Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä

Yksi osa ja hyvin mer­kit­tä­vä osa kun­ta­uu­dis­tuk­sen tar­vet­ta on kun­tien väli­nen sosi­aa­li­nen eriy­ty­mi­nen kau­pun­ki­seu­duil­la. Tämä näkyy alla ole­vis­sa kuvis­sa, jois­sa on kuvat­tu kun­taan muut­ta­nei­den ja kun­nas­ta pois muut­ta­nei­den tulotaso. 
Kes­kus­kun­tiin muut­taa pie­ni­tu­lois­ta väkeä ja niis­tä muut­taa ulos suu­ri­tu­lois­ta. Kehys­kun­nat vas­taa­vas­ti kerää­vät muut­to­liik­keen ansios­ta suu­ri­tu­lois­ta väkeä. Kehi­tys on täy­sin luon­nol­lis­ta. Mer­kit­tä­vä osa hyvä­tu­loi­sis­ta pyr­kii asu­maan suu­ris­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa ja mer­kit­tä­vä osa pie­ni­tu­loi­sis­ta asuu kerrostaloissa.
Oli­si hyvin luonn­o­ton­ta raken­taa vuo­kra­ker­ros­ta­lo Por­nais­ten kes­kus­taan ja aivan tol­ku­ton­ta alkaa rai­va­ta väl­jiä oma­ko­ti­tont­te­ja kes­kel­tä kau­pun­kia vaik­ka­pa Hel­sin­gin kes­kus­puis­tos­ta. Hel­sin­gil­lä on toki mah­dol­li­suus vara­ta hyvä­tu­loi­sil­la hou­kut­te­le­via ker­ros­ta­lo­tont­te­ja sata­mil­ta vapau­tu­neil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäi­si Hel­sin­gin sisäis­tä segregaatiota.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta nojaa meil­lä kun­tiin. Aja­tuk­se­na on, että kun­nis­sa on rik­kai­ta ja köy­hiä suun­nil­leen samas­sa suh­tees­sa. Tätä eriy­ty­mis­ke­hi­tys­tä ei voi pit­kään jat­kaa. Kau­pun­ki­seu­duil­la oikea yksik­kö tähän vas­tuun­ja­koon ei sel­väs­ti­kään ole nykyi­sen kokoi­nen kun­ta vaan työs­sä­käyn­tia­lue. Tämä voi­daan teh­dä joko yhdis­tä­mäl­lä kun­nat tai kerää­mäl­lä verot ja mak­sa­mal­la ter­vey­den­hoi­don menot työssäkäyntialueittain.

Mik­si vero­ja ei tasa­ta koko maas­sa? Tasa­taan­kin. Yli 80 pro­sent­tia kun­nis­ta saa tosia­sias­sa vero­tu­lon­sa val­tiol­ta, noin 3000 euroa asu­kas­ta koh­den. (Sik­si ne yrit­tä­vät estää opis­ke­li­joi­ta kir­jau­tu­mas­ta opis­ke­lu­kun­nan asuk­kaik­si.) Omaa rahaa ne saa­vat vain sil­tä osin, kun vero­pro­sent­ti ylit­tää maan kes­kiar­von. Kai­kil­la ei voi ylit­tää. Ne joil­la se alit­taa, kär­si­vät omien asuk­kai­den­sa kor­keis­ta tulois­ta! Vain kas­va­vil­la kau­pun­ki­seu­duil­la omil­la vero­tu­loil­la on suu­rem­paa merkitystä.

Koko maas­sa vero­ja ei oli­si oikeu­den­mu­kais­ta tasa­ta, kos­ka kas­va­vil­la kau­pun­ki­seu­duil­la on kor­keam­pi hin­ta- ja palk­ka­ta­so. Nimel­li­ses­ti kun­nil­la on isot tulot, mut­ta ne hupe­ne­vat sii­hen, että pitää mak­saa muu­ta maa­ta kor­keam­pia palk­ko­ja. Se on vält­tä­mä­tön­tä asu­mi­sen kal­leu­den vuok­si. Lisäk­si kas­vu tuot­taa pal­jon meno­ja, kos­ka pitää raken­taa tei­tä, met­ro­ja, kou­lu­ja, ter­veys­kes­kuk­sia ja kaik­kea muu­ta, mitä kas­vu tuo mukanaan.

149 vastausta artikkeliin “Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä”

  1. Ehkä on hyvä tode­ta että täs­sä on kak­si eri ongel­maa, ja nuo hyvä ja huo­no­tu­loi­set ovat samo­ja ihmi­siä. Ole­te­taan yksin­ker­tai­suu­den vuok­si että ihmi­sil­lä on kol­me elä­män­vai­het­ta, nuo­ruus, aikui­suus ja vanhuus.

    Nuo­ri­na asu­taan, opis­kel­laan ja teh­dään jotain töi­tä­kin kes­kem­mäl­lä. Sit­ten aikui­si­na on lap­sia, niin tar­vi­taan tilaa, jol­loin muu­te­taan syr­jem­mäl­le. Van­ha­na kun lap­set läh­de­tään kotoa muu­te­taan takai­sin keskemmälle.

    Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­sen kan­nal­ta täs­sä on ongel­ma jos kes­kem­mäl­lä ja syr­jem­mäl­lä on eri jul­ki­nen kuk­ka­ro. Nuo­ris­ta ei ole niin kovin pal­jon meno­ja, mut­tei kyl­lä tulo­ja­kaan. Van­hois­ta tulee parem­min tulo­ja ja kah­ta kau­heam­min meno­ja. Aikui­set taas tie­naa­vat hyvin, mut­ta eivät vie­lä tar­vit­se kovin pal­jon kal­lii­ta pal­ve­lui­ta. Ei ynnää.

    Kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­nen ongel­ma on ihan eri asia. Hau­lik­ko­kaa­voi­tuk­sel­la se syr­jäl­lä on todel­la syr­jäs­sä, esi­mer­kik­si Lopel­la eikä Tuo­ma­ri­las­sa. Tämä on huo­no asia mm. sik­si että juu­ri kukaan ei halua asua mah­dol­li­sim­man kau­ka­na ja tuol­lai­nen raken­ne tulee hyvin kal­liik­si. Ja kes­kem­mäl­lä­kin on sit­ten levin­nyt sem­moi­sek­si lähiö­ma­tok­si, jos­ta puut­tuu kes­kus­kau­pun­gin elä­mä ja lähipalvelut.

  2. Ensin­nä­kin, käp­py­rä­si ovat toden­nä­köi­ses­ti har­haan­joh­ta­via. Piir­rä noi­den sijaan käy­rät, jos­sa näkyy kuin­ka pal­jon kukin muut­ta­va asu­kas tuot­taa tulo­ja kun­nal­le ja kuin­ka pal­jon hän kulut­taa kun­nan pal­ve­lu­ja. Luu­len, että käp­py­röis­tä­si tulee aika­lail­la toi­sen näköisiä.

    Toi­sek­seen. Hel­sin­ki ei siis voi raken­taa varak­kail­le asun­to­ja, kos­ka sisäi­nen segre­gaa­tio. Puheit­te­si perus­teel­la koko nykyi­sen kun­ta­jaon ongel­ma on työs­sä­käyn­tia­lu­een sisäi­nen segre­gaa­tio. Rat­kai­susi on kun­ta­lii­tos. Voi­sit­ko sel­vit­tää, miten suun­ni­te­lit estä­vä­si sisäi­sen segre­gaa­tion Suur-Hel­sin­gis­sä? Espoo­lai­se­na olen erit­täin kiin­nos­tu­nut miten olet suun­ni­tel­lut käyt­tä­vä­si uut­ta suur-kun­taa segre­gaa­tion poistamiseksi.

  3. Met­ron tulo on näkö­jään vai­kut­ta­nut Espoon­kin muut­to­liik­kee­seen. Köy­hä­kam­moi­sim­mat rebupli­kaa­nit muut­ta­vat nyt pois.

    Muu­ten tämä kuvo vain vah­vis­taa tar­vet­ta kuntaremonttiin.Valtion pitä­si vain ottaa voi­mak­kaam­pi roo­li sanee­rauk­seen, kun­nis­sa ei ole koke­nut­ta sanee­rauk­seen pereh­ty­nyt­tä hen­ki­lös­töä ja etu mene­te­tään hel­pos­ti, jos enti­set toi­min­ta­mal­lit ja orga­ni­saa­tiot jää­vät toi­mi­maan uuden orga­ni­saa­tion sisälle

    Aina ei oikein ymmär­re­tä , että orga­ni­saa­tios­sa on aina usei­ta epäe­vi­ral­li­sia orga­ni­saa­tioi­ta­ja myös­kin nämä­kin pitää muut­taa tuke­maan tuo­ta pääorganisaatiota

  4. Nykyi­sel­lä­kin kun­ta­jaol­la asu­mi­sen kall­leu­del­le voi­si teh­dä paljonkin.

    Kaa­va­pro­ses­sin tau­lou­del­li­sen ohjauk­sen tar­ken­ta­mi­nen ja avoi­muu­den lisää­mi­nen ei mak­sai­si mitään suh­tees­sa raken­nusoi­keu­des­ta saa­ta­viin tuloihin.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta voi­si uut­ta kaa­voi­tus­han­ket­ta käsi­tel­täes­sä tukeu­tua asun­to­stra­te­gi­aan ja tila­ta kaa­voit­ta­jil­ta tie­tyn­hin­tais­ta ja mää­ri­tel­lyil­le seg­men­teil­le sopi­vaa asumista.

    Kaa­va­po­ses­sin val­mis­te­lus­sa ja väli­vai­heis­sa edel­ly­tet­täi­siin kaa­va-ark­ki­teh­tiä laa­ti­maan rea­lis­ti­sia vii­te­suun­ni­tel­mia ja niil­le kus­tan­nus­asian­tun­ti­ja las­kee hinnan. 

    Esit­te­li­jä haas­te­taan kau­nii­den kuvien lisäk­si argu­men­toi­maan nume­raa­li­sil­la tavoitteilla.

  5. Mie­len­kiin­toi­sia graa­fe­ja. Mis­sä mää­rin näi­tä muut­ta­vien tuloe­ro­ja voi­daan selit­tää kes­kus­kun­tien funk­tiol­la kou­lu­tus­kes­kuk­si­na? Täs­sä mal­lis­sa esi­mer­kik­si Hel­sin­gin muut­to­liik­keen tulo­ta­so­jen erot selit­tyi­si­vät sil­lä, että sisään tulee köy­hiä opis­ke­li­joi­ta kehys­kun­nis­ta ja ulos siir­tyy työ­elä­mäs­sä ole­via. Kun­tien välis­tä segre­goi­tu­mis­ta voi­si kuva­ta ehkä sel­vem­min muut­to­liik­keen sijaan kun­ta­lais­ten kes­ki­tu­loil­la. Niin kuvat­tu­na kun­tien erot eivät ehkä ole näin dramaattisia.

  6. Vähän taas hel­sin­ki­pat­rioo­tin sil­mä­la­sien läpi näh­ty­nä. Jos tii­vis asu­mi­nen on syy sii­hen, että parem­pi­tu­loi­set muut­ta­vat pois, niin hyvä stra­te­gia voi­si olla asut­taa Hel­sin­kiin 400 000 asu­kas­ta lisää, niin var­mas­ti syn­tyi­si oikeus liit­tää naa­pu­ri­kun­nat ja nii­den rik­kaat asuk­kaat Hel­sin­kiin. Mik­si Hel­sin­ki ei raken­na omaa aluet­taan viih­tyi­säk­si? Ai niin, onhan Hel­sin­ki viih­tyi­sä, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeita.

    Asia­koh­tia kir­joi­tuk­ses­sa oli pal­jon, mut­ta niin tiu­kas­sa ja suu­res­sa vyyh­dis­sä, että on vai­kea tart­tua yhteenkään.

    1. Juho Laa­tu
      Hel­sin­gis­sä tilan­ne on niin, että mitä tii­viim­min raken­net­tu kau­pun­gin­osa on, sitä varak­kaam­paa väeä siel­lä asuu.

  7. Hel­sin­gin tilan­ne on hel­pos­ti tasa­pai­no­tet­ta­vis­sa kaa­voit­ta­mal­la ker­ros­ta­loa­sun­to­ja hyvä­tu­loi­sil­le, ja segre­gaa­tio­ta voi tor­jua kadot­ta­mal­la ajal­li­set etäi­syy­det niin että pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sen työs­sä­käy­vän on muka­vam­pi asua ongelmalähiöissä.

    Ei gent­ri­fi­kaa­tion tar­vit­se rajoit­tua pel­käs­tään kan­ta­kau­pun­gin laita-alueisiin.

    Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­tai­si aika isoa tulon­siir­toa työs­sä­käy­vil­le eli esi­mer­kik­si sekä Pisa­raa, sil­muk­ka­met­roa että rai­de­jo­ke­ria, mut­ta sivu­tuot­tee­na saa­tai­siin edel­ly­tyk­set tii­viil­le ja toi­mi­val­le kau­pun­gil­le ja par­haas­sa tapauk­ses­sa koko kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­stren­di kään­net­tyä kuten näp­pi­tun­tu­mal­ta vai­kut­tai­si toi­mi­ti­la­ra­ken­ta­mi­ses­sa jo käyneen.

  8. tpyy­luo­ma:
    Ehkä on hyvä tode­ta että täs­sä on kak­si eri ongel­maa, ja nuo hyvä ja huo­no­tu­loi­set ovat samo­ja ihmisiä. 

    Vähän vie­lä yksin­ker­tais­taen: Köy­hä opis­ke­li­ja muut­taa kes­kus­kun­taan opis­ke­le­maan. Saa opin­not pää­tök­seen, menee töi­hin, ja muut­tuu hyvä­tu­loi­sek­si. Sit­ten alkaa kai­paa­maan enem­män tilaa, ja mut­taa kehys­kun­taan. Oli­si kiva kuul­la kuin­ka pal­jon tämä ilmiö selit­tää nuo tuloe­rot sisään- ja ulos­muut­ta­nei­den kesken

  9. tpyy­luo­ma: Ehkä on hyvä tode­ta että täs­sä on kak­si eri ongel­maa, ja nuo hyvä ja huo­no­tu­loi­set ovat samo­ja ihmi­siä. Ole­te­taan yksin­ker­tai­suu­den vuok­si että ihmi­sil­lä on kol­me elä­män­vai­het­ta, nuo­ruus, aikui­suus ja vanhuus.

    Minä luu­len, että Hel­sin­gin muut­to­lii­ke selit­tyy pal­jol­ti maa­han­muut­ta­jis­ta. Kes­ki­luok­kai­nen kan­ta­väes­tö muut­taa kehys­kun­tiin ja Hel­sin­gin väes­tön­li­säys on maa­han­mut­ta­jien ansiota.
    Maa­han­muut­ta­jien työl­lis­ty­mi­nen on hei­kom­paa ja nekin jot­ka työl­lis­ty­vät ovat mata­la­palk­ka-aloil­la. Sii­nä mis­sä hel­sin­ki­läi­nen maa­han­muu­ta­ja sii­vo­aa tai ajaa bus­sia, espoo­lai­nen maa­han­muut­ta­ja työs­ken­te­lee Nokialla.

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216x303.pdf?MOD=AJPERES

  10. Siir­re­tään ne yli­opis­tot maa­seu­dul­le kuten Gam­brid­ge niin tilas­tot muut­tuu päin­vas­tai­sik­si. Olen kuul­lut sanot­ta­van että Tam­pe­reel­la istuu päi­vit­täin kou­lun­pen­kil­lä 70000 hen­keä, joten se ei oikeas­taan ole kun­ta vaan suu­ri val­tion rahoil­la pyö­ri­vä koulutuslaitos.

  11. Ode on omal­ta osal­taan ollut teke­mäs­sä kal­lii­ta met­ro­pää­tök­siä ja hidas­ta­mas­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä pää­kau­pun­gis­sa. Bus­sien mat­ka-ajat Hel­sin­gis­sä ovat koko ajan kas­va­neet. Mat­ka-aika esim. Laut­ta­saa­res­ta Viik­kiin on nykyi­sin pitem­pi kuin Kir­ves­kos­kel­ta (Por­nais­ten kir­kon­ky­lä) Viikkiin.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    Hel­sin­gis­sä tilan­ne on niin, että mitä tii­viim­min raken­net­tu kau­pun­gin­osa on, sitä varak­kaam­paa väeä siel­lä asuu. 

    Ok, kor­jaan stra­te­gi­aa­ni. Ote­taan 400 000 asu­kas­ta lisää, niin rik­kat palaa­vat Hel­sin­kiin, ja kun­ta­lii­tok­set voi­daan unohtaa. 🙂

  13. Län­si­bu­le­var­di ja pil­ven­piir­tä­jiä Koi­vusaa­reen, jos lähel­le kan­ta­kau­pun­kia halu­taan lisää kes­ki- ja hyvä­tu­loi­sil­le kel­paa­via asun­to­ja. Onnis­tui­si naker­ta­mat­ta vir­kis­ty­sa­luei­ta ja samal­la jopa vähen­tä­mäl­lä meluhaittoja.

  14. Tuo­mas: Minä luu­len, että Hel­sin­gin muut­to­lii­ke selit­tyy pal­jol­ti maa­han­muut­ta­jis­ta. Kes­ki­luok­kai­nen kan­ta­väes­tö muut­taa kehys­kun­tiin ja Hel­sin­gin väes­tön­li­säys on maa­han­mut­ta­jien ansiota.Maahanmuuttajien työl­lis­ty­mi­nen on hei­kom­paa ja nekin jot­ka työl­lis­ty­vät ovat mata­la­palk­ka-aloil­la. Sii­nä mis­sä hel­sin­ki­läi­nen maa­han­muu­ta­ja sii­vo­aa tai ajaa bus­sia, espoo­lai­nen maa­han­muut­ta­ja työs­ken­te­lee Nokial­la.http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216×303.pdf?MOD=AJPERES

    Niin no. Kuten vai­ka tuos­sa link­kaa­mas­sa­si tut­ki­muk­ses­sa todetaan:

    Maa­han­muut­ta­jien kes­kit­ty­mi­nen sinän­sä ei ole ongel­ma, vaan huo­no-osai­suu­den kes­kit­ty­mi­nen samoil­le alueil­le. Tämä saat­taa joh­taa asui­na­lu­een ja sen pal­ve­lui­den kur­jis­tu­mi­sen kier­tee­seen, mikä­li parem­pi­tu­loi­nen kes­ki­luok­ka –sekä val­ta­väes­tö että maa­han­muut­ta­jat –muut­ta­vat alu­eel­ta muualle.

    Siis jos vakioi­daan tulot, ikä, per­he­ti­lan­ne, jne. niin maa­han­muut­ta­jat sijoit­tu­vat sii­nä kuin muu­kin. Jotain ero­ja toki on, mut­ta niin on mui­den­kin ryh­mien välil­lä. Täy­sin mutu­na koke­mus­poh­jal­ta väit­täi­sin että esi­mer­kik­si Var­si­nais-Suo­mes­ta muut­ta­neet asu­vat kes­ki­mää­räis­tä enem­män län­sio­sis­sa seutua.

    Kyse on sii­tä että tuo esi­merk­ki-ihmi­se­ni voi hyvin­kin olla maa­han­muut­ta­ja. Tulee Suo­meen opis­ke­le­maan ja kit­kut­te­lee HOA­Sin käm­päs­sä. Val­mis­tuu, työl­lis­tyy ja menee nai­mi­siin, sekä sit­ten muut­taa isom­pien neliöi­den peräs­sä vaik­ka Tuusu­laan. (Muu­ten toi­sen tut­ki­muk­sen mukaan, noin puo­let kehys­kun­tiin muut­ta­neis­ta ilmoit­ti­vat muut­ta­neen­sa vain sik­si ettei ollut varaa sopi­vaan asun­toon lähem­pä­nä.) Sit­ten kun lap­set läh­tee kotoa, niin vaih­de­taan pie­nem­pään asun­toon, joka on sit­ten varaa ostaa lähempää.

    Eli en näe miten maa­han­muut­to suo­ra­nai­ses­ti liit­tyy asi­aan. Jos ei oli­si lain­kaan maa­han­muut­ta­jia, niin ihan sama pro­ses­si pyö­ri­si koti­mai­sin voimin.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu
    Hel­sin­gis­sä tilan­ne on niin, että mitä tii­viim­min raken­net­tu kau­pun­gin­osa on, sitä varak­kaam­paa väeä siel­lä asuu.

    Mar­ja­nie­mi, Kuusi­saa­ri, Kai­vo­puis­to, Tah­von­lah­ti Leh­ti­saa­ri, Munk­ki­nie­mi, Eira… Nois­sa asuu varak­kain väki

    Nuo­ko muka tii­veim­min rakennettuja?

    Tii­viis­ti raken­ne­tut Jako­mä­ki, Val­li­la, Kon­tu­la, Mal­min­kar­ta­no ovat tii­viis­ti raken­net­tu­ja, mut­ta ei kovin­kaan vara­kas­ta väkeä noil­la kul­mil­la näy.

    1. Varak­kain väki asuu Eiras­sa. Töö­lön mer­ki­tys on myös kovin suu­ri. Munk­ki­nie­mi on tii­viis­ti raken­net­tu, pal­jon tii­viim­min kuin Myl­ly­pu­ro. Samoin kai­vo­puis­to on pal­jon tii­viim­min raken­net­tu kuin Myl­ly­pu­ro. Jopa Mar­ja­nie­mi on alue­te­hok­kuu­del­taan koh­ta­lai­sen tii­vis­tä, vaik­ka onkin oma­ko­tia­luet­ta. Näi­hin Hel­sinh­gin rik­kai­siin kau­pun­gi­no­siin ver­rat­tu­na Öster­sun­dom on kovin väljä. 

  16. tpyy­luo­ma: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­sen kan­nal­ta täs­sä on ongel­ma jos kes­kem­mäl­lä ja syr­jem­mäl­lä on eri jul­ki­nen kukkaro.

