Automaattimetroa ei tule

Län­si­met­ron ase­mia lou­hi­taan lyhyem­mik­si kuin van­hal­la met­ro­ra­dal­la. Ase­man pituus on kak­si yksik­köä. Aja­tuk­se­na oli auto­ma­ti­soi­da met­ro niin, että vuo­ro­vä­li voi­daan alen­taa nel­jäs­tä minuu­tis­ta alim­mil­laan sataan sekun­tiin. Kun nyt tun­nis­sa voi men­nä 15 x 3 = 45 yksik­köä, auto­maat­ti­met­rol­la nii­tä voi kul­kea siis 36 x 2 = 72.

Sie­mens, jol­ta met­ron auto­ma­ti­soin­ti on tilat­tu, on nyt ilmoit­ta­nut ettei se pys­ty­kään teke­mään,  mitä on luvan­nut. Van­hoi­hin met­ro­ju­niin ei kuu­lem­ma onnis­tu. Tulee ihan Olki­luo­to 3 mie­leen. Asi­aan liit­ty­vät sopi­musoi­keu­del­li­set asiat ovat oma lukun­sa, ehkä nii­hin puu­tu, kos­ka en jak­sa muis­tel­la, mit­kä tie­dot ovat jul­ki­sia ja mit­kä eivät. Fak­ta kui­ten­kin on, ettei auto­maat­ti­met­roa tule, ei aina­kaan lähes­kään aio­tus­sa aikataulussa. 

Puo­li­au­to­maat­ti­met­rol­la pääs­tään 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­liin. Niin­pä kapa­si­teet­ti on nos­tet­ta­vis­sa kor­kein­taan  24 x 2 = 48 yksik­köön tun­nis­sa. Län­teen se riit­tää, mut­ta jo nyt met­ron kapa­si­teet­ti on aika lujil­la Kulos­aa­ren sil­lal­la. Se näkyy asia­kas­tyy­ty­väi­syy­den las­kus­sa, joka tosin on kai­kis­ta jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neis­tä edel­leen suu­rin. Idäs­sä ei oikeas­taan siis voi­tai­si ohja­ta enää juu­ri lisää mat­kus­ta­jia met­roon, ennen kuin on uusit­tu kalus­to auto­maat­ti­kel­poi­sek­si. Ennen kuin Öster­sun­do­mis­sa on 70 000 asu­kas­ta, met­ro­vau­nut var­maan­kin on uusit­tu, mut­ta mitä teh­dä sitä ennen.

Käy­hän mie­hen nolo rat­kai­su oli­si ajaa kol­men yksi­kön junil­la ja pysäh­tyä län­si­met­ron lyhyil­lä ase­mil­la kes­kel­lä niin, että vii­mei­ses­tä ja ensim­mäi­ses­tä vau­nus­ta pää­si­si ulos vain yhdes­tä ovesta.

56 vastausta artikkeliin “Automaattimetroa ei tule”

  1. Lisä­huo­mau­tuk­se­na tähän, että kun olen espoo­lai­se­na seu­ran­nut län­si­met­ro­asioi­ta niin yksi syy län­si­met­ron ase­mien lyhyy­del­le oli Ota­nie­men mut­ka ja Tapio­lan ase­man sijoit­ta­mi­nen. Joi­den­kin direk­tii­vien mukaan Ota­nie­men ase­maa ei saa­nut raken­taa edes lie­vään mut­kaan vaan ase­ma­lai­tu­rin piti olla vii­van­suo­ra. Se rajoit­ti pituut­ta. Samoin se että Tapio­lan ase­ma halut­tiin nime­no­maan Meri­tuu­len­tien alle, ei käy­nyt esim Hei­kin­to­rin alle joka aset­ti geo­met­rial­le vaa­ti­muk­sia kanssa.

    Auto­ma­ti­soin­tia suun­ni­tel­taes­sa läh­det­tiin kui­ten­kin lii­an moni­mu­ta­ki­sel­le tiel­le: Van­hat junat ja lai­tu­rio­vet, (pää­tös­tä teh­täes­sä tal­vet oli­vat vähä­lu­mi­sia, ei osat­tu kuvi­tel­la sel­lai­sia tal­via kuin 3 vii­meis­tä). Rii­su­mal­la alku­pe­räis­tä vaa­ti­mus­lis­taa kuten esim pois­ta­mal­la lai­tu­rio­vet maan­pääl­li­sil­tä ase­mil­ta voi­ta­siin ehkä täy­sau­to­maat­ti­met­ro toteut­taa mut­ta epäi­len että halut­tuun 100 sekun­tin vuo­ro­vä­liin päästäisiin.

    Toi­saal­ta itä­met­ron kapa­si­tee­tin ylä­ra­joil­la aja­mi­nen pis­täää toi­vot­ta­vas­ti vauh­tia Laa­ja­sa­lon rai­tio­tien ja rai­de-Joke­rin raken­ta­mi­sel­le. Nyt ei nii­tä voi­da enää kau­an lykätä.

  2. Mik­si muka puo­li­au­to­maat­ti­met­rol­la vuo­ro­vä­li oli­si pidem­pi? Se “puo­li-” tulee sii­tä, että kul­jet­ta­ja antaa sil­le liik­keel­le­läh­tö­lu­van eli tar­kis­taa, että kukaan ei ole ovien välis­sä. Muu­ten ajo hoi­de­taan täy­sin auto­maat­ti­ses­ti. Ovien vil­kai­su ei piden­nä vuo­ro­vä­liä, ei aina­kaan minuutilla.

  3. Hie­no esi­merk­ki jul­ki­syh­tei­sö­jen han­kin­tao­saa­mi­ses­ta. Tila­taan jotain jota ei voi­dak­kaan toi­mit­taa ja jou­du­taan vie­lä mak­sa­maan lisä­hin­taa sii­tä, ettei saa­da mitä tila­taan. Eikös Pek­ka Sau­ri (vihr) pari viik­koa sit­ten ker­to­nut kuin­ka auto­maat­ti­met­ron peruun­tu­mi­ses­ta on pääs­ty sopi­muk­seen Sie­men­sin kans­sa — mak­sa­mal­la lisä­hin­taa. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la yleen­sä tilaa­ja saa hyvi­tyk­sen sopi­mus­rik­ko­muk­sis­ta kun ei saa mitä tilaa

    1. Kari S:n tie­dois­sa on suun­nil­leen kaik­ki vää­rin. Ei ole sapi­mus­ta eikä aio­ta mak­saa lisää vaan saa­da alennusta.

  4. Hei,

    mis­tä tuo tie­to “puo­li­au­to­maa­tin” ja auto­maa­tin eri­lai­sis­ta mini­mi­vuo­ro­vä­leis­tä on? Sil­le ei käsit­tääk­se­ni pitäi­si olla mitään oike­aa tek­nis­tä perus­tet­ta, kos­ka kulun­val­von­ta on sama, ja mie­hi­te­tyt junat ovat ase­mil­la jopa nopeam­pia kuin automaatti.

    Ensiar­voi­sen tär­ke­ää oli­si nyt sel­vit­tää mah­dol­li­suu­det vie­lä piden­tää län­si­met­ron ase­mat, var­sin­kin kun Östik­seen­kin sitä met­roa tosi­aan ollaan jat­ka­mas­sa. Auto­maa­tin ongel­ma ei ollut vain van­hat junat, vaan myös avoa­se­mien liu­kuo­vet. Nekin var­mas­ti on rat­kais­ta­vis­sa joten­kin, mut­ta täs­sä ollaan nyt käyt­tä­mäs­sä tois­ta sataa mil­joo­naa kovin lai­hoin hyödyin.

    1. Ase­mien piden­tä­mi­nen pait­si mak­sai­si, myös lyk­käi­si met­roa paril­la vuo­del­la. Jo lou­hi­tut tun­ne­lit pitäi­si osit­tain lou­hia uudes­taan, sil­lä ase­man koh­dal­la radan pitäi­si olla suo­ra sekä vaa­ka- että pystysuunnassa.
      Toi­saal­ta tämä tus­ka kato­aa jos­kus, kun met­ro­vau­nut uusitaan.

