Liikennesuunnitelma JOS Pisara on joskus käytettävissä

Täl­lais­ta muun muas­sa käsi­tel­tiin HSL:n hal­li­tuk­sen iltakoulussa.

Pisa­ra­ra­taan pan­tai­siin poh­joi­ses­ta ja län­nes­tä kau­pun­ki­ra­doil­ta tule­va met­ro­mai­nen lii­ken­ne, vuo­ro­vä­li jotain 6–8 minuut­tia. Län­nes­tä men­täi­siin Oop­pe­ran pysä­kin kaut­ta kes­kus­taan ja Haka­nie­men torin kaut­ta Pasi­laan ja siel­tä poh­joi­sel­le kau­pun­ki­ra­dal­le. Poh­joi­ses­ta tul­tai­siin toi­sin päin Haka­nie­men­to­rin kaut­ta Oop­pe­ran pysä­kil­le ja siel­tä län­ti­sel­le kaupunkiradalle.

Tämä muut­taa pin­ta­lii­ken­teen tyys­tin. Käy­tän­nös­sä bus­si­lii­ken­ne kes­kus­taan lop­pui­si lähes koko­naan. Yksi ter­mi­naa­li tuli­si Käpy­län ase­mal­le, johon bus­sit siis jäi­si­vät. Män­ty­mäen ken­täl­le tuli­si myös suu­ri vaih­to­ter­mi­naa­li. Pois­tet­ta­via bus­se­ja kor­vai­si tiheä ratik­kayh­teys Käpy­län ase­mal­ta Mäke­län­ka­tua pit­kin Rau­ta­tien­to­ril­le. Ykkö­sel­le löy­tyi siis hyötykäyttöä.

Itä-Hel­sin­gis­tä Pasi­laan tul­tai­siin nopeim­min met­rol­la Haka­nie­meen ja siel­tä Pasi­laan. Vähen­tää Kala­sa­ta­man rati­kan hyö­ty­jä. Met­ron roo­li täs­sä koros­tuu muu­ten­kin niin pal­jon, että pai­neet kapa­si­teet­tiin lisään­ty­vät. Kuo­un­val­von­taa paran­ta­mal­la pääs­tää kuu­lem­ma kah­teen minuut­tiin vuorovälissä.

Tämä pani vähän sukat pyö­ri­mään jalois­sa, mut­ta yksi­tyis­koh­tiin on aikaa palata.

Hyö­dyt lii­kent­nöin­ti­kus­tan­nus­ten sääs­töi­nä oli­si­vat huo­mat­ta­vat. Mat­kus­ta­jat voit­tai­si­vat noin kak­si mil­joo­naa tun­tia aikaa.

134 vastausta artikkeliin “Liikennesuunnitelma JOS Pisara on joskus käytettävissä”

  1. Se vaih­to met­ros­ta Haka­nie­mes­sä ja Pisa­raa Pasi­laan on koko hom­man kes­kei­siä point­te­ja. Se on vaan jo vähän sös­sit­ty sil­lä että tulee kak­si tason­vaih­toa, eli ensin nous­taan met­ro­lai­tu­ril­ta lip­pu­hal­liin ja siel­tä taas alas Pisa­ran lai­tu­ril­le. Pitäi­si teh­dä edes yhteen suun­taan lai­tu­rin yli vaih­to, vaik­ka sit­ten rahalla.

    Tuol­la kah­den tason rat­kai­sul­la ratik­ka Kala­sa­ta­man kaut­ta on edel­leen san­gen hou­kut­te­le­va vaih­toeh­to, ja se tar­vi­taan joka tapauk­ses­sa Kala­sa­ta­man yhteyk­siin. Pasi­la­kaan ei ole yksi pis­te jat­kos­sa. Fik­suin­ta oli­si minus­ta teh­dä suo­ra vaih­do­ton yhteys idäs­tä Pasi­laan, eli nol­la­jo­ke­ri rai­teil­la joka tapauksessa.

    Käpy­län ase­man ter­mi­naa­li ei minun näh­däk­se­ni ole miten­kään suo­raan sidok­sis­sa Pisa­raan. Sen voi teh­dä peri­aat­tees­sa vaik­ka huo­men­na, jos se juna­vaih­to teh­täi­siin hyvin niin se oli­si ajal­li­ses­ti aivan yli­voi­mai­nen ydin­kes­kus­taan bus­sei­hin ver­rat­tu­na, ratik­ka taas sit­ten tar­joai­si yhtey­det Mäke­län­ka­dun suun­taan. Ratik­ka­lin­jo­ja ei kan­na­ta vie­lä miet­tiä, nii­tä voi olla useam­pi­kin, olen­nais­ta on se että Mäke­län­ka­dul­la on erin­omai­set kis­kot, ne vaan pitäi­si kor­ja­ta. Ei mak­sa paljoa.

    JOS se Pisa­ra venyy tai ei onnis­tu, niin osan hyö­dyis­tä sai­si teke­mäl­lä Hesa­rin pääl­le ase­man. Vaih­to kasiin Töö­löön meni­jöil­le sekä Tois­ta lin­jaa kävel­len Haka­nie­meen, tai jol­lain ratik­ka­lin­jal­la joka ajaa sin­ne. Lai­tu­rit ei ole vaan tilan­puut­teen vuok­si help­po pro­jek­ti, pitäi­si siir­tää kiskoja.

  2. Fik­suin­ta oli­si minus­ta teh­dä suo­ra vaih­do­ton yhteys idäs­tä Pasi­laan, eli nol­la­jo­ke­ri rai­teil­la joka tapauksessa.

    Se vapaut­tai­si osal­taan met­ron kapa­si­teet­ta, jon­ka riit­tä­vyy­des­tä Osmo näyt­tää huolestuneen.

  3. Teol­li­suus­ka­dun rati­kan idea ei ole se, että sil­lä saa­daan aika­sääs­töä Kala­sa­ta­mas­ta Pasi­laan kul­ke­vil­le. Sen tavoi­te on teh­dä Teol­li­suus­ka­dun var­res­ta pää­ka­tu nos­ta­mal­la sen saa­vu­tet­ta­vuut­ta niin met­ron kuin lähi­ju­nien­kin suunnasta.

    Yksi mer­kit­tä­vä vir­he­ku­vi­tel­ma mei­dän kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa on se, että kau­pun­ki muo­dos­tui­si pasi­lan kal­tai­sis­ta pisteistä. 

    Kala­sa­ta­ma — Teol­li­suus­ka­tu — Pasi­la väy­län var­res­ta voi­daan saa­da aidos­ti se Hel­sin­gin poh­joi­nen keskusta.

    1. Kala­sa­ta­man met­ron on tar­koi­tus men­nä sen kiis­ta­na­lai­sen Val­li­lan jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun kautta.
      Äh, ei siis met­ro vaan ratik­ka! Ei pitäi­si teh­dä kah­ta asi­aa yhtäaikaa.

  4. Mat­kus­ta­jat voit­tai­si­vat noin kak­si mil­joo­naa tun­tia aikaa.”
    No se on hyvä! Onko­han mul­la enää elin­ai­kaa­kaan noin paljon? 🙁
    Yleen­sä­hän kaik­kia mil­jar­di­luo­kan lii­ken­ne­han­kei­ta (mota­rit, juna­ra­to­jen oikai­sut, Haka­mäen tun­ne­lit, Itik­sen yli­tyk­set ym.ym.) perus­tel­laan sääs­ty­neel­lä ajal­la. Eli kun yhdel­lä ihmi­sel­lä kuluu 1–2 minuut­tia päi­väs­sä vähem­män aikaa mat­kus­ta­mi­seen ja se ker­ro­taan vaik­ka­pa 200 000 ihmi­sel­lä niin saa­daan juma­lat­to­mas­ti lisää miestyövuosia!

  5. Onpa­han otsi­kos­sa sen­tään tuo JOS. Mut­ta näki­si­kö­hän vie­lä sen päi­vän, että avoi­mes­ti sel­vi­tel­täi­siin kaik­ki vaih­toeh­dot Hel­sin­gin ase­man kapa­si­teet­tion­gel­mien rat­kai­se­mi­sek­si ja ver­tai­le­vat kustannusarviot.

    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95426-pisara-radan-tarpeellisuudesta

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217
    http://www.facebook.com/groups/108232592543581/

  6. Pisa­ran tule­mis­ta jou­du­taan odot­ta­maan, jos seu­dun kun­ta­uu­dis­tus karah­taa karil­le. Hank­keen rahoi­tus ei tule onnis­tu­maan van­hal­la työn­jaol­la, jos­sa mak­sa­ji­na toi­mi­si­vat rata­hal­lin­to­kes­kus ja Hel­sin­gin kaupunki. 

    Kol­men tun­ne­lia­se­man var­tioin­ti on yksi vie­lä vähäl­lä poh­din­nal­la ole­va asia. Var­sin­kin pää­ase­ma moniu­lot­tei­se­na hyvin syväl­lä sijait­se­va­na lii­kun­ta­kes­kuk­se­na on haas­teel­li­nen. Jos juna­lii­ken­tees­sä toi­mi­taan nyky­mal­lil­la ja mak­sa­nei­suu­den raja on lai­tu­rin ja junan välis­sä, ase­mil­la saat­taa olla hai­tak­si asti yli­mää­räis­tä vils­ket­tä ja häiriötä. 

    Luu­len­pa, että juna­lii­ken­teen lip­pu- ja tar­kas­tus­jär­jes­tel­mä oli­si muu­tet­ta­va met­ron mal­li­sek­si kai­kil­la lähi­ju­na­lii­ken­teen ase­mil­la. Tämän mal­lin suun­nit­te­lu oli­si hyvä aloit­taa, kos­ka sen inves­toin­ti­kus­tan­nus on hyvä tie­tää ennen hankepäätöstä.

    Haka­nie­mes­sä tason­vaih­to­ti­lat ja ‑lait­teet saat­ta­vat olla koe­tuk­sel­la. Ase­man mat­kus­ta­ja­mää­rä tuplaan­tuu vaih­to­mat­kus­ta­jien myötä.

  7. Osmo: joke­ri 0:n on tar­koi­tus men­nä teol­li­suus­ka­tua ja sen kuor­mi­tus tul­lee vaa­ti­maan sen nos­ta­mis­ta rai­teil­le piak­koin. Val­li­lan­laak­son rata tulee pal­ve­le­maan 1. Kala­sa­ta­man rai­tio­tie­tä Pasi­laan 2. tämän mah­dol­lis­ta jat­koa Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan 3. Tie­de­ra­tik­kaa (Kum­pu­la — Ara­bia — Viik­ki) ja 4. Kus­taa Vaa­san tien ja Lah­den­tien bule­var­dia Pasilaan. 

    Näis­tä kul­ki­jois­ta yksi­kään ei halua ensin kul­kea Kala­sa­ta­maan, vaih­taa siel­lä met­roon, jot­ta voi­si vaih­taa Haka­nie­mes­sä junaan, jol­la pää­see Pasilaan. 

    Kau­pun­ki­ra­ken­teen ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­män yhteis­suun­nit­te­lus­sa pitää pääs­tä eroon met­ro­kes­kei­ses­tä pis­te­suun­nit­te­lus­ta. Muu­ten emme kos­kaan saa lisää hyvää kaupunkia.

  8. Nyt kun vih­doin on mah­dol­li­suus saa­da Hel­sin­kiin toi­mi­va ras­kas­rai­de­run­ko, pitää jalan­kul­ku­mit­ta­kaa­va ja ‑koke­mus ottaa ensi­si­jai­sek­si suunnittelukriteeriksi.

    Tämä tar­koit­taa esi­mer­kik­si että Haka­nie­men “vaih­don” kal­tai­set aja­tus­kat­kot palau­te­taan suun­nit­te­lu­pöy­däl­le heti alkajaisiksi. 

    Käyt­tä­jä­ko­ke­mus eli käy­tän­nös­sä inte­graa­tio pitää saa­da hen­ki­lö­au­to­ta­sol­le. Vie­lä kon­kreet­ti­sem­min: jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä pitää olla mah­dol­li­suus eli­mi­noi­da sää­olo­suh­tei­den vai­ku­tus samal­la tavoin kuin nyt hen­ki­lö­au­tol­la. Yksi­tyi­sau­to­puo­lel­la tämä kehi­tys vei sel­lai­sen neli­sen­kym­men­tä vuot­ta, vie­lä 70-luvul­la auto­mar­ket oli halli+pysäköintikenttä, nyt­tem­min ulos satee­seen jäte­tään vain jul­ki­sen lii­ken­teen käyttäjät.

    Mont­rea­lis­ta, jon­ka ilmas­to-olo­suh­teet ovat kai Hel­sin­kiin ver­rat­ta­vat, voi ottaa mal­lia miten inte­graa­tio teh­dään. Suo­mes­sa­kin osa­taan jos halu­taan.

    Män­ty­mäen kent­tä ja Haka­nie­men tori gryn­daa­mal­la pääs­tään eroon paris­ta ikä­väs­tä aukios­ta, laa­jen­ne­taan kau­pun­ki­jat­ku­moa ja samal­la mah­dol­lis­te­taan kunn­nol­li­nen inte­graa­tio, mal­lia kan­nat­taa hakea Kam­pin keskuksesta.

    Toteut­ta­mal­la Pisa­ra junatunneli+kevyen lii­ken­teen väy­lä ‑kom­bi­naa­tio­na saa­daan kom­pen­soi­tua kes­kus­ta-alu­een pit­kät pysä­kin­vä­lit, ja saa­daan ker­ran­kin jul­ki­seen lii­ken­tee­seen yksi­tyi­sau­toi­lun ylit­tä­vä mukavuustaso.

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kala­sa­tamn met­ro­non tar­koi­tus men­nä sen kiis­ta­na­lai­sen Val­li­lan jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun kautta.

    En taas­kaan ymmär­rä. Mitä ihmet­tä te suun­nit­te­let­te. Siis Met­ro vie­dään Val­li­lan läpi mut­ta bus­se­ja vas­tus­te­taan. Jos­kus tämä vih­reä logiik­ka on mah­do­ton­ta ymmärtää.

  10. KariS: En taas­kaan ymmär­rä. Mitä ihmet­tä te suun­nit­te­let­te. Siis Met­ro vie­dään Val­li­lan läpi mut­ta bus­se­ja vas­tus­te­taan. Jos­kus tämä vih­reä logiik­ka on mah­do­ton­ta ymmärtää. 

    Tämä on help­po. Jos bus­sit sal­lit­tai­siin, sii­tä alkai­si­vat men­nä myös autot, ja puis­ton rau­ha oli­si mennyttä.
    Jos vede­tään vain rai­teet, autot eivät pääse.

  11. spot­tu: Nyt kun vih­doin on mah­dol­li­suus saa­da Hel­sin­kiin toi­mi­va ras­kas­rai­de­run­ko, pitää jalan­kul­ku­mit­ta­kaa­va ja ‑koke­mus ottaa ensi­si­jai­sek­si suunnittelukriteeriksi.Tämä tar­koit­taa esi­mer­kik­si että Haka­nie­men “vaih­don” kal­tai­set aja­tus­kat­kot palau­te­taan suun­nit­te­lu­pöy­däl­le heti alkajaisiksi. 

    On siel­lä muu­ta­kin, lähin­nä se että kes­kus­tan ase­ma on todel­la syväl­lä kun ei pin­nem­mak­si mah­du. Maa­na­lai­nen lii­ken­ne ja käve­ly-yhtey­det on vaan läh­tö­koh­tai­ses­ti ongel­mal­li­nen yhtä­lö, var­sin­kin kun Hel­sin­gin kes­kus­ta on niin rei­kä­juus­toa että jou­du­taan syvälle.

    Se mis­tä pitää pitää huol­ta on suju­vat vaih­dot pin­ta­lii­ken­tee­seen eli rati­koi­hin Töö­lös­sä ja Haka­nie­mes­sä. Ne ase­mat ovat vie­lä suht pinnassa.

  12. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Pisa­ran tule­mis­ta jou­du­taan odot­ta­maan, jos seu­dun kun­ta­uu­dis­tus karah­taa karil­le. Hank­keen rahoi­tus ei tule onnis­tu­maan van­hal­la työn­jaol­la, jos­sa mak­sa­ji­na toi­mi­si­vat rata­hal­lin­to­kes­kus ja Hel­sin­gin kaupunki. 

    Joo. Muut­kin kau­pun­git voi­si­vat vähän osal­lis­tua. Lähin­nä sik­si että las­kee myös bus­sien lii­ken­nöin­ti­ku­lu­ju­ja hei­dän osalta.

    Luu­len­pa, että juna­lii­ken­teen lip­pu- ja tar­kas­tus­jär­jes­tel­mä oli­si muu­tet­ta­va met­ron mal­li­sek­si kai­kil­la lähi­ju­na­lii­ken­teen ase­mil­la. Tämän mal­lin suun­nit­te­lu oli­si hyvä aloit­taa, kos­ka sen inves­toin­ti­kus­tan­nus on hyvä tie­tää ennen hankepäätöstä.

    Mis­tä sä nyt puhut? Ei kai met­ron ja juna­lii­ken­teen lip­pu- ja tar­kas­tus­jär­jes­tel­mät eroa miten­kään toisistaan.

  13. En oikein ymmär­rä miten noi bus­sien lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lit ovat joten­kin riip­pu­vai­sia pisa­ras­ta. Var­sin­kin pyy­luo­man mai­nit­se­ma Käpy­län ase­ma on jo bus­si­lin­jo­jen varrella.

    Lisäk­si aja­tus sii­tä, että pisa­ra rat­kai­see ratik­kayh­teys­tar­peen met­ron ja pasi­lan välil­lä on absur­di. Ja kuten Mik­ko tote­si, kuvas­taa hyvin pis­te­mäis­tä ajat­te­lua, joka liit­tyy lähin­nä lähiö­suun­nit­te­luun. Jos kaik­ki pasi­las­sa työs­sä­käy­vät oli­si­vat Pasi­lan ase­mal­la töis­sä oli­si väit­tees­sä perää, mut­ta kun asia ei vain ole niin.

    Ja mitä Kala­sa­ta­man ja Pasi­lan välis­sä onkaan?
    Vuo­den 2005 töypaikkatilastoja:
    Val­li­la: 20807
    Pasi­la: 26272

    Ja kyl­lä pasi­laan on tulos­sa lisää työ­paik­ko­ja, mut­ta kan­nat­taa­ko noi Val­li­lan jo ole­mas­sa ole­vat työ­pai­kat ja asuk­kaat, jät­tää vail­la toi­mi­vaa rai­deyh­teyt­tä idäs­tä ja Pasilasta.

    Tie­ten­kään ratik­kayh­teyt­tä ei kan­na­ta jät­tää pasi­laan vaan sen voi jat­kaa län­si-Pasi­lan ja Mei­lah­den väli­sen met­si­kön läpi, Tuk­hol­man­ka­dul­le ja sit­ten vaik­ka Otaniemeen.

  14. tpyy­luo­ma: Mis­tä sä nyt puhut? Ei kai met­ron ja juna­lii­ken­teen lip­pu- ja tar­kas­tus­jär­jes­tel­mät eroa miten­kään toisistaan.

    No sat­tuu­pa eroa­maan. Met­roa­se­mal­le pää­set, kun sinul­la on voi­mas­sa ole­va lip­pu eli mat­kus­tusoi­keus met­roon. Juna-ase­mal­le pää­set ilman lip­pua. Junas­ta voit ostaa sit­ten lipun ja mat­kus­tusoi­keu­den. Tun­tuu tie­tys­ti pie­nel­tä jutul­ta, mut­ta lai­tu­ri­val­von­nan kan­nal­ta asia on läh­tö­koh­dil­taan erilainen. 

    Met­roa­se­man käyt­tö­me­nois­ta liki­main puo­let on var­tioin­nin kus­tan­nuk­sia tun­ne­lia­se­mil­la. Jos lai­tu­reil­le voi tul­la ilman lip­pua, val­von­ta­ku­lut ovat sel­väs­ti suuremmat.

  15. tpyy­luo­ma: On siel­lä muu­ta­kin, lähin­nä se että kes­kus­tan ase­ma on todel­la syväl­lä kun ei pin­nem­mak­si mahdu.

    Kes­kus­tan ase­mal­la on sen­tään yri­tet­ty, vaih­to Rau­ta­tien­to­ril­le on olo­suh­tei­siin näh­den (lai­tu­ri­ta­so ‑45m) sie­det­tä­vä ja sisään­käyn­nit levit­täy­ty­vät laa­jal­le, Stock­man­nia ja Kam­pin kes­kus­ta myö­ten (ylel­lis­tä).

    On kes­kus­tas­sa­kin kum­mal­li­suuk­sia kuten yhteys Baa­nal­le mal­lia Sii­li­tie eli ei saa käyt­tää. Vähän ihme­tyt­tää myös mik­sei Stoc­kan par­kis­ta pää­se suo­raan ase­mal­le vaik­ka etäi­syys on joi­tain kym­me­niä met­re­jä, ja on edel­leen­kin has­sua ettei kau­ko­lii­ken­teen bus­si­ter­mi­naa­lis­ta ole suo­raa yhteyt­tä mil­le­kään juna-ase­mal­le (hajau­tet­tu matkakeskus).

  16. Pisa­ra ei ole mil­lään taval­la vält­tä­mä­tön vaik­ka VR, raken­ta­jat ja nii­den lob­baa­mat tahot niin uskottelevatkin.
    Kysees­sä on vähin­tään mil­jar­di­luo­kan han­ke. On aivan sel­vää, että jos taas ker­ran kaik­ki rahat upo­te­taan yhteen jät­ti­hank­kee­seen lou­hi­joi­den ja VR:n kam­ree­rien ilok­si, niin mon­ta pien­tä hyö­dyl­li­sem­pää han­ket­ta jää unholaan.
    Hel­sin­ki, Van­taa ja Espoo hyö­tyi­si­vät monin ver­roin enem­män Rai­de-Joke­ris­ta, Espoon kau­pun­ki­ra­das­ta jne. kuin yhdes­tä tar­peet­to­mas­ta tunneliradasta.
    Pisa­raa tar­vit­se­vat ainoas­taan VR, joka tulee saa­maan sato­jen mil­joo­nien ura­kat VR Trac­kil­le Pisa­ras­ta, sekä lou­hin­ta­fir­mat jot­ka tar­vit­se­vat työ­tä kun Espoon tun­ne­li­met­ro on valmis.

  17. tpyy­luo­ma:
    Mis­tä sä nyt puhut? Ei kai met­ron ja juna­lii­ken­teen lip­pu- ja tar­kas­tus­jär­jes­tel­mät eroa miten­kään toisistaan.

    Juna­lai­tu­ril­la oles­ke­li­jan ei kai tar­vit­se näyt­tää kysyt­täes­sä lippua.
    (en itse tie­dä, onko täl­lä mitään väliä, mut­ta tämä kai se taroi­tet­tu ero oli)

  18. Eikö kau­ko­lii­ken­nea­se­man voi­si siir­tää Pasi­laan, kuten mones­sa yhtey­des­sä on ehdo­tet­tu? Mitään 1000 mil­joo­nan Pisa­ra­ra­taa ei tar­vit­tai­si. Kes­kus­tas­ta pitää vain jär­jes­tää Pasi­laan met­ro­yh­teys ja muu­ta lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä esi­kau­pun­geis­ta. Sel­lai­set jär­jes­te­lyt oli­si­vat ker­ta­luok­kaa hal­vem­pia inves­toin­te­ja, pysäk­ki­vä­li­kin oli­si tiheäm­pi kuin ras­kaal­la junatunnelilla.

    1. Eina­ri. Ei mah­du Pasi­laan. Jos kau­ko­lii­ken­teen junia sei­so­tet­tai­siin Pai­las­sa, kis­kot eivät riit­täi­si. Koko alue pitäi­si muut­taa rata­pi­hak­si. Läpia­ja­va juna vie rai­teen muu­ta­mak­si minuu­tik­si. Pää­tea­se­mal­la pit­käk­si aikaa. Nyt pää­rau­ta­tie­a­se­mal­la on tämän takia 19 raidetta.

  19. Ero­tuo­ma­ri: Tämä on help­po. Jos bus­sit sal­lit­tai­siin, sii­tä alkai­si­vat men­nä myös autot, ja puis­ton rau­ha oli­si mennyttä.
    Jos vede­tään vain rai­teet, autot eivät pääse.

    Bus­sien vas­tus­tus­ta perus­tel­tiin nii­den aiheut­ta­ma­lal melul­la. Met­ro melu­aa pal­jon enem­män. Mis­sä nuo Val­li­lan met­ro­suun­ni­tel­mat oikein on esi­tel­ty. Ratik­ka sin­ne tähän men­nes­sä on suunniteltu

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Metro?Sinnä on suun­ni­tel­tu pika­ra­tik­kaa, ei mitään metroa.

    Kir­joi­tit että Kala­sa­ta­man met­ron on tar­koi­tus men­nä Val­li­lan­laak­son kaut­ta, ja tar­koi­tit var­maan­kin että met­roon on tar­koi­tus men­nä rati­kal­la Val­li­lan­laak­son kautta.

  21. Ero­tuo­ma­ri:Jos bus­sit sal­lit­tai­siin, sii­tä alkai­si­vat men­nä myös autot, ja puis­ton rau­ha oli­si men­nyt­tä. Jos vede­tään vain rai­teet, autot eivät pääse. 

    Esi­mer­kik­si Joke­rin rei­til­lä on osuuk­sia jois­sa ei sai­si ajaa hen­ki­lö­au­tol­la. Niin kyl­lä teh­dään, mut­ta ei häi­riök­si asti. En tie­dä, val­voo­ko tätä täl­lä het­kel­lä kukaan mut­ta kuten bus­si­kais­to­jen yhtey­des­sä on tääl­lä todet­tu, kame­roi­ta voi käyttää.

    Puis­toa­lu­een hal­ko­van jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun yli voi kävel­lä ja pyö­räil­lä. Muu­al­ta­kin kun suo­ja­tien koh­dal­ta jos kat­soo vähän ympä­ril­leen ja varoo. 

    Puis­toa­luet­ta hal­ko­van met­ro­rai­de­pa­rin yli ei niin vaan kävel­lä mis­tä vaan. Pitää kier­tää noin kilo­met­ri jot­ta pää­see kal­liil­la raken­ne­tun ali- tai yli­ku­lun kaut­ta turvallisesti. 

