vaan val­tion ottaa lai­naa kan­sa­lai­sil­ta, jol­loin val­tion kir­jan­pi­dos­sa rahan mää­rä ei lisään­nyt kos­ka sama sum­ma on tasees­sa toi­sen­sa kumo­ten sekä vas­taa­vaa että vas­tat­ta­vaa puolella.

    Kir­ja­pi­dol­li­ses­ti BKT:n ei pitäi­si kas­vaa, mut­ta käy­tän­nös­sä val­tion saa­ma raha on kurant­tia tava­raa, jol­la voi­daan teh­dä inves­toin­te­ja ym.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Menee vähän arvauk­sen puolelle.
    Minun käsit­tääk­se­ni Japa­nin elä­ke­jär­jes­tel­mä on kovin hai­ve­röi­nen, jos sitä on lainkaan”

    Japa­nin elä­ke­jär­jes­tel­mä on hyvin saman­kal­tai­nen kuin muu­al­la länsimaissa

    Elä­keps­ru­tuu kol­meen osaa
    1.Kansaneläke,jota mak­se­taan asumisperusteisesti
    Rahoi­tus tulee vero­va­rois­ta 50 % sti

    2. Työe-elä­ke, joka perus­tuu työs­sä­oloon ja mak­su­ka­ton perus­teel­la sisäl­tä­nee myös etuudelle

    Työ­elä­ke­mak­su on n 14,5 % ja jär­jes­tel­mä on osit­tain rahastoiva

    3.Lisäeläkejärjestelmät, joi­den pii­ris­sä on n 60 % väestöstä

    Elä­kei­kä on nouse­mas­sa 60:tä 65 vuo­teen ‚mut­ta yli­me­no­sään­nöis­tä ei ollut selvitystä,ilmeisesti var­hai­se­läk­kel­le voi edel­len jää­dä 60-vuotiaana

    Täy­teen eläk­kee­seen on oikeus 25 vuo­den pal­ve­luk­sen jälkeen.

    Ilmei­ses­ti moni käyt­tää tätä, sil­lä 25–54-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te on 90 % luokkaa,mutta 55–64-vuotiaiden vain 65 % luokkaa

    Kor­vaus­ta­so on OECD:n mukaan vaa­ti­ma­ton n 35–40 %luok­kaa mut­ta lisäe­läk­keet ja ero­ra­hat nos­ta­vat kor­vaus­ta­soa suu­rim­mal­la osalla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai sit­ten se kas­vu on men­nyt kulut­ta­jil­le parem­pi­na tuot­tei­na. Mil­jo­nää­re­jä syn­tyy vain, jos kil­pai­luo­lo­suh­teis­sa on puut­tei­ta. Mut­ta on meil­lä myuös enem­män mil­jo­naa­re­jä. Mitä nii­den vihais­ten lin­tu­jen pörs­siar­vok­si kaavailtiinkaan?
    Pal­jon­ko mak­sai­sit nyt vuo­den 1990 mal­lia ole­vas­ta autos­ta, jos sai­sit sen uute­na? Peri­aat­tees­sa hin­na­ne­ro uuden ja van­han auton välil­lä pitäi­si kir­ja­ta kas­vuk­si, sil­la laa­dun para­ne­mi­nen on kas­vua sii­nä mis­sä määränkin.
    Pal­jon­ko mak­sai­sit uudes­ta vuo­den 1995 mal­lia ole­vas­ta kännykästä?
    Kas­vua ei pitäi­si olla se, pal­jon­ko tuo­te­taan uusia asun­to­ja vaan kuin­ka pal­jon asuin­pi­ny­ta­la­laa meil­lä on.

    Kyl­lä 90- luvun autol­la arvoa oli­si, joku aivan taval­li­nen kuten vaik­ka Toy­ota Cari­na oli­si var­maan 10 000 euron arvoi­nen vaik­ka sii­tä puut­tuu­kin nyky­ajan hila­vit­kut­ti­met. Sil­lä sei­kal­la ettei se meni­si läpi uusis­ta mää­räyk­sis­tä voi kiit­tää polii­tik­ko­ja ja mätää “vih­re­ää” poli­tiik­kaa, köy­hil­le kan­sa­lai­sil­le täl­lai­nen luo­tet­ta­va ja kes­tä­vä auto kyl­lä kel­pai­si, kel­paa­han se monil­le vie­lä 20 vuot­ta käytettynäkin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. fatou:

    “Sete­li­ra­hoi­tus” on juu­ri vel­ka­kir­jo­jen myymistä. 

