Ei tontteja VVO:lle

Helsin­gin Sanomis­sa käsitelti­in tänään tont­tien antamista Helsingis­sä VVO:lle. Yhtiöl­lä on sisäl­lä kolme viras­ton sille varaa­maa tont­tia. Minus­ta asia on Helsin­gin kannal­ta täysin yksiselit­teinen. Helsin­gin ei pidä antaa yhtään tont­tia VVO:lle, eri­tyis­es­ti ei Jätkäsaaresta.

VVO:lle yleishyödyl­lisenä raken­nut­ta­jana liit­tyy kak­si ongel­maa, jot­ka tuli­vat esille Viikissä. Toinen on vahvis­tet­tu vuokra, 13,88 euroa neliöltä, joka on kovin kallis. Pahat kielet ker­to­vat, että VVO:n yleishyödyl­lisen puolen rahat vuo­ta­vat vapaara­hoit­teiselle puolelle. Jos yri­tyk­sel­lä on noin korkea kus­tan­nus­ta­so, sille ei oikeas­t­aan pitäisi antaa raken­net­tavak­si mitään. Ei vaik­ka asukkaat oli­si­vat saa­neet asun­ton­sa tuol­la 13,88 vuokral­la. Yksi väite, jon­ka totu­usar­voa en tiedä, löy­tyy ketjus­ta “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­tek­i­jä, omas­ta tah­dostaan 7.3.2012 kel­lo 12:14.

Toisin kuin on san­ot­tu, tämän vuokrata­son VVO on tietääk­seni pitänyt eikä sitä ylitetä. Näin siis ARA-kielellä.

Asukkai­ta kiin­nos­taa ARA-kielel­lä ilmais­tua vuokraa enem­män se vuokra, jon­ka he joutu­vat oikeasti mak­samaan. Se taas on täysin markki­nahin­tainen, 20 euroa neliöltä.

Mikä on ero ARA-kielisen ja todel­lisen vuokran välillä?

Tuo­ta yli kuu­den euron eroa VVO ei pistä liivei­hin­sä, vaan se tilitetään kon­sernin sisäl­lä vuokran ”tasauk­sen” nimis­sä kon­sernin toiselle vuokrat­aloy­htiölle. VVO on itse ilmoit­tanut, että näitä on esimerkik­si Pohjois-Kar­jalas­sa, jos­sa perusko­r­jauk­sia ei voi­da rahoit­taa vuokrien koro­tuk­sil­la, kos­ka asun­not eivät mene kau­pak­si. Se raha pysyy siis yleishyödyl­lisyysku­plan sisäpuolel­la. Tämä on täysin lail­lista. Tuo ARA:n tutkimus tulee osoit­ta­maan, että VVO on pitänyt lupauk­sen 13,88 euron vuokras­ta. ARA ei tule löytämään VVO:n toimin­nas­ta moit­teen sijaa.  Lai­tan ”tasauk­sen” lain­aus­merkkei­hin, kos­ka tässä vuokra ”tasa­taan” niin, että korkei­ta vuokria nos­te­taan ja matalia alennetaan.

On sinän­sä perustel­tua jotenkin pelas­taa maakun­tien konkurssikyp­sät vuokrat­aloy­htiöt, mut­ta se ei ole helsinkiläis­ten vuokra-asukkaiden tehtävä. Tämä kuu­luu val­ti­olle. Kos­ka VVO on ilmoit­tanut toim­intansa ole­van täysin hyväksyt­tävää, on aivan ilmeistä, että he aiko­vat menetel­lä samal­la taval­la jatkos­sakin. Sik­si VVO:lle ei pidä antaa Helsingistä yhtäkään tont­tia, elleivät he anna kir­jal­lista lupaus­ta, että val­takun­nal­lista vuokrien tasaus­ta ei sovel­leta näi­hin tont­tei­hin. Pelkkä lupaus ei riitä, se on myös sank­tioita­va niin suurel­la sopimus­sakol­la, ettei sopimuk­sen rikkomi­nen kannata.

Kaik­ki ARA-ton­tit ATT:lle, elleivät yhtiöt lupaa, ettei vuokrien tasaus­ta tehdä kuin Helsin­gin sisällä!

Jos ollaan sitä mieltä, että otamme asun­topoli­ti­ikan arse­naali­in tuot­taa markki­noille markki­nahin­taisia vuokra-asun­to­ja, mitä voisi sinän­sä perustel­la oikein hyvin, voit­toa ei pidä lahjoit­taa ulos, vaan ottaa se kaupungille, joka omis­taa maan ja joka on käyt­tänyt erit­täin paljon rahaa Jätkäsaaren saat­tamisek­si rakennuskelpoiseksi.

76 vastausta artikkeliin “Ei tontteja VVO:lle”

  1. Osmo,

    pitäisikö näitä yhteisöjä vaa­tia luop­umaan tasauk­ses­ta myös ole­mas­saol­e­van asun­tokan­nan osalta?

    Siis yhteisö­jen pitäisi pystyä osoit­ta­maan vain ne kus­tan­nuk­set jot­ka kohdis­tu­vat Helsin­gin kun­nan sisäl­lä ole­vi­in kohteisi­in. Ja vuokra ei saisi ylit­tää sitä muuten kuin jos tasa­taan kus­tan­nuk­sia alueen sisällä…

    Vastaa

  2. Voi olet­taa, että Helsin­gin mah­dolli­nen tuki VVO:lle ei tule helsinkiläis­ten hyödyk­si, ja VVO:n tukem­i­nen Helsin­gin rahoil­la ei sik­si ole perustel­tua. Mut­ta kai VVO:lle annetaan tont­te­ja samoin ehdoin kuin kau­pal­lisille toimijoille.

    Vastaa

  3. Lupauk­set sit­ten kir­jal­lisi­na todis­ta­jien läs­näol­lessa. Tyhjää puhet­ta ja silmänkään­tötemp­pu­ja on jo näiltäkin nähty tarpeek­si. Oikeaa meininkiä. 

    Itseä on har­mit­tanut, että kaupun­ki pistää kym­me­nil­lä miljoonil­la alueet raken­nuskun­toon ja sit­ten hyö­ty menee ulos kaupungista ja toisaal­ta tehot­tomana kaavoituksena.

    Vastaa

  4. Annetaanko tont­te­ja muuten nykyään Nuorisosäätiölle? Sil­loin kun säätiö oli otsikois­sa, kukaan poli­itikko ei muis­taak­seni julis­tanut, että näille ei enää tontteja.

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara: “Kaik­ki ARA-ton­tit ATT:lle, elleivät yhtiöt lupaa, ettei vuokrien tasaus­ta tehdä kuin Helsin­gin sisällä!”

    Sanan varsi­naises­sa merk­i­tyk­sessä yleishyödyl­lisiä raken­nut­ta­jia kyl­lä on, joille tont­te­ja olisi syytä jär­jestää. Esim. S‑asunnoille.

    Vastaa

  6. Helsin­ki voi osal­lis­tua “tasauk­seen” korot­ta­mal­la VVOn tont­tien vuokraa, esim 6 euroa asuin­neliöltä voisi olla käypä taso.

    Vastaa

  7. Mil­lä perus­teel­la VVO on “yleishyödylli­nen”? Kyseessähän on AY-liik­keen rahantekokone. Minus­ta koko yleishyödylli­nen-sanas­ta on tul­lut kirosana, joka tarkoit­taa aina raskaim­man sar­jan kähmintää.

    Vastaa

  8. Hyvä. Gryn­derei­den suosimista on täl­läkin blogilla ihme­tel­ty jo pitkään. Tei­dän päät­täjien silmät vaan avau­tuu kovin hitaasti. Hyvä että edes nyt. Vielä kun saat­te kitket­tyä ne kaik­ki muut rak­en­teel­liset väärinkäytök­set jot­ka nos­ta­vat Helsin­gin asumisen hin­taa taval­liselle ihmiselle saavuttamattomiin

    Vastaa

  9. Mis­tä tämä mainit­tu kom­ment­ti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­tek­i­jä, omas­ta tah­dostaan 7.3.2012 kel­lo 12:14. siis löytyy?

    Vastaa

    1. Jostain syys­tä en osaa itse linkit­tää kom­men­nt­te­ja, mut­ta se löy­tyy postauk­sen VVO:n sikavuokra alta, täl­lä het­kel­lä toisek­si viimeisenä. Tuo postaus taas löy­tyy kir­joit­ta­mal­la oikeal­la ylhääl­lä ole­vaan haku­ru­u­tu­un VVO.

      Vastaa

  10. Eikö Helsin­gin ton­teille, ihan kaikille omis­ta­jas­ta riip­pumat­ta, voitaisi määrätä raken­nusvelvoite. Sit­ten sakot pyörimään jos raken­nus­ta ei tule. Ain­oa tapa alen­taa vuokria on rak­en­taa niin paljon että vuokralaisil­la on valin­nan varaa. 

    Muuten, olen sitä mieltä että raho­jen kup­paami­nen Helsingistä maaseudulle vuokran­tasauk­sel­la on estet­tävä. Maal­la asu­taan käytän­nössä ilmaisek­si mik­si niitä pitäisi vielä tukea?

    Vastaa

    1. Rak­en­tamisvelvoit­teen voi antaa. Sitä kut­su­taan rak­en­tamiske­ho­tuk­sek­si. Sakkoa ei tule vaan tont­ti pan­naan lunastukseen.

      Vastaa

  11. Mis­tä tämä mainit­tu kom­ment­ti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­tek­i­jä, omas­ta tah­dostaan 7.3.2012 kel­lo 12:14. siis löytyy?

    Kom­ment­ti löy­tyy täältä.

    Näp­pärää tapaa linkit­tämiseen en minäkään tiedä, itse pidän tapanani kaivaa viestin kom­ment­tinu­mero esi­in säi­keen HTML-lähdekielis­es­tä ver­sios­ta (Fire­foxis­sa ctrl‑U). Vaatii alkeisti­eto­ja HTML-kielestä, mikä kyl­läkin alkaa olla jo kansalais­taito näinä päivinä.

    Vastaa

  12. Mis­sä link­ki:
    Mis­tä tämä mainit­tu kom­ment­ti “VVO:n sikavuokra”/Entinen työn­tek­i­jä, omas­ta tah­dostaan 7.3.2012 kel­lo 12:14. siis löytyy? 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jostain syys­tä en osaa itse linkit­tää kom­men­nt­te­ja, mut­ta se löy­tyy postauk­sen VVO:n sikavuokra alta, täl­lä het­kel­lä toisek­si viimeisenä.Tuo postaus taas löy­tyy kir­joit­ta­mal­la oikeal­la ylhääl­lä ole­vaan haku­ru­u­tu­un VVO. 

    http://www.soininvaara.fi/2012/02/15/vvon-sikavuokra/#comment-180922

    Vastaa

  13. Jari Hauk­ka: Ain­oa tapa alen­taa vuokria on rak­en­taa niin paljon että vuokralaisil­la on valin­nan varaa. 

    Mut­ta kuka halu­aa rak­en­taa niin paljon, että jää asun­to­ja tyhjilleen ja hin­nat laskevat?

    Oli­si­vatko “yleishyödyl­liset” vuokraa­jat valmi­it sub­ven­toimaan asum­ista Helsingis­sä (ja mis­tä ne rahat sit­ten otettaisiin)?

    Vastaa

  14. Tosin jos jol­lain ilveel­lä saataisi­in vuokrat ja asun­to­jen hin­nat lasku­un, sen pitäisi kaiken jär­jen mukaan laskea asum­is­tuki­meno­ja sekä pidem­mäl­lä aikavälil­lä myös asun­to­lainan verovähen­nyk­sen aiheut­ta­maa tulon­mene­tys­tä val­ti­ol­la. Eli val­tion kan­nat­taisi edis­tää “liial­lista” rak­en­tamista Helsingis­sä. Mut­ta alue­poli­ti­ikan vuok­si niin ei vain voi tehdä (vaik­ka Keskus­ta olisi sopi­vasti pois hal­li­tuk­ses­ta täl­lä erää)…

    Vastaa

  15. Jari Hauk­ka: Eikö Helsin­gin ton­teille, ihan kaikille omis­ta­jas­ta riip­pumat­ta, voitaisi määrätä raken­nusvelvoite. Sit­ten sakot pyörimään jos raken­nus­ta ei tule. Ain­oa tapa alen­taa vuokria on rak­en­taa niin paljon että vuokralaisil­la on valin­nan varaa. 

    Joskus 20 vuot­ta sit­ten oli het­ken aikaa käytössä vuosit­tain nou­se­va korotet­tu kiin­teistövero rak­en­ta­mat­tomille ton­teille, joka olisi nous­sut vuosit­tain lop­ul­ta jopa 50%:iin. Sitä kai kerät­ti­in yht­enä vuote­na, mut­ta jonkin por­saan­reiän kaut­ta ainakaan raken­nus­li­ikkei­den ei tarvin­nut mak­saa. Seu­rauk­se­na kuitenkin oli, että kukaan ei halun­nut ostaa tont­te­ja ja tont­tien arvo käytän­nössä rom­ahti nol­laan. Veros­ta vähin äänin sit­ten luovuttiin.