    Joka taas palau­tuu ikui­suus­ky­sy­myk­seen urbaa­ni­li­be­raa­lis­ta puo­lu­ees­ta kun vih­reil­lä ei ole eikä tule ole­maan riit­tä­vää kan­na­tus­poh­jaa osal­lis­tua täy­si­pai­noi­ses­ti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan uudelleenorganisointiin.

    Nykyi­sen käy­tän­nön jat­kues­sa kun­nat joi­den ikä- ja sosio­eko­no­mi­nen raken­ne on kun­ta­ta­sol­la opti­maa­li­nen ovat nii­tä jot­ka ovat hoi­ta­neet “asian­sa hyvin”.

    Jos työ­hy­po­tee­sik­si ote­taan että asiat ovat sitä mil­tä ne näyt­tä­vät, noin kar­keas­ti hel­sin­ki­läi­sen näkö­kul­mas­ta vaih­toeh­to­ja on kaksi:

    1. Odo­te­taan neli­sen­kym­men­tä vuot­ta ikä­ra­ken­teen tasaan­tu­mis­ta ja kat­so­taan sit­ten uudes­taan. Jos Hel­sin­gin osal­ta ulos/sisäänmuuton tilan­ne on edel­leen sama, ei voi mitään, kysees­sä on ilmei­ses­ti luon­non­la­ki. Jos ei, on var­maan­kin ole­mas­sa poliit­ti­nen tah­to­ti­la kun­tien ja val­tion väli­sen työn­jaon muut­ta­mi­sek­si (eli siis se tah­to­ti­la jota nyt ei ole kos­ka not urbaa­ni­li­be­raa­li puolue).

    2. Pela­taan samoil­la sään­nöil­lä kuin muut­kin. Sisään/ulosmuuton ongel­mat tasaan­tu­vat ja lop­pu­tu­los on sama kuin odo­tel­les­sa jotain alt­ruis­tis­ta ihmet­tä joka lopet­taa kun­tien väli­sen hyvis­tä asuk­kais­ta ja yri­tyk­sis­tä kilpailun.

  17. spot­tu, Ode, mitä jos tää menee näin:

    Ole­te­taan joku meka­nis­mi jol­la on kak­si omi­nai­suut­ta. Sen kaut­ta Hel­sin­giin tulee lisää varak­kai­ta asuk­kai­ta ja asun­to­jen hin­nat Hel­sin­gis­sä nousevat.

    Näi­den ei tar­vit­se vält­tä­mät­tä liit­tyä suo­raan toi­siin­sa, jos esi­mer­kik­si kaa­voi­te­taan vaik­ka lisää oma­ko­ti­ta­lo­ja Hel­sin­kiin, niin nii­hin muut­ta­vat kyl­lä on varak­kai­ta kos­ka kysyn­tä on niin suu­ri ettei noi­hin nor­maa­li­tu­loi­sel­la ole varaa. Talo­jen mää­rä on kui­ten­kin sen ver­ran pie­ni ettei tuo sinän­sä muu­ta hin­to­ja, mut­ta toi­saal­ta asun­to­jen koko­nais­mää­rä Hel­sin­gis­sä jää rei­lus­ti pie­nem­mäk­si kun ei teh­ty ker­ros­ta­lo­ja mikä nos­taa hintoja.

    Tai joku muu meka­nis­mi joka toteut­taa saman, sil­lä mikä se on ei ole niin väliä. Jos noin, niin tuo toi­seen suun­taan taas lisää kes­ki­tu­lois­ten lap­si­per­hei­den pois­muu­toa, kos­ka heil­lä ei ole varaa asua kau­pun­gis­sa, mikä hei­ken­tää muut­to­vir­ran tulotasetta.

    Tun­nis­te­taan­ko tuol­lai­nen meka­nis­mi, vai sös­si­tään­kö vie­lä sii­nä­kin kun kil­pai­lusyis­tä hou­ku­tel­laan parempituloisia?

  18. ” Hel­sin­gil­lä on toki mah­dol­li­suus vara­ta hyvä­tu­loi­sil­la hou­kut­te­le­via ker­ros­ta­lo­tont­te­ja sata­mil­ta vapau­tu­neil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäi­si Hel­sin­gin sisäis­tä segregaatiota. ”

    Jaa sin­ne sit­ten nii­tä kovan­ra­ha­na­sun­to­ja. Ja hyvä oli­si jos tuo­toj­set myös näyt­täi­vi­si­vät hin­tai­sel­taan. Ei kii­tos enää oska­rei­ta , eiran­ran­taa ja mitä nyt ne lähiö­laa­ti­kot Alek­sis Kiven kadul­la on. Merel­li­suus on valt­ti , jota ei täs­sä tilan­tees­sa voi jät­tää käyttämättä.

    Lii­an van­ha:
    Met­ron tulo on näkö­jään vai­kut­ta­nut Espoon­kin muut­to­liik­kee­seen. Köy­hä­kam­moi­sim­mat rebupli­kaa­nit muut­ta­vat nyt pois.

    En epäi­le , että joku ajat­te­li­si näin. Pidän tuo­ta pel­koa tur­ha­na. Mie­les­tä­ni mones­sa pai­kas­sa met­ron piik­kiin pis­te­tään lii­an pal­jon. Nyt­hän orans­sit junat kul­ke­vat vain kaak­koi­siin esi­kau­pun­kei­hin. Espoon varak­kaat asuk­kaat ovat siel­lä teol­li­suu­den takia. Mitä jos tkk oli­si perus­tet­tu hert­to­nie­meen? Ei se met­ro sii­nä pal­jon pai­na, eikä muu­ta espoo­ta sik­si yli­hy­pe­te­tyk­si itä-helsingiksi. 

    Idäs­sä met­ro on pal­jol­ti raken­net­tu suo­raan vilk­kai­den kul­ku­väy­lien vie­reen. Itä­kes­kus­ta on pal­jon syys­tä­kin hau­kut­tu nuh­jui­sek­si ja epä­viih­tyi­säk­si. Itä­kes­kuk­sen ‘ongel­ma’ ei ole met­ro vaan sijain­ti käy­tän­nös­sä mota­rin pääl­lä. Ilman met­roa tai muu­ta jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää oli­si vain itäväylä.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/It%C3%A4keskus_seen_from_Prisma.jpg/800px-It%C3%A4keskus_seen_from_Prisma.jpg

    Tuos­sa alu­ees­sa oli­si pal­jon kehi­tet­tä­vää. Ratik­ka­vä­ki koko ajan jak­saa muis­tut­taa lii­tyn­tä­lii­ken­teen tar­peel­li­suu­des­ta. Tii­vis­tet­tä­vää sit­ten on. Hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien lähet­ty­vil­lä ole­va maa on näh­tä­vä mah­dol­li­suu­te­na. Kai­kis­ta autoi­lun hai­tois­ta ei tie­tys­ti pääs­tä eroon.

  19. Tulot/henkilö — 10 suurinta 

    Tah­von­lah­ti, Kai­vo­puis­to, Kuusi­saa­ri, Eira, Kaar­tin­kau­pun­ki, Kar­husaa­ri, Leh­ti­saa­ri, Tam­mi­sa­lo, Kulos­aa­ri, Marjaniemi

  20. Kär­jis­täen voi­si sanoa että yhdys­kun­ta­ra­ken­ne hajo­aa sik­si että per­heis­sä “äidit” päät­tä­vät min­ne per­he muut­taa. “Äidin” mie­les­tä on yhden­te­ke­vää miten isä pää­see töi­hin kun­han asun­to on iso, piha on oma, ja lap­sil­le on tilaa leik­kiä pihal­la. Se on “äidin” mie­les­tä hyvä asia jos jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei ole kos­ka sil­loin isän on pak­ko tul­la aina autol­la kotiin ja se rajoit­taa isän mah­dol­li­suuk­sia käy­dä kapakoissa.

    Suo­ma­lais­ta arki­rea­lis­mia on sitä että per­heis­sä “äidit” päät­tä­vät mis­sä asu­taan, min­ne mat­kus­te­taan tai mitä teh­dään lomal­la, mitä huo­ne­ka­lu­ja oste­taan, mitä syö­dään, miten pukeu­du­taan. Isäl­le mää­rä­tään mak­sa­jan roo­li ja hän saa päät­tää kor­kein­taan min­kä merk­ki­sel­lä autol­la aje­tan tai mitä jää­kiek­ko­jouk­kuet­ta kan­na­te­taan. Jos täl­lai­nen perus­per­he on jos­kus päät­tä­nyt muut­taa kau­pun­gin ulko­puo­lel­le niin ei se siel­tä takai­sin muuta. 

    Sel­lai­set per­heet jois­sa isil­lä on enem­män sanan­val­taa ovat vähem­mis­tös­sä. He ovat vie­lä joko niin nuo­ria että lap­sia ei ole tai sit­ten ne ovat ns uus­per­hei­tä tai maahanmuuttajataustaisia.

  21. Rat­kai­su­na osal­taan oli­si uudis­taa aja­tus ker­ros­ta­los­ta. Nyt sana tar­koit­taa lähiö­kuu­tio­ta, kun kau­pun­ki­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen lop­pui vii­meis­tään heti sotien jäl­keen. Sil­lä mil­tä talo näyt­tää on suu­ri mer­ki­tys itse asun­toa hake­val­le, mut­ta myös koko kau­pun­gil­le. Kuka halu­aa olo­huo­nee­seen­sa rumia esi­nei­tä, jois­ta näkee ettei nii­hin ole panos­tet­tu tai esi­tel­lä sel­lais­ta olo­huo­net­ta vie­rail­le, joka on täyn­nä esi­nei­tä joi­hin ei ole panostettu?

    Maa­il­mal­la on hyviä esi­merk­ke­jä talois­ta, jot­ka ovat kau­nii­ta ja arvok­kai­ta muil­ta­kin osin kuin hin­nal­ta, kuten meil­lä. Eivät kui­ten­kaan ole mitään kopio­ta entis­ajois­ta. Oma­ko­ti­ta­lo on ehkä unel­ma­na niil­lä, jot­ka eivät ole niis­sä asu­neet. Kui­ten­kin se tar­koit­taa vas­tuu­ta omas­ta kiin­teis­tös­tä ja usein pit­kiä mat­ko­ja työn ja kau­pan välil­lä, jot­ka tuh­laa­vat vapaa-aikaa. Samal­la se on las­ten len­täes­sä pesäs­tä usein aivan tur­han suu­ri ja syr­jäs­sä, vapaa­ta elä­mää viet­tä­vil­le elä­ke­läi­sil­le. Sitä pait­si se mah­dol­lis­taa tur­han romun kerää­mi­sen nurk­kiin ja rahan tuh­laa­mi­sen kaik­keen mah­dol­li­seen turhuuteen. 

    Mik­sei voi­si aja­tel­la kuten muu­al­la ja tuo­da oma­ko­ti­ta­lon hyvät puo­let ker­ros­ta­loa­su­mi­seen. On mon­ta esi­merk­kiä talois­ta, jot­ka näyt­tä­vät enem­män­kin riip­pu­vil­ta puu­tar­hoil­ta, kuin taloil­ta. Täl­lai­sen ideoi­mi­nen ja toi­mi­maan saa­mi­nen tal­vi­sis­sa ole­suh­teis­sa oli­si jo mah­dol­li­nen vientituote.

    Kos­ka Hel­sin­gin kes­kus­ta vetää vara­kas­ta väkeä, ker­too se sii­tä ettei kau­pun­kia­su­mi­nen ole pois muo­dis­ta ja oma­ko­ti­ta­lot ainoi­ta rik­kaal­le sopi­via. Ongel­ma onkin, että sel­lais­ta kau­pun­ki­mais­ta aluet­ta, jos­sa jokai­nen talo on kuin tai­de­teos, on aivan lii­an vähän. Mik­si mak­saa ele­ment­ti­ta­los­ta, kun kor­jaa­mal­la­kin se on vain ele­ment­ti­ta­lo? Mik­si mak­saa sijain­nis­ta kes­kus­tan lie­peil­lä, kun se ei ole kui­ten­kaan enää sel­lais­ta elä­vää kau­pun­kia, kuten vaik­ka­pa Punavuori.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Varak­kain väki asuu Eiras­sa. Töö­lön mer­ki­tys on myös kovin suu­ri. Munk­ki­nie­mi on tii­viis­ti raken­net­tu, pal­jon tii­viim­min kuin Myl­ly­pu­ro. Samoin kai­vo­puis­to on pal­jon tii­viim­min raken­net­tu kuin Myl­ly­pu­ro. Jopa Mar­ja­nie­mi on alue­te­hok­kuu­del­taan koh­ta­lai­sen tii­vis­tä, vaik­ka onkin oma­ko­tia­luet­ta. Näi­hin Hel­sinh­gin rik­kai­siin kau­pun­gi­no­siin ver­rat­tu­na Öster­sun­dom on kovin väljä. 

    Talous­sa­no­mien sel­vi­tyk­sen mukaan Eira on Hel­sin­gin TOP 20 varak­kaim­pien asui­na­luei­den lis­tal­la juu­ri sijal­la 20. Töö­lö pari sijaa korkeammalla. 

    Eiran ja Töö­lön edel­lä ovat mm. Leh­ti­saa­ri, Kuusi­saa­ri, Kaar­tin­kau­pun­ki, Tam­mi­sa­lo, Kai­vo­puis­to, Kai­ta­lah­ti, Kulos­aa­ri, Öster­sun­dom, Jol­las, Vat­tu­nie­mi, Palo­hei­nä ja Län­si-Paki­la. Eiran edel­lä vie­lä Itä-Pakilakin.

    Var­sin har­vaa asu­tus­ta suu­rin osa tuol­la TOP 20 listalla.

    Oikeas­taan vain Puna­vuo­ri ja Kata­ja­nok­ka nouse­vat tiheäs­ti asu­tuis­ta tuol­le lis­tal­le (sijat 11 ja 13) Eiran ja Töö­lön joukkoon.

  23. Hel­sin­ki kui­ten­kin haa­lii maa­kun­nis­ta perus- ja ammat­ti­kou­lu­te­tut nuo­ret aikui­set. Kuvit­te­li­sin siis Hel­sin­gin ole­van net­to­saa­ja. Jos nuo nuo­ret aikui­set sit­ten myö­hem­min siir­ty­vät rajo­jen ulko­puo­lel­le kas­vat­ta­maan lap­sia, niin eikö se vaan hel­po­ta kau­pun­gin kassaa? 

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Varak­kain väki asuu Eiras­sa. Töö­lön mer­ki­tys on myös kovin suuri. 

    Eira ja Töö­lö ovat­kin hie­no­ja asui­na­luei­ta. Hie­noa että Hel­sin­ki pys­tyy tar­joa­maan rik­kaim­mil­le laa­du­kas­ta asumista.

  24. KariS: Tii­viis­ti raken­ne­tut Jako­mä­ki, Val­li­la, Kon­tu­la, Mal­min­kar­ta­no ovat tii­viis­ti raken­net­tu­ja, mut­ta ei kovin­kaan vara­kas­ta väkeä noil­la kul­mil­la näy.

    Nois­ta oikeas­ti tii­vis­tä aluet­ta tai­taa olla vain Val­li­la. Mer­ki­tys­tä ei tosin ole ainoas­taan sil­lä, mis­sä nyt asuu rik­kai­ta, vaan mihin suun­taan alu­eet ovat menos­sa. Kal­lio, Hel­sin­gin kai oikeas­ti tihein kau­pun­gin­osa, on ollut kovas­sa nousus­sa eikä todel­la­kaan ole enää mikään pro­le­kau­pun­gin­osa. Varal­li­suus muut­tuu hitaas­ti 1960-luvun lähiö­vie­hä­tyk­ses­tä, mut­ta suun­ta on selvä.

    Val­li­la on menos­sa samaan suun­taan. Hel­poi­ten pää­tel­män tekee sii­tä, että Val­li­la on pit­kään ollut aktii­vi­sim­pia työ­paik­ka­ra­ken­ta­mi­sen seu­tu­ja Hel­sin­gis­sä. Ja mitä sin­ne on muut­ta­nut? Pank­ke­ja. Tosin Val­li­lan renes­sans­si vaa­ti­nee, että Stu­ren­ka­dul­le teh­dään jotain. Mut­ta asui­na­lue Pasi­lan ja Kala­sa­ta­man välis­sä, ratik­kayh­teyk­sil­lä ympä­ri kan­ta­kau­pun­kia, noin­kin hyväl­lä kort­te­li­kau­pun­ki­ra­ken­teel­la (vrt. Itä-Pasi­laan) ei voi jää­dä kovin varat­to­mien kaupunginosaksi.

    1. Jako­mä­ki, Myl­ly­pu­ro Kon­tu­la ja Mal­min­kar­ta­no on var­mas­ti väl­jem­min raken­net­tu­ja kuin Kaar­tin­kau­pun­ki, Munk­ki­nie­mi tai Kai­vo­pis­to. Lis­tas­sa ei ollut, mut­ta var­maan­kin sii­hen kuu­lui­si vie­lä Kruu­nun­ha­ka, joa on hyvin tii­vis. Tii­viy­del­lä ja väl­jyy­del­lä ei tai­da olla asian­kans­sa kovin joh­don­mu­kais­ta korrelaatiota.

  25. Halusin vain kor­ja­ta Osmon väit­teen, että varak­kain väki asui­si tii­viim­min raken­ne­tuil­la alueil­la. Tilas­tot osoit­taa ihan muu­ta. Jos Hel­sin­gin TOP 20 varaik­kaim­pien lis­tal­le mah­tuu 5 kan­ta­kau­pun­gin ker­ros­ta­lo­val­tais­ta pos­ti­nu­me­roa­luet­ta ja loput on pien­ta­lo­val­tai­sia aluei­ta kau­pun­gin lai­dal­la, niin eikös sii­tä voi pää­tel­lä, että varak­kain väki halu­aa asua pien­ta­lois­sa. Sii­tä taas voi joh­taa, että täy­den­nys­ra­ken­ta­mal­la pien­ta­lo­ja town­house kon­sep­til­la mah­dol­li­sim­man lähel­le kan­ta­kau­pun­kia niil­le saa­tai­siin nii­tä asuk­kai­ta jot­ka nyt kar­kaa­vat Espoo­seen tai Kirkkonummelle. 

    Hyvien veron­mak­sa­jien saa­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin tai sen kyl­keen on hyvä tavoi­te. Osmon pitäi­si vaan toi­mia sen tavoit­teen puo­les­ta eikä sitä vas­taan kuten nyt. Esi­merk­ki­nä juu­ri tuo town­house kon­sep­ti jota ollaan toteut­ta­mas­sa 20 km:n pää­hän Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, ei 5 km:n kuten pitäisi

    1. kari S
      Pal­jon­ko niil­lä kes­kiar­vol­taan varak­kail­la alueil­la asu­aa väkeä neliö­ki­lo­met­riä kohden?
      Jos kau­pun­gin tar­koi­tuk­se­na oli­si saa­da neliö­ki­lo­met­riä koh­den mah­dol­li­sim­man pal­jon yli­jää­mää (verot-menot) ei kan­nat­tai­si raken­taa pien­ta­lo­ja vaan Meri­ka­dun, Töö­lön ja Kruu­nun­haan kal­tais­ta kerrostaloa.

  26. tpyy­luo­ma: Tun­nis­te­taan­ko tuol­lai­nen meka­nis­mi, vai sös­si­tään­kö vie­lä sii­nä­kin kun kil­pai­lusyis­tä hou­ku­tel­laan parempituloisia?

    No ei ihan heti jol­lei yli­mi­toi­te­tun toi­mi­ti­la­kaa­voi­tuk­sen seu­ran­nais­vai­ku­tuk­sia las­ke­ta parem­pi­tu­lois­ten hou­kut­te­luk­si. Vai tar­koi­tat­ko että ole­mas­sao­le­vil­ta rik­kai­den oma­ko­ti­kei­tail­ta pitäi­si saa­da parem­pi vero­tuot­to per hehtaari ?

    1. Kaik­ki kun­nat Suo­mes­sa ovat kaa­voit­ta­neet toi­mi­ti­lo­ja yli tar­peen. Tämä ei ker­ro mitään hou­kut­te­lus­ta. Hel­sin­gis­sä var­maan­pro­sen­tu­aa­li­nen yli­kaa­voi­tus on pieneintä.

  27. Noniin meren­lä­hei­set pien­ta­loa­lu­eet sijoit­tui­vat hyvin tuol­la lis­tal­la. Kysy­mys on nyt mitä tii­viy­del­lä tar­koi­te­taan. Alue­te­hok­kuut­ta ‚raken­nus­tyyp­piä vai jotain muuta? 

    Mal­min­kar­ta­non ja Kon­tu­la ovat met­sä­lä­hiöi­ta. Pien­ta­lo­mat­toa löy­tyy kans­sa. Useim­mat eivät käyt­täi­si sanaa tii­vis täs­sä. Ehkä sel­lais­ta suo­ma­lais­ta puu­tar­ha­kau­pun­kia tms. Kaar­tin­kau­pun­ki taas on kivikaupunkia. 

    Paki­las­sa saat­taa hyvin­kin olla näy­til­lä naa­pu­ril­le pal­jon enem­män kuin ker­ros­ta­loa­sun­nos­sa. Muu­al­la­kin näkee jos­kus esi­merk­ke­jä miten alun­pe­rin maa­seu­dul­le suu­ni­tel­tu­ja oma­ko­ti­ta­lo­pa­ket­te­ja on tun­get­tu tyy­lin jon­kun enti­sel­le taka­pi­hal­le. Nuo hel­sin­ki­pien­ta­lot ovat hyvä idea. Hyvin toteut­tu­na voi­si­vat tar­jo­ta jon­kun ver­ran suo­jaa naa­pu­rin katseilta.

