Salattu sopimus

Minä olen näh­nyt sen salai­sen vakuus­so­pi­muk­sen, tai siis selail­lut sitä. Tosin on sanot­ta­va, että ilman oikeus­tie­teen kou­lu­tus­ta sii­tä ei pal­jon ymmär­rä eikä suo­ma­lai­sen oikeus­tie­teen kou­lu­tus­kaan auta, vaan pitäi­si tutus­tua ame­rik­ka­lai­seen. Salaa­mi­seen on aivan perus­tel­tu syy. Syyn ker­to­mi­nen on vai­kea­ta, kos­ka sil­loin tuli­si pal­jas­ta­neek­si juu­ri sen, mitä sala­taan. Salaa­mi­nen ei joh­du suo­ma­lai­sis­ta vaan muis­ta. Sil­lä suo­jel­laan mui­ta sopi­mus­kump­pa­nei­ta, joi­ta on useita.

Salai­lua ei myös­kään tar­vi­ta sen peit­tä­mi­sek­si, että sopi­mus on huo­no. Sen voi pää­tel­lä myös jul­kis­te­tuis­ta osis­ta. En ole ennen kehu­nut Timo Soi­nin plo­kia, mut­ta siel­lä se on esi­tet­ty ymmär­tääk­se­ni aika oikein. Itseä­ni täs­sä asias­sa arve­lut­taa se, että eräis­sä tapauk­sis­sa vakuus­so­pi­mus voi myös lisä­tä Suo­men riskejä.

Suo­men anta­mia takui­ta vas­taan Suo­mi saa moni­mut­kais­ten jär­jes­te­ly­jen kaut­ta sul­ku­ti­lil­le vakuu­den, jon­ka se saa nos­taa aikai­sin­taan vuon­na 2041, jos Kreik­ka ei kyke­ne mak­sa­maan vel­ko­jaan. Alku­vai­hees­sa tuo vakuus koos­tuu Krei­kan val­tion pape­reis­ta. Ne on tar­koi­tus vaih­taa vuo­den 2014 lop­puun men­nes­sä johon­kin raha­nar­voi­seen, tar­kem­min sanot­tu­na johon­kin vii­des­tä par­haas­ta val­tion vel­ka­kir­jas­ta. Alun perin piti olla AAA-luo­ki­tus­ta, mut­ta sel­lai­set val­tiot ovat käy­mäs­sä vähiin.

Tähän vaih­to-ope­raa­tioon liit­tyy omat ris­kin­sä. Kuka ne ostaa? Krei­kan val­tio on saa­nut mai­rit­te­le­van luo­ki­tuk­sen C. Näin Kreik­ka on ainoa Euroo­pan maa, jon­ka ei tar­vit­se pelä­tä luot­to­luo­ki­tuk­sen­sa las­kua, kos­ka täs­tä ei pää­se enää alem­mas. Luok­ka C tar­koit­taa noin suu­rin piir­tein, ettei vel­ka­pa­pe­rei­ta kan­na­ta pai­naa pape­ril­le, kos­ka pape­ri on niin kal­lis­ta.  Jos Kreik­ka koh­ta­puo­liin ilmoit­taa, ettei täs­tä tule mitään, emme­kä me aio mak­saa mitään, Suo­mi on lisän­nyt vas­tui­taan etu­pai­not­tei­ses­ti ja kär­sii enem­män kuin muut. Sii­nä vai­hees­sa vakuu­te­na on nii­tä Krei­kan val­tion papereita.

Kos­ka Jaak­ko Kian­der­kin on sano­nut, ettei Kreik­ka sel­viä täs­tä, uskal­lan minä­kin sano­maan, että olen ollut pit­kään samaa miel­tä. Tus­kin täl­lä blo­gil­la saa raha­mark­ki­noi­ta sekaisin.

Jos Kreik­ka pysyy euros­sa, se ei sel­viä, vaik­ka sai­si kaik­ki vel­kan­sa anteek­si. Maal­la ei ole mil­lä mak­saa tuon­ti. Ainoa mah­dol­li­suus on deval­vaa­tio ja se taas edel­lyt­tää, että on valuut­ta, joka deval­voi­da. Sisäi­nen deval­vaa­tio oli­si var­sin tuhoi­sa. Jos kaik­ki hin­nat ja pal­kat puo­li­te­taan, kaik­kien vel­ko­jen, ulko­mais­ten ja koti­mais­ten arvo kaksinkertaistuu.

Mitä deval­vaa­tio aut­taa maa­ta, jol­la ei ole vien­ti­tuot­tei­ta? Sil­lä on vien­ti­tuot­tee­na turis­mi, joka voi­si alkaa kukois­taa, jos drak­ma deval­voi­daan vaik­ka pane­mal­la sen arvo puo­lik­si. Olet­taen tie­tys­ti, että maa­han pää­see, eivät­kä len­to­ko­neet ja rau­ta­tiet sei­so lakon takia.

Deval­vaa­tio nos­tai­si tuon­ti­hin­nat kak­sin­ker­tai­sik­si. Koti­mai­ses­sa kulu­tuk­ses­sa tuon­ti­tuot­tei­den kil­pai­lu­ky­ky katoai­si ja koti­mark­ki­nat elpyisivät.

Ulko­mais­ten vel­ko­jen arvo tuplaan­tui­si, mut­ta ei sen­tään koti­mais­ten. Ulko­mai­sis­ta velois­ta Kreik­ka ei sel­viäi­si eikä sel­vin­nyt Argen­tii­na­kaan, joten…

Onnek­si on ne vakuudet.

75 vastausta artikkeliin “Salattu sopimus”

  1. Yleen­sä jos huo­maa sopi­van­sa hyp­pää­mi­ses­tä kai­voon, kan­nat­taa peruut­taa, vaik­ka tuli­si­kin takin­kään­tö­syy­tök­set. Moni moka oli­si Suo­mes­sa­kin väl­tet­ty, jos sai­si vaih­taa mie­li­pi­det­tä ilman takinkääntöä.

    Eikä ole pal­joa juh­li­mis­ta, jos Suo­mi hyö­tyy jotain sii­tä, että kreik­ka­lai­sil­ta ote­taan enem­män. Mitä tahan­sa tapah­tuu­kin, niin parem­pi oli­si pääs­tää ihmi­set roik­ku­mas­ta löy­säs­tä hir­res­tä. Enkä tar­koi­ta sil­mu­kan kiris­tä­mis­tä. Epä­tie­toi­suus lie­nee tuhoi­sam­paa, kuin sel­vä kuva niu­kas­ta tule­vai­suu­des­ta. Itse asian­omai­sia nilk­ke­jä­kin voi­si tuo­da välil­lä syy­te­tyik­si, eikä vain pis­tää polii­sia kurit­ta­maan mielenosoittajia.

    Toi­vot­ta­vas­ti ei kulu­nut kovin mon­taa patia tämän sopi­muk­sen aikaan saa­mi­seen Brysselissä.

  2. Ylel­tä tuli jokin aika sit­ten doku­ment­ti, kon­kurs­si­val­tio, jos­sa käsi­tel­tiin Ete­lä-Euroo­pan mai­den lisäk­si Argen­tii­naa. Doku­men­tin perus­teel­la Argen­tii­nan tie vai­kut­tai­si viisaammalta. 

    Muis­taak­se­ni Argen­tii­nan “EK:n” nok­ka­mies ker­toi Argen­tii­nan talou­den las­kun pysäh­ty­neen nopeas­ti dol­la­ri­kyt­kök­sen pur­ka­mi­ses­ta ja vien­ti oli alle vuo­des­sa jo vah­vas­ti ylijäämäinen.

  3. Ode:

    Jos Kreik­ka pysyy euros­sa, se ei sel­viä, vaik­ka sai­si kaik­ki vel­kan­sa anteek­si. Maal­la ei ole mil­lä mak­saa tuon­ti. Ainoa mah­dol­li­suus on deval­vaa­tio ja se taas edel­lyt­tää, että on valuut­ta joka devalvoida. 

    Val­tao­sa eko­no­mis­teis­ta on sitä miel­tä, että euros­ta eroa­mi­sen kaa­os aiheut­tai­si Krei­kan talou­del­le enem­män vahin­koa kuin turis­mi hyö­tyi­si. Jos Krei­kal­la oli­si mer­kit­tä­vää vien­ti­teol­li­suut­ta tilan­ne oli­si eri­lai­nen, mut­ta kun ei ole (ja turis­mi­kin on sur­kean pie­ni osuus BKT:stä). Kreik­ka jou­tuu tuo­maan jopa mer­kit­tä­vän osan elintarvikkeista.

    Myös yli­voi­mai­nen enem­mis­tö taval­li­sis­ta Kreik­ka­lai­sis­ta vas­tus­taa drak­maan paluu­ta, kuin­ka ajat­te­lit pakot­taa Krei­kan eroamaan?

    1. En pako­ta ketään, Yri­tän ennus­taa. En nimit­täin myös­kään usko, että muut maat suos­tu­vat rahoit­ta­maan Krei­kan ali­jää­miä loputtomiin.
      Ekon omis­tit ovat asias­ta myös eri miel­tä. Kukaan ei tie­dä totuutta.

  4. Itseä­ni täs­sä asias­sa arve­lut­taa se, että eräis­sä tapau­kis­sa vakuus­so­pi­mus voi myös lisä­tä Suo­men riskejä.

    Eli tämä Krei­kan mak­su­ky­vyt­tö­myy­den takia otet­tu “vakuus”, aiheut­tai­si lisä­kus­tan­nuk­sia Suo­mel­le sii­nä äärim­mäi­sen hypo­teet­ti­se­sa tapuk­ses­sa, että Kreik­ka oli­si­kin yllät­täen maksukyvytön. 

    Sel­vä… Juu­ri kuin kuvit­te­lin, ettei tämä tari­na enää hul­lum­mak­si voi muuttua.

    Jää oikeas­taan yksi kysy­mys: Mikä on oma hen­ki­lö­koh­tai­nen puo­lus­tuk­se­si tämän jat­ko­ker­to­muk­se­na ete­ne­vän tra­gi­ko­me­dian tuke­mi­sel­le eduskunnassa?

  5. pek­ka:
    Val­tao­sa eko­no­mis­teis­ta on sitä miel­tä, että euros­ta eroa­mi­sen kaa­os aiheut­tai­si Krei­kan talou­del­le enem­män vahin­koa kuin turis­mi hyötyisi. 

    Ja mis­sä­hän tämä äänes­tys on pidet­ty? (juu, ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti en var­maan oli­si anta­mas­sa äänioi­keut­ta niil­le eko­no­mis­teil­le, joi­den mie­les­tä euro alun­pe­rin oli hyvä ajatus)

  6. Län­si­mai­nen talous­jär­jes­tel­mä on kuin huo­nos­ti toteu­tet­tu, sul­jet­tu monen kom­po­nen­tin ja ark­ki­teh­tuu­rin tie­to­jär­jes­tel­mä jos­ta puut­tuu doku­men­toin­ti. Edes tie­to­tek­nii­kan asian­tun­ti­jat eivät saa sii­tä enää sel­koa. Nyt men­nään krii­sis­tä krii­siin, paik­kail­laan, tue­taan pake­teil­la, rukoil­laan ja toi­vo­taan ja rau­hoi­tel­laan mark­ki­noi­ta, sit­ten tulee seu­raa­va krii­si. Oli­si hylät­tä­vä koko raken­nel­ma mut­ta kenel­lä­kään ei tun­nu ole­van uskot­ta­vaa visio­ta mis­tään paremmasta.

  7. Sel­vä, syy salaa­mi­sel­le on perus­tel­tu, mut­ta onko se laillinen?

  8. Salaa­mi­nen ei ole Suo­mes­sa jul­ki­suus­lain takia Suo­men hal­li­tuk­sen ja sopi­mus­os­a­puol­ten välil­lä sopi­muk­sel­la sovit­ta­vis­sa ole­va asia. Samal­la perus­teel­la salaa­mien ei ole myös­kään hal­li­tuk­sen omal­la pää­tök­sel­lään pää­tet­tä­vis­sä ole­va asia, ellei salat­ta­viin osiin ole jul­ki­suus­lain mukais­ta perus­tet­ta. Jokai­nen sana sopi­muk­ses­ta ei voi olla lii­ke­sa­lai­suut­ta. Nii­den mui­den osien pitäi­si olla julkisia.

  9. Juha­ni Salo­vaa­ra:
    Yleen­sä jos huo­maa sopi­van­sa hyp­pää­mi­ses­tä kai­voon, kan­nat­taa peruut­taa, vaik­ka tuli­si­kin takin­kään­tö­syy­tök­set. Moni moka oli­si Suo­mes­sa­kin väl­tet­ty, jos sai­si vaih­taa mie­li­pi­det­tä ilman takinkääntöä.

    Jos Suo­mes­sa osat­tai­siin perus­tel­la mie­li­pi­teet joten­kin muu­ten­kin kuin yksin­ker­tai­sel­la mutul­la, takin­kään­tö­syy­tök­siä tuli­si vähemmän.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos Kreik­ka koh­ta­puo­liin ilmoit­taa, ettei täs­tä tule mitään, emme­kä me aio mak­saa mitään, Suo­mi on lisän­nyt vas­tui­taan etu­pai­not­tei­ses­ti ja kär­sii enem­män kuin muut. 