  5. OS:
    “vuo­ro­vä­li voi­daan alen­taa nel­jäs­tä minuu­tis­ta alim­mil­laan sataan sekuntiin”

    ja

    auto­maat­ti­met­rol­la nii­tä voi kul­kea siis 60 x 2 = 120”

    Eikö sadan sekun­nin vuo­ro­vä­li ole 36 vuo­roa per tun­ti? Eli vain 72 yksikköä.

    On kyl­lä mel­koi­nen flop­pi koko pro­jek­ti. Eikö nii­tä län­si­met­roa­se­mia voi mil­lään teh­dä nor­maa­li­pi­tui­sik­si? Mak­soi mitä mak­soi, upon­neet kus­tan­nuk­set ovat upon­nei­ta, joten tur­ha jät­tää koko hom­maa tor­sok­si parin­kym­me­nen mil­joo­nan “sääs­tä­mi­sek­si”. Ovien kar­si­mi­nen­han las­kee här­ve­lin palvelutasoakin.

  6. No mut­ta, teh­dään se Laa­ja­sa­lon ratik­ka­sil­ta sekä nol­la­jo­ke­ri Hert­to­nie­mi — Pasi­la — Mei­lah­ti ratik­ka­na, niin met­ros­ta vapau­tuu kapa­si­teet­tia. Ton voi rahoit­taa niil­lä auto­maa­tis­ta sääs­ty­neil­lä rahoilla.

    Joka tapau­kes­sa se ase­ma­lai­tu­rien lyhen­tä­mi­nen pitää vaan perua. Jos se lyk­kää Län­si­met­roa vuo­del­la, niin sit­ten lyk­kää. Kun se mega­ra­ta nyt ker­ran teh­dään niin teh­dään kun­nol­la. Aika­tau­lus­sa oli yhdek­sän kuu­kaut­ta auto­maat­ti­met­ron koeajoa.

  7. Eikös ollut län­si­met­ron tur­val­li­suus­mää­räys, että kah­des­ta täy­des­tä ase­mal­le pysäh­ty­nees­tä junas­ta pitää saa­da mat­kus­ta­jat ulkoil­maan mää­rä­ajas­sa. Hal­vin rat­kai­su oli tii­etys­ti lyhen­tää junia. Tiet­ty jos halu­taan vii­ta­ta tur­val­li­suus­vaa­ti­muk­sil­le kintaalla…

  8. OS: “Käy­hän mie­hen nolo rat­kai­su oli­si ajaa kol­men yksi­kön junil­la ja pysäh­tyä län­si­met­ron lyhyil­lä ase­mil­la kes­kel­lä niin, että vii­mei­ses­tä ja ensim­mäi­ses­tä vau­nus­ta pää­si­si ulos vain yhdes­tä ovesta.”

    Ei ole noloa vaan ihan toi­mi­vaa. Vrt. Greenwic­his­sä DLR:n ase­ma Cut­ty Sark:

    Accessibility
    The first two sets and the last two sets of doors on a three-car­ria­ge DLR train will not open at this sta­tion. When tra­vel­ling to this sta­tion, plea­se use the cent­re of the train. 

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ase­mien piden­tä­mi­nen pait­si mak­sai­si, myös lyk­käi­si met­roa paril­la vuo­del­la. Jo lou­hi­tut tun­ne­lit pitäi­si osit­tain lou­hia uudes­taan, sil­lä ase­man koh­dal­la radan litäi­si olla suo­ra sekä vaa­ka- että pystysuunnassa.Toisaalta tämä tus­ka kato­aa jos­kus, kun met­ro­vau­nut uusitaan.

    Kuten Otso huo­maut­taa, niin täy­sau­to­maa­tin ja puo­li­au­to­maa­tin vuo­ro­vä­lil­lä ei pitäi­si olla mitään era. Yli­pään­sä vuo­ro­vä­lis­sä on yksin­ker­tai­ses­ti kyse tur­va­vä­lis­tä, ja sen pituus riip­puu kulun­val­von­nas­ta eikä sinän­sä sitä ajaa­ko met­roa ihmi­nen vai tietokone.

    Yhdes­sä met­ron yksi­kös­sä (vau­nu­pa­ri) on pik­kai­sen pyö­ris­täen 130 istu­ma ja 160 sei­so­ma­paik­kaa (läh­de HSL mitoi­tus­oh­je, jäl­kim­mäi­nen on vähän tul­kin­nal­li­nen luku, saa­tu jaka­mal­la lat­tia­pin­ta-ala jol­lain neliö­mää­räl­lä per matkustaja).

    Kah­den yksi­kön junas­sa (lyhyet lai­tu­rit) täten 260 + 320 = 580 paik­kaa ja kol­men yksi­kön 390 + 480 = 870 paikkaa.

    2,5 min vuo­ro­vä­lil­lä kah­den yksi­kön junil­la tun­nis­sa suuun­taan­sa 6 240 + 7 680 = 13 920
    ja kol­men yksi­kön 9 360 + 11 520 = 20 880 matkustajaa

    2 min vuorovälillä
    2 yksik­köä 7 800 + 9 600 = 17 400
    3 yksik­köä 11 700 + 14 400 = 26 100

    Kuten huo­maam­me niin 2,5 -> 2 ei kau­heas­ti auta, kol­me yksik­köä sen sijaan auttaisi.

    Kulos­aa­ren sil­lal­le on nyt ruuh­ka­tun­nis­sa noin 10 500 mat­kus­ta­jaa. Hyvin kar­kea­na hiha­va­kio­na arvai­sin, että jokais­ta kym­men­tä uut­ta asu­kas­ta met­ron var­teen koh­ti ruuh­ka­tun­nin kuor­mi­tus kas­vaa yhdel­lä. Eli +10 000 asu­kas­ta vaik­ka Vuo­saa­reen on +1 000 mat­kus­ta­jaa Kulos­aa­ren sillalla.

    Omat mut­kan­sa mat­kaan tuo se että haa­roil­le kapa­si­teet­ti on puo­let, sei­so­ma­paik­ko­jen hyväk­syt­tä­vyys riip­puu mat­kan pituu­des­ta ja ihmi­set eivät jakaan­nu tasai­ses­ti eri juniin tai edes junan sisällä.

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari S:n tie­dois­sa on suun­nil­leen kaik­ki vää­rin. Eoi ole sapi­mus­ta eikä aio­ta mak­saa lisää vaan saa­da alennusta.

    No sit­ten HS kir­joit­taa valheita

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/siemens_kaatoi_automaattimetron_ongelmat_helsingin_niskaan/

    Lai­naus tuos­ta: “Täy­sau­to­maa­tin hau­taa­mi­sen lisäk­si Hel­sin­ki tai­pui neu­vot­te­luis­sa siir­tä­mään mer­kit­tä­väs­ti suo­ri­tus­vas­tui­ta Sie­men­sil­tä HKL:lle ja talou­del­li­sia vas­tui­ta Hel­sin­gin vero­va­rois­ta kustannettaviksi.”

    Tuo on siis poliit­ti­ses­sa kie­les­sä alen­nus. Onhan se alen­nus Sie­men­sil­le kun hei­dän talou­del­li­sia vas­tui­ta siir­re­tään veronmaksajille. 

    Ja jutus­sa mai­ni­taan, että aie­so­pi­mus on olemassa. 

    Voi­sit­ko Osmo tar­ken­taa mikä Hesa­rin jutus­sa johon oman kir­joi­tuk­se­ni perus­tin ei pidä paikkaansa.

  11. Pit­kis­sä junis­sa oli­si sekin etu että ne vähen­tää hen­ki­lö­kun­nan tar­vet­ta kol­man­nek­sel­la vas­taa­val­la mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­tii­la. 2,5 min vuo­ro­vä­li lisän­nee kul­jet­ta­ja­kus­tan­nuk­sia noin 4 mil­lä vuo­des­sa, vas­taa vajaan sadan mil­lin ker­tain­ves­toin­tia, ja täy­sau­to­maa­tis­sa kul­jet­ta­jis­ta tulee konduktöörejä.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    KariS
    Vähän läh­de­kri­tiik­kiä. Leh­dis­sä on yleen­sä jokai­ses­sa uuti­ses­sa mon­ta virhettä.

