Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle

Kun ihmi­sil­lä on vähän rahaa, eikö kan­nat­tai­si kaa­voit­taa sin­ne, mis­sä maa on hal­paa? Tätä ehdot­ti Mat­ti Van­ha­nen, joka vas­tus­ti asu­mi­sen kes­kit­tä­mis­tä rato­jen var­sil­le, kos­ka maa on siel­lä niin kal­lis­ta. Aja­tus on luon­nol­li­nen, mut­ta täy­sin vir­heel­li­nen. Maa on ase­mien lähel­lä kal­lis­ta, kos­ka se on halut­tua. Sii­tä tulee hal­vem­paa, jos sitä on enem­män, eikä täs­sä kaik­ki. Jos kaa­voi­te­taan lähel­le ase­mia, maa hal­pe­nee myös kau­ka­na ase­mis­ta. Tämä on hyvä käy­dä läpi vähän tar­kem­min, sil­lä Mat­ti Van­ha­nen ei ole yksin vaa­ti­mas­sa raken­ta­mis­ta huo­noil­le pai­koil­le, jot­ta saa­tai­siin hal­po­ja asuntoja.

Yksin­ker­tais­te­taan asi­aa siten, että on kol­men­lai­sia sijain­te­ja, joil­le raken­ta­mi­nen mak­saa yhtä pal­jon, mut­ta maan hin­ta vaih­te­lee, hyviä (A), kes­kin­ker­tai­sia (B) ja huo­no­ja ©. Kaa­voi­tet­tu maa on alu­eel­la A kal­lein­ta ja alu­eel­la C halvinta.

Kos­ka halu­taan aut­taa köy­hiä, kaa­voi­te­taan lisää alu­eel­le C. Alueil­la A ja B kaa­voi­tet­tu­jen tont­tien hin­ta pysyy enti­se­nä ja alu­eel­la C hin­ta las­kee tar­jon­nan kas­vaes­sa. Näin paran­ne­taan huo­noim­pien ase­maa, mut­ta he myös jou­tu­vat asu­maan huo­noim­mil­le alueille.

Jos sen sijaan kaa­voi­te­taan lisää alu­eel­le A, las­kee alu­een A tont­tien hin­ta. Alu­eel­le A muu­te­taan alu­eel­ta B, jol­loin alu­een B tont­tien hin­ta las­kee. Niin las­kee myös alu­een C hin­ta, kos­ka siel­tä taas muu­te­taan alu­eel­le B. Alu­een C hin­ta las­kee suun­nil­leen yhtä pal­jon kuin se oli­si las­ke­nut, jos oli­si kaa­voi­tet­tu Mat­ti Van­ha­sen ohjei­den mukaan alu­eel­le C.  täs­sä vaih­toeh­dos­sa asu­taan kes­ki­mää­rin parem­mil­la alueil­la ja asu­mi­sen hin­ta on las­ke­nut kai­kil­la alueilla.

Täs­tä on kyse, kun kau­pun­ki­ta­lous­tie­tei­li­jät sano­vat, että mitä hajau­tu­neem­pi on yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, sitä kal­liim­paa on asu­mi­nen sekä lähel­lä että kau­em­pa­na keskuksista.

(Tämä­kin on kat­kel­ma tule­vas­ta kir­jas­ta­ni, jon­ka yri­tän kii­kut­taa maa­nan­tai­na kus­tan­ta­jal­le. Terk­ku­ja Sil­jal­le! Kir­joi­tan min­kä pystyn. )

55 vastausta artikkeliin “Kannattaa kaavoittaa vain hyvien yhteyksien varrelle”

  1. Entäs jos kaa­vo­tet­tai­siin tii­viim­min mut­ta raken­net­tai­siin huo­nom­mil­la materiaaleilla?

    Eikös sil­loin myös kus­tan­nuk­set laske? 🙂

  2. Tus­kin kukaan kes­kus­ta­lai­nen voi­si mitään muu­ta ehdot­taa­kaan. En ole ihan var­ma oli­si­ko Van­ha­nen edel­leen samo­jen kom­ment­tien kannalla.

    Suo­mi ei tuo­ta öljyä, ja sik­si ben­sa­lii­ken­ne on tule­vai­suu­des­sa kas­va­va kulue­rä. Mitä enem­män infra­struk­tuu­ri vaa­tii öljye­le­ment­tiä toi­miak­seen, sitä kal­liim­pi se on, ja sitä kal­liim­mak­si se käy.

  3. Itse näki­sin mie­lel­lä­ni, että met­ro­po­lia­lu­eel­la A tar­koit­tai­si met­roa­se­maa ja kor­ke­aa raken­ta­mis­ta hybri­di- ja asuin­tor­nein, B Töö­lön kal­tais­ta hip­pusen kor­keam­pa­na ja C oli­si kuin Käpy­lää. Rait­sik­ka sit­ten kerää­mään ihmi­set veri­suo­ni­na val­ti­moil­le eli met­ro- ja juna­lin­joil­le tai sit­ten joku muu lii­ken­teen sähköistysvempele.

    Läh­ti­si tar­ve jät­ti­mar­ke­teil­ta, jos ihmi­set oli­si­vat nopean yhtey­den vie­tä­vis­sä työs­tä kotiin ja kaup­paan, joka oli­si par­haas­sa tapauk­ses­sa asun­non ala­puo­lel­la samas­sa talos­sa. Työ­kin voi­si olla käve­ly­mat­kan pääs­sä. Samal­la läh­ti­si ihmi­siä vai­vaa­va kii­re ja oli­si lisää aikaa olla per­heen yms. kans­sa. Ei oli­si myös­kään jät­ti­mar­ket­tien lie­peil­lä joka­päi­väis­tä saas­te­pil­veä, ihmis­ten tun­kies­sa samaan aikaan hake­maan perus­mös­söä. Haa­ga-Kan­nel­mä­ki kär­sii täs­tä jo nyt aika pahas­ti ja auto­mar­ket­ti sen kun laa­je­nee. Auto­jen ja jät­ti­mar­ket­tien tilan­tar­veen pois­to toi­si sit­ten lisää tilaa uusil­le töö­löil­le ja käpy­löil­le. Jät­ti­mar­ket­tien omis­ta­jat myy­vät muu­ten myös auto­ja, olen­ko lii­an kyy­ni­nen, jos sanon että näi­den takia kaa­voi­te­taan kuten kaavoitetaan?

    Nyt­hän tätä kuvaa­maa­ni ABC-ajat­te­lua teh­dään osit­tain, mut­ta osal­ta jää kun­nol­li­set yhtey­det saa­mat­ta kau­pun­kien rajoil­la. Luon­non­ti­lai­sen maan jät­täi­sin rau­haan nykyi­sen kau­pun­ki­ra­ken­teen ulko­puo­lel­la ja en levit­tä­si kau­pun­kia enää yhtään. Samal­la tuli­si sel­vä ja pysy­vä raja mis­tä alkaa kau­pun­ki ja mis­tä vapaa ja vil­li elä­mä maalla.

    Kan­nat­tai­si­ko muu­ten kat­soa heti uudes­taan puu­ra­ken­ta­mi­sen sään­nös­töä kor­keu­den suh­teen. Nyt mää­ri­tel­ty 8 ker­ros­ta on koh­ta bulk­kia, jota teh­dään kaik­kial­la, joten vien­ti­tuot­teek­si tuos­ta ei lie­ne. Maa­il­mal­la teh­dään jo nyt kor­keam­paa ja on sää­li, jos koti­maas­sa ei ole mah­dol­lis­ta teh­dä haas­ta­vam­pia hank­kei­ta. En tie­tys­ti tie­dä, halua­vat­ko fir­mat tätä, mut­ta oli­si ehkä syy­tä. Low2No ymmär­tääk­se­ni jou­tui vaih­ta­maan run­got puus­ta beto­niin, kos­ka lain­sää­dän­tö kes­ti. Tuli­si muka­va port­ti Jät­kä­saa­reen, jos kor­keut­ta nos­tet­tai­siin tuos­sa Stora/SRV hankkeessa.

  4. Kun ihmi­sil­lä on vähän rahaa, eikö kan­nat­tai­si kaa­voit­taa sin­ne, mis­sä maa on halpaa?

    Asi­aa voi­si lähes­tyä myös niin, että miten ihmi­sil­le saa­tai­siin lisää rahaa 😉

    Yksi ongel­ma on, että sekä hii­li­ja­lan­jäl­jen että kus­tan­nus­ten kan­nal­ta liik­ku­mi­nen on lii­an kil­pai­lu­ky­kyis­tä, kun ajal­le ja tilan­käy­töl­le ei tar­vit­se las­kea mitään hin­taa. Ajan­käyt­tö on jokai­sen oma asia. Tilan käy­tös­tä mak­sa­mi­nen tar­koit­tai­si tie­tul­le­ja tms. ja nii­tä­hän vas­tus­te­taan tiukasti.