    Täl­lä vas­tui­den etu­pai­not­tei­suu­del­la kai tar­koi­tat etu­pai­not­teis­ta osal­lis­tu­mis­ta pysy­vään vakuus­ra­has­toon? Nyt saa­ta­vat vakuu­det ovat kui­ten­kin Krei­kan toi­sen tuki­pa­ke­tin vakuuk­sia. Mikä­li pysy­väs­tä vakuus­ra­has­tos­ta myön­ne­tään mitään tuki­lai­no­ja, pitäi­si kai hal­li­tus­oh­jel­man mukaan näil­le­kin saa­da omat vakuu­det. Vai onko täs­tä dema­rei­den tär­keim­mäs­tä vaa­li­lu­pauk­ses­ta aiko­mus live­tä pysy­vän vakuus­ra­has­ton yhteydessä?

  11. Onko “Ekon omis­tit” taha­ton kir­joi­tus­vir­he vai hie­no­va­rai­nen piik­ki sii­hen suuntaan?

  12. Sha­keem,

    sii­nä Argen­tii­na-doku­men­tis­sa sanot­tiin myös että deval­vaa­tion seu­rauk­se­na yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen kulu­tuk­sen volyy­mi las­ki rei­lus­ti. Sehän on sinän­sä luon­nol­lis­ta kun vel­kaan­tu­mi­nen on joh­tu­nut sii­tä että kulu­tus on ollut tulon­muo­dos­tus­ta suurempi.

    Ulko­maan­kau­pan ali­jää­mät jot­ka joh­tu­vat kor­keas­ta inves­toin­ti­ta­sos­ta eivät ole yleen­sä olleet haitallisia.

    Mitä tapah­tuu kreik­ka­lai­sel­le ter­vey­den­huol­lol­le kun suu­rin osa lääk­keis­tä tuo­daan maa­han ulko­mail­ta ja sai­raa­loil­la on jo nyt ollut vai­keuk­sia mak­saa laskujaan?

    Deval­vaa­tio voi myös taval­laan joh­taa pak­ko­sääs­tä­mi­seen jos yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen kulu­tus supis­tu­vat ja resurs­se­ja siir­tyy nyt aiem­paa kan­nat­ta­vam­man vien­ti­teol­li­suu­den käyt­töön inves­toi­ta­vak­si. Täl­löin tule­vai­suu­des­sa myös yksi­tyi­nen tulon­muo­dos­tus voi palau­tua kes­tä­väl­le tasol­le ja kulu­tuk­sen alen­tu­mi­nen jää vain väliai­kai­sek­si eikä pysyväksi.

    Itä­val­ta­lai­sen kou­lu­kun­nan edus­ta­ja­na minun luul­ta­vas­ti pitäi­si olla tyy­ty­väi­nen täl­lai­ses­ta esi­mer­kis­tä kol­lek­ti­vis­ti­sen talous­po­li­tii­kan näin suu­res­ta epä­on­nis­tu­mi­ses­ta, mut­ta koko sot­kus­ta ei var­mas­ti jää kenel­le­kään mitään iloittavaa… 🙂

  13. tuo sop­pa­ri ava­taan KHOn pää­tök­sel­lä aika­naan. Salaa­mi­nen on häpeäl­lis­tä Suomelle.

    Samoin kuin kun­ta­sel­vi­tus­ten talous­las­kel­mien salaaminen

    vm kun­nos­tau­tuu oikein sta­li­nis­ti­se­na laitoksena.

    Onnek­si per­sut valit­taa näis­tä idioot­ti­mai­sis­ta päätöksistä.

  14. Krei­kan toi­nen talou­den tuki­jal­ka on meren­kul­ku eikä sitä­kään voi verottaa.

    Ja jos Kreik­ka siir­tyy drak­maan niin se ei pal­joa auta, sil­lä todel­li­se­na valuut­ta­na tulee pysy­mään euro tai dollari

    Näin kävi Venä­jäl­lä­kin 1990 luvul­la NL romahdettua,kaikki mah­dol­li­nen kaup­pa käy­tiin dollareilla.Markatkin kel­pa­si­vat ihan hyvin .
    Rupla oli ros­ka­va­luut­ta, jota käy­tet­tiin ves­sas­sa pape­rin puutteeseen

    Drak­ma oli­si myös roskavaluutta.

    Parem­pi oli­si teh­dä Krei­kas­ta Sak­san ete­läi­nen osa­val­tio ja jät­tää mur­he yhdel­le sen aiheuttajista

  15. Soi­ni on muis­taak­se­ni sano­nut jo aika kau­an, että tää tuke­mis­tie ei onnis­tu. Mitä enem­män nyt lukee eri­lao­soa jut­tu­ja, sitä enem­män sii­hen uskon. Toi jut­tu nois­ta vakuuk­sis­ta vaa­ti­si var­maan jon­kun SK:n tason ihmi­sen ker­toon, onko sil­lä mitään miel­tä. Suo­mi ainoa halua­va? Muut val­tiot tyhmiä?
    Voi­ko jotain puoluetta/politiikkoa pan­na jos­kus raas­tu­paan höl­möi­lyis­tä? Islan­nis­sa kai jotain sem­mois­ta menossa?

  16. Euro­krii­sin hoi­toon on alus­ta alkaen liit­ty­nyt puo­lit­tais­ta salai­lua ja asioi­den pitä­mis­tä tahal­li­ses­ti epä­sel­vi­nä. Välil­lä korot on unoh­det­tu las­kel­mis­ta pois ja välil­lä las­kel­mia ei ole ollenkaan.

    Ihmet­te­len myös sitä, että kan­san­edus­ta­jil­le riit­tää, että heil­le anne­taan vain mah­dol­li­suus lukea vakuuk­sis­ta laa­dit­tu sopimusteksti.

    Kyl­lä kaik­kial­la, myös yri­tyk­sis­sä, val­mis­te­li­joi­den pitää selit­tää vai­keat­kin asiat ymmär­ret­tä­väs­ti. Päät­tä­jil­le pitää laa­tia perin­poh­jai­nen ana­lyy­si, jos­ta käy ilmi lop­pu­tu­le­mat eri­lai­sil­la skenaarioilla.

    Syy salai­luun ja puut­teel­li­siin ana­lyy­sei­hin tus­kin on kui­ten­kaan vir­ka­mie­his­sä. Näyt­tää vah­vas­ti sil­tä, että asi­aan vai­kut­taa poliit­ti­nen ään­ten­ka­las­te­lu, joka vie jäl­leen voi­ton avoi­mes­ta, läpi­nä­ky­väs­tä ja rehel­li­ses­tä toi­min­nas­ta. Tämä hei­ken­tää kan­sa­lais­ten uskoa suh­mu­roi­viin poliitikkoihin.

    Vähin­tä, mitä hal­li­tuk­sen nyt pitäi­si teh­dä on se, että vakuus­so­pi­muk­ses­ta jul­kais­tai­siin kan­san­ta­jui­nen totuu­den­mu­kai­nen rautalanka-analyysi.

  17. Alku­vai­hees­sa tuo vakuus koos­tuu Krei­kan val­tion pape­reis­ta. Ne on tar­koi­tus vaih­taa ajan vuo­den 2014 lop­puun men­nees­sä johon­kin rahanarvoiseen

    Siis mitä ihmet­tä tuol­la tais­te­lu­pa­rin val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri — pää­mi­nis­te­ri kor­vien välis­sä oikein liik­kuu, vai kuka sit­ten iki­nä täl­lai­ses­ta lähes rikol­li­ses­ta idio­tis­mis­ta on oikein vas­tuus­sa? Eihän nii­tä vakuuk­sia nyt hyvä­nen aika enää vuon­na 2015 tar­vi­ta, jos/kun kreik­ka on men­näk­seen nurin, se on sen teh­nyt jo aikai­sem­min 95% varmuudella.

    Jos Kreik­ka koh­ta­puo­liin ilmoit­taa, ettei täs­tä tule mitään, emme­kä me aio mak­saa mitään, Suo­mi on lisän­nyt vas­tui­taan etu­pai­not­tei­ses­ti ja kär­sii enem­män kuin muut. Sii­nä vai­hees­sa vakuu­te­na on nii­tä Krei­kan val­tion papereita.

    Voi­ko val­tio­va­rain­mi­nis­te­ril­tä vaa­tia vahin­gon­kor­vauk­sia oikeus­teit­se, jos tämä on teh­nyt veron­mak­sa­jien rahoil­la jotain näin usko­mat­to­man typerää?

  18. Minä olen aivan var­ma, että Suo­mi (SDP?) on “tilan­nut” sopi­muk­sen salaa­mi­sen. Sta­si-lis­ta­kin voi­tai­siin mui­den mai­den puo­les­ta, jul­kais­ta, mut­ta sii­nä­kin Suo­mi on “tilan­nut” sen salaamisen”.

    Ei mene aikaa, kun joku osaa ostaa sen sala­tun sopi­muk­sen Krei­kas­ta jol­tain sopijaosapuolelta.

    Suo­men salai­lu- ja hyvä­ve­li­jär­jes­tel­mä jää jat­ku­vas­ti kiin­ni epä­re­hel­li­syy­des­tä housut kin­tuis­sa. Esson baa­ris­sa­kin kaik­ki tie­tä­vät, mis­tä on kysymys.

  19. Onhan se sopi­mus huo­no, kos­ka muut takaa­jat sen vahin­go­ni­lo­aan peit­te­le­mät­tä hylkäsivät.
    Salauk­sen syy on ole­tet­ta­vas­ti raho­jen “likai­nen” mää­rän­pää joka ei ole pel­käs­tään yksi­tyi­set pan­kit, kos­ka se on jo ylei­ses­ti tiedossa.

  20. Joo joo:
    Onhan se sopi­mus huo­no, kos­ka muut takaa­jat sen vahin­go­ni­lo­aan peit­te­le­mät­tä hylkäsivät.

    Tot­ta kai se on huo­no, kos­ka se sel­lai­sek­si tahal­laan jär­jes­tet­tiin. Se oli ran­gais­tus sii­tä vii­väs­tyk­ses­tä, jot­ka vakuuk­sien vaa­ti­mi­nen aiheut­ti. Se, että vii­väs­tys ei joh­tu­nut Suo­mes­ta vaan näis­tä muis­ta mais­ta, jot­ka päät­ti­vät alun­pe­rin olla otta­mat­ta vaa­ti­mus­ta todes­ta, luon­nol­li­ses­ti­kin vain pahen­si rangaistusta.

    Suo­men oli­si pitä­nyt jät­täy­tyä sopi­muk­ses­ta pois puh­taas­ti jo sil­tä poh­jal­ta, että muut osa­puo­let neu­vot­te­li­vat tätä kyn­nys­ky­sy­mys­tä mala fide.

  21. Yli­opis­to­sää­tiöt Oxford Har­vard …pani­vat mil­jar­de­ja sti­pen­di­ra­has­toi­hin­sa ja kam­pus­ten hen­ke­vöit­tä­mi­seen taide‑,opintosali- ja oppi­si­säl­töplu­ra­lis­min ynnä syvyy­den dimen­siois­sa. Mis­tä­kö mil­jar­dit ? Raha­pe­leis­tä. Totos­sa voit­taa kun var­mis­te­lee vii­mei­sen pääl­le kaik­ki vaih­toeh­dot vaik­ka samal­la oma mar­gi­naa­li euroa koh­ti hiou­tuu­kin ohka­sek­si. Mut­ta latoo sit­ten euro­ja sitä pak­sum­min ! Vie­lä pitää olla se suo­jaus (=hed­ge) eli var­mis­tus että tal­lil­la on oma agent­ti. Oli hän sit­ten ravin­toeks­pert­ti tai ken­gi­tys-hie­kan­si­run-aset­ta­ja tai ohjas­ta­jan heila.

    Tämä on talous­il­miö­kent­tää. Tie­det­tä on osa­ta tätä ja sovel­ta­mi­nen täh­tää rahan­te­koon. Hevos­ve­to­jen lisäk­si voit pela­ta öljyllä,kahvilla,koroilla,valuutoilla ja
    ostel­la osa­ke­pää­oma­pot­te­ja joil­la yhdis­tel­lä lii­ke­toi­min­ta­ket­ju­ja maa­pal­lon ympä­ryk­sil­le. Koti­maas­sa yhdis­tä vaik­ka­pa Mehi­läi­seen hoi­to­lat ja Ter­veys­ta­loon leik­kaa­mot, sekä yllä­pi­dä vero­val­tio mak­sa­ja­na. Tar­ja Halo­sel­ta saat vie­lä mital­lin­kin kuten Industri Kapi­ta­lis­sa (=MedO­ne ja Attendo,pj.Michael Lilius.Mitalli meni Ruot­siin IK:n perus­ta­jal­le Björn Save­nil­le 2008. Ik oli wal­len­bergs­pin­ni Lon­toos­ta) ‑mark­ki­noin­tiai­neis­tok­si.

