Jotain on olta­va pahasti vial­la, kun hal­li­tus halu­aa ryhtyä vaikeak­si tiedet­tyyn kun­tau­ud­is­tuk­seen. Mikä on rik­ki, kun pitää korjata?

Kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la, ei vain Helsin­gin seudul­la, on menos­sa muut­toli­ike, jos­sa keskuskaupun­git menet­tävät hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia kehyskun­nille ja kaik­ista köy­him­mät kerään­tyvät alueen ulko­re­unoille. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme perus­tuu kun­ti­in. Se ei toi­mi, jos rikkaat kerään­tyvät omi­in kun­ti­in­sa ja köy­hät omiinsa.

Kun­tien väli­nen seg­re­gaa­tio on itsessään hyvin paha asia, mut­ta sitäkin pahempaa ovat toimet, joil­la toiset halu­a­vat kalastel­la hyviä veron­mak­sajia itselleen ja toiset puo­lus­tau­tua. Tästä johtu­vat virheet näkyvät kaupunki­rak­en­teessa kauan senkin jäl­keen, kun kehi­tys­tä vinout­ta­vat pelisään­nöt joskus ymmär­retään kumo­ta. Mekin teemme sitä. Teol­lisu­uskadun ruuhkissa kärvis­televän kan­nat­taa muis­taa, että Helsin­ki on sallinut sinne kaikkien normien ylit­tävän määrän pysäköin­tipaikko­ja houkutel­lak­seen muut­toaikeis­sa ole­via yri­tyk­siä jäämään.

Kuka siis toimii väärin? Ei kukaan. Kaik­ki tekevät oikei­ta ratkaisu­ja edus­ta­mansa tahon kannal­ta. Vika on pelisään­nöis­sä, jot­ka ohjaa­vat turmi­ol­liseen osaop­ti­moin­ti­in. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuheen­vuoro val­tu­us­tossa kuntauudistuksesta”

Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Esi­tys läpäisi lau­takun­nan kol­man­nel­la yrit­tämäl­lä. Yksimielis­es­ti seu­raa­vat jatko-ohjeet, joi­ta oli vään­net­ty aika pitkään.

• ”Jatko­su­un­nit­telus­sa keskim­mäistä Por­voon­väylän pohjois­puolista viherkäytävää leven­netään rajaa­mal­la käytävän itäpuolel­la sijait­se­vaa asuinalueen rajaa kohti itää 50–150 metriä.
•  Jatko­su­un­nit­telus­sa Salmenkallion eteläkär­jessä sijait­se­van Kan­tanäsin niemen osalta varmis­te­taan, ettei ranto­ja raken­neta Helsin­gin nykykäytän­nön vas­tais­es­ti. Niemen Por­varin­lah­teen rajau­tu­van ran­nan puoleisen osan­rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia arvioidaan ylipäätään suh­teessa alueen luon­toar­voihin ja rak­en­tamista niemen täl­lä osal­la vähennetään.
• Ase­makaavoituk­sen aikataulu­tuk­ses­sa varmis­te­taan, ettei Öster­sun­domin alueen rak­en­tamista aloite­ta Talosaaren tai Salmenkallion eteläkär­jen suunnal­ta.” Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.3.2012”

Pois­te­taan ter­veyskeskus­mak­su – vai jär­jestetäänkö sään­nöl­liset tarkastukset?

Helsin­gin ter­veyslau­takun­ta esit­tää äänin kokoomus vas­taan muu maail­ma ter­veyskeskus­mak­sun pois­tamista. Mak­su tuli aikanaan lääkärien pyyn­nöstä. He esit­tivät mak­sua tor­juak­seen turhia käyn­te­jä, ter­veyskeskusten virk­istyskäyt­töä. Joil­lakin oli tapana käy­dä lääkärin vas­taan­otol­la ali­no­maa. Yksinäisyys on ikävä asia, mut­ta ter­veyskeskus­lääkäri on väärä kohde tähän tarpeeseen. Jat­ka lukemista “Pois­te­taan ter­veyskeskus­mak­su – vai jär­jestetäänkö sään­nöl­liset tarkastukset?”

Yksi osa ja hyvin merkit­tävä osa kun­tau­ud­is­tuk­sen tarvet­ta on kun­tien väli­nen sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen kaupunkiseuduil­la. Tämä näkyy alla ole­vis­sa kuvis­sa, jois­sa on kuvat­tu kun­taan muut­tanei­den ja kun­nas­ta pois muut­tanei­den tulotaso. 
Keskuskun­ti­in muut­taa pien­i­t­u­loista väkeä ja niistä muut­taa ulos suu­rit­u­loista. Kehyskun­nat vas­taavasti keräävät muut­toli­ik­keen ansios­ta suu­rit­u­loista väkeä. Kehi­tys on täysin luon­nol­lista. Merkit­tävä osa hyvä­tu­loi­sista pyrkii asumaan suuris­sa omakoti­talois­sa ja merkit­tävä osa pien­i­t­u­loi­sista asuu kerrostaloissa.
Olisi hyvin luon­no­ton­ta rak­en­taa vuokrak­er­rosta­lo Por­nais­ten keskus­taan ja aivan tolku­ton­ta alkaa rai­va­ta väljiä omakoti­tont­te­ja keskeltä kaupunkia vaikka­pa Helsin­gin keskus­puis­tos­ta. Helsingillä on toki mah­dol­lisu­us vara­ta hyvä­tu­loisil­la houkut­tele­via ker­rostalo­tont­te­ja satamil­ta vapau­tuneil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäisi Helsin­gin sisäistä seg­re­gaa­tio­ta. Jat­ka lukemista “Tulota­so­jen eriy­tymi­nen kaupunkiseu­tu­jen sisällä”

