Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä

149 vastausta artikkeliin “Tulotasojen eriytyminen kaupunkiseutujen sisällä”

1. Ehkä on hyvä tode­ta että tässä on kak­si eri ongel­maa, ja nuo hyvä ja huono­tu­loiset ovat samo­ja ihmisiä. Olete­taan yksinker­taisu­u­den vuok­si että ihmisil­lä on kolme elämän­vai­het­ta, nuoru­us, aikuisu­us ja vanhuus.

   Nuo­ri­na asu­taan, opiskel­laan ja tehdään jotain töitäkin keskem­mäl­lä. Sit­ten aikuisi­na on lap­sia, niin tarvi­taan tilaa, jol­loin muute­taan syr­jem­mälle. Van­hana kun lapset lähde­tään kotoa muute­taan takaisin keskemmälle.

   Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituk­sen kannal­ta tässä on ongel­ma jos keskem­mäl­lä ja syr­jem­mäl­lä on eri julki­nen kukkaro. Nuorista ei ole niin kovin paljon meno­ja, mut­tei kyl­lä tulo­jakaan. Van­hoista tulee parem­min tulo­ja ja kah­ta kauheam­min meno­ja. Aikuiset taas tien­aa­vat hyvin, mut­ta eivät vielä tarvitse kovin paljon kalli­ita palvelui­ta. Ei ynnää.

   Kaupunki­rak­en­teelli­nen ongel­ma on ihan eri asia. Haulikkokaavoituk­sel­la se syr­jäl­lä on todel­la syr­jässä, esimerkik­si Lopel­la eikä Tuo­mar­i­las­sa. Tämä on huono asia mm. sik­si että juuri kukaan ei halua asua mah­dol­lisim­man kaukana ja tuol­lainen rakenne tulee hyvin kalli­ik­si. Ja keskem­mäl­läkin on sit­ten levin­nyt sem­moi­sek­si lähiö­ma­tok­si, jos­ta puut­tuu keskuskaupun­gin elämä ja lähipalvelut.

   Vastaa

2. Ensin­näkin, käp­pyräsi ovat toden­näköis­es­ti harhaan­jo­htavia. Piir­rä noiden sijaan käyrät, jos­sa näkyy kuin­ka paljon kukin muut­ta­va asukas tuot­taa tulo­ja kun­nalle ja kuin­ka paljon hän kulut­taa kun­nan palvelu­ja. Luulen, että käp­pyröistäsi tulee aikalail­la toisen näköisiä.

   Toisek­seen. Helsin­ki ei siis voi rak­en­taa varakkaille asun­to­ja, kos­ka sisäi­nen seg­re­gaa­tio. Puheitte­si perus­teel­la koko nykyisen kun­ta­jaon ongel­ma on työssäkäyn­tialueen sisäi­nen seg­re­gaa­tio. Ratkais­usi on kun­tali­itos. Voisitko selvit­tää, miten suun­nitelit estäväsi sisäisen seg­re­gaa­tion Suur-Helsingis­sä? Espoolaise­na olen erit­täin kiin­nos­tunut miten olet suun­nitel­lut käyt­täväsi uut­ta suur-kun­taa seg­re­gaa­tion poistamiseksi.

   Vastaa

3. Metron tulo on näköjään vaikut­tanut Espoonkin muut­toli­ik­keeseen. Köy­häkam­moisim­mat rebu­p­likaan­it muut­ta­vat nyt pois.

   Muuten tämä kuvo vain vahvis­taa tarvet­ta kuntaremonttiin.Valtion pitäsi vain ottaa voimakkaampi rooli saneer­auk­seen, kun­nis­sa ei ole kokenut­ta saneer­auk­seen pere­htynyt­tä henkilöstöä ja etu menetetään hel­posti, jos entiset toim­inta­mallit ja organ­isaa­tiot jäävät toim­i­maan uuden organ­isaa­tion sisälle

   Aina ei oikein ymmär­retä , että organ­isaa­tios­sa on aina usei­ta epäe­vi­ral­lisia organ­isaa­tioita­ja myöskin nämäkin pitää muut­taa tuke­maan tuo­ta pääorganisaatiota

   Vastaa

4. Nykyisel­läkin kun­ta­jaol­la asumisen kallleudelle voisi tehdä paljonkin.

   Kaavapros­essin tauloudel­lisen ohjauk­sen tarken­t­a­mi­nen ja avoimuu­den lisäämi­nen ei mak­saisi mitään suh­teessa raken­nu­soikeud­es­ta saatavi­in tuloihin.

   Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta voisi uut­ta kaavoitushanket­ta käsiteltäessä tukeu­tua asun­tostrate­giaan ja tila­ta kaavoit­ta­jil­ta tietyn­hin­taista ja määritel­ly­ille seg­menteille sopi­vaa asumista.

   Kaava­posessin valmis­telus­sa ja väli­vai­heis­sa edel­lytet­täisi­in kaa­va-arkkite­htiä laa­ti­maan real­is­tisia viite­su­un­nitelmia ja niille kus­tan­nusasiantun­ti­ja las­kee hinnan. 

   Esit­telijä haaste­taan kau­ni­iden kuvien lisäk­si argu­men­toimaan numer­aal­isil­la tavoitteilla.

   Vastaa

5. Mie­lenki­in­toisia graafe­ja. Mis­sä määrin näitä muut­tavien tulo­ero­ja voidaan selit­tää keskuskun­tien funk­ti­ol­la koulu­tuskeskuksi­na? Tässä mallis­sa esimerkik­si Helsin­gin muut­toli­ik­keen tulota­so­jen erot selit­ty­i­sivät sil­lä, että sisään tulee köy­hiä opiske­li­joi­ta kehyskun­nista ja ulos siir­tyy työelämässä ole­via. Kun­tien välistä seg­re­goi­tu­mista voisi kuva­ta ehkä selvem­min muut­toli­ik­keen sijaan kun­ta­lais­ten keski­t­u­loil­la. Niin kuvat­tuna kun­tien erot eivät ehkä ole näin dramaattisia.

   Vastaa

   1. Tosin opiske­li­jat vai­h­ta­vat usein kir­jansa vas­ta myöhemmin.

      Vastaa

6. Vähän taas helsinkipa­tri­ootin silmälasien läpi nähtynä. Jos tiivis asum­i­nen on syy siihen, että parem­pit­u­loiset muut­ta­vat pois, niin hyvä strate­gia voisi olla asut­taa Helsinki­in 400 000 asukas­ta lisää, niin var­masti syn­ty­isi oikeus liit­tää naa­purikun­nat ja niiden rikkaat asukkaat Helsinki­in. Mik­si Helsin­ki ei raken­na omaa aluet­taan viihty­isäk­si? Ai niin, onhan Helsin­ki viihty­isä, kos­ka asun­to­jen hin­nat ovat niin korkeita.

   Asi­ako­htia kir­joituk­ses­sa oli paljon, mut­ta niin tiukas­sa ja suures­sa vyy­hdis­sä, että on vaikea tart­tua yhteenkään.

   Vastaa

   1. Juho Laatu
      Helsingis­sä tilanne on niin, että mitä tiivi­im­min raken­net­tu kaupungi­nosa on, sitä varakkaam­paa väeä siel­lä asuu.

      Vastaa

7. Helsin­gin tilanne on hel­posti tas­apain­otet­tavis­sa kaavoit­ta­mal­la ker­rostaloa­sun­to­ja hyvä­tu­loisille, ja seg­re­gaa­tio­ta voi tor­jua kadot­ta­mal­la ajal­liset etäisyy­det niin että pieni- ja keski­t­u­loisen työssäkäyvän on mukavampi asua ongelmalähiöissä.

   Ei gen­tri­fikaa­tion tarvitse rajoit­tua pelkästään kan­takaupun­gin laita-alueisiin.

   Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi aika isoa tulon­si­ir­toa työssäkäyville eli esimerkik­si sekä Pis­araa, sil­mukkametroa että raide­jok­e­ria, mut­ta sivu­tuot­teena saataisi­in edel­ly­tyk­set tiivi­ille ja toimi­valle kaupungille ja parhaas­sa tapauk­ses­sa koko kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mistren­di kään­net­tyä kuten näp­pitun­tu­mal­ta vaikut­taisi toim­i­ti­la­rak­en­tamises­sa jo käyneen.

   Vastaa

8. tpyy­lu­o­ma:
   Ehkä on hyvä tode­ta että tässä on kak­si eri ongel­maa, ja nuo hyvä ja huono­tu­loiset ovat samo­ja ihmisiä. 

   Vähän vielä yksinker­tais­taen: Köy­hä opiske­li­ja muut­taa keskuskun­taan opiskele­maan. Saa opin­not päätök­seen, menee töi­hin, ja muut­tuu hyvä­tu­loisek­si. Sit­ten alkaa kaipaa­maan enem­män tilaa, ja mut­taa kehyskun­taan. Olisi kiva kuul­la kuin­ka paljon tämä ilmiö selit­tää nuo tulo­erot sisään- ja ulos­muut­tanei­den kesken

   Vastaa

9. tpyy­lu­o­ma: Ehkä on hyvä tode­ta että tässä on kak­si eri ongel­maa, ja nuo hyvä ja huono­tu­loiset ovat samo­ja ihmisiä. Olete­taan yksinker­taisu­u­den vuok­si että ihmisil­lä on kolme elämän­vai­het­ta, nuoru­us, aikuisu­us ja vanhuus.

   Minä luulen, että Helsin­gin muut­toli­ike selit­tyy paljolti maa­han­muut­ta­jista. Keskilu­okkainen kan­taväestö muut­taa kehyskun­ti­in ja Helsin­gin väestön­lisäys on maa­han­mut­ta­jien ansiota.
   Maa­han­muut­ta­jien työl­listymi­nen on heikom­paa ja nekin jot­ka työl­listyvät ovat mata­la­palk­ka-aloil­la. Siinä mis­sä helsinkiläi­nen maa­han­muu­ta­ja siivoaa tai ajaa bus­sia, espoolainen maa­han­muut­ta­ja työsken­telee Nokialla.

   http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216x303.pdf?MOD=AJPERES

   Vastaa

10. Siir­retään ne yliopis­tot maaseudulle kuten Gam­bridge niin tilas­tot muut­tuu päin­vas­taisik­si. Olen kuul­lut san­ot­ta­van että Tam­pereel­la istuu päivit­täin koulun­penkil­lä 70000 henkeä, joten se ei oikeas­t­aan ole kun­ta vaan suuri val­tion rahoil­la pyörivä koulutuslaitos.

    Vastaa

11. Ode on oma­l­ta osaltaan ollut tekemässä kalli­ita metropäätök­siä ja hidas­ta­mas­sa joukkoli­iken­net­tä pääkaupungis­sa. Bussien mat­ka-ajat Helsingis­sä ovat koko ajan kas­va­neet. Mat­ka-aika esim. Laut­tasaares­ta Viikki­in on nyky­isin pitem­pi kuin Kirveskoskelta (Por­nais­ten kirkonkylä) Viikkiin.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Helsingis­sä tilanne on niin, että mitä tiivi­im­min raken­net­tu kaupungi­nosa on, sitä varakkaam­paa väeä siel­lä asuu. 

    Ok, kor­jaan strate­giaani. Ote­taan 400 000 asukas­ta lisää, niin rikkat palaa­vat Helsinki­in, ja kun­tali­itok­set voidaan unohtaa. 🙂

    Vastaa

13. Län­si­bule­var­di ja pil­ven­pi­irtäjiä Koivusaa­reen, jos lähelle kan­takaupunkia halu­taan lisää kes­ki- ja hyvä­tu­loisille kel­paavia asun­to­ja. Onnis­tu­isi naker­ta­mat­ta virk­istysaluei­ta ja samal­la jopa vähen­tämäl­lä meluhaittoja.

    Vastaa

14. Tuo­mas: Minä luulen, että Helsin­gin muut­toli­ike selit­tyy paljolti maa­han­muut­ta­jista. Keskilu­okkainen kan­taväestö muut­taa kehyskun­ti­in ja Helsin­gin väestön­lisäys on maa­han­mut­ta­jien ansiota.Maahanmuuttajien työl­listymi­nen on heikom­paa ja nekin jot­ka työl­listyvät ovat mata­la­palk­ka-aloil­la. Siinä mis­sä helsinkiläi­nen maa­han­muu­ta­ja siivoaa tai ajaa bus­sia, espoolainen maa­han­muut­ta­ja työsken­telee Nokial­la.http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48d667004a525997bf68ffc230444d78/tilastoliite_painoversio2_mukautettu+koko+216×303.pdf?MOD=AJPERES

    Niin no. Kuten vai­ka tuos­sa linkkaa­mas­sasi tutkimuk­ses­sa todetaan:

    Maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen sinän­sä ei ole ongel­ma, vaan huono-osaisu­u­den keskit­tymi­nen samoille alueille. Tämä saat­taa johtaa asuinalueen ja sen palvelu­iden kur­jis­tu­misen kier­teeseen, mikäli parem­pit­u­loinen keskilu­ok­ka –sekä val­taväestö että maa­han­muut­ta­jat –muut­ta­vat alueelta muualle.

    Siis jos vakioidaan tulot, ikä, per­heti­lanne, jne. niin maa­han­muut­ta­jat sijoit­tuvat siinä kuin muukin. Jotain ero­ja toki on, mut­ta niin on muidenkin ryh­mien välil­lä. Täysin mutu­na koke­mus­po­h­jal­ta väit­täisin että esimerkik­si Varsi­nais-Suomes­ta muut­ta­neet asu­vat keskimääräistä enem­män län­sio­sis­sa seutua.

    Kyse on siitä että tuo esimerk­ki-ihmiseni voi hyvinkin olla maa­han­muut­ta­ja. Tulee Suomeen opiskele­maan ja kitkut­telee HOASin käm­pässä. Valmis­tuu, työl­listyy ja menee naimisi­in, sekä sit­ten muut­taa isom­pi­en neliöi­den perässä vaik­ka Tuusu­laan. (Muuten toisen tutkimuk­sen mukaan, noin puo­let kehyskun­ti­in muut­taneista ilmoit­ti­vat muut­ta­neen­sa vain sik­si ettei ollut varaa sopi­vaan asun­toon lähempänä.) Sit­ten kun lapset läh­tee kotoa, niin vai­hde­taan pienem­pään asun­toon, joka on sit­ten varaa ostaa lähempää.

    Eli en näe miten maa­han­muut­to suo­ranais­es­ti liit­tyy asi­aan. Jos ei olisi lainkaan maa­han­muut­ta­jia, niin ihan sama pros­es­si pyörisi koti­maisin voimin.

    Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Helsingis­sä tilanne on niin, että mitä tiivi­im­min raken­net­tu kaupungi­nosa on, sitä varakkaam­paa väeä siel­lä asuu.

    Mar­janie­mi, Kuu­sisaari, Kaivopuis­to, Tahvon­lahti Lehti­saari, Munkkinie­mi, Eira… Nois­sa asuu varakkain väki

    Nuoko muka tiiveim­min rakennettuja?

    Tiivi­isti raken­netut Jakomä­ki, Vallila, Kon­tu­la, Malminkar­tano ovat tiivi­isti raken­net­tu­ja, mut­ta ei kovinkaan varakas­ta väkeä noil­la kul­mil­la näy.

    Vastaa

    1. Varakkain väki asuu Eiras­sa. Töölön merk­i­tys on myös kovin suuri. Munkkinie­mi on tiivi­isti raken­net­tu, paljon tiivi­im­min kuin Myl­ly­puro. Samoin kaivopuis­to on paljon tiivi­im­min raken­net­tu kuin Myl­ly­puro. Jopa Mar­janie­mi on aluete­hokku­udeltaan kohta­laisen tiivistä, vaik­ka onkin omako­tialuet­ta. Näi­hin Helsin­hgin rikkaisi­in kaupungi­nosi­in ver­rat­tuna Öster­sun­dom on kovin väljä. 

       Vastaa

16. tpyy­lu­o­ma: Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituk­sen kannal­ta tässä on ongel­ma jos keskem­mäl­lä ja syr­jem­mäl­lä on eri julki­nen kukkaro.

    Joka taas palau­tuu ikuisu­uskysymyk­seen urbaanilib­er­aal­ista puolueesta kun vihreil­lä ei ole eikä tule ole­maan riit­tävää kan­na­tus­po­h­jaa osal­lis­tua täysi­pain­ois­es­ti hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan uudelleenorganisointiin.

    Nykyisen käytän­nön jatkues­sa kun­nat joiden ikä- ja sosioekonomi­nen rakenne on kun­tata­sol­la opti­maa­li­nen ovat niitä jot­ka ovat hoi­ta­neet “asiansa hyvin”.

    Jos työhy­po­teesik­si ote­taan että asi­at ovat sitä miltä ne näyt­tävät, noin karkeasti helsinkiläisen näkökul­mas­ta vai­h­toe­hto­ja on kaksi:

    1. Odote­taan nelisenkym­men­tä vuot­ta ikärak­en­teen tasaan­tu­mista ja kat­so­taan sit­ten uud­estaan. Jos Helsin­gin osalta ulos/sisäänmuuton tilanne on edelleen sama, ei voi mitään, kyseessä on ilmeis­es­ti luon­non­la­ki. Jos ei, on var­maankin ole­mas­sa poli­it­ti­nen tah­toti­la kun­tien ja val­tion välisen työn­jaon muut­tamisek­si (eli siis se tah­toti­la jota nyt ei ole kos­ka not urbaanilib­er­aali puolue).

    2. Pelataan samoil­la sään­nöil­lä kuin muutkin. Sisään/ulosmuuton ongel­mat tasaan­tu­vat ja lop­putu­los on sama kuin odotel­lessa jotain altru­is­tista ihmettä joka lopet­taa kun­tien välisen hyvistä asukkaista ja yri­tyk­sistä kilpailun.

    Vastaa

17. spot­tu, Ode, mitä jos tää menee näin:

    Olete­taan joku mekanis­mi jol­la on kak­si omi­naisu­ut­ta. Sen kaut­ta Helsingi­in tulee lisää varakkai­ta asukkai­ta ja asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä nousevat.

    Näi­den ei tarvitse vält­tämät­tä liit­tyä suo­raan toisi­in­sa, jos esimerkik­si kaavoite­taan vaik­ka lisää omakoti­talo­ja Helsinki­in, niin niihin muut­ta­vat kyl­lä on varakkai­ta kos­ka kysyn­tä on niin suuri ettei noi­hin nor­maal­i­t­u­loisel­la ole varaa. Talo­jen määrä on kuitenkin sen ver­ran pieni ettei tuo sinän­sä muu­ta hin­to­ja, mut­ta toisaal­ta asun­to­jen kokon­ais­määrä Helsingis­sä jää reilusti pienem­mäk­si kun ei tehty ker­rostalo­ja mikä nos­taa hintoja.

    Tai joku muu mekanis­mi joka toteut­taa saman, sil­lä mikä se on ei ole niin väliä. Jos noin, niin tuo toiseen suun­taan taas lisää keski­t­u­lois­t­en lap­siper­hei­den pois­muu­toa, kos­ka heil­lä ei ole varaa asua kaupungis­sa, mikä heiken­tää muut­tovir­ran tulotasetta.