    Vastaa

  17. VVO on ammat­tili­it­to­jen hal­lit­se­ma yri­tys. Ammat­tili­itot saa­vat jäsen­mak­su­tu­lon­sa verova­paasti ja sijot­ta­vat ne kiin­teistöi­hin, osakkeisi­in ja muuhun bis­nek­seen. Samal­la alal­la toimivil­la kil­pailevil­la yri­tyk­sil­lä ei ole tätä vero­tu­soikeut­ta. Onko­han tämä ihan oikein ? — olisiko aika vetää selvä raja mihin tätä verova­paut­ta / vero­tu­soikeut­ta saa käyttää.

    Vastaa

  18. Human­isti: Annetaanko tont­te­ja muuten nykyään Nuorisosäätiölle? 

    Ainakin sikäli kuin minä tiedän, Nuorisosäätiö on tehnyt ton­teil­la sitä mitä pitääkin, eli sieltä on saanut kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja. Tämä tosin perus­tuu vain asun­non­saa­jan tun­temiseen, ei mihinkään tilas­tol­liseen ver­tailu­un eli raken­nut­ta­jien tehokku­u­den välillä.

    Vastaa

  19. Tietääkö Osmo Soini­vaara, että ATT ottaa Helsin­gin kaupungille raken­nut­tamis­taan vuokrat­aloko­hteista 20 % raken­nut­tamis­palkkion. Palkkio las­ke­taan raken­nusko­hteen kokonaisrakennuskustannuksesta.
    Raken­net­tavas­sa vuokrat­alos­sa, jos­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat kymme­nen miljoon­aa euroa, ATT:n raken­nut­tamis­palkkio on 2 miljoon­aa euroa. Kohteen raken­nuskus­tan­nuk­sek­si tulee 12 miljoon­aa euroa. Palkkio on yli puo­let suurem­pi, kuin pää- ja sivu-urakoit­si­joiden kokon­aiskate, vaik­ka raken­nut­tamis­palkkios­ta vähen­net­täisi­in raken­nut­tamis- ja suun­nit­teluku­lut. ATT teet­tämät ARK-suun­nitel­mat ovat aivan liian kalli­ita vuokra-asun­to­totan­toon toteu­tut­tavak­si. Nos­ta­vat älyt­tömästi rak­en­tamisku­lu­ja, mut­ta sil­lä ei näytä ole­van ATT:lle ja Helsin­gin kaupungille mitään väliä. Nämä kaik­ki edelle maini­tut asi­at nos­ta­vat kaupun­gin vuokra-asun­non vuokraa turhan takia älyt­tömästi ylöspäin. Tämän lisäk­si vuokran hin­taa nos­taa ylöspäin ton­tin Hitas-vuokrae­hdot, joista vuokrahuoneis­tolle tulee hel­posti mak­set­tavak­si raken­nuskus­tan­nuk­sien takaisin­mak­suaikana 90 000 euron vuokraku­lut. Ton­tin Hitas-vuokra­mak­suai­ka on vuokrahuoneis­tolle ääretön ja vuokras­sa sitä mak­se­taan lop­ut­tomasti. Tämäkö muka on edullista vuokra-asun­to­tuotan­toa Helsin­gin kaupun­gin toimes­ta? Pohjim­mal­taan saman­laista ryöstämistä, kuin on VVO:lla. Raken­nut­ta­mi­nen ja suun­nit­telu Helsin­gin kaupun­gin vuokrat­aloko­hteis­sa tulisi antaa pääsään­töis­es­ti yksi­ty­is­ten insinööri­toimis­to­jen tehtäväk­si. Saataisi­in järkevämpiä ja taloudel­lisem­pia suun­nitelmia vuokrat­aloko­hteisi­in. Tilaa­jana olisi alueel­la toimi­va Helsin­gin kaupun­gin kiin­teistöy­htiö, joka kil­pailut­taisi raken­nut­tamisen ja suun­nit­telun yksi­ty­isil­lä insinööri­toimis­toil­la. Ton­tin Hitas-vuokrahin­taa, tulisi pienen­tää ja vuokra-aika raja­ta, esimerkik­si 30 vuodek­si. Näil­lä toimen­piteil­lä voitaisi­in, edes jotenkin puhua Helsin­gin kaupun­gin tuot­ta­mas­ta kohtu­uhin­tais­es­ta vuokra-asuntotuotannosta.

    Vastaa

    1. Tietääkö Osmo Soini­vaara, että ATT ottaa Helsin­gin kaupungille raken­nut­tamis­taan vuokrat­aloko­hteista 20 % rakennuttamispalkkion. 

      Kaiken tämän jäl­keen VVO:n vuokrat ovat 20 euroa neliöltä ja ATT:n noin 13 euroa.

      Vastaa

  20. Hei vaan.
    Voisit­teko mitenkään lait­taa työryh­män tutki­maan kaik­ki VVO:n ja muiden asuntofir­mo­jen asun­to­jen vuokrat. Ei nyky jär­jestelmä voi toimia vuokrat nousee koko ajan mut­ta palkat jumit­ta­vat ja varsinkin opiske­li­joiden vuokrat pitä­sisi selvitää kos­ka rahat heille tulee pääasi­as­sa opin­totues­ta. Epäilen asun­tovuokra sys­teemin ole­van todel­la kor­rup­toitunut jär­jestelmä, kos­ka jokainen tarvit­see asun­non. Tarvi­taan lisää halpo­ja vuokra-asun­to­ja val­ti­ol­ta ja niihin tulo­ra­jat san­o­taan vaik­ka n.1200e raja ja vuokra max 250e yksiöstä.

    Vastaa

  21. Osmo,

    mik­si tämä vuokrien tasaus juuri nyt nousi ongelmaksi?

    VVO toteaa että jär­jestelmä on ollut hyvin pitkään käytössä, yleis­es­ti hyväksyt­ty ja min­i­moi kor­jaus­tarpeista nou­se­vien kus­tan­nusten vaiku­tuk­sen. VVO:n tiedot­teessa myös todet­ti­in että koko maa muo­dostaa yhden kokon­aisu­u­den kun kus­tan­nuk­sia tasataan.

    Mikä tekee Helsingistä niin erikoisen tässä suhteessa?

    Vastaa

    1. Aus­trioan
      Tähän asti tasauk­sel­la on tarkoitet­tu sitä, että korkei­ta vuokra alen­netaan ja matalia nos­te­taan. Nyt tehdään toisin päin.
      VVO ei tee mitään laiton­ta, mut­ta ei ole mitään syytä mik­si Helsin­ki antaisi ali­hin­noitel­tu­ja tont­te­ja tuo­hon tarkoitukseen.

      Vastaa

  23. Koet­takaa­pa nyt päät­tää minne te ihmiset halu­at­te, tänne keskuk­si­in, kuten on ollut tren­di jo kauan aikaa vai hajalleen pieni­in suurkun­ti­in. Joskus alkaa tun­tua, että halu­at­teko te pien­tä ihmistä min­nekään, kun asioista tehdään niin vaikei­ta. VVO:lla on kalli­it vuokrat ja voisi kuvitel­la, että kaupun­gin vuokra-asun­not oli­si­vat edullisempia.

    Vastaa

  24. Asumiskus­tan­nuk­set ovat kyl­lä pääkaupunkiseudul­la korkeat. Täl­lä Soin­in­vaaran lääk­keel­lä ne nousi­si­vat vielä edelleenkin. Ehkä se onkin tavoite.

    Vastaa

    1. Tim­oT
      Anteek­si, mut­ta mik­si nousi­si­vat? Jos tont­ti annetaan VVO;lle, vuokra on 20 euroa neliöltä ja jos se ane­taan ATT:lle, vuokra olisi noin 13 euroa neliöltä.

      Vastaa

  25. “Kaiken tämän jäl­keen VVO:n vuokrat ovat 20 euroa neliöltä ja ATT:n noin 13 euroa”.

    Meneekö Soin­in­vaara Helsin­gin kaupungilla vuokra-asun­to­tuotan­nos­sa aja­tus näin? Jos yksi VVO “varas­taa” 20 euroa/m2, niin kaupun­ki ei ole varas, jos vaatii vain 13 euroa/m2. Vaik­ka voisi tuot­taa uusia vuokra-asun­to­ja niin, että neliövuokra olisi asun­nois­sa reilusti alle 10 euroa/m2. Rak­en­tamisku­lu­jen mak­samisen jäl­keen vuokran pitäisi men­nä vielä tästä reilusti alem­mas. Näi­den Helsin­gin kaupun­gin rak­en­tamien vuokra-asun­to­jen kokon­ais­määrä on niin pieni tarpeeseen näh­den, ettei kun­nol­lis­es­ta vuokra-asun­to­tuotan­nos­sa voi edes puhua. Voidaan sanoa, että jotakin on olemassa.

    Saman­lainen aja­tus­malli kaupungilla on Helsin­gin kaupun­gin kovan­ra­han Hitas-asun­nois­sa. Niis­sä asuin­neliön myyn­ti­hin­ta on kovim­mil­laan 5000 euroa/m2 + ton­tin vuokraku­lut asun­nolle yhteen­sä n. 150 000 euroa. Ton­tin vuokra-aika vai­htelee 60–100 vuo­teen. Hin­ta on halvem­pi, kuin ison gryn­derin viereisel­lä ton­til­la pyytämä 10 000 euroa/m2. Eli kaupun­gin mielestä kohtu­uhin­tainen tuote, kun­han pysytään sen alle, mitä kartel­li­mais­es­ti hin­noit­tel­e­vat isom­mat raken­nus­li­ik­keet pyytävät. Nämä isom­mat raken­nus­li­ik­keet eivät tunne mitään ylära­jara­joituk­sia. Ikävä kyl­lä tekevät sen vielä Helsin­gin kaupun­gin tukemana.

    Osmo Soin­in­vaara val­tiomiehenä voisi esit­tää julk­isu­udessa, että tehdään yksi kovan­ra­han kohde Helsin­gin kaupun­gin myymälle ton­tille mis­sä ton­tin myyn­ti­hin­ta ja rak­en­tamisku­lut on rajat­tu. Velat­toman asuin­neliön myyn­ti­hin­ta on rajat­tu 2400 euroa/m2, jos­sa on sisäl­lä kaupun­gin vaa­ti­ma ton­tin­hin­ta 200 euroa/m2. Täl­läisen gryn­diko­hteen ottaisi­vat ainakin pienem­mät ja vähempään kat­teeseen tyy­tyvät raken­nus­li­ik­keet tehtäväk­si. Voit­ta­ja raken­nus­li­ike val­i­taan arvalla. 

    Sit­ten vain yleiseen keskustelu­un, miten 10 000 euroa neliölle on selitet­tävis­sä. Vai näinkö on: Kaupun­gin myymän ton­tin hin­ta on 3200 e/m2 + kokon­ais­rak­en­tamiskus­tan­nus 2200e/m2 + kate 5400 e/m2 = 10 800 e/m2. Voiko Osmo Soin­in­vaara asialle tehdä mitään? Kaupun­git tont­tien myyjinä määräävät kaik­ki pelisään­nöt rak­en­tamiselle, tarvit­taes­sa, jopa tuot­teen myyntihinnan. 

    Kan­nat­taisiko kaupun­gin tyy­tyä ton­tin myymimisessä vähempään ja antaa raken­nusko­hteet pienem­pi­en raken­nus­li­ikkei­den tehtäväk­si, jot­ka myös tyy­tyvät omis­ta­jilleen raken­nusko­hteesta tehtävään 1–2 miljoo­nan euron tuloon kattohintagryndiurakalla. 

    Sil­lä on oikeasti asun­nonos­ta­jalle ja koko yhteiskun­nalle merk­i­tys­tä mak­saako uuden asun­non vela­ton myyn­ti­hin­ta 2400 e/m2, 3700 e/m2, 5000 e/m2 tai 10 000 e/m2.

    Täl­lä ei ikävä kyl­lä näytä ole­van täl­lä het­kel­lä poli­itikoille ja isom­mille raken­nus­li­ikkeille mitään merk­i­tys­tä Helsin­gin ja pääkaupunkiseudun asun­to­tuotan­nos­sa. Todel­liset val­tiomiehet puut­tuvat rak­en­tamis­es­ta kokon­aan, eikä niitä ole valitet­tavasti, koskaan ollutkaan. 