    No mikä tuos­sa Hesa­rin jutus­sa on virheellistä?

    Jos veron­mak­sa­jien vas­tuut ovat vähen­ty­neet eivät­kä kas­va­neet kuten leh­ti väit­tää, niin eikö tei­dän joil­la asias­ta on todel­li­nen tie­to pidä vaa­tia oikai­sua. Nyt­hän hel­sin­ki­läi­sil­le veron­mak­sa­jil­le jää kuva, että Sie­men­sin vetäy­ty­mi­nen sopi­muk­ses­ta aiheut­taa lisä­vas­tui­ta veron­mak­sa­jil­le, vaik­ka asia sinun mukaan on päin­vas­toin, eli veron­mak­sa­jil­le (siis kau­pun­gil­le) tulee vähem­män maksettavaa.

  13. Tuo­ta tuo­ta… mil­lä mit­ta­ril­la kat­so­taan met­ron ole­van “täyn­nä”? Eikö istu­ma­paik­ko­ja rii­tä jokai­sel­le vai onko jou­dut­tu palk­kaa­maan sisääntyöntäjät?

    Vai­kut­taa jok­seen­kin käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että näil­lä väes­tö­mää­ril­lä ja ‑tiheyk­sil­lä saa­tai­siin met­ro­lin­ja tukkoon.

  14. Met­ron mini­mi­vuo­ro­vä­lil­lä ei ole mitään teke­mis­tä auto­maa­tion kans­sa, vaik­ka sel­lais­ta on jos­kus jul­ki­suu­des­sa esi­tet­ty­kin. Mini­mi­vuo­ro­vä­li on kulun­val­von­ta-asia. Kulun­val­von­ta voi olla auto­maat­ti­nen, puo­li­au­to­maat­ti­nen tai sel­lai­nen, jos­sa kul­jet­ta­ja ajaa junia.

    Jos mini­mi­vuo­ro­vä­liä halu­taan lyhen­tää nykyi­ses­tä, se voi­daan toteut­taa vain uusi­mal­la kulunvalvonta. 

    Kulun­val­von­ta on joka tapauk­ses­sa uusit­ta­va, kos­ka nykyi­seen ei saa varao­sia eikä sitä voi enää laajentaa.

  15. Totaa­li­sia fias­ko­ja kaik­ki met­ro­hank­keet. Hel­sin­ki ja Espoo oli­si­vat pääs­seet kym­me­niä ker­to­ja hal­vem­mal­la jos oli­si panos­tet­tu moder­nei­hin pika­rai­tio­tei­hin kuten Län­si-Euroo­pas­sa. Mut­ta ei. 

    Vaik­ka mitä köy­si­ra­ta-ja bus­si­laut­ta­hul­luuk­sia on esi­tet­ty, kun­han vain eivät jou­du teke­mään pika­rai­tio­tei­tä. Ne kun osoit­tai­si­vat met­ro­hank­keet täy­sin yli­mi­toi­te­tuk­si ja yli­hin­tai­sik­si hankkeiksi.

  16. Miten­kä­hän muu­ten lie, kun tuol­la itä­naa­pu­ris­sa on pääs­ty jota­kuin­kin 90 sekun­nin vuo­ro­vä­lei­hin, mut­ta ymmär­tääk­se­ni ilman automatisointia?

    Itä­naa­pu­rim­me ei tai­da olla edes ainoa paik­ka maa­il­mas­sa, jos­sa on alle 120 s vuo­ro­vä­le­jä kul­jet­ta­jaoh­jauk­ses­sa. Kuten ket­jus­sa on todet­tu, kysy­mys on kulun­val­von­nas­ta ja pysäk­ki­toi­min­nan ripey­des­tä (mat­kus­ta­jien­kin pitäi­si olla kun­nol­li­sia), ei auto­maa­tis­ta. Vuo­saa­ren lai­tu­rio­vi­ko­kei­luis­ta on jon­kin ver­ran mat­kaa sii­hen, että Hel­sin­gis­sä pääs­täi­siin lai­tu­rio­vien kans­sa edes nykyi­siin vuoroväleihin.

  17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vähän läh­de­kri­tiik­kiä. Leh­dis­sä on yleen­sä jokai­ses­sa uuti­ses­sa mon­ta virhettä. 

    Kan­nat­taa sovel­taa samaa sii­hen, mitä Sie­mens sanoo, muun muas­sa vuo­ro­vä­lis­tä… Hank­ki­kaa nyt tähän ihmees­sä jokin puo­lu­ee­ton tek­ni­ses­ti kyvy­käs medi­aat­to­ri, joka voi vähän arvioi­da noi­ta tek­ni­siä lupauk­sia ja nii­den pettämisiä.

    Itse vähän veik­kaan, että Sie­mens joko tekee vuo­ro­vä­lin lyhen­tä­mi­ses­tä upsell-auto­maa­tin: vuo­ro­vä­li lyhe­nee vas­ta kun ostat­te sen myö­hem­min kal­liim­mal­la. Help­po kei­no tie­na­ta takai­sin tämän fias­kon tap­pioi­ta. Tai sit­ten niin, ettei Sie­mens kyke­ni­si 100 sekun­nin vuo­ro­vä­liin mil­lään ilveel­lä, mut­ta nyt kek­si­vät kei­non peräy­tyä sii­tä sil­lä, että se joh­tuu vain sii­tä puoliautomaatista.

  18. Sen ver­ran toki kan­nat­taa huo­mioi­da kapa­si­tee­tis­ta puhut­taes­sa, että oikeis­sa met­ro­kau­pun­geis­sa (eli sel­lai­sis­sa jois­sa met­rol­le on todel­li­nen tar­ve) lähin­nä nau­res­kel­tai­siin jos joku väit­täi­si että Hel­sin­gin met­ron kuor­mi­tus on täl­lä het­kel­lä lähel­lä­kään mak­si­mia mil­lään osuudella.

  19. Kom­ment­ti Jaak­ko Säre­läl­le 7.3.2012 kel­lo 16:07

    On tain­nut itä­naa­pu­rim­me met­rois­sa tul­la enem­män kuo­lo­nuh­re­ja ter­ro­ri-iskuis­sa kuin tavan­omai­sis­sa liikenneonnettomuuksissa.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  20. Taa­vi:
    Sen ver­ran toki kan­nat­taa huo­mioi­da kapa­si­tee­tis­ta puhut­taes­sa, että oikeis­sa met­ro­kau­pun­geis­sa (eli sel­lai­sis­sa jois­sa met­rol­le on todel­li­nen tar­ve) lähin­nä nau­res­kel­tai­siin jos joku väit­täi­si että Hel­sin­gin met­ron kuor­mi­tus on täl­lä het­kel­lä lähel­lä­kään mak­si­mia mil­lään osuudella.

    Kapa­si­teet­tion­gel­mat on mah­dol­lis­ta saa­da jopa Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa aikai­sek­si, kun ensin vuo­si­kym­me­nien suun­nit­te­lul­la kes­ki­te­tään kaik­ki yhden yli­mi­toi­te­tun ras­kas­rai­teen varaan. Vii­saam­paa oli­si ehkä ollut raken­taa (samal­la rahal­la) kevyem­pien rai­deyh­teyk­sien ver­kos­to eikä vain yhtä tuubia.

  21. R. Silf­ver­berg:
    .… yksi syy län­si­met­ron ase­mien lyhyy­del­le oli Ota­nie­men mut­ka ja Tapio­lan ase­man sijoit­ta­mi­nen. Joi­den­kin direk­tii­vien mukaan Ota­nie­men ase­maa ei saa­nut raken­taa edes lie­vään mut­kaan vaan ase­ma­lai­tu­rin piti olla viivansuora. 