    Toi­nen ongel­ma on, että (niil­le, jot­ka voi­vat valita/maksavat itse) maan­tie­teel­li­nen sijain­ti ei ole ensi­si­jai­nen valin­ta­pe­rus­te — sosi­aa­li­nen sijain­ti on tär­keäm­pi. Hel­sin­gis­tä­kin löy­tyy aluei­ta, jois­sa ton­teil­le ei ole kysyn­tää — ja syy­nä näyt­täi­si ole­van se, että ympä­ris­tös­sä on pää­osin sosi­aa­lis­ta asu­mis­ta. Idea­lis­ti minus­sa sanoo, että ihmi­set eivät sai­si aja­tel­la näin, mut­ta niin vain ihmi­set tun­tu­vat ajattelevan.

    1. Asian voi aja­tel­la myös niin, että tuli­si alkaa nouj­dat­taa sivis­tys­mai­den maa­po­li­tiik­kaa, jol­loin maa ase­mien lähel­lä ei oli­si niin kallista.

  5. Kun moni­ta­hoi­sia teki­jöi­tä koit­taa yhdis­tää yksin­ker­tai­sek­si lai­na­lai­suu­dek­si, saa­daan yksin­ker­tais­tus, joka par­haim­mil­laan kuvaa yhden tilan­teen ja huo­noim­mil­laan sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä todel­li­sen kehi­tyk­sen kans­sa. Osmo on — pil­ke sil­mä­kul­mas­sa sanot­tu­na — ilmei­ses­ti otta­nut haas­teel­li­sek­si tavoit­teek­seen kek­siä yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun suh­teel­li­suus­teo­rian ja pukea se kan­san­ta­jui­seen muo­toon. Toi­vo­tan onnea yritykselle! 🙂

  6. Mik­si Laut­ta­saa­res­sa on asun­to­jen hin­nat räjäh­tä­neet tai­vai­siin, vaik­ka sin­ne on jat­ku­vas­ti raken­net­tu lisää? Per­hea­sun­not mak­sa­vat jo miljoonan. 

    Minun on vai­kea aja­tel­la tilan­net­ta, että siir­ry­tään alu­eel­ta B alu­eel­le A. Yleen­sä kun tulee asun­non­vaih­to­tar­ve niin aina­kin per­heel­li­sel­lä se joh­tuu tilan­tar­peen lisään­ty­mi­ses­tä. 100 teu­rol­la voi samal­la etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta saa­da sen tar­vit­ta­van lisä­huo­neen, mut­ta siir­ty­mäl­lä lähem­mäs ydin­tä tuo sum­ma menee vain sijain­nin vaih­toon. Oli­si kiva näh­dä jon­kin­lai­nen simu­laa­tio ihmis­ten muuttovirroista.

  7. Minun mie­les­tä­ni kan­sik­sen alkeet pitäi­si opet­taa pakol­li­si­na lukios­sa yhteis­kun­tao­pin osa­na, jot­ta 17-vuo­ti­aat­kin osai­si­vat heti nau­raa, kun pää­mi­nis­te­ri puhuu noin pehmoisia.

    Mie­les­tä­ni se oli­si jopa tär­keäm­pää kuin draa­ma­kas­va­tus tai ruot­sin kie­li. Aja­tus on kui­ten­kin mel­ko epä­suo­sit­tu, kos­ka se ilmei­ses­ti edus­taa “kovia arvoja”.

  8. Entäs jos kaa­vo­tet­tai­siin tii­viim­min mut­ta raken­net­tai­siin huo­nom­mil­la materiaaleilla?

    Eikös sil­loin myös kus­tan­nuk­set laske?

    Huo­no­ja mate­ri­aa­le­ja on Suo­mes­sa kokeil­tu vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä var­sin laa­jas­ti. Kan­nat­ta­vuut­ta voi­nee arvioi­da lähiöi­den kor­jaus­hank­kei­den perus­teel­la. Raken­nus­teol­li­suu­del­le hom­ma var­maan kan­nat­taa, aina­kin jos mark­ki­noil­la ei edes ole kun­nol­la teh­ty­jä talo­ja kil­pai­le­mas­sa. Homeal­tis­tus­ten sun mui­den koko hin­ta ei tie­tys­ti kor­jaus­kus­tan­nuk­sis­sa näy.

  9. Osmo,

    minul­la on yksi kysy­mys, joka ei suo­ra­nai­ses­ti lii­ty tähän, mut­ta se liit­tyy ylei­sem­min asuntorakentamiseen.

    Asunn­ot­to­muus tulee lähiai­koi­na mer­kit­tä­väs­ti lisään­ty­mään, kun van­hat ele­ment­ti­ker­ros­ta­lot ikään­ty­vät tien­sä pää­hän. Nyt pitäi­si nyky­tek­nii­kal­la raken­taa vas­taa­van­lai­sia talo­ja, jois­ta saa­tai­siin pie­niä (vähän neliöi­tä per asun­to) hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja köy­him­mäl­le kansanosalle.

    Tähän ei kui­ten­kaan ole halut­tu men­nä, kos­ka halu­taan kaa­voit­taa ja raken­taa vain varak­kail­le, ja moi­nen sosi­aa­li­nen asun­to­ra­ken­ta­mi­nen näh­täi­siin “sosi­aa­lie­lä­jien” paapomisena.

    Olen ymmär­tä­nyt, että aina­kin Vasem­mis­to­liit­to on kuvaa­ma­ni kal­tais­ta raken­ta­mis­ta ehdot­ta­nut, mut­ta eten­kin Vih­reät kans­sa Kokoo­muk­sen on sitä vas­tus­ta­nut eri kun­nis­sa kuten nyt esi­mer­kik­si Helsingissä.

    Myön­nät­kö tämän?

    1. En ole huo­man­nut vasem­mis­to­lii­ton kan­nat­ta­van kaa­vois­sa halua tin­kiä asun­to­jen koos­ta, Vuo­kra­ra­ken­ta­mis­ta­han asun­to­jen koon sää­te­le­mi­nen ei edes kos­ke. Hel­sin­gis­tä löy­tyy kyl­lä vban­has­ta kan­nas­ta pal­jon alle 20 neliön kop­pe­roi­ta. En usko, että nii­tä kan­nat­taa raken­taa lisää.

  10. Ase­mien ympä­ris­töt on kaa­voi­tet­tu ja raken­net­tu var­sin tehot­to­mas­ti. Tämä kos­kee aika mon­ta Hel­sin­gin seu­dun lähi­ju­nien ase­maa — ihan läh­tien Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Lii­tyn­tä- ym. lii­ken­teel­le kulu­te­taan aika pal­jon tilaa, ja itse ase­mien pääl­lä­kin voi­si olla ker­rok­sia enemmmän.

  11. Täy­sin tot­ta koko kir­joi­tus. Asun­to­jen ja maan hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, ja käsit­tä­mät­tö­män kor­kea hin­ta hoj­tuu pää­osin tar­jon­nan riit­tä­mät­tö­myy­des­tä. Tar­jon­nan riit­tä­mät­tö­myy­teen taas vai­kut­taa kaa­voi­tuk­sen lisäk­si raken­nus­mark­ki­noil­ta puut­tu­va kil­pai­lu. Suu­ril­la gryn­de­reil­lä on kyl­lä kaa­voi­tet­tua maa­ta sal­kuis­saan, mut­ta heti kun talous­ti­lan­ne näyt­ti hei­ken­ty­vän pis­tet­tiin kaik­ki työ­maat jäi­hin, jot­ta hin­nat eivät vain las­ki­si. Siis vaik­ka raken­ta­mi­nen oli­si täy­sin kan­nat­ta­vaa bis­nes­tä vie­lä puol­ta hal­vem­mil­la­kin hinnoilla.

    Itse näki­sin vaih­toeh­to­na jul­ki­sen raken­nut­ta­jan, joka kil­pai­lut­tai­si iso­ja raken­nus­pro­jek­te­ja (tyy­liin kol­me kort­te­lia Öster­sun­do­mis­ta) kan­sain­vä­li­ses­ti, ja myi­si näin tuo­te­tut asun­not vapail­la mark­ki­noil­la. Puo­la­lai­set (tms.) raken­nus­liik­keet toi­si­vat kil­pai­lua mark­ki­noil­le, ja hin­to­jen las­kua odo­tel­les­sa mui­keat kat­teet jäi­si­vät yhtei­seen tas­kuun ahnei­den gryn­de­rei­den sijaan.

  12. Salo­vaa­ra, Töö­lö, mal­lia ratik­ka ja his­si, on tii­viim­pää kuin nyt teh­tä­vät met­ro ja tor­ni alu­eet. Ja pal­jon viih­tyi­säm­pää. Se ker­ros­ten mää­rä ei nyt vaan ole se olen­nai­nen asia, katu­mit­ta­kaa­va on.

