Ei tontteja VVO:lle

Hel­sin­gin Sano­mis­sa käsi­tel­tiin tänään tont­tien anta­mis­ta Hel­sin­gis­sä VVO:lle. Yhtiöl­lä on sisäl­lä kol­me viras­ton sil­le varaa­maa tont­tia. Minus­ta asia on Hel­sin­gin kan­nal­ta täy­sin yksi­se­lit­tei­nen. Hel­sin­gin ei pidä antaa yhtään tont­tia VVO:lle, eri­tyi­ses­ti ei Jätkäsaaresta.

VVO:lle yleis­hyö­dyl­li­se­nä raken­nut­ta­ja­na liit­tyy kak­si ongel­maa, jot­ka tuli­vat esil­le Vii­kis­sä. Toi­nen on vah­vis­tet­tu vuo­kra, 13,88 euroa neliöl­tä, joka on kovin kal­lis. Pahat kie­let ker­to­vat, että VVO:n yleis­hyö­dyl­li­sen puo­len rahat vuo­ta­vat vapaa­ra­hoit­tei­sel­le puo­lel­le. Jos yri­tyk­sel­lä on noin kor­kea kus­tan­nus­ta­so, sil­le ei oikeas­taan pitäi­si antaa raken­net­ta­vak­si mitään. Ei vaik­ka asuk­kaat oli­si­vat saa­neet asun­ton­sa tuol­la 13,88 vuo­kral­la. Yksi väi­te, jon­ka totuusar­voa en tie­dä, löy­tyy ket­jus­ta “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­te­ki­jä, omas­ta tah­dos­taan 7.3.2012 kel­lo 12:14.

Toi­sin kuin on sanot­tu, tämän vuo­kra­ta­son VVO on tie­tääk­se­ni pitä­nyt eikä sitä yli­te­tä. Näin siis ARA-kielellä.

Asuk­kai­ta kiin­nos­taa ARA-kie­lel­lä ilmais­tua vuo­kraa enem­män se vuo­kra, jon­ka he jou­tu­vat oikeas­ti mak­sa­maan. Se taas on täy­sin mark­ki­na­hin­tai­nen, 20 euroa neliöltä.

Mikä on ero ARA-kie­li­sen ja todel­li­sen vuo­kran välillä?

Tuo­ta yli kuu­den euron eroa VVO ei pis­tä lii­vei­hin­sä, vaan se tili­te­tään kon­ser­nin sisäl­lä vuo­kran ”tasauk­sen” nimis­sä kon­ser­nin toi­sel­le vuo­kra­ta­lo­yh­tiöl­le. VVO on itse ilmoit­ta­nut, että näi­tä on esi­mer­kik­si Poh­jois-Kar­ja­las­sa, jos­sa perus­kor­jauk­sia ei voi­da rahoit­taa vuo­krien koro­tuk­sil­la, kos­ka asun­not eivät mene kau­pak­si. Se raha pysyy siis yleis­hyö­dyl­li­syys­kuplan sisä­puo­lel­la. Tämä on täy­sin lail­lis­ta. Tuo ARA:n tut­ki­mus tulee osoit­ta­maan, että VVO on pitä­nyt lupauk­sen 13,88 euron vuo­kras­ta. ARA ei tule löy­tä­mään VVO:n toi­min­nas­ta moit­teen sijaa.  Lai­tan ”tasauk­sen” lai­naus­merk­kei­hin, kos­ka täs­sä vuo­kra ”tasa­taan” niin, että kor­kei­ta vuo­kria nos­te­taan ja mata­lia alennetaan.

On sinän­sä perus­tel­tua joten­kin pelas­taa maa­kun­tien kon­kurs­si­kyp­sät vuo­kra­ta­lo­yh­tiöt, mut­ta se ei ole hel­sin­ki­läis­ten vuo­kra-asuk­kai­den teh­tä­vä. Tämä kuu­luu val­tiol­le. Kos­ka VVO on ilmoit­ta­nut toi­min­tan­sa ole­van täy­sin hyväk­syt­tä­vää, on aivan ilmeis­tä, että he aiko­vat mene­tel­lä samal­la taval­la jat­kos­sa­kin. Sik­si VVO:lle ei pidä antaa Hel­sin­gis­tä yhtä­kään tont­tia, ellei­vät he anna kir­jal­lis­ta lupaus­ta, että val­ta­kun­nal­lis­ta vuo­krien tasaus­ta ei sovel­le­ta näi­hin tont­tei­hin. Pelk­kä lupaus ei rii­tä, se on myös sank­tioi­ta­va niin suu­rel­la sopi­mus­sa­kol­la, ettei sopi­muk­sen rik­ko­mi­nen kannata.

Kaik­ki ARA-ton­tit ATT:lle, ellei­vät yhtiöt lupaa, ettei vuo­krien tasaus­ta teh­dä kuin Hel­sin­gin sisällä!

Jos ollaan sitä miel­tä, että otam­me asun­to­po­li­tii­kan arse­naa­liin tuot­taa mark­ki­noil­le mark­ki­na­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja, mitä voi­si sinän­sä perus­tel­la oikein hyvin, voit­toa ei pidä lah­joit­taa ulos, vaan ottaa se kau­pun­gil­le, joka omis­taa maan ja joka on käyt­tä­nyt erit­täin pal­jon rahaa Jät­kä­saa­ren saat­ta­mi­sek­si rakennuskelpoiseksi.

76 vastausta artikkeliin “Ei tontteja VVO:lle”

  1. Osmo,

    pitäi­si­kö näi­tä yhtei­sö­jä vaa­tia luo­pu­maan tasauk­ses­ta myös ole­mas­sao­le­van asun­to­kan­nan osalta?

    Siis yhtei­sö­jen pitäi­si pys­tyä osoit­ta­maan vain ne kus­tan­nuk­set jot­ka koh­dis­tu­vat Hel­sin­gin kun­nan sisäl­lä ole­viin koh­tei­siin. Ja vuo­kra ei sai­si ylit­tää sitä muu­ten kuin jos tasa­taan kus­tan­nuk­sia alu­een sisällä…

  2. Voi olet­taa, että Hel­sin­gin mah­dol­li­nen tuki VVO:lle ei tule hel­sin­ki­läis­ten hyö­dyk­si, ja VVO:n tuke­mi­nen Hel­sin­gin rahoil­la ei sik­si ole perus­tel­tua. Mut­ta kai VVO:lle anne­taan tont­te­ja samoin ehdoin kuin kau­pal­li­sil­le toimijoille.

  3. Lupauk­set sit­ten kir­jal­li­si­na todis­ta­jien läs­nä­ol­les­sa. Tyh­jää puhet­ta ja sil­män­kään­tö­temp­pu­ja on jo näil­tä­kin näh­ty tar­peek­si. Oike­aa meininkiä. 

    Itseä on har­mit­ta­nut, että kau­pun­ki pis­tää kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la alu­eet raken­nus­kun­toon ja sit­ten hyö­ty menee ulos kau­pun­gis­ta ja toi­saal­ta tehot­to­ma­na kaavoituksena.

  4. Anne­taan­ko tont­te­ja muu­ten nyky­ään Nuo­ri­so­sää­tiöl­le? Sil­loin kun sää­tiö oli otsi­kois­sa, kukaan polii­tik­ko ei muis­taak­se­ni julis­ta­nut, että näil­le ei enää tontteja.

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Kaik­ki ARA-ton­tit ATT:lle, ellei­vät yhtiöt lupaa, ettei vuo­krien tasaus­ta teh­dä kuin Hel­sin­gin sisällä!”

    Sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä yleis­hyö­dyl­li­siä raken­nut­ta­jia kyl­lä on, joil­le tont­te­ja oli­si syy­tä jär­jes­tää. Esim. S‑asunnoille.

  6. Hel­sin­ki voi osal­lis­tua “tasauk­seen” korot­ta­mal­la VVOn tont­tien vuo­kraa, esim 6 euroa asuin­ne­liöl­tä voi­si olla käy­pä taso.

  7. Mil­lä perus­teel­la VVO on “yleis­hyö­dyl­li­nen”? Kysees­sä­hän on AY-liik­keen rahan­te­ko­ko­ne. Minus­ta koko yleis­hyö­dyl­li­nen-sanas­ta on tul­lut kiro­sa­na, joka tar­koit­taa aina ras­kaim­man sar­jan kähmintää.

  8. Hyvä. Gryn­de­rei­den suo­si­mis­ta on täl­lä­kin blo­gil­la ihme­tel­ty jo pit­kään. Tei­dän päät­tä­jien sil­mät vaan avau­tuu kovin hitaas­ti. Hyvä että edes nyt. Vie­lä kun saat­te kit­ket­tyä ne kaik­ki muut raken­teel­li­set vää­rin­käy­tök­set jot­ka nos­ta­vat Hel­sin­gin asu­mi­sen hin­taa taval­li­sel­le ihmi­sel­le saavuttamattomiin

  9. Mis­tä tämä mai­nit­tu kom­ment­ti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­te­ki­jä, omas­ta tah­dos­taan 7.3.2012 kel­lo 12:14. siis löytyy?

    1. Jos­tain syys­tä en osaa itse lin­kit­tää kom­mennt­te­ja, mut­ta se löy­tyy pos­tauk­sen VVO:n sika­vuo­kra alta, täl­lä het­kel­lä toi­sek­si vii­mei­se­nä. Tuo pos­taus taas löy­tyy kir­joit­ta­mal­la oikeal­la ylhääl­lä ole­vaan haku­ruu­tuun VVO.

  10. Eikö Hel­sin­gin ton­teil­le, ihan kai­kil­le omis­ta­jas­ta riip­pu­mat­ta, voi­tai­si mää­rä­tä raken­nus­vel­voi­te. Sit­ten sakot pyö­ri­mään jos raken­nus­ta ei tule. Ainoa tapa alen­taa vuo­kria on raken­taa niin pal­jon että vuo­kra­lai­sil­la on valin­nan varaa. 

    Muu­ten, olen sitä miel­tä että raho­jen kup­paa­mi­nen Hel­sin­gis­tä maa­seu­dul­le vuo­kran­ta­sauk­sel­la on estet­tä­vä. Maal­la asu­taan käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si mik­si nii­tä pitäi­si vie­lä tukea?

    1. Raken­ta­mis­vel­voit­teen voi antaa. Sitä kut­su­taan raken­ta­mis­ke­ho­tuk­sek­si. Sak­koa ei tule vaan tont­ti pan­naan lunastukseen.

  11. Mis­tä tämä mai­nit­tu kom­ment­ti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­te­ki­jä, omas­ta tah­dos­taan 7.3.2012 kel­lo 12:14. siis löytyy?

    Kom­ment­ti löy­tyy tääl­tä.

    Näp­pä­rää tapaa lin­kit­tä­mi­seen en minä­kään tie­dä, itse pidän tapa­na­ni kai­vaa vies­tin kom­ment­ti­nu­me­ro esiin säi­keen HTML-läh­de­kie­li­ses­tä ver­sios­ta (Fire­foxis­sa ctrl‑U). Vaa­tii alkeis­tie­to­ja HTML-kie­les­tä, mikä kyl­lä­kin alkaa olla jo kan­sa­lais­tai­to näi­nä päivinä.

  12. Mis­sä link­ki:
    Mis­tä tämä mai­nit­tu kom­ment­ti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­te­ki­jä, omas­ta tah­dos­taan 7.3.2012 kel­lo 12:14. siis löytyy? 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos­tain syys­tä en osaa itse lin­kit­tää kom­mennt­te­ja, mut­ta se löy­tyy pos­tauk­sen VVO:n sika­vuo­kra alta, täl­lä het­kel­lä toi­sek­si viimeisenä.Tuo pos­taus taas löy­tyy kir­joit­ta­mal­la oikeal­la ylhääl­lä ole­vaan haku­ruu­tuun VVO

    http://www.soininvaara.fi/2012/02/15/vvon-sikavuokra/#comment-180922

  13. Jari Hauk­ka: Ainoa tapa alen­taa vuo­kria on raken­taa niin pal­jon että vuo­kra­lai­sil­la on valin­nan varaa. 

    Mut­ta kuka halu­aa raken­taa niin pal­jon, että jää asun­to­ja tyh­jil­leen ja hin­nat laskevat?

    Oli­si­vat­ko “yleis­hyö­dyl­li­set” vuo­kraa­jat val­miit sub­ven­toi­maan asu­mis­ta Hel­sin­gis­sä (ja mis­tä ne rahat sit­ten otettaisiin)?

  14. Tosin jos jol­lain ilveel­lä saa­tai­siin vuo­krat ja asun­to­jen hin­nat las­kuun, sen pitäi­si kai­ken jär­jen mukaan las­kea asu­mis­tu­ki­me­no­ja sekä pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä myös asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­sen aiheut­ta­maa tulon­me­ne­tys­tä val­tiol­la. Eli val­tion kan­nat­tai­si edis­tää “lii­al­lis­ta” raken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä. Mut­ta alue­po­li­tii­kan vuok­si niin ei vain voi teh­dä (vaik­ka Kes­kus­ta oli­si sopi­vas­ti pois hal­li­tuk­ses­ta täl­lä erää)…

  15. Jari Hauk­ka: Eikö Hel­sin­gin ton­teil­le, ihan kai­kil­le omis­ta­jas­ta riip­pu­mat­ta, voi­tai­si mää­rä­tä raken­nus­vel­voi­te. Sit­ten sakot pyö­ri­mään jos raken­nus­ta ei tule. Ainoa tapa alen­taa vuo­kria on raken­taa niin pal­jon että vuo­kra­lai­sil­la on valin­nan varaa. 

    Jos­kus 20 vuot­ta sit­ten oli het­ken aikaa käy­tös­sä vuo­sit­tain nouse­va koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro raken­ta­mat­to­mil­le ton­teil­le, joka oli­si nous­sut vuo­sit­tain lopul­ta jopa 50%:iin. Sitä kai kerät­tiin yhte­nä vuo­te­na, mut­ta jon­kin por­saan­reiän kaut­ta aina­kaan raken­nus­liik­kei­den ei tar­vin­nut mak­saa. Seu­rauk­se­na kui­ten­kin oli, että kukaan ei halun­nut ostaa tont­te­ja ja tont­tien arvo käy­tän­nös­sä romah­ti nol­laan. Veros­ta vähin äänin sit­ten luovuttiin.