    Rahat näi­hin pelei­hin lai­na­taan elä­keyh­tiöis­tä ja kor­ko­ra­has­tois­ta. Peliyh­tiön osak­kei­ta on vähänlaisesti,mutta koko voit­to koi­tuu näil­le. Sik­si oman pää­oman tuot­to­pro­sen­tit ihan tavan­omai­ses­ti 15 — 30 % . Lai­na­tun pää­oman tuot­to jää mur­to-osak­si min­kä var­mis­ta­vat kes­kus­pan­kit eli val­tio­val­lat. Rahaa on rutkasti,mutta tuot­to lase­roi­daan osak­keil­le. Pik­kue­riä osak­keis­ta eri kuviois­sa anne­taan myös lak­ko­ra­has­toil­le ‑sala­liit­to­lai­suu­den tun­non pön­kit­tä­mi­sek­si kos­ka­pa elä­ke­sääs­tö­jen ensioi­keus ja tär­ve­ly sekä yli­suu­ret asun­to­luot­to­kip­pauk­set työ­kan­sal­le ovat a ja o uus­rik­kai­den säädylle.

    Pank­kien ulko­puo­lel­le mut­ta talu­tus­nuo­raan syn­ty­nyt var­jo­pank­ki­maa­il­ma ohjaa ‑hen­ki­löi­nä ideo­lo­gia­na ja toi­min­ta­käy­tän­töi­nä- glo­baa­lin kapi­ta­lis­min ja sen ylä­huo­neen finans­si-ins­ti­tuu­tioi­den prak­sis­ta maa­il­man ja ihmis­kun­nan arjessa.
    Jot­kut näl­kään­sä kur­nien jot­kut hyvän­tah­tois­ta net­ti­kir­joit­te­lu­aan suoltaen.

    Finans­si­krii­sis­sä puh­je­ten 2007 meno sai sii­peen­sä eikä uut­ta puh­kua ala kuu­lua. Onnek­si Suo­mi sen­tään teki mitä van­han­ai­kai­sim­man (kun his­to­ria 1/4 vuo­si­sa­taa) joh­da­naisswa­pin Krei­kan tii­moil­ta. Oli­kin syy­tä sala­ta moko­ma pank­kiii­rien joh­dat­te­lu kun muu Euroop­pa veit­sen­te­räl­lä keik­kuen yrit­tää hyö­dyn­tää raha­maa­il­man heik­kout­ta sen pysy­väk­si kaven­ta­mi­sek­si ja yli­her­ruu­den tait­ta­mi­sek­si ‑poli­tii­kan ja demo­kra­tian saa­da taas tilaa.
    Juk­ka Sjöstedt

  22. on muu­ten niin­kin, että jos tuo sop­pa­ri voi­daan sala­ta vain sik­si että sopi­mus­os­a­puo­li vaa­tii ja halu­taan olla höve­liä, niin mikäs sit­ten estää esi­mer­kik­si kun­taa salaa­mas­ta lii­ke­tont­ti­kaa­van perus­tei­ta tai ton­tin­luo­vu­tuk­ses­sa voi­si lait­taa luo­vu­tus­kir­jat salai­sik­si, sit­ten aika­naan vas­ta näh­täi­siin kuka sii­hen alkaa raken­ta­maan. Itse asias­sa kun­nat voi­si­vat lai­taa salai­sek­si ison osan toi­min­nas­taan kun ker­ran enem­män ja enem­män käy­te­tään osto­pal­ve­lui­ta. Kou­lu­ruo­an koos­tu­mus voi­tai­siin sala­ta lii­ke­sa­lai­suu­te­na kuten myös van­hus­ten­huol­lon laa­tu­tie­dot. Ihan lin­jasss vm:n kanssa.

  23. Kan­nat­taa muu­ten miet­tiä nii­tä rele­vant­te­ja vaih­toeh­to­ja, joi­ta kul­la­kin suo­ma­lai­sel­le poliit­ti­sel­la ryh­mäl­lä kesäl­lä 2011 oli:

    1) Jät­täy­tyä pois tukipaketeista

    2) Jät­täy­tyä pois tukipaketeista

    Ja

    1) Luva­ta rahoi­tus ERVV:n kaut­ta ilman mitään ris­kien hal­lin­taan liit­ty­vää lisäsopimusta

    2) Luva­ta rahoi­tus, mut­ta vaa­tia lisäehtoja

    Kokoo­mus ei oli­si läh­te­nyt hal­li­tuk­seen sel­lai­sen puo­lu­een kans­sa jol­le tuo Krei­kan rahoi­tus oli­si ollut kyn­nys­ky­sy­mys. Perus­suo­ma­lai­set jäi­vät oman ilmoi­tuk­sen­sa mukaan pois juu­ri tuon asian vuoksi…

    Peri­aat­tees­sa siis sopi­mus suo­jaa jon­kin osuu­den Suo­men saa­mi­sis­ta, mut­ta kus­tan­nuk­sin. Suo­mi jou­tuu nos­ta­maan lisä­lai­naa mak­saak­seen pää­omao­suu­den etua­jas­sa rahoi­tus­vä­li­neel­le ja täs­tä seu­raa kor­ko­ku­lu­ja. Ilmei­ses­ti Suo­mi myös menet­tää rahoi­tus­vä­li­nees­tä tule­via kor­ko­tu­lo­ja, mut­ta näi­tä tus­kin on tulos­sa muutenkaan.

    Ja sul­ku­ti­lin vel­ka­pa­pe­rit pitäi­si oikeas­taan vaa­tia vaih­ta­maan Suo­men val­tion jouk­ko­vel­ka­kir­joi­hin, jol­loin luot­to­ris­kiä ei pitäi­si olla olemassa.

  24. Sopi­muk­ses­ta on ker­rot­tu, että se on moni­mut­kai­nen. On sanot­tu, että sen ymmär­tä­mi­nen vaa­tii pal­jon talous­tie­tä­mys­tä. Sopi­muk­sen sano­taan myös ole­van var­sin laa­ja, usei­ta sato­ja sivu­ja. Lisäk­si sopi­mus on englan­nin kie­li­nen ja sii­nä käy­tet­ty ter­mi­no­lo­gia perus­tuu ame­rik­ka­lai­seen käsitteistöön. 

    Hal­li­tus antaa kan­san­edus­ta­jal­le mah­dol­li­suu­den lukea sopi­mus­ma­te­ri­aa­li val­vo­tus­ti eduskunnassa.
    Kaik­ki­nai­nen kopioin­ti on kiel­let­tyä. Muka­na ei saa olla ketään luo­tet­tua, jol­ta voi­si kysel­lä erim sopi­mus­koh­tien mer­ki­tys­tä tai tar­koi­tus­ta. Koko pit­kä teks­ti pitää siis kään­tää mie­les­sään suo­mek­si ja ymmär­tää suo­raan luke­mal­la. Sopii hyvin tämän hal­li­tuk­sen muis­sa­kin asiois­sa teke­miin älyt­tö­miin päätöksiin. 

    Kan­san­edus­ta­jal­le on annet­tu hal­li­tuk­sen hyväk­sy­mä lyhen­nel­mä sopi­muk­sen pää­koh­dis­ta. Hal­li­tus­puo­lu­eet ovat pet­tä­neet kan­saa pahem­min kuin kos­kaan Suo­men his­to­rias­sa. Kui­ten­kin Soi­nin­mä­ki ker­too että kan­san­edus­ta­jan voi täs­sä asias­sa luot­taa hal­li­tuk­sen lyhen­nel­mään. Mik­si näin?

    Eipä kadeh­di­tu­ta hal­li­tus­puo­lu­een kan­san­edus­ta­jan tilan­ne. Toi­saal­ta tie­dos­sa on puo­luei­den nykyi­nen epä­tel­li­syys. Tie­dos­sa on myös ylei­nen vakuus­so­pi­muk­sen vas­tus­ta­mi­nen ja se, että sopi­mus saat­taa lisä­tä Suo­men vas­tui­ta. Ja toi­saal­ta tie­dos­sa on puo­lue­joh­ta­jien jyrk­kä käs­ky tukea vakuussopimusta. 

    Kyl­lä­pä taval­li­nen suo­ma­lai­nen kan­san­edus­ta­ja on liris­sä. Oli­si kivi kuul­la Soi­nin­vaa­ran tun­teis­ta. Kuin­ka tar­kas­ti Soi­nin­vaa­ra kyke­ni omak­su­maan sopi­muk­sen sisäl­lön? Kuin­ka tar­kas­ti Soi­nin­vaa­ra kävi läpi sopi­muk­sen pie­nel­lä pai­ne­tut mer­ki­tyk­sel­li­set osat, liit­teet? Mikä on Soi­nin­vaa­ran käsi­tys taval­li­sen suo­ma­lai­sen kyvys­tä (kan­san­edus­ta­ja) sisäis­tää ja ymmär­tää ker­ta­lu­ke­mi­sel­la kysei­nen englan­nin kie­li­nen siopimus?

    Soi­nin­vaa­ra pitää sel­vä­nä Krei­kan todel­lis­ta mak­su­ky­vyt­tö­myyt­tä. Kun Kreik­ka menee kon­kurs­siin, Suo­mi menet­tääö takaa­man­sa lai­no­jen ver­ran kätei­tä rahaa. Auki on vain ajan­koh­ta. Jos Kreik­ka menee mak­su­ky­vyt­tö­mök­si parin seu­raa­van vuo­den aika­na, sopi­mus aiheut­taa Suo­mel­le lisää rahan menoa heti. Jos Kreik­ka menee kon­kurs­siin vas­ta myö­hem­min, Suo­mi saa 20 % menet­tä­mis­tään takuu­ra­hois­ta takai­sin 15 — 20 vuo­den kulut­tua. Ei hyväl­tä tunnu. 

    Kat­soo­ko Soi­nin­vaa­ra sopi­muk­sen ole­van jär­ke­vä toi­men­pi­de. Vas­taa­ko sopi­mus nii­tä peri­aat­tei­ta, joi­ta Soi­nin­vaa­ra sitou­tui aja­maan pyr­kies­sään edus­kun­taan? Kol­kut­taa­ko Soi­nin­vaa­ran omaa tun­toa vih­rei­den hal­li­tuk­ses­sa olon hinta?

  25. Ano­nyy­mi 11.03 0.45
    Aivan, jos Suo­mi on jota­kin myö­tä­tun­to­vel­kaa saa­nut vuo­si­kausien kil­tin oppi­laan roo­lis­taan, niin kyl­lä se nyt tuh­lat­tiin type­rään paikkaan.
    Nuo “vakuu­det” ovat SDP:n sisä­po­liit­tis­ta peliä ja ilmei­sen kal­liis­ti jou­du­taan maksamaan.

  26. Juu­ri näin:

    Ja sul­ku­ti­lin vel­ka­pa­pe­rit pitäi­si oikeas­taan vaa­tia vaih­ta­maan Suo­men val­tion jouk­ko­vel­ka­kir­joi­hin, jol­loin luot­to­ris­kiä ei pitäi­si olla olemassa.

    Tätä jot­kut tahot — eli lähin­nä kil­pai­le­vat kreik­ka­lais­ten vel­ko­jat — pitä­vät epäilyttävänä.

    Suo­mi­han sai­si vakuu­te­na omia bon­de­jaan eli taval­laan etu­kä­teen sul­ku­ti­lin varat käyt­töön­sä, mikä ei sinän­sä ole huo­no, mut­ta varat ovat yleen­sä sul­ku­ti­li­tal­le­tuk­sis­sa AAA-vel­kaa. Nyt vain sat­tuu ole­maan niin, että täs­sä on luon­te­vin­ta ostaa Suom­ne val­tion­vel­kaa. Aian­kaan emme voi valit­taa varo­jen hap­pa­mi­ses­ta, jos bon­din arvo heikkenee.

  27. Sha­keem:
    Ylel­tä tuli jokin aika sit­ten doku­ment­ti, kon­kurs­si­val­tio, jos­sa käsi­tel­tiin Ete­lä-Euroo­pan mai­den lisäk­si Argen­tii­naa. Doku­men­tin perus­teel­la Argen­tii­nan tie vai­kut­tai­si viisaammalta. 

    Muis­taak­se­ni Argen­tii­nan “EK:n” nok­ka­mies ker­toi Argen­tii­nan talou­den las­kun pysäh­ty­neen nopeas­ti dol­la­ri­kyt­kök­sen pur­ka­mi­ses­ta ja vien­ti oli alle vuo­des­sa jo vah­vas­ti ylijäämäinen.

    Argen­tii­na on Kreik­kaan ver­rat­tu­na kehi­tys­maa ja Kreik­ka kehit­ty­nyt talous. Toi­ses­sa maas­sa asuk­kai­ta 40 mil­joo­naa, toi­ses­sa 10. Toi­sen BKT per naa­ma kol­man­nes sii­tä mitä toi­ses­sa. Argen­tii­nan kuu­luu­kin kas­vaa niin kuin kehit­ty­vä talous, eihän se kai­von­poh­jas­ta enää juu­ri alem­mas voi­si päästäkään.

    PS. Argen­tii­na mak­soi Venzue­lan avus­tuk­sel­la vel­kan­sa IMF:llä ja on jok­seen­kin pääs­syt 10 vuo­des­sa takai­sin lai­na­mark­ki­noil­le. Eli joku saat­taa taas jopa inves­toi­da­kin sin­ne rahaa. Argen­tii­na voi­nee nyt 10 vuot­ta myö­hem­min sanoa että rat­kai­su oli oikea, se ken­ties oli oikea Argen­tii­nal­le. Mut­ta onko se sitä Krei­kal­le… sitä ei voi Argen­tii­nan perus­teel­la kukaan sanoa var­mak­si. Kreik­ka putoai­si alas pal­jon kor­keam­mal­ta kuin Argen­tii­na aikoi­naan, ja se tun­ne­tus­ti sat­tuu helk­ka­rin pal­jon enemmän.