  13. Osmo: juu­ri niil­le 20–30 neliön “kop­pe­roil­le” on pal­jon enem­män kysyn­tää kuin on tar­jon­taa. Iso osa pari­kymp­pi­sis­tä sin­kuis­ta halu­aa nime­no­maan tuon pie­nen asun­non lähel­lä elä­mää. Lisä­ne­liöt ovat vain haitaksi. 

    Onnek­si nii­tä saa­te­taan saa­da lisää nyt kun kau­pun­ki toi­vot­ta­vas­ti siir­tyy asun­to­jen koko­sään­te­lys­sä meto­diin, jos­sa vain iso­jen asun­to­jen mää­rää ja kokoa sään­nel­lään ja pie­net vapau­te­taan sääntelystä.

  14. Minun on vai­kea aja­tel­la tilan­net­ta, että siir­ry­tään alu­eel­ta B alu­eel­le A. Yleen­sä kun tulee asun­non­vaih­to­tar­ve niin aina­kin per­heel­li­sel­lä se joh­tuu tilan­tar­peen lisään­ty­mi­ses­tä. 100 teu­rol­la voi samal­la etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta saa­da sen tar­vit­ta­van lisä­huo­neen, mut­ta siir­ty­mäl­lä lähem­mäs ydin­tä tuo sum­ma menee vain sijain­nin vaih­toon. Oli­si kiva näh­dä jon­kin­lai­nen simu­laa­tio ihmis­ten muuttovirroista.

    Ajat­te­le­pa asi­aa niin­päin, että jos alu­eel­le A raken­ne­taan uusia asun­to­ja 100 000 asuk­kaal­le, niin A‑alueella asu­vien asuk­kai­den mää­rä kas­vaa noin 100 000 asuk­kaal­la. Jos­tain nämä asuk­kaat tule­vat. Luul­ta­vas­ti eivät ole ensi­si­jai­ses­ti köy­hem­pää väkeä vaan kes­ki­luok­kaa (jol­la ei aiem­min ollut varaa A‑alueelle). Siis­pä B‑alueelta.

    Olen­nai­sin vai­ku­tus kui­ten­kin on se, että muu­tok­sen jäl­keen A‑alueella asuu 100 000 asu­kas­ta enem­män kuin ennen.

  15. Osmo,

    väis­tit vas­tauk­ses­sa­si kysy­myk­sen pää­osan eli sen, että pitää­kö paik­kan­sa se, että Vih­reät on yhdes­sä Kokoo­muk­sen kans­sa usein vas­tus­ta­nut sosi­aa­li­sin perus­tein tapah­tu­vaa asuntorakentamista.

    No, voi olla, että Vasem­mis­to­liit­to halu­aa ideo­lo­gias­saan asut­taa köy­hät­kin mah­dol­li­sim­man muka­vas­ti koh­ta­lai­sen kokoi­siin asun­toi­hin, mut­ta minä olen rea­lis­ti talous­ti­lan­teen suh­teen ja tajuan, että hyvä jos koh­ta kaik­kein köy­him­mil­lä on enää mitään kat­toa pään­sä pääl­lä, sil­lä asuin­kus­tan­nuk­set tule­vat nouse­maan huo­mat­ta­vas­ti, ja tuet eivät suin­kaan tule samaan tah­tiin perässä.

    Pal­jon parem­pi on 15 neliön koi­ran­kop­pi kuin ei mitään kat­toa pään pääl­lä. Täl­lai­sia pitäi­si raken­taa lisää, sil­lä kus­tan­nuk­set tule­vat nouse­maan niin pal­jon, että sitä parem­piin ei koh­ta ole varaa kaik­kein köy­him­piä yhteis­kun­nan majoittaa.

    Osmo, ota kan­taa sii­hen, että pitää­kö paik­kan­sa, että Vih­reät on kans­sa Kokoo­muk­sen ollut tätä sosi­aa­lis­ta asuin­ra­ken­ta­mis­ta vastaan.

    1. Osmo, ota kan­taa sii­hen, että pitää­kö paik­kan­sa, että Vih­reät on kans­sa Kokoo­muk­sen ollut tätä sosi­aa­lis­ta asuin­ra­ken­ta­mis­ta vastaan.

      Ei pidä.

  16. Osmo,

    en muu­ten jak­sa miten­kään uskoa, että tuo väit­tä­mä­si ©->(B)->(A)-muuttoliike las­ki­si hin­to­ja huo­noim­mal­la ©-puo­lel­la kovi­kaan mer­kit­tä­väs­ti. Tus­kin sil­lä on lähes­kään niin pal­jon hin­taa las­ke­vaa vai­ku­tus­ta kuin sil­lä, että raken­net­tai­siin vaan mel­ko rei­lus­ti lisää suo­raan niil­le keh­noim­mil­le alueil­le ©-asun­to­ja. Hel­sin­gin alue nyt alkaa olla aika­lail­la täyn­nä, mut­ta var­sin­kin muu­al­la noin kan­nat­tai­si tehdä.

    Nyt oli­si pal­jon raken­net­ta­va vähän keh­nom­mil­le alueil­le pie­niä yksiöitä/kaksioita ele­ment­ti­ker­ros­ta­lo-tyy­liin, se on ainoa tapa, jol­la voi­tai­siin estää se, ettei asunn­ot­to­mien mää­rä räjäh­dä käsiin parin tule­van vuo­si­kym­me­nen aikana. 

    Kyl­lä­hän nyt taan­noin oli jo uuti­nen­kin sii­tä, että Suo­mes­sa­kaan asunn­ot­to­muus ei ole enää vain alko­ho­lis­tien ja nark­ka­rien jut­tu, vaan yhä useam­min asunn­ot­to­muus joh­tuu sii­tä, että ei-päih­deon­gel­mai­sel­la köy­häl­lä ei yksin­ker­tai­ses­ti ole varaa asua missään.

  17. Hei,

    kan­san­ta­lous­tie­teen (ja jopa yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun­kin) perus­tei­ta pitäi­si minun­kin mie­les­tä­ni opet­taa kou­lus­sa, eikä vain lukios­sa, vaan ihan oikeas­ti jo ennen lukio-ikää, eikä ainoas­taan Suo­mes­sa, vaan koko maailmassa. 

    Minul­le ope­tet­tiin kou­lus­sa 1980-luvul­la his­to­rian tun­nil­la, miten Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti Roo­sel­velt tor­jui 1930-luvun lamaa talout­ta elvyt­tä­vin toi­min (ns. “New Deal”). Vas­taa­vas­ti Tek­nil­li­ses­sä kor­kea­kou­lus­sa 1990-luvul­la minul­le ope­tet­tiin talous­tie­teen kurs­sil­la (prof. Jas­ka­ri), miten tuloe­ro­jen tasaa­mi­nen nos­taa BKT:tä kysyn­nän kas­vun kautta.

    Nyt sit­ten seu­raan, miten täs­sä maas­sa, ja ympä­ri maa­il­maa, teh­dään jat­ku­vas­ti talous­po­li­tii­kan kan­nal­ta jär­jet­tö­miä pää­tök­siä, jot­ka köyh­dyt­tä­vät ihmi­siä tai muu­ten vai­keut­ta­vat hei­dän elä­mään­sä, ja kui­ten­kin samal­la haas­kaa­vat raa­ka-ainei­ta ja tuhoa­vat luon­toar­vo­ja. Kai­ken kui­ten­kin voi­si teh­dä nykyis­tä pal­jon pal­jon parem­min. Voi­sim­me olla oikeu­den­mu­kai­sia, vau­ras­tua, teh­dä elä­män toi­nen toi­sil­lem­me hel­pom­mak­si ja samal­la sääs­tää raa­ka-ainei­ta ja luon­toa. Kai­ken voi­sim­me teh­dä yhtä aikaa parem­min. On monia win-win ‑tilan­tei­ta, jot­ka oli­si voi­tu hyö­dyn­tää, mut­ta jois­sa on pää­dyt­ty lose-lose ‑vaih­toeh­toon.

    Sel­keim­mät Suo­mea kos­ket­ta­vat esi­mer­kit liit­ty­vät nykyi­seen ja 1990-luvun lamaan, jois­sa ei uskal­let­tu elvyt­tää riit­tä­väs­ti, eikä näkö­jään vie­lä­kään uskal­le­ta. (Elvy­tys­tä ei myös­kään ole osat­tu koh­den­taa riit­tä­vän hyvin).
    Toi­nen mie­leen tule­va esi­merk­ki liit­tyy auto­teol­li­suu­teen, yhdys­kun­ta­suun­nit­te­luun ja öljyn hinn­an­nousuun. Yksi auto­teol­li­suu­den pahim­mis­ta vir­heis­tä oli tie­ten­kin siir­tyä yhä suu­rem­piin autoi­hin (SUV) Yhdys­val­tain joh­dol­la, juu­ri öljy­hui­pun ja Itä- ja Kaak­kois-Aasian autois­tu­mi­sen kyn­nyk­sel­lä. Nyt täs­sä nykyi­ses­sä talous­ti­lan­tees­sa nämä vir­heet kuris­ta­vat sekä luon­toa että ihmis­ten arkea ja hidas­ta­vat talou­krii­sis­tä toi­pu­mis­ta ympä­ri maa­il­man. Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa on teh­ty monia vir­hei­tä, esi­mer­kik­si Suo­men pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, joka on todel­la­kin edel­leen lii­an haja­nai­nen, sekä fyy­si­ses­ti että hallinnollisesti.

