Kruunuvuorenrannan valot -kilpailu
Kilpailun osallistujiksi hyväksytään neljä ulkomaista osallistujaa.
Miksi pimeässä Suomessa ei ole valo-osaamista?
Östersundomin osayleiskaavaluonnos
Tästä on enemmän tai vähemmän hyvällä menestyksellä yritetty jauhaa kompromissia. Nyt kyse on siitä, pitääkö luonnosta muuttaa vai hyväksytäänkö jatkoponsia siitä, miten lopullista yleiskaavaa tulee muuttaa suhteessa luonnokseen.
Townhouse-rakentaminen Helsingissä
Ongelma on esteettömyydessä. Toinen ongelma on siinä, paljonko halukkaita kolmikerroksisiin pientaloihin Suomessa on. Asunnoista tulee väkisin isoja, minimissään 175 kerrosneliötä. Jos kuntoa riittää, nämä ovat varsin toiminnallisia. Kymmenet miljoonat keskieurooppalaiset eivät voi olla väärässä!
Esteettömyyteen liittyy kaksi ongelmaa. Olisi haluja nostaa ensimmäinen kerros 80 cm kadun yläpuolelle, jotta ikkunoista ei voisi suoraan kurkkia sisään. On aika halpaa tehdä pyörätuolille nostolaite, joka selviää tästä. Vähän yli kymppitonnilla saa laitteen, jossa portaat kääntyvät hissitasoksi, joka sitten nostaa pyörätuolin ylös. Karvahattumalli olisi sellainen, jossa tuulikaapin lattialla on nostosaso ja sen alla vipuvarret, jotka yhdellä pyörivällä liikkeellä nostavat tason ylös ja portaiden verran eteenpäin.
Kohtuuhinnalla kolmikerroksisesta asunnosta ei saa esteetöntä niin, että pyörätuolilla pääsee joka kerrokseen. Saa, mutta vie tilaa ja maksaa.
Jätkäsaaren tornihotelli
Pyysin tämän pöydälle, mutta en aio tehdä vastaesitystä. kaupunginhallitus ja valtuusto ratkaiskoot.
Koksikadun asemakaava
Katuverkkoa pannaan parempaan uskoon esimerkiksi ratikkaa varten. Kaava-alueen ulkopuolelle jää turhan tuntuinen Kalasatamankatu. Varmaan senkin varalle on jokin suunnitelma, joka selvinnee kokouksessa.
Lapinlahden sairaalan suojelukaavasta tehty muistutus ja lausunnot
Muistuttajat eivät halua aitaan porttia alueen pohjoispäähän, koska se toisi puistoon liikaa väkeä. Tässä sitä taas ollaan, reviiri vain yleinen käyttö. Esittelijä pitää päänsä portin suhteen.
”Asunnoista tulee väkisin isoja, minimissään 175 kerrosneliötä.”
Joku uusi laki pientalon vähimmäiskoosta?
Townhousesta tulee iso, koska se on kolmessa kerroksessa. Jos pianta-ala yhdessä kerroksessa on 60 neliötä, kokonaisala on 180 neliötä. Kun portaatkin pitää olla, kovin paljon pienemmäksi sitä ei saa.
Pitääkö paikkansa, että tornihotellitontin yhtenä varausehtona oli, että asemakaavaa ei muuteta? Jotain sen tapaista ainakin luki esityksessä.
Minusta ainakin olisi outoa, jos kerrosluvun ja kerrosalankin voisi noin vain kaksinkertaistaa, kunhan palkkaa sopivan arkkitehdin suunnittelemaan rakennuksen. Tuleeko tästä ennakkotapaus ja kohta samaa ovat vaatimassa kaikki muutkin rakentajat?
Jos Jätkäsaareen halutaan näyttävä torni, niin kaava pitäisi muuttaa ja tarjota tontti uudelleen markkinoille muutettuna. Tonttia pitäisi myös markkinoida aktiivisesti maailmalle, jotta siitä syntyisi edes jonkinlaista kilpailua.