  16. VVO on ammat­ti­liit­to­jen hal­lit­se­ma yri­tys. Ammat­ti­lii­tot saa­vat jäsen­mak­su­tu­lon­sa vero­va­paas­ti ja sijot­ta­vat ne kiin­teis­töi­hin, osak­kei­siin ja muu­hun bis­nek­seen. Samal­la alal­la toi­mi­vil­la kil­pai­le­vil­la yri­tyk­sil­lä ei ole tätä vero­tusoi­keut­ta. Onko­han tämä ihan oikein ? — oli­si­ko aika vetää sel­vä raja mihin tätä vero­va­paut­ta / vero­tusoi­keut­ta saa käyttää.

  17. Huma­nis­ti: Anne­taan­ko tont­te­ja muu­ten nyky­ään Nuorisosäätiölle? 

    Aina­kin sikä­li kuin minä tie­dän, Nuo­ri­so­sää­tiö on teh­nyt ton­teil­la sitä mitä pitää­kin, eli siel­tä on saa­nut koh­tuu­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja. Tämä tosin perus­tuu vain asun­non­saa­jan tun­te­mi­seen, ei mihin­kään tilas­tol­li­seen ver­tai­luun eli raken­nut­ta­jien tehok­kuu­den välillä.

  18. Tie­tää­kö Osmo Soi­ni­vaa­ra, että ATT ottaa Hel­sin­gin kau­pun­gil­le raken­nut­ta­mis­taan vuo­kra­ta­lo­koh­teis­ta 20 % raken­nut­ta­mis­palk­kion. Palk­kio las­ke­taan raken­nus­koh­teen kokonaisrakennuskustannuksesta.
    Raken­net­ta­vas­sa vuo­kra­ta­los­sa, jos­sa raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat kym­me­nen mil­joo­naa euroa, ATT:n raken­nut­ta­mis­palk­kio on 2 mil­joo­naa euroa. Koh­teen raken­nus­kus­tan­nuk­sek­si tulee 12 mil­joo­naa euroa. Palk­kio on yli puo­let suu­rem­pi, kuin pää- ja sivu-ura­koit­si­joi­den koko­nais­ka­te, vaik­ka raken­nut­ta­mis­palk­kios­ta vähen­net­täi­siin raken­nut­ta­mis- ja suun­nit­te­lu­ku­lut. ATT teet­tä­mät ARK-suun­ni­tel­mat ovat aivan lii­an kal­lii­ta vuo­kra-asun­to­to­tan­toon toteu­tut­ta­vak­si. Nos­ta­vat älyt­tö­mäs­ti raken­ta­mis­ku­lu­ja, mut­ta sil­lä ei näy­tä ole­van ATT:lle ja Hel­sin­gin kau­pun­gil­le mitään väliä. Nämä kaik­ki edel­le mai­ni­tut asiat nos­ta­vat kau­pun­gin vuo­kra-asun­non vuo­kraa tur­han takia älyt­tö­mäs­ti ylös­päin. Tämän lisäk­si vuo­kran hin­taa nos­taa ylös­päin ton­tin Hitas-vuo­kraeh­dot, jois­ta vuo­kra­huo­neis­tol­le tulee hel­pos­ti mak­set­ta­vak­si raken­nus­kus­tan­nuk­sien takai­sin­mak­suai­ka­na 90 000 euron vuo­kra­ku­lut. Ton­tin Hitas-vuo­kra­mak­suai­ka on vuo­kra­huo­neis­tol­le ääre­tön ja vuo­kras­sa sitä mak­se­taan loput­to­mas­ti. Tämä­kö muka on edul­lis­ta vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toa Hel­sin­gin kau­pun­gin toi­mes­ta? Poh­jim­mal­taan saman­lais­ta ryös­tä­mis­tä, kuin on VVO:lla. Raken­nut­ta­mi­nen ja suun­nit­te­lu Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­koh­teis­sa tuli­si antaa pää­sään­töi­ses­ti yksi­tyis­ten insi­nöö­ri­toi­mis­to­jen teh­tä­väk­si. Saa­tai­siin jär­ke­väm­piä ja talou­del­li­sem­pia suun­ni­tel­mia vuo­kra­ta­lo­koh­tei­siin. Tilaa­ja­na oli­si alu­eel­la toi­mi­va Hel­sin­gin kau­pun­gin kiin­teis­töyh­tiö, joka kil­pai­lut­tai­si raken­nut­ta­mi­sen ja suun­nit­te­lun yksi­tyi­sil­lä insi­nöö­ri­toi­mis­toil­la. Ton­tin Hitas-vuo­kra­hin­taa, tuli­si pie­nen­tää ja vuo­kra-aika raja­ta, esi­mer­kik­si 30 vuo­dek­si. Näil­lä toi­men­pi­teil­lä voi­tai­siin, edes joten­kin puhua Hel­sin­gin kau­pun­gin tuot­ta­mas­ta koh­tuu­hin­tai­ses­ta vuokra-asuntotuotannosta.

    1. Tie­tää­kö Osmo Soi­ni­vaa­ra, että ATT ottaa Hel­sin­gin kau­pun­gil­le raken­nut­ta­mis­taan vuo­kra­ta­lo­koh­teis­ta 20 % rakennuttamispalkkion. 

      Kai­ken tämän jäl­keen VVO:n vuo­krat ovat 20 euroa neliöl­tä ja ATT:n noin 13 euroa.

  19. Hei vaan.
    Voi­sit­te­ko miten­kään lait­taa työ­ryh­män tut­ki­maan kaik­ki VVO:n ja mui­den asun­to­fir­mo­jen asun­to­jen vuo­krat. Ei nyky jär­jes­tel­mä voi toi­mia vuo­krat nousee koko ajan mut­ta pal­kat jumit­ta­vat ja var­sin­kin opis­ke­li­joi­den vuo­krat pitä­si­si sel­vi­tää kos­ka rahat heil­le tulee pää­asias­sa opin­to­tues­ta. Epäi­len asun­to­vuo­kra sys­tee­min ole­van todel­la kor­rup­toi­tu­nut jär­jes­tel­mä, kos­ka jokai­nen tar­vit­see asun­non. Tar­vi­taan lisää hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja val­tiol­ta ja nii­hin tulo­ra­jat sano­taan vaik­ka n.1200e raja ja vuo­kra max 250e yksiöstä.

  20. Osmo,

    mik­si tämä vuo­krien tasaus juu­ri nyt nousi ongelmaksi?

    VVO tote­aa että jär­jes­tel­mä on ollut hyvin pit­kään käy­tös­sä, ylei­ses­ti hyväk­syt­ty ja mini­moi kor­jaus­tar­peis­ta nouse­vien kus­tan­nus­ten vai­ku­tuk­sen. VVO:n tie­dot­tees­sa myös todet­tiin että koko maa muo­dos­taa yhden koko­nai­suu­den kun kus­tan­nuk­sia tasataan.

    Mikä tekee Hel­sin­gis­tä niin eri­koi­sen täs­sä suhteessa?

    1. Austrio­an
      Tähän asti tasauk­sel­la on tar­koi­tet­tu sitä, että kor­kei­ta vuo­kra alen­ne­taan ja mata­lia nos­te­taan. Nyt teh­dään toi­sin päin.
      VVO ei tee mitään lai­ton­ta, mut­ta ei ole mitään syy­tä mik­si Hel­sin­ki antai­si ali­hin­noi­tel­tu­ja tont­te­ja tuo­hon tarkoitukseen.

  21. Koet­ta­kaa­pa nyt päät­tää min­ne te ihmi­set haluat­te, tän­ne kes­kuk­siin, kuten on ollut tren­di jo kau­an aikaa vai hajal­leen pie­niin suur­kun­tiin. Jos­kus alkaa tun­tua, että haluat­te­ko te pien­tä ihmis­tä min­ne­kään, kun asiois­ta teh­dään niin vai­kei­ta. VVO:lla on kal­liit vuo­krat ja voi­si kuvi­tel­la, että kau­pun­gin vuo­kra-asun­not oli­si­vat edullisempia.

  22. Asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat kyl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kor­keat. Täl­lä Soi­nin­vaa­ran lääk­keel­lä ne nousi­si­vat vie­lä edel­leen­kin. Ehkä se onkin tavoite.

    1. TimoT
      Anteek­si, mut­ta mik­si nousi­si­vat? Jos tont­ti anne­taan VVO;lle, vuo­kra on 20 euroa neliöl­tä ja jos se ane­taan ATT:lle, vuo­kra oli­si noin 13 euroa neliöltä.

  23. Kai­ken tämän jäl­keen VVO:n vuo­krat ovat 20 euroa neliöl­tä ja ATT:n noin 13 euroa”.

    Menee­kö Soi­nin­vaa­ra Hel­sin­gin kau­pun­gil­la vuo­kra-asun­to­tuo­tan­nos­sa aja­tus näin? Jos yksi VVO “varas­taa” 20 euroa/m2, niin kau­pun­ki ei ole varas, jos vaa­tii vain 13 euroa/m2. Vaik­ka voi­si tuot­taa uusia vuo­kra-asun­to­ja niin, että neliö­vuo­kra oli­si asun­nois­sa rei­lus­ti alle 10 euroa/m2. Raken­ta­mis­ku­lu­jen mak­sa­mi­sen jäl­keen vuo­kran pitäi­si men­nä vie­lä täs­tä rei­lus­ti alem­mas. Näi­den Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­ta­mien vuo­kra-asun­to­jen koko­nais­mää­rä on niin pie­ni tar­pee­seen näh­den, ettei kun­nol­li­ses­ta vuo­kra-asun­to­tuo­tan­nos­sa voi edes puhua. Voi­daan sanoa, että jota­kin on olemassa.

    Saman­lai­nen aja­tus­mal­li kau­pun­gil­la on Hel­sin­gin kau­pun­gin kovan­ra­han Hitas-asun­nois­sa. Niis­sä asuin­ne­liön myyn­ti­hin­ta on kovim­mil­laan 5000 euroa/m2 + ton­tin vuo­kra­ku­lut asun­nol­le yhteen­sä n. 150 000 euroa. Ton­tin vuo­kra-aika vaih­te­lee 60–100 vuo­teen. Hin­ta on hal­vem­pi, kuin ison gryn­de­rin vie­rei­sel­lä ton­til­la pyy­tä­mä 10 000 euroa/m2. Eli kau­pun­gin mie­les­tä koh­tuu­hin­tai­nen tuo­te, kun­han pysy­tään sen alle, mitä kar­tel­li­mai­ses­ti hin­noit­te­le­vat isom­mat raken­nus­liik­keet pyy­tä­vät. Nämä isom­mat raken­nus­liik­keet eivät tun­ne mitään ylä­ra­ja­ra­joi­tuk­sia. Ikä­vä kyl­lä teke­vät sen vie­lä Hel­sin­gin kau­pun­gin tukemana.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra val­tio­mie­he­nä voi­si esit­tää jul­ki­suu­des­sa, että teh­dään yksi kovan­ra­han koh­de Hel­sin­gin kau­pun­gin myy­mäl­le ton­til­le mis­sä ton­tin myyn­ti­hin­ta ja raken­ta­mis­ku­lut on rajat­tu. Velat­to­man asuin­ne­liön myyn­ti­hin­ta on rajat­tu 2400 euroa/m2, jos­sa on sisäl­lä kau­pun­gin vaa­ti­ma ton­tin­hin­ta 200 euroa/m2. Täl­läi­sen gryn­di­koh­teen ottai­si­vat aina­kin pie­nem­mät ja vähem­pään kat­tee­seen tyy­ty­vät raken­nus­liik­keet teh­tä­väk­si. Voit­ta­ja raken­nus­lii­ke vali­taan arvalla. 

    Sit­ten vain ylei­seen kes­kus­te­luun, miten 10 000 euroa neliöl­le on seli­tet­tä­vis­sä. Vai näin­kö on: Kau­pun­gin myy­män ton­tin hin­ta on 3200 e/m2 + koko­nais­ra­ken­ta­mis­kus­tan­nus 2200e/m2 + kate 5400 e/m2 = 10 800 e/m2. Voi­ko Osmo Soi­nin­vaa­ra asial­le teh­dä mitään? Kau­pun­git tont­tien myy­ji­nä mää­rää­vät kaik­ki peli­sään­nöt raken­ta­mi­sel­le, tar­vit­taes­sa, jopa tuot­teen myyntihinnan. 

    Kan­nat­tai­si­ko kau­pun­gin tyy­tyä ton­tin myy­mi­mi­ses­sä vähem­pään ja antaa raken­nus­koh­teet pie­nem­pien raken­nus­liik­kei­den teh­tä­väk­si, jot­ka myös tyy­ty­vät omis­ta­jil­leen raken­nus­koh­tees­ta teh­tä­vään 1–2 mil­joo­nan euron tuloon kattohintagryndiurakalla. 

    Sil­lä on oikeas­ti asun­no­nos­ta­jal­le ja koko yhteis­kun­nal­le mer­ki­tys­tä mak­saa­ko uuden asun­non vela­ton myyn­ti­hin­ta 2400 e/m2, 3700 e/m2, 5000 e/m2 tai 10 000 e/m2.

    Täl­lä ei ikä­vä kyl­lä näy­tä ole­van täl­lä het­kel­lä polii­ti­koil­le ja isom­mil­le raken­nus­liik­keil­le mitään mer­ki­tys­tä Hel­sin­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­tuo­tan­nos­sa. Todel­li­set val­tio­mie­het puut­tu­vat raken­ta­mi­ses­ta koko­naan, eikä nii­tä ole vali­tet­ta­vas­ti, kos­kaan ollutkaan. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ran kom­ment­ti, että Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­to­ton­teis­ta saa­mat myyn­ti­ra­hat mene­vät päi­vä­ko­tien raken­ta­mi­seen on kysee­na­lai­nen. Tai­ta­vat men­nä pää­asias­sa nii­den päi­vä­ko­tien raken­ta­mi­seen mis­sä asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ovat 10 000 e/m2.

    1. Nimi­merk­ki ATT voi osal­lis­tua tar­jous­kil­pai­luun Hitas­ton­tis­ta. Jos lupaa teh­dä sen kaik­ki­ne auto­paik­koi­neen kel­vol­li­sen talon 2400 eurol­la, saa ton­tin ihan varmasti.
      On sit­ten koko­naan eri asia, onko oikein, että jos kaik­ki hel­sin­ki­läi­set omis­ta­vat Hel­sin­gin maa­omai­suu­den yhdes­sä, sii­tä anne­taan toi­sil­le asun­to hal­val­la ja toi­set jou­tu­vat ase­maan kalliisti.
      Olen myös hyvin epä­mo­ti­voi­tu­nut jaka­maan kau­pun­gin maa­ta hal­paan asu­mi­seen, jos hal­van asun­non saa­neet onnek­kaat pane­vat asun­ton­sa seu­raa­va­na poäi­vä­nä sika­vuo­kraan vuo­kral­le ja pitä­vät ero­tuk­sen itsel­lään tai vaa­ti­vat saa­da myy­dä asun­non kal­liil­la eteenpäin.