  28. En ymmär­rä, mik­sei tuo­ta Hel­sin­gin Kes­kus­rö­teik­köä muka voi­si kaa­voit­taa ja raken­taa (kan­ta­kau­pun­ki­mai­ses­ti) Rus­kea­suon ja L‑Pasilan välil­tä. Aivan lii­an suu­ri röteik­kö niin­kin lähel­lä kau­pun­gin sydäntä.

    Öster­sun­do­min suun­ni­tel­mia ei voi hyväk­syä, uusi mega­lä­hiö, vaik­ka tilaa kyl­lä riit­tää lähempänäkin.

  29. KariS: Mar­ja­nie­mi, Kuusi­saa­ri, Kai­vo­puis­to, Tah­von­lah­ti Leh­ti­saa­ri, Munk­ki­nie­mi, Eira… Nois­sa asuu varak­kain väki

    Nuo­ko muka tii­veim­min rakennettuja?

    Tii­viis­ti raken­ne­tut Jako­mä­ki, Val­li­la, Kon­tu­la, Mal­min­kar­ta­no ovat tii­viis­ti raken­net­tu­ja, mut­ta ei kovin­kaan vara­kas­ta väkeä noil­la kul­mil­la näy.

    Toki, mut­ta on myös mm. Töö­lö, Eira, Laut­ta­saa­ri, Munk­ki­nie­mi, Kamp­pi, Puna­vuo­ri jne. Ovat tii­viis­ti raken­net­tu­ja, ja asun­to­jen hin­nat ovat kor­kei­ta. Sit­ten taas on kau­ka­na kes­kus­tas­ta esim. Poh­jois-Hel­sin­gis­sä Suu­ta­ri­lat, Tapu­li­kau­pun­git, Met­sä­lät yms, väl­jem­min raken­net­tu­ja ja käsit­tääk­se­ni hin­ta­ta­so ei ole niin kor­kea kuin em. kaupunginosissa? 

    Yleen­sä pien­ta­loa­lu­eet ovat väl­jem­min raken­net­tu­ja kuin ker­ros­ta­loa­lu­eet. Yleen­sä ker­ros­ta­loa­lu­eet ovat kes­kus­tas­sa tai alue­kes­kus­ten tun­tu­mas­sa. Myös met­ron var­teen kaa­voi­te­taan tii­viis­ti, kos­ka kul­ku­yh­tey­det ovat hyvät. Ovat sil­ti usein hyvin kal­lii­ta neliöi­tä, ja kal­lii­ta asun­to­ja (aina­kin Län­si-Met­ron var­teen kaa­voi­te­tut ja raken­ne­tut uudet ker­ros­ta­lot). Asia ei siis vält­tä­mät­tä ole niin yksioikoinen.

  30. RS:
    Kär­jis­täen voi­si sanoa että yhdys­kun­ta­ra­ken­ne hajo­aa sik­si että per­heis­sä “äidit” päät­tä­vät min­ne per­he muut­taa. “Äidin” mie­les­tä on yhden­te­ke­vää miten isä pää­see töi­hin kun­han asun­to on iso, piha on oma, ja lap­sil­le on tilaa leik­kiä pihal­la. Se on “äidin” mie­les­tä hyvä asia jos jul­kis­ta lii­ken­net­tä ei ole kos­ka sil­loin isän on pak­ko tul­la aina autol­la kotiin ja se rajoit­taa isän mah­dol­li­suuk­sia käy­dä kapakoissa.

    Suo­ma­lais­ta arki­rea­lis­mia on sitä että per­heis­sä “äidit” päät­tä­vät mis­sä asu­taan, min­ne mat­kus­te­taan tai mitä teh­dään lomal­la, mitä huo­ne­ka­lu­ja oste­taan, mitä syö­dään, miten pukeu­du­taan. Isäl­le mää­rä­tään mak­sa­jan roo­li ja hän saa päät­tää kor­kein­taan min­kä merk­ki­sel­lä autol­la aje­tan tai mitä jää­kiek­ko­jouk­kuet­ta kan­na­te­taan. Jos täl­lai­nen perus­per­he on jos­kus päät­tä­nyt muut­taa kau­pun­gin ulko­puo­lel­le niin ei se siel­tä takai­sin muuta. 

    Sel­lai­set per­heet jois­sa isil­lä on enem­män sanan­val­taa ovat vähem­mis­tös­sä. He ovat vie­lä joko niin nuo­ria että lap­sia ei ole tai sit­ten ne ovat ns uus­per­hei­tä tai maahanmuuttajataustaisia.

    Voi hyvä ihme… Aina­kin omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni nimen omaan mie­het tah­to­vat “maal­le” tai isom­piin asun­toi­hin ja nai­set huo­leh­ti­vat kul­ku­yh­teyk­sis­tä ja tyy­tyi­si­vät vähem­piin­kin neliöi­hin. Ihmeel­li­nen yleis­tys sinulta.

  31. Miten nuo tulot on las­ket­tu? Aika pie­niä tulo­ja, jos koko maan medi­aa­ni palk­ka on noin 3000 euroa kuu­kau­des­sa. Aina­kin minun on vai­kea tul­ki­ta noi­ta luku­ja. Mis­tä ne kertovat?

  32. Mar­ko V:
    Hel­sin­ki kui­ten­kin haa­lii maa­kun­nis­ta perus- ja ammat­ti­kou­lu­te­tut nuo­ret aikui­set. Kuvit­te­li­sin siis Hel­sin­gin ole­van net­to­saa­ja. Jos nuo nuo­ret aikui­set sit­ten myö­hem­min siir­ty­vät rajo­jen ulko­puo­lel­le kas­vat­ta­maan lap­sia, niin eikö se vaan hel­po­ta kau­pun­gin kassaa? 

    Hel­sin­ki­kö se vain vie nuo­ret maal­ta? Eivät­kö Tam­pe­re, Oulu, Jyväs­ky­lä, Kuo­pio, Vaa­sa ja Tur­ku vie yhtään?

  33. Osmo, voit­ko hie­man ava­ta tätä:

    Kehys­kun­nat vas­taa­vas­ti kerää­vät muut­to­liik­keen ansios­ta suu­ri­tu­lois­ta väkeä. Kehi­tys on täy­sin luon­nol­lis­ta. Mer­kit­tä­vä osa hyvä­tu­loi­sis­ta halu­aa pyr­kii asu­maan suu­ris­sa oma­ko­ti­ta­lois­sa ja mer­kit­tä­vä osa pie­ni­tu­loi­sis­ta asuu kerrostaloissa. ”

    Mut­ta kuitenkin:

    Hel­sin­gil­lä on toki mah­dol­li­suus vara­ta hyvä­tu­loi­sil­la hou­kut­te­le­via ker­ros­ta­lo­tont­te­ja sata­mil­ta vapau­tu­neil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäi­si Hel­sin­gin sisäis­tä segregaatiota.”

    Suu­rem­mil­la kau­pun­ki­seu­duil­la segre­gaa­tio on luon­nol­lis­ta, mut­ta Hel­sin­gin sisäl­lä epä­toi­vot­tua? Mik­si näin? Mah­dol­lis­ten kun­ta­lii­tos­ten myö­tä kau­pun­ki­seu­dun luon­nol­li­ses­ta segre­gaa­tios­ta tuli­si kau­pun­gin sisäis­tä — oli­si­ko se sil­loin pie­nem­pi vai isom­pi ongelma?

    Sinän­sä olen samaa miel­tä sii­tä, että kun­ta­ra­ken­net­ta on uusit­ta­va ja kau­pun­ki­seu­tu­jen hal­lin­to ei nyky­mal­lis­sa toi­mi ollenkaan.

    1. Emi­lia.
      Sinän­sä hyvä kysy­mys, johon voi olla parem­pia­kin vas­tauk­sia. Jos me alam­me teh­dä vie­lä ker­ros­ta­loa­su­mi­seen­kin sovel­tu­vil­la alueil­la käy­tän­tö­jä, jot­ka sul­ke­vat pie­ni­tu­loi­set pois joil­tain alueil­ta, lop­pu­tu­lok­se­na on, että syn­tyy ker­ros­ta­lo­val­tai­sia aluei­ta, jois­sa on vain huono-osaisia.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    kari S
    Pal­jon­ko niil­lä kes­kiar­vol­taan varak­kail­la alueil­la asu­aa väkeä neliö­ki­lo­met­riä kohden?
    Jos kau­pun­gin tar­koi­tuk­se­na oli­si saa­da neliö­ki­lo­met­riä koh­den mah­dol­li­sim­man pal­jon yli­jää­mää (verot-menot) ei kan­nat­tai­si raken­taa pien­ta­lo­ja vaan Meri­ka­dun, Töö­lön ja Kruu­nun­haan kal­tais­ta kerrostaloa.

    Hyvä. Siis Kivi­no­kal­le, Talin golf­ken­täl­le, Val­li­lan ja Kum­pu­lan siir­to­la­pu­tar­hoi­hin ja mui­hin asuin­käyt­töön sovel­tu­viin paik­koi­hin kun­non tehok­kuut­ta. Samoin Mäke­län­ka­dun var­teen, Kos­ke­lan vari­kon koh­dal­le ja mui­hin vajaa­käy­tös­sä kes­kus­taa lähel­lä ole­viin koh­tei­siin. Juu­ri tuo­ta sinul­ta odo­te­taan. Toi­vo­ta­vas­ti näem­me vie­lä ennen kun­ta­vaa­le­ja kun­non kon­kreet­tid­sia aloit­tei­ta jot­ta puhee­si ja teko­si kohtaavat

  35. Asun­to­jen myyn­ti­hin­ta ei ole jär­ke­väs­sä suh­tees­sa sii­hen, miten talot on raken­net­tu tai mil­lais­ta raken­nus­tyyp­piä ne ovat. Esim. 1920/30-luvun ker­ros­ta­lois­ta tai 1950/60-luvun rivi­ta­lois­ta löy­tyy hal­val­la ja huo­nos­ti teh­ty­jä — mut­ta nii­den asun­nois­ta voi­daan mak­saa kor­kea hin­ta ja niis­sä asuu siten hyvä­tu­loi­sia ihmi­siä. Tär­kein teki­jä arvos­tuk­seen on maan­tie­teel­li­nen sekä sosi­aa­li­nen sijain­ti. Jos kri­ti­soi­daan nii­tä kun­tia, jot­ka ovat luo­neet sosi­aa­li­ses­ti arvos­tet­tua ympä­ris­töä maan­tie­teel­li­ses­ti huo­nom­mas­sa sijain­nis­sa, mil­tä näyt­tää se, että itse ryh­dy­tään kehit­te­le­mään asui­na­luei­ta kor­keal­la sosi­aa­li­sel­la pro­fii­lil­la…? Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si, että val­tio hoi­tai­si ne asiat, jot­ka val­tion kuu­luu hoi­taa (rahoit­taa), niin kun­tien väli­sen kil­pai­lun tar­ve ja fokus muut­tui­si­vat ter­veem­pään suun­taan — riip­pu­mat­ta kun­tien yhdis­tä­mi­ses­tä tai ei.

  36. Eli nykyi­nen kun­ta­uu­dis­tus on Hel­sin­gin seu­dun eri­ty­ty­mi­sen näkö­kul­mas­ta riit­tä­mä­tön? Mut­ta mihin asti Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­lu­een raja pitäi­si vetää? Siun­tuos­ta, Riih­mi­näen ja Mäns­tä­län kaut­ta Porvooseen?

  37. Varak­kain väki asuu siel­lä, mis­sä on kal­lii­ta asun­to­ja. Nii­tä kal­lii­ta asun­to­ja on viih­tyi­sil­lä ja hyvä­mai­nei­sil­la asui­na­lueil­la. Sel­lai­sen asui­na­lu­een tär­keim­mät omi­nai­suu­det ovat: hie­no ark­ki­teh­tuu­ri, muka­va ilma­pii­ri, hyvät pal­ve­lut ja liikenneyhteydet. 

    Voi­sin väit­tää, että suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit, kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat sekä raken­nus­yh­tiöt ovat syy­päi­tä sii­hen, että näi­tä hyviä asui­na­luei­ta ei ole Hel­sin­kiin raken­net­tu vii­me vuo­si­na ollenkaan. 

    Kaik­ki ark­ki­teh­dit tuli­si lait­taa pak­ko­pai­taan ja kysyä heil­tä seu­raa­va kysy­mys: Suun­nit­te­let­te­vat­ko he nii­tä talo­ja ihmi­siä var­ten vai ovat­ko talois­sa asu­vat ihmi­set vain jotain koe-eläi­miä täs­sä epä­on­nis­tu­nees­sa moder­nin beto­ni­laa­tik­koark­ki­teh­tuu­rin kokeilussa. 

    Hel­sin­gin tuli­si vaa­tia uusil­le alueil­le ainoas­taan Kar­ta­non­kos­ken tyy­lis­tä uustra­di­tio­naa­lis­ta ark­ki­teh­tuu­ria, joka on todet­tu hie­nok­si ja toi­mi­vak­si rat­kai­suk­si. Töö­lön ja Puna­vuo­ren van­hois­ta talois­ta voi­tai­siin ottaa suo­raan kopioi­ta ja raken­taa nii­tä uusil­le alueil­le tii­vii­nä ja viih­tyi­si­nä umpi­kort­te­lei­na. Jos ark­ki­teh­dit alka­vat jotain läs­sy­tä­mään, niin aina voi­daan pal­ka­ta ark­ki­teh­dit ulko­mail­ta. Kar­ta­non­kos­ken­kin suun­ni­tel­lut ark­ki­teh­ti oli ruotsalainen.

    1. Töö­lön ja Puna­vuo­ren van­hois­ta talois­ta voi­tai­siin ottaa suo­raan kopioi­ta ja raken­taa nii­tä uusil­le alueil­le tii­vii­nä ja viih­tyi­si­nä umpikortteleina.

      Tätä teh­täi­siin mie­lel­lään. Puna­vuor­ta tai Töö­löä ei kui­ten­kaan saa enää raken­taa, kos­ka täl­lai­seen raken­tee­seen ei mah­du nor­min mukais­ta mää­rää autoja.

  38. Perus­on­gel­ma tun­tuu ole­van sii­nä, että Hel­sin­kiä kaa­voi­te­taan yli­pää­tään aivan lii­an vähän. Ja sekin vähä kum­mal­li­ses­ti hajal­leen ja huo­no­jen yhteyk­sien päähän.

  39. Hel­sin­gis­sä ei ole ahdas­ta. Siel­lä on vaan lii­kaa NIM­BY­jä ja sno­be­ja. Muu­tin pari viik­koa sit­ten Sin­ga­po­reen. Tääl­lä asu­kas­ti­heys on liki kym­men­ker­tai­nen Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na, kaik­ki tie­väy­lät 4–8 kais­tai­sia, taval­li­nen per­hea­sun­to ker­ros­ta­los­sa on 125 neliöi­nen 5 h+k, joka puo­lel­la on met­sää ja vihe­ra­luei­ta. Lap­si­kuol­lei­suus on Suo­mea matalampi.

    Suo­mes­sa ei vaan oikeas­ti halu­ta teh­dä nii­tä pää­tök­siä, jot­ka tar­vi­taan. Nii­tä ei halu­ta teh­dä, kos­ka on taho­ja, jot­ka hyö­ty­vät lii­kaa sii­tä että niuk­kuut­ta on enemmän.

    Tosin, on tääl­lä asu­mi­nen­kin kal­lis­ta, neliö­hin­nat kun ovat Hel­sin­gin tasoa…

  40. R. Silf­ver­berg: Hel­sin­ki­kö se vain vie nuo­ret maal­ta? Eivät­kö Tam­pe­re, Oulu, Jyväs­ky­lä, Kuo­pio, Vaa­sa ja Tur­ku vie yhtään? 

    Maa­kun­nil­la tar­koi­tin juu­ri noi­ta kau­pun­ke­ja. Meil­le­kin on töi­hin pal­kat­tu vii­me vuo­si­na lukui­sia oulu­lai­sia diplo­mi-insi­nöö­re­jä. Eikö oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että kas­vat­ta­ja­kau­pun­ki sai­si osuu­ten­sa hei­dän työpanoksestaan?

  41. Voi hyvää päi­vää. Oli­pa kat­ke­roi­tu­neen, “sor­re­tun mie­hen” kom­ment­ti RS:ltä.
    Aina­kaan minun lähi­pii­ris­sä mie­het ovat jär­jes­tään halun­neet maal­le, nai­set kau­pun­kiin. Nai­set kun tupaa kul­ke­maan bus­sil­la ja mie­het autol­la, niin hyvät jul­ki­set yhtey­det töi­hin on tär­keä­miä naisille.
    Ja tuo muu löpi­nä, että nai­set päät­tä­vät kai­kes­ta… Sii­hen­kin voi­sin sanoa jotain mie­hiä hal­ven­ta­vaa, mut­ta jätän väliin, kun tie­dän ettei suu­rin osa mie­his­tä ansait­se kommenttia.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä teh­täi­siin mie­lel­lään. Puna­vuor­ta tai Töö­löä ei kui­ten­kaan saa enää raken­taa, kos­ka täl­lai­seen raken­tee­seen ei mah­du nor­min mukais­ta mää­rää autoja. 

    Onko muu­ten tämän nor­mis­ton tar­koi­tus muut­tua jos­sain vai­hees­sa? Kuka tai ket­kä aja­vat muu­tos­ta ja onko muu­tos realistinen?

    On aika tur­haa yrit­tää saa­da kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­sia erä­voit­to­ja ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, kun koko kaa­voi­tus­pro­ses­sin pitää kui­ten­kin aina toi­mia täl­lais­ten reu­naeh­to­jen sisäl­lä. Se on ihan sama, jos johon­kin uudis­ra­ken­nus­saa­reen tulee pari kort­te­lia tii­viim­pää kuu­tio­ta, kun koko­nai­suu­des­saan hom­ma vuo­taa reu­noil­ta näi­den auto­se­koi­lu­jen takia. Vähän kuin yrit­täi­si teh­dä reiäl­lis­tä pan­nu­kak­kua siten, että kovas­ti kaa­pii sii­hen kes­kel­le auk­koa, mut­ta piru kun se pan­na­ri­tai­ki­na valuu aina takai­sin ja täyt­tää sen.

    Nor­mit ovat var­mas­ti syn­ty­neet mokis­ta. On huo­mat­tu, että auto­ja ei mah­du kau­pun­kiin, kun ei ole auto­paik­ko­ja. Sit­ten on nor­mi­tet­tu, että auto­paik­ko­ja pitää uusil­la alueil­la olla “riit­tä­vä” mää­rä. Tai että lii­an lähel­le juna­ra­taa ei saa raken­taa. Mut­ta huo­no puo­li on, että täl­lai­nen nor­mi­tus nos­taa rimaa kai­kil­ta, vaik­ka ihmi­set ovat eri­lai­sia. On kui­ten­kin ihmi­siä, jot­ka mie­luum­min asui­si­vat hal­vem­mal­la ilman auto­paik­kaa tai lähel­lä juna­ra­taa tai len­to­me­lus­sa kuin peh­mo­pul­la­nor­mi­te­tul­la alu­eel­la, kau­ka­na kai­kes­ta ja park­ki­paik­ko­jen kes­kel­lä, kun muu­ta ei saa rakentaa.

    Pal­jon fik­sum­paa oli­si jät­tää nor­mit­ta­mat­ta ja antaa mark­ki­noi­den päät­tää, mitä tar­vi­taan. Joko alu­eel­le valuu autot­to­mia ihmi­siä, vaik­ka etu­kä­teen kukaan ei oli­si sitä osan­nut kuvi­tel­la­kaan. Tai sit­ten auto­pai­kat­to­mat alu­eet eivät kel­pai­si ihmi­sil­le, jol­loin asun­to­jen hin­ta las­ki­si riit­tä­väs­ti, kun­nes alka­vat kel­paa­maan. Win-win.

    Pas­kin vaih­toeh­to oli­si se, että alue on teh­ty sel­lai­sek­si (kun ilman nor­me­ja kaik­kea­han sai teh­dä), ettei sin­ne halua muut­taa kukaan, jol­loin sin­ne muut­tai­si­vat he, joi­den on pak­ko (esim. he, jot­ka eivät asun­toa muu­al­ta saa). En tie­dä olis­ko tämä­kään nyt huo­no vaih­toeh­to. Gent­ri­fi­kaa­tio­ta ei voi ennustaa.

  43. Ilmai­nen idea:
    Kulos­aa­ren met­ro ja Itä­väy­lä tun­ne­liin, pääl­le pari luk­sus­ker­ros­ta­loa ja Town­house ‑pilot­ti­pro­jek­ti. Saa olla kal­lis­ta niin suun­ni­tel­ma alkaa kel­va­ta Kulos­aa­ren Nim­byil­le­kin, jos han­kaa­vat vas­taan niin uhkaat­te HITAS-taloilla 🙂
    Kau­pak­si menee…

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä teh­täi­siin mie­lel­lään. Puna­vuor­ta tai Töö­löä ei kui­ten­kaan saa enää raken­taa, kos­ka täl­lai­seen raken­tee­seen ei mah­du nor­min mukais­ta mää­rää autoja. 

    Voi­si­ko sen Kehä III:n sisälle/eteläpuolelle jää­vän alu­een julis­taa eri­tyis­ta­lous­a­lu­eek­si, jos­sa ei tar­vit­se välit­tää koko auto­paik­ka­nor­mis­ta, vaan auto­pai­kat raken­net­tai­siin ja rahoi­tet­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti? Täs­tä hyö­tyi­si­vät minun näh­däk­se­ni kaikki.