Tornihotellin asdemakaavan muutos on juuri käsittelyssä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Taloa ei voi korottaa 17 kerroksella muuttamatta asemakaavaa.
Muistelisin espoolaisella asuntomessualuella nähneeni kaksion neljässä tasossa. En toki ehdota ketään ottamaan mallia.
Miksi noita townhouseja ei tehdä kaupunkiin vaan viedään jonnekin kehäykkösen taakse korpeen?
Townhouse tyyppisille taloille on hyvä paikka nykyisen Vallilan siirtolapuutarhan kohdalla. Siinä ne olisivat nimiensä mukaisesti kaupungissa, viereen tulee (tullee) joukkoliikennekatu ja alueelta on muutoinkin hyvät yhteydet.
Siirtolapuutarha voidaan siirtää Haltialan pelloille. Tilaa siellä riittää.
Liittyen Östersundomiin ja Kalasatamaan, jossa Hermannin tunnelia pidetään tuon katulinjausten muutosten ennakkoehtona. Mikä on varasuunnitelma jos näihin rata- ja tietunneleihin ei löydy rahaa? Semminkin kun sopassa on mukana kaupunkien lisäksi valtio. Varasuunnitelma ei voi olla että se koko alueen rakentaminen seisoo, ja varasuunnitelma pitää tehdä.
Östersundomissa asia on verrattaen helppo, kaava antaa erillaisia raidemahdollisuuksia, tehdään vaikka ratikka ja yhden aseman metro ensin. Tämä pitää vaan laskea auki ja suunnitella.
Hermannin tunneli on hankalampi. Pelastuslaitos saattaa taas vaatia siihen hyvin leveät sivukaistat, vrt. Mestaritunneli Kehä I, jolloin hintalappu voi hyvinkin olla esim. 200M€. Voisiko siinä ihmisten pelastamisessakin olla jotain kustannustehokkuutta, sanotaan näin päin, jos pelastuslaitoksella olisi sata miliiä rahaa niin käyttäisivätkö he sen maantietunnelin pientareisiin?
Joka tapauksessa, se tunneli on nyt ykkösprioriteetti autohanke, samoin kuin Kruunuvuoren silta ja Kalasataman kiskot on ykkösprioriteetin raidehanke. Näin siksi että uudet asuinalueet ovat ykkösprioriteetti ja nuo ovat niiden kannalta välttämättömiä. Nuo ovat tärkempiä kuin itäraiteet, koska enemmän ihmisiä vähemmällä rahalla ja parempaan paikkaan.
Hermannin tunnelille saa tavallaa lisää maksajia eli rahaa kaupungin kassaan, jos samalla kun Rantatietä parannetaan tehdään Hämeentiestä joukkoliikennekatu. Tuo toisi miljoonien liikennöintisäästöt joka vuosi
Miksi niissä kaikissa on pakko olla kolme kerrosta, miksei myös kahta? Alaa saa myös pienemmäksi kaventamalla yhdelle talolle varattua ”tonttia” tai kaistaletta. Esimerkiksi Vuorenjuuressa kaikki talot ovat varsin leveitä: osa voisi olla kapeampia ja osa leveämpiä. Jos joku valittaa, ettei niin kapeassa voi asua, kannattaa myydä sellaisille, joiden mielestä voi.
Parasta jälkeä varmaan tulisi, jos katu vaan jaettaisiin 5-10 metrin levyisiin tontteihin ja niihin saisi rakentaa haluamansa talon, kunhan se on naapureissa kiinni ja kerroksia on ±2 naapuriin verrattuna.
Tässä ei ole suunniteltu townhouseja, mutta ilmeisesti tällainen vanha helmi on vahingossa päässyt, kaupunkisuunnittelusta huolimatta, jäämään Vaasan kaupunkikuvaan ja ympärille on vaan suosiolla rakennettu uutta leveämpää taloa: Kaksi kerrosta ja pieni ullakko ylhäällä (Google street view).