    Tun­nis­te­taanko tuol­lainen mekanis­mi, vai sös­sitäänkö vielä siinäkin kun kil­pailusy­istä houkutel­laan parempituloisia?

    Vastaa

18. ” Helsingillä on toki mah­dol­lisu­us vara­ta hyvä­tu­loisil­la houkut­tele­via ker­rostalo­tont­te­ja satamil­ta vapau­tuneil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäisi Helsin­gin sisäistä segregaatiota. ”

    Jaa sinne sit­ten niitä kovan­ra­hana­sun­to­ja. Ja hyvä olisi jos tuo­to­jset myös näyt­täivi­sivät hin­taiseltaan. Ei kiitos enää oskare­i­ta , eiran­ran­taa ja mitä nyt ne lähiölaatikot Alek­sis Kiv­en kadul­la on. Merel­lisu­us on valt­ti , jota ei tässä tilanteessa voi jät­tää käyttämättä.

    Liian van­ha:
    Metron tulo on näköjään vaikut­tanut Espoonkin muut­toli­ik­keeseen. Köy­häkam­moisim­mat rebu­p­likaan­it muut­ta­vat nyt pois.

    En epäile , että joku ajat­telisi näin. Pidän tuo­ta pelkoa turhana. Mielestäni mon­es­sa paikas­sa metron piikki­in pis­tetään liian paljon. Nythän oranssit junat kulke­vat vain kaakkoisi­in esikaupunkei­hin. Espoon varakkaat asukkaat ovat siel­lä teol­lisu­u­den takia. Mitä jos tkk olisi perustet­tu hert­toniemeen? Ei se metro siinä paljon paina, eikä muu­ta espoo­ta sik­si yli­hy­pete­tyk­si itä-helsingiksi. 

    Idässä metro on paljolti raken­net­tu suo­raan vilkkaiden kulku­väylien viereen. Itäkeskus­ta on paljon syys­täkin haukut­tu nuhjuisek­si ja epävi­ihty­isäk­si. Itäkeskuk­sen ‘ongel­ma’ ei ole metro vaan sijain­ti käytän­nössä motarin pääl­lä. Ilman metroa tai muu­ta joukkoli­iken­nejär­jestelmää olisi vain itäväylä.

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/It%C3%A4keskus_seen_from_Prisma.jpg/800px-It%C3%A4keskus_seen_from_Prisma.jpg

    Tuos­sa alueessa olisi paljon kehitet­tävää. Ratikkavä­ki koko ajan jak­saa muis­tut­taa liityn­täli­iken­teen tarpeel­lisu­ud­es­ta. Tiivis­tet­tävää sit­ten on. Hyvien liiken­ney­hteyk­sien lähet­tyvil­lä ole­va maa on nähtävä mah­dol­lisuute­na. Kaik­ista autoilun haitoista ei tietysti päästä eroon.

    Vastaa

19. Tulot/henkilö — 10 suurinta 

    Tahvon­lahti, Kaivopuis­to, Kuu­sisaari, Eira, Kaartinkaupun­ki, Karhusaari, Lehti­saari, Tam­misa­lo, Kulosaari, Marjaniemi

    Vastaa

20. Kär­jistäen voisi sanoa että yhdyskun­tarakenne hajoaa sik­si että per­heis­sä “äid­it” päät­tävät minne per­he muut­taa. “Äidin” mielestä on yhden­tekevää miten isä pääsee töi­hin kun­han asun­to on iso, piha on oma, ja lap­sille on tilaa leikkiä pihal­la. Se on “äidin” mielestä hyvä asia jos julk­ista liiken­net­tä ei ole kos­ka sil­loin isän on pakko tul­la aina autol­la koti­in ja se rajoit­taa isän mah­dol­lisuuk­sia käy­dä kapakoissa.

    Suo­ma­laista arkire­al­is­mia on sitä että per­heis­sä “äid­it” päät­tävät mis­sä asu­taan, minne matkuste­taan tai mitä tehdään loma­l­la, mitä huonekalu­ja oste­taan, mitä syödään, miten pukeudu­taan. Isälle määrätään mak­sa­jan rooli ja hän saa päät­tää korkein­taan minkä merkkisel­lä autol­la aje­tan tai mitä jääkiekko­joukkuet­ta kan­nate­taan. Jos täl­lainen perus­per­he on joskus päät­tänyt muut­taa kaupun­gin ulkop­uolelle niin ei se sieltä takaisin muuta. 

    Sel­l­aiset per­heet jois­sa isil­lä on enem­män sanan­val­taa ovat vähem­mistössä. He ovat vielä joko niin nuo­ria että lap­sia ei ole tai sit­ten ne ovat ns uus­per­heitä tai maahanmuuttajataustaisia.

    Vastaa

21. Ratkaisuna osaltaan olisi uud­is­taa aja­tus ker­rostalosta. Nyt sana tarkoit­taa lähiökuu­tio­ta, kun kaupunki­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen lop­pui viimeistään heti sotien jäl­keen. Sil­lä miltä talo näyt­tää on suuri merk­i­tys itse asun­toa hake­valle, mut­ta myös koko kaupungille. Kuka halu­aa olo­huoneeseen­sa rumia esineitä, joista näkee ettei niihin ole panos­tet­tu tai esitel­lä sel­l­aista olo­huonet­ta vieraille, joka on täyn­nä esineitä joi­hin ei ole panostettu?

    Maail­mal­la on hyviä esimerkke­jä taloista, jot­ka ovat kau­ni­ita ja arvokkai­ta muil­takin osin kuin hinnal­ta, kuten meil­lä. Eivät kuitenkaan ole mitään kopi­o­ta enti­sajoista. Omakoti­ta­lo on ehkä unel­mana niil­lä, jot­ka eivät ole niis­sä asuneet. Kuitenkin se tarkoit­taa vas­tu­u­ta omas­ta kiin­teistöstä ja usein pitk­iä matko­ja työn ja kau­pan välil­lä, jot­ka tuh­laa­vat vapaa-aikaa. Samal­la se on las­ten lentäessä pesästä usein aivan turhan suuri ja syr­jässä, vapaa­ta elämää viet­täville eläkeläisille. Sitä pait­si se mah­dol­lis­taa turhan romun keräämisen nurkki­in ja rahan tuh­laamisen kaik­keen mah­dol­liseen turhuuteen. 

    Mik­sei voisi ajatel­la kuten muual­la ja tuo­da omakoti­talon hyvät puo­let ker­rostaloa­sumiseen. On mon­ta esimerkkiä taloista, jot­ka näyt­tävät enem­mänkin riip­puvil­ta puu­tarhoil­ta, kuin taloil­ta. Täl­laisen ideoimi­nen ja toim­i­maan saami­nen talvi­sis­sa ole­suhteis­sa olisi jo mah­dolli­nen vientituote.

    Kos­ka Helsin­gin keskus­ta vetää varakas­ta väkeä, ker­too se siitä ettei kaupunki­a­sum­i­nen ole pois muodista ja omakoti­talot ain­oi­ta rikkaalle sopivia. Ongel­ma onkin, että sel­l­aista kaupunki­maista aluet­ta, jos­sa jokainen talo on kuin taide­teos, on aivan liian vähän. Mik­si mak­saa ele­ment­ti­talosta, kun kor­jaa­mal­lakin se on vain ele­ment­ti­ta­lo? Mik­si mak­saa sijain­nista keskus­tan liepeil­lä, kun se ei ole kuitenkaan enää sel­l­aista elävää kaupunkia, kuten vaikka­pa Punavuori.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Varakkain väki asuu Eiras­sa. Töölön merk­i­tys on myös kovin suuri. Munkkinie­mi on tiivi­isti raken­net­tu, paljon tiivi­im­min kuin Myl­ly­puro. Samoin kaivopuis­to on paljon tiivi­im­min raken­net­tu kuin Myl­ly­puro. Jopa Mar­janie­mi on aluete­hokku­udeltaan kohta­laisen tiivistä, vaik­ka onkin omako­tialuet­ta. Näi­hin Helsin­hgin rikkaisi­in kaupungi­nosi­in ver­rat­tuna Öster­sun­dom on kovin väljä. 

    Talous­sanomien selvi­tyk­sen mukaan Eira on Helsin­gin TOP 20 varakkaimpi­en asuinaluei­den listal­la juuri sijal­la 20. Töölö pari sijaa korkeammalla. 

    Eiran ja Töölön edel­lä ovat mm. Lehti­saari, Kuu­sisaari, Kaartinkaupun­ki, Tam­misa­lo, Kaivopuis­to, Kaita­lahti, Kulosaari, Öster­sun­dom, Jol­las, Vat­tunie­mi, Palo­heinä ja Län­si-Pak­i­la. Eiran edel­lä vielä Itä-Pakilakin.

    Varsin har­vaa asu­tus­ta suurin osa tuol­la TOP 20 listalla.

    Oikeas­t­aan vain Punavuori ja Kata­janok­ka nou­se­vat tiheästi asu­tu­ista tuolle listalle (sijat 11 ja 13) Eiran ja Töölön joukkoon.

    Vastaa

23. Helsin­ki kuitenkin haalii maakun­nista perus- ja ammat­tik­oulute­tut nuoret aikuiset. Kuvit­telisin siis Helsin­gin ole­van net­tosaa­ja. Jos nuo nuoret aikuiset sit­ten myöhem­min siir­tyvät rajo­jen ulkop­uolelle kas­vat­ta­maan lap­sia, niin eikö se vaan helpota kaupun­gin kassaa? 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Varakkain väki asuu Eiras­sa. Töölön merk­i­tys on myös kovin suuri. 

    Eira ja Töölö ovatkin hieno­ja asuinaluei­ta. Hienoa että Helsin­ki pystyy tar­joa­maan rikkaim­mille laadukas­ta asumista.

    Vastaa

24. KariS: Tiivi­isti raken­netut Jakomä­ki, Vallila, Kon­tu­la, Malminkar­tano ovat tiivi­isti raken­net­tu­ja, mut­ta ei kovinkaan varakas­ta väkeä noil­la kul­mil­la näy.

    Noista oikeasti tiivistä aluet­ta taitaa olla vain Vallila. Merk­i­tys­tä ei tosin ole ain­oas­taan sil­lä, mis­sä nyt asuu rikkai­ta, vaan mihin suun­taan alueet ovat menos­sa. Kallio, Helsin­gin kai oikeasti tihein kaupungi­nosa, on ollut kovas­sa nousus­sa eikä todel­lakaan ole enää mikään pro­lekaupungi­nosa. Var­al­lisu­us muut­tuu hitaasti 1960-luvun lähiöviehä­tyk­ses­tä, mut­ta suun­ta on selvä.

    Vallila on menos­sa samaan suun­taan. Helpoiten päätelmän tekee siitä, että Vallila on pitkään ollut akti­ivisimpia työ­paikkarak­en­tamisen seu­tu­ja Helsingis­sä. Ja mitä sinne on muut­tanut? Pankke­ja. Tosin Vallilan renes­sanssi vaati­nee, että Sturenkadulle tehdään jotain. Mut­ta asuinalue Pasi­lan ja Kalasa­ta­man välis­sä, ratikkay­hteyk­sil­lä ympäri kan­takaupunkia, noinkin hyväl­lä kort­te­likaupunki­rak­en­teel­la (vrt. Itä-Pasi­laan) ei voi jäädä kovin varat­tomien kaupunginosaksi.

    Vastaa

    1. Jakomä­ki, Myl­ly­puro Kon­tu­la ja Malminkar­tano on var­masti väl­jem­min raken­net­tu­ja kuin Kaartinkaupun­ki, Munkkinie­mi tai Kaivopis­to. Lis­tas­sa ei ollut, mut­ta var­maankin siihen kuu­luisi vielä Kru­u­nun­haka, joa on hyvin tiivis. Tiiviy­del­lä ja väljyy­del­lä ei tai­da olla asiankanssa kovin johdon­mukaista korrelaatiota.

       Vastaa

25. Halusin vain kor­ja­ta Osmon väit­teen, että varakkain väki asu­isi tiivi­im­min raken­ne­tu­il­la alueil­la. Tilas­tot osoit­taa ihan muu­ta. Jos Helsin­gin TOP 20 varaikkaimpi­en listalle mah­tuu 5 kan­takaupun­gin ker­rostalo­val­taista postinu­meroaluet­ta ja lop­ut on pien­talo­val­taisia aluei­ta kaupun­gin laidal­la, niin eikös siitä voi päätel­lä, että varakkain väki halu­aa asua pien­talois­sa. Siitä taas voi johtaa, että täy­den­nys­rak­en­ta­mal­la pien­talo­ja town­house kon­sep­til­la mah­dol­lisim­man lähelle kan­takaupunkia niille saataisi­in niitä asukkai­ta jot­ka nyt karkaa­vat Espooseen tai Kirkkonummelle. 

    Hyvien veron­mak­sajien saami­nen kan­takaupunki­in tai sen kyl­keen on hyvä tavoite. Osmon pitäisi vaan toimia sen tavoit­teen puoles­ta eikä sitä vas­taan kuten nyt. Esimerkkinä juuri tuo town­house kon­sep­ti jota ollaan toteut­ta­mas­sa 20 km:n päähän Helsin­gin keskus­tas­ta, ei 5 km:n kuten pitäisi

    Vastaa

    1. kari S
       Paljonko niil­lä keskiar­voltaan varakkail­la alueil­la asuaa väkeä neliök­ilo­metriä kohden?
       Jos kaupun­gin tarkoituk­se­na olisi saa­da neliök­ilo­metriä kohden mah­dol­lisim­man paljon yli­jäämää (verot-menot) ei kan­nat­taisi rak­en­taa pien­talo­ja vaan Merikadun, Töölön ja Kru­u­nun­haan kaltaista kerrostaloa.

       Vastaa

26. tpyy­lu­o­ma: Tun­nis­te­taanko tuol­lainen mekanis­mi, vai sös­sitäänkö vielä siinäkin kun kil­pailusy­istä houkutel­laan parempituloisia?

    No ei ihan heti jollei ylim­i­toite­tun toim­i­ti­lakaavoituk­sen seu­ran­nais­vaiku­tuk­sia las­ke­ta parem­pit­u­lois­t­en houkut­teluk­si. Vai tarkoi­tatko että ole­mas­saolevil­ta rikkaiden omakotikeitail­ta pitäisi saa­da parem­pi vero­tuot­to per hehtaari ?

    Vastaa

    1. Kaik­ki kun­nat Suomes­sa ovat kaavoit­ta­neet toim­i­tilo­ja yli tarpeen. Tämä ei ker­ro mitään houkut­telus­ta. Helsingis­sä var­maan­pros­en­tu­aa­li­nen ylikaavoitus on pieneintä.

       Vastaa

27. Non­i­in meren­läheiset pien­taloalueet sijoit­tui­v­at hyvin tuol­la listal­la. Kysymys on nyt mitä tiiviy­del­lä tarkoite­taan. Aluete­hokku­ut­ta ‚raken­nustyyp­piä vai jotain muuta? 

    Malminkar­tanon ja Kon­tu­la ovat met­sälähiöi­ta. Pien­talo­mat­toa löy­tyy kanssa. Useim­mat eivät käyt­täisi sanaa tiivis tässä. Ehkä sel­l­aista suo­ma­laista puu­tarhakaupunkia tms. Kaartinkaupun­ki taas on kivikaupunkia. 

    Pak­i­las­sa saat­taa hyvinkin olla näytil­lä naa­purille paljon enem­män kuin ker­rostaloa­sun­nos­sa. Muual­lakin näkee joskus esimerkke­jä miten alun­perin maaseudulle suu­nitel­tu­ja omakoti­talopaket­te­ja on tunget­tu tyylin jonkun entiselle takapi­halle. Nuo helsinkip­i­en­talot ovat hyvä idea. Hyvin toteut­tuna voisi­vat tar­jo­ta jonkun ver­ran suo­jaa naa­purin katseilta.

    Vastaa

28. En ymmär­rä, mik­sei tuo­ta Helsin­gin Keskus­röteikköä muka voisi kaavoit­taa ja rak­en­taa (kan­takaupunki­mais­es­ti) Ruskea­suon ja L‑Pasilan väliltä. Aivan liian suuri röteikkö niinkin lähel­lä kaupun­gin sydäntä.

    Öster­sun­domin suun­nitelmia ei voi hyväksyä, uusi mega­lähiö, vaik­ka tilaa kyl­lä riit­tää lähempänäkin.

    Vastaa

29. KariS: Mar­janie­mi, Kuu­sisaari, Kaivopuis­to, Tahvon­lahti Lehti­saari, Munkkinie­mi, Eira… Nois­sa asuu varakkain väki

    Nuoko muka tiiveim­min rakennettuja?

    Tiivi­isti raken­netut Jakomä­ki, Vallila, Kon­tu­la, Malminkar­tano ovat tiivi­isti raken­net­tu­ja, mut­ta ei kovinkaan varakas­ta väkeä noil­la kul­mil­la näy.

    Toki, mut­ta on myös mm. Töölö, Eira, Laut­tasaari, Munkkinie­mi, Kamp­pi, Punavuori jne. Ovat tiivi­isti raken­net­tu­ja, ja asun­to­jen hin­nat ovat korkei­ta. Sit­ten taas on kaukana keskus­tas­ta esim. Pohjois-Helsingis­sä Suu­tar­i­lat, Tapu­likaupun­git, Met­sälät yms, väl­jem­min raken­net­tu­ja ja käsit­tääk­seni hin­tata­so ei ole niin korkea kuin em. kaupunginosissa? 

    Yleen­sä pien­taloalueet ovat väl­jem­min raken­net­tu­ja kuin ker­rostaloalueet. Yleen­sä ker­rostaloalueet ovat keskus­tas­sa tai aluekeskusten tun­tu­mas­sa. Myös metron var­teen kaavoite­taan tiivi­isti, kos­ka kulkuy­htey­det ovat hyvät. Ovat silti usein hyvin kalli­ita neliöitä, ja kalli­ita asun­to­ja (ainakin Län­si-Metron var­teen kaavoite­tut ja raken­netut uudet ker­rostalot). Asia ei siis vält­tämät­tä ole niin yksioikoinen.

    Vastaa

30. RS:
    Kär­jistäen voisi sanoa että yhdyskun­tarakenne hajoaa sik­si että per­heis­sä “äid­it” päät­tävät minne per­he muut­taa. “Äidin” mielestä on yhden­tekevää miten isä pääsee töi­hin kun­han asun­to on iso, piha on oma, ja lap­sille on tilaa leikkiä pihal­la. Se on “äidin” mielestä hyvä asia jos julk­ista liiken­net­tä ei ole kos­ka sil­loin isän on pakko tul­la aina autol­la koti­in ja se rajoit­taa isän mah­dol­lisuuk­sia käy­dä kapakoissa.

    Suo­ma­laista arkire­al­is­mia on sitä että per­heis­sä “äid­it” päät­tävät mis­sä asu­taan, minne matkuste­taan tai mitä tehdään loma­l­la, mitä huonekalu­ja oste­taan, mitä syödään, miten pukeudu­taan. Isälle määrätään mak­sa­jan rooli ja hän saa päät­tää korkein­taan minkä merkkisel­lä autol­la aje­tan tai mitä jääkiekko­joukkuet­ta kan­nate­taan. Jos täl­lainen perus­per­he on joskus päät­tänyt muut­taa kaupun­gin ulkop­uolelle niin ei se sieltä takaisin muuta. 

    Sel­l­aiset per­heet jois­sa isil­lä on enem­män sanan­val­taa ovat vähem­mistössä. He ovat vielä joko niin nuo­ria että lap­sia ei ole tai sit­ten ne ovat ns uus­per­heitä tai maahanmuuttajataustaisia.

    Voi hyvä ihme… Ainakin omas­sa tut­tava­pi­iris­säni nimen omaan miehet tah­to­vat “maalle” tai isom­pi­in asun­toi­hin ja naiset huole­hti­vat kulkuy­hteyk­sistä ja tyy­ty­i­sivät vähempi­inkin neliöi­hin. Ihmeelli­nen yleistys sinulta.

    Vastaa

31. Miten nuo tulot on las­ket­tu? Aika pieniä tulo­ja, jos koko maan medi­aani palk­ka on noin 3000 euroa kuukaudessa. Ainakin min­un on vaikea tulki­ta noi­ta luku­ja. Mis­tä ne kertovat?

    Vastaa

    1. Janne
       Kaik­ki eivät ole töissä.

       Vastaa

32. Marko V:
    Helsin­ki kuitenkin haalii maakun­nista perus- ja ammat­tik­oulute­tut nuoret aikuiset. Kuvit­telisin siis Helsin­gin ole­van net­tosaa­ja. Jos nuo nuoret aikuiset sit­ten myöhem­min siir­tyvät rajo­jen ulkop­uolelle kas­vat­ta­maan lap­sia, niin eikö se vaan helpota kaupun­gin kassaa? 

    Helsinkikö se vain vie nuoret maal­ta? Eivätkö Tam­pere, Oulu, Jyväskylä, Kuo­pio, Vaasa ja Turku vie yhtään?

    Vastaa

33. Osmo, voitko hie­man ava­ta tätä:

    “Kehyskun­nat vas­taavasti keräävät muut­toli­ik­keen ansios­ta suu­rit­u­loista väkeä. Kehi­tys on täysin luon­nol­lista. Merkit­tävä osa hyvä­tu­loi­sista halu­aa pyrkii asumaan suuris­sa omakoti­talois­sa ja merkit­tävä osa pien­i­t­u­loi­sista asuu kerrostaloissa. ”

    Mut­ta kuitenkin:

    “Helsingillä on toki mah­dol­lisu­us vara­ta hyvä­tu­loisil­la houkut­tele­via ker­rostalo­tont­te­ja satamil­ta vapau­tuneil­ta ran­noil­ta, mut­ta se lisäisi Helsin­gin sisäistä segregaatiota.”

    Suurem­mil­la kaupunkiseuduil­la seg­re­gaa­tio on luon­nol­lista, mut­ta Helsin­gin sisäl­lä epä­toiv­ot­tua? Mik­si näin? Mah­dol­lis­ten kun­tali­itosten myötä kaupunkiseudun luon­nol­lis­es­ta seg­re­gaa­tios­ta tulisi kaupun­gin sisäistä — olisiko se sil­loin pienem­pi vai isom­pi ongelma?

    Sinän­sä olen samaa mieltä siitä, että kun­taraken­net­ta on uusit­ta­va ja kaupunkiseu­tu­jen hallinto ei nyky­mallis­sa toi­mi ollenkaan.

    Vastaa

    1. Emil­ia.
       Sinän­sä hyvä kysymys, johon voi olla parem­piakin vas­tauk­sia. Jos me alamme tehdä vielä ker­rostaloa­sumiseenkin sovel­tuvil­la alueil­la käytän­töjä, jot­ka sulke­vat pien­i­t­u­loiset pois joil­tain alueil­ta, lop­putu­lok­se­na on, että syn­tyy ker­rostalo­val­taisia aluei­ta, jois­sa on vain huono-osaisia.

       Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara:
    kari S
    Paljonko niil­lä keskiar­voltaan varakkail­la alueil­la asuaa väkeä neliök­ilo­metriä kohden?
    Jos kaupun­gin tarkoituk­se­na olisi saa­da neliök­ilo­metriä kohden mah­dol­lisim­man paljon yli­jäämää (verot-menot) ei kan­nat­taisi rak­en­taa pien­talo­ja vaan Merikadun, Töölön ja Kru­u­nun­haan kaltaista kerrostaloa.

    Hyvä. Siis Kivi­nokalle, Tal­in golfken­tälle, Vallilan ja Kumpu­lan siir­to­la­putarhoi­hin ja mui­hin asuinkäyt­töön sovel­tuvi­in paikkoi­hin kun­non tehokku­ut­ta. Samoin Mäkelänkadun var­teen, Koske­lan varikon kohdalle ja mui­hin vajaakäytössä keskus­taa lähel­lä ole­vi­in kohteisi­in. Juuri tuo­ta sin­ul­ta odote­taan. Toiv­otavasti näemme vielä ennen kun­tavaale­ja kun­non konkreet­tid­sia aloit­tei­ta jot­ta puheesi ja tekosi kohtaavat

    Vastaa

35. Asun­to­jen myyn­ti­hin­ta ei ole järkevässä suh­teessa siihen, miten talot on raken­net­tu tai mil­laista raken­nustyyp­piä ne ovat. Esim. 1920/30-luvun ker­rostaloista tai 1950/60-luvun riv­i­taloista löy­tyy hal­val­la ja huonos­ti tehtyjä — mut­ta niiden asun­noista voidaan mak­saa korkea hin­ta ja niis­sä asuu siten hyvä­tu­loisia ihmisiä. Tärkein tek­i­jä arvos­tuk­seen on maanti­eteelli­nen sekä sosi­aa­li­nen sijain­ti. Jos kri­ti­soidaan niitä kun­tia, jot­ka ovat luoneet sosi­aalis­es­ti arvostet­tua ympäristöä maanti­eteel­lis­es­ti huonom­mas­sa sijain­nis­sa, miltä näyt­tää se, että itse ryhdytään kehit­telemään asuinaluei­ta korkeal­la sosi­aalisel­la profi­ilil­la…? Yksinker­tais­in­ta olisi, että val­tio hoitaisi ne asi­at, jot­ka val­tion kuu­luu hoitaa (rahoit­taa), niin kun­tien välisen kil­pailun tarve ja fokus muut­tuisi­vat ter­veem­pään suun­taan — riip­pumat­ta kun­tien yhdis­tämis­es­tä tai ei.

    Vastaa

36. Eli nykyi­nen kun­tau­ud­is­tus on Helsin­gin seudun eri­ty­tymisen näkökul­mas­ta riit­tämätön? Mut­ta mihin asti Helsin­gin työssäkäyn­tialueen raja pitäisi vetää? Siun­tu­os­ta, Riih­minäen ja Män­stälän kaut­ta Porvooseen?

    Vastaa

37. Varakkain väki asuu siel­lä, mis­sä on kalli­ita asun­to­ja. Niitä kalli­ita asun­to­ja on viihty­isil­lä ja hyvä­maineisil­la asuinalueil­la. Sel­l­aisen asuinalueen tärkeim­mät omi­naisu­udet ovat: hieno arkkite­htu­uri, muka­va ilmapi­iri, hyvät palve­lut ja liikenneyhteydet. 

    Voisin väit­tää, että suo­ma­laiset arkkite­hdit, kaupunkisu­un­nit­teli­jat sekä raken­nusy­htiöt ovat syypäitä siihen, että näitä hyviä asuinaluei­ta ei ole Helsinki­in raken­net­tu viime vuosi­na ollenkaan. 

    Kaik­ki arkkite­hdit tulisi lait­taa pakkopaitaan ja kysyä heiltä seu­raa­va kysymys: Suun­nit­telet­te­vatko he niitä talo­ja ihmisiä varten vai ovatko talois­sa asu­vat ihmiset vain jotain koe-eläim­iä tässä epäon­nis­tuneessa mod­ernin betoni­laatikkoarkkite­htu­urin kokeilussa. 

    Helsin­gin tulisi vaa­tia uusille alueille ain­oas­taan Kar­tanonkosken tyylistä uustra­di­tion­aal­ista arkkite­htu­uria, joka on todet­tu hienok­si ja toimi­vak­si ratkaisuk­si. Töölön ja Punavuoren van­hoista taloista voitaisi­in ottaa suo­raan kopi­oi­ta ja rak­en­taa niitä uusille alueille tiivi­inä ja viihty­is­inä umpiko­rt­teleina. Jos arkkite­hdit alka­vat jotain lässytämään, niin aina voidaan palkata arkkite­hdit ulko­mail­ta. Kar­tanonkoskenkin suun­nitel­lut arkkite­hti oli ruotsalainen.

    Vastaa

    1. Töölön ja Punavuoren van­hoista taloista voitaisi­in ottaa suo­raan kopi­oi­ta ja rak­en­taa niitä uusille alueille tiivi­inä ja viihty­is­inä umpikortteleina.

       Tätä tehtäisi­in mielel­lään. Punavuor­ta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rak­en­taa, kos­ka täl­laiseen rak­en­teeseen ei mah­du normin mukaista määrää autoja.

       Vastaa

38. Peru­songel­ma tun­tuu ole­van siinä, että Helsinkiä kaavoite­taan ylipäätään aivan liian vähän. Ja sekin vähä kum­mallis­es­ti hajalleen ja huono­jen yhteyk­sien päähän.

    Vastaa

39. Helsingis­sä ei ole ahdas­ta. Siel­lä on vaan liikaa NIM­BYjä ja snobe­ja. Muutin pari viikkoa sit­ten Sin­ga­poreen. Tääl­lä asukasti­heys on liki kym­menker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna, kaik­ki tieväylät 4–8 kaistaisia, tavalli­nen per­hea­sun­to ker­rostalos­sa on 125 neliöi­nen 5 h+k, joka puolel­la on met­sää ja viher­aluei­ta. Lap­sikuolleisu­us on Suomea matalampi.

    Suomes­sa ei vaan oikeasti halu­ta tehdä niitä päätök­siä, jot­ka tarvi­taan. Niitä ei halu­ta tehdä, kos­ka on taho­ja, jot­ka hyö­tyvät liikaa siitä että niukku­ut­ta on enemmän.

    Tosin, on tääl­lä asum­i­nenkin kallista, neliöhin­nat kun ovat Helsin­gin tasoa…

    Vastaa

40. R. Sil­fver­berg: Helsinkikö se vain vie nuoret maal­ta? Eivätkö Tam­pere, Oulu, Jyväskylä, Kuo­pio, Vaasa ja Turku vie yhtään? 

    Maakun­nil­la tarkoitin juuri noi­ta kaupunke­ja. Meillekin on töi­hin palkat­tu viime vuosi­na lukuisia oul­u­laisia diplo­mi-insinööre­jä. Eikö olisi oikeu­den­mukaista, että kas­vat­ta­jakaupun­ki saisi osuuten­sa hei­dän työpanoksestaan?

    Vastaa

41. Voi hyvää päivää. Oli­pa katkeroituneen, “sor­re­tun miehen” kom­ment­ti RS:ltä.
    Ainakaan min­un lähipi­iris­sä miehet ovat jär­jestään halun­neet maalle, naiset kaupunki­in. Naiset kun tupaa kulke­maan bus­sil­la ja miehet autol­la, niin hyvät julkiset yhtey­det töi­hin on tärkeämiä naisille.
    Ja tuo muu löpinä, että naiset päät­tävät kaikesta… Siihenkin voisin sanoa jotain miehiä hal­ven­tavaa, mut­ta jätän väli­in, kun tiedän ettei suurin osa miehistä ansaitse kommenttia.

    Vastaa

42. Osmo Soin­in­vaara: Tätä tehtäisi­in mielel­lään. Punavuor­ta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rak­en­taa, kos­ka täl­laiseen rak­en­teeseen ei mah­du normin mukaista määrää autoja. 

    Onko muuten tämän normis­ton tarkoi­tus muut­tua jos­sain vai­heessa? Kuka tai ketkä aja­vat muu­tos­ta ja onko muu­tos realistinen?

    On aika turhaa yrit­tää saa­da kaupunkisu­un­nit­telullisia erävoit­to­ja ker­ta toisen­sa jäl­keen, kun koko kaavoitus­pros­essin pitää kuitenkin aina toimia täl­lais­ten reunae­hto­jen sisäl­lä. Se on ihan sama, jos johonkin uud­is­raken­nus­saa­reen tulee pari kort­telia tiivi­im­pää kuu­tio­ta, kun kokon­aisu­udessaan hom­ma vuo­taa reunoil­ta näi­den autosekoilu­jen takia. Vähän kuin yrit­täisi tehdä reiäl­listä pan­nukakkua siten, että kovasti kaapii siihen keskelle aukkoa, mut­ta piru kun se pan­nar­i­taik­i­na val­uu aina takaisin ja täyt­tää sen.

    Nor­mit ovat var­masti syn­tyneet mok­ista. On huo­mat­tu, että auto­ja ei mah­du kaupunki­in, kun ei ole autopaikko­ja. Sit­ten on nor­mitet­tu, että autopaikko­ja pitää uusil­la alueil­la olla “riit­tävä” määrä. Tai että liian lähelle junarataa ei saa rak­en­taa. Mut­ta huono puoli on, että täl­lainen nor­mi­tus nos­taa rimaa kaik­il­ta, vaik­ka ihmiset ovat eri­laisia. On kuitenkin ihmisiä, jot­ka mielu­um­min asu­isi­vat halvem­mal­la ilman autopaikkaa tai lähel­lä junarataa tai lentomelus­sa kuin pehmop­ul­lanor­mite­tul­la alueel­la, kaukana kaikesta ja parkkipaikko­jen keskel­lä, kun muu­ta ei saa rakentaa.

    Paljon fik­sumpaa olisi jät­tää nor­mit­ta­mat­ta ja antaa markki­noiden päät­tää, mitä tarvi­taan. Joko alueelle val­uu autot­to­mia ihmisiä, vaik­ka etukä­teen kukaan ei olisi sitä osan­nut kuvitel­lakaan. Tai sit­ten autopaikat­tomat alueet eivät kel­paisi ihmisille, jol­loin asun­to­jen hin­ta lask­isi riit­tävästi, kunnes alka­vat kel­paa­maan. Win-win.

    Paskin vai­h­toe­hto olisi se, että alue on tehty sel­l­aisek­si (kun ilman norme­ja kaikkea­han sai tehdä), ettei sinne halua muut­taa kukaan, jol­loin sinne muut­taisi­vat he, joiden on pakko (esim. he, jot­ka eivät asun­toa muual­ta saa). En tiedä olisko tämäkään nyt huono vai­h­toe­hto. Gen­tri­fikaa­tio­ta ei voi ennustaa.

    Vastaa

43. Ilmainen idea:
    Kulosaaren metro ja Itäväylä tun­neli­in, päälle pari luk­susker­rostaloa ja Town­house ‑pilot­tipro­jek­ti. Saa olla kallista niin suun­nitel­ma alkaa kel­va­ta Kulosaaren Nim­by­illekin, jos han­kaa­vat vas­taan niin uhkaat­te HITAS-taloilla 🙂
    Kau­pak­si menee…

    Vastaa

44. Osmo Soin­in­vaara: Tätä tehtäisi­in mielel­lään. Punavuor­ta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rak­en­taa, kos­ka täl­laiseen rak­en­teeseen ei mah­du normin mukaista määrää autoja. 

    Voisiko sen Kehä III:n sisälle/eteläpuolelle jäävän alueen julis­taa eri­ty­istalousalueek­si, jos­sa ei tarvitse välit­tää koko autopaikkanormista, vaan autopaikat raken­net­taisi­in ja rahoitet­taisi­in markki­nae­htois­es­ti? Tästä hyö­ty­i­sivät min­un nähdäk­seni kaikki.

    Vastaa

    1. Tapio Pelko­nen
       Kan­natan jyrkästi.

       Vastaa

45. Kat­selin asun­to­jen hin­to­ja Oulus­sa ja kiin­nitin huomion siihen, että hin­nat ovat todel­la halpo­ja Helsinki­in verrattuna.Jopa keskus­tas­sa ja ns hyvil­lä paikoil­la hin­nat eivät poikkea kovin paljon keskimääräisestä.Asunnon saa 1500–2900 euroa/m2, myös uuden. Kalleim­mat oli­vat n 4500 euroa/m2 huippupaikalla

    http://www.jokakoti.fi/kohde/8681a/wicket:pageMapName/jk-kohde

    Omakoti­talon 5 km päässä keskus­tas­ta saa n 250000 eurol­la eli Helsin­gin kak­sion-kolmion hinnalla

    http://www.jokakoti.fi/haku.13

    Oulukin on muut­tovoit­toalue ja siel­lä asuu hyvä­tu­loista väkeä.

    Ero on tont­tipoli­ti­ikas­sa: Kun­nat osta­vat ja lunas­ta­vat maa­ta raaka­maan hintaan,kaavoittavat, rak­en­ta­vat kun­nal­lis­tekni­ikan ja myyvät pikku voitolla

    Näin tont­tikus­tan­nuk­set pysyvät kuris­sa ja kun ihmisil­lä on vai­h­toe­hto­ja rak­en­tamiseen niin suuret raken­nus­fir­matkaan eivät pääse hal­lit­se­maan markki­noi­ta kuten Pääkaupunkiseudulla.

    Hin­taeroa selit­tää eniten kak­sisyytä ‚miten kun­nat edis­tävät kil­pailua ja toisaal­ta har­joit­ta­vat järkevää tonttipolitiikkaa.

    Vastaa

    1. Oulus­sa on halvem­paa, kos­ka siel­lä on har­joitet­tu hyvää maapoli­ti­ikkaa. Hal­paa voisi olla Helsingis­säkin, jos kun­nat vetäi­sivät asi­as­sa yhtä köyt­tä. Asumisen hin­ta on yksi niistä asioista, joi­ta mak­samme tästä kun­tarak­en­teen pirstoutumisesta.
       Kaupunki­talousite­teessä yksi peruto­tuuk­sista on, että hajanainen yhdyskun­tarakenne nos­taa asumisen hnin­taa koko alueel­la. Niin lähel­lä keskus­taa kuin kaukana keskustasta.

       Vastaa

46. Tör­mäsin kil­pailun n rajoit­tamiseen myös korjausrakentamisessa.

    Täti­ni asun­to remon­toiti­in ja hän ihmetteli hintaa.

    Niin­pä olen selvitel­lyt hänne pyyn­nöstään mitä on tapahtunut.

    Taloy­htiön kir­jan­pidoista kävi ilmi ettei vesi­vahinko­ja juuri ollut eikä niis­säol­lut mitään muu­tos­ta ylöspäin

    Eli koko remont­ti lähti puh­taasti isän­nöit­si­jän ikäpelot­telus­ta, teknistä syytä ei oikein löytynyt

    Mik­si isän­nöit­si­jä har­joit­taa tällaista ?

    Kos­ka hän saa rahaa myös rakennusliikkeiltä.
    Sikis esimpin­noite ym vai­h­toe­hto­ja ei tutki­ta ja niiden epäon­nis­tu­misel­la pelotellaan

    Samaan nipu­un pis­tet­ti­in sähkö­nousu­jen uud­is­t­a­mi­nen, joka myös hämmästytti,sillä asun­nois­sa oli jo kolmevai­h­esyöt­tö ja sähköhel­la eikä sii uut­ta merkit­tävää kuor­maa enää tule.
    Siis turha toimenpide.

    Ain­oa hyödylli­nen oli laa­jakaista- ja anten­niverkon uudistaminen.
    Lisäk­si pis­tet­ti­in pesu­ti­lat uusiksi

    No urakas­ta tuli miljoonau­rak­ka ja kun sel­l­ainen tekem­i­nen vaatii taloudel­lisia muskelei­ta niin vain suuret kykenevät työhön ja ne taas jaka­vat sovus­sa markkinoita

    Niin­pä YIT sai kaik­ki alueen kor­jausurakat ‚use­an talon tekem­i­nen on tuottoisaa.
    Kil­pailu­tus tehti­in talokohtaisesti.
    Hin­taeroista saat­toi päätel­lä, etteivät muut edes kil­pailleet urakoista

    Vastaa

47. Kaavio­den mukaan Espoon kan­nat­taisi liit­tyä Kau­ni­aisi­in ja kirkkon­um­meen ja varauk­sel­la Vihti­in ja Nurmijärveen.
    Helsin­ki ja Van­taa olisi vai­h­to ehdoista viimeisimp­inä vain pakonedessä. Niihin liit­tymistä pitäisi edeltää kaupun­gin omaisu­u­den jakoa Espoolaisille ennenkuin ne val­u­vat muillemaille.
    Jos Espoo laa­jenisi län­teen ja pohjoiseen se olisi liian iso liit­tyäk­seen vil­li­in itään.

    Vastaa

48. Marko V: Maakun­nil­la tarkoitin juuri noi­ta kaupunke­ja. Meillekin on töi­hin palkat­tu viime vuosi­na lukuisia oul­u­laisia diplo­mi-insinööre­jä. Eikö olisi oikeu­den­mukaista, että kas­vat­ta­jakaupun­ki saisi osuuten­sa hei­dän työpanoksestaan?

    Oulun ongel­ma on että siel­lä luete­taan aina liikaa yhteen oljenko­r­teen. Ennen van­haan ter­ve­por­varei­hin, nyt erääseen N:llä alka­vaan elek­tron­i­ikkayri­tyk­seen. Kun sil­lä mie­nee huonos­ti menee Oul­ul­lakin. Oulu on Mur­man­skin ohel­la maail­man ain­oa ark­tisen alueen yli 100.000 asukkaan kaupun­ki. Ei sinne asti saa­da aikaan merkit­tävää muut­toli­iket­tä etelästä ellei yhteiskun­ta panos­ta rahallisesti.

    Vastaa

49. Osmo Soin­in­vaara: Tätä tehtäisi­in mielel­lään. Punavuor­ta tai Töölöä ei kuitenkaan saa enää rak­en­taa, kos­ka täl­laiseen rak­en­teeseen ei mah­du normin mukaista määrää autoja.

    Olet tois­tu­vasti vedonnut tähän, ja saat sen kuu­losta­maan siltä, kuin kyseessä olisi joku luon­non­la­ki. Ei se sel­l­ainen kuitenkaan ole, vaan joku hallinnolli­nen päätös jos­sain, ja sel­l­aisia voidaan yleis­es­ti ottaen muuttaa.

    Usko­taan nyt kuitenkin, että se muut­ta­mi­nen ei ole help­poa. Kaipaisin kuitenkin vähän tieto­ja mik­si näin on. Voisitko siis sinä (tai joku val­is­tunut luk­i­ja) vähän ava­ta taus­to­ja pysäköinti­normin his­to­ri­as­ta, argu­menteista sen taustal­la, ja siitä mikä nykyisessä poli­it­tises­sa tilanteessa aikaansaa sen, että nor­mi on se mikä on. Ketkä sitä oikein kan­nat­ta­vat ja mil­lä perusteil­la, ja ketkä (vihrei­den lisäk­si) vas­tus­ta­vat? Eikö sitä vas­taan ole kun­nol­lisia vas­ta-argu­ment­te­ja, tai riit­tävän suur­ta poli­it­tista massaa?

    Vastaa

    1. ON yritet­ty muut­taa vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa. Luon­non­la­ki on, että ihmiset äänestävät puoluei­ta, joiden mielestä parkki­a­paikat ovat tärkeämpiä kuin asunnot.

       Vastaa

50. Liian van­ha:
    Oulukin on muut­tovoit­toalue ja siel­lä asuu hyvä­tu­loista väkeä. 

    Taitaa olla vielä mielessä Oulun maine tekno­boomin ajalta.

    Täl­lä het­kel­lä Oulun työt­tömyyspros­ent­ti on päälle kymme­nen ja nuoriso­työt­tömyys lähel­lä kahtakymmentä. 

    Muut­tovoit­to ei tarkoi­ta aina sitä että tuli­joille olisi töitä.

    Vastaa

51. Jaakko Hir­vo­nen: Olet tois­tu­vasti vedonnut tähän, ja saat sen kuu­losta­maan siltä, kuin kyseessä olisi joku luon­non­la­ki. Ei se sel­l­ainen kuitenkaan ole, vaan joku hallinnolli­nen päätös jos­sain, ja sel­l­aisia voidaan yleis­es­ti ottaen muuttaa.

    Oden syyt­tämi­nen yri­tyk­sen puut­teesta on kohtu­u­tonya. Kaikkea voidaan muut­taa jos on tah­toa, mut­ta kun pitäisi tah­toa. Se mik­si ei tah­do­ta tiivi­istyy minus­ta kah­teen asenteeseen:

    1) Pitäähän sitä nyt voi­da autol­la… Henkilö kyl­lä ilmoit­taa kan­nat­ta­vansa tiivistä kaupunki­raken­net­ta, joukkoli­iken­nen­net­tä, pyöräi­lyä, laadukas­ta käve­ly-ympäristöä, lue vaik­ka Helsin­gin kokoomuk­sen kun­nal­lis­vaalio­hjel­ma, MUTTA tämä pitää toteut­taa niin että autol­la saa ajaa ja pysäköidä ihan miten huvit­taa. Kos­ka tämä nyt vaan on vält­tämätön­tä, kos­ka autoli­ikenne, siis ei joku autoli­ikenne vaan ihan yleen­sä laadullis­es­ti autoilu, on jotenkin vält­tämätön­tä, eli luonnonlaki. 

    Kyseiselle henkilölle voi sanoa että nämä ovat täysin ris­tiri­itaisia tavoit­tei­ta, sem­moista kaupunkia esim. merk­i­tyk­sessä kort­telei­ta ei voi rak­en­taa niin että siel­lä on kaikille ilmainen pysäköin­tipaik­ka. Tai että jos nyt käytetään mit­ta­ri­na hin­to­ja, arkikoke­mus­ta, kuu­lop­uhei­ta, järkeä, silmiä, tms. niin kaupungi­nosien parem­muus on kään­täen ver­ran­nolli­nen siihen kuin­ka help­poa niis­sä on autoilu. Kaik­ki hyvät oikeat kaupungi­nosat (Kallio, Eira, Töölö… mis­tä nyt kukin tykkää) ovat autoil­i­jalle ikäviä. Tämä ei johdu siitä että autoilun huonon­t­a­mi­nen paran­taa kaupunkia, vaan siitä että autoilun paran­t­a­mi­nen huonon­taa kaupunkia.

    Ja sit­ten vai­hde­taan puheenai­het­ta, höpistään jotain auton­potk­i­joista, tai yleen­sä palataan siihen että mutku kun sil­lä autol­la nyt vaan pitää… Kaupunkisu­un­nit­telua huu­tomaku­upotki­mal­la parkkipaikalla.

    2) Kun siitä voi joku suut­tua. Ei tietenkään koske pelkkää autoilua ja vaivaa varsinkin virkamiehiä, se nyt on ihan inhimil­listä ettei halua kiukkuisia puhelui­ta. Tämä on vaan koomisem­mal­la taval­la älytön perustelu, kos­ka ihan sama mitä tehdään tai vaik­ka ei tehtäisi mitään, niin aina joku suut­tuu ja sem­moi­set 30% kaupunki­lai­sista ilmoit­taa kysyt­täessä vas­tus­ta­vansa. Tuo on ammat­in­val­in­takysymys, jos ei tuo­ta kestä niin on vääris­sä hommissa.

    Jos venäläi­nen hyvän­tek­i­jä halu­aisi rak­en­taa Töölön­lahdelle ilmaisen karusellin köy­hien las­ten ilok­si, niin: Aamu-TV:ssä las­tenpsykolo­gian dosent­ti opponoisi että liikekeskus­tan vau­rau­den näkem­i­nen saat­taa trau­maati­soi­da köy­hän lapsen, eli karusel­li pitäisi sijoit­taa Kor­soon. Kru­u­nun­hakaseu­ra moit­tisi, että korusäh­keen jol­la heille erik­seen käyti­in henkilöko­htais­es­ti ker­tomas­sa aiheesta mukana tul­lut kukka­pus­ka oli nuh­jaan­tunut, ja aiheut­ti ikään­tyneelle naishenkilölle aivas­tuk­sen, joka kaikui läh­es koko Liisankatu 8B rapus­sa, herät­täen lem­mikki­mar­sun nokkau­nil­taan. KSV:n autoli­iken­nesu­un­nit­telu pitäisi tärkeänä että karusellili­iken­teen näkymäalueet ovat riit­tävät, ja että huomioon ottaen köy­hien ihmis­ten auto­jen keskimääräistä korkeampi päästö­ta­so karusellin saat­toli­ikenne edel­lyt­tää Keskus­tatun­nelia. Hal­tialan Evakko­jen perin­ney­hdis­tyk­sen mielestä venäjältä ei saa tul­la maan pääkaupunki­in edes muut­tolin­tu­ja ennen kuin Ter­i­joelta voi ostaa ranta­ton­tin, ja vaipat pitäisi vai­h­taa. Museovi­ras­to kat­soisi ettei voi kan­nat­taa han­ket­ta, kos­ka parkkipaik­ka jolle karusel­li on tarkoi­tus sijoit­taa kuop­pai­sine asvalt­tei­neen, vinos­sa olevine pylväi­neen ja viisi mutkaa kolmekymme­nen metrin matkalla tekevine kevyen liiken­teen väy­li­neen edus­taa poikkeuk­sel­lisel­la taval­la ajalleen omi­naista väli­in­pitämät­tömyyt­tä, muni­in­puhahtelua ja ihmisvi­hamielisyyt­tä. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan mielestä asi­as­ta keskustelun aloit­tamisen pohtimi­nen ei ole ollut ajanko­htaista ottaen huomion lumi­nen talvi ja Helsin­gin strate­giao­hjel­man viiveistelemättömyys.

    Usko­taan nyt kuitenkin, että se muut­ta­mi­nen ei ole help­poa. Kaipaisin kuitenkin vähän tieto­ja mik­si näin on. Voisitko siis sinä (tai joku val­is­tunut luk­i­ja) vähän ava­ta taus­to­ja pysäköinti­normin his­to­ri­as­ta, argu­menteista sen taustal­la, ja siitä mikä nykyisessä poli­it­tises­sa tilanteessa aikaansaa sen, että nor­mi on se mikä on. Ketkä sitä oikein kan­nat­ta­vat ja mil­lä perusteil­la, ja ketkä (vihrei­den lisäk­si) vas­tus­ta­vat? Eikö sitä vas­taan ole kun­nol­lisia vas­ta-argu­ment­te­ja, tai riit­tävän suur­ta poli­it­tista massaa?

    Ei se argu­ment­tien puut­teesta johdu, oma vaa­ti­ma­ton kon­tribuu­tioni esim.
    http://tolkku.blogspot.com/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html
    http://tolkku.blogspot.com/2012/01/asunto-voisi-olla-ihan-vaan-asunto.html

    Vastaa

52. ON yritet­ty muut­taa vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa. Luon­non­la­ki on, että ihmiset äänestävät puoluei­ta, joiden mielestä parkki­a­paikat ovat tärkeämpiä kuin asunnot.

    Tämä on jotenkin sotkuista… Tun­tuu siltä, etteivät poli­itikot voi olla ihan niin tyh­miä kuin miltä näyt­tää. Enem­män ehkä kysymys on siitä, että poli­itikot pitävät äänestäjiään tyh­minä. (Mikä kyl­lä mon­en poli­itikon kohdal­la voi hyvinkin pitää paikkansa.)

    Mikä siis on pelkona siinä, että autopaikkanormista luovu­taan? Kokoomuk­sen luulisi pitävän reg­u­loin­nin vähen­tämis­es­tä, ja SDP:tä luku­unot­ta­mat­ta vasem­mis­ton pitäisi pitää autoilun eri­ty­isas­e­man pois­tamis­es­ta. Toisaal­ta SDP:n autol­lisia äänestäjiä tuskin asuu mitenkään pil­vin pimein ruuhkaisem­pi­en alueit­ten kalli­is­sa asunnoissa.

    Ilmeis­es­ti poli­itikot pelkäävät (tai pelkäävät äänestäjien pelkäävän) autopaikkanormien pois­ton vähen­tävän autopaikko­jen rak­en­tamista. Tämä taas voisi johtaa parkkikaaok­seen kadul­la, mikä taas ei ole hyvä kenenkään kannalta.

    Logi­ik­ka kuitenkin tun­tuu klikkaa­van siinä vai­heessa, että tälle ei osa­ta tehdä mitään. Asi­a­han on hel­posti hoidet­tu. Nos­te­taan asukaspysäköin­nin mak­su­ja sen ver­ran, että kadulle mah­tuu vai­vat­tomasti. Tämä on liike-elämällekin mieleen, kos­ka sil­loin asioin­tipysäköin­ti helpot­tuu. Sama kos­kee tietysti asioin­tipysäköin­nin mak­su­ja; jos asioin­ti­aikaan on liian vaikea pysäköidä, mak­sua pitää nostaa.

    Tämä tun­tuu sel­l­aiselta asial­ta, joka olisi paras­ta jät­tää markki­noiden päätet­täväk­si. Mitä ovat siis vas­ta-argu­men­tit? On jotenkin vaikea kuvitel­la, että enem­mistö äänestäjistä olisi asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen käyttäjiä…

    Vastaa

53. Osmo Soin­in­vaara:
    Oulus­sa on halvem­paa, kos­ka siel­lä on har­joitet­tu hyvää maapoli­ti­ikkaa. Hal­paa voisi olla Helsingis­säkin, jos kun­nat vetäi­sivät asi­as­sa yhtä köyttä. 

    Oulus­sa kul­kee motari keskeltä kaupunkia ja nimeno­maan Oulun ympäryskun­tien väestönkasvu on ollut suome­nen­nä­tys­lu­okkaa (=Kem­peleeseen keskelle ei mitään okt-aluei­ta). Ei tuo nyt minus­ta siltä vaikut­taisi, että olisi sovel­let­tavis­sa Helsinkiin.

    R. Silf:
    “Oulun ongel­ma on että siel­lä luete­taan aina liikaa yhteen oljenkorteen.”

    Kyl­lä keskit­tymi­nen kan­nat­taa. Oulun on valin­nut tietotekni­ikan, ei siitä mitään tulisi jos yrit­täi­sivät haalia yhtäaikaa tietotekni­ikkaa, konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta, ener­giante­ol­lisu­ut­ta ja kemi­ante­ol­lisu­ut­ta. Keskit­tymäl­lä yhteen asi­aan saadaan tarpeek­si kri­it­tistä mas­saa, kuin ripot­tele­mal­la rahaa ympäriinsä.

    Vastaa

54. Tulota­so­jen eriy­tymi­nen ei näy Suomes­sa asumisessa.

    Tääl­lä Halvim­man ja kalli­in vai­h­toe­hdon väli on hyvin pieni läh­es olema­ton. Halvim­mas­ta asun­nos­ta löy­tyy käytän­nössä saman­lainen liesi, jääkaap­pi, vesi­jär­jästelmä, läm­mi­tys, kylpy­huone, sauna jne…
    Halvim­mankin asun­non saa remon­toimal­la hienom­mak­si kuin kalleim­man luokan asun­non jos omaa luovuutta.(ylen lähiöt sar­jas­sa oli upei­ta esimerkke­jä.) Ulkois­es­ti talot ovat hyvin saman­laisia erot ovat makua­sioiden sisäl­lä. Pk-seudul­ta puut­tuu täysin hal­vat asun­not joista maail­mal­ta voi poimia esimerkkeinä vaik­ka jenkkien asun­to­vaunu kylät ja Mon­go­lian jurt­ta kult­tuurin. Lisäk­si on myös täysin uusia halpo­ja asumisen­muo­to­ja jot­ka perus­tuu yhteisöl­lisyy­teen niis­sä asun­to­jen vuokra “mak­se­taan” sen yhtey­dessä olevil­la työ­paikol­la. Täl­läisiä ovat esim kasvi­huoneet ja maati­lat joi­ta yhteisö ylläpitää pääasial­lisen työn ohessa.

    Vastaa

55. Marko V: töi­hin palkat­tu viime vuosi­na lukuisia oul­u­laisia diplo­mi-insinööre­jä. Eikö olisi oikeu­den­mukaista, että kas­vat­ta­jakaupun­ki saisi osuuten­sa hei­dän työpanoksestaan? 

    Diplo­mi-insinööre­jä kas­vate­taan yliopis­tossa, ei kaupungilla. Kyl­lä Oulun kaupun­ki on jo saanut tekkiyri­tys­ten kaut­ta huo­mat­tavaa hyö­tyä vaik­ka muu­ta­ma dip­painssi muut­taisikin etelään — tai pohjoiseen Kaliforniaan. 

    Suuri osa “oul­u­lai­sista” teekkareista on itse asi­as­sa kuusamo­laisia, sotkamo­laisia, liminkalaisia jne. 

    Hei­dän koti­paikoil­laan ei vain ole työn­tek­i­jän kannal­ta tarpeek­si alan työ­paikko­ja — ja sen vuok­si ei myöskään alan yri­tys­tä perus­ta­van näkökul­mas­ta tarpeek­si alan osaajia.

    Vastaa

56. “Kaik­ki kun­nat Suomes­sa ovat kaavoit­ta­neet toim­i­tilo­ja yli tarpeen. Tämä ei ker­ro mitään houkut­telus­ta. Helsingis­sä var­maan­pros­en­tu­aa­li­nen ylikaavoitus on pieneintä.”

    Lappeen­ran­ta jäi huomiotta.

    Vastaa

57. mielip­i­teeni:
    Helsin­gin tulisi vaa­tia uusille alueille ain­oas­taan Kar­tanonkosken tyylistä uustra­di­tion­aal­ista arkkite­htu­uria, joka on todet­tu hienok­si ja toimi­vak­si ratkaisuksi. 

    Ne kaupunkisu­un­nit­telulliset arkite­htu­urin ongel­mat joista tääl­lä on puhut­tu eivät niinkään ole liit­tyneet talo­jen tyyli­in ja koris­telu­un kuin liiken­teeseen, asukas­rak­en­teeseen, palvelui­hin ja hintoihin.

    Kar­tanonkos­ki on pohjim­mil­taan hyvin tyyp­illi­nen suo­ma­lais­lähiö: ei työ­paikko­ja, ei lähipalvelui­ta, muu­ta­ma ohitse kulke­va bus­sil­in­ja “keskus­taan” ja autopaikko­ja on kaikille tarpeeksi. 

    Talois­sa on kuitenkin mukati­iliset har­jaka­tot ja ele­ment­ti­saumat on saatu piilotet­tua rap­pauk­sen alle. Tämän kaltaisil­la kos­meet­tisil­la keinoil­la on help­po saa­da suo­ma­lainen hyväksymään muuten niin väheksyt­ty lähiörakentaminen.

    Toisaal­ta vaikut­taisiko­han viihty­isyy­den kokemiseen myös se että Kar­tanonkoskel­la ei ole kun­nal­lista vuokra-asum­ista, syr­jäy­tyneitä ja karaokepizzerioita…

    Vastaa

58. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Diplo­mi-insinööre­jä kas­vate­taan yliopis­tossa, ei kaupungilla.

    No ennen sitä yliopis­toa on neu­vola, tarha/kotihoito, alak­oulu, yläk­oulu ja lukio. Paljonko rahaa on palanut jo tuos­sa vai­heessa yhteen diplomi-insinööriin?

    Vastaa

59. tpyy­lu­o­ma: Oden syyt­tämi­nen yri­tyk­sen puut­teesta on kohtuutonya. 

    Täs­men­net­täköön, että en syyt­tänyt yri­tyk­sen puut­teesta, uskon kyl­lä että töitä on tehdy. Lähin­nä kiin­nos­ti, mik­sei yri­tys tois­taisek­si ole riit­tänyt, ja miten on päädyt­ty tilanteeseen, jos­sa blo­gistin kom­men­tista sai mieliku­van, että tilanteeseen on nykyisel­lään alistuttu.

    Vastaa

60. Marko V: No ennen sitä yliopis­toa on neu­vola, tarha/kotihoito, alak­oulu, yläk­oulu ja lukio. Paljonko rahaa on palanut jo tuos­sa vai­heessa yhteen diplomi-insinööriin? 

    Puhe oli käsit­tääk­seni Oulun kaupungista “kas­vat­ta­jakaupunk­i­na”. Suurin osa Oulun yliopis­ton opiske­li­joista tulee jostain muual­ta. Oulun kaupun­ki ei ole polt­tanut hei­hin lainkaan rahaa ennen aka­teemisen uran aloittamista.

    Vastaa

61. Kar­tanonkos­ki on puo­lik­si onnis­tunut kon­sep­ti. Niitä pitäisi olla vierekkäin kymme­nen jonkin ase­man lähel­lä, niin palvelu­iden kannal­ta kri­it­ti­nen mas­sa ylittyisi.

    Vastaa

62. Viherinssi:
    Mikä siis on pelkona siinä, että autopaikkanormista luovu­taan? Kokoomuk­sen luulisi pitävän reg­u­loin­nin vähen­tämis­es­tä, ja SDP:tä luku­unot­ta­mat­ta vasem­mis­ton pitäisi pitää autoilun eri­ty­isas­e­man pois­tamis­es­ta. Toisaal­ta SDP:n autol­lisia äänestäjiä tuskin asuu mitenkään pil­vin pimein ruuhkaisem­pi­en alueit­ten kalli­is­sa asunnoissa. 

    Ajat­telet asi­aa liian rationaalisesti.

    Me tääl­lä Soin­in­vaaran blogilla kir­joit­ta­vat kaupunkivihreät ihan oikeasti pidämme autoilua vain liikku­mis­muo­tona. Itsekin omis­tan auton lähin­nä vai­h­toe­hto­jen puut­teesta, jos omat olo­suh­teet muut­tuisi­vat luopuisin mielel­läni koko rakki­neesta ja käyt­täisin rahat elin­ta­soni kohottamiseen.

    Huo­mat­ta­van moni kuitenkin pitää autoa ja autoilua tavoit­telemisen arvoise­na asiana, se juuri on sitä elin­ta­soa jon­ka eteen töitä tehdään. Näin ajat­tele­via on kaikissa tulo­ryh­mis­sä ja sosi­aalilu­okissa ja hei­dän mielestään voi paljon mielu­um­min tin­kiä kaupunkisu­un­nit­telus­ta kuin autopaikoista. Mitä iloa on nätistä kort­telista jos ei sinne saa edes autoa parkkiin?

    Vastaa

63. Eikö noi parkkipaikkasäädök­set voisi kiertää siten, että rak­e­nen­taan ne parkkipaikat nur­mikolle umpiko­rt­telei­den sisäpi­halle, mut­ta kos­ka ne kort­telit oli­si­vat umpiko­rt­teilei­ta, niin sinne “parkkipaikalle” pääisi vain jos sat­tuu omis­taa lentävän auton :).

    Vastaa

64. Osmo, tää on ihan höpö. 😀 Sinus­ta kaikil­la siis pitää olla yhtä kur­jaa? Sitä san­o­taan sosial­is­mik­si. Se ei toimi.

    Vastaa

65. Ensim­mäi­nen kom­ment­ti kir­jas­ta Kuin­ka tilas­toil­la valehdellaan.

    Skaalat aloitet­tu 14.000 egus­ta, mikä vääristää kuvaa. Alkeelli­nen temppu.

    Vastaa

    1. Markku. Tuo skaalaus joh­tui vain siitä, että kuvas­ta ei blogilla saa riit­tävän isoa. Nuo erot ovat isoja.

       Vastaa

66. Liian van­ha:
    Metron tulo on näköjään vaikut­tanut Espoonkin muut­toli­ik­keeseen. Köy­häkam­moisim­mat rebu­p­likaan­it muut­ta­vat nyt pois.

    —–

    Tjaah. Ystäväni asuu Matinkylässä, läh­es tule­van metroasse­man vier­essä.. Hän ker­toi naa­pu­ri­talo­jen uusien asun­to­jen hin­nan ole­van 6000 e/m2. Mitäh! Melkein samal­la rahal­la saa perusko­r­ja­tus­ta 1800-luvun ker­rostalosta Kaartinkaupungissa.

    Vastaa

67. OS:

    “Olisi hyvin luon­no­ton­ta rak­en­taa vuokrak­er­rosta­lo Por­nais­ten keskus­taan ja aivan tolku­ton­ta alkaa rai­va­ta väljiä omakoti­tont­te­ja keskeltä kaupunkia vaikka­pa Helsin­gin keskuspuistosta.”

    Tun­tuu Por­nais­ten keskus­tas­ta uut­ta pienker­rostaloa (2 ker­rosta) löy­tyvän. Ihan milekäs ratkaisu joillekin.

    Vastaa

68. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku. Tuo skaalaus joh­tui vain siitä, että kuvas­ta ei blogilla saa riit­tävän isoa. Nuo erot ovat isoja.

    Kuin­ka suuria? Eikö olisi ollut oikein­ta esit­tää vaakapylväät kokon­aisi­na ja antaa luvut ja niiden ero­tuk­set numeroar­voina? Tuosta­han ei oikein saa selvää, ovatko erot kohta­laisia. suuria vai todel­la suuria. Tietenkin pienikin ero ker­rot­tuna asukas­määräl­lä antaa ison luvun.

    Oletko muuten koskaan lukenut Myrdalin mag­nun opuk­sen Asian Dra­man ensim­mäistä lukua?

    Vastaa

    1. Markku af
       Uskon, että ihmiset osaa­vat lukea graafeja.
       Ajat­tele mil­laiseen virfheeseen HS sää­sivus­to syyl­listyy joka päivä, kun se ei esitä läm­pöti­la­graafe­ja Kelsi­nasteina absolu­ut­ti­nen nol­lapiste orig­o­na. >Näin se törkeästi liioit­telee läm­pöti­laero­ja. Aja­tus, että kun­nan tulotaos­sa nol­la olisi jotenkin järkeväl­lä kohdal­la asteikkoa on vähän samanlainen.

       Vastaa

69. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ne kaupunkisu­un­nit­telulliset arkite­htu­urin ongel­mat joista tääl­lä on puhut­tu eivät niinkään ole liit­tyneet talo­jen tyyli­in ja koris­telu­un kuin liiken­teeseen, asukas­rak­en­teeseen, palvelui­hin ja hintoihin.

    Kar­tanonkos­ki on pohjim­mil­taan hyvin tyyp­illi­nen suo­ma­lais­lähiö: ei työ­paikko­ja, ei lähipalvelui­ta, muu­ta­ma ohitse kulke­va bus­sil­in­ja “keskus­taan” ja autopaikko­ja on kaikille tarpeeksi. 

    Olisiko­han kuitenkin niin, että ihmisille on väliä sil­lä, minkälainen visuaa­li­nen ympäristö hei­dän ympäril­lään on. Jopa niin paljon, että per­in­teinen lähiö kaukana kaikesta (no, Jum­bo on käve­ly­matkan päässä toki) nousee korkealle arvos­tuk­ses­sa ihan vain sik­si, että näyt­tää kivalta. 

    Ajat­telepa kuin­ka paljon tuol­laista arvostet­taisi­in, jos olisi oikeasti tiivistä kaupunkia, lähel­lä palve­lut ja työ­paikat ja kaiken lisäk­si visuaalis­es­ti miel­lyt­tävä ympäristö!

    Vastaa

70. “Parkkipaikkat” sisäpi­halle: Eikö noi parkkipaikkasäädök­set voisi kiertää siten, että rak­e­nen­taan ne parkkipaikat nur­mikolle umpiko­rt­telei­den sisäpi­halle, mut­ta kos­ka ne kort­telit oli­si­vat umpiko­rt­teilei­ta, niin sinne “parkkipaikalle” pääisi vain jos sat­tuu omis­taa lentävän auton .

    Pidän ajatuk­ses­ta mut­ta ei tää nyt toi­mi. Kat­telin tuos­sa juuri yhtä ihan normi­aalia helsinkiläistä umpiko­rt­telia. Kuusi ker­rosta itään ja pohjoiseen, neljä län­teen ja etelään että tulee val­oa sinne sisäpi­halle. Tont­ti 8 500 m² ja ker­rosneliöitä 25 000 m², teholuku kolme eli enem­män kuin mihin esimerkik­si niil­lä torneil­la yleen­sä päästään. Noin 500 ihmisen koti ja parikym­men­tä pienyri­tys­tä. Ihan nor­maalia kaupunkia.

    Jonk­in­näköisen sotimisen jäl­keen saaduil­la keven­nety­il­lä kan­takaupun­gin pysäköinti­normeil­la uuteen tuol­laiseen pitäisi rak­en­taa 25 asioin­ti- ja viera­s­paikkaa ja kak­si rekka­paikkaa, noi suurin piirtein vie kadun­var­ret kort­telin ympäriltä.

    Tämän lisäk­si tulisi tehdä 200 asukaspysäköin­tipaikkaa, joka tarkoit­taa noin 7 000 neliötä pysäköin­tipaikko­ja. Se sisäpi­ha on jotain 3 000 — 4 000 neliötä. Eli käytän­nössä ton­tin kokoinen autokerros.

    Vastaa

    1. Rekka­paikko­ja ei vaa­di­ta kantakaupungissa.

       Vastaa

71. Liian van­ha:
    Tör­mäsin kil­pailun n rajoit­tamiseen myös korjausrakentamisessa.

    Miten tämä kil­pailun rajoit­ta­mi­nen toi­mi käytän­nössä? Kuka rajoitti?

    Vastaa

72. Liian van­ha:
    Mik­si isän­nöit­si­jä har­joit­taa tällaista ?

    Kos­ka hän saa rahaa myös rakennusliikkeiltä. 

    Siis otti lahjuk­sia? Haas­takaa oikeuteen.

    Vastaa

73. Liian van­ha:
    Samaan nipu­un pis­tet­ti­in sähkö­nousu­jen uud­is­t­a­mi­nen, joka myös hämmästytti,sillä asun­nois­sa oli jo kolmevai­h­esyöt­tö ja sähköhel­la eikä sii uut­ta merkit­tävää kuor­maa enää tule.
    Siis turha toimenpide.

    Oli­vatko kWh-mit­tar­it ennen asunnoissa?

    Vastaa

74. Liian van­ha:
    No urakas­ta tuli miljoonau­rak­ka ja kun sel­l­ainen tekem­i­nen vaatii taloudel­lisia muskelei­ta niin vain suuret kykenevät työhön ja ne taas jaka­vat sovus­sa markkinoita

    Niin­pä YIT sai kaik­ki alueen kor­jausurakat ‚use­an talon tekem­i­nen on tuottoisaa.
    Kil­pailu­tus tehti­in talokohtaisesti.
    Hin­taeroista saat­toi päätel­lä, etteivät muut edes kil­pailleet urakoista

    Ainakin tääl­lä pääkaupunkiseudul­la on pil­vin pimein pieniä ja keskisu­uria raken­nus­li­ikkeitä, jot­ka pystyvät tekemään miljoon­alu­okan lin­jare­mont­te­ja. Kil­pailu on viime vuosi­na ollut kovaa ja mon­et toim­i­joista kitkut­tel­e­vat kannattavuusrajoilla.

    Vastaa

    1. Ison alueen kil­pailut pitäisi aina tehdä niin, että kil­pailute­taan yhtäaikaa alue pieni­in osi­in pilkot­tuna ja niin, että voi tehdä kokon­ais­tar­jouk­sen kaik­ista. Jos kokon­ais­tar­jous on par­fem­pi kuin nuo pilko­tut yhteen las­ket­tuna, kokon­ais­tar­jous voit­taa. Sil­loin nähdään, miten pän skaalae­tu toimii.

       Vastaa

75. Kalle:
    Osmo, tää on ihan höpö. Sinus­ta kaikil­la siis pitää olla yhtä kur­jaa? Sitä san­o­taan sosial­is­mik­si. Se ei toimi.

    Makun­sa ja toim­imisen määritelmät kul­lakin, mut­ta tuol­la itä­naa­puris­samme on kokeil­tu kumpaakin ääripäätä, sosial­is­mia ja oli­garki­aa. Minä en välit­täisi että yhteiskun­tamme valuisi kumpaankaan ääripäähän, vaik­ka se sit­ten tarkoit­taakin, että min­un mielip­iteit­teni päälle syl­jetään vas­ten­mielisiä fun­da­men­tal­is­tisia argu­ment­te­ja joiden mukaan olen samaan aikaan ayn­randi­lainen markki­nasekopää ja toisaal­ta koko omis­ta­van (nykyään entistä enem­män tosin paljon “ansait­se­van”) luokan Siperi­aan mielu­usti lähet­tävä leninisti.

    Vastaa

76. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Puhe oli käsit­tääk­seni Oulun kaupungista “kas­vat­ta­jakaupunk­i­na”. Suurin osa Oulun yliopis­ton opiske­li­joista tulee jostain muual­ta. Oulun kaupun­ki ei ole polt­tanut hei­hin lainkaan rahaa ennen aka­teemisen uran aloittamista. 

    Oman keskutelu­naloituk­seni tarkoituk­se­na ei ollut väitel­lä siitä, onko Oulu ollut todel­li­nen kas­vat­ta­jakaupun­ki vai ei. Tääl­lä ehdote­taan nyt, että vero­tu­lot olisi oikeu­den­mukaista tasa­ta työssäkäyn­tialueen sisäl­lä. Halusin laa­jen­taa tuo­ta näke­mys­tä ja otta­maan huomioon myös sen kun­nan, joka sen veron­mak­sa­jan on tuottanut. 

    Markku af Heurlin: Tjaah. Ystäväni asuu Matinkylässä, läh­es tule­van metroasse­man vier­essä.. Hän ker­toi naa­pu­ri­talo­jen uusien asun­to­jen hin­nan ole­van 6000 e/m2. Mitäh! Melkein samal­la rahal­la saa perusko­r­ja­tus­ta 1800-luvun ker­rostalosta Kaartinkaupungissa. 

    Niin hyvät palve­lut ja nopeat julkiset liiken­ney­htey­det. Meri lähel­lä. Espoos­sa tulee itse asi­as­sa ole­maan kolme vetovoimaista keskus­ta raidey­hteyk­sien var­rel­la. Tapi­o­la, Lep­pä­vaara, Matinkylä. Samaan aikaan Helsingis­sä raken­netaan Kan­nelmäen Megapris­maa. Juna-ase­malle matkaa 1 km, mut­ta onnek­si autol­la pääsee mukavasti parkkihalliin.

    Vastaa

77. Osmo Soin­in­vaara:
    Ison alueen kil­pailut pitäisi aina tehdä niin, että kil­pailute­taan yhtäaikaa alue pieni­in osi­in pilkot­tuna ja niin, että voi tehdä kokon­ais­tar­jouk­sen kaik­ista. Jos kokon­ais­tar­jous on par­fem­pi kuin nuo pilko­tut yhteen las­ket­tuna, kokon­ais­tar­jous voit­taa. Sil­loin nähdään, miten pän skaalae­tu toimii.

    Ilmeis­es­ti viit­taat Liian Van­han kir­joituk­seen, jos­sa käsit­tääk­seni puhut­ti­in eril­lis­ten asun­to-osakey­htiöi­den remont­tien kil­pailut­tamis­es­ta. Niiden niput­ta­mi­nen on yleen­sä aika vaikeaa, sil­lä remont­tipäätös on jo yhtiön sisäl­lä aika työläs pros­es­si puhu­mat­takaan siitä, että eril­liset yhtiöt tekevät keskenään yhteistyötä. 

    Toki niput­tamis­takin har­raste­taan, ja onnistues­saan siitä hyö­tyvät kaik­ki. Lin­jare­mont­tiko­hteet ovat todel­la har­voin jos koskaan sen kokoisia, etteikö keskisu­uret raken­nus­li­ik­keet pysty­isi niitä tekemään.

    Vastaa

    1. Jouko Ollila
       Viit­tasin vaa­timuk­seen kil­pailut­taa kaupun­gin raken­nut­ta­mat ton­tit riit­tävän pien­inä palasina.

       Vastaa

78. Mikko Särelä: Olisiko­han kuitenkin niin, että ihmisille on väliä sil­lä, minkälainen visuaa­li­nen ympäristö hei­dän ympäril­lään on. 

    Tok­i­to­ki. Itsekin kat­se­limme asun­toa tuol­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten juuri tyylin houkut­ta­mana kunnes havah­duimme siihen että lop­ul­ta nimeno­maan ne asi­at jot­ka nykyisessä asuin­lähiössä oikeasti eniten arkielämässä har­mit­ta­vat (eli palvelu­iden puute ja huonot joukkoli­iken­ney­htey­det) oli­si­vat sit­ten olleet tuol­la vielä moninker­roin rasittavampia.

    Vastaa

79. “Parkkipaikkat” sisäpi­halle: Eikö noi parkkipaikkasäädök­set voisi kiertää siten, että rak­e­nen­taan ne parkkipaikat nur­mikolle umpiko­rt­telei­den sisäpi­halle, mut­ta kos­ka ne kort­telit oli­si­vat umpiko­rt­teilei­ta, niin sinne “parkkipaikalle” pääisi vain jos sat­tuu omis­taa lentävän auton .

    Vaik­ka otsikko ei viit­taakaan parkkipaikkakysymyk­seen, sitä on niin paljon kom­men­toitu, että lisään lusikkani soppaan. 

    Kyse on kokon­ais­näke­myk­sen puut­teesta. Eihän autoa pitäisi olla pakko omistaa.

    Maail­man todel­li­sis­sa suurkaupungeis­sa oma auto on harv­inaisem­pi kuin meil­lä, ja mik­si? Kos­ka tak­si on olen­nainen osa joukkoli­iken­teen jär­jestelmää, ja hin­tak­il­pailukykyi­nen. Työ­matkat ja isot volyymit hoide­taan raskaal­la kalus­tol­la, sat­un­naiset matkat tak­sil­la. HSL:n pitäisi sosial­isoi­da tak­siyrit­täjyys ja han­kkia (hybridi-)kalusto, kun­nat mak­samaan kilo­metritukea jot­ta saadaan matkahin­nat kohtu­ullisik­si ja vot, heti voidaan purkaa parkkipaikkanormit!

    Vastaa

80. Lin­jare­mon­tit ovat yleen­sä sen ver­ran pieniä, etteivät suuret raken­nus­li­ik­keet ole niistä kiin­nos­tunei­ta. Niputuk­sel­la pro­jek­tin kokoa saadaan kas­vatet­tua ja suurten kiin­nos­tus heräämään.

    Vastaa

81. “Oli­vatko kWh-mit­tar­it ennen asunnoissa?”

    Kyl­lä

    Vastaa

82. En voi käsit­tää miten suurkaupun­ki Pari­isi vaikut­ti niin mukaval­ta ja ihmis­läheiseltä. Pyöräilin yhden päivän siel­lä ja oikein rumaa seu­tua ei vas­taan tul­lut. Asuin ihan keskus­tas­sa ja katu­jen var­ret oli kyl­lä just tarkkaan täyn­nä pysäköi­tyjä auto­ja. En näh­nyt mis­sään isom­pia parkkialuei­ta. Ehkä ei vain sat­tunut retken var­relle. Ruuhkat kyl­lä läh­es taukoa­mat­to­mia esim lentokentälle.
    Toisaal­ta kun Tukhol­maan ajaa vaikka­pa jostain Göte­bor­gista päin, niin kyl­lä on ankean näköistä esikaupunkia.
    No Helsin­gin Punavuori oli aikaisem­min nimeltään pahamaineinen Rööperi. Nyt on kyl­lä halut­tua varakkaiden aluetta.

    Vastaa

83. “Miten tämä kil­pailun rajoit­ta­mi­nen toi­mi käytän­nössä? Kuka rajoitti?”

    Fir­mat mak­sa­vat isän­nöit­si­joille bonuk­sia ja kil­pailu käy­dään sopi­vasti valit­tu­jen urakoit­si­joiden kesken. Kun hin­taero voit­ta­neeseen on suuri niin eipä muuhun johtopäätök­seen voi tul­la kuin,että taustal­la on mätää.

    Suomes­sa yksi­tyi­nen kor­rup­tio on laajaa.Esim min­ulle sat­tui vesivahinko,ja vaku­u­tusy­htiö tilasi paikalle kosteusmittaajan.Hän mit­tasi vahin­gon laa­jak­si ja se herät­ti epäilyni,sillä talos­sa on ns rossipohja,joka on sen ver­ran har­va, että vesi val­uu lävitse.Mittaaja tar­josi hyvää urakoit­si­jaa ja samoin vaku­u­tusy­htiön vaku­u­tuskäsit­telijä suosit­teli samaa. Hin­ta oli n 10000 euroa.
    Jut­tu haisi sen verran,että päätin tehdä remon­tin itse ja kun aukaisin lat­t­ian niin epäi­lyk­seni osoit­tau­tui oikeaksi:Vesi oli val­unut suo­raan eristyk­sen läpi ja tuulisuo­jan raos­ta maahan
    Myöskään puoluee­ton mit­taa­ja ei löytänyt tuo­ta laa­jaa kosteutta.

    Imoitin asi­as­ta vaku­u­tusy­htiön tur­vaosas­tolle ja jonkun ajan kulut­tua fir­mas­ta lensi muu­ta­ma vahinko­tarkas­ta­ja pihalle kor­rup­tion vuoksi

    Vastaa

84. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku af
    Uskon, että ihmiset osaa­vat lukea graafeja.
    Ajat­tele mil­laiseen virfheeseen HS sää­sivus­to syyl­listyy joka päivä, kun se ei esitä läm­pöti­la­graafe­ja Kelsi­nasteina absolu­ut­ti­nen nol­lapiste orig­o­na. >Näin se törkeästi liioit­telee läm­pöti­laero­ja. Aja­tus, että kun­nan tulotaos­sa nol­la olisi jotenkin järkeväl­lä kohdal­la asteikkoa on vähän samanlainen.

    Tämä alkaa olla vähän juu­pas-eipäs keskustelua.

    Mukavaa, että uskot vielä ihmisen suuren viisauteen.

    Kaik­ki eivät osaa,ja min­ul­lakin kesti vähän aikaa hif­fa­ta tuo nol­lako­hdan sijain­ti. Huoli­mat­toma­lle luk­i­jalle, joi­ta lie­nee pal­stan seu­raa­jista val­taosa, tulee hel­posti väärä mielikuva.

    Läm­pätilo­ja ei yleen­sä tavanomaises­sa yhtey­dessä* esitetä kelvineinä (huom. e i kelv­inasteina). Cel­sius- ja Fahren­heit-asteikoil­la on luon­nol­liset ja luon­te­vat nol­lapis­teen­sä. Tuloil­la on selvä nol­lata­so, jol­ta lähteä.

    * En koskaan muista, onko auringon pin­taläm­pöti­la 5700 kelviniä vai Cel­sius-astet­ta, mut­ta tiedol­la en tee juuri mitään. Erol­la merk­i­tys­tä siinä, että täh­den pin­takirkkaus on ver­ran­nolli­nen absolu­ut­tisen läm­pöti­lan neljän­teen potenssi­in, jos oikein muistan

    Vastaa

    1. Kun­tien tuloti­las­tossa järkevä nol­lako­h­ta olisi maan keskiar­vo, ei nol­la, kuten ei lämpötiloissakaan.
       Nol­la on järkevä ori­go vain tilanteis­sa, jois­sa nol­la on edes teo­ri­as­sa mahdollinen.

       Vastaa

85. Turun seudun ongel­ma on aivan eri­lainen kuin muis­sa isois­sa kaupungeis­sa. Tääl­lä kehyskun­nat ovat valmi­ita liit­tymään viimeisessä hädässä vaik­ka keskenään yhteen, kun­han ei tarvitse liit­tyä Turku­un. “Turun tau­ti” eli jär­jet­tömien päästösten teko, jot­ka aja­vat Turun “POIKIEN” etua, mak­sa­vat kun­ta­laisille veronko­ro­tuk­sia. Kehyskun­nis­sa nähdään tämä pelin läpi, eikä kukaan halua Turun “jär­jeste­lyjä” mak­saa. Viimeisim­pänä pilataan kansal­lis­maise­ma (kun on pakko rak­en­taa uusi sil­ta), vajote­taan koko keskus­ta saveen (kun on pakko rak­en­taa tori­park­ki) ja lopete­taan kun­nal­liset las­tenkodit, vaik­ka se ei olekaan edes taloudel­lis­es­ti perustelua ja samal­la riko­taan las­ten­suo­jelu­lakia (kun talois­sa asu­vat lapset joudu­taan sijoit­ta­maan “jon­nekin muualle”, paikas­ta ei ole vielä tietoakaan).
    Ain­ut ratkaisu Turun seudul­la olisi jakaa Turku muu­ta­maan palaan ja jakaa kehyskunnille.

    Vastaa

86. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: .Kar­tanonkos­ki on pohjim­mil­taan hyvin tyyp­illi­nen suo­ma­lais­lähiö: ei työ­paikko­ja, ei lähipalvelui­ta, muu­ta­ma ohitse kulke­va bus­sil­in­ja “keskus­taan” ja autopaikko­ja on kaikille tarpeeksi. …

    Kuin­ka lähel­lä niiden lähipalvelu­iden pitää olla, että ne ovat lähipalvelui­ta? Kara­nonkos­ki on muu­ta­man min­uutin käve­ly­matkan päässä Jum­bosta ja Tam­mis­tos­ta, niistä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee.

    Vastaa

87. Tuo­mas: Kuin­ka lähel­lä niiden lähipalvelu­iden pitää olla, että ne ovat lähipalvelui­ta? Kara­nonkos­ki on muu­ta­man min­uutin käve­ly­matkan päässä Jum­bosta ja Tam­mis­tos­ta, niistä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee.

    Minus­ta se etäisyys Jum­boon näyt­täisi Google Map­sis­sa ole­van sel­l­ainen 1,5km, 15 min­u­ut­tia reipas­ta kävelyä.

    Punavuore­lainen odot­taisi löytävän­sä 1,5 km säteeltä noin 300 erikois­li­iket­tä, kymme­nen isoa ruokakaup­paa, Pohjo­is­maid­en suurim­man tavarat­alon, parisa­taa kapakkaa, muu­ta­man Miche­lin-ruokalan ja laivay­htey­det lähisaar­ille piknikille sekä pari­in naapurimaahan.

    Lähikaup­pa on se joka on heti kadun toisel­la puolel­la. Lähibistro on se joka on oman kort­telin kulmassa.

    Vastaa

88. Jum­bosta tosi­aan taisi saa­da sekä ham­puri­laisia että piz­zaa, ihan kumpaa vain teki mieli.

    Vastaa

89. Onko kukaan miet­tinyt joidenkin autote­htaiden (Sak­sa) käyt­tämää jut­tua? Raken­netaan pyöreä torni täyn­nä kolo­ja autoille. Hissi nos­taa autot omi­in­sa. Onko raken­nel­ma kalli­impi kuin säästyvä parkkitila?

    Vastaa

    1. MIV
       Olen yrit­tänyt inos­taa viras­toa näi­hin autoan­varasatoin­ti­hyl­lyköi­hin. Niitä on muitakin. Asi­aa käsitelti­in täl­lä blogilla vuosi- pari sitten.

       Vastaa

90. KariS:
    … Helsin­gin TOP 20 varaikkaimpi­en listalle mah­tuu 5 kan­takaupun­gin ker­rostalo­val­taista postinu­meroaluet­ta ja lop­ut on pien­talo­val­taisia aluei­ta kaupun­gin laidal­la, niin eikös siitä voi päätel­lä, että varakkain väki halu­aa asua pientaloissa…

    Ennem­minkin tuos­ta voisi päätel­lä että varakas väki halu­aa asua tiivi­is­sä kaupunkiym­päristössä tai pien­talos­sa. Nois­sa varakkaiden kan­takaupungi­nosis­sa taitaa sitä­pait­si olla asukkai­ta enem­män kuin pien­taloalueil­la. Kun ottaa aluei­den asun­to­jen hin­nat huomioon, niin voisi edelleen päätel­lä, että nämä ovat varakkaiden asuinaluei­ta sik­si että vain heil­lä on varaa asua siellä. 

    Mitä tulee ketjus­sa aiem­min mainit­tui­hin kon­tu­loi­hin, jakomäki­in, malminkar­tanoi­hin ja mui­hin met­sälähiöi­hin, niin ne ovat VÄLJÄSTI raken­net­tu­ja ker­rostaloaluei­ta ja iso osa niis­sä asu­vista asuu niis­sä, kos­ka muuhun ei ole varaa. Toki siel­lä moni viihtyykin, mut­ta ei läh­eskään niin moni kuin siel­lä nyt joutuu asumaan. 

    Suomes­sa on kysyn­tää tiivi­istä kaupunkiym­päristöstä, mis­sä sekä julkiset että yksi­tyiset palve­lut, työ­paikat, elämä, ihmiset ja viher­alueetkin ovat lähel­lä. Tar­jon­ta on kiin­ni kaupun­ki- ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­ta. Tar­jon­nan lisään­tyessä hin­natkin aset­tuisi­vat kohdilleen ja ihmiset voisi­vat use­am­min aidosti vali­ta lähiön, kaupun­gin tai pien­talon väliltä.

    Vastaa

91. Tuo­mas: Kuin­ka lähel­lä niiden lähipalvelu­iden pitää olla, että ne ovat lähipalvelui­ta? Kara­nonkos­ki on muu­ta­man min­uutin käve­ly­matkan päässä Jum­bosta ja Tam­mis­tos­ta, niistä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee. 

    Juu, var­masti löy­tyy tavaraa enem­mänkin kuin mitä tarvitsee. 

    Ei kuitenkaan löy­dy sel­l­aista kaltaiseni poispi­latun hyv­in­voin­tis­nobin kaipaa­maa asi­aa kuin tun­nel­ma. Jum­bosta ainakaan. Ja Tam­mis­tossa asioin­ti kävellen on etäisyyk­sistä huoli­mat­ta melkoista parkkipaikko­jen läpi vaeltamista. 

    Itse käsitän lähipalvelus­sa sen läheisyy­den vähem­män absolu­ut­tisi­na kilo­me­treinä ja enem­män käve­ly­matkan “mukavuute­na” ja vaikka­pa myymälän pienuute­na. Kaup­pa tai kahvi­la ei ole “oma” kun sen jakaa sadan­tuhan­nen muun asi­akkaan kanssa. 

    Itsekästä ja turhan tun­teil­e­vaa var­maan ajatuk­seni. Tilas­tot todis­tanevat että olen väärässä…

    Vastaa

92. Tuo­mas: Kara­nonkos­ki on muu­ta­man min­uutin käve­ly­matkan päässä Jum­bosta ja Tam­mis­tos­ta, niistä löy­tyy kyl­lä kaik­ki mitä ihmi­nen tarvitsee. 

    Halu­aisin nähdä sen ihmisen, joka kävelee 1,2 km matkan muu­ta­mas­sa min­uutis­sa, tai sen joka kut­suu 15 min­u­ut­tia muu­ta­mak­si minuutiksi.

    Oike­as­sa kaupunki­rak­en­teessa saman ajan päähän mah­tuu koko Etu-Töölö ja puo­let Kamppia.

    Vastaa

93. Jos val­tio ottaa hoitaak­seen koko sairaan­hoidon, miten se hoi­tu­isi vero­tuk­sel­lis­es­ti? Kun­nil­la ei ne menot ole saman­laisia eurois­sa eikä pros­en­teis­sa. On tiet­ty selvää, että val­tion pitää verot­taa sil­loin enem­män ja kun­nan vähem­män, mut­ta olisiko se mah­dol­lista tas­a­puolis­es­ti ja samal­la lopet­taa pär­jäävien kun­tien “riistämi­nen”?

    Vastaa

94. Liian van­ha:
    “Oli­vatko kWh-mit­tar­it ennen asunnoissa?”

    Kyl­lä

    No sit­ten nousu­jo­htore­mont­ti tuli todel­la tarpeeseen. Jopa rapun kaik­ki asun­not ovat olleet samo­jen noususu­lakkei­den perässä. Yhden asun­non oiko­sulku on voin­ut vaikut­taa kaikki­in samo­jen sulakkei­den perässä olleisi­in asun­toi­hin, tai kun yhdessä asun­nos­sa on tehty hie­man suurem­paa sähköre­mont­tia, sähkökatkok­set eivät ole rajoit­tuneet vain tuo­hon asuntoon. 

    Noususu­lak­keet ovat erit­täin toden­näköis­es­ti käyneet todel­la kuumi­na ja tuol­lais­ten kimp­pa­su­lakkei­den palami­nen on yleistä. Ja tietysti ne palavat juuri joulu­aat­tona. 80- ja 90-luvuil­la van­ho­jen taloy­htiöi­den van­hen­tunei­ta sähköverkko­ja saneer­at­ti­in laa­jamit­tais­es­ti. Nyt lin­jare­mont­tien yhtey­dessä viimeis­tenkin jääräy­htiöi­den sähköverkot saate­taan 2000-luvulle.

    Vastaa

95. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­tien tuloti­las­tossa järkevä nol­lako­h­ta olisi maan keskiar­vo, ei nol­la, kuten ei lämpötiloissakaan.
    Nol­la on järkevä ori­go vain tilanteis­sa, jois­sa nol­la on edes teo­ri­as­sa mahdollinen.

    Ihan mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Itse asi­as­sa se olisi parem­poi kuin ottaa nol­lako­hdak­si jokin siltä väliltä. Kuten OS teki.

    Läm­pöti­lan Cel­siusasteikon 0‑kohta on piste jos­sa vesi jää­tyy (nor­maali­paineessa), ei esim. tämän maan tai maa­pal­lon keskim. pin­taläm­pöti­la. Fahren­heitin asteikol­la elo­ho­pean jäätymispiste.

    Kun OS:n graafista puut­tui­v­at pystyvi­ivat, niin absolu­ut­tisia suure­i­ta oli vaikea, oikeas­t­an mah­do­ton arvioida.

    Joo. Luin aikoinani tilas­ton apron viikos­sa, ja tent­ti­t­u­los oli sen mukainen eli rimaa hipoen yli. Kir­ja “Kuin­ka tilaas­toil­la vale­hdel­laan” antoi oheis­lukemis­tona hyvän tiiviskurssin.

    Vastaa

    1. Kyl­lä se asteikko on siel­lä graafin alaosas­sa. Alkaa 14000 eurosta pait­si Pirkan­maal­la 12 000 eurosta, jot­ta Tam­perekin olisi mah­tunut kuvaan.

       Vastaa

96. Hesaan siis muut­taa köy­hempää väkeä, kuin pois. Kuitenkin asun­not sika kalli­ita. Tää jut­tu ei oikein toi­mi. Onko kalli­illeille paikoille muut­ta­vat vain eläkeläisiä tms ? No, eihän toi Hesan ero kovin paha ollutkaan. ei toki hyvä, mut­ta tänään täysin ymmär­ret­tävä. Lisää kaikkia maa­han­muut­ta­jia yms, niin ero kas­vaa. Eihän niin saisi olla. mut­ta niin vain on. Pitäisikö ihmis­ten muut­to­halu­ja kieltää/rajoittaa? Jos pääkaupunkiseu­tu yhdis­tetään, niin ei sil­lä tätä ihmis­ten hinkua ns. parem­mille alueille sil­lä estetä. Mikäli joka alueelle jär­jestetään “ongelmia”, muut­to vaan siir­tyy vielä kauem­mas. Toki var­maan paljon asioi­ta hoituu helpommin,

    Vastaa

97. Oulua kun on edel­lä kehut­tu, olen käsi­tyk­sessä että siel­lä kaupun­ki on onnis­tunut maan­hank­in­nas­sa hyvin. Raaka­maa­ta on tarvit­taes­sa lunastet­tu, eikä kuten pääkaupunkiseudul­la, mak­set­tu yli­hin­taa ja tehty maankäyt­tö­sopimuk­sia, kos­ka lunas­tus on poli­it­tis­es­ti paha eikä sitä saa käyt­tää. Helsin­gin osalta tämä toki kos­kee lähin­nä Öster­sun­do­mia, joten jotain on tehty väärin jo ennenkin, kun kaupun­ki on itse ollut suurin maanomistaja.

    Vastaa

98. off top­ic

    kan­nat­taa lukea 

    http://bigbrowser.blog.lemonde.fr/2012/03/16/centre-despionnage-desert-americain/

    “16 mars 2012
    À L’ÉCOUTE – Un gigan­tesque cen­tre d’espionnage en con­struc­tion dans le désert américain” 

    Ja minä kun kuvit­telin että kehi­tys kehit­tyy kehit­tymistään vain Kore­an demokraat­tises­sa kansantasavallassa.

    Vastaa

99. Mikähän on tehokku­u­den ero Ruo­ho­lahdessa ja Jätkäsaaressa.
    Asukkaas­ta lop­putu­los samankaltainen tiivistä ja tum­maa molemmat.

    Jätkäsaaren autopaikko­jen kaivami­nen meren­pin­nan ala­puolelle on tolkut­toman kallista. Poh­jas­ta sisälle pukkaa­va vesi on eritet­tävä kalli­il­la rak­en­teel­la ja kaivan­non tukem­i­nen oma arbeet­tin­sa tekovaiheessa.

    Kuka tässä oikein voit­taa kaupunkiku­va-arkkite­hdit vai asukkaat. Ei ainakaan köy­hät muu­ta vapaara­hoit­teisi­in kun laite­taan sopi­vasti haastetta.

    Vastaa

100. Pitkä ketju jos­sa puhut­ti­in ihmeen vähän siitä mah­dol­lisu­ud­es­ta että keskilu­ok­ka muut­taa pois keskus­tas­ta yksinker­tais­es­ti neliöhin­nan takia. Jos per­heen brut­to­tu­lot on vaikka­pa n. 3k€/kk per lärvi per pers., niin alap­pa siinä sit­ten miet­tiä ostatko kartel­likak­sion keskus­tas­ta vai 140 m² talon nurmijärveltä.

     Vastaa

101. Ter­ve Mari! 

     Mari Heimala kir­joit­ti 16.3.2012 kel­lo 12:40

     Olet oike­as­sa, kun kri­ti­soit “Turun poikien” touhu­ja. Näyt­tää siltä, että halu­aisit naapurikuntalaisena(kin) vaikut­taa turku­laiseen kun­nal­lispoli­ti­ikkaan: Pen­nisil­taan, tori­parkki­in jne. 

     Tää nyt on tietysti vähän tylyä, mut­ta: MIKSI ET SITTEN HALUA OLLA OSA TURKUA, KUN KUMMINKIN SEN KESKUSTAN KAAVOITUS JA LASTENKOTIEN TILANNE JA KAIKKI MUU, JOKA TURUSSA ON VÄÄRIN, TEKEE SULLE PAISEITA.

     Niin ne tekee mullekin, mut­ta mä en valmis­tut­tuani muut­tanut Turus­ta pois. Tääl­läkin voi asua ja kaikkien ei ole pakko äänestää kokoomusta.

     Vielä halu­aisin eri­tyis­es­ti kiit­tää hal­li­tus­ta siitä että se on uskaltanut viedä kun­tau­ud­is­tus­ta eteen­päin vaik­ka se on pöl­höpop­ulistien help­po maali. Ja erik­seen halu­aisn vielä pahek­sua Mari Kiviniemeä, jota ennem­min pidin fik­suna jalasjärveläisenä, nykyään enää tyyp­il­lisenä jalasjärveläisenä.

     Touko Met­ti­nen
     turkulainen

     Vastaa

102. 70% suo­ma­lai­sista halu­aa asua pien­talos­sa. Helsin­ki on tehnyt parhaansa, että tämä ei ainakaan Helsingis­sä onnis­tu. Tätä taus­taa vas­ten ker­rostalo­jen rak­en­t­a­mi­nen pitäisi välit­tömästi lail­la kieltää eikä suinkaan yrit­tää selitel­lä, että ker­rostalot ovat kiva, kun vähän stailataan. Ain­oana poikkeuk­se­na sal­lit­takoon ydinkeskus­to­jen täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen mieluiten ylöspäin.

     Helsin­ki voisi yrit­tää edes vähän ottaa oppia muual­ta. Jostain kum­man syys­tä Sak­sas­sa osa­taan rak­en­taa viihty­isää tiivis­mata­laa, jonne pääsee raitio­vaunul­la, ja oma­l­la pienel­lä ton­til­la on riit­tävästi parkkipaikko­ja use­am­mallekin autolle. Ei kulu julk­ista katu­ti­laa. Pitäisi kel­va­ta sekä vihreille että republikaaneille. 

     Mut­ta jos itseis­ar­vona on paka­ta ihmiset ker­rostaloi­hin ja estää autoilu, niin eihän se sit­ten onnistu.

     Vastaa

     1. Jari Jokinie­mi
        Voisiko ajatel­la, että markki­nat ratkai­siswi­vat, minne kan­nat­taa sijoit­ta ker­ros- ja minne omakoti­talo­ja. Kumpi mak­saa maaneliöstä enem­män, kolme ker­rostaloa­sukas­ta vai yksi piental,oasukas. Tämä ei johtaisi siihen, että kaikkialle tulee ker­rostalo­ja, mut­ta omakoiti­talot ja ker­rostalot sijoit­tuisi­vat suhteellise3n edun peri­aat­teen mukaan.

        Vastaa

103. Mie­lenki­in­toinen avaus, herät­ti muu­ta­man kommentin:
     — sisään ja ulos­muut­tanei­den tulota­so ei vält­tämät­tä ker­ro koko totu­ut­ta. Kiin­nos­tavam­paa olisi tietää tulot seu­raaval­ta kymmeneltä vuodelta.
     — Onko tosi­aan niin, että verotulot/hehtaari ovat korkeam­mat jos kaavoite­taan väljiä omakoti­talo­tont­te­ja kuin kovan rahan kerrostaloissa?
     — Kuin­ka paljon net­tovero­tuot­to las­kee seka-rak­en­tamises­sa, eli samalle alueel­la raken­netaan joko pelkkiä kovan rahan asun­to­ja ver­sus että sinne raken­netaan 50/50 suh­teessa vuokra-asun­to­ja? Voisi olet­taa, että vuokra-asu­jien net­tovero­tuot­to kaupungille on pienem­pi kuin kovan rahan asu­jil­la, mut­ta kuin­ka paljon?

     Vastaa

104. Viherinssi: Tämä on jotenkin sotkuista… Tun­tuu siltä, etteivät poli­itikot voi olla ihan niin tyh­miä kuin miltä näyt­tää. Enem­män ehkä kysymys on siitä, että poli­itikot pitävät äänestäjiään tyh­minä. (Mikä kyl­lä mon­en poli­itikon kohdal­la voi hyvinkin pitää paikkansa.)

     Fik­sukin ihmi­nen ete­nee aina enem­män tai vähem­män tun­teen ja mieliku­vien varas­sa. Tämä on meille ihan laji­tyyp­illi­nen omi­naisu­us, ja vaik­ka kokoomus­laiset ilmeis­es­ti mielel­lään ajat­tel­e­vatkin ole­vansa tässä asi­as­sa jonkin­laisia yli-ihmisiä, niin..

     Kokoomus­laisu­u­teen näyt­täisi kuu­lu­van kehi­tyk­sen ja edis­tyk­sen rakas­t­a­mi­nen — eri­tyis­es­ti tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen. Eräs uljaim­mista saavut­tamis­tamme edis­tysaskeleista täl­lä sar­al­la on autoilu. Lisäk­si autoilu­un liit­tyy voimakas tun­nepo­h­jainen vapau­den elämys, jos­ta läh­es jokaisen ihmisen on yhteiskun­nas­samme mah­dol­lista päästä osal­lisek­si. Täl­lainen yhdis­telmä on omi­aan nos­tat­ta­maan inten­si­ivistä tun­neta­son hul­laan­tu­mista. Pidän sik­si ymmär­ret­tävänä, että autoilus­ta puhut­taes­sa moni väli­aikaises­ti menet­tää ana­lyyt­tisen hah­mo­tuskykyn­sä ja siir­tyy tunneargumentaatioon.

     Niin­pä autoilu­un into­hi­moi­ses­ti suh­tau­tu­va hel­posti vas­tus­taa mm. parkki­mak­su­jen koro­tus­ta tai ruuhka­mak­su­ja, ja näkee täl­laiset ehdo­tuk­set jonkin­laise­na autoilun “vihaamise­na” tai taan­tu­muk­sel­lise­na edis­tyk­sen vas­tus­tamise­na, vaik­ka tosi­asi­as­sa kaiken jär­jen mukaan ne helpot­taisi­vat autoilua lisäämäl­lä vapai­ta parkkipaikko­ja ja vähen­tämäl­lä ruuhkia.

     Itse pidän kovasti autoilus­ta ja sen tar­joa­mas­ta vapau­den tun­teesta, mut­ta pidän myös tiivi­istä kan­takaupunkikaavas­ta, lyhy­istä väli­matkoista, lähipalveluista ja mah­dol­lisu­ud­es­ta kävellä/pyöräillä kaupungilla ilman että pakokaa­sut tunke­vat joka puolelta nenään. Mielestäni sel­l­ainen poli­ti­ik­ka on hyvää, jos­sa pyritään mah­dol­lis­ta­maan nuo kaik­ki — ei ain­oas­taan yhtä muiden kus­tan­nuk­sel­la. Lisäk­si minus­ta olisi hienoa, jos voisin itse vali­ta tarvit­senko asun­tooni kuu­lu­vaa parkkipaikkaa vai en, ja mak­saa siitä vain sel­l­aista tarvites­sani. Mut­ta kokoomuk­sen har­joit­ta­ma sosial­isoin­nin pahek­sum­i­nen ei näytä yltävän tähän autoilu-aihep­i­iri­in saak­ka. Tok­i­han esim. autot­tomien köy­hien kuu­luu asun­to­jen hin­nois­sa mak­saa osa autol­lis­ten parkkipaikoista. Turhaan sät­tivät vasem­mis­toa älyl­lisen rehellisyy­den puut­teesta, kun itsel­lään on näitä sokei­ta pis­teitä yhtälailla.

     Kyl­lä sitä kaiken­laista saa ihan­noi­da ja rakas­taa, kun­han ei niin kovasti hul­laan­nu, että jär­ki lähtee.

     Vastaa

105. Liian van­ha:
     “Miten tämä kil­pailun rajoit­ta­mi­nen toi­mi käytän­nössä? Kuka rajoitti?”

     Fir­mat mak­sa­vat isän­nöit­si­joille bonuk­sia ja kil­pailu käy­dään sopi­vasti valit­tu­jen urakoit­si­joiden kesken. Kun hin­taero voit­ta­neeseen on suuri niin eipä muuhun johtopäätök­seen voi tul­la kuin,että taustal­la on mätää.

     Toki joka alal­la on mätä­mu­nansa, mut­ta en ole kuul­lut tuo­laista tapah­tu­van. Sitä pait­si yleen­sä isän­nöit­si­jöi­den rooli on lin­jare­mon­teis­sa aika pieni taloy­htiöi­den palkates­sa ammat­ti­laiset hoita­maan raken­nut­tamisen. Tar­jousten hin­taeroista ei voi päätel­lä mitään muu­ta kuin tar­jous­pyyn­töasi­akir­jo­jen laadun jos sitäkään. Lin­jare­mon­tit ovat uud­isko­htei­ta paljon arvaa­mat­tomampia ja sik­si hin­noit­telu on vaikeam­paa, mikä aiheut­taa väk­isinkin tar­jouk­si­in hintahajontaa. 

     Jos kartel­li olisi ole­mas­sa, eivät kartel­li­fir­mat pal­jas­taisi sitä läpinäkyväl­lä hin­ta­ha­jon­nal­la (mitä se sit­ten onkaan – erot tas­apros­ent­teina?). Mikäli joku tilaa­japuolelta puolestaan pal­jas­taisi suosikilleen muiden hin­nat, tämän suosikki­fir­man kan­nat­taisi men­nä kisaan mukaan mah­dol­lisim­man pienel­lä hin­taerol­la, ei mah­dol­lisim­man suurella.

     Vastaa

106. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Juu, var­masti löy­tyy tavaraa enem­mänkin kuin mitä tarvitsee. 

     Ei kuitenkaan löy­dy sel­l­aista kaltaiseni poispi­latun hyv­in­voin­tis­nobin kaipaa­maa asi­aa kuin tun­nel­ma. Jum­bosta ainakaan. Ja Tam­mis­tossa asioin­ti kävellen on etäisyyk­sistä huoli­mat­ta melkoista parkkipaikko­jen läpi vaeltamista. 

     Itse käsitän lähipalvelus­sa sen läheisyy­den vähem­män absolu­ut­tisi­na kilo­me­treinä ja enem­män käve­ly­matkan “mukavuute­na” ja vaikka­pa myymälän pienuute­na. Kaup­pa tai kahvi­la ei ole “oma” kun sen jakaa sadan­tuhan­nen muun asi­akkaan kanssa. 

     Itsekästä ja turhan tun­teil­e­vaa var­maan ajatuk­seni. Tilas­tot todis­tanevat että olen väärässä…

     Word.

     Min­ullekin olen­nainen lähipalvelui­ta määrit­tävä ele­ment­ti fyy­sisen läheisyy­den lisäk­si on laatu. Pienikokoiset, tun­nel­malliset liik­keet kau­ni­is­sa, orgaanises­sa kaupunkiym­päristössä (vs. insinöörin piirtämä mega­lu­okan ostoskom­plek­si kiiltävine kivi­lat­tioi­neen, lois­teputki­neen ja melui­sine ään­i­maisem­i­neen). Henkilökun­ta, joka muis­taa min­ut jos käyn liik­keessä sään­nöl­lis­es­ti. Se, että palvelun­tar­joa­jan per­soon­al­lisu­us näkyy valikoimas­sa ja myös liik­keessä visuaalis­es­ti, vs. keskimääräiselle ihmiselle opti­maalisen sopiviksi, hajut­tomik­si, maut­tomik­si ja tehokkaik­si kon­sep­toidut mega­mar­ketit. Jne.

     Lähipalveluis­sa keskeistä on ihmisyys, inhimil­lisyys, kohtaami­nen, elämä. Super­mar­keteis­sa tehokku­us, monot­o­n­isu­us, omaan kuplaan sulkeu­tu­mi­nen, kone­mainen ja pelk­istet­ty kulut­tamisen pros­es­si. Suren sitä, että Kalasa­ta­maan on ilmeis­es­ti tulos­sa tätä jälkim­mäistä. Olisin niin toivonut siitä aitoa kantakaupunkia!

     Vastaa

107. Osmo Soin­in­vaara: Jari JokiniemiVoisiko ajatel­la, että markki­nat ratkai­siswi­vat, minne kan­nat­taa sijoit­ta ker­ros- ja minne omakotitaloja. 

     Voisi. Sen toim­imi­nen edes likip­itäen kuten markki­na­teo­ri­at arvel­e­vat maail­man toimi­van tosin edel­lyt­täisi, että markki­nat oli­si­vat vapaat. Käytän­nössä: poli­itikot luopuisi­vat oikeud­estaan päät­tää kaavoituk­ses­ta ja naa­pu­rit luopuisi­vat oikeud­estaan valit­taa naa­pu­ri­ton­tin rakentamisesta.

     En pidät­telisi henkeäni. Yksikään pelis­sä nyt vahvoil­la ole­va osa­puoli ei halua luop­ua omas­taan. Että jatkamme kyl­lä nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä. Se vaan pitäisi saa­da tuot­ta­maan enem­män sel­l­aista, mitä hallintoala­maiset oikeasti haluavat. 

     Heit­et­täköön myös pohd­in­taan sel­l­ainen matemaat­ti­nen tosi­a­sia, että lukui­sista paikalli­sista opti­meista ei mitenkään eri­tyisen vält­tämät­tä seu­raa globaali opti­mi. Mikä puoltaa keskushallinnon ole­mas­saoloa. Jos­ta palaamme kohtaan Mitä Sen Keskushallinnon Pitäisi Tuottaa.

     Vastaa

     1. Jari
        Ker­ro mis­sä asut, niin kaavoite­taan jotain kivaa siihen naa­pu­ri­ton­tille­si. Tarvit­taisi­in paikkaa jät­tei­den uudelleen­lastyaus­ton­tille. Sinä kun et valita.
        Yritin juuri sanoa, että kaupun­ki tar­joaa tont­tia eniten tar­joavalle luvat­en kaavoit­taa siihen mitä toinen haluaa.

        Vastaa

108. Eri­laisi­in mielipi­deky­seily­i­hin ja ilmais­tu­i­hin pref­er­ens­sei­hin vetoami­nen rak­en­tamista ja yhdyskun­taraken­net­ta suun­niteltaes­sa on aika lyhytkat­seista ja suo­raan san­ot­tuna aika “huonoa” tiedet­tä. Sur­vey-tyyp­pis­ten kyse­lyi­den vas­taavu­us tai ennustet­tavu­us ihmis­ten toim­intaan on usein aika kyseenalainen, jopa sattumanvarainen.

     Suo­ma­lainen toki “halu­aa” asua meren ran­nal­la hal­vas­sa ja tilavas­sa omakoti­talos­sa ilman lähi­naa­pure­i­ta 50 metrin päästä har­ras­tuk­sista, lähikau­pas­ta, ter­veyspalveluista ja kult­tuu­palveluista. Ja tietenkin, vaik­ka alueen on muuten olta­va pelkkää idyl­listä lin­nun­laulua, kun suo­ma­lainen itse läh­tee ulos iltaa viet­tämään niin alueel­la olisi hyvä olla keskieu­roop­palaista kaupunkivil­inää eikä pelkkää S‑ryhmä ‑har­maut­ta. Tämä vain on sat­tumoisin aika vaikea yhtälö toteuttaa.

     Tiheään asut­tu­jen aluei­den asun­to­jen hin­nat ker­to­vat kuitenkin aika karua kieltä että mis­tä näistä haluista tin­gitään ensin kun asumisen reali­teetit ja bud­jet­ti tule­van yhtälöön mukaan. Tästä ei vain pääse yli eikä ympäri.

     Vastaa

109. Kim­mo: Mie­lenki­in­toinen avaus, herät­ti muu­ta­man kom­mentin:- sisään ja ulos­muut­tanei­den tulota­so ei vält­tämät­tä ker­ro koko totu­ut­ta. Kiin­nos­tavam­paa olisi tietää tulot seu­raaval­ta kymmeneltä vuodelta.

     Niin olisi.

     - Onko tosi­aan niin, että verotulot/hehtaari ovat korkeam­mat jos kaavoite­taan väljiä omakoti­talo­tont­te­ja kuin kovan rahan kerrostaloissa?

     Jos ker­rostalol­la tarkoite­taan yksinäistä pis­te­taloa isol­la ton­til­la niin ehkä ei, mut­ta jos puhutaan kaupunki­mais­es­ta rak­en­tamis­es­ta niin ker­rosneliöis­sä ero on noin 15 — 30 ker­tainen, ja kun ker­rostaloa­sun­not ovat vielä keskimäärin pienem­piä, niin ihmisiä per neliömetri on 30 — 60 ker­taa enem­män. Aika kovat tulot saa olla niil­lä omakoti­taloa­su­jille jot­ta ker­tyy enem­män. Toki nuo asukkaat tuot­ta­vat meno­ja vas­taaval­la kertoimella.

     Vastaa

110. Saara: Fik­sukin ihmi­nen ete­nee aina enem­män tai vähem­män tun­teen ja mieliku­vien varas­sa. Tämä on meille ihan laji­tyyp­illi­nen omi­naisu­us, ja vaik­ka kokoomus­laiset ilmeis­es­ti mielel­lään ajat­tel­e­vatkin ole­vansa tässä asi­as­sa jonkin­laisia yli-ihmisiä, niin..Kokoomuslaisuuteen näyt­täisi kuu­lu­van kehi­tyk­sen ja edis­tyk­sen rakas­t­a­mi­nen – eri­tyis­es­ti tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen. Eräs uljaim­mista saavut­tamis­tamme edis­tysaskeleista täl­lä sar­al­la on autoilu. Lisäk­si autoilu­un liit­tyy voimakas tun­nepo­h­jainen vapau­den elämys, jos­ta läh­es jokaisen ihmisen on yhteiskun­nas­samme mah­dol­lista päästä osal­lisek­si. Täl­lainen yhdis­telmä on omi­aan nos­tat­ta­maan inten­si­ivistä tun­neta­son hul­laan­tu­mista. Pidän sik­si ymmär­ret­tävänä, että autoilus­ta puhut­taes­sa moni väli­aikaises­ti menet­tää ana­lyyt­tisen hah­mo­tuskykyn­sä ja siir­tyy tunneargumentaatioon.

     Joo ja jatkan vähän. Autoilua nimeno­maan myy­dään vapaudel­la. Ja maaseudul­la se sitä tarjoaakin.

     Kaupunkili­iken­teel­lä ei ole vaan tämän kanssa yhtään mitään tekemistä. Kaupunkili­ikenne on jonot­tamista, jar­rut­telua, jatku­vaa valp­paana oloa, parkkipaikan etsimästä, eli juuri siitä mitä automain­ok­ses­sa ei koskaan näytetä. Yleen­sä niis­sä ei ole edes mui­ta auto­ja, ja jos on niin niitä potk­i­taan (!) tai niiden yli hypitään.

     Kun se mökki­tieltä repäisty mieliku­va ja kaupunkili­iken­teen todel­lisu­us kohtaa, niin osan päässä tämä tun­tuu kään­tyvän niin ettei kysymys ole suinkaan siitä, että hänel­lä olisi myy­ty täyt­tää potaskaa, vaan että kaupun­ki kiusaa autoli­jaa. Tämä taas johtuu esimerkik­si pyöräile­vistä liiken­nesu­un­nit­telijoista jot­ka ihan puh­das­ta ilkeyt­tään tekevät hänen ajamis­es­taan vaikeaa. 

     Tyh­mem­pikin tak­sikus­ki myös ymmär­rätää että kanssa-autoil­i­ja on viholli­nen, kos­ka hän ihan kir­jaimel­lis­es­ti on tiel­lä, eli vie sitä rajal­lista tilaa oma­l­ta autol­ta. Tätä taus­taa vas­ten liiken­neraivoami­nen on itseasi­as­sa ihan ymmär­ret­tävää, oikeasti se on niiden muiden kuskien vika ettei oma auto kul­je. Tai kuten se fil­lar­is­tis­lo­gan menee, et ole ruuhkas­sa, olet ruuh­ka. Jos tämän saisi jotenkin kanavoitua niin että jokainen auto pois tieltä on yksi auto vähem­män sin­un tielläsi?

     Vastaa

111. “Lin­jare­mon­tit ovat uud­isko­htei­ta paljon arvaa­mat­tomampia ja sik­si hin­noit­telu on vaikeam­paa, mikä aiheut­taa väk­isinkin tar­jouk­si­in hintahajontaa.”
     Kyl­lä ne vakaval­la mielel­lä tehdyt tar­jouk­set ovat­muu­tamn % eroilla.Ne,jotka,eivät halua urakkaa laske­vat hin­nan sen ver­ran korkeak­si, ettei sitä voi saada.Laskentakin on hin­tavaa, joten kulu­jen säästämisek­si tor­jun­tatar­jous on olta­va reilusti yli.

     Yllä­tyk­si­in varaudu­taan sopimusten poikkeuslausekkeil­la ja suurem­mat yllä­tyk­set tehdään lisäveloituksella.

     Kyl­lä se ris­ki yllä­tyk­sistä pyritään siirtämään asiakkaalle

     Vastaa

112. “No sit­ten nousu­jo­htore­mont­ti tuli todel­la tarpeeseen. Jopa rapun kaik­ki asun­not ovat olleet samo­jen noususu­lakkei­den perässä.”

     Sor­ry luin vähän väärin,kuvittelin, että tarkoi­tat oliko asun­toko­htainen mittaus.

     Kyl­lä talon mit­tar­it oli­vat alak­er­ras­sa ja kaikkin asun­toi­hin meni oma syöttö .

     Vastaa

113. ‘Se vaan pitäisi saa­da tuot­ta­maan enem­män sel­l­aista, mitä hallintoala­maiset oikeasti halu­a­vat.’ (Jari Jokiniemi)
     Ja tämän halu­amisen sinä mit­taat jol­lain mielipi­deky­se­ly­il­lä, joi­hin vas­taami­nen ei mak­sa vas­taa­jalle yhtikäs mitään.

     Vastaa

114. tpyy­lu­o­ma: Niin olisi.

     Jos ker­rostalol­la tarkoite­taan yksinäistä pis­te­taloa isol­la ton­til­la niin ehkä ei, mut­ta jos puhutaan kaupunki­mais­es­ta rak­en­tamis­es­ta niin ker­rosneliöis­sä ero on noin 15 – 30 ker­tainen, ja kun ker­rostaloa­sun­not ovat vielä keskimäärin pienem­piä, niin ihmisiä per neliömetri on 30 – 60 ker­taa enem­män. Aika kovat tulot saa olla niil­lä omakoti­taloa­su­jille jot­ta ker­tyy enem­män. Toki nuo asukkaat tuot­ta­vat meno­ja vas­taaval­la kertoimella.

     Olen­naista on tuo net­toveroaste, eli mak­se­tut verot — saadut avustukset/palvelut. Nyt menee puh­taan veikkauk­sen puolelle, mut­ta veikkaan, että 80 % helsinkiläi­sistä on joko net­toveron­saa­jia tai lähel­lä plus mii­nus nol­laa. Lop­ut 20 % ovat sit­ten todel­lisia veron­mak­sajia ja näi­den sielu­jen kil­pailus­ta tässä per­im­miltään taitaa olla kyse.

     Vastaa

     1. Kim­mo. Luulen, että on toisin päin. Melkein kaik­ki ovat mak­sajia ja vain pieni osa saa­jia, mnut­ta saa­vatkin sit­ten paljon. Siis vuosi­tarkastelus­sa. Elinkaaren aikana tasoit­tuu vähän.

        Vastaa

115. Saara: Pidän sik­si ymmär­ret­tävänä, että autoilus­ta puhut­taes­sa moni väli­aikaises­ti menet­tää ana­lyyt­tisen hah­mo­tuskykyn­sä ja siir­tyy tunneargumentaatioon.

     Min­un hypo­teesi­ni on ollut, että tankkauk­sen yhtey­dessä vapau­tu­vien polt­toaine­höyry­jen vaiku­tus­ta aiv­o­toim­intaan pitäisi tutkia enem­män, mut­ta voihan siinä jotakin muu­takin olla.

     Vastaa

116. Osmo Soin­in­vaara:
     Kim­mo. Luulen, että on toisin päin. Melkein kaik­ki ovat mak­sajia ja vain pieni osa saa­jia, mnut­ta saa­vatkin sit­ten paljon. Siis vuosi­tarkastelus­sa. Elinkaaren aikana tasoit­tuu vähän.

     Pikaisel­la google­tuk­sel­la vaikut­taisi siltä, että esim. vuon­na 2008 noin 23 % helsinkiläi­sistä ei ole mak­sanut lainkaan kun­nal­lisveroa. He nyt ovat ainakin 100-var­masti nettohyötyjiä.

     Vastaa

     1. Pikaisel­la google­tuk­sel­la vaikut­taisi siltä, että esim. vuon­na 2008 noin 23 % helsinkiläi­sistä ei ole mak­sanut lainkaan kun­nal­lisveroa. He nyt ovat ainakin 100-var­masti nettohyötyjiä.

        Tarkastelu kan­nat­taisi var­maankin tehdä koti­talouk­sis­sain eikä henkilöit­täin. Sttatavt net­to­hyö­tyä muista per­heen­jäsenistä, puolisois­taan tai vanhemmistaan. 

        Vastaa

117. Liian van­ha:
     “Lin­jare­mon­tit ovat uud­isko­htei­ta paljon arvaa­mat­tomampia ja sik­si hin­noit­telu on vaikeam­paa, mikä aiheut­taa väk­isinkin tar­jouk­si­in hintahajontaa.”
     Kyl­lä ne vakaval­la mielel­lä tehdyt tar­jouk­se­to­vat­muu­tamn % eroilla.Ne,jotka,eivät halua urakkaa laske­vat hin­nan sen ver­ran korkeak­si, ettei sitä voi saada.Laskentakin on hin­tavaa, joten kulu­jen säästämisek­si tor­jun­tatar­jous on olta­va reilusti yli.

     Yllä­tyk­si­in varaudu­taan sopimusten poikkeuslausekkeil­la ja suurem­mat yllä­tyk­set tehdään lisäveloituksella.

     Kyl­lä se ris­ki yllä­tyk­sistä pyritään siirtämään asiakkaalle

     No tuo ei pidä alku­unkaan paikkansa. Urakkatar­jouk­sen laskem­i­nen on lop­ul­takin vain ennus­tamista ja aina jälkiseu­ran­ta pal­jas­taa, että jotkut ennus­teen posi­tiot ovat osuneet parem­min kohdalleen kuin toiset. 

     Usein tulee yllä­tyk­siä, mitä ei ole osan­nut huomioi­da, on lukenut lasken­ta­pa­per­it huoli­mat­tomasti tai tehnyt lasken­nas­sa huoli­mat­to­muusvirheitä. On myös ulkoisia tek­i­jöitä joi­hin ei voi vaikut­taa kuten yllät­tävät tarvike­hin­to­jen koro­tuk­set, säähai­tat, sairas­tu­miset ja onnet­to­muudet, varkaudet, han­kalat yhteistyökyvyt­tömät sopimuskump­pan­it, tavaran­toim­i­tusvi­iveet. Pelkkä yleisavaimen hukkaami­nen voi tul­la todel­la kalli­ik­si. Ja sit­ten tietenkin fir­mo­jen väliset erot kuten toimip­is­teen sijain­ti, ammat­ti­taidon ja organ­isaa­tion sopivu­us kuu­loiseenkin kohteeseen, käytet­tävis­sä ole­va työvoima, aikataulun sopivu­us, yri­tyk­sen kiin­teät kulut jne.

     Olete­taan, että kak­si urakkatar­jouk­sen lask­i­jaa pää­tyy yllät­täen täs­mälleen samaan net­to­hin­taan. Olete­taan myös, että kumpikin tavoit­telee samaa katepros­ent­tia. Sovi­taan, että tuo sum­ma on 1.020.000 euroa. Toinen kir­joit­taa tar­jous­pa­peri­in juuri tuon sum­man, mut­ta toinen ajat­telee, että tak­tis­es­ti on fik­sumpaa men­nä sisään alle miljoo­nan hin­nal­la ja pää­tyy sum­maan 999.000. Hin­taero 2,1 pros­ent­tia. Ja tämä pelkästään ”pyöristy­serona”.

     Muut­tu­jia on kuitenkin paljon ja ”oikeaa hin­taa” ei ole ole­mas­sakaan. Tuon samaisen tar­jouskil­pailun kol­mo­nen olisi esimerkik­si voin­ut pää­tyä muuten samaan lop­pusum­maan, mut­ta kil­pail­i­jois­taan poiketen pitäy­tyessään kokon­aan suo­ma­laises­sa työvoimas­sa, hin­noitel­lut itsen­sä reilusti pitkäksi.

     Luon­nol­lis­es­ti urakoit­si­ja ei kan­na kaikkia riske­jä, mut­ta aivan riit­tävästi niitä on. Pohjim­mil­taan on kysymys siitä, että urakoit­si­ja ostaa itselleen riske­jä ja niiden hin­noit­telus­ta. Jos las­kee liian monien riskien toteu­tu­van, hin­noit­telee hel­posti itsen­sä ulos. Liian opti­mis­ten urakoit­si­ja voi puolestaan huo­ma­ta pienen vas­toinkäymisen syövän koko katteen.

     Vastaa

118. Täs­men­nys: tarkoitin, ettei tuo vain muu­ta­man pros­entin hin­taero pidä paikkansa. Vakavasti kisas­sa mukana ole­va voi olla vaik­ka 10% tai ennem­män kalli­impi kuin kisan voit­ta­ja. Voit­ta­ja on voin­ut laskea väärin, tai muista syistä olla edullisem­pi kuin muut. 

     Yllä­tys- ja riski­asi­as­sa olen jok­seenkin samaa mieltä.

     Vastaa

119. Hesaris­sa on tänään sun­nun­taina 18.3. hyvä kir­joi­tus Vieraskynä-pal­stal­la kun­taraken­neu­ud­is­tuk­seen liit­tyen. Toiv­ot­tavasti tämä viesti tavoit­taa hal­li­tuk­sen ja kansanedustajat:
     http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337

     Vastaa

120. MV: Hesaris­sa on tänään sun­nun­taina 18.3. hyvä kir­joi­tus Vieraskynä-pal­stal­la kun­taraken­neu­ud­is­tuk­seen liit­tyen. Toiv­ot­tavasti tämä viesti tavoit­taa hal­li­tuk­sen ja kansane­dus­ta­jat:http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337

     Asial­lis­es­ti ottaen tuos­ta ollaan laa­jasti samaa mieltä, tarvi­taan väl­i­ta­son hallinto kun­nan ja val­tion välille. Oden mukaan siinä on vaan perus­tus­lailli­nen kíe­mu­ra, jon­ka takia sitä maakun­taa pitää kut­sua kun­naksi ja kun­tia sit­ten vaik­ka pitäjiksi.

     Vastaa

121. tpyy­lu­o­ma: Asial­lis­es­ti ottaen tuos­ta ollaan laa­jasti samaa mieltä, tarvi­taan väl­i­ta­son hallinto kun­nan ja val­tion välille. Oden mukaan siinä on vaan perus­tus­lailli­nen kíe­mu­ra, jon­ka takia sitä maakun­taa pitää kut­sua kun­naksi ja kun­tia sit­ten vaik­ka pitäjiksi.

     Valitet­tavasti en ole ihan yhtä vaku­ut­tunut, että asi­as­ta ollaan laa­jasti samaa mieltä. Ainakaan kokoomuk­sen piiristä en ole kuul­lut kenenkään puhuneen täl­laisen mallin puoles­ta. Pahoin pelkään, että ko. puolue ei paljon piit­taa paikallis­demokra­ti­as­ta tai maan eri osien vahvuuk­sien tas­a­puolis­es­ta kehittämisestä.

     Vastaa

122. Jouni Mar­tikainen:

     Pikaisel­la google­tuk­sel­la vaikut­taisi siltä, että esim. vuon­na 2008 noin 23 % helsinkiläi­sistä ei ole mak­sanut lainkaan kun­nal­lisveroa. He nyt ovat ainakin 100-var­masti net­to­hyö­tyjiä.

     Ei maail­ma ole noin yksinker­tainen. On var­masti ryh­miä, jot­ka eivät mak­sa kun­nal­lisveroa, mut­ta ovat silti kun­nan talouden kannal­ta net­tomak­sajia. Ihmiset tuo­vat nimit­täin iästään riip­pu­van määrän val­tiono­suuk­sia. Esimerkik­si omis­tusasun­nos­sa asu­vat (=ei asum­is­tukea) ja kohtu­ullisen ter­veet pien­i­t­u­loiset eläkeläiset ovat hyvinkin hyödyl­lisiä kun­nan taloudelle (val­tiono­su­us 85 täyt­täneestä on 20600 euroa vuodessa).

     Vastaa

123. MV: Valitet­tavasti en ole ihan yhtä vaku­ut­tunut, että asi­as­ta ollaan laa­jasti samaa mieltä. Ainakaan kokoomuk­sen piiristä en ole kuul­lut kenenkään puhuneen täl­laisen mallin puoles­ta. Pahoin pelkään, että ko. puolue ei paljon piit­taa paikallis­demokra­ti­as­ta tai maan eri osien vahvuuk­sien tas­a­puolis­es­ta kehittämisestä.

     Per­in­teis­es­ti kokoomus on pelän­nyt että verot nou­se­vat jos tulee kol­mas verot­ta­va taho val­tion ja kun­nan lisäk­si. En tiedä miten nykyään, enkä oikein ymmär­rä argu­ment­tia; veroaste riip­puu siitä mitä julki­nen sek­tori tekee, ei siitä mon­tako toim­i­jaa on.

     Vastaa

124. tpyy­lu­o­ma: veroaste riip­puu siitä mitä julki­nen sek­tori tekee, ei siitä mon­tako toim­i­jaa on.

     Ai siis niin kuin siitä, mon­tako kun­taa on?

     Itse kyl­lä ennus­tan, että veroaste tai menot riip­pu­vat siitä, mon­tako toim­i­jaa on — mitä vähem­män kun­tia, sitä enem­män voidaan vero­ja korot­taa, ja kaik­ki mitä saadaan kerät­tyä menee aina, eikä riitäkään.

     Vastaa

125. Tapio Pel­to­nen: Voisiko sen Kehä III:n sisälle/eteläpuolelle jäävän alueen julis­taa eri­ty­istalousalueek­si, jos­sa ei tarvitse välit­tää koko autopaikkanormista, vaan autopaikat raken­net­taisi­in ja rahoitet­taisi­in markki­nae­htois­es­ti? Tästä hyö­ty­i­sivät min­un nähdäk­seni kaikki. 

     Sit­ten pitäs saa­da tähän maa­han vielä se “vapaa” markki­na­t­alous muu­ta­man kartel­lisoituneen gryn­derin ja hyväveli-toim­i­jan sijasta.
     Ehkä kuitenkin vaan olis helpom­paa ottaa se punavuore­laisko­rt­te­ki ja ennen kun se pudote­taan paikalleen, lait­taa sen alle pari ker­rosta parkkihallia.
     Jos sit­ten joskus ihmiset eivät halua enää autoa omis­taa, kyl­lä niille halleille muu­ta käyt­töä kek­sitään. Maanalainen tila on ener­giate­hokas­ta sekä läm­mi­tyk­sen että jäähdy­tyk­sen suh­teen ja per­in­teis­es­tikin auto­tallis­sa on tehty kaikkea muu­ta pait­si säi­lytet­ty autoa. Autoista on muutenkin tulos­sa kuormahuip­pu­ja tasaavia ener­giavaras­to­ja, joten ener­giaa voidaan jatkos­sa varas­toi­da myös ilman kumipyöriä.

     Vastaa