  45. Kat­se­lin asun­to­jen hin­to­ja Oulus­sa ja kiin­ni­tin huo­mion sii­hen, että hin­nat ovat todel­la hal­po­ja Hel­sin­kiin verrattuna.Jopa kes­kus­tas­sa ja ns hyvil­lä pai­koil­la hin­nat eivät poik­kea kovin pal­jon keskimääräisestä.Asunnon saa 1500–2900 euroa/m2, myös uuden. Kal­leim­mat oli­vat n 4500 euroa/m2 huippupaikalla

    http://www.jokakoti.fi/kohde/8681a/wicket:pageMapName/jk-kohde

    Oma­ko­ti­ta­lon 5 km pääs­sä kes­kus­tas­ta saa n 250000 eurol­la eli Hel­sin­gin kak­sion-kol­mion hinnalla

    http://www.jokakoti.fi/haku.13

    Oulu­kin on muut­to­voit­toa­lue ja siel­lä asuu hyvä­tu­lois­ta väkeä.

    Ero on tont­ti­po­li­tii­kas­sa: Kun­nat osta­vat ja lunas­ta­vat maa­ta raa­ka­maan hintaan,kaavoittavat, raken­ta­vat kun­nal­lis­tek­nii­kan ja myy­vät pik­ku voitolla

    Näin tont­ti­kus­tan­nuk­set pysy­vät kuris­sa ja kun ihmi­sil­lä on vaih­toeh­to­ja raken­ta­mi­seen niin suu­ret raken­nus­fir­mat­kaan eivät pää­se hal­lit­se­maan mark­ki­noi­ta kuten Pääkaupunkiseudulla.

    Hin­tae­roa selit­tää eni­ten kak­si­syy­tä ‚miten kun­nat edis­tä­vät kil­pai­lua ja toi­saal­ta har­joit­ta­vat jär­ke­vää tonttipolitiikkaa.

    1. Oulus­sa on hal­vem­paa, kos­ka siel­lä on har­joi­tet­tu hyvää maa­po­li­tiik­kaa. Hal­paa voi­si olla Hel­sin­gis­sä­kin, jos kun­nat vetäi­si­vät asias­sa yhtä köyt­tä. Asu­mi­sen hin­ta on yksi niis­tä asiois­ta, joi­ta mak­sam­me täs­tä kun­ta­ra­ken­teen pirstoutumisesta.
      Kau­pun­ki­ta­lous­i­te­tees­sä yksi peru­to­tuuk­sis­ta on, että haja­nai­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne nos­taa asu­mi­sen hnin­taa koko alu­eel­la. Niin lähel­lä kes­kus­taa kuin kau­ka­na keskustasta.

  46. Tör­mä­sin kil­pai­lun n rajoit­ta­mi­seen myös korjausrakentamisessa.

    Täti­ni asun­to remon­toi­tiin ja hän ihmet­te­li hintaa.

    Niin­pä olen sel­vi­tel­lyt hän­ne pyyn­nös­tään mitä on tapahtunut.

    Talo­yh­tiön kir­jan­pi­dois­ta kävi ilmi ettei vesi­va­hin­ko­ja juu­ri ollut eikä niis­sä­ol­lut mitään muu­tos­ta ylöspäin

    Eli koko remont­ti läh­ti puh­taas­ti isän­nöit­si­jän ikä­pe­lot­te­lus­ta, tek­nis­tä syy­tä ei oikein löytynyt

    Mik­si isän­nöit­si­jä har­joit­taa tällaista ?

    Kos­ka hän saa rahaa myös rakennusliikkeiltä.
    Sikis esim­pin­noi­te ym vaih­toeh­to­ja ei tut­ki­ta ja nii­den epä­on­nis­tu­mi­sel­la pelotellaan

    Samaan nipuun pis­tet­tiin säh­kö­nousu­jen uudis­ta­mi­nen, joka myös hämmästytti,sillä asun­nois­sa oli jo kol­me­vai­he­syöt­tö ja säh­kö­hel­la eikä sii uut­ta mer­kit­tä­vää kuor­maa enää tule.
    Siis tur­ha toimenpide.

    Ainoa hyö­dyl­li­nen oli laa­ja­kais­ta- ja anten­ni­ver­kon uudistaminen.
    Lisäk­si pis­tet­tiin pesu­ti­lat uusiksi

    No ura­kas­ta tuli mil­joo­nau­rak­ka ja kun sel­lai­nen teke­mi­nen vaa­tii talou­del­li­sia mus­ke­lei­ta niin vain suu­ret kyke­ne­vät työ­hön ja ne taas jaka­vat sovus­sa markkinoita

    Niin­pä YIT sai kaik­ki alu­een kor­jausu­ra­kat ‚usean talon teke­mi­nen on tuottoisaa.
    Kil­pai­lu­tus teh­tiin talokohtaisesti.
    Hin­tae­rois­ta saat­toi pää­tel­lä, ettei­vät muut edes kil­pail­leet urakoista

  47. Kaa­vio­den mukaan Espoon kan­nat­tai­si liit­tyä Kau­niai­siin ja kirk­ko­num­meen ja varauk­sel­la Vih­tiin ja Nurmijärveen.
    Hel­sin­ki ja Van­taa oli­si vaih­to ehdois­ta vii­mei­sim­pi­nä vain pako­ne­des­sä. Nii­hin liit­ty­mis­tä pitäi­si edel­tää kau­pun­gin omai­suu­den jakoa Espoo­lai­sil­le ennen­kuin ne valu­vat muillemaille.
    Jos Espoo laa­je­ni­si län­teen ja poh­joi­seen se oli­si lii­an iso liit­tyäk­seen vil­liin itään.

  48. Mar­ko V: Maa­kun­nil­la tar­koi­tin juu­ri noi­ta kau­pun­ke­ja. Meil­le­kin on töi­hin pal­kat­tu vii­me vuo­si­na lukui­sia oulu­lai­sia diplo­mi-insi­nöö­re­jä. Eikö oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että kas­vat­ta­ja­kau­pun­ki sai­si osuu­ten­sa hei­dän työpanoksestaan?

    Oulun ongel­ma on että siel­lä lue­te­taan aina lii­kaa yhteen oljen­kor­teen. Ennen van­haan ter­ve­por­va­rei­hin, nyt erää­seen N:llä alka­vaan elekt­ro­niik­kay­ri­tyk­seen. Kun sil­lä mie­nee huo­nos­ti menee Oulul­la­kin. Oulu on Mur­mans­kin ohel­la maa­il­man ainoa ark­ti­sen alu­een yli 100.000 asuk­kaan kau­pun­ki. Ei sin­ne asti saa­da aikaan mer­kit­tä­vää muut­to­lii­ket­tä ete­läs­tä ellei yhteis­kun­ta panos­ta rahallisesti.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tätä teh­täi­siin mie­lel­lään. Puna­vuor­ta tai Töö­löä ei kui­ten­kaan saa enää raken­taa, kos­ka täl­lai­seen raken­tee­seen ei mah­du nor­min mukais­ta mää­rää autoja.

    Olet tois­tu­vas­ti vedon­nut tähän, ja saat sen kuu­los­ta­maan sil­tä, kuin kysees­sä oli­si joku luon­non­la­ki. Ei se sel­lai­nen kui­ten­kaan ole, vaan joku hal­lin­nol­li­nen pää­tös jos­sain, ja sel­lai­sia voi­daan ylei­ses­ti ottaen muuttaa.

    Usko­taan nyt kui­ten­kin, että se muut­ta­mi­nen ei ole help­poa. Kai­pai­sin kui­ten­kin vähän tie­to­ja mik­si näin on. Voi­sit­ko siis sinä (tai joku valis­tu­nut luki­ja) vähän ava­ta taus­to­ja pysä­köin­ti­nor­min his­to­rias­ta, argu­men­teis­ta sen taus­tal­la, ja sii­tä mikä nykyi­ses­sä poliit­ti­ses­sa tilan­tees­sa aikaan­saa sen, että nor­mi on se mikä on. Ket­kä sitä oikein kan­nat­ta­vat ja mil­lä perus­teil­la, ja ket­kä (vih­rei­den lisäk­si) vas­tus­ta­vat? Eikö sitä vas­taan ole kun­nol­li­sia vas­ta-argu­ment­te­ja, tai riit­tä­vän suur­ta poliit­tis­ta massaa?

    1. ON yri­tet­ty muut­taa vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa. Luon­non­la­ki on, että ihmi­set äänes­tä­vät puo­luei­ta, joi­den mie­les­tä park­kia­pai­kat ovat tär­keäm­piä kuin asunnot.

  50. Lii­an van­ha:
    Oulu­kin on muut­to­voit­toa­lue ja siel­lä asuu hyvä­tu­lois­ta väkeä. 

    Tai­taa olla vie­lä mie­les­sä Oulun mai­ne tek­no­boo­min ajalta.

    Täl­lä het­kel­lä Oulun työt­tö­myys­pro­sent­ti on pääl­le kym­me­nen ja nuo­ri­so­työt­tö­myys lähel­lä kahtakymmentä. 

    Muut­to­voit­to ei tar­koi­ta aina sitä että tuli­joil­le oli­si töitä.

  51. Jaak­ko Hir­vo­nen: Olet tois­tu­vas­ti vedon­nut tähän, ja saat sen kuu­los­ta­maan sil­tä, kuin kysees­sä oli­si joku luon­non­la­ki. Ei se sel­lai­nen kui­ten­kaan ole, vaan joku hal­lin­nol­li­nen pää­tös jos­sain, ja sel­lai­sia voi­daan ylei­ses­ti ottaen muuttaa.

    Oden syyt­tä­mi­nen yri­tyk­sen puut­tees­ta on koh­tuu­to­nya. Kaik­kea voi­daan muut­taa jos on tah­toa, mut­ta kun pitäi­si tah­toa. Se mik­si ei tah­do­ta tii­viis­tyy minus­ta kah­teen asenteeseen:

    1) Pitää­hän sitä nyt voi­da autol­la… Hen­ki­lö kyl­lä ilmoit­taa kan­nat­ta­van­sa tii­vis­tä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, jouk­ko­lii­ken­nen­net­tä, pyö­räi­lyä, laa­du­kas­ta käve­ly-ympä­ris­töä, lue vaik­ka Hel­sin­gin kokoo­muk­sen kun­nal­lis­vaa­lioh­jel­ma, MUTTA tämä pitää toteut­taa niin että autol­la saa ajaa ja pysä­köi­dä ihan miten huvit­taa. Kos­ka tämä nyt vaan on vält­tä­mä­tön­tä, kos­ka auto­lii­ken­ne, siis ei joku auto­lii­ken­ne vaan ihan yleen­sä laa­dul­li­ses­ti autoi­lu, on joten­kin vält­tä­mä­tön­tä, eli luonnonlaki. 

    Kysei­sel­le hen­ki­löl­le voi sanoa että nämä ovat täy­sin ris­ti­rii­tai­sia tavoit­tei­ta, sem­mois­ta kau­pun­kia esim. mer­ki­tyk­ses­sä kort­te­lei­ta ei voi raken­taa niin että siel­lä on kai­kil­le ilmai­nen pysä­köin­ti­paik­ka. Tai että jos nyt käy­te­tään mit­ta­ri­na hin­to­ja, arki­ko­ke­mus­ta, kuu­lo­pu­hei­ta, jär­keä, sil­miä, tms. niin kau­pun­gi­no­sien parem­muus on kään­täen ver­ran­nol­li­nen sii­hen kuin­ka help­poa niis­sä on autoi­lu. Kaik­ki hyvät oikeat kau­pun­gin­osat (Kal­lio, Eira, Töö­lö… mis­tä nyt kukin tyk­kää) ovat autoi­li­jal­le ikä­viä. Tämä ei joh­du sii­tä että autoi­lun huo­non­ta­mi­nen paran­taa kau­pun­kia, vaan sii­tä että autoi­lun paran­ta­mi­nen huo­non­taa kaupunkia.

    Ja sit­ten vaih­de­taan puhee­nai­het­ta, höpis­tään jotain auton­pot­ki­jois­ta, tai yleen­sä pala­taan sii­hen että mut­ku kun sil­lä autol­la nyt vaan pitää… Kau­pun­ki­suun­nit­te­lua huu­to­ma­kuu­pot­ki­mal­la parkkipaikalla.

    2) Kun sii­tä voi joku suut­tua. Ei tie­ten­kään kos­ke pelk­kää autoi­lua ja vai­vaa var­sin­kin vir­ka­mie­hiä, se nyt on ihan inhi­mil­lis­tä ettei halua kiuk­kui­sia puhe­lui­ta. Tämä on vaan koo­mi­sem­mal­la taval­la äly­tön perus­te­lu, kos­ka ihan sama mitä teh­dään tai vaik­ka ei teh­täi­si mitään, niin aina joku suut­tuu ja sem­moi­set 30% kau­pun­ki­lai­sis­ta ilmoit­taa kysyt­täes­sä vas­tus­ta­van­sa. Tuo on amma­tin­va­lin­ta­ky­sy­mys, jos ei tuo­ta kes­tä niin on vää­ris­sä hommissa.

    Jos venä­läi­nen hyvän­te­ki­jä haluai­si raken­taa Töö­lön­lah­del­le ilmai­sen karusel­lin köy­hien las­ten ilok­si, niin: Aamu-TV:ssä las­tenp­sy­ko­lo­gian dosent­ti oppo­noi­si että lii­ke­kes­kus­tan vau­rau­den näke­mi­nen saat­taa trau­maa­ti­soi­da köy­hän lap­sen, eli karusel­li pitäi­si sijoit­taa Kor­soon. Kruu­nun­ha­ka­seu­ra moit­ti­si, että korusäh­keen jol­la heil­le erik­seen käy­tiin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti ker­to­mas­sa aihees­ta muka­na tul­lut kuk­ka­pus­ka oli nuh­jaan­tu­nut, ja aiheut­ti ikään­ty­neel­le nais­hen­ki­löl­le aivas­tuk­sen, joka kai­kui lähes koko Lii­san­ka­tu 8B rapus­sa, herät­täen lem­mik­ki­mar­sun nok­kau­nil­taan. KSV:n auto­lii­ken­ne­suun­nit­te­lu pitäi­si tär­keä­nä että karusel­li­lii­ken­teen näky­mä­alu­eet ovat riit­tä­vät, ja että huo­mioon ottaen köy­hien ihmis­ten auto­jen kes­ki­mää­räis­tä kor­keam­pi pääs­tö­ta­so karusel­lin saat­to­lii­ken­ne edel­lyt­tää Kes­kus­ta­tun­ne­lia. Hal­tia­lan Evak­ko­jen perin­neyh­dis­tyk­sen mie­les­tä venä­jäl­tä ei saa tul­la maan pää­kau­pun­kiin edes muut­to­lin­tu­ja ennen kuin Teri­joel­ta voi ostaa ran­ta­ton­tin, ja vai­pat pitäi­si vaih­taa. Museo­vi­ras­to kat­soi­si ettei voi kan­nat­taa han­ket­ta, kos­ka park­ki­paik­ka jol­le karusel­li on tar­koi­tus sijoit­taa kuop­pai­si­ne asvalt­tei­neen, vinos­sa ole­vi­ne pyl­väi­neen ja vii­si mut­kaa kol­me­kym­me­nen met­rin mat­kal­la teke­vi­ne kevyen lii­ken­teen väy­li­neen edus­taa poik­keuk­sel­li­sel­la taval­la ajal­leen omi­nais­ta väliin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä, muniin­pu­hah­te­lua ja ihmis­vi­ha­mie­li­syyt­tä. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan mie­les­tä asias­ta kes­kus­te­lun aloit­ta­mi­sen poh­ti­mi­nen ei ole ollut ajan­koh­tais­ta ottaen huo­mion lumi­nen tal­vi ja Hel­sin­gin stra­te­giaoh­jel­man viiveistelemättömyys.

    Usko­taan nyt kui­ten­kin, että se muut­ta­mi­nen ei ole help­poa. Kai­pai­sin kui­ten­kin vähän tie­to­ja mik­si näin on. Voi­sit­ko siis sinä (tai joku valis­tu­nut luki­ja) vähän ava­ta taus­to­ja pysä­köin­ti­nor­min his­to­rias­ta, argu­men­teis­ta sen taus­tal­la, ja sii­tä mikä nykyi­ses­sä poliit­ti­ses­sa tilan­tees­sa aikaan­saa sen, että nor­mi on se mikä on. Ket­kä sitä oikein kan­nat­ta­vat ja mil­lä perus­teil­la, ja ket­kä (vih­rei­den lisäk­si) vas­tus­ta­vat? Eikö sitä vas­taan ole kun­nol­li­sia vas­ta-argu­ment­te­ja, tai riit­tä­vän suur­ta poliit­tis­ta massaa?

    Ei se argu­ment­tien puut­tees­ta joh­du, oma vaa­ti­ma­ton kont­ri­buu­tio­ni esim.
    http://tolkku.blogspot.com/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html
    http://tolkku.blogspot.com/2012/01/asunto-voisi-olla-ihan-vaan-asunto.html

  52. ON yri­tet­ty muut­taa vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa. Luon­non­la­ki on, että ihmi­set äänes­tä­vät puo­luei­ta, joi­den mie­les­tä park­kia­pai­kat ovat tär­keäm­piä kuin asunnot.

    Tämä on joten­kin sot­kuis­ta… Tun­tuu sil­tä, ettei­vät polii­ti­kot voi olla ihan niin tyh­miä kuin mil­tä näyt­tää. Enem­män ehkä kysy­mys on sii­tä, että polii­ti­kot pitä­vät äänes­tä­ji­ään tyh­mi­nä. (Mikä kyl­lä monen polii­ti­kon koh­dal­la voi hyvin­kin pitää paikkansa.)

    Mikä siis on pel­ko­na sii­nä, että auto­paik­ka­nor­mis­ta luo­vu­taan? Kokoo­muk­sen luu­li­si pitä­vän regu­loin­nin vähen­tä­mi­ses­tä, ja SDP:tä lukuu­not­ta­mat­ta vasem­mis­ton pitäi­si pitää autoi­lun eri­tyis­a­se­man pois­ta­mi­ses­ta. Toi­saal­ta SDP:n autol­li­sia äänes­tä­jiä tus­kin asuu miten­kään pil­vin pimein ruuh­kai­sem­pien alueit­ten kal­liis­sa asunnoissa.

    Ilmei­ses­ti polii­ti­kot pel­kää­vät (tai pel­kää­vät äänes­tä­jien pel­kää­vän) auto­paik­ka­nor­mien pois­ton vähen­tä­vän auto­paik­ko­jen raken­ta­mis­ta. Tämä taas voi­si joh­taa park­ki­kaa­ok­seen kadul­la, mikä taas ei ole hyvä kenen­kään kannalta.

    Logiik­ka kui­ten­kin tun­tuu klik­kaa­van sii­nä vai­hees­sa, että täl­le ei osa­ta teh­dä mitään. Asia­han on hel­pos­ti hoi­det­tu. Nos­te­taan asu­kas­py­sä­köin­nin mak­su­ja sen ver­ran, että kadul­le mah­tuu vai­vat­to­mas­ti. Tämä on lii­ke-elä­mäl­le­kin mie­leen, kos­ka sil­loin asioin­ti­py­sä­köin­ti hel­pot­tuu. Sama kos­kee tie­tys­ti asioin­ti­py­sä­köin­nin mak­su­ja; jos asioin­tiai­kaan on lii­an vai­kea pysä­köi­dä, mak­sua pitää nostaa.

    Tämä tun­tuu sel­lai­sel­ta asial­ta, joka oli­si paras­ta jät­tää mark­ki­noi­den pää­tet­tä­väk­si. Mitä ovat siis vas­ta-argu­men­tit? On joten­kin vai­kea kuvi­tel­la, että enem­mis­tö äänes­tä­jis­tä oli­si asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen käyttäjiä…

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oulus­sa on hal­vem­paa, kos­ka siel­lä on har­joi­tet­tu hyvää maa­po­li­tiik­kaa. Hal­paa voi­si olla Hel­sin­gis­sä­kin, jos kun­nat vetäi­si­vät asias­sa yhtä köyttä. 

    Oulus­sa kul­kee mota­ri kes­kel­tä kau­pun­kia ja nime­no­maan Oulun ympä­rys­kun­tien väes­tön­kas­vu on ollut suo­me­nen­nä­tys­luok­kaa (=Kem­pe­lee­seen kes­kel­le ei mitään okt-aluei­ta). Ei tuo nyt minus­ta sil­tä vai­kut­tai­si, että oli­si sovel­let­ta­vis­sa Helsinkiin.

    R. Silf:
    “Oulun ongel­ma on että siel­lä lue­te­taan aina lii­kaa yhteen oljenkorteen.”

    Kyl­lä kes­kit­ty­mi­nen kan­nat­taa. Oulun on valin­nut tie­to­tek­nii­kan, ei sii­tä mitään tuli­si jos yrit­täi­si­vät haa­lia yhtä­ai­kaa tie­to­tek­niik­kaa, kone­pa­ja­teol­li­suut­ta, ener­gian­teol­li­suut­ta ja kemian­teol­li­suut­ta. Kes­kit­ty­mäl­lä yhteen asi­aan saa­daan tar­peek­si kriit­tis­tä mas­saa, kuin ripot­te­le­mal­la rahaa ympäriinsä.

  54. Tulo­ta­so­jen eriy­ty­mi­nen ei näy Suo­mes­sa asumisessa.

    Tääl­lä Hal­vim­man ja kal­liin vaih­toeh­don väli on hyvin pie­ni lähes ole­ma­ton. Hal­vim­mas­ta asun­nos­ta löy­tyy käy­tän­nös­sä saman­lai­nen lie­si, jää­kaap­pi, vesi­jär­jäs­tel­mä, läm­mi­tys, kyl­py­huo­ne, sau­na jne…
    Hal­vim­man­kin asun­non saa remon­toi­mal­la hie­nom­mak­si kuin kal­leim­man luo­kan asun­non jos omaa luovuutta.(ylen lähiöt sar­jas­sa oli upei­ta esi­merk­ke­jä.) Ulkoi­ses­ti talot ovat hyvin saman­lai­sia erot ovat maku­asioi­den sisäl­lä. Pk-seu­dul­ta puut­tuu täy­sin hal­vat asun­not jois­ta maa­il­mal­ta voi poi­mia esi­merk­kei­nä vaik­ka jenk­kien asun­to­vau­nu kylät ja Mon­go­lian jurt­ta kult­tuu­rin. Lisäk­si on myös täy­sin uusia hal­po­ja asu­mi­sen­muo­to­ja jot­ka perus­tuu yhtei­söl­li­syy­teen niis­sä asun­to­jen vuo­kra “mak­se­taan” sen yhtey­des­sä ole­vil­la työ­pai­kol­la. Täl­läi­siä ovat esim kas­vi­huo­neet ja maa­ti­lat joi­ta yhtei­sö yllä­pi­tää pää­asial­li­sen työn ohessa.