    Olen mie­les­sä­ni pal­lo­tel­lut yhtä aika vil­liä aja­tus­ta. Yksi pää­kau­pun­ki­seu­dun ongel­mis­ta on että Hel­sin­gin kes­kus­ta sijait­see repa­lei­sel­la nie­mel­lä, jon­ne ei juu­ri­kaan mah­du enää kovin­kaan pal­jon lisää uut­ta raken­nus­kan­taa tai ties­töä. Oli­si­ko­han mah­dol­lis­ta siir­tää koko kau­pun­gin pain­opis­tet­tä rei­lus­ti poh­joi­sem­mak­si, jos­sa aina­kin tilaa on run­saas­ti? Tämä tie­ten­kin edel­lyt­täi­si vuo­si­kym­me­nien pituis­ta stra­te­gi­aa ja toi­mi­vaa hal­lin­toa pää­kau­pun­ki­seu­tu­ta­sol­la, tai sit­ten val­tion sanelupolitiikkaa.

    (Olen jopa elä­tel­lyt mie­les­sä­ni koko­naan uuden pää­kau­pun­gin raken­ta­mis­ta, mah­dol­li­ses­ti jon­ne­kin Hel­sin­ki-Tur­ku-Tam­pe­re ‑kol­mion sisä­puo­lel­le, mut­ta tämä lie­nee ehkä jo lii­an uto­pis­tis­ta. Vai oli­si­ko sittenkään?)

  18. Jan­ne Kari­mä­ki sanoi yllä:


    (Olen jopa elä­tel­lyt mie­les­sä­ni koko­naan uuden pää­kau­pun­gin raken­ta­mis­ta, mah­dol­li­ses­ti jon­ne­kin Hel­sin­ki-Tur­ku-Tam­pe­re ‑kol­mion sisä­puo­lel­le, mut­ta tämä lie­nee ehkä jo lii­an uto­pis­tis­ta. Vai oli­si­ko sittenkään?)

    Eikös Fors­sa sijait­se­kin aika­lail­la tuon kol­mion kes­kel­lä. Teh­dään siis Fors­sas­ta Suo­men uusi pääkaupunki!

  19. Tämä on oival­li­nen esi­merk­ki ihmis­ten eri­lai­ses­ta kyvys­tä tai tah­dos­ta aja­tel­la ratio­naa­li­ses­ti. Ymmär­rän kyl­lä, että meren­ran­taan ei kan­na­ta raken­taa. Ran­taa ei voi yleen­sä raken­taa lisää, sin­ne ei kan­na­ta raken­taa hyviä lii­ken­neyh­teyk­siä ja raken­ta­mi­sen mää­räs­tä ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­sis­ta riip­pu­mat­ta maa pysyy kal­lii­na, kos­ka kaik­ki eivät sin­ne mah­du asu­maan. Voin hyvin käsit­tää, että oikeas­ti har­vi­nai­sen tont­ti­tyy­pin tapauk­ses­ta voi yleis­tää sään­nön tila­päi­ses­ti har­vi­nai­siin tyyp­pei­hin. Yleen­sä täl­lai­set lop­puun har­kit­se­mat­to­mat lausu­mat anne­taan, kun tär­kein­tä on lausu­mi­nen tai äänes­tä­jien miellyttäminen.

    Ber­lii­ni on hyvä esi­merk­ki alu­ees­ta, jos­sa Van­ha­sen väit­tä­mä ei pidä paik­kaan­sa. Siel­lä jouk­ko­lii­ken­ne­verk­ko on raken­net­tu niin tii­viik­si, että met­roa­se­mien lähel­lä ole­vat asun­nut eivät poik­keuk­set­ta ole­kaan kal­lii­ta. Toi­nen posi­tii­vi­nen teki­jä tuon kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­sa on kes­kus­tat­to­muus, jon­ka takia lii­ken­ne­verk­ko ei raken­nu epä­ta­lou­del­li­ses­ti yhden sol­mu­koh­dan varaan. Meil­lä koko maan kes­kus­ta on Hel­sin­kin rautatieasemalla.

  20. Mar­ko V:
    Mik­si Laut­ta­saa­res­sa on asun­to­jen hin­nat räjäh­tä­neet tai­vai­siin, vaik­ka sin­ne on jat­ku­vas­ti raken­net­tu lisää? Per­hea­sun­not mak­sa­vat jo miljoonan. 

    Laut­ta­saar­ta ei tule mis­tään lisää. Siel­lä on pal­jon ran­ta­tont­te­ja, joi­den arvo pysyy ellei ran­ta­vii­vaa löy­de­tä jos­tain lisää. Asun­non hin­taan vai­kut­taa myös naa­pu­ri­ton­tin hin­ta ja kysees­sä on aika pie­ni alue, jos­sa kal­lii­den tont­tien mää­rä on ver­rat­tain suu­ri. Lisäk­si alu­eel­le on tulos­sa met­ro, jol­la on arvoa nos­ta­va vaikutus.

    Raken­ta­mis­ti­hey­den puo­les­ta Laut­ta­saa­ri ei vai­ku­ta pai­kal­ta, jon­ne kan­nat­tai­si raken­taa met­ro, mut­ta se on yksi­lin­jai­sen met­roa­jat­te­lun kan­nal­ta sopi­vas­ti mat­kan varrella.

  21. Ant­ti Asuin­ta­loa­su­ja:
    Jan­ne Kari­mä­ki sanoi yllä:


    (Olen jopa elä­tel­lyt mie­les­sä­ni koko­naan uuden pää­kau­pun­gin raken­ta­mis­ta, mah­dol­li­ses­ti jon­ne­kin Hel­sin­ki-Tur­ku-Tam­pe­re ‑kol­mion sisä­puo­lel­le, mut­ta tämä lie­nee ehkä jo lii­an uto­pis­tis­ta. Vai oli­si­ko sittenkään?)

    Eikös Fors­sa sijait­se­kin aika­lail­la tuon kol­mion kes­kel­lä. Teh­dään siis Fors­sas­ta Suo­men uusi pääkaupunki!

    Tark­kaan ottaen näyt­täi­si sil­tä, että kes­ki­pis­te osuu hie­man Fors­sas­ta Hel­sin­kiin päin ole­van Ruos­te­jär­ven ete­lä­lai­dal­le, van­han här­kä­tien var­teen. Siel­tä oli­si mat­kaa vajaat 88 km kaik­kiin kol­meen kau­pun­kiin. Paik­ka on osu­vas­ti Tora­lah­den ran­nal­la Tora­lah­den­kal­liol­la. Var­maan­kin aivan Arka­dian­mäen veroi­nen raken­nus­poh­ja uudel­le edus­kun­ta­ta­lol­le ja sen keskusteluille.

    Niin, ei kai val­ta­kun­nan hal­lin­to­pis­teen tar­vit­se olla kau­pun­gis­sa. Uut­ta jou­dum­me joka tapauk­ses­sa raken­ta­maan, ja Fors­san kes­kus­tal­la­kin on oma arvon­sa. Emme halua turun­tau­tia lisää. Tora­lah­del­la luon­non rau­ha kyl­lä häi­riin­tyy, mut­ta ehkä näi­tä viih­tyi­siä paik­ko­ja Suo­mes­sa on vie­lä pari tuhlattavaksikin.

    Hal­lin­to­kes­kuk­sen sijoit­ta­mi­nen etääl­le kes­kus­kau­pun­geis­ta pal­ve­li­si myös Mon­tesqui­eun kol­mi­ja­ko-opin laa­jen­ta­mis­ta käsit­tä­mään myös suh­teet lii­ke-elä­mään. Näi­tä link­kauk­sia on saa­tu vii­me aikoi­na pui­da vähän lii­kaa­kin. Koh­tuul­li­nen eris­tys oli­si paikallaan.

    Tuo ehdo­tet­tu sijain­ti on kyl­lä hie­man etelä‑, län­si- ja suur­kau­pun­ki­kes­kei­nen. Ehkä luon­te­vam­pi paik­ka löy­tyi­si jos­tain maan­tie­teel­li­sen ja väes­töl­li­sen pain­opis­teen välimaastosta.

  22. En oikein usko tuol­lai­seen teo­ri­aan, jos­sa esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kaa­voi­tus radan var­rel­le yhdes­sä kun­nas­sa vai­kut­taa tont­tien hin­taan toi­ses­sa kunnassa. 