  28. Joo joo:
    Ano­nyy­mi 11.030.45
    Aivan, jos Suo­mi on jota­kin myö­tä­tun­to­vel­kaa saa­nut vuo­si­kausien kil­tin oppi­laan roo­lis­taan, niin kyl­lä se nyt tuh­lat­tiin type­rään paikkaan.

    No, ei ole saa­nut kuin höl­mön mai­neen ja sekin men­tiin vahvistamaan.

    Nuo “vakuu­det” ovat SDP:n sisä­po­liit­tis­ta peliä ja ilmei­sen kal­liis­ti jou­du­taan maksamaan.

    Tuol­la mää­ri­tel­mäl­lä kaik­ki poli­tiik­ka on sisä­po­li­tiik­kaa demokratiassa.

    Minus­ta vakuus­a­ja­tus ei ollut huo­no tai tilan­ne huo­mioi­den miten­kään vää­rin. Höl­möä oli suos­tua tuol­lai­seen sopimukseen.

    Nyt aina­kin pitäi­si läh­teä sii­tä olet­ta­muk­ses­ta, että Suo­mi otti täs­sä mui­den puo­les­ta pahas­ti tak­kiin ja että tätä Euroop­pa-poli­tiik­kaa on koko ajan har­joi­tet­tu. Nyt on mui­den vuo­ro alkaa antaa jotain takai­sin tai sit­ten on sel­vää, että tämä on pelk­kää oman edun kah­mi­mis­ta, johon ei kan­na­ta osallistua.

  29. Sil­lä on vien­ti­tuot­tee­na turis­mi, joka voi­si alkaa kukois­taa, jos drak­ma devalvoidaan…”

    Krei­kas­sa turis­mi on jo nyt 15% BKTs­tä ja työl­li­syy­des­tä, eli Euroo­pan kär­ki­lu­ku­ja. En usko että tätä saa­daan kan­san­ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä mer­kit­tä­väs­ti enää kas­va­tet­tua, kaik­ki kreik­ka­lai­set kun eivät kui­ten­kaan luon­nos­taan sovel­lu kes­to­hy­myi­sen ran­tazor­bak­sen rooliin.

  30. Mik­si kreik­ka­lai­sia sor­re­taan. Ovat­han he tuo­neet mei­dän suo­ma­lai­sil­le­kin met­sä­läi­sil­le vuo­si­sa­tais­ten kul­tuu­rin opit ja perin­teen. Jos ne nyt kat­so­vat ansai­te­se­van hyvän elä­män, mik­si ei. Ei tie­ten­kään maa­il­man­jaa­jui­nen vir­tu­aa­li­nen raho­jen­siir­to “poli­tiik­ka” anna sii­hen myö­tä. Ei raha ole enää vas­ti­ne luon­non­va­roil­le, osaamiselle,palveluille. Ei rahaa voi enää vaih­taa kul­taan tai edes oravannahkoihin.Miksi ei anne­ta kreik­ka­lais­ten opet­taa meil­le­kin elä­mis­tä. Hyvää juus­toa kutuis­ta, vii­niä, kalaa, väli­me­ren sine.Hmm. Pelat­koon ukot Back­gam­mo­nia iltai­sin ouzo­la­si kädessä.Rauha. Nau­ra­koot maa­il­man­laa­jui­sel­le tuo­tan­toe­lä­mäl­le, jos­sa ruu­din­kek­si­jä kii­na­lai­set ovat nyt vah­vo­ja. Se heil­le suo­ta­koon. Jos näin menee ja suo­ma­lai­set eivät oival­la hyvää elä­mää, voi­vat isot talous­mah­dit ehkä teet­tää meil­lä vaik­ka elekt­ro­niik­ka­kom­po­nent­te­ja pie­nel­lä kor­vauk­sel­la. Rui­lei­pä päi­väs­sä. Näin maa­il­ma kääntynee.

    Ystä­väl­li­ses­ti eki

  31. ISDA päät­ti per­jan­tai­na että Kreik­ka on mak­su­ky­vy­tön, CDS:t on lauenneet

    http://www2.isda.org/

    Onnek­si suo­ma­lai­sil­la­kin on oma CDS… vakuu­te­na Krei­kan val­tion papereita.

    Muu­ten, vih­jaat­ko teks­tis­sä jota­kin sopi­muk­sen osa­puo­lis­ta, kun

    pitäi­si tutus­tua ame­rik­ka­lai­seen […] mui­ta sopi­mus­kump­pa­nei­ta, joi­ta on useita.

    Luu­len­pa, että salauk­sel­la suo­ja­taan osa­puo­li­na ole­via pank­ke­ja, jot­ka eivät ole kreikkalaisia.

  32. No, odo­tel­laan se KO:n vas­taus tuo­hon salaa­mi­seen. Ja kyl­lä minä hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ihmet­te­len, että ei ole yhtään niin sel­kä­ran­kais­ta sopi­muk­sen näki­jää, että vuo­tai­si sen medialle. 

    Mut­ta Timo Soi­nin ohel­la mm. Attac ja Heik­ki Pato­mä­ki ovat jo 3 vuot­ta sit­ten esit­tä­neet raken­ta­via rat­kai­su­ja krii­sin rat­kai­se­mi­seen, mut­ta ne eivät kelvanneet. 

    Tal­San Jan Hur­ril­la on myös ollut sel­ko­kie­lis­tä ana­lyy­sia vii­mei­set vuo­det. Pari uusin­ta Jan Hur­rin artik­ke­lia käsit­te­lee juu­ri näi­tä vakuuk­sia ja Suo­men hur­jia vel­vol­li­suuk­sia Suo­men Pan­kin kaut­ta: http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/03/04/tallaiset-kriisitoimet-ovat-kuin-monty-pythonin-sketsia/201224433/170 ja http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/03/07/saksaa-jo-hirvittaa-suomi-maksaa-mukisematta/201224680/170

  33. Minus­ta vakuus­a­ja­tus ei ollut huo­no tai tilan­ne huo­mioi­den miten­kään vää­rin. Höl­möä oli suos­tua tuol­lai­seen sopimukseen.Nyt aina­kin pitäi­si lähteä

    No ei itse vakuus­a­ja­tus ole huo­no ja on hel­lyt­tä­vää että Urpi­lai­nen yrit­tää pitää kiin­ni vaa­li­lu­pauk­sis­taan, mut­ta tuo oma­kus­tan­tei­nen ja epä­mää­räi­nen joh­dan­nais­vi­ri­tel­mä ei ole mikään vakuus ja syö koh­tuut­to­mas­ti poliit­tis­ta pääomaa.

  34. Joe Kreik­ka antaa valuu­tan (Drak­man) deval­voi­tua, sen kil­pai­lu­ky­ky para­nee ja Euro­ja vir­taa maa­han. Tämä­hän on hyvä seuraus.
    Ongel­ma­na on Sak­sa, joka tun­tee syyl­li­syyt­tä men­nei­syy­des­tään ja mak­saa js maksaa.

  35. Mus­ta pitäi­si vähän miet­tiä sitä­kin, mil­tä täl­lai­nen tou­hu näyt­tää. Meil­lä on kui­ten­kin toi­se­na pää­hal­li­tus­puo­lu­ee­na SDP, joka teki vaa­li­tee­mak­seen nuo vakaudet. 

    Voi­ko avoi­muu­teen ja demo­kra­ti­aan usko­va ihmi­nen aidos­ti puo­lus­taa sitä, että nyt kan­sa ei oikeas­taan tie­dä täs­mäl­li­ses­ti, miten hyvin tuo vaa­li­lu­paus on lunastettu.

    Ei ole oikein 2010-luvun poli­tiik­kaa jät­tää asia muu­ta­mien osaa­vien vir­ka­mies­ten ja polii­tik­ko­jen varaan eri­tyi­ses­ti, kun polii­ti­kois­ta suu­rin osa ilmoit­taa, ettei sopi­mus­ta kun­nol­la tajua.

    Hal­li­tuk­sen pitäi­si pyr­kiä avoi­muut­ta koh­ti. Nyt sitä ei teh­dä ja ihan syys­tä ihmi­sil­le herää kysy­mys motii­veis­ta. Ja nii­tä motii­vei­ta ei voi kukaan hal­li­tus­puo­lu­een kan­san­edus­ta­ja todis­taa ennen kuin doku­ment­ti on vuo­det­tu TAI julkaistu.

    1. Voi­ko avoi­muu­teen ja demo­kra­ti­aan usko­va ihmi­nen aidos­ti puo­lus­taa sitä, että nyt kan­sa ei oikeas­taan tie­dä täs­mäl­li­ses­ti, miten hyvin tuo vaa­li­lu­paus on lunastettu.

      Sen kuin­ka hyvä sopi­mus on Suo­men kan­nal­ta näkee jul­ki­si­si­ta asiakirjoista.

  36. John Cochra­ne kir­joit­ti Krei­kan deval­vaa­tios­ta pari kuu­kaut­ta sitten:
    http://johnhcochrane.blogspot.com/2012/01/should-greece-devalue.html

    Yksi point­ti oli, että deval­vaa­tio toi­mii vain kun deval­voi­daan suht vakaa­ta valuut­taa odot­ta­mat­ta. Jos Kreik­ka siir­tyy drak­maan kaik­ki odot­ta­vat että sitä tul­laan jat­ku­vas­ti deval­voi­maan, eikä nois­ta deval­voin­neis­ta sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa ole hyötyä.

  37. Olet­ko huo­man­nut VM:n sivuil­leen per­jan­tai­na pos­taa­maan muu­tok­sen vakuus­jär­jes­te­lyn kal­voe­si­tyk­seen? Muu­tos on päi­vät­ty 09.03, eli edus­kun­ta äänes­ti vää­rän vakaus­so­pi­muk­sen poh­jal­ta Krei­kan tukipaketista.

    Sopi­muk­ses­sa ei ole enää mai­nin­taa sii­tä, että Krei­kan val­tio lai­nai­si lai­na­pa­pe­rit kreik­ka­lais­pan­keil­le, vaan kreik­ka­lais­pan­kit voi­vat antaa vakuus­pro­ses­siin myös hal­lus­saan jo val­miik­si ole­via velkakirjoja.

    Tämä muut­taa sopi­muk­sen luon­teen mel­ko lail­la täy­del­leen. Sopi­mus­os­a­puo­li ei enää ole Krei­kan val­tio, eikä Krei­kan val­tio enää lai­naa vel­ka­kir­jo­jaan pankeille. 

    Kir­joi­tuk­se­si perus­tuu tuo­hon van­haan sopimusluonnokseen.

  38. Ja minä kun olin sata­var­ma, että tämä salaa­mi­nen on tilat­tu jut­tu. Ei oli­si ollut ensim­mäi­nen kerta.

  39. Tähän vaih­to-ope­raa­tioon liit­tyy omat ris­kin­sä. Kuka ne ostaa?”

    Osmo olet ymmär­tä­nyt asian vää­rin. Suo­mel­la ei ole ris­kiä Krei­kan bon­dien arvos­ta nii­den vaih­to­het­kel­lä. Suo­mi on sopi­nut euro­mää­räisís­tä vakuuk­sis­ta. Sil­loin bon­dien nimel­li­sar­vol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä. Käy luke­mas­sa sopi­mus uudes­taan. Voin pal­jas­taa sinul­le, että käy­tän­nös­sä Suo­men vakuu­det tule­vat mui­den EU-mai­den kuk­ka­ros­ta. Ehkä joku­nen hed­ge-rahas­to­kin on ostolaidalla.

    Soi­nin plo­kis­sa on mon­ta vir­het­tä ja var­sin har­mil­lis­ta, että Soi­nin kir­joi­tuk­siin ote­taan kan­taa näin kevein rahkein.

    Vakuu­det suo­jaa­vat Suo­mea 40% bon­dien leik­kaus­ta vas­taan. Suo­men vakuus­a­se­ma para­nee, kun AAA/AA-bon­dit kas­va­vat kor­koa sal­kus­sa. Kos­ka Suo­men vakuus­a­se­ma on parem­pi, niin Suo­mi voi luo­pua osas­ta kor­ko­tuot­toa. Tämä on sama, mik­si pank­ki pys­tyy anta­maan asun­to­lai­nan edul­li­sem­min kuin vakuu­det­to­man lai­nan. Pie­nem­pi ris­ki = pie­nem­pi tuot­to­vaa­de. Pie­nem­mäs­tä koros­ta huo­li­mat­ta sopi­mus ei mak­sa Suo­mel­le net­to­mää­räi­ses­ti mitään, kos­ka saam­me lai­na­ra­haa niin edul­li­ses­ti mark­ki­noil­ta. (tähän toki voi tul­la muu­tos, jos Per­su­jen kal­tai­set popu­lis­tit nouse­vat hal­li­tuk­seen ja mark­ki­nat menet­tä­vät uskon­sa Suo­men kykyyn sel­viy­tyä velvoitteistaan.)