  55. Mar­ko V: töi­hin pal­kat­tu vii­me vuo­si­na lukui­sia oulu­lai­sia diplo­mi-insi­nöö­re­jä. Eikö oli­si oikeu­den­mu­kais­ta, että kas­vat­ta­ja­kau­pun­ki sai­si osuu­ten­sa hei­dän työpanoksestaan? 

    Diplo­mi-insi­nöö­re­jä kas­va­te­taan yli­opis­tos­sa, ei kau­pun­gil­la. Kyl­lä Oulun kau­pun­ki on jo saa­nut tek­kiy­ri­tys­ten kaut­ta huo­mat­ta­vaa hyö­tyä vaik­ka muu­ta­ma dip­pains­si muut­tai­si­kin ete­lään — tai poh­joi­seen Kaliforniaan. 

    Suu­ri osa “oulu­lai­sis­ta” teek­ka­reis­ta on itse asias­sa kuusa­mo­lai­sia, sot­ka­mo­lai­sia, limin­ka­lai­sia jne. 

    Hei­dän koti­pai­koil­laan ei vain ole työn­te­ki­jän kan­nal­ta tar­peek­si alan työ­paik­ko­ja — ja sen vuok­si ei myös­kään alan yri­tys­tä perus­ta­van näkö­kul­mas­ta tar­peek­si alan osaajia.

  56. Kaik­ki kun­nat Suo­mes­sa ovat kaa­voit­ta­neet toi­mi­ti­lo­ja yli tar­peen. Tämä ei ker­ro mitään hou­kut­te­lus­ta. Hel­sin­gis­sä var­maan­pro­sen­tu­aa­li­nen yli­kaa­voi­tus on pieneintä.”

    Lap­peen­ran­ta jäi huomiotta.

  57. mie­li­pi­tee­ni:
    Hel­sin­gin tuli­si vaa­tia uusil­le alueil­le ainoas­taan Kar­ta­non­kos­ken tyy­lis­tä uustra­di­tio­naa­lis­ta ark­ki­teh­tuu­ria, joka on todet­tu hie­nok­si ja toi­mi­vak­si ratkaisuksi. 

    Ne kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­set arki­teh­tuu­rin ongel­mat jois­ta tääl­lä on puhut­tu eivät niin­kään ole liit­ty­neet talo­jen tyy­liin ja koris­te­luun kuin lii­ken­tee­seen, asu­kas­ra­ken­tee­seen, pal­ve­lui­hin ja hintoihin.

    Kar­ta­non­kos­ki on poh­jim­mil­taan hyvin tyy­pil­li­nen suo­ma­lais­lä­hiö: ei työ­paik­ko­ja, ei lähi­pal­ve­lui­ta, muu­ta­ma ohit­se kul­ke­va bus­si­lin­ja “kes­kus­taan” ja auto­paik­ko­ja on kai­kil­le tarpeeksi. 

    Talois­sa on kui­ten­kin muka­tii­li­set har­ja­ka­tot ja ele­ment­ti­sau­mat on saa­tu pii­lo­tet­tua rap­pauk­sen alle. Tämän kal­tai­sil­la kos­meet­ti­sil­la kei­noil­la on help­po saa­da suo­ma­lai­nen hyväk­sy­mään muu­ten niin vähek­syt­ty lähiörakentaminen.

    Toi­saal­ta vai­kut­tai­si­ko­han viih­tyi­syy­den koke­mi­seen myös se että Kar­ta­non­kos­kel­la ei ole kun­nal­lis­ta vuo­kra-asu­mis­ta, syr­jäy­ty­nei­tä ja karaokepizzerioita…

  58. tpyy­luo­ma: Oden syyt­tä­mi­nen yri­tyk­sen puut­tees­ta on kohtuutonya. 

    Täs­men­net­tä­köön, että en syyt­tä­nyt yri­tyk­sen puut­tees­ta, uskon kyl­lä että töi­tä on teh­dy. Lähin­nä kiin­nos­ti, mik­sei yri­tys tois­tai­sek­si ole riit­tä­nyt, ja miten on pää­dyt­ty tilan­tee­seen, jos­sa blo­gis­tin kom­men­tis­ta sai mie­li­ku­van, että tilan­tee­seen on nykyi­sel­lään alistuttu.

  59. Mar­ko V: No ennen sitä yli­opis­toa on neu­vo­la, tarha/kotihoito, ala­kou­lu, ylä­kou­lu ja lukio. Pal­jon­ko rahaa on pala­nut jo tuos­sa vai­hees­sa yhteen diplomi-insinööriin? 

    Puhe oli käsit­tääk­se­ni Oulun kau­pun­gis­ta “kas­vat­ta­ja­kau­pun­ki­na”. Suu­rin osa Oulun yli­opis­ton opis­ke­li­jois­ta tulee jos­tain muu­al­ta. Oulun kau­pun­ki ei ole polt­ta­nut hei­hin lain­kaan rahaa ennen aka­tee­mi­sen uran aloittamista.

  60. Kar­ta­non­kos­ki on puo­lik­si onnis­tu­nut kon­sep­ti. Nii­tä pitäi­si olla vie­rek­käin kym­me­nen jon­kin ase­man lähel­lä, niin pal­ve­lui­den kan­nal­ta kriit­ti­nen mas­sa ylittyisi.

  61. Vihe­rins­si:
    Mikä siis on pel­ko­na sii­nä, että auto­paik­ka­nor­mis­ta luo­vu­taan? Kokoo­muk­sen luu­li­si pitä­vän regu­loin­nin vähen­tä­mi­ses­tä, ja SDP:tä lukuu­not­ta­mat­ta vasem­mis­ton pitäi­si pitää autoi­lun eri­tyis­a­se­man pois­ta­mi­ses­ta. Toi­saal­ta SDP:n autol­li­sia äänes­tä­jiä tus­kin asuu miten­kään pil­vin pimein ruuh­kai­sem­pien alueit­ten kal­liis­sa asunnoissa. 

    Ajat­te­let asi­aa lii­an rationaalisesti.

    Me tääl­lä Soi­nin­vaa­ran blo­gil­la kir­joit­ta­vat kau­pun­ki­vih­reät ihan oikeas­ti pidäm­me autoi­lua vain liik­ku­mis­muo­to­na. Itse­kin omis­tan auton lähin­nä vaih­toeh­to­jen puut­tees­ta, jos omat olo­suh­teet muut­tui­si­vat luo­pui­sin mie­lel­lä­ni koko rak­ki­nees­ta ja käyt­täi­sin rahat elin­ta­so­ni kohottamiseen.

    Huo­mat­ta­van moni kui­ten­kin pitää autoa ja autoi­lua tavoit­te­le­mi­sen arvoi­se­na asia­na, se juu­ri on sitä elin­ta­soa jon­ka eteen töi­tä teh­dään. Näin ajat­te­le­via on kai­kis­sa tulo­ryh­mis­sä ja sosi­aa­li­luo­kis­sa ja hei­dän mie­les­tään voi pal­jon mie­luum­min tin­kiä kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta kuin auto­pai­kois­ta. Mitä iloa on nätis­tä kort­te­lis­ta jos ei sin­ne saa edes autoa parkkiin?

  62. Eikö noi park­ki­paik­ka­sää­dök­set voi­si kier­tää siten, että rake­nen­taan ne park­ki­pai­kat nur­mi­kol­le umpi­kort­te­lei­den sisä­pi­hal­le, mut­ta kos­ka ne kort­te­lit oli­si­vat umpi­kort­tei­lei­ta, niin sin­ne “park­ki­pai­kal­le” pää­i­si vain jos sat­tuu omis­taa len­tä­vän auton :).

  63. Osmo, tää on ihan höpö. 😀 Sinus­ta kai­kil­la siis pitää olla yhtä kur­jaa? Sitä sano­taan sosia­lis­mik­si. Se ei toimi.

  64. Ensim­mäi­nen kom­ment­ti kir­jas­ta Kuin­ka tilas­toil­la valehdellaan.

    Skaa­lat aloi­tet­tu 14.000 egus­ta, mikä vää­ris­tää kuvaa. Alkeel­li­nen temppu.

  65. Lii­an van­ha:
    Met­ron tulo on näkö­jään vai­kut­ta­nut Espoon­kin muut­to­liik­kee­seen. Köy­hä­kam­moi­sim­mat rebupli­kaa­nit muut­ta­vat nyt pois.

    —–

    Tjaah. Ystä­vä­ni asuu Matin­ky­läs­sä, lähes tule­van met­roas­se­man vie­res­sä.. Hän ker­toi naa­pu­ri­ta­lo­jen uusien asun­to­jen hin­nan ole­van 6000 e/m2. Mitäh! Mel­kein samal­la rahal­la saa perus­kor­ja­tus­ta 1800-luvun ker­ros­ta­los­ta Kaartinkaupungissa.

  66. OS:

    Oli­si hyvin luonn­o­ton­ta raken­taa vuo­kra­ker­ros­ta­lo Por­nais­ten kes­kus­taan ja aivan tol­ku­ton­ta alkaa rai­va­ta väl­jiä oma­ko­ti­tont­te­ja kes­kel­tä kau­pun­kia vaik­ka­pa Hel­sin­gin keskuspuistosta.”

    Tun­tuu Por­nais­ten kes­kus­tas­ta uut­ta pien­ker­ros­ta­loa (2 ker­ros­ta) löy­ty­vän. Ihan mile­käs rat­kai­su joillekin.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ku. Tuo skaa­laus joh­tui vain sii­tä, että kuvas­ta ei blo­gil­la saa riit­tä­vän isoa. Nuo erot ovat isoja.

    Kuin­ka suu­ria? Eikö oli­si ollut oikein­ta esit­tää vaa­ka­pyl­väät koko­nai­si­na ja antaa luvut ja nii­den ero­tuk­set nume­roar­voi­na? Tuos­ta­han ei oikein saa sel­vää, ovat­ko erot koh­ta­lai­sia. suu­ria vai todel­la suu­ria. Tie­ten­kin pie­ni­kin ero ker­rot­tu­na asu­kas­mää­räl­lä antaa ison luvun.

    Olet­ko muu­ten kos­kaan luke­nut Myr­da­lin mag­nun opuk­sen Asian Dra­man ensim­mäis­tä lukua?

    1. Mark­ku af
      Uskon, että ihmi­set osaa­vat lukea graafeja.
      Ajat­te­le mil­lai­seen virf­hee­seen HS sää­si­vus­to syyl­lis­tyy joka päi­vä, kun se ei esi­tä läm­pö­ti­la­graa­fe­ja Kel­si­nas­tei­na abso­luut­ti­nen nol­la­pis­te ori­go­na. >Näin se tör­keäs­ti lii­oit­te­lee läm­pö­ti­lae­ro­ja. Aja­tus, että kun­nan tulo­taos­sa nol­la oli­si joten­kin jär­ke­väl­lä koh­dal­la asteik­koa on vähän samanlainen.

  68. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ne kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­li­set arki­teh­tuu­rin ongel­mat jois­ta tääl­lä on puhut­tu eivät niin­kään ole liit­ty­neet talo­jen tyy­liin ja koris­te­luun kuin lii­ken­tee­seen, asu­kas­ra­ken­tee­seen, pal­ve­lui­hin ja hintoihin.

    Kar­ta­non­kos­ki on poh­jim­mil­taan hyvin tyy­pil­li­nen suo­ma­lais­lä­hiö: ei työ­paik­ko­ja, ei lähi­pal­ve­lui­ta, muu­ta­ma ohit­se kul­ke­va bus­si­lin­ja “kes­kus­taan” ja auto­paik­ko­ja on kai­kil­le tarpeeksi. 

    Oli­si­ko­han kui­ten­kin niin, että ihmi­sil­le on väliä sil­lä, min­kä­lai­nen visu­aa­li­nen ympä­ris­tö hei­dän ympä­ril­lään on. Jopa niin pal­jon, että perin­tei­nen lähiö kau­ka­na kai­kes­ta (no, Jum­bo on käve­ly­mat­kan pääs­sä toki) nousee kor­keal­le arvos­tuk­ses­sa ihan vain sik­si, että näyt­tää kivalta. 

    Ajat­te­le­pa kuin­ka pal­jon tuol­lais­ta arvos­tet­tai­siin, jos oli­si oikeas­ti tii­vis­tä kau­pun­kia, lähel­lä pal­ve­lut ja työ­pai­kat ja kai­ken lisäk­si visu­aa­li­ses­ti miel­lyt­tä­vä ympäristö!

  69. Park­ki­paik­kat” sisä­pi­hal­le: Eikö noi park­ki­paik­ka­sää­dök­set voi­si kier­tää siten, että rake­nen­taan ne park­ki­pai­kat nur­mi­kol­le umpi­kort­te­lei­den sisä­pi­hal­le, mut­ta kos­ka ne kort­te­lit oli­si­vat umpi­kort­tei­lei­ta, niin sin­ne “park­ki­pai­kal­le” pää­i­si vain jos sat­tuu omis­taa len­tä­vän auton .

    Pidän aja­tuk­ses­ta mut­ta ei tää nyt toi­mi. Kat­te­lin tuos­sa juu­ri yhtä ihan nor­mi­aa­lia hel­sin­ki­läis­tä umpi­kort­te­lia. Kuusi ker­ros­ta itään ja poh­joi­seen, nel­jä län­teen ja ete­lään että tulee valoa sin­ne sisä­pi­hal­le. Tont­ti 8 500 m² ja ker­ros­ne­liöi­tä 25 000 m², teho­lu­ku kol­me eli enem­män kuin mihin esi­mer­kik­si niil­lä tor­neil­la yleen­sä pääs­tään. Noin 500 ihmi­sen koti ja pari­kym­men­tä pie­ny­ri­tys­tä. Ihan nor­maa­lia kaupunkia.

    Jon­kin­nä­köi­sen soti­mi­sen jäl­keen saa­duil­la keven­ne­tyil­lä kan­ta­kau­pun­gin pysä­köin­ti­nor­meil­la uuteen tuol­lai­seen pitäi­si raken­taa 25 asioin­ti- ja vie­ras­paik­kaa ja kak­si rek­ka­paik­kaa, noi suu­rin piir­tein vie kadun­var­ret kort­te­lin ympäriltä.

    Tämän lisäk­si tuli­si teh­dä 200 asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­kaa, joka tar­koit­taa noin 7 000 neliö­tä pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Se sisä­pi­ha on jotain 3 000 — 4 000 neliö­tä. Eli käy­tän­nös­sä ton­tin kokoi­nen autokerros.

  70. Lii­an van­ha:
    Tör­mä­sin kil­pai­lun n rajoit­ta­mi­seen myös korjausrakentamisessa.

    Miten tämä kil­pai­lun rajoit­ta­mi­nen toi­mi käy­tän­nös­sä? Kuka rajoitti?

  71. Lii­an van­ha:
    Mik­si isän­nöit­si­jä har­joit­taa tällaista ?

    Kos­ka hän saa rahaa myös rakennusliikkeiltä. 

    Siis otti lah­juk­sia? Haas­ta­kaa oikeuteen.

  72. Lii­an van­ha:
    Samaan nipuun pis­tet­tiin säh­kö­nousu­jen uudis­ta­mi­nen, joka myös hämmästytti,sillä asun­nois­sa oli jo kol­me­vai­he­syöt­tö ja säh­kö­hel­la eikä sii uut­ta mer­kit­tä­vää kuor­maa enää tule.
    Siis tur­ha toimenpide.

    Oli­vat­ko kWh-mit­ta­rit ennen asunnoissa?

  73. Lii­an van­ha:
    No ura­kas­ta tuli mil­joo­nau­rak­ka ja kun sel­lai­nen teke­mi­nen vaa­tii talou­del­li­sia mus­ke­lei­ta niin vain suu­ret kyke­ne­vät työ­hön ja ne taas jaka­vat sovus­sa markkinoita

    Niin­pä YIT sai kaik­ki alu­een kor­jausu­ra­kat ‚usean talon teke­mi­nen on tuottoisaa.
    Kil­pai­lu­tus teh­tiin talokohtaisesti.
    Hin­tae­rois­ta saat­toi pää­tel­lä, ettei­vät muut edes kil­pail­leet urakoista

    Aina­kin tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on pil­vin pimein pie­niä ja kes­ki­suu­ria raken­nus­liik­kei­tä, jot­ka pys­ty­vät teke­mään mil­joo­na­luo­kan lin­ja­re­mont­te­ja. Kil­pai­lu on vii­me vuo­si­na ollut kovaa ja monet toi­mi­jois­ta kit­kut­te­le­vat kannattavuusrajoilla.

    1. Ison alu­een kil­pai­lut pitäi­si aina teh­dä niin, että kil­pai­lu­te­taan yhtä­ai­kaa alue pie­niin osiin pil­kot­tu­na ja niin, että voi teh­dä koko­nais­tar­jouk­sen kai­kis­ta. Jos koko­nais­tar­jous on par­fem­pi kuin nuo pil­ko­tut yhteen las­ket­tu­na, koko­nais­tar­jous voit­taa. Sil­loin näh­dään, miten pän skaa­lae­tu toimii.

  74. Kal­le:
    Osmo, tää on ihan höpö. Sinus­ta kai­kil­la siis pitää olla yhtä kur­jaa? Sitä sano­taan sosia­lis­mik­si. Se ei toimi.

    Makun­sa ja toi­mi­mi­sen mää­ri­tel­mät kul­la­kin, mut­ta tuol­la itä­naa­pu­ris­sam­me on kokeil­tu kum­paa­kin ääri­pää­tä, sosia­lis­mia ja oli­gar­ki­aa. Minä en välit­täi­si että yhteis­kun­tam­me valui­si kum­paan­kaan ääri­pää­hän, vaik­ka se sit­ten tar­koit­taa­kin, että minun mie­li­pi­teit­te­ni pääl­le syl­je­tään vas­ten­mie­li­siä fun­da­men­ta­lis­ti­sia argu­ment­te­ja joi­den mukaan olen samaan aikaan ayn­ran­di­lai­nen mark­ki­na­se­ko­pää ja toi­saal­ta koko omis­ta­van (nyky­ään entis­tä enem­män tosin pal­jon “ansait­se­van”) luo­kan Sipe­ri­aan mie­luus­ti lähet­tä­vä leninisti.

  75. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Puhe oli käsit­tääk­se­ni Oulun kau­pun­gis­ta “kas­vat­ta­ja­kau­pun­ki­na”. Suu­rin osa Oulun yli­opis­ton opis­ke­li­jois­ta tulee jos­tain muu­al­ta. Oulun kau­pun­ki ei ole polt­ta­nut hei­hin lain­kaan rahaa ennen aka­tee­mi­sen uran aloittamista. 

    Oman kes­ku­te­lu­na­loi­tuk­se­ni tar­koi­tuk­se­na ei ollut väi­tel­lä sii­tä, onko Oulu ollut todel­li­nen kas­vat­ta­ja­kau­pun­ki vai ei. Tääl­lä ehdo­te­taan nyt, että vero­tu­lot oli­si oikeu­den­mu­kais­ta tasa­ta työs­sä­käyn­tia­lu­een sisäl­lä. Halusin laa­jen­taa tuo­ta näke­mys­tä ja otta­maan huo­mioon myös sen kun­nan, joka sen veron­mak­sa­jan on tuottanut. 

    Mark­ku af Heur­lin: Tjaah. Ystä­vä­ni asuu Matin­ky­läs­sä, lähes tule­van met­roas­se­man vie­res­sä.. Hän ker­toi naa­pu­ri­ta­lo­jen uusien asun­to­jen hin­nan ole­van 6000 e/m2. Mitäh! Mel­kein samal­la rahal­la saa perus­kor­ja­tus­ta 1800-luvun ker­ros­ta­los­ta Kaartinkaupungissa. 

    Niin hyvät pal­ve­lut ja nopeat jul­ki­set lii­ken­neyh­tey­det. Meri lähel­lä. Espoos­sa tulee itse asias­sa ole­maan kol­me veto­voi­mais­ta kes­kus­ta rai­deyh­teyk­sien var­rel­la. Tapio­la, Lep­pä­vaa­ra, Matin­ky­lä. Samaan aikaan Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan Kan­nel­mäen Megapris­maa. Juna-ase­mal­le mat­kaa 1 km, mut­ta onnek­si autol­la pää­see muka­vas­ti parkkihalliin.

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ison alu­een kil­pai­lut pitäi­si aina teh­dä niin, että kil­pai­lu­te­taan yhtä­ai­kaa alue pie­niin osiin pil­kot­tu­na ja niin, että voi teh­dä koko­nais­tar­jouk­sen kai­kis­ta. Jos koko­nais­tar­jous on par­fem­pi kuin nuo pil­ko­tut yhteen las­ket­tu­na, koko­nais­tar­jous voit­taa. Sil­loin näh­dään, miten pän skaa­lae­tu toimii.

    Ilmei­ses­ti viit­taat Lii­an Van­han kir­joi­tuk­seen, jos­sa käsit­tääk­se­ni puhut­tiin eril­lis­ten asun­to-osa­keyh­tiöi­den remont­tien kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta. Nii­den niput­ta­mi­nen on yleen­sä aika vai­ke­aa, sil­lä remont­ti­pää­tös on jo yhtiön sisäl­lä aika työ­läs pro­ses­si puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että eril­li­set yhtiöt teke­vät kes­ke­nään yhteistyötä. 