    Käy­tän­nös­sä koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­la +50 km ympä­ris­tös­sä tont­tien hin­ta vain nousee koko ajan ja kaik­kial­la. Eli siis teo­ria ei toi­mi. Suu­rin selit­tä­jä tont­tien hin­noil­le ei ole juna­ra­ta vaan etäi­syys hel­sin­gin keskustasta.

  23. Tämä kes­kus­te­lu­ket­ju sisäl­tää joi­ta­kin ikään­kuin itses­tään­sel­vyyk­si­nä pidet­ty­jä ole­tuk­sia, joi­ta on syy­tä kom­men­toi­da. Ihmi­set viih­ty­vät eri­lai­sis­sa pai­kois­sa. Esi­mer­kik­si edel­lä mai­nit­tu Laut­ta­saa­ri ei suin­kaan ole mil­lään lail­la mie­len­kii­toi­nen asuin­paik­ka. Se on tyl­sä, ankeas­ti raken­net­tu, epä­viih­tyi­sä. Toi­sek­si ole­tus sii­tä, että mitä lähem­pä­nä Hel­sin­gin kes­kus­taa, niin sitä halu­tum­pi asuin­paik­ka. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on pal­jon muka­via asuin­paik­ko­ja, mut­ta niin on muu­al­la­kin. Sit­ten ole­tus kaup­pa­kes­kuk­sis­ta ja nii­den esit­tä­mi­nen yksi­no­maan kiel­tei­si­nä. Monet pitä­vät iso­ja mar­ket­te­ja käy­tän­nöl­li­si­nä. Samal­la ker­ral­la voi hoi­taa monia asioi­ta eikä tar­vit­se ajaa ympä­riin­sä. Auto­mar­ke­teil­la on pal­jon hyviä puo­lia. Läh­tö­ole­tuk­se­na esi­te­tään useas­ti, että kau­pun­ki­mai­nen asu­mi­nen on se asu­mis­muo­to, jota pitäi­si halu­ta tai jos ei vie­lä ymmär­rä, niin pitäi­si vii­sas­tua ja halu­ta kau­pun­kiin. Olen asu­nut mones­sa Suo­men suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta ja viih­ty­nyt hyvin. Nyt asun maal­la met­sän kes­kel­lä ja täl­lä het­kel­lä se on minul­le paras asuinpaikka.

  24. JR:
    Läh­tö­ole­tuk­se­na esi­te­tään useas­ti, että kau­pun­ki­mai­nen asu­mi­nen on se asu­mis­muo­to, jota pitäi­si halu­ta tai jos ei vie­lä ymmär­rä, niin pitäi­si vii­sas­tua ja halu­ta kau­pun­kiin. Olen asu­nut mones­sa Suo­men suu­rim­mis­ta kau­pun­geis­ta ja viih­ty­nyt hyvin. Nyt asun maal­la met­sän kes­kel­lä ja täl­lä het­kel­lä se on minul­le paras asuinpaikka.

    Noin tule­vai­suu­den suun­nit­te­lun kan­nal­ta oleel­li­sin­ta on miet­tiä eri­lai­sia kes­kiar­vo­ja, ei yksit­täis­ta­pauk­sia. Ja lisäk­si sitä, miten mie­li­ha­lut tule­vat muut­tu­maan. Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne kun muut­tuu käsit­tä­mät­tö­män hitaas­ti, ja nyt teh­dyt pää­tök­set vai­kut­ta­vat vie­lä aina­kin sadan vuo­den kuluttuakin. 

    Par­hai­ten asun­to­jen halut­ta­vuut­ta kuvaa nii­den hin­ta, ja täy­sin kiis­tä­mä­tön fak­ta on se, että asun­not ovat kal­leim­pia juu­ri Hel­sin­gin kes­kus­tan lähei­syy­des­sä. Jos kau­pun­gis­tu­mi­sen ole­te­taan jat­ku­van (mikä on hyvä ole­tus), nousee kau­pun­kia­su­mi­sen hin­ta edel­leen ellei raken­ne­ta rajus­ti lisää.

    Asuin­paik­ka­kes­kus­te­luis­sa unoh­tuu usein se, että kukaan ei ole var­si­nai­ses­ti kiel­tä­mäs­sä maal­la asu­mis­ta. Maal­la asu­mi­sen tuke­mis­ta kau­pun­ki­lais­ten vero­ra­hoil­la voi­daan kri­ti­soi­da, samoin kuin maal­la asu­mi­sen ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta mikä­li elä­män­ta­pa ei eroa kau­pun­ki­lai­sis­ta, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti kau­pun­kia­su­mi­sen puo­les­ta­pu­hu­jat halua­vat ainoas­taan mah­dol­lis­taa kau­pun­gis­sa asu­mi­sen jär­jel­li­seen hin­taan (eli alle 2x raken­nus­kus­tan­nuk­set), mikä ei ole mah­dol­lis­ta ellei tar­jon­taa lisä­tä val­ta­vas­ti uudis­ra­ken­ta­mi­sen kautta. 

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen tuo­mat raken­teel­li­set sääs­töt ja tehok­kuu­den kas­vu tule­vat sit­ten sii­hen päällle.

  25. teek­ka­ri:

    Eivät ihmi­set muu­ta kau­pun­kei­hin sik­si, että he halua­vat kau­pun­ki­mais­ta elä­män­muo­toa, vaan sik­si, että kau­pun­geis­sa on työpaikkoja.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen epäi­le­mät­tä jat­kuu, mut­ta ei siis sik­si, että ihmi­set kai­pai­si­vat kau­pun­ke­hin, vaan sik­si, että työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen jatkunee.

    Se mikä vih­rei­tä risoo onkin itse asias­sa se, että aivan kaik­ki eivät pelaa sään­tö­jen mukai­ses­ti ja muu­ta niin lähel­le Hel­sin­gin kes­kus­taa kuin mitä lom­pak­ko vain sal­lii. Jot­kus opti­moi­vat asuin­ne­liöi­tä koh­tuul­li­sen työ­mat­kan sisäl­lä ja muut­ta­vat nur­mi­jär­vel­le. Tämä aiheut­taa raivoa.

  26. Mik­ko Säre­lä: Ajat­te­le­pa asi­aa niin­päin, että jos alu­eel­le A raken­ne­taan uusia asun­to­ja 100 000 asuk­kaal­le, niin A‑alueella asu­vien asuk­kai­den mää­rä kas­vaa noin 100 000 asuk­kaal­la. Jos­tain nämä asuk­kaat tule­vat. Luul­ta­vas­ti eivät ole ensi­si­jai­ses­ti köy­hem­pää väkeä vaan kes­ki­luok­kaa (jol­la ei aiem­min ollut varaa A‑alueelle). Siis­pä B‑alueelta.

    Olen­nai­sin vai­ku­tus kui­ten­kin on se, että muu­tok­sen jäl­keen A‑alueella asuu 100 000 asu­kas­ta enem­män kuin ennen. 

    A‑alueiden hin­ta­ta­so on niin pal­jon oman käsi­tys­ky­ky­ni ylä­puo­lel­la, että minun on vai­kea kuvi­tel­la mis­tä löy­tyy niin pal­jon mak­su­ky­kyi­siä uusia asuk­kai­ta. En mil­lään jak­sa uskoa niin mer­kit­tä­vään hin­to­jen ale­ne­mi­seen. Ja se mikä teil­le on B‑aluetta voi toi­sil­le olla A‑aluetta hyvien ulkoi­lu-/lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sien takia.

    Mut­ta yksi mah­dol­li­suus kyl­lä löy­tyy hin­ta­ta­son jär­keis­tä­mi­seen. Ajan­koh­tai­ses­sa kak­ko­ses­sa esi­tel­tiin pilot­ti­pro­jek­tia, mis­sä talon asuk­kaat sai­vat ostaa venä­läi­seen tyy­liin asun­non aihion ja raken­taa sen itse lop­puun. Pien­ta­loa havit­te­le­vil­le täl­lai­sia vaih­toeh­to on jo tarjolla.

    1. Tie­dät itse­kin ettei siel­tä tule min­kään­lai­sia pääs­tö­jä vesistöihin.
      Jos A‑alueen asun­not myy­dään huu­to­kau­pa­la, mää­ri­tel­män mukai­ses­ti löy­tyy tar­peek­si osa­jia. Huu­to­kau­pal­la nii­tä ei myy­dä, mut­ta lop­pu­tu­los on hyvin saman­lai­nen. A‑alueen hin­ta­ta­so las­kee, kun­nes kysyn­tää on tarpeeksi.

  27. Ant­ti Asuin­ta­loa­su­ja: Hel­sin­gin alue nyt alkaa olla aika­lail­la täynnä

    Suur­ta kuk­kua. Hel­sin­gin alue on täyn­nä kau­pun­ki­moot­to­ri­tei­den suo­ja­vyö­hyk­kei­tä ja lii­ken­ne­vih­re­ää. Ei kun bule­var­di­soi­maan. Enti­set sata­ma-alu­eet­kaan eivät vie­lä ole täyn­nä, jos­kin koh­ta ovat kaavoitettuja.