    Osmo Soin­in­vaaran kom­ment­ti, että Helsin­gin kaupun­gin asun­to­ton­teista saa­mat myyn­ti­ra­hat menevät päiväko­tien rak­en­tamiseen on kyseenalainen. Taita­vat men­nä pääasi­as­sa niiden päiväko­tien rak­en­tamiseen mis­sä asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ovat 10 000 e/m2.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki ATT voi osal­lis­tua tar­jouskil­pailu­un Hitas­ton­tista. Jos lupaa tehdä sen kaikkine autopaikkoi­neen kelvol­lisen talon 2400 eurol­la, saa ton­tin ihan varmasti.
      On sit­ten kokon­aan eri asia, onko oikein, että jos kaik­ki helsinkiläiset omis­ta­vat Helsin­gin maao­maisu­u­den yhdessä, siitä annetaan toisille asun­to hal­val­la ja toiset joutu­vat ase­maan kalliisti.
      Olen myös hyvin epä­mo­tivoitunut jaka­maan kaupun­gin maa­ta hal­paan asumiseen, jos hal­van asun­non saa­neet onnekkaat panevat asun­ton­sa seu­raa­vana poäivänä sikavuokraan vuokralle ja pitävät ero­tuk­sen itsel­lään tai vaa­ti­vat saa­da myy­dä asun­non kalli­il­la eteenpäin.

      Vastaa

  26. No, se nyt oli vain heit­to. Mut­ta korkeat asumiskus­tan­nuk­set pääkaupunkiseudul­la johtu­vat kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­tas­apain­os­ta. Alan toim­i­jat käyt­tävät sitä törkeästi hyväk­seen. Asi­aan voi saa­da pysyvää muu­tos­ta vain lisäämäl­lä tont­ti­tar­jon­taa ja velvoit­ta­mal­la ton­tin osta­jat ja vuokraa­jat rak­en­ta­maan ne täy­teen määräa­jas­sa. Toinen tapa kor­ja­ta asi­aa olisi sit­ten vähen­tää kysyntää.Yhden fir­man boiko­toin­ti tuskin aut­taa, se vain vähen­tää kil­pailua markkinoilla.

    Vastaa

  27. “Nim­imerk­ki ATT voi osal­lis­tua tar­jouskil­pailu­un Hitas­ton­tista. Jos lupaa tehdä sen kaikkine autopaikkoi­neen kelvol­lisen talon 2400 eurol­la, saa ton­tin ihan varmasti.
    On sit­ten kokon­aan eri asia, onko oikein, että jos kaik­ki helsinkiläiset omis­ta­vat Helsin­gin maao­maisu­u­den yhdessä, siitä annetaan toisille asun­to hal­val­la ja toiset joutu­vat ase­maan kalliisti”.
    “Olen myös hyvin epä­mo­tivoitunut jaka­maan kaupun­gin maa­ta hal­paan asumiseen, jos hal­van asun­non saa­neet onnekkaat panevat asun­ton­sa seu­raa­vana poäivänä sikavuokraan vuokralle ja pitävät ero­tuk­sen itsel­lään tai vaa­ti­vat saa­da myy­dä asun­non kalli­il­la eteenpäin”.

    Vas­taus kansane­dus­ta­ja Osmo Soininvaaralle:

    Tarkoi­tus on tehdä kuitenkin näin.
    Velat­toman asuin­neliön myyn­ti­hin­ta on rajat­tu esim. 2400 euroa/m2, jos­sa on sisäl­lä kaupun­gin vaa­ti­ma ton­tin­hin­ta 200 euroa/m2. Täl­läisen gryn­diko­hteen ottaisi­vat ainakin pienem­mät ja vähempään kat­teeseen tyy­tyvät raken­nus­li­ik­keet tehtäväk­si. Voit­ta­ja raken­nus­li­ike val­i­taan arval­la. Tarkoi­tus on, että Helsin­gin kaupun­ki myy ton­tin gryn­der­ille hin­taa 200 euroa/asuinneliö, ilman mitään Hitas-hömpötyksiä.
    Tont­ti jää asun­to-osakey­htiön omistukseen.

    Kaupun­ki kyl­lä osaa laskea tekemil­lään luon­nospi­irus­tuk­sil­la, jot­ka perus­tu­vat kohteen ase­makaavamääräyk­si­in, paljonko kokon­ais­rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat, jos niihin lisätään 20 % kate raken­nus­li­ik­keelle. Men­näänkö käytän­nössä muu­ta­man satasen yli 2400 e/m2, sil­lä ei ole mitään väliä, mitä nyt pyy­de­tään asun­to­jen myyn­tineliöhin­nois­sa. Voit­ta­jaraken­nus­li­ike saa tehdä omat suun­nitel­mansa, eikä kaupun­gin tekemiä suun­nitelmia ja laskelmia tarvitse sille antaa. 

    Osmo Soin­in­vaara on itse julk­isu­udessa esit­tänyt kaupun­gin omas­sa asun­to­tuotan­nos­sa on päästy 2150 euro/m2 neliölle ole­vi­in rakentamiskustannuksiin.
    Tässä on mukana myös raken­nus­li­ik­keen kate. Van­taal­la on raken­net­tu vas­ta uusia ker­rostalo­ja hin­taan 2350 euroa/m2. Tästä asi­as­ta ker­toi vas­ta Helsin­gin Sanomat. 

    Asun­noille voi aset­taa jälleen­myyn­tikiel­lon 15 vuot­ta nykyisen asun­tomarkki­nati­lanteen takia. Jäälleen­myyn­tivuokrahin­nankin voi raja­ta seu­raavak­si 15 vuodek­si. Onko Soin­in­vaaran mielestä oikein pitää asun­to­jen hin­to­ja keinotekois­es­ti korkeal­la, ettei älykkääm­mäl­lä tuotan­nol­la raken­ne­tuis­sa asun­nois­sa, uudet osta­jat pää­sisi asumaan halvem­mal­la? Näin vain toimii markki­na­t­alous oikeasti. Soin­in­vaara voi kat­soa vaik­ka Nokian pörssikurssia miten on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana muut­tunut. Oike­as­sa markki­na­t­aloudessa, ei voi pitää keinotekois­es­ti voit­to­ja ylhääl­lä, kos­ka markki­nat toimi­vat oikeasti. Tehokku­ud­es­ta ja ovelu­ud­es­ta hyö­tyy lop­ul­ta koko yhteiskun­ta. Ikävä kyl­lä tarvit­tavia muu­tok­sia ei rak­en­tamises­sa tehdä, kos­ka syynä on isom­pi­en raken­nus­li­ikkei­den mak­sama huo­mat­ta­va tuki päät­täville puolueille. Täl­lä ovat saa­neet itselleen päätän­tä­val­lan rak­en­tamisen poli­it­tisi­in päätök­si­in. Tämä on ollut käytän­tö 70-luvul­ta läh­tien. Eikä ole pois­tunut nyky­isinkään mihinkään.

    Vastaa

    1. Jos siihen ei ote­ta Hitas-eho­ta, sil­loin raken­nus­li­ike dol­larinku­va limis­sä myy sen eniten tar­joav­ille viiden ton­nin hin­taan ja nau­raa partyaansa. Juuri sik­si on hitas-ehdot, ettei välistä pitäisi voi­da kupata.

      Vastaa

  28. Muuten hyvä, mut­ta tuskin­pa tasaus oikeasti menee Pohjois-Kar­jalaan kun VVO:lla ei ole Pohjois-Kar­jalas­sa kuin yksi kiin­teistö. Yli 80% kiin­teistöistä on pk-seudul­la. Omis­tuk­set on luetel­tu tilin­päätök­sen sivuil­la 32–34 https://www.vvo.fi/attachements/2011–03-23T17-44–3238.pdf Luulisin, että tasaus on kek­sit­ty ARAn ja poli­itikko­jen sumuttamiseksi. 

    Oikeasti VVOn ja Saton ja muiden ns. yleishyödyl­lis­ten voitot menevät omis­ta­jille eli ay-liik­keelle ja työeläkey­htiöille. Tämä on jatkunut jo 60 vuot­ta ja esim. VVO:lle tai siis ay-liik­keelle ja työeläkey­htiöille on ker­tynyt val­tion jakamien tukien kaut­ta reilun 2 mil­jardin omaisu­us. Taas tänä vuon­na val­tio jakaa avus­tuksi­na ja korko­tuke­na 480 miljoon­aa euroa yleishyödyl­lisille, mikä on suo­raa tulon­si­ir­toa veron­mak­sajil­ta ay-liik­keelle ja työeläkeyhtiöille. 

    Yleishyödyl­liset ovat ris­ti­in­o­mis­tet­tu­ja, niil­lä on paikalli­nen monop­o­liase­ma ja ne pystyvät päät­tämään markki­navuokrat alueil­laan. VVO:n, Saton ja Avaran omistavat:

    Met­al­li­työväen liit­to (VVO 9.7%)
    Raken­nus­li­it­to (VVO 8.3%)
    Julk­isten ja hyv­in­voin­tialo­jen liit­to JHL (8.18%)
    Palvelu­alo­jen ammat­tili­it­to PAM (7.49%)
    Ope­tusalan ammat­ti­jär­jestö OAJ (7.46%)
    Toim­i­henkilöu­nioni TU (6.65%)
    TEAM Teol­lisu­usa­lo­jen ammat­tili­it­to (3.47%)

    Ilmari­nen (VVO 18%, Sato 11.6%)
    Var­ma (VVO 11.6%, Sato 39.9%)
    Etera (VVO 3.47%)
    Tapi­o­la (Sato 7.5%)
    Tapi­o­la –yhtiöt (Sato 4.8%)
    Fen­nia (Sato 5.4%, Avara 36%)
    Hen­ki-Fen­nia (Avara 6%)
    Hen­ki-Suo­mi (Sato 14.8%)
    OP- eläkekas­sa (Avara 7%)
    OP- henki­vaku­u­tus (Avara 11%)
    Pohjo­la vaku­u­tus (Sato 2.7%)

    Vastaa

  29. “Jos siihen ei ote­ta Hitas-eho­ta, sil­loin raken­nus­li­ike dol­larinku­va limis­sä myy sen eniten tar­joav­ille viiden ton­nin hin­taan ja nau­raa partyaansa. Juuri sik­si on hitas-ehdot, ettei välistä pitäisi voi­da kupata”.

    Kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaar­alle, ei Hitas-ehtoa:

    Eivät voi myy­dä viiden ton­nin hin­taan, kos­ka raken­nus­li­ik­keen asuin­neliön enim­mäis­myyn­ti­hin­ta on rajat­tu kaupun­gin ton­tin­myyn­tiehdois­sa esim. 2400 e/m2, sekä asun­nonos­ta­jan jälleen­myyn­ti­hin­ta 15 vuodek­si ja asun­non jälleen­vuokraush­in­ta 15 vuodek­si. Jälleen­myyn­ti­hin­ta ja jälleen­vuokraush­in­ta kuitenkin indek­si­in sidot­tuna. Tont­ti jää asun­to-osakey­htiön omis­tuk­seen, ilman kaupun­gin Hitas-ehto­ja. Kaupun­ki saa ton­tista hin­taa itselleen myytävältä asuin­neliöltä vain 200 e/m2. Lisäk­si kaupun­ki saa tulo­ja asun­to-osakey­htiöltä esim. kaukoläm­mön­myyn­nistä. Kos­ka kaik­ki tyy­tyvät oikeasti vähempään, niin saadaan asun­to­jen hin­nat oikeasti alem­mak­si. Kuitenkin raken­nus­li­ike saa itselleen 20 % lasken­nal­lisen kat­teen ja kaupun­ki 100 m² myytävästä asun­nos­ta 20.000,00 euroa itselleen. Isoille raken­nus­li­ikkeille tämä ei kel­paa, pienem­mät raken­nus­li­ik­keet otta­vat asian vas­taan ilomielin. Tehkää Soin­in­vaara vaik­ka viisi kovan­ra­han ker­rostaloko­hdet­ta, max:50 asuntoa/kohde Helsingi­in ker­toma­l­lani taval­la. Toden­näköis­es­ti myös tiedos­tusvä­li­neet ovat kiin­nos­tunei­ta miten raken­nushankkeet etenevät.
    Hin­nat eivät nouse, kos­ka ne on kaupun­gin ja raken­nus­li­ik­keen väliseen sopimuk­seen kirjattu.
    Samoin on kir­jat­tu myös muut jälleen­myn­ti ja vuokrause­hdot asun­non ostajille.

    Vastaa

  30. Kor­jaushankkei­den rahoi­tus edel­lyt­tää tasaus­ta taval­la tai toisel­la. Kun­ta-asun­not oper­oi maakun­nis­sa keräämäl­lä kural­la ole­vat yhtiöt kasasan. Espoon yhtiön fuu­sioitu aiem­min ja ohes­sa ote Helsin­gin kaupun­gin vuokrat­aloy­htiön kotisivuilta.

    Täl­lä het­kel­lä Helsin­gin kaupun­ki omis­taa n. 43.000 ARA-vuokra-asun­toa, joiden omis­tus on jaet­tu alueel­lis­es­ti 21 kiin­teistöy­htiölle. Alueel­liset kiin­teistöy­htiöt fuu­sioidaan Helsin­gin kaupun­gin asun­not Oy:öön 31.12.2011. Fuu­sion toteudut­tua kiin­teistöy­htiöi­den omis­ta­mat talot siir­tyvät Helsin­gin kaupun­gin asun­not Oy:n omis­tuk­seen. Fuu­sion tarkoituk­se­na on mm. mah­dol­lis­taa pääo­makus­tan­nusten tasaami­nen koko ARA-vuokrakantaan.