    Suo­mi on lisän­nyt vas­tui­taan etu­pai­not­tei­ses­ti ja kär­sii enem­män kuin muut…”

    Olet totaa­li­sen vää­räs­sä, kun seu­raat Soi­nin aja­tuk­sen juok­sua ja luu­let Suo­men osuu­den Krei­kan lai­noit­ta­mi­ses­ta ole­van het­kel­li­ses­ti suu­rem­pi, kos­ka mak­sam­me pysy­vän vakuus­ra­has­ton potin ker­ral­la. Tämä taas joh­taa aja­tus­har­haan, että mei­dän ris­kit oli­si­vat het­kel­li­ses­ti suu­rem­mat. Eivät ole. Usko­ma­ton­ta, että olet näin pihal­la täs­tä asias­ta. Täs­tä­kin löy­tyy infoa Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön sivuil­ta, jos vain jak­saa sel­vit­tää. Soi­ta Hete­mäel­le ja var­mis­ta asia. Kor­jaa sit­ten tämä­kin asia seu­raa­vas­sa kirjoituksessasi.

    Osmo, ajat­te­lus­sa­si on täy­del­li­nen epä­loo­gi­suus, jos pidät Krei­kan tule­vaa kon­kurs­sia var­ma­na ja sil­ti pidät vakuus­so­pi­mus­ta huonona.

    1. Teki­si mie­le­ni vas­ta­ta tuo­hon, kos­ka ongel­ma­na n se, että jos krei­kan pape­rien arvo on nol­la, tuo sopi­mus ei mil­lään uus­kot­ta­val­la taval­la muu­ta nii­tä arvok­kaik­si. Vaik­ka joku on luvan­nut, mut­ta sen jon­kin lupauk­sel­la ei ole pal­jo pai­noa olo­suh­teis­sa, jos­sa Krei­ka ilmoit­taa, ettei mak­sa mitään.

  40. Otta­mat­ta kan­taa Kreik­ka ope­raa­tion jär­ke­vyy­teen, yri­tin ymmär­tää sen VM:n sivuil­la ole­van kal­vo­se­tin vakuuk­sis­ta, kun alkoi kir­joi­tuk­se­si perus­teel­la epäi­lyt­tää koko vakuus, jos se alku­pää­oma (900milj) oli­si nyt vain Krei­kan C luo­kan pape­rei­ta Suo­mel­le. Kuten aiem­mis­sa kom­men­teis­sa on todet­tu sil­loin­han vakuu­del­la ei oli­si mitään arvoa. Ymmär­sin kui­ten­kin että nämä 900milj pape­rit on tur­vat­tu Suo­mel­le TRS (total return swap) sopi­muk­sel­la kreik­ka­lais­ten pank­kien kans­sa, kun­nes myyn­ti­tu­lot pape­reis­ta on tulou­tet­tu AAA pape­reik­si, jot­ka sit­ten kas­vaa kor­koa sen 30 vuot­ta, jot­ta “täy­si­mää­räi­nen” vakuus voi­daan tar­vit­taes­sa lunas­taa, TRS kai hie­man paran­taa tilan­net­ta, aina­kin jos luot­taa kreik­ka­lai­siin pankkeihin.

    Mie­len­kiin­toi­set ske­naa­riot­han on sil­loin (pro­sen­tit kat­sot­tu ouzo lasin pohjasta):

    1. Krei­kan val­tion vel­ka­pa­pe­rit menet­tää arvon­sa, kreik­ka­lai­set sopi­mus­pan­kit sel­vi­ää hen­gis­sä (30%)
    2. Val­tio ei sel­viä ja sopi­mus­pan­kit menee kon­kurs­siin (40%)
    3. Val­tio sel­vi­ää, pan­kit ei (20%)
    4. Val­tio ja pan­kit sel­viä­vät (10%)

    Vakuus­so­pi­muk­sen tuot­to Suo­mel­le eri ske­naa­riois­sa (sopi­muk­sen 2.2mrd osalta):
    1. 900milj vakuu­del­le saa­daan pää­oma + tuot­to (3% kor­ko) 30 v pääs­tä. 2200milj tulot dis­kon­tat­tu­na (3%) ilman ris­ki­li­sää se sama n. 900milj.
    2. Suo­mi ei saa vakuuk­sis­ta tulo­ja, pank­kien kon­kurs­seis­sa TRS sopi­muk­set rau­kea­vat. Suo­mi menet­tää osan EVM osin­gois­ta, kos­ka ne tili­te­tään sopi­muk­sen mukaan pan­keil­le n. ‑20milj.
    3. Suo­mi menet­tää osan EVM osin­gois­ta, kos­ka ne tili­te­tään sopi­muk­sen mukaan pan­keil­le n. ‑20milj.
    4. Suo­mi saa EVM osin­ko­hy­vi­tyk­siä n.20milj.

    Vakuus­so­pi­muk­sen odo­tusar­vo =0.3*900milj+0.4*-20milj+0.2*-20milj+0.1*20milj=260milj

    Vii­saam­mat ker­to­kaa jos aja­tus ei toimi…

    Sopi­muk­sen hin­ta, yksin­ker­tai­sim­mil­laan kor­ko­tap­piot 1–4 vuo­den aika­na yli­mää­räi­ses­tä 1.4mrd EVM sijoi­tuk­ses­ta on hel­pos­ti jo 100milj, joten sopi­muk­sen net­to­vai­ku­tus on kor­kein­taan muu­ta­man sata mil­joo­naa, näil­lä toden­nä­köi­syyk­sil­lä, mitään mil­jar­de­ja ei olla lähelläkään.

    Ja tämä siis 70%-30% ole­tuk­sel­la että Kreik­ka ajau­tuu kon­kurs­siin ja kaik­ki vel­ka­pa­pe­rit mitä­töi­dään ja että val­tion kon­kur­sis­sa suo­men sopi­mus­pan­keis­ta tai TRS sopi­muk­sis­ta sel­viäi­si n.43% (30/70).

    Luvuis­ta ja toden­nä­köi­syyk­sis­tä voi perus­tel­lus­ti olla eri miel­tä suun­taan jos toi­seen, mut­ta mie­les­tä­ni oleel­lis­ta on, että suo­men vakuus­so­pi­muk­sen ole­ma­ton­kin kan­nat­ta­vuus perus­tuu aja­tuk­seen että Krei­kan sopi­mus­pan­kit sel­vi­ää vaik­ka val­tio meni­si alta. Hesa­ris­ta luin jutun että Krei­kan pan­kit on poik­keuk­sel­li­sen pal­jon lai­noit­ta­neet val­tio­taan, sii­tä voi arvail­la miten käy. Krei­kan val­tion kon­kur­sis­sa Suo­men TRS sopi­mus­ten ehdot­han saat­taa vie­lä aiheut­taa para­dok­saa­li­ses­ti sopi­mus­pank­kien kaa­tu­mi­sen, jos kukaan ei osta C‑papereita ennen Krei­kan kon­kurs­sia ja suo­mi vas­tui­den osuus on mer­kit­tä­vä pan­kin tasees­sa. Sil­loin ske­naa­rio 1 hävi­ää koko­naan ja tämä pape­ri on todel­la mus­ta pek­ka kädes­sä. Kuten toteat Suo­mi on lisän­nyt vas­tui­taan etupainotteisesti.

    Salai­lu­nä­kö­kul­mas­ta oli­si siis nime­no­maan oleel­lis­ta tie­tää sopi­mus­pank­kien nimet ja sopi­muk­sen ja eten­kin TRS osuu­den tar­kat ehdot, mah­dol­li­set ris­tiin takaa­mi­set, jot­ta voi­tai­siin arvioi­da sopi­muk­sen järkevyyttä.

  41. Kyl­lä sen sopi­muk­sen voi­si jul­kis­taa siten, ettei kir­joit­tai­si auki sopi­muk­ses­sa mai­nit­tu­ja osa­puo­lia näi­den oikeil­la nimillä.

    Miten Suo­mi on voi­nut teh­dä sopi­muk­sen taval­la, jos­sa ei ole sovit­tu sitä, miten se voi­daan jul­kais­ta Suo­men lakien mukaisesti?

    Hom­ma haisee.

  42. Pork­ka­nan puri­ja: Argen­tii­na on Kreik­kaan ver­rat­tu­na kehi­tys­maa ja Kreik­ka kehit­ty­nyt talous. Toi­ses­sa maas­sa asuk­kai­ta 40 mil­joo­naa, toi­ses­sa 10. Toi­sen BKT per naa­ma kol­man­nes sii­tä mitä toi­ses­sa. Argen­tii­nan kuu­luu­kin kas­vaa niin kuin kehit­ty­vä talous, eihän se kai­von­poh­jas­ta enää juu­ri alem­mas voi­si päästäkään. 

    Argen­tii­na on maa­li­man ran­kin­gis­sa näkö­jään koh­ta sijan 50 jäl­keen, muu­ta­man köy­hem­män EU-maan edellä.

    Kreik­ka on vie­lä edel­lä, tosin nois­ta tuo­reim­mas­sa (IMF:n) 2011 arvios­sa suh­de­lu­ku on 1,6:1 ei 3:1. Argen­tii­nan talou­den usko­taan tänä­kin vuon­na kas­va­van, Krei­kan tie­de­tään supistuvan.

    Argen­tii­nan kuu­luu­kin kas­vaa niin kuin kehit­ty­vä talous, eihän se kai­von­poh­jas­ta enää juu­ri alem­mas voi­si päästäkään. 

    Jos tuo oli­si ylei­ses­ti tot­ta, niin ne samat maat eivät oili­si kehi­tys­mai­ta vuo­si­kym­me­nes­tä toiseen

  43. Jari:
    Otta­mat­ta kan­taa Kreik­ka ope­raa­tion jär­ke­vyy­teen, yri­tin ymmär­tää sen VM:n sivuil­la ole­van kal­vo­se­tin vakuuk­sis­ta, kun alkoi kir­joi­tuk­se­si perus­teel­la epäi­lyt­tää koko vakuus, jos se alku­pää­oma (900milj) oli­si nyt vain Krei­kan C luo­kan pape­rei­ta Suomelle. 

    Kan­nat­taa kat­soa siel­tä sivuil­ta myös ne kal­vo­set­tiin teh­dyt muu­tok­set. Sekä tuos­sa kal­voe­si­tyk­ses­sä että val­tio­neu­vos­ton tie­don­an­nos­sa asias­ta 24.02.2012 esi­te­tään vakuus­jär­jes­te­ly kuvaa­mal­la­si taval­la. Krei­kan val­tio lai­naa vel­ka­kir­jo­jaan krei­kan pan­keil­le ja täs­tä sit­ten läh­de­tään raken­ta­maan sekä vakuus­jär­jes­te­lyä että tuo­ta neto­tet­ta­vaa swap­pi­so­pi­mus­ta sen osana.

    09.03 päi­vä­tyn muu­tos­tie­don­an­non mukaan näin ei enää ole. Krei­kan val­tio ei enää lai­naa nii­tä vel­ka­kir­jo­jaan krei­kan pan­keil­le vaan pan­kit pos­taa­vat asia­mie­hel­le suo­raan jo hal­lus­saan ole­via velkakirjoja. 

    Muu­tos­tie­don­an­to on niin lyhyt ja kryp­ti­nen että tämä muut­tu­nut vakuus­ra­ken­ne jää pal­jol­ti arvai­lu­jen varaan. Ole­tan että vakuu­det eivät ole enää Krei­kan bon­de­ja. Krei­kan pank­kien hal­lus­sa ole­vat kreik­ka­bon­dit­han ovat luul­ta­vas­ti kaik­ki jo pos­tat­tu­na kol­la­te­raa­lik­si EKP:n repo-ope­raa­tioi­hin, eikä ole perus­tei­ta olet­taa että näil­lä konk­ka­pa­keil­la oli­si enää hal­lus­saan yhtään mitään kol­la­te­raa­lik­si kel­paa­vaa. Kun val­tio ei näi­tä vel­ka­kir­jo­ja enää lai­naa ja Krei­kan pan­keil­ta tus­kin nii­tä löy­tyy muu­al­ta kuin EKP:n tasees­ta, on mel­koi­nen kysy­mys­merk­ki mis­tä pank­kien Suo­mel­le tar­joa­mat vakuu­det koos­tu­vat, siis ennen esc­row ‑tiliin siirtymistä. 

    Joka tapauk­ses­sa Suo­men sopi­mus­os­a­puo­le­na ei ole enää Krei­kan val­tio vaan pan­kit, Krei­kan val­tio ei enää lai­naa Krei­kan pan­keil­le nii­tä bon­de­ja ja pan­kit pos­taa­vat myy­tä­väk­si mitä luul­ta­vim­min kreik­ka­lais­ten pank­kien velkokirjoja.

    Näyt­tää sil­tä että sopi­muk­sen tär­kein piir­re Suo­men kan­nal­ta on Krei­kan pan­keis­ta muo­dos­tu­vat vas­ta­puo­li­ris­kit ja näil­tä­hän ei suo­jau­du­ta teke­mäl­lä lisää joh­dan­nais­so­pi­muk­sia Krei­kan­pan­kii­en kanssa.

    Täl­läi­sel­lä vakuus­so­pi­muk­sel­la ei ole enää pal­joa­kaan teke­mis­tä tuos­sa kal­voe­si­tyk­ses­sä että val­tio­neu­vos­ton tie­don­an­nos­sa 24.02.2012 kuva­tun vakuus­jär­jes­te­lyn kanssa.