  28. Austrian:
    Entäs jos kaa­vo­tet­tai­siin tii­viim­min mut­ta raken­net­tai­siin huo­nom­mil­la materiaaleilla?

    Eikös sil­loin myös kus­tan­nuk­set laske? 

    Onko mah­do­lis­ta raken­taa vie­lä huo­nom­min kuin Suo­mes­sa? Ehkä venä­läi­set sii­hen pys­tyi­vät, mut­ta kyl­lä hyvää tar­koit­ta­vas­ti sään­nel­ty suo­ma­lai­nen raken­ta­mi­nen on EU:n pohjanoteeraus.

    Oleel­lis­ta on saa­da tur­ha sään­te­ly nurin ja sitä kaut­ta ava­ta kil­pai­lu. Osmon kysy­mys­kin on vähän huo­no. Ei kun­nal­la saa olla mitään teke­mis­tä sii­nä, mitä rakennetaan. 

    Ihan vil­lin ja vapaan kan­nal­la en ole, kun­nan teh­tä­vä­nä on kaa­voi­tuk­sel­la osoit­taa kadut ja ken­ties kor­keus. Mitä ton­til­le teh­dään, kuu­luu maanomistajalle.

    Vapaam­mal­la raken­ta­mi­sel­la ei voi­da aina­kaan saa­da aikaan huo­nom­paa ympä­ris­töä. Parem­paan sen sijaan on mahdollisuuksia. 🙂

  29. juha:

    Eivät ihmi­set muu­ta kau­pun­kei­hin sik­si, että he halua­vat kau­pun­ki­mais­ta elä­män­muo­toa, vaan sik­si, että kau­pun­geis­sa on työpaikkoja. 

    Niim­pä niin. Kyl­lä minä­kin haluai­sin asua oma­ko­ti­ta­los­sa kes­kel­lä kau­pun­kia ilman häi­rit­se­viä naa­pu­rei­ta miel­lyt­tä­väs­sä yhtei­sös­sä jär­ven ran­nal­la ja mie­lel­lään 30. ker­rok­sen pent­housen meri­nä­kö­alal­la, mut­ta se nyt vain ei ole mahdollista. 

    Asuin­pai­kan valin­taan vai­kut­taa monet teki­jät, jois­ta hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la mui­den teki­jöi­den aiheut­ta­man kysyn­nän mukaan. Kos­ka kau­pun­kia­lueil­le on kysyn­tää, hin­nat ovat pil­vis­sä, eivät­kä kaik­ki haluk­kaat pys­ty kor­kei­den hin­to­jen vuok­si asu­maan siel­lä mis­sä haluai­si­vat. Toki on ole­mas­sa myös ihmi­siä, jot­ka tosis­saan halua­vat asua jos­sain nur­mi­jär­vel­lä myös muus­ta syys­tä kuin sii­tä, että siel­lä on hal­vem­mat neliö­hin­nat, mut­ta mark­ki­nat näyt­tä­vät, että täl­lä het­kel­lä pahin kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­ta­sa­pai­no on nime­no­maan kau­pun­ki­mai­ses­sa asu­mi­ses­sa. Tämän vuok­si kau­pun­kia pitäi­si kaa­voit­taa ja ennen kaik­kea raken­taa aivan hel­ve­tis­ti lisää.

    Kyl­lä kor­ves­ta aina löy­tyy tont­te­ja niil­le, jot­ka siel­lä vält­tä­mät­tä halua­vat asua. Eri asia on sit­ten se, pitää­kö näi­den kor­pi­seu­tu­jen pal­ve­lui­ta tukea kau­pun­ki­lais­ten verotuloista.

    .

    Työ­paik­ko­jen sijain­ti kau­pun­geis­sa on kau­pun­gin perus­o­mi­nai­suus, ei mikään vih­rei­den sala­lii­ton lopputulos.

  30. Mar­ko V: A‑alueiden hin­ta­ta­so on niin pal­jon oman käsi­tys­ky­ky­ni ylä­puo­lel­la, että minun on vai­kea kuvi­tel­la mis­tä löy­tyy niin pal­jon mak­su­ky­kyi­siä uusia asuk­kai­ta. En mil­lään jak­sa uskoa niin mer­kit­tä­vään hin­to­jen alenemiseen. 

    Yri­tät­kö sanoa, että noi­ta 100 000 uut­ta asun­toa ei A‑alueelle raken­net­tai­si? Vai että ne raken­net­tai­siin, mut­ta jäi­si­vät myy­mät­tä ja tyh­jil­leen? Vai onko mie­les­sä­si joku muu meka­nis­mi, jon­ka poh­jal­ta ne asun­not raken­ne­taan, mut­ta A‑alueelle ei kui­ten­kaan tule uusia asukkaita? 

    Ihan oikeas­ti haluai­sin ymmär­tää, kun tuo aja­tus tulee vas­taan kovin usein. Ei täs­sä ole kyse mis­tään sen kum­mem­mas­ta kuin sii­tä, että jos alu­eel­la A on tar­jon­taa 100 000 asuk­kaal­le tai 200 000 asuk­kaal­le, niin jäl­kim­mäi­ses­sä nii­tä asuk­kai­ta on kak­sin­ker­tai­nen määrä.

  31. juha: teekkari:Eivät ihmi­set muu­ta kau­pun­kei­hin sik­si, että he halua­vat kau­pun­ki­mais­ta elä­män­muo­toa, vaan sik­si, että kau­pun­geis­sa on työpaikkoja.Kaupungistuminen epäi­le­mät­tä jat­kuu, mut­ta ei siis sik­si, että ihmi­set kai­pai­si­vat kau­pun­ke­hin, vaan sik­si, että työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen jatkunee.Se mikä vih­rei­tä risoo onkin itse asias­sa se, että aivan kaik­ki eivät pelaa sään­tö­jen mukai­ses­ti ja muu­ta niin lähel­le Hel­sin­gin kes­kus­taa kuin mitä lom­pak­ko vain sal­lii. Jot­kus opti­moi­vat asuin­ne­liöi­tä koh­tuul­li­sen työ­mat­kan sisäl­lä ja muut­ta­vat nur­mi­jär­vel­le. Tämä aiheut­taa raivoa.

    Sovi­taan­ko niin että on nii­tä jot­ka halua­vat kau­pun­kei­hin ja nii­tä jot­ka ei? Kuvit­te­li­sin että kos­ka ihmi­nen on lau­mae­läin niin enem­mis­tö halu­aa mui­ta ihmi­siä ympä­ril­leen. Maa­seu­dul­la eivät työ­mark­ki­nat, mut­ta eivät myös­kään pari­suh­de­mark­ki­nat­kaan toi­mi tas­a­puo­li­ses­ti. Nuo­ri per­he voi viih­tyä ihan hyvin Nur­mi­jär­vel­lä mut­ta jos tulee krä­nää ja avio­ero niin min­ne­kö isä ja äiti sit­ten muut­ta­vat? No kau­pun­kiin tie­ten­kin. Ei Mat­ti Van­ha­nen­kaan jää­nyt Nur­mi­jär­vel­le kun hän ero­si. (Tie­tää­kö kukaan muu­ten min­ne hän oikein lähti?)

  32. Mik­ko Säre­lä:Ei täs­sä ole kyse mis­tään sen kum­mem­mas­ta kuin sii­tä, että jos alu­eel­la A on tar­jon­taa 100 000 asuk­kaal­le tai 200 000 asuk­kaal­le, niin jäl­kim­mäi­ses­sä nii­tä asuk­kai­ta on kak­sin­ker­tai­nen määrä.

    Minua ihme­tyt­tää sama asia. Joten­kin ihmis­ten logii­kas­sa nuo yli­mää­räi­set 100 000 “rikas­ta” asu­kas­ta tul­la tupl­sah­ta­vat ilmei­ses­ti jos­tain toi­ses­ta ulot­tu­vuu­des­ta, kos­ka hei­dän siir­ty­mi­sen­sä alu­eel­le A ei jätä min­ne­kään tyh­jiä asuntoja.

    Ainoa jär­jel­li­nen meka­nis­mi oka toi­mi­si noin, oli­si sel­lai­nen että alu­een A nykyi­set asuk­kaat “isoi­ne rahoi­neen” tuplaa­vat­kin asuin­ti­lan­sa. Minun on kui­ten­kin hyvin vai­kea kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa täm­möis­tä tapah­tui­si suu­res­sa mittakaavassa.

  33. Mik­ko Säre­lä: Yri­tät­kö sanoa, että noi­ta 100 000 uut­ta asun­toa ei A‑alueelle raken­net­tai­si? Vai että ne raken­net­tai­siin, mut­ta jäi­si­vät myy­mät­tä ja tyh­jil­leen? Vai onko mie­les­sä­si joku muu meka­nis­mi, jon­ka poh­jal­ta ne asun­not raken­ne­taan, mut­ta A‑alueelle ei kui­ten­kaan tule uusia asukkaita? 