    Ras­kas­rai­de on todel­la väki­val­tai­nen muu­ri, joka kat­kai­see kevyen lii­ken­teen luon­nol­li­set rei­tit. Eri­tyi­sen absur­dia kuvi­tel­la tuol­lais­ta rat­kai­sua puistoalueelle.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eina­ri. Ei mah­du Pasi­laan. Jos kau­ko­lii­ken­teen junia sei­so­tet­tai­siin Pai­las­sa, kis­kot eivät riit­täi­si. Koko alue pitäi­si muut­taa rata­pi­hak­si. Läpia­ja­va juna vie rai­teen muu­ta­mak­si minuu­tik­si. Pää­tea­se­mal­la pit­käk­si aikaa. Nyt pää­rau­ta­tie­a­se­mal­la on tämän takia 19 raidetta.

    Kau­ko­ju­nia ei tie­ten­kään sei­so­tet­tai­si lähi­ju­nien rai­teil­la, vaan niil­le raken­net­tai­siin oma ter­mi­naa­li nykyi­sen ase­man vie­reen. Pasi­lan “kan­jo­nis­sa” on tilaa yllin kyl­lin. On tot­ta, että pari vuot­ta sit­ten hyväk­syts­sä osay­leis­kaa­vas­sa kau­ko­lii­ken­nea­se­ma ei mah­du nykyi­sen ase­man kyl­keen. Kyse oli sil­loin Lii­ken­ne­vi­ras­ton ja kau­pun­gin revii­ri­tap­pe­lus­ta maa­no­mis­tuk­sen suh­teen. Kaa­va on kui­ten­kin ihmis­ten laa­ti­ma ja muu­tet­ta­vis­sa. Osa rai­teis­ta on ehdit­ty pur­kaa, mut­ta yhtään kuu­tio­ta beto­nia ei vie­lä ole valet­tu. Nyky­suu­ni­tel­mien mukaan Pasi­laan raken­net­tai­siin lai­tu­rit kah­teen kerrokseen.Se on aivan absur­dia ja joh­tuu ihan itse teh­dys­tä tilan­puut­tees­ta. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten HKL:n (nyk. HSL) jul­kai­se­mas­sa rapor­tis­sa oli useam­pia­kin met­ro­vaih­toeh­to­ja Pasi­laan lähin­nä Töö­lön kaut­ta. Pahin puu­te niis­sä oli ettei Sör­näis­ten met­roa­se­mal­ta ollut suun­ni­tel­tu yhteyt­tä Pasilaan.

  23. Kuu­los­taa hyväl­tä, mut­ta pake­tis­ta pitäi­si erot­taa ne uudis­tuk­set, jot­ka oikeas­ti riip­pu­vat pisa­ras­ta ja ne, jot­ka voi/tulisi toteut­taa muu­ten­kin, kirk­kaim­pa­na esi­merk­ki­nä 1:n jatko.

    Help­po­han on vedo­ta ykkö­sen mat­kus­ta­ja­mää­riin ja tode­ta, ettei kan­na­ta, mut­ta miten oli­si toi­nen näkö­kul­ma: Käy­tet­tä­vis­sä oli­si täy­sin omil­le kais­toil­leen sijoi­tet­tu, vain paris­ta isos­ta ris­teyk­ses­tä kul­ke­va suo­ra rata kan­ta­kau­pun­gis­ta (Sör­näi­nen) hyvin lähel­le kah­ta rau­ta­tie­a­se­maa (Käpy­lä ja Oulun­ky­lä). Oge­lis­sa oli­si mah­dol­li­suus vaih­to­yh­tey­teen ratik­ka­ver­kon ja Joke­rin välillä.

    Nyt tuo­ta rataa käyt­tää museo­ra­ti­kak­si kuih­du­tet­tu 1, joka pysäh­tyy jokai­sis­sa koi­ran­kuset­ta­jien jalan­kul­ku­va­lois­sa, vuo­ro­vä­li 20 min ja pää­te­py­säk­ki sopi­vas­ti sivus­sa ydin­kes­kus­tas­ta. Mäke­län­ka­dun bus­si­mää­ris­tä voi pää­tel­lä, että mat­kus­ta­jia riit­täi­si, jos rata ja sitä käyt­tä­vä lin­ja vaan lai­tet­tai­siin kun­toon. Vaa­di­tut panos­tuk­set — pari kil­saa lisää rataa ja lii­ken­ne­va­lo­jen ohjel­moin­ti — tuli­si suh­teut­taa nyt täy­sin ali­käy­tös­sä ole­van radan arvoon.

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos kau­ko­lii­ken­teen junia sei­so­tet­tai­siin Pai­las­sa, kis­kot eivät riit­täi­si. Koko alue pitäi­si muut­taa rata­pi­hak­si. Läpia­ja­va juna vie rai­teen muu­ta­mak­si minuu­tik­si. Pää­tea­se­mal­la pit­käk­si aikaa

    Sinän­sä kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta, että Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on tilaa täl­le rata­pi­ha­toi­min­nol­le, Pasi­las­sa ei.

  25. Kom­ment­ti Eina­ril­le 8.3.2012 kel­lo 7:42

    Jos rau­ta­tie­lii­ken­teen jär­jes­te­lyä avoi­mes­ti poh­dit­tai­siin, väi­tän, että kaik­ki junat vas­te­des­kin saa­tai­siin mah­tu­maan Hel­sin­gin ase­mal­le asti Pisa­raa hal­vem­min kei­noin. Mut­ta kun läh­tö­koh­ta­na on ollut Pisa­ra tai ei mitään, ei vaih­toeh­to­ja todel­la­kaan ole avoi­mes­ti selvitelty.
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi/
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217
    http://www.facebook.com/groups/108232592543581/

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Metro?
    Sin­nä on suun­ni­tel­tu pika­ra­tik­kaa, ei mitään metroa.

    OK Kir­joi­tit vaan itse tuol­la aiem­min että kala­sa­ta­man Met­ro vede­tään Val­li­lan kautta.

  27. Mie­len­kiin­toi­nen postaus.

    Poh­joi­ses­ta tule­vat bus­sit pitäi­si kyl­lä päät­tää Käpy­lään, tulee Pisa­raa tai ei. Uusi jär­jes­te­ly oli­si hyvä saa­da käyt­töön samaan aikaan kuin Kehäratakin.

    Saa­ma­puo­lel­la oli­si­vat (vaih­toi­neen­kin) nopeam­mat mat­ka-ajat kes­kus­taan ja Pasi­laan, val­ta­vat sääs­töt bus­si­lii­ken­teen kus­tan­nuk­sis­sa sekä paran­tu­nut ilman­laa­tu ja bus­si­kais­to­jen vaa­ti­ma tila Mäke­län­ka­dul­la, Hämeen­tiel­lä ja Rautatientorilla.

    Kulu­puo­lel­la oli­si rei­lu puo­li kil­saa ykkö­sen ratik­ka­kis­koa sekä tie­ten­kin se Käpy­län bus­si­ter­mi­naa­li. Eks­per­tit teh­kööt yhteen­las­kut, mut­ta hihas­ta ravis­tet­tu­na uskoi­sin bus­si­lii­ken­teen sääs­tö­jen mak­sa­van koko inves­toin­nin. Toki aina­han voi­daan myös vuo­ro­vä­le­jä lyhen­tää, jos halu­taan prio­ri­soi­da palvelutasoa.

    1. 0isaran jäl­keen lähi­ju­nal­la pää­see Haka­nie­men toril­le, kes­kus­taan ja Töö­löön. Nyt pää­see 300 met­rin pää­hän Kai­vo­ka­dus­ta. Ero on aika iso, kun ajat­te­lee kes­kus­taan aja­vien bus­sien lakkauttamista.

  28. Mik­ko Säre­lä: Kau­pun­ki­ra­ken­teen ja lii­ken­ne­jär­jes­tel­män yhteis­suun­nit­te­lus­sa pitää pääs­tä eroon met­ro­kes­kei­ses­tä pis­te­suun­nit­te­lus­ta. Muu­ten emme kos­kaan saa lisää hyvää kaupunkia.

    Otta­mat­ta kan­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon raken­teen yksi­tyis­koh­tai­siin rat­kai­sui­hin pää­point­ti on toi­mi­van run­ko­ver­kon raken­ta­mi­ses­sa niin, että sen peit­tä­vyys, yhdis­tä­vyys ja väli­tys­ky­ky vas­taa­vat kysyn­tää ja ohjaa­vat kau­pun­ki­ra­ken­teen muo­dos­tus­ta. Met­ro- ja lähi­ju­na­verk­ko ovat tuon run­ko­ver­kon ras­kaas­ti kuor­mit­tu­vat lin­kit ja rati­kat ja run­ko­bus­si­lin­jat kevyem­piä linkkejä.

    Seu­dun jouk­ko­lii­ken­ne on vie­lä iskus­sa, mut­ta jos poi­kit­tai­sia run­ko­lin­jo­ja ei pian saa­da aikaan riit­tä­vän nopei­na ja luo­tet­ta­vi­na, huk­ka perii.

    Met­ro­ver­kon laa­jen­ta­mi­nen oli­si edul­li­sem­paa kuin lähi­ju­na­ver­kon, mut­ta vir­ta vie nyt muu­al­le. Paras on hyvän vihol­li­nen, joten tär­kein­tä ei ole opti­min löy­tä­mi­nen vaan koh­tuul­li­sen rat­kai­sun löy­tä­mi­nen ja var­sin­kin tasai­nen hyvä inves­toin­tias­te verkkoon.

  29. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Otta­mat­ta kan­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kon raken­teen yksi­tyis­koh­tai­siin rat­kai­sui­hin pää­point­ti on toi­mi­van run­ko­ver­kon raken­ta­mi­ses­sa niin, että sen peit­tä­vyys, yhdis­tä­vyys ja väli­tys­ky­ky vas­taa­vat kysyn­tää ja ohjaa­vat kau­pun­ki­ra­ken­teen muo­dos­tus­ta. Met­ro- ja lähi­ju­na­verk­ko ovat tuon run­ko­ver­kon ras­kaas­ti kuor­mit­tu­vat lin­kit ja rati­kat ja run­ko­bus­si­lin­jat kevyem­piä linkkejä.

    No jaa, Man­ner­hei­min­tiel­lä rati­kois­sa ja bus­seis­sa, sekä Ran­ta­dan ja Pää­ra­dan suun­nan kau­pun­ki­ra­doil­la on kul­la­kin sel­lai­set 60 000 — 70 000 mat­kus­ta­jaa päivässä.

    Yksi monis­ta seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen käsit­tä­mät­tö­myyk­sis­tä on että mat­kus­ta­ja­mää­ril­tään ras­kas­ta ratik­ka­lin­jaa vas­taa­va Kehä­ra­ta on maa­il­man ens­teks­tär­kein stra­te­gi­nen rai­de­lii­ken­neyh­teys, mut­ta esi­mer­kik­si Man­ner­her­mein­tie ei näy visio­kar­tois­sa miten­kään. Ja sin­ne ei tun­nu saa­van kun­nol­li­sia reu­na­ki­viä ja pari­kym­men­tä sent­tiä leveäm­piä ratik­ka­kais­to­ja mil­lään, mut­ta sem­moi­nen nor­maa­li puo­len mil­jar­din rata­han­ke on aina lii­ken­teel­li­nen välttämättömyys.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra: 0isaran jäl­keen lähi­ju­nal­la pää­see Haka­nie­men toril­le, kes­kus­taan ja Töö­löön. Nyt pää­see 300 met­rin pää­hän Kai­vo­ka­dus­ta. Ero on aika iso, kun ajat­te­lee kes­kus­taan aja­vien bus­sien lakkauttamista.

    On toki, mut­ta pitää­kö jokai­ses­ta Van­taan ja Poh­jois-Hel­sin­gin lähiös­tä pääs­tä suo­ral­la bus­siyh­tey­del­lä Hel­sin­gin kes­kus­taan? Eikö vaih­dol­li­nen, mut­ta nopeam­pi yhteys tosi­aan käy?

    Moni ei muu­ten­kaan ole mat­kal­la kes­kus­taan, pait­si vaih­taak­seen toi­seen kul­ku­neu­voon joka sekin kul­kee kes­kus­tan kautta.

    Pk-seu­dun kal­tai­sel­la kau­pun­ki­seu­dul­la tuli­si pyr­kiä jon­kin­lai­seen ver­kos­to­mal­liin hub-and-spo­ken ase­mes­ta. Hubi kun sijait­see nie­men­kär­jel­lä kau­ka­na seu­dun maan­tie­teel­li­ses­tä keskipisteestä.

  31. spot­tu: Kes­kus­tan ase­mal­la on sen­tään yri­tet­ty, vaih­to Rau­ta­tien­to­ril­le on olo­suh­tei­siin näh­den (lai­tu­ri­ta­so ‑45m) sie­det­tä­vä ja sisään­käyn­nit levit­täy­ty­vät laa­jal­le, Stock­man­nia ja Kam­pin kes­kus­ta myö­ten (ylel­lis­tä).

    Vähän miten sen ottaa. Joo, pää­see kui­vin jaloin. Mut­ta ne ajal­li­ses­ti mat­kat ovat pit­kiä. Minua vai­vaa mik­si se suu­rin piir­tein Pos­ti­ta­lon alla huo­mat­ta­vas­ti vähem­män syväl­lä ollut vaih­toeh­to hylät­tiin, viral­li­nen seli­tys oli että on tur­han poh­joi­ses­sa, mut­ta oli sii­nä kai mui­ta­kin ongelmia.

    Pari koo­mis­ta yksi­tyis­koh­taa: Pisa­ra ei lisää junan ajoai­kaa Pasi­la — Kes­kus­ta vaik­ka tekee mut­kaa ja pysäh­tyy mat­kal­la, vaih­de­vii­dak­ko Pasi­la — Rau­ta­tie­a­se­ma on vaan niin hidas. Toi­nen on se että vaik­ka se kes­kus­tan ase­ma on syväl­lä, niin siel­tä voi sil­ti­kin pääs­tä nopeam­min peril­le, kos­ka ver­tai­lu­koh­ta­na ole­vat nykyi­set lähi­ju­na­lai­tu­rit on käy­tän­nös­sä Kai­sa­nie­men puistossa.

    On kes­kus­tas­sa­kin kum­mal­li­suuk­sia kuten yhteys Baa­nal­le mal­lia Sii­li­tie eli ei saa käyttää.

    Täs­tä en ollut kuul­lut­kaan. Tuo­han oli­si haus­ka, fil­la­ril­la suo­raan laiturille.

    Sii­li­ties­tä kuu­lin sel­lai­sen meri­se­li­tyk­sen että sisään­käyn­nin ja käve­ly­tien välis­sä on pus­kaa, joka ei ole HKL:n pus­kaa, ja ihan sitä nyt HKR:n pus­kan läpi voi noin vaan väy­lää vetää. 🙂

  32. tpyy­luo­ma: Minua vai­vaa mik­si se suu­rin piir­tein Pos­ti­ta­lon alla huo­mat­ta­vas­ti vähem­män syväl­lä ollut vaih­toeh­to hylät­tiin, viral­li­nen seli­tys oli että on tur­han poh­joi­ses­sa, mut­ta oli sii­nä kai mui­ta­kin ongelmia. 

    Kes­kus­ta­tun­ne­li?

  33. Ote­taan­ko näis­sä minuut­ti­las­kel­mis­sa huo­mioon ajan laa­tu? Yksi kes­key­ty­mä­tön mat­ka on käy­tet­tä­vis­sä leh­tien luke­mi­seen ja muu­hun hyö­dyl­li­seen, eikä se ole stres­saa­vaa. Vaih­ta­mi­nen tar­koit­taa han­ka­laa sää­tä­mis­tä ja hyö­dy­tön­tä odot­te­lua, jota aikaa ei voi käyt­tää mihinkään.

    1. HSL:llä on kak­si las­ken­ta­ta­paa. Minuut­tei­hin perus­tu­va ja pai­no­tet­tu, jos­sa vaih­dos­ta las­ke­taan yli­mää­räi­siä minmuutteja.

  34. Täs­sä vaan tuli mie­lee­ni, että kai­ke­ti Hel­sin­gin Vih­reät kan­nat­ta­vat tule­vai­suu­des­sa­kin pyö­räi­li­jöi­den mah­dol­li­suut­ta ottaa pyö­rän­sä mukaan pai­kal­li­seen lii­ken­ne­vä­li­ne­seen esim. junaan.

    Oli­si muka­va pai­naa aamul­la hesaan fil­la­ril­la tääl­tä Van­taal­ta ja illal­la sit­ten esim. N‑junalla takai­sin koti­kon­nuil­leen Vantaalle.

    Siis puo­lik­si mat­ka filal­ril­la ja junal­la sik­si, että luo­tai­siin luon­nol­li­nen mah­doll­li­suus mat­ka­ta mat­kan­sa aina­kin alkuun­sa koh­tuul­li­sel­la voi­man käy­töl­lä ainoas­taan toi­seen suuntaan.

  35. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Esi­mer­kik­si Joke­rin rei­til­lä on osuuk­sia jois­sa ei sai­si ajaa hen­ki­lö­au­tol­la. Niin kyl­lä teh­dään, mut­ta ei häi­riök­si asti. En tie­dä, val­voo­ko tätä täl­lä het­kel­lä kukaan mut­ta kuten bus­si­kais­to­jen yhtey­des­sä on tääl­lä todet­tu, kame­roi­ta voi käyttää.

    Eikös jos­sa­kin kes­kus­te­lus­sa todet­tu että vih­reä kont­rol­li on kam­mot­ta­vaa, tar­koi­tet­tiin­ko sil­lä liikennekameroita?

    Hait­taa­vat­ko kame­rat vain auto­lii­ken­net­tä kont­rol­loi­taes­sa, onko se sitä vih­re­ää kont­rol­lia? Esi­mer­kik­si pank­ki­au­to­maat­tien kame­rat eivät hait­taa? Miten tämä menee?

    (Itse koen että val­li­lan jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun vas­tus­ta­mi­nen on nim­byi­lyä, eli sal­li­sin siel­lä bus­sit. Hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen voi­si estää täl­lai­sil­la: http://www.youtube.com/watch?v=AKVBK-0veE8
    )

  36. tpyy­luo­ma: Yksi monis­ta seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen käsit­tä­mät­tö­myyk­sis­tä on että mat­kus­ta­ja­mää­ril­tään ras­kas­ta ratik­ka­lin­jaa vas­taa­va Kehä­ra­ta on maa­il­man ens­teks­tär­kein stra­te­gi­nen raideliikenneyhteys, 

    Täs­tä ei voi olla kuin samaa miel­tä. Van­taan itse­näi­syys­stra­te­gia on vaa­ti­nut yltiö­päi­siä pon­nis­tuk­sia, joi­ta taan­noi­nen YTV tuki. Man­ner­hei­min­tiel­lä eivät auta kais­tan­le­vi­tyk­set vaan pikem­min pysäk­kien har­ven­nuk­set ja niil­lä­kään ei saa­vu­te­ta kovin hyvää nopeustasoa.

  37. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Man­ner­hei­min­tiel­lä eivät auta kais­tan­le­vi­tyk­set vaan pikem­min pysäk­kien har­ven­nuk­set ja niil­lä­kään ei saa­vu­te­ta kovin hyvää nopeustasoa.

    1) Kyl­lä se kais­tan levit­tä­mi­nen aut­taa, jos läh­tö­ti­lan­ne on se, että ratik­ka jou­tuu jar­rut­te­le­maan ja pysäh­te­le­mään pysäk­kien välil­lä, kun vie­rei­sel­tä kais­tal­ta pus­kee pei­liä eteen.

    2) Tui­jo­tat sokeas­ti kes­ki­no­peut­ta. Koko­nais­mat­ka-aikaan pitää las­kea myös käve­ly­ai­ka, joka kas­vaa pysäk­ki­vä­lin pidentyessä.

  38. Jokai­nen pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­lii­ken­net­tä sään­nöl­li­ses­ti vii­mei­sen kol­men tal­ven aika­na käyt­tä­nyt ja ilmei­ses­ti myös aika moni satun­nai­nen kau­ko­ju­nai­li­ja on voi­nut tode­ta, että Hel­sin­ki sijait­see kapeal­la nie­mel­lä, koh­das­sa 60 astet­ta poh­jois­ta leveyt­tä. Tämän ei pitäi­si tosin olla kenel­le­kään mikään uuti­nen. Minul­le juna­lii­ken­teen rap­pio kui­ten­kin oli, pala­tes­sa­ni Oslon-komennukseltani.

    Oslon olot ovat käy­tän­nös­sä käy­tän­nös­sä samat kuin Hel­sin­gis­sä, yhdel­lä tär­keäl­lä lisäyk­sel­lä: Nor­jas­sa on vuo­ria. Nii­den sisäl­le on kai­vet­tu tun­ne­lei­ta ja nii­den välis­sä kul­kee solia. Kor­keas­ta pin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta seu­raa myös suu­ria sää­e­ro­ja hyvin­kin pie­nil­lä etäi­syyk­sil­lä. Ei ole­kaan mikään ihme, että luon­no­no­lot voi­vat toi­si­naan tuot­taa junil­le tepposet. 

    Hel­sin­ki ei kui­ten­kaan saa junien tak­kui­lua anteek­si, ei edes pus­sin­pe­rä­nie­mi­si­jain­nil­laan tai alue­po­li­tii­kal­la, joka on yrit­tä­nyt var­mis­taa sen, että edes Kik­ke­läs­tä pää­si­si Mok­ko­laan ilman että jää­ty­nei­tä lam­pai­ta tar­vit­si­si rai­teil­ta lapioi­da. Niin­pä rai­tei­ta ei ole­kaan riit­tä­nyt Helsinkiin.

    Kaik­kem­me olem­me yrit­tä­neet. Sen Aulis Junek­sen huvi­lan­kin yri­tim­me lapioi­da alas siel­tä kui­lun reu­nal­ta kök­ki­mäs­tä jot­ta mah­tui­si edes yksi rai­de­pa­ri lisää. Ja saa­tiin­kin. Tur­kuun. Jos joku sin­ne halu­aa mennä.

    Olen vakau­muk­sel­li­nen jouk­ko­lii­ken­ne­mies. En sil­ti­kään hyväk­sy, että edel­lä­ku­va­tun kur­juu­den ainoak­si pako­put­kek­si tyr­ky­te­tään ns. Pisara-rataa.

    Kun Pasi­las­ta Hel­sin­kiin on nyt mat­kaa muis­taak­se­ni 2,7 kilo­met­riä, suo­raan, jon­ka kul­kee useim­mi­ten vii­des­sä minuu­tis­sa, Pisa­ran myö­tä mat­kaa tuli­si noin tuplaten. 

    Pisa­ra-rata ei sanot­ta­vam­min paran­na edes töö­lö­läis­ten ja kal­lio­lais­ten jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soa. Heil­lä­hän on jo köy­hän mie­hen Pisa­ra. Sitä kut­su­taan rati­kak­si. Itse asias­sa Pisa­roi­ta on kak­si: uloin on seis­ka ja sisin kolmonen. 

    Oli­sin edel­lä­mai­ni­tuis­ta varauk­sis­ta huo­li­mat­ta val­mis toi­vot­ta­maan Pisa­ran ter­ve­tul­leek­si, vaik­ka se on hidas, kal­lis ja var­maan aika tur­ha­kin. Jos Pisa­ra vie­lä antaa syyn vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti tai jopa pois­taa suo­ran VR:n lähi­lii­ken­teen Pasi­las­ta Hel­sin­kiin, tämä tulee sata­var­mas­ti lisää­mään auto­lii­ken­net­tä Viron­nie­mel­le, siis sitä samaa, jota sin­ne koe­te­taan lapioi­da kes­kus­ta­tun­ne­lin aina uusil­la ylös­nouse­muk­sil­la. Tämä varaus vie kes­kus­ta­tun­ne­li­va­rauk­se­ni jo pak­ka­sen puolelle.

    Lopul­li­ses­ti hau­taan Pisa­ran Mari­aa­nien hau­taan, kos­ka Pisa­ra tuho­aa mer­kit­tä­viä hel­sin­ki­läi­siä vir­kis­tys­käy­tös­sä ole­via vihe­ra­lui­ta. Ei näh­tä­väs­ti tule kysee­seen­kään lait­taa Pisa­ran ulos­käyn­tiä esi­mer­kik­si Eläin­tar­han ken­tän park­ki­pai­kan tilal­le tai Lint­sin park­ki­pai­kan tilal­le. Oli­sin val­mis mie­luum­min val­mis lait­ta­maan ne autot sin­ne samaan paik­kaan Pisa­ran kans­sa, mut­ta kai ne jon­ne­kin on pis­tet­tä­vä. Oli­si pitä­nyt kai­vaa niil­le siis maa­na­lai­nen park­ki­luo­las­to ja sääs­tet­tä­köön täten vir­kis­ty­sa­lu­eet. Täl­lai­nen ei kui­ten­kin näh­tä­väs­ti tule kysee­seen­kään, kos­ka park­ki­paik­ko­jen raken­ta­mi­nen ja tun­ne­lin raken­ta­mi­nen tai­taa tul­la vähän kal­liim­mak­si kuin puis­ton pane­mi­nen paket­tiin hul­lu­jus­sil­la ja tun­ne­lin rakentaminen. 

    Suren tie­ten­kin sitä, että hel­sin­ki­läi­set menet­tä­vät vir­kis­ty­sa­lu­een­sa vain sik­si, että tääl­lä päät­tä­jät halua­vat uhrau­tua val­ta­kun­nal­li­sen edun nimis­sä, ja tämän he teke­vät pii­lou­tu­mal­la vir­ka­mies­ten selän taak­se. Jos eivät kau­pun­ki­lais­tem­me valit­se­mat luot­ta­mus­hen­ki­löt kat­so kau­pun­ki­lais­ten edul­la ole­van edes viit­teel­lis­tä mer­ki­tys­tä, ei Hel­sin­gil­lä ole pal­joa toi­voa. Eivät­kä ne ole mitään vain pai­kal­li­sia vir­kis­tys- ja mai­se­ma-arvo­ja. Ne ovat pää­kau­pun­kia­se­man myö­tä myös kan­sal­lis­ta kult­tuu­ri­aar­teis­toa. Mitä Suo­mes­ta ker­too se, että meil­lä on pää­kau­pun­ki, joka ei arvos­ta puistoalueitaan? 

    Sano­vat että ei ollut valit­ta­va­na parem­pia vaih­toeh­to­ja mis­tä päät­tää. Kyl­lä oli­si, kun oli­si lait­ta­nut uudel­leen­val­mis­te­luun ja aset­ta­nut suun­nit­te­lul­le reu­naeh­dot, joi­ta ei saa ylit­tää. Huo­nos­ti pei­tel­lyl­le mart­tyy­riu­del­le on nimi. Sitä kut­su­taan pel­ku­ruu­dek­si, jos­ta muu­ten ihan var­mas­ti eivät ne kik­ke­lä­läi­set ja mok­ku­la­lai­set eivät tule kiit­te­le­mään. Ja minä tulen hauk­ku­maan, yhä vain ulko­ne­vam­mal­ta kehäl­tä hel­sin­ki­läis­tä kuntapolitiikkaa.