    Kun sopi­mus on salat­tu, VM:n omat selos­tuk­set sopi­muk­ses­ta takau­tu­vas­ti muut­tu­via ja hyvin kryp­ti­siä, on kes­kus­te­lu sopi­muk­ses­ta mel­ko lail­la vai­ke­aa ellei mah­do­ton­ta. Tuo TRS — raken­ne­kin voi olla suun­nil­leen mitä vain, ihan riip­puen sii­tä onko sii­nä sopi­mus­os­a­puo­le­na Kreik­ka vai­ko vain Krei­kan pankit.

    Mie­les­tä­ni sopi­muk­sen salaa­mi­nen ja VM:n ala-arvoi­nen tie­do­tus­lin­ja sopi­muk­ses­ta naker­ta­vat demo­kra­ti­aa rotan lailla. 

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/istuntopdf/tiedonanto-kreikka-2012/fi.pdf

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: sep­po­Sak­sa tun­tee huol­ta pankeistaan.

    Lopul­ta kaik­ki on sisä­po­li­tiik­kaa, kuten tääl­lä aiem­min todettiin.
    Mikä­li Krei­kal­le ei alu­nal­kaen­kaan oli­si annet­tu tuki­pa­ket­te­ja, niin sen suu­rim­mat lai­noit­ta­jat sak­sa­lai­set ja rans­ka­lai­set pan­kit oli­si­vat kär­si­neet luot­to­tap­pioi­ta ja nii­den koti­val­tiot oli­si­vat jou­tu­neet ne pelas­ta­maan mit­ta­val­la pank­ki­tuel­la. Tämä oli­si ollut koh­ta­lo­kas­ta aina joi­hin­kin vaa­lei­hin val­mis­tau­tu­vil­le päät­tä­jil­le, joten he onnis­tui­vat pelot­te­le­mal­la ja nar­raa­mal­la tyh­mem­piä kol­lee­go­jaan teke­mään täs­tä koko euroa­lu­een ongel­man ja siir­tä­mään rat­kai­sut hamaan tulevaisuuteen.
    En ymmär­rä miten Katai­nen keh­taa vie­lä­kin usko­tel­la että Kreik­ka voi tämän vii­mei­sen tuki­pa­ke­tin avul­la sel­viy­tyä veloistaan.

  45. Ainoa jon­ka tavis ymmär­tää euron krii­sis­tä on se, että ris­kia­na­lyy­si, val­von­ta ja val­miik­si mie­ti­tyt meto­dit krii­sien hoi­toon puuttuivat.

    Miten täl­lai­nen kupru on mah­dol­li­nen, kun kysees­sä on euroo­pan laa­jui­nen valuut­ta. Sitä ei ker­ta­kaik­ki­aan voi tavis käsit­tää, mut­ta ilmei­ses­ti sii­nä on jon­kin­lai­nen ansain­ta­lo­giik­ka jol­le­kin eliit­tiin kuu­lu­val­le porukalle.

  46. D‑vitaamini ei ole help­po rat­kai­su sekään…

    Deval­vaa­tio nos­tai­si tuon­ti­hin­nat kak­sin­ker­tai­sik­si. Koti­mai­ses­sa kulu­tuk­ses­sa tuon­ti­tuot­tei­den kil­pai­lu­ky­ky katoai­si ja koti­mark­ki­nat elpyisivät.”

    Suo­mess 70–80-luvun deval­va­tio­kier­re oli mah­dol­lis­ta muu­ta­man syyn takia:
    — yllä­tys onnis­tui, jol­loin ei tapah­tu­nut valuuttapakoa.
    — met­sä­teol­li­uu­den vien­ti perus­tui koti­mai­siin raaka-aineisiin.
    — polt­toai­neet han­kit­tiin bila­te­ri­aa­li­kau­pal­la neu­vos­to­lii­ton kans­sa, jol­loin öljyn hin­na nousu lisä­si vientiä.
    Enää tämä ei onnistu.

    Krei­kan 50%.n valuut­ta­de­val­vaa­tio vien­tiin ja tuon­tiin perus­tu­vas­sa ulko­maan­kau­pas­sa on myös kata­stro­fi, joka on suu­rem­pi kuin sisäi­sen devel­vaa­tion kurjuus. 

    Suo­men ja Krei­kan yhtei­nen ongel­ma on kek­siä mitä tule­vai­suu­des­sa teh­dään, sik­si kaik­kia uusia vien­tiä luo­via yri­tyk­siä ja star­tup­pe­ja pitää arviostaa.

  47. Juha­ni Salo­vaa­ra: Toi­vot­ta­vas­ti ei kulu­nut kovin mon­taa patia tämän sopi­muk­sen aikaan saa­mi­seen Brysselissä.

    Jos pateik­si aja­tel­laan täs­sä poliit­ti­nen pää­oma vakuuk­sia anta­vis­sa mais­sa ja pank­kien halu ottaa leik­kauk­sia lai­na­pää­omiin­sa, niin voi olla, että täs­sä Krei­kan koh­dal­la on hukat­tu näi­tä aivan lii­kaa suh­tees­sa sii­hen, mitä voi­daan saa­da aikaiseksi. 

    Kreik­ka voi men­nä hyvin konk­kaan joka tapauk­ses­sa, mut­ta euro­mais­sa voi­si olla sel­lai­sia lähi­tu­le­vai­suu­des­sa vai­keuk­siin jou­tu­via, jot­ka voi­si pie­nel­lä tuup­paa­mi­sel­la oikeas­ti pelas­taa (Por­tu­ga­li, Irlan­ti, Ita­lia), mut­ta joi­den koh­dal­la on sit­ten vai­kea enää saa­da poliit­tis­ta tah­toa tuki­pa­ket­tien taak­se, jos Kreik­ka ei edes nii­den ansios­ta pelas­tu. Samoin voi olla vai­kea saa­da yksi­tyi­siä taho­ja otta­maan enää tois­ta ker­taa leik­kaus­ta lainoihinsa.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sen kuin­ka hyvä sopi­mus on Suo­men kan­nal­ta näkee jul­ki­si­si­ta asiakirjoista.

    Lis­sa­bo­nin sopi­mus on myös jul­ki­nen asia­kir­ja. Sen bai­lout pykä­lää riko­taan surut­ta. EKP:n sään­nöt ovat jul­ki­sia asia­kir­jo­ja. EKP ostaa koko ajan val­tioi­den val­ka­kir­joa, mikä on sel­keäs­ti kliel­let­ty jul­kais­tuis­sa säännöissä.

    Esi­mer­kit ker­to­vat sii­tä, kuin­ka pal­jon jul­ki­siin asia­kir­joi­hin voi EU:n pii­ris­sä luot­taa. Kai­ki­lo­la suo­ma­lai­sil­la pitäi­si olla mah­dol­li­suus tar­kis­tel­la omil­la sil­mil­lä ja omien asian­tun­ti­joi­den kans­san sopi­mus kaik­ki­ne liitteineen.

  49. Ris­to: Argen­tii­na on maa­li­man ran­kin­gis­sa näkö­jään koh­ta sijan 50 jäl­keen, muu­ta­man köy­hem­män EU-maan edellä.

    Argen­tii­na oli maa­il­man ran­kin­gis­sa ihan kär­ki­pääs­sä vuon­na 1945. 

    Kreik­ka oli vas­taa­vas­sa ase­mas­sa noin vuon­na 340 eKr. Tai no, kyl­lä Bysan­tin­kin voi las­kea, siel­lä meni hyvin noin vuo­teen 1070 asti.

  50. Vaa­lien aikaan Dema­rit van­noi­vat kah­ta asi­aa kovas­ti, takui­ta ja sijoit­ta­ja­vas­tuu­ta. Har­mi että päät­ti­vät sit­ten pitää tuon takuu­puo­len lupauk­ses­taan ja unoh­ti­vat sit­ten tuon vai­keam­man ja tär­keäm­män… Joten­kin tun­tuu, että olis kan­nat­ta­nu pysyä samas­sa pelas­tus­ve­nees­sä, kuin isot­kin teki­jät, eikä vaa­tia omaa kaislalauttaa.
    Kiin­nos­taa­ko­han ketään suomen/euroopan tasol­la tuon sijoit­ta­ja­vas­tuun lisääminen?

  51. Sopi­muk­sen täy­del­li­nen salaa­mi­nen on kyl­lä tör­key­den huip­pu. Sopi­mus­os­a­puo­let saa puo­les­ta­ni kyl­lä sala­ta, mut­ta mil­lä olet­ta­muk­sil­la sopi­mus on teh­ty, kiin­nos­tai­si suu­res­ti. Lisäk­si onko sopi­muk­ses­sa kate­go­ri­ses­ti kie­let­ty sijoit­ta­mas­ta vakuut­ta Suo­men val­tion velkakirjoihin.

    Jul­ki­suu­des­sa ollei­den VVMn tie­to­jen mukaan, las­kel­mis­sa on käy­tet­ty olet­ta­muk­se­na 3% nimel­lis­kor­koa 30 vuo­del­le. Nyt on kui­ten­kin niin, että esim. Sak­san 10 vuo­den AAA-bon­deis­ta ei saa kuin 2% nimel­lis­kor­koa ja euroa­lu­een inflaa­tio hui­te­lee pääl­le 2%, joten reaa­li­kor­ko on nol­la. Jul­ki­suu­des­sa en ole huo­man­nut, että vakuu­den arvoa oli­si käsi­tel­ty sen tule­van osto­voi­man kan­nal­ta. 30 vuot­ta on toki pit­kä aika ja mitä tahan­sa voi tapah­tua, mut­ta en pidä dii­liä kau­hean hyvä­nä, jos lai­naan tänään yhden banaa­nin ja saan 30 vuo­den pääs­tä puo­lik­kaan takai­sin. No aina­kin dema­rit näyt­tä­vät ole­van innois­saan, kun “vakuu­det on saa­tu ja rahaa rupe­aa liri­se­mään tilil­le”.

  52. Täy­tyy sanoa, että Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti (ensim­mäi­se­nä täs­sä val­tios­sa!) vakuuk­sis­ta niin, että minä(kin)

    ano­nyy­mi: Tot­ta kai se on huo­no, kos­ka se sel­lai­sek­si tahal­laan jär­jes­tet­tiin. Se oli ran­gais­tus sii­tä vii­väs­tyk­ses­tä, jot­ka vakuuk­sien vaa­ti­mi­nen aiheut­ti. Se, että vii­väs­tys ei joh­tu­nut Suo­mes­ta vaan näis­tä muis­ta mais­ta, jot­ka päät­ti­vät alun­pe­rin olla otta­mat­ta vaa­ti­mus­ta todes­ta, luon­nol­li­ses­ti­kin vain pahen­si rangaistusta.

    Ehkä “mala fide” voi olla hie­man kovas­ti kir­joi­tet­tu. Mut­ta sano­taan nyt niin ettei muil­la ollut int­res­siä hank­kia Suo­mel­le hyviä vakuuseh­to­ja. Tie­sim­me siis jo etu­kä­teen, että vakuus­jär­jes­te­lys­tä tulee meil­le heik­ko. Se oli puh­taas­ti mei­dän oma jut­tu alus­ta alkaen ja tulee lop­puun saak­ka ole­maan. Itse olin alun­pe­rin sitä miel­tä, ettei vakuus­jär­jes­te­lyyn pidä men­nä. En usko että sii­tä on meil­le mitään eri­tyis­tä etua. Krei­kan heik­kou­den tltua entis­tä sel­vämmk­si, tai­taa men­nä Suo­men kan­nal­ta mii­nuk­sen puo­lel­le. kan­san pitää nyt jat­kos­sa muis­taa, että dema­rit tähän vakuus­hank­keen esit­ti­vät ja teki­vät sii­tä hal­liutk­sen muods­ta­mi­sen yhden kyn­nys­ky­sy­myk­sen. /Tapio Eskelinen.