    Vastaa

    1. Tasaus uusin ja van­ho­jen ara­va-asun­to­jen osalta on järkevää ja niin teke myös Helsin­ki. Mut­ta Helsingis­sä tasaus tarkoit­taa, että uusien ja kalli­iden asun­to­jen vuokraa tasa­taan van­ho­jen asun­to­jen inflaa­tion syömil­lä kuluil­la. VVO:n tasaus tarkoit­taa, että asun­to­hädästä Helsingis­sä kär­siviltä siir­retään rahaa hyvin halpo­jen asun­to­jen vuokrien alen­tamiseen entis­es­tään. Sanaa tasau ei pitäisi käyt­tää, jos tarkjoi­tus on lisätä eroja.

      Vastaa

  31. “Jos siihen ei ote­ta Hitas-eho­ta, sil­loin raken­nus­li­ike dol­larinku­va limis­sä myy sen eniten tar­joav­ille viiden ton­nin hin­taan ja nau­raa partyaansa. Juuri sik­si on hitas-ehdot, ettei välistä pitäisi voi­da kupata”.

    Jos luet Soin­in­vaara anta­masi vas­tauk­seen liit­tyvän tek­stin, niin Hitas-ehto­ja ei tarvi­ta. Myyn­ti­hin­ta on myös rajat­tu. Tek­sti liit­tyy kir­joituk­seen: ATT kir­joit­ti 11.3.2012 kel­lo 16:51

    Vastaa

  32. Fuu­sioiden yhtey­dessä rikkaan länsi­naa­purin paikallisle­hdis­sä käyti­in kiivas­ta keskustelua van­ho­jen kohtei­den vuokranko­ro­tuk­sista, perus­teena mm. kohtei­den korjaustarve. 

    Ilmeis­es­ti koro­tuk­set käytet­ti­in raken­net­tavien uusien kohtei­den korkeisi­in pääo­makus­tan­nuk­si­in. Kos­ka seu­raavak­si asukkaat oli­vat tyy­tymät­tömiä remont­tien aikatauluihin.
    Tasaus tässäkin yhtiössä toi­mi sanan oike­as­sa merk­i­tyk­sessä. Kaikille sama vuokra ja tuk­i­jär­jestelmä pitää per­heen asumisku­lut kuris­sa. Van­ho­jen kohtei­den asukkaat kuitenkin pitivät ratkaisua epäoikeudenmukaisena.

    Vai­h­toe­hto­ja ei tain­nut juuri olla, uusien kohtei­den lisäk­si van­ha kan­ta vaatii lisälainoitusta.
    70-luvun lähiöt on suun­nitel­tu väli­aikaisik­si asumuk­sik­si ja moni kohde vaatii seu­raa­van 15 vuo­den aikana 800 €/asm2 euron lisäin­vestoin­nin putki‑, ja vaip­pako­r­jauk­si­in (vesikat­to ja julkisivut).

    Vastaa

  33. Kaupun­ki voisi ryhtyä määräti­etois­es­ti kehit­tämään Hitas-järjestelmää.
    Uud­is­rak­en­tamisen hin­noit­telu pitäisi saa­da läpinäkyväk­si yksi ongel­ma on että nyky­isil­lä kaupun­gin käyt­tämil­lä lasken­tasovel­luk­sil­la ei kyetä laske­maan luotet­tavaa hintaa.
    Stan­dard­i­hoit­telusovel­lus ei ole käyt­tökelpoinen nyky­is­ten kaavamääräys­ten ja raken­nu­s­paikkako­htais­ten kallis­tavien olo­suhde­tek­i­jöi­den johdosta.

    Lisäti­eto­ja raken­nuskus­tan­nuk­sista esim. ATT:n laa­ti­mas­ta vasti­neesta Moi­sion val­tu­us­toaloit­teeseen. http://www.hel.fi/hki/att/fi/Paatosasiakirjat/Asiakirja?ls=11&doc=Att_2012-03–07_Asuntk_3_El

    Hitas kohtei­den rak­en­tamisvelvoite gryn­diko­rt­telis­sa johtaa pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Hitas asun­to­jen sub­ven­toin­ti­in vapaara­hoit­teis­ten kustannuksella. 

    Lisäk­si jär­jestemässä kan­nat­ta­nee miet­tiä van­ho­jen kohtei­den kor­jaus­tarpeen rahoit­tamista, jois­sakin kiin­teistöis­sä epäon­nis­tunei­ta teknisiä ratkaisua. Lisäk­si kaik­ki kohteet eivät ole rahoit­ta­jan näkökul­mas­ta riit­tävän hyvil­lä paikoil­la. Pitäisikö siel­läkin tasa­ta yhtiölain­o­ja ja vakuuksia ?

    Vastaa

  34. Onko kenellekään käynyt mielessä sem­moinen asia, jos vaik­ka lakkautet­taisi­in nämä tuk­i­him­melit vero­tuki­neen ja siir­ret­täisi­in kaik­ki niistä säästyneet rahat kaavoituk­seen ja markki­nahin­taiseen rakentamiseen? 

    Jos ker­ran gryn­der­it tekevät mah­dot­to­mia hillo­ja, niin voisi kuvitel­la kaupun­gin pystyvän, jos nyt ei ihan samaan, niin ainakin vähän sin­nepäin. Kun kaupun­ki tek­isi fyrkkaa, niin sitä voisi käyt­tää markki­nae­htoiseen uud­is­rak­en­tamiseen niin kauan, kunnes hillon tulo loppuu.

    Vastaa

  35. Sylt­ty:
    Onko kenellekään käynyt mielessä sem­moinen asia, jos vaik­ka lakkautet­taisi­in nämä tuk­i­him­melit vero­tuki­neen ja siir­ret­täisi­in kaik­ki niistä säästyneet rahat kaavoituk­seen ja markki­nahin­taiseen rakentamiseen? 

    Jos ker­ran gryn­der­it tekevät mah­dot­to­mia hillo­ja, niin voisi kuvitel­la kaupun­gin pystyvän, jos nyt ei ihan samaan, niin ainakin vähän sin­nepäin. Kun kaupun­ki tek­isi fyrkkaa, niin sitä voisi käyt­tää markki­nae­htoiseen uud­is­rak­en­tamiseen niin kauan, kunnes hillon tulo loppuu.

    Juuri näin!

    Asun­to­jen hin­taon­gel­ma on markki­noil­la, eli siinä, että tar­jon­taa on liian vähän eikä raken­nut­tamises­sa ole riit­tävää kil­pailua. Uusien markki­noiden luomi­nen varsi­nais­ten markki­noiden rin­nalle eri­laisin hin­tasään­nöste­ly­jen avul­la ain­oas­taan pahen­taa tilan­net­ta, ja aiheut­taa epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta (tai vähin­tään sen tun­net­ta) kun toinen saa arval­la tai suhteil­la hal­van asun­non kun toinen joutuu kärvis­telemään vapaiden markki­noiden älyt­tömän kovien hin­to­jen kanssa.

    Jostain Puo­las­ta (tms) kyl­lä löy­tyy raken­nusy­htiöitä jot­ka pysty­i­sivät rak­en­ta­maan asuin­talo­ja karkeasti kah­den ton­nin neliöhin­taan, ja kun mukaan pis­tetään oikeasti asi­as­ta kiin­nos­tunut raken­nus­valvon­ta niin laatukin pysyy vähin­tään nykyisel­lä tasolla.

    Vastaa

  36. Sylt­ty: Onko kenellekään käynyt mielessä sem­moinen asia, jos vaik­ka lakkautet­taisi­in nämä tuk­i­him­melit vero­tuki­neen ja siir­ret­täisi­in kaik­ki niistä säästyneet rahat kaavoituk­seen ja markki­nahin­taiseen rak­en­tamiseen? Jos ker­ran gryn­der­it tekevät mah­dot­to­mia hillo­ja, niin voisi kuvitel­la kaupun­gin pystyvän, jos nyt ei ihan samaan, niin ainakin vähän sin­nepäin. Kun kaupun­ki tek­isi fyrkkaa, niin sitä voisi käyt­tää markki­nae­htoiseen uud­is­rak­en­tamiseen niin kauan, kunnes hillon tulo loppuu.

    Tai sit­ten kaavoitus olisikin liian hidas­ta, joka aiheut­taisi niukku­ut­ta, jon­ka seu­rauk­se­na hin­nat jatku­vasti nousi­si­vat. Yleishyödylli­nen raken­nut­ta­ja tek­isi samal­la hyvät hillot… ei mut­ta näin­hän tämä jo toimiikin

    Vastaa

  37. Kaupun­ki tekee parhaansa pitääk­seen asumisen kus­tan­nuk­set korkeina rajoit­ta­mal­la kil­pailua ns. ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailuis­sa. Esimerk­ki Kalasa­ta­man “ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailu”:
    http://www.hel.fi/hki/Kv/fi/uutiset/tontinluovutuskilpailu+kolmesta+asuinkerrostalotontista+kalasatamassa

    Kaupun­ki on jo etukä­teen määrit­tänyt hin­nat eli hin­nal­la ei kil­pail­la. Hin­nat ovat hitas 3700e/m2, vapaara­hoit­teinen tont­ti 4.4 milj eur. Voit­ta­ja määräy­tyy raadin päätök­sel­lä sen mukaan kenel­lä on korkeata­soisim­mat suun­nitel­mat. Suun­nitelmien korkeata­soisu­ud­es­ta päät­tää raati, jos­sa on 8 jäsen­tä, joista 4 kaupun­gin virkamiehiä ja 4 arkkite­htiä (joista osa saat­taa olla myös kaupun­gin virkamiehiä). Ettei kil­pailu­un olisi help­po osal­lis­tua, on se kut­suk­il­pailu, johon voi yrit­tää osal­lis­tua kut­sumat­takin, mut­ta virkamies (tont­tiosas­ton osastopääl­likkö) päät­tää saako kut­suma­ton taho osallistua.

    Sen lisäk­si, että pitää tehdä sato­jen­tuhan­sien euro­jen arkkite­htisu­un­nitel­mat, pitää raken­nut­ta­jan olla sel­l­ainen joka kyke­nee ja halu­aa raken­nut­taa samal­la kertaa:

    1. Kak­si hitas-ker­rostaloa kaupun­gin vuokra­ton­teille (max hin­ta 3700e/m2)
    2. Yhden omis­tusker­rostalon oma­lle ton­tille, jos­ta 300 m² liiketi­laa (ilmeis­es­ti palk­in­tona siitä että suos­tuu tekemään kak­si hitasta)
    3. Tehdä maanalainen pysäköin­ti­laitos ylläoleville
    4. Tehdä perus­tuk­set viidelle kaupunkip­i­en­talolle (joiden ton­tit tai omis­tus eivät *mitenkään* liity mihinkään muuhun)

    Mon­tako­han osal­lis­tu­jaa “kil­pailu­un” saadaan? Olisiko­han voit­ta­ja tiedos­sa jo etukä­teen kos­ka ei kukaan selväjärki­nen pysty kek­simään ylläku­vat­tua “kil­pailua” ja tekemään kil­pailus­ta 19 sivua yksi­tyisko­htia ja 30 sivua liit­teitä. Niistä käy ilmi mm. että kaup­pahin­nan lisäk­si voit­ta­ja pääsee (siis joutuu) mak­samaan reilut 100 000 euroa Kalasa­ta­man ympäristö­taiteel­liseen yhteistyöhön. Kyl­lä näin asumisen hin­taa alennetaan. 

    Ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailus­sa pitäisi mielestäni kil­pail­la sil­lä, kuka raken­nut­taa hitak­set halvim­mal­la ja mak­saa eniten vapaara­hoit­teis­es­ta ton­tista. Nyt kun kaik­ki koplataan keskenään eikä hin­nal­la saa kil­pail­la niin kyl­lä kaupun­ki ja asukkaat häviävät, byrokra­tia ja kor­rup­tio voittavat.

    Vastaa

  38. teekkari:
    Jostain Puo­las­ta (tms) kyl­lä löy­tyy raken­nusy­htiöitä jot­ka pysty­i­sivät rak­en­ta­maan asuin­talo­ja karkeasti kah­den ton­nin neliöhin­taan, ja kun mukaan pis­tetään oikeasti asi­as­ta kiin­nos­tunut raken­nus­valvon­ta niin laatukin pysyy vähin­tään nykyisel­lä tasolla. 

    Käsit­tääk­seni ne puo­lalaiset raken­nusy­htiöt voivat aivan vapaasti tar­joitua rak­en­ta­maan Hitas-talo­ja sil­lä 2000 eurol­la neliö, mut­ta eipä ole hirveästi sel­l­aisia fir­mo­ja näkynyt eikä kuulunut.

    Vastaa

  40. Kor­jaus vielä edel­liseen. Rand & Tuul­berg ei raken­nu­ta, vaan on kohteen pääu­rakoit­si­ja. Hin­noit­telun on hyväksynyt Asuntotuotantotoimisto.