Miksi kaikkien townhouse-asuntojen pitäisi olla esteettömiä? Eikö riitä, että olisi tietty osa, vaikka 5%, asunnoista? Tai se 5% samalla alueella? Haiskahtaa vähän oudolle, jos esteettömyys on townhousejen merkittävä rajoite. Onhan kaksi- ja kolmikerroksisia rivareitakin tämä maa täynnä nytkin.
Jos ihmiselle tapahtuu yllättävä onnettomuus ja jalat menevät alta, niin kai nyt jokainen ymmärtää, että sen jälkeen elämä ei ole läheskään kaikilta osilta entisensä, jolloin vammautuminen vaatii vastaavasti myös yllättäviä elämänmuutoksia. Tällainen voi olla muuttaminen rullatuolikelpoiseen kotiin, joka ei välttämättä ole sama kuin entinen koti tai edes lähellä entistä kotia. Pääasia, että esteettömiä koteja on riittävästi suhteessa vammautuneiden määrään ja niitä on ripoteltu suhteellisen suurella hajonnalla pitkin kaupunkia.
Tällaisen asunnonhan voi (oletettavasti korkeampaan hintaan) ostaa myös sellainen ihminen, joka laskee sen varaan, että haluaa jäädä samaan kotiin asumaan, vaikka vammautuisikin.
Ja kun kaikkien ei ole pakko asua niissä townhouseissa, eikä yksiselitteistä oikeutta asua jossain tietyssä talossa ole muutenkaan. Townhouse-asuntojen hinta rajaa niistä paljon enemmän potentiaalisia asukkaita pois kuin niiden rullatuolikelvottomat portaikot.
Jos ongelmalle löytyy tekninen ratkaisu ei kyseessä ole edes todellinen ongelma. Ihmissuhde- ja poliittiset ristiriidat ovat todellisia ongelmia. Niitä ei voi insinööri ratkaista. Nyt pitäisi vaan pystyä sopimaan, että asunnot pystyy tarvittaessa muuttamaan esteettömiksi. Tuohonkaan en näe erityistä syytä. Kerrostalo on huomattavasti parempi paikka pyörätuolia tarvitsevalle kuin pientalo.
Tuo 175 on siis kerrosneliötä, eli ulkoseinien mukaan. Asuinpinta-ala luokkaa 150 m2. Perheelliselle tuo on aika sopiva määrä neliöitä kun kerroksia on kolme. Taloista saa myös todella energiataloudellisia, koska kyljet ovat kiinni ja katon osuus pieni. Edellyttää tietysti, että arkkitehtejä ei päästä tekemään niistä mitään akvaarioita.
Suomihan ei varsinaisesti ole keskimääräistä pimeämpi, vaan tänne tulee vuoden aikana valoa lähes saman verran kuin muuallekin maapallolla (ero johtuu vain siitä, että valo tulee pidemmän matkan ilmakehän läpi ja siten himmenee hieman matkalla).
Päinvastoin, johtuisikohan valo-osaamisen puute siitä, että täällä on niin valoisat kesät? Suomessa on vain muutamana päivänä vuodesta sekä lämmin että pimeää. Etelämpänä ihmiset ulkoilevat pimeällä enemmän.
180-neliöinen townhousekämppä jossain Vuosaaren takana tullee maksamaan lähemmäs miljoona euroa. Hinnallisesti ei siis vaihtoehto pakettiomakotitalolle Nurmijärvellä.
1900-luvun alun puutalojen hellahuoneita on myöhemmin laajennettu kellariin ja vintille ja lopputuloksena on usein n. 60-100 m2 kokoisia kolmikerroksisia asuntoja.
En väitä että nämä pienet kolmikerroksiset asunnot olisivat erityisen tavoiteltava ratkaisu, mutta mahdollinen kylläkin.
Mistä tuo 60 neliötä tulee ja onko townhouseja vain yhtä kokoa ja mallia? Kyllähän näissä pitäisi juuri variaation ja perhekohtaisten tarpeiden olla se juttu.
Ei pientaloja voi suunnitella kuin yleisliittolaisia hrutshevkoja.
Nykyään vakiostandardina pidettyjä rintamamiestalojakin oli oikeasti vaikka kuinka monta tyyppiä ja kokoa.