  24. No, se nyt oli vain heit­to. Mut­ta kor­keat asu­mis­kus­tan­nuk­set pää­kau­pun­ki­seu­dul­la joh­tu­vat kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­ta­sa­pai­nos­ta. Alan toi­mi­jat käyt­tä­vät sitä tör­keäs­ti hyväk­seen. Asi­aan voi saa­da pysy­vää muu­tos­ta vain lisää­mäl­lä tont­ti­tar­jon­taa ja vel­voit­ta­mal­la ton­tin osta­jat ja vuo­kraa­jat raken­ta­maan ne täy­teen mää­rä­ajas­sa. Toi­nen tapa kor­ja­ta asi­aa oli­si sit­ten vähen­tää kysyntää.Yhden fir­man boi­ko­toin­ti tus­kin aut­taa, se vain vähen­tää kil­pai­lua markkinoilla.

  25. Nimi­merk­ki ATT voi osal­lis­tua tar­jous­kil­pai­luun Hitas­ton­tis­ta. Jos lupaa teh­dä sen kaik­ki­ne auto­paik­koi­neen kel­vol­li­sen talon 2400 eurol­la, saa ton­tin ihan varmasti.
    On sit­ten koko­naan eri asia, onko oikein, että jos kaik­ki hel­sin­ki­läi­set omis­ta­vat Hel­sin­gin maa­omai­suu­den yhdes­sä, sii­tä anne­taan toi­sil­le asun­to hal­val­la ja toi­set jou­tu­vat ase­maan kalliisti”.
    “Olen myös hyvin epä­mo­ti­voi­tu­nut jaka­maan kau­pun­gin maa­ta hal­paan asu­mi­seen, jos hal­van asun­non saa­neet onnek­kaat pane­vat asun­ton­sa seu­raa­va­na poäi­vä­nä sika­vuo­kraan vuo­kral­le ja pitä­vät ero­tuk­sen itsel­lään tai vaa­ti­vat saa­da myy­dä asun­non kal­liil­la eteenpäin”.

    Vas­taus kan­san­edus­ta­ja Osmo Soininvaaralle:

    Tar­koi­tus on teh­dä kui­ten­kin näin.
    Velat­to­man asuin­ne­liön myyn­ti­hin­ta on rajat­tu esim. 2400 euroa/m2, jos­sa on sisäl­lä kau­pun­gin vaa­ti­ma ton­tin­hin­ta 200 euroa/m2. Täl­läi­sen gryn­di­koh­teen ottai­si­vat aina­kin pie­nem­mät ja vähem­pään kat­tee­seen tyy­ty­vät raken­nus­liik­keet teh­tä­väk­si. Voit­ta­ja raken­nus­lii­ke vali­taan arval­la. Tar­koi­tus on, että Hel­sin­gin kau­pun­ki myy ton­tin gryn­de­ril­le hin­taa 200 euroa/asuinneliö, ilman mitään Hitas-hömpötyksiä.
    Tont­ti jää asun­to-osa­keyh­tiön omistukseen.

    Kau­pun­ki kyl­lä osaa las­kea teke­mil­lään luon­nos­pii­rus­tuk­sil­la, jot­ka perus­tu­vat koh­teen ase­ma­kaa­va­mää­räyk­siin, pal­jon­ko koko­nais­ra­ken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat, jos nii­hin lisä­tään 20 % kate raken­nus­liik­keel­le. Men­nään­kö käy­tän­nös­sä muu­ta­man sata­sen yli 2400 e/m2, sil­lä ei ole mitään väliä, mitä nyt pyy­de­tään asun­to­jen myyn­ti­ne­liö­hin­nois­sa. Voit­ta­ja­ra­ken­nus­lii­ke saa teh­dä omat suun­ni­tel­man­sa, eikä kau­pun­gin teke­miä suun­ni­tel­mia ja las­kel­mia tar­vit­se sil­le antaa. 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra on itse jul­ki­suu­des­sa esit­tä­nyt kau­pun­gin omas­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa on pääs­ty 2150 euro/m2 neliöl­le ole­viin rakentamiskustannuksiin.
    Täs­sä on muka­na myös raken­nus­liik­keen kate. Van­taal­la on raken­net­tu vas­ta uusia ker­ros­ta­lo­ja hin­taan 2350 euroa/m2. Täs­tä asias­ta ker­toi vas­ta Hel­sin­gin Sanomat. 

    Asun­noil­le voi aset­taa jäl­leen­myyn­ti­kiel­lon 15 vuot­ta nykyi­sen asun­to­mark­ki­na­ti­lan­teen takia. Jääl­leen­myyn­ti­vuo­kra­hin­nan­kin voi raja­ta seu­raa­vak­si 15 vuo­dek­si. Onko Soi­nin­vaa­ran mie­les­tä oikein pitää asun­to­jen hin­to­ja kei­no­te­koi­ses­ti kor­keal­la, ettei älyk­kääm­mäl­lä tuo­tan­nol­la raken­ne­tuis­sa asun­nois­sa, uudet osta­jat pää­si­si asu­maan hal­vem­mal­la? Näin vain toi­mii mark­ki­na­ta­lous oikeas­ti. Soi­nin­vaa­ra voi kat­soa vaik­ka Nokian pörs­si­kurs­sia miten on vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na muut­tu­nut. Oikeas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa, ei voi pitää kei­no­te­koi­ses­ti voit­to­ja ylhääl­lä, kos­ka mark­ki­nat toi­mi­vat oikeas­ti. Tehok­kuu­des­ta ja ove­luu­des­ta hyö­tyy lopul­ta koko yhteis­kun­ta. Ikä­vä kyl­lä tar­vit­ta­via muu­tok­sia ei raken­ta­mi­ses­sa teh­dä, kos­ka syy­nä on isom­pien raken­nus­liik­kei­den mak­sa­ma huo­mat­ta­va tuki päät­tä­vil­le puo­lueil­le. Täl­lä ovat saa­neet itsel­leen pää­tän­tä­val­lan raken­ta­mi­sen poliit­ti­siin pää­tök­siin. Tämä on ollut käy­tän­tö 70-luvul­ta läh­tien. Eikä ole pois­tu­nut nykyi­sin­kään mihinkään.

    1. Jos sii­hen ei ote­ta Hitas-eho­ta, sil­loin raken­nus­lii­ke dol­la­rin­ku­va limis­sä myy sen eni­ten tar­joa­vil­le vii­den ton­nin hin­taan ja nau­raa par­ty­aan­sa. Juu­ri sik­si on hitas-ehdot, ettei välis­tä pitäi­si voi­da kupata.

  26. Muu­ten hyvä, mut­ta tus­kin­pa tasaus oikeas­ti menee Poh­jois-Kar­ja­laan kun VVO:lla ei ole Poh­jois-Kar­ja­las­sa kuin yksi kiin­teis­tö. Yli 80% kiin­teis­töis­tä on pk-seu­dul­la. Omis­tuk­set on lue­tel­tu tilin­pää­tök­sen sivuil­la 32–34 https://www.vvo.fi/attachements/2011–03-23T17-44–3238.pdf Luu­li­sin, että tasaus on kek­sit­ty ARAn ja polii­tik­ko­jen sumuttamiseksi. 

    Oikeas­ti VVOn ja Saton ja mui­den ns. yleis­hyö­dyl­lis­ten voi­tot mene­vät omis­ta­jil­le eli ay-liik­keel­le ja työ­elä­keyh­tiöil­le. Tämä on jat­ku­nut jo 60 vuot­ta ja esim. VVO:lle tai siis ay-liik­keel­le ja työ­elä­keyh­tiöil­le on ker­ty­nyt val­tion jaka­mien tukien kaut­ta rei­lun 2 mil­jar­din omai­suus. Taas tänä vuon­na val­tio jakaa avus­tuk­si­na ja kor­ko­tu­ke­na 480 mil­joo­naa euroa yleis­hyö­dyl­li­sil­le, mikä on suo­raa tulon­siir­toa veron­mak­sa­jil­ta ay-liik­keel­le ja työeläkeyhtiöille. 

    Yleis­hyö­dyl­li­set ovat ris­tii­no­mis­tet­tu­ja, niil­lä on pai­kal­li­nen mono­po­lia­se­ma ja ne pys­ty­vät päät­tä­mään mark­ki­na­vuo­krat alueil­laan. VVO:n, Saton ja Ava­ran omistavat:

    Metal­li­työ­väen liit­to (VVO 9.7%)
    Raken­nus­liit­to (VVO 8.3%)
    Jul­kis­ten ja hyvin­voin­tia­lo­jen liit­to JHL (8.18%)
    Pal­ve­lua­lo­jen ammat­ti­liit­to PAM (7.49%)
    Ope­tusa­lan ammat­ti­jär­jes­tö OAJ (7.46%)
    Toi­mi­hen­ki­lö­unio­ni TU (6.65%)
    TEAM Teol­li­suusa­lo­jen ammat­ti­liit­to (3.47%)

    Ilma­ri­nen (VVO 18%, Sato 11.6%)
    Var­ma (VVO 11.6%, Sato 39.9%)
    Ete­ra (VVO 3.47%)
    Tapio­la (Sato 7.5%)
    Tapio­la –yhtiöt (Sato 4.8%)
    Fen­nia (Sato 5.4%, Ava­ra 36%)
    Hen­ki-Fen­nia (Ava­ra 6%)
    Hen­ki-Suo­mi (Sato 14.8%)
    OP- elä­ke­kas­sa (Ava­ra 7%)
    OP- hen­ki­va­kuu­tus (Ava­ra 11%)
    Poh­jo­la vakuu­tus (Sato 2.7%)

  27. Jos sii­hen ei ote­ta Hitas-eho­ta, sil­loin raken­nus­lii­ke dol­la­rin­ku­va limis­sä myy sen eni­ten tar­joa­vil­le vii­den ton­nin hin­taan ja nau­raa par­ty­aan­sa. Juu­ri sik­si on hitas-ehdot, ettei välis­tä pitäi­si voi­da kupata”.

    Kan­san­edus­ta­ja Osmo Soi­nin­vaa­ral­le, ei Hitas-ehtoa:

    Eivät voi myy­dä vii­den ton­nin hin­taan, kos­ka raken­nus­liik­keen asuin­ne­liön enim­mäis­myyn­ti­hin­ta on rajat­tu kau­pun­gin ton­tin­myyn­tieh­dois­sa esim. 2400 e/m2, sekä asun­no­nos­ta­jan jäl­leen­myyn­ti­hin­ta 15 vuo­dek­si ja asun­non jäl­leen­vuo­kraus­hin­ta 15 vuo­dek­si. Jäl­leen­myyn­ti­hin­ta ja jäl­leen­vuo­kraus­hin­ta kui­ten­kin indek­siin sidot­tu­na. Tont­ti jää asun­to-osa­keyh­tiön omis­tuk­seen, ilman kau­pun­gin Hitas-ehto­ja. Kau­pun­ki saa ton­tis­ta hin­taa itsel­leen myy­tä­väl­tä asuin­ne­liöl­tä vain 200 e/m2. Lisäk­si kau­pun­ki saa tulo­ja asun­to-osa­keyh­tiöl­tä esim. kau­ko­läm­mön­myyn­nis­tä. Kos­ka kaik­ki tyy­ty­vät oikeas­ti vähem­pään, niin saa­daan asun­to­jen hin­nat oikeas­ti alem­mak­si. Kui­ten­kin raken­nus­lii­ke saa itsel­leen 20 % las­ken­nal­li­sen kat­teen ja kau­pun­ki 100 m² myy­tä­väs­tä asun­nos­ta 20.000,00 euroa itsel­leen. Isoil­le raken­nus­liik­keil­le tämä ei kel­paa, pie­nem­mät raken­nus­liik­keet otta­vat asian vas­taan ilo­mie­lin. Teh­kää Soi­nin­vaa­ra vaik­ka vii­si kovan­ra­han ker­ros­ta­lo­koh­det­ta, max:50 asuntoa/kohde Hel­sin­giin ker­to­mal­la­ni taval­la. Toden­nä­köi­ses­ti myös tie­dos­tus­vä­li­neet ovat kiin­nos­tu­nei­ta miten raken­nus­hank­keet etenevät.
    Hin­nat eivät nouse, kos­ka ne on kau­pun­gin ja raken­nus­liik­keen väli­seen sopi­muk­seen kirjattu.
    Samoin on kir­jat­tu myös muut jäl­leen­myn­ti ja vuo­krauseh­dot asun­non ostajille.

  28. Kor­jaus­hank­kei­den rahoi­tus edel­lyt­tää tasaus­ta taval­la tai toi­sel­la. Kun­ta-asun­not ope­roi maa­kun­nis­sa kerää­mäl­lä kural­la ole­vat yhtiöt kasa­san. Espoon yhtiön fuusioi­tu aiem­min ja ohes­sa ote Hel­sin­gin kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­yh­tiön kotisivuilta.

    Täl­lä het­kel­lä Hel­sin­gin kau­pun­ki omis­taa n. 43.000 ARA-vuo­kra-asun­toa, joi­den omis­tus on jaet­tu alu­eel­li­ses­ti 21 kiin­teis­töyh­tiöl­le. Alu­eel­li­set kiin­teis­töyh­tiöt fuusioi­daan Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­not Oy:öön 31.12.2011. Fuusion toteu­dut­tua kiin­teis­töyh­tiöi­den omis­ta­mat talot siir­ty­vät Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­not Oy:n omis­tuk­seen. Fuusion tar­koi­tuk­se­na on mm. mah­dol­lis­taa pää­oma­kus­tan­nus­ten tasaa­mi­nen koko ARA-vuokrakantaan.