    Vastaa

  41. “Tasaus uusin ja van­ho­jen ara­va-asun­to­jen osalta on järkevää ja niin teke myös Helsin­ki. Mut­ta Helsingis­sä tasaus tarkoit­taa, että uusien ja kalli­iden asun­to­jen vuokraa tasa­taan van­ho­jen asun­to­jen inflaa­tion syömil­lä kuluil­la. VVO:n tasaus tarkoit­taa, että asun­to­hädästä Helsingis­sä kär­siviltä siir­retään rahaa hyvin halpo­jen asun­to­jen vuokrien alen­tamiseen entis­es­tään. Sanaa tasau ei pitäisi käyt­tää, jos tarkjoi­tus on lisätä eroja”.

    Vas­taus kansane­dus­ta­ja Soininvaaralle:

    Vuokrien tasauk­sen tarkoituk­se­na on ikävä kyl­lä nos­taa ja hämärtää yleistä vuokrata­soa. Har­mi, että Helsin­gin kaupungikin tekee myös näin. Oikea vuokrien määräy­tymistapa on, että jokaises­sa vuokrat­alos­sa on oma vuokrata­so. Käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että rak­en­tamisku­lut mak­se­tus­sa vuokrat­alos­sa on halvem­mat vuokrat, kuin vas­ta raken­netus­sa. Onhan uudessa vuokrat­alos­sa uuden talon “mukavu­udet”. Isom­pi­en kor­jauk­sien takia van­has­sa vuokrat­alos­sa tietenkin vuokran­hin­nat nou­se­vat. Näi­hin kor­jauk­si­in pitäisi olla val­tion pitkäaikainen luo­to­tus saata­vana. Vuokrien tasaus vuokrat­alo­jen välil­lä pitäisi kieltää lail­la, vaik­ka kuu­luisi­vat samaan vuokrat­aloy­htiöön esim. kaupun­gin sisäl­lä. Ikävä kyl­lä olen näin jyrkkä tässä asi­as­sa, mut­ta inhoan pimit­tämistä ja keinottelua. 

    Kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaara voisi esit­tää, että nos­te­taan “kissa” reilusti pöy­dälle. Vuokralaiselle on rehellis­es­ti esitet­tävä huoneis­ton vuokran­määräy­tymisen peruste:

    Kiin­teistö­jen hoit­o­menot, huoneis­ton läm­mi­tys­mak­su, kiin­teistösähkö­mak­su, ves­i­mak­su, mah­dolli­nen ton­tin vuokra tai talon rak­en­tamisen tai perusko­r­jaamisen lainaku­lumak­sut +(mah­dolli­nen kate)= mak­set­ta­va vuokra. Tämä olisi rehelli­nen tapa toimia. 

    Soin­nin­vaara voisi myös osaltaan kansane­dus­ta­jana vaikut­taa, että uusien myytävien asun­to­jen myyn­tiesit­teis­sä on esitet­tävä asun­non velat­toman myyn­ti­hin­nan kulu­rakenne. Ton­tin hin­ta 3000 euroa + rak­en­tamisku­lut 2500 euroa + kate 5500 euroa yhteen­sä: 11 000 e/m2. Tämäkin olisi reilua
    asun­nonos­ta­jia “kulut­ta­jia” kohtaan. Asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen ver­tailu kävisi helpom­mak­si. Tilin­tarkas­tus­toimis­to antaisi myyn­tiesit­teessä vaku­u­tuk­sen, että hin­nat on esitet­ty oikein.
    Eli tarvit­taisi­in pien­tä lainmuutostarvetta.
    Hoi­datko kansane­dus­ta­ja Soin­in­vaara nämä asi­at pois päiväjärjestyk­ses­tä? Kat­to­hin­ta­gryn­di­u­rakoin­nista päästi­in jo sopimuk­seen. Ain­oas­taan Hitas-nimi, pitäisi siitä saa­da pois, muun nimisek­si jär­jestelmäk­si. Ei kuu­losta kival­ta, että puhutaan vielä entis­es­tä Neuvostoliitosta.

    Vastaa

  42. Kil­pailun 3700 euroa on asialli­nen hin­ta Hitas kohteelle,sillä pystyy urakoit­si­ja huole­hti­maan yhteiskun­nal­liseet vastuunsa.
    Aiem­paa kom­ment­tiani kir­joit­taes­sa tarkoitin tilan­net­ta jos­sa Hitak­sen tavoite­hin­ta alle kus­tan­nusten esim. 2700 euroa, tämä johtaa kort­telin osalta siihen että toim­i­ja hin­noit­tele vapaara­hoit­teisi­in Hitak­sen vajeen.

    Täl­lainen sub­ven­toin­ti ei tun­nu oikeu­den­mukaiselle asun­non­o­mis­ta­jien näkökul­mas­ta, kaupungille asial­la ei liene merk­i­tys­tä. Mitä kallimpi asun­to sitä parem­pi veron­mak­sa­ja asukkaana.

    Ketjus­sa joku kir­joit­ta­ja otti kan­taa pien­ten raken­nus­li­ikkei­den puoles­ta, tämä voidaan gyn­di­tuotan­non rahoi­tus­vas­tu­un joh­dos­ta uno­htaa. Suh­dan­tei­den vai­hdel­lessa hyvässäkin osoit­teessa voi jäädä asun­to­ja myymät­tä. Pienet huoneis­tot menee mut­ta isoim­mat jää huonos­sa suh­dan­teessa käsi­in ja 350 ton­nia * 10 asun­toa on jo 3,5 miljoonaa.

    Vastaa

    1. Tuos­sa­ha kytkykau­pas­sa, Hitas hal­val­la niin saat kovan rahan ton­tin, häviäjänä on kaupun­ki, olet­taen että kil­pailu toimii ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailus­sa. Jos joutuu tuke­maan Hitas­tuotan­toa miljoon­al­la, mak­saa ton­tista miljoo­nan enem­män. Kovan­ra­han asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin se ei tietenkään vbaiku­ta tuon taivaallista.

      Vastaa

  43. AK: Käsit­tääk­seni ne puo­lalaiset raken­nusy­htiöt voivat aivan vapaasti tar­joitua rak­en­ta­maan Hitas-talo­ja sil­lä 2000 eurol­la neliö, mut­ta eipä ole hirveästi sel­l­aisia fir­mo­ja näkynyt eikä kuulunut.

    Ulko­mais­ten raken­nus­li­ikkei­den tuloa Suomeen estää se, että raken­net­tavaa mas­saa ei ole tar­jol­la riit­tävästi, vaik­ka kysyn­tää olisi ja maatakin riit­tää. Yhtä hitas-taloa ei kan­na­ta tul­la rak­en­ta­maan, varsinkaan kun sel­l­aisenkin rak­en­tamiseen päästäk­seen pitää tapel­la ton­tin­lu­ovu­tuskil­pailu­jen kanssa.

    Julki­nen raken­nut­ta­ja joka hoitaisi gryn­daamisen ja kil­pailut­tamisen riit­täväl­lä volyymil­la voisi kyl­lä saa­da ainakin helsingis­sä ulko­maisia raken­nus­li­ikkei­ta mukaan rak­en­ta­maan hal­val­la jos vain halua olisi. Vuokraisi sit­ten vaik­ka työkoneet Ramiren­til­ta niin kuin muutkin gryn­der­it (NCC). Betoni-ele­men­tit entis­es­tä itä-sak­sas­ta proomul­la suo­raan Jätkäsaa­reen, muut tavarat sieltä mis­tä halvim­mal­la saa. Bul­gar­i­alaisille duunareille joku van­ha ruotsin­lai­va rantaan asun­to­lak­si ja avot, johan tulee taloa halvalla.

    Julkiselle taholle rak­en­tamisen rahoi­tus­vas­tuukin sopii hyvin, Helsingis­sä sijait­se­va riit­tävän laadukkaasti raken­net­tu uusi ker­rosta­lo olisi esimerkik­si eläk­er­a­hoille ääri­hyvä vakuu (ver­rat­tuna nyt vaik­ka Kolin mökkei­hin…), jos omahin­naksi las­ke­taan vaik­ka 2500e/neliö. Sitä kel­paa maku­ut­taa vaik­ka melkein nollavuokral­lakin hyvin pitkään ennen kuin ale­taan todel­lista tap­pi­o­ta tekemään, ja vapail­la markki­noil­la sel­l­ainen menee heti kau­pak­si jos hin­ta vain laite­taan jon­nekin alle 8000 euroon neliöltä. Eli vain kolminker­taiseen raken­nuskus­tan­nuk­si­in verrattuna…

    Vastaa

  44. Täs­men­nän esimerkil­lä Hitak­sen ongelmaa.
    Ton­tin­lu­ovu­tuk­ses­sa on 100 asun­toa 100 Hitas­ta ja 100 vapaasti myytävää, kaik­ki samalle toimijalle.

    Virkamiehet laske­vat kaa­van perus­teel­la ilman raken­nushankkeen viite­su­un­nitel­maa hin­nan stan­dard­ikus­tan­nusarviomenet­te­lyl­lä, tähän liit­tyy suuri virhemarginaali.
    Lop­putu­lok­se­na asim 3200 euroa Hitas hin­ta kun suun­nitelmista las­ket­tu ja oikea hin­ta on 3700 euroa.

    Markki­na­t­alous toimii siten että raken­nus­li­ike tekee investoin­tipäätök­sen jos­sa Hitas kohteesta puut­tu­va 500 euroa / asm2 ote­taan ylimääräisenä kat­teena vapaasti hin­noiteltavas­ta kohteesta.
    Eli 100 vapaan gryn­din asun­toa mak­saa 100 hitasasun­non kulu­ja. Hyvil­lä alueil­la tuol­lainen 500 euroa uppoaa myyntihintaan.

    Raken­nus­li­ikkei­den tilin­päätök­sistä näkee että 50 % kat­tei­ta ei kohteis­sa laa­jem­min tule, pro­jek­tit tasaa­vat tois­t­en­sa katteita. 

    Täl­lä pal­stal­la on käy­ty asiantun­te­vaa keskustelua ja sinän­sä Hitas on hyvä jär­js­es­telmä. Pros­es­sia tulisi kuitenkin kehit­tää ja varmis­taa että oper­oidaan oikeal­la nettohinnalla.
    Käsit­tääk­seni kaa­van poh­jal­ta tilas­to­m­atem­ati­ikkaan perus­tu­val­la hin­noit­telu­o­hjel­mal­la laa­dit­tu kus­tan­nus­puite ei ole luotet­ta­va menet­te­ly näin suurien taloudel­lis­ten arvo­jen kanssa pelattaessa.

    Toimi­vas­ta pros­es­sista esimerkkinä ARA:n hin­nan määri­tys oikeista suun­nitelmista (poh­jatutkimus + kuvat) las­ke­tun hin­nan perus­teel­la päätetään investoin­nista. Eikä kuvitel­la mielessä ton­tille tule­vaa taloa ja olo­suhtei­ta kuten Hitaksessa.

    Vastaa

    1. Rane,
      Et kai nyt yritä uskotel­la meille, että jos tätä Hitas-velvotet­ta ei olisi, raken­nus­li­ike antaisi nuo vapaasti myytävät huyvää hyvyyt­tään reilusti alle markkinahinnan.
      Pitäisikö mei­dän uskoa myös Joulupukkiin?

      Vastaa

  45. Ei kun yritän uskotel­la että Kaupun­gin pitäisi huole­htia siitä että Hitas ton­tille asete­taan oikea hinta.
    Hin­nan­määri­tyk­seen liit­tyy ris­ki kun virkamies joutuu arvaa­maan kohteen hin­nan ilman käytössä ole­via suunnitelmia.
    Ker­rostalo­jenkin raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa on yllät­täviä ero­ja suun­nitel­mas­ta ja ton­tin olo­suhteista riippuen.

    Oike­as­sa olet että Hitak­ses­sa tulee ehdot­tomasti olla kat­to­hin­ta, ongel­ma tulee kun tämän ton­tin­lu­ovu­tusko­hteen kus­tan­nusarvion virkamies joutuu nykyisessä mallis­sa vetämään hyvin aikaises­sa vai­heess­sa hihastaan.

    Sama­han olisi hin­noitel­la vaikka­pa ter­vey­den­hoitopalvelui­ta läpi suomen tilas­to­jen perus­teel­la. Käsit­tääk­seni väestöpo­h­ja yms. seikat aiheut­ta­vat ero­ja kustannuksissa.
    Vas­taa­va tilanne raken­nusten kanssa, ATT:n eri­no­mainen selvi­tys asun­to­tuotan­to­toimikun­nalle tuo ymmär­ret­täväl­lä taval­la ilmi mis­tä erot johtuvat. 

    Koko tari­nan ope­tus on että väärä hin­ta hitas ton­til­la johtaa omis­tusaumisen kallis­tu­miseen, mikäli sama kort­teli koplataan yhteen. 