    Suo­men oli­si pitä­nyt jät­täy­tyä sopi­muk­ses­ta pois puh­taas­ti jo sil­tä poh­jal­ta, että muut osa­puo­let neu­vot­te­li­vat tätä kyn­nys­ky­sy­mys­tä mala fide.

    sen ymmär­sin. Soi­ni on puhu­nut ylei­sem­mäl­lä tasol­la, mut­ta vies­ti on samaa. Nyt tai­dan ymmär­tää, mik­si vakuu­det eivät ole muil­le val­tioil­le kel­van­neet. Nyky­ti­lan­tees­sa nii­hin sisäl­tyy siis ris­kiä. Eri­kois­ta, että vakuu­den anta­ja jou­tuu lisää­mään ris­ki­ään sen pääl­le, mitä takaa­mi­nen muu­ten­kin mer­kit­see. Ymmär­rän nyt, että vakuu­det on otett­tu vas­taan ns. sisä­po­liit­tii­sis­ta syis­tä ( lue: Perus­suo­ma­lais­ten menes­ty­mi­sen pelos­ta). Dema­rit meni täs­sä ensin räh­mäl­leen, ja Kokoo­mus hyvä­nä kak­ko­se­na peräs­sä. Ei hal­li­tus­ta jun­tan­nel­la tain­nut olla tavoit­tee­na Isän­maan etu, vaan puo­lue­po­liit­ti­set int­res­sit. Kokoo­muk­sen ei oli­si pitä­nyt men­nä Dema­rei­den peräs­sä, vaan pitää perä­lau­das­ta kiin­ni. ‑uusien vaa­lien­kin uhal­la. Jos Kreik­ka vas­toin kaik­kien etua täs­sä vel­ka­jär­jes­te­ly­jen lop­pusuo­ral­la kaa­tuu, tulee vakuuk­sien todel­li­nen sisäl­tö jul­ki. Huu­dam­me­ko sii­nä tapauk­ses­sa ” Kei­sa­ril­la eli hal­li­tuk­sel­la ei vaat­tei­ta ! ? ” Lii­ke­sa­lai­suuk­sia ei toki pidä jul­kis­taa. Mut­ta Suo­men kan­sal­la on mie­les­tä­ni oikeus tie­tää, miten takaus käyt­täy­tyy eri tilan­teis­sa ja eri tule­mis­sa. Kos­ka se on mei­tä kos­ket­ta­va ske­naa­rio­sel­vi­tys, ei se käsit­täk­se­ni voi olla Krei­kan pank­ke­ja tai val­tio­ta kos­ke­va lii­ke­sa­lai­suus. Nyt vas­ta alkaa epä­luu­lot herääämään?

  53. Kai­kis­sa suu­ris­sa krii­seis­sä kuten täs­sä on kyse rahan siir­ty­mi­ses­tä Aasi­aan. Kai­ken voi kor­ja­ta yhdel­lä kokouk­sel­la, jos­sa mää­rä­tään tuon­ti tul­le­ja. Kai­kil­le on sel­vää että maa­il­ma ei kes­tä Aasian vau­ras­tu­mis­ta. Lisäk­si ne työt menee siel­tä joka tapauk­ses­sa kun anne­taan Euroo­pan kaatua.
    Elin­ta­so para­nee val­ta­vas­ti kes­ta­väl­lä taval­la kun hal­pa­työl­lä teh­dyt tuot­teet vaih­tuu laa­duk­kai­siin eurotuotteisiin.

  54. Voi­ko tapah­tua niin, että Kreik­ka vel­ka­sa­nee­rauk­sen jäl­keen mak­saa esi­mer­kik­si 50% val­tion­va­lois­taan, jol­loin Suo­mi sai­si 50% vas­tuis­taan plus sit­ten jos­kus jon­kun pro­sen­tin vie­lä näis­tä vakuuk­sis­ta? Sil­loin vakuuk­sien vaa­ti­mi­nen oli­si ollut jär­ke­vää sii­nä mie­les­sä, että Suo­mi sai­si enem­män takai­sin kuin muut. Eikö nimit­täin ole äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köis­tä, että Kreik­ka ei mak­sa mitään?

    Toi­nen jut­tu. Krei­kan har­maan talou­den kook­si arvioi­tiin whop­ping 25% vuon­na 2010, vaik­ka eihän sii­tä tark­kaa käsi­tys­tä kel­lään voi olla. Mikä mah­taa olla nyky­ään 30% vai vie­lä enem­män? Krei­kan talous tai­taa “deval­voi­tua” har­maan talou­den (siis mak­sa­mat­to­mien vero­jen) kaut­ta, joka jää tilas­to­jen ulko­puo­lel­le. Nyt jo Krei­kan mat­kat ovat mutun mukaan aika samois­sa hin­nois­sa Tur­kin mat­ko­jen kans­sa valuu­tas­ta huolimatta. 

    Har­maa talous ei mak­sa Krei­kan val­tion­vel­ko­ja, mut­ta se voi vetää tai on voi­nut jo vetää Krei­kan talou­den kas­vuun, jos­ta kukaan ei tie­dä mitään. Pait­si ehkä kreik­ka­lai­set itse.

  55. Tra­der: Olet totaa­li­sen vää­räs­sä, kun seu­raat Soi­nin aja­tuk­sen juok­sua ja luu­let Suo­men osuu­den Krei­kan lai­noit­ta­mi­ses­ta ole­van het­kel­li­ses­ti suu­rem­pi, kos­ka mak­sam­me pysy­vän vakuus­ra­has­ton potin ker­ral­la. Tämä taas joh­taa aja­tus­har­haan, että mei­dän ris­kit oli­si­vat het­kel­li­ses­ti suu­rem­mat. Eivät ole. Usko­ma­ton­ta, että olet näin pihal­la täs­tä asias­ta. Täs­tä­kin löy­tyy infoa Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön sivuil­ta, jos vain jak­saa selvittää.

    Jos olet tuon jo sel­vit­tä­nyt, niin voi­sit­ko lait­taa viitteen?

    Noin muu­ten, minä olen vähän sitä miel­tä, että täs­sä tilan­tees­sa sovit­tu­jen peli­sään­tö­jen varaan ei kan­nat­tai­si pal­jon las­kea, vaan on tur­val­li­sem­paa olet­taa, että nii­tä muu­te­taan kul­loi­seen­kin tar­pee­seen sopi­vak­si. Jäte­tään har­joi­tus­teh­tä­väk­si miet­tiä, mikä se tar­ve on sii­nä tapauk­ses­sa jos Krei­kan vakuu­det mene­vät mak­suun ja muut eivät vie­lä ole ehti­neet lait­taa rahaa likoon.

  56. Hal­li­tuk­sen (SDP) heh­kut­ta­ma sijoit­ta­ja­vas­tuu on saman­lai­nen läpi­nä­ky­vä kulis­si kuin vakuu­det­kin. Kun Kreik­ka on jo kau­an ollut mak­su­ky­vy­tön, niin yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien luot­to­tap­piot ilman veron­mak­sa­jien väliin­tu­loa oli­si­vat olleet pal­jon suu­rem­pia kuin tuo veron­mak­sa­jan kan­nal­ta aivan lii­an myö­hään teh­ty “tukan­leik­kuu” 50%.
    Sijoit­ta­jien toteu­tu­ma­ton­ta tap­pio­ta on siir­ret­ty val­tioil­le. Mik­si tätä yksi­tyi­sen rahan pelas­tuso­pe­raa­tio­ta ylis­te­tään jon­kin­lai­sek­si voi­tok­si markkinavoimista?

  57. Olen ymmär­tä­nyt niin, että vakuus­jär­jes­te­lys­sä Krei­kan val­tio toi­mit­taa kreik­ka­lai­sil­le pan­keil­le riit­tä­vän mää­rän Krei­kan val­tion velkakirjoja.

    Käy­tän­nös­sä tämä saat­taa tar­koit­taa sitä, että Krei­kan val­tio ostaa 900 mil­joo­nal­la eurol­la mark­ki­noil­ta omia vel­ka­kir­jo­jaan ja toi­mit­taa ne sopi­muk­sen teh­neil­le pan­keil­le. Pan­kit puo­les­taan luo­vut­ta­vat ne asia­mie­hel­le, joka puo­les­taan myy taas vel­ka­kir­jat mark­ki­noil­le 900 mil­joo­nal­la eurolla.

    Sil­lä taval­la Krei­kan val­tion kätei­nen 900 mil­joo­naa tuli­si eri­tyis­ti­lil­lä pidet­tä­väk­si vakuudeksi.

    Jär­jes­te­lys­sä pyö­ri­tet­tä­vien vel­ka­kir­jo­jen pää­omien arvo saat­taa olla usei­ta mil­jar­de­ja euro­ja. Vel­ka­kir­jo­jen alku­pe­rai­nen myy­jä­kin voi olla sama kuin nii­den lopul­li­nen osta­ja. Eli ehkä vel­ka­kir­jo­ja pyö­ri­te­tään myl­lyn läpi vaan sik­si, että saa­daan pei­tet­tyä se, ettei kysees­sä ole käteis­va­kuus, jos­ta Suo­mi alun­pe­rin neuvotteli.

    Jär­jes­te­ly tar­koit­tai­si sitä, että se lisää Krei­kan pelas­tus­pa­ke­tin kokoa. Mut­ta onnek­si Suo­mi on pie­ni maa. 

    Oli tär­ke­ää, että jär­jes­te­ly teh­tiin moni­mut­kai­sek­si. Mui­den mai­den minis­te­rit sai­vat sii­tä teko­syyn kiel­täy­tyä vakuus­jär­jes­te­lys­tä. Mut­ta Suo­men hal­li­tus pys­tyi selit­tä­mään, että hal­li­tus­oh­jel­mas­ta pidet­tiin kiinni.

    Entäs jos kaik­ki maat oli­si­vat otta­neet tar­jo­tut vakuu­det. Pelas­tus­pa­ket­ti oli­si kas­va­nut vakuuk­sien mää­räl­lä. Lop­pu­tu­le­ma oli­si ollut se, että kun­kin maan saa­mat vakuu­det oli­si­vat vas­tan­neet pelas­tus­pa­ke­tin kas­vun aiheut­ta­maa lisä­osuut­ta. Eli yhtä tyh­jän kans­sa. Jär­jes­te­lys­tä oli­si aiheu­tu­nut ainoas­taan lisä­ku­lu­ja kai­kil­le maille.

    Nyt Suo­men vakuus­vaa­ti­mus­ten aiheut­ta­ma ongel­ma saa­tiin näp­pä­räs­ti pei­tel­tyä moni­mut­kai­sen ja yksi­tyis­koh­dil­taan sala­tun jär­jes­te­lyn taak­se. Suo­mi ei saa­nut lähest­kään täy­siä vakuuk­sia, mut­ta pie­nen eri­tyis­a­se­man. Ja se tul­laan kos­ta­maan Suo­mel­le sopi­vas­sa tilaisuudessa.

  58. tcrown: Jos olet tuon jo sel­vit­tä­nyt, niin voi­sit­ko lait­taa viitteen?Noin muu­ten, minä olen vähän sitä miel­tä, että täs­sä tilan­tees­sa sovit­tu­jen peli­sään­tö­jen varaan ei kan­nat­tai­si pal­jon las­kea, vaan on tur­val­li­sem­paa olet­taa, että nii­tä muu­te­taan kul­loi­seen­kin tar­pee­seen sopi­vak­si. Jäte­tään har­joi­tus­teh­tä­väk­si miet­tiä, mikä se tar­ve on sii­nä tapauk­ses­sa jos Krei­kan vakuu­det mene­vät mak­suun ja muut eivät vie­lä ole ehti­neet lait­taa rahaa likoon.

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Vakuudet_4.pdf

    Nyt kun olet tark­ka­na, niin huo­maat, että Kreik­kaa rahoi­te­taan edel­leen väliai­kai­ses­ta rahas­tos­ta (ERVV) ja tuol­le lop­pusum­mal­le Suo­mi saa siis vakuu­det. (40% luottomäärästä)

    Kos­ka Suo­mi saa vakuu­det tuos­sa sopi­muk­ses­sa, niin Suo­mi mak­saa ker­ral­la osuu­ten­sa pysy­vään vakaus­vä­li­nee­seen (EVM). Täs­sä on siis kyse kah­des­ta eri vakautusvälineestä. 

    Soi­ni vete­lee asiat iloi­ses­ti sekai­sin ja Osmo komp­paa luke­mat­ta sen tar­kem­min VM:n esi­tys­tä sopi­muk­ses­ta. Tahal­lis­ta vai taha­ton­ta huolimattomuutta?

    1. Minul­la oli alun­pe­rin käsi­tys, että tuo vakuu­den kier­rät­tä­mi­nen Krei­kan val­tion pape­rei­den kaut­ta oli tar­koi­tet­tu hyvin väliai­kai­sek­si, mie­luum­min minuu­teik­si eikä tun­nek­si. Nyt sii­nä kui­ten­kin lukee, että pape­rei­den hei­keon kaup­pa-arvon takia myyn­tiai­kaa veny­te­tään vuo­den 2014 lop­puun. Niin­siin, jul­kis­des­sa osas­sa nyt lukee. Se vähän lisä­si hulestuneisuutta.

  59. Ode on vii­sas polii­tik­ko, aivan kuin antii­kin filo­so­fi nyky­päi­vään sovi­tet­tu­na! Miten toi­mi­sit eri tavoin val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Urpi­lai­seen näh­den? Ajai­sit­ko Krei­kal­la vel­ka­sa­nee­raus­ta ja drak­maa? Vaa­ti­sit­ko “nol­la­ta­kui­ta” vai Suo­men jät­täy­ty­mis­tä ope­raa­tion ulko­puo­lel­le? Kan­na­tat­ko poh­jois­ta raha­liit­toa, jos euro pysyy kilpailukyvyttömänä?

  60. Tra­der: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Vakuudet_4.pdf

    Nyt kun olet tark­ka­na, niin huo­maat, että Kreik­kaa rahoi­te­taan edel­leen väliai­kai­ses­ta rahas­tos­ta (ERVV) ja tuol­le lop­pusum­mal­le Suo­mi saa siis vakuu­det. (40% luottomäärästä)

    Kos­ka Suo­mi saa vakuu­det tuos­sa sopi­muk­ses­sa, niin Suo­mi mak­saa ker­ral­la osuu­ten­sa pysy­vään vakaus­vä­li­nee­seen (EVM). Täs­sä on siis kyse kah­des­ta eri vakautusvälineestä. 