    Kyl­lä ne direk­tii­vit ase­mien suo­ruu­des­ta muu­aal­la­kin maa­il­mas­sa kai on. Syy­nä ongel­maan on se, että Suo­meen valit­tiin maa­il­maan jäy­kin ja ras­kain met­ro­ka­lus­to. Eivät vaan kään­ny kuin tol­kut­to­mil­la säteil­lä. Men­kääs aja­maan vaik­ka Köpik­sen met­rol­la; niis­tä mut­kis­ta ja nousuis­ta ei Hel­sin­gin met­ro sel­viäi­si ikinä.

  22. Voi­si­ko joka toi­sen junan kään­tää Laut­ta­saa­res­sa, johon aina­kin aiem­pien tie­to­jen mukaan tulee myös kään­tö­rai­de? Lin­jat oli­si­vat esim. Vuo­saa­ri-Laut­ta­saa­ri (3 yksik­köä) ja Mel­lun­mä­ki-Matin­ky­lä (2 yksik­köä). Laut­ta­saa­ren lai­tu­ria voi­si koit­taa pidentää.

  23. Met­ro auto­ma­ti­soi­daan nyt sit­ten kah­des­sa vai­hees­sa. 70-luvun lopul­la han­ki­tut junat uusi­taan vii­meis­tään noin kym­me­nen vuo­den pääs­tä ja sil­loin toteu­te­taan auto­ma­toi­soin­nin toi­nen vai­he. Väli­tys­ky­ky­on­gel­maa ei ehdi syn­tyä eikä län­si­met­ron ase­ma­pi­tuuk­sia tar­vit­se pidentää. 

    Jos näi­tä met­ro­lii­ken­teen alkuun val­mis­tet­tu­ja 42 vau­nu­pa­ria ei oli­si ehdit­ty perus­kor­ja­ta, ne oli­si voi­nut romut­taa jo län­si­met­ron käyn­nis­tyk­seen liit­tyen. Suo­ma­lai­nen juna­teol­li­suus pys­tyi vuo­si­kym­me­niä sit­ten teke­mään niin kes­tä­vää kalus­toa, että niis­tä ei ole raat­sit­tu luopua.

  24. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Suo­ma­lai­nen juna­teol­li­suus pys­tyi vuo­si­kym­me­niä sit­ten teke­mään niin kes­tä­vää kalus­toa, että niis­tä ei ole raat­sit­tu luopua.

    Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jiim­me ei ole pesiy­ty­nyt ketään joka edes ehdot­tai­si met­ro­ju­nien hank­ki­mis­ta jos­tain muu­al­ta kuin noin hyvän refe­rens­sin omaa­val­ta valmistajalta

  25. Toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jiim­me ei ole pesiy­ty­nyt ketään joka edes ehdot­tai­si met­ro­ju­nien hank­ki­mis­ta jos­tain muu­al­ta kuin noin hyvän refe­rens­sin omaa­val­ta valmistajalta.

    Met­ron M200-sar­ja on sak­sa­lais­ta tekoa, eli myö­häis­tä huo­les­tua päättäjistä.

  26. Näi­den lumis­ten tal­vien (joi­den voi olet­taa jat­ku­van) ja ratik­ka­ver­kon herk­kyy­den jat­ku­van totea­mi­sen jäl­keen pitäi­si paa­tu­neim­man­kin bes­serwis­se­rin tode­ta, että pika­rai­tio­tei­den ja met­ron välil­lä teh­ty valin­ta oli oikea.

    Ja on se help­poa tääl­lä huu­del­la, että tie­sit­te mikä asian lai­ta on. Pää­tös­tä met­ron auto­ma­ti­soin­nis­ta ei teh­ty häti­köi­den tai tyh­jien lupaus­ten varas­sa. Asiat eivät aina toi­mi niin­kuin nii­den pitäi­si, tek­niik­ka ei aina pelaa. Insi­nöö­rit­kin ovat jos­kus vää­räs­sä. Ihmi­set­kin ovat.

    Jos luu­let­te teke­vän­ne parem­pia pää­tök­siä, syk­syl­lä on kun­nal­lis­vaa­lit. Jos ette, niin raken­ta­vuut­ta kom­men­toin­tiin, kiitos.

  27. Vih­reä äänes­tä­jä: Näi­den lumis­ten tal­vien (joi­den voi olet­taa jat­ku­van) ja ratik­ka­ver­kon herk­kyy­den jat­ku­van totea­mi­sen jäl­keen pitäi­si paa­tu­neim­man­kin bes­serwis­se­rin tode­ta, että pika­rai­tio­tei­den ja met­ron välil­lä teh­ty valin­ta oli oikea.

    Nämä lumi­set tal­vet nime­no­maan osoit­taa että pitäi­si teh­dä sem­moi­nen pika­ra­tik­ka nimel­lä kul­ke­va ratik­ka jon­ka kis­koil­la ei toik­ka­roi auto­ja, tar­koit­taa sitä että on riit­tä­vän leveäet ja kor­kea­ta­soi­set väy­lät jon­ne ei voi ajaa autol­la. Ei se lumi nii­tä rati­koi­ta hyy­dy­tä, vaan autot jot­ka on kis­koil­la kun kadut kapenee.

    Täl­lä ei ole suo­ra­nai­ses­ti kovin pal­joa teke­mis­tä met­ron kans­sa, kos­ka maa­na­lai­nen ei kui­ten­kaan kor­vaa pin­ta­lii­ken­net­tä, eikä var­sin­kaan mitään teke­mis­tä auto­maat­ti­met­ron kanssa.

    Ja on se help­poa tääl­lä huu­del­la, että tie­sit­te mikä asian lai­ta on. Pää­tös­tä met­ron auto­ma­ti­soin­nis­ta ei teh­ty häti­köi­den tai tyh­jien lupaus­ten varas­sa. Asiat eivät aina toi­mi niin­kuin nii­den pitäi­si, tek­niik­ka ei aina pelaa. Insi­nöö­rit­kin ovat jos­kus vää­räs­sä. Ihmi­set­kin ovat.

    Huu­te­lua hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti että näis­tä ihan samois­ta asiois­ta huu­det­tiin jo sil­loin kun auto­ma­ti­soin­ti­pää­tös teh­tiin. Ei näis­sä ongle­mis­sa ole mitään yllät­tä­vää asi­aa seu­ran­neel­le. Huu­te­li­jois­ta aika moni on insi­nöö­ri, ja vas­tus­tus­ta on alus­ta saak­ka ollut nime­no­maan HKL-met­ros­sa joka nii­tä junia sinän­sä erin­omai­sen hyvin on operoinut.

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti minua kor­pe­aa eni­ten se että nii­tä lai­tu­rei­ta läh­det­tiin lyhen­te­mään ennen kuin oli tie­toa sii­tä että onnis­tuu­ko tiheäm­mät vuo­ro­vä­lit. Tuo nyt on vaan on ihan ris­kien­hal­li­nan perus­tei­ta että ei teh­dä pää­tök­siä joi­den­ka peru­mi­nen on kal­lis­ta ja han­ka­laa ennen kuin tie­de­tään että tek­niik­ka toi­mii. Kun yleen­sä ei toi­mi niin kuin ajattellaan.

    Jos luu­let­te teke­vän­ne parem­pia pää­tök­siä, syk­syl­lä on kun­nal­lis­vaa­lit. Jos ette, niin raken­ta­vuut­ta kom­men­toin­tiin, kiitos.

    Rea­lis­ti­nen vaa­ti­mus on esim. että (a) perus­taan aina­kin täy­sau­to­ma­ti­soin­ti kun se ei toi­mi eikä tuo nii­tä hyö­ty­jä mitä luvat­tiin ja (b) uusi­taan vaan kulun­val­von­ta. Minus­tä tämä on ihan raken­ta­va ehdo­tus. Vaih­toeh­to­na on että teh­dään Sie­men­sin kans­sa uusi dii­li puo­li­au­to­maa­tis­ta, olet­tuk­se­na että täl­lä ker­taa he sen pys­ty­vät toi­mit­taan, se toi­mii ja aika­tau­lu pitää.