    Riip­puu tie­tys­ti hin­ta­ta­sos­ta. Eivät kaik­ki ole men­neet kau­pak­si. Töö­lön Osca­ris­ta osa asun­nois­ta jou­dut­tiin muut­ta­maan vuo­kra-asun­noik­si kun eivät men­neet kaupaksi. 

    Minun mie­li­pi­tee­ni on muo­dos­tu­nut ihan sii­tä mitä olen ihmis­ten kans­sa jutel­lut ja ylei­ses­ti mak­su­ky­kyä arvioi­nut. Mei­dän yri­tyk­ses­sä asian­tun­ti­ja- ja pääl­li­kö­ta­son poruk­ka hau­koo hen­ke­ään kes­kus­tan hin­to­jen edes­sä. Aina­kin ne, joil­la ei ole mer­kit­tä­viä perin­tö­jä hel­pot­ta­mas­sa. Aivan ylim­mäl­lä joh­dol­la oli­si varaa, mut­ta ei vält­tä­mät­tä halua. 

    Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­ki kär­sii lap­si­per­hei­den muut­to­tap­pios­ta. Aluei­ta kuten Hert­to­nie­mi, Oulun­ky­lä. Munk­ki­nie­mi-vuo­ri välik­kö etc. näki­sin mie­lel­lä­ni huo­mat­ta­vas­ti täy­den­nys­ra­ken­net­ta­van. Ilmei­ses­ti Hert­to­nie­men on kui­ten­kin aja­tel­tu jätet­tä­vän mota­rin melua­lu­eek­si. Kau­ko-Itä­kö tuo­hon oli nyt sit­ten syynä?

    1. Raken­nus­lii­ke tie­tys­ti mak­si­moi tulok­sen. Se ei “jou­du” lait­ta­maan asun­to­ja vuo­kral­le vaan saa niis­tä sil­lä tavoin parem­man hin­nan. Monet sijoit­ta­jat jopa osta­vat asun­to­ja pan­nak­seen ne vuo­kral­le. Rakern­nusd­kus­tan­nuk­sen­sa yri­tys oli­si saa­nut kirk­kaas­ti takai­sin myy­mäl­lä­kin, mut­ta se halusi enem­män. JHos kaik­ki menee heti kau­pak­si, hin­ta on ollut voi­ton­mak­si­moin­tia ajatelle3n lii­an matala.

  34. A‑alueeksi voi­ta­neen kat­soa Kehä I sisä­puo­li­nen alue, sijait­see mel­kein koko­naan Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­lä. Mikä sit­ten niin mak­saa, ettei tän­ne nii­tä 100 000 asun­non tont­te­ja vaan saa­da kaavoitettua?

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Raken­nus­lii­ke tie­tys­ti mak­si­moi tulok­sen. Se ei “jou­du” lait­ta­maan asun­to­ja vuo­kral­le vaan saa niis­tä sil­lä tavoin parem­man hin­nan. Monet sijoit­ta­jat jopa osta­vat asun­to­ja pan­nak­seen ne vuo­kral­le. Rakern­nusd­kus­tan­nuk­sen­sa yri­tys oli­si saa­nut kirk­kaas­ti takai­sin myy­mäl­lä­kin, mut­ta se halusi enem­män. JHos kaik­ki menee heti kau­pak­si, hin­ta on ollut voi­ton­mak­si­moin­tia ajatelle3n lii­an matala.

    Toki näin, mut­ta kyl­lä Hel­sin­gis­sä­kin on ole­mas­sa mak­si­mi­hin­ta mil­lä asun­not saa kau­pat­tua. Lep­pä­suon 10000 eur/m2 ylit­ti tuon rajan.

    1. a_I
      Tot­ta kai on ole­mas­sa mak­si­mi­hin­ta jokai­sel­le asun­nol­le. Sitä­hän raken­nus­liik­keet juu­ri etsi­vät. Raken­ta­mi­nen mak­saa 2000–3000 euroa neliöl­tä, joten tuo mak­si­mi­hin­ta ylit­tää kyl­lä tuotantokustannukset.

  36. Sylt­ty: Minua ihme­tyt­tää sama asia. Joten­kin ihmis­ten logii­kas­sa nuo yli­mää­räi­set 100 000 “rikas­ta” asu­kas­ta tul­la tupl­sah­ta­vat ilmei­ses­ti jos­tain toi­ses­ta ulot­tu­vuu­des­ta, kos­ka hei­dän siir­ty­mi­sen­sä alu­eel­le A ei jätä min­ne­kään tyh­jiä asuntoja.

    Se että aja­tel­leen noin on kes­kei­nen tulp­pa ymmär­ryk­sel­le asun­to­po­li­tii­kas­ta. Esi­mer­kik­si, aja­tel­laan että kos­ka vuo­kra-asun­not ovat kal­lii­ta, niin pitää raken­taa hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja eikä kal­lii­ta uusia omis­tusa­sun­to­ja. Pait­si että jos noi­ta teh­dään saman ver­ran niin lop­pu­tu­los on ihan sama. Näin sik­si että sin­ne omis­tusa­sun­toon muut­taa joku jos­tain, yleen­sä pie­nem­mäs­tä eli hal­vem­mas­ta, mihin taas muut­taa joku jos­tain, jne. eli lop­pu­jen lopuk­si kes­ki­mää­rin jää vapaak­si yksi ihan kes­ki­mää­räi­nen asunto.

    Ja se pää­tyy vuo­kral­la tai myy­tävk­si riip­puen kysyn­näs­tä. Jos teh­dään uusi vuo­kra-asun­to, johon muut­taa joku nykyi­ses­tä vuo­kra-asun­nos­ta, niin sen asun­non omis­ta­ja saat­taa hyvin­kin myy­dä sen, jol­loin vuo­kra-asun­to­jen mää­rä pysyy samana.

    Ainoa mil­lä on oikeas­ti väliä on pal­jon­ko nii­tä asun­to­ja teh­dään, ei pal­jon­ko ne mak­sa­vat. Tosin nii­den uusien asun­to­jen raken­nus­kus­tan­nuk­sel­la on mer­ki­tys­tä, ja sitä kaut­ta vaik­ka park­ki­paik­ka­nor­meil­la, kos­ka hal­vem­pia asun­to­ja on kan­na­ta­vam­paa raken­taa, eli nii­tä teh­dään cete­ris pari­bus enem­män. Siis jos on tont­te­ja, ja niis­sä­kin ole­na­nis­ta on kaa­voi­tet­tu­jen ker­ros­ne­liöi­den mää­rä ei maapinta-ala.

  37. Mar­ko V: Töö­lön Osca­ris­ta osa asun­nois­ta jou­dut­tiin muut­ta­maan vuo­kra-asun­noik­si kun eivät men­neet kaupaksi.

    Asun­toa ei tuos­sa tapauk­ses­sa tar­vin­nut miten­kään eri­tyi­ses­ti “muut­taa” vuo­kra-asun­noik­si. Kun raken­nut­ta­ja ei saa­nut asun­to­ja tar­peek­si nopeas­ti yksin kap­pa­lein kau­pak­si, se myi ne pake­tis­sa (alen­nuk­sel­la, jos­ta ei ulos­päin ker­rot­tu) sijoit­ta­jal­le. Sijoit­ta­ja puo­les­taan pis­ti asun­not vuo­kral­le. Sil­lä on varaa odot­taa vuo­kra­tuo­ton tur­vin nii­den arvon­nousua, toi­sin kuin raken­nut­ta­jal­la joka tar­vit­see rahat uuden koh­teen pys­ty­tyk­seen. Nuo­kin koh­teet var­maan jos­sain vai­hees­sa pää­ty­vät yksi­tyis­hen­ki­löi­den omis­tuk­seen ja omaan käyttöön.

  38. Mar­ko V: Riip­puu tie­tys­ti hin­ta­ta­sos­ta. Eivät kaik­ki ole men­neet kau­pak­si. Töö­lön Osca­ris­ta osa asun­nois­ta jou­dut­tiin muut­ta­maan vuo­kra-asun­noik­si kun eivät men­neet kaupaksi. 

    En kysy­nyt, että myy­dään­kö ne 100000 asuk­kaan asun­not, vaan että saa­daan­ko nii­hin asuk­kai­ta. Ei vuo­kra-asun­to ole tyh­jil­lään sen enem­pää kuin omis­tusa­sun­to­kaan (tai no, ehkä vähän enem­män jos vuo­kra­lai­set vaih­tu­vat useam­min kuin omistusasukkaat).

  39. JR:
    Laut­ta­saa­ri ei suin­kaan ole mil­lään lail­la mie­len­kii­toi­nen asuin­paik­ka. Se on tyl­sä, ankeas­ti raken­net­tu, epäviihtyisä. 

    Mie­li­pi­teet vaih­te­le­vat. Nuo adjek­tii­vit kuvaa­vat parem­min kom­men­toi­jaa kuin kom­ment­tien kohdetta. 