    1. Tasaus uusin ja van­ho­jen ara­va-asun­to­jen osal­ta on jär­ke­vää ja niin teke myös Hel­sin­ki. Mut­ta Hel­sin­gis­sä tasaus tar­koit­taa, että uusien ja kal­lii­den asun­to­jen vuo­kraa tasa­taan van­ho­jen asun­to­jen inflaa­tion syö­mil­lä kuluil­la. VVO:n tasaus tar­koit­taa, että asun­to­hä­däs­tä Hel­sin­gis­sä kär­si­vil­tä siir­re­tään rahaa hyvin hal­po­jen asun­to­jen vuo­krien alen­ta­mi­seen enti­ses­tään. Sanaa tasau ei pitäi­si käyt­tää, jos tark­joi­tus on lisä­tä eroja.

  29. Jos sii­hen ei ote­ta Hitas-eho­ta, sil­loin raken­nus­lii­ke dol­la­rin­ku­va limis­sä myy sen eni­ten tar­joa­vil­le vii­den ton­nin hin­taan ja nau­raa par­ty­aan­sa. Juu­ri sik­si on hitas-ehdot, ettei välis­tä pitäi­si voi­da kupata”.

    Jos luet Soi­nin­vaa­ra anta­ma­si vas­tauk­seen liit­ty­vän teks­tin, niin Hitas-ehto­ja ei tar­vi­ta. Myyn­ti­hin­ta on myös rajat­tu. Teks­ti liit­tyy kir­joi­tuk­seen: ATT kir­joit­ti 11.3.2012 kel­lo 16:51

  30. Fuusioi­den yhtey­des­sä rik­kaan län­si­naa­pu­rin pai­kal­lis­leh­dis­sä käy­tiin kii­vas­ta kes­kus­te­lua van­ho­jen koh­tei­den vuo­kran­ko­ro­tuk­sis­ta, perus­tee­na mm. koh­tei­den korjaustarve. 

    Ilmei­ses­ti koro­tuk­set käy­tet­tiin raken­net­ta­vien uusien koh­tei­den kor­kei­siin pää­oma­kus­tan­nuk­siin. Kos­ka seu­raa­vak­si asuk­kaat oli­vat tyy­ty­mät­tö­miä remont­tien aikatauluihin.
    Tasaus täs­sä­kin yhtiös­sä toi­mi sanan oikeas­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Kai­kil­le sama vuo­kra ja tuki­jär­jes­tel­mä pitää per­heen asu­mis­ku­lut kuris­sa. Van­ho­jen koh­tei­den asuk­kaat kui­ten­kin piti­vät rat­kai­sua epäoikeudenmukaisena.

    Vaih­toeh­to­ja ei tain­nut juu­ri olla, uusien koh­tei­den lisäk­si van­ha kan­ta vaa­tii lisälainoitusta.
    70-luvun lähiöt on suun­ni­tel­tu väliai­kai­sik­si asu­muk­sik­si ja moni koh­de vaa­tii seu­raa­van 15 vuo­den aika­na 800 €/asm2 euron lisäin­ves­toin­nin putki‑, ja vaip­pa­kor­jauk­siin (vesi­kat­to ja julkisivut).

  31. Kau­pun­ki voi­si ryh­tyä mää­rä­tie­toi­ses­ti kehit­tä­mään Hitas-järjestelmää.
    Uudis­ra­ken­ta­mi­sen hin­noit­te­lu pitäi­si saa­da läpi­nä­ky­väk­si yksi ongel­ma on että nykyi­sil­lä kau­pun­gin käyt­tä­mil­lä las­ken­ta­so­vel­luk­sil­la ei kye­tä las­ke­maan luo­tet­ta­vaa hintaa.
    Stan­dar­di­hoit­te­luso­vel­lus ei ole käyt­tö­kel­poi­nen nykyis­ten kaa­va­mää­räys­ten ja raken­nus­paik­ka­koh­tais­ten kal­lis­ta­vien olo­suh­de­te­ki­jöi­den johdosta.

    Lisä­tie­to­ja raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta esim. ATT:n laa­ti­mas­ta vas­ti­nees­ta Moi­sion val­tuus­toa­loit­tee­seen. http://www.hel.fi/hki/att/fi/Paatosasiakirjat/Asiakirja?ls=11&doc=Att_2012-03–07_Asuntk_3_El

    Hitas koh­tei­den raken­ta­mis­vel­voi­te gryn­di­kort­te­lis­sa joh­taa pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Hitas asun­to­jen sub­ven­toin­tiin vapaa­ra­hoit­teis­ten kustannuksella. 

    Lisäk­si jär­jes­te­mäs­sä kan­nat­ta­nee miet­tiä van­ho­jen koh­tei­den kor­jaus­tar­peen rahoit­ta­mis­ta, jois­sa­kin kiin­teis­töis­sä epä­on­nis­tu­nei­ta tek­ni­siä rat­kai­sua. Lisäk­si kaik­ki koh­teet eivät ole rahoit­ta­jan näkö­kul­mas­ta riit­tä­vän hyvil­lä pai­koil­la. Pitäi­si­kö siel­lä­kin tasa­ta yhtiö­lai­no­ja ja vakuuksia ?

  32. Onko kenel­le­kään käy­nyt mie­les­sä sem­moi­nen asia, jos vaik­ka lak­kau­tet­tai­siin nämä tuki­him­me­lit vero­tu­ki­neen ja siir­ret­täi­siin kaik­ki niis­tä sääs­ty­neet rahat kaa­voi­tuk­seen ja mark­ki­na­hin­tai­seen rakentamiseen? 

    Jos ker­ran gryn­de­rit teke­vät mah­dot­to­mia hil­lo­ja, niin voi­si kuvi­tel­la kau­pun­gin pys­ty­vän, jos nyt ei ihan samaan, niin aina­kin vähän sin­ne­päin. Kun kau­pun­ki teki­si fyrk­kaa, niin sitä voi­si käyt­tää mark­ki­naeh­toi­seen uudis­ra­ken­ta­mi­seen niin kau­an, kun­nes hil­lon tulo loppuu.

  33. Sylt­ty:
    Onko kenel­le­kään käy­nyt mie­les­sä sem­moi­nen asia, jos vaik­ka lak­kau­tet­tai­siin nämä tuki­him­me­lit vero­tu­ki­neen ja siir­ret­täi­siin kaik­ki niis­tä sääs­ty­neet rahat kaa­voi­tuk­seen ja mark­ki­na­hin­tai­seen rakentamiseen? 

    Jos ker­ran gryn­de­rit teke­vät mah­dot­to­mia hil­lo­ja, niin voi­si kuvi­tel­la kau­pun­gin pys­ty­vän, jos nyt ei ihan samaan, niin aina­kin vähän sin­ne­päin. Kun kau­pun­ki teki­si fyrk­kaa, niin sitä voi­si käyt­tää mark­ki­naeh­toi­seen uudis­ra­ken­ta­mi­seen niin kau­an, kun­nes hil­lon tulo loppuu.

    Juu­ri näin!

    Asun­to­jen hin­taon­gel­ma on mark­ki­noil­la, eli sii­nä, että tar­jon­taa on lii­an vähän eikä raken­nut­ta­mi­ses­sa ole riit­tä­vää kil­pai­lua. Uusien mark­ki­noi­den luo­mi­nen var­si­nais­ten mark­ki­noi­den rin­nal­le eri­lai­sin hin­ta­sään­nös­te­ly­jen avul­la ainoas­taan pahen­taa tilan­net­ta, ja aiheut­taa epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta (tai vähin­tään sen tun­net­ta) kun toi­nen saa arval­la tai suh­teil­la hal­van asun­non kun toi­nen jou­tuu kär­vis­te­le­mään vapai­den mark­ki­noi­den älyt­tö­män kovien hin­to­jen kanssa.

    Jos­tain Puo­las­ta (tms) kyl­lä löy­tyy raken­nus­yh­tiöi­tä jot­ka pys­tyi­si­vät raken­ta­maan asuin­ta­lo­ja kar­keas­ti kah­den ton­nin neliö­hin­taan, ja kun mukaan pis­te­tään oikeas­ti asias­ta kiin­nos­tu­nut raken­nus­val­von­ta niin laa­tu­kin pysyy vähin­tään nykyi­sel­lä tasolla.

  34. Sylt­ty: Onko kenel­le­kään käy­nyt mie­les­sä sem­moi­nen asia, jos vaik­ka lak­kau­tet­tai­siin nämä tuki­him­me­lit vero­tu­ki­neen ja siir­ret­täi­siin kaik­ki niis­tä sääs­ty­neet rahat kaa­voi­tuk­seen ja mark­ki­na­hin­tai­seen raken­ta­mi­seen? Jos ker­ran gryn­de­rit teke­vät mah­dot­to­mia hil­lo­ja, niin voi­si kuvi­tel­la kau­pun­gin pys­ty­vän, jos nyt ei ihan samaan, niin aina­kin vähän sin­ne­päin. Kun kau­pun­ki teki­si fyrk­kaa, niin sitä voi­si käyt­tää mark­ki­naeh­toi­seen uudis­ra­ken­ta­mi­seen niin kau­an, kun­nes hil­lon tulo loppuu.

    Tai sit­ten kaa­voi­tus oli­si­kin lii­an hidas­ta, joka aiheut­tai­si niuk­kuut­ta, jon­ka seu­rauk­se­na hin­nat jat­ku­vas­ti nousi­si­vat. Yleis­hyö­dyl­li­nen raken­nut­ta­ja teki­si samal­la hyvät hil­lot… ei mut­ta näin­hän tämä jo toimiikin

  35. Kau­pun­ki tekee par­haan­sa pitääk­seen asu­mi­sen kus­tan­nuk­set kor­kei­na rajoit­ta­mal­la kil­pai­lua ns. ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­luis­sa. Esi­merk­ki Kala­sa­ta­man “ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lu”:
    http://www.hel.fi/hki/Kv/fi/uutiset/tontinluovutuskilpailu+kolmesta+asuinkerrostalotontista+kalasatamassa

    Kau­pun­ki on jo etu­kä­teen mää­rit­tä­nyt hin­nat eli hin­nal­la ei kil­pail­la. Hin­nat ovat hitas 3700e/m2, vapaa­ra­hoit­tei­nen tont­ti 4.4 milj eur. Voit­ta­ja mää­räy­tyy raa­din pää­tök­sel­lä sen mukaan kenel­lä on kor­kea­ta­soi­sim­mat suun­ni­tel­mat. Suun­ni­tel­mien kor­kea­ta­soi­suu­des­ta päät­tää raa­ti, jos­sa on 8 jäsen­tä, jois­ta 4 kau­pun­gin vir­ka­mie­hiä ja 4 ark­ki­teh­tiä (jois­ta osa saat­taa olla myös kau­pun­gin vir­ka­mie­hiä). Ettei kil­pai­luun oli­si help­po osal­lis­tua, on se kut­su­kil­pai­lu, johon voi yrit­tää osal­lis­tua kut­su­mat­ta­kin, mut­ta vir­ka­mies (tont­tio­sas­ton osas­to­pääl­lik­kö) päät­tää saa­ko kut­su­ma­ton taho osallistua.

    Sen lisäk­si, että pitää teh­dä sato­jen­tu­han­sien euro­jen ark­ki­teh­ti­suun­ni­tel­mat, pitää raken­nut­ta­jan olla sel­lai­nen joka kyke­nee ja halu­aa raken­nut­taa samal­la kertaa:

    1. Kak­si hitas-ker­ros­ta­loa kau­pun­gin vuo­kra­ton­teil­le (max hin­ta 3700e/m2)
    2. Yhden omis­tus­ker­ros­ta­lon omal­le ton­til­le, jos­ta 300 m² lii­ke­ti­laa (ilmei­ses­ti pal­kin­to­na sii­tä että suos­tuu teke­mään kak­si hitasta)
    3. Teh­dä maa­na­lai­nen pysä­köin­ti­lai­tos ylläoleville
    4. Teh­dä perus­tuk­set vii­del­le kau­pun­ki­pien­ta­lol­le (joi­den ton­tit tai omis­tus eivät *miten­kään* lii­ty mihin­kään muuhun)

    Mon­ta­ko­han osal­lis­tu­jaa “kil­pai­luun” saa­daan? Oli­si­ko­han voit­ta­ja tie­dos­sa jo etu­kä­teen kos­ka ei kukaan sel­vä­jär­ki­nen pys­ty kek­si­mään yllä­ku­vat­tua “kil­pai­lua” ja teke­mään kil­pai­lus­ta 19 sivua yksi­tyis­koh­tia ja 30 sivua liit­tei­tä. Niis­tä käy ilmi mm. että kaup­pa­hin­nan lisäk­si voit­ta­ja pää­see (siis jou­tuu) mak­sa­maan rei­lut 100 000 euroa Kala­sa­ta­man ympä­ris­tö­tai­teel­li­seen yhteis­työ­hön. Kyl­lä näin asu­mi­sen hin­taa alennetaan. 

    Ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lus­sa pitäi­si mie­les­tä­ni kil­pail­la sil­lä, kuka raken­nut­taa hitak­set hal­vim­mal­la ja mak­saa eni­ten vapaa­ra­hoit­tei­ses­ta ton­tis­ta. Nyt kun kaik­ki kopla­taan kes­ke­nään eikä hin­nal­la saa kil­pail­la niin kyl­lä kau­pun­ki ja asuk­kaat häviä­vät, byro­kra­tia ja kor­rup­tio voittavat.

  36. teek­ka­ri:
    Jos­tain Puo­las­ta (tms) kyl­lä löy­tyy raken­nus­yh­tiöi­tä jot­ka pys­tyi­si­vät raken­ta­maan asuin­ta­lo­ja kar­keas­ti kah­den ton­nin neliö­hin­taan, ja kun mukaan pis­te­tään oikeas­ti asias­ta kiin­nos­tu­nut raken­nus­val­von­ta niin laa­tu­kin pysyy vähin­tään nykyi­sel­lä tasolla. 

    Käsit­tääk­se­ni ne puo­la­lai­set raken­nus­yh­tiöt voi­vat aivan vapaas­ti tar­joi­tua raken­ta­maan Hitas-talo­ja sil­lä 2000 eurol­la neliö, mut­ta eipä ole hir­veäs­ti sel­lai­sia fir­mo­ja näky­nyt eikä kuulunut.

  37. Kor­jaus vie­lä edel­li­seen. Rand & Tuul­berg ei raken­nu­ta, vaan on koh­teen pää­ura­koit­si­ja. Hin­noit­te­lun on hyväk­sy­nyt Asuntotuotantotoimisto.