  39. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Man­ner­hei­min­tiel­lä eivät auta kais­tan­le­vi­tyk­set vaan pikem­min pysäk­kien har­ven­nuk­set ja niil­lä­kään ei saa­vu­te­ta kovin hyvää nopeustasoa.

    Jos visioi­da halu­aa, niin Man­ner­hei­min­ties­tä saa nopean lait­ta­mal­la rati­kat cut-and-cove­ri­na heti kadun alle samaan tyy­liin kuin Barce­lo­nan met­ro­lin­ja L4 Poble­nous­sa. On nopea käyt­tää kun pys­ty­suun­tai­set siir­ty­mät ovat lyhyi­tä, ja mah­dol­lis­taa parem­min suju­vat vaih­dot Oopperalla.

  40. Kom­ment­ti Mic­hael Peru­kan­kaal­le 9.3.2012 kel­lo 9:37

    Kun her­ra antaa viran, se antaa myös järjen:
    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article505504.ece

    Ja kuten tämän­kin sivun yllä­pi­tä­jä on toden­nut, luot­ta­mus­mies voi vain luottaa:
    http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/01/vehvilainen_kiirehtii_pisara-rataa_2271640.html
    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2724678/kyllonen-edessa-satojen-miljoonien-investoinnit-rataverkkoon

    Nykyi­sen lii­ken­ne­mi­nis­te­rin puo­lu­een edel­tä­jät tai­si­vat kan­nat­taa val­lan­ku­mous­ta. Kyl­lä sii­nä­kin joku tolk­ku saat­tai­si olla, jos vei­si men­nes­sään nykyi­sen suo­ma­lai­sen auktoriteettiuskoisuuden.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  41. Töö­lön­tul­li — Lasi­pa­lat­si on noin 2,5km. Tasai­sel­la 40km/h nopeu­del­la tähän kuu­lui­si vajaa 4 min. Välil­lä on vii­si pysäk­kiä, pysä­kin­vä­li n. 400m. Yksi pysäk­ki 40km/h nopeu­del­la piden­tää mat­kaa noin 30–40s, pysäh­dys­ten kans­sa 6–7 min, 21–25km/h keskinopeus.

    Jos ote­taan vaik­ka Hes­pe­rian­puis­ton ja Töö­lön vari­kon pysä­kit pois, niin pysäk­ki­vä­li on noin 600m. Aikaa kuluu 5–6 min, 25–30km/h kes­ki­no­peus. Eli tuol­la sääs­täi­si noin minuutin.

    Nelo­sel­la menee aika­tau­lun mukaan väliin 11 min, 4–5 min eli noin 40% ajoa­jas­ta siis pysäh­del­lään jos­sain ihan muu­al­la kuin pysä­keil­lä. Esi­mer­kik­si jono­te­taan kun vie­rei­sel­lä kais­tal­la ole­va kuor­ma-auto tuk­kii väy­län. Tuo muu­ten tuot­taa lisä­kus­tan­nuk­sia pel­käs­tään tuol­la välil­lä kol­mi­sen mil­joo­naa vuodessa.

    Minä en nyt ensim­mäi­se­nä oli­si pois­ta­mas­sa pysäk­ke­jä, kun tuo on noin 20% vii­vees­tä edes teo­rias­sa, sem­min­kin kun pysäk­kien pois­to tuot­taa myös hait­to­ja pidem­pien käve­ly­mat­ko­jen muo­dos­sa. Toki pysäk­ke­jä­kin tulee tar­kas­tel­la kriittisesti.

    Ei sen Mans­kun rati­kan tar­vit­se len­tää, esi­mer­kik­si Pitä­jän­mä­keen on tie­lin­jaa noin 7km. Rea­lis­ti­sel­la 20km/h kes­ki­no­peu­del­la tuo oli­si noin 20 min. Ihan tar­peek­si nopea.

  42. Pisa­ral­le on tul­lut aika­naan ideoi­tua vaih­toeh­to­ja, jois­ta ehkä paras kon­sep­ti jat­ko­ke­hi­tet­tä­väk­si on rapor­tis­sa “Pää­kau­pun­ki­rai­tei­ta, rai­de­ver­kon kehit­tä­mi­sen ideoi­ta Hel­sin­gin seu­dul­le” esi­tet­ty vaih­toeh­to 3c. Sii­nä­kin kan­ta­kau­pun­kiin nyt päät­ty­vät esi­kau­pun­ki­bus­si­lin­jat kor­va­taan liityntäjärjestelyillä.

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/5842970040888dfda916bbdc59c9b43f/C_3_2009_P%C3%A4%C3%A4kaupunkiraiteita+-+Raideverkon+kehitt%C3%A4misen+ideoita+Helsingin+seudulle.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-2018198739

    Lähi­ju­na­verk­koa on täs­sä ver­sios­sa keven­net­ty toteut­ta­mal­la ran­ta­ra­dan lisä­rai­teet metrona.Näin Pisa­ran raken­ta­mis­tar­ve pois­tui­si. Han­ke oli­si huo­mioi­mi­sen arvoi­nen. Sitä on jat­ko­sel­vi­tet­ty tuon rapor­tin val­mis­tu­mi­sen jäl­keen sen inves­toin­ti- ja käyt­tö­kus­tan­nus­ten arvioimiseksi.

  43. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Kun Pasi­las­ta Hel­sin­kiin on nyt mat­kaa muis­taak­se­ni 2,7 kilo­met­riä, suo­raan, jon­ka kul­kee useim­mi­ten vii­des­sä minuu­tis­sa, Pisa­ran myö­tä mat­kaa tuli­si noin tuplaten. 

    Tar­koi­tat “hel­sin­gil­lä” täs­sä Hel­sin­gin Rau­ta­tie­a­se­maa, joka ei suin­kaan ole kaik­kien juna­mat­kus­ta­jien lopul­li­se­na pää­mää­rä­nä. Yllät­tä­vän moni asuu, työs­ken­te­lee, asioi ja huvit­te­lee jos­sain kauempana.

    Mic­hael Peru­kan­gas:
    Pisa­ra-rata ei sanot­ta­vam­min paran­na edes töö­lö­läis­ten ja kal­lio­lais­ten jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soa. Heil­lä­hän on jo köy­hän mie­hen Pisa­ra. Sitä kut­su­taan ratikaksi.

    Ilmei­ses­ti ole­tat että töö­lö­läi­set ja kal­lio­lai­set haluai­si­vat hekin aina mat­kus­taa pel­käs­tään sin­ne “hel­sin­kiin”. Rati­kal­la kun ei pää­se suo­raan esi­mer­kik­si Mal­mil­le tai Pitä­jän­mäel­le. Junal­la pääsee.

  44. Mic­hael Peru­kan­gas: Kun Pasi­las­ta Hel­sin­kiin on nyt mat­kaa muis­taak­se­ni 2,7 kilo­met­riä, suo­raan, jon­ka kul­kee useim­mi­ten vii­des­sä minuu­tis­sa, Pisa­ran myö­tä mat­kaa tuli­si noin tuplaten. 

    Mitä sil­lä mat­kal­la on väliä? Pisa­ra ei piden­nä mat­ka-aikaa. Mis­sä ajas­sa met­ro ajoi Sör­näi­sis­tä Hert­to­nie­meen ennen Kala­sa­ta­man avaa­mis­ta? Kyl­lä, 5 minuu­tis­sa. Mat­ka on täs­mäl­leen Pisa­ran mat­kaa Pasi­las­ta kes­kus­taan vas­taa­va. Lähi­ju­nil­la on vie­lä­pä hitusen hyö­tyä suu­rem­mas­ta huip­pu­no­peu­des­ta, kos­ka ase­ma­vä­li on pitkä.

  45. Mic­hael Peru­kan­gas:
    Pisa­ra-rata ei sanot­ta­vam­min paran­na edes töö­lö­läis­ten ja kal­lio­lais­ten jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soa. Heil­lä­hän on jo köy­hän mie­hen Pisa­ra. Sitä kut­su­taan rati­kak­si. Itse asias­sa Pisa­roi­ta on kak­si: uloin on seis­ka ja sisin kolmonen. 

    Rati­kal­la ei pää­se Mal­mil­le, Tik­ku­ri­laan, Lep­pä­vaa­raan, Myyr­mä­keen eikä Espoon kes­kuk­seen. Avaa nyt hie­man näkö­kent­tää­si ja näe Pisa­ras­sa se yhteys koko lähi­ju­na­verk­koon älä­kä tui­jo­ta ainoas­taan Töö­lön ja Pasi­lan väliä. On hie­man eri asia kol­ku­tel­la lii­tyn­tä­mat­kaa ensin 15 minuut­tia ja vie­lä vaih­taa junaan kuin karaut­taa suo­raan junal­la Pasi­las­ta eteen­päin. Ja sama kos­kee myös Töö­löön ja Kal­lioon päin suun­tau­tu­via matkoja.

  46. spot­tu: Jos visioi­da halu­aa, niin Man­ner­hei­min­ties­tä saa nopean lait­ta­mal­la rati­kat cut-and-cove­ri­na heti kadun alle 

    Täs­tä­hän met­ro­han­ke oli­si pitä­nyt 50-luvul­la aloit­taa ja nime­no­maan pysyä katu­kel­poi­sis­sa rati­kois­sa, mut­ta nyt on Man­ner­hei­min­tien ete­lä­pää kai­vet­tu maan alta rei­kä­juus­tok­si. Sekaan ei tai­da mah­tua, aina­kaan jär­jel­li­sin kus­tan­nuk­sin, eikä tun­ne­lin suu Edus­kun­ta­ta­lon edes­sä­kään tai­da sopia vartaloon.

    Kehä­ra­dan ja Län­si­met­ron edis­ty­mis­tä seu­ra­tes­sa Pää­kau­pun­ki­seu­dun radan­ra­ken­nus ei tosi­aan vai­ku­ta ihan täys­jär­kis­ten toi­min­nal­ta. Espoo­seen teh­dään huip­pu­kal­lis tun­ne­li­ra­ta, mut­ta ase­mis­ta niin pie­niä, että kapa­si­tee­tis­ta pitää huo­les­tua. Van­taa­lai­seen met­sään puo­les­taan teh­dään rataa 225-met­ri­sil­le lähi­ju­nil­le. Siel­lä, mis­sä ihmi­siä jo oli­si, ei teh­dä mitään.

  47. Kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li pitäi­si siir­tää Pasi­laan. Eliel Saa­ri­nen esit­ti sitä jo Suur-Hel­sin­ki-suun­ni­tel­mas­saan vain kym­me­nen vuot­ta Rau­ta­tie­a­se­man val­mis­tu­mi­sen jäl­keen. Nyt met­ro­po­lia­lu­een pain­opis­te on jo ajat sit­ten siir­ty­nyt kau­as Pasi­lan poh­jois­puo­lel­le. Tsaa­rin­ai­kai­nen Lii­ken­ne­vi­ras­to ei kui­ten­kaan ole luo­pu­nut ikiai­kai­ses­ta pak­ko­miel­tees­tään ajaa kaik­ki junat Hel­sin­gin kes­kus­taan. Lii­ken­teen lisään­ty­mi­sen myö­tä tämä on joh­ta­nut umpi­pus­siin, jon­ka rat­kai­suk­si ehdo­te­taan kal­lis­ta ja luonn­o­ton­ta ns. Pisa­ra­ra­taa Hel­sin­gin nie­men alle. Alus­ta­va hin­ta­lap­pu on 1000 mil­joo­na euroa. Pisa­ral­la ei mat­kus­ta­jien kan­nal­ta ole mitään lii­ken­tee­lis­tä funk­tio­ta, se on käy­tän­nös­sä maa­na­lai­nen liik­ku­va rata­pi­ha. Rata väli­py­säk­kei­neen jopa hidas­taa yhteyt­tä Pasi­las­ta kes­kus­taan. Pisa­ran kans­sa ris­tei­le­vät met­ro­suun­nit­te­li­joi­den ympy­rät, ja kun sekaan ehdo­te­taan vie­lä tun­ne­lia Tal­lin­naan, Hel­sin­gin nie­men alle tuli­si rato­ja jopa nel­jään kerrokseen.
    Kal­lis Pisa­ra­tun­ne­li on tar­pee­ton, jos kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li siir­re­tään Pasi­laan. Sin­ne ollaan suun­nit­te­le­mas­sa Hel­sin­gin kak­kos­kes­kus­taa pil­ven­piir­tä­ji­neen. Tor­nien kan­nen alla on luon­te­va paik­ka rau­ta­tie­a­se­man laa­jen­nuk­sel­le. Siir­tää pitää nime­no­maan kau­ko­lii­ken­ne. Sadan tuhan­nen päi­vit­täi­sen työ­mat­ka­lai­sen pää­sy suo­raan kes­kus­taan on oleel­li­sem­paa, kuin har­vem­min maa­kun­nis­ta tule­vien mat­kus­ta­jien. Kau­ko­lii­ken­teen siir­tä­mi­nen antaa mah­dol­li­suu­den pois­taa puo­let Töö­lön­lah­den rai­teis­ta, rata­pi­ha kaven­tui­si oleellisesti.Raiteet riit­täi­si­vät lähi­lii­ken­teel­le pit­käl­le tule­vai­sui­teen. Kau­em­pa­na tule­vai­suu­des­sa on mah­dol­lis­ta pois­taa Töö­lön­lah­del­ta loput­kin maan­pääl­li­set rai­teet muut­ta­mal­la lähi­lii­ken­teen radat met­rok­si. näin Euroo­pan vii­mei­nen “rau­tae­si­rip­pu” Itä- ja Län­si-Hel­sin­gin välil­lä pois­tui­si, ja kau­pun­ki voi­tai­siin vih­doin yhdis­tää. Se on niin arvo­kas tavoi­te, ettei sitä aina­kaan vir­heel­li­sel­lä tin­ne­li­ra­ken­ta­mi­sel­la pidä tuk­kia. jatkuu

  48. tpyy­luo­ma: Täs­tä en ollut kuul­lut­kaan. Tuo­han oli­si haus­ka, fil­la­ril­la suo­raan laiturille.

    Ja kau­pun­ki­pyö­rä­vuo­kra­te­li­ne pis­teek­si i:n päälle.

  49. Kau­ko­lii­ken­nea­se­man siir­tä­mi­nen Pasi­laan edel­lyt­tää ase­man laa­jen­ta­mis­ta ja rai­tei­den varaa­mis­ta kau­ko­lii­ken­teen käyt­töön. Nykyis­tä osay­leis­kaa­vaa pitäi­si muut­taa joil­ta­kin osin.
    Pasi­laan pitää jär­jes­tää teho­kas yhteys nykyi­seen met­ro­lin­jaan. Logis­ti­ses­ti edul­li­sin lin­ja on aikoi­naan esil­lä ollut, mut­ta sit­tem­min unoh­det­tu molem­piin suun­tiin kul­ke­va sil­muk­ka­met­ro, jol­la on mah­dol­lis­ta saa­da aikaan vaih­do­ton yhteys sekä Espoos­ta että idäs­tä Kes­kus­tan kaut­ta Pasi­laan. Sil­muk­ka pyö­ri­si vas­ta­päi­vään Espoos­ta Rau­ta­tie­a­se­man, Sör­nais­ten ja Val­li­lan kaut­ta Pasilaan,sieltä edel­leen Töö­lön ja Kam­pin kaut­ta itään. Ja sama myö­tä­päi­vään idäs­tä Espoo­seen. Val­li­laan tuli­si yksi ja Töö­löön kak­si uut­ta ase­maa. Osa vuo­rois­ta voi ajaa suo­raan idäs­tä län­teen ja päin­vas­toin. Onko se sit­ten joka toi­nen vuo­ro ruuh­ka-aikaan vai jotain muu­ta, sen voi opti­moi­da nykyi­sil­lä tie­to­ko­neoh­jel­mil­la. Sil­muk­ka­met­ron lisäk­si mui­ta met­ro­lin­jo­ja pää­kau­pun­ki­seu­daal­la ei tar­vi­ta­kaan, lii­tyn­tä­lii­ken­ne rai­tio­vau­nuil­la ja bus­seil­la hoi­taa loput. Met­roa voi sit­ten jat­kaa idäs­sä ja län­nes­sä ase­ma­vä­li ker­ral­laan tar­peen mukaan. Espoon met­ron hin­taan suh­teut­te­na sil­muk­ka­met­ron kus­tan­nusar­vio on ker­ta­luok­kaa kol­mas­osa Pisa­ra­ra­dan hin­nas­ta. Kus­tan­nuk­set voi jakaa kol­men hyö­ty­jän, Espoon, Hel­sin­gin ja lii­ken­ne­vi­ras­ton kes­ken.. Pasi­lan ase­man laa­jen­nus on mah­dol­lis­ta rahoit­taa pil­ven­piir­tä­jien ton­teis­ta saa­ta­val­la tuo­tol­la, rat­kai­su oli­si lii­ken­ne­vi­ras­tol­le erit­täin edul­li­nen. Sil­muk­ka­met­ron toteu­tusai­ka­tau­lu voi olla huo­mat­ta­vas­ti nopeam­pi kuin Pisa­ra­ra­dan. mitään ympä­ris­tö­on­gel­mia­kaan ei oli­si, Pisa­ra­ra­ta sen­si­jaan tuhoai­si Alppipuiston.
    Sil­muk­ka­met­roa on poh­dit­tu vart­tu­neem­pien insi­nöö­rien ym suun­nit­te­li­joi­den kes­ken useam­pia vuosia.Yhtään logis­tis­ta tai muu­ta vir­het­tä ei ole ilmen­nyt. Rat­kai­su on myös yli­voi­mai­nen kus­tan­nuk­sil­taan. Oli­si kui­ten­kin haus­ka lukea joku kriit­ti­nen asia-argu­ment­ti ehdo­tuk­ses­tam­me, voim­me sit­ten ampua ne yksi­tel­len alas.
    KaupSu-yhdistys
    Har­ri Hak­ka­rai­nen, logis­tik­ko, DI,
    Esa Enqvist, lii­ken­nein­si­nöö­ri, DI
    Sep­po Hon­ka­nen, ark­ki­teh­ti, ym

  50. Mic­hael, kan­nat­taa tutus­tua Pisa­ras­ta teh­tyi­hin sel­vi­tyk­siin. Vaik­ka kilo­met­re­jä tulee enem­män, minuut­te­ja kuluu vähem­män. Mat­kal­la kes­kus­taan vie­tät Pisa­ra-junas­sa yhtä kau­an kuin nyt­kin eli sen 5 min, mut­ta käve­ly­mat­ka peril­le koh­tee­seen on lyhyem­pi kuin nyt Töö­lön­lah­del­ta tai Kai­sa­nie­men puistosta.

  51. Kaup­Su:
    Kau­ko­lii­ken­nea­se­man siir­tä­mi­nen Pasilaan — 

    Iski­kö nimi­merk­ki Kaup­Su säh­kö­pos­ti­kent­tään Osmon osoit­teen, vai mik­si tuo kir­joi­tus näkyy vih­reän­kel­tai­se­na kuten Osmon kommentit?

    1. Iski­kö nimi­merk­ki Kaup­Su säh­kö­pos­ti­kent­tään Osmon osoit­teen, vai mik­si tuo kir­joi­tus näkyy vih­reän­kel­tai­se­na kuten Osmon kommentit? 

      Myös minul­la on mah­dol­lis­ta suo­si­tel­la kir­joi­tuk­sia. Sil­loin riit­tää yksi ääni. Värit ovat vähän erilaiset.

  52. Kom­ment­ti Mik­ko H:lle 9.3.2012 kel­lo 13:54

    Ei kai tämä ole­kaan täys­jär­kis­ten toi­min­taa, vaan mei­kä­läis­tä demokratiaa ;-). 

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Edess%C3%A4+hitaampi+tulevaisuus/a1305557438841

    Ongin tie­don, että Län­si­met­ron jat­ke Matin­ky­läs­tä Sau­na­lah­teen mak­saa alus­ta­van yleis­suun­ni­tel­man mukaan 722 mil­joo­naa euroa. Nyt raken­teil­la ole­va pät­kä Ruo­ho­lah­des­ta Matin­ky­lään mak­saa varo­vas­ti arvioi­den 750 Meur, eli 1,5 mil­joo­naa euroa yhteen met­ro­ra­taan. Tähän pääl­le Kehä­ra­ta (n. 600 Meur vai pal­jon­kos se oli?) ja mah­dol­li­nen Pisa­ra, jon­ka hin­taa ei tie­dä kukaan. Saa­ti sit­ten Öster­sun­do­min met­ro. Eli pää­kau­pun­ki­seu­dun eri tun­ne­li­ra­to­jen toteut­ta­mi­nen mak­sai­si nyky­ra­has­sa noin 3 mil­jar­dia euroa, vaih­toeh­to­na samal­la hin­nal­la pika­rai­tio­tie­tä n. 300–500 km, jol­loin Hel­sin­gin seu­tu oli­si maa­il­man joh­ta­va raitiovaunukaupunki.”
    https://www.facebook.com/groups/292234454161439/

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  53. Kaup­Su: Sil­muk­ka pyö­ri­si vas­ta­päi­vään Espoos­ta Rau­ta­tie­a­se­man, Sör­nais­ten ja Val­li­lan kaut­ta Pasilaan,sieltä edel­leen Töö­lön ja Kam­pin kaut­ta itään.

    Idea kuu­los­taa mai­niol­ta, parem­pi pal­ve­lu­ta­so voi­si hyvin­kin kom­pen­soi­da pois jää­mi­sen Pasi­las­sa, myös lähi­ju­nis­ta eri­tyi­ses­ti tal­vel­la. Kak­si ase­maa Töö­lös­sä oli­si hie­no juttu.

    Toi­mii­ko tuo käy­tän­nös­sä ? Sai­si­ko vää­rin­kä­si­tys­ten vält­tä­mi­sek­si ase­ma­luet­te­lon, hiha-arvioi­dun vuo­ro­vä­lin kul­la­kin osuu­del­la ja koh­dat mis­sä lii­ty­tään nykyi­seen rataan / erkaannutaan ?

  54. Kaik­ki vaih­toeh­dot, joil­la saa­daan lii­ken­net­tä hait­taa­via bus­si­lin­jo­ja pois mak­sa­vien asiak­kai­den tiel­tä, ovat suo­si­tel­ta­via. 🙂 Kun tuo­hon vie­lä lisä­tään kes­kus­ta­tun­ne­li, niin Hel­sin­gin lii­ken­ne alkaa olla kuosissa. 😀

  55. Sil­muk­ka­met­ro ja pää­rau­ta­tie­a­se­ma Pasi­las­sa kuu­los­taa niin jär­ke­väl­tä ehdo­tuk­sel­ta, että sel­lai­nen vaan ei voi onnis­tua. VR:n joh­ta­jat­kin istu­vat Rau­ta­tien­to­rin vie­res­sä ja sii­nä kon­teks­tis­sa junien vaan pitää tul­la kes­kus­taan. Pasi­la­han näyt­tää­kin niin kau­heal­ta, että ei se vaan kel­paa. Vaik­ka Lii­ken­ne­vi­ras­tol­le kelpaakin…

  56. tpyy­luo­ma:
    Töö­lön­tul­li – Lasi­pa­lat­si on noin 2,5km. Tasai­sel­la 40km/h nopeu­del­la tähän kuu­lui­si vajaa 4 min. Välil­lä on vii­si pysäk­kiä, pysä­kin­vä­li n. 400m. Yksi pysäk­ki 40km/h nopeu­del­la piden­tää mat­kaa noin 30–40s, pysäh­dys­ten kans­sa 6–7 min, 21–25km/h keskinopeus.

    Jos ote­taan vaik­ka Hes­pe­rian­puis­ton ja Töö­lön vari­kon pysä­kit pois, niin pysäk­ki­vä­li on noin 600m. Aikaa kuluu 5–6 min, 25–30km/h kes­ki­no­peus. Eli tuol­la sääs­täi­si noin minuutin.

    Nelo­sel­la menee aika­tau­lun mukaan väliin 11 min, 4–5 min eli noin 40% ajoa­jas­ta siis pysäh­del­lään jos­sain ihan muu­al­la kuin pysä­keil­lä. Esi­mer­kik­si jono­te­taan kun vie­rei­sel­lä kais­tal­la ole­va kuor­ma-auto tuk­kii väy­län. Tuo muu­ten tuot­taa lisä­kus­tan­nuk­sia pel­käs­tään tuol­la välil­lä kol­mi­sen mil­joo­naa vuodessa.

    Minä en nyt ensim­mäi­se­nä oli­si pois­ta­mas­sa pysäk­ke­jä, kun tuo on noin 20% vii­vees­tä edes teo­rias­sa, sem­min­kin kun pysäk­kien pois­to tuot­taa myös hait­to­ja pidem­pien käve­ly­mat­ko­jen muo­dos­sa. Toki pysäk­ke­jä­kin tulee tar­kas­tel­la kriittisesti.

    Ei sen Mans­kun rati­kan tar­vit­se len­tää, esi­mer­kik­si Pitä­jän­mä­keen on tie­lin­jaa noin 7km. Rea­lis­ti­sel­la 20km/h kes­ki­no­peu­del­la tuo oli­si noin 20 min. Ihan tar­peek­si nopea.

    Esi­merk­ki­si ratik­ka käyt­tää puo­let pysäk­kien yli­jää­väs­tä mat­ka-ajas­taan kol­men ison ris­teyk­sen lii­ken­ne­va­lois­sa, jos­sa se kil­pai­lee valoe­tuu­des­ta muun jouk­ko­lii­ken­teen kanssa.

  57. Kaup­Su: Kau­ko­lii­ken­nea­se­man siir­tä­mi­nen Pasi­laan edel­lyt­tää ase­man laa­jen­ta­mis­ta ja rai­tei­den varaa­mis­ta kau­ko­lii­ken­teen käyttöön.

    Pasi­las­sa on muis­taak­se­ni kah­dek­san rai­det­ta, Hel­sin­gis­sä 14. Vas­taa­va rai­de­mää­rä edel­lyt­täi­si kol­mea uut­ta kes­ki­lai­tu­ria, var­sin­kaan itä­puo­lel­la ei oikein ole tilaa. Kysy­myk­ses­sä oli­si mas­sii­vi­nen ja kal­lis pro­jek­ti jon­ka jäl­keen on edel­leen­kin on vil­kas ase­ma jon­ka kaik­ki rai­teet ovat päät­ty­viä, mikä on yksi monis­ta nyky­ti­lan ongelmista.