Kymmenen metriä syvään rakennusrunkoon saa neljän metrin levyisillä asunnoilla ihan asuttavia huoneita.
Eli 40 neliötä per kerros ja asunnon koko 120 neliötä.
– maantasakerroksessa keittiö ja makuuhuone tai isompi saunakylpyhuonekodinhoito-osasto
– ykköskerroksessa olohuone ja makuuhuone
– yläkerrassa kaksi makuuhuonetta ja pieni kh
Tavalliset portaat syö ehkä neljä neliötä pois per kerros, invataksilla ajettava luiska toki enemmän…
Esteettömyys townhousessa voisi tarkoittaa sitä, että pienillä tempulla (mainitsemasi nostolaite) asunnossa pystyy elämään. Pääsee keittiöön, vessaan ja nukkumaan, mutta ei välttämättä saunaan ja biljardihuoneeseen. Sittenon aikaa miettiä, järjestääkö asumisen samassa paikassa vai jossain muualla.
Usein esteellisistä asunnoista tulee välittömästi lähtö jos ei itse pysty liikkumaan. Asumiseen liittyvät päätökset ovat sen verran isoja, että aikaa tarvitaan.
Tuli mieleen edelliseen ihmettelyyni liittyen: onko townhouse-asunnon leveydeksi määrätty tasan viisi metriä koska yhden asunnon eteen pitää mahtua kadunsuuntaisesti vakiokokoinen autopaikkaruutu?
Aika älytöntä jos näin on. Saako ostaa (hitasvuokrata?) pienemmän tonttiosuuden ja rakentaa halvemman talon jos omistaa Fiat 500:n joka mahtuu nelimetriseen paikkaan.
Vai pitääkö näissäkin vielä ottaa huomioon että itse saattaa hurahtaa 70-luvun jenkkiautoihin tai mahdollinen uusi asukas haluaa pysäköidä työvälineenä käyttämänsä jatketun/korotetun pakettiauton asunnon eteen. Tai sen perälautanosturilla varustetun invataksin…
Östersundomin yleiskaavassa on megaluokan suunnitteluvirhe
Östersundom-toimikunta on valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi viiteen metroasemaan perustuvan kaupunkimallin.
Mallissa on pyritty helminauhakaupunkiin, jonka aluekeskukset on yhdistetty metrolinjalla. Metroa on täydennetty pikaraitiotiellä.
Yleiskaava sisältää kuitenkin megaluokan raideliikennejärjestelmän suunnitteluvirheen.
Suunniteltu metrolinja mutkittelee sinikäyrän lailla pitkin pellonreunoja aluekeskusten välillä, kun sen sijaan raitiotielinja on vedetty viivasuoraan. Asia tulisi olla juuri päinvastoin.
Metro on primaarinen ja raskas liikenneväline, jonka tarkoituksena on tuottaa nopea yhteys aluekeskuksista Helsingin keskustaan. Asemaväli metropolin ulkokehällä on tyypillisesti pari kilometriä. Metrolinjan varteen ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkirakennetta aluekeskusten ulkopuolelle, se ei olisi kävelyetäisyydellä. Östersundomin kaava-alueella metrolinjan tulisi kulkea suoraan Länsisalmesta Östersundomin keskustan kautta Sakarinmäkeen.
Sen sijaan sekundaarinen (pika)raitiotie kannattaa vetää mutkittelevaa linjaa pitkin. Pysäkkiväli on tyypillisesti puoli kilometriä. Kaupunkirakennetta voi ”venyttää” aluekeskustoista n. kilometrin levyisenä nauhana raitiolinjaa pitkin, jolloin asutus sijoittuisi kävelyetäisyydelle pysäkeistä. Näin raitiovaunu hoitaisi sekä taajamien sisäisen liikenteen, että liityntäliikenteen metroasemille.
Tällä konseptilla Östersundomin kaava-alueella tarvitaan vain kolme metroasemaa; Länsisalmi, Östersundomin keskusta ja Sakarinmäki. Majvikin taajaman liityntäliikenne metroasemille hoituisi ainakin aluksi raitiovaunulla. Samoin pienen Salmenkallion taajaman kautta riittää raitiotielinja.