  38. Tasaus uusin ja van­ho­jen ara­va-asun­to­jen osal­ta on jär­ke­vää ja niin teke myös Hel­sin­ki. Mut­ta Hel­sin­gis­sä tasaus tar­koit­taa, että uusien ja kal­lii­den asun­to­jen vuo­kraa tasa­taan van­ho­jen asun­to­jen inflaa­tion syö­mil­lä kuluil­la. VVO:n tasaus tar­koit­taa, että asun­to­hä­däs­tä Hel­sin­gis­sä kär­si­vil­tä siir­re­tään rahaa hyvin hal­po­jen asun­to­jen vuo­krien alen­ta­mi­seen enti­ses­tään. Sanaa tasau ei pitäi­si käyt­tää, jos tark­joi­tus on lisä­tä eroja”.

    Vas­taus kan­san­edus­ta­ja Soininvaaralle:

    Vuo­krien tasauk­sen tar­koi­tuk­se­na on ikä­vä kyl­lä nos­taa ja hämär­tää yleis­tä vuo­kra­ta­soa. Har­mi, että Hel­sin­gin kau­pun­gi­kin tekee myös näin. Oikea vuo­krien mää­räy­ty­mis­ta­pa on, että jokai­ses­sa vuo­kra­ta­los­sa on oma vuo­kra­ta­so. Käy­tän­nös­sä tar­koit­taa sitä, että raken­ta­mis­ku­lut mak­se­tus­sa vuo­kra­ta­los­sa on hal­vem­mat vuo­krat, kuin vas­ta raken­ne­tus­sa. Onhan uudes­sa vuo­kra­ta­los­sa uuden talon “muka­vuu­det”. Isom­pien kor­jauk­sien takia van­has­sa vuo­kra­ta­los­sa tie­ten­kin vuo­kran­hin­nat nouse­vat. Näi­hin kor­jauk­siin pitäi­si olla val­tion pit­kä­ai­kai­nen luo­to­tus saa­ta­va­na. Vuo­krien tasaus vuo­kra­ta­lo­jen välil­lä pitäi­si kiel­tää lail­la, vaik­ka kuu­lui­si­vat samaan vuo­kra­ta­lo­yh­ti­öön esim. kau­pun­gin sisäl­lä. Ikä­vä kyl­lä olen näin jyrk­kä täs­sä asias­sa, mut­ta inhoan pimit­tä­mis­tä ja keinottelua. 

    Kan­san­edus­ta­ja Osmo Soi­nin­vaa­ra voi­si esit­tää, että nos­te­taan “kis­sa” rei­lus­ti pöy­däl­le. Vuo­kra­lai­sel­le on rehel­li­ses­ti esi­tet­tä­vä huo­neis­ton vuo­kran­mää­räy­ty­mi­sen peruste:

    Kiin­teis­tö­jen hoi­to­me­not, huo­neis­ton läm­mi­tys­mak­su, kiin­teis­tö­säh­kö­mak­su, vesi­mak­su, mah­dol­li­nen ton­tin vuo­kra tai talon raken­ta­mi­sen tai perus­kor­jaa­mi­sen lai­na­ku­lu­mak­sut +(mah­dol­li­nen kate)= mak­set­ta­va vuo­kra. Tämä oli­si rehel­li­nen tapa toimia. 

    Soin­nin­vaa­ra voi­si myös osal­taan kan­san­edus­ta­ja­na vai­kut­taa, että uusien myy­tä­vien asun­to­jen myyn­tie­sit­teis­sä on esi­tet­tä­vä asun­non velat­to­man myyn­ti­hin­nan kulu­ra­ken­ne. Ton­tin hin­ta 3000 euroa + raken­ta­mis­ku­lut 2500 euroa + kate 5500 euroa yhteen­sä: 11 000 e/m2. Tämä­kin oli­si reilua
    asun­no­nos­ta­jia “kulut­ta­jia” koh­taan. Asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen ver­tai­lu kävi­si hel­pom­mak­si. Tilin­tar­kas­tus­toi­mis­to antai­si myyn­tie­sit­tees­sä vakuu­tuk­sen, että hin­nat on esi­tet­ty oikein.
    Eli tar­vit­tai­siin pien­tä lainmuutostarvetta.
    Hoi­dat­ko kan­san­edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ra nämä asiat pois päi­vä­jär­jes­tyk­ses­tä? Kat­to­hin­tagryn­diu­ra­koin­nis­ta pääs­tiin jo sopi­muk­seen. Ainoas­taan Hitas-nimi, pitäi­si sii­tä saa­da pois, muun nimi­sek­si jär­jes­tel­mäk­si. Ei kuu­los­ta kival­ta, että puhu­taan vie­lä enti­ses­tä Neuvostoliitosta.

  39. Kil­pai­lun 3700 euroa on asial­li­nen hin­ta Hitas kohteelle,sillä pys­tyy ura­koit­si­ja huo­leh­ti­maan yhteis­kun­nal­li­seet vastuunsa.
    Aiem­paa kom­ment­tia­ni kir­joit­taes­sa tar­koi­tin tilan­net­ta jos­sa Hitak­sen tavoi­te­hin­ta alle kus­tan­nus­ten esim. 2700 euroa, tämä joh­taa kort­te­lin osal­ta sii­hen että toi­mi­ja hin­noit­te­le vapaa­ra­hoit­tei­siin Hitak­sen vajeen.

    Täl­lai­nen sub­ven­toin­ti ei tun­nu oikeu­den­mu­kai­sel­le asun­no­no­mis­ta­jien näkö­kul­mas­ta, kau­pun­gil­le asial­la ei lie­ne mer­ki­tys­tä. Mitä kal­lim­pi asun­to sitä parem­pi veron­mak­sa­ja asukkaana.

    Ket­jus­sa joku kir­joit­ta­ja otti kan­taa pien­ten raken­nus­liik­kei­den puo­les­ta, tämä voi­daan gyn­di­tuo­tan­non rahoi­tus­vas­tuun joh­dos­ta unoh­taa. Suh­dan­tei­den vaih­del­les­sa hyväs­sä­kin osoit­tees­sa voi jää­dä asun­to­ja myy­mät­tä. Pie­net huo­neis­tot menee mut­ta isoim­mat jää huo­nos­sa suh­dan­tees­sa käsiin ja 350 ton­nia * 10 asun­toa on jo 3,5 miljoonaa.

    1. Tuos­sa­ha kyt­ky­kau­pas­sa, Hitas hal­val­la niin saat kovan rahan ton­tin, häviä­jä­nä on kau­pun­ki, olet­taen että kil­pai­lu toi­mii ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lus­sa. Jos jou­tuu tuke­maan Hitas­tuo­tan­toa mil­joo­nal­la, mak­saa ton­tis­ta mil­joo­nan enem­män. Kovan­ra­han asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin se ei tie­ten­kään vbai­ku­ta tuon taivaallista.

  40. AK: Käsit­tääk­se­ni ne puo­la­lai­set raken­nus­yh­tiöt voi­vat aivan vapaas­ti tar­joi­tua raken­ta­maan Hitas-talo­ja sil­lä 2000 eurol­la neliö, mut­ta eipä ole hir­veäs­ti sel­lai­sia fir­mo­ja näky­nyt eikä kuulunut.

    Ulko­mais­ten raken­nus­liik­kei­den tuloa Suo­meen estää se, että raken­net­ta­vaa mas­saa ei ole tar­jol­la riit­tä­väs­ti, vaik­ka kysyn­tää oli­si ja maa­ta­kin riit­tää. Yhtä hitas-taloa ei kan­na­ta tul­la raken­ta­maan, var­sin­kaan kun sel­lai­sen­kin raken­ta­mi­seen pääs­täk­seen pitää tapel­la ton­tin­luo­vu­tus­kil­pai­lu­jen kanssa.

    Jul­ki­nen raken­nut­ta­ja joka hoi­tai­si gryn­daa­mi­sen ja kil­pai­lut­ta­mi­sen riit­tä­väl­lä volyy­mil­la voi­si kyl­lä saa­da aina­kin hel­sin­gis­sä ulko­mai­sia raken­nus­liik­kei­ta mukaan raken­ta­maan hal­val­la jos vain halua oli­si. Vuo­krai­si sit­ten vaik­ka työ­ko­neet Rami­ren­til­ta niin kuin muut­kin gryn­de­rit (NCC). Beto­ni-ele­men­tit enti­ses­tä itä-sak­sas­ta proo­mul­la suo­raan Jät­kä­saa­reen, muut tava­rat siel­tä mis­tä hal­vim­mal­la saa. Bul­ga­ria­lai­sil­le duu­na­reil­le joku van­ha ruot­sin­lai­va ran­taan asun­to­lak­si ja avot, johan tulee taloa halvalla.

    Jul­ki­sel­le tahol­le raken­ta­mi­sen rahoi­tus­vas­tuu­kin sopii hyvin, Hel­sin­gis­sä sijait­se­va riit­tä­vän laa­duk­kaas­ti raken­net­tu uusi ker­ros­ta­lo oli­si esi­mer­kik­si elä­ke­ra­hoil­le ääri­hy­vä vakuu (ver­rat­tu­na nyt vaik­ka Kolin mök­kei­hin…), jos oma­hin­nak­si las­ke­taan vaik­ka 2500e/neliö. Sitä kel­paa makuut­taa vaik­ka mel­kein nol­la­vuo­kral­la­kin hyvin pit­kään ennen kuin ale­taan todel­lis­ta tap­pio­ta teke­mään, ja vapail­la mark­ki­noil­la sel­lai­nen menee heti kau­pak­si jos hin­ta vain lai­te­taan jon­ne­kin alle 8000 euroon neliöl­tä. Eli vain kol­min­ker­tai­seen raken­nus­kus­tan­nuk­siin verrattuna…

  41. Täs­men­nän esi­mer­kil­lä Hitak­sen ongelmaa.
    Ton­tin­luo­vu­tuk­ses­sa on 100 asun­toa 100 Hitas­ta ja 100 vapaas­ti myy­tä­vää, kaik­ki samal­le toimijalle.

    Vir­ka­mie­het las­ke­vat kaa­van perus­teel­la ilman raken­nus­hank­keen vii­te­suun­ni­tel­maa hin­nan stan­dar­di­kus­tan­nusar­vio­me­net­te­lyl­lä, tähän liit­tyy suu­ri virhemarginaali.
    Lop­pu­tu­lok­se­na asim 3200 euroa Hitas hin­ta kun suun­ni­tel­mis­ta las­ket­tu ja oikea hin­ta on 3700 euroa.

    Mark­ki­na­ta­lous toi­mii siten että raken­nus­lii­ke tekee inves­toin­ti­pää­tök­sen jos­sa Hitas koh­tees­ta puut­tu­va 500 euroa / asm2 ote­taan yli­mää­räi­se­nä kat­tee­na vapaas­ti hin­noi­tel­ta­vas­ta kohteesta.
    Eli 100 vapaan gryn­din asun­toa mak­saa 100 hita­sa­sun­non kulu­ja. Hyvil­lä alueil­la tuol­lai­nen 500 euroa uppo­aa myyntihintaan.

    Raken­nus­liik­kei­den tilin­pää­tök­sis­tä näkee että 50 % kat­tei­ta ei koh­teis­sa laa­jem­min tule, pro­jek­tit tasaa­vat tois­ten­sa katteita. 

    Täl­lä pals­tal­la on käy­ty asian­tun­te­vaa kes­kus­te­lua ja sinän­sä Hitas on hyvä järj­ses­tel­mä. Pro­ses­sia tuli­si kui­ten­kin kehit­tää ja var­mis­taa että ope­roi­daan oikeal­la nettohinnalla.
    Käsit­tääk­se­ni kaa­van poh­jal­ta tilas­to­ma­te­ma­tiik­kaan perus­tu­val­la hin­noit­te­luoh­jel­mal­la laa­dit­tu kus­tan­nus­pui­te ei ole luo­tet­ta­va menet­te­ly näin suu­rien talou­del­lis­ten arvo­jen kans­sa pelattaessa.

    Toi­mi­vas­ta pro­ses­sis­ta esi­merk­ki­nä ARA:n hin­nan mää­ri­tys oikeis­ta suun­ni­tel­mis­ta (poh­ja­tut­ki­mus + kuvat) las­ke­tun hin­nan perus­teel­la pää­te­tään inves­toin­nis­ta. Eikä kuvi­tel­la mie­les­sä ton­til­le tule­vaa taloa ja olo­suh­tei­ta kuten Hitaksessa.

    1. Rane,
      Et kai nyt yri­tä usko­tel­la meil­le, että jos tätä Hitas-vel­vo­tet­ta ei oli­si, raken­nus­lii­ke antai­si nuo vapaas­ti myy­tä­vät huyvää hyvyyt­tään rei­lus­ti alle markkinahinnan.
      Pitäi­si­kö mei­dän uskoa myös Joulupukkiin?

  42. Ei kun yri­tän usko­tel­la että Kau­pun­gin pitäi­si huo­leh­tia sii­tä että Hitas ton­til­le ase­te­taan oikea hinta.
    Hin­nan­mää­ri­tyk­seen liit­tyy ris­ki kun vir­ka­mies jou­tuu arvaa­maan koh­teen hin­nan ilman käy­tös­sä ole­via suunnitelmia.
    Ker­ros­ta­lo­jen­kin raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa on yllät­tä­viä ero­ja suun­ni­tel­mas­ta ja ton­tin olo­suh­teis­ta riippuen.

    Oikeas­sa olet että Hitak­ses­sa tulee ehdot­to­mas­ti olla kat­to­hin­ta, ongel­ma tulee kun tämän ton­tin­luo­vu­tus­koh­teen kus­tan­nusar­vion vir­ka­mies jou­tuu nykyi­ses­sä mal­lis­sa vetä­mään hyvin aikai­ses­sa vai­heess­sa hihastaan.

    Sama­han oli­si hin­noi­tel­la vaik­ka­pa ter­vey­den­hoi­to­pal­ve­lui­ta läpi suo­men tilas­to­jen perus­teel­la. Käsit­tääk­se­ni väes­tö­poh­ja yms. sei­kat aiheut­ta­vat ero­ja kustannuksissa.
    Vas­taa­va tilan­ne raken­nus­ten kans­sa, ATT:n erin­omai­nen sel­vi­tys asun­to­tuo­tan­to­toi­mi­kun­nal­le tuo ymmär­ret­tä­väl­lä taval­la ilmi mis­tä erot johtuvat. 

    Koko tari­nan ope­tus on että vää­rä hin­ta hitas ton­til­la joh­taa omis­tusau­mi­sen kal­lis­tu­mi­seen, mikä­li sama kort­te­li kopla­taan yhteen. 