  28. Vih­reä äänes­tä­jä: Näi­den lumis­ten tal­vien (joi­den voi olet­taa jat­ku­van) ja ratik­ka­ver­kon herk­kyy­den jat­ku­van totea­mi­sen jäl­keen pitäi­si paa­tu­neim­man­kin bes­serwis­se­rin tode­ta, että pika­rai­tio­tei­den ja met­ron välil­lä teh­ty valin­ta oli oikea.

    Mer­kit­tä­vin syy häi­riö­herk­kyy­teen on välin­pi­tä­mä­tön pysä­köin­ti­kult­tuu­ri, joka on hoi­det­ta­vis­sa hel­pom­min­kin kuin siir­tä­mäl­lä jouk­ko­lii­ken­ne tun­ne­lei­hin ja silloille.

  29. Mik­ko H: Met­ron M200-sar­ja on sak­sa­lais­ta tekoa, eli myö­häis­tä huo­les­tua päättäjistä.

    Eikä Valmet/Strömbergkään val­mis­ta enää kiskokalustoa.

  30. Tuo­ma­sO: Voi­si­ko joka toi­sen junan kään­tää Laut­ta­saa­res­sa, johon aina­kin aiem­pien tie­to­jen mukaan tulee myös kään­tö­rai­de? Lin­jat oli­si­vat esim. Vuo­saa­ri-Laut­ta­saa­ri (3 yksik­köä) ja Mel­lun­mä­ki-Matin­ky­lä (2 yksik­köä). Laut­ta­saa­ren lai­tu­ria voi­si koit­taa pidentää.

    Kuvit­te­li­sin että näin­kin voi­tai­siin toimia. 

    Sil­loin siis meni­si ruuh­ka-aikaan Espoo­seen 2 run­gon juna joka 5:s minuut­ti eikä se ole huo­no saavutus.

  31. Vih­reä äänes­tä­jä: Pää­tös­tä met­ron auto­ma­ti­soin­nis­ta ei teh­ty häti­köi­den tai tyh­jien lupaus­ten varas­sa. Asiat eivät aina toi­mi niin­kuin nii­den pitäi­si, tek­niik­ka ei aina pelaa. Insi­nöö­rit­kin ovat jos­kus vää­räs­sä. Ihmi­set­kin ovat.

    Kyl­lä ja ei. Etu­kä­teen tie­det­tiin, että maa­il­mal­la on sekä auto­maat­ti­met­ro­ja että ei-auto­maat­ti­met­ro­ja, jot­ka kyke­ne­vät 1,5 min vuo­ro­vä­liin. Tie­det­tiin myös, että Köö­pen­ha­mi­nas­sa on auto­maat­ti­met­ro, joka ei sii­hen kyennyt.

    Ongel­man ydin ei ole se, että Sie­mens ei kyen­nyt toi­mit­ta­maan mitä lupa­si, vaan se että yli­pää­tään läh­det­tiin auto­ma­ti­soi­maan met­roa, kun kaik­ki auto­maa­tin tavoit­teet saa­vu­te­taan kulun­val­von­nan uusin­nal­la. Kul­jet­ta­ja­ton ajo ja ajo tiheäm­min jat­ku­val­la kulun­val­von­nal­la eivät rii­pu toisistaan.

    Toi­nen vir­he oli yliar­vioi­da län­si­met­ron ase­mien lyhen­tä­mi­sen hyö­dyt. Sääs­tö on toden­nä­köi­ses­ti alle 5 %, mikä on kal­lis hin­ta kapa­si­tee­tin alen­ta­mi­ses­ta 1/3:lla.

    Vir­he ei ollut, että HKL osti auto­ma­ti­soin­nin Sie­men­sil­tä. Vir­he oli, että val­tuus­to osti auto­ma­ti­soin­nin HKL:ltä.

  32. AH: Kyl­lä ne direk­tii­vit ase­mien suo­ruu­des­ta muu­aal­la­kin maa­il­mas­sa kai on. Syy­nä ongel­maan on se, että Suo­meen valit­tiin maa­il­maan jäy­kin ja ras­kain met­ro­ka­lus­to. Eivät vaan kään­ny kuin tol­kut­to­mil­la säteil­lä. Men­kääs aja­maan vaik­ka Köpik­sen met­rol­la; niis­tä mut­kis­ta ja nousuis­ta ei Hel­sin­gin met­ro sel­viäi­si ikinä.

    Itse asias­sa tämä on puh­das nimeämiskysymys. 

    Hel­sin­gin met­ro on tiet­tä­väs­ti maa­il­man ras­kain kau­pun­ki­rai­de­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä, joka on nimet­ty “met­rok­si”. Muu­al­la täl­lai­sia nimi­te­tään yleen­sä kau­pun­ki- tai pai­kal­lis­ju­nik­si. Asia on enem­män­kin niin, että tän­ne raken­net­tiin aikoi­naan sak­sa­lai­nen sivu­vir­roi­tet­tu S‑Bahn, joka pää­tet­tiin nime­tä “met­rok­si”.

    Sak­sas­sa Hel­sin­gin met­ro oli­si­kin tek­nis­ten omi­nai­suuk­sien­sa puo­les­ta S‑Bahn eikä U‑Bahn. Sak­sa­lai­set U‑Bahnit ovat olen­nai­ses­ti kevyem­piä ja jyrk­kä­kaar­tei­sem­pia rato­ja, kuten myös muut “met­roik­si” nime­tyt radat muis­sa mais­sa. Mai­nit­ta­koon, että Hel­sin­gin M200-junat ovat suu­ren­net­tu­ja(!) ver­sioi­ta Ber­lii­nin S‑Bahnin DBAG-Bau­rei­he 481/482 ‑junis­ta.

    Nimi­tys on lii­ken­nöit­si­jän itse valit­se­ma brän­di, joka ei viit­taa tek­niik­kaan. Suu­rin osa kom­pas­tuu juu­ri­kin tähän. Ei pidä antaa sana­ma­gian hui­put­taa itseään.

  33. Hel­sin­gin met­ro ei ole maa­il­man ras­kain tai jäy­kin. Se vas­taa suu­rin pir­tein Neu­vos­to­lii­ton suur­kau­pun­kien, Brys­se­lin, Was­hing­to­nin, Wie­nin tai Tuk­hol­man uudem­pien met­ro­ra­to­jen standardeja.

    Ota­nie­men mut­ka oli­si voi­tu teh­dä jyr­kem­mäk­si mut­ta seu­rauk­se­na olis ollut huo­mat­ta­vas­ti hitaam­pi ajo­no­peus ja pidem­pi mat­ka-aika. Met­ron saa­mi­nen Ota­nie­meen oli kyn­nys­ky­sy­mys koko län­si­met­rol­le, samoin se että se ei kul­ki­si eta­na­vauh­tia ja kol­man­nek­si se että Tapio­lan “kult­tuu­riar­vot” säilyvät. 

    Jos itse oli­sin saa­nut päät­tää oli­siin siir­tä­nyt Tapio­lan met­ros­a­se­man poh­joi­sem­mak­si van­han Hei­kin­to­rin tie­noil­le, niin että Ota­nie­men ase­man jäl­keis­tä mut­kaa oli­si voi­nut siir­tää sen ver­ran että kol­me vau­nu­pa­ria mah­tui­si asemalle. 

    Hei­kin­to­rin oli­sin pur­ka­nut ja raken­ta­nut sen pai­kal­le bus­si­term­naa­lin. Hei­kin­to­ri ei ole mikään his­to­rial­li­nen arvo­ra­ken­nus olkoot että se on Suo­men ensi­mäi­nen sisä­ti­loi­hin raken­net­tu ostoskeskus.