    Pasi­laan pitää jär­jes­tää teho­kas yhteys nykyi­seen met­ro­lin­jaan. Logis­ti­ses­ti edullisin

    Mil­lä perus­teel­la edullisin?

    lin­ja on aikoi­naan esil­lä ollut, mut­ta sit­tem­min unoh­det­tu molem­piin suun­tiin kul­ke­va sil­muk­ka­met­ro, jol­la on mah­dol­lis­ta saa­da aikaan vaih­do­ton yhteys sekä Espoos­ta että idäs­tä Kes­kus­tan kaut­ta Pasi­laan. Sil­muk­ka pyö­ri­si vas­ta­päi­vään Espoos­ta Rau­ta­tie­a­se­man, Sör­nais­ten ja Val­li­lan kaut­ta Pasilaan,sieltä edel­leen Töö­lön ja Kam­pin kaut­ta itään. Ja sama myö­tä­päi­vään idäs­tä Espoo­seen. Val­li­laan tuli­si yksi ja Töö­löön kak­si uut­ta asemaa.

    Eli kol­me ase­maa ja jotain 8km maa­na­lais­ta rataa. Miten tämä ero­aa Pisa­ras­ta? Äkki­sel­tään mak­saa ihan sama verran.

    Osa vuo­rois­ta voi ajaa suo­raan idäs­tä län­teen ja päin­vas­toin. Onko se sit­ten joka toi­nen vuo­ro ruuh­ka-aikaan vai jotain muu­ta, sen voi opti­moi­da nykyi­sil­lä tietokoneohjelmilla.

    Lei­ki­tään että met­ros­sa on 2 min vuo­ro­vä­li. Haka­nie­mes­sä rata haa­rau­tuu ja vaik­ka joka toi­nen vuo­ro jat­kaa Pasi­laa, eli 4 min vuo­ro­vä­li. Täs­tä seu­raa että Itä­kes­kuk­seen on samoin 4 min vuo­ro­vä­li, ja Vuo­saa­reen ja Mel­lun­mä­keen 8 min. Eli kapa­si­teet­tion­gel­ma mis­tä tääl­lä on puhut­tu, kts. esim. auto­maat­ti­met­ro­ket­ju, kun se ei kasva.

    Pasi­lan ase­man laa­jen­nus on mah­dol­lis­ta rahoit­taa pil­ven­piir­tä­jien ton­teis­ta saa­ta­val­la tuo­tol­la, rat­kai­su oli­si lii­ken­ne­vi­ras­tol­le erit­täin edullinen.

    Siis Pasi­las­ta­han juu­ri hävi­si maa­ta kun leven­net­tiin ase­ma, miten sii­tä nyt yhtäk­kiä tulee tuottoja?

    Sil­muk­ka­met­ron toteu­tusai­ka­tau­lu voi olla huo­mat­ta­vas­ti nopeam­pi kuin Pisararadan.

    Niin mik­si se met­ro­tun­ne­li, joka on käy­tän­nös­sä ihan vas­taa­va kuin Pisa­ran juna­tun­ne­li, val­mis­tui­si joten­kin nopeammin?

  58. Sil­muk­ka­met­roa on poh­dit­tu vart­tu­neem­pien insi­nöö­rien ym suun­nit­te­li­joi­den kes­ken useam­pia vuosia.Yhtään logis­tis­ta tai muu­ta vir­het­tä ei ole ilmen­nyt. Rat­kai­su on myös yli­voi­mai­nen kustannuksiltaan.Olisi kui­ten­kin haus­ka lukea joku­kriit­ti­nen asia-argu­ment­ti ehdo­tuk­ses­tam­me, voim­me sit­ten ampua ne yksi­tel­len alas.

    Jos­pa nyt sit­ten aloi­te­taan ampu­mi­nen sil­lä, että tuon sil­muk­ka­met­ron kapa­si­tee­tis­sa pul­lon­kau­la­na on Kamp­pi — Sör­näi­nen ‑välin met­ro­ra­ta. Sil­mu­kan kier­tä­vät junat käyt­tä­vät tuo­ta rataa kah­teen ker­taan ja näin las­ke­vat met­ron kuljetuskapasiteettia. 

    Toi­nen ongel­ma on se, että kes­kus­tan läpi kul­ke­vat jou­tui­si­vat joko vaih­ta­maan met­roa kes­kus­tas­sa tai sit­ten odot­ta­maan että koh­dal­le sat­tuu har­voin kul­ke­va juna, joka menee­kin suo­raan kau­pun­gin ohi. 

    Kol­mas ongel­ma on se, että niin idäs­tä kuin län­nes­tä­kin Pasi­lan suun­taan mat­kaa­vat (ja päin­vas­toin) jou­tui­si­vat teke­mään ison sil­muk­ka­kier­ron ennen­kuin pää­se­vät peril­le. Tämä lisää mat­ka-aiko­ja tarpeettomasti. 

    Nel­jäs ongel­ma on se, että kus­tan­nusar­vion­ne tuol­le pro­jek­til­le on täy­del­li­sen epä­rea­lis­ti­nen. Oli­si­ko esit­tää jotain tut­kit­tu­ja perus­tei­ta sil­le, mik­si esit­tä­mäl­län­ne sum­mal­la kysei­nen met­ro saa­tai­siin raken­net­tua, kun se ei miten­kään vas­taa nii­tä kus­tan­nuk­sia, joi­ta met­ron raken­ta­mi­ses­sa on vii­me aikoi­na näh­ty (saa­ti­ka sit­ten kes­kus­ta-alu­een maa­na­lai­sis­ta eri­tyi­so­lo­suh­teis­ta joh­tu­via ongelmia). 

    Olen tämän kri­tii­kin esit­tä­nyt sil­muk­ka­suun­ni­tel­maa­si aiem­min­kin, etkä ole aiem­min­kaan yhteen­kään näis­tä kri­tii­keis­tä kyen­nyt esit­tä­mään ratkaisuja. 

    Jos met­roa halu­taan läh­teä laa­jen­ta­maan Pasi­lan suun­taan, kan­nat­tai­si edes teh­dä se siten, että saa­daan met­ro­jär­jes­tel­mään samal­la lisä­ka­pa­si­teet­tia — ei se, että tuh­la­taan sitä ole­mas­sao­le­vaa kapa­si­teet­tia, joka ihme kyl­lä saa­te­taan nyt­kin saa­da lop­pu­maan kes­ken. Kii­tos nii­den vir­ka­mies­ten, jot­ka ajoi­vat met­ro­ju­nien lyhen­tä­mi­sen läpi hin­nas­ta viis.

  59. Seli­tän vie­lä tuo­ta kapa­si­teet­tion­gel­maa: ole­te­taan että jokai­nen juna ajaa sil­mu­kan Kala­sa­ta­ma — Sör­näi­nen — Rau­ta­tien­to­ri — Pasi­la — Sör­näi­nen — Rau­ta­tien­to­ri — Tapio­la (ja päin­vas­toin). Täl­löin kapa­si­teet­ti välil­lä Sör­näi­nen Kamp­pi pysyy toki samas­sa tasos­sa kuin nykyi­sel­lään­kin, mut­ta junien mää­rä Kam­pis­ta län­teen ja Sör­näi­sis­tä itään puolittuu. 

    Eli jos met­ro­lin­jal­la aje­taan vaik­ka­pa 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­liä välil­lä Sör­näi­nen-Kamp­pi, niin vuo­ro­vä­li kes­kus­tas­ta län­teen ja itään on 5 minuut­tia. Idän haa­rois­sa vuo­ro­vä­li oli­si sit­ten 10 minuut­tia ruuh­ka-aikaan. Samal­la esi­mer­kik­si Kulos­aa­ren ja Kala­sa­ta­man välil­lä kapa­si­teet­ti nyky­ti­lan­tees­ta puo­lit­tuu — olet­taen että meil­lä on lyhyet junat ja auto­maa­tion tuo­mat tiheät vuo­ro­vä­lit. Tuo on sat­tu­moi­sin se väli, jos­sa nykyi­sel­lään on suu­rin kuormitus. 

    Vir­ka­mies­tem­me aja­ma pää­tös vähen­tää met­ron kapa­si­tee­tin poten­ti­aa­lia lyhen­tä­mäl­lä met­ro­lai­tu­rei­ta län­nes­sä oli idioot­ti­mai­nen ja usko­mat­to­man lyhyt­nä­köi­nen. Sil­muk­ka­met­ro puo­lit­tai­si kapa­si­tee­tin vie­lä täs­tä niil­lä alueil­la, joil­la sil­le on mer­ki­tys­tä (ja hei­ken­täi­si pal­ve­lu­ta­soa eten­kin idän haa­roil­la ratkaisevasti).

  60. Sil­muk­ka­met­ro vaa­ti­si Sör­näis­ten-Kam­pin välil­le lisä­rai­teet ja ‑lai­tu­rit. Käy­tön kan­nal­ta tämä voi­si myös tuo­da sel­keyt­tä, kun sil­muk­kaan läh­te­vil­lä ja siel­tä tule­vil­la met­roil­la oli­si eri laituri.

  61. Kol­mas ongel­ma on se, että niin idäs­tä kuin län­nes­tä­kin Pasi­lan suun­taan mat­kaa­vat (ja päin­vas­toin) jou­tui­si­vat teke­mään ison sil­muk­ka­kier­ron ennen­kuin pää­se­vät peril­le. Tämä lisää mat­ka-aiko­ja tarpeettomasti.

    Yhdyn kri­tiik­kiin muu­ten, mut­ta tuo sil­mu­kan kier­tä­mi­sen aiheut­ta­ma vii­ve tai­tai­si olla käy­tän­nös­sä pie­nem­pi kuin nykyi­nen vaih­to junaan, johon kuu­luu tason vaih­to met­ron syö­ve­reis­tä ja 300 m käve­ly laiturille.

  62. Käy­tän­nös­sä sil­muk­ka­met­ro toi­mi­si parem­min, jos se oli­si vain uusi ympy­rä­lin­ja. Siis sama asia kuin Pisa­ra, mut­ta met­rol­la toteu­tet­tu­na (vaih­to metroon/metrosta Pasi­las­sa). Riip­puu ihan sii­tä miten Pisa­ran ja/tai sil­muk­ka­met­ron lai­tu­ri­jär­jes­te­lyt toteu­tet­tai­siin ja miten tiheäs­ti niil­lä lii­ken­nöi­täi­siin, kum­pi rat­kai­su oli­si kes­ki­mää­räi­sel­le mat­kus­ta­jal­le nopeam­pi rat­kai­su. Sil­muk­ka­met­roa ja/tai Pisa­raa voi­si kehit­tää niin, että ratik­ka- sekä bus­si­lin­jo­jen vaih­to­yh­teyk­siä jaet­tai­siin eri ase­mil­le. Ympy­rä­lin­ja toi­mi­si siten yhte­nä iso­na hubi­na sen sijaan, että kaik­ki eri lii­ken­ne­muo­to­jen lin­jat yri­te­tään kerä­tä keskustaan.

  63. Sel­lai­nen sil­muk­ka­met­ro, joka vie nyky­lin­jal­ta väli­tys­ky­kyä, ei tie­ten­kään ole kan­na­tet­ta­va. Taan­noin met­ro­toi­mis­to ajoi U‑metroa, joka oli kehi­tet­ty sil­muk­ka­met­ros­ta niin, että tämä väli­tys­ky­ky­on­gel­ma pois­tuu. Sii­nä sil­muk­ka avat­tiin Haka­nie­mes­tä Oulun­ky­lään ja kes­kus­tas­sa rataa ajet­tai­siin Kam­pin ja Haka­nie­men välil­lä ete­läi­sem­pää reittiä.

    Olen kyl­lä toi­sen met­ro­lin­jan osal­ta sil­lä kan­nal­la, että se kan­nat­taa tuo­da välil­lä Kamp­pi — Pasi­la kuten U‑metro, mut­ta jat­kaa Pasi­las­ta Vii­kin ja Mau­nu­lan lii­tyn­tä­ase­mil­le. Vii­kis­tä voi­daan jat­kaa Itik­sen kaut­ta Vuo­saa­reen, jos maan­käy­tön kehi­tys sil­le aikaa myö­ten tuo tarpeen.

    Kam­pil­ta on mah­dol­li­suuk­sia jat­kaa niin Her­ne­saa­ren kuin Espan suun­taan. San­ta­ha­mi­na-mis­sio tuli val­tuus­tos­sa tapet­tua aika lyhytnäköisesti.

    Olen osal­ta­ni syyl­li­nen län­si­met­ron ase­mien lyhen­tä­mi­seen enkä kadu. Met­ron voi­ma tulee ole­maan sen aiem­paa not­keam­mas­sa ilmeessä.

  64. En kyl­lä ymmär­rä, mitä mul­lis­ta­vaa tuo ns. sil­muk­ka­met­ro toi­si muka­naan. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­tai­si, että raken­ne­taan pisa­ra, mut­ta aje­taan sitä orans­sein junin ja pako­te­taan kaik­ki vaih­ta­maan. Mis­sä ne edut ovat? Ehkä olen lii­an tosik­ko, kun en ymmär­rä ehdo­tuk­sen huu­mo­ria. Vai?

  65. tpyy­luo­ma: Lei­ki­tään että met­ros­sa on 2 min vuo­ro­vä­li. Haka­nie­mes­sä rata haa­rau­tuu ja vaik­ka joka toi­nen vuo­ro jat­kaa Pasi­laa, eli 4 min vuo­ro­vä­li. Täs­tä seu­raa että Itä­kes­kuk­seen on samoin 4 min vuo­ro­vä­li, ja Vuo­saa­reen ja Mel­lun­mä­keen 8 min.

    Ei kai sil­muk­ka­suun­ni­tel­ma noin tri­vi­aa­li voi olla. Jos aja­tus on että sil­muk­kaan pää­see molem­piin suun­tiin molem­mis­sa liit­ty­mä­pis­teis­sä, niin esi­merk­ki­kon­fi­gu­raa­tio olisi:

    Kulos­aa­ren koh­dal­la län­teen kul­kee kol­me met­ro­lin­jaa, A, B ja C, jois­ta A kul­kee nykyis­tä reit­tiä, B poh­jois­ta reit­tiä Pasi­lan kaut­ta ja C teh­den sil­mu­kan Kam­pis­ta alkaen myö­tä­päi­vään. Suh­teel­li­set osuu­det (mak­si­mi­ka­pa­si­tee­tis­ta) ovat 1/3 kul­le­kin linjalle.

    Lei­ki­tään että haa­rau­tu­mis­pis­te on Sör­näi­sis­sä Hämeen­tien koh­dal­la. A ja C (2/3) mat­kaa­vat koh­ti Sör­näis­ten ase­maa, ja B Val­li­laan (1/3). Lisäk­si Val­li­las­ta Sör­näi­siin tulee Pasi­las­sa käy­nyt C (1/3) eli Sör­näis­ten ase­man kapa­si­teet­ti on tapis­sa, samoin sitä seu­raa­vien ase­mien Kamp­piin asti.

    Kam­pin jäl­keen ei-Pasi­las­sa käy­nyt C (1/3) kään­tyy poh­joi­seen koh­ti Töö­löä, ja pois­tu­nut­ta kapa­si­teet­tia kor­vaa­maan tulee B (1/3). Ruo­ho­lah­den ase­man kapa­si­teet­ti on siis taas tapis­sa (1).

    Ja sama sym­met­ri­ses­ti, eli esi­mer­kik­si Val­li­lan ase­man kapa­si­teet­ti on 2/3 kun 1/3 kuor­mas­ta tulee Itä­kes­kuk­sen B‑linjasta ja 1/3 C:n peilikuvasta.

    Tai jos sil­muk­ka­met­ro ei käy eli lin­jaa C ei ole niin A ja B osuu­det vaik­ka 1/2 kum­mal­la­kin. 1/2 kapa­si­tee­tis­ta jää käy­tet­tä­väk­si ympy­rä­met­roon Pasila-Töölöt-Kamppi..Sörnäinen-Vallila-Pasila ja sama sym­met­ri­ses­ti. Pasi­las­ta siis 2 min vuo­ro­vä­li kes­kus­taan, 4 min itään ja 4 min länteen.

    Suur­ten lin­jo­jen tasol­la tun­tuu että sil­muk­ka­met­ros­sa on enem­män­kin kysy­mys sii­tä halu­taan­ko Hel­sin­gin logis­ti­nen kes­kus siir­tää Pasi­laan. Sii­nä­kin oli­si puo­len­sa, mut­ta sil­loin yhteyk­sien pitää olla loistavat.

  66. Kii­tos kom­men­teis­ta, vas­ta­taan saapumisjärjestyksessä.
    Spot­tu kysyi ase­ma­luet­te­loa. Lin­ja erka­ni­si Sör­näi­sis­sä, Val­li­lan ase­ma tuli­si Stuu­ren- ja Mäke­län­ka­dun ris­teyk­seen. Pasi­laan tuli­si kak­sois­a­se­ma, jos­sa yhteys kau­ko- ja lähi­lii­ken­ne­ter­mi­naa­lien välil­lä. Töö­löön tuli­si ase­ma Mans­kun ja Nor­den­jöl­din­ka­dun ris­teyk­seen, jos­ta käve­lye­täi­syys Mei­lah­den sai­raa­la-alu­eel­le, Fin­nair- ja Olym­pias­ta­dio­nil­le. Paik­ka on vähän ahdas, mut­ta ei men­nä detal­jei­hin. Toi­nen ase­ma Töö­löön Hes­pe­rian­ka­dul­le 200 m toril­ta (topo­gra­fi­sis­ta syis­tä). Lin­ja liit­tyi­si nykyi­seen Kam­pis­sa. Näil­lä koor­di­naa­teil­la voi var­maan piir­tää suun­ni­tel­man kartalle.

  67. Kom­ment­ti Sep­po Vep­sä­läi­sel­le 9.3.2012 kel­lo 12:04

    Näyt­tää sil­tä, että Hel­sin­gin kau­pun­ki ja toi­saal­ta val­tio ovat “puu­has­tel­leet” omi­aan PK-seu­dun rai­de­lii­ken­ne­hank­keis­sa eikä siis esi­mer­kik­si Pisa­ran vaih­toeh­to­ja ole koor­di­noi­dus­ti selvitetty.

    Tuo­ta pitäi­sin aika alku­kan­tai­se­na, kun mones­sa mie­les­sä kau­his­tel­lus­sa Yhdys­val­lois­sa­kin on pys­tyt­ty suun­nit­te­lu­vai­hees­sa parempaan. 

    Tämän lin­kin ala­vii­te 17 ei enää vali­tet­ta­vas­ti toi­mi, mut­ta New Yor­kis­sa läh­det­tiin liik­keel­le 137 vaih­toeh­dos­ta pai­kal­li­sen kapa­si­teet­tion­gel­man rat­kai­su­ja haa­ru­koi­taes­sa. Pui­hin hom­ma lop­pu­jen lopuk­si meni, mut­ta se onkin jo eri juttu.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Access_to_the_Region’s_Core

    Kal­liik­si tulee mei­kä­läi­nen meno veron­mak­sa­jil­le, jos Pisa­ran hin­ta­luok­kaa ole­va han­ke sii­vi­löi­tyy toteut­ta­mis­vaih­toeh­dok­si vain sik­si, ettei­vät jul­ki­syh­tei­söt tee yhteis­työ­tä keskenään. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  68. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Met­ron voi­ma tulee ole­maan sen aiem­paa not­keam­mas­sa ilmeessä.

    Voi­han sitä ema­kol­le lait­taa huu­li­pu­naa, van­haa ame­rik­ka­lais­ta vii­saut­ta lai­na­tak­se­ni. Entis­tä lyhyem­mis­tä junis­ta pitäi­si saa­da jotain voi­ma­vä­ris­tyk­siä? Yri­te­tään, mut­ta en lupaa, että pok­ka pitää.

  69. tpyy­luo­ma: Niin mik­si se met­ro­tun­ne­li, joka on käy­tän­nös­sä ihan vas­taa­va kuin Pisa­ran juna­tun­ne­li, val­mis­tui­si joten­kin nopeammin?

    Met­ro- ja juna­tun­ne­leis­sa on mit­ta­va kokoe­ro niin ratao­suu­del­la kuin ase­mil­la. Sen vuok­si mm Pisa­ra­ra­ta mak­saa mal­tai­ta, vaik­ka on var­sin lyhyt radan­pät­kä. Sel­lai­nen har­ha­luu­lo on ylei­nen, että hal­vem­man saa val­miik­si nopeam­min kuin kalliin.

    Mik­ko H: Entis­tä lyhyem­mis­tä junis­ta pitäi­si saa­da jotain voi­ma­vä­ris­tyk­siä? Yri­te­tään, mut­ta en lupaa, että pok­ka pitää.

    No tuli taas kir­joi­tet­tua savo­lai­sit­tain hiuk­ka moni­mie­li­ses­ti. Auto­maat­ti­met­ron kon­sep­ti läh­tee sii­tä, että tihen­net­tu vuo­ro­vä­li, joka voi­daan toteut­taa pie­nel­lä hen­ki­lö­kun­nal­la, tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den tuot­taa tar­vit­ta­va kapa­si­teet­ti keveäm­mil­lä ja jous­ta­va­vam­mil­la rata­lin­jauk­sil­la niin, että lii­ken­nöin­nin ja koko­nais­kus­tan­nuk­set tule­vat edul­li­sem­mik­si kuin jo nyt edul­li­ses­sa met­ros­sa. Pika­ra­tik­ka­kon­sep­tis­sa hae­taan myös edul­lis­ta pal­ve­lu­tuotn­toa, mut­ta seu­dul­la tähän men­nes­sä teh­dyis­sä ver­tai­le­vis­sa sel­vi­tyk­sis­sä on todet­tu, että usein met­ro­kon­sep­til­la pääs­tään toden­nä­köi­ses­ti parem­paan kehitykseen.

    tpyy­luo­ma: Pari koo­mis­ta yksi­tyis­koh­taa: Pisa­ra ei lisää junan ajoai­kaa Pasi­la – Kes­kus­ta vaik­ka tekee mut­kaa ja pysäh­tyy mat­kal­la, vaih­de­vii­dak­ko Pasi­la – Rau­ta­tie­a­se­ma on vaan niin hidas. 

    Kun Pasi­las­ta kes­kus­taan Pisa­ra­ra­ta on silk­kaa jyrk­kää ala­mä­keä ja toi­seen suun­taan vas­taa­vas­ti jyrk­kää ylä­mä­keä, voi­si pää­tel­lä, että ala­mä­keä las­ke­tel­len saat­taa jou­tua 5 minuu­tis­sa sin­ne 45 met­rin syvyy­teen. Ylä­mä­ki­vai­he on toi­nen jut­tu. Nykyi­ses­tä kalus­tos­ta Flir­tit pysy­vät lii­ken­nöi­mään ( jos ei säh­kö­jär­jes­tel­mä pau­ku )tuol­la radal­la, mut­ta muut nyky­ka­lus­tos­ta kyy­käh­täis­vät ylä­mä­keen, jos juna oli­si täysi.

  70. spot­tu: Ei kai sil­muk­ka­suun­ni­tel­ma noin tri­vi­aa­li voi olla. Jos aja­tus on että sil­muk­kaan pää­see molem­piin suun­tiin molem­mis­sa liit­ty­mä­pis­teis­sä, niin esi­merk­ki­kon­fi­gu­raa­tio olisi:

    Kulos­aa­ren koh­dal­la län­teen kul­kee kol­me met­ro­lin­jaa, A, B ja C, jois­ta A kul­kee nykyis­tä reit­tiä, B poh­jois­ta reit­tiä Pasi­lan kaut­ta ja C teh­den sil­mu­kan Kam­pis­ta alkaen myö­tä­päi­vään. Suh­teel­li­set osuu­det (mak­si­mi­ka­pa­si­tee­tis­ta) ovat 1/3 kul­le­kin linjalle.

    Lei­ki­tään, että raken­tai­sim­me met­ro­lin­jan jat­ket­ta Hel­sin­gin met­roon, jos­sa seu­raa­vat ajo­lin­jat pitää olla mahdollisia: 

    Haka­nie­mi — Sör­näi­nen — Pasila
    Kala­sa­ta­ma — Sör­näi­nen — Pasila
    Rau­ta­tien­to­ri — Kamp­pi — Pasila
    Ruo­ho­lah­ti — Kamp­pi — Pasila

    Seu­raa­vak­si, kun muis­te­taan Hel­sin­gin met­ron mini­mi­kään­tö­sä­de ja se, että ase­mien on nyky­ra­ken­nus­oh­jei­den takia pak­ko olla suo­ria, miet­ti­kää­pä het­ki, pal­jon­ko sitä rataa saa­daan raken­taa, jot­ta tuo onnistuu. 

    Nykyi­sen met­ron idäs­tä län­teen kul­ke­va rata on poh­jois­puo­lel­la ja län­nes­tä itään ‑kul­ke­va on eteläpuolella. 

    Näin ollen
    1. Kala­sa­ta­ma — Sör­näi­nen — Pasi­la onnis­tu­nee suh­teel­li­sen hel­pos­ti pel­käl­lä haaroituksella.
    2. Pasi­la — Sör­näi­nen — Kala­sa­ta­ma vaa­tii maa­na­lai­sen eritasoliittymän
    3. Haka­nie­mi- Sör­näi­nen — Pasi­la vaa­tii maa­na­lai­sen eritasoliittymän
    4. Pasi­la — Sör­näi­nen — Haka­nie­mi onnis­tu­nee suh­teel­li­sen hel­pos­ti haa­roi­tuk­sel­la, mut­ta täs­tä kaar­tees­ta tul­lee tiukka. 

    Kamp­piin tar­vi­taan vas­taa­va häs­säk­kä, jos­sa tulee kak­si kap­pa­let­ta eri­ta­so­liit­ty­miä, jois­ta pitää var­mis­taa ettei­vät nämä kos­kaan osu ris­tiin. Met­ron kaar­re­sä­de tai­si olla noin 400m luok­kaa, joten se maa­na­lai­nen liit­ty­mä­vii­dak­ko tai­taa jät­tää ole­mas­sao­le­vat moot­to­ri­tie­sol­mut varjoonsa.

    Lop­pu­tu­lok­se­na on se, että täl­lä meto­dil­la raken­net­tu­na hin­taa ker­ty­nee rei­lus­ti enem­män kuin Pisa­ral­le, jos­sa sen­tään on väl­tet­ty sitä, että pitäi­si lähel­lä ase­maa teh­dä riit­tä­vän suu­ria taso­vaih­to­ja eritasoristeyksille.