    Mikä­li koplau­ta ei teh­dä / luo­vu­te­taan pelk­kä hitas­tont­ti jää koh­de rakentamatta

  43. Käsit­tääk­se­ni ne Puo­la­lai­set raken­nus­yh­tiöt voi­vat aivan vapaas­ti tar­joi­tua raken­ta­maan Hitas-talo­ja sil­lä 2000 eurol­la neliö, mut­ta eipä ole hir­veäs­ti sel­lai­sia fir­mo­ja näky­nyt eikä kuulunut”.

    Ongel­ma­na ei vali­tet­ta­vas­ti ole Hitas- asun­to­tuo­tan­nos­sa­kaan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set, vaan Hel­sin­gin kau­pun­gin halua­ma ton­tin vuo­kra­mak­su ja myyn­ti­ka­te. Raken­nus­liik­keet eivät pal­jon saa katet­ta kovan­ra­han Hitas-koh­tei­den raken­ta­mi­ses­ta. Saa­vat noin 10% pro­sen­tin kat­teen itsel­leen. Eikä koko­nais­ra­ken­ta­mis­kus­tan­nuk­sien osal­ta men­nä usein­kaan pal­jon­kaan yli 2200 euron/m2.

    Suu­rim­man kat­teen ja tulot tekee Hel­sin­gin kau­pun­ki, joka toi­mii ilman mitään vas­tuu­ta ole­va­na “pii­logryn­de­ri­nä”. Näil­lä kovan­ra­han Hitas-koh­teil­la ei ole asunnostajille
    kym­me­nen vuo­den gryn­de­rin anta­maa takuu­ta, kos­ka asun­not tuo­te­taan urak­ka­tuo­tan­to­na. Pää­asias­sa pää­ura­koit­si­jal­la ja sivu-ura­koit­si­joil­la on työ­suo­ri­tuk­sis­ta kah­den vuo­den takuu­ai­ka. En ole kuu­lut Hel­sin­gin kau­pun­gin anta­van asun­to­kaup­pa­lain mukai­sen 10-vuo­den gryn­de­rin takuun Hitas-asun­noil­le. Eli kovan­ra­han Hitas-asun­to­tuo­tan­to on tämän takia asun­to­kaup­pa­lain vas­tais­ta. Las­ke­taan nyt miten Hel­sin­gin kau­pun­ki ottaa “pii­logryn­de­ri­nä” katet­ta itselleen.’

    Hitas-asun­to­jen vela­ton myyn­ti­ne­liö­hin­ta on täl­lä het­kel­lä noin 4 259 euroa. Hoi­to­vas­ti­ke on noin 340–812 euroa kuu­kau­des­sa. Hoi­to­vas­ti­ke sisäl­tää ton­tin vuo­kran n. 2,20€/asm2/kk.
    Esi­mer­kik­si sadan neliön asun­nos­sa ton­tin vuo­kra on 220 euroa kuu­kau­des­sa. Mak­set­ta­va ton­tin vuo­kra-aika on täl­lä het­kel­lä 60 ‑100 vuot­ta. Eli mak­sat ton­tin vuo­kraa esi­mer­kik­si 60 vuot­ta ja 220 euroa kuu­kau­des­sa. Hin­nak­si tulee 158.400 euroa. Sadan­ne­liön Hitas-asun­non hin­nak­si tulee 425.900 euroa + 158.400 euroa, eli 584.300 euroa.Rakentamisen koko­nais­kus­tan­nus on täs­sä koh­tees­sa kaik­ki­ne kului­neen alle 2500 euroa. Las­ke­taan raken­ta­mi­sen koko­nais­hin­nak­si 100 m² asun­nol­le 235.000 euroa.
    Kate­pro­sent­ti, jon­ka Hel­sin­gin kau­pun­ki saa kovan­ran­han Hitas-koh­teen raken­nut­ta­mi­ses­ta ja myy­mi­ses­tä on koh­teen val­mis­tues­sa 81%. Täs­sä sys­tee­mis­sä kate­pro­sent­ti vie­lä nousee, kos­ka asun­non osta­ja mak­saa ton­tin vuo­kraa 60 tai 100 vuot­ta. Eli Hel­sin­gin kau­pun­gin saa­ma kate­pro­sent­ti on asun­non myy­mi­ses­tä 60 vuo­den ton­tin vuo­kra-ajan jäl­keen 149 %. Onhan täs­sä “hil­loa” ihan kivas­ti Hel­sin­gin kau­pun­gil­le, ilman oikean gryn­de­rin 10-vuo­den takuu­vas­tuu­ta. , Ura­koit­si­joi­den kah­den vuo­den takuu­ajan päät­ty­mi­sen jäl­keen, yhtiön kaik­ki kor­jauk­set kuu­lu­vat pää­sään­töi­ses­ti Hitas-osak­keen omis­ta­jien vas­tuul­le. Jär­jes­tel­mäs­sä Hel­sin­gin kau­pun­ki saa koko ajan katet­ta ton­tin vuo­kral­la lisää vaik­ka asuin­ra­ken­nus­koh­de vanhenee.

  44. Tuo­ta­noin. Jos Hel­sin­gin kau­pun­ki rik­koo asun­to­kaup­pa­la­kia, niin tämä on var­maan oikeu­des­sa kumottavissa?

  45. Mitä kal­lim­pi asun­to sitä parem­pi veron­mak­sa­ja asukkaana”. 

    Ket­jus­sa joku kir­joit­ta­ja otti kan­taa pien­ten raken­nus­liik­kei­den puo­les­ta, tämä voi­daan gyn­di­tuo­tan­non rahoi­tus­vas­tuun joh­dos­ta unoh­taa. Suh­dan­tei­den vaih­del­les­sa hyväs­sä­kin osoit­tees­sa voi jää­dä asun­to­ja myy­mät­tä. Pie­net huo­neis­tot menee mut­tai­soim­mat jää huo­nos­sa suh­dan­tees­sa käsiin ja 350 ton­nia * 10 asun­toa on jo 3,5 miljoonaa”.

    Kir­joit­ta­ja­na oli ATT. Tus­kin jär­ke­vä kau­pun­ki ajat­te­lee vain, että “mitä kal­lim­pi asun­to sitä parem­pi veron­mak­sa­ja asuk­kaa­na”. Sai­raan­hoi­ta­jat, insi­nöö­rit ja taval­li­set veron­mak­sa­jat tar­vit­se­vat omis­tusa­sun­to­ja ja kau­pun­ki tar­vit­see näi­den ihmis­ten työpainoksen/verotulot.

    Pie­nem­mät­kin raken­nus­liik­keet, joi­den lii­ke­vaih­to n.30 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa pys­ty­vät raken­ta­maan kak­si nor­maa­li­ko­kois­ta kovan­ra­han ker­ros­ta­loa (50 asuntoa/talo) vuo­des­sa, jos kau­pun­ki on “dii­lis­sä muka­na”. Ton­tin myyn­ti­hin­ta on sovit­tu pie­nem­mäk­si ja asun­non­myyn­ti­hin­ta, sekä osta­jan asun­non myö­hem­pi jälleenmyyntihinta/jälleenvuokraushinta on sopi­muk­sel­la rajat­tu kei­not­te­lun takia. Pääs­tään rei­lus­ti alle 2700 euroa/m2 mak­sa­vaan ker­ros­ta­loa­sun­to­tuo­tan­toon Hel­sin­gis­sä. Ton­teil­le haluk­kaat raken­nus­liik­keet voi­daan vali­ta arval­la. Jää­kö nämä asun­not pie­nem­män raken­nus­liik­keen käsiin täl­lä hin­nal­la Hel­sin­gis­sä? Mene­vät ennak­ko­mark­ki­noin­nis­sa heti kau­pak­si. Hel­sin­gin kau­pun­ki voi sopia asun­toi­hin lunas­tusoi­keu­den itsel­leen, jos muu­ta­mat asun­not eivät mene raken­nus­liik­keel­lä raken­nusai­ka­na kau­pak­si. Olkoon kau­pun­gil­la oikeus myy­dä kovem­mal­la myyn­ti­hin­nal­la lunas­ta­man­sa asun­not myö­hem­min. Isom­pia raken­nus­liik­kei­tä täl­läi­set kau­pun­gin dii­lit eivät kiin­nos­ta, pie­nem­pien voit­to­jen takia. Nor­maa­lien veon­mak­sa­jien takia täl­läi­siä toi­mia on kui­ten­kin tehtävä.

  46. Päin­vas­toin kau­pun­gin veroeu­roil­la ei pidä ryh­tyä otta­maan gryndivastuuta.
    Asun­to­kaup­pa­lain mukai­ses­ti vas­tuut kaa­tu­vat perus­ta­jao­sak­kaal­le mikä­li raken­nus­lii­ke ei pys­ty kat­ta­maan urak­ka­vas­tui­ta tai vir­he ei ole suo­ri­tuk­ses­sa vaan raken­nut­ta­jan teet­tä­mis­sä suunnitelmissa.

    Eri­tyi­nen ris­ki­ker­ty­mä syn­tyy mikä­li ura­kat tee­te­tään pilk­ko­mal­la osau­ra­koi­hin, täl­löin ura­ko­ti­si­joi­den vas­tuusuh­teet eivät ole yksi­se­lit­tei­siä. Tai ura­koit­si­jaa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole kat­ta­mas­sa 10-vuotisvastuita.

    Mikä­li kau­pun­gin yhtiöt otta­vat vas­tuu­ta pitää asun­to­jen myyn­ti­hin­taan sisäl­lyt­tää riit­tä­vä kate tämän ris­kin kattamiseksi. 

    Muu­ten tilan­ne on kuin em. kort­te­li­koh­tai­ses­sa koplauk­ses­sa Hitas-vapaa. Muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat pii­lo­ve­ron eräi­den edul­li­ses­ta asumisesta.

  47. Hoi­to­vas­ti­ke sisäl­tää ton­tin vuo­kran n. 2,20€/asm2/kk.
    Esi­mer­kik­si sadan neliön asun­nos­sa ton­tin vuo­kra on 220 euroa kuu­kau­des­sa. Mak­set­ta­va ton­tin vuo­kra-aika on täl­lä het­kel­lä 60 ‑100 vuot­ta. Eli mak­sat ton­tin vuo­kraa esi­mer­kik­si 60 vuot­ta ja 220 euroa kuu­kau­des­sa. Hin­nak­si tulee 158.400 euroa.”

    Hitas on hyvä jär­jes­tel­mä ja eten­kin par­hail­la pai­koil­la asu­vien kan­nat­taa olla tyytyväisiä.
    Ohei­seen esi­merk­kiin kil­pai­le­va laskelma.

    Tont­tien myyn­ti­hin­ta par­hail­la alueil­la 800‑1000 euroa / ker­ros­ne­liö­met­ri (kem2). Yhdel­lä kem2 pys­tyy raken­ta­maan 0,85 asun­to­ne­liö­tä (asm2).
    Suh­de joh­tuu eri­lai­ses­ta las­ken­ta­pe­rus­tees­ta esim. ulko­sei­nät ja eräät pakol­li­set muut tilat rakennuksessa.

    900 €/kem2 hin­nal­la las­ket­tu­na hin­ta 1058 €/asm2
    Eli sadan neliön asun­nos­ta kau­pun­gil­ta ja muil­ta veron­mak­sa­jil­ta jää saa­mat­ta myyn­ti­tu­lo­ja ton­tin arvo­na 105 882 €.
    Nyt korot ovat poik­keuk­sel­li­sen alhaal­la joten pitää käyt­tää pidem­pää kes­ki­kor­koa, valit­sen 3 % laskentaperusteeksi.
    3 % 105 882:sta euros­ta on 264 euroa / kk.
    eli 2,64 euroa / kk pitäi­si saa­da pelk­kiä korkoja.

    Toi­vot­ta­vas­ti tämä las­kel­ma tekee muu­ta­man Hitas per­heen onnelliseksi.
    Toi­nen vaih­toeh­to on ver­tail­la Hitas asun­non hin­taa vie­rei­seen vapaa­seen koh­tee­seen ja miet­tiä hin­to­jen ero­tuk­sel­le korkoa.

  48. Päin­vas­toin kau­pun­gin veroeu­roil­la ei pidä ryh­tyä otta­maan gryndivastuuta.
    Asun­to­kaup­pa­lain mukai­ses­ti vas­tuut kaa­tu­vat perus­ta­jao­sak­kaal­le mikä­li raken­nus­lii­ke ei pys­ty kat­ta­maan urak­ka­vas­tui­ta tai vir­he ei ole suo­ri­tuk­ses­sa vaan raken­nut­ta­jan teet­tä­mis­sä suunnitelmissa”.

    Eri­tyi­nen ris­ki­ker­ty­mä syn­tyy mikä­li ura­kat tee­te­tään pilk­ko­mal­la osau­ra­koi­hin, täl­löin ura­ko­ti­si­joi­den vas­tuusuh­teet eivät ole yksi­se­lit­tei­siä. Tai ura­koit­si­jaa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole kat­ta­mas­sa 10-vuotisvastuita.
    Mikä­li kau­pun­gin yhtiöt otta­vat vas­tuu­ta pitää asun­to­jen myyn­ti­hin­taan sisäl­lyt­tää riit­tä­vä kate tämän ris­kin kattamiseksi”. 