    Mikäli koplau­ta ei tehdä / luovute­taan pelkkä hitas­tont­ti jää kohde rakentamatta

    Vastaa

  46. “Käsit­tääk­seni ne Puo­lalaiset raken­nusy­htiöt voivat aivan vapaasti tar­joitua rak­en­ta­maan Hitas-talo­ja sil­lä 2000 eurol­la neliö, mut­ta eipä ole hirveästi sel­l­aisia fir­mo­ja näkynyt eikä kuulunut”.

    Ongel­mana ei valitet­tavasti ole Hitas- asun­to­tuotan­nos­sakaan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set, vaan Helsin­gin kaupun­gin halu­a­ma ton­tin vuokra­mak­su ja myyn­tikate. Raken­nus­li­ik­keet eivät paljon saa katet­ta kovan­ra­han Hitas-kohtei­den rak­en­tamis­es­ta. Saa­vat noin 10% pros­entin kat­teen itselleen. Eikä kokon­ais­rak­en­tamiskus­tan­nuk­sien osalta men­nä useinkaan paljonkaan yli 2200 euron/m2.

    Suurim­man kat­teen ja tulot tekee Helsin­gin kaupun­ki, joka toimii ilman mitään vas­tu­u­ta ole­vana “piilo­gryn­der­inä”. Näil­lä kovan­ra­han Hitas-kohteil­la ei ole asunnostajille
    kymme­nen vuo­den gryn­derin anta­maa taku­u­ta, kos­ka asun­not tuote­taan urakkatuotan­tona. Pääasi­as­sa pääu­rakoit­si­jal­la ja sivu-urakoit­si­joil­la on työ­suorituk­sista kah­den vuo­den taku­uai­ka. En ole kuu­lut Helsin­gin kaupun­gin anta­van asun­tokaup­palain mukaisen 10-vuo­den gryn­derin taku­un Hitas-asun­noille. Eli kovan­ra­han Hitas-asun­to­tuotan­to on tämän takia asun­tokaup­palain vas­taista. Las­ke­taan nyt miten Helsin­gin kaupun­ki ottaa “piilo­gryn­der­inä” katet­ta itselleen.’

    Hitas-asun­to­jen vela­ton myyn­tineliöhin­ta on täl­lä het­kel­lä noin 4 259 euroa. Hoito­vastike on noin 340–812 euroa kuukaudessa. Hoito­vastike sisältää ton­tin vuokran n. 2,20€/asm2/kk.
    Esimerkik­si sadan neliön asun­nos­sa ton­tin vuokra on 220 euroa kuukaudessa. Mak­set­ta­va ton­tin vuokra-aika on täl­lä het­kel­lä 60 ‑100 vuot­ta. Eli mak­sat ton­tin vuokraa esimerkik­si 60 vuot­ta ja 220 euroa kuukaudessa. Hin­naksi tulee 158.400 euroa. Sadan­neliön Hitas-asun­non hin­naksi tulee 425.900 euroa + 158.400 euroa, eli 584.300 euroa.Rakentamisen kokon­aiskus­tan­nus on tässä kohteessa kaikkine kuluineen alle 2500 euroa. Las­ke­taan rak­en­tamisen kokon­aishin­naksi 100 m² asun­nolle 235.000 euroa.
    Katepros­ent­ti, jon­ka Helsin­gin kaupun­ki saa kovan­ran­han Hitas-kohteen raken­nut­tamis­es­ta ja myymis­es­tä on kohteen valmistues­sa 81%. Tässä sys­tee­mis­sä katepros­ent­ti vielä nousee, kos­ka asun­non osta­ja mak­saa ton­tin vuokraa 60 tai 100 vuot­ta. Eli Helsin­gin kaupun­gin saa­ma katepros­ent­ti on asun­non myymis­es­tä 60 vuo­den ton­tin vuokra-ajan jäl­keen 149 %. Onhan tässä “hilloa” ihan kivasti Helsin­gin kaupungille, ilman oikean gryn­derin 10-vuo­den taku­u­vas­tu­u­ta. , Urakoit­si­joiden kah­den vuo­den taku­ua­jan päät­tymisen jäl­keen, yhtiön kaik­ki kor­jauk­set kuu­lu­vat pääsään­töis­es­ti Hitas-osak­keen omis­ta­jien vas­tu­ulle. Jär­jestelmässä Helsin­gin kaupun­ki saa koko ajan katet­ta ton­tin vuokral­la lisää vaik­ka asuin­raken­nusko­hde vanhenee.

    Vastaa

  47. Tuotanoin. Jos Helsin­gin kaupun­ki rikkoo asun­tokaup­palakia, niin tämä on var­maan oikeudessa kumottavissa?

    Vastaa

  48. “Mitä kallimpi asun­to sitä parem­pi veron­mak­sa­ja asukkaana”. 

    “Ketjus­sa joku kir­joit­ta­ja otti kan­taa pien­ten raken­nus­li­ikkei­den puoles­ta, tämä voidaan gyn­di­tuotan­non rahoi­tus­vas­tu­un joh­dos­ta uno­htaa. Suh­dan­tei­den vai­hdel­lessa hyvässäkin osoit­teessa voi jäädä asun­to­ja myymät­tä. Pienet huoneis­tot menee mut­taisoim­mat jää huonos­sa suh­dan­teessa käsi­in ja 350 ton­nia * 10 asun­toa on jo 3,5 miljoonaa”.

    Kir­joit­ta­jana oli ATT. Tuskin järkevä kaupun­ki ajat­telee vain, että “mitä kallimpi asun­to sitä parem­pi veron­mak­sa­ja asukkaana”. Sairaan­hoita­jat, insinöörit ja taval­liset veron­mak­sa­jat tarvit­se­vat omis­tusasun­to­ja ja kaupun­ki tarvit­see näi­den ihmis­ten työpainoksen/verotulot.

    Pienem­mätkin raken­nus­li­ik­keet, joiden liike­vai­h­to n.30 miljoon­aa euroa vuodessa pystyvät rak­en­ta­maan kak­si nor­maa­likokoista kovan­ra­han ker­rostaloa (50 asuntoa/talo) vuodessa, jos kaupun­ki on “diilis­sä mukana”. Ton­tin myyn­ti­hin­ta on sovit­tu pienem­mäk­si ja asun­non­myyn­ti­hin­ta, sekä osta­jan asun­non myöhempi jälleenmyyntihinta/jälleenvuokraushinta on sopimuk­sel­la rajat­tu keinot­telun takia. Päästään reilusti alle 2700 euroa/m2 mak­savaan ker­rostaloa­sun­to­tuotan­toon Helsingis­sä. Ton­teille halukkaat raken­nus­li­ik­keet voidaan vali­ta arval­la. Jääkö nämä asun­not pienem­män raken­nus­li­ik­keen käsi­in täl­lä hin­nal­la Helsingis­sä? Menevät ennakko­markki­noin­nis­sa heti kau­pak­si. Helsin­gin kaupun­ki voi sopia asun­toi­hin lunas­tu­soikeu­den itselleen, jos muu­ta­mat asun­not eivät mene raken­nus­li­ik­keel­lä raken­nu­saikana kau­pak­si. Olkoon kaupungilla oikeus myy­dä kovem­mal­la myyn­ti­hin­nal­la lunas­ta­mansa asun­not myöhem­min. Isom­pia raken­nus­li­ikkeitä täl­läiset kaupun­gin diilit eivät kiin­nos­ta, pienem­pi­en voit­to­jen takia. Nor­maalien veon­mak­sajien takia täl­läisiä toimia on kuitenkin tehtävä.

    Vastaa

  49. Päin­vas­toin kaupun­gin veroeu­roil­la ei pidä ryhtyä otta­maan gryndivastuuta.
    Asun­tokaup­palain mukaises­ti vas­tu­ut kaatu­vat perus­ta­jaosakkaalle mikäli raken­nus­li­ike ei pysty kat­ta­maan urakkavas­tui­ta tai virhe ei ole suorituk­ses­sa vaan raken­nut­ta­jan teet­tämis­sä suunnitelmissa.

    Eri­tyi­nen riskik­er­tymä syn­tyy mikäli urakat teetetään pilkko­ma­l­la osaurakoi­hin, täl­löin urako­tisi­joiden vas­tu­usuh­teet eivät ole yksiselit­teisiä. Tai urakoit­si­jaa ei yksinker­tais­es­ti ole kat­ta­mas­sa 10-vuotisvastuita.

    Mikäli kaupun­gin yhtiöt otta­vat vas­tu­u­ta pitää asun­to­jen myyn­ti­hin­taan sisäl­lyt­tää riit­tävä kate tämän riskin kattamiseksi. 

    Muuten tilanne on kuin em. kort­te­liko­htaises­sa koplauk­ses­sa Hitas-vapaa. Muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat piiloveron eräi­den edullis­es­ta asumisesta.

    Vastaa

  50. “Hoito­vastike sisältää ton­tin vuokran n. 2,20€/asm2/kk.
    Esimerkik­si sadan neliön asun­nos­sa ton­tin vuokra on 220 euroa kuukaudessa. Mak­set­ta­va ton­tin vuokra-aika on täl­lä het­kel­lä 60 ‑100 vuot­ta. Eli mak­sat ton­tin vuokraa esimerkik­si 60 vuot­ta ja 220 euroa kuukaudessa. Hin­naksi tulee 158.400 euroa.”

    Hitas on hyvä jär­jestelmä ja etenkin parhail­la paikoil­la asu­vien kan­nat­taa olla tyytyväisiä.
    Oheiseen esimerkki­in kil­pail­e­va laskelma.

    Tont­tien myyn­ti­hin­ta parhail­la alueil­la 800‑1000 euroa / ker­rosneliömetri (kem2). Yhdel­lä kem2 pystyy rak­en­ta­maan 0,85 asun­toneliötä (asm2).
    Suhde johtuu eri­lais­es­ta lasken­ta­pe­rus­teesta esim. ulko­seinät ja eräät pakol­liset muut tilat rakennuksessa.

    900 €/kem2 hin­nal­la las­ket­tuna hin­ta 1058 €/asm2
    Eli sadan neliön asun­nos­ta kaupungilta ja muil­ta veron­mak­sajil­ta jää saa­mat­ta myyn­ti­t­u­lo­ja ton­tin arvona 105 882 €.
    Nyt korot ovat poikkeuk­sel­lisen alhaal­la joten pitää käyt­tää pidem­pää keskiko­rkoa, val­it­sen 3 % laskentaperusteeksi.
    3 % 105 882:sta eurosta on 264 euroa / kk.
    eli 2,64 euroa / kk pitäisi saa­da pelkkiä korkoja.

    Toiv­ot­tavasti tämä laskel­ma tekee muu­ta­man Hitas per­heen onnelliseksi.
    Toinen vai­h­toe­hto on ver­tail­la Hitas asun­non hin­taa viereiseen vapaaseen kohteeseen ja miet­tiä hin­to­jen ero­tuk­selle korkoa.

    Vastaa

  51. “Päin­vas­toin kaupun­gin veroeu­roil­la ei pidä ryhtyä otta­maan gryndivastuuta.
    Asun­tokaup­palain mukaises­ti vas­tu­ut kaatu­vat perus­ta­jaosakkaalle mikäli raken­nus­li­ike ei pysty kat­ta­maan urakkavas­tui­ta tai virhe ei ole suorituk­ses­sa vaan raken­nut­ta­jan teet­tämis­sä suunnitelmissa”.

    “Eri­tyi­nen riskik­er­tymä syn­tyy mikäli urakat teetetään pilkko­ma­l­la osaurakoi­hin, täl­löin urako­tisi­joiden vas­tu­usuh­teet eivät ole yksiselit­teisiä. Tai urakoit­si­jaa ei yksinker­tais­es­ti ole kat­ta­mas­sa 10-vuotisvastuita.
    Mikäli kaupun­gin yhtiöt otta­vat vas­tu­u­ta pitää asun­to­jen myyn­ti­hin­taan sisäl­lyt­tää riit­tävä kate tämän riskin kattamiseksi”. 