Suora metrolinja saattaa edellyttää useampia kiinteistölunastuksia, se on kuitenkin pieni hinta, jos sillä päästään optimaaliseen kaupunkirakenteeseen.
Kaupunkia suunnitellaan vuosisatojen perspektiivillä. Östersundomissa on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä suunnittelemaan kaupunkia ”puhtaalta pöydältä”, luontoarvot tietenkin huomioon ottaen. Optimaalisin malli Östersundomissa on helminauhan ja nauhakaupungin kombinaatio. Virheellisen kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän aiheuttamat ylimääräiset yhdyskuntakustannukset ovat ajan saatossa mittaamattoman suuret.
Juhani Mäkelä
seutukaavainsinööri, eläkkeellä
Kun tämä hotelli nyt aiotaan rakentaa, niin laittaisitte nyt ehdoksi sen, että siitä tosiaan tulisi Pohjoismaiden korkein. Ruotsin Victoria Towerhan on tiettääkseni 117,40 metriä, tämä Suomen suunnitelma näkyy jäävän 117, 20 metriin. Vai oliko kenties tämäkin lukema merenpinnasta, joloin oikeastaan jäädä jo metrejä.
Juhani Mäkelä, pitkälti samaa mieltä Itämetrosta, sitä samaa sinikäyrää minäkin olen kironnut, mutta ihan kaikki raiteet kannattaa vetää suoraan. Helsingissä on joku semmoinen väärinkäsitys osalla suunnittelijoita, että koska ratikkaa voi taivuttaa melkein miten huvittaa niin näin myös pitää tehdä, muttä Östersundomin linjaus on tässä suhteessa poikkeus. Ja kun halutaan laajentaa palvelualuettaa sen suoran ulkopuolelle, niin ratikkaa haaroitetaan kuten sen pikaratikan kanssa on Östersundomissa tehty.
ItäMetro olisi parempi jos se tulisi suoraan Itäväylää Itäkeskuksesta, mielellään lähes ilman asemia, mutta tuo nyt ei vaan ensinnäkin maksaa, ja toiseksi metron haaroittamissa kolmeen haaraan loppuu kapasiteetti.
Ajatus, että kaikkien kolmikerroksisten townhouse-tyyppisten asuntojen pitää olla esteettömiä kustannuksista välittämättä on niin absurdi, että sellaista ei voida keksiä muualla kuin Helsingissä. Ja sitten vielä ihmetellään miksi asuminen on kallista ja ihmiset muuttavat ympäryskuntiin.
Siellä oli myös luokkaa 150 neliön yksiö, jonka sisätila oli kokonaan kierteenä nousevaa portaikkoa, ja ulkona piha-aita oli korvattu lasimurskalla täytetyillä kaivannoilla. Sitä en ymmärrä, miksi tuollaisia muille vaarallisia esteitä sallittiin (ajattele vaikka karkuun juoksevaa pikkulasta tai koiraa). Mutta tällaista on wow-arkkitehtuuri.
Sen sijaan townhouse-talojen mahdottomuus esteettömyysvaatimusten takia vaikuttaa täysin itseaiheutetulta ongelmalta: samaan aikaan ihaillaan menneiden aikojen tiiviitä kävelykaupunkeja, ja toisaalta sorvataan määräyksiä, joiden takia uutta vastaavaa ei voi missään nimessä rakentaa.
pekka kirjoitti:
”Ajatus, että kaikkien kolmikerroksisten townhouse-tyyppisten asuntojen pitää olla esteettömiä kustannuksista välittämättä on niin absurdi, että sellaista ei voida keksiä muualla kuin Helsingissä. Ja sitten vielä ihmetellään miksi asuminen on kallista ja ihmiset muuttavat ympäryskuntiin.”
Onko tilanne tosiaan niin älytön, että vain Helsinki vaatii kaikista asunnoista esteettömiä, mutta ympäryskunnat ei, vaan niissä saa rakentaa mitä itse haluaa?