ALKOHOLITUTKIMUSSÄÄTIÖ

LEHDISTÖTIEDOTE

KETTIL BRUUN ‑PALKINTO OSMO SOININVAARALLE

Kol­mas­toista Ket­til Bru­un ‑palk­in­to on myön­net­ty kansane­dus­ta­ja Osmo Soin­in­vaar­alle. Val­ti­oti­eteen lisen­si­aat­ti Osmo Soin­in­vaara on monipuolisel­la yhteiskun­nal­lisel­la ja poli­it­tisel­la toimin­nal­laan tuonut uusia merkit­täviä tiedol­lisia virikkeitä yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un. Soin­in­vaara on jo vuosikym­menten ajan ollut tuot­telias tietokir­jail­i­ja ja hänen viimeisin kir­jansa käsit­telee syväl­lis­es­ti sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tus­ta valmis­telleen SATA-komitean työskentelyä.

Soin­in­vaara oli uransa alku­vai­heessa käyn­nistämässä vihreän liik­keen syn­tymiseen johtanut­ta ympäristökeskustelua. Myöhem­min hän on pain­ot­tanut hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kehit­tämistä sekä käyt­tänyt poikkeuk­sel­lisen asiantun­te­via yhteiskun­tapoli­it­tisia puheen­vuoro­ja perus­tu­losta, työa­jas­ta, ener­giakysymyk­sistä, hyv­in­voin­ti­val­tion taloud­es­ta ja veroista, liiken­teestä ja kaupunkisuunnittelusta.

Ket­til Bru­un ‑palkin­non perus­tamiskir­jan mukaan palk­in­to jae­taan joka toinen vuosi. Palk­in­to myön­netään henkilölle tai ryh­mälle, joka toimin­nal­laan on tuonut uusia merkit­täviä tiedol­lisia virikkeitä suo­ma­laiseen ja pohjo­is­maiseen yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un. Palk­in­toa jaet­taes­sa kiin­nitetään eri­ty­istä huomio­ta niihin kysymyk­si­in, joi­ta Ket­til Bru­un on ottanut esille tutkimuk­sis­saan ja toimin­nas­saan. Palk­in­to­sum­ma on 5.000 euroa.

Ensim­mäi­nen Ket­til Bru­un ‑palk­in­to myön­net­ti­in Arvid von Marten­sille vuon­na 1987, toinen Ilk­ka Taipaleelle vuon­na 1989, kol­mas Johan­na Suur­päälle vuon­na 1991, neljäs Nils Christielle vuon­na 1993, viides Heik­ki Hiil­am­olle vuon­na 1995, kuudes Rai­ja Julkuselle vuon­na 1997, seit­semäs Jor­ma Sip­ilälle 1999, kahdek­sas Thomas Wall­gre­nille 2001, yhdek­säs Kevät Nou­si­aiselle 2003, kymmenes Markku T. Hyypälle 2005, yhdestoista Jari Hau­tamäelle 2007 ja kahdestoista Klaus Mäkelälle 2009.

Palkin­non saa­jas­ta teki esi­tyk­sen toimikun­ta, jon­ka aset­ti Alko­holi­tutkimussäätiön hal­li­tus. Toimikun­nan koollekut­su­jana toi­mi Alko­holi­tutkimussäätiön tutkimusjo­hta­ja. Suomen Akatemi­an kult­tuurin ja yhteiskun­nan tutkimuk­sen toimikun­ta, Helsin­gin yliopis­ton val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta ja West­er­mar­ck-seu­ra nime­sivät toimikun­taan kukin yhden edus­ta­jan. Toimikun­nan jäseniksi kult­tuurin ja yhteiskun­nan tutkimuk­sen toimikun­ta nime­si pro­fes­sori Pauli Niemelän, val­ti­oti­eteelli­nen tiedekun­ta pro­fes­sori Ris­to Eräsaaren ja West­er­mar­ck-seu­ra tutk­i­ja Katari­ina Warpe­niuk­sen. Päätök­sen palkin­non saa­jas­ta teki Alko­holi­tutkimussäätiön hal­li­tus toimikun­nan esityksestä.

www.alkoholitutkimussaatio.fi