    Rak­en­ta­ja Ranen komen­tit ovat lähin­nä isom­man raken­nus­li­ik­keen edus­ta­jan näke­myk­siä, jol­la yritetään sekoit­taa asioi­ta. Helsin­gin kaupun­ki on asun­tokaup­palain mukainen gryn­deri suo­raan, kun tuot­taa myytäviä Hitas-kovan­ra­han asun­to­ja omille ton­teilleen. Näitä Hitas-nim­iä yms. voi kek­siä muutkin raken­nus­li­ik­keet oma­l­la myytävälle asun­to­tuotan­nolle, mut­ta eivät pääse irti omis­ta­jamyyjän vas­tu­us­ta asun­nonos­ta­jille 10-vuo­den gryn­derin taku­un osalta. Huvit­tavaa, että Rane Rak­en­ta­ja sanoo, ettei kaupun­gin pidä ruve­ta tähän. Sehän tehnyt tätä, jo pitem­män aikaa. Hitas-asun­nonos­ta­jatko kan­ta­vat vas­tu­un siitä, Helsin­gin kaupun­ki ei nou­da­ta asun­tokaup­palain 10-vuo­tis­taku­u­ta tuot­tamien­sa kovan­ra­han asun­to­jen osalta. Rak­en­ta­ja Ran­nelle voi ker­toa, että pystymme tekemään ja myymään pienem­pi­en raken­nus­li­ikkei­den toimes­ta kaupun­gin kanssa yhteistyössä 260 000 eurol­la, sel­l­aisen 100 m² ker­rostaloa­sun­non, jos­ta kaupun­ki pyytää Hitas-asun­to­tuotan­nos­sakin kokon­aish­in­tana yli 580 000 euroa. Isom­pi raken­nus­li­ike hin­noit­telee “tehot­toma­lle” pörssiy­htiölle vieläkin isom­man asun­non myyn­ti­hin­nan 800 000 euroa. Menet­tääkö kaupun­ki vero­tu­lo­ja, jos myy tont­te­ja halvem­mal­la yhteistyössä esim. pienem­pi­en raken­nus­li­ikkei­den asun­to­tuotan­toon, jos­sa on esim. myyn­ti­hin­nat rajat­tu. Hitas-asun­non myyn­ti­hin­nal­la saadaan kak­si “nor­maal­i­järk­istä” asun­toa raken­net­tua ja isom­man gryn­derin asun­non myyn­ti­hin­nal­la kolme “nor­maal­i­järk­istä” asuntoa.
    Kat­teet eivät valu kaupun­gin tai ison raken­nus­li­ik­keen “tehot­toman” pörssiy­htiön tulok­seen. Vaan pistävät yhteiskun­nas­sa rahan oikeasti kiertämään, kos­ka säästyneel­lä lisära­hal­la luke­mat­tomat ali­hankki­jat ja mate­ri­aalin valmis­ta­jat saa­vat uut­ta työtä ja pien­tä tulosta itselleen. Yhteiskun­ta saa työtä, vero­tu­lo­ja ja asun­non osta­jat edullisem­pia omis­tusasun­to­ja itselleen. Rak­en­ta­ja Rane voi miet­tiä mis­sä 100 m² kovan­ra­han ker­rostaloa­sun­nos­sa asuu onnel­lisin per­he. 1) Asun­nos­sa, jon­ka tuot­tanut pienem­mäl­lä kat­teel­la yhteistyössä kaupun­gin kanssa pienem­pi raken­nus­li­ike myyn­ti­hin­ta 260 000 euroa, asun­to-osakey­htiön on oma­l­la ton­til­la. 2) Kaupun­gin kovan­ra­han Hitas-asun­nos­sa, jos­sa asuu puo­lik­si vuokralaise­na vuokra­ton­tin takia kokon­aish­in­ta 580 000 euroa. 3) Ison raken­nus­li­ikegryn­derin tuot­ta­mas­sa asun­nos­sa, jos­sa kat­teet ovat val­uneet kaupungille ja raken­nus­li­ik­keen “tehot­ta­malle” pörssiy­htiölle asun­non myyn­ti­hin­ta on 800 000 euroa. Rak­en­tamises­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat kaikille käytän­nössä samat, mut­ta kaupun­gin halu­a­ma ton­tin hin­ta ja raken­nus­li­ik­keen halu­a­ma kate ovat täysin vapaasti sovittavissa.

    Vastaa

  52. Kaupun­gin tuotan­toa myös Hitas­ta kos­kee sama lain­säädän­tö kuin muitakin gryndereitä. 

    Viimekädessä perus­ta­jaosakas eli ATT vastaa.

    Urakka­sopimuk­sen mukaises­ti raken­nus­li­ike vas­taa tietysti perus­ta­jaosakkaalle (ATT) tai As Oy:lle riip­puen kum­man niimi­in sopimus on laa­dit­tu. Mikäli raken­nus­li­ike kaatuu konkurssi­in tai urakat on pilkot­tu pieni­in kokon­aisuuk­si­in tämä vas­tuu osak­keenos­ta­ji­in näh­den kaatuu perus­ta­jaosakkaalle (ATT).

    Pienen rak­en­ta­jan nimis­sä esi­in­tyvä nim­imerk­ki tai asukas on oike­as­sa siinä että ensisi­jais­es­ti vas­tuu menee urakka­sopimuk­sen mukaisesti.
    Mikäli rak­en­ta­ja ei ole vas­taa­mas­sa kaatuu kulut perus­ta­jaosakkaan / gryn­deri­rak­en­ta­jan niskaan, tässä voi real­isoitua sel­l­ainen ris­ki joka ei kuu­lu kaupun­gin toimialaan. 

    Osa muis­taa vielä 90 luvun tilanteen, HAKA nurin, Polar velka­sa­neer­auk­seen, yksi edelleen pystyssä ole­va val­takun­nalli­nen kaa­toi aluey­htiöitään, Kum­mi­la Hämeen­lin­nas­sa. Samas­sa rytäkässä kaa­tui mon­ta pien­tä edel­lisille ali­u­rakoin­ut­ta. Asun­tokaup­palain­säädän­töä muutet­ti­in ja gryn­dereille pakol­lisek­si tuli suori­tusky­vaku­u­tus. Eli ATT:lläkin on vaku­u­tus osta­jien suun­taan siitä ettei mene nurin, kaupun­gin omis­ta­man yhtiön konkurssi­vaku­u­tus ei liene kovin kallis kun nurin ei tai­da kaupun­gin yhtiöitä saa­da helpol­la. Me veron­mak­sa­jat olemme viimekädessä mak­samas­sa seikkailuja.

    2008 rahoi­tus leikkasi kiin­ni kaikil­la asun­toalan toim­i­joil­la niin gryd­nereil­lä kuin raken­nus­li­ikkeil­läkin ja kaup­pa pysähtyi — ei nämä kri­isit mitään kovin kaukaisia ole.

    Vastaa

  53. http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_omistus.html

    “Att raken­nut­taa asi­akaslähtöis­es­ti laadukkai­ta ja kohtu­uhin­taisia omistusasuntoja.”

    “Att:lla on täl­lä het­kel­lä rak­en­teil­la Hitas- ker­rostaloy­htiöitä Ara­bi­an­ran­taan, Her­man­ni­in ja Viikinrantaan.”

    “Att nou­dat­taa Hitas-asun­to­jen jaos­sa tois­taisek­si arvontamenettelyä.”

    Vastaa

  54. “ATT ei tee omis­tushi­tas­ta. Kyl­lä niil­lä on ihan taval­liset rakennuttajat”.

    Vas­tine kansane­dust­ja Osmo Soininvaaralle:

    Kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaar­alle tiedok­si, että ATT on raken­nut­ta­jana pääsään­töis­es­ti kaikissa Helsin­gin kaupun­gin kovan­ra­han Hitas-kohteis­sa. Soin­in­vaara kyl­lä tietää asian, mut­ta asia on arka ilmeis­es­ti Helsin­gin kaupungille. Kos­ka kaupun­ki ei halua tun­nus­taa julkises­ti myös ole­vansa “pelkkä” asun­togryn­deri, jol­la on “valitet­tavasti” gryn­derin 10-vuo­tis­vas­tuu Hitas-asunnonostajille.
    Vaik­ka raken­nut­ta­ja olisi yksi­tyi­nen raken­nut­ta­ja­toimis­to ei kaupun­ki asun­to­jen tuot­ta­jana omille ton­teille ja asun­to­jen omis­ta­jamyyjänä pääse gryn­derin vas­tu­us­ta eroon.

    Kir­joituk­sen alla on netistä poimit­tuna muu­ta­man kovan­ra­han Hitas-kohteen kaupun­gin esite ja varaus­sopimuk­sen liite. Kaikissa esit­teis­sä lukee: 

    RAKENNUTTAJATEHTÄVÄT:
    Taloy­htiö luovut­taa kaik­ki raken­nut­ta­jate­htävät Helsin­gin kaupun­gin asuntotuotanto -
    toimis­tolle, ATT:lle.

    “RAKENNUSURAKKA:
    “Raken­nusurakkaan sovel­letaan raken­nusurakan yleisiä sopimuse­hto­ja YSE
    1998 urakka­sopimuk­ses­sa maini­tu­in poikkeuksin”.

    Eli raken­nus­li­ik­keet eivät anna pääsään­töis­es­ti, kuin kah­den vuo­den taku­un raken­nusurakalle. Gryn­derin 10-vuo­tis­taku­u­vas­tuu kuitenkin on aina Helsin­gin kaupungilla asun­non osta­jien suuntaan.

    http://www.att.hel.fi/pdf/sinisimpukka_ESITTEENJAVARSOPLIITE.pdf

    http://www.att.hel.fi/pdf/ESITTEENJAVARSOPLIITE_Valimeri.pdf

    http://www.att.hel.fi/pdf/Esitteen%20ja%20varaussopimuksen%20liite.pdf

    Vastaa

  55. Rane Rak­en­ta­ja:
    Eli ATT:lläkin on vaku­u­tus osta­jien suun­taan siitä ettei mene nurin, kaupun­gin omis­ta­man yhtiön konkurssi­vaku­u­tus ei liene kovin kallis kun nurin ei tai­da kaupun­gin yhtiöitä saa­da helpol­la. Me veron­mak­sa­jat olemme viimekädessä mak­samas­sa seikkailuja. 

    ATT ei ole yhtiö, sil­lä ei ole konkurssi­vaku­u­tus­ta kun kaupun­ki vas­taa. (Ja Osmo var­maan tarkoit­ti ettei ATT ole ain­oa joka tekee omistushitasta.)

    Vastaa

  56. Ode,
    Kyl­lä Att nimeno­maan tekee omis­tushi­tas­ta. Att on “raken­nut­ta­ja” ja Att:n tuotan­non rak­en­ta­vat ihan taval­liset “urakoit­si­jat”. Att tekee myös kaupun­gin vuokra-asun­to­ja sekä asumisoikeusasuntoja.

    Hitas-tuotan­to ei myöskään ole mitään Att:n tuote vaan kaupun­gin tont­tipoli­ti­ikan, hitas-velvoit­teet on sidot­tu ton­tin­vuokra­sopimuk­si­in, jois­sa velvoite­taan niiden liit­tämi­nen asun­to-osakey­htiön yhtiöjärjestyksiin. 

    Att:n tuotan­non tavoit­teet toteutet­tavien hallinta­muo­to­jen osalta määrätään val­tu­us­ton hyväksymässä “Maankäytön ja asumisen toteu­tu­so­hjel­mas­sa”, viimeisin on vuodelta 2008.

    http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2008/ma-ohjelmakirjanen_netti.pdf

    “3 Kaupun­gin oma tuotanto
    Kaupun­gin omana tuotan­tona raken­netaan 1 500 asun­toa vuosit­tain. Val­tion tuel­la rakennettavien
    vuokra-asun­to­jen osu­us on vähin­tään 50 % eli 750 asun­toa vuodessa. Sään­telemät­tömiä vapaarahoitteisia
    omis­tusasun­to­ja toteutetaan korkein­taan 10 % eli 150 asun­toa vuodessa. Hitas-omistusasuntoja
    ja asum­isoikeusasun­to­ja raken­netaan 600 asun­toa vuodessa. Jatkos­sa mah­dol­lis­es­ti rakennettavat
    kaupun­gin oma­l­la rahoi­tus­mallil­la toteutet­ta­vat vapaara­hoit­teiset vuokra-asun­not sekä
    osaomis­tusasun­not sisäl­lytetään samaan 40 % kiin­tiöön Hitas-omis­tusasun­to­jen ja asumisoikeusasuntojen
    kanssa.”

    Se ettei Att ole rak­en­tanut ohjel­makaudel­la tavoit­teen mukaises­ti asun­to­ja johtuu yksinker­tais­es­ti siitä, ettei sille ole osoitet­tu rak­en­tamiskelpoisia tont­te­ja 1500 asun­non edestä.

    Vastaa

  57. Riskithän tun­tuu ole­van hyvin hal­lus­sa rajat­tu tuotan­tomäärä on merk­ki hal­li­tus­ta toimintavasta.

    Var­masti ATT toimii han­ke­ta­sol­la huolel­lis­es­ti ja hoitaa vas­tu­ullis­es­ti tehtäänsä. 

    Kri­ti­ikki­ni kos­ki pelkästään väit­teitä että kohtei­ta pysty­isi teet­tämään 2000 €/asm2 hinnalla.
    Liika pilkkomi­nen tai kil­pailut­ta­mi­nen ilman ref­er­enssien ja taus­to­jen varmis­tamista kas­vat­taa riske­jä liiaksi.
    Noil­la volyymeil­la ja Hel­si­gin hyvil­lä raken­nu­s­paikoil­la riskit ovat hallinnassa.