  71. Toi­vo­taan ettei pisa­ral­le rii­tä rahaa, jos poh­joi­ses­ta bus­seil­la tuli­jat jou­tu­vat mis­sään olo­suh­teis­sa astu­maan hitaa­seen ja tök­ki­vään rai­tio­vau­nuun. Suo­rien bus­siyh­teyk­sien katoa­mi­nen toki tyh­jen­täi­si katua­luei­ta yksi­tyi­sau­to­jen käyt­töön, jol­loin bus­sis­ta oli­si käte­vää vaih­taa omaan autoon. 

    En ymmär­rä, mikä ihmeen hir­viö se bus­si jouk­ko­lii­ken­ne­päät­tä­jil­le oikein on. Vaih­to käpy­län ase­mal­la lisäi­si dra­maat­ti­ses­ti mat­ka-aikaa ver­rat­tu­na suo­raan bus­siyh­tey­teen. Vaih­toa­jan lisäk­si kär­sit­tä­vä­nä oli­si sel­väs­ti pidem­pi mat­ka-aika. Rai­tio­vau­nu on lisäk­si mat­kus­ta­jal­le epä­mu­ka­vam­pi kuin uusi bussi.

  72. Mik­ko Säre­lä: Vir­ka­mies­tem­me aja­ma pää­tös vähen­tää met­ron kapa­si­tee­tin poten­ti­aa­lia lyhen­tä­mäl­lä met­ro­lai­tu­rei­ta län­nes­sä oli idioot­ti­mai­nen ja usko­mat­to­man lyhytnäköinen. 

    Miten tätä rat­kai­sua on perusteltu?

  73. Kim­mo: Esi­merk­ki­si ratik­ka käyt­tää puo­let pysäk­kien yli­jää­väs­tä mat­ka-ajas­taan kol­men ison ris­teyk­sen lii­ken­ne­va­lois­sa, jos­sa se kil­pai­lee valoe­tuu­des­ta muun jouk­ko­lii­ken­teen kanssa.

    Mik­si vau­nun pitäi­si seis­tä näis­sä ris­teyk­sis­sä erik­seen valois­sa, kun se voi hyvis­sä ajoin ilmoit­taa ris­teyk­sen valo-ohjaus­ko­neel­le lähes­ty­vän­sä ris­teys­tä (valo-ohjaus­ko­neel­le on etu­kä­teen ohjel­moi­tu, mitä tämän jäl­keen tapah­tuu), ja sit­ten tar­vit­taes­sa sei­soo 5–15 sekun­tia nor­maa­lia kau­hem­min tätä isoa ris­teys­tä edel­tä­väl­lä pysä­kil­lä, jos­ta sil­lä on estee­tön kul­ku ris­teyk­seen. Kak­si hyö­dyl­lis­tä doku­ment­tia jot­ka liit­ty­vät tähän­kin kes­kus­te­luun: Kes­ki­no­peus pysäk­ki­vä­lin ja huip­pu­no­peu­den funk­tio­na ja Vai­hei­den rotaa­tiok­si kut­su­tun toi­min­non esit­te­ly Suo­mes­sa kehi­te­tys­tä lii­ken­ne­va­lo­jen Syva­ri-ohjaus­ta­vas­ta ker­to­vas­sa kirjassa.

    Lin­kit eivät sit­ten vält­tä­mät­tä toi­mi… Syn­tak­si on kopioi­tu suo­raan täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa ole­vis­ta mui­den kir­joit­ta­jien lin­keis­tä, mut­ta esi­kat­se­lu sekoi­lee jotain… Yllä­pi­tä­jä voi kor­ja­ta risat linkit.

  74. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Auto­maat­ti­met­ron kon­sep­ti läh­tee sii­tä, että tihen­net­tu vuo­ro­vä­li, joka voi­daan toteut­taa pie­nel­lä hen­ki­lö­kun­nal­la, tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den tuot­taa tar­vit­ta­va kapa­si­teet­ti keveäm­mil­lä ja jous­ta­va­vam­mil­la rata­lin­jauk­sil­la niin, että lii­ken­nöin­nin ja koko­nais­kus­tan­nuk­set tule­vat edul­li­sem­mik­si kuin jo nyt edul­li­ses­sa metrossa.

    Miten vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­nen keven­tää rata­lin­jauk­sia tai tekee nii­tä jous­ta­vam­mik­si? Geo­met­ria­vaa­ti­muk­set ovat käsit­tääk­se­ni aivan samat kuin ennen­kin. Ase­mat lyhe­ne­vät 40 m, mikä on Län­si­met­ros­sa käsit­tääk­se­ni hel­pot­ta­nut seit­se­mäs­tä ase­mas­ta yhden sijoi­ta­mis­ta jon­kin ver­ran. Ase­mien, jot­ka ilmei­ses­ti jous­ta­vuu­den ansios­ta ovat kaik­ki tun­ne­lis­sa, hin­ta pie­ne­nee mar­gi­naa­li­ses­ti. Tosin koko met­roin­ves­toin­ti­han on pik­ku­jut­tu käyt­tö­me­noi­hin ver­rat­tu­na, jot­ka nekin ovat hal­vat kuin saip­pua, kuten olem­me saa­neet kuul­la. Mik­si siis ase­mis­ta pitäi­si sääs­tää? Jos lin­jauk­sen teke­mi­nen on muut­tu­nut kes­ken kai­ken jous­ta­vak­si, niin mik­si Län­si­met­ro kul­kee tun­ne­lis­sa oma­ko­ti­ta­lo­jen alla, mut­ta ei mene Olariin?

    Sep­po Vep­sä­läi­nen: Pika­ra­tik­ka­kon­sep­tis­sa hae­taan myös edul­lis­ta pal­ve­lu­tuotn­toa, mut­ta seu­dul­la tähän men­nes­sä teh­dyis­sä ver­tai­le­vis­sa sel­vi­tyk­sis­sä on todet­tu, että usein met­ro­kon­sep­til­la pääs­tään toden­nä­köi­ses­ti parem­paan kehitykseen.

    Oikein teh­dyis­tä sel­vi­tyk­sis­tä tie­ten­kin saa­daan oikei­ta tulok­sia, ja tähän asti­nen parem­pi kehi­tys val­lan häikäisee.

  75. Mik­ko Säre­lä: Lei­ki­tään, että raken­tai­sim­me met­ro­lin­jan jat­ket­ta Hel­sin­gin met­roon, jos­sa seu­raa­vat ajo­lin­jat pitää olla mahdollisia:

    Haka­nie­mi – Sör­näi­nen – Pasila
    Kala­sa­ta­ma – Sör­näi­nen – Pasila
    Rau­ta­tien­to­ri – Kamp­pi – Pasila
    Ruo­ho­lah­ti – Kamp­pi – Pasila

    No ei aina­kaan sii­nä esi­merk­ki­kon­fi­gu­raa­tios­sa, kos­ka sil­loin Sör­näi­nen ja Kamp­pi yli­kuor­mit­tui­si­vat, vaan:

    Haka­nie­mi — Sör­näi­nen — Val­li­la — Pasila
    Kala­sa­ta­ma — Val­li­la — Pasila
    Rau­ta­tien­to­ri — Kamp­pi — Töö­lö x 2 — Pasila
    Ruo­ho­lah­ti — Töö­lö x 2 — Pasila

    Eri­ta­so­liit­ty­miä on vai­kea hah­mot­taa ilman tie­toa miten tun­ne­lit sijait­se­vat mut­ta jos varauk­set eli kon­kreet­ti­ses­ti tun­ne­lin­pät­kät on aikoi­naan suun­ni­tel­tu sekä Sör­näi­siin että Töö­löön, tun­tui­si has­sul­ta jos suun­nit­te­li­jal­ta oli­si sii­nä koh­taa lop­pu­nut aja­tus niin kes­ken että tun­ne­lit ovat suun­ni­tel­lus­ta haa­roi­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta vie­rek­käin samas­sa tasossa.

  76. Sil­muk­ka on näkö­jään piir­ret­ty kar­tal­le, joten jat­ke­taan ( Sil­lä varauk­sel­la, että Töö­lön toi­sel­le ase­mal­le parem­pi sijain­ti oli­si ehkä kui­ten­kin Töö­lön­to­ri, parin Kaup­su­lai­sen suo­sik­ki­bi­stro­kin sijait­see siellä). 

    Vil­le esit­ti idean sil­mu­kas­ta run­ko­lin­ja­na, jon­ka ase­mil­le lii­tyn­tä­lin­jat kyt­ket­täi­siin. Ase­mil­la voi­si olla myös lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti. Lii­tyn­tä­lin­jat voi­si­vat olla myös ns.tangenttilinjoja. Emme kui­ten­kaan jät­täi­si lähi­lii­ken­net­tä Pasi­laan, aina­kaan täs­sä vai­hees­sa, päi­vit­täis­ten työ­mat­ka­lais­ten on hyvä pääs­tä ilman vaih­toa keskustaa.Milenkiintoinen ehdo­tus kui­ten­kin, tut­ki­taan ja pala­taan asiaan.

  77. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Sel­lai­nen sil­muk­ka­met­ro, joka vie nyky­lin­jal­ta väli­tys­ky­kyä, ei tie­ten­kään ole kan­na­tet­ta­va. Taan­noin met­ro­toi­mis­to ajoi U‑metroa, joka oli kehi­tet­ty sil­muk­ka­met­ros­ta niin, että tämä väli­tys­ky­ky­on­gel­ma pois­tuu. Sii­nä sil­muk­ka avat­tiin Haka­nie­mes­tä Oulun­ky­lään ja kes­kus­tas­sa rataa ajet­tai­siin Kam­pin ja Haka­nie­men välil­lä ete­läi­sem­pää reittiä.

    Olen kyl­lä toi­sen met­ro­lin­jan osal­ta sil­lä kan­nal­la, että se kan­nat­taa tuo­da välil­lä Kamp­pi – Pasi­la kuten U‑metro, mut­ta jat­kaa Pasi­las­ta Vii­kin ja Mau­nu­lan lii­tyn­tä­ase­mil­le. Vii­kis­tä voi­daan jat­kaa Itik­sen kaut­ta Vuo­saa­reen, jos maan­käy­tön kehi­tys sil­le aikaa myö­ten tuo tarpeen.

    Kam­pil­ta on mah­dol­li­suuk­sia jat­kaa niin Her­ne­saa­ren kuin Espan suun­taan. San­ta­ha­mi­na-mis­sio tuli val­tuus­tos­sa tapet­tua aika lyhytnäköisesti.

    Olen osal­ta­ni syyl­li­nen län­si­met­ron ase­mien lyhen­tä­mi­seen enkä kadu. Met­ron voi­ma tulee ole­maan sen aiem­paa not­keam­mas­sa ilmeessä.

    Sep­po Vep­sä­läi­sel­lä oli kapa­si­teet­tion­gel­ma. Nii­tä on kah­den­lai­sia, yli- ja ali­ka­pa­si­teet­ti. Pisa­ra­vaih­toeh­dos­ta ei aina­kaan rai­tei­ta puut­tui­si. Rau­ta­tia­se­mal­ta pää­si­si Haka­nie­meen kol­mes­sa tasos­sa. Alim­pa­na ras­kas rau­ta­tie, sit­ten met­ro ja maan­pääl­lä vie­lä rai­tio­tie. Lisäk­si muu­ta­ma bus­si­lin­ja­kin. Kapa­si­teet­tion­gel­man voi hoi­taa yksin­ker­tai­ses­ti 1 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä välil­lä Kamp­pi Sör­näi­nen (anteek­si tau­to­lo­gia). Eikö­hän auto­ma­tiik­ka 2020-luvul­la ole sen ver­ran kehit­ty­neem­pää kuin nyt (jos ei ote­ta huo­mioon surul­li­sen­kuu­lui­saa Sie­men­siä). Met­ro toi­mi­si ikään­kuin vakaa­suo­ra Pater-Nos­ter his­si ilman mitään aika­tau­lu­ja. Ase­mien välil­lä toki ovet pitää sul­kea. Tai junan run­ko voi­daan jakaa kah­teen osaan Sör­näi­sis­sä ja Kam­pis­sa. Etu­pää jat­kai­si Pasi­laan ja takao­sa itään tai Espoo­seen, tai päin­vas­toin. Sel­lai­nen ihme toi­mii aina­kin Kuo­pion ase­mal­la , tosin Pen­do­li­no­jen kyt­ki­mis­sä on vii­me tal­vi­na ollut jäätymisongelmia. 

    Mai­ni­tus­sa U‑linjassa oli se puu­te, ettei Espoon suun­nas­ta pääs­syt ilman vaih­toa Pasi­laan, idäs­tä ei ollen­kaan. Sil­mu­kal­la pää­si­si Espoos­ta hyvin­kin suo­raa reit­tiä Rau­ta­tie­a­se­man ja Sör­näi­ten kaut­ta. Idäs­tä ehkä nopeim­min Pasi­laan pää­si­si vaih­ta­mal­la Sör­näi­sis­sä junaa. Kui­ten­kin jos Vuo­saa­res­ta läh­tee suk­si­pus­sin ja rin­kan kans­sa Kit­ti­län yöju­nal­le, ei pal­jon hait­taa vaik­ka kier­tää Töö­lön kaut­ta, mat­ka-aika oli­si var­tin pitempi.

    Mai­nit­se­ma­si aja­tus Vii­kin lin­jas­ta on, anteek­si vaan, kuol­le­na syn­ty­nyt. Juna­han kul­ki­si Vii­kin pel­to­jen ylit­se, uut­ta asu­tus­ta sin­ne ei sijoi­tu. Nykyi­nen tie­kin pitäi­si mie­luum­min pois­taa. Sitä­pait­si suu­rin osa itä­suun­nan­kin mat­kus­ta­jis­ta on menos­sa keskustaan.

    Myös Her­ne­saa­ren met­ro on mie­les­täm­me tur­ha. Mik­sei sit­ten yhtä hyvin Kata­ja­no­kal­le, sen ase­ma kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on sama kuin Her­ne- ja Jätkäsaaren. 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun yksi tär­keim­mis­ta tavoit­teis­ta on kau­pun­ki­ra­ken­teen sym­met­ria. Eri­lai­set “ohi­tus­leik­kauk­set” kuu­lu­vat kardiologiaan.

  78. Spot­tun teo­riat A, B, C ja eri­lai­se­ne ala­vaih­toeh­toi­neen oli niin moni­mut­kai­nen, ettei taval­li­nen insi­nöö­ri nii­tä ihan heti ymmärrä.

  79. Kaup­Su: Mai­nit­se­ma­si aja­tus Vii­kin lin­jas­ta on, anteek­si vaan, kuol­le­na syn­ty­nyt. Juna­han kul­ki­si Vii­kin pel­to­jen ylit­se, uut­ta asu­tus­ta sin­ne ei sijoitu.

    Höh, met­ro­han kul­kee tie­tys­ti tun­ne­lis­sa, eikä asu­tuk­sen puut­tu­mi­nen ole sitä Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ennen­kään estänyt.

  80. Kaup­Su: Spot­tun teo­riat A, B, C ja eri­lai­se­ne ala­vaih­toeh­toi­neen oli niin moni­mut­kai­nen, ettei taval­li­nen insi­nöö­ri nii­tä ihan heti ymmärrä.

    Ai. Yksin­ker­tai­sem­min: Jos 2 min vuo­ro­vä­li on mak­si­mi, itä-län­si­suun­nan A,B ja C kul­ke­vat seuraavasti:
    A 00,06,12.. yli tasatunnin
    B 02,08,14.. yli tasatunnin
    C 04,10,16.. yli tasatunnin

    Jos haluan pääs­tä itä­kes­kuk­ses­ta Pasi­laan ilman vaih­toa, valit­sen ensi­si­jai­ses­ti B:n (..Kala­sa­ta­ma-Val­li­la-Pasi­la), tois­si­jai­ses­ti C:n (..Kamp­pi-Töö­löt-Pasi­la), ja jos oikein huo­nos­ti käy, satun ole­maan A:ssa eli tar­vi­taan kaik­ki­ne kus­tan­nuk­si­neen 2 min vaih­to vaik­ka­pa Kalasatamassa.

    Kun B erka­nee koh­ti Val­li­laa ennen Sör­näi­siä, sen slo­tin Sör­näi­sis­sä ottaa Val­li­las­ta saa­pu­va C. C:n jono­tusa­lue on Pasi­las­sa jot­ta kier­rok­sen teh­nyt C saa­puu Sör­näi­siin oikea-aikai­ses­ti nap­paa­maan B:ltä vapau­tu­neen slotin.

    Viri­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on siis vält­tää sil­mu­koi­den ulko­puo­lis­ten osuuk­sien jää­mi­nen puo­lel­le kapa­si­tee­til­le haa­rau­tu­mi­sen jäl­keen. Toi­nen aja­tus on sääs­tää vaih­toai­kaa kun vaih­to tapah­tuu samaa lai­tu­ria käyt­tä­vään vuoroon.

  81. Mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si tut­kia sel­lais­ta vaih­toeh­toa, että kau­pun­ki­ra­dat ja met­ro yhdis­tet­täi­siin, jol­loin met­ro­lin­jat voi­si­vat olla esi­mer­kik­si täl­lai­sia: http://i40.tinypic.com/2jbmgkj.png

    - Vuo­saa­ri — Hel­sin­ki — Lentoasema
    — Mel­lun­mä­ki — Hel­sin­ki — Espoon keskus
    — Matin­ky­lä — Hel­sin­ki — Kerava

    Uut­ta rataa täy­tyi­si raken­taa Hel­sin­gin alle saman ver­ran kuin Pisa­ra-radas­sa sekä muut­ta nykyi­set kau­pun­ki­ra­dat met­rok­si. Tämä pitäi­si teh­dä ennen Kehä­ra­dan valistumista!

  82. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Met­ro- ja juna­tun­ne­leis­sa on mit­ta­va kokoe­ro niin ratao­suu­del­la kuin ase­mil­la. Sen vuok­si mm Pisa­ra­ra­ta mak­saa mal­tai­ta, vaik­ka on var­sin lyhyt radanpätkä.

    No ei tuo nyt aina­kaan Län­si­met­ron ja Kehä­ra­dan kus­tan­nuk­sis­sa näy, Kehä­ra­ta muis­taak­se­ni mak­saa vähem­män per tun­ne­li­ki­lo­met­ri. Ase­ma­lai­tu­rit on toki huo­mat­ta­vas­ti pidem­piä ja tun­ne­li hie­man isom­pi, mut­ta ei tuo nyt vie­lä niin suur­ta kus­tan­nuse­roa tuo. Useam­pi sisään­käyn­ti ase­mal­le voi tuo­da­kin, mut­ta niis­tä taas sit­ten on toi­saal­ta aika- ja saa­vu­tet­ta­vuus­hyö­ty­jä. Ja niil­le pidem­mil­lä lai­tu­reil­la saa lisää kapasiteettia.

    Olen muu­ten ymmär­tä­nyt his­to­rian suu­rin­piir­tein näin:
    — Ensin oli U‑metro.
    — Sit­ten teh­tiin Mar­tin­laak­son rata juna­na eikä met­ro­na, jos­tain sisä­po­liit­ti­sis­ta syistä.
    — Sit­ten oli U‑junarata.
    — Todet­tiin että mak­saa lii­kaa, eli nykyi­nen Pisa­ra jos­ta on U‑junaan ver­rat­tu­na kor­vat­tu Huo­pa­lah­ti-Töö­lö osuus Pasi­la-Töö­lö osuudella.

  83. Mik­ko H: Miten vuo­ro­vä­lin tihen­tä­mi­nen keven­tää rata­lin­jauk­sia tai tekee nii­tä jous­ta­vam­mik­si? Geo­met­ria­vaa­ti­muk­set ovat käsit­tääk­se­ni aivan samat kuin ennenkin.

    Rata­lin­jaus keve­nee ase­mien lyhen­tyes­sä ja kah­del­la taval­la. Lyhyt ase­ma sitoo vaa­ka- ja pys­ty­geo­met­ri­aa pit­kää ase­maa vähem­män. Lyhyt ase­ma on myös hel­pom­pi sijoit­taa pin­ta­rat­kai­sua aja­tel­len. Tun­ne­lil­le hae­taan kal­lio­pe­rän suh­teen edul­li­sin­ta lin­jaus­ta ja täs­sä­kin lyhyt ase­ma on edullinen.Investoinnin koko­luok­kaan vai­kut­taa ase­mien raken­nus­kus­tan­nuk­sia enem­män täs­sä tun­ne­li­lin­jauk­sen optimointi. 

    Espoon met­ros­sa ase­man pituus tuli kuvaan lii­an myö­hään niin, että kaa­voi­tus­vai­heis­sa kiin­ni­te­tyt lin­jaus­mal­lit vai­kut­ti­vat radan lin­jauk­seen hyvin pal­jon. Eni­ten lyhyel­lä ase­ma­mal­lil­la vai­ku­te­taan­kin ase­mien käyt­tö­kus­tan­nus­ten muo­dos­tu­mi­seen. Tun­ne­lia­se­mat ovat koh­ta­lai­sen suu­ria kiin­teis­tö­jä. Lyhyen ase­man kuu­tiot ja neliöt ovat sel­väs­ti pie­nem­mät kuin pit­kän ase­man, var­sin­kin jos pitäy­dy­tään ensi­si­jai­ses­ti yksi­päi­siin asemiin.

    Kaup­Su: Kapa­si­teet­tion­gel­man voi hoi­taa yksin­ker­tai­ses­ti 1 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä välil­lä Kamp­pi Sör­näi­nen (anteek­si tau­to­lo­gia). Eikö­hän auto­ma­tiik­ka 2020-luvul­la ole sen ver­ran kehit­ty­neem­pää kuin nyt

    Nyt ollaan osta­mas­sa auto­maat­ti­met­roa sel­lai­sil­la mää­rit­te­lyil­lä, että vuo­ro­vä­li voi olla lyhim­mil­lään 90s. Var­maan auto­maa­tio kehit­tyy, mut­ta myös junan mas­san pitää keven­tyä, jot­tei samal­la hidas­te­ta systeemiä.

    Met­roa ei kan­na­ta venyt­tää kovin pit­käl­le kes­kus­tas­ta. Sen sijaan kivi­kau­pun­gin alu­eel­la sii­tä saa par­haat edut. Hel­sin­gin met­ro on esi­kau­pun­ki­ra­ta molem­piin suun­tiin. Kau­pun­kia kehi­tet­täi­siin kes­tä­vän kehi­tyk­sen näkö­vink­ke­lis­tä par­hai­ten, jos kivi­kau­pun­kia met­ro avul­la laa­jen­net­tai­siin Kehä I:n sisällä.

    Kes­kus­te­lu kivi­kau­pun­gin rai­de­jär­jes­tel­mäs­tä on sik­si hyvä jut­tu. Ennen Pisa­ra­pää­tök­siä voi­daan kes­kus­te­lua vie­lä käy­dä. Sen jäl­keen alkaa tuo jäl­ki­pyyk­ki­kes­kus­te­lu, jos­sa vai­kut­ta­vuus on jo huonoa.

    Kaup­Su: Mai­nit­se­ma­si aja­tus Vii­kin lin­jas­ta on, anteek­si vaan, kuol­le­na syn­ty­nyt. Juna­han kul­ki­si Vii­kin pel­to­jen ylit­se, uut­ta asu­tus­ta sin­ne ei sijoitu.

    Viit­taan täs­sä tuo­hon jo edel­lä sano­maa­ni. Hel­sin­gin yleis­kaa­va on koh­ta taas uusi­mis­vai­hees­sa. Sen ylväin lin­jaus, San­ta­ha­mi­na — Laa­ja­sa­lo ‑laa­je­mis­kor­ri­doo­ri kan­ta­kau­pun­gin laa­je­ne­mis­suun­ta­na hukat­tiin tuos­sa Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan suun­nit­te­lu­pro­jek­tis­sa. Miten jos löy­det­täi­siin tämä kivi­kau­pun­gin laa­je­mis­mah­dol­li­suus mm Vii­kin suun­taan esi­mer­kik­si kesyt­tä­mäl­lä Lah­den­väy­lä tun­ne­li­ka­tu­ver­siok­si Kehä ykkö­sen eteläpuolella?

    Kaup­Su: Myös Her­ne­saa­ren met­ro on mie­les­täm­me tur­ha. Mik­sei sit­ten yhtä hyvin Kata­ja­no­kal­le, sen ase­ma kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa on sama kuin Her­ne- ja Jätkäsaaren.

    Kivi­kau­pun­gis­sa met­ro on teräs­tä. Hel­sin­gin ja monen muun kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­tes­sä on löy­det­ty met­ron ja rai­tio­lii­ken­teen hyvä työn­ja­ko kan­ta­kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa. Siel­tä kes­kus­tan etä­lä­lai­dal­ta oli­si hyvä pääs­tä mm Pasi­laan mitä pikimmin.

    Kam­pil­ta toi­nen met­ro­lin­ja voi­si haa­roit­tua sekä Puna­vuo­ren että Kata­ja­no­kan suun­taan. Espan ase­mal­le voi­si päät­tyä toi­nen haa­ra ja Puna­vuo­ren ete­lä­reu­nal­le toi­nen. Kata­ja­nok­ka ei tar­vit­se met­roa, kun Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan tulee ratikka.
    Samoin Her­ne­saa­ren suun­ni­tel­mat ovat sel­lai­set, että ratik­ka kyl­lä hoi­taa sen lyhyet mat­kat. Kol­me uut­ta yksi­päis­tä lyhyt­tä met­roa­se­maa, Espa, Bule­var­di ja Teh­taan­ka­tu, teki­si­vät jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lul­le niin hyvää hidas­ta rai­tio­verk­koa täy­den­tä­mään ja terästämään.

  84. Siis ennen kehä­ra­dan val­mis­tu­mis­ta eikä valistumista. 🙂 

    Tos­sa ehdot­ta­mas­sa­ni vaih­toeh­dos­sa säi­lyi­si tiheät vuo­ro­vä­lit met­ron kai­kil­la haa­roil­la. Ete­lä-Espoos­ta pää­si­si suo­raan ilman vaih­to­ja len­toa­se­mal­le. Haka­nie­mes­sä lai­tu­rit voi­si raken­taa vie­rek­käin. Ainoa koh­ta, jos­sa radat mene­vät ris­tiin oli­si Kam­pis­sa, jos­sa on jo val­miik­si lou­hit­tu tila nykyi­sen lai­tu­rin ala­puo­lel­la. Met­ro­lin­jo­ja voi­si myös hel­pos­ti tule­vai­suu­des­sa laa­jen­taa Viik­kiin tai Laajasaloon.