    Soi­ni vete­lee asiat iloi­ses­ti sekai­sin ja Osmo komp­paa luke­mat­ta sen tar­kem­min VM:n esi­tys­tä sopi­muk­ses­ta. Tahal­lis­ta vai taha­ton­ta huolimattomuutta?

    Kii­tos, tuo sel­ven­si. (Olen kyl­lä tuo­ta doku­ment­tia aikai­sem­min­kin yrit­tä­nyt lyhyes­ti tavata)

    Mut­ta mitä tapah­tuu jos EVM:n (tule­vat?) takaus­si­tou­muk­set lau­kea­vat ennen kuin kaik­ki ovat mak­sa­neet rahan­sa pottiin?

    Toi­nen asia, mitä en tuos­ta doku­men­tis­ta saa irti, on kysy­mys sii­tä, miten takauk­set käy­tän­nös­sä toi­mi­vat. Jos Kreik­ka default­taa ensi vuon­na, jou­tuu­ko Suo­mi mak­sa­maan takaa­man­sa lai­nan pää­oman heti, vai alku­pe­räi­sen lai­nan erään­tyes­sä? Jos heti, niin puhe sii­tä, että takuut kat­ta­vat vel­ko­jen nimel­li­sar­von 30 vuo­den kulut­tua vai­kut­taa vähin­tään­kin harhaanjohtavalta.

    Ja lop­puun sivu­huo­mio, jos­ta minun on pitä­nyt pals­tal­la aikai­sem­min­kin mai­ni­ta. Vähän väliä Osmoa moi­ti­taan joten­kin vir­heel­lis­ten näke­myk­sien esit­tä­mi­ses­tä. Minun mie­les­tä­ni se, että polii­tik­ko uskal­taa olla jul­ki­ses­ti vää­räs­sä eikä tee vain nel­jään ker­taan oikeak­si tut­kit­tu­ja lausun­to­ja on ensin­nä­kin kun­nioi­tet­ta­vaa, ja toi­sek­si mah­dol­lis­taa sel­väs­ti suu­rem­man mää­rän artik­ke­lei­ta. (Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että minun mie­les­tä­ni Osmo nyt kui­ten­kin polii­ti­kok­si on har­vi­nai­sen har­voin vää­räs­sä.) Lisäk­si tämän pals­tan kom­ment­tio­sas­tol­la vai­kut­taa ole­van sen ver­ran pal­jon asian­tun­te­mus­ta eri aloil­ta, että nuo vir­heel­li­set käsi­tyk­set oio­taan kyl­lä hyvin nopeas­ti. Eli koko­nai­suu­te­na tämä on kyl­lä yksi luo­tet­ta­vim­mis­ta tie­don läh­teis­tä täs­sä maassa.

  61. joo joo:

    yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien luot­to­tap­piot ilman veron­mak­sa­jien väliin­tu­loa oli­si­vat olleet pal­jon suu­rem­pia kuin tuo veron­mak­sa­jan kan­nal­ta aivan lii­an myö­hään teh­ty “tukan­leik­kuu” 50%.

    Yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien tähä­nas­ti­nen tap­pio on lähes 75% (lai­no­jen nimel­li­sar­vo­jen alennus+laina-aikojen pidennys+korkojen alen­nus). Kuin­ka suu­ri tap­pion pitäi­si olla, jot­ta sijoit­ta­vas­tuu-popu­lis­tit oli­si­vat tyytyväisiä?

  62. Mika:
    Miten täl­lai­nen kupru on mah­dol­li­nen, kun kysees­sä on euroo­pan laa­jui­nen valuut­ta. Sitä ei ker­ta­kaik­ki­aan voi tavis käsit­tää, mut­ta ilmei­ses­ti sii­nä on jon­kin­lai­nen ansain­ta­lo­giik­ka jol­le­kin eliit­tiin kuu­lu­val­le porukalle.

    Sama ansain­ta­lo­giik­ka­han täs­sä on kuin sii­nä pank­ki­krii­sis­sä­kin. Sii­nä vai­hees­sa, kun kort­ti­ta­lo kaa­tuu, rahat ovat jo muu­al­la ja tap­pio jää mui­den mak­set­ta­vak­si. Nämä Krei­kan poli­tii­kan mah­ti­su­vut ovat var­maan kupan­neet val­tio­ta aika reilusti.

    Ellei maa­il­man­ta­lous kaa­du, niis­tä rahois­ta kyl­lä jää jota­kin jäl­jel­le ja sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että kaa­tuu, omai­suut­ta on var­mas­ti kiin­ni myös kon­kreet­ti­sis­sa asioissa.

    Toi­saal­ta noil­la lai­noil­la var­mas­ti pela­taan vie­lä­kin. Nyt­hän niil­lä on taas jotain arvoa.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minul­la oli alun­pe­rin käsi­tys, että tuo vakuu­den kier­rät­tä­mi­nen Krei­kan val­tion pape­rei­den kaut­ta oli tar­koi­tet­tu hyvin väliai­kai­sek­si, mie­luum­min minuu­teik­si eikä tun­nek­si. Nyt sii­nä kui­ten­kin lukee, että pape­rei­den hei­keon kaup­pa-arvon takia myyn­tiai­kaa veny­te­tään vuo­den 2014 lop­puun. Niinsiin, 

    Vakuu­det ovat vii­den kor­keim­man luot­to­luo­ki­tuk­sen omaa­van euroa­lu­een val­tion vel­ka­kir­jo­ja tai mui­ta Suo­men hyväk­sy­miä arvo­pa­pe­rei­ta. Näi­den hank­ki­mi­nen toteu­te­taan vai­heit­tain myy­mäl­lä asia­mie­hen väli­tyk­sel­lä Krei­kan val­tion vel­ka­kir­jo­ja, jot­ka Krei­kan val­tio lai­naa jär­jes­te­lys­sä muka­na ole­vil­le kreik­ka­lai­sel­le pan­kil­le. Pan­kit luo­vut­ta­vat riit­tä­vän mää­rän vel­ka­kir­jo­ja asia­mie­hel­le. Asia­mies, joka on kan­sain­vä­li­nen inves­toin­ti­pank­ki, myy vel­ka­kir­jat mark­ki­na­hin­taan ja niis­tä saa­ta­vat tulot tal­le­te­taan eril­lis­ti­lil­le ja sijoi­te­taan edel­leen edel­lä mai­nit­tui­hin tur­val­li­siin vel­ka­kir­joi­hin. Eril­lis­ti­liä ja sijoi­tus­toi­min­taa hoi­taa asiamies.”

    http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/istuntopdf/tiedonanto-kreikka-2012/fi.pdf

    Tuon mukaan Krei­kan bon­dit eivät ole vakuuk­sia, vaan kaup­pa­ta­va­raa vakuuk­sien rahoit­ta­mi­seen. Ne voi­vat olla vakuuk­sia vain Suo­men hyväksynnällä.

    Krei­kan val­tion vel­ka­kir­jo­jen likvi­di­teet­ti on nykyi­sin heik­ko, min­kä joh­dos­ta ei ole perus-
    tel­tua pyr­kiä nii­den myy­mi­seen mark­ki­noil­la yhdel­lä ker­taa. Jär­jes­te­ly toteu­te­taan vaiheit-
    tain siten, että asia­mies myy vel­ka­kir­jat eris­sä vuo­sien 2011–2014 kulues­sa, sitä mukaa kun
    Krei­kal­le mak­se­taan uudes­ta lai­naoh­jel­mas­ta tukie­riä ja Suo­mel­le ker­tyy vastuuta.”

    Eli vakuuk­sia pitäi­si olla suh­tees­sa Suo­men kun­kin het­ki­seen takaus­vas­tuuseen. Tämä­kö siis ERVV:n otta­miin lai­noi­hin? Nii­tä­hän takaam­me. Eri asia siis oli­si mil­loin ERVV lai­naa varo­ja Krei­kal­le. Jäl­kim­mäi­seen toi­men­pi­tee­seen tosi ris­kit liittyvät.

    Voi­ko Suo­mi sanoa kum­mas­sa tahan­sa vai­hees­sa ei, jos vakuuk­sia ei ole riit­tä­väs­ti? Täl­löin­hän ei mitään etu­ke­noa syntyisi.

    Talous­va­lio­kun­ta pitää ERVV-pui­te­so­pi­muk­sen muu­tos­ten hyväk­sy­mis­tä nyky­ti­lan­tees­sa vält­tä­mät­tö­mä­nä. Valio­kun­ta pitää olen­nai­se­na, että Suo­mi voi kus­sa­kin tilan­tees­sa har­ki­ta rahoi­tus­pää­tös­ten tar­vet­ta ja nii­den ehto­ja. Tämän tur­vaa sopi­muk­sen yksi­mie­lis­tä pää­tök­sen­te­koa edel­lyt­tä­vä sään­te­ly kai­kes­sa kes­kei­ses­sä yksit­täi­sen jäsen­maan talou­del­li­sen vas­tuun kasvat­tamista kos­ke­vas­sa päätöksenteossa. ”

    Pää­tök­sen­teos­sa koros­tuu yksi­mie­li­syys­vaa­ti­mus, sil­lä kaik­ki kes­kei­set pää­tök­set rahoitus­tukijärjestelyistä edel­lyt­tä­vät yksi­mie­li­syyt­tä joko takaa­jien kes­ken tai ERVV:n hal­li­tuk­ses­sa. Myös rahoi­tus­tu­ki­pää­tök­siin mah­dol­li­ses­ti liit­ty­vis­tä tar­kem­mis­ta suun­ta­vii­vois­ta pää­te­tään yksi­mie­li­ses­ti ERVV:n hal­li­tuk­ses­sa, jos­sa Suo­mi on edustettuna. ”

    http://www.edilex.fi/virallistieto/mt/vavm20110003

  64. pek­ka:
    joo joo:

    Yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien tähä­nas­ti­nen tap­pio on lähes 75% (lai­no­jen nimel­li­sar­vo­jen alennus+laina-aikojen pidennys+korkojen alen­nus). Kuin­ka suu­ri tap­pion pitäi­si olla, jot­ta sijoit­ta­vas­tuu-popu­lis­tit oli­si­vat tyytyväisiä? 

    Sen suu­rui­nen, että mak­sa­jik­si ei tar­vit­tai­si alku­pe­räi­seen tran­sak­tioon osal­lis­tu­mat­to­mia (kuten suo­ma­lai­sia vero­na­mak­sa­jia). Mitä täs­sä on niin vai­kea­ta ymmärtää? 

    Kor­ko­jen leik­kauk­sen las­ke­mi­nen tap­pioon mukaan ei ole muu­ten kovin älyl­li­ses­ti rehel­lis­tä, kun kor­keat korot perus­tui­vat alun­pe­rin­kin Krei­kan maksukelvottomuudesta.

  65. Ris­to:

    Kor­ko­jen leik­kauk­sen las­ke­mi­nen tap­pioon mukaan ei ole muu­ten kovin älyl­li­ses­ti rehel­lis­tä, kun kor­keat korot perus­tui­vat alun­pe­rin­kin Krei­kan maksukelvottomuudesta.

    75% tap­pio­las­kel­ma ei suin­kaan perus­tu sii­hen, että uusien lai­no­jen korot ovat pie­nem­piä kuin näky­väs­ti uuti­soi­dut kym­me­nien pro­sent­tien mark­ki­na­ko­rot (lai­no­jen krei­kal­le mak­se­tut kupon­ki­ko­rot eivät ole kos­kaan olleet edes kym­men­tä prosenttia).

    75% tap­pio tar­koit­taa sitä, että kun van­hois­sa lai­nois­sa oli esi­mer­kik­si 10 vuo­den mak­suai­ka ja tyy­pil­li­ses­ti vähän run­sas 5% kupon­ki­kor­ko, niin uusis­sa lai­nois­sa on vaik­ka­pa 30 vuo­den lai­na-aika ja 2% kor­ko. Koron las­ku ja mak­sua­jan pite­ne­mi­nen ovat ihan oikea­ta tap­pio­ta esi­mer­kik­si elä­keyh­tiöl­le eikä sen mukaan otta­mi­nen las­kel­miin ole mitään älyl­lis­tä epärehellisyyttä.

  66. Nyt kun sopi­mus on jul­kais­tu, voi­si­ko Soi­nin­vaa­ra ker­toa mikä oli se perus­tel­tu syy salailuun?

    Salaa­mi­seen on aivan perus­tel­tu syy. Syyn ker­to­mi­nen on vai­kea­ta, kos­ka sil­loin tuli­si pal­jas­ta­neek­si juu­ri sen, mitä salataan.”

    1. Pal­jas­tet­tiin se, että sopi­mus voi lou­ka­ta joi­den­kin Krei­kan vel­ko­jien etua kreik­ka­lais­ten pank­kien ris­kien kaut­ta ja se, että kreik­ka­lai­set pan­kit ovat pan­neet nimen­sä pape­riin, joka hei­ken­tää nii­den luottokelpoisuutta.
      Sen, että kysees­sä ole vakuus vaan joh­dan­nais­so­pi­mus ja ettei Suo­men ja Krei­kan välil­lä ole mitään sopi­mus­ta, saat­toi pää­tel­lä jo jul­ki­sis­ta tie­dois­ta, min­kä myös blo­gil­la­ni kerroin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.