    Omas­ta mie­les­tä­ni Laut­ta­saa­ri edus­taa Munk­ki­nie­men ohel­la hyvää lähiö­ra­ken­ta­mis­ta jos­sa yhdis­tyy alu­een oma iden­ti­teet­ti, asial­li­set pal­ve­lut ja “luon­non” läheisyys. 

    En asu enkä ole kos­kaan asu­nut kum­mas­sa­kaan, mut­ta saat­tai­sin hyvin­kin asua.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei pidä.

    Mik­si ei pidä? MItä hyvää on ns. sosi­aa­li­ses­sa asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa? Kyse on puh­taas­ta mark­ki­na­häi­riös­tä, jon­ka lopul­ta mak­saa asia­kas eli asukas. 😉

  41. ant­ti:
    A‑alueeksi voi­ta­neen kat­soa Kehä I sisä­puo­li­nen alue, sijait­see mel­kein koko­naan Hel­sin­gin rajo­jen sisäl­lä. Mikä sit­ten niin­mak­saa, ettei tän­ne nii­tä 100 000 asun­non tont­te­ja vaan saa­da kaavoitettua?

    Ensin­nä­kin, tuos­sa on suu­ruus­luok­ka vir­he. Pro­fes­so­ri Var­tiai­nen (KTH) sanoi yhdes­sä YLE:n haas­tat­te­lus­sa, että alu­eel­le sopii mijoo­na ihmis­tä lisää. Itse olin väit­tä­nyt sitä ennen kart­taa vil­kai­se­mal­la, että alu­eel­le sopii puo­li mil­joo­naa ihmis­tä lisää. Myön­nän virheeni. 🙁

    Syy­nä on mono­po­li. Suo­mes­sa on raken­net­tu kaa­voi­tus mono­po­li, jos­ta hyö­ty­vät sekä poliit­ti­set puo­lu­eet että muu­ta­mat tar­koin vali­tut raken­nus­liik­keet. Moni­po­lil­la voi­daan aksi­moi­da rake­nus­lii­kei­den tuo­tot ja jos suo­mes­sa oli­si kor­rup­tio­ta, niin se mak­si­moi­si myös poliit­tis­ten puo­luei­den tuo­tot. Kor­rup­tio­ta ei Suo­mes­sa ole, joten ilmei­ses­ti tääl­lä on vain tavat­to­man tyh­miä poliitikkoja. 😉

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun pilk­ko­mi­nen pie­nem­mik­si yksi­köik­si aut­tai­si asi­aa. Kun­nat alkai­si­vat kil­pail­la ja tont­te­ja ilmes­tyi­si mark­ki­noil­le. Jos et sai­si tont­tia Mun­kas­ta, niin Laru kyl­lä kaa­voit­tai­si. Se ei ole gryn­de­rien etu, joten emme tule näke­mään jär­ke­vää kun­ta­ja­koa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la muu­ta­maan vuo­teen, ellem­me tule järkiimme.

  42. Fer­rix Hovi:
    Toi­nen posi­tii­vi­nen teki­jä [Ber­lii­nin] raken­ta­mi­ses­sa on kes­kus­tat­to­muus, jon­ka takia lii­ken­ne­verk­ko ei raken­nu epä­ta­lou­del­li­ses­ti yhden sol­mu­koh­dan varaan. 

    Ber­lii­nit, lon­toot ja parii­sit ovat muo­dos­tu­neet kylis­tä joi­den kes­kus­tat ovat jää­neet eloon ja kehit­ty­neet pie­ni­nä kaupunkikeskustoina. 

    Kylien välit ovat sit­ten täyt­ty­neet myös hyvin kes­kus­ta­mai­sel­la raken­ta­mi­sel­la jol­loin kylien rajo­ja ei turis­ti hel­pos­ti huo­maa­kaan (vaik­ka pai­kal­li­set kyl­lä tietävät…). 

    Onhan näi­tä ollut meil­lä­kin: Huo­pa­lah­ti, Haa­ga, Oulun­ky­lä, Laut­ta­saa­ri, Kulosaari…

    Hel­sin­gis­sä “kylät” on kui­ten­kin hot­kais­tu hal­lin­nol­li­ses­ti kes­kus­kau­pun­gin osik­si, puret­tu ja raken­net­tu uudel­leen väl­jik­si ja valoi­sik­si asu­ma­lä­hiöik­si jos­sa tuberk­ke­li ja kau­pun­gin paheet eivät tar­tu. Alueyk­sik­kö­jen väliin on myös kuu­lu­nut jät­tää riit­tä­väs­ti tilaa lii­ken­neyh­teyk­sil­le ja vir­kis­ty­sa­lueil­le niin että kaik­ki on iha­nan kaukana.

  43. Kal­le: Pää­kau­pun­ki­seu­dun pilk­ko­mi­nen pie­nem­mik­si yksi­köik­si aut­tai­si asi­aa. Kun­nat alkai­si­vat kil­pail­la ja tont­te­ja ilmes­tyi­si mark­ki­noil­le. Jos et sai­si tont­tia Mun­kas­ta, niin Laru kyl­lä kaa­voit­tai­si. Se ei ole gryn­de­rien etu, joten emme tule näke­mään jär­ke­vää kun­ta­ja­koa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la muu­ta­maan vuo­teen, ellem­me tule järkiimme.

    Olet­ko ihan var­ma täs­tä? Ai että ihan­ko Kau­niai­nen kil­pai­lee mui­den kans­sa sii­tä kuka raken­taa enem­män asun­to­ja? Eikä­hän se kun­tien väli­nen “kil­pai­lu” ole sitä että kuka raken­taa vähiten.

  44. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja:

    Hel­sin­gis­sä “kylät” on kui­ten­kin hot­kais­tu hal­lin­nol­li­ses­ti kes­kus­kau­pun­gin osik­si, puret­tu ja raken­net­tu uudel­leen väl­jik­si ja valoi­sik­si asu­ma­lä­hiöik­si jos­sa tuberk­ke­li ja kau­pun­gin paheet eivät tar­tu. Alueyk­sik­kö­jen väliin on myös kuu­lu­nut jät­tää riit­tä­väs­ti tilaa lii­ken­neyh­teyk­sil­le ja vir­kis­ty­sa­lueil­le niin että kaik­ki on iha­nan kaukana.

    Hesa­ri on esi­tel­lyt pari­kin noin sadan vuo­den takais­ta kapun­ki­suun­ni­tel­maa, Munk­ki­nie­mi-Haa­ga ja Töö­lön­lah­ti suun­ni­tel­mat. Molem­mat oli­si­vat toteu­tues­saan luo­neet juu­ri oikean­lais­ta, tii­vis­tä ja rai­de­lii­ken­tee­seen perus­tu­vaa, kau­pu­ki­ra­ken­net­ta. Vali­tet­ta­vas­ti suun­ni­tel­mat on hau­dat­tu ja teh­ty tätä autoi­lun varas­sa toi­mi­vaa höt­tö­kau­pun­kia, jon­ka jokais­ta raken­ta­ma­ton­ta länt­tiä joku nim­by tai city-vih­reä nyt puo­lus­taa ainut­laa­tui­se­na lähi­vir­kis­ty­sa­lue­na tai muu­na suun­nat­to­man arvok­kaa­na kohteena.

    Edes vih­reät eivät kai­kis­ta puheis­taan huo­li­mat­ta uskal­la ehdot­taa edes kehä ykkö­sen sisäl­lä kun­non kau­pun­ki­ra­ken­teen lisäämistä

    1. Kehä I:n sisäl­le ollaan tuo­mas­sa kym­me­niä tuhan­sia asun­to­ja. Vih­reät itsea­siass­sa aikoi­naan ensim­mäi­si­nä vaa­ti­vat sata­mal­le varat­tu­jen aluei­den saa­mis­ta hyötykyttöön.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kehä I:n sisäl­le ollaan tuo­mas­sa kym­me­niä tuhan­sia asun­to­ja. Vih­reät itsea­siass­sa aikoi­naan ensim­mäi­si­nä vaa­ti­vat sata­mal­le varat­tu­jen aluei­den saa­mis­ta hyötykyttöön.

    Ollaan tuo­mas­sa kym­me­niä­tu­han­sia kun pitäi­si tuo­da sato­ja­tu­han­sia. Mit­ta­kaa­va­vir­he siis. 

    Tääl­lä usein niin lii­ken­tel­li­ses­ti kuin kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti kehu­tut Kes­ki-Euroop­pa­lai­set kapun­git mah­dut­tai­si­vat Kehä I:n sisään lähem­mäs mil­joo­na ihmis­tä. Köö­pen­ha­mi­na­kin on pin­ta-alal­taan alle puo­let Hel­sin­gis­tä ja asuk­kai­ta on suun­nil­leen saman ver­ran. Vihe­ra­lui­ta­kin on jätetty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.