    Toki niput­ta­mis­ta­kin har­ras­te­taan, ja onnis­tues­saan sii­tä hyö­ty­vät kaik­ki. Lin­ja­re­mont­ti­koh­teet ovat todel­la har­voin jos kos­kaan sen kokoi­sia, ettei­kö kes­ki­suu­ret raken­nus­liik­keet pys­tyi­si nii­tä tekemään.

    1. Jou­ko Ollila
      Viit­ta­sin vaa­ti­muk­seen kil­pai­lut­taa kau­pun­gin raken­nut­ta­mat ton­tit riit­tä­vän pie­ni­nä palasina.

  77. Mik­ko Säre­lä: Oli­si­ko­han kui­ten­kin niin, että ihmi­sil­le on väliä sil­lä, min­kä­lai­nen visu­aa­li­nen ympä­ris­tö hei­dän ympä­ril­lään on. 

    Toki­to­ki. Itse­kin kat­se­lim­me asun­toa tuol­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten juu­ri tyy­lin hou­kut­ta­ma­na kun­nes havah­duim­me sii­hen että lopul­ta nime­no­maan ne asiat jot­ka nykyi­ses­sä asuin­lä­hiös­sä oikeas­ti eni­ten arkie­lä­mäs­sä har­mit­ta­vat (eli pal­ve­lui­den puu­te ja huo­not jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det) oli­si­vat sit­ten olleet tuol­la vie­lä monin­ker­roin rasittavampia.

  78. Park­ki­paik­kat” sisä­pi­hal­le: Eikö noi park­ki­paik­ka­sää­dök­set voi­si kier­tää siten, että rake­nen­taan ne park­ki­pai­kat nur­mi­kol­le umpi­kort­te­lei­den sisä­pi­hal­le, mut­ta kos­ka ne kort­te­lit oli­si­vat umpi­kort­tei­lei­ta, niin sin­ne “park­ki­pai­kal­le” pää­i­si vain jos sat­tuu omis­taa len­tä­vän auton .

    Vaik­ka otsik­ko ei viit­taa­kaan park­ki­paik­ka­ky­sy­myk­seen, sitä on niin pal­jon kom­men­toi­tu, että lisään lusik­ka­ni soppaan. 

    Kyse on koko­nais­nä­ke­myk­sen puut­tees­ta. Eihän autoa pitäi­si olla pak­ko omistaa.

    Maa­il­man todel­li­sis­sa suur­kau­pun­geis­sa oma auto on har­vi­nai­sem­pi kuin meil­lä, ja mik­si? Kos­ka tak­si on olen­nai­nen osa jouk­ko­lii­ken­teen jär­jes­tel­mää, ja hin­ta­kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Työ­mat­kat ja isot volyy­mit hoi­de­taan ras­kaal­la kalus­tol­la, satun­nai­set mat­kat tak­sil­la. HSL:n pitäi­si sosia­li­soi­da tak­siy­rit­tä­jyys ja hank­kia (hybridi-)kalusto, kun­nat mak­sa­maan kilo­met­ri­tu­kea jot­ta saa­daan mat­ka­hin­nat koh­tuul­li­sik­si ja vot, heti voi­daan pur­kaa parkkipaikkanormit!

  79. Lin­ja­re­mon­tit ovat yleen­sä sen ver­ran pie­niä, ettei­vät suu­ret raken­nus­liik­keet ole niis­tä kiin­nos­tu­nei­ta. Nipu­tuk­sel­la pro­jek­tin kokoa saa­daan kas­va­tet­tua ja suur­ten kiin­nos­tus heräämään.

  80. Oli­vat­ko kWh-mit­ta­rit ennen asunnoissa?”

    Kyl­lä

  81. En voi käsit­tää miten suur­kau­pun­ki Parii­si vai­kut­ti niin muka­val­ta ja ihmis­lä­hei­sel­tä. Pyö­räi­lin yhden päi­vän siel­lä ja oikein rumaa seu­tua ei vas­taan tul­lut. Asuin ihan kes­kus­tas­sa ja katu­jen var­ret oli kyl­lä just tark­kaan täyn­nä pysä­köi­ty­jä auto­ja. En näh­nyt mis­sään isom­pia park­kia­luei­ta. Ehkä ei vain sat­tu­nut ret­ken var­rel­le. Ruuh­kat kyl­lä lähes tau­koa­mat­to­mia esim lentokentälle.
    Toi­saal­ta kun Tuk­hol­maan ajaa vaik­ka­pa jos­tain Göte­bor­gis­ta päin, niin kyl­lä on ankean näköis­tä esikaupunkia.
    No Hel­sin­gin Puna­vuo­ri oli aikai­sem­min nimel­tään paha­mai­nei­nen Röö­pe­ri. Nyt on kyl­lä halut­tua varak­kai­den aluetta.

  82. Miten tämä kil­pai­lun rajoit­ta­mi­nen toi­mi käy­tän­nös­sä? Kuka rajoitti?”

    Fir­mat mak­sa­vat isän­nöit­si­joil­le bonuk­sia ja kil­pai­lu käy­dään sopi­vas­ti valit­tu­jen ura­koit­si­joi­den kes­ken. Kun hin­tae­ro voit­ta­nee­seen on suu­ri niin eipä muu­hun joh­to­pää­tök­seen voi tul­la kuin,että taus­tal­la on mätää.

    Suo­mes­sa yksi­tyi­nen kor­rup­tio on laajaa.Esim minul­le sat­tui vesivahinko,ja vakuu­tus­yh­tiö tila­si pai­kal­le kosteusmittaajan.Hän mit­ta­si vahin­gon laa­jak­si ja se herät­ti epäilyni,sillä talos­sa on ns rossipohja,joka on sen ver­ran har­va, että vesi valuu lävitse.Mittaaja tar­jo­si hyvää ura­koit­si­jaa ja samoin vakuu­tus­yh­tiön vakuu­tus­kä­sit­te­li­jä suo­sit­te­li samaa. Hin­ta oli n 10000 euroa.
    Jut­tu hai­si sen verran,että pää­tin teh­dä remon­tin itse ja kun aukai­sin lat­tian niin epäi­lyk­se­ni osoit­tau­tui oikeaksi:Vesi oli valu­nut suo­raan eris­tyk­sen läpi ja tuu­li­suo­jan raos­ta maahan
    Myös­kään puo­lu­ee­ton mit­taa­ja ei löy­tä­nyt tuo­ta laa­jaa kosteutta.

    Imoi­tin asias­ta vakuu­tus­yh­tiön tur­vao­sas­tol­le ja jon­kun ajan kulut­tua fir­mas­ta len­si muu­ta­ma vahin­ko­tar­kas­ta­ja pihal­le kor­rup­tion vuoksi

  83. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mark­ku af
    Uskon, että ihmi­set osaa­vat lukea graafeja.
    Ajat­te­le mil­lai­seen virf­hee­seen HS sää­si­vus­to syyl­lis­tyy joka päi­vä, kun se ei esi­tä läm­pö­ti­la­graa­fe­ja Kel­si­nas­tei­na abso­luut­ti­nen nol­la­pis­te ori­go­na. >Näin se tör­keäs­ti lii­oit­te­lee läm­pö­ti­lae­ro­ja. Aja­tus, että kun­nan tulo­taos­sa nol­la oli­si joten­kin jär­ke­väl­lä koh­dal­la asteik­koa on vähän samanlainen.

    Tämä alkaa olla vähän juu­pas-eipäs keskustelua.

    Muka­vaa, että uskot vie­lä ihmi­sen suu­ren viisauteen.

    Kaik­ki eivät osaa,ja minul­la­kin kes­ti vähän aikaa hif­fa­ta tuo nol­la­koh­dan sijain­ti. Huo­li­mat­to­mal­le luki­jal­le, joi­ta lie­nee pals­tan seu­raa­jis­ta val­tao­sa, tulee hel­pos­ti vää­rä mielikuva.

    Läm­pä­ti­lo­ja ei yleen­sä tavan­omai­ses­sa yhtey­des­sä* esi­te­tä kel­vi­nei­nä (huom. e i kel­vi­nas­tei­na). Cel­sius- ja Fah­ren­heit-astei­koil­la on luon­nol­li­set ja luon­te­vat nol­la­pis­teen­sä. Tuloil­la on sel­vä nol­la­ta­so, jol­ta lähteä.

    * En kos­kaan muis­ta, onko aurin­gon pin­ta­läm­pö­ti­la 5700 kel­vi­niä vai Cel­sius-astet­ta, mut­ta tie­dol­la en tee juu­ri mitään. Erol­la mer­ki­tys­tä sii­nä, että täh­den pin­ta­kirk­kaus on ver­ran­nol­li­nen abso­luut­ti­sen läm­pö­ti­lan nel­jän­teen potens­siin, jos oikein muistan

    1. Kun­tien tulo­ti­las­tos­sa jär­ke­vä nol­la­koh­ta oli­si maan kes­kiar­vo, ei nol­la, kuten ei lämpötiloissakaan.
      Nol­la on jär­ke­vä ori­go vain tilan­teis­sa, jois­sa nol­la on edes teo­rias­sa mahdollinen.

  84. Turun seu­dun ongel­ma on aivan eri­lai­nen kuin muis­sa isois­sa kau­pun­geis­sa. Tääl­lä kehys­kun­nat ovat val­mii­ta liit­ty­mään vii­mei­ses­sä hädäs­sä vaik­ka kes­ke­nään yhteen, kun­han ei tar­vit­se liit­tyä Tur­kuun. “Turun tau­ti” eli jär­jet­tö­mien pääs­tös­ten teko, jot­ka aja­vat Turun “POIKIEN” etua, mak­sa­vat kun­ta­lai­sil­le veron­ko­ro­tuk­sia. Kehys­kun­nis­sa näh­dään tämä pelin läpi, eikä kukaan halua Turun “jär­jes­te­ly­jä” mak­saa. Vii­mei­sim­pä­nä pila­taan kan­sal­lis­mai­se­ma (kun on pak­ko raken­taa uusi sil­ta), vajo­te­taan koko kes­kus­ta saveen (kun on pak­ko raken­taa tori­park­ki) ja lope­te­taan kun­nal­li­set las­ten­ko­dit, vaik­ka se ei ole­kaan edes talou­del­li­ses­ti perus­te­lua ja samal­la riko­taan las­ten­suo­je­lu­la­kia (kun talois­sa asu­vat lap­set jou­du­taan sijoit­ta­maan “jon­ne­kin muu­al­le”, pai­kas­ta ei ole vie­lä tietoakaan).
    Ainut rat­kai­su Turun seu­dul­la oli­si jakaa Tur­ku muu­ta­maan palaan ja jakaa kehyskunnille.

  85. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: .Kar­ta­non­kos­ki on poh­jim­mil­taan hyvin tyy­pil­li­nen suo­ma­lais­lä­hiö: ei työ­paik­ko­ja, ei lähi­pal­ve­lui­ta, muu­ta­ma ohit­se kul­ke­va bus­si­lin­ja “kes­kus­taan” ja auto­paik­ko­ja on kai­kil­le tarpeeksi. …

    Kuin­ka lähel­lä nii­den lähi­pal­ve­lui­den pitää olla, että ne ovat lähi­pal­ve­lui­ta? Kara­non­kos­ki on muu­ta­man minuu­tin käve­ly­mat­kan pääs­sä Jum­bos­ta ja Tam­mis­tos­ta, niis­tä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee.

  86. Tuo­mas: Kuin­ka lähel­lä nii­den lähi­pal­ve­lui­den pitää olla, että ne ovat lähi­pal­ve­lui­ta? Kara­non­kos­ki on muu­ta­man minuu­tin käve­ly­mat­kan pääs­sä Jum­bos­ta ja Tam­mis­tos­ta, niis­tä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee.

    Minus­ta se etäi­syys Jum­boon näyt­täi­si Google Map­sis­sa ole­van sel­lai­nen 1,5km, 15 minuut­tia rei­pas­ta kävelyä.

    Puna­vuo­re­lai­nen odot­tai­si löy­tä­vän­sä 1,5 km säteel­tä noin 300 eri­kois­lii­ket­tä, kym­me­nen isoa ruo­ka­kaup­paa, Poh­jois­mai­den suu­rim­man tava­ra­ta­lon, pari­sa­taa kapak­kaa, muu­ta­man Mic­he­lin-ruo­ka­lan ja lai­vayh­tey­det lähi­saa­ril­le pik­ni­kil­le sekä pariin naapurimaahan.

    Lähi­kaup­pa on se joka on heti kadun toi­sel­la puo­lel­la. Lähi­bi­stro on se joka on oman kort­te­lin kulmassa.

  87. Onko kukaan miet­ti­nyt joi­den­kin auto­teh­tai­den (Sak­sa) käyt­tä­mää jut­tua? Raken­ne­taan pyö­reä tor­ni täyn­nä kolo­ja autoil­le. His­si nos­taa autot omiin­sa. Onko raken­nel­ma kal­liim­pi kuin sääs­ty­vä parkkitila?

    1. MIV
      Olen yrit­tä­nyt inos­taa viras­toa näi­hin autoan­va­ra­sa­toin­ti­hyl­ly­köi­hin. Nii­tä on mui­ta­kin. Asi­aa käsi­tel­tiin täl­lä blo­gil­la vuo­si- pari sitten.

  88. KariS:
    … Hel­sin­gin TOP 20 varaik­kaim­pien lis­tal­le mah­tuu 5 kan­ta­kau­pun­gin ker­ros­ta­lo­val­tais­ta pos­ti­nu­me­roa­luet­ta ja loput on pien­ta­lo­val­tai­sia aluei­ta kau­pun­gin lai­dal­la, niin eikös sii­tä voi pää­tel­lä, että varak­kain väki halu­aa asua pientaloissa…

    Ennem­min­kin tuos­ta voi­si pää­tel­lä että vara­kas väki halu­aa asua tii­viis­sä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä tai pien­ta­los­sa. Nois­sa varak­kai­den kan­ta­kau­pun­gi­no­sis­sa tai­taa sitä­pait­si olla asuk­kai­ta enem­män kuin pien­ta­loa­lueil­la. Kun ottaa aluei­den asun­to­jen hin­nat huo­mioon, niin voi­si edel­leen pää­tel­lä, että nämä ovat varak­kai­den asui­na­luei­ta sik­si että vain heil­lä on varaa asua siellä. 

    Mitä tulee ket­jus­sa aiem­min mai­nit­tui­hin kon­tu­loi­hin, jako­mä­kiin, mal­min­kar­ta­noi­hin ja mui­hin met­sä­lä­hiöi­hin, niin ne ovat VÄLJÄSTI raken­net­tu­ja ker­ros­ta­loa­luei­ta ja iso osa niis­sä asu­vis­ta asuu niis­sä, kos­ka muu­hun ei ole varaa. Toki siel­lä moni viih­tyy­kin, mut­ta ei lähes­kään niin moni kuin siel­lä nyt jou­tuu asumaan. 

    Suo­mes­sa on kysyn­tää tii­viis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä, mis­sä sekä jul­ki­set että yksi­tyi­set pal­ve­lut, työ­pai­kat, elä­mä, ihmi­set ja vihe­ra­lu­eet­kin ovat lähel­lä. Tar­jon­ta on kiin­ni kau­pun­ki- ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­ta. Tar­jon­nan lisään­tyes­sä hin­nat­kin aset­tui­si­vat koh­dil­leen ja ihmi­set voi­si­vat useam­min aidos­ti vali­ta lähiön, kau­pun­gin tai pien­ta­lon väliltä.

  89. Tuo­mas: Kuin­ka lähel­lä nii­den lähi­pal­ve­lui­den pitää olla, että ne ovat lähi­pal­ve­lui­ta? Kara­non­kos­ki on muu­ta­man minuu­tin käve­ly­mat­kan pääs­sä Jum­bos­ta ja Tam­mis­tos­ta, niis­tä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee. 

    Juu, var­mas­ti löy­tyy tava­raa enem­män­kin kuin mitä tarvitsee. 

    Ei kui­ten­kaan löy­dy sel­lais­ta kal­tai­se­ni pois­pi­la­tun hyvin­voin­tis­no­bin kai­paa­maa asi­aa kuin tun­nel­ma. Jum­bos­ta aina­kaan. Ja Tam­mis­tos­sa asioin­ti kävel­len on etäi­syyk­sis­tä huo­li­mat­ta mel­kois­ta park­ki­paik­ko­jen läpi vaeltamista. 

    Itse käsi­tän lähi­pal­ve­lus­sa sen lähei­syy­den vähem­män abso­luut­ti­si­na kilo­met­rei­nä ja enem­män käve­ly­mat­kan “muka­vuu­te­na” ja vaik­ka­pa myy­mä­län pie­nuu­te­na. Kaup­pa tai kah­vi­la ei ole “oma” kun sen jakaa sadan­tu­han­nen muun asiak­kaan kanssa. 

    Itse­käs­tä ja tur­han tun­tei­le­vaa var­maan aja­tuk­se­ni. Tilas­tot todis­ta­ne­vat että olen väärässä…

  90. Tuo­mas: Kara­non­kos­ki on muu­ta­man minuu­tin käve­ly­mat­kan pääs­sä Jum­bos­ta ja Tam­mis­tos­ta, niis­tä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee. 

    Haluai­sin näh­dä sen ihmi­sen, joka käve­lee 1,2 km mat­kan muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa, tai sen joka kut­suu 15 minuut­tia muu­ta­mak­si minuutiksi.

    Oikeas­sa kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa saman ajan pää­hän mah­tuu koko Etu-Töö­lö ja puo­let Kamppia.

  91. Jos val­tio ottaa hoi­taak­seen koko sai­raan­hoi­don, miten se hoi­tui­si vero­tuk­sel­li­ses­ti? Kun­nil­la ei ne menot ole saman­lai­sia eurois­sa eikä pro­sen­teis­sa. On tiet­ty sel­vää, että val­tion pitää verot­taa sil­loin enem­män ja kun­nan vähem­män, mut­ta oli­si­ko se mah­dol­lis­ta tas­a­puo­li­ses­ti ja samal­la lopet­taa pär­jää­vien kun­tien “riis­tä­mi­nen”?

  92. Lii­an van­ha:
    “Oli­vat­ko kWh-mit­ta­rit ennen asunnoissa?”

    Kyl­lä

    No sit­ten nousu­joh­to­re­mont­ti tuli todel­la tar­pee­seen. Jopa rapun kaik­ki asun­not ovat olleet samo­jen noususu­lak­kei­den peräs­sä. Yhden asun­non oiko­sul­ku on voi­nut vai­kut­taa kaik­kiin samo­jen sulak­kei­den peräs­sä ollei­siin asun­toi­hin, tai kun yhdes­sä asun­nos­sa on teh­ty hie­man suu­rem­paa säh­kö­re­mont­tia, säh­kö­kat­kok­set eivät ole rajoit­tu­neet vain tuo­hon asuntoon. 

    Noususu­lak­keet ovat erit­täin toden­nä­köi­ses­ti käy­neet todel­la kuu­mi­na ja tuol­lais­ten kimp­pa­su­lak­kei­den pala­mi­nen on yleis­tä. Ja tie­tys­ti ne pala­vat juu­ri jou­lu­aat­to­na. 80- ja 90-luvuil­la van­ho­jen talo­yh­tiöi­den van­hen­tu­nei­ta säh­kö­verk­ko­ja sanee­rat­tiin laa­ja­mit­tai­ses­ti. Nyt lin­ja­re­mont­tien yhtey­des­sä vii­meis­ten­kin jää­räyh­tiöi­den säh­kö­ver­kot saa­te­taan 2000-luvulle.

  93. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun­tien tulo­ti­las­tos­sa jär­ke­vä nol­la­koh­ta oli­si maan kes­kiar­vo, ei nol­la, kuten ei lämpötiloissakaan.
    Nol­la on jär­ke­vä ori­go vain tilan­teis­sa, jois­sa nol­la on edes teo­rias­sa mahdollinen.

    Ihan mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma. Itse asias­sa se oli­si parem­poi kuin ottaa nol­la­koh­dak­si jokin sil­tä välil­tä. Kuten OS teki.

    Läm­pö­ti­lan Cel­siusas­tei­kon 0‑kohta on pis­te jos­sa vesi jää­tyy (nor­maa­li­pai­nees­sa), ei esim. tämän maan tai maa­pal­lon kes­kim. pin­ta­läm­pö­ti­la. Fah­ren­hei­tin astei­kol­la elo­ho­pean jäätymispiste.

    Kun OS:n graa­fis­ta puut­tui­vat pys­ty­vii­vat, niin abso­luut­ti­sia suu­rei­ta oli vai­kea, oikeas­tan mah­do­ton arvioida.

    Joo. Luin aikoi­na­ni tilas­ton apron vii­kos­sa, ja tent­ti­tu­los oli sen mukai­nen eli rimaa hipoen yli. Kir­ja “Kuin­ka tilaas­toil­la valeh­del­laan” antoi oheis­lu­ke­mis­to­na hyvän tiiviskurssin.

    1. Kyl­lä se asteik­ko on siel­lä graa­fin alao­sas­sa. Alkaa 14000 euros­ta pait­si Pir­kan­maal­la 12 000 euros­ta, jot­ta Tam­pe­re­kin oli­si mah­tu­nut kuvaan.