    Raken­ta­ja Ranen komen­tit ovat lähin­nä isom­man raken­nus­liik­keen edus­ta­jan näke­myk­siä, jol­la yri­te­tään sekoit­taa asioi­ta. Hel­sin­gin kau­pun­ki on asun­to­kaup­pa­lain mukai­nen gryn­de­ri suo­raan, kun tuot­taa myy­tä­viä Hitas-kovan­ra­han asun­to­ja omil­le ton­teil­leen. Näi­tä Hitas-nimiä yms. voi kek­siä muut­kin raken­nus­liik­keet omal­la myy­tä­väl­le asun­to­tuo­tan­nol­le, mut­ta eivät pää­se irti omis­ta­ja­myy­jän vas­tuus­ta asun­no­nos­ta­jil­le 10-vuo­den gryn­de­rin takuun osal­ta. Huvit­ta­vaa, että Rane Raken­ta­ja sanoo, ettei kau­pun­gin pidä ruve­ta tähän. Sehän teh­nyt tätä, jo pitem­män aikaa. Hitas-asun­no­nos­ta­jat­ko kan­ta­vat vas­tuun sii­tä, Hel­sin­gin kau­pun­ki ei nou­da­ta asun­to­kaup­pa­lain 10-vuo­tis­ta­kuu­ta tuot­ta­mien­sa kovan­ra­han asun­to­jen osal­ta. Raken­ta­ja Ran­nel­le voi ker­toa, että pys­tym­me teke­mään ja myy­mään pie­nem­pien raken­nus­liik­kei­den toi­mes­ta kau­pun­gin kans­sa yhteis­työs­sä 260 000 eurol­la, sel­lai­sen 100 m² ker­ros­ta­loa­sun­non, jos­ta kau­pun­ki pyy­tää Hitas-asun­to­tuo­tan­nos­sa­kin koko­nais­hin­ta­na yli 580 000 euroa. Isom­pi raken­nus­lii­ke hin­noit­te­lee “tehot­to­mal­le” pörs­siyh­tiöl­le vie­lä­kin isom­man asun­non myyn­ti­hin­nan 800 000 euroa. Menet­tää­kö kau­pun­ki vero­tu­lo­ja, jos myy tont­te­ja hal­vem­mal­la yhteis­työs­sä esim. pie­nem­pien raken­nus­liik­kei­den asun­to­tuo­tan­toon, jos­sa on esim. myyn­ti­hin­nat rajat­tu. Hitas-asun­non myyn­ti­hin­nal­la saa­daan kak­si “nor­maa­li­jär­kis­tä” asun­toa raken­net­tua ja isom­man gryn­de­rin asun­non myyn­ti­hin­nal­la kol­me “nor­maa­li­jär­kis­tä” asuntoa.
    Kat­teet eivät valu kau­pun­gin tai ison raken­nus­liik­keen “tehot­to­man” pörs­siyh­tiön tulok­seen. Vaan pis­tä­vät yhteis­kun­nas­sa rahan oikeas­ti kier­tä­mään, kos­ka sääs­ty­neel­lä lisä­ra­hal­la luke­mat­to­mat ali­hank­ki­jat ja mate­ri­aa­lin val­mis­ta­jat saa­vat uut­ta työ­tä ja pien­tä tulos­ta itsel­leen. Yhteis­kun­ta saa työ­tä, vero­tu­lo­ja ja asun­non osta­jat edul­li­sem­pia omis­tusa­sun­to­ja itsel­leen. Raken­ta­ja Rane voi miet­tiä mis­sä 100 m² kovan­ra­han ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa asuu onnel­li­sin per­he. 1) Asun­nos­sa, jon­ka tuot­ta­nut pie­nem­mäl­lä kat­teel­la yhteis­työs­sä kau­pun­gin kans­sa pie­nem­pi raken­nus­lii­ke myyn­ti­hin­ta 260 000 euroa, asun­to-osa­keyh­tiön on omal­la ton­til­la. 2) Kau­pun­gin kovan­ra­han Hitas-asun­nos­sa, jos­sa asuu puo­lik­si vuo­kra­lai­se­na vuo­kra­ton­tin takia koko­nais­hin­ta 580 000 euroa. 3) Ison raken­nus­lii­kegryn­de­rin tuot­ta­mas­sa asun­nos­sa, jos­sa kat­teet ovat valu­neet kau­pun­gil­le ja raken­nus­liik­keen “tehot­ta­mal­le” pörs­siyh­tiöl­le asun­non myyn­ti­hin­ta on 800 000 euroa. Raken­ta­mi­ses­sa raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat kai­kil­le käy­tän­nös­sä samat, mut­ta kau­pun­gin halua­ma ton­tin hin­ta ja raken­nus­liik­keen halua­ma kate ovat täy­sin vapaas­ti sovittavissa.

  49. Kau­pun­gin tuo­tan­toa myös Hitas­ta kos­kee sama lain­sää­dän­tö kuin mui­ta­kin gryndereitä. 

    Vii­me­kä­des­sä perus­ta­jao­sa­kas eli ATT vastaa.

    Urak­ka­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti raken­nus­lii­ke vas­taa tie­tys­ti perus­ta­jao­sak­kaal­le (ATT) tai As Oy:lle riip­puen kum­man nii­miin sopi­mus on laa­dit­tu. Mikä­li raken­nus­lii­ke kaa­tuu kon­kurs­siin tai ura­kat on pil­kot­tu pie­niin koko­nai­suuk­siin tämä vas­tuu osak­kee­nos­ta­jiin näh­den kaa­tuu perus­ta­jao­sak­kaal­le (ATT).

    Pie­nen raken­ta­jan nimis­sä esiin­ty­vä nimi­merk­ki tai asu­kas on oikeas­sa sii­nä että ensi­si­jai­ses­ti vas­tuu menee urak­ka­so­pi­muk­sen mukaisesti.
    Mikä­li raken­ta­ja ei ole vas­taa­mas­sa kaa­tuu kulut perus­ta­jao­sak­kaan / gryn­de­ri­ra­ken­ta­jan nis­kaan, täs­sä voi rea­li­soi­tua sel­lai­nen ris­ki joka ei kuu­lu kau­pun­gin toimialaan. 

    Osa muis­taa vie­lä 90 luvun tilan­teen, HAKA nurin, Polar vel­ka­sa­nee­rauk­seen, yksi edel­leen pys­tys­sä ole­va val­ta­kun­nal­li­nen kaa­toi alueyh­tiöi­tään, Kum­mi­la Hämeen­lin­nas­sa. Samas­sa rytä­käs­sä kaa­tui mon­ta pien­tä edel­li­sil­le aliu­ra­koi­nut­ta. Asun­to­kaup­pa­lain­sää­dän­töä muu­tet­tiin ja gryn­de­reil­le pakol­li­sek­si tuli suo­ri­tus­ky­va­kuu­tus. Eli ATT:lläkin on vakuu­tus osta­jien suun­taan sii­tä ettei mene nurin, kau­pun­gin omis­ta­man yhtiön kon­kurs­si­va­kuu­tus ei lie­ne kovin kal­lis kun nurin ei tai­da kau­pun­gin yhtiöi­tä saa­da hel­pol­la. Me veron­mak­sa­jat olem­me vii­me­kä­des­sä mak­sa­mas­sa seikkailuja.

    2008 rahoi­tus leik­ka­si kiin­ni kai­kil­la asun­toa­lan toi­mi­joil­la niin gryd­ne­reil­lä kuin raken­nus­liik­keil­lä­kin ja kaup­pa pysäh­tyi — ei nämä krii­sit mitään kovin kau­kai­sia ole.

  50. http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_omistus.html

    Att raken­nut­taa asia­kas­läh­töi­ses­ti laa­duk­kai­ta ja koh­tuu­hin­tai­sia omistusasuntoja.”

    Att:lla on täl­lä het­kel­lä raken­teil­la Hitas- ker­ros­ta­lo­yh­tiöi­tä Ara­bian­ran­taan, Her­man­niin ja Viikinrantaan.”

    Att nou­dat­taa Hitas-asun­to­jen jaos­sa tois­tai­sek­si arvontamenettelyä.”

  51. ATT ei tee omis­tus­hi­tas­ta. Kyl­lä niil­lä on ihan taval­li­set rakennuttajat”.

    Vas­ti­ne kan­san­edust­ja Osmo Soininvaaralle:

    Kan­san­edus­ta­ja Osmo Soi­nin­vaa­ral­le tie­dok­si, että ATT on raken­nut­ta­ja­na pää­sään­töi­ses­ti kai­kis­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin kovan­ra­han Hitas-koh­teis­sa. Soi­nin­vaa­ra kyl­lä tie­tää asian, mut­ta asia on arka ilmei­ses­ti Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Kos­ka kau­pun­ki ei halua tun­nus­taa jul­ki­ses­ti myös ole­van­sa “pelk­kä” asun­togryn­de­ri, jol­la on “vali­tet­ta­vas­ti” gryn­de­rin 10-vuo­tis­vas­tuu Hitas-asunnonostajille.
    Vaik­ka raken­nut­ta­ja oli­si yksi­tyi­nen raken­nut­ta­ja­toi­mis­to ei kau­pun­ki asun­to­jen tuot­ta­ja­na omil­le ton­teil­le ja asun­to­jen omis­ta­ja­myy­jä­nä pää­se gryn­de­rin vas­tuus­ta eroon.

    Kir­joi­tuk­sen alla on netis­tä poi­mit­tu­na muu­ta­man kovan­ra­han Hitas-koh­teen kau­pun­gin esi­te ja varaus­so­pi­muk­sen lii­te. Kai­kis­sa esit­teis­sä lukee: 

    RAKENNUTTAJATEHTÄVÄT:
    Talo­yh­tiö luo­vut­taa kaik­ki raken­nut­ta­ja­teh­tä­vät Hel­sin­gin kau­pun­gin asuntotuotanto -
    toi­mis­tol­le, ATT:lle.

    RAKENNUSURAKKA:
    “Raken­nusu­rak­kaan sovel­le­taan raken­nusu­ra­kan ylei­siä sopi­museh­to­ja YSE
    1998 urak­ka­so­pi­muk­ses­sa mai­ni­tuin poikkeuksin”.

    Eli raken­nus­liik­keet eivät anna pää­sään­töi­ses­ti, kuin kah­den vuo­den takuun raken­nusu­ra­kal­le. Gryn­de­rin 10-vuo­tis­ta­kuu­vas­tuu kui­ten­kin on aina Hel­sin­gin kau­pun­gil­la asun­non osta­jien suuntaan.

    http://www.att.hel.fi/pdf/sinisimpukka_ESITTEENJAVARSOPLIITE.pdf

    http://www.att.hel.fi/pdf/ESITTEENJAVARSOPLIITE_Valimeri.pdf

    http://www.att.hel.fi/pdf/Esitteen%20ja%20varaussopimuksen%20liite.pdf

  52. Rane Raken­ta­ja:
    Eli ATT:lläkin on vakuu­tus osta­jien suun­taan sii­tä ettei mene nurin, kau­pun­gin omis­ta­man yhtiön kon­kurs­si­va­kuu­tus ei lie­ne kovin kal­lis kun nurin ei tai­da kau­pun­gin yhtiöi­tä saa­da hel­pol­la. Me veron­mak­sa­jat olem­me vii­me­kä­des­sä mak­sa­mas­sa seikkailuja. 

    ATT ei ole yhtiö, sil­lä ei ole kon­kurs­si­va­kuu­tus­ta kun kau­pun­ki vas­taa. (Ja Osmo var­maan tar­koit­ti ettei ATT ole ainoa joka tekee omistushitasta.)

  53. Ode,
    Kyl­lä Att nime­no­maan tekee omis­tus­hi­tas­ta. Att on “raken­nut­ta­ja” ja Att:n tuo­tan­non raken­ta­vat ihan taval­li­set “ura­koit­si­jat”. Att tekee myös kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja sekä asumisoikeusasuntoja.

    Hitas-tuo­tan­to ei myös­kään ole mitään Att:n tuo­te vaan kau­pun­gin tont­ti­po­li­tii­kan, hitas-vel­voit­teet on sidot­tu ton­tin­vuo­kra­so­pi­muk­siin, jois­sa vel­voi­te­taan nii­den liit­tä­mi­nen asun­to-osa­keyh­tiön yhtiöjärjestyksiin. 

    Att:n tuo­tan­non tavoit­teet toteu­tet­ta­vien hal­lin­ta­muo­to­jen osal­ta mää­rä­tään val­tuus­ton hyväk­sy­mäs­sä “Maan­käy­tön ja asu­mi­sen toteu­tus­oh­jel­mas­sa”, vii­mei­sin on vuo­del­ta 2008.

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2008/ma-ohjelmakirjanen_netti.pdf

    3 Kau­pun­gin oma tuotanto
    Kau­pun­gin oma­na tuo­tan­to­na raken­ne­taan 1 500 asun­toa vuo­sit­tain. Val­tion tuel­la rakennettavien
    vuo­kra-asun­to­jen osuus on vähin­tään 50 % eli 750 asun­toa vuo­des­sa. Sään­te­le­mät­tö­miä vapaarahoitteisia
    omis­tusa­sun­to­ja toteu­te­taan kor­kein­taan 10 % eli 150 asun­toa vuo­des­sa. Hitas-omistusasuntoja
    ja asu­mi­soi­keus­a­sun­to­ja raken­ne­taan 600 asun­toa vuo­des­sa. Jat­kos­sa mah­dol­li­ses­ti rakennettavat
    kau­pun­gin omal­la rahoi­tus­mal­lil­la toteu­tet­ta­vat vapaa­ra­hoit­tei­set vuo­kra-asun­not sekä
    osao­mis­tusa­sun­not sisäl­ly­te­tään samaan 40 % kiin­ti­öön Hitas-omis­tusa­sun­to­jen ja asumisoikeusasuntojen
    kanssa.”

    Se ettei Att ole raken­ta­nut ohjel­ma­kau­del­la tavoit­teen mukai­ses­ti asun­to­ja joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, ettei sil­le ole osoi­tet­tu raken­ta­mis­kel­poi­sia tont­te­ja 1500 asun­non edestä.

  54. Ris­kit­hän tun­tuu ole­van hyvin hal­lus­sa rajat­tu tuo­tan­to­mää­rä on merk­ki hal­li­tus­ta toimintavasta.

    Var­mas­ti ATT toi­mii han­ke­ta­sol­la huo­lel­li­ses­ti ja hoi­taa vas­tuul­li­ses­ti tehtäänsä. 

    Kri­tiik­ki­ni kos­ki pel­käs­tään väit­tei­tä että koh­tei­ta pys­tyi­si teet­tä­mään 2000 €/asm2 hinnalla.
    Lii­ka pilk­ko­mi­nen tai kil­pai­lut­ta­mi­nen ilman refe­rens­sien ja taus­to­jen var­mis­ta­mis­ta kas­vat­taa ris­ke­jä liiaksi.
    Noil­la volyy­meil­la ja Hel­si­gin hyvil­lä raken­nus­pai­koil­la ris­kit ovat hallinnassa.