    Näin on, mut­ta kenel­le? – kes­kus­pan­kil­le tie­ten­kin. Kes­kus­pank­ki saa vel­ka­kir­jan ja val­tio saa fyr­kat mak­saa opet­ta­jien palkat.

    Ker­ro­pa vie­lä esi­mer­kik­si, jos­sa näin toi­mit­tai­siin? Ker­ro edes joku maa, jos­sa kes­kus­pank­ki oli­si suu­rin val­tion vel­ka­pa­pe­rei­den haltija.

    Oikeas­ti yli­voi­mai­nen val­tao­sa val­tioi­den vel­ka­pa­pe­reis­ta myy­dään elä­ke­sää­tiöil­le, rahas­toil­le, vakuu­tus­yh­tiöil­le, pan­keil­le ja muil­le yksi­tyi­sil­le sijoittajille.

    Poik­keus­ti­lan­teis­sa (kuten FEDin QE1 ja QE2-ohjel­mat) kes­kus­pan­kit osta­vat arvo­pa­pe­rei­ta (kuten val­tion vel­ka­kir­jo­ja) sijoit­ta­jil­ta, kir­jaa­vat ne tasee­seen­sa ja luo­vat “uut­ta bittirahaa”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Ylei­nen kommentti:

    Kovin on ana­ly­soi­tu, mut­ta en huo­man­nut dataa mihin ana­lyy­sit perus­tu­vet, niin Suo­mes­sa kuin Japanissa.

    Kai­kel­la kas­vul­la on rajan­sa! Sys­tee­mia­jat­te­lua peliin — kiitos.

    Japa­ni­lais­ten eläk­keel­le jäämisestä:

    Olen saa­nut käy­tän­nös­sä sel­lai­sen käsi­teyk­sen, että siel­lä eläk­keel­le jää­neet käy­vät kui­ten­kin töis­sä. Heil­lä on työ­pis­te ja he teke­vät edel­leen töi­tä enti­se­sä tii­mis­sään, ilmei­ses­ti sen eläk­keen varas­sa. Heil­le tär­kein­tä on mie­le­käs teke­mi­nen ja edel­len arvos­tuk­sen saa­mi­nen. Palk­ka muut­tuu eläk­keek­si, so what — työ­tä voi teh­dä kun­han jaksaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. pek­ka:
    fatou:

    Näin on, mut­ta kenel­le? – kes­kus­pan­kil­le tie­ten­kin. Kes­kus­pank­ki saa vel­ka­kir­jan ja val­tio saa fyr­kat mak­saa opet­ta­jien palkat.

    Ker­ro­pa vie­lä esi­mer­kik­si, jos­sa näin toi­mit­tai­siin? Ker­ro edes joku maa, jos­sa kes­kus­pank­ki oli­si suu­rin val­tion vel­ka­pa­pe­rei­den haltija.

    Oikeas­ti yli­voi­mai­nen val­tao­sa val­tioi­den vel­ka­pa­pe­reis­ta myy­dään elä­ke­sää­tiöil­le, rahas­toil­le, vakuu­tus­yh­tiöil­le, pan­keil­le ja muil­le yksi­tyi­sil­le sijoittajille.

    Poik­keus­ti­lan­teis­sa (kuten FEDin QE1 ja QE2-ohjel­mat) kes­kus­pan­kit osta­vat arvo­pa­pe­rei­ta (kuten val­tion vel­ka­kir­jo­ja) sijoit­ta­jil­ta, kir­jaa­vat ne tasee­seen­sa ja luo­vat “uut­ta bittirahaa”.

    http://www.cnbc.com/id/29880401/The_Biggest_Holders_of_US_Government_Debt?slide=16

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Olen saa­nut käy­tän­nös­sä sel­lai­sen käsi­teyk­sen, että siel­lä eläk­keel­le jää­neet käy­vät kui­ten­kin töissä.”

    tuo selit­tää tilas­tois­sa ole­van kum­mal­li­suu­den. 55–64-vuotiaiden työl­li­syy­sas­te on alle 65 % mut­ta työ­elä­mäs­tä luo­vu­taan kes­ki­mää­rin 69 vuotiaana.