    Vastaa

  58. Muis­telisin vielä että viime vuosikymem­nen puo­livälis­sä ATT har­joit­teli busines­ta myös kovan rahan omis­tusasun­noil­la Ram­sin­niemessä. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kuu­den­sadan­tuhan­nen luokkaa ja myyn­ti­ai­ka venyi lop­ul­ta melkoisen pitkäksi…

    Vastaa

  59. “Muis­telisin vielä että viime vuosikymem­nen puo­livälis­sä ATT har­joit­teli busines­ta myös kovan rahan omis­tusasun­noil­la Ram­sin­niemessä. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kuu­den­sadan­tuhan­nen luokkaa ja myyn­ti­ai­ka venyi lop­ul­ta melkoisen pitkäksi”

    Näi­den vapaara­hoit­teis­ten Hitas-asun­to­jen myyn­ti­a­jat ovat venyneet nytkin pitkik­si, kovien myyn­ti­hin­to­jen takia. Helsin­gin kaupun­ki / ATT tekee sitä kovan­ra­han bussnestä nytkin ja vielä paljon kovem­mal­la kat­teel­la, mitä aiem­min. Katepros­ent­ti, jon­ka Helsin­gin kaupun­ki saa kovan­ran­han Hitas-kohteen raken­nut­tamis­es­ta ja myymis­es­tä on kohteen valmistues­sa keskimäärin 81% ja 60 vuo­den ton­tin vuokra-ajan jäl­keen 149 %. Sadan­neliön Hitas-asun­non hin­naksi tulee nyky­isil­lä myyn­ti­hin­noil­la 425.900 euroa + ton­tin vuokra 158.400 euroa, eli 584.300 euroa. “Mum­mon rahas­sa” puhutaan hin­nas­ta 5,945 x 584.300 euroa = 3.473.663,50 miljoon­aa markkaa. Kohtu­uhin­taista tässä asun­to­tuotan­nos­ta ei saa mil­lään ilveel­lä. On pelkkä kil­pail­i­ja­gryn­deri isom­mille raken­nus­li­ikkeille. Men­estyy kil­pailus­sa hyvin, kos­ka hin­noit­telee raken­nus­li­ikkeille myytävät tont­tien hin­nat niin korkealle, että niiden myytävien asun­to­jen hin­nat menevät aina yli vapaara­hoit­teisen Hitak­sen. Ison gryn­derin tuot­ta­mas­sa asun­nos­sa voi olla Helsin­gin kaupun­gin myymän ton­tin hin­tana velat­toma­lle asuin­neliölle jopa 3200 e/m2. Helsin­gin kaupun­gin asun­topoli­ti­ikkana on täl­lä het­kel­lä, että kaupun­gin asun­to­tuotan­to on “kohtu­uhin­taista”, kun pysytään hiukan alle mitä isom­mat raken­nus­li­ik­keet pyytävät. Ton­tin myyn­ti­hin­taa säätelemäl­lä ylöspäin raken­nus­li­ikkeille tässä myös hyvin pysytään. Raken­nus­li­ik­keet eivät yleen­sä halua rak­en­taa Helsin­gin kaupungille esim. vapaara­joit­teisia Hitas-asun­to­ja, kos­ka niistä saata­va kate raken­nus­li­ik­keelle on niin pieni 10 %. Helsin­gin kaupun­ki / ATT hylkää annetut urakkatar­jouk­set, jos niiden tar­joushin­nat menevät yli sen, mitä Helsin­gin kaupun­ki halu­aa mak­saa. Tämän takia osaltaan kaikkien Hitas-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen jää tavoit­teista. Helsin­gin kaupun­ki on yksin syypää älyt­tömi­in asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin. Käytän­nössä Helsin­gin kaupun­ki päät­tää nyky­isin kaikkien uusien asun­to­jen myyntihinnat/hintatason, kos­ka omis­taa asun­to­ton­tit ja päät­tää kokon­aishin­nan muo­dos­tu­mis­es­ta edel­lä ker­ro­tul­la taval­la. Osmo Soin­in­vaaran vihreät voisi­vat pohtia mikä on Helsingis­sä kohtu­uhin­tainen velat­toman asuin­neliön myyntihinta. 

    1. Ton­tin hin­ta on vapaasti määrät­tävis­sä (rasit­taa pelkästään kun­nal­lis­tekni­ikan kus­tan­nuk­set ja nekin per­itään eril­lis­mak­suna raken­nut­ta­jal­ta, sis. rakennuttamiskustannukseen). 

    2. Rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat vakiot, mut­ta niidenkin hin­ta tiede­tään Helsin­gin kaupun­gin ATT:n toimes­ta Helsin­gin kaupun­gin alueil­la tosi tarkasti. 

    3. Paljonko katepros­entin tulisi olla, että on kohtu­uhin­taista asun­to­tuotan­toa 10 %, 20 %, 80 %, 150 %, vai yli sen. Näil­lä peri­aat­teil­la pystyy hah­mot­ta­maan kohtu­uhin­taisen myytävän asuin­neliöhin­nan “oman­tun­non” mukaan.

    Vastaa

  60. Yhteiskun­nan tuel­la rak­enet­tu­jen vuokra-talo­jen yksityistäminen.

    Esimerkik­si VVO:n van­hem­mat täysin rak­en­tamisku­luista mak­se­tut vuokrat­alot voitaisi­in yksi­ty­istää vuokralais­ten omis­tuk­seen asun­to-osakey­htiöik­si. VVO on saanut yhteiskunnal­ta “ilmaisel­la” näi­hin vuokrat­aloi­hin ton­tit, rahoituk­sen ja lain­o­jen takaisin mak­sami­nen on hoitunut vuokralais­ten toimes­ta. Kiin­teistö­jen omis­tusko on muka tämän jäl­keen VVO:n, jos­sa on ollut yhteiskun­nan näin voimakas tuki takana?

    Jos esimerkik­si VVO olisi rahoit­tanut kaiken edel­lä ker­ro­tun oma­l­la lainapääo­ma­l­la, ilman yhteiskun­nan tukea, kaik­ki olisi kun­nos­sa. Vuokrat­alo­jen kiis­ta­ton omis­tus olisi sil­loin VVO:n.

    Ikävä kyl­lä nämä epäoikeu­den­mukaises­ti luo­dut omaisu­u­den siir­rot “kom­mu­ni­s­ti­rak­en­teet” voidaan mielestäni kyl­lä purkaa ja yksi­ty­istää. Vuokralaisil­la kävisi hyvä sat­tuma, kun sai­vat van­has­ta täysin mak­se­tus­ta vuokrat­alosta omis­tusasun­non itselleen ilmaisel­la. Näin voi elämässä käy­dä, myös ilman lot­tovoit­toa. Tietysti yhtiö­vastik­keet joutuu yhä mak­samaan. Satot, VVO:t ja Avarat voivat tämän jäl­keen jatkaa toim­intaansa puh­taasti markki­na­t­alouden ehdoil­la han­kki­mal­la rahoituk­sen, ton­tit ja rak­en­tamisen puh­taasti aitoon markki­na­t­alouteen perustuen. ARA nopeasti eroon näistä toimijoista. 

    Lakimuu­tos tulisi olla sel­l­ainen, että rak­en­tamisku­lu­jen mak­samisen jäl­keen asun­to­jen omis­tu­soikeus näis­sä yhteiskun­nan tuel­la raken­ne­tuis­sa vuokrat­alois­sa siir­tyy huoneis­tois­sa asuville nyky­isille vuokralaisille. Vuokrat­aloy­htiöt muut­tuvat tämän jäl­keen asunto-osakeyhtiöksi. 

    Voihan siihen luo­da veron, että val­tio saa omaisu­u­den siir­rosta sovi­tun vero­pros­entin asun­non arvos­ta itselleen, asun­non­o­mis­ta­jan mak­samana. Vai pitäisikkö tämä vero­mak­su lait­taa esimerkik­si VVO:lle kuuluvaksi?

    Vastaa

  61. Miten jatkos­sa raken­netaan kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja, kun VVO:n, Saton ja AVARAN vuokra-asun­to­tuotan­nol­ta pois­te­taan yhteiskun­nan tuki esimerkik­si näi­den har­ras­ta­man vuokrakeinot­telun takia.

    ARA:n uusi toim­intat­a­pa ja kaupunkien vuokra-asun­to­tuotan­non lisääminen:

    Aran rooli täy­ty­isi oikeasti muut­taa sel­l­aisek­si, että se tukee vain kohtu­uhin­taista kaupunkien vuokra-asun­to­tuotan­toa, sekä vam­mais­ten ja muiden ryh­mien sosi­aal­ista asun­to- ja palvelu­rak­en­tamista. Näis­sä kiin­teistö­jen omis­tus on aina kaupungeilla.

    Vuokra-asun­not täy­tyy edel­lyt­tää tule­van kaupunkien uusien kiin­teistöy­htiöi­den omis­tuk­seen omakus­tan­nus­pe­rus­teel­la. Vuokrien tasaus­ta vuokrat­aloy­htiöi­den välil­lä ei saa olla.

    Vuokra-asun­to­tuotan­to läh­tee kyl­lä esim. pääkaupunkiseudul­la käyn­ti­in, kun val­tio “pakot­taa” sank­tiomak­sul­la sen käyn­nistymään. Jokaises­ta rak­en­ta­mat­tomas­ta vuokra-asun­nos­ta val­ti­olle 20 000–40 000 euroa vuodessa, niin var­maan läh­tee käyn­ti­in. Kak­si ja puoli vuot­ta aikaa kaupungeil­la tehdä tarvit­ta­vat päätök­set ja toimen­piteet, sen jäl­keen lankeaa sank­tiomak­sut, jos vuokra-asun­to­tuotan­toa ei ala tul­la koko laa­ju­udessaan asun­tomarkki­noille. Mitään vas­taväit­teitä ei hyväksytä. Pääkaupunkiseudul­la vuokra-asun­to­jen tarve vuodessa 15 000 asun­toa, seu­raa­van seit­semän-kymme­nen vuo­den ajan.

    Raken­nus­li­ikkeitä näi­den kohtei­den rak­en­tamiseen kyl­lä löy­tyy, kun­han kohteet ovat tarpeek­si sopi­van kokoisia, myös 25–40 miljoo­nan euron liike­vai­h­don omaav­ille raken­nus­li­ikkeille. Mak­simis­saan 40–50 asun­toa vuokrat­aloy­htiö. Raken­nusurak­ka aina pääu­rakkana, johon sisäl­tyy myös LVISA-työt. Raken­nut­ta­mi­nen ja suun­nit­telu yksi­ty­is­ten insinööri­toimis­to­jen kaut­ta (raken­nut­ta­mi­nen ei ikinä ATT tai VAV), tilaa­ja / omis­tus kaupun­gin kiin­teistöy­htiöt omakus­tan­nus­pe­rus­teel­la, rahoi­tus han­kkeisi­in ARA:lta. Hyväksy­tyt rak­en­tamiskus­tan­nuk­set yksi­tyisen raken­nut­ta­ja­toimis­ton teet­tämil­lä luon­nospi­irus­tuk­sil­la las­ket­tuna, ase­makaavamääräyk­siä nou­dat­taen. Raken­nus­li­ik­keelle katepros­ent­ti on las­ket­tu raken­nushankkeeseen 15 %. Oike­as­sa urakkak­il­pailus­sa han­kkeet raken­netaan noin 10 % kat­teel­la. Lop­ulli­nen omis­tus vuokrat­aloy­htiöis­sä aina kaupungeil­la kiin­teistöy­htiöi­den kautta.

    Vastaa

  62. Ajat­teli­ja:
    Hei vaan.
    Voisit­teko mitenkään lait­taa työryh­män tutki­maan kaik­ki VVO:n ja muiden asuntofir­mo­jen asun­to­jen vuokrat. Ei nyky jär­jestelmä voi toimia vuokrat nousee koko ajan mut­ta palkat jumit­ta­vat ja varsinkin opiske­li­joiden vuokrat pitä­sisi selvitää kos­ka rahat heille tulee pääasi­as­sa opin­totues­ta. Epäilen asun­tovuokra sys­teemin ole­van todel­la kor­rup­toitunut jär­jestelmä, kos­ka jokainen tarvit­see asun­non. Tarvi­taan lisää halpo­ja vuokra-asun­to­ja val­ti­ol­ta ja niihin tulo­ra­jat san­o­taan vaik­ka n.1200e raja ja vuokra max 250e yksiöstä.
    Juuri näin ‚vuokralaiset pelas­taa vain ja ain­oas­taan Vuokra säännöstely,ihmettelen mik­si sään­nöste­ly puret­ti­in oli erit­täin toimi­va ratkaisu, vuokrat karkasi pil­vi­in VVO ja Sato määrit­televät tason joka on todel­la ällistyt­tävän suuri.kuluja hoide­taan kil­pailut­ta­mal­la huol­lot, kun kok­ouk­ses­sa ilmoitin että lait­takaa määläm­pö uusi­in kohteisi­in ensin oli hil­jaista sit­ten johta­jat hörähti nau­ra­maan ei meil­lä ole tietoa tulisikko sil­lä voit­toa, yritin vielä ker­toa että asumisku­lut piene­n­e­si eikä koro­tuk­set olisi noin suuria, nyt kaukoläm­pö on alen­tunut 30% ja on ollut läm­min talvi mut­ta se ei vaiku­ta koro­tuk­si­in yhtään 

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.