  34. R. Silf­ver­berg:
    Hel­sin­gin met­ro ei ole maa­il­man ras­kain tai jäy­kin. Se vas­taa suu­rin pir­tein Neu­vos­to­lii­ton suur­kau­pun­kien, Brys­se­lin, Was­hing­to­nin, Wie­nin tai Tuk­hol­man uudem­pien met­ro­ra­to­jen standardeja.

    Satut­ko tie­tä­mään, mis­tä voi­si löy­tyä luo­tet­ta­via läh­tei­tä noi­den mai­nit­se­mie­si rato­jen tek­ni­sis­tä stan­dar­deis­ta? Toi­vot­ta­vas­ti tuo arvio­si ei perus­tu mutu-tie­toon. Tek­ni­ses­ti mer­kit­se­viä seik­ko­ja täs­sä yhtey­des­sä ovat junan suu­rin lii­ke-ener­gia (joka kas­vaa sekä nopeu­den että mas­san kas­vaes­sa), akse­li­pai­not ja lin­ja­rai­teen pie­nin sal­lit­tu kaarresäde. 

    Ota­nie­men mut­ka oli­si voi­tu teh­dä jyr­kem­mäk­si mut­ta seu­rauk­se­na olis ollut huo­mat­ta­vas­ti hitaam­pi ajo­no­peus ja pidem­pi matka-aika. 

    Maa­il­mal­la on run­saas­ti ase­mia, joi­den lai­tu­ri on raken­net­tu kaa­re­vak­si. Ihme­tyt­tää, mik­si Ota­nie­men ase­mal­le ei voi­tai­si lou­hia kaa­re­vaa lai­tu­ria, mikä­li ase­man piden­tä­mi­nen on vält­tä­mät­tö­myys, kuten nyt alkaa näyt­tää. Radan kaar­re­sä­de ase­ma­lai­tu­rin koh­dal­la ei vai­ku­ta itse lin­ja­rai­teen suu­rim­paan sal­lit­tuun nopeu­teen, sil­lä lai­tu­rin koh­dal­la ei muu­ten­kaan kos­kaan aje­ta suu­rin­ta salit­tua nopeutta.

  35. Sivus­tos­sa urban.rail.net on kaik­ki maa­il­man met­rot. Tark­ko­ja vau­nu­jen pai­no­tie­to­ja ei ole. Hel­sin­gin met­ro­ju­nat kään­ty­vät jyr­kem­mis­sä­kin mut­kis­sa mut­ta ei olla halut­tu raken­ta radois­ta sel­lai­sia kos­ka kyy­ti oli­si hidas­ta ja nyki­vää. Hel­sin­gis­sä kul­je­taan met­rol­la aika pit­kiä mat­ko­ja, kuten muis­sa poh­jois­mai­sis­sa kau­pun­geis­sa ja Venäjällä. 

    Ota­nie­men ase­maa ei voi­tu raken­taa mut­kaan kos­ka Suo­mes­sa “kuk­ka­ha­tu­tä­dit” olet­ta­vat aina että joku idioot­ti tip­puu lai­tu­rin ja junan väliiin. Sik­si piti ne lai­tu­rio­vet­kin saada.

  36. R. Silf­ver­berg: Hel­sin­gin met­ro­ju­nat kään­ty­vät jyr­kem­mis­sä­kin mut­kis­sa mut­ta ei olla halut­tu raken­ta radois­ta sel­lai­sia kos­ka kyy­ti oli­si hidas­ta ja nykivää. 

    Ilman muu­ta kään­ty­vät myös lyhyis­sä kaar­teis­sa, kuten mikä tahan­sa muu vas­taa­va juna­ka­lus­to. Näin en sinän­sä väit­tä­nyt­kään. Mut­ta kuten sanoit, jos lin­ja­rai­teel­le raken­net­tai­siin esi­mer­kik­si lyhyi­tä vaih­tei­ta vas­taa­via kaar­tei­ta, nopeu­dek­si jou­dut­tai­siin aset­ta­maan 35 km/h. Mat­ka­no­peu­den kan­nal­ta kyse onkin lin­ja­rai­teen (sn 80 km/h) pie­nim­mäs­tä kaar­re­sä­tees­tä, joka on Hel­sin­gin met­ros­sa n. 400 metriä.

  37. ant­ti:
    Eikös ollut län­si­met­ron tur­val­li­suus­mää­räys, että kah­des­ta täy­des­tä ase­mal­le pysäh­ty­nees­tä junas­ta pitää saa­da mat­kus­ta­jat ulkoil­maan mää­rä­ajas­sa. Hal­vin rat­kai­su oli tii­etys­ti lyhen­tää junia. Tiet­ty jos halu­taan vii­ta­ta tur­val­li­suus­vaa­ti­muk­sil­le kintaalla… 

    Ver­ra­taan nyt näi­tä vaa­ti­muk­sia ilmai­lun vas­taa­viin (90s), niin huo­ma­taan yhden met­ro­vau­nun tyh­je­ne­vän yhdes­tä­kin oves­ta suo­ras­taan silmänräpäyksessä.

  38. R. Silf­ver­berg:
    Ota­nie­men ase­maa ei voi­tu raken­taa mut­kaan kos­ka Suo­mes­sa “kuk­ka­ha­tu­tä­dit” olet­ta­vat aina että joku idioot­ti tip­puu lai­tu­rin ja junan väliiin. Sik­si piti ne lai­tu­rio­vet­kin saada.

    Luu­li­si, että se riip­puu mut­kan tiukkuudesta.
    Nuo lai­tu­ri­no­vet ovat kyl­lä höl­mö idea.

  39. Kim­mo: Ver­ra­taan nyt näi­tä vaa­ti­muk­sia ilmai­lun vas­taa­viin (90s), niin huo­ma­taan yhden met­ro­vau­nun tyh­je­ne­vän yhdes­tä­kin oves­ta suo­ras­taan silmänräpäyksessä. 

    Mää­rit­tä­vä kapa­si­teet­ti on ase­man ulos­käyn­neis­sä, ei met­ron ovis­sa. Jos ase­mal­le ajaaa pidem­piä met­ro­ja, tar­vi­taan enem­män liu­ku­por­tai­ta ulos­käyn­tei­hin ja leveäm­piä kui­lu­ja portaille. 

    Hel­sin­gin met­ros­ta voi­daan pää­tel­lä, että kol­me por­ras­ta yhdes­sä pääs­sä ase­maa on kai mää­rit­tä­vä mini­mi nykyi­sen­pi­tui­sil­le junil­le. Kah­den yksi­kön junil­la voi­tai­siin siten tyy­tyä kak­siin por­tai­siin niil­lä ase­mil­la, jois­sa ei muu­ten ole pal­jon käyt­tä­jiä. Toki sääs­tö­sum­ma lie­nee erit­täin mini­maa­li­nen, mut­ta tätä kai täs­sä ajet­tiin takaa.

  40. Elmo Allén:
    Hel­sin­gin met­ros­ta voi­daan pää­tel­lä, että kol­me por­ras­ta yhdes­sä pääs­sä ase­maa on kai mää­rit­tä­vä mini­mi nykyi­sen­pi­tui­sil­le junil­le. Kah­den yksi­kön junil­la voi­tai­siin siten tyy­tyä kak­siin por­tai­siin niil­lä ase­mil­la, jois­sa ei muu­ten ole pal­jon käyt­tä­jiä. Toki sääs­tö­sum­ma lie­nee erit­täin mini­maa­li­nen, mut­ta tätä kai täs­sä ajet­tiin takaa. 

    Pää­tök­set var­maan on teh­ty. Tämä ama­töö­ri ajat­te­li­si, että kah­del­la por­taal­la toi­mi­vuus vika- ja huol­to­ti­lan­teis­sa oli­si aika huono.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …sil­lä ase­man koh­dal­la radan pitäi­si olla suo­ra sekä vaa­ka- että pystysuunnassa… 

    Mik­si? Ei tuol­lai­sia vaa­ti­muk­sia ole muualla.