    Miten­kä­hän tuo onnis­tuu tuotantolinjalla,jossa ei voi olla yli­mää­räi­siä työ­pis­tei­tä eikä yli­mää­räi­siä ihmisiäkään.

    Muu­ten­kin Japa­ni on luok­kayh­teis­kun­ta ja duu­na­ri­ta­sol­la tuot­ta­vuu­den pitää olla kun­nos­sa, val­ko­kau­lus­ta­sol­la ei niinkään

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Moder­neis­sa talouk­sis­sa hallituksella/valtionvarainministeriöllä ei ole oikeut­ta uuden rahan liik­keel­le las­kuun, vaan tämä toi­mi on ulkois­tet­tu kes­kus­pan­keil­le, jot­ka toi­mi­vat joko itse­näi­ses­ti tai vähem­män itse­näi­ses­ti maas­ta riip­puen. Nor­maa­lis­ti hal­li­tus kerää rahoi­tuk­sen­sa vero­jen ja mui­den mak­su­jen muo­dos­sa sekä las­ke­mal­la liik­keel­le vel­ka­kir­jo­jaan, joi­ta ylei­sö ostaa. Jos­sain vai­hees­sa talous voi ajau­tua sel­lai­seen jamaan ja bud­jet­tia­li­jää­mä voi kas­vaa niin suu­rek­si (vrt. Kreik­ka), ettei val­tion vel­ka­kir­jat enää mene kau­pak­si yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le. Mil­lä tavoin val­tio tämän jäl­keen rahoit­taa käyt­tö­me­non­sa? — perin­tei­ses­ti nos­ta­mal­la vero­ja, leik­kaa­mal­la meno­ja, jät­tä­mäl­lä vel­kan­sa mak­sa­mat­ta jne. 

    Hal­li­tuk­sen työ­ka­lu­pa­kis­sa on kui­ten­kin vie­lä yksi apu­vä­li­ne rahoit­taa ali­jää­mä — nimit­täin sete­li­ra­hoi­tus , mis­sä kes­kus­pank­ki ostaa hal­li­tuk­sen liik­keel­le las­ke­mat val­tion vel­ka­kir­jat suo­raan hal­li­tuk­sel­ta ja luo näi­tä vas­taan rahaa hal­li­tuk­sen käyt­töön. Tämä on se pro­se­duu­ri, mis­tä käy­te­tään kan­san­ta­lous­tie­tees­sä ter­miä “sete­li­ra­hoi­tus” (mone­tizing the debt, prin­ting money) tai “(keskuspankki)rahan pai­na­mi­nen”. Oleel­lis­ta sete­li­ra­hoi­tuk­ses­sa on se, että kes­kus­pank­ki luo mas­si­vi­ses­ti uut­ta rahaa, jota hal­li­tus dump­paa mark­ki­noil­le, jos­sa se tie­ten­kin pank­ki­jär­jes­tel­mään pää­tyes­sään ker­taan­tuu ja luo kor­kean inflaa­tion, cete­ris pari­bus — M. Fried­ma­nin sanoin: “Infla­tion is always and eve­ryw­he­re a mone­ta­ry phe­no­me­non.” Yleen­sä sete­li­ra­hoi­tus onkin kiel­let­ty kes­kus­pan­kin osal­ta sen tuhoi­suu­den vuoksi.

    pek­ka:

    Ker­ro­pa vie­lä esi­mer­kik­si, jos­sa näin toi­mit­tai­siin? Ker­ro edes joku maa, jos­sa kes­kus­pank­ki oli­si suu­rin val­tion vel­ka­pa­pe­rei­den haltija. 