  85. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Kol­me uut­ta yksi­päis­tä lyhyt­tä met­roa­se­maa, Espa, Bule­var­di ja Teh­taan­ka­tu, teki­si­vät jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lul­le niin hyvää hidas­ta rai­tio­verk­koa täy­den­tä­mään ja terästämään.

    Tähän kitey­tyy Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­lun sokea pis­te. Rati­koi­den hitaus ote­taan jonain luon­non­va­kio­na ja rat­kai­suk­si halu­taan maa­il­man ras­kain tun­ne­li­ju­na. Mik­sei vaan kor­ja­ta rati­koi­den hitaut­ta? Kyse on hyvin yksin­ker­tai­sis­ta asiois­ta — puut­teel­li­sis­ta tai vää­rin toi­mi­vis­ta lii­ken­ne­va­loe­tuuk­sis­ta, lep­sui­lus­ta vää­rin­py­sä­köin­tiä koh­taan, omien kais­to­jen puut­tu­mi­ses­ta tai kais­tan riit­tä­mät­tö­mäs­tä levey­des­tä jois­sain han­ka­lis­sa koh­dis­sa jne. Nämä kaik­ki on kor­jat­ta­vis­sa mur­to-osal­la sii­tä, mitä yhden­kin pysä­kin­vä­lin piden­nys met­roon maksaa.

    Välil­lä tun­tuu, että jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keel­la on mah­dol­li­suus nyt­käh­tää eteen­päin vas­ta, kun kus­tan­nusar­vio on tar­peek­si pos­ke­ton. Ehkä­pä kaik­ki ratik­ka­ver­kon kehi­tys- ja laa­jen­nus­hank­keet tuli­si kerä­tä yhteen “KATUMETRO 2020”-mappiin ja toi­voa, että sil­lä tavoin saa­daan riit­tä­väs­ti mil­joo­nia hintalappuun.

  86. Kaup­SuEikö­hän auto­ma­tiik­ka 2020-luvul­la ole sen ver­ran kehit­ty­neem­pää kuin nyt (jos ei ote­ta huo­mioon surul­li­sen­kuu­lui­saa Sie­men­siä). Met­ro toi­mi­si ikään­kuin vakaa­suo­ra Pater-Nos­ter his­si ilman mitään aika­tau­lu­ja. Ase­mien välil­lä toki ovet pitää sulkea. 

    Pater Nos­ter ‑his­si onkin val­lan onnis­tu­nut ver­taus. Sen kans­sa­han käy niin, että jos jos­sain koh­taa tulee vii­vy­tys­tä, niin koko his­si­ket­ju sei­soo. No, käsit­tääk­sen Pater Nos­ter ‑his­si ei pysäh­dy lain­kaan, mut­ta eikö­hän aja­tus tule sel­väk­si: met­ro joka lii­ken­nöi tek­ni­sel­lä mini­mi­vuo­ro­vä­lil­lä hyvin häi­riö­herk­kä, kos­ka jokai­nen vii­vy­tys vii­vyt­tää kaik­kia junia, joka leik­kaa koko lin­jan kapa­si­teet­tia, joka puo­les­taan ruuh­kaut­taa jär­jes­tel­mää, mikä taa­sen aiheut­taa uusia vii­väs­ty­mi­siä. Koko sys­tee­mi on koko ajan romah­duk­sen par­taal­la, ellei se ole ran­kas­ti yli­mi­toi­tet­tu, joko kool­taan tai ase­ma-ajoil­taan, jol­loin tulok­se­na on hidas linjanopeus.

    Yksin­ker­tai­ses­ti on vain vii­sas­ta jät­tää rei­lu vuo­ro­vä­li ja huo­leh­tia kapa­si­tee­tis­ta aja­mal­la tar­peek­si isoil­la junil­la. Sil­loin yksit­täi­sel­lä junal­la on jon­kin ver­ran peli­va­raa vii­vy­tyk­sel­le. Pitem­pi vuo­ro­vä­li tar­koit­taa myös pidem­pää kään­tö­ai­kaa, jol­loin on mah­dol­lis­ta toi­pua mah­dol­li­sis­ta vii­väs­ty­mis­tä. Sii­nä Vep­sä­läi­nen on aivan oikeas­sa, että met­ro on tiheäs­ti asut­tu­jen aluei­den jär­jes­te­mä, ei niin­kään pit­kien etäi­syyk­sien. Met­rol­la saa­daan kapa­si­teet­tia, ei niin­kään nopeutta.

    Jos­kus olen kuul­lut jutun auto­kor­jaa­mos­ta, joka mai­nos­ti: “Valit­se seu­raa­vis­ta kak­si, mut­ta kaik­kia kol­mea et saa: hal­pa hin­ta, huo­lel­li­nen työ ja nopea kor­jaus.” Samaa voi kyl­lä sanoa met­ros­ta, vali­ta voi kak­si seu­raa­vas­ta kol­mes­ta: nopeus, lyhyt vuo­ro­vä­li ja luo­tet­ta­vuus. Tosin jos mat­kus­ta­jia on vähän­lai­ses­ti, niin sit­ten kaik­ki kol­me ovat mahdollisia.

  87. Jari V: Tähän kitey­tyy Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­suun­nit­te­lun sokea pis­te. Rati­koi­den hitaus ote­taan jonain luon­non­va­kio­na ja rat­kai­suk­si halu­taan maa­il­man ras­kain tunnelijuna.

    Puhut asi­aa, mut­ta jos tuo nopeut­ta­mi­nen oli­si help­po jut­tu, se oli­si jo teh­ty. Niin kau­an kuin muis­tan, nopeus­ta­son nos­ta­mis­ta on pidet­ty kes­kei­se­nä tavoit­tee­na ja tulos­ta­voit­tei­ta on ase­tet­tu valtuustossakin.

    Itse­kin yri­tin sitä edis­tää 12 vuot­ta ja lop­pu­tu­lok­sel­la ei pys­ty kehu­maan. Vuon­na 1994 ase­tet­tiin tavoit­teek­si nopeu­den nos­to sil­loi­ses­ta 15 km/h roh­keas­ti 18 km/h. Väsät­tiin pal­jon suun­ni­tel­mia ja toteu­tet­tiin etui­suuk­sia. Lop­pu­tu­lok­se­na on nykyi­nen nopeus­ta­so alle 16 km/h.

    Toi­vot­ta­vas­ti nyt on parem­mat suun­nit­te­li­jat ja var­sin­kin roh­keam­mat päättäjät.

  88. Mones­sa sak­sa­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa rai­tio­lii­ken­net­tä on nopeu­tet­tu teke­mäl­lä sii­tä maa­na­lai­nen “U‑Stadtbahn” eli käy­tän­nös­sä met­ro, jota lii­ken­nöi­dään rai­tio­vau­nu­mai­sel­la kalus­tol­la. Hel­sin­gin kivi­kau­pun­gis­sa nopeu­den nos­to ei onnis­tu aina­kaan hel­pom­min; muu­ta­kin lii­ken­net­tä on, eikä Suo­men tie­lii­ken­ne­lais­sa rati­kal­la ole saman­lais­ta “juna-sta­tus­ta” kuin vaik­ka­pa Saksassa. 

    http://www.gesetze-im-internet.de/strabbo_1987/

  89. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Puhut asi­aa, mut­ta jos tuo nopeut­ta­mi­nen oli­si help­po jut­tu, se oli­si jo tehty. 

    Sep­po, tuo on help­poa ja se on teh­ty kym­me­nis­sä kau­pun­geis­sa. En osaa sanoa, onko Hel­sin­gis­sä kyse halun vai osaa­mi­sen puut­tees­ta vai­ko molemmista.

    Kai­ken­ni­mis­ten jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den kes­ki- tai lin­ja­no­peu­den (sama asia) aset­taa ensi­si­jas­sa pysäk­ki­vä­li. Lyhyt pysäk­ki­vä­li hidas­taa, mut­ta paran­taa pal­ve­lu­ta­soa. Junil­la ja met­rol­la on pit­kä pysäk­ki­vä­li, mut­ta koko­nais­mat­ka sil­ti hidas, kun aikaa menee vaih­toi­hin ja liityntäbusseihin.

    Hel­sin­gin rati­koi­den noin 330 met­rin kes­ki­py­säk­ki­vä­lil­lä kes­ki­no­peus oli­si 20 km/h, jos vau­nut eivät pysäh­dy muu­al­la kuin pysä­keil­lä. Kaik­ki täs­tä alas­päin joh­tuu sii­tä, että on pysäh­dyt­tä­vä pysäk­kien välil­lä. Kuten Hel­sin­gis­sä tapahtuu.

    Pidän kaik­kia syi­tä yli­mää­räi­sil­le pysäh­dyk­sil­le seli­tyk­si­nä. Olen näh­nyt omin sil­min tar­peek­si mon­ta rai­tio­tie­tä katu­ym­pä­ris­tös­sä ilman yli­mää­räi­siä pysäh­dyk­siä, että on tur­ha selit­tää, että nii­tä on mah­do­ton­ta pois­taa. Sik­si en voi vält­tyä aja­tuk­sel­ta, ettei pysäh­dyk­siä ole Hel­sin­gis­sä halut­tu­kaan pois­taa. Ikään kuin oli­si tar­koi­tus­kin, että rati­kat pysy­vät hitai­na ja kus­tan­nuk­set siten korkeina.

    Ihan vain yksityiskohtina:
    — Rati­koi­den kes­ki­no­peus Alek­sil­la on suu­rem­pi kuin ver­kol­la keskimäärin.
    — Kes­ki­no­peu­den nos­to 20 km/h:iin sääs­täi­si noin 4 M€ eli 20 % vuo­sit­tai­sia liikennöntikustannuksia.

    Ante­ro

  90. Kii­tos jäl­leen kom­men­teis­ta, jat­ke­taan vastauksia.
    Vil­len idea Sil­mu­kas­ta iso­na hubi­na: VR:n lähi­li­ju­nil­la pitää mie­les­täm­me joka tapauk­ses­sa pääs­tä suo­raan kes­kus­taan. Samoin Espoos­ta Itään pitää olla suo­ra vaih­do­ton met­ro­yh­teys, ja toi­sin­päin. Poh­jois­suun­nan kau­ko­bus­sit voi­si­vat jää­dä Pasi­laan, lai­tu­rit voi raken­taa radan pääl­le. Haka­nie­men­tien paran­ta­mi­nen hel­pot­taa bus­si­lii­ken­net­tä. Pasi­laan syn­tyi­si todel­li­nen MTC (Mul­ti­pur­po­se Traf­fik Cent­re), siel­lä koh­tai­si­vat kau­ko- ja lähi­ju­nat, met­ro, rai­tio­vau­nut ja osa bussiliikenteestä.
    Sil­mu­kal­la voi tar­vit­taes­sa ajaa toki myös pelk­kää ympy­rää esim. suur­ten mas­sa­ta­pah­tu­mien yhtey­des­sä (Sta­dion / Hart­vall- aree­na). Sil­muk­ka muo­dos­tai­si myös poik­keus­rei­tin tie­tyis­sä häiriötilanteissa.

    Sep­po Vep­sä­läi­nen ker­toi, että uuden suku­pol­ven met­ro­ju­nien auto­ma­tiik­ka sal­lii mini­mis­sään 1.5:n minuu­tin vuo­ro­vä­lin. Se riit­tää. Kam­pin ja Sör­näis­ten välil­lä 1,5 min. Sil­mu­kas­sa 3 min, samoin Sör­näi­sis­tä Itä­kes­kuk­seen ja Kam­pis­ta Espoo­seen. Vuo­saa­ren pää­te­pis­tees­sä vuo­ro­vä­li oli­si 6 minuut­tia, kes­kim. odo­tusai­ka 3 min. Noin niin­kuin teo­rias­sa. Riit­täi­si­kä­hän tämä Sepol­le, Spot­tul­le ja Vil­le O:lle?

  91. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Puhut asi­aa, mut­ta jos tuo nopeut­ta­mi­nen oli­si help­po jut­tu, se oli­si jo teh­ty. Niin kau­an kuin muis­tan, nopeus­ta­son nos­ta­mis­ta on pidet­ty kes­kei­se­nä tavoit­tee­na ja tulos­ta­voit­tei­ta on ase­tet­tu valtuustossakin.

    Itse­kin yri­tin sitä edis­tää 12 vuot­ta ja lop­pu­tu­lok­sel­la ei pys­ty kehu­maan. Vuon­na 1994 ase­tet­tiin tavoit­teek­si nopeu­den nos­to sil­loi­ses­ta 15 km/h roh­keas­ti 18 km/h. Väsät­tiin pal­jon suun­ni­tel­mia ja toteu­tet­tiin etui­suuk­sia. Lop­pu­tu­lok­se­na on nykyi­nen nopeus­ta­so alle 16 km/h.

    En läh­de syyt­te­le­mään, kos­ka en tie­dä mitä aika­na­si on suun­ni­tel­tu. Taval­li­sen mat­kus­ta­jan näkö­kul­mas­ta kui­ten­kin vai­kut­taa sil­tä, että kai­kis­ta lupaa­vis­ta nopeu­tus­suun­ni­tel­mis­ta huo­li­mat­ta tosie­lä­mäs­sä ei tapah­du mitään.

    Esim. 8:n suju­voit­ta­mi­sek­si teh­tiin jon­kun aikaa sit­ten ansio­kas suun­ni­tel­ma, joka sisäl­si juu­ri nii­tä toi­men­pi­tei­tä, joi­hin aiem­min viit­ta­sin. Mitä sil­le ohjel­mal­le on tapah­tu­nut? Kul­jen kasil­la päi­vit­täin, enkä ole havain­nut ensim­mäis­tä­kään paran­nus­ta. Vau­nu köröt­te­lee täs­mäl­leen samaa vauh­tia ja pysäh­te­lee samoi­hin hil­jai­siin jalan­kul­ku­va­loi­hin kuin aina aiem­min­kin. Ei nii­den valo­jen ohjel­moin­tiin kulu vuo­sia — kyse on sii­tä, ettei nopeu­tus­toi­mia toteu­te­ta, vaan ne jää­vät map­pei­hin homehtumaan!

    Hel­sin­ki­läi­set lii­ken­ne­va­loe­tuu­det ovat oma jut­tun­sa. Muu­al­la maa­il­mas­sa lii­ken­ne­va­loe­tuus tar­koit­taa sitä, että vau­nu voi kul­kea hidas­ta­mat­ta ris­teyk­sen ohi, mut­ta meil­lä etuus on kiva pie­ni valo S‑opasteen kul­mas­sa, joka vilk­kuu kii­vaas­ti, mut­tei mat­kus­ta­jan näkö­kul­mas­ta vai­ku­ta tuon tai­vaal­lis­ta vau­nun kulkuun.

    Rat­kai­se­vaa asias­sa lie­nee se, ettei rati­koi­den lii­ken­neym­pä­ris­tö ole koko­nai­suu­te­na kenen­kään hal­lus­sa. Kun tar­vit­ta­vat muu­tok­set hajau­tu­vat moneen eri suun­taan (kadun­ra­ken­nus, lii­ken­ne­va­lo-ohjel­moin­ti, pysä­köin­nin­val­von­nan käy­tän­nöt) ja kyse on pää­asias­sa pie­nis­tä yksit­täi­sis­tä toi­mis­ta, ne hau­tau­tu­vat isom­pien hank­kei­den alle ja unoh­tu­vat. Sii­nä mie­les­sä aiem­min kie­li pos­kes­sa heit­tä­mä­ni Katu­met­ro-han­ke voi­si olla kon­sep­ti­na har­kin­nan arvoi­nen — yksis­sä kan­sis­sa kaik­ki, mitä ratik­ka­lii­ken­teen uudis­ta­mi­nen euroop­pa­lai­sel­le tasol­le vaa­tii — ja sit­ten joku kat­so­maan perään, että paran­nuk­set myös toteutetaan.

    Samaan paket­tiin vie­lä tiu­kat suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet uusil­le radoil­le, jot­tei esim. 9:n Fle­ma­ri-Stu­ren­ka­tu-osuu­den kal­tai­sia höl­möi­ly­jä enää nähtäisi.

  92. Joku kir­joit­ti aikai­sem­min, että Pisa­ra­ra­ta – puu­has­te­lu joh­tuu sii­tä, ettei rata- ja met­ro­suun­nit­te­lua ole koor­di­noi­tu kes­ke­nään. Nii­tä suun­nit­te­le­vat eri ins­ti­tuu­tiot. Nyt näyt­tää sil­ta, ettei met­ron ja rai­tio­vau­nu­jen­kaan hie­rar­ki­aa ymmär­re­tä. Viit­taan täs­sä Sep­po Vep­sä­läi­sen ideoi­hin vie­dä met­ro­lin­jo­ja Her­ne­saa­reen ja mui­hin niemekkeisiin.

    Met­ro on pri­mää­ri ras­kas run­ko­lin­ja, joka pal­ve­lee mas­so­ja. Rai­tio­vau­nu on kevyem­pi väli­ne, jol­la hoi­de­taan lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä ja kau­pun­gin sisäis­tä lii­ken­net­tä. Onhan sekin jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne, mut­tei niin suu­ril­le mas­soil­le ja yhtä pit­kil­le mat­koil­le kuin metro.
    Kata­ja­no­kan, Her­ne­saa­ren ja Jät­kä­saa­ren riit­tää rai­tio­vau­nu, joka kul­kee Cityn MPC:n , siis Kam­pin tai Rau­ta­tie­a­se­man kautta. 

    Rau­ta­tie­a­se­man ete­lä­puo­lel­la ei met­roa tar­vi­ta. Ete­läi­sen kan­ta­kau­pun­gin rai­tio­lin­jo­ja voi ratio­na­li­soi­da esim. näin: 3:n spo­ra jat­kai­si Teh­taan­ka­tua Telak­ka­ka­dul­le ja siel­tä Bule­var­dia pit­kin takai­sin kes­kus­taan. Se hoi­tai­si näin nie­men poi­kit­tais­lii­ken­teen. Uut­ta rataa tar­vit­tai­siin vain pari­sa­taa met­riä. Lin­ja 1 voi­daan tar­peet­to­ma­na pois­taa Senaa­tin­to­rin ete­lä­puo­lel­ta. Kai­vo­puis­ton poh­jois-ete­lä-lii­ken­ne hoi­tui­si jat­ka­mal­la lin­ja 10 Kor­kea­vuo­ren­ka­tua Teh­taan­ka­dul­le, siel­tä takai­sin kes­kus­taan Lai­vu­rin­ka­tua ja Fre­daa pit­kin, siis nykyi­siä kol­mo­sen rai­tei­ta pit­kin. Kor­kea­vuo­ren­ka­dun osuus voi olla yksi­rai­tei­nen. Auto­pai­kat säi­lyi­si­vät ja lii­ken­ne­toi­mit­ta­ja Kor­ju­lal­ta hel­tiäi­si lupa hel­pom­min. Lin­jaa voi­si myö­hem­min jat­kaa Meri­ka­dul­le, jos Ullan­lin­nan rou­vat kes­tä­vät kolinan.

    Rai­tio­vau­nu on kui­ten­kin sen ver­ran ras­kas väli­ne, että kaik­kien lin­jo­jen pitäi­si kes­kus­tas­sa men­nä Kam­pin tai Rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta. Esim. lin­ja 8 on vää­rän­lai­nen ns. tan­gent­ti­lin­ja, jol­la ei pää­se lain­kaan kes­kus­taan. Se on mui­nais­jään­ne ajoil­ta, jol­loin sil­lä kul­je­tet­tiin Val­li­lan ja Sör­kan duu­na­rei­ta Sal­mi­saa­ren tii­li­teh­taal­le. Nyt sitä tar­vet­ta ei enää ole. Spo­ra­lin­jois­sa oli­si pal­jon muu­ta­kin kehi­tet­tä­vää, mut­ta pysym­me ehkä kui­ten­kin met­ros­sa. Pika­met­ro len­toa­se­mal­le­kin on vie­lä käsittelemättä.

  93. Kaup­sul­la taitaa

    Rai­tio­vau­nu on kui­ten­kin sen ver­ran ras­kas väli­ne, että kaik­kien lin­jo­jen pitäi­si kes­kus­tas­sa men­nä Kam­pin tai Rau­ta­tie­a­se­man kautta.Esim. lin­ja 8 on vää­rän­lai­nen ns. tan­gent­ti­lin­ja, jol­la ei pää­se lain­kaan keskustaan.Se on mui­nais­jään­ne ajoil­ta, jol­loin sil­lä kul­je­tet­tiin Val­li­lan ja Sör­kan duu­na­rei­ta Sal­mi­saa­ren tiilitehtaalle. 

    Kaup­sul­la tai­taa olla fak­tat pie­les­sä. 8:lla ei ole mitään ongel­mia kerä­tä run­sas­ta mää­rää mat­kus­ta­jia. Kon­sep­tu­aa­li­ses­ti­han se on Joke­ri ‑1, eli kau­pun­gin ensim­mäi­nen poi­kit­tai­nen rai­de­lin­ja. Näi­tä tar­vi­taan lisää; seu­raa­vak­si Joke­ri 0 (Pasi­la — Kala­sa­ta­ma ‑tasol­la) ja Joke­ri 1 laa­je­ne­van kan­ta­kau­pun­gin alueella. 

    Hel­sin­gin kokoi­nen kau­pun­ki tar­vit­see joukkoliikenne_verkon_. Ras­kaat rai­teet (met­ro ja lähi­ju­na) hoi­ta­vat käte­väs­ti säteit­täi­sen lii­ken­teen ja rati­kat sit­ten sen vähän vähem­män kuor­mit­tu­van poi­kit­tai­sen. Näin jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä pää­see käte­väs­ti kaikkialle.

  94. Kaup­Su: Esim. lin­ja 8 on vää­rän­lai­nen ns. tan­gent­ti­lin­ja, jol­la ei pää­se lain­kaan kes­kus­taan. Se on mui­nais­jään­ne ajoil­ta, jol­loin sil­lä kul­je­tet­tiin Val­li­lan ja Sör­kan duu­na­rei­ta Sal­mi­saa­ren tiilitehtaalle.

    Usko­ma­ton kom­ment­ti. Kysees­sä on kan­ta­kau­pun­gin tär­kein poi­kit­tais­lin­ja. Ruuh­ka-aikaan vau­nut ovat tupa­ten täyn­nä, eivät­kä ne mui­na­kaan aikoi­na kul­je lähi­main­kaan tyh­ji­nä. Ter­ve­tu­loa kokeilemaan!

  95. Kaup­Su: Esim. lin­ja 8 on vää­rän­lai­nen ns. tan­gent­ti­lin­ja, jol­la ei pää­se lain­kaan kes­kus­taan. Se on mui­nais­jään­ne ajoil­ta, jol­loin sil­lä kul­je­tet­tiin Val­li­lan ja Sör­kan duu­na­rei­ta Sal­mi­saa­ren tii­li­teh­taal­le. Nyt sitä tar­vet­ta ei enää ole.

    Pari­kym­men­tä tuhat­ta mat­kus­ta­jaa päi­väs­sä on kans­sa­si eri miel­tä. Kon­sep­ti tun­ne­taan nimel­lä poikittaisliikenne.

  96. Kaup­Su: Kata­ja­no­kan, Her­ne­saa­ren ja Jät­kä­saa­ren riit­tää rai­tio­vau­nu, joka kul­kee Cityn MPC:n , siis Kam­pin tai Rau­ta­tie­a­se­man kautta.

    Niin­hän minä kirjoitinkin. 

    Jut­tu liit­tyi kan­ta­kau­pun­gin rai­de­jär­jes­tel­män eri vaih­toeh­to­mal­lien poh­din­taan. Pisa­raa ollaan nyt valit­se­mas­sa, mut­ta mui­ta­kin har­kin­nan arvoi­sia mal­le­ja on. Nie­men alue ydin­kes­kus­tan ete­lä­puo­lel­la on laa­ja tii­vis moni­käyt­töi­nen umpi­kort­te­li­vyö­hy­ke, jos­ta mat­kat kes­kus­tan läpi muil­le seu­dun alueil­le ovat hitaat ja pit­kät. Pisa­ra­ra­taan ehdo­te­taan Töö­löön ase­maa, vaik­ka siel­lä on erit­täin run­sas rai­tio- ja bus­si­lii­ken­ne. Mik­sei siis Puna­vuo­re­lai­sil­le sai­si antaa metrolinkkiä ? 

    Jos halu­taan laa­jen­net­tu tii­vis kan­ta­kau­pun­ki, joka ulot­tuu poh­joi­ses­sa liki Kehä ykkö­sel­le, tar­vi­taan lisää met­roa. Toi­nen met­ro­lin­ja Kam­pis­ta Töö­lön ja Pasi­lan kaut­ta Viik­kiin ja Mau­nu­laan niin, että sekä Lah­den­väy­lä että Tuusu­lan­väy­lä tun­ne­loi­daan hitaam­mak­si katu­roi­lok­si kehän ete­lä­puo­lel­la, tar­joai­si mah­dol­li­suu­den tiivistää
    maan­käyt­töä kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ti met­ron varteen.

    Tähän mal­liin liit­tyen Kam­pil­ta met­roa voi­si jat­kaa 1–2 ase­ma­vä­liä ete­lään, jol­loin rati­kan perus­pal­ve­lul­le saa­tai­siin täy­den­tä­vä nopea link­ki muu­al­le seudulle.

  97. Ante­ro Alku: Sep­po, tuo on help­poa ja se on teh­ty kym­me­nis­sä kau­pun­geis­sa. En osaa sanoa, onko Hel­sin­gis­sä kyse halun vai osaa­mi­sen puut­tees­ta vai­ko molemmista.