    Sinän­sä heik­koa vaa­ti­mus­ten aset­te­lua, ettei suun­nit­te­lus­sa ole otet­tu huo­mioon kas­vun­va­raa. Fik­su oli­si vaa­ti­mut lou­hit­ta­vak­si pidem­mät ase­mat, vaik­ka nyt otet­tai­siin käyt­töön vaik­ka vain puo­let laiturista.

    Sinän­sä en näe vie­lä­kään län­si­met­roa jär­jel­li­se­nä hank­kee­na. Sii­nä mak­sa­te­taan espoo­lai­sil­la hel­sin­ki­läis­ten vir­hein­ves­toin­tia. 😀 Rai­tio­vau­nu on pik­ku­kau­pun­kien, kuten Hel­sin­ki, liikenneväline.

  42. Auto­maat­ti­met­ron ideoin­ti­vai­hees­sa enti­nen HKL:n suun­nit­te­lu­joh­ta­ja Sep­po Vep­sä­läi­nen fan­t­asioi kir­joi­tuk­sis­saan, että auto­maa­tion myö­tä tur­val­li­suus lisään­tyy kul­jet­ta­jien pois­tues­sa ja vuo­ro­vä­lin tihen­tyes­sä met­ron hou­kut­te­le­vuus nousee ja autot jää­vät kotiin. Hänen mukaan­sa park­ki­paik­ko­ja ei tar­vit­si­si raken­taa niin pal­jon, joten ilman­laa­tu para­ni­si ja syö­vät vähe­ni­si­vät. Lisäk­si sääs­töä tuli­si län­si­met­ron lyhyem­mik­si raken­net­ta­vis­ta laitureista.

    Koko pro­jek­ti on ollut insi­nöö­rien yli­mie­li­syy­den tuo­tos. Juu­ri kukaan kul­jet­ta­jis­ta ja huol­to- ja kor­jaus­hen­ki­lös­tös­tä ei alun perin­kään ole usko­nut auto­maat­ti­met­ron onnis­tu­mi­seen, kos­ka ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la on se paras tie­to käy­tän­nön ongel­mis­ta. Auto­maat­ti­met­ron suun­nit­te­lu ja raken­ta­mi­nen eriy­tet­tiin omak­si insi­nöö­rien puu­ha­ker­hok­si, jos­sa met­ro­lii­ken­net­tä päi­vit­täin toteut­ta­vien työn­te­ki­jöi­den näke­myk­sel­le ei ollut sijaa. Rivi­työn­te­ki­jöi­tä kävi kyl­lä pikai­ses­ti haas­tat­te­le­mas­sa ris­ki­kar­toi­tus­ta teh­nyt kon­sult­ti, jon­ka raport­ti sit­ten salat­tiin useim­mil­ta sil­mil­tä — tulos oli ilmei­ses­ti vääränlainen. 

    Län­si­met­ron ase­mien lou­hi­mi­seen lyhyik­si sääs­tö­syis­tä ei ole kos­kaan ollut rea­lis­tis­ta, sil­lä myö­hem­min lou­hin­ta tuli­si joka tapauk­ses­sa kal­liim­mak­si, jos ase­mat ruuh­kau­tu­vat ja kapa­si­teet­tia tuli­si nos­taa; on huo­mioi­ta­va myös mah­dol­li­sen lii­ken­ne­häi­riön aiheut­ta­ma tun­gos, jos vuo­ro­vä­li venäh­tää esi­mer­kik­si 20 minuut­tiin. Oli­vat lyhyet vuo­ro­vä­lit tek­ni­ses­ti miten mah­dol­li­sia tahan­sa, se mikä lii­ken­teen toi­mi­vuu­den takaa on mat­ka-aika ja mat­kus­ta­jien käyt­täy­ty­mi­nen. Täl­lä­kin het­kel­lä ihmi­set vii­vyt­tä­vät met­ro­ju­nien kul­kua todel­la pal­jon juok­se­mal­la sul­keu­tu­vien ovien väliin ja huma­lai­set jopa pitä­vät ovia auki sen aikaa, kun kave­ri käväi­see kusel­la lai­tu­ril­la. Jos näis­tä syis­tä nykyi­nen kul­jet­ta­ja­met­ro tai auto­maat­ti­met­ro jää myö­hään huo­mat­ta­vas­ti, sil­lä pitäi­si olla käy­tös­sään mah­dol­li­suus nos­taa nopeut­ta tavan­omais­ta kor­keam­mak­si tai ohit­taa ase­mia, mit­kä tus­kin ovat jär­jel­li­siä vaih­toeh­to­ja. Junat kasaan­tu­vat ja vuo­ro­vä­lit eivät toteu­du juu­ri mat­kus­ta­jien käy­tök­sen vuok­si — ja sitä on tun­ne­tus­ti vai­keam­pi ohjata.

    Vuon­na 2002 kokeil­tiin 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­liä muu­ta­man kuu­kau­den ajan, mikä osoit­tau­tui fars­sik­si. Junia kyl­lä oli tiheäs­ti, mut­ta kulun­val­von­nan pul­lon­kau­la Kulos­aa­ri-Sör­näi­nen osuus — ja sil­lan­kor­jauk­sen vuok­si ollut nopeus­ra­joi­tus — aiheut­ti hai­ta­ri­liik­keen, min­kä vuok­si junien mat­ka-aika Itä­kes­kus-Ruo­ho­lah­ti välil­lä venäh­ti nor­maa­lis­ta 16 minuu­tis­ta jopa 45 minuut­tiin. Junat jou­tui­vat pysäh­ty­mään mel­kein joka opas­ti­mel­le muu­ta­mak­si minuutiksi.

    Auto­maat­ti­me­rol­le näy­tet­tiin vih­re­ää valoa, sil­lä suun­nit­te­lu­joh­ta­jan ja hänen hovin­sa pro­pa­goi­des­sa auto­maa­tion tuo­van hen­ki­lös­tö­sää­tö­jä, lisää­vän tur­val­li­suut­ta, vähen­tä­vän ener­gian­ku­lu­tus­ta ja paran­ta­van jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta useim­mil­la kau­pun­gin­val­tuu­te­tuil­la ei ollut asian­tun­te­mus­ta vas­tus­taa­kaan näi­tä suun­ni­tel­mia. Pro­jek­ti “myy­tiin” 70 mil­joo­nal­la päät­tä­jil­le, vaik­ka tuo­hon sum­maan ei oltu las­ket­tu vie­lä puo­lia­kaan auto­maat­ti­met­ron vaa­ti­mis­ta kuluis­ta: lai­tu­rio­vet, ulkoa­luei­den aitaus­ten uusi­mi­nen, uuden kalus­ton tilaa­mi­nen ja varik­ko­ti­lo­jen sekä huol­to- ja koes­tus­rai­tei­den lisää­mi­nen. Alus­ta alkaen aina­kin itsel­le­ni on ollut sel­vää, että koko­nais­hin­ta­lap­pu tuli­si ole­maan monin­ker­tai­nen eli noin 200–300 miljoonaa.

    Nyt ei ole tulos­sa hen­ki­lös­tö­sääs­tö­jä vaan hen­ki­lö­kun­taa on pal­kat­ta­va huo­mat­ta­vas­ti lisää ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen sääs­tö kuo­pat­tiin jo sii­nä vai­hees­sa, kun tilat­ta­vien M300-sar­jan junien todet­tiin väis­tä­mät­tä syö­vän enem­män säh­köä. Hin­ta­lap­pu vain puo­li­au­to­maa­tios­ta on jo huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin mitä täy­sau­to­maa­tin muka piti mak­saa. Lai­tu­rio­vi­pel­lei­ly Vuo­saa­res­sa on rahan kaa­ta­mis­ta kank­ku­lan kai­voon. Alkai­si olla MOT-ohjel­man aika pen­koa tämä­kin sop­pa, kun Lii­sa Kul­hia­kin on jo manan majoilla.

  43. R. Silf­ver­berg: Kuvit­te­li­sin että näin­kin voi­tai­siin toimia. 

    Sil­loin siis meni­si ruuh­ka-aikaan Espoo­seen 2 run­gon juna joka 5:sminuutti eikä se ole huo­no saavutus.