    Zim­babwe tai­taa olla vii­me­ai­kai­sis­ta val­tiois­ta varoit­ta­vin esimerkki.

    (Huom. FEDin tasees­sa on suu­ri mää­rä USAn vel­ka­kir­jo­ja, mut­ta näil­lä ei ole niin­kään sete­li­ra­hoi­tuk­sen kans­sa teke­mis­tä, vaan ovat raha­po­li­tii­kan väli­nei­tä ja ostet­tu yksi­tyi­sel­tä sektorilta.)

    Oikeas­ti yli­voi­mai­nen val­tao­sa val­tioi­den vel­ka­pa­pe­reis­ta myy­dään elä­ke­sää­tiöil­le, rahas­toil­le, vakuu­tus­yh­tiöil­le, pan­keil­le ja muil­le yksi­tyi­sil­le sijoittajille. 

    Pitää paik­kan­sa — normaaliolosuhteissa.

    Poik­keus­ti­lan­teis­sa (kuten FEDin QE1 ja QE2-ohjel­mat) kes­kus­pan­kit osta­vat arvo­pa­pe­rei­ta (kuten val­tion vel­ka­kir­jo­ja) sijoit­ta­jil­ta, kir­jaa­vat ne tasee­seen­sa ja luo­vat “uut­ta bittirahaa”. 

    Näin teki­vät, mut­ta kan­nat­taa huo­ma­ta että “uusi raha” ei ole juu­ri­kaan, jos ollen­kaan, pää­ty­nyt kier­toon. Sen sijaan har­joi­tus­teh­tä­väk­si jäte­tään sen sel­vit­tä­mi­nen mihin tämä “uusi raha” on oikein “kadon­nut” 🙂 .

    Soi­nin­vaa­ra: “Kun opis­ke­lin raha­ta­laout­ta mon­ta vuo­si­kym­men­tä sit­ten, ker­rot­tiin, että FED sää­te­lee raha­mark­ki­noi­ta osta­mal­la ja myy­mäl­lä val­tion­pa­pe­rei­ta. Ehkä se oli silloin?” 

    Heh, kaik­ki vuo­si­kym­me­nien takai­nen mak­ro ei suin­kaan ole vie­lä his­to­rian romu­kop­paan hei­tet­tä­vis­sä. Kuvaa­ma­si FEDin toi­met ovat edel­leen kurant­tia tava­raa ja arki­päi­väis­tä raha­po­li­tii­kan toteu­tus­ta (ks. Huom. yllä ja lisä­tie­dot vaik­ka Wikis­tä: open mar­ket operations).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Japa­nis­sa käy­nyt:
    Olen saa­nut käy­tän­nös­sä sel­lai­sen käsi­teyk­sen, että siel­lä eläk­keel­le jää­neet käy­vät kui­ten­kin töis­sä. Heil­lä on työ­pis­te ja he teke­vät edel­leen töi­tä enti­se­sä tii­mis­sään, ilmei­ses­ti sen eläk­keen varas­sa. Heil­le tär­kein­tä on mie­le­käs teke­mi­nen ja edel­len arvos­tuk­sen saa­mi­nen. Palk­ka muut­tuu eläk­keek­si, so what – työ­tä voi teh­dä kun­han jaksaa.

    Noin­han tekee Suo­mes­sa­kin usea­kin eläk­keel­le jää­nyt pro­fes­so­ri. Hal­lin­to- ja rapor­toin­ti­vas­tuut lop­pu­vat eläk­keel­le jään­tiin, pää­see vii­mein kes­kit­ty­mään tut­ki­muk­seen ja nuo­rem­pien tut­ki­joi­den ohjaukseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. ant­ti: Ohhoh! Mitä puut­tei­ta kil­pai­luo­lo­suh­teis­sa oli esim kun iPho­ne teki Job­sis­ta ties min­kä multimiljardöörin?

    Polii­si, joka tulee ja vie put­kaan, jos teet lii­an saman­nä­köi­sen tuot­teen. Se on ihan oikea kil­pai­lues­te. iPho­nen tapai­sia lii­ke­voit­to­ja teh­dään yleen­sä vain huu­me- ja ase­kau­pan kal­tai­sil­la lait­to­mil­la bisneksillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. ant­ti: Ohhoh! Mitä puut­tei­ta kil­pai­luo­lo­suh­teis­sa oli esim kun iPho­ne teki Job­sis­ta ties min­kä multimiljardöörin?