    Sii­tä että täl­lä sir­kuk­sel­la ei ole tireh­töö­riä, ei kos­ke pel­käs­tään ratik­ko­ja. Suju­va pin­ta­lii­ken­ne rati­koil­la tai bus­seil­la­kin, edel­lyt­täi­si yhteis­työ­tä seu­raa­vien välillä:
    KSV:n lii­ken­ne­suun­nit­te­lu joka suun­nit­te­luu katu­ti­lan ja kiskot.
    HSL joka suun­nit­te­lee lin­jas­toon, esi­mer­kik­si toi­mi­vat valoe­tuu­det aset­ta­vat lin­jas­tol­le rajoituksia.
    — Lii­ken­ne­va­lo­suun­nit­te­lu, jon­ka pitäi­si sit­ten tie­tää pal­jon­ko ja mil­lä välil­lä nii­tä rati­koi­ta tulee, jot­ta voi­daan antaa valoetuudet.
    HKL, jon­ka pitäi­si ymmär­tää ostaa isom­mat rati­kat, jot­ta vuo­ro­vä­leist­tä ei tar­vit­se teh­dä yli­ti­hei­tä, sekä kor­ja­ta samaan aikaan radat.
    — Päät­tä­jät joi­den­ka pitäi­si vaa­tia ja toi­saal­ta olla nil­lit­tä­mäs­tä paris­ta pois­tet­ta­vas­ta park­ki­pai­kas­ta, tuos­sa vai­vaa se totaa­li­nen suh­tel­li­suu­den­ta­ju puu­te kun ongel­mal­li­sia on noin pro­sent­ti kadun­var­si­pai­kois­ta ja ne häi­rit­see useam­pien lii­ku­mis­ta kuin autois­sa on mat­kus­ta­jia yhteensä.

    Ja tämä siis suun­nit­te­lu­puo­lel­la. Sen jäl­keen pitäi­si vie­lä saa­da HKR teke­mään niin kuin käs­ke­tään, olen enem­män kuin vähän kyp­sä sii­hen että kun kis­kot on pape­ril­la kun­nos­sa vie­lä KSV:stä läh­ties­sään, niin HKR:n katusuun­nit­te­li­ja sit­ten esim. käyt­tää sivut­tais­ti­lan sii­hen että lait­taa kes­kel­le kis­ko­ja lii­ken­teen­ja­ka­jan. Otson tap­pe­luis­ta fil­la­ri­puo­lel­la koh­te­li­aas­ti sanot­tu­na häm­men­tä­vää jut­tua http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2012/03/08/miksi-pyoratiet-rakennetaan-vaarin/

    Tää vir­ka­mies­kun­ta nyt pitää vaan lait­taa töi­hin ja kuriin. Se mitä pitäi­si teh­dä on kir­jat­tu eri rap­pa­rei­hin jo ihan tar­peek­si mon­ta ker­taa, on aika vaa­tia tuloksia.

    - Kes­ki­no­peu­den nos­to 20 km/h:iin sääs­täi­si noin 4 M€ eli 20 % vuo­sit­tai­sia liikennöntikustannuksia.Antero

    Rai­tio­vau­nu­jen lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­set 2011 oli 35 mil­joo­na euroa vuo­des­sa (muut­tu­vat) eli 20% tuos­ta on noin 7 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Tuo puol­tai­si pel­kil­lä lii­ken­nöin­ti­sääs­töil­lä noin 150 mil­joo­nan euron inves­toin­tia nopeu­tuk­seen, mat­kus­ta­jien aika­hyö­dyt, mah­dol­li­suu­det kor­va­ta bus­si­lii­ken­net­tä, jne. tulee kau­pan päälle.

  98. Kaup­Su: Sil­mu­kas­sa 3 min, samoin Sör­näi­sis­tä Itä­kes­kuk­seen ja Kam­pis­ta Espoo­seen. Vuo­saa­ren pää­te­pis­tees­sä vuo­ro­vä­li oli­si 6 minuut­tia, kes­kim. odo­tusai­ka 3 min. Noin niin­kuin teo­rias­sa. Riit­täi­si­kä­hän tämä Sepol­le, Spot­tul­le ja Vil­le O:lle

    Öö..ei. Nyt suun­ni­tel­luil­la kah­den yksi­kön eli 580 mat­kus­ta­jan junil­la 11600 mat­kus­ta­jaa tunnissa.

    Jos tar­koi­tus on kas­vat­taa jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuut­ta, ei ole jär­ke­vää yrit­tää mak­si­moi­da mit­ta­rei­ta kuten kapa­si­tee­tin käyt­tö­as­te eli käy­tän­nös­sä mini­moi­da mat­kus­tus­mu­ka­vuut­ta. Toi­sek­seen, jos inves­toi­daan, niin sit­ten riit­tä­väs­ti jot­ta saa­daan vaikuttavuutta.

  99. Ante­ro Alku: Kai­ken­ni­mis­ten jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nei­den kes­ki- tai lin­ja­no­peu­den (sama asia) aset­taa ensi­si­jas­sa pysäk­ki­vä­li. Lyhyt pysäk­ki­vä­li hidas­taa, mut­ta paran­taa palvelutasoa.

    Niin­pä ja hel­sin­ki­läi­set ovat koke­muk­se­ni mukaan tähän saak­ka halun­neet hitaan rati­kan eli kaik­ki nuo pysä­kit, jot­ka lyhen­tä­vät pysä­kil­le kävelyä.

    Nopeut­ta­mis­pro­jek­teis­sa, joi­ta teh­tiin monia, ehdo­tel­tiin pysäk­ki­har­ven­nuk­sia, mut­ta ne tyr­mät­tiin oiko­pää­tä. Kun Alek­sia uudis­tet­tiin, halusin vähen­tää yhden pysäk­ki­pa­rin, mut­ta siel­lä ne nököt­tä­vät mel­kein vie­ri vieressä.

    Ante­ro Alku: Pidän kaik­kia syi­tä yli­mää­räi­sil­le pysäh­dyk­sil­le seli­tyk­si­nä. Olen näh­nyt omin sil­min tar­peek­si mon­ta rai­tio­tie­tä katu­ym­pä­ris­tös­sä ilman yli­mää­räi­siä pysäh­dyk­siä, että on tur­ha selit­tää, että nii­tä on mah­do­ton­ta poistaa.

    Seli­tys­ten lis­ta on pit­kä, mut­ta pää­asia on tiuk­ka lin­ja kevyen lii­ken­teen koh­te­luun valois­sa. Kun kul­kee niis­sä kau­pun­geis­sa, jois­sa rati­koil­le on pys­tyt­ty toteut­ta­maan lähes 0‑toleranssi, huo­maa, että jalan­kul­ki­ja jou­tuu odot­ta­maan kes­kel­lä katuakin.

  100. Kaup­Su: Sep­po Vep­sä­läi­nen ker­toi, että uuden suku­pol­ven met­ro­ju­nien auto­ma­tiik­ka sal­lii mini­mis­sään 1.5:n minuu­tin vuo­ro­vä­lin. Se riit­tää. Kam­pin ja Sör­näis­ten välil­lä 1,5 min. Sil­mu­kas­sa 3 min, samoin Sör­näi­sis­tä Itä­kes­kuk­seen ja Kam­pis­ta Espoo­seen. Vuo­saa­ren pää­te­pis­tees­sä vuo­ro­vä­li oli­si 6 minuut­tia, kes­kim. odo­tusai­ka 3 min. Noin niin­kuin teoriassa.

    Ei rii­tä, kun Öster­sun­dom on täy­teen raken­net­tu ja väy­lä­mak­sut toteu­tet­tu. Nyky­vir­roil­la kyllä.

    Met­ro­ver­kos­sa kes­kei­sil­lä osil­la on väl­tet­ty haa­rau­tu­mi­sia. Aika­naan tapah­tui täl­lai­ses­sa pai­kas­sa muu­ta­ma met­ro-onnet­to­mus kul­jet­ta­jan ajo­vir­heen vuok­si. Auto­ma­ti­soin­ti eli­mi­noi näi­tä ris­ke­jä, mut­ta tur­val­li­sin­ta on tie­tys­ti hoi­taa kes­kei­set verk­ko-osat ilman haaroituksia.

  101. Kaup­Su: Onko se sit­ten joka toi­nen vuo­ro ruuh­ka-aikaan vai jotain muu­ta, sen voi opti­moi­da nykyi­sil­lä taskutietokoneilla

    Sep­po Vep­sä­läi­nen: Aika­naan tapah­tui täl­lai­ses­sa pai­kas­sa muu­ta­ma met­ro-onnet­to­mus kul­jet­ta­jan ajo­vir­heen vuok­si. Auto­ma­ti­soin­ti eli­mi­noi näi­tä riskejä,

    Tämä menee jo vähän hius­ten hal­ko­mi­sek­si. Jos kapa­si­teet­ti idäs­sä Sör­näis­ten ja Sii­li­tien välil­lä ruuh­ka-aikaan ei rii­tä, aje­taan sit­ten vain joka kol­mas juna Sil­muk­ka-radal­le, sen kuor­mi­tus on joka tapauk­ses­sa vähäisempi.

    Manu­aa­li­sil­la onnet­to­muuk­sil­la ei kan­na­ta perus­tel­la auto­maat­ti­met­ron riskejä.

  102. mkl: Mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si tut­kia sel­lais­ta vaih­toeh­toa, että kau­pun­ki­ra­dat ja met­ro yhdis­tet­täi­siin, jol­loin met­ro­lin­jat voi­si­vat olla esi­mer­kik­si täl­lai­sia: http://i40.tinypic.com/2jbmgkj.png
    — Vuo­saa­ri – Hel­sin­ki – Lentoasema
    — Mel­lun­mä­ki – Hel­sin­ki – Espoon keskus
    — Matin­ky­lä – Hel­sin­ki – Kerava
    Uut­ta rataa täy­tyi­si raken­taa Hel­sin­gin alle saman ver­ran kuin Pisa­ra-radas­sa sekä muut­ta nykyi­set kau­pun­ki­ra­dat met­rok­si. Tämä pitäi­si teh­dä ennen Kehä­ra­dan valistumista!

    Esi­tin tätä noin vuon­na 1995 ja sil­loi­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö Sal­mi­vaa­ra kan­nat­ti ide­aa. Espool­le ja Van­taal­le aja­tus oli mah­do­ton, kos­ka sii­nä­hän hel­sin­ki­läi­nen met­ro­ju­na ryö­mii rajan yli hauk­kaa­maan naapurikunnat. 

    Sil­loin naa­pu­ri­kun­tien edus­ta­jil­le oli myös tär­keä­tä koros­taa met­ron tava­ton­ta kal­leut­ta lähi­ju­naan ver­rat­tu­na, vaik­ka oikei­ta­kin kus­tan­nus­tie­to­ja oli yllin kyl­lin saatavilla.

    Nyt ollaan myö­häs­sä tämän idean kans­sa. On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, miten kehä­ra­dan käyt­töön­ot­to sujuu van­taa­lai­sil­ta. Alku on var­mas­ti vai­ke­aa, kun ase­mia on vähän, käyt­tä­jiä­kin vie­lä hint­sus­ti, mut­ta käyt­tö­me­no­jen lisäys pai­naa vel­kais­ta kaupunkia.

  103. tpyy­luo­ma: No ei tuo nyt aina­kaan Län­si­met­ron ja Kehä­ra­dan kus­tan­nuk­sis­sa näy, Kehä­ra­ta muis­taak­se­ni mak­saa vähem­män per tun­ne­li­ki­lo­met­ri. Ase­ma­lai­tu­rit on toki huo­mat­ta­vas­ti pidem­piä ja tun­ne­li hie­man isom­pi, mut­ta ei tuo nyt vie­lä niin suur­ta kus­tan­nuse­roa tuo.

    Kyl­lä tun­ne­lio­suu­det ovat hyvin eri­hin­tai­set. Kehä­ra­ta on pää­osin pin­ta­ra­ta, joten koko pituu­del­ta las­kien investointi/km saat­taa olla län­si­met­rol­la hie­man suurempi.

    Kehä­ra­dan tun­ne­lia­se­mien käyt­tö­me­not tule­vat ole­maan met­roa­se­maan ver­rat­tu­na sel­väs­ti suu­rem­mat. Kuka ne mak­saa, on minul­le epä­sel­vä. Vii­me kädes­sä tie­tys­ti käyttäjät.

    tpyy­luo­ma: Olen muu­ten ymmär­tä­nyt his­to­rian suu­rin­piir­tein näin:
    — Ensin oli U‑metro.
    — Sit­ten teh­tiin Mar­tin­laak­son rata juna­na eikä met­ro­na, jos­tain sisä­po­liit­ti­sis­ta syistä.
    — Sit­ten oli U‑junarata.
    — Todet­tiin että mak­saa lii­kaa, eli nykyi­nen Pisa­ra jos­ta on U‑junaan ver­rat­tu­na kor­vat­tu Huo­pa­lah­ti-Töö­lö osuus Pasi­la-Töö­lö osuudella.

    Osit­tain oikein.

    U‑metroa esi­tet­tiin jo 1971. Sit­ten Aura teki dii­lin sil­loi­sen VR:n pää­joh­ta­jan kans­sa Mar­tin­laak­son radas­ta. Rata suun­ni­tel­tiin niin, että sen muut­ta­mi­nen met­rok­si on help­po. Noin kym­me­nen vuot­ta sit­ten teh­dyn arvion mukaan muu­tos mak­sai­si noin 60M€.

    U‑junarataidea väläh­ti lyhyen aikaa kes­kus­te­luis­sa, mut­ta kuo­pat­tiin pian. 

    Kun Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne täyt­ti 100 vuot­ta, sen kun­niak­si jär­jes­tet­tiin idea­kil­pai­lu kau­pun­gin jouk­ko­lii­ken­ne­vi­siok­si. Jae­tun toi­sen pal­kin­non voit­ti idea Pisa­ras­ta. 20 vuot­ta idean esit­tä­mi­ses­tä se on nous­sut pelas­ta­jan rooliin,kun lähi­ju­na­lii­ken­teen kehit­tä­mis­suun­ni­tel­mien ja ‑raho­jen puut­tees­sa kulu­tet­tiin vuo­si­kym­me­niä aikaa pää pensaassa.

  104. Jari V: Usko­ma­ton kom­ment­ti. Kysees­sä on kan­ta­kau­pun­gin tär­kein poi­kit­tais­lin­ja. Ruuh­ka-aikaan vau­nut ovat tupa­ten täyn­nä, eivät­kä ne mui­na­kaan aikoi­na kul­je lähi­main­kaan tyh­ji­nä. Ter­ve­tu­loa kokeilemaan!

    Tämä on vahän var­jo­nyrk­kei­lyä, kun ei ole lin­ja­kart­taa. Emme tie­ten­kään tar­koit­ta­neet koko kah­dek­si­kon lin­jan pois­ta­mis­ta. Val­li­las­ta Töö­löön se on ihan pai­kal­laan. Kui­ten­kin Mec­he­li­nin­ka­dul­la mat­kus­ta­jat vaih­tu­vat lähes koko­naan, sii­tä on ihan tut­kit­tua­kin tie­toa. Kasi voi­si kään­tyä Marian sai­raa­lan koh­dal­ta kes­kus­taan. Nyt­hän Mec­he­li­nin­ka­dun ympä­ris­tös­tä pää­see kes­kus­taan vain mene­mäl­lä kasil­la Eli­ten pysä­kil­le ja vaih­ta­mal­la siel­lä kol­mo­seen. Vas­taa­vas­ti Ruo­ho­lah­des­ta tai Jät­kä­saa­res­ta tule­va haa­ra voi­si men­nä Ruo­ho­lah­den­ka­tua pit­kin kes­kus­taan. Nykyi­set Käpy­län tai Val­li­lan tie­to­työ­läi­set pää­se­vät Kaa­pe­li­teh­taal­le ihan hyvin kes­kus­tan kautta.

  105. Sep­po Vep­sä­läi­nen:Seli­tys­ten lis­ta on pit­kä, mut­ta pää­asia on tiuk­ka lin­ja kevyen lii­ken­teen koh­te­luun valois­sa. Kun kul­kee niis­sä kau­pun­geis­sa, jois­sa rati­koil­le on pys­tyt­ty toteut­ta­maan lähes 0‑toleranssi, huo­maa, että jalan­kul­ki­ja jou­tuu odot­ta­maan kes­kel­lä katuakin.

    Tuo­hon­kin itsea­sias­sa aut­taa suht tiheä pysä­kin­vä­li: Ei ole mitään hyvää syy­tä, olen kyl­lä kuul­lut ne huo­not, mik­si ratik­ka­kis­ko­jen yli oli­si pysä­kin koh­dal­la jalan­kul­ki­ja­va­lot. Sem­min­kään kun empii­ri­ses­ti ihmi­set eivät nou­da­ta nii­tä kuitenkaan.

    Tuo on var­maan noin 40% jalan­kul­ki­ja­va­lois­ta kan­ta­kau­pun­gin pysä­kin­vä­lil­lä, eli ei niis­tä rati­koi­den kans­sa tar­vit­si­si stres­sa­ta. Rati­koi­ta tulee pysä­kil­le parin minuu­tin välein ja ne liik­ku­vat hyvin ennus­tet­ta­vas­ti, jos­kus jou­tuu odot­ta­maan jalan­kul­ki­ja jokusen sekun­nin. Ihan niin kuin nyt­kin käy­tän­nös­sä jalan­kul­ki­joi­den kan­nal­ta, pait­si että rati­kat eivät tur­haan sei­so valois­sa esi­mer­kik­si Hes­pe­rian puis­ton pysäkillä.

  106. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Kyl­lä tun­ne­lio­suu­det ovat hyvin eri­hin­tai­set. Kehä­ra­ta on pää­osin pin­ta­ra­ta, joten koko pituu­del­ta las­kien investointi/km saat­taa olla län­si­met­rol­la hie­man suurempi.

    Kun mä nyt olen sun kans­sa edes vähän samaa miel­tä (U‑rata), niin ikä­vä int­tää vas­taan, mut­ta tätä en nyt oikein osta. 

    Ensi­vai­hees­sa Kehä­ra­dal­la on 8km tun­ne­lia ja 10km pin­ta­ra­taa, kak­si maa­na­lais­ta ase­maa ja kak­si maan pääl­lä. Hin­taa 600M€.

    Län­si­met­ros­sa on 14km tun­ne­li­ra­taa ja seit­sä­män maa­na­lais­ta ase­maa, hin­taa noin 800M€.

    Ei tuo nyt oikein ilman tämän tar­kem­paa tar­kas­te­lua­kaan näy­tä sil­tä että met­ro­tun­ne­lit oli­si aina­kaan olen­nai­ses­ti hal­vem­pia. Voin mä kai­van ne Kehä­ra­dan tun­ne­li- ja ase­ma­kus­tan­nuk­set­kin, mut­ta kun en nyt oikein jak­sa. Juna­tun­ne­li on vähän isom­pi, mut­ta kun nois­sa maa­na­lai­sis­sa junis­sa tun­tuu mak­sa­van suu­rin piir­tein kaik­ki muu pait­si lou­hin­ta sinänsä.

    Kehä­ra­dan tun­ne­lia­se­mien käyt­tö­me­not tule­vat ole­maan met­roa­se­maan ver­rat­tu­na sel­väs­ti suu­rem­mat. Kuka ne mak­saa, on minul­le epä­sel­vä. Vii­me kädes­sä tie­tys­ti käyttäjät.

    No jaa. Lai­tu­ri­pin­taa on enem­män kuin lai­tu­rit on kak­si ker­taa pidem­piä, mut­ta ei sen yllä­pi­to ja läm­mi­tys nyt niin kau­heas­ti maksa.

    Useam­mat sisään­käyn­nit tason­vaih­to­lait­tei­neen kyl­lä mak­saa sekä raken­taa että yllä­pi­tää, mut­ta kun minä en ymmär­rä mitä teke­mis­tä tuol­la on suo­ra­nai­ses­ti lai­tu­rin pituu­den kans­sa. Lisäk­si ne useam­mat sisään­käyn­nit laa­jen­taa pal­ve­lua­luet­ta ja lyhen­tää käve­ly­mat­ko­ja, se nyt on vaan hoo­poa sääs­tä­mis­tä tom­moi­sis­sa mil­jar­di­ju­nis­sa tin­kiä niistä.

    Joku päi­vä muu­ten vie­lä sem­moi­nen juna- tai met­roa­se­ma jos­sa on niin pal­jon tilaa rai­tei­den välis­sä, että sii­hen voi ajaa bus­sin tai rati­kan. Oli­si luksusta.

  107. tpyy­luo­ma: Ensi­vai­hees­sa Kehä­ra­dal­la on 8km tun­ne­lia ja 10km pin­ta­ra­taa, kak­si maa­na­lais­ta ase­maa ja kak­si maan pääl­lä. Hin­taa 600M€.
    Län­si­met­ros­sa on 14km tun­ne­li­ra­taa ja seit­sä­män maa­na­lais­ta ase­maa, hin­taa noin 800M€.

    Intän nyt minä­kin vie­lä, kun olen hie­man sel­vi­tel­lyt aika­naan tun­ne­li­ra­to­jen kus­tan­nus­muo­dos­tus­ta niin inves­toin­tien kuin käyt­tö­me­no­jen suhteen. 

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/1303e90040adfadeb577fdfe05de5ea6/Metroasemien+kustannukset.pdf?MOD=AJPERES&lmod=1044222327

    Van­ha nyrk­ki­sään­tö met­rol­le on ollut, että inves­toin­nis­sa kol­mas­osa menee tun­ne­liin, kol­mas­osa ase­miin ja kol­mas­osa vau­nui­hin ja sit­ten pääs­tään aja­maan. Jos unoh­de­taan vau­nut, niin lähes puo­let rahas­ta menee ase­miin ja mel­kein puo­let tun­ne­liin ratoi­neen. Ase­mat ovat siis se kal­lis juttu.

    Kun län­si­met­ros­sa on seit­se­män tun­ne­lia­se­maa ja kehä­ra­das­sa kak­si, se selit­tää kus­tan­nus­ten suu­ruut­ta pal­jon. Jos kol­me tun­ne­lia­se­maa ja 7,5km tun­ne­lia mak­sa­vat Pisa­ra­ra­das­sa noin 1000 M€, sii­tä­kin voi­si vetää jotain joh­to­pää­tök­siä. Tosin Pisa­ran inves­toin­tiin tulee kak­si tun­ne­liin sukel­lus­ta, jot­ka ovat koh­tuul­li­sen kalliita.

    Inves­toi­mi­nen ras­kaa­seen rai­de­verk­koon on siis tyy­ris­tä, mut­ta sil­ti ne ovat edul­li­sia sil­loin, kun on mat­kus­ta­jia riittävästi.

  108. Sep­po Vep­sä­läi­nen: mkl: Mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si tut­kia sel­lais­ta vaih­toeh­toa, että kau­pun­ki­ra­dat ja met­ro yhdis­tet­täi­siin, jol­loin met­ro­lin­jat voi­si­vat olla esi­mer­kik­si täl­lai­sia: http://i40.tinypic.com/2jbmgkj.png
    — Vuo­saa­ri – Hel­sin­ki – Lentoasema
    — Mel­lun­mä­ki – Hel­sin­ki – Espoon keskus
    — Matin­ky­lä – Hel­sin­ki – Kerava
    Uut­ta rataa täy­tyi­si raken­taa Hel­sin­gin alle saman ver­ran kuin Pisa­ra-radas­sa sekä muut­ta nykyi­set kau­pun­ki­ra­dat met­rok­si. Tämä pitäi­si teh­dä ennen Kehä­ra­dan valistumista!

    Esi­tin tätä noin vuon­na 1995 ja sil­loi­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­kö Sal­mi­vaa­ra kan­nat­ti ide­aa. Espool­le ja Van­taal­le aja­tus oli mah­do­ton, kos­ka sii­nä­hän hel­sin­ki­läi­nen met­ro­ju­na ryö­mii rajan yli hauk­kaa­maan naapurikunnat. 

    Kaup­Su: Kau­em­pa­na tule­vai­suu­des­sa on mah­dol­lis­ta pois­taa Töö­lön­lah­del­ta loput­kin maan­pääl­li­set rai­teet muut­ta­mal­la lähi­lii­ken­teen radat met­rok­si. näin Euroo­pan vii­mei­nen “rau­tae­si­rip­pu” Itä- ja Län­si-Hel­sin­gin välil­lä pois­tui­si, ja kau­pun­ki voi­tai­siin vih­doin yhdis­tää. Se on niin arvo­kas tavoi­te, ettei sitä aina­kaan vir­heel­li­sel­lä tin­ne­li­ra­ken­ta­mi­sel­la pidä tuk­kia. jatkuu

    Sep­po Vap­sä­läi­nen esit­te­li 90-luvul­la laa­di­tun ”köy­hän mie­hen” Pisa­ran. Lähi­ra­to­ja on muu­tet­tu met­rok­si. Se on kui­ten­kin seu­raa­van suku­pol­ven haa­ve, nyt kun Kehä­ra­ta­kin raken­ne­taan junak­si. Esi­tyk­ses­sä oli muu­ta­ma kum­mal­li­suus Sil­muk­ka­met­roon ver­rat­tu­na. Idäs­tä ei pää­se ilman vaih­toa Espoo­seen tai päin­vas­toin. Kai­sa­nie­men­ka­dun ete­lä­puo­lel­la on nel­jä ase­maa 300m:n välein, aika ylel­lis­tä. Len­toa­se­mal­le mene­vä lin­ja on kyt­ket­ty Kehä­ra­taan. Ennen kuin met­ro pää­see Pasi­laan se pysäh­tyy nel­jäl­lä ase­mal­la. Lin­ja oli­si siis hitaam­pi kuin Kehä­ra­ta, joka sekin on toi­vot­to­man hidas lukui­si­ne väli­py­säk­kei­neen. Kehä­ra­ta pal­ve­lee­kin lähin­nä Van­taan sisäis­tä liikettä. 

    Myös HKL:n rapor­tis­sa C: 3/2009 len­toa­se­mal­le mene­vät met­ro­lin­jat on vään­net­ty Pasi­las­sa mut­kal­le. Ennen kuin Pasi­laan pääs­tään, met­ro pysäh­tyi­si nel­jäl­lä ase­mal­la, ei kui­ten­kaan Rau­ta­tie­a­se­mal­la. Pasi­lan jäl­keen lin­jal­la on kak­si ”mai­to­lai­tu­ria” Käpy­läs­sä ja Mau­nu­las­sa. Yksi ase­ma vie­lä Kehä 3:n ete­lä­puo­lel­la. Len­toa­se­mal­le ei kan­na­ta vetää tois­ta hidas­ta linjaa.

    Len­toa­se­mayh­teys pitää näh­dä oma­na logis­ti­se­na taso­naan. Len­toa­se­mal­le pitää vetää luo­ti­suo­ra pika­met­ro, jos­sa on vain kol­me pysäk­kiä; Rau­ta­tie­a­se­ma – Pasi­la — Len­toa­se­ma. Nel­jän­te­nä ehkä Avia­po­lis. Mat­ka-aika Pasi­las­ta oli­si luok­kaa 5 min, yksi tuu­bi riit­täi­si (plus huolto/pelastustunneli). Ilma­ra­ta­kin oli­si hou­kut­te­le­va, nii­tä näkee idän ihme­mai­den met­ro­po­leis­sa. Rata voi­si Pasi­lan jäl­keen nous­ta Tuusu­lan­väy­län ylä­puo­lel­le ja kou­ka­ta Kehä 3:n kaut­ta Len­toa­se­man­tiel­le. Suu­rin osa len­to­mat­kus­ta­jis­ta tulee Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ja lähi­ra­to­jen ja met­ron ”valu­ma-alu­eel­ta”.