Niin kun monessa vastauksessa on tullut ilmi ei kolmikerroksisen talon ole pakko olla 175m2. Kaksi täyskorkeaa ja yksi harjakattoon rajoittuva kerros antaisi esim 7×7 metrin seinä pituudella 49+49+30=128m2, tai 8x5m seinillä 40+40+25=105m2 Pitää olla huono arkkitehti jos ei esim. noihin spekseihin osaa taloa piirtää.
Pintaratana ei maksa kovin paljon, varsinkaan jos ei ole juuri asemia. Haaroittaminen kolmeen haaraankaan ei vielä tuo välityskykyongelmaa, mutta asiallinen ja yli sata vuotta kelpaava ratkaisu olisi tehdä tuo ah niin usein esiinnostamani toinen metrolinja Kampista Pasilan ja Viikin kautta Itikseen. Itiksen asema pitäisi rakentaa nykyisen pohjoispuolelle heti katutason alle ja jatkaa siitä itään nopeana pintaratana.
Nyt kun (Finnair) oikeaoppisuus ja sääntöjen mukaan toimiminen on vahvasti esillä, pitäisikö tuo muutetun kaavan tontti periaatteessa kilpailuttaa uudestaan? Vai onko niin, että kaupunki voi tosiaan antaa tontteja ilman kilpailua kenelle haluaa? Mielestäni vastaus, että ”siihen kilpailuun tulisi vain yksi tarjous, ja se menisi halvemmalla kuin mistä on sovittu” ei oiekin kelpaa.
Yhdestä ”talosta” eli asunnosta kannattaa tehdä mahdollisimman kapea. Silloin saadaan enemmän asuntoja vähemmällä infralla eli kadun (ja viemärien, kaukolämpöputkien jne.) kustannukset ovat pienemmät asuntoa kohden.
Yhdessä kerroksessa olisi järkevää olla vähintään yksi asuinhuone suuntaansa. Ja niiden välissä portaikko. Runkosyvyydeksi tulee silloin vähintään kymmenen metriä.
Neljää metriä kapeammista huoneista taas tulee hieman hankalia (varsinkin kun pohjakerroksessa kadunpuolen huoneen rinnalle pitää mahduttaa eteinen jotta kadulta pääsee sisään.
Tylsimmillään tuo on sitten tällaisen tehokkuusajattelun vuoksi lopulta varsin samanlainen kuin tavallisen kaksi- tai kolmekerroksisen rivitaloasunnon pohja. Mutta toisaalta asukkaat ovat tottuneet niihin ja ratkaisut ovat kehittyneet vuosikymmenten kokeilun tuloksena.
Tuossa yksi tavanomainen tyyppiesimerkki joka on tosin melko neliömäinen eli voi vielä reilusti kaventaa kadun suunnassa ja venyttää pihan suuntaan. Ja kun päälle lisää kolmannen kerroksen, saadaan viisi huonetta 120 neliössä.
http://www.yhkodit.fi/sites/default/files/imagecache/kiinteisto-medium/kohdekuvat/originals/837_1051_10116_17799_pohjakuva.gif
Lisäksi minun mielestäni tietty joustavuus olisi aina tarpeen. Taloissa olisi hyvä olla mahdollisuus esimerkiksi reiluun tyhjään ullakkoon johon pystyisi tekemään myöhemmin asuintilaa kun perhe kuitenkin kasvaa. Nykysysteemillä tuollaisen hukkatilan rakennusoikeus rahastetaan etukäteen jolloin taloista ”kannattaa” aina tehdä heti niin isoja kuin mahdollista – vaikka ei kaikkia neliöitä välttämättä tarvitsisikaan.
”Miksi pimeässä Suomessa ei ole valo-osaamista?”
Koska täällä on varaa vain asumiseen ja veroihin.
Jatkossa koulujen valosuunnittelulinjoille pitää laittaa kiintiö ökyrikkaille, joiden ei tarvitse mennä laitosteatteriin tai rokkiroudariksi, vaan voivat aina kilvoitella siitä maan ainoasta projektista kyseisenä vuonna.