    Polii­si, joka tulee ja vie put­kaan, jos teet lii­an saman­nä­köi­sen tuot­teen. Se on ihan oikea kilpailueste.

    Nime­no­maan JOB­Sis­ta? Mah­dol­li­ses­ti ihan vaan Nas­sim Taleb ‑tyyp­pi­nen hil­li­tön tsä­gä yhdis­tet­ty­nä anka­raan hen­ki­lö­kul­tin luo­mi­seen. No, mil­jar­döö­ri hänes­tä tuli osa­keo­mis­tuk­sen­sa ja oikeu­te­tus­ti hyvän tuot­teen perus­teel­la, ja mut­ta jumal­hah­mo-myyt­tiin tar­vit­tiin elämäkerta.

    Pluss­a­puo­lel­la: oli­han IPhone/IPad hil­li­tön edis­ty­sas­kel ergo­no­mian paran­ta­mi­sek­si kone-ihmi­nen raja­pin­nas­sa. Hyvä kysy­mys on mik­si ruo­hon­juu­ri­käyt­tä­jän anka­ra tar­ve parem­mas­ta käy­tet­tä­vyy­des­tä ei yleen­sä het­kau­ta isoik­si kas­va­nei­den orga­ni­saa­tioi­den jäh­me­ää suun­taa (Mic­ro­soft, Nokia…) — ehkä ergo­no­mian paran­ta­mi­nen on oikeas­ti vaikeaa?

    Mii­nus­puo­lel­la: samai­sen Job­sin hil­li­tön per­fek­tio­nis­mi toi­saal­ta uhka­si, elä­mä­ker­ran mukaan, tuho­ta koko NeXT-fir­man. Enkä tie­dä kuin­ka vaka­vas­ti elä­mä­ker­ran itse­ke­hu pitäi­si ottaa. Aina­kin väi­te kuin­ka koko nykyi­nen tie­to­ko­ne­teol­li­suus oli­si vel­kaa Job­sil­le kun se varas­ti Apple II:ssa käy­te­tyn hak­ku­ri­te­ho­läh­de-idean näyt­tää ole­van pup­pua. Jo IBM704:ssä oli radio­put­kil­la toteu­tet­tu hak­ku­ri­te­ho­läh­de. Panee epäi­le­mään kuin­ka mon­ta muu­ta vää­rää tie­toa kir­jas­ta löytyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Tie­de­mies
    “iPho­nen tapai­sia lii­ke­voit­to­ja teh­dään yleen­sä vain huu­me- ja ase­kau­pan kal­tai­sil­la lait­to­mil­la bisneksillä.”

    Apple oli sul­jet­tu­na jär­jes­tel­mä­nä vuo­si­kym­me­niä ala­kyn­nes­sä IBM:ään ver­rat­tu­na ja lopul­ta sai timant­tin­sa hiot­tua. On kult­tuu­ri­nen kysy­mys mil­lai­sia asioi­ta halu­taan lain­sää­dän­nös­sä painottaa. 

    Kali­for­nias­sa halu­taan roh­kais­ta ihmi­siä otta­maan raken­ta­val­la taval­la ris­kiä ja pal­ki­ta menes­tyk­ses­tä. Suo­mes­sa halu­taan polt­taa tur­vet­ta, kär­vis­tel­lä näl­kä­ra­jal­la ja hauk­kua herroja.

    Kali­for­nial­la toki vas­taa­vas­ti oli­si Suo­mes­ta oppi­mis­ta vakaan jul­ki­sen talou­den yllä­pi­dos­ta. Tai­taa oll­la niin, että siel­lä on sen ver­ran läm­min­tä ettei ole hen­gen läh­tö lähel­lä, vaik­ka jou­tui­si kadul­le. Sik­si uskal­le­taan kan­sa­nää­nes­tää osa­val­tio mak­su­ky­vyt­tö­myy­den partaalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.