  94. Hesaan siis muut­taa köy­hem­pää väkeä, kuin pois. Kui­ten­kin asun­not sika kal­lii­ta. Tää jut­tu ei oikein toi­mi. Onko kal­liil­leil­le pai­koil­le muut­ta­vat vain elä­ke­läi­siä tms ? No, eihän toi Hesan ero kovin paha ollut­kaan. ei toki hyvä, mut­ta tänään täy­sin ymmär­ret­tä­vä. Lisää kaik­kia maa­han­muut­ta­jia yms, niin ero kas­vaa. Eihän niin sai­si olla. mut­ta niin vain on. Pitäi­si­kö ihmis­ten muut­to­ha­lu­ja kieltää/rajoittaa? Jos pää­kau­pun­ki­seu­tu yhdis­te­tään, niin ei sil­lä tätä ihmis­ten hin­kua ns. parem­mil­le alueil­le sil­lä este­tä. Mikä­li joka alu­eel­le jär­jes­te­tään “ongel­mia”, muut­to vaan siir­tyy vie­lä kau­em­mas. Toki var­maan pal­jon asioi­ta hoi­tuu helpommin,

  95. Oulua kun on edel­lä kehut­tu, olen käsi­tyk­ses­sä että siel­lä kau­pun­ki on onnis­tu­nut maan­han­kin­nas­sa hyvin. Raa­ka­maa­ta on tar­vit­taes­sa lunas­tet­tu, eikä kuten pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, mak­set­tu yli­hin­taa ja teh­ty maan­käyt­tö­so­pi­muk­sia, kos­ka lunas­tus on poliit­ti­ses­ti paha eikä sitä saa käyt­tää. Hel­sin­gin osal­ta tämä toki kos­kee lähin­nä Öster­sun­do­mia, joten jotain on teh­ty vää­rin jo ennen­kin, kun kau­pun­ki on itse ollut suu­rin maanomistaja.

  96. Mikä­hän on tehok­kuu­den ero Ruo­ho­lah­des­sa ja Jätkäsaaressa.
    Asuk­kaas­ta lop­pu­tu­los saman­kal­tai­nen tii­vis­tä ja tum­maa molemmat.

    Jät­kä­saa­ren auto­paik­ko­jen kai­va­mi­nen meren­pin­nan ala­puo­lel­le on tol­kut­to­man kal­lis­ta. Poh­jas­ta sisäl­le puk­kaa­va vesi on eri­tet­tä­vä kal­liil­la raken­teel­la ja kai­van­non tuke­mi­nen oma arbeet­tin­sa tekovaiheessa.

    Kuka täs­sä oikein voit­taa kau­pun­ki­ku­va-ark­ki­teh­dit vai asuk­kaat. Ei aina­kaan köy­hät muu­ta vapaa­ra­hoit­tei­siin kun lai­te­taan sopi­vas­ti haastetta.

  97. Pit­kä ket­ju jos­sa puhut­tiin ihmeen vähän sii­tä mah­dol­li­suu­des­ta että kes­ki­luok­ka muut­taa pois kes­kus­tas­ta yksin­ker­tai­ses­ti neliö­hin­nan takia. Jos per­heen brut­to­tu­lot on vaik­ka­pa n. 3k€/kk per lär­vi per pers., niin alap­pa sii­nä sit­ten miet­tiä ostat­ko kar­tel­li­kak­sion kes­kus­tas­ta vai 140 m² talon nurmijärveltä.

  98. Ter­ve Mari! 

    Mari Hei­ma­la kir­joit­ti 16.3.2012 kel­lo 12:40

    Olet oikeas­sa, kun kri­ti­soit “Turun poi­kien” tou­hu­ja. Näyt­tää sil­tä, että haluai­sit naapurikuntalaisena(kin) vai­kut­taa tur­ku­lai­seen kun­nal­lis­po­li­tiik­kaan: Pen­ni­sil­taan, tori­park­kiin jne. 

    Tää nyt on tie­tys­ti vähän tylyä, mut­ta: MIKSI ET SITTEN HALUA OLLA OSA TURKUA, KUN KUMMINKIN SEN KESKUSTAN KAAVOITUS JA LASTENKOTIEN TILANNE JA KAIKKI MUU, JOKA TURUSSA ON VÄÄRIN, TEKEE SULLE PAISEITA.

    Niin ne tekee mul­le­kin, mut­ta mä en val­mis­tut­tua­ni muut­ta­nut Turus­ta pois. Tääl­lä­kin voi asua ja kaik­kien ei ole pak­ko äänes­tää kokoomusta.

    Vie­lä haluai­sin eri­tyi­ses­ti kiit­tää hal­li­tus­ta sii­tä että se on uskal­ta­nut vie­dä kun­ta­uu­dis­tus­ta eteen­päin vaik­ka se on pöl­hö­po­pu­lis­tien help­po maa­li. Ja erik­seen haluaisn vie­lä pahek­sua Mari Kivi­nie­meä, jota ennem­min pidin fik­su­na jalas­jär­ve­läi­se­nä, nyky­ään enää tyy­pil­li­se­nä jalasjärveläisenä.

    Tou­ko Mettinen
    turkulainen

  99. 70% suo­ma­lai­sis­ta halu­aa asua pien­ta­los­sa. Hel­sin­ki on teh­nyt par­haan­sa, että tämä ei aina­kaan Hel­sin­gis­sä onnis­tu. Tätä taus­taa vas­ten ker­ros­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen pitäi­si välit­tö­mäs­ti lail­la kiel­tää eikä suin­kaan yrit­tää seli­tel­lä, että ker­ros­ta­lot ovat kiva, kun vähän stai­la­taan. Ainoa­na poik­keuk­se­na sal­lit­ta­koon ydin­kes­kus­to­jen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen mie­lui­ten ylöspäin.

    Hel­sin­ki voi­si yrit­tää edes vähän ottaa oppia muu­al­ta. Jos­tain kum­man syys­tä Sak­sas­sa osa­taan raken­taa viih­tyi­sää tii­vis­ma­ta­laa, jon­ne pää­see rai­tio­vau­nul­la, ja omal­la pie­nel­lä ton­til­la on riit­tä­väs­ti park­ki­paik­ko­ja useam­mal­le­kin autol­le. Ei kulu jul­kis­ta katu­ti­laa. Pitäi­si kel­va­ta sekä vih­reil­le että republikaaneille. 

    Mut­ta jos itsei­sar­vo­na on paka­ta ihmi­set ker­ros­ta­loi­hin ja estää autoi­lu, niin eihän se sit­ten onnistu.

    1. Jari Joki­nie­mi
      Voi­si­ko aja­tel­la, että mark­ki­nat rat­kai­siswi­vat, min­ne kan­nat­taa sijoit­ta ker­ros- ja min­ne oma­ko­ti­ta­lo­ja. Kum­pi mak­saa maa­ne­liös­tä enem­män, kol­me ker­ros­ta­loa­su­kas­ta vai yksi piental,oasukas. Tämä ei joh­tai­si sii­hen, että kaik­kial­le tulee ker­ros­ta­lo­ja, mut­ta oma­koi­ti­ta­lot ja ker­ros­ta­lot sijoit­tui­si­vat suhteellise3n edun peri­aat­teen mukaan.

  100. Mie­len­kiin­toi­nen avaus, herät­ti muu­ta­man kommentin:
    — sisään ja ulos­muut­ta­nei­den tulo­ta­so ei vält­tä­mät­tä ker­ro koko totuut­ta. Kiin­nos­ta­vam­paa oli­si tie­tää tulot seu­raa­val­ta kym­me­nel­tä vuodelta.
    — Onko tosi­aan niin, että verotulot/hehtaari ovat kor­keam­mat jos kaa­voi­te­taan väl­jiä oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja kuin kovan rahan kerrostaloissa?
    — Kuin­ka pal­jon net­to­ve­ro­tuot­to las­kee seka-raken­ta­mi­ses­sa, eli samal­le alu­eel­la raken­ne­taan joko pelk­kiä kovan rahan asun­to­ja ver­sus että sin­ne raken­ne­taan 50/50 suh­tees­sa vuo­kra-asun­to­ja? Voi­si olet­taa, että vuo­kra-asu­jien net­to­ve­ro­tuot­to kau­pun­gil­le on pie­nem­pi kuin kovan rahan asu­jil­la, mut­ta kuin­ka paljon?

  101. Vihe­rins­si: Tämä on joten­kin sot­kuis­ta… Tun­tuu sil­tä, ettei­vät polii­ti­kot voi olla ihan niin tyh­miä kuin mil­tä näyt­tää. Enem­män ehkä kysy­mys on sii­tä, että polii­ti­kot pitä­vät äänes­tä­ji­ään tyh­mi­nä. (Mikä kyl­lä monen polii­ti­kon koh­dal­la voi hyvin­kin pitää paikkansa.)

    Fik­su­kin ihmi­nen ete­nee aina enem­män tai vähem­män tun­teen ja mie­li­ku­vien varas­sa. Tämä on meil­le ihan laji­tyy­pil­li­nen omi­nai­suus, ja vaik­ka kokoo­mus­lai­set ilmei­ses­ti mie­lel­lään ajat­te­le­vat­kin ole­van­sa täs­sä asias­sa jon­kin­lai­sia yli-ihmi­siä, niin..

    Kokoo­mus­lai­suu­teen näyt­täi­si kuu­lu­van kehi­tyk­sen ja edis­tyk­sen rakas­ta­mi­nen — eri­tyi­ses­ti tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen. Eräs uljaim­mis­ta saa­vut­ta­mis­tam­me edis­ty­sas­ke­leis­ta täl­lä saral­la on autoi­lu. Lisäk­si autoi­luun liit­tyy voi­ma­kas tun­ne­poh­jai­nen vapau­den elä­mys, jos­ta lähes jokai­sen ihmi­sen on yhteis­kun­nas­sam­me mah­dol­lis­ta pääs­tä osal­li­sek­si. Täl­lai­nen yhdis­tel­mä on omi­aan nos­tat­ta­maan inten­sii­vis­tä tun­ne­ta­son hul­laan­tu­mis­ta. Pidän sik­si ymmär­ret­tä­vä­nä, että autoi­lus­ta puhut­taes­sa moni väliai­kai­ses­ti menet­tää ana­lyyt­ti­sen hah­mo­tus­ky­kyn­sä ja siir­tyy tunneargumentaatioon.

    Niin­pä autoi­luun into­hi­moi­ses­ti suh­tau­tu­va hel­pos­ti vas­tus­taa mm. park­ki­mak­su­jen koro­tus­ta tai ruuh­ka­mak­su­ja, ja näkee täl­lai­set ehdo­tuk­set jon­kin­lai­se­na autoi­lun “vihaa­mi­se­na” tai taan­tu­muk­sel­li­se­na edis­tyk­sen vas­tus­ta­mi­se­na, vaik­ka tosia­sias­sa kai­ken jär­jen mukaan ne hel­pot­tai­si­vat autoi­lua lisää­mäl­lä vapai­ta park­ki­paik­ko­ja ja vähen­tä­mäl­lä ruuhkia.

    Itse pidän kovas­ti autoi­lus­ta ja sen tar­joa­mas­ta vapau­den tun­tees­ta, mut­ta pidän myös tii­viis­tä kan­ta­kau­pun­ki­kaa­vas­ta, lyhyis­tä väli­mat­kois­ta, lähi­pal­ve­luis­ta ja mah­dol­li­suu­des­ta kävellä/pyöräillä kau­pun­gil­la ilman että pako­kaa­sut tun­ke­vat joka puo­lel­ta nenään. Mie­les­tä­ni sel­lai­nen poli­tiik­ka on hyvää, jos­sa pyri­tään mah­dol­lis­ta­maan nuo kaik­ki — ei ainoas­taan yhtä mui­den kus­tan­nuk­sel­la. Lisäk­si minus­ta oli­si hie­noa, jos voi­sin itse vali­ta tar­vit­sen­ko asun­too­ni kuu­lu­vaa park­ki­paik­kaa vai en, ja mak­saa sii­tä vain sel­lais­ta tar­vi­tes­sa­ni. Mut­ta kokoo­muk­sen har­joit­ta­ma sosia­li­soin­nin pahek­su­mi­nen ei näy­tä yltä­vän tähän autoi­lu-aihe­pii­riin saak­ka. Toki­han esim. autot­to­mien köy­hien kuu­luu asun­to­jen hin­nois­sa mak­saa osa autol­lis­ten park­ki­pai­kois­ta. Tur­haan sät­ti­vät vasem­mis­toa älyl­li­sen rehel­li­syy­den puut­tees­ta, kun itsel­lään on näi­tä sokei­ta pis­tei­tä yhtälailla.

    Kyl­lä sitä kai­ken­lais­ta saa ihan­noi­da ja rakas­taa, kun­han ei niin kovas­ti hul­laan­nu, että jär­ki lähtee.

  102. Lii­an van­ha:
    “Miten tämä kil­pai­lun rajoit­ta­mi­nen toi­mi käy­tän­nös­sä? Kuka rajoitti?”

    Fir­mat mak­sa­vat isän­nöit­si­joil­le bonuk­sia ja kil­pai­lu käy­dään sopi­vas­ti valit­tu­jen ura­koit­si­joi­den kes­ken. Kun hin­tae­ro voit­ta­nee­seen on suu­ri niin eipä muu­hun joh­to­pää­tök­seen voi tul­la kuin,että taus­tal­la on mätää.

    Toki joka alal­la on mätä­mu­nan­sa, mut­ta en ole kuul­lut tuo­lais­ta tapah­tu­van. Sitä pait­si yleen­sä isän­nöit­si­jöi­den roo­li on lin­ja­re­mon­teis­sa aika pie­ni talo­yh­tiöi­den pal­ka­tes­sa ammat­ti­lai­set hoi­ta­maan raken­nut­ta­mi­sen. Tar­jous­ten hin­tae­rois­ta ei voi pää­tel­lä mitään muu­ta kuin tar­jous­pyyn­tö­asia­kir­jo­jen laa­dun jos sitä­kään. Lin­ja­re­mon­tit ovat uudis­koh­tei­ta pal­jon arvaa­mat­to­mam­pia ja sik­si hin­noit­te­lu on vai­keam­paa, mikä aiheut­taa väki­sin­kin tar­jouk­siin hintahajontaa. 

    Jos kar­tel­li oli­si ole­mas­sa, eivät kar­tel­li­fir­mat pal­jas­tai­si sitä läpi­nä­ky­väl­lä hin­ta­ha­jon­nal­la (mitä se sit­ten onkaan – erot tasa­pro­sent­tei­na?). Mikä­li joku tilaa­ja­puo­lel­ta puo­les­taan pal­jas­tai­si suo­si­kil­leen mui­den hin­nat, tämän suo­sik­ki­fir­man kan­nat­tai­si men­nä kisaan mukaan mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä hin­tae­rol­la, ei mah­dol­li­sim­man suurella.

  103. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Juu, var­mas­ti löy­tyy tava­raa enem­män­kin kuin mitä tarvitsee. 

    Ei kui­ten­kaan löy­dy sel­lais­ta kal­tai­se­ni pois­pi­la­tun hyvin­voin­tis­no­bin kai­paa­maa asi­aa kuin tun­nel­ma. Jum­bos­ta aina­kaan. Ja Tam­mis­tos­sa asioin­ti kävel­len on etäi­syyk­sis­tä huo­li­mat­ta mel­kois­ta park­ki­paik­ko­jen läpi vaeltamista. 

    Itse käsi­tän lähi­pal­ve­lus­sa sen lähei­syy­den vähem­män abso­luut­ti­si­na kilo­met­rei­nä ja enem­män käve­ly­mat­kan “muka­vuu­te­na” ja vaik­ka­pa myy­mä­län pie­nuu­te­na. Kaup­pa tai kah­vi­la ei ole “oma” kun sen jakaa sadan­tu­han­nen muun asiak­kaan kanssa. 

    Itse­käs­tä ja tur­han tun­tei­le­vaa var­maan aja­tuk­se­ni. Tilas­tot todis­ta­ne­vat että olen väärässä…

    Word.

    Minul­le­kin olen­nai­nen lähi­pal­ve­lui­ta mää­rit­tä­vä ele­ment­ti fyy­si­sen lähei­syy­den lisäk­si on laa­tu. Pie­ni­ko­koi­set, tun­nel­mal­li­set liik­keet kau­niis­sa, orgaa­ni­ses­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä (vs. insi­nöö­rin piir­tä­mä mega­luo­kan ostos­komplek­si kiil­tä­vi­ne kivi­lat­tioi­neen, lois­te­put­ki­neen ja melui­si­ne ääni­mai­se­mi­neen). Hen­ki­lö­kun­ta, joka muis­taa minut jos käyn liik­kees­sä sään­nöl­li­ses­ti. Se, että pal­ve­lun­tar­joa­jan per­soo­nal­li­suus näkyy vali­koi­mas­sa ja myös liik­kees­sä visu­aa­li­ses­ti, vs. kes­ki­mää­räi­sel­le ihmi­sel­le opti­maa­li­sen sopi­vik­si, hajut­to­mik­si, maut­to­mik­si ja tehok­kaik­si kon­sep­toi­dut mega­mar­ke­tit. Jne.

    Lähi­pal­ve­luis­sa kes­keis­tä on ihmi­syys, inhi­mil­li­syys, koh­taa­mi­nen, elä­mä. Super­mar­ke­teis­sa tehok­kuus, mon­o­to­ni­suus, omaan kuplaan sul­keu­tu­mi­nen, kone­mai­nen ja pel­kis­tet­ty kulut­ta­mi­sen pro­ses­si. Suren sitä, että Kala­sa­ta­maan on ilmei­ses­ti tulos­sa tätä jäl­kim­mäis­tä. Oli­sin niin toi­vo­nut sii­tä aitoa kantakaupunkia!

  104. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jari Joki­nie­mi­Voi­si­ko aja­tel­la, että mark­ki­nat rat­kai­siswi­vat, min­ne kan­nat­taa sijoit­ta ker­ros- ja min­ne omakotitaloja. 

    Voi­si. Sen toi­mi­mi­nen edes liki­pi­täen kuten mark­ki­na­teo­riat arve­le­vat maa­il­man toi­mi­van tosin edel­lyt­täi­si, että mark­ki­nat oli­si­vat vapaat. Käy­tän­nös­sä: polii­ti­kot luo­pui­si­vat oikeu­des­taan päät­tää kaa­voi­tuk­ses­ta ja naa­pu­rit luo­pui­si­vat oikeu­des­taan valit­taa naa­pu­ri­ton­tin rakentamisesta.

    En pidät­te­li­si hen­keä­ni. Yksi­kään pelis­sä nyt vah­voil­la ole­va osa­puo­li ei halua luo­pua omas­taan. Että jat­kam­me kyl­lä nykyi­sel­lä jär­jes­tel­mäl­lä. Se vaan pitäi­si saa­da tuot­ta­maan enem­män sel­lais­ta, mitä hal­lin­toa­la­mai­set oikeas­ti haluavat. 

    Hei­tet­tä­köön myös poh­din­taan sel­lai­nen mate­maat­ti­nen tosia­sia, että lukui­sis­ta pai­kal­li­sis­ta opti­meis­ta ei miten­kään eri­tyi­sen vält­tä­mät­tä seu­raa glo­baa­li opti­mi. Mikä puol­taa kes­kus­hal­lin­non ole­mas­sao­loa. Jos­ta palaam­me koh­taan Mitä Sen Kes­kus­hal­lin­non Pitäi­si Tuottaa.

    1. Jari
      Ker­ro mis­sä asut, niin kaa­voi­te­taan jotain kivaa sii­hen naa­pu­ri­ton­til­le­si. Tar­vit­tai­siin paik­kaa jät­tei­den uudel­leen­las­ty­aus­ton­til­le. Sinä kun et valita.
      Yri­tin juu­ri sanoa, että kau­pun­ki tar­jo­aa tont­tia eni­ten tar­joa­val­le luva­ten kaa­voit­taa sii­hen mitä toi­nen haluaa.

  105. Eri­lai­siin mie­li­pi­de­ky­sei­lyi­hin ja ilmais­tui­hin pre­fe­rens­sei­hin vetoa­mi­nen raken­ta­mis­ta ja yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta suun­ni­tel­taes­sa on aika lyhyt­kat­seis­ta ja suo­raan sanot­tu­na aika “huo­noa” tie­det­tä. Sur­vey-tyyp­pis­ten kyse­lyi­den vas­taa­vuus tai ennus­tet­ta­vuus ihmis­ten toi­min­taan on usein aika kysee­na­lai­nen, jopa sattumanvarainen.

    Suo­ma­lai­nen toki “halu­aa” asua meren ran­nal­la hal­vas­sa ja tila­vas­sa oma­ko­ti­ta­los­sa ilman lähi­naa­pu­rei­ta 50 met­rin pääs­tä har­ras­tuk­sis­ta, lähi­kau­pas­ta, ter­veys­pal­ve­luis­ta ja kult­tuu­pal­ve­luis­ta. Ja tie­ten­kin, vaik­ka alu­een on muu­ten olta­va pelk­kää idyl­lis­tä lin­nun­lau­lua, kun suo­ma­lai­nen itse läh­tee ulos iltaa viet­tä­mään niin alu­eel­la oli­si hyvä olla kes­kieu­roop­pa­lais­ta kau­pun­ki­vi­li­nää eikä pelk­kää S‑ryhmä ‑har­maut­ta. Tämä vain on sat­tu­moi­sin aika vai­kea yhtä­lö toteuttaa.

    Tihe­ään asut­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­nat ker­to­vat kui­ten­kin aika karua kiel­tä että mis­tä näis­tä haluis­ta tin­gi­tään ensin kun asu­mi­sen rea­li­tee­tit ja bud­jet­ti tule­van yhtä­löön mukaan. Täs­tä ei vain pää­se yli eikä ympäri.

  106. Kim­mo: Mie­len­kiin­toi­nen avaus, herät­ti muu­ta­man kom­men­tin:- sisään ja ulos­muut­ta­nei­den tulo­ta­so ei vält­tä­mät­tä ker­ro koko totuut­ta. Kiin­nos­ta­vam­paa oli­si tie­tää tulot seu­raa­val­ta kym­me­nel­tä vuodelta.

    Niin oli­si.