    Len­toa­se­ma­ra­dal­la voi­si olla Pasi­las­sa ja Rau­ta­tie­a­se­mal­la kyt­ken­tä Tal­lin­nan pika­met­roon. Mat­ka-aika oli­si puo­li­sen tun­tia, yksi tuu­bi riit­täi­si sii­nä­kin. Tal­lin­nas­sa met­ro voi­si kul­kea sata­man ja rai­ta­tie­a­se­man kaut­ta len­nu­jaa­mal­le, näin kent­tä toi­mi­si Hel­sin­ki – Van­taan vara­kent­tä­nä ja syöttöliikennekenttänä. 

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan väli­ses­tä lii­ken­tees­tä on hen­ki­lö­lii­ken­net­tä. Tal­lin­naan ei kan­na­ta vie­dä tsaa­rin­ai­kai­sia rai­tei­ta, rai­de­le­veys vaih­tuu jo Puo­las­sa. Bal­tit (ja EU) ovat fik­su­ja ja raken­ta­vat luo­ti­ju­nan Rii­kan kaut­ta Ber­lii­niin Kes­ki-Euroo­pan raidevälillä.

  109. Onpa haus­ka lues­kel­la insi­nöö­rien vään­tä­vän enem­män ja vähem­män tosis­saan rai­de­lii­ken­tees­tä. Suun­nit­te­lun näkö­kul­ma on etääl­lä taval­li­sen käyt­tä­jän koke­muk­ses­ta, sik­si kai nii­tä rato­ja ei kan­sa­lai­sil­ta kan­na­ta kyselläkään.

    Mut­ta mitä reu­naeh­to­ja mil­loin­kin on pidet­ty ehdot­to­mi­na, mitä aluei­ta tabuina?

    Kruu­nu­vuo­ren­sil­ta-kes­kus­te­lun aikaan kat­se­lin kart­taa ja odo­tin, että joku oli­si las­ke­nut sel­lai­sen vaih­toeh­don, jos­sa met­ro ajai­si Gunil­lan­tiel­tä Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kaut­ta Mus­tik­ka­maal­le ja ris­teäi­si Kala­sa­ta­mas­sa nykyi­sen kans­sa, sit­ten jat­kai­si joten­kin Teol­li­suus­ka­dun lin­jaa koh­ti Mes­su­kes­kus­ta. Ei tar­vit­si­si koko sil­ta­hö­kö­tys­tä, ja idäs­tä pää­si­si vaih­ta­maan Kala­sa­ta­man kes­kuk­ses­sa uuden kes­kus­tan suuntaan. 

    Hin­ta­na oli­si tie­tys­ti Mus­tik­ka­maan raken­ta­mi­nen, ja sii­tä se ken­kä var­maan­kin puristaa.

  110. Kal­le K.: Ei tar­vit­si­si koko sil­ta­hö­kö­tys­tä, ja idäs­tä pää­si­si vaih­ta­maan Kala­sa­ta­man kes­kuk­ses­sa uuden kes­kus­tan suuntaan.

    Hin­ta­na oli­si tie­tys­ti Mus­tik­ka­maan raken­ta­mi­nen, ja sii­tä se ken­kä var­maan­kin puristaa. 

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan suun­nit­te­lus­sa edel­ly­tyk­sek­si ase­tet­tiin nopea ja suo­ra rai­deyh­teys kes­kus­taan, jot­ta uudes­ta kapun­gin­osas­ta saa­tai­siin aidos­ti kes­kus­tan jat­ke. Tuo esit­tä­mä­si ver­sio ei ole suo­ra eikä nopea. Liit­ty­mi­nen Kala­sa­ta­mas­sa nykyi­seen rataan teki­si sii­tä vaih­dot­to­man kes­kus­tayh­tey­den, mut­ta sit­ten ongel­mak­si tuli­si met­ro­ra­dan kol­mi­haa­rai­suus, eli kapa­si­tee­tin riit­tä­vyys yhtei­sel­lä osuudella. 

    Sil­lan ja rai­tio­tien raken­ta­mi­nen tun­tuu ole­van var­sin vai­keas­ti niel­tä­vä aja­tus monel­le, mis­tä syys­tä Laa­ja­sa­lon osal­ta on sel­vi­tet­ty kaik­ki jär­jel­li­set ja mon­ta äly­va­paa­ta vaih­toeh­to­ja. Edel­leen vis­siin sel­vi­tel­lään laut­ta­lii­ken­net­tä (ei kui­ten­kaan sukel­lus­ve­nei­tä). Köy­si­ra­ta kai on haudattu.

  111. Kaup­Su: Myös HKL:n rapor­tis­sa C: 3/2009 len­toa­se­mal­le mene­vät met­ro­lin­jat on vään­net­ty Pasi­las­sa mut­kal­le. Ennen kuin Pasi­laan pääs­tään, met­ro pysäh­tyi­si nel­jäl­lä ase­mal­la, ei kui­ten­kaan Rautatieasemalla.

    Tuos­sa rapor­tis­sa ana­ly­soi­tiin aika mon­ta verk­ko­vaih­toeh­toa. Rapor­tin tavoit­tee­na oli aikaan­saa­da kes­kus­te­lua seu­dun rai­de­ver­kon visios­ta. Sitä syn­tyi jos­sain määrin. 

    Rapor­tis­sa esi­tet­tyä len­to­kent­tä­met­roa ja Espoon lisä­rai­tei­den muut­ta­mis­ta met­ro­tek­nii­kal­le on ana­ly­soi­tu omi­na sel­vi­tyk­si­nään sen jälkeen. 

    Jos kau­ko­lii­ken­ne tuo­daan len­toa­se­man kaut­ta, met­rol­le tus­kin löy­tyy tilaa, vaik­ka itse len­toa­se­ma on aika pie­nes­sä roo­lis­sa mat­kusa­ja­mää­ril­lä tar­kas­tel­tu­na kai­kis­sa sen kaut­ta viri­te­tyis­sä rai­de­kaa­vai­luis­sa. Met­ron mer­ki­tys täs­sä oli­si uuden maan­käyt­tö­sek­to­rin aikaan­saa­mi­nen seu­dun kes­kei­sel­le alueelle.

    Huo­pa­lah­des­ta Espoo­seen osin jo raken­net­tu­jen lisä­rai­tei­den toteut­ta­mi­nen met­ro­na on myös ollut lähem­min tut­kit­ta­va­na. Asia on hau­tau­tu­nut tähän Pisaravyörytykseen.

    Seu­dun rai­de­ver­kon kehi­tys­his­to­ria ker­too, että koko ajan on usei­ta kil­pai­le­via visioi­ta esil­lä ja niis­tä käy­dään usein aika koo­mis­ta kädenvääntöä.
    Välil­lä ei saa­tu mitään han­ket­ta toteu­tus­put­keen. Nyt ollaan taas aal­lon­har­jal­la rakentamisessa.

  112. Jos kau­ko­lii­ken­ne tuo­daan len­toa­se­man kaut­ta, met­rol­le tus­kin löy­tyy tilaa, vaik­ka itse len­toa­se­ma on aika pie­nes­sä roo­lis­sa mat­kusa­ja­mää­ril­lä tar­kas­tel­tu­na kai­kis­sa sen kaut­ta viri­te­tyis­sä rai­de­kaa­vai­luis­sa. Met­ron mer­ki­tys täs­sä oli­si uuden maan­käyt­tö­sek­to­rin aikaan­saa­mi­nen seu­dun kes­kei­sel­le alueelle.

    Mai­nit­sit ns. Len­to­ra­dan, joka oli­si 30 km:n tun­ne­li Kera­val­ta len­toa­se­man kaut­ta kes­kus­taan. Alus­ta­va hin­ta­lap­pu sii­nä­kin 1 mil­jar­di. Sit­ten meil­lä oli­si kak­si rataa ris­tis­sä len­toa­se­man alla, mut­tei vie­lä­kään nope­aa ja tihe­ää yhteyt­tä Hel­sin­gin kes­kus­taan. Hyö­ty maa­kun­nas­ta saa­pu­vil­le mat­kus­ta­jil­le on mar­gi­naa­li­nen. Kera­van ete­lä­puo­lel­ta tai Turun suun­nas­ta saa­pu­vat mat­kus­tat eivät hyö­tyi­si radas­ta lain­kaan. Hel­sin­gis­tä pitäi­si jär­jes­tää len­toa­se­mal­le pika­met­ro, kuten edel­lä mainitsin.

    Lii­ken­ne­vi­ras­to perus­te­lee Len­to­ra­taa pää­ra­dan kapa­si­teet­tion­gel­mil­la. Samal­la hin­nal­la jat­kai­si Van­taan rataa Klauk­ka­lan ja Nur­mi­jär­ven kaut­ta Hyvin­kääl­le, sii­hen tukeu­tuen oli­si mah­dol­lis­ta kehit­tää eko­lo­gi­sia taa­ja­mia. Rataa pit­kin kul­ki­si lähi­ju­nia ja osa Rii­hi­mäen ja Hyvin­kään vuo­rois­ta, sekin keven­täi­si pää­ra­dan kuormaa.

    Osoit­taa mie­li­ku­vi­tuk­sen puu­tet­ta, jos näin laa­keas­sa maas­sa kaik­ki junat pitää vie­dä tun­ne­liin, Suo­mi ei ole Sveit­si tai Nor­ja. Ainoa tun­ne­li, joka näil­lä levey­sas­teil­la kan­nat­taa raken­taa, on tun­ne­li Tal­li­naan. Sen kus­tan­nusar­vio on 3 mil­jar­dia. Pisa­ra- ja Len­to­ra­dan kah­del­la mil­jar­dil­la pää­si­si jo 25 km:n pää­hän Tal­lin­nas­ta, Viro ja EU var­maan mak­sai­si­vat loput. Pel­kil­lä suun­nit­te­lu­kus­tan­nuk­sil­la­kin pää­si­si Har­ma­jal­le asti.

  113. Mik­ko H: Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan suun­nit­te­lus­sa edel­ly­tyk­sek­si ase­tet­tiin nopea ja suo­ra rai­deyh­teys kes­kus­taan, jot­ta uudes­ta kapun­gin­osas­ta saa­tai­siin aidos­ti kes­kus­tan jat­ke. Tuo esit­tä­mä­si ver­sio ei ole suo­ra eikä nopea. Liit­ty­mi­nen Kala­sa­ta­mas­sa nykyi­seen rataan teki­si sii­tä vaih­dot­to­man kes­kus­tayh­tey­den, mut­ta sit­ten ongel­mak­si tuli­si met­ro­ra­dan kol­mi­haa­rai­suus, eli kapa­si­tee­tin riit­tä­vyys yhtei­sel­lä osuu­del­la. Sil­lan ja rai­tio­tien raken­ta­mi­nen tun­tuu ole­van var­sin vai­keas­ti niel­tä­vä aja­tus monel­le, mis­tä syys­tä Laa­ja­sa­lon osal­ta on sel­vi­tet­ty kaik­ki jär­jel­li­set ja mon­ta äly­va­paa­ta vaih­toeh­to­ja. Edel­leen vis­siin sel­vi­tel­lään laut­ta­lii­ken­net­tä (ei kui­ten­kaan sukel­lus­ve­nei­tä). Köy­si­ra­ta kai on haudattu.

    Ensik­si kai pitäi­si päät­tää, mis­sä on kes­kus­ta, jon­ne se suo­ra ja nopea yhteys teh­dään. Jos Pasi­la on Suur-Van­taan uusi kes­kus­ta, niin…?

    Ja todel­la­kin mie­tin Kala­sa­ta­mas­sa ris­teä­vää rataa, en liit­ty­vää. Kapa­si­teet­tion­gel­maa en toi­saal­ta ymmär­rä, jos Laa­ja­sa­lon suun­nan väki ei tuli­si Kulos­aa­ren sil­lan kaut­ta vaan omaa reittiään.

    Lau­tat ja gon­do­lit toi­vo­tan unho­laan, eikä sil­ta ja ratik­ka ole ineh­moil­le mikään kau­his­tus, vaik­ka sil­lal­la onkin mai­se­ma­hai­tas­ta riip­pu­mat­ta mui­ta ei-toi­vot­tu­ja seu­rauk­sia. Aja­tus­ta met­ro­lin­jas­ta Kaup­pa­to­ril­ta Kruu­nu­vuo­reen ei oli­si minus­ta pitä­nyt hylä­tä niin nopeas­ti, kyl­lä se San­ta­ha­mi­na­kin vie­lä val­la­taan kan­nat­ta­vam­paan käyt­töön. Mus­tik­ka­maan kaut­ta lin­ja­ten saa­tai­siin vie­lä uusi suu­ri raken­ta­mis­pro­jek­ti väliin tuke­maan met­ro­lin­jauk­sen kan­nat­ta­vuut­ta ja lou­hin­ta­mat­ka meren ali näyt­tää kar­tas­ta kat­soen lyhem­mäl­tä. Hyvää kal­lio­ta siel­lä täy­tyy olla, ennen­kin on louhittu.

    Kaik­ki tämä on jäl­ki­vii­saut­ta vai­nen, ymmär­rän että insi­nöö­rien kynän­jäl­keen ei saa kuo­le­vai­nen kos­kea kon­sa mie­len­sä niin pahoittavat.

  114. Jos Pasi­la on uusi seu­dun kes­kus­ta, eikö Pisa­ra sil­loin ole syöt­tö­lii­ken­net­tä Pasi­lan keskusasemalle?

  115. Elmo Allén: Lähi­ju­nil­la on vie­lä­pä hitusen hyö­tyä suu­rem­mas­ta huip­pu­no­peu­des­ta, kos­ka ase­ma­vä­li on pitkä.

    Eipä tai­da Pisa­ran jyr­kis­sä kaar­teis­sa lähi­ju­nal­la olla nopeus sen suu­rem­pi kuin met­rol­la kes­kus­tan tunneliosuudella.

  116. Nimi­merk­ki Kaup­Sun kan­nat­tai­si ennen “pikametro”-ajatusten esit­te­lyä ottaa sel­vää sii­tä, mil­lai­sia mat­kus­ta­ja­vir­to­ja len­toa­se­ma itse asias­sa kerää. Ja sel­vit­tää itsel­leen, mis­sä mää­rin vir­rat koos­tu­vat kes­kus­taan menos­sa ole­vis­ta len­to­mat­kus­ta­jis­ta, seu­dul­la asu­vis­ta len­to­mat­kus­ta­jis­ta ja len­toa­se­mal­la työs­ken­te­le­vis­tä. Vas­taus saat­taa yllättää.

  117. Kal­le K.: Onpa haus­ka lues­kel­la insi­nöö­rien vään­tä­vän enem­män ja vähem­män tosis­saan rai­de­lii­ken­tees­tä. Suun­nit­te­lun näkö­kul­ma on etääl­lä taval­li­sen käyt­tä­jän koke­muk­ses­ta, sik­si kai nii­tä rato­ja ei kan­sa­lai­sil­ta kan­na­ta kyselläkään.Mutta mitä reu­naeh­to­ja mil­loin­kin on pidet­ty ehdot­to­mi­na, mitä aluei­ta tabuina?Kruunuvuorensilta-keskustelun aikaan kat­se­lin kart­taa ja odo­tin, että joku oli­si las­ke­nut sel­lai­sen vaih­toeh­don, jos­sa met­ro ajai­si Gunil­lan­tiel­tä Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kaut­ta Mus­tik­ka­maal­le ja ris­teäi­si Kala­sa­ta­mas­sa nykyi­sen kans­sa, sit­ten jat­kai­si joten­kin Teol­li­suus­ka­dun lin­jaa koh­ti Mes­su­kes­kus­ta. Ei tar­vit­si­si koko sil­ta­hö­kö­tys­tä, ja idäs­tä pää­si­si vaih­ta­maan Kala­sa­ta­man kes­kuk­ses­sa uuden kes­kus­tan suun­taan. Hin­ta­na oli­si tie­tys­ti Mus­tik­ka­maan raken­ta­mi­nen, ja sii­tä se ken­kä var­maan­kin puristaa.

    Hin­ta tos­sa­kin on ongel­ma, äkki­sel­tään tuol­lai­nen Pasi­la-Laa­ja­sa­lo met­ro on jotain puo­li­sen mil­jar­dia, ja sil­lä ei edes pää­se vaih­ta­mat­ta juu­ri mihin­kään. Lisäk­si Laa­ja­sa­los­sa päin on sel­lai­nen ongel­ma että kal­lio sii­nä meren alla on ihan höt­töä, vaik­ka sin­ne meni­si Maglev, niin se meni­si sil­taa pitkin.

  118. Kal­le K.: Aja­tus­ta met­ro­lin­jas­ta Kaup­pa­to­ril­ta Kruu­nu­vuo­reen ei oli­si minus­ta pitä­nyt hylä­tä niin nopeasti

    Hei haloo, Kruu­nu­vuo­ren lii­ken­ne­suun­nit­te­lu täyt­tää piak­koin 20 vuot­ta, eri sel­vi­tyk­siä oli vii­mek­si kun las­kin jotain vii­ti­sen­kym­men­tä. Täs­sä kau­pun­gis­sa ja tus­kin koko maas­sa on mitään lii­ken­ne­han­ket­ta jon­ka jokai­kis­tä mah­dol­lis­ta ja mah­do­ton­ta vaih­toeh­toa on sel­vi­tet­ty juur­ta jaksaen.

  119. Kal­le K.: Ja todel­la­kin mie­tin Kala­sa­ta­mas­sa ris­teä­vää rataa, en liit­ty­vää. Kapa­si­teet­tion­gel­maa en toi­saal­ta ymmär­rä, jos Laa­ja­sa­lon suun­nan väki ei tuli­si Kulos­aa­ren sil­lan kaut­ta vaan omaa reittiään. 

    Ris­teä­vä rata oli­si tie­tys­ti muis­ta riip­pu­ma­ton eikä kapa­si­teet­tion­gel­mia oli­si. Jos taas kaik­kien junien pitäi­si men­nä kes­kus­taan nykyis­tä rataa, niin yhtei­sen osuu­den ja kapa­si­tee­tin kan­nal­ta ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä, erka­neen­ko haa­ra ennen vai jäl­keen Kulos­aa­ren sil­lan. Lop­pu­tu­le­ma on joka tapauk­ses­sa se, että yhtei­sen osuu­den vuo­ro­vä­li pitää jakaa haa­roil­la kol­meen ja yhtei­nen osuus mää­rää sen, mon­ta­ko junaa on mah­dol­lis­ta ajaa. Tiet­ty jos jon­kun haa­ran mat­kus­ta­jat jää­vät aina pois ennen kuin tule­vat yhtei­sel­le osuu­del­le (esi­mer­kis­sä Kala­sa­ta­mas­sa), niin pitem­mil­le haa­roil­le voi­si mah­tua enem­män mat­kus­ta­jia kuin lyhyil­le, mut­ta enem­piä junia se ei mahdollista.

  120. Kaup­Su: Len­toa­se­mayh­teys pitää näh­dä oma­na logis­ti­se­na taso­naan. Len­toa­se­mal­le pitää vetää luo­ti­suo­ra pika­met­ro, jos­sa on vain kol­me pysäk­kiä; Rau­ta­tie­a­se­ma – Pasi­la – Len­toa­se­ma. Nel­jän­te­nä ehkä Avia­po­lis. Mat­ka-aika Pasi­las­ta oli­si luok­kaa 5 min. Suu­rin osa len­to­mat­kus­ta­jis­ta tulee Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta ja lähi­ra­to­jen ja met­ron ”valu­ma-alu­eel­ta”.

    Daniel Feder­ley:Feder­ley kir­joit­ti: Nimi­merk­ki Kaup­Sun kan­nat­tai­si ennen “pikametro”-ajatusten esit­te­lyä ottaa sel­vää sii­tä, mil­lai­sia mat­kus­ta­ja­vir­to­ja len­toa­se­ma itse asias­sa kerää. Ja sel­vit­tää itsel­leen, mis­sä mää­rin vir­rat koos­tu­vat kes­kus­taan menos­sa ole­vis­ta len­to­mat­kus­ta­jis­ta, seu­dul­la asu­vis­ta len­to­mat­kus­ta­jis­ta ja len­toa­se­mal­la työs­ken­te­le­vis­tä. Vas­taus saat­taa yllättää.

    Vaih­de­taan tuo yksi sana ‑len­to­mat­kus­ta­ja ‑len­toa­se­mal­le mat­kus­ta­jak­si. Et ker­to­nut mikä sinun vaih­toeh­to­si pika­met­rol­le oli­si, Lentoratako.Keskustasta tule­vien lisäk­si pika­met­ro hyö­dyt­täi­si eni­ten län­si­suun­nas­ta tule­via juna­mat­kus­ta­jia ja Espoos­ta ja idäs­tä tule­via met­ro­mat­kus­ta­jia. Muut voi­vat körö­tel­lä hitaal­la Kehäradalla.

  121. Pisa­ra-rata / Sil­muk­ka­met­ro- kes­kus­te­lu alkaa olla tyh­jiin ammen­net­tu. Kes­kus­te­lu on ollut vil­kas­ta ja raken­ta­vaa kuten täl­lai­seen ”aivo­rii­heen” kuu­luu­kin. Pyy­sim­me kriit­ti­siä kom­ment­te­ja Sil­muk­ka­suun­ni­tel­mas­tam­me, nii­tä tuli­kin run­saas­ti. Emme kui­ten­kaan löy­tä­neet sel­lai­sia argu­ment­te­ja, jot­ka oli­si­vat vakuut­ta­neet, että Pisa­ra oli­si parem­pi kuin Sil­muk­ka. Mui­ta­kaan var­tee­no­tet­ta­via vaih­toeh­to­ja ei esitetty.

    Pidäm­me edel­leen Sil­muk­kaa logis­ti­ses­ti edul­li­sim­pa­na vaih­toeh­to­na. Kapa­si­teet­tion­gel­ma­kin tuli rat­kais­tua. Met­ron raken­ta­mi­nen on edul­li­sem­paa kuin rata­tun­ne­lin. Pisa­ra­tun­ne­lin pituus oli­si 8 km, uut­ta tun­ne­lia Sil­muk­kaa var­ten tar­vi­taan rapeat 5 km. Kus­tan­nus-hyö­ty­tar­kas­te­lus­sa pitää myös ottaa huo­mioon, että Sil­muk­ka pal­ve­lee kan­ta­kau­pun­kia huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin ras­kas Pisa­ra. Sil­mu­kas­sa oli­si 9 ase­maa, ”peit­to” oli­si erit­täin hyvä. Pisa­ras­sa oli­si vain kol­me ase­maa, jois­ta niis­tä­kin kak­si tuli­si jo ole­mas­sa ole­vien met­roa­se­mien ala­puo­lel­le. Kuten sanot­tu, Pisa­ra on käy­tän­nös­sä maa­na­lai­nen liik­ku­va rata­pi­ha, Sil­muk­ka­met­ro sen sijaan joukkoliikenneväline.

    Sil­muk­ka­met­ro mah­dol­lis­taa kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­lin siir­tä­mi­sen Pasi­laan ja Töö­lön­lah­den rata­pi­han kaven­ta­mi­sen. Rai­teet riit­täi­si­vät lähi­lii­ken­teel­le pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Len­toa­se­mayh­teys kan­nat­ta jär­jes­tää pika­met­rol­la oma­na logis­ti­se­na tasonaan.

    Kii­täm­me kes­kus­te­lus­ta. Voi­han sitä jat­kaa yksi­tyi­ses­ti säh­kö­pos­tin – ja mie­lel­lään – kar­tan kanssa.
    Kaup­Su-yhdis­tys, Esa Enqvist, Har­ri Hak­ka­rai­nen, Sep­po Hon­ka­nen ym.

  122. JOS Pisa­raa ei raken­net­tai­si­kaan, vaan län­nen junat kään­tyi­si­vät Ilma­las­sa pää­ra­dal­le ja päin­vas­toin, saa­tai­siin­ko sääs­ty­väl­lä rahal­la toteu­tet­tua riit­tä­vän tiheä “run­ko­lin­ja” Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Ilma­laan raken­net­ta­val­le seu­dun mat­ka­kes­kuk­sel­le, jos­sa mat­kus­ta­jat vaih­tai­si­vat kulkupeliä?

  123. Kaup­Su: Et ker­to­nut mikä sinun vaih­toeh­to­si pika­met­rol­le oli­si, Lentoratako.

    Mutu­na kuu­los­tai­si ihan jär­ke­väl­tä. Luu­li­si että val­tion mie­len­kiin­to yllä­pi­tää tap­piol­lis­ta maa­kun­ta­kent­tä­ver­kos­toa vähe­nee koko ajan, ja lisäk­si on ihan rea­lis­tis­ta aja­tel­la roo­li Hel­sin­ki-Van­taal­le Pie­ta­rin kakkoskenttänä.

  124. Vähän käsit­tä­mä­tön­tä kes­kus­te­lua. Eikö yhteys Kala­sa­ta­mas­ta Pasi­laan ole itses­tään sel­vyys? Huom! Otta­kaa huo­mioon mil­lä mit­tas­kaa­lal­la täs­sä lii­ku­taan. Bus­si ajaa nykyi­sel­lään tuon välin muu­ta­mas­sa minuutissa.
    Nyt­kö Kala­sa­ta­mas­ta men­täi­siin junil­le mil­jar­di-inves­toin­nil­la Haka­nie­men kaut­ta? HAH !
    Koko Pisa­ra on täl­lais­ta järjettömyyttä
    En ehti­nyt vie­lä lukea kaik­kia kom­ment­te­ja, tosin tämä kes­kus­te­lu on käy­ty kak­si vuot­ta sitten.
    Ei pal­jon näy nykyi­sin­kään että har­kit­tai­siin tosis­saan yhtä suur­ta teki­jää joka mul­lis­tai­si kai­ken. SE ON KAUKOJUNIEN JÄTTÄMINEN PASILAAN !
    MIKSI NIIN TUHANNELLA JUNALLA PITÄÄ TULLA TÄHÄN AHTAUTEEN ? HOH HOII MISSÄ KUMMASSA SE JÄRKI ON KADONNUT !
    http://www.pisararadanvastustajat.com

  125. Vie­lä­kö Osmo sukat pyö­rii jalois­sa? Pisa­ra todet­tu jär­jet­tö­mäk­si investoinniksi..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.