    Niin pait­si että nykyi­sin kun ei ole met­roa, Län­si­väy­län bus­sit mene­vät Isol­ta Ome­nal­ta Kamp­piin 1–2 min vuo­ro­vä­lein ja mat­ka kes­tää 12–13 min. Mie­les­tä­ni erit­täin suu­ri huo­non­nus jos vuo­ro­vä­li Matin­ky­lään met­rol­la 5 (tai jopa 10–20) min, ja mat­ka-aika Kamp­piin yli 20 min. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä että jos et asu ase­man viers­sä, ensin yhdel­lä bus­sil­la sin­ne. Oma mat­ka-aika­ni kotoa Kamp­piin oli­si 40–45 min! Nykyi­sin suo­ra bus­si­lin­ja (jot­ka lope­te­taan met­ron takia) 20 min koti­ka­dul­ta­ni Kamp­piin. Espoo­lais­ten jul­ki­sil­la liik­ku­mis­ta met­ro ei kyl­lä tun­nu yhtään helpottavan 🙁

  44. Niin, en muu­ten­kaan usko että met­ron tulo Espoo­seen miten­kään lisäi­si jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­töä. Uskon, että useam­mat siir­ty­vät bus­sin­käyt­tä­jis­tä yksityisautoilijoiksi. 🙁

    Nykyi­sel­lään aina­kin Ete­lä-Espoos­sa (Poh­joi­sen tilan­ne on huo­nom­pi, mut­ta sin­ne met­ro ei vai­ku­ta) on erit­täin hyvät yhtey­det bus­seil­la. Län­si­väy­lää pit­kin pää­see nopeas­ti Kampo
    Kamp­piin (12–13 min Ison Ome­nan koh­dal­ta) sekä Tapio­laan, Espoon. Kes­kuk­seen, Lep­pä­vaa­raan yms, sekä Hel­sin­kiin suun­tau­tu­vat että sisäi­set yhtey­det ovat hyvät. Ete­lä-Espoos­sa useim­mil­ta pai­koil­ta pää­see parin sadan met­rin käve­lyl­lä bus­si­py­sä­kil­le, jol­ta pää­see suo­raan Hel­sin­kiin. On toki aluei­ta, jot­ka ovat bus­si­lin­jo­jen kat­vea­lu­eel­la, mut­ta nämä ovat yleen­sä jo nyt kah­den auton talouk­sia. Usein ete­lä-Espoos­sa bus­si­lin­jo­jen lähei­syy­des­sä asu­vat ovat asuin­paik­kan­sa valin­neet juu­ri hyvien kul­ku­yh­teyk­sien takia. Muu­ten voi­si muut­taa väl­jem­min raken­net­tuun ja edul­li­sem­paan poh­joi­seen. Nyt kui­ten­kin koko tämä jul­ki­sia suo­si­va elä­män­tyy­li tor­pe­doi­daan met­rol­la ja lii­tyn­tä­lin­joil­la (syöt­tö­lin­jat). Aina­kin itsel­lä­ni on val­ta­va ero esim päi­vit­täi­ses­sä työ­mat­kas­sa tai lap­sen har­ras­tuk­seen vien­ti ‑mat­kas­sa ym, käve­len­kö 100 m kotio­vel­ta bus­si­py­sä­kil­le ja mat­kus­tan 20 min kes­kus­taan vai menee­kö ensin lii­tyn­tä­lin­jal­la ase­mal­le, mah­dol­li­ses­ti etsin siel­tä his­sin (jos las­ten­rat­taat muka­na) ja siir­ryn maan alle (tähän­kin siir­ty­män voi vara­ta aina­kin 5 mun aikaa) ja sit­ten odo­tan met­roa (mikä lie­nee vuo­ro­vä­li) ja mat­kus­tan sit­ten yli 20 min Kamp­piin. Kyl­lä sii­nä tulee mie­leen että autol­la voi­si pääs­tä käte­väm­min. Uskon että kul­ku­neu­von vaih­ta­mi­nen ja hitaat vuo­ro­vä­lit vie­vät met­ron hou­kut­te­le­vuut­ta. Olem­me kui­ten­kin muka­vuu­den­ha­lui­sia ja haluam­me arjes­tam­me toi­mi­vaa. En ymmär­rä mil­lä logii­kal­la met­ro lisäi­si liik­ku­mi­sen muka­vuut­ta Espoossa. 

    Lisäk­si vie­lä ase­mien ympä­ris­töt on rakennettu/ raken­ne­taan täy­teen ker­ros­ta­lo­ja. Tämä käsit­tääk­se­ni liit­tyi sii­hen että met­roa­se­man lähel­lä ei ole asu­nut tar­peek­si ihmi­siä että met­ro edes teo­rias­sa kan­nat­tai­si. Saas vaan näh­dä kuin­ka moni lopul­ta ryh­tyy met­ron käyttäjäksi. 

    Itses­tä tun­tuu että hyvien kul­ku­yh­teyk­sien Ete­lä-Espoo muut­tuu met­ron myö­tä kah­den auton talouk­sien Nur­mi­jär­vek­si… Siel­lä­pä sit­ten tut­ki­taan Län­si­väy­lä autoil­la kun bus­se­ja siel­lä ei enää pian kul­je. Surettaa.

  45. Tämän päi­vän Hesa­ris­sa Sie­mens Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Mart­ti Koh­ta­lai­nen ker­too, että Sie­mens kyl­lä pys­tyy muut­ta­maan nykyi­sen met­ron auto­maat­ti­met­rok­si. Kir­joi­tuk­ses­ta ilme­nee, että vään­tö on han­kin­ta­so­pi­muk­sen kat­ta­vuu­des­ta. Uuti­soin­tia seu­ran­nee­na muo­dos­tuu tämän kir­joi­tuk­sen täy­den­tä­mä­nä kuva, ettei han­kin­ta­so­pi­muk­sen sisäl­töä oli­si mää­ri­tel­ty riit­tä­vän yksi­tyis­koh­tai­ses­ti, vaan että HSL oli­si kuvi­tel­lut tilaa­van­sa eri kat­ta­vuu­del­la kuin Sie­mens toimittavansa.

  46. Tämän päi­vän Tek­niik­ka ja Talous ‑leh­des­sä Sie­mens Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Mart­ti Kohtalainen: 

    Tek­ni­ses­ti pys­tym­me toteut­ta­maan auto­maat­ti­met­ron sadan pro­sen­tin var­muu­del­la. Han­ke myös pysyy aika­tau­lus­sa ja on val­mis sopi­muk­sen mukaan vuo­den 2015 lopussa”

    Samas­sa leh­des­sä Aato yli­opis­ton tut­ki­ja Ante­ro Alku:

    Mos­ko­vas­sa, Pie­ta­ris­sa ja Parii­sis­sa junia aje­taan KÄSIOHJAUKSELLA 1½ minuu­tin vuorovälillä.

  47. …ja län­si­met­ron tulo lyk­kään­tyy näkö­jään taas. Sil­loin kun töi­tä aloi­tet­tiin, val­mis­ta piti olla 2014. Aika nopeas­ti tuo siir­tyi vuo­teen 2015, ja tämän päi­vän Hesa­ri kir­joit­taa, että länis­met­ron pitäi­si­kin aloit­taa “alku­vuon­na 2016”, tosin näi­den auto­maa­tio­sot­ku­jen takia tuo­kin aika­tau­lu on kysee­na­lai­nen (ja Sie­mens­sil­lä ilmei­ses­ti ole enää suur­ta moti­vaa­tio­ta pin­nis­tel­lä, kun myö­häs­ty­mis­sa­koil­le astet­tu kat­to on jo tul­lut vastaan)

  48. Ris­to:
    2v 9kk ja van­ha otsi­ko­kin kel­paa taas.

    Hihi­tel­len tätä van­haa blo­gaus­ta voi­si lukea, mut­ta kam­mot­taa lii­kaa tää veron­mak­sa­ja­na oli täs­sä maassa…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.