    - Onko tosi­aan niin, että verotulot/hehtaari ovat kor­keam­mat jos kaa­voi­te­taan väl­jiä oma­ko­ti­ta­lo­tont­te­ja kuin kovan rahan kerrostaloissa?

    Jos ker­ros­ta­lol­la tar­koi­te­taan yksi­näis­tä pis­te­ta­loa isol­la ton­til­la niin ehkä ei, mut­ta jos puhu­taan kau­pun­ki­mai­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta niin ker­ros­ne­liöis­sä ero on noin 15 — 30 ker­tai­nen, ja kun ker­ros­ta­loa­sun­not ovat vie­lä kes­ki­mää­rin pie­nem­piä, niin ihmi­siä per neliö­met­ri on 30 — 60 ker­taa enem­män. Aika kovat tulot saa olla niil­lä oma­ko­ti­ta­loa­su­jil­le jot­ta ker­tyy enem­män. Toki nuo asuk­kaat tuot­ta­vat meno­ja vas­taa­val­la kertoimella.

  107. Saa­ra: Fik­su­kin ihmi­nen ete­nee aina enem­män tai vähem­män tun­teen ja mie­li­ku­vien varas­sa. Tämä on meil­le ihan laji­tyy­pil­li­nen omi­nai­suus, ja vaik­ka kokoo­mus­lai­set ilmei­ses­ti mie­lel­lään ajat­te­le­vat­kin ole­van­sa täs­sä asias­sa jon­kin­lai­sia yli-ihmi­siä, niin..Kokoomuslaisuuteen näyt­täi­si kuu­lu­van kehi­tyk­sen ja edis­tyk­sen rakas­ta­mi­nen – eri­tyi­ses­ti tek­no­lo­gi­sen kehi­tyk­sen. Eräs uljaim­mis­ta saa­vut­ta­mis­tam­me edis­ty­sas­ke­leis­ta täl­lä saral­la on autoi­lu. Lisäk­si autoi­luun liit­tyy voi­ma­kas tun­ne­poh­jai­nen vapau­den elä­mys, jos­ta lähes jokai­sen ihmi­sen on yhteis­kun­nas­sam­me mah­dol­lis­ta pääs­tä osal­li­sek­si. Täl­lai­nen yhdis­tel­mä on omi­aan nos­tat­ta­maan inten­sii­vis­tä tun­ne­ta­son hul­laan­tu­mis­ta. Pidän sik­si ymmär­ret­tä­vä­nä, että autoi­lus­ta puhut­taes­sa moni väliai­kai­ses­ti menet­tää ana­lyyt­ti­sen hah­mo­tus­ky­kyn­sä ja siir­tyy tunneargumentaatioon.

    Joo ja jat­kan vähän. Autoi­lua nime­no­maan myy­dään vapau­del­la. Ja maa­seu­dul­la se sitä tarjoaakin.

    Kau­pun­ki­lii­ken­teel­lä ei ole vaan tämän kans­sa yhtään mitään teke­mis­tä. Kau­pun­ki­lii­ken­ne on jonot­ta­mis­ta, jar­rut­te­lua, jat­ku­vaa valp­paa­na oloa, park­ki­pai­kan etsi­mäs­tä, eli juu­ri sii­tä mitä auto­mai­nok­ses­sa ei kos­kaan näy­te­tä. Yleen­sä niis­sä ei ole edes mui­ta auto­ja, ja jos on niin nii­tä pot­ki­taan (!) tai nii­den yli hypitään.

    Kun se mök­ki­tiel­tä repäis­ty mie­li­ku­va ja kau­pun­ki­lii­ken­teen todel­li­suus koh­taa, niin osan pääs­sä tämä tun­tuu kään­ty­vän niin ettei kysy­mys ole suin­kaan sii­tä, että hänel­lä oli­si myy­ty täyt­tää potas­kaa, vaan että kau­pun­ki kiusaa auto­li­jaa. Tämä taas joh­tuu esi­mer­kik­si pyö­räi­le­vis­tä lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jois­ta jot­ka ihan puh­das­ta ilkeyt­tään teke­vät hänen aja­mi­ses­taan vaikeaa. 

    Tyh­mem­pi­kin tak­si­kus­ki myös ymmär­rä­tää että kans­sa-autoi­li­ja on vihol­li­nen, kos­ka hän ihan kir­jai­mel­li­ses­ti on tiel­lä, eli vie sitä rajal­lis­ta tilaa omal­ta autol­ta. Tätä taus­taa vas­ten lii­ken­ne­rai­voa­mi­nen on itsea­sias­sa ihan ymmär­ret­tä­vää, oikeas­ti se on nii­den mui­den kus­kien vika ettei oma auto kul­je. Tai kuten se fil­la­ris­tis­lo­gan menee, et ole ruuh­kas­sa, olet ruuh­ka. Jos tämän sai­si joten­kin kana­voi­tua niin että jokai­nen auto pois tiel­tä on yksi auto vähem­män sinun tielläsi?

  108. Lin­ja­re­mon­tit ovat uudis­koh­tei­ta pal­jon arvaa­mat­to­mam­pia ja sik­si hin­noit­te­lu on vai­keam­paa, mikä aiheut­taa väki­sin­kin tar­jouk­siin hintahajontaa.”
    Kyl­lä ne vaka­val­la mie­lel­lä teh­dyt tar­jouk­set ovat­muu­tamn % eroilla.Ne,jotka,eivät halua urak­kaa las­ke­vat hin­nan sen ver­ran kor­keak­si, ettei sitä voi saada.Laskentakin on hin­ta­vaa, joten kulu­jen sääs­tä­mi­sek­si tor­jun­ta­tar­jous on olta­va rei­lus­ti yli.

    Yllä­tyk­siin varau­du­taan sopi­mus­ten poik­keus­lausek­keil­la ja suu­rem­mat yllä­tyk­set teh­dään lisäveloituksella.

    Kyl­lä se ris­ki yllä­tyk­sis­tä pyri­tään siir­tä­mään asiakkaalle

  109. No sit­ten nousu­joh­to­re­mont­ti tuli todel­la tar­pee­seen. Jopa rapun kaik­ki asun­not ovat olleet samo­jen noususu­lak­kei­den perässä.”

    Sor­ry luin vähän väärin,kuvittelin, että tar­koi­tat oli­ko asun­to­koh­tai­nen mittaus.

    Kyl­lä talon mit­ta­rit oli­vat ala­ker­ras­sa ja kaik­kin asun­toi­hin meni oma syöttö .

  110. Se vaan pitäi­si saa­da tuot­ta­maan enem­män sel­lais­ta, mitä hal­lin­toa­la­mai­set oikeas­ti halua­vat.’ (Jari Jokiniemi)
    Ja tämän halua­mi­sen sinä mit­taat jol­lain mie­li­pi­de­ky­se­lyil­lä, joi­hin vas­taa­mi­nen ei mak­sa vas­taa­jal­le yhti­käs mitään.

  111. tpyy­luo­ma: Niin olisi.

    Jos ker­ros­ta­lol­la tar­koi­te­taan yksi­näis­tä pis­te­ta­loa isol­la ton­til­la niin ehkä ei, mut­ta jos puhu­taan kau­pun­ki­mai­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta niin ker­ros­ne­liöis­sä ero on noin 15 – 30 ker­tai­nen, ja kun ker­ros­ta­loa­sun­not ovat vie­lä kes­ki­mää­rin pie­nem­piä, niin ihmi­siä per neliö­met­ri on 30 – 60 ker­taa enem­män. Aika kovat tulot saa olla niil­lä oma­ko­ti­ta­loa­su­jil­le jot­ta ker­tyy enem­män. Toki nuo asuk­kaat tuot­ta­vat meno­ja vas­taa­val­la kertoimella.

    Olen­nais­ta on tuo net­to­ve­roas­te, eli mak­se­tut verot — saa­dut avustukset/palvelut. Nyt menee puh­taan veik­kauk­sen puo­lel­le, mut­ta veik­kaan, että 80 % hel­sin­ki­läi­sis­tä on joko net­to­ve­ron­saa­jia tai lähel­lä plus mii­nus nol­laa. Loput 20 % ovat sit­ten todel­li­sia veron­mak­sa­jia ja näi­den sie­lu­jen kil­pai­lus­ta täs­sä perim­mil­tään tai­taa olla kyse.

    1. Kim­mo. Luu­len, että on toi­sin päin. Mel­kein kaik­ki ovat mak­sa­jia ja vain pie­ni osa saa­jia, mnut­ta saa­vat­kin sit­ten pal­jon. Siis vuo­si­tar­kas­te­lus­sa. Elin­kaa­ren aika­na tasoit­tuu vähän.

  112. Saa­ra: Pidän sik­si ymmär­ret­tä­vä­nä, että autoi­lus­ta puhut­taes­sa moni väliai­kai­ses­ti menet­tää ana­lyyt­ti­sen hah­mo­tus­ky­kyn­sä ja siir­tyy tunneargumentaatioon.

    Minun hypo­tee­si­ni on ollut, että tank­kauk­sen yhtey­des­sä vapau­tu­vien polt­toai­ne­höy­ry­jen vai­ku­tus­ta aivo­toi­min­taan pitäi­si tut­kia enem­män, mut­ta voi­han sii­nä jota­kin muu­ta­kin olla.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kim­mo. Luu­len, että on toi­sin päin. Mel­kein kaik­ki ovat mak­sa­jia ja vain pie­ni osa saa­jia, mnut­ta saa­vat­kin sit­ten pal­jon. Siis vuo­si­tar­kas­te­lus­sa. Elin­kaa­ren aika­na tasoit­tuu vähän.

    Pikai­sel­la google­tuk­sel­la vai­kut­tai­si sil­tä, että esim. vuon­na 2008 noin 23 % hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole mak­sa­nut lain­kaan kun­nal­lis­ve­roa. He nyt ovat aina­kin 100-var­mas­ti nettohyötyjiä.

    1. Pikai­sel­la google­tuk­sel­la vai­kut­tai­si sil­tä, että esim. vuon­na 2008 noin 23 % hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole mak­sa­nut lain­kaan kun­nal­lis­ve­roa. He nyt ovat aina­kin 100-var­mas­ti nettohyötyjiä.

      Tar­kas­te­lu kan­nat­tai­si var­maan­kin teh­dä koti­ta­louk­sis­sain eikä hen­ki­löit­täin. Stta­tavt net­to­hyö­tyä muis­ta per­heen­jä­se­nis­tä, puo­li­sois­taan tai vanhemmistaan. 

  114. Lii­an van­ha:
    “Lin­ja­re­mon­tit ovat uudis­koh­tei­ta pal­jon arvaa­mat­to­mam­pia ja sik­si hin­noit­te­lu on vai­keam­paa, mikä aiheut­taa väki­sin­kin tar­jouk­siin hintahajontaa.”
    Kyl­lä ne vaka­val­la mie­lel­lä teh­dyt tar­jouk­se­to­vat­muu­tamn % eroilla.Ne,jotka,eivät halua urak­kaa las­ke­vat hin­nan sen ver­ran kor­keak­si, ettei sitä voi saada.Laskentakin on hin­ta­vaa, joten kulu­jen sääs­tä­mi­sek­si tor­jun­ta­tar­jous on olta­va rei­lus­ti yli.

    Yllä­tyk­siin varau­du­taan sopi­mus­ten poik­keus­lausek­keil­la ja suu­rem­mat yllä­tyk­set teh­dään lisäveloituksella.

    Kyl­lä se ris­ki yllä­tyk­sis­tä pyri­tään siir­tä­mään asiakkaalle

    No tuo ei pidä alkuun­kaan paik­kan­sa. Urak­ka­tar­jouk­sen las­ke­mi­nen on lopul­ta­kin vain ennus­ta­mis­ta ja aina jäl­ki­seu­ran­ta pal­jas­taa, että jot­kut ennus­teen posi­tiot ovat osu­neet parem­min koh­dal­leen kuin toiset. 

    Usein tulee yllä­tyk­siä, mitä ei ole osan­nut huo­mioi­da, on luke­nut las­ken­ta­pa­pe­rit huo­li­mat­to­mas­ti tai teh­nyt las­ken­nas­sa huo­li­mat­to­muus­vir­hei­tä. On myös ulkoi­sia teki­jöi­tä joi­hin ei voi vai­kut­taa kuten yllät­tä­vät tar­vi­ke­hin­to­jen koro­tuk­set, sää­hai­tat, sai­ras­tu­mi­set ja onnet­to­muu­det, var­kau­det, han­ka­lat yhteis­työ­ky­vyt­tö­mät sopi­mus­kump­pa­nit, tava­ran­toi­mi­tus­vii­veet. Pelk­kä ylei­sa­vai­men huk­kaa­mi­nen voi tul­la todel­la kal­liik­si. Ja sit­ten tie­ten­kin fir­mo­jen väli­set erot kuten toi­mi­pis­teen sijain­ti, ammat­ti­tai­don ja orga­ni­saa­tion sopi­vuus kuu­loi­seen­kin koh­tee­seen, käy­tet­tä­vis­sä ole­va työ­voi­ma, aika­tau­lun sopi­vuus, yri­tyk­sen kiin­teät kulut jne.

    Ole­te­taan, että kak­si urak­ka­tar­jouk­sen las­ki­jaa pää­tyy yllät­täen täs­mäl­leen samaan net­to­hin­taan. Ole­te­taan myös, että kum­pi­kin tavoit­te­lee samaa kate­pro­sent­tia. Sovi­taan, että tuo sum­ma on 1.020.000 euroa. Toi­nen kir­joit­taa tar­jous­pa­pe­riin juu­ri tuon sum­man, mut­ta toi­nen ajat­te­lee, että tak­ti­ses­ti on fik­sum­paa men­nä sisään alle mil­joo­nan hin­nal­la ja pää­tyy sum­maan 999.000. Hin­tae­ro 2,1 pro­sent­tia. Ja tämä pel­käs­tään ”pyö­ris­ty­se­ro­na”.

    Muut­tu­jia on kui­ten­kin pal­jon ja ”oike­aa hin­taa” ei ole ole­mas­sa­kaan. Tuon samai­sen tar­jous­kil­pai­lun kol­mo­nen oli­si esi­mer­kik­si voi­nut pää­tyä muu­ten samaan lop­pusum­maan, mut­ta kil­pai­li­jois­taan poi­ke­ten pitäy­tyes­sään koko­naan suo­ma­lai­ses­sa työ­voi­mas­sa, hin­noi­tel­lut itsen­sä rei­lus­ti pitkäksi.

    Luon­nol­li­ses­ti ura­koit­si­ja ei kan­na kaik­kia ris­ke­jä, mut­ta aivan riit­tä­väs­ti nii­tä on. Poh­jim­mil­taan on kysy­mys sii­tä, että ura­koit­si­ja ostaa itsel­leen ris­ke­jä ja nii­den hin­noit­te­lus­ta. Jos las­kee lii­an monien ris­kien toteu­tu­van, hin­noit­te­lee hel­pos­ti itsen­sä ulos. Lii­an opti­mis­ten ura­koit­si­ja voi puo­les­taan huo­ma­ta pie­nen vas­toin­käy­mi­sen syö­vän koko katteen.

  115. Täs­men­nys: tar­koi­tin, ettei tuo vain muu­ta­man pro­sen­tin hin­tae­ro pidä paik­kan­sa. Vaka­vas­ti kisas­sa muka­na ole­va voi olla vaik­ka 10% tai ennem­män kal­liim­pi kuin kisan voit­ta­ja. Voit­ta­ja on voi­nut las­kea vää­rin, tai muis­ta syis­tä olla edul­li­sem­pi kuin muut. 

    Yllä­tys- ja ris­kia­sias­sa olen jok­seen­kin samaa mieltä.

  116. MV: Hesa­ris­sa on tänään sun­nun­tai­na 18.3. hyvä kir­joi­tus Vie­ras­ky­nä-pals­tal­la kun­ta­ra­ken­ne­uu­dis­tuk­seen liit­tyen. Toi­vot­ta­vas­ti tämä vies­ti tavoit­taa hal­li­tuk­sen ja kan­san­edus­ta­jat:http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337

    Asial­li­ses­ti ottaen tuos­ta ollaan laa­jas­ti samaa miel­tä, tar­vi­taan väli­ta­son hal­lin­to kun­nan ja val­tion välil­le. Oden mukaan sii­nä on vaan perus­tus­lail­li­nen kíe­mu­ra, jon­ka takia sitä maa­kun­taa pitää kut­sua kun­nak­si ja kun­tia sit­ten vaik­ka pitäjiksi.

  117. tpyy­luo­ma: Asial­li­ses­ti ottaen tuos­ta ollaan laa­jas­ti samaa miel­tä, tar­vi­taan väli­ta­son hal­lin­to kun­nan ja val­tion välil­le. Oden mukaan sii­nä on vaan perus­tus­lail­li­nen kíe­mu­ra, jon­ka takia sitä maa­kun­taa pitää kut­sua kun­nak­si ja kun­tia sit­ten vaik­ka pitäjiksi.

    Vali­tet­ta­vas­ti en ole ihan yhtä vakuut­tu­nut, että asias­ta ollaan laa­jas­ti samaa miel­tä. Aina­kaan kokoo­muk­sen pii­ris­tä en ole kuul­lut kenen­kään puhu­neen täl­lai­sen mal­lin puo­les­ta. Pahoin pel­kään, että ko. puo­lue ei pal­jon piit­taa pai­kal­lis­de­mo­kra­tias­ta tai maan eri osien vah­vuuk­sien tas­a­puo­li­ses­ta kehittämisestä.

  118. Jou­ni Martikainen:

    Pikai­sel­la google­tuk­sel­la vai­kut­tai­si sil­tä, että esim. vuon­na 2008 noin 23 % hel­sin­ki­läi­sis­tä ei ole mak­sa­nut lain­kaan kun­nal­lis­ve­roa. He nyt ovat aina­kin 100-var­mas­ti net­to­hyö­ty­jiä.

    Ei maa­il­ma ole noin yksin­ker­tai­nen. On var­mas­ti ryh­miä, jot­ka eivät mak­sa kun­nal­lis­ve­roa, mut­ta ovat sil­ti kun­nan talou­den kan­nal­ta net­to­mak­sa­jia. Ihmi­set tuo­vat nimit­täin iäs­tään riip­pu­van mää­rän val­tio­no­suuk­sia. Esi­mer­kik­si omis­tusa­sun­nos­sa asu­vat (=ei asu­mis­tu­kea) ja koh­tuul­li­sen ter­veet pie­ni­tu­loi­set elä­ke­läi­set ovat hyvin­kin hyö­dyl­li­siä kun­nan talou­del­le (val­tio­no­suus 85 täyt­tä­nees­tä on 20600 euroa vuodessa).

  119. MV: Vali­tet­ta­vas­ti en ole ihan yhtä vakuut­tu­nut, että asias­ta ollaan laa­jas­ti samaa miel­tä. Aina­kaan kokoo­muk­sen pii­ris­tä en ole kuul­lut kenen­kään puhu­neen täl­lai­sen mal­lin puo­les­ta. Pahoin pel­kään, että ko. puo­lue ei pal­jon piit­taa pai­kal­lis­de­mo­kra­tias­ta tai maan eri osien vah­vuuk­sien tas­a­puo­li­ses­ta kehittämisestä.

    Perin­tei­ses­ti kokoo­mus on pelän­nyt että verot nouse­vat jos tulee kol­mas verot­ta­va taho val­tion ja kun­nan lisäk­si. En tie­dä miten nyky­ään, enkä oikein ymmär­rä argu­ment­tia; veroas­te riip­puu sii­tä mitä jul­ki­nen sek­to­ri tekee, ei sii­tä mon­ta­ko toi­mi­jaa on.

  120. tpyy­luo­ma: veroas­te riip­puu sii­tä mitä jul­ki­nen sek­to­ri tekee, ei sii­tä mon­ta­ko toi­mi­jaa on.

    Ai siis niin kuin sii­tä, mon­ta­ko kun­taa on?

    Itse kyl­lä ennus­tan, että veroas­te tai menot riip­pu­vat sii­tä, mon­ta­ko toi­mi­jaa on — mitä vähem­män kun­tia, sitä enem­män voi­daan vero­ja korot­taa, ja kaik­ki mitä saa­daan kerät­tyä menee aina, eikä riitäkään.

  121. Tapio Pel­to­nen: Voi­si­ko sen Kehä III:n sisälle/eteläpuolelle jää­vän alu­een julis­taa eri­tyis­ta­lous­a­lu­eek­si, jos­sa ei tar­vit­se välit­tää koko auto­paik­ka­nor­mis­ta, vaan auto­pai­kat raken­net­tai­siin ja rahoi­tet­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti? Täs­tä hyö­tyi­si­vät minun näh­däk­se­ni kaikki. 

    Sit­ten pitäs saa­da tähän maa­han vie­lä se “vapaa” mark­ki­na­ta­lous muu­ta­man kar­tel­li­soi­tu­neen gryn­de­rin ja hyvä­ve­li-toi­mi­jan sijasta.
    Ehkä kui­ten­kin vaan olis hel­pom­paa ottaa se puna­vuo­re­lais­kort­te­ki ja ennen kun se pudo­te­taan pai­kal­leen, lait­taa sen alle pari ker­ros­ta parkkihallia.
    Jos sit­ten jos­kus ihmi­set eivät halua enää autoa omis­taa, kyl­lä niil­le hal­leil­le muu­ta käyt­töä kek­si­tään. Maa­na­lai­nen tila on ener­gia­te­ho­kas­ta sekä läm­mi­tyk­sen että jääh­dy­tyk­sen suh­teen ja perin­tei­ses­ti­kin auto­tal­lis­sa on teh­ty kaik­kea muu­ta pait­si säi­ly­tet­ty autoa. Autois­ta on muu­ten­kin tulos­sa kuor­ma­huip­pu­ja tasaa­via ener­gia­va­ras­to­ja, joten ener­gi­aa voi­daan jat­kos­sa varas­toi­da myös ilman kumipyöriä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.