  55. Muis­te­li­sin vie­lä että vii­me vuo­si­ky­mem­nen puo­li­vä­lis­sä ATT har­joit­te­li busi­nes­ta myös kovan rahan omis­tusa­sun­noil­la Ram­sin­nie­mes­sä. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kuu­den­sa­dan­tu­han­nen luok­kaa ja myyn­tiai­ka venyi lopul­ta mel­koi­sen pitkäksi…

  56. Muis­te­li­sin vie­lä että vii­me vuo­si­ky­mem­nen puo­li­vä­lis­sä ATT har­joit­te­li busi­nes­ta myös kovan rahan omis­tusa­sun­noil­la Ram­sin­nie­mes­sä. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kuu­den­sa­dan­tu­han­nen luok­kaa ja myyn­tiai­ka venyi lopul­ta mel­koi­sen pitkäksi”

    Näi­den vapaa­ra­hoit­teis­ten Hitas-asun­to­jen myyn­tia­jat ovat veny­neet nyt­kin pit­kik­si, kovien myyn­ti­hin­to­jen takia. Hel­sin­gin kau­pun­ki / ATT tekee sitä kovan­ra­han buss­nes­tä nyt­kin ja vie­lä pal­jon kovem­mal­la kat­teel­la, mitä aiem­min. Kate­pro­sent­ti, jon­ka Hel­sin­gin kau­pun­ki saa kovan­ran­han Hitas-koh­teen raken­nut­ta­mi­ses­ta ja myy­mi­ses­tä on koh­teen val­mis­tues­sa kes­ki­mää­rin 81% ja 60 vuo­den ton­tin vuo­kra-ajan jäl­keen 149 %. Sadan­ne­liön Hitas-asun­non hin­nak­si tulee nykyi­sil­lä myyn­ti­hin­noil­la 425.900 euroa + ton­tin vuo­kra 158.400 euroa, eli 584.300 euroa. “Mum­mon rahas­sa” puhu­taan hin­nas­ta 5,945 x 584.300 euroa = 3.473.663,50 mil­joo­naa mark­kaa. Koh­tuu­hin­tais­ta täs­sä asun­to­tuo­tan­nos­ta ei saa mil­lään ilveel­lä. On pelk­kä kil­pai­li­jagryn­de­ri isom­mil­le raken­nus­liik­keil­le. Menes­tyy kil­pai­lus­sa hyvin, kos­ka hin­noit­te­lee raken­nus­liik­keil­le myy­tä­vät tont­tien hin­nat niin kor­keal­le, että nii­den myy­tä­vien asun­to­jen hin­nat mene­vät aina yli vapaa­ra­hoit­tei­sen Hitak­sen. Ison gryn­de­rin tuot­ta­mas­sa asun­nos­sa voi olla Hel­sin­gin kau­pun­gin myy­män ton­tin hin­ta­na velat­to­mal­le asuin­ne­liöl­le jopa 3200 e/m2. Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­to­po­li­tiik­ka­na on täl­lä het­kel­lä, että kau­pun­gin asun­to­tuo­tan­to on “koh­tuu­hin­tais­ta”, kun pysy­tään hiu­kan alle mitä isom­mat raken­nus­liik­keet pyy­tä­vät. Ton­tin myyn­ti­hin­taa sää­te­le­mäl­lä ylös­päin raken­nus­liik­keil­le täs­sä myös hyvin pysy­tään. Raken­nus­liik­keet eivät yleen­sä halua raken­taa Hel­sin­gin kau­pun­gil­le esim. vapaa­ra­joit­tei­sia Hitas-asun­to­ja, kos­ka niis­tä saa­ta­va kate raken­nus­liik­keel­le on niin pie­ni 10 %. Hel­sin­gin kau­pun­ki / ATT hyl­kää anne­tut urak­ka­tar­jouk­set, jos nii­den tar­jous­hin­nat mene­vät yli sen, mitä Hel­sin­gin kau­pun­ki halu­aa mak­saa. Tämän takia osal­taan kaik­kien Hitas-asun­to­jen raken­ta­mi­nen jää tavoit­teis­ta. Hel­sin­gin kau­pun­ki on yksin syy­pää älyt­tö­miin asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin. Käy­tän­nös­sä Hel­sin­gin kau­pun­ki päät­tää nykyi­sin kaik­kien uusien asun­to­jen myyntihinnat/hintatason, kos­ka omis­taa asun­to­ton­tit ja päät­tää koko­nais­hin­nan muo­dos­tu­mi­ses­ta edel­lä ker­ro­tul­la taval­la. Osmo Soi­nin­vaa­ran vih­reät voi­si­vat poh­tia mikä on Hel­sin­gis­sä koh­tuu­hin­tai­nen velat­to­man asuin­ne­liön myyntihinta. 

    1. Ton­tin hin­ta on vapaas­ti mää­rät­tä­vis­sä (rasit­taa pel­käs­tään kun­nal­lis­tek­nii­kan kus­tan­nuk­set ja nekin peri­tään eril­lis­mak­su­na raken­nut­ta­jal­ta, sis. rakennuttamiskustannukseen). 

    2. Raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set ovat vakiot, mut­ta nii­den­kin hin­ta tie­de­tään Hel­sin­gin kau­pun­gin ATT:n toi­mes­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin alueil­la tosi tarkasti. 

    3. Pal­jon­ko kate­pro­sen­tin tuli­si olla, että on koh­tuu­hin­tais­ta asun­to­tuo­tan­toa 10 %, 20 %, 80 %, 150 %, vai yli sen. Näil­lä peri­aat­teil­la pys­tyy hah­mot­ta­maan koh­tuu­hin­tai­sen myy­tä­vän asuin­ne­liö­hin­nan “oman­tun­non” mukaan.

  57. Yhteis­kun­nan tuel­la rake­net­tu­jen vuo­kra-talo­jen yksityistäminen.

    Esi­mer­kik­si VVO:n van­hem­mat täy­sin raken­ta­mis­ku­luis­ta mak­se­tut vuo­kra­ta­lot voi­tai­siin yksi­tyis­tää vuo­kra­lais­ten omis­tuk­seen asun­to-osa­keyh­tiöik­si. VVO on saa­nut yhteis­kun­nal­ta “ilmai­sel­la” näi­hin vuo­kra­ta­loi­hin ton­tit, rahoi­tuk­sen ja lai­no­jen takai­sin mak­sa­mi­nen on hoi­tu­nut vuo­kra­lais­ten toi­mes­ta. Kiin­teis­tö­jen omis­tus­ko on muka tämän jäl­keen VVO:n, jos­sa on ollut yhteis­kun­nan näin voi­ma­kas tuki takana?

    Jos esi­mer­kik­si VVO oli­si rahoit­ta­nut kai­ken edel­lä ker­ro­tun omal­la lai­na­pää­omal­la, ilman yhteis­kun­nan tukea, kaik­ki oli­si kun­nos­sa. Vuo­kra­ta­lo­jen kiis­ta­ton omis­tus oli­si sil­loin VVO:n.

    Ikä­vä kyl­lä nämä epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti luo­dut omai­suu­den siir­rot “kom­mu­nis­ti­ra­ken­teet” voi­daan mie­les­tä­ni kyl­lä pur­kaa ja yksi­tyis­tää. Vuo­kra­lai­sil­la kävi­si hyvä sat­tu­ma, kun sai­vat van­has­ta täy­sin mak­se­tus­ta vuo­kra­ta­los­ta omis­tusa­sun­non itsel­leen ilmai­sel­la. Näin voi elä­mäs­sä käy­dä, myös ilman lot­to­voit­toa. Tie­tys­ti yhtiö­vas­tik­keet jou­tuu yhä mak­sa­maan. Satot, VVO:t ja Ava­rat voi­vat tämän jäl­keen jat­kaa toi­min­taan­sa puh­taas­ti mark­ki­na­ta­lou­den ehdoil­la hank­ki­mal­la rahoi­tuk­sen, ton­tit ja raken­ta­mi­sen puh­taas­ti aitoon mark­ki­na­ta­lou­teen perus­tuen. ARA nopeas­ti eroon näis­tä toimijoista. 

    Laki­muu­tos tuli­si olla sel­lai­nen, että raken­ta­mis­ku­lu­jen mak­sa­mi­sen jäl­keen asun­to­jen omis­tusoi­keus näis­sä yhteis­kun­nan tuel­la raken­ne­tuis­sa vuo­kra­ta­lois­sa siir­tyy huo­neis­tois­sa asu­vil­le nykyi­sil­le vuo­kra­lai­sil­le. Vuo­kra­ta­lo­yh­tiöt muut­tu­vat tämän jäl­keen asunto-osakeyhtiöksi. 

    Voi­han sii­hen luo­da veron, että val­tio saa omai­suu­den siir­ros­ta sovi­tun vero­pro­sen­tin asun­non arvos­ta itsel­leen, asun­no­no­mis­ta­jan mak­sa­ma­na. Vai pitäi­sik­kö tämä vero­mak­su lait­taa esi­mer­kik­si VVO:lle kuuluvaksi?

  58. Miten jat­kos­sa raken­ne­taan koh­tuu­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja, kun VVO:n, Saton ja AVARAN vuo­kra-asun­to­tuo­tan­nol­ta pois­te­taan yhteis­kun­nan tuki esi­mer­kik­si näi­den har­ras­ta­man vuo­kra­kei­not­te­lun takia.

    ARA:n uusi toi­min­ta­ta­pa ja kau­pun­kien vuo­kra-asun­to­tuo­tan­non lisääminen:

    Aran roo­li täy­tyi­si oikeas­ti muut­taa sel­lai­sek­si, että se tukee vain koh­tuu­hin­tais­ta kau­pun­kien vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toa, sekä vam­mais­ten ja mui­den ryh­mien sosi­aa­lis­ta asun­to- ja pal­ve­lu­ra­ken­ta­mis­ta. Näis­sä kiin­teis­tö­jen omis­tus on aina kaupungeilla.

    Vuo­kra-asun­not täy­tyy edel­lyt­tää tule­van kau­pun­kien uusien kiin­teis­töyh­tiöi­den omis­tuk­seen oma­kus­tan­nus­pe­rus­teel­la. Vuo­krien tasaus­ta vuo­kra­ta­lo­yh­tiöi­den välil­lä ei saa olla.

    Vuo­kra-asun­to­tuo­tan­to läh­tee kyl­lä esim. pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käyn­tiin, kun val­tio “pakot­taa” sank­tio­mak­sul­la sen käyn­nis­ty­mään. Jokai­ses­ta raken­ta­mat­to­mas­ta vuo­kra-asun­nos­ta val­tiol­le 20 000–40 000 euroa vuo­des­sa, niin var­maan läh­tee käyn­tiin. Kak­si ja puo­li vuot­ta aikaa kau­pun­geil­la teh­dä tar­vit­ta­vat pää­tök­set ja toi­men­pi­teet, sen jäl­keen lan­ke­aa sank­tio­mak­sut, jos vuo­kra-asun­to­tuo­tan­toa ei ala tul­la koko laa­juu­des­saan asun­to­mark­ki­noil­le. Mitään vas­ta­väit­tei­tä ei hyväk­sy­tä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vuo­kra-asun­to­jen tar­ve vuo­des­sa 15 000 asun­toa, seu­raa­van seit­se­män-kym­me­nen vuo­den ajan.

    Raken­nus­liik­kei­tä näi­den koh­tei­den raken­ta­mi­seen kyl­lä löy­tyy, kun­han koh­teet ovat tar­peek­si sopi­van kokoi­sia, myös 25–40 mil­joo­nan euron lii­ke­vaih­don omaa­vil­le raken­nus­liik­keil­le. Mak­si­mis­saan 40–50 asun­toa vuo­kra­ta­lo­yh­tiö. Raken­nusu­rak­ka aina pää­urak­ka­na, johon sisäl­tyy myös LVI­SA-työt. Raken­nut­ta­mi­nen ja suun­nit­te­lu yksi­tyis­ten insi­nöö­ri­toi­mis­to­jen kaut­ta (raken­nut­ta­mi­nen ei iki­nä ATT tai VAV), tilaa­ja / omis­tus kau­pun­gin kiin­teis­töyh­tiöt oma­kus­tan­nus­pe­rus­teel­la, rahoi­tus hank­kei­siin ARA:lta. Hyväk­sy­tyt raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set yksi­tyi­sen raken­nut­ta­ja­toi­mis­ton teet­tä­mil­lä luon­nos­pii­rus­tuk­sil­la las­ket­tu­na, ase­ma­kaa­va­mää­räyk­siä nou­dat­taen. Raken­nus­liik­keel­le kate­pro­sent­ti on las­ket­tu raken­nus­hank­kee­seen 15 %. Oikeas­sa urak­ka­kil­pai­lus­sa hank­keet raken­ne­taan noin 10 % kat­teel­la. Lopul­li­nen omis­tus vuo­kra­ta­lo­yh­tiöis­sä aina kau­pun­geil­la kiin­teis­töyh­tiöi­den kautta.

  59. Ajat­te­li­ja:
    Hei vaan.
    Voi­sit­te­ko miten­kään lait­taa työ­ryh­män tut­ki­maan kaik­ki VVO:n ja mui­den asun­to­fir­mo­jen asun­to­jen vuo­krat. Ei nyky jär­jes­tel­mä voi toi­mia vuo­krat nousee koko ajan mut­ta pal­kat jumit­ta­vat ja var­sin­kin opis­ke­li­joi­den vuo­krat pitä­si­si sel­vi­tää kos­ka rahat heil­le tulee pää­asias­sa opin­to­tues­ta. Epäi­len asun­to­vuo­kra sys­tee­min ole­van todel­la kor­rup­toi­tu­nut jär­jes­tel­mä, kos­ka jokai­nen tar­vit­see asun­non. Tar­vi­taan lisää hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja val­tiol­ta ja nii­hin tulo­ra­jat sano­taan vaik­ka n.1200e raja ja vuo­kra max 250e yksiöstä.
    Juu­ri näin ‚vuo­kra­lai­set pelas­taa vain ja ainoas­taan Vuo­kra säännöstely,ihmettelen mik­si sään­nös­te­ly puret­tiin oli erit­täin toi­mi­va rat­kai­su, vuo­krat kar­ka­si pil­viin VVO ja Sato mää­rit­te­le­vät tason joka on todel­la ällis­tyt­tä­vän suuri.kuluja hoi­de­taan kil­pai­lut­ta­mal­la huol­lot, kun kokouk­ses­sa ilmoi­tin että lait­ta­kaa mää­läm­pö uusiin koh­tei­siin ensin oli hil­jais­ta sit­ten joh­ta­jat höräh­ti nau­ra­maan ei meil­lä ole tie­toa tuli­sik­ko sil­lä voit­toa, yri­tin vie­lä ker­toa että asu­mis­ku­lut pie­ne­ne­si eikä koro­tuk­set oli­si noin suu­ria, nyt kau­ko­läm­pö on alen­tu­nut 30% ja on ollut läm­min tal­vi mut­ta se ei vai­ku­ta koro­tuk